Lääkepatentit – monopolipeliä ihmishengillä

33 vastausta artikkeliin “Lääkepatentit – monopolipeliä ihmishengillä”

1. Lisäk­si voi miet­tiä, kuin­ka paljon turhaa työtä lääkey­htiöt tekevät kun epäon­nis­tunei­den tutkimuslin­jo­jen tulok­set jäävät liike­salaisuuk­sik­si. Se lääkeke­hi­tyk­sen mil­jardikus­tan­nus kun tulee pääosin epäon­nis­tu­mi­sista, joi­ta on val­tavasti yhtä onnis­tu­mista kohden. Jos epäon­nis­tu­miset oli­si­vat julk­isia, jokaisen lääkey­htiön ei tarvit­sisi kom­puroi­da samoissa kuopis­sa joi­hin toiset ovat jo aikaisem­min kompuroineet.

   Sama tietysti kos­kee muu­takin tiedekent­tää; paljon tutkimus­ta jää julkaise­mat­ta kun tulok­set eivät ole “kiin­nos­tavia”, ja toden­näköistä on että samaan epäki­in­nos­tavaan tulok­seen pää­tyy use­ampi tutkimus­ryh­mä yksi toisen­sa jäl­keen tois­taan tietämättä.

   –

   Sama IPR-monop­o­lien ongel­ma kos­kee muuten kaikkea muu­takin IPR-kent­tää. Ei ole lainkaan ilmeistä että tek­i­jänoikeuk­sien elinikä+70 vuot­ta suo­ja-aika tuot­taisi opti­maalisen määrän hyvinvointia.

   Vastaa

   1. “Sama IPR-monop­o­lien ongel­ma kos­kee muuten kaikkea muu­takin IPR-kent­tää. Ei ole lainkaan ilmeistä että tek­i­jänoikeuk­sien elinikä+70 vuot­ta suo­ja-aika tuot­taisi opti­maalisen määrän hyvinvointia.”

      Tismall­een. Etenkin nyt, kun tiedon repro­duk­tio on käytän­nössä ilmaista, van­hanaikainen IPR-ajat­telu (paten­tit ja tek­i­jänoikeudet) tuot­taa pahasti epäop­ti­maal­ista tuot­toa. Tämä on purkau­tunut ennen piratismi­na, mut­ta tilaus­po­h­jaiset suo­jatut palve­lut ovat hajot­ta­neet senkin. Tulok­se­na on, että IPR:n omis­ta­jat (softa‑, peli- ja medi­ay­htiöt) saa­vat merkit­täviä yli­tuot­to­ja, joka näkyy niiden osakekurs­seis­sa. Voitaisi­in aloit­taa lyhen­tämäl­lä kestot samaan 20 vuo­teen kuin patenteissa.

      Vastaa

2. Tässä kovid-roko­tuk­ses­sa on kyse tor­jun­ta-sodas­ta virus­ta vas­taan. On siis otet­ta­va tämän mukaiset strate­gia, tak­ti­ik­ka ja käytän­nön toimet käyt­töön, jot­ta selviämme tästä voittajina.

   Päämin­is­terin on heti nimitet­tävä ”covid-ken­raali”, jol­la on laa­jat val­tu­udet ja keskitet­ty yleis­esikun­ta. Siinä pää­ma­joi­tusmes­ta­ri­na tulee olla ken­raali Aksel Airon tasoinen nerokas kri­isi­jo­hta­ja, joka oli keskeisessä osas­sa siinä, kun pelastet­ti­in Suomen itsenäisyys sodas­sa. Man­ner­heim piti hän­tä niin kor­vaa­mat­tomana, ettei edes päästänyt hän­tä äitin­sä hautajaisiin…

   Kyl­lä tähän Suomen puo­lus­tusvoimista, julk­ishallinnos­ta ja liike-elämästä löy­tyy tarvit­ta­vat kri­isi­jo­hta­jat ja resurssit. Mut­ta, mutta…

   Yli 30 vuot­ta jul­mas­sa markki­na­t­aloudessa mustelmia saa­neena inho­re­al­isti­na näen asi­at nyt näin: 

   Hal­li­tuk­semme on traagisel­la taval­la lapsel­lisen nai­ivi, hyväuskoinen ja täysin kyken­emätön nyt tarvit­tavaan kri­isi­jo­htamiseen. Sen toim­intaa on leiman­nut käsit­tämätön tilan­neku­van väärin-ymmärtämi­nen, vas­tu­u­pakoilu ja rintamakarkuruus. 

   Hal­li­tuk­sel­la ei ole kun­nol­lista oper­ati­ivista / jous­tavaa rokot­tei­den han­k­in­ta-organ­isaa­tio­ta, kat­tavaa mobil­isaa­tio / logis­ti­ik­ka suun­nitel­maa, toim­i­tus­valvon­taa, eikä roko­tuk­sen suori­tus­ta ole luotet­tavasti organisoitu. 

   Jo pidem­män aikaa on saatu kan­sain­välis­es­tä medi­as­ta tieto­ja siitä, että muille tarkoitet­tu­ja korona-rokot­tei­ta ollaan eri keinoil­la kaap­paa­mas­sa käyt­täen lahjon­taa ja mui­ta hämäriä temp­pu­ja. Onhan tässä kyseessä mon­en mil­jardin rahavirrat…Venäjälläkin Sput­nik Vn kehit­täjä putosi 14. ker­roksen ikkunasta…

   Näyt­tääkin nyt siltä, että härskit pelim­iehet ovat jo alku­peleis­sä ryöstäneet Suomelle toiv­o­tut korona-rokotteet… 

   Jos olisin itse ollut tässä pelis­sä mukana, olisin jär­jestänyt kan­sain­välis­es­ti koke­neen osto- ja logis­ti­ikka­toimin­nan, tiukan toim­i­tus­valvo­ja-tiimin ja 24/7 var­tioin­nin Suomen rokot­teille, jokaisen korote­fir­man tuotan­tolin­jan päähän…

   Reaal­i­maail­mas­ta irtaan­tunut, marx­i­lais-besser­wiss­er hal­li­tus on nyt rys­simässä tämän koron­avirus-tais­telun, niin kuin on jo tehnyt työt­tömyy­den ja taloudenkin suhteen. 

   Suomen kansa ansait­see parem­paa, sil­lä nyt on kyse suo­ma­lais­ten hengestä ja ter­vey­destä, maamme talouden toimintakyvystä!

   Vastaa

   1. Tirsk. Tok­i­han Jus­si jo olisi ratkaissut työt­tömyy­den, covidin, velka­an­tu­misen ja eläke­pom­min tuo­mat ongel­mat ja samal­la lyönyt hol­are­i­ta vasem­mal­la kädellä.

      Vastaa

      1. Suomen hal­li­tus i.e. Senaat­in­torin max­i­lainen ompeluseu­ra, näyt­tää vaan jatka­van rys­simistä Covid-viruk­sen vas­taisen tais­telus­sa, vaik­ka kri­isi näyt­tää nyt pahenevan.

         Nyt varsinkin brit­tiläi­nen SARS-CoV­‑2 viruk­sen 23 mutaa­tion vari­ant­ti B.1.1.7 lev­iää Suomes­sakin aikaisem­paa huo­mat­tavasti herkem­min ja nopeammin. 

         Suomes­sa on mon­es­sa fir­mas­sa erit­täin tehokas työter­veysholi­to, mut­ta näitä yksi­ty­isiä resursse­ja ei max­i­laisen ide­olo­gian mukaan saa käyt­tää! Saati sit­ten mui­ta puo­lus­tusvoimien tai yri­tyspuolen resursse­ja ja osaamista.

         Tässä tilanteessa esimerkik­si Bri­tann­ian Pääe­sikun­nan komen­ta­ja, ken­raali Sir Nick Carter on tul­lut mukaan maan Covid-johto­ryh­mään ja antaa varsinkin armei­jan logis­ti­ik­ka-resursse­ja virustaisteluun…

      2. Mis­sä työter­veyshuol­lon resursse­ja ei nyt saa käyttää?

      3. Nopeas­sa aikataulus­sa miljoonille suo­ma­laisille annet­ta­vat, 21 päivän välein pis­tet­tävät kak­si roko­tus­ta ovat mielestäni erit­täin vaa­ti­va operaatio.

         Hyvin monel­la fir­mal­la on jär­jestet­ty oma työter­veyshuolto, joka voisi jous­tavasti antaa henkilökun­nalleen nämä rokotukset. 

         Tästä on selvää hyö­tyä sekä fir­malle, että sen henkilökun­nalle, kun ihmis­ten ei tarvitse ram­pa­ta koko ajan jon­nekin muualle. Tulisi tästä säästöä julkiselle sektorillekin.

         Julk­i­sista tiedoista olen saanut sen käsi­tyk­sen, että yksi­tyiseen työter­veyshuoltoon ei rokot­tei­ta ole allokoitu, eikä siel­lä olla mitenkään valmis­taudut­tu / organisoiduttu.

      4. Yksi­tyi­nen sek­tori saa rokot­tei­ta siinä vai­heessa kun työikäisiä ale­taan rokot­taa. Siitä on tarkoi­tus kor­va­ta Kelan vaku­u­tuk­sen kaut­ta samoin sään­nöin kuin muu­takin toim­intaa, eli 60 % kuas­tan­nuk­sista, mut­ta nämä halu­a­vat siitä 100 % kustannuksista.

      5. Osmo Soin­in­vaara: nämä halu­a­vat siitä 100 % kustannuksista.

         Sinän­sä on ihan järkevää että kulku­taudin tor­jun­nan kus­tan­nuk­set menee kaik­ki yhteiseen piikki­in, mut­ta 100% kor­vat­tavu­us aiheut­taa kyl­lä minus­ta selvän ongelman. 

         Ehkä tästä pitäisi vain määrätä tyyli­in “rokote mak­saa 20e/kpl, joka kor­vataan 100%-sti” ?

         Näyt­täisi Mehiläisen influ­enssarokot­tee lis­tahin­ta tälle vuodelle ole­van 39,90 EUR / kpl joten jos tehdään mas­saroko­tuk­sia sar­jatyöl­lä, niin hin­ta romahtaa.

         Toisaal­ta työter­vey­dessä hin­nas­to­jen ja 60% kor­vauk­sen perus­teel­la taval­lisen influ­enssarokot­teen hin­naksi jää alle parikymp­piä / kpl. Ei pitäisi olla ongelma.

      6. Osmo Soin­in­vaara:
         Mis­sä työter­veyshuol­lon resursse­ja ei nyt saa käyttää?

         Olet­taisin että tässä on kyse siitä että työ­nan­ta­ja saa KELA-kor­vauk­sen vain työter­veyshoita­jan anta­mas­ta rokot­teesta. Meil­lä on fir­mas­sa täl­lä het­kel­lä yksi työter­veyshoita­ja jolle saa aiko­ja nyt ehkä viikon,kahden päähän. Työter­vey­den kaut­ta pääsee muuten nopeasti hoitoon mut­ta työter­veyshoita­ja ja jos­sakin määrin myös työter­veyslääkäri on niuk­ka resurssi.

         En kyl­lä kek­si mitään syytä tuo­hon rajoituk­seen. Influ­enss­saroko­tuk­senkin on antanut lääkäri­ase­man joku hoita­jista jot­ka kaik­ki osaa­vat sen piikin antaa. Olet­taisin että tässä on kyseessä nor­maali byrokraat­ti­nen red-tape ja yleinen val­tion viras­to­jen kyvyt­tömyys toimia olois­sa jot­ka edes jonkin ver­ran edel­lyt­tävät ripeää toim­intaa ja urautu­ma­ton­ta ajattelua.

      7. Sep­po Korp­poo:
         Suomen hal­li­tus i.e. Senaat­in­torin max­i­lainen ompeluseu­ra, näyt­tää vaan jatka­van rys­simistä Covid-viruk­sen vas­taisen tais­telus­sa, vaik­ka kri­isi näyt­tää nyt pahenevan.

         Nyt varsinkin brit­tiläi­nen SARS-CoV­‑2 viruk­sen 23 mutaa­tion vari­ant­ti B.1.1.7 lev­iää Suomes­sakin aikaisem­paa huo­mat­tavasti herkem­min ja nopeammin. 

         Suomes­sa on mon­es­sa fir­mas­sa erit­täin tehokas työter­veysholi­to, mut­ta näitä yksi­ty­isiä resursse­ja ei max­i­laisen ide­olo­gian mukaan saa käyt­tää! Saati sit­ten mui­ta puo­lus­tusvoimien tai yri­tyspuolen resursse­ja ja osaamista.

         Tässä tilanteessa esimerkik­si Bri­tann­ian Pääe­sikun­nan komen­ta­ja, ken­raali Sir Nick Carter on tul­lut mukaan maan Covid-johto­ryh­mään ja antaa varsinkin armei­jan logis­ti­ik­ka-resursse­ja virustaisteluun…

         Joo, eiköhän ulkois­te­ta koko hom­ma briteille kun osaa­vat homman..

3. jos alku­un pysytään tässä epi­demi­as­sa, niin covid pitäisi saa­da pois maa­pal­lol­ta ja paten­teis­sa roikku­mi­nen estää köy­hien rokot­tamisen, joka tarkoit­taa sitä, että tämä seu­raa meitä lop­ut­tomi­i­in. Se pitäisi antaa kaikille ja vielä suht nopeaan tahtiin.

   Vastaa

4. Lääke­te­ol­lisu­u­den syyt­tämi­nen on yksi pitkäaikainen myyt­ti. Toki he tekevät tulosta siinä kuin muutkin yri­tyk­set ja pain­opiste on tuot­tavien lääkkei­den kehit­tämi­nen. Bill ja Melin­da Gates säätiö juuri rahoit­taa vähem­män tuot­tavien mut­ta tarpeel­lis­ten lääkkei­den kehittämistä.

   Peru­songel­ma on, että joa uuden lääk­keen kehi­tystyö kestää n. 10 vuot­ta ja mak­saa 100 miljoon­aa euroa, paten­trin suo­ja-aikaa on jäl­jel­lä hie­man yli 10 vuot­ta. Hyväl­läkin yri­tyk­sel­lä yksi kymmen­estä han­kkeesta pää­tyy hyväksy­tyk­siä lääk­keek­si ja näistäkin vain osa menestyy.

   Lääkey­htiöi­den fuu­sioiden taustal­la on riskin­hallinta. Vain iso yri­tys pystyy otta­maan riske­jä ja kan­ta­maan yhdel­lä onnis­tuneel­la han­kkeel­la kah­denkymme­nen muun kulut ja tekemään voittoa. 

   Riskiä vähen­tää aka­teem­i­nen tutkimus julk­isil­la rahoil­la, joka alku­vai­heen kulu­jen kat­tamisel­la kat­taa noin 10 % kuluista. Alku­vai­heen han­kkei­ta tekevät pienet riski­ra­hoite­tut yri­tyk­set, joista osa saa myy­tyä itsen­sä tai pro­jek­tin­sa eteen­päin. Tästä näi­den yri­tys­ten riski­ra­hoit­ta­jat saa­vat osansa ja edelleen ris­ki on kohtu­ullisen suuri. Nämä riski­ra­hoite­tut yri­tyk­set tekevät alun­perin lääke­molekyylien patentointia.

   Suomes­sa 1990-luvun lop­ul­la Sitra ja val­tio osal­lis­tu­i­v­at bioalan yri­tys­ten rahoit­tamiseen. Alaa halut­ti­in kehit­tää Suomes­sa ja saa­da kasvuyri­tyk­siä. Tulok­set oli­vat huonot. Keskinker­tais­ten tutkimus­ryh­mien tulok­si­in perius­tuneet yri­tyk­set oli­vat keskinker­taisia. Kehi­tys­panoskaan ei skaalaudu, jokainen arpa mak­saa paljon ja tulok­sia ei oikein voi siirtää toisi­in han­kkeisi­in. Onnistues­saan val­ti­ol­la olisi ollut merkit­tävää omis­tus­ta ja tuloja.

   Int­ian patent­ti­lain­säädän­tö lääkkeis­sä on eri­lainen kuin län­si­mais­sa ja pitkälle sen ansios­ta maa on geneeris­ten lääkkei­den valmis­tuk­ses­sa suurviejä.

   Palataan ongel­maan: miten saa­da aikaan uusia lääkeke­hi­tyshankkei­ta, joista syn­tyy uusia molekyyle­jä ja edelleen uusia lääkkeitä? Uudet syöpälääk­keet ovat erit­täin tehokkai­ta ja erit­täin kalli­ita. Olisi help­poa jät­tää käyt­tämät­tä erit­täin kalli­ta mut­ta heikkote­hoisia lääkkeitä, mut­ta nämä todel­la vaikut­ta­vat ja mak­sa­vat enem­män kuin sairaan­hoidon kehykset.

   Val­ti­ol­lise­na han­kkeena tästä tulisi teho­ton­ta byrokra­ti­aa. Taas sit­ten lääke­molekyylien oikeuk­sien ostamiseen rahat eivät riitä ellei tode­ta että tämän ver­ran on ja enem­pään ei ole rahaa. (Tätäkin on käytet­ty.) Kehi­tys­tön riskien hallinntaan ei ole hyviä ratkaisuja.

   Ehkä parem­pi tapa olisi, että julkisen rahoituk­sen vasti­neena julki­nen puoli omis­taa pienen osu­u­den mah­dol­lisen lääk­keen lisenssistä ja ohjaa siitä tuo­tot läkkei­den hin­taan? Ongel­ma on, että se koko matkan ajan omis­tuk­sen pitämi­nen tulee koko ajan kalli­im­mak­si. Tähän val­tio­varain­min­is­teröi­den kirt­sun­var­ti­jat eivät suos­tu. Tois­taisek­si paras tapa on rahoit­taa yliopis­to­jen perus­tutkimus­ta ja huole­htia yliopis­to­jen _perusrahoituksesta_, jol­loin edes niitä lääkkeitä saadaan aikaan.

   Ei ole yhtä eikä help­poa ratkaisua.

   Vastaa

   1. Lääke­te­ol­lisu­u­den syyt­tämi­nen on yksi pitkäaikainen myyt­ti. Toki he tekevät tulosta siinä kuin muutkin yri­tyk­set ja pain­opiste on tuot­tavien lääkkei­den kehittäminen. 

      En syyt­täänyt lääke­te­ol­lisu­ut­ta vaan sitä taloudel­lista infra­struk­tu­uria, jol­la lääkkeitä mak­se­taan, kos­ka se kan­nus­taa rajoit­ta­maan lääkkei­den käyt­töä. Ehdo­tuk­seni ei vähen­täisi lääkey­htöi­den­tu­lo­ja vaan voisi jopa lisätä niitä, mut­ta ennen kaikkea se toisi parhaat lääk­keet nopeam­min laa­jaan käyttöön.

      Vastaa

5. EMA pyrkii hyväksymään Astra Zeneca Oxford rokot­teen tam­miku­uas­sa. Todel­la hyvä uuti­nen, rokote on halpa,saanut kehu­ja sekä paljon valmis­ta­jia, joten hyvä saatavu­us. Ehkä tilanne para­nee jo kesäl­lä jos vielä opit­tais sar­jatuotan­toa rokotuksessa.
   Netan­jahu lupaa selät­tää koro­nan viimeis­taan maalisku­us­sa. Israelin roko­tuk­set 1 700 000.

   Vastaa

6. Israel mak­soi rokot­teista enem­män kuin EU, mm. sik­si sai rokot­tei­ta aiem­min. Joku MTVn uuti­sis­sa speku­loi myös sil­lä että Pfiz­erin johta­ja on suku­ju­uri­aan Kreikan juu­ta­lainen. Pfiz­erin rokotet­ta valmis­ta­va sak­salainen BioN­Tech, on muuten kah­den turkki­laisen perus­ta­ma yritys.

   https://www.spiegel.de/international/

   Suo­mi voisi kyl­lä myös han­kkia itsenäis­es­ti rokot­tei­ta, kuten mm. Sak­sa tekee. Ollaan liian kilt­te­jä EU:lle. Suomes­sa toimi­val­tainen vira­nomainen Fimea, joka yleen­sä hyväksyy rokotteet.

   Vastaa

7. Tuo saat­taisi lopet­taa asteet­taisen evoluu­tion. Jos tau­ti­in X on ole­mas­sa kallis lääke niin sil­loin on insek­ti­ivi kehit­tää siihen kor­vaa­va vähän parem­pi uusi lääke. Jos on jo ole­mas­sa se yhteiskun­nan rahoil­la hal­pa lääke niin kiin­nos­tus lääk­keen kehit­tämi­nen tau­ti­in X voisi lop­pua siihen paikkaan.

   Vastaa

   1. Lääke­te­ol­lisu­u­den syyt­tämi­nen on yksi pitkäaikainen myyt­ti. Toki he tekevät tulosta siinä kuin muutkin yri­tyk­set ja pain­opiste on tuot­tavien lääkkei­den kehittäminen.

      Toisaal­ta ei kan­na­ta käyt­tää rahaa mil­jardi­tolkul­la saadak­seen aikaa mar­gin­aalis­es­ti parem­man lääk­keen. Aikanaan sta­ti­inilääkkeitä kehitet­ti­in usei­ta edes yrit­tämät­tä väit­tää, että ne oli­si­vat joten­ki parem­pia. Halut­ti­in vain päästä hillop­urkille. Se oli ter­vey­den­huol­lon raho­jen heit­tämistä kaivoon. Tämä hul­lu­us omn lop­punut nyt, kun osa sta­ti­ineista on vapau­tunut patentista.

      Vastaa

      1. Osmo Soin­in­vaara: Toisaal­ta ei kan­na­ta käyt­tää rahaa mil­jardi­tolkul­la saadak­seen aikaa mar­gin­aalis­es­ti parem­man lääk­keen. Aikanaan sta­ti­inilääkkeitä kehitet­ti­in usei­ta edes yrit­tämät­tä väit­tää, että ne oli­si­vat joten­ki parem­pia. Halut­ti­in vain päästä hillop­urkille. Se oli ter­vey­den­huol­lon raho­jen heit­tämistä kaivoon. Tämä hul­lu­us omn lop­punut nyt, kun osa sta­ti­ineista on vapau­tunut patentista.

         Peri­aat­teessa näin, mut­ta lääkkei­den tehos­sa ja siedet­tävyy­dessä on joskus merkit­täviäkin ero­ja poti­laiden kesken, kuten myös eri lääke­molekyylien inter­ak­tiois­sa. Kysymys kuu­luukin, että halu­aistko sinä itse Osmo ottaa lää­keen joka sopii sin­ulle parem­min, tai pienen­tää enem­män riskiä sairas­tua kuin toise­na tai kol­man­te­na kehi­tysjärjestyk­sessä olleen molekyylin? Ergo eri­laisia vai­h­toe­hto­ja kaivataan.

         Olen ais­tiv­inani “suun­nit­telu-uskovoisu­ut­ta” ajatuk­ses­sasi: komitea voi päät­tää kaiken etukä­teen parhaal­la mah­dol­lisel­la taval­la, eikä jälkikä­teen kerätyl­lä empi­irisel­lä koke­muk­sel­la ole sijaa päätök­sen­teossa. Mut­ta vähem­män kär­jistäen… olen samaa mieltä kanssasi siitä, että patent­ti­lain­säädän­nön insen­ti­ivivi­idakko on tietyssä mielessä rik­ki. Ehkä tämä näkyy parem­min nau­ret­ta­van pitkissä tek­i­jänoikeuk­sis­sa. Mitä hyvää perikun­ta on tehnyt ansaitaak­seen 70 vuot­ta kuole­man jäl­keen alku­peräisen tek­i­jän työllä?

      2. Osmo Soin­in­vaara: Toisaal­ta ei kan­na­ta käyt­tää rahaa mil­jardi­tolkul­la saadak­seen aikaa mar­gin­aalis­es­ti parem­man lääkkeen. 

         Valitet­tavasti markki­nat eivät palk­itse siitäkään, että teet merkit­tävästi parem­man lääkkeen.

         Olete­taan, että se julk­isu­udessa pyörivä jut­tu siitä, että markki­nat palk­it­si­vat pitkäi­aikais­sairau­den paran­ta­van hoidon kehit­tämis­es­tä sil­lä, että osakekurssi romahti. 

         Loogis­ta­han se tosin on. Onhan se hal­paa, jos poti­las para­nee ver­rat­tuna siihen, että olisi lop­puelämän lääkityksellä

8. Lääkkei­den paten­tit ovat pieni osa paljon laa­jem­paa imma­te­ri­aalioikeuk­si­in liit­tyvää ongel­maa. Lääkepaten­tit sik­seen, kuin­ka paljon lääketi­eteel­lis­ten lait­tei­den hin­taa nos­taa, ja siten myös vähen­tää niiden saatavu­ut­ta, niis­sä käytet­ty­jen kom­po­nent­tien paten­tit? Entä näi­den lait­tei­den ohjaamiseen käytet­ty­jen ohjelmis­ton tek­i­jänoikeudet ja niistä mak­set­ta­vat lisenssi­mak­sut? Entä kuin­ka paljon sekä lääkkei­den että muiden lääketi­eteel­lis­ten menetelmien kehit­tämistä hidas­taa se, että siinä vaa­dit­ta­va tieto pide­tään joko liike­salaisuuksi­na lääke­fir­mo­jen sisäl­lä tai sit­ten sen käyt­töä han­kaloite­taan tieteel­lis­ten julka­isu­jen tek­i­jänoikeu­teen perus­tuvil­la maksumuureilla?

   Jos men­nään vieläkin askelei­ta taaem­mas, kuin­ka paljon yleen­säkään minkään teknolo­gian käytön hidas­t­a­mi­nen paten­teil­la tai tek­i­jänoikeuk­sil­la tap­paa? Esimerkeik­si voidaan kek­siä vaik­ka sähköau­to­jen tai aurinko­ken­no­jen valmis­tamises­sa käyte­tyt paten­tit, jot­ka var­masti tekevät näitä teknolo­gioi­ta kalli­im­mik­si ja siten hidas­ta­vat siir­tymistä fos­si­il­i­sistä polt­toaineista (jot­ka tap­pa­vat) muihin.

   Lop­putu­lok­se­na on, että melkein kaik­ki infor­maa­tion käytön ja levit­tämisen hidas­t­a­mi­nen tap­paa suo­rasti tai epä­suo­rasti. Lääkepatent­tien tap­pavu­us on sieltä suorim­mas­ta päästä. Toisaal­ta emme ole keksi­neet vielä mitään muu­takaan keinoa teknisen kehi­tyk­sen markki­nae­htoiseen rahoit­tamiseen kuin paten­tit ja tek­i­jänoikeudet. Oma johtopäätök­seni tästä on, että infor­maa­tio­hyödyk­keet ja markki­na­t­alous sopi­vat yhteen todel­la huonos­ti ja vai­h­toe­htois­t­en rahoi­tus­mekanis­mien kehit­tämi­nen pitäisi olla todel­la suurem­pi pri­or­i­teet­ti kuin se nykyisel­lään on.

   Vastaa

9. Hyvä kom­ment­ti Anonyymil­ta edel­lä. Täy­tyy muis­taa että lääkkei­den kehit­tämi­nen on hyvin riskialtista ja kallista toim­intaa. Usein päädytään konkurssi­in. Esim Tam­pereel­la FIT­Biotech kehit­ti HIV rokotet­ta ja meni konkurssi­in viime vuon­na. Sitrakin tuki sitä 55 miljoon­al­la. Täy­tyy olla jonkin­lainen palk­in­to tästä riskino­to­s­ta, patent­ti 10 ? vuodeksi. 

   Toisek­seen eräät maat kuten Intia kiertävät näitä patent­te­ja tekimäl­lä niihin min­i­maal­isia muu­tok­sia. Esim. syn­teesis­sä käytet­tävä liuoti­naine vai­hde­taan toiseen vas­taa­vat omi­naisu­udet omaavaan. Intia pystyy tuot­ta­maan hal­val­la monia lääkeitä kehi­tys­maille. Esim. kehit­ti HIV lääkkek­si cock­tailin, jos­sa yhdis­tet­ti­in kolme eri lääkettä.

   Vastaa

10. OS: “Sen sijaan, että lääkey­htiöille mak­se­taan kor­vaus­ta lääk­keen hin­nas­sa, pitäisi OECD-maid­en ostaa yhdessä vapaak­si niiden patent­te­ja hin­nal­la, joka vas­taisi lääkey­htiön odotet­tavis­sa ole­via tulo­ja patentista.

    Sen jäl­keen lääkkei­den hin­nat aleni­si­vat valmis­tuskus­tan­nusten tasolle, yleen­sä mur­to-osaan nykyhinnoista.

    Tämä ei tulisi mak­sajille sen halvem­mak­si, eikä vähen­täisi lääkey­htiöi­den tulo­ja, mut­ta tuot­taisi paljon enem­män ter­veyshyö­tyä, kun uudet mullis­ta­vat lääk­keet saataisi­in laa­jaan käyt­töön heti eikä vas­ta 20 vuo­den kulut­tua, kun patent­ti on vanhentunut.”

    Todel­la mie­lenki­in­toinen aja­tus! Tältä poh­jal­ta voitaisi­in kehit­tää selkeä win-win-tilanne, sil­lä jär­jeste­ly pait­si pienen­täisi ter­vey­den­hoit­o­meno­ja ja inhimil­listä kär­simys­tä, se myös palaut­taisi sairas­tunei­ta ihmisiä työelämään. 

    Ongel­mana on, että vaik­ka peri­aate on äärim­mäisen yksinker­tainen, sen toteu­tuk­ses­sa on paljon liikku­via osia. Esim patentin kehittäjän/haltijan saa­ma mak­su ei saisi olla ker­tako­r­vaus, vaan mak­sut pitäisi jak­sot­taa patentin voimas­saoloa­jalle. Miten muuten hoidet­taisi­in esim tilanne, jos­sa fir­man B uusi patent­ti osoit­tatuu oleel­lis­es­ti tehokkaam­mak­si kuin fir­man A vuosia aiem­min vapaak­si ostet­tu patentti? 

    Toisaal­ta, jär­jeste­ly­hän olisi juridis­es­ti patentin osto/lisensionti, ja täl­laisia sopimuk­sia on tehty jo pari sataa vuot­ta. Malle­ja siis löytyy.

    Vastaa

11. Suomeen saatu 100 000 rokotean­nos­ta mut­ta vain 20 000 rokotet­tu (IS). Näyt­tää nololta.
    Israelis­sa on rokotet­tu 75% yli 60 vuo­ti­aista. Kakkosan­noat­en anto alka­mas­sa (The Times of Israel).

    Vastaa

12. Yksi harkin­nan arvoinen asia olisi että val­ti­olli­nen toim­i­ja (esim. Kela tai vaik­ka HUS:n apteek­ki koko val­tion toim­i­joiden puoles­ta) kil­pailut­taisi yhden lääkeain­eryh­män ker­ral­laan. Eli valit­taisi­in kil­pailu­tuk­sen kaut­ta yksi voit­ta­ja ryh­mästä lääkkeitä, joiden vaiku­tus­mekanis­mi on sama, mut­ta vai­h­toe­htoisia lääke­molekyyle­jä on use­ampia. Esim. dia­betek­seen ja nyt myös sydä­men vajaa­toim­intaan käytet­tävät SGLT2-estäjät, jois­sa on vielä patent­tisuo­ja, mut­ta joi­ta on jo 4 eri valmis­tet­ta Suomen markki­noil­la, ja perustel­tu ole­tus on, että kaik­ki ovat riit­tävän tarkku­u­den sisäl­lä yhtä tehokkai­ta. Jos kil­pailus­sa siis sitoudut­taisi­in siihen, että Suomes­sa käytetään vain kil­pailun voit­ta­jaa (tai ehkä tehtäisi­in joku lievem­pi sopimus, esim. että vain joil­lain reunae­hdoil­la voidaan käyt­tää perustel­lusti mui­ta valmis­tei­ta kuin kil­pailun voit­ta­jaa), var­masti hin­taa saataisi­in painet­tua alas varsin paljonkin nykyisestä. 

    Toinen mitä olen poht­in­ut on, että yhden lääkeaineen voisi myös kil­pailut­taa ker­ral­laan. Esim. Suomes­sa myy­dään nyt täl­lä het­kel­lä n. 9 valmis­ta­jan ver­sio­ta biso­pro­loli-lääk­keestä (jos­ta patent­tisuo­ja on jo umpeu­tunut). Näistä voitaisi­in kil­pailul­la vali­ta yksi, joka olisi ain­oa mitä Suomes­sa vaik­ka 5 vuo­den kil­pailu­tusa­jan­jak­son ajan käytet­täisi­in. Kil­pailu­tuk­ses­sa pitäisi var­mas­tikin ottaa jotenkin huomioon huolto­var­muus, ettei yhteen valmis­ta­jaan sitou­tu­mi­nen aiheut­taisi toim­i­tuskatko­ja, mut­ta täl­läkin hin­taa voisi toden­näköis­es­ti saa­da nykyis­es­täkin alas.

    Yksit­täisen lääkärin pohd­in­to­ja, ei vält­tämät­tä aukot­to­mia, mut­ta mielestäni harkin­nan arvoisia.

    Vastaa

13. Oikeas­t­aan on kum­ma, etteivät yksi­tyiset patent­tivälit­täjät (patent bro­kers) ole läht­e­neet kokeile­maan tätä. Per­in­teiset bro­ker­it ovat toki enem­mälti keskit­tyneet patent­tien ja lisenssien väl­i­tyk­seen patentin omis­ta­jal­ta osta­jalle, mut­ta samat pros­es­sit ja tieto­taito sovel­tu­isi oleel­lisil­ta osin myös kään­teiseen menettelyyn.

    Vähän epäilen, että OECD pysty­isi sopi­maan tarvit­tavista jär­jeste­ly­istä, kun taas esim Suo­mi olisi aivan liian pieni markki­na kiin­nos­taak­seen lääkete­htai­ta. EU olisi niille huo­mat­tavasti kiin­nos­tavampi osta­ja. Se voisi ede­tä asi­as­sa samaan tapaan kuin europatenteissa.

    Patentin omis­ta­jaa luulisi kiin­nos­ta­van jär­jeste­ly, jos­sa se se saisi osan pitkän aikavälin tulois­taan heti tililleen, minkä lisäk­si hal­paa lääket­tä menisi kau­pak­si oleel­lis­sti enem­män kuin kallista.

    Vastaa

14. Pitää hyväksyä se, ettei jokaisel­la ole aina oikeut­ta uusimpi­in lääkkeisi­in. Ihan niin kuin ei ole sub­jek­ti­ivista oikeut­ta hienoimpi­in autoi­hin tai kiiltävimpi­in ham­masim­plant­tei­hin. Ne on varat­tu mak­sukykyiselle porukalle. Tavikset voivat sit­ten ostaa käyte­tyn auton ja saa­da ham­mashoitoa, joka oli vielä 1990-luvul­la vain hol­ly­woodtäh­tien saavutet­tavis­sa. Tekni­ik­ka kehit­tyy ja jos sat­tuu elämään his­to­ri­an vääräl­lä puolel­la, ei pääse naut­ti­maan tule­vaisu­u­den keksin­nöistä. Ei tämä riko kenenkään ihmisoikeuksia.

    Vastaa

    1. Hiemoimpi­en auto­jen valmis­t­a­mi­nen on kallista, uusimpi­en lääkkei­den valmis­tuskus­tan­nuk­set eivät ole kalliita.

       Vastaa

15. Kyl­lä monien valmis­t­a­mi­nen on, ei johdu pelkästään patentista.
    Lisäk­si huomioita­va läh­es 10 vuo­den kehit­tämisku­lut riskil­lä toisin kuin autossa.
    Rokot­tei­den tuot­ta­mi­nen on taas per­in­teis­es­ti ollut melko hal­paa. Sumalai­sista jo suuri osa oli rokotet­tu isorokkoa vas­taan 1800-luvul­la. Roko­tustiedot merkit­ti­in kirkonkir­joi­hin. Nykyaikana (sic) ei Suomes­sa ole rokotusrekisteriä.

    Vastaa

16. Koronarokot­teen osalta olisi hyvä kyl­lä kokeil­la Osmon ehdot­ta­maa mak­samisen mallia. 

    Kos­ka lääkey­htiöt läh­es yhdestä suus­ta julis­ta­vat aja­van yleistä hyvää koron­a­pan­demi­an tait­tamises­sa, ne tietysti suos­tu­vat malliin. 

    Val­ti­ol­liset toim­i­jat ostakoon paten­tit vapaak­si hyväksy­ty­iltä ja toimivil­ta rokot­teil­ta. Lääkey­htiöt saa­vat näin kor­vauk­sen kehit­tämisku­luis­taan ja vaik­ka jonkin­laisen lasken­nal­lisen voiton vielä päälle (ainakin ne yhtiöt, jot­ka ovat kehit­täneet oma­l­la rahal­la ja riskillä). 

    Tämän jäl­keen kaikil­la mah­dol­lisil­la toim­i­joil­la, joil­la tehtai­ta vain on, olisi mah­dol­lisu­us tuot­taa ja myy­dä rokot­tei­ta halutes­saan. Tämä var­maan tapah­tu­isi markki­nae­htois­es­ti, niin ei tarvitse kiis­tel­lä siitä, onko valmis­t­a­mi­nen kallista vai ei.

    Vastaa

17. Leikkiä ihmishengillä on myös vasem­mis­to­hal­li­tuk­sen päätös olla käyt­tämät­tä työter­veyshoitoa rokot­tami­sis­sa. Ide­olo­gia ensin, kansan­ter­veys vas­ta sitten?

    Vastaa

    1. Leikkiä ihmishengillä on myös vasem­mis­to­hal­li­tuk­sen päätös olla käyt­tämät­tä työterveyshoitoa 

       Mis­sä täl­lainen päätös on tehty? En ole sel­l­ais­es­ta kuullut.

       Vastaa

18. Lääkepaten­teista ehkä koronarokot­teisi­in liit­tyvät paketit ovat täl­lä het­kel­lä kuumin peruna. Ensin julk­isin varoin tuet­ti­in reilusti koronarokot­tei­den kehit­tämistä ja tes­taus­ta. Nyt joil­lain on paten­tit rokot­teisi­in, ja muut eivät saa valmis­taa niitä. Koronarokot­tei­ta tehdään noin koural­lises­sa maail­man lääkete­htaista. Kil­pail­i­jat eivät saa valmis­taa niitä, kos­ka niil­lä ei ole patent­te­ja, vaik­ka valmis­tuska­p­a­siteet­tia on vapaana paljon. Maail­man koko väestölle saataisi­in koronarokot­teet vuo­den 2020 ensim­mäisel­lä vuosipuoliskol­la valmis­tet­tua, jos lääkepaten­tit eivät estäisi rokot­tei­den laa­jamit­taista valmis­tus­ta. EU neu­vot­teli itselleen koronarokot­tete ja puo­lus­taa voimakkaasti lääkepatent­te­ja koro­nan kohdal­la — ja köy­hät maat ovat vail­la rokot­tei­ta. Ylekin heräsi lop­ul­ta eilen kir­joit­ta­maan lääkepatent­tien ongel­mallisu­ud­es­ta koronarokot­teen kohdal­la: https://yle.fi/uutiset/3–11745641

    Vastaa