_

Lääkepatentit – monopolipeliä ihmishengillä

Kirjoitin lääkepatenteista Verde-lehteen. (www.verdelehti.fi)

Monet uudet lääkkeet ovat hyvin kalliita, koska niiden kehittäminen on ollut kallista. Ne eivät ole kuitenkaan kalliita valmistaa.

Kun lääkeyritys pyrkii saamaan kiinteät kustannuksensa pois lääkkeen hinnassa, hinnat nousevat niin korkealle, että moni jää ilman hoitoa. Näin on käynyt myös Suomessa.

Lääkeyhtiöiden on saatava katetta kehitystyölleen. Maksajiksi joutuvat väkisin rikkaiden maiden veronmaksajat ja sairausvakuutusyhtiöt, mutta maksamisen malli voisi olla fiksumpi niin, ettei ihmisiå kuolisi turhaan.

Kirjoituksen voi lukea tästä.

 

Tagged

29 thoughts on “Lääkepatentit – monopolipeliä ihmishengillä

  1. Lisäksi voi miettiä, kuinka paljon turhaa työtä lääkeyhtiöt tekevät kun epäonnistuneiden tutkimuslinjojen tulokset jäävät liikesalaisuuksiksi. Se lääkekehityksen miljardikustannus kun tulee pääosin epäonnistumisista, joita on valtavasti yhtä onnistumista kohden. Jos epäonnistumiset olisivat julkisia, jokaisen lääkeyhtiön ei tarvitsisi kompuroida samoissa kuopissa joihin toiset ovat jo aikaisemmin kompuroineet.

    Sama tietysti koskee muutakin tiedekenttää; paljon tutkimusta jää julkaisematta kun tulokset eivät ole ”kiinnostavia”, ja todennäköistä on että samaan epäkiinnostavaan tulokseen päätyy useampi tutkimusryhmä yksi toisensa jälkeen toistaan tietämättä.

    Sama IPR-monopolien ongelma koskee muuten kaikkea muutakin IPR-kenttää. Ei ole lainkaan ilmeistä että tekijänoikeuksien elinikä+70 vuotta suoja-aika tuottaisi optimaalisen määrän hyvinvointia.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    1. ”Sama IPR-monopolien ongelma koskee muuten kaikkea muutakin IPR-kenttää. Ei ole lainkaan ilmeistä että tekijänoikeuksien elinikä+70 vuotta suoja-aika tuottaisi optimaalisen määrän hyvinvointia.”

      Tismalleen. Etenkin nyt, kun tiedon reproduktio on käytännössä ilmaista, vanhanaikainen IPR-ajattelu (patentit ja tekijänoikeudet) tuottaa pahasti epäoptimaalista tuottoa. Tämä on purkautunut ennen piratismina, mutta tilauspohjaiset suojatut palvelut ovat hajottaneet senkin. Tuloksena on, että IPR:n omistajat (softa-, peli- ja mediayhtiöt) saavat merkittäviä ylituottoja, joka näkyy niiden osakekursseissa. Voitaisiin aloittaa lyhentämällä kestot samaan 20 vuoteen kuin patenteissa.

        (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  2. Tässä kovid-rokotuksessa on kyse torjunta-sodasta virusta vastaan. On siis otettava tämän mukaiset strategia, taktiikka ja käytännön toimet käyttöön, jotta selviämme tästä voittajina.

    Pääministerin on heti nimitettävä ”covid-kenraali”, jolla on laajat valtuudet ja keskitetty yleisesikunta. Siinä päämajoitusmestarina tulee olla kenraali Aksel Airon tasoinen nerokas kriisijohtaja, joka oli keskeisessä osassa siinä, kun pelastettiin Suomen itsenäisyys sodassa. Mannerheim piti häntä niin korvaamattomana, ettei edes päästänyt häntä äitinsä hautajaisiin…

    Kyllä tähän Suomen puolustusvoimista, julkishallinnosta ja liike-elämästä löytyy tarvittavat kriisijohtajat ja resurssit. Mutta, mutta…

    Yli 30 vuotta julmassa markkinataloudessa mustelmia saaneena inhorealistina näen asiat nyt näin:

    Hallituksemme on traagisella tavalla lapsellisen naiivi, hyväuskoinen ja täysin kykenemätön nyt tarvittavaan kriisijohtamiseen. Sen toimintaa on leimannut käsittämätön tilannekuvan väärin-ymmärtäminen, vastuupakoilu ja rintamakarkuruus.

    Hallituksella ei ole kunnollista operatiivista / joustavaa rokotteiden hankinta-organisaatiota, kattavaa mobilisaatio / logistiikka suunnitelmaa, toimitusvalvontaa, eikä rokotuksen suoritusta ole luotettavasti organisoitu.

    Jo pidemmän aikaa on saatu kansainvälisestä mediasta tietoja siitä, että muille tarkoitettuja korona-rokotteita ollaan eri keinoilla kaappaamassa käyttäen lahjontaa ja muita hämäriä temppuja. Onhan tässä kyseessä monen miljardin rahavirrat…Venäjälläkin Sputnik Vn kehittäjä putosi 14. kerroksen ikkunasta…

    Näyttääkin nyt siltä, että härskit pelimiehet ovat jo alkupeleissä ryöstäneet Suomelle toivotut korona-rokotteet…

    Jos olisin itse ollut tässä pelissä mukana, olisin järjestänyt kansainvälisesti kokeneen osto- ja logistiikkatoiminnan, tiukan toimitusvalvoja-tiimin ja 24/7 vartioinnin Suomen rokotteille, jokaisen korotefirman tuotantolinjan päähän…

    Reaalimaailmasta irtaantunut, marxilais-besserwisser hallitus on nyt ryssimässä tämän koronavirus-taistelun, niin kuin on jo tehnyt työttömyyden ja taloudenkin suhteen.

    Suomen kansa ansaitsee parempaa, sillä nyt on kyse suomalaisten hengestä ja terveydestä, maamme talouden toimintakyvystä!

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

      1. Suomen hallitus i.e. Senaatintorin maxilainen ompeluseura, näyttää vaan jatkavan ryssimistä Covid-viruksen vastaisen taistelussa, vaikka kriisi näyttää nyt pahenevan.

        Nyt varsinkin brittiläinen SARS-CoV-2 viruksen 23 mutaation variantti B.1.1.7 leviää Suomessakin aikaisempaa huomattavasti herkemmin ja nopeammin.

        Suomessa on monessa firmassa erittäin tehokas työterveysholito, mutta näitä yksityisiä resursseja ei maxilaisen ideologian mukaan saa käyttää! Saati sitten muita puolustusvoimien tai yrityspuolen resursseja ja osaamista.

        Tässä tilanteessa esimerkiksi Britannian Pääesikunnan komentaja, kenraali Sir Nick Carter on tullut mukaan maan Covid-johtoryhmään ja antaa varsinkin armeijan logistiikka-resursseja virustaisteluun…

          (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

      2. Nopeassa aikataulussa miljoonille suomalaisille annettavat, 21 päivän välein pistettävät kaksi rokotusta ovat mielestäni erittäin vaativa operaatio.

        Hyvin monella firmalla on järjestetty oma työterveyshuolto, joka voisi joustavasti antaa henkilökunnalleen nämä rokotukset.

        Tästä on selvää hyötyä sekä firmalle, että sen henkilökunnalle, kun ihmisten ei tarvitse rampata koko ajan jonnekin muualle. Tulisi tästä säästöä julkiselle sektorillekin.

        Julkisista tiedoista olen saanut sen käsityksen, että yksityiseen työterveyshuoltoon ei rokotteita ole allokoitu, eikä siellä olla mitenkään valmistauduttu / organisoiduttu.

          (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

      3. Yksityinen sektori saa rokotteita siinä vaiheessa kun työikäisiä aletaan rokottaa. Siitä on tarkoitus korvata Kelan vakuutuksen kautta samoin säännöin kuin muutakin toimintaa, eli 60 % kuastannuksista, mutta nämä haluavat siitä 100 % kustannuksista.

          (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

      4. Osmo Soininvaara: nämä haluavat siitä 100 % kustannuksista.

        Sinänsä on ihan järkevää että kulkutaudin torjunnan kustannukset menee kaikki yhteiseen piikkiin, mutta 100% korvattavuus aiheuttaa kyllä minusta selvän ongelman.

        Ehkä tästä pitäisi vain määrätä tyyliin ”rokote maksaa 20e/kpl, joka korvataan 100%-sti” ?

        Näyttäisi Mehiläisen influenssarokottee listahinta tälle vuodelle olevan 39,90 EUR / kpl joten jos tehdään massarokotuksia sarjatyöllä, niin hinta romahtaa.

        Toisaalta työterveydessä hinnastojen ja 60% korvauksen perusteella tavallisen influenssarokotteen hinnaksi jää alle parikymppiä / kpl. Ei pitäisi olla ongelma.

          (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

      5. Osmo Soininvaara:
        Missä työterveyshuollon resursseja ei nyt saa käyttää?

        Olettaisin että tässä on kyse siitä että työnantaja saa KELA-korvauksen vain työterveyshoitajan antamasta rokotteesta. Meillä on firmassa tällä hetkellä yksi työterveyshoitaja jolle saa aikoja nyt ehkä viikon,kahden päähän. Työterveyden kautta pääsee muuten nopeasti hoitoon mutta työterveyshoitaja ja jossakin määrin myös työterveyslääkäri on niukka resurssi.

        En kyllä keksi mitään syytä tuohon rajoitukseen. Influensssarokotuksenkin on antanut lääkäriaseman joku hoitajista jotka kaikki osaavat sen piikin antaa. Olettaisin että tässä on kyseessä normaali byrokraattinen red-tape ja yleinen valtion virastojen kyvyttömyys toimia oloissa jotka edes jonkin verran edellyttävät ripeää toimintaa ja urautumatonta ajattelua.

          (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

      6. Seppo Korppoo:
        Suomen hallitus i.e. Senaatintorin maxilainen ompeluseura, näyttää vaan jatkavan ryssimistä Covid-viruksen vastaisen taistelussa, vaikka kriisi näyttää nyt pahenevan.

        Nyt varsinkin brittiläinen SARS-CoV-2 viruksen 23 mutaation variantti B.1.1.7 leviää Suomessakin aikaisempaa huomattavasti herkemmin ja nopeammin.

        Suomessa on monessa firmassa erittäin tehokas työterveysholito, mutta näitä yksityisiä resursseja ei maxilaisen ideologian mukaan saa käyttää! Saati sitten muita puolustusvoimien tai yrityspuolen resursseja ja osaamista.

        Tässä tilanteessa esimerkiksi Britannian Pääesikunnan komentaja, kenraali Sir Nick Carter on tullut mukaan maan Covid-johtoryhmään ja antaa varsinkin armeijan logistiikka-resursseja virustaisteluun…

        Joo, eiköhän ulkoisteta koko homma briteille kun osaavat homman..

          (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  3. jos alkuun pysytään tässä epidemiassa, niin covid pitäisi saada pois maapallolta ja patenteissa roikkuminen estää köyhien rokottamisen, joka tarkoittaa sitä, että tämä seuraa meitä loputtomiiin. Se pitäisi antaa kaikille ja vielä suht nopeaan tahtiin.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  4. Lääketeollisuuden syyttäminen on yksi pitkäaikainen myytti. Toki he tekevät tulosta siinä kuin muutkin yritykset ja painopiste on tuottavien lääkkeiden kehittäminen. Bill ja Melinda Gates säätiö juuri rahoittaa vähemmän tuottavien mutta tarpeellisten lääkkeiden kehittämistä.

    Perusongelma on, että joa uuden lääkkeen kehitystyö kestää n. 10 vuotta ja maksaa 100 miljoonaa euroa, patentrin suoja-aikaa on jäljellä hieman yli 10 vuotta. Hyvälläkin yrityksellä yksi kymmenestä hankkeesta päätyy hyväksytyksiä lääkkeeksi ja näistäkin vain osa menestyy.

    Lääkeyhtiöiden fuusioiden taustalla on riskinhallinta. Vain iso yritys pystyy ottamaan riskejä ja kantamaan yhdellä onnistuneella hankkeella kahdenkymmenen muun kulut ja tekemään voittoa.

    Riskiä vähentää akateeminen tutkimus julkisilla rahoilla, joka alkuvaiheen kulujen kattamisella kattaa noin 10 % kuluista. Alkuvaiheen hankkeita tekevät pienet riskirahoitetut yritykset, joista osa saa myytyä itsensä tai projektinsa eteenpäin. Tästä näiden yritysten riskirahoittajat saavat osansa ja edelleen riski on kohtuullisen suuri. Nämä riskirahoitetut yritykset tekevät alunperin lääkemolekyylien patentointia.

    Suomessa 1990-luvun lopulla Sitra ja valtio osallistuivat bioalan yritysten rahoittamiseen. Alaa haluttiin kehittää Suomessa ja saada kasvuyrityksiä. Tulokset olivat huonot. Keskinkertaisten tutkimusryhmien tuloksiin periustuneet yritykset olivat keskinkertaisia. Kehityspanoskaan ei skaalaudu, jokainen arpa maksaa paljon ja tuloksia ei oikein voi siirtää toisiin hankkeisiin. Onnistuessaan valtiolla olisi ollut merkittävää omistusta ja tuloja.

    Intian patenttilainsäädäntö lääkkeissä on erilainen kuin länsimaissa ja pitkälle sen ansiosta maa on geneeristen lääkkeiden valmistuksessa suurviejä.

    Palataan ongelmaan: miten saada aikaan uusia lääkekehityshankkeita, joista syntyy uusia molekyylejä ja edelleen uusia lääkkeitä? Uudet syöpälääkkeet ovat erittäin tehokkaita ja erittäin kalliita. Olisi helppoa jättää käyttämättä erittäin kallita mutta heikkotehoisia lääkkeitä, mutta nämä todella vaikuttavat ja maksavat enemmän kuin sairaanhoidon kehykset.

    Valtiollisena hankkeena tästä tulisi tehotonta byrokratiaa. Taas sitten lääkemolekyylien oikeuksien ostamiseen rahat eivät riitä ellei todeta että tämän verran on ja enempään ei ole rahaa. (Tätäkin on käytetty.) Kehitystön riskien hallinntaan ei ole hyviä ratkaisuja.

    Ehkä parempi tapa olisi, että julkisen rahoituksen vastineena julkinen puoli omistaa pienen osuuden mahdollisen lääkkeen lisenssistä ja ohjaa siitä tuotot läkkeiden hintaan? Ongelma on, että se koko matkan ajan omistuksen pitäminen tulee koko ajan kalliimmaksi. Tähän valtiovarainministeröiden kirtsunvartijat eivät suostu. Toistaiseksi paras tapa on rahoittaa yliopistojen perustutkimusta ja huolehtia yliopistojen _perusrahoituksesta_, jolloin edes niitä lääkkeitä saadaan aikaan.

    Ei ole yhtä eikä helppoa ratkaisua.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    1. Lääketeollisuuden syyttäminen on yksi pitkäaikainen myytti. Toki he tekevät tulosta siinä kuin muutkin yritykset ja painopiste on tuottavien lääkkeiden kehittäminen.

      En syyttäänyt lääketeollisuutta vaan sitä taloudellista infrastruktuuria, jolla lääkkeitä maksetaan, koska se kannustaa rajoittamaan lääkkeiden käyttöä. Ehdotukseni ei vähentäisi lääkeyhtöidentuloja vaan voisi jopa lisätä niitä, mutta ennen kaikkea se toisi parhaat lääkkeet nopeammin laajaan käyttöön.

        (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  5. EMA pyrkii hyväksymään Astra Zeneca Oxford rokotteen tammikuuassa. Todella hyvä uutinen, rokote on halpa,saanut kehuja sekä paljon valmistajia, joten hyvä saatavuus. Ehkä tilanne paranee jo kesällä jos vielä opittais sarjatuotantoa rokotuksessa.
    Netanjahu lupaa selättää koronan viimeistaan maaliskuussa. Israelin rokotukset 1 700 000.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  6. Israel maksoi rokotteista enemmän kuin EU, mm. siksi sai rokotteita aiemmin. Joku MTVn uutisissa spekuloi myös sillä että Pfizerin johtaja on sukujuuriaan Kreikan juutalainen. Pfizerin rokotetta valmistava saksalainen BioNTech, on muuten kahden turkkilaisen perustama yritys.

    https://www.spiegel.de/international/

    Suomi voisi kyllä myös hankkia itsenäisesti rokotteita, kuten mm. Saksa tekee. Ollaan liian kilttejä EU:lle. Suomessa toimivaltainen viranomainen Fimea, joka yleensä hyväksyy rokotteet.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  7. Tuo saattaisi lopettaa asteettaisen evoluution. Jos tautiin X on olemassa kallis lääke niin silloin on insektiivi kehittää siihen korvaava vähän parempi uusi lääke. Jos on jo olemassa se yhteiskunnan rahoilla halpa lääke niin kiinnostus lääkkeen kehittäminen tautiin X voisi loppua siihen paikkaan.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    1. Lääketeollisuuden syyttäminen on yksi pitkäaikainen myytti. Toki he tekevät tulosta siinä kuin muutkin yritykset ja painopiste on tuottavien lääkkeiden kehittäminen.

      Toisaalta ei kannata käyttää rahaa miljarditolkulla saadakseen aikaa marginaalisesti paremman lääkkeen. Aikanaan statiinilääkkeitä kehitettiin useita edes yrittämättä väittää, että ne olisivat jotenki parempia. Haluttiin vain päästä hillopurkille. Se oli terveydenhuollon rahojen heittämistä kaivoon. Tämä hulluus omn loppunut nyt, kun osa statiineista on vapautunut patentista.

        (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

      1. Osmo Soininvaara: Toisaalta ei kannata käyttää rahaa miljarditolkulla saadakseen aikaa marginaalisesti paremman lääkkeen. Aikanaan statiinilääkkeitä kehitettiin useita edes yrittämättä väittää, että ne olisivat jotenki parempia. Haluttiin vain päästä hillopurkille. Se oli terveydenhuollon rahojen heittämistä kaivoon. Tämä hulluus omn loppunut nyt, kun osa statiineista on vapautunut patentista.

        Periaatteessa näin, mutta lääkkeiden tehossa ja siedettävyydessä on joskus merkittäviäkin eroja potilaiden kesken, kuten myös eri lääkemolekyylien interaktioissa. Kysymys kuuluukin, että haluaistko sinä itse Osmo ottaa lääkeen joka sopii sinulle paremmin, tai pienentää enemmän riskiä sairastua kuin toisena tai kolmantena kehitysjärjestyksessä olleen molekyylin? Ergo erilaisia vaihtoehtoja kaivataan.

        Olen aistivinani ”suunnittelu-uskovoisuutta” ajatuksessasi: komitea voi päättää kaiken etukäteen parhaalla mahdollisella tavalla, eikä jälkikäteen kerätyllä empiirisellä kokemuksella ole sijaa päätöksenteossa. Mutta vähemmän kärjistäen… olen samaa mieltä kanssasi siitä, että patenttilainsäädännön insentiiviviidakko on tietyssä mielessä rikki. Ehkä tämä näkyy paremmin naurettavan pitkissä tekijänoikeuksissa. Mitä hyvää perikunta on tehnyt ansaitaakseen 70 vuotta kuoleman jälkeen alkuperäisen tekijän työllä?

          (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

      2. Osmo Soininvaara: Toisaalta ei kannata käyttää rahaa miljarditolkulla saadakseen aikaa marginaalisesti paremman lääkkeen.

        Valitettavasti markkinat eivät palkitse siitäkään, että teet merkittävästi paremman lääkkeen.

        Oletetaan, että se julkisuudessa pyörivä juttu siitä, että markkinat palkitsivat pitkäiaikaissairauden parantavan hoidon kehittämisestä sillä, että osakekurssi romahti.

        Loogistahan se tosin on. Onhan se halpaa, jos potilas paranee verrattuna siihen, että olisi loppuelämän lääkityksellä

          (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  8. Lääkkeiden patentit ovat pieni osa paljon laajempaa immateriaalioikeuksiin liittyvää ongelmaa. Lääkepatentit sikseen, kuinka paljon lääketieteellisten laitteiden hintaa nostaa, ja siten myös vähentää niiden saatavuutta, niissä käytettyjen komponenttien patentit? Entä näiden laitteiden ohjaamiseen käytettyjen ohjelmiston tekijänoikeudet ja niistä maksettavat lisenssimaksut? Entä kuinka paljon sekä lääkkeiden että muiden lääketieteellisten menetelmien kehittämistä hidastaa se, että siinä vaadittava tieto pidetään joko liikesalaisuuksina lääkefirmojen sisällä tai sitten sen käyttöä hankaloitetaan tieteellisten julkaisujen tekijänoikeuteen perustuvilla maksumuureilla?

    Jos mennään vieläkin askeleita taaemmas, kuinka paljon yleensäkään minkään teknologian käytön hidastaminen patenteilla tai tekijänoikeuksilla tappaa? Esimerkeiksi voidaan keksiä vaikka sähköautojen tai aurinkokennojen valmistamisessa käytetyt patentit, jotka varmasti tekevät näitä teknologioita kalliimmiksi ja siten hidastavat siirtymistä fossiilisistä polttoaineista (jotka tappavat) muihin.

    Lopputuloksena on, että melkein kaikki informaation käytön ja levittämisen hidastaminen tappaa suorasti tai epäsuorasti. Lääkepatenttien tappavuus on sieltä suorimmasta päästä. Toisaalta emme ole keksineet vielä mitään muutakaan keinoa teknisen kehityksen markkinaehtoiseen rahoittamiseen kuin patentit ja tekijänoikeudet. Oma johtopäätökseni tästä on, että informaatiohyödykkeet ja markkinatalous sopivat yhteen todella huonosti ja vaihtoehtoisten rahoitusmekanismien kehittäminen pitäisi olla todella suurempi prioriteetti kuin se nykyisellään on.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  9. Hyvä kommentti Anonyymilta edellä. Täytyy muistaa että lääkkeiden kehittäminen on hyvin riskialtista ja kallista toimintaa. Usein päädytään konkurssiin. Esim Tampereella FITBiotech kehitti HIV rokotetta ja meni konkurssiin viime vuonna. Sitrakin tuki sitä 55 miljoonalla. Täytyy olla jonkinlainen palkinto tästä riskinotosta, patentti 10 ? vuodeksi.

    Toisekseen eräät maat kuten Intia kiertävät näitä patentteja tekimällä niihin minimaalisia muutoksia. Esim. synteesissä käytettävä liuotinaine vaihdetaan toiseen vastaavat ominaisuudet omaavaan. Intia pystyy tuottamaan halvalla monia lääkeitä kehitysmaille. Esim. kehitti HIV lääkkeksi cocktailin, jossa yhdistettiin kolme eri lääkettä.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  10. OS: ”Sen sijaan, että lääkeyhtiöille maksetaan korvausta lääkkeen hinnassa, pitäisi OECD-maiden ostaa yhdessä vapaaksi niiden patentteja hinnalla, joka vastaisi lääkeyhtiön odotettavissa olevia tuloja patentista.

    Sen jälkeen lääkkeiden hinnat alenisivat valmistuskustannusten tasolle, yleensä murto-osaan nykyhinnoista.

    Tämä ei tulisi maksajille sen halvemmaksi, eikä vähentäisi lääkeyhtiöiden tuloja, mutta tuottaisi paljon enemmän terveyshyötyä, kun uudet mullistavat lääkkeet saataisiin laajaan käyttöön heti eikä vasta 20 vuoden kuluttua, kun patentti on vanhentunut.”

    Todella mielenkiintoinen ajatus! Tältä pohjalta voitaisiin kehittää selkeä win-win-tilanne, sillä järjestely paitsi pienentäisi terveydenhoitomenoja ja inhimillistä kärsimystä, se myös palauttaisi sairastuneita ihmisiä työelämään.

    Ongelmana on, että vaikka periaate on äärimmäisen yksinkertainen, sen toteutuksessa on paljon liikkuvia osia. Esim patentin kehittäjän/haltijan saama maksu ei saisi olla kertakorvaus, vaan maksut pitäisi jaksottaa patentin voimassaoloajalle. Miten muuten hoidettaisiin esim tilanne, jossa firman B uusi patentti osoittatuu oleellisesti tehokkaammaksi kuin firman A vuosia aiemmin vapaaksi ostettu patentti?

    Toisaalta, järjestelyhän olisi juridisesti patentin osto/lisensionti, ja tällaisia sopimuksia on tehty jo pari sataa vuotta. Malleja siis löytyy.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  11. Yksi harkinnan arvoinen asia olisi että valtiollinen toimija (esim. Kela tai vaikka HUS:n apteekki koko valtion toimijoiden puolesta) kilpailuttaisi yhden lääkeaineryhmän kerrallaan. Eli valittaisiin kilpailutuksen kautta yksi voittaja ryhmästä lääkkeitä, joiden vaikutusmekanismi on sama, mutta vaihtoehtoisia lääkemolekyylejä on useampia. Esim. diabetekseen ja nyt myös sydämen vajaatoimintaan käytettävät SGLT2-estäjät, joissa on vielä patenttisuoja, mutta joita on jo 4 eri valmistetta Suomen markkinoilla, ja perusteltu oletus on, että kaikki ovat riittävän tarkkuuden sisällä yhtä tehokkaita. Jos kilpailussa siis sitouduttaisiin siihen, että Suomessa käytetään vain kilpailun voittajaa (tai ehkä tehtäisiin joku lievempi sopimus, esim. että vain joillain reunaehdoilla voidaan käyttää perustellusti muita valmisteita kuin kilpailun voittajaa), varmasti hintaa saataisiin painettua alas varsin paljonkin nykyisestä.

    Toinen mitä olen pohtinut on, että yhden lääkeaineen voisi myös kilpailuttaa kerrallaan. Esim. Suomessa myydään nyt tällä hetkellä n. 9 valmistajan versiota bisoprololi-lääkkeestä (josta patenttisuoja on jo umpeutunut). Näistä voitaisiin kilpailulla valita yksi, joka olisi ainoa mitä Suomessa vaikka 5 vuoden kilpailutusajanjakson ajan käytettäisiin. Kilpailutuksessa pitäisi varmastikin ottaa jotenkin huomioon huoltovarmuus, ettei yhteen valmistajaan sitoutuminen aiheuttaisi toimituskatkoja, mutta tälläkin hintaa voisi todennäköisesti saada nykyisestäkin alas.

    Yksittäisen lääkärin pohdintoja, ei välttämättä aukottomia, mutta mielestäni harkinnan arvoisia.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  12. Oikeastaan on kumma, etteivät yksityiset patenttivälittäjät (patent brokers) ole lähteneet kokeilemaan tätä. Perinteiset brokerit ovat toki enemmälti keskittyneet patenttien ja lisenssien välitykseen patentin omistajalta ostajalle, mutta samat prosessit ja tietotaito soveltuisi oleellisilta osin myös käänteiseen menettelyyn.

    Vähän epäilen, että OECD pystyisi sopimaan tarvittavista järjestelyistä, kun taas esim Suomi olisi aivan liian pieni markkina kiinnostaakseen lääketehtaita. EU olisi niille huomattavasti kiinnostavampi ostaja. Se voisi edetä asiassa samaan tapaan kuin europatenteissa.

    Patentin omistajaa luulisi kiinnostavan järjestely, jossa se se saisi osan pitkän aikavälin tuloistaan heti tililleen, minkä lisäksi halpaa lääkettä menisi kaupaksi oleellissti enemmän kuin kallista.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  13. Pitää hyväksyä se, ettei jokaisella ole aina oikeutta uusimpiin lääkkeisiin. Ihan niin kuin ei ole subjektiivista oikeutta hienoimpiin autoihin tai kiiltävimpiin hammasimplantteihin. Ne on varattu maksukykyiselle porukalle. Tavikset voivat sitten ostaa käytetyn auton ja saada hammashoitoa, joka oli vielä 1990-luvulla vain hollywoodtähtien saavutettavissa. Tekniikka kehittyy ja jos sattuu elämään historian väärällä puolella, ei pääse nauttimaan tulevaisuuden keksinnöistä. Ei tämä riko kenenkään ihmisoikeuksia.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  14. Kyllä monien valmistaminen on, ei johdu pelkästään patentista.
    Lisäksi huomioitava lähes 10 vuoden kehittämiskulut riskillä toisin kuin autossa.
    Rokotteiden tuottaminen on taas perinteisesti ollut melko halpaa. Sumalaisista jo suuri osa oli rokotettu isorokkoa vastaan 1800-luvulla. Rokotustiedot merkittiin kirkonkirjoihin. Nykyaikana (sic) ei Suomessa ole rokotusrekisteriä.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Notify me of followup comments via e-mail. You can also subscribe without commenting.