Covid-19

Hoidon riskit ja taudin riskit

Minulla on tiettyä ymmärrystä Britannian omaperäiselle rokotuskäytännölle, jossa pyritään antamaan mahdollisimman monelle ensimmäinen piikki nopeasti, vaikka silloin poiketaankin ohjeetsta, että tehosterokote pitäisi antaa kolmen viikon päästä. Taustalla minulla on silkkaa todennäköisyyslaskentaa ilman lääketieteellisen tiedon painolastia. 

Julkisuudessa on ihmetelty sitä, että Britanniassa käytetään rokotteita ohjeiden vastaisesti. Sen sijaan, että jokaista rokotettavaa kohtaan varataan kaksi annosta, rokotetaan mahdollisimman nopeasti mahdollisimman moni yhdellä annoksella ja uusintarokotusta viivästetään viikoilla.

Taudin torjunta on todennäköisyyslaskentaa ja minun laskimeni antaa saman tuloksen, joskin on myönnettävä, että vähän vajavaisin tiedoin.

Aloitetaan siitä, onko parempi rokottaa kaikki kerran kuin puolet väestöstä kahteen kertaan. Julkisuudessa on liikkunut tietoja, että yhteen kertaan rokottaminen antaisi 70 prosentin suojan ja kahteen kertaan rokotettaessa 95 prosentin suojan. En tiedä, mistä tuo 70 prosenttia on kotoisin, mutta rokotuskokeiden väliaikatiedoista se lienee jollain tarkkuudella laskettavissa.

Aika yksinkertainen matematiikka osoittaa, että koko väestö yhteen kertaan rokotettuna vaikuttaa enemmän kuin puolet väestöstä kahteen kertaan rokotettuna.

0,5 x 95 % = 47,5 % < 70 %.

Tämä matematiikka voi kuitenkin olla liian yksinkertaista. Jos nuo kahteen kertaan rokotettavat olisivat riskiryhmää ja nuo lisärokotettavat olisivat terveitä nuoria, olisi varmaankin parempi rokottaa riskiryhmä kahteen kertaan. Britanniassa puhutaan kuitenkin niin suurista määristä, että kyse on muistakin kuin riskiryhmiin kuuluvista. Haavoittuvimmat pitäisi kuitenkin rokottaa kahteen kertaan ohjeita noudattaen. Tämä perustuu intuitioon, koska minulla ei ole käytettävissä todellisia parametreja Britannian tilanteesta.

Muuten olen sitä mieltä, että jos Suomeen tulee 50 000 annosta rokotetta viikossa, pitäisi ensimmäisen kolmen viikon rokotteet käyttää 150 000 hengen rokottamiseen kerran, ja viikkojen 4-6 rokotteet siihen, että nämä samat rokotetaan toiseen kertaan sen sijaan, että rokotetaan joka viikko 25 000 ja pannaan 25 000 annosta rokotetta säilöön toiseen kertaan rokottamista varten. Tässä on tietysti riski siitä, ettei noita lisärokotteita viikoilla 4-6 tulekaan, mutta toisessa vaakakupissa on rokotesuojan saaminen nopeammin.

Entä sitten toisen rokotuskerran viivästäminen? Se tarjoaa ensimmäisen rokotteen nopeammin useammalle ja säästää onnistuessaan satoja ellei tuhansia ihmishenkiä. Rokotekokeissa väli oli kolme viikkoa, Jos tehosterokotuksen saa vasta 12 viikon kuluttua, toimiiko se?

On kokeiltu vain kolmen viikon väliä. Se vedettiin hihasta. Ellei olisi ollut niin kiire, olisi ehkä kokeiltu pidempää väliä. On hyvin todennäköistä joskaan ei varmaa, että vähän viivästettynäkin toinen rokotuskerta tehoaa. Tämä on todennäköisyyslaskentaa ja osittain arvausta, mutta luultavasti viivästäminen kannattaa.

Jostain syystä hoidon takia kuolemista pidetään paljon pahempana asiana kuin kuolemista hoidon puutteeseen. Tässä on kyse vähän samasta asiasta. Jos halutaan pelata varman päälle, noudatetaan kolmen viikon väliä, koska sen tomivuudesta on tietoa. Silloin myös aiheutetaan varmasti suuri määrä kuolemia niille, jotka eivät ehdi saada ensimmäistäkään annosta.

Sitä kuitenkin ihmettelen, että Britanniassa ajatellaan, että tehosterokote voidaan antaa aivan eri rokotteella kuin ensimmäinen annos. Tätä pidän hyvin outona, joskaan en tiedä asiasta tarpeeksi. Ei ole todellakaan näyttöä, että tämä tehoaa yhtä hyvin. Tosin se voi tehota myös paremmin, mutta se on jo silkkaa spekulointia.

Britanniassa on kiire. Tartuntoja on viikossa liki 400 000 ja koronakuolemia liki 4000. Ensimmäinen piikki mahdollisimman monella mahdollisimman nopeasti säästää paljon ihmishenkiä sekä siksi, että rokotetut ovat osittaisessa suojassa että siksi, että epidemian leviäminen hidastuu, koska tartuttavuus alenee. Siksi säännöistä poikkeamisen ymmärtää Britanniassa.

Meillä tilanne on rauhallisempi, ainakin toistaiseksi.

32 thoughts on “Hoidon riskit ja taudin riskit

  1. Tv-uutisissa sanoivat että rokottaminen on nyt hidasta kun pitää kymmenissä hoitokodeissa rampata. Maallikko kuvittelisi, että jos hoitokotipotilaita saadaan vaikka 5000 viikossa rokotettua, ne loput 45 000 viikkoannosta annettaisiin seuraaville ryhmille, eikä säilöttynä pakkaseen.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  2. Britanniassa on nyt niin valtavat rokotusmäärät, että viivästetyn rokotuksen vaikutuksista pitäisi olla jo julkaistua tutkimustietoa lähikuukausina, jos vain joku tutkija nyt alkaa sitä asiaa heti tutkia, kun dataa kertyy. Viralliset myyntiluvat annetaan loppujen lopuksi vain kymmenien tuhansien rokotusten otannalla, kun taas Britanniassa on rokotettu jo miljoonia sillä yhdellä piikilläkin. Siitä datasta pitäisi aika pian tulla tietoa, että mikä on tehokkain rokotusväli kahden rokotteen välillä, jos porukalla on joko satunnaisesti tai jollain tunnetulla strategialla valiten eri mittaisia rokotusvälejä, ja dataa tulee ihan tolkuttomasti.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  3. BBC kertoi äsken, että Intiassa aiotaan kohta aloittaa koronarokotevienti muuhun maailmaan, kuten arabimaihin. Rokotteiden hinnasta jutussa todettiin, että paikallisen valmistajan hinta Intina hallitukselle olisi ensimmäisen 100:n rokotteen erän osalta 2,74 dollaria eli jokseenkin tasan 2 euroa per annos, jonka jälkeen hinta nousisi:

    ”On Monday, he said his firm could only give the vaccines to the government, and that the first 100 million doses would be sold at a special price of 200 rupees ($2.74), ”after which the price will be higher”.
    https://www.bbc.com/news/world-asia-india-55538092

    Tuo ei kovin kalliilta rokotteelta kuulosta. Koko Suomen rokottaminen maksaisi tuolla hintatasolla rokoteaineiden osalta ilmeisesti noin 20 miljoonaa euroa, jos ei olisi hävikkiä. Rokottajien palkat ja kulkukustannukset rokotuspaikkaan olisivat suurempi kuluerä. Syväjäädytysrokotteet ovat huomattavasti kalliimpia. Kummallakaan Intiassa tähän mennessä myyntiluvan saaneista rokotteista ei ole toistaiseksi myyntilupaa Suomessa.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    1. siten: Osmo Soininvaara

      siten:
      BBC kertoi äsken, että Intiassa aiotaan kohta aloittaa koronarokotevienti muuhun maailmaan, kuten arabimaihin. Rokotteiden hinnasta jutussa todettiin, että paikallisen valmistajan hinta Intina hallitukselle olisi ensimmäisen 100:n rokotteen erän osalta 2,74 dollaria eli jokseenkin tasan 2 euroa per annos, jonka jälkeen hinta nousisi.

      Intia käyttää oma paikallisesti valmistettua Bharat Biotechin (Kyseeesä siis ei ole BioNTechin ja Pfizerin rokote) ja Oxford/AstraZenecan rokotetta. Syy miksi Intia ei voi ottaa Pfizerin rokotetta on yksinkertaisesti se ettei Intialla ole kylmakaappeja joiden lämpötila olisi alle tuon -70 C:n. Intia tarvitsee näin ollen toisenlaisen rokotteen.

        (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    2. Tanska aikoo tehdä samoin kuin Britannia, ja Saksakin harkitsee samaa:
      https://www.reuters.com/article/us-health-coronavirus-vaccines-germany-idUSKBN2991M4

      Kyseessä ei siis ole vain beittien tyhmyys, vaan selvästi monessa maassa koulutetut ja asiantuntevat terveysviranomaiset puntaroivat samaa.

      Tämä päätös on sukua sille, että pullosta rokotetaan kuusi ihmistä, vaikka valmistaja lupaa sisällön riittävän vain viidelle.

        (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  4. Lääkeyhtiö ei varmaankaan voi vastuukysymysten vuoksi suositella kuin omissa kokeissaan todennettuja käytäntöjä. Alan asiantuntijoilla tuntuu ainakin Btitanniassa olevan vähintäänkin valistunut arvaus pitemmänkin rokotusvälin tehosta. Tämä käsitys ylittänee varmuudellaan keskimääräisen ekonomistivarmuuden taloustoimenpiteiden vaikutuksesta tai jopa vsikutuksen suunnasta.

    Nyt viranomaiselmme ovat rohkaistuneet suosittamaan rokotteiden välitöntä käyttöä luottaen tehosteen saatavuuteen.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    1. Olli Saarinen: Intia

      Lääkeyhtiö ei varmaankaan voi vastuukysymysten vuoksi suositella kuin omissa kokeissaan todennettuja käytäntöjä.

      Taustalla on pelko korvausvaateista oikeusteitse jos ongelmia havaitaan missä tahansa lääkeissä. Lääkkeiden kaavat ovat patentteja.

        (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  5. Hyvin kirjoitettu.

    On todellakin paljon parempi saada 150 000 (tai oikeammin 180 000, kun rokotetta riittää 6/5) osalta liikkeelle, kuin varastoida puolet myöhemmäksi. Varastointi ei mitenkään nopeuta myöhemmin vuoroon tulevien rokotteen saantia, mutta nopeuttaa 100 % ensimmäisenä vuorossa olevien rokottamista.

    On myös tärkeä huomata, että kuukauden päästä, kun sen tehosteen aika on, on meillä todennäköisesti 1-2 rokotetta enemmän käytettävissä. Niitä voidaan käyttää seuraavana vuorossa oleviin, ja antaa uudet Pfizer-toimitukset tehosteina.

    Kolme viikoa (tai oikeammin 3-4 viikkoa) ensimmäisen ja toisen annoksen välillä on todella jotain mitä nyt vain on tullut testattua. Mitä Pifzer oikeastaan on kertonut, on että välin pitäisi olla vähintään se kolme viikkoa. Kaksi viikkoa voi sekin riittää, mutta kolmella viikolla testattu. Hyvä on varmasti tavoitella tehosteen antamista ohjeistetulla välillä, mutta turha panikoida, vaikka tehosteen saantiin menisi kuusikin viikkoa.

    Entä onko sillä väliä, saako rokotteen ensi vaiheessa 75 000 vai 180 000? On, siinä on iso ero. Jemmaus-mallilla menee helmikuun loppuun asti ennen kuin ryhmä 1 saadaan rokotettua edes ensimmäistä kertaa. Mallilla rokotetaan kaikki annokset helmikuun loppuun mennessä koko ryhmä 1 on saanut täyden saatavilla olevan rokotesuojan.

    Lisäksi on hyvä ajatella rokottamisen logistiikkaa. Mitä suuremmalla volyymilla nyt päästää liikkeelle, sitä helpompi rokottamistahtia on ylläpitää ja kasvattaa jatkossa. Rokotusten lisääminen tasolta 60 000 /vko tasolle 100 000 / vko on helpompaa kuin määrän kasvattaminen tasolta 25 000 / vko -> 60 000 /vko.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  6. Israelissa on rokotettu 1 500 000 ihmistä noin kahdessa viikossa ja ovat havainneet käytetyn Pfizer rokotteen tehokkaaksi. Israel on saamassa 300 000 annosta Moderna rokotetta ensi viikon alussa.
    Lähde The Times of Israel
    Hauskaa kun jossain osataan

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    1. erkki niini: Lääkeyh

      erkki niini:
      Israelissaon rokotettu1 500 000 ihmistä noin kahdessa viikossa ja ovat havainneet käytetyn Pfizer rokotteen tehokkaaksi. Israel on saamassa 300 000 annosta Moderna rokotetta ensi viikon alussa.
      Lähde The Times of Israel
      Hauskaa kun jossain osataan

      Israel teki jo syksyllä sopimuksen Pfizerin kanssa ennen kuin Pfizer ilmoitti rokotteen tehosta. Syynä Israelin etumatkaan on siinä että suurin osa israelilaisista lääkeyhtiöistä tekee tiivistä yhteistyötä amerikkalaisten lääkevalmistajien kanssa. Israelissa myös valmistetaan myös alihankkintana Yhdysvaltain markkinoille lääkkeitä. Israelilla on näin olleen eri asema kuin esim Suomella.

        (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    2. erkki niini:
      Israelissaon rokotettu1 500 000 ihmistä noin kahdessa viikossa ja ovat havainneet käytetyn Pfizer rokotteen tehokkaaksi. Israel on saamassa 300 000 annosta Moderna rokotetta ensi viikon alussa.
      Lähde The Times of Israel
      Hauskaa kun jossain osataan

      Israelia on nyt erityisen mielenkiintoista seurata, ja minäkin luin tänään The Times of Israelia, mutta tuo rokotteen tehokkaaksi toteaminen on mennyt ohi. Mitä siitä siis sanottiin, ja millä tavalla tuo todennettiin?

      Siellä on koronatilanne ilmeisen katastrofaalinen tällä hetkellä, ja tartunnat tietysti vielä jatkavat nousuaan. Mutta jos rokotustahti jatkuu yhtä kiivaana ja jos rokote alkaa vaikuttaa parin viikon kuluttua sen saamisesta, niin ensi kuussa tilanteen pitäisi kääntyä jyrkästi parempaan.

        (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

      1. Israelista:

        Siellä on koronatilanne ilmeisen katastrofaalinen tällä hetkellä, ja tartunnat tietysti vielä jatkavat nousuaan.

        Ei se nyt Eurooppaan verragtuna aivan katastrofaalinen ole:

        https://ourworldindata.org/coronavirus-data-explorer?zoomToSelection=true&time=2020-10-31..latest&country=ISR~EuropeanUnion~USA&region=World&deathsMetric=true&interval=smoothed&perCapita=true&smoothing=7&pickerMetric=location&pickerSort=asc

          (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    3. erkki niini:
      Israelissaon rokotettu1 500 000 ihmistä noin kahdessa viikossa ja ovat havainneet käytetyn Pfizer rokotteen tehokkaaksi. Israel on saamassa 300 000 annosta Moderna rokotetta ensi viikon alussa.
      Lähde The Times of Israel
      Hauskaa kun jossain osataan

      Ja hinnasta ei puhuta mitään. Israelissa on vaalivuosi, ja ilmeisesti vallanpitäjät ovat katsoneet, että rokote saa maksaa. Ja Pfizerhän tietysti on voittoa tavoitteleva yritys. Voi tietysti olla Israelin epidemiatilanteessa erittäinkin kannattava sijoitus.

        (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

      1. Mikko H: Ja hinnasta ei puhuta mitään. Israelissa on vaalivuosi, ja ilmeisesti vallanpitäjät ovat katsoneet, että rokote saa maksaa. Ja Pfizerhän tietysti on voittoa tavoitteleva yritys. Voi tietysti olla Israelin epidemiatilanteessa erittäinkin kannattava sijoitus.

        Siihen nähden, millä hinnalla meillä tuhotaan kansantaloutta, noista rokotteista voisi maksaa melkein mitä vaan ja silti olisi halvempaa.

          (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    4. erkki niini:
      Israelissaon rokotettu1 500 000 ihmistä noin kahdessa viikossa ja ovat havainneet käytetyn Pfizer rokotteen tehokkaaksi. Israel on saamassa 300 000 annosta Moderna rokotetta ensi viikon alussa.
      Lähde The Times of Israel
      Hauskaa kun jossain osataan

      Erikoisia nämä luvut kieltämättä. Suomeen on luvassa Modernan rokotetta ”tuhansia” viikossa ja Israeliin siis viikossa 150000. Liiketoimintaahan se rokotetuotantokin tietysti on eikä hyväntekeväisyyttä.

      Suomen olisi todella kannattanut satsata isosti omaan rokotetuotantoon kun tekeillä on kaksi omaa rokotetta. Kymmenet tai sadatkin miljoonat olisivat pikkurahaa tässä koronakonkurssissa.

        (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

      1. WHO oli helmikuussa aivan oikeassa vedotessaan valtioita tukahduttamaan virusta. Maissa jossa valittiin tukahduttaminen on äärimmäisen pieni todennäköisyys uusien virusvarianttien synnystä, niitä ei tule Kiinan kymmenistä tai Uuden Seelannin muutamista tartunnoista. Suuri palvelus koko ihmiskunnalle ja käänteisesti Euroopan ja Trumpin Yhdysvaltojen ja Brasilian business edellä politiikka saattaa olla tuonut maailmaan suunnattoman taloudellisenkin vahingon. Mitä jos tai kun tulee varintti johon rokote ei auta. Uusi rokote tulee tietysti mutta mitä tapahtuu taloudelle siinä vaiheessa.

        Rokotteella on nyt hankaluuksia selvitä valtoimenaan olevasta epidemiasta varsinkin kun rokottaminen kestänee vähintään vuoden. RNA-virus muuttuu helposti ja kun koronalla on poikkeuksellinen ominaisuus, sen on todettu leviävän parhaiten juuri ennen oireita, niin koronalta puuttuu syy kehittyä vähemmän tappavaksi.

          (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

      2. K.k:
        WHO oli helmikuussa aivan oikeassa vedotessaan valtioita tukahduttamaan virusta. Maissa jossa valittiin tukahduttaminen on äärimmäisen pieni todennäköisyys uusien virusvarianttien synnystä, niitä ei tule Kiinan kymmenistä tai Uuden Seelannin muutamista tartunnoista. Suuri palvelus koko ihmiskunnalle ja käänteisesti Euroopan ja Trumpin Yhdysvaltojen ja Brasilian business edellä politiikka saattaa olla tuonut maailmaan suunnattoman taloudellisenkin vahingon. Mitä jos tai kun tulee varintti johon rokote ei auta. Uusi rokote tulee tietysti mutta mitä tapahtuu taloudelle siinä vaiheessa.

        Rokotteella on nyt hankaluuksia selvitä valtoimenaan olevasta epidemiasta varsinkin kun rokottaminen kestänee vähintään vuoden. RNA-virus muuttuu helposti ja kun koronalla on poikkeuksellinen ominaisuus, sen on todettu leviävän parhaiten juuri ennen oireita, niin koronalta puuttuu syy kehittyä vähemmän tappavaksi.

        Kiinassa on alettu rakentaa kiireellä tuhansien ihmisten karanteeniparakkikyliä. Toki niitä ei koskaan tulla tarvitsemaan, niin tehokas on Kiinan erinomainen tukahdutustaito. Lisäksi, Kiina onnistui tukahduttamaan koronaviruksen heti ja tehokkaasti, eikö niin ? Tämä infektioepidemia täällä ei itse asiassa ei voikaan olla koronaa, koska Kiina siis tukahdutti tehokkaasti heillä ilmaantuneen koronavirusepidemian ?

          (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    5. Israelissa on maan sijainnin ja poliittisen tilanteen takia totuttu toimimaan äkillisissä kriiseissä, joten varautuminen poikkeustilanteisiin on luultavasti ihan toista luokkaa kuin Suomessa.

      Israel pystyi tilaamaan rokotteet itsenäisesti, Suomi on riippuvainen EU:sta ja siitä osuudesta, mikä meillä EU:n yhteishankinnassa on.

      Israel on myös luvannut Pfizerille tieteellistä dataa rokotusohjelman vaikutuksista. Taisi olla fiksu veto.
      https://www.bnnbloomberg.ca/israel-in-deal-with-pfizer-to-speed-vaccine-deliveries-for-data-1.1545562

        (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

      1. Sinänsä on vähän ihmeellistä, että Suomi on täysin riippuvainen siitä rokotekiintiöstä, minkä EU meille suo, koska suorat ostot on kielletty, mutta Saksa kykenee noita suoria ostoja tekemään. Ja Virokin kykenee.

        Säännöillä on selvästikin kovin erilaisia tulkintoja, ja Suomi haluaa olla mallioppilas, pandemiatuhon uhallakin.

          (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

      2. Pekka Taipale:
        Sinänsä on vähän ihmeellistä, että Suomi on täysin riippuvainen siitä rokotekiintiöstä, minkä EU meille suo, koska suorat ostot on kielletty, mutta Saksa kykenee noita suoria ostoja tekemään. Ja Virokin kykenee.

        Säännöillä on selvästikin kovin erilaisia tulkintoja, ja Suomi haluaa olla mallioppilas, pandemiatuhon uhallakin.

        Tätä minäkin olen ihmetellyt, miksi Suomi ei voi toimia kuten itsenäinen valtio ? Kyllähän Suomi on ennenkin rokotusostoja tehnyt ilman EU:ta. Taasko halutaan olla mallioppolas.

          (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  7. Itse en ole nähnyt mainintaa, että Britanniassa annettaisiin toinen annos eri rokotetta kuin ensimmäinen. Vaikea kuvitella, että lääketurvallisuuden valvojat antaisivat tämmöistä tehdä, kun yhdistelmä on täysin testaamaton. Biontech/Pfizerin ja Modernan rokotteet ovat periaatteeltaan saman tyyppisiä, mutta silti erilaisia tuotteita. Astra Zenecan adenovirusvektorirokote taas eri tyyppiä. En silti kuvittelisi, että edes mRNA-rokotteita annettaisiin ristiin (Biontech/Pfizer ja Moderna).

    Musta tuntuu, että tuotannon ongelmia tullaan ratkomaan siinä määrin, että se toinenkin annos tulee olemaan saatavilla briteille kohtuullisen ajan kuluessa. Nämä rokotteet ovat vaativia tuotteita, jotka täytyy valmistaa lääkealan laatujärjestelmien mukaan ja prosessit hyväksyttää viranomaisilla. Uutta tehdasta ei polkaista pystyyn ihan noin vain. Niitä on kumminkin jo tekeillä paraikaa, ja panostukset ovat sitä luokkaa, myös viranomaisten puolesta, että luulisi valmistakin tulevan.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  8. Tehosterokotusten viivästyksessä oli käsittääkseni se myös se riski, että yhden piikin antama suoja katoaa paljon nopeammin kuin tehostettuna.

    Vaikka siis tämä viivästys voi olla perusteltua, jos on kriisi päällä ja jotta epidemia saadaan nopeammin tukahdutettua hallittavalle tasolle, en lähtisi ehdottamaan tätä Suomen tilanteessa – mieluummin niin, että rokotetaan kaikki saadut rokotteet nyt ja luotetaan siihen että uutta tulee, mutta kolmen viikon päästä saapuvat rokotteet annetaan sitten tehosteina näille nyt rokotetuille määritellyn rokotuskäytännön mukaisesti. Jo ihan valitun rokotusjärjestyksen takia: vanhusten vaste rokotteisiin on muutenkin heikompi kuin nuorilla, ja hoitohenkilökunnan mahdollisimman hyvä, pitkäaikainen, suojaus on myös tärkeää.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  9. Prosenttilasku rokotteen tehosta, kuten esimerkissäsi 70% kerta-annoksena ja 95% kahteen kertaan annettuna, ei yksissään ole kovin kaksinen päätöksentekokriteeri. Rinnalle tulisi ilman muuta ottaa malli epidemian kehittymisestä. Ongelma on tietenkin se että kuten on tullut jo hyvin ilmi, epidemiaan vaikuttaa moni seikka, mukaan lukien satunnaistekijät.

    En ole tarkkaan perehtynyt mistä nämä prosenttiluvut (kuten juuri 70% ja 95%) on laskettu, mutta lienevät eroja oirekokemuksissa rokotettujen ja placabo-ryhmien välillä jossain tietyssä aikaikkunassa. Onko näin? Silmämääräisesti (ja intuitiivisesti), koska immuniteetin rakentuminen rokotetussa kehossa kestää jotain päiviä, aikaikkunan alkupää on se jossa näyttäisi syntyvän valtaosa siitä miksi teho ”jää” 70%:iin:

    https://pbs.twimg.com/media/Eou2ywtW8AAv8sp?format=jpg&name=small

    (Lähde: virologi Florian Krammer, suositeltava Twitter-tili)

    Eli tästä aikaulottuvuudesa seuraa hyvin erilaisia optimistrategioita riippuen epidemian vaiheesta – ja yhdenkin rokotekierroksen vaikutuksesta epidemiaan. Eli vaikka otettaisiin 70 vs 95 annettuna, optimistrategia voi olla erilainen, jos käytössä on 10 000 rokotetta kuin jos käytössä on 1 500 000 rokotetta. Ja erilainen jos ollaan Lontoossa kuin jos ollaan Joensuussa. Ja erilainen 8. tammikuuta kuin 17. toukokuuta.

    Ja ylipäätään koko prosenttiluku-tarkastelu lienee kuitenkin mielekäs vain oloissa, joissa virusta on runsaahkosti liikkeellä. Suomessa näin ei (vielä) ole. Eli optimi olisi luultavasti, jos on olemassa mikä tahansa strategia, jolla olisi korkea todennäköisyys saada tilanne annetulla rajallisella rokotemäärällä pysymään sellaisena.

    Harrison-Stetson -varoituksella ja nojatuolivirologi-alaviittellä: Suomen alhaisilla tartuntaluvuilla on mielestäni intuitiivisesti niin, että juuri nyt paras tulos saavutettaisiin rokottamalla jokaisella saatavalla annoksella väestöä tartutusalttiusjärjestyksessä. Eli siis ensimmäisenä se hulttioyksilö joka kaikkein innokkaimmin pyörii rajoituksista huolimatta monissa potentiaalisissa joukkoaltistusympäristöissä ilman maskia huutamassa ja siitä sitten alaspäin. Käytännössä tällainen riskiranking on tietenkin varsin vaikeaa toteuttaa, mutta hypoteettisesti jos osumatarkkuus olisi hyvä niin toisen rokotepiikin teholisäys olisi merkityksetön – epidemia olisi saatu hiipumaan ja virusta ei käytännössä olisi liikkeellä.

    Käytännössä siis tällä hetkellä pitäisi rokottaa hoitohenkilöstön jälkeen kertalaakeilla lähinnä suurimpien kaupunkien ravintolatyöntekijöitä ja bileikäisiä opiskelijoita. Keikkatyöläisten ryhmämajoitukset. Ei ikäihmisiä vaan mielummin vaikka yläasteen opettajia. Perjaintai-iltana baarien sulkeuduttua rokotuspiste keskeiselle kadulle.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  10. ”Sitä kuitenkin ihmettelen, että Britanniassa ajatellaan, että tehosterokote voidaan antaa aivan eri rokotteella kuin ensimmäinen annos.”

    Tämä oli ilmeisesti väärin uutisoitu ja korjattiin täällä Englannissa.

    Mutta nyt sitten jotkut paikalliset ”patriootit” haluavat vain englantilaisen rokotteen (Oxford-AZ) ja ovat kieltäytyneet Pfizerin valmistamasta.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  11. Rokotekeskustelussa unohtuu myös se tosiasia, että marginaalihyöty ensimmäisista rokotteista (tai niistä tulevista immuneista ihmisistä) on dramaattisesti suurempi rokottamisen alussa kuin sen lopussa. Väitän, että esim. 20 % väestön rokottaminen riittää lyhyellä tähtäimellä palauttamaan elämän melkein normaaliksi. Tämä johtuu kahdesta syystä:

    1) Jos onnistutaan edes jotenkin tunnistamaan ne riskiryhmäläiset ja ohjaamaan rokotteet heille vähenee sairaalahoitoa vaativia sairastumisia huomattavasti enemmän kuin 20 %. Hatusta heittäisin esim. 50 %. T.s. samalla sairaalakapasiteetillä voidaan ”sallia” kaksinkertaisen määrän tautitapauksia, jos tuo 20 %:n väestömäärällä olisi selkeästi suurempi todennäköisyys joutua sairaalaan ja tehoon.

    2) Riskilliset kohtaamiset vähenevät enemmän kuin rokotettu osuus. Hieman yksinkertaistaen oletetaan että taudin leviäminen vaatii kahden sellaisen henkilön kohtaamisen jossa kummallakaan ei ole immunitettia. 20 %:n rokottamisaste (tai tarkemmin immuniteettiaste) vähentää laskennallisesti (ja yksinkertaistaen) riskikohtaamiset 36 %. -> 4 % kohtaamisista tapahtuu kahden immuunin henkilön välillä (0,2 x 0,2 = 4 %), 16 % siten että henkilö A on immuuni ja B ei ole (0,2 x 0,8 = 16 %), ja 16 % siten että henkilö A ei ole immuuni mutta henkilö B on (0,8 x 0,2 = 16 %). -> 4 % + 16 % + 16 % = 36 %. Todellisuudessa tilanne ei tietysti ole näin yksinkertainen. Mikäli oletetaan, että riskipitoiset kohtaamiset ovat rokottamisen ansioista väheneet esim. kolmanneksen voidaan samalla arvioida uusi R-luku. Mikäli R-luku ennen rokottamisia olisi 1,5 saadaan uudeksi R-luvuksi 1,0 (= 1,5 – 1,5/3), joka jo riittäisi jos samalla koko ajan edetään uusien rokotusten kanssa. Tai toisin päin ajateltuna jos R-luku on tällä hetkellä rajoitusten takia hieman alle 1,0 voidaan 20 % rokottamisasteella jo merkittävästi höllentää rajoituksia, joiden höllentäminen muuten aiheuttaisi R-luvun 1,5… Kun lisäksi tiedämme, että rajoituksia on erilaisia ja eri ”hintaisia” voidaan höllentäminen aloittaa niistä kalleimmista ja vaikeimmista rajoituksista.

    Näin ollen olisi tällä hetkellä erityisen tärkeä saada rokotukset vauhtiin ja mahdollisimman suuri osuus rokotettua edes yhdellä pistoksella. Olisi myös mielenkiintoista kokeilla sitä, auttaisiko esim. puolikkaan annoksen antaminen (esim. kokeilu nuorille)? Samalla AstraZenecan rokotteen tarjoaminen nuorille paljon kontakteja omaaville henkilöille (vaikka onkin hieman epäselvää antaako rokote 60 %:n vai 90 %:n suoja jos vaan sivuvaikutukset on riittävästi selvitetty) olisi epidemian hallinnan kannalta järkevää.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    1. Christoffer:
      Rokotekeskustelussa unohtuu myös se tosiasia, että marginaalihyöty ensimmäisista rokotteista (tai niistä tulevista immuneista ihmisistä) on dramaattisesti suurempi rokottamisen alussa kuin sen lopussa. Väitän, että esim. 20 % väestön rokottaminen riittää lyhyellä tähtäimellä palauttamaan elämän melkein normaaliksi. Tämä johtuu kahdesta syystä:

      1) Jos onnistutaan edes jotenkin tunnistamaan ne riskiryhmäläiset ja ohjaamaan rokotteet heille vähenee sairaalahoitoa vaativia sairastumisia huomattavasti enemmän kuin 20 %. Hatusta heittäisin esim. 50 %. T.s. samalla sairaalakapasiteetillä voidaan ”sallia” kaksinkertaisen määrän tautitapauksia, jos tuo 20 %:n väestömäärällä olisi selkeästi suurempi todennäköisyys joutua sairaalaan ja tehoon.

      2) Riskilliset kohtaamiset vähenevät enemmän kuin rokotettu osuus. Hieman yksinkertaistaen oletetaan että taudin leviäminen vaatii kahden sellaisen henkilön kohtaamisen jossa kummallakaan ei ole immunitettia. 20 %:n rokottamisaste (tai tarkemmin immuniteettiaste) vähentää laskennallisesti (ja yksinkertaistaen) riskikohtaamiset 36 %. -> 4 % kohtaamisista tapahtuu kahden immuunin henkilön välillä (0,2 x 0,2 = 4 %), 16 % siten että henkilö A on immuuni ja B ei ole (0,2 x 0,8 = 16 %), ja 16 % siten että henkilö A ei ole immuuni mutta henkilö B on (0,8 x 0,2 = 16 %). -> 4 % + 16 % + 16 % = 36 %. Todellisuudessa tilanne ei tietysti ole näin yksinkertainen. Mikäli oletetaan, että riskipitoiset kohtaamiset ovat rokottamisen ansioista väheneet esim. kolmanneksen voidaan samalla arvioida uusi R-luku. Mikäli R-luku ennen rokottamisia olisi 1,5 saadaan uudeksi R-luvuksi 1,0 (= 1,5 –1,5/3), joka jo riittäisi jos samalla koko ajan edetään uusien rokotusten kanssa. Tai toisin päin ajateltuna jos R-luku on tällä hetkellä rajoitusten takia hieman alle 1,0 voidaan 20 % rokottamisasteella jo merkittävästi höllentää rajoituksia, joiden höllentäminen muuten aiheuttaisi R-luvun 1,5… Kun lisäksi tiedämme, että rajoituksia on erilaisia ja eri ”hintaisia” voidaan höllentäminen aloittaa niistä kalleimmista ja vaikeimmista rajoituksista.

      Näin ollen olisi tällä hetkellä erityisen tärkeä saada rokotukset vauhtiin ja mahdollisimman suuri osuus rokotettua edes yhdellä pistoksella. Olisi myös mielenkiintoista kokeilla sitä, auttaisiko esim. puolikkaan annoksen antaminen (esim. kokeilu nuorille)? Samalla AstraZenecan rokotteen tarjoaminen nuorille paljon kontakteja omaaville henkilöille (vaikka onkin hieman epäselvää antaako rokote 60 %:n vai 90 %:n suoja jos vaan sivuvaikutukset on riittävästi selvitetty) olisi epidemian hallinnan kannalta järkevää.

      Nuorille rokotteiden antamisesta ei ole muuta mahdollista hyötyä, kuin että nuori itse ei ehkä saisi taudin oireista muotoa.. Ja ylivoimaisesti suurin osa nuoristahan sairastaa taudin muutenkin täysin oireettomana tai hyvin lievin oirein. Rokotettu voi levittää virusta ihan samana tapaan kuin rokottamaton, joten eihän se epidemian hallintaan vaikuta. Nuorten rokottamisen kohdalla olisin enemmän huolissani rokotteiden haittavaikutuksista kuin koronan oireista.

        (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

      1. Rokotettu voi levittää virusta ihan samana tapaan kuin rokottamaton, joten eihän se epidemian hallintaan vaikuta.

        Totta vai tarua? Ei ole varmuutta, ettei rokotettu voisi teoriassa levittää tautia, mutta siitä ei ole näyttöä ja varmoja ollaan, että rokokotettu levittää sitä selvästi vähemmn. Miten isorokko olisi saatu häädetyksi, jos rokotet5ut levittäisivät sitä yltympäriinsä?

          (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  12. ”Astra Zeneca on jättänyt Euroopan lääkevirasto Emalle hakemuksen ehdollisesta myyntiluvasta. Eman tieteellinen komitea suosittanee myyntilupaa varsin nopeasti, todennäköisesti 29. tammikuuta, kertoo Ema. Tämän jälkeen EU:n komissio myöntää luvan hyvin nopeasti.

    Myyntiluvalla on kiire, sillä osa Astra Zenecan valmistamista rokotteista uhkaa vanhentua, mahdollisesti jo helmikuun lopulla. ”

    Sen jälkeen Astra Zeneca katsonee missä rokotteita oikeasti käytetään ja missä rokottetita lähinnä toivotaan käytettävän. Esim Tanskassa on 11.1.21 mennessä annettu 115 000 rokotusta, Suomessa 11 500 rokotusta. Voi tietty olla ettei Suomen raportointisysteemiejä ole vielä saatu vatuloitua alkuansa pidemmälle.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  13. Hiukan uskomattomalta tuntuu, että julkinen valta aloitti *joulukuussa* kiireellisen hankintaprojektin koronarokotusten ajanvarausjärjestelmästä…

    Ikään kuin rokotteen tuleminen olisi ollut täydellinen yllättyminen.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  14. Itselleni tuli koronarokotteen sivuvaikutuksena toiveikkuutta ja tulevaisuuden uskoa. Toivottavasti rokottaminen leviää nopeasti, sillä vaikka itse voi olla aika huoletta, niin se ei näy päällepäin, että on rokotettu

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  15. Ihmetyttää miksei rokotetuotannossakin EU antanut markkinatalouden tehdä tehtävänsä.

    Sitä edeltävä rokotekehitys oli kapitalismin riemuvoitto, ihmiskunnan Manhattan-projekti. Vaikka toista sataa kilpailevaa hanketta kymmenissä eri maissa kuulostaa kaoottiselta ja epäoptimaaliselta ja resurssien haaskaamiselta niin se toimi ja nopeasti.

    EU lähti rokotehankinnassa päinvastaisesta suunnitelmatalouden lähtökohdista. Parhaat asiantuntijat balansoivat hinnan, käytettävyyden, oletetun tehon ja saatavuuden kanssa. Teoriassa hyvä. Käytännössä EU:n yhteishanke menestyi huonosti kun sen oletukset pettivät ja EU on rokotuksissa vauraiden teollisuusmaiden häntäpäätä vaikka se on epidemiassa kärjessä. Käytännössä kyseessä on katastrofaalinen epäonnistuminen ainakin talouden kannalta ja mahdollisesti myös terveyden kun virus saa aikaa muuttua verkkaisen rokottamistahdin vuoksi.

    Kysyntä ja tarjonta on robustimpi pieniä vastoinkäymisiä vastaan kuten se että parikin rokotetta kuudesta myöhästyy pahasti.

    Jos rokotetuotannossa olisi lähdetty kysyntä edellä niin se olisi ajanut tuotantoa ylös. Hintaa se toki ajaa ylös myös mutta sillä tavalla markkinatalouden tuleekin toimia. Tässä konkurssissa on aika sama maksaako rokote 2 vai 40 euroa. Oikea hinta ei ole se mitä EU-komission asiantuntijat pitävät siedettävänä vaan se mitä ihmiset haluavat maksaa.

    Yhteishankinnan puoltajat tekevät sen väärän oletuksen että tuotanto on riippumaton kysynnästä ja näinhän ei markkinataloudessa ole. Nyt Pfizer rämppää ulos uutta tuotantolaitosta kovalla kiireellä. Se olisi pystynyt tekemään sen jo syksyllä jos varmaa kysyntää olisi silloin ollut.

    Ilman EU:n yhteishankintaa ensimmäisten huippuhyvien 90% tulosten tultua kaikki paitsi EU komissio olisivat tilanneet niin paljon kuin mahdollista ja Pfizer olisi skaalannut myös tuotantoaan niin nopeasti kuin mahdollista.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

Vastaa käyttäjälle miltei ajattelin tänään Peruuta vastaus

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Notify me of followup comments via e-mail. You can also subscribe without commenting.