Hoidon riskit ja taudin riskit

Min­ul­la on tiet­tyä ymmär­rystä Bri­tann­ian omaperäiselle roko­tuskäytän­nölle, jos­sa pyritään anta­maan mah­dol­lisim­man mon­elle ensim­mäi­nen piik­ki nopeasti, vaik­ka sil­loin poike­taankin ohjeet­s­ta, että tehos­terokote pitäisi antaa kol­men viikon päästä. Taustal­la min­ul­la on silkkaa toden­näköisyys­lasken­taa ilman lääketi­eteel­lisen tiedon pain­o­las­tia. 

Julk­isu­udessa on ihme­tel­ty sitä, että Bri­tan­ni­as­sa käytetään rokot­tei­ta ohjei­den vas­tais­es­ti. Sen sijaan, että jokaista rokotet­tavaa kohtaan varataan kak­si annos­ta, rokote­taan mah­dol­lisim­man nopeasti mah­dol­lisim­man moni yhdel­lä annok­sel­la ja uus­in­taroko­tus­ta viivästetään viikoilla.

Taudin tor­jun­ta on toden­näköisyys­lasken­taa ja min­un laski­meni antaa saman tulok­sen, joskin on myön­net­tävä, että vähän vajavaisin tiedoin.

Aloite­taan siitä, onko parem­pi rokot­taa kaik­ki ker­ran kuin puo­let väestöstä kah­teen ker­taan. Julk­isu­udessa on liikkunut tieto­ja, että yhteen ker­taan rokot­ta­mi­nen antaisi 70 pros­entin suo­jan ja kah­teen ker­taan rokotet­taes­sa 95 pros­entin suo­jan. En tiedä, mis­tä tuo 70 pros­ent­tia on kotoisin, mut­ta roko­tuskokei­den väli­aikatiedoista se lie­nee jol­lain tarkku­udel­la laskettavissa.

Aika yksinker­tainen matem­ati­ik­ka osoit­taa, että koko väestö yhteen ker­taan rokotet­tuna vaikut­taa enem­män kuin puo­let väestöstä kah­teen ker­taan rokotettuna.

0,5 x 95 % = 47,5 % < 70 %.

Tämä matem­ati­ik­ka voi kuitenkin olla liian yksinker­taista. Jos nuo kah­teen ker­taan rokotet­ta­vat oli­si­vat riskiryh­mää ja nuo lisärokotet­ta­vat oli­si­vat ter­veitä nuo­ria, olisi var­maankin parem­pi rokot­taa riskiryh­mä kah­teen ker­taan. Bri­tan­ni­as­sa puhutaan kuitenkin niin suurista määristä, että kyse on muis­takin kuin riskiryh­mi­in kuu­lu­vista. Haavoit­tuvim­mat pitäisi kuitenkin rokot­taa kah­teen ker­taan ohjei­ta nou­dat­taen. Tämä perus­tuu intu­itioon, kos­ka min­ul­la ei ole käytet­tävis­sä todel­lisia para­me­tre­ja Bri­tann­ian tilanteesta.

Muuten olen sitä mieltä, että jos Suomeen tulee 50 000 annos­ta rokotet­ta viikos­sa, pitäisi ensim­mäisen kol­men viikon rokot­teet käyt­tää 150 000 hen­gen rokot­tamiseen ker­ran, ja viikko­jen 4–6 rokot­teet siihen, että nämä samat rokote­taan toiseen ker­taan sen sijaan, että rokote­taan joka viikko 25 000 ja pan­naan 25 000 annos­ta rokotet­ta säilöön toiseen ker­taan rokot­tamista varten. Tässä on tietysti ris­ki siitä, ettei noi­ta lisärokot­tei­ta viikoil­la 4–6 tulekaan, mut­ta toises­sa vaakakupis­sa on rokote­suo­jan saami­nen nopeammin.

Entä sit­ten toisen roko­tusker­ran viivästämi­nen? Se tar­joaa ensim­mäisen rokot­teen nopeam­min use­am­malle ja säästää onnistues­saan sato­ja ellei tuhan­sia ihmishenkiä. Rokotekokeis­sa väli oli kolme viikkoa, Jos tehos­teroko­tuk­sen saa vas­ta 12 viikon kulut­tua, toimi­iko se?

On kokeil­tu vain kol­men viikon väliä. Se vedet­ti­in hihas­ta. Ellei olisi ollut niin kiire, olisi ehkä kokeil­tu pidem­pää väliä. On hyvin toden­näköistä joskaan ei var­maa, että vähän viivästet­tynäkin toinen roko­tusker­ta tehoaa. Tämä on toden­näköisyys­lasken­taa ja osit­tain arvaus­ta, mut­ta luul­tavasti viivästämi­nen kannattaa.

Jostain syys­tä hoidon takia kuolemista pide­tään paljon pahempana asiana kuin kuolemista hoidon puut­teeseen. Tässä on kyse vähän samas­ta asi­as­ta. Jos halu­taan pela­ta var­man päälle, nou­date­taan kol­men viikon väliä, kos­ka sen tomivu­ud­es­ta on tietoa. Sil­loin myös aiheutetaan var­masti suuri määrä kuolemia niille, jot­ka eivät ehdi saa­da ensim­mäistäkään annosta.

Sitä kuitenkin ihmette­len, että Bri­tan­ni­as­sa ajatel­laan, että tehos­terokote voidaan antaa aivan eri rokot­teel­la kuin ensim­mäi­nen annos. Tätä pidän hyvin out­ona, joskaan en tiedä asi­as­ta tarpeek­si. Ei ole todel­lakaan näyt­töä, että tämä tehoaa yhtä hyvin. Tosin se voi teho­ta myös parem­min, mut­ta se on jo silkkaa spekulointia.

Bri­tan­ni­as­sa on kiire. Tar­tun­to­ja on viikos­sa liki 400 000 ja koron­akuolemia liki 4000. Ensim­mäi­nen piik­ki mah­dol­lisim­man monel­la mah­dol­lisim­man nopeasti säästää paljon ihmishenkiä sekä sik­si, että rokote­tut ovat osit­taises­sa suo­jas­sa että sik­si, että epi­demi­an lev­iämi­nen hidas­tuu, kos­ka tar­tut­tavu­us ale­nee. Sik­si sään­nöistä poikkeamisen ymmärtää Britanniassa.

Meil­lä tilanne on rauhal­lisem­pi, ainakin toistaiseksi.

32 vastausta artikkeliin “Hoidon riskit ja taudin riskit”

  1. Tv-uuti­sis­sa sanoi­vat että rokot­ta­mi­nen on nyt hidas­ta kun pitää kym­menis­sä hoitokodeis­sa ram­pa­ta. Maal­likko kuvit­telisi, että jos hoitokotipoti­lai­ta saadaan vaik­ka 5000 viikos­sa rokotet­tua, ne lop­ut 45 000 viikkoan­nos­ta annet­taisi­in seu­raav­ille ryh­mille, eikä säilöt­tynä pakkaseen.

  2. Bri­tan­ni­as­sa on nyt niin val­ta­vat roko­tus­määrät, että viiväste­tyn roko­tuk­sen vaiku­tuk­sista pitäisi olla jo julka­istua tutkimusti­etoa lähikuukausi­na, jos vain joku tutk­i­ja nyt alkaa sitä asi­aa heti tutkia, kun dataa ker­tyy. Viral­liset myyn­tilu­vat annetaan lop­pu­jen lopuk­si vain kym­me­nien tuhan­sien roko­tusten otan­nal­la, kun taas Bri­tan­ni­as­sa on rokotet­tu jo miljoo­nia sil­lä yhdel­lä piikil­läkin. Siitä datas­ta pitäisi aika pian tul­la tietoa, että mikä on tehokkain roko­tusväli kah­den rokot­teen välil­lä, jos porukalla on joko sat­un­nais­es­ti tai jol­lain tun­netul­la strate­gial­la valiten eri mit­taisia roko­tusväle­jä, ja dataa tulee ihan tolkuttomasti.

  3. BBC ker­toi äsken, että Inti­as­sa aio­taan koh­ta aloit­taa koronarokote­vi­en­ti muuhun maail­maan, kuten ara­bi­mai­hin. Rokot­tei­den hin­nas­ta jutus­sa todet­ti­in, että paikallisen valmis­ta­jan hin­ta Inti­na hal­li­tuk­selle olisi ensim­mäisen 100:n rokot­teen erän osalta 2,74 dol­lar­ia eli jok­seenkin tasan 2 euroa per annos, jon­ka jäl­keen hin­ta nousisi:

    “On Mon­day, he said his firm could only give the vac­cines to the gov­ern­ment, and that the first 100 mil­lion dos­es would be sold at a spe­cial price of 200 rupees ($2.74), “after which the price will be higher”.
    https://www.bbc.com/news/world-asia-india-55538092

    Tuo ei kovin kalli­il­ta rokot­teelta kuu­losta. Koko Suomen rokot­ta­mi­nen mak­saisi tuol­la hin­tata­sol­la rokoteainei­den osalta ilmeis­es­ti noin 20 miljoon­aa euroa, jos ei olisi hävikkiä. Rokot­ta­jien palkat ja kulkukus­tan­nuk­set roko­tu­s­paikkaan oli­si­vat suurem­pi kuluerä. Syväjäädy­tys­rokot­teet ovat huo­mat­tavasti kalli­impia. Kum­mal­lakaan Inti­as­sa tähän men­nessä myyn­tilu­van saaneista rokot­teista ei ole tois­taisek­si myyn­tilu­paa Suomessa.

    1. siten: Osmo Soininvaara 

      siten:
      BBC ker­toi äsken, että Inti­as­sa aio­taan koh­ta aloit­taa koronarokote­vi­en­ti muuhun maail­maan, kuten ara­bi­mai­hin. Rokot­tei­den hin­nas­ta jutus­sa todet­ti­in, että paikallisen valmis­ta­jan hin­ta Inti­na hal­li­tuk­selle olisi ensim­mäisen 100:n rokot­teen erän osalta 2,74 dol­lar­ia eli jok­seenkin tasan 2 euroa per annos, jon­ka jäl­keen hin­ta nousisi.

      Intia käyt­tää oma paikallis­es­ti valmis­tet­tua Bharat Biotechin (Kyseeesä siis ei ole BioN­Techin ja Pfiz­erin rokote) ja Oxford/AstraZenecan rokotet­ta. Syy mik­si Intia ei voi ottaa Pfiz­erin rokotet­ta on yksinker­tais­es­ti se ettei Intial­la ole kyl­makaappe­ja joiden läm­pöti­la olisi alle tuon ‑70 C:n. Intia tarvit­see näin ollen toisen­laisen rokotteen.

    2. Tan­s­ka aikoo tehdä samoin kuin Bri­tan­nia, ja Sak­sakin hark­it­see samaa:
      https://www.reuters.com/article/us-health-coronavirus-vaccines-germany-idUSKBN2991M4

      Kyseessä ei siis ole vain beit­tien tyh­myys, vaan selvästi mon­es­sa maas­sa koulute­tut ja asiantun­te­vat ter­veysvi­ra­nomaiset pun­taroi­vat samaa.

      Tämä päätös on sukua sille, että pul­losta rokote­taan kuusi ihmistä, vaik­ka valmis­ta­ja lupaa sisäl­lön riit­tävän vain viidelle.

  4. Lääkey­htiö ei var­maankaan voi vas­tuukysymys­ten vuok­si suositel­la kuin omis­sa kokeis­saan toden­net­tu­ja käytän­töjä. Alan asiantun­ti­joil­la tun­tuu ainakin Bti­tan­ni­as­sa ole­van vähin­täänkin val­is­tunut arvaus pitem­mänkin roko­tusvälin tehos­ta. Tämä käsi­tys ylit­tänee var­muudel­laan keskimääräisen ekon­o­misti­var­muu­den talous­toimen­pitei­den vaiku­tuk­ses­ta tai jopa vsiku­tuk­sen suunnasta. 

    Nyt vira­nomaiselmme ovat rohkaistuneet suosit­ta­maan rokot­tei­den väl­itön­tä käyt­töä luot­taen tehos­teen saatavuuteen.

    1. Olli Saari­nen: Intia

      Lääkey­htiö ei var­maankaan voi vas­tuukysymys­ten vuok­si suositel­la kuin omis­sa kokeis­saan toden­net­tu­ja käytäntöjä. 

      Taustal­la on pelko kor­vaus­vaateista oikeusteitse jos ongelmia havaitaan mis­sä tahansa lääkeis­sä. Lääkkei­den kaa­vat ovat patentteja.

  5. Hyvin kir­joitet­tu.

    On todel­lakin paljon parem­pi saa­da 150 000 (tai oikeam­min 180 000, kun rokotet­ta riit­tää 6/5) osalta liik­keelle, kuin varas­toi­da puo­let myöhem­mäk­si. Varas­toin­ti ei mitenkään nopeu­ta myöhem­min vuoroon tule­vien rokot­teen saan­tia, mut­ta nopeut­taa 100 % ensim­mäisenä vuorossa ole­vien rokottamista.

    On myös tärkeä huo­ma­ta, että kuukau­den päästä, kun sen tehos­teen aika on, on meil­lä toden­näköis­es­ti 1–2 rokotet­ta enem­män käytet­tävis­sä. Niitä voidaan käyt­tää seu­raa­vana vuorossa ole­vi­in, ja antaa uudet Pfiz­er-toim­i­tuk­set tehosteina.

    Kolme viikoa (tai oikeam­min 3–4 viikkoa) ensim­mäisen ja toisen annok­sen välil­lä on todel­la jotain mitä nyt vain on tul­lut tes­tat­tua. Mitä Pifz­er oikeas­t­aan on ker­tonut, on että välin pitäisi olla vähin­tään se kolme viikkoa. Kak­si viikkoa voi sekin riit­tää, mut­ta kolmel­la viikol­la tes­tat­tu. Hyvä on var­masti tavoitel­la tehos­teen antamista ohjeis­te­tul­la välil­lä, mut­ta turha panikoi­da, vaik­ka tehos­teen saan­ti­in menisi kuusikin viikkoa.

    Entä onko sil­lä väliä, saako rokot­teen ensi vai­heessa 75 000 vai 180 000? On, siinä on iso ero. Jem­maus-mallil­la menee helmiku­un lop­pu­un asti ennen kuin ryh­mä 1 saadaan rokotet­tua edes ensim­mäistä ker­taa. Mallil­la rokote­taan kaik­ki annok­set helmiku­un lop­pu­un men­nessä koko ryh­mä 1 on saanut täy­den saatavil­la ole­van rokotesuojan.

    Lisäk­si on hyvä ajatel­la rokot­tamisen logis­ti­ikkaa. Mitä suurem­mal­la volyymil­la nyt päästää liik­keelle, sitä helpom­pi rokot­tamis­tah­tia on ylläpitää ja kas­vat­taa jatkos­sa. Roko­tusten lisäämi­nen tasol­ta 60 000 /vko tasolle 100 000 / vko on helpom­paa kuin määrän kas­vat­ta­mi­nen tasol­ta 25 000 / vko -> 60 000 /vko.

  6. Israelis­sa on rokotet­tu 1 500 000 ihmistä noin kahdessa viikos­sa ja ovat havain­neet käyte­tyn Pfiz­er rokot­teen tehokkaak­si. Israel on saa­mas­sa 300 000 annos­ta Mod­er­na rokotet­ta ensi viikon alussa.
    Lähde The Times of Israel
    Hauskaa kun jos­sain osataan

    1. erk­ki nii­ni: Lääkeyh

      erk­ki nii­ni:
      Israelis­saon rokotettu1 500 000 ihmistä noin kahdessa viikos­sa ja ovat havain­neet käyte­tyn Pfiz­er rokot­teen tehokkaak­si. Israel on saa­mas­sa 300 000 annos­ta Mod­er­na rokotet­ta ensi viikon alussa.
      Lähde The Times of Israel
      Hauskaa kun jos­sain osataan

      Israel teki jo syksyl­lä sopimuk­sen Pfiz­erin kanssa ennen kuin Pfiz­er ilmoit­ti rokot­teen tehos­ta. Syynä Israelin etu­matkaan on siinä että suurin osa israelilai­sista lääkey­htiöistä tekee tiivistä yhteistyötä amerikkalais­ten lääke­valmis­ta­jien kanssa. Israelis­sa myös valmis­te­taan myös ali­hankkin­tana Yhdys­val­tain markki­noille lääkkeitä. Israelil­la on näin olleen eri ase­ma kuin esim Suomella.

    2. erk­ki nii­ni:
      Israelis­saon rokotettu1 500 000 ihmistä noin kahdessa viikos­sa ja ovat havain­neet käyte­tyn Pfiz­er rokot­teen tehokkaak­si. Israel on saa­mas­sa 300 000 annos­ta Mod­er­na rokotet­ta ensi viikon alussa.
      Lähde The Times of Israel
      Hauskaa kun jos­sain osataan

      Israelia on nyt eri­tyisen mie­lenki­in­toista seu­ra­ta, ja minäkin luin tänään The Times of Israelia, mut­ta tuo rokot­teen tehokkaak­si toteami­nen on men­nyt ohi. Mitä siitä siis san­ot­ti­in, ja mil­lä taval­la tuo todennettiin?

      Siel­lä on koronati­lanne ilmeisen katas­tro­faa­li­nen täl­lä het­kel­lä, ja tar­tun­nat tietysti vielä jatka­vat nousuaan. Mut­ta jos roko­tus­tahti jatkuu yhtä kiivaana ja jos rokote alkaa vaikut­taa parin viikon kulut­tua sen saamis­es­ta, niin ensi kuus­sa tilanteen pitäisi kään­tyä jyrkästi parempaan.

      1. Israelista:

        Siel­lä on koronati­lanne ilmeisen katas­tro­faa­li­nen täl­lä het­kel­lä, ja tar­tun­nat tietysti vielä jatka­vat nousuaan. 

        Ei se nyt Euroop­paan ver­rag­tu­na aivan katas­tro­faa­li­nen ole:

        https://ourworldindata.org/coronavirus-data-explorer?zoomToSelection=true&time=2020–10-31..latest&country=ISR~EuropeanUnion~USA&region=World&deathsMetric=true&interval=smoothed&perCapita=true&smoothing=7&pickerMetric=location&pickerSort=asc

    3. erk­ki nii­ni:
      Israelis­saon rokotettu1 500 000 ihmistä noin kahdessa viikos­sa ja ovat havain­neet käyte­tyn Pfiz­er rokot­teen tehokkaak­si. Israel on saa­mas­sa 300 000 annos­ta Mod­er­na rokotet­ta ensi viikon alussa.
      Lähde The Times of Israel
      Hauskaa kun jos­sain osataan

      Ja hin­nas­ta ei puhuta mitään. Israelis­sa on vaalivu­osi, ja ilmeis­es­ti val­lan­pitäjät ovat kat­soneet, että rokote saa mak­saa. Ja Pfiz­er­hän tietysti on voit­toa tavoit­tel­e­va yri­tys. Voi tietysti olla Israelin epi­demi­ati­lanteessa erit­täinkin kan­nat­ta­va sijoitus.

      1. Mikko H: Ja hin­nas­ta ei puhuta mitään. Israelis­sa on vaalivu­osi, ja ilmeis­es­ti val­lan­pitäjät ovat kat­soneet, että rokote saa mak­saa. Ja Pfiz­er­hän tietysti on voit­toa tavoit­tel­e­va yri­tys. Voi tietysti olla Israelin epi­demi­ati­lanteessa erit­täinkin kan­nat­ta­va sijoitus.

        Siihen näh­den, mil­lä hin­nal­la meil­lä tuho­taan kansan­talout­ta, noista rokot­teista voisi mak­saa melkein mitä vaan ja silti olisi halvempaa.

    4. erk­ki nii­ni:
      Israelis­saon rokotettu1 500 000 ihmistä noin kahdessa viikos­sa ja ovat havain­neet käyte­tyn Pfiz­er rokot­teen tehokkaak­si. Israel on saa­mas­sa 300 000 annos­ta Mod­er­na rokotet­ta ensi viikon alussa.
      Lähde The Times of Israel
      Hauskaa kun jos­sain osataan

      Erikoisia nämä luvut kieltämät­tä. Suomeen on luvas­sa Mod­er­nan rokotet­ta “tuhan­sia” viikos­sa ja Israeli­in siis viikos­sa 150000. Liike­toim­intaa­han se rokote­tuotan­tokin tietysti on eikä hyväntekeväisyyttä. 

      Suomen olisi todel­la kan­nat­tanut sat­sa­ta isosti omaan rokote­tuotan­toon kun tekeil­lä on kak­si omaa rokotet­ta. Kymmenet tai sadatkin miljoonat oli­si­vat pikku­ra­haa tässä koronakonkurssissa.

      1. WHO oli helmiku­us­sa aivan oike­as­sa vedotes­saan val­tioi­ta tukah­dut­ta­maan virus­ta. Mais­sa jos­sa valit­ti­in tukah­dut­ta­mi­nen on äärim­mäisen pieni toden­näköisyys uusien virus­vari­ant­tien syn­nys­tä, niitä ei tule Kiinan kym­menistä tai Uuden See­lan­nin muu­tamista tar­tun­noista. Suuri palvelus koko ihmiskun­nalle ja kään­teis­es­ti Euroopan ja Trumpin Yhdys­val­to­jen ja Brasil­ian busi­ness edel­lä poli­ti­ik­ka saat­taa olla tuonut maail­maan suun­nat­toman taloudel­lisenkin vahin­gon. Mitä jos tai kun tulee var­int­ti johon rokote ei auta. Uusi rokote tulee tietysti mut­ta mitä tapah­tuu taloudelle siinä vaiheessa. 

        Rokot­teel­la on nyt han­kaluuk­sia selvitä val­toime­naan olev­as­ta epi­demi­as­ta varsinkin kun rokot­ta­mi­nen kestänee vähin­tään vuo­den. RNA-virus muut­tuu hel­posti ja kun koronal­la on poikkeuk­selli­nen omi­naisu­us, sen on todet­tu lev­iävän parhait­en juuri ennen oire­i­ta, niin koronal­ta puut­tuu syy kehit­tyä vähem­män tappavaksi.

      2. K.k:
        WHO oli helmiku­us­sa aivan oike­as­sa vedotes­saan val­tioi­ta tukah­dut­ta­maan virus­ta. Mais­sa jos­sa valit­ti­in tukah­dut­ta­mi­nen on äärim­mäisen pieni toden­näköisyys uusien virus­vari­ant­tien syn­nys­tä, niitä ei tule Kiinan kym­menistä tai Uuden See­lan­nin muu­tamista tar­tun­noista. Suuri palvelus koko ihmiskun­nalle ja kään­teis­es­ti Euroopan ja Trumpin Yhdys­val­to­jen ja Brasil­ian busi­ness edel­lä poli­ti­ik­ka saat­taa olla tuonut maail­maan suun­nat­toman taloudel­lisenkin vahin­gon. Mitä jos tai kun tulee var­int­ti johon rokote ei auta. Uusi rokote tulee tietysti mut­ta mitä tapah­tuu taloudelle siinä vaiheessa. 

        Rokot­teel­la on nyt han­kaluuk­sia selvitä val­toime­naan olev­as­ta epi­demi­as­ta varsinkin kun rokot­ta­mi­nen kestänee vähin­tään vuo­den. RNA-virus muut­tuu hel­posti ja kun koronal­la on poikkeuk­selli­nen omi­naisu­us, sen on todet­tu lev­iävän parhait­en juuri ennen oire­i­ta, niin koronal­ta puut­tuu syy kehit­tyä vähem­män tappavaksi.

        Kiinas­sa on alet­tu rak­en­taa kiireel­lä tuhan­sien ihmis­ten karan­teeni­parakkikyliä. Toki niitä ei koskaan tul­la tarvit­se­maan, niin tehokas on Kiinan eri­no­mainen tukah­du­tus­taito. Lisäk­si, Kiina onnis­tui tukah­dut­ta­maan koron­aviruk­sen heti ja tehokkaasti, eikö niin ? Tämä infek­tioepi­demia tääl­lä ei itse asi­as­sa ei voikaan olla koron­aa, kos­ka Kiina siis tukah­dut­ti tehokkaasti heil­lä ilmaan­tuneen koronavirusepidemian ?

    5. Israelis­sa on maan sijain­nin ja poli­it­tisen tilanteen takia totut­tu toim­i­maan äkil­li­sis­sä kri­i­seis­sä, joten varautu­mi­nen poikkeusti­lanteisi­in on luul­tavasti ihan toista luokkaa kuin Suomessa.

      Israel pystyi tilaa­maan rokot­teet itsenäis­es­ti, Suo­mi on riip­pu­vainen EU:sta ja siitä osu­ud­es­ta, mikä meil­lä EU:n yhteis­hank­in­nas­sa on. 

      Israel on myös luvan­nut Pfiz­er­ille tieteel­listä dataa roko­tu­so­hjel­man vaiku­tuk­sista. Taisi olla fik­su veto.
      https://www.bnnbloomberg.ca/israel-in-deal-with-pfizer-to-speed-vaccine-deliveries-for-data‑1.1545562

      1. Sinän­sä on vähän ihmeel­listä, että Suo­mi on täysin riip­pu­vainen siitä rokoteki­in­tiöstä, minkä EU meille suo, kos­ka suo­rat ostot on kiel­let­ty, mut­ta Sak­sa kyke­nee noi­ta suo­ria osto­ja tekemään. Ja Virokin kykenee.

        Sään­nöil­lä on selvästikin kovin eri­laisia tulk­in­to­ja, ja Suo­mi halu­aa olla malliop­pi­las, pan­demiatuhon uhallakin.

      2. Pekka Taipale:
        Sinän­sä on vähän ihmeel­listä, että Suo­mi on täysin riip­pu­vainen siitä rokoteki­in­tiöstä, minkä EU meille suo, kos­ka suo­rat ostot on kiel­let­ty, mut­ta Sak­sa kyke­nee noi­ta suo­ria osto­ja tekemään. Ja Virokin kykenee.

        Sään­nöil­lä on selvästikin kovin eri­laisia tulk­in­to­ja, ja Suo­mi halu­aa olla malliop­pi­las, pan­demiatuhon uhallakin.

        Tätä minäkin olen ihme­tel­lyt, mik­si Suo­mi ei voi toimia kuten itsenäi­nen val­tio ? Kyl­lähän Suo­mi on ennenkin roko­tu­sos­to­ja tehnyt ilman EU:ta. Taasko halu­taan olla mallioppolas.

  7. Itse en ole näh­nyt main­in­taa, että Bri­tan­ni­as­sa annet­taisi­in toinen annos eri rokotet­ta kuin ensim­mäi­nen. Vaikea kuvitel­la, että lääke­tur­val­lisu­u­den valvo­jat antaisi­vat täm­möistä tehdä, kun yhdis­telmä on täysin tes­taam­a­ton. Biontech/Pfizerin ja Mod­er­nan rokot­teet ovat peri­aat­teeltaan saman tyyp­pisiä, mut­ta silti eri­laisia tuot­tei­ta. Astra Zenecan ade­n­ovirusvek­torirokote taas eri tyyp­piä. En silti kuvit­telisi, että edes mRNA-rokot­tei­ta annet­taisi­in ris­ti­in (Biontech/Pfizer ja Moderna).

    Mus­ta tun­tuu, että tuotan­non ongelmia tul­laan ratko­maan siinä määrin, että se toinenkin annos tulee ole­maan saatavil­la briteille kohtu­ullisen ajan kulues­sa. Nämä rokot­teet ovat vaa­tivia tuot­tei­ta, jot­ka täy­tyy valmis­taa lääkealan laatu­jär­jestelmien mukaan ja pros­es­sit hyväksyt­tää vira­nomaisil­la. Uut­ta tehdas­ta ei polka­ista pystyyn ihan noin vain. Niitä on kum­minkin jo tekeil­lä paraikaa, ja panos­tuk­set ovat sitä luokkaa, myös vira­nomais­ten puoles­ta, että luulisi valmis­takin tulevan.

  8. Tehos­teroko­tusten viivästyk­sessä oli käsit­tääk­seni se myös se ris­ki, että yhden piikin anta­ma suo­ja katoaa paljon nopeam­min kuin tehostettuna. 

    Vaik­ka siis tämä viivästys voi olla perustel­tua, jos on kri­isi pääl­lä ja jot­ta epi­demia saadaan nopeam­min tukah­dutet­tua hal­lit­tavalle tasolle, en lähtisi ehdot­ta­maan tätä Suomen tilanteessa — mielu­um­min niin, että rokote­taan kaik­ki saadut rokot­teet nyt ja luote­taan siihen että uut­ta tulee, mut­ta kol­men viikon päästä saa­pu­vat rokot­teet annetaan sit­ten tehosteina näille nyt rokote­tu­ille määritel­lyn roko­tuskäytän­nön mukaises­ti. Jo ihan val­i­tun roko­tusjärjestyk­sen takia: van­hus­ten vaste rokot­teisi­in on muutenkin heikom­pi kuin nuo­ril­la, ja hoito­henkilökun­nan mah­dol­lisim­man hyvä, pitkäaikainen, suo­jaus on myös tärkeää.

  9. Pros­ent­ti­lasku rokot­teen tehos­ta, kuten esimerkissäsi 70% ker­ta-annok­se­na ja 95% kah­teen ker­taan annet­tuna, ei yksis­sään ole kovin kaksi­nen päätök­sen­tekokri­teeri. Rin­nalle tulisi ilman muu­ta ottaa malli epi­demi­an kehit­tymis­es­tä. Ongel­ma on tietenkin se että kuten on tul­lut jo hyvin ilmi, epi­demi­aan vaikut­taa moni seik­ka, mukaan lukien satunnaistekijät.

    En ole tarkkaan pere­htynyt mis­tä nämä pros­ent­tilu­vut (kuten juuri 70% ja 95%) on las­ket­tu, mut­ta lienevät ero­ja oirekoke­muk­sis­sa rokotet­tu­jen ja pla­cabo-ryh­mien välil­lä jos­sain tietyssä aikaikku­nas­sa. Onko näin? Silmämääräis­es­ti (ja intu­iti­ivis­es­ti), kos­ka immu­ni­teetin rak­en­tu­mi­nen rokote­tus­sa kehos­sa kestää jotain päiviä, aikaikku­nan alkupää on se jos­sa näyt­täisi syn­tyvän val­taosa siitä mik­si teho “jää” 70%:iin:

    https://pbs.twimg.com/media/Eou2ywtW8AAv8sp?format=jpg&name=small

    (Lähde: virolo­gi Flo­ri­an Kram­mer, suositelta­va Twitter-tili) 

    Eli tästä aikaulot­tuvu­ude­sa seu­raa hyvin eri­laisia opti­mis­trate­gioi­ta riip­puen epi­demi­an vai­heesta — ja yhdenkin rokotekier­roksen vaiku­tuk­ses­ta epi­demi­aan. Eli vaik­ka otet­taisi­in 70 vs 95 annet­tuna, opti­mis­trate­gia voi olla eri­lainen, jos käytössä on 10 000 rokotet­ta kuin jos käytössä on 1 500 000 rokotet­ta. Ja eri­lainen jos ollaan Lon­toos­sa kuin jos ollaan Joen­su­us­sa. Ja eri­lainen 8. tam­miku­u­ta kuin 17. toukokuuta.

    Ja ylipäätään koko pros­ent­tiluku-tarkastelu lie­nee kuitenkin mielekäs vain olois­sa, jois­sa virus­ta on run­saahkosti liik­keel­lä. Suomes­sa näin ei (vielä) ole. Eli opti­mi olisi luul­tavasti, jos on ole­mas­sa mikä tahansa strate­gia, jol­la olisi korkea toden­näköisyys saa­da tilanne annetul­la rajal­lisel­la rokotemääräl­lä pysymään sellaisena. 

    Har­ri­son-Stet­son ‑varoituk­sel­la ja nojatuo­livi­rolo­gi-alavi­it­tel­lä: Suomen alhaisil­la tar­tun­talu­vuil­la on mielestäni intu­iti­ivis­es­ti niin, että juuri nyt paras tulos saavutet­taisi­in rokot­ta­mal­la jokaisel­la saataval­la annok­sel­la väestöä tar­tu­tusalt­tiusjärjestyk­sessä. Eli siis ensim­mäisenä se hult­tioyk­silö joka kaikkein innokkaim­min pyörii rajoituk­sista huoli­mat­ta monis­sa poten­ti­aal­i­sis­sa joukkoaltistusym­päristöis­sä ilman mask­ia huu­ta­mas­sa ja siitä sit­ten alaspäin. Käytän­nössä täl­lainen riski­rank­ing on tietenkin varsin vaikeaa toteut­taa, mut­ta hypo­teet­tis­es­ti jos osumatarkku­us olisi hyvä niin toisen rokotepi­ikin teholisäys olisi merk­i­tyk­setön — epi­demia olisi saatu hiipumaan ja virus­ta ei käytän­nössä olisi liikkeellä.

    Käytän­nössä siis täl­lä het­kel­lä pitäisi rokot­taa hoito­henkilöstön jäl­keen ker­ta­laakeil­la lähin­nä suurimpi­en kaupunkien rav­in­to­latyön­tek­i­jöitä ja bileikäisiä opiske­li­joi­ta. Keikkatyöläis­ten ryh­mä­ma­joituk­set. Ei ikäih­misiä vaan mielum­min vaik­ka yläas­teen opet­ta­jia. Per­jain­tai-iltana baarien sulkeudut­tua roko­tus­piste keskeiselle kadulle.

  10. “Sitä kuitenkin ihmette­len, että Bri­tan­ni­as­sa ajatel­laan, että tehos­terokote voidaan antaa aivan eri rokot­teel­la kuin ensim­mäi­nen annos.”

    Tämä oli ilmeis­es­ti väärin uuti­soitu ja kor­jat­ti­in tääl­lä Englannissa.

    Mut­ta nyt sit­ten jotkut paikalliset “patri­ootit” halu­a­vat vain englan­ti­laisen rokot­teen (Oxford-AZ) ja ovat kieltäy­tyneet Pfiz­erin valmistamasta.

  11. Tehos­terokot­teen pitkästä viivästyk­ses­tä saat­taa kas­va suurem­pi ris­ki rokotet­ta kiertävän uuden mutaa­tio­vari­antin synnystä.

  12. Rokotekeskustelus­sa uno­htuu myös se tosi­a­sia, että mar­gin­aal­i­hyö­ty ensim­mäi­sista rokot­teista (tai niistä tule­vista immuneista ihmi­sistä) on dra­maat­tis­es­ti suurem­pi rokot­tamisen alus­sa kuin sen lopus­sa. Väitän, että esim. 20 % väestön rokot­ta­mi­nen riit­tää lyhyel­lä tähtäimel­lä palaut­ta­maan elämän melkein nor­maa­lik­si. Tämä johtuu kahdes­ta syystä:

    1) Jos onnis­tu­taan edes jotenkin tun­nista­maan ne riskiryh­mäläiset ja ohjaa­maan rokot­teet heille vähe­nee sairaala­hoitoa vaa­tivia sairas­tu­misia huo­mat­tavasti enem­män kuin 20 %. Hatus­ta heit­täisin esim. 50 %. T.s. samal­la sairaalaka­p­a­siteetil­lä voidaan “sal­lia” kaksinker­taisen määrän tau­ti­ta­pauk­sia, jos tuo 20 %:n väestömääräl­lä olisi selkeästi suurem­pi toden­näköisyys joutua sairaalaan ja tehoon.

    2) Riskil­liset kohtaamiset vähenevät enem­män kuin rokotet­tu osu­us. Hie­man yksinker­tais­taen olete­taan että taudin lev­iämi­nen vaatii kah­den sel­l­aisen henkilön kohtaamisen jos­sa kum­mal­lakaan ei ole immu­nitet­tia. 20 %:n rokot­tamisas­te (tai tarkem­min immu­ni­teet­ti­aste) vähen­tää lasken­nal­lis­es­ti (ja yksinker­tais­taen) riskiko­htaamiset 36 %. -> 4 % kohtaami­sista tapah­tuu kah­den immuunin henkilön välil­lä (0,2 x 0,2 = 4 %), 16 % siten että henkilö A on immuu­ni ja B ei ole (0,2 x 0,8 = 16 %), ja 16 % siten että henkilö A ei ole immuu­ni mut­ta henkilö B on (0,8 x 0,2 = 16 %). -> 4 % + 16 % + 16 % = 36 %. Todel­lisu­udessa tilanne ei tietysti ole näin yksinker­tainen. Mikäli olete­taan, että riskip­i­toiset kohtaamiset ovat rokot­tamisen ansioista vähe­neet esim. kol­man­nek­sen voidaan samal­la arvioi­da uusi R‑luku. Mikäli R‑luku ennen rokot­tamisia olisi 1,5 saadaan uudek­si R‑luvuksi 1,0 (= 1,5 — 1,5/3), joka jo riit­täisi jos samal­la koko ajan ede­tään uusien roko­tusten kanssa. Tai toisin päin ajatel­tuna jos R‑luku on täl­lä het­kel­lä rajoi­tusten takia hie­man alle 1,0 voidaan 20 % rokot­tamisas­teel­la jo merkit­tävästi höl­len­tää rajoituk­sia, joiden höl­len­tämi­nen muuten aiheut­taisi R‑luvun 1,5… Kun lisäk­si tiedämme, että rajoituk­sia on eri­laisia ja eri “hin­taisia” voidaan höl­len­tämi­nen aloit­taa niistä kalleim­mista ja vaikeim­mista rajoituksista.

    Näin ollen olisi täl­lä het­kel­lä eri­tyisen tärkeä saa­da roko­tuk­set vauhti­in ja mah­dol­lisim­man suuri osu­us rokotet­tua edes yhdel­lä pis­tok­sel­la. Olisi myös mie­lenki­in­toista kokeil­la sitä, aut­taisiko esim. puo­likkaan annok­sen anta­mi­nen (esim. kokeilu nuo­rille)? Samal­la AstraZenecan rokot­teen tar­joami­nen nuo­rille paljon kon­tak­te­ja omaav­ille henkilöille (vaik­ka onkin hie­man epä­selvää antaako rokote 60 %:n vai 90 %:n suo­ja jos vaan sivu­vaiku­tuk­set on riit­tävästi selvitet­ty) olisi epi­demi­an hallinnan kannal­ta järkevää.

    1. Christof­fer:
      Rokotekeskustelus­sa uno­htuu myös se tosi­a­sia, että mar­gin­aal­i­hyö­ty ensim­mäi­sista rokot­teista (tai niistä tule­vista immuneista ihmi­sistä) on dra­maat­tis­es­ti suurem­pi rokot­tamisen alus­sa kuin sen lopus­sa. Väitän, että esim. 20 % väestön rokot­ta­mi­nen riit­tää lyhyel­lä tähtäimel­lä palaut­ta­maan elämän melkein nor­maa­lik­si. Tämä johtuu kahdes­ta syystä:

      1) Jos onnis­tu­taan edes jotenkin tun­nista­maan ne riskiryh­mäläiset ja ohjaa­maan rokot­teet heille vähe­nee sairaala­hoitoa vaa­tivia sairas­tu­misia huo­mat­tavasti enem­män kuin 20 %. Hatus­ta heit­täisin esim. 50 %. T.s. samal­la sairaalaka­p­a­siteetil­lä voidaan ”sal­lia” kaksinker­taisen määrän tau­ti­ta­pauk­sia, jos tuo 20 %:n väestömääräl­lä olisi selkeästi suurem­pi toden­näköisyys joutua sairaalaan ja tehoon.

      2) Riskil­liset kohtaamiset vähenevät enem­män kuin rokotet­tu osu­us. Hie­man yksinker­tais­taen olete­taan että taudin lev­iämi­nen vaatii kah­den sel­l­aisen henkilön kohtaamisen jos­sa kum­mal­lakaan ei ole immu­nitet­tia. 20 %:n rokot­tamisas­te (tai tarkem­min immu­ni­teet­ti­aste) vähen­tää lasken­nal­lis­es­ti (ja yksinker­tais­taen) riskiko­htaamiset 36 %. -> 4 % kohtaami­sista tapah­tuu kah­den immuunin henkilön välil­lä (0,2 x 0,2 = 4 %), 16 % siten että henkilö A on immuu­ni ja B ei ole (0,2 x 0,8 = 16 %), ja 16 % siten että henkilö A ei ole immuu­ni mut­ta henkilö B on (0,8 x 0,2 = 16 %). -> 4 % + 16 % + 16 % = 36 %. Todel­lisu­udessa tilanne ei tietysti ole näin yksinker­tainen. Mikäli olete­taan, että riskip­i­toiset kohtaamiset ovat rokot­tamisen ansioista vähe­neet esim. kol­man­nek­sen voidaan samal­la arvioi­da uusi R‑luku. Mikäli R‑luku ennen rokot­tamisia olisi 1,5 saadaan uudek­si R‑luvuksi 1,0 (= 1,5 –1,5/3), joka jo riit­täisi jos samal­la koko ajan ede­tään uusien roko­tusten kanssa. Tai toisin päin ajatel­tuna jos R‑luku on täl­lä het­kel­lä rajoi­tusten takia hie­man alle 1,0 voidaan 20 % rokot­tamisas­teel­la jo merkit­tävästi höl­len­tää rajoituk­sia, joiden höl­len­tämi­nen muuten aiheut­taisi R‑luvun 1,5… Kun lisäk­si tiedämme, että rajoituk­sia on eri­laisia ja eri ”hin­taisia” voidaan höl­len­tämi­nen aloit­taa niistä kalleim­mista ja vaikeim­mista rajoituksista.

      Näin ollen olisi täl­lä het­kel­lä eri­tyisen tärkeä saa­da roko­tuk­set vauhti­in ja mah­dol­lisim­man suuri osu­us rokotet­tua edes yhdel­lä pis­tok­sel­la. Olisi myös mie­lenki­in­toista kokeil­la sitä, aut­taisiko esim. puo­likkaan annok­sen anta­mi­nen (esim. kokeilu nuo­rille)? Samal­la AstraZenecan rokot­teen tar­joami­nen nuo­rille paljon kon­tak­te­ja omaav­ille henkilöille (vaik­ka onkin hie­man epä­selvää antaako rokote 60 %:n vai 90 %:n suo­ja jos vaan sivu­vaiku­tuk­set on riit­tävästi selvitet­ty) olisi epi­demi­an hallinnan kannal­ta järkevää.

      Nuo­rille rokot­tei­den antamis­es­ta ei ole muu­ta mah­dol­lista hyö­tyä, kuin että nuori itse ei ehkä saisi taudin oireista muo­toa.. Ja ylivoimais­es­ti suurin osa nuoris­ta­han sairas­taa taudin muutenkin täysin oireet­tomana tai hyvin lievin oirein. Rokotet­tu voi levit­tää virus­ta ihan samana tapaan kuin rokot­tam­a­ton, joten eihän se epi­demi­an hallintaan vaiku­ta. Nuorten rokot­tamisen kohdal­la olisin enem­män huolis­sani rokot­tei­den hait­tavaiku­tuk­sista kuin koro­nan oireista.

      1. Rokotet­tu voi levit­tää virus­ta ihan samana tapaan kuin rokot­tam­a­ton, joten eihän se epi­demi­an hallintaan vaikuta.

        Tot­ta vai tarua? Ei ole var­muut­ta, ettei rokotet­tu voisi teo­ri­as­sa levit­tää tau­tia, mut­ta siitä ei ole näyt­töä ja var­mo­ja ollaan, että rokokotet­tu levit­tää sitä selvästi vähemmn. Miten isorokko olisi saatu hääde­tyk­si, jos rokotet5ut levit­täi­sivät sitä yltympäriinsä?

  13. “Astra Zeneca on jät­tänyt Euroopan lääke­vi­ras­to Emalle hake­muk­sen ehdol­lis­es­ta myyn­tilu­vas­ta. Eman tieteelli­nen komitea suosit­ta­nee myyn­tilu­paa varsin nopeasti, toden­näköis­es­ti 29. tam­miku­u­ta, ker­too Ema. Tämän jäl­keen EU:n komis­sio myön­tää luvan hyvin nopeasti.

    Myyn­tilu­val­la on kiire, sil­lä osa Astra Zenecan valmis­tamista rokot­teista uhkaa van­hen­tua, mah­dol­lis­es­ti jo helmiku­un lopulla. ”

    Sen jäl­keen Astra Zeneca kat­sonee mis­sä rokot­tei­ta oikeasti käytetään ja mis­sä rokot­teti­ta lähin­nä toiv­otaan käytet­tävän. Esim Tan­skas­sa on 11.1.21 men­nessä annet­tu 115 000 roko­tus­ta, Suomes­sa 11 500 roko­tus­ta. Voi tiet­ty olla ettei Suomen rapor­toin­tisys­teemiejä ole vielä saatu vat­u­loitua alkuansa pidemmälle.

  14. Hiukan usko­mat­toma­l­ta tun­tuu, että julki­nen val­ta aloit­ti *jouluku­us­sa* kiireel­lisen han­k­in­tapro­jek­tin koronaroko­tusten ajanvarausjärjestelmästä…

    Ikään kuin rokot­teen tulem­i­nen olisi ollut täy­delli­nen yllättyminen.

  15. Itsel­leni tuli koronarokot­teen sivu­vaiku­tuk­se­na toiveikku­ut­ta ja tule­vaisu­u­den uskoa. Toiv­ot­tavasti rokot­ta­mi­nen lev­iää nopeasti, sil­lä vaik­ka itse voi olla aika huo­let­ta, niin se ei näy päällepäin, että on rokotettu

  16. Ihme­tyt­tää mik­sei rokote­tuotan­nos­sakin EU antanut markki­na­t­alouden tehdä tehtävänsä.

    Sitä edeltävä rokoteke­hi­tys oli kap­i­tal­is­min riemu­voit­to, ihmiskun­nan Man­hat­tan-pro­jek­ti. Vaik­ka toista sataa kil­pail­e­vaa han­ket­ta kym­menis­sä eri mais­sa kuu­lostaa kaoot­tiselta ja epäop­ti­maaliselta ja resurssien haaskaamiselta niin se toi­mi ja nopeasti. 

    EU lähti rokote­hank­in­nas­sa päin­vas­tais­es­ta suun­nitel­mat­alouden lähtöko­hdista. Parhaat asiantun­ti­jat bal­an­soi­vat hin­nan, käytet­tävyy­den, olete­tun tehon ja saatavu­u­den kanssa. Teo­ri­as­sa hyvä. Käytän­nössä EU:n yhteis­hanke men­estyi huonos­ti kun sen ole­tuk­set pet­tivät ja EU on roko­tuk­sis­sa vau­raiden teol­lisu­us­maid­en hän­täpäätä vaik­ka se on epi­demi­as­sa kär­jessä. Käytän­nössä kyseessä on katas­tro­faa­li­nen epäon­nis­tu­mi­nen ainakin talouden kannal­ta ja mah­dol­lis­es­ti myös ter­vey­den kun virus saa aikaa muut­tua verkkaisen rokot­tamis­tahdin vuoksi. 

    Kysyn­tä ja tar­jon­ta on robustimpi pieniä vas­toinkäymisiä vas­taan kuten se että parikin rokotet­ta kuud­es­ta myöhästyy pahasti. 

    Jos rokote­tuotan­nos­sa olisi lähdet­ty kysyn­tä edel­lä niin se olisi ajanut tuotan­toa ylös. Hin­taa se toki ajaa ylös myös mut­ta sil­lä taval­la markki­na­t­alouden tuleekin toimia. Tässä konkurssis­sa on aika sama mak­saako rokote 2 vai 40 euroa. Oikea hin­ta ei ole se mitä EU-komis­sion asiantun­ti­jat pitävät siedet­tävänä vaan se mitä ihmiset halu­a­vat maksaa. 

    Yhteis­hank­in­nan puolta­jat tekevät sen väärän ole­tuk­sen että tuotan­to on riip­puma­ton kysyn­nästä ja näin­hän ei markki­na­t­aloudessa ole. Nyt Pfiz­er rämp­pää ulos uut­ta tuotan­to­laitos­ta koval­la kiireel­lä. Se olisi pystynyt tekemään sen jo syksyl­lä jos var­maa kysyn­tää olisi sil­loin ollut. 

    Ilman EU:n yhteis­hank­in­taa ensim­mäis­ten huip­puhyvien 90% tulosten tul­tua kaik­ki pait­si EU komis­sio oli­si­vat tilan­neet niin paljon kuin mah­dol­lista ja Pfiz­er olisi skaalan­nut myös tuotan­toaan niin nopeasti kuin mahdollista.

Vastaa käyttäjälle Mikko H Peruuta vastaus

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Notify me of followup comments via e-mail. You can also subscribe without commenting.