Edessä suhdanteiden ylikuumeneminen

En oikein ymmär­rä suh­danne-ennus­ta­jia, joiden mukaan alka­vana vuon­na yksi­tyi­nen kulu­tus jäisi pienem­mäk­si kun vuon­na 2019. Tämä vuosi on ollut pelkkää pakkosäästämistä niin, että koti­talouk­sien säästämisas­te on nous­sut aivan käsit­tämät­tömän korkeak­si. Rahaa on tileil­lä mil­jardi­tolkul­la. Kun kaik­ki halukkaat on rokotet­tu, ihmiset ryn­täävät käyt­tämään rajaa kaik­keen sel­l­aiseen, joka on ollut vuo­den kiellettyä.

Kir­joitin tästä Verdele­hteen. Kir­joituk­sen voi lukea tästä.

43 vastausta artikkeliin “Edessä suhdanteiden ylikuumeneminen”

  1. Mie­lenki­in­toista nähdä läh­teekö inflaa­tio lop­ul­ta nousu­un kun korona helpot­taa. Itse olen hie­man vähen­tänyt osake­pain­oa ja lyhen­nel­lyt enem­män lain­o­ja, kos­ka arve­len, että korot lähtevät sit­ten myös nousu­un ja ihmiset joutu­vat vetämään rahansa pois osakkeista hoitaak­seen velka­nsa. Toiv­ot­tavasti ei sit­ten käy niin, että osakkei­den rom­maus aiheut­taa myös reaal­i­talouden ongelmia ja kos­ka inflaa­tio on korkea, ei pystytä enää elvyt­tämään. Siitä voisi tul­la isom­pikin velkat­alouden tyhjäk­si puhal­lus. Jos­sain ekon­o­mistien haas­tat­telus­sa kyl­lä san­ot­ti­in, että hitaan kasvun ja mata­lan inflaa­tion jatku­mi­nen on todennäköisempää.

    1. Tatu:
      Mie­lenki­in­toista nähdä läh­teekö inflaa­tio lop­ul­ta nousu­un kun korona helpot­taa. Itse olen hie­man vähen­tänyt osake­pain­oa ja lyhen­nel­lyt enem­män lain­o­ja, kos­ka arve­len, että korot lähtevät sit­ten myös nousu­un ja ihmiset joutu­vat vetämään rahansa pois osakkeista hoitaak­seen velka­nsa. Toiv­ot­tavasti ei sit­ten käy niin, että osakkei­den rom­maus aiheut­taa myös reaal­i­talouden ongelmia ja kos­ka inflaa­tio on korkea, ei pystytä enää elvyt­tämään. Siitä voisi tul­la isom­pikin velkat­alouden tyhjäk­si puhal­lus. Jos­sain ekon­o­mistien haas­tat­telus­sa kyl­lä san­ot­ti­in, että hitaan kasvun ja mata­lan inflaa­tion jatku­mi­nen on todennäköisempää.

      Kohtu­ulli­nen inflaa­tio edis­tää monien pörssi­fir­mo­jen bis­nek­siä ja siten tuot­to­ja. Nou­se­van inflaa­tion aikana ei pidä lait­taa rahaa kiin­ni pitki­in korkoihin.

  2. “Joskus touko-kesäku­us­sa rajoituk­set pure­taan, kun halukkaat ovat saa­neet rokotteensa.”

    Mihinköhän tämä arvio perus­tuu, siis rokotekat­tavu­ud­es­ta? Tämän het­ken julkises­ti saatavil­la ole­van tiedon mukaan yhtä käyt­töön hyväksyt­tyä ja kah­ta mah­dol­lis­es­ti käyt­töön hyväksyt­tävää covid-19 — rokotet­ta tul­laan saa­maan kesäku­uhun men­nessä noin miljoo­nan suo­ma­laisen rokot­tamiseen, tämäkin olet­taen että kaik­ki tuotan­toka­p­a­siteet­ti saadaan käyt­töön. Pfiz­er on ilmoit­tanut että kykynee tämän vuo­den aikana nos­ta­maan kap­a­siteet­tia noin 1,3 mil­jardi­in annok­sen vuodessa (650 milj. rokotet­tavaa), EU saa­nee tästä noin 20% (130 miljoon­aa rokotet­tavaa) ja se riit­tää EU:ssa noin 10 miljoo­nan kuukausiroko­tuk­si­in, eli Suomen osalta noin 0,12milj kuukausiroko­tuk­si­in, eli pelkäl­lä Pfiz­er­il­lä on kesäku­un alku­un rokotet­tu noin 10% suo­ma­lai­sista, muil­la mah­dol­lis­es­ti hyväksyt­tävil­lä rokot­teil­la tästä huo­mat­tavasti vähem­män, yhteis­määrä jäänee noin 20%:iin eli miljoon­aan. Muut rokot­teet tull­e­vat markki­noille vas­ta kesäl­lä ja syksyl­lä, rokotet­ta kehit­tävistä lääkey­htiöistäkin osa on jo luovut­tanut ja moni tulee luovut­ta­maan lähivi­ikkoina kos­ka eivät ehtisi markki­noille kan­nat­tavasti. Venäjän Sput­nikki­akin on varat­tu jo viiden vuo­den tuotan­toka­p­a­siteet­ti (500milj/vuosi — Venäjälle, Inti­aan, Kiinaan, Brasil­i­aan…), joten sitäkään emme siis saa.

    Vai löy­tyykö jotain salaista tietoa lisärokot­teista? Joi­ta Suo­mi han­kkisi? Tai onko joku mah­dol­lis­es­ti neu­vot­tele­mas­sa jonkin rokot­teen ali­hank­in­tavalmis­tamis­es­ta Suomessa?

    1. Peksu:
      ”Joskus touko-kesäku­us­sa rajoituk­set pure­taan, kun halukkaat ovat saa­neet rokotteensa.”

      Mihinköhän tämä arvio perus­tuu, siis rokotekat­tavu­ud­es­ta? Tämän het­ken julkises­ti saatavil­la ole­van tiedon mukaan yhtä käyt­töön hyväksyt­tyä ja kah­ta mah­dol­lis­es­ti käyt­töön hyväksyt­tävää covid-19 – rokotet­ta tul­laan saa­maan kesäku­uhun men­nessä noin miljoo­nan suo­ma­laisen rokot­tamiseen, tämäkin olet­taen että kaik­ki tuotan­toka­p­a­siteet­ti saadaan käyt­töön. Pfiz­er on ilmoit­tanut että kykynee tämän vuo­den aikana nos­ta­maan kap­a­siteet­tia noin 1,3 mil­jardi­in annok­sen vuodessa (650 milj. rokotet­tavaa), EU saa­nee tästä noin 20% (130 miljoon­aa rokotet­tavaa) ja se riit­tää EU:ssa noin 10 miljoo­nan kuukausiroko­tuk­si­in, eli Suomen osalta noin 0,12milj kuukausiroko­tuk­si­in, eli pelkäl­lä Pfiz­er­il­lä on kesäku­un alku­un rokotet­tu noin 10% suo­ma­lai­sista, muil­la mah­dol­lis­es­ti hyväksyt­tävil­lä rokot­teil­la tästä huo­mat­tavasti vähem­män, yhteis­määrä jäänee noin 20%:iin eli miljoon­aan. Muut rokot­teet tull­e­vat markki­noille vas­ta kesäl­lä ja syksyl­lä, rokotet­ta kehit­tävistä lääkey­htiöistäkin osa on jo luovut­tanut ja moni tulee luovut­ta­maan lähivi­ikkoina kos­ka eivät ehtisi markki­noille kan­nat­tavasti. Venäjän Sput­nikki­akin on varat­tu jo viiden vuo­den tuotan­toka­p­a­siteet­ti (500milj/vuosi – Venäjälle, Inti­aan, Kiinaan, Brasil­i­aan…), joten sitäkään emme siis saa.

      Vai löy­tyykö jotain salaista tietoa lisärokot­teista? Joi­ta Suo­mi han­kkisi? Tai onko joku mah­dol­lis­es­ti neu­vot­tele­mas­sa jonkin rokot­teen ali­hank­in­tavalmis­tamis­es­ta Suomessa?

      Eikö niitä kol­man­nen vai­heen testeis­sä ole­via tai ne jo läpäs­seitä rokot­tei­ta ollut joku 14? Lisää ehtiä tul­la kesään men­nessä. Luulisi, että joitakin niistä saadaan Suomeenkin han­kit­tua. Lääke­fir­mat myös jär­jestelevät alhank­in­to­ja, joten tuotan­toka­p­a­siteet­ti kai nousee jatku­vasti. Jos ei Suomes­sa niin jos­sain muual­la EU:n alueel­la. En usko, että EU:ssa on maa­ta, joka val­it­si­sis täysin itsekkään lin­jan. Siinä EU astu­isi taas askeleen kohti perikatoaan.

      1. Osmo Soin­in­vaara:
        Oli­han EU:ssa mai­ta, jot­ka varas­ti­vat kaut­takulkulein­noil­ta suojavarusteita.

        Niin taisi täl­lä alal­la kun­nos­tau­tua ainakin Ran­s­ka ja USA.

      2. Atom­isti: Eikö niitä kol­man­nen vai­heen testeis­sä ole­via tai ne jo läpäs­seitä rokot­tei­ta ollut joku 14? Lisää ehtiä tul­la kesään men­nessä. Luulisi, että joitakin niistä saadaan Suomeenkin han­kit­tua. Lääke­fir­mat myös jär­jestelevät alhank­in­to­ja, joten tuotan­toka­p­a­siteet­ti kai nousee jatku­vasti. Jos ei Suomes­sa niin jos­sain muual­la EU:n alueel­la. En usko, että EU:ssa on maa­ta, joka val­it­si­sis täysin itsekkään lin­jan. Siinä EU astu­isi taas askeleen kohti perikatoaan.

        Eu on varan­nut vain kuu­den yri­tyk­sen rokot­tei­ta, yksi on käytössä (Bion­tech-Pfiz­er), yksi hyväksyt­täneen kuukau­den sisäl­lä (Mod­er­na) mut­ta sitä Suo­mi saa vain noin kymme­nen tuhat­ta viikos­sa, yksi odot­taa hyväksyn­tää vaik­ka tutkimuk­set täysin lev­äl­lään ja ris­tiri­itaisia (AstraZeneca), johnson&jonhson tulos­sa lähivi­ikkoina hyväksyt­täväk­si, mut­ta sil­läkin kol­mosvai­heessa pieniä epä­selvyyk­siä, yhdel­lä kvaasi kak­si menos­sa (Curavec) ja Sanofi-GSK aikaisin­taan syksyl­lä, jos ollenkaan kos­ka heil­lä suuria ongelmia jo kvaasi yksi vai­heessa. Näil­lä siis rokote­taan tämän het­ken tiedon mukaa kesään 2021 men­nessä korkein­taa 20% suo­ma­lai­sista, tänä vuon­nakaan tuskin kovin paljoa yli puo­lia suo­ma­lai­sista saadaan rokotet­tua. Rokotemäärät on saatu alan por­taaleista ja kyseis­ten yhtiöi­den net­ti­sivuil­ta, määris­sä on siis jo huomioitu kap­a­siteetin lisäämi­nen, nykymääril­lähän Suomen roko­tuk­sis­sa menisikin kymme­nen vuotta. 

        Muitakin rokot­tei­ta on tulos­sa ja venäjän sput­nik­ki myyn­nis­säkin, mut­ta niitä EU tai Suo­mi eivät ole varan­neet, eli mak­sa­neet etukäteis­mak­su­ja. Pitäisi alkaa lait­ta­maan lisää euro­ja tiski­in jot­ta rokot­tei­ta saadaan nopeam­min, rahal­la kyl­lä saa, mut­ta muut voivat tästä etu­ilus­ta suuttua.

    2. Peksu:
      ”Joskus touko-kesäku­us­sa rajoituk­set pure­taan, kun halukkaat ovat saa­neet rokotteensa.”

      Mihinköhän tämä arvio perus­tuu, siis rokotekat­tavu­ud­es­ta? Tämän het­ken julkises­ti saatavil­la ole­van tiedon mukaan yhtä käyt­töön hyväksyt­tyä ja kah­ta mah­dol­lis­es­ti käyt­töön hyväksyt­tävää covid-19 – rokotet­ta tul­laan saa­maan kesäku­uhun men­nessä noin miljoo­nan suo­ma­laisen rokot­tamiseen, tämäkin olet­taen että kaik­ki tuotan­toka­p­a­siteet­ti saadaan käyt­töön. Pfiz­er on ilmoit­tanut että kykynee tämän vuo­den aikana nos­ta­maan kap­a­siteet­tia noin 1,3 mil­jardi­in annok­sen vuodessa (650 milj. rokotet­tavaa), EU saa­nee tästä noin 20% (130 miljoon­aa rokotet­tavaa) ja se riit­tää EU:ssa noin 10 miljoo­nan kuukausiroko­tuk­si­in, eli Suomen osalta noin 0,12milj kuukausiroko­tuk­si­in, eli pelkäl­lä Pfiz­er­il­lä on kesäku­un alku­un rokotet­tu noin 10% suo­ma­lai­sista, muil­la mah­dol­lis­es­ti hyväksyt­tävil­lä rokot­teil­la tästä huo­mat­tavasti vähem­män, yhteis­määrä jäänee noin 20%:iin eli miljoon­aan. Muut rokot­teet tull­e­vat markki­noille vas­ta kesäl­lä ja syksyl­lä, rokotet­ta kehit­tävistä lääkey­htiöistäkin osa on jo luovut­tanut ja moni tulee luovut­ta­maan lähivi­ikkoina kos­ka eivät ehtisi markki­noille kan­nat­tavasti. Venäjän Sput­nikki­akin on varat­tu jo viiden vuo­den tuotan­toka­p­a­siteet­ti (500milj/vuosi – Venäjälle, Inti­aan, Kiinaan, Brasil­i­aan…), joten sitäkään emme siis saa.

      Vai löy­tyykö jotain salaista tietoa lisärokot­teista? Joi­ta Suo­mi han­kkisi? Tai onko joku mah­dol­lis­es­ti neu­vot­tele­mas­sa jonkin rokot­teen ali­hank­in­tavalmis­tamis­es­ta Suomessa?

      Juuri noin. Suo­mi jät­täy­tyi taas EUn varaan, ja lop­putu­los on rokotekat­tavu­u­den osalta huono vielä kesäl­läkin. Ran­s­ka veti taas omien lääke­fir­mo­jen­sa takia koti­in­päin, mikä sopii hel­vetin huonos­ti pan­demi­an torjuntaan.

      1. Real­isti: Juuri noin. Suo­mi jät­täy­tyi taas EUn varaan, ja lop­putu­los on rokotekat­tavu­u­den osalta huono vielä kesäl­läkin. Ran­s­ka veti taas omien lääke­fir­mo­jen­sa takia koti­in­päin, mikä sopii hel­vetin huonos­ti pan­demi­an torjuntaan. 

        Vetikö Sak­sa hel­vetin huonos­ti koti­in­päin, kun tuki BioNTech:iä jo varhaises­sa vai­heessa? Fir­man markki­na-arvo on nyt jotain 16 miljardia. 

        Arpa­jaisethan tässä on ollut kyseessä, tuskin kukaan tiesi vuosi sit­ten mikä arpa tulisi voittamaan.

  3. Siis.… Alku­vuodes­ta iskee konkurssi­aal­lot. Ei nuo ihmis­ten säästöt ylivelka­isik­si ajau­tunei­ta zom­bie-yri­tyk­siä pelasta.

    1. Stadist:
      Siis…. Alku­vuodes­ta iskee konkurssi­aal­lot. Ei nuo ihmis­ten säästöt ylivelka­isik­si ajau­tunei­ta zom­bie-yri­tyk­siä pelasta.

      Pahim­mil­laan tosi­aan konkurssi­aal­to tuhoaa tuotan­toa samaan aikaan kun säästöistä vapau­tuu enem­män kysyn­tää kuin koskaan aiem­min. Eli kysyn­tä kas­vaa ja tar­jon­ta piene­nee samanaikaises­ti. Ei tiedä hyvää vakaalle hintatasolle.

      Zom­biyri­tyk­set tietysti joutaakin men­nä, niistä on kansan­taloudelle enem­män hait­taa kuin hyötyä.

      1. arkkite­hti: Pahim­mil­laan tosi­aan konkurssi­aal­to tuhoaa tuotan­toa samaan aikaan kun säästöistä vapau­tuu enem­män kysyn­tää kuin koskaan aiem­min. Eli kysyn­tä kas­vaa ja tar­jon­ta piene­nee samanaikaises­ti. Ei tiedä hyvää vakaalle hintatasolle.

        Zom­biyri­tyk­set tietysti joutaakin men­nä, niistä on kansan­taloudelle enem­män hait­taa kuin hyötyä.

        Isot “zom­bi-yri­tyk­set” pide­tään pystyssä, mut­ta pienet kaatu­vat kun rahat loppuvat.

        Kuitenkin palveluyrit­tämi­nen on näi­den pien­ten varassa.

        Toki jokin osa vasem­mis­tos­ta saat­taa luul­la, että yri­tyk­sistä eroon pääsem­i­nen olisi hyvä asia, mut­ta se on harhalu­u­lo ja todel­lisu­us iskee lujaa kasvoihin.

        Saa nähdä mitä kaikkea nyt “raken­netaan uudelleen parem­min” tai mil­lainen “suures­ta nol­lauk­ses­ta” halutaan.

        Hyvät asi­at eivät kyl­lä lisään­ny. Val­ta keskit­tyy enti­estään ja “markkivoimat” otta­vat lop­ullisen kuris­tus-puris­tu­sot­teen niin hal­li­tuk­sista kuin esimerkik­si EU:sta.

        Esimerkik­si YK:n merk­i­tys tulee kas­va­maan — tämä ei ole pelkästään ja yksiselit­teis­es­ti hyvä asia. Sekin jär­jestö osaa epäon­nis­tua mut­ta onnis­tu­miset ovat harvemmassa.

        Samoin monien muiden ylikansal­lis­ten organ­isaa­tioiden val­ta kas­vaa entisestään.

        Tämäkään ei ole vain ja ain­oas­taan hyvä asia, kos­ka nekin osaa­vat epäon­nis­tua “tavoit­tei­den­sa asettelussa”.

        Kaik­ki tämä lisää kaikkein varakkaimpi­en var­al­lisu­ut­ta entis­es­tään ja köy­hät köy­htyvät yhä edelleen.

        Val­lan väärinkäyt­tö lisään­tyy ja kon­fli­tien määrä uhkaa nousta.

        Ww3 alkaa kolkutel­la ovella…

  4. Uhka yliku­umen­e­miseen on var­maan todel­li­nen. Käy ehkä kuitenkin niin, että yksiyi­nen aha menee ensisi­jas­sa kiin­teistöi­hin ja osakkeisi­in. Niin on käynyt ennenkin näis­sä rahan jaois­sa. Vähem­män järke­vi­in investoin­tei­hin kun nyt näi­den EU raho­jenkin kanssa on kova kiire. 

    Ps. Alek­san­terin katu näyt­tää hil­jaiselta muul­loinkin kuin pan­demi­an aikana. Yri­tyk­siä läh­tee pois. Ei myöskään ole oikein käve­lykatu kun ratik­ka kul­kee keskellä.

  5. Inflaa­tio­ta saat­taa tul­la niille palvelu­aloille, jot­ka ovat kärsi­neet koronas­ta eniten. Se on ihan oikeu­den­mukaista heitä kohtaan. Tap­pi­ot tule­vat nopeasti kui­ta­tuik­si. Näitä yri­tyk­siä vaan pitää kaikil­la keinoin pitää pystyssä siihen asti. Markki­nati­lanne kyl­lä palau­tuu nor­maa­lik­si sen jäl­keen, kun patoutunut kysyn­tä saadaan tyy­dytet­tyä. Muu­ta elvy­tys­tä ei oikeas­t­aan tarvi­ta nytkään.

  6. Julki­nen talous on koron­aan vedoten ottanut velkaa ja yksi­tyi­nen puoli vauras­tunut. Konkurssit ovat olleet isol­ta osin jäis­sä, kun konkurssi­lais­sa on koh­ta vuo­den ollut käytän­nössä kiel­to sille, että velko­jat eivät ole saa­neet koron­aepi­demi­an alka­misen jäl­keen tullei­den velko­jen osalta jät­tää konkurssi­hake­mus­ta kuin erit­täin rajoite­tuis­sa tapauk­sis­sa. Kun­nal­lis­vaalien edel­lä poli­it­tiset paineet kas­vanevat jatkaa tuo­ta kiel­toa tam­miku­us­ta vielä eteen­päin, jot­tei konkurssi­aal­to ala juuri ennen kun­nal­lis­vaale­ja. Mut­ta jos­sain vai­heessa se kiel­to päät­tyy, ja siitä sit­ten seu­raa mon­en­laista ehkä myös koti­talousten käyt­täy­tymiseen. Velko­jista mon­et tule­vat jäämään vaille raho­ja lop­pu­un jo valmi­ik­si tyh­jen­tynei­den konkurssipesien edessä siinä, mis­sä aiem­min on ollut edes jotain jako-osu­ut­ta aika usein velkojillakin.

    Palvelu­iden ostoi­hin voi tul­la hyp­päys — tai sit­ten ei. Moni koti­talous on investoin­ut tänä korona-aikana asioi­hin, joil­la on väl­tetet­ty palvelun osto­ja. On ostet­tu esim. keit­tiöön kokkausvä­lineitä, kun rav­in­toloi­hin ei yhteen aikaan päässyt. Ne investoin­nit vähen­tänevät rav­in­to­lakäyn­te­jä vielä pidem­päänkin. On ostet­tu rautakau­pas­ta paljon esim. mut­ter­in­vään­täjiä renkaan­vai­h­toa helpot­ta­maan. Tuskin ne investoin­nit hyl­ly­ille jätetään, vaan jatkos­sa moni näi­hin investoin­ut vai­h­taa renkaat itse, vaik­ka olisi tot­tunut aiem­min osta­maan renkaan­vai­h­topalvelun muual­ta. Itsekin käytin aiem­min renkaan­vai­h­topalvelua, kun se oli helpom­paa kuin renkaan­vai­h­to autossa olleel­la huonol­la tunkil­la ja käsikäyt­töisel­lä mut­teri­navaimel­la. Vai­va, että kerää renkaat autoon, kuskaa ne renkaan­vai­h­topalvelu­un, ja tuo toiset renkaat takaisin ja lait­taa säilöön, tuli nyt havait­tua kuitenkin isom­mak­si kuin vai­h­taa itse renkaat kun­non välineil­lä kuskaa­mat­ta renkai­ta yhtään mihinkään. Toki ren­gashotelle­jakin olisi, jos halu­aisi mak­saa myös säi­ly­tys­palvelus­ta, mut­ta nyt ei ole sit­ten tarvet­ta sel­l­aisellekaan. Korona-aikana on tul­lut opetel­tua myös mm. LVI-huolto­jen tekemistä itse. Aiem­min ostin niitä ostopalvelu­na koti­in, mut­ta nyt kun ker­ran on taidot opit­tu, ja jotain välineitä han­kit­tu, niin jatkos­sa ostopalvelu­ja tullee ostet­tua sil­läkin sar­al­la harvem­min. Vero­tuk­sen takia ostopalve­lut ovat usein moninker­tai­isa tun­ti­hin­noil­taan ver­rat­tuna omaan tun­tipalkkaan, joka käteen jää vero­jen jäl­keen, mikä kan­nus­taa tekemään työt itse.

    Etä­palaver­it ovat ihan aidosti ehkä vähen­täneet mm. matkaamista, ja sen vaiku­tuk­set voivat olla pysyviä. En ainakaan itse tun­nista mitään patoutunut­ta kysyn­tää ulko­maille matkaamiseen. Nyt on tul­lut opetel­tua etävä­lineitä, joiden kanssa on tul­lut hoidet­tua man­nerten­välisiä ihmis­suhteitakin matkaa­mat­ta. Kivi­jalka­pankeille on tain­nut tul­la pysyvä muu­tos, kun ovet on pidet­ty kiin­ni, ja viimeisiäkin jääräpäitä pakotet­tu käyt­tämään verkkopalvelui­ta. Seu­raa­van 0–3 vuo­den aikana pankkien työn­tek­i­jämäärät vähen­tynevät vielä tuhan­sil­la, ja kont­tor­e­i­ta sul­jet­ta­neen paljon. Rav­in­tolois­takin osa sulke­nee asi­aka­s­paikkansa. Ihmisiä on nyt opetet­tu syömään rav­in­to­laruokaa etänä, eli kodeis­saan. Rav­in­toloista moni erikois­tunee jatkos­sa pelkkään kotikul­je­tus­ruokaan, jol­loin säästää tilakus­tan­nuk­set kokon­aann asi­aka­s­paikoista pysäköin­tipaikkoi­neen, ja toim­i­ti­lat, jos­sa ruo­ka oike­sati kokataan, voi perus­taa johonkin halvem­man sijain­nin paikkaan kuin ydinkeskus­tan kivijalkatasoon.

    Talouden kannal­ta jonkin­lainen iso kysymys­merk­ki on se, että mitä sit­ten tapah­tuu, kun koti­taloudet todel­la alka­vat liikut­taa säästöjään. Ilmas­sa on merkit­tävä megain­flaa­tion ris­ki. Rahaa on painet­tu jo mon­ta vuot­ta ennä­tys­määriä. Rahaa pur­suaa markki­noil­la jo ovista ja ikkunoista. Tilit paisu­vat niin koti­talouk­sil­la kuin yri­tyk­sil­läkin. Sit­ten kun se tuhan­sien mil­jar­di­en euro­jen erä euroalueel­la päät­tää liikah­taa, voi tapah­tua vielä kum­mia. Vält­tämät­tä se ei kuitenkaan purkaudu palvelui­hin samoin kuin ennen kri­isiä, vaan voi löytää uusi­akin uomia.

    1. tuos­ta:
      Talouden kannal­ta jonkin­lainen iso kysymys­merk­ki on se, että mitä sit­ten tapah­tuu, kun koti­taloudet todel­la alka­vat liikut­taa säästöjään. Ilmas­sa on merkit­tävä megain­flaa­tion ris­ki. Rahaa on painet­tu jo mon­ta vuot­ta ennä­tys­määriä. Rahaa pur­suaa markki­noil­la jo ovista ja ikkunoista. Tilit paisu­vat niin koti­talouk­sil­la kuin yri­tyk­sil­läkin. Sit­ten kun se tuhan­sien mil­jar­di­en euro­jen erä euroalueel­la päät­tää liikah­taa, voi tapah­tua vielä kum­mia. Vält­tämät­tä se ei kuitenkaan purkaudu palvelui­hin samoin kuin ennen kri­isiä, vaan voi löytää uusi­akin uomia. 

      Ilmas­sa on merkke­jä “puhal­luk­ses­ta” joka vie kuplas­ta ilman. Kiin­teistö­jen. asun­to­jen ja kestoku­lu­tushyödykkei­den arvo rom­ah­taa, sen­si­jaan kaikkien ener­gia­muo­to­jen, kul­jet­tamisen ja liikku­misen, tietoli­iken­ney­hteyk­sien, vesi- ja jäte­huol­lon hin­nat kohoa­vat niin kovaa että melkein räjähtävät.

      1. R.Silfverberg:

        Ilmas­sa on merkke­jä ”puhal­luk­ses­ta” joka vie kuplas­ta ilman. Kiin­teistö­jen. asun­to­jen ja kestoku­lu­tushyödykkei­den arvo rom­ah­taa, sen­si­jaan kaikkien ener­gia­muo­to­jen, kul­jet­tamisen ja liikku­misen, tietoli­iken­ney­hteyk­sien, vesi- ja jäte­huol­lon hin­nat kohoa­vat niin kovaa että melkein räjähtävät.

        En usko tuo­hon ske­naar­i­oon täl­lä het­kel­lä. Rahaa tulee koko ajaa lisää markki­noille keskus­pankista kuin saav­ista kaata­mal­la. Ei sil­loin hin­nat rom­ah­da. Hin­nat sen sijaan voivat pom­pa­ta ylöspäin, jos ylit­sepur­suaval­la rahal­la meinaa saa­da enää mitään ostet­tua. Niin kauan kuin korot ovat alle nol­lan ja uut­ta rahaa luo­daan kovaa vauh­tia, on hyödykkei­den hin­to­jen vaikea rom­ah­taa. Ennem­minkin rahan arvo rom­ah­taa koh­ta. Itse olen siirtänyt varo­jani pois euroista, ja min­i­moin nyt pankki­tileil­lä ole­via raho­ja, kos­ka ole­tan nimeno­maan rahan ole­van se, jon­ka arvo tip­puu kohta.

      2. siten: En usko tuo­hon ske­naar­i­oon täl­lä het­kel­lä. Rahaa tulee koko ajaa lisää markki­noille keskus­pankista kuin saav­ista kaata­mal­la. Ei sil­loin hin­nat rom­ah­da. Hin­nat sen sijaan voivat pom­pa­ta ylöspäin, jos ylit­sepur­suaval­la rahal­la meinaa saa­da enää mitään ostet­tua. Niin kauan kuin korot ovat alle nol­lan ja uut­ta rahaa luo­daan kovaa vauh­tia, on hyödykkei­den hin­to­jen vaikea rom­ah­taa. Ennem­minkin rahan arvo rom­ah­taa koh­ta. Itse olen siirtänyt varo­jani pois euroista, ja min­i­moin nyt pankki­tileil­lä ole­via raho­ja, kos­ka ole­tan nimeno­maan rahan ole­van se, jon­ka arvo tip­puu kohta. 

        Tätä ‘rahan arvon rom­ah­tamista’ pitäisi odot­taa Yhdys­val­lois­sa, siel­lähän on jaet­tu ihan oikeasti helikopteri­ra­haa suurim­malle osalle kansas­ta. Vain erit­täin suu­rit­u­loiset jäivät ilman, täl­lä toisel­la kier­roksel­la mak­simin sai 75k $ tuloil­la (yksin taik­ka pariskun­nal­la x2, eli 150k $), ja skaalau­tui nol­laan tästä eteen­päin tulo­jen noustessa.

        Euroopas­sa ollaan vielä niin markki­naori­en­toitunei­ta että kansalaisille jae­taan tukia pitkälti vain nor­maalien tukiverkko­jen kaut­ta ja suurin osa elvy­tys­ra­hoista ohjataan yrityksille.

    2. tuos­ta:
      Talouden kannal­ta jonkin­lainen iso kysymys­merk­ki on se, että mitä sit­ten tapah­tuu, kun koti­taloudet todel­la alka­vat liikut­taa säästöjään. Ilmas­sa on merkit­tävä megain­flaa­tion ris­ki. Rahaa on painet­tu jo mon­ta vuot­ta ennä­tys­määriä. Rahaa pur­suaa markki­noil­la jo ovista ja ikkunoista. Tilit paisu­vat niin koti­talouk­sil­la kuin yri­tyk­sil­läkin. Sit­ten kun se tuhan­sien mil­jar­di­en euro­jen erä euroalueel­la päät­tää liikah­taa, voi tapah­tua vielä kum­mia. Vält­tämät­tä se ei kuitenkaan purkaudu palvelui­hin samoin kuin ennen kri­isiä, vaan voi löytää uusi­akin uomia. 

      Tämä ei ole edes väärin. Tämä on aivan pihal­la keskus­pankkien elvy­tyk­sen kohdis­tu­mis­es­ta, tuo raha ei todel­lakaan ohjaudu reaal­i­talouteen ja koti­talouk­sille. Sen sijaan se on jo nos­tanut inflaa­tio­ta eri­lai­sis­sa sijoi­tus­tuot­teis­sa, kuten pörs­seis­sä ja asunnoissa.

      https://voxeu.org/article/workers-bargaining-power-business-cycle-fluctuations-and-phillips-curve

      Tämä ana­lyysi tukee näke­mys­tä että inflaa­tion ‘puut­tumi­nen’ tai vaimeus noin yleen­sä johtuu pitkälti siitä että suurem­pi osa kokon­ais­tu­losta on men­nyt pääo­ma­lle työn­tek­i­jöi­den sijasta.

      https://voxeu.org/article/missing-profits-nations

  7. Käsit­tääk­seni elämä palaa suht nor­maa­lik­si sit­ten kun riskiryh­mät on rokotet­tu, ei sit­ten kun “kaik­ki on rokotet­tu”. Tosin matkus­tus­ra­joituk­sia var­maan jää riskiryh­mien rokot­tamisen jäl­keenkin. Voi Thaimaan-matko­ja jäädä tekemät­tä. Euroopas­sa var­maan saa matkus­taa aiemmin.

    Ennustelin omak­si huvikseni joskus lop­pukesästä, että riskiryh­mät olisi rokotet­tu jo alku­vuodes­ta 2021, helmiku­un puolel­la ehkä. Nyt Suomen surkeak­si osoit­tau­tunut hal­li­tus, byrokra­tia ja ter­vey­den­huolto säheltää siihen malli­in, että en oikein tiedä kantsi­iko olla noin opti­misti­nen. Voi olla, että nor­maalit ajat palaa vas­ta kesäl­lä, kun tau­ti muutenkin hiipuu.

    Tässä käsi­tyk­seni sähellyk­ses­tä vaik­ka se ei aiheeseen kuulukaan:
    ‑rokotet­ta ei edes ole tarkoi­tus antaa sitä mukaan kuin sitä tulee maa­han vaan puo­let pis­tetään aina ‑70 cel­siuk­seen loju­maan kolmek­si viikoksi.
    ‑näyt­tää siltä, että ter­vey­den­huol­lon henkilökun­ta — siis muutkin kuin “kri­it­tiset” — ohit­taa riskiryh­mäläiset, mik­si muuten rokotet­ta olisi jaet­tu ympäri maa­ta pikku kuntiin
    ‑rokot­tamista ei ole saaty kun­nol­la käyn­ti­in, kos­ka mitä ilmeisim­min, maas­sa ei ollut mitään suun­nitel­maa roko­tusten käyn­nistämisek­si jouluku­un lopulla.
    ‑äiti­ni on elänyt “vank­i­na” ja taudin pelos­sa hoitokodis­sa koh­ta vuo­den, silti vira­nomaiset puhuu siihen tyyli­in, että mitäpä tässä mitään kiiret­tä ja kato­taan sit­ten kun ter­vey­den­huolto­henkilökun­ta palaa lomil­ta, että josko heitä alotet­taisi­in rokot­ta­maan. Mik­si, muuten, kri­iti­nen hoito­henkilökun­ta! on lomil­la siinä määrin, että paljon ketään ei voi rokottaa.
    ‑ehkä taustal­la on se, että “kaik­ki” suo­ma­laiset asiantun­ti­jat väit­tivät, että rokote tulee joskus paljon myöhem­min jos koskaan.

    En var­mas­tikaan tiedä kaikkea, joten voi men­nä pieleenkin sähellysväit­teet. Täl­lä­nen kuva mulle on nyt muo­dos­tunut. Toiv­ot­tavasti joku kor­jaa tai kir­joit­taa peräti postauk­sen sähellyksestä.

    1. Atom­isti: ‑rokotet­ta ei edes ole tarkoi­tus antaa sitä mukaan kuin sitä tulee maa­han vaan puo­let pis­tetään aina ‑70 cel­siuk­seen loju­maan kolmek­si viikoksi.

      Siis worst case tilanteessa tuo johtaa ain­oas­taan kol­men viikon myöhästymiseen opti­m­i­ti­lanteesta, jos­sa varas­tos­al­do on jatku­vasti nol­la. En pitäisi kolmea viikkoa absolu­ut­tista opti­mia pidem­pää ajankäyt­töä tässä konkurssis­sa mitenkään hälyt­tävän huonona suorituk­se­na, kun joka tapauk­ses­sa rokot­tei­den saatavu­us on se suurin pul­lonkaula, ja isoa mas­saa ei kuitenkaan päästä rokot­ta­maan ennen kevättä.

      Jotenkin keskustelu aivan ensim­mäis­ten päivien roko­tus­määrien ympäril­lä on saanut aivan absur­de­ja piirteitä. Kukaan ei olisi hyö­tynyt pätkääkään siitä, vaik­ka nyt käsil­lä olleet 50 000 rokotean­nos­ta oltaisi­in piikitet­ty ihmisi­in heti maa­han­tu­lon jäl­keen vs. että odote­taan että rokot­teen saa­jik­si kor­vamerk­i­tyt saa­pu­vat lomil­taan takaisin.

      1. arkkite­hti: Siis worst case tilanteessa tuo johtaa ain­oas­taan kol­men viikon myöhästymiseen opti­m­i­ti­lanteesta, jos­sa varas­tos­al­do on jatku­vasti nol­la. En pitäisi kolmea viikkoa absolu­ut­tista opti­mia pidem­pää ajankäyt­töä tässä konkurssis­sa mitenkään hälyt­tävän huonona suorituk­se­na, kun joka tapauk­ses­sa rokot­tei­den saatavu­us on se suurin pul­lonkaula, ja isoa mas­saa ei kuitenkaan päästä rokot­ta­maan ennen kevättä.

        Jotenkin keskustelu aivan ensim­mäis­ten päivien roko­tus­määrien ympäril­lä on saanut aivan absur­de­ja piirteitä. Kukaan ei olisi hyö­tynyt pätkääkään siitä, vaik­ka nyt käsil­lä olleet 50 000 rokotean­nos­ta oltaisi­in piikitet­ty ihmisi­in heti maa­han­tu­lon jäl­keen vs. että odote­taan että rokot­teen saa­jik­si kor­vamerk­i­tyt saa­pu­vat lomil­taan takaisin.

        Min­ua kyl­lä hie­man huolestut­taa tämä hidas roko­tus­tahti kun ver­rataan moni­in mai­hin. Israelis­sakin lie­nee rokotet­tu jo suuri osa kansas­ta. Englan­nis­sa kiire­hditään asi­aa niin, että myöhästytetään hie­man toista roko­tusker­ta, jot­ta saadaan enem­män rokotet­tua nopeasti (ensim­mäi­nen anta­nee jo jonkun­laisen suo­jan). Meil­lä ei tehty juuri muu­ta kuin EU:n näytös­roko­tuk­set EU:n kil­ven kiil­lot­tamisek­si. Mik­si Suo­mi ei voi toimia kuin itsenäi­nen val­tio, meil­lähän on omat vira­nomaiset hoita­maan asiaa.
        San­na Marin sanoi juuri radios­sa, että ehkä joudu­taan lait­ta­maan vielä kovia rajoituk­sia uuden virus­vari­antin vuok­si. Eikö olisi järkevää juuri kaikin keinoin kiire­htiä roko­tuk­sia, jot­ta tähän ei jouduttaisi.

      2. Coun­try­boy: Min­ua kyl­lä hie­man huolestut­taa tämä hidas roko­tus­tahti kun ver­rataan moni­in mai­hin. Israelis­sakin lie­nee rokotet­tu jo suuri osa kansas­ta. Englan­nis­sa kiire­hditään asi­aa niin, että myöhästytetään hie­man toista roko­tusker­ta, jot­ta saadaan enem­män rokotet­tua nopeasti (ensim­mäi­nen anta­nee jo jonkun­laisen suo­jan). Meil­lä ei tehty juuri muu­ta kuin EU:nnäytösrokotukset EU:n kil­ven kiil­lot­tamisek­si. Mik­si Suo­mi ei voi toimia kuin itsenäi­nen val­tio, meil­lähän on omat vira­nomaiset hoita­maan asiaa.
        San­na Marin sanoi juuri radios­sa, että ehkä joudu­taan lait­ta­maan vielä kovia rajoituk­sia uuden virus­vari­antin vuok­si. Eikö olisi järkevää juuri kaikin keinoin kiire­htiä roko­tuk­sia, jot­ta tähän ei jouduttaisi.

        Niin siis Suo­mi on osana EU:n yhteistä han­k­in­taa saa­mas­sa rokot­tei­ta sitä tah­tia kun niitä tuotan­tolin­jal­ta ulos tulee. Vai­h­toe­hto olisi, että kaik­ki EU-maat huu­taisi­vat kil­paa rokot­tei­den hin­taa ylöspäin, hin­ta nousisi pil­vi­in ja kukaan ei silti saisi rokot­tei­ta yhtään nyky­istä nopeam­min. Kos­ka niitä rokot­tei­ta ei täl­lä pla­nee­tal­la ole yhtään enem­pää. Se pul­lonkaula on jos­sain ihan muual­la kuin poli­it­tis­ten päät­täjien halussa.

        Mikään mahti maail­mas­sa ei kykene tuot­ta­maan rokot­tei­ta niin paljoa, etteikö tämä kevät menisi suurin piirtein samaan tahti­in kuin viime kevät. Sel­l­aista rokotekat­tavu­ut­ta ei vaan voi saa­da aikaisek­si, vaik­ka kuin­ka pis­tet­täisi­in hätäti­la pystyyn ja ken­raalit poli­it­tis­ten päät­täjien tilalle ja dik­tatu­urin nyrk­ki ylim­mäk­si päät­täväk­si elimek­si. Se, tehdäänkö jokaisen mität­tömän pienen rokote-erän saa­pumisen yhtey­dessä ylitöitä kolmes­sa vuorossa lomista välit­tämät­tä että se rajalli­nen määrä saadaan kulutet­tua lop­pu­un mah­dol­lisim­man nopeasti ei hyödytä ketään ver­rat­tuna tilanteeseen että ihan rauhas­sa vaan käytetään tasaiseen tahti­in se vähä mitä maail­mal­ta saadaan.

      3. arkkite­hti:

        Niin siis Suo­mi on osana EU:n yhteistä han­k­in­taa saa­mas­sa rokot­tei­ta sitä tah­tia kun niitä tuotan­tolin­jal­ta ulos tulee. Vai­h­toe­hto olisi, että kaik­ki EU-maat huu­taisi­vat kil­paa rokot­tei­den hin­taa ylöspäin, hin­ta nousisi pil­vi­in ja kukaan ei silti saisi rokot­tei­ta yhtään nyky­istä nopeam­min. Kos­ka niitä rokot­tei­ta ei täl­lä pla­nee­tal­la ole yhtään enem­pää. Se pul­lonkaula on jos­sain ihan muual­la kuin poli­it­tis­ten päät­täjien halussa.

        Ei ole noin. Suo­mi ei saa rokot­tei­ta sitä tah­tia kuin tuotan­tolin­jal­ta tulee. Eri EU-maat ovat keskenäänkin saa­neet rokot­tei­ta eri tahti­in. Sak­sas­sa rokot­ta­mi­nen on eden­nyt EU-maan parhaim­mis­tossa. Pul­lonkaulana on ollut valmis­tus. Sitä ei ole aloitet­tu ennen tilauk­sia. EU ei ole tehnyt tilauk­sia ajois­sa, kos­ka se ei halun­nut ottaa riskiä siitä, jos ostos ei onnis­tukaan, vaan halusi ensin varmis­taa testi­t­u­lok­set. Ne rokot­teet, jot­ka ovat nyt valmi­ina, jäivät valmis­ta­mat­ta varas­toon, kos­ka Astra Zenecaa luku­unot­ta­mat­ta valmis­ta­jatkaan eivät halun­neet ottaa taloudel­lista riskiä siitä, toimi­iko rokote, kuten halu­taan. Valmis­tus laitet­ti­in isolle volyymille vas­ta myyn­tilupi­en jäl­keen, vaik­ka rokot­teet ovat olleet valmis­tet­tavis­sa yli puoli vuot­ta. EU:lla olisi rokotean­nok­sia jo valmi­ina sato­ja miljoo­nia, jos se olisi tehnyt tilauk­set puoli vuot­ta sit­ten. Edes EU:ssa sijait­se­vat rokote­valmis­tus­laitok­set eivät aloit­ta­neet rokote­tuotan­toa ajois­sa, vaan pyörivät kesän ja syksyn vajaaka­p­a­siteetil­la tilauk­sia odotellen. Se oli EU:lta poli­it­ti­nen päätös, että rokot­tei­ta ei halut­tu valmis­tut­taa varas­toon etukä­teen. USA, Israel, Sveit­si, Bri­tan­nia ja eräät muut maat päät­tivät toisin, ja niis­sä rokot­tei­ta on sit­ten ollut tar­jol­lakin heti myyn­tilu­van saamisen jäl­keen. Tosin USA:ssa logis­ti­ik­ka on ollut ongelmis­sa, mut­ta rokote­valmis­tei­ta siel­lä on ollut tar­jol­la jo vähän aikaa reilusti.

        EU:lla on ollut vajaa vuosi aikaa toimia globaalia rokoteka­p­a­siteet­tia lisäten. Se olisi voin­ut perus­taa vaik­ka investoin­tio­hjel­man, jol­la olisi lisät­ty EU-alueen rokoteka­p­a­siteet­tia niin, että sit­ten kun rokot­teet saa­vat myyn­tilu­van, on enem­män tar­jon­taa. Niin ei halut­tu tehdä. Tääl­lä on pelät­ty sitä, että sel­l­ainen toi­mi voisi olla kil­pailu­lakien vas­tainen. Intia on huole­ht­in­ut omas­ta rokoteka­p­a­siteetis­taan. Jopa 60 % maail­man rokot­tei­den valmis­tuska­p­a­siteetista on nyt ilmeis­es­ti Inti­as­sa. Län­si­maatkin ovat haikailleet Inti­as­sa valmis­tet­tu­ja rokot­tei­ta, kos­ka län­si­mais­ten yhtiöi­den län­si­maiset tuotan­to­laitok­set eivät kykene nyt tuot­ta­maan rokot­tei­ta riit­tävästi. Intialaisil­la rokote­valmis­ta­jil­la on ser­ti­fikaatit, toisin kuin Kiinas­sa tehdy­il­lä rokot­teil­la, joil­ta laadun­varmis­tusser­ti­fikaatit läh­es poikkeuk­set­ta puut­tuvat. Astra Zenecan rokot­teet intialaisille tuote­taan nyt ilmeis­es­ti pääasi­as­sa Int­ian omis­sa tuotan­to­laitok­sis­sa. Kiina sen sijaan rokot­taa omaan kansaansa ser­ti­fioimat­to­mia rokot­tei­ta. Maail­mas­sa rokot­tei­den valmis­tuska­p­a­siteet­tia riit­tää, mut­ta län­si­mais­ten yhtiöi­den oma kap­a­siteet­ti on varsin rajal­lista. Rokote­tuotan­to on aikoinaan ulkois­tet­tu halvem­mille tuot­ta­jille, kun tuoteke­hi­tys ja markki­noin­ti on nähty tuot­tavam­mak­si ydin­bis­nek­sek­si län­si­maisille lääkey­htiöille kuin valmis­tus. Euroopan omat jäl­jel­lä ole­vat rokot­tei­den tuotan­to­laitok­set ovat pieniä. Suomes­sa rokot­tei­ta valmis­tet­ti­in yli 100 vuot­ta. Valmis­tus lopetet­ti­in val­tion päätök­sel­lä 2000-luvun alus­sa. Sen jäl­keen Suo­mi on ollut sen varas­sa, mitä rokot­tei­ta muual­ta sat­u­taan saa­maan. Koronarokot­tei­den kohdal­la olisi ollut mah­dol­lista lisen­soi­da valmis­tuslu­pa ser­ti­fioitu­un tuotan­to­laitok­seen. Nyt sitä vai­h­toe­htoa ei ole. Rokot­teen kehit­täjät ovat sel­l­aiseen muidenkin maid­en kohdal­la suostuneet.

      4. arkkite­hti:

        Niin siis Suo­mi on osana EU:n yhteistä han­k­in­taa saa­mas­sa rokot­tei­ta sitä tah­tia kun niitä tuotan­tolin­jal­ta ulos tulee. Vai­h­toe­hto olisi, että kaik­ki EU-maat huu­taisi­vat kil­paa rokot­tei­den hin­taa ylöspäin, hin­ta nousisi pil­vi­in ja kukaan ei silti saisi rokot­tei­ta yhtään nyky­istä nopeammin.

        Sak­sa on han­kkin­ut rokot­tei­ta osin EU:n kaut­ta, osin suo­raan. Se on EU-maista roko­tuk­sis­sa pisim­mäl­lä. Bri­tan­nia on vielä pidem­mäl­lä, mut­ta se ei olekaan EU-maa enää. Suo­mi on ottanut osaa vain EU-sopimuk­si­in. EU:lla ei ole ollut men­neisyy­dessä kovin hyvää han­k­in­taosaamista, eikä näytä osan­neen tehdä han­k­in­to­ja nytkään. Logis­ti­ikkakin on näem­mä vaikeampi hoitaa, kun han­k­in­nat tapah­tu­vat EU:n kaut­ta. Välis­sä on mon­en­laista säheltäjää. Sitä ei ole vielä ker­rot­tu, mikä pros­ent­tio­su­us valmis­tuneista rokot­teista pää­tyy käyt­töön. Välis­sä on mon­en­laista hävikkiä. Jos rokote lämpiää esim. liian aikaisin, se heit­etään men­emään. Ja kus­takin rokotepakkauk­ses­takin lop­pu­osa heit­etään pois.

      5. arkkite­hti: Niin siis Suo­mi on osana EU:n yhteistä han­k­in­taa saa­mas­sa rokot­tei­ta sitä tah­tia kun niitä tuotan­tolin­jal­ta ulos tulee. Vai­h­toe­hto olisi, että kaik­ki EU-maat huu­taisi­vat kil­paa rokot­tei­den hin­taa ylöspäin, hin­ta nousisi pil­vi­in ja kukaan ei silti saisi rokot­tei­ta yhtään nyky­istä nopeam­min. Kos­ka niitä rokot­tei­ta ei täl­lä pla­nee­tal­la ole yhtään enem­pää. Se pul­lonkaula on jos­sain ihan muual­la kuin poli­it­tis­ten päät­täjien halussa.

        Mikään mahti maail­mas­sa ei kykene tuot­ta­maan rokot­tei­ta niin paljoa, etteikö tämä kevät menisi suurin piirtein samaan tahti­in kuin viime kevät. Sel­l­aista rokotekat­tavu­ut­ta ei vaan voi saa­da aikaisek­si, vaik­ka kuin­ka pis­tet­täisi­in hätäti­la pystyyn ja ken­raalit poli­it­tis­ten päät­täjien tilalle ja dik­tatu­urin nyrk­ki ylim­mäk­si päät­täväk­si elimek­si. Se, tehdäänkö jokaisen mität­tömän pienen rokote-erän saa­pumisen yhtey­dessä ylitöitä kolmes­sa vuorossa lomista välit­tämät­tä että se rajalli­nen määrä saadaan kulutet­tua lop­pu­un mah­dol­lisim­man nopeasti ei hyödytä ketään ver­rat­tuna tilanteeseen että ihan rauhas­sa vaan käytetään tasaiseen tahti­in se vähä mitä maail­mal­ta saadaan.

        Nyt kuitenkin esimerkik­si Berli­inin kaupun­ki on ilmoit­tanut han­kki­vansa itsenäis­es­ti rokot­tei­ta, eikä vain odot­ta­van mitä EU:lta saadaan. Mik­sei siis val­tiokin voisi niin tehdä ? Toki hin­ta voisi hie­man nous­ta, mut­ta nythän tun­tuu ole­van piik­ki auki. Ehkä tämän koro­nan ehkäisy olisi kuitenkin sitä tehokkain­ta talous­poli­ti­ikkaa, mutenkin EU näyt­tää ole­van jälk­i­ju­nas­sa jos sitä ver­rataan USA:han, Israeli­in tai vaikka­pa Islantiin.

        Mik­sei muuten yksi­tyis­sek­to­ria ja työter­veyshuoltoa käytetä hyväk­si nopeam­man roko­tus­tahdin aikaansaamiseksi ?

      6. Coun­try­boy: Mik­sei muuten yksi­tyis­sek­to­ria ja työter­veyshuoltoa käytetä hyväk­si nopeam­man roko­tus­tahdin aikaansaamiseksi ?

        Ainakaan täl­lä het­kel­lä työter­veyshuol­loil­la ei ole käytössä 70 pakkasas­teen luotet­tavia syväjäädy­tys­pakas­timia kai juuri mis­sään päin maa­ta. Yksi­tyis­sairaaloista joil­lain voi ollakin, mut­ta ei kovin monel­la niistäkään. Täl­lä het­kel­lä piik­i­tyshenkilökun­ta ei ole pul­lonkaula, vaan logis­ti­ik­ka ja rokot­tei­den saatavu­us. Mitä use­am­paan paikkaan har­vo­ja rokot­tei­ta koite­taan pakkas­ketju säi­lyt­täen jakaa, sitä mon­imutkaisem­mak­si logis­ti­ik­ka menee ja sitä isom­mak­si hävikin ris­ki kylmäketjun katkeamis­ten joh­dos­ta kas­vaa. Mata­lam­man säi­ly­tys­läm­pöti­lan rokot­tei­ta odotel­laan yhä. Niitä voisi jakaa työter­veyshuoltokin, kuten se jakaa influenssapiikkejäkin.

      7. siten: Ainakaan täl­lä het­kel­lä työter­veyshuol­loil­la ei ole käytössä 70 pakkasas­teen luotet­tavia syväjäädy­tys­pakas­timia kai juuri mis­sään päin maa­ta. Yksi­tyis­sairaaloista joil­lain voi ollakin, mut­ta ei kovin monel­la niistäkään. Täl­lä het­kel­lä piik­i­tyshenkilökun­ta ei ole pul­lonkaula, vaan logis­ti­ik­ka ja rokot­tei­den saatavu­us. Mitä use­am­paan paikkaan har­vo­ja rokot­tei­ta koite­taan pakkas­ketju säi­lyt­täen jakaa, sitä mon­imutkaisem­mak­si logis­ti­ik­ka menee ja sitä isom­mak­si hävikin ris­ki kylmäketjun katkeamis­ten joh­dos­ta kas­vaa. Mata­lam­man säi­ly­tys­läm­pöti­lan rokot­tei­ta odotel­laan yhä. Niitä voisi jakaa työter­veyshuoltokin, kuten se jakaa influenssapiikkejäkin.

        Ei säi­ly­tyk­seen vält­tämät­tä mitään erikoiskalus­toa tarvita:

        CDC:n ohjeis­tus Pfiz­er-BioN­Tech COVID-19 Vaccine

        Eli rokot­tei­ta voidaan säi­lyt­tää väli­aikaises­ti niiden kul­je­tus­pakkauk­sis­sa — kun­han hiil­i­hap­po­jään täy­den­nyk­sistä huole­hdi­taan sään­nöl­lis­es­ti. Kuiv­a­jään jakelu ei var­maankaan ole ylit­sepääsemätön ongelma.

        Tämän lisäk­si lai­men­tam­a­ton­ta rokotet­ta voi säi­lyt­tää nor­maalis­sa jääkap­piläm­pöti­las­sa max viisi päivää.

        Ei siis luulisi ole­van mah­do­ton­ta hoitaa logis­ti­ikaa vaik­ka siten, että rokotet­ta jaet­taisi­in alueel­lisi­in varas­toi­hin sitä mukaa kun niitä saa­puu. Jos käytet­tävis­sä on ultra­kylmä pakastin, niin hyvä — muuten pitää sit­ten pär­jätä kuiv­a­jään kanssa pul­jaa­mal­la. Näistä varas­toista rokoit­tei­ta voisi sit­ten jakaa roko­tus­pis­teisi­in 1–2 päivän ennustet­tua tarvet­ta varten eikä säi­ly­tyk­seen tarvit­taisi muu­ta kuin jääkaappi.

        Luulisi näin jakelun ja rokot­tamisen hoitu­van kohtu­ullisil­la pon­nis­tuk­sil­la eikä hävikistä pitäisi tul­la ongelmia — jos jos­sain huo­mataan, että jääkapis­sa on seis­syt rokot­tei­ta neljät­tä päivää, niin kaipa sit­ten voisi tiedot­taa tyyli­in “tänään ja huomen­na roko­tus heti ensim­mäisenä paikalle tuleville”.

      8. siten: Ainakaan täl­lä het­kel­lä työter­veyshuol­loil­la ei ole käytössä 70 pakkasas­teen luotet­tavia syväjäädy­tys­pakas­timia kai juuri mis­sään päin maa­ta. Yksi­tyis­sairaaloista joil­lain voi ollakin, mut­ta ei kovin monel­la niistäkään. Täl­lä het­kel­lä piik­i­tyshenkilökun­ta ei ole pul­lonkaula, vaan logis­ti­ik­ka ja rokot­tei­den saatavu­us. Mitä use­am­paan paikkaan har­vo­ja rokot­tei­ta koite­taan pakkas­ketju säi­lyt­täen jakaa, sitä mon­imutkaisem­mak­si logis­ti­ik­ka menee ja sitä isom­mak­si hävikin ris­ki kylmäketjun katkeamis­ten joh­dos­ta kas­vaa. Mata­lam­man säi­ly­tys­läm­pöti­lan rokot­tei­ta odotel­laan yhä. Niitä voisi jakaa työter­veyshuoltokin, kuten se jakaa influenssapiikkejäkin.

        Ei vält­tämät­tä tarvi­ta syväjäädy­tys­pakas­timia. Rokot­tei­ta voi säi­lyt­tää myös niiden kul­je­tus­laatikos­sa, kun­han vain lisätään kuiv­a­jäätä 5 vrk välein. Lisäk­si lai­men­tam­a­ton rokote säi­lyy 5 vrk jääkaapissa.

        Kun rokot­tei­ta pitäisi toivon­mukaan antaa sitä mukaa kuin niitä saadaan, niin luulisi, että 5+5 vrk riit­täisi yhden pakkauk­sen piikit­tämiseen eikä kuiv­a­jäätäy­den­nyk­sen kanssa tarvi­tisi edes vält­tämät­tä pul­ja­ta kuin siinä vai­heessa kun rokot­teet lähtevät “keskus­varas­tol­ta”.

      9. Coun­try­boy:Ehkä tämän koro­nan ehkäisy olisi kuitenkin sitä tehokkain­ta talous­poli­ti­ikkaa, mutenkin EU näyt­tää ole­van jälk­i­ju­nas­sa jos sitä ver­rataan USA:han, Israeli­in tai vaikka­pa Islantiin. 

        Sinäpä sen sanoit, jos oltaisi­in proak­ti­ivis­es­ti asetet­tu liikku­misen rajoituk­sia ja liikku­miseen liit­tyvää tes­taus­ta ja karan­teene­ja niin ehkä koko pan­demi­al­ta olisi väl­tyt­ty. Mut­ta tätähän ei voitu tehdä, se kun olisi ‘räjäyt­tänyt’ talouden. Ja kos­ka ei halut­tu räjäyt­tää talout­ta näin, päätet­ti­in että sen sijaan räjäytetään talous 🙂

        Ihana kat­soa kuin­ka viisaat ja älykkäät ihmiset osoit­tau­tu­vat täysik­si idiooteik­si, vain sen vuok­si etteivät kykene käsit­telemään maail­maa ja todel­lisu­ut­ta pidem­mil­lä aikaväleil­lä kuin päivis­sä ja viikoissa.

      10. arkkite­hti: Mikään mahti maail­mas­sa ei kykene tuot­ta­maan rokot­tei­ta niin paljoa, etteikö tämä kevät menisi suurin piirtein samaan tahti­in kuin viime kevät. 

        Viime keväänä tarkoi­tus oli suo­ja­ta riskiryh­mät, jot­ta sairaan­hoito ei rom­ah­taisi. Jos tavoite on tänä keväänä sama, se kai saavute­taan riit­tävän hyvin rokot­toma­l­la jotain sato­jatuhan­sia riskiryh­mäläistä. Sen jäl­keen ei ole mitään vält­tämätön­tä, lain vaa­ti­maa syytä pitää yhteiskun­taa suljettuna.

        Voi tosin olla, että on kek­sit­ty jotkut uudet vält­tämät­tömät syyt.

      11. Atom­isti: Viime keväänä tarkoi­tus oli suo­ja­ta riskiryh­mät, jot­ta sairaan­hoito ei rom­ah­taisi. Jos tavoite on tänä keväänä sama, se kai saavute­taan riit­tävän hyvin rokot­toma­l­la jotain sato­jatuhan­sia riskiryh­mäläistä. Sen jäl­keen ei ole mitään vält­tämätön­tä, lain vaa­ti­maa syytä pitää yhteiskun­taa suljettuna.

        Voi tosin olla, että on kek­sit­ty jotkut uudet vält­tämät­tömät syyt.

        Täy­tyy kor­ja­ta, kun ajat­telin asi­aa. Homma­han ei menekään niin, että kaikkein toden­näköisim­min teholle joutu­vien suo­jaami­nen estää “ter­vey­den­hoidon rom­ah­tamisen. Eniten tehol­la onkin ilmeis­es­ti 55–70-vuotiaita. Heil­lä ris­ki on pienem­pi mut­ta määrä paljon suurempi. 

        Tää kai tarkoit­taa, että rokot­taa pitääkin jotain pitkälti toista miljoon­aa vai?

        Kum­mallista, muuten, että en ole huo­man­nut tätä puol­ta pohdit­ta­van, kun on rokos­tusjärjestyk­sistä ja “kakkos­roko­tuk­sista” puhut­tu. Siis sitä, että miten pitää roko­tuk­set jär­jestää, että voidaan ava­ta yhteiskun­ta nor­maa­lik­si mah­dol­lisim­man pian. Eikö sen pitäisi olla koko­lail­la ain­oa kri­teeri? Ymmär­rän toki, että hoitoko­tien van­huk­set rokote­taan, mut­ta tehokkaam­paa olisi silti ilmeis­es­ti rokot­taa ensin 65-vuo­ti­ai­ta miehiä — tai mis­tä hel­posti iden­ti­fioitavas­ta porukas­ta nyt eniten sit­ten sairaalaan ja etenkin teholle joudu­taan. Eli heistä pitäisi aloit­taa ja sit­ten kat­soa seu­raavak­si suurem­mas­sa riskissä ole­va ryh­mä. (No, joo, ei tohon sukupuol­ta voisi oikeasti sotkea mut­ta peri­aate on kai kuitenkin on oikein.)

    2. Atom­isti: Tässä käsi­tyk­seni sähellyk­ses­tä vaik­ka se ei aiheeseen kuulukaan:

      Globaalil­la tasol­la vielä isom­pi sähellys on, että tes­ti­vai­heessa ole­vista rokot­teista kai vain AstraZeneca aloit­ti rokot­teen tuotan­non täy­del­lä tehol­la varas­toon jo tes­ti­vai­heen aikana. Sit­ten kävi vielä huono tuuri, että AstraZenecan rokote on kolmes­ta ensim­mäis­es­tä se, jon­ka testi­t­u­lok­set jät­tääkin epäi­lyk­sen varaa rokot­teen tehos­ta. Pfiz­er ja Mod­er­na käyn­nis­televät tuotan­toa vas­ta sitä mukaa kun myyn­tilu­pia tulee ja rokotet­ta on jaos­sa vähän. AstraZenecalla on odot­ta­mas­sa pul­lo­tus­ta sato­ja miljoo­nia annoksia.

      1. huolestunut ja samal­la opti­misti:

        Globaalil­la tasol­la vielä isom­pi sähellys on, että tes­ti­vai­heessa ole­vista rokot­teista kai vain AstraZeneca aloit­ti rokot­teen tuotan­non täy­del­lä tehol­la varas­toon jo tes­ti­vai­heen aikana. Sit­ten kävi vielä huono tuuri, että AstraZenecan rokote on kolmes­ta ensim­mäis­es­tä se, jon­ka testi­t­u­lok­set jät­tääkin epäi­lyk­sen varaa rokot­teen tehos­ta. Pfiz­er ja Mod­er­na käyn­nis­televät tuotan­toa vas­ta sitä mukaa kun myyn­tilu­pia tulee ja rokotet­ta on jaos­sa vähän. AstraZenecalla on odot­ta­mas­sa pul­lo­tus­ta sato­ja miljoo­nia annoksia.

        AstraZenecan valmis­varas­to menee nyt käyt­töön, kun sekä Bri­tan­nia että Intia rokot­ta­vat niil­lä rokot­teil­la. Suomen olisi kan­nat­tanut tehdä oma sopimus roko­teostoista. EU on tehnyt ilmeis­es­ti huonot roko­tus­sopimuk­set, joiden kaut­ta rokot­tei­den saami­nen kestää kauem­min kuin niis­sä län­si­mais­sa, jot­ka eivät kuu­lu EU:hun. EU:sta eron­nut Bri­tan­nia, Nor­ja, Sveit­si ja moni muu saa rokot­teen­sa nopeam­min kuin EU-maat.

  8. Itse en ole tehnyt mitään ratkaisu­ja talouteen liit­tyen korona- aikana. Tilin sal­do on paisunut ja on nyt use­am­man kymp­pi­ton­nin nor­maalia korkeampi juuri sik­si, että kaik­ki on ollut vähän jäis­sä. Sum­ma on jo sen ver­ran suuri, että ihan nor­maali­in kesähump­paan sitä ei saa men­emään, joten ehkä ostan käm­pän Viipurista, kun rajoituk­set lakkaa. Tai sit­ten vaan annan asian olla.

    1. kom­ment­ti:
      Itse en ole tehnyt mitään ratkaisu­ja talouteen liit­tyen korona- aikana. Tilin sal­do on paisunut ja on nyt use­am­man kymp­pi­ton­nin nor­maalia korkeampi juuri sik­si, että kaik­ki on ollut vähän jäis­sä. Sum­ma on jo sen ver­ran suuri, että ihan nor­maali­in kesähump­paan sitä ei saa men­emään, joten ehkä ostan käm­pän Viipurista, kun rajoituk­set lakkaa. Tai sit­ten vaan annan asian olla.

      Aina jak­saa ihme­tyt­tää tuol­laiset käteiskas­sat, pörssi­in vaan niin jotain tuot­taisi­vat. Samaa aina ihmette­len kun lehdis­sä kir­joite­taan auer­vaaro­jen taik­ka Microsoft sup­port petok­sista miten tileiltä on viety kymp­pi­ton­ne­ja, luulisi että parem­pi olisi ettei niin paljoa niin likvide­jä varo­ja tarvit­sisi pitää.

  9. Kos­ka kevääl­lä ovat kun­nal­lis­vaalit, poli­it­tis­es­ti ikäviä asioi­ta ei ole ker­rot­tu. Jou­lu­mie­lenkin vuok­si roko­tusten alku oli iloinen medi­at­a­pah­tu­ma ja aikataluista uno­hdet­ti­in pieni lisäys: jos menee hyvin.
    odotuk­sia ei osat­tu tai uskallet­tu hallita.

    Ensim­mäis­es­tä roko­tuk­ses­ta roko­tus­suo­jaan menee kuusi viikkoa ja sit­tenkin ris­ki on 1:20 eli ihan real­isti­nen. Suo­ja syn­tyy kun rotusten kat­tavu­us on riittävä.

    Johnson&Johnsonin yhden roko­tusker­ran rokote on tärkeä väline, jos halu­taan suo­ja­ta vaikeam­min löy­det­täviä ihmisiä. Kak­si roko­tusker­taa on huo­mat­ta­van vaa­ti­va tavoite, vaik­ka väestörek­ister­it oli­vat kunnossa.

    Koron­avirus­rokote on iso pon­nis­tus logis­tis­es­ti, tieto­jär­jestelmille ja viestin­nälle. Se ei ole mitään ääpärei­den jakamista. Tämän krtomi­nen ei ole onnis­tunut Suomes­sa. Sik­si uuti­soin­ti on väk­in­tääkin outoa “heti nyt mulle” säh­läys­tä. Tämä muuten ei ole EU:n eikä hal­li­tuk­sen vika, vaik­ka niin toiv­ot­taisi­inkin jase ehkä joidenkin oloa helpottaisi.

    1. JTS:

      Koron­avirus­rokote on iso pon­nis­tus logis­tis­es­ti, tieto­jär­jestelmille ja viestin­nälle. Se ei ole mitään ääpärei­den jakamista. Tämän krtomi­nen ei ole onnis­tunut Suomes­sa. Sik­si uuti­soin­ti on väk­in­tääkin outoa ”heti nyt mulle” säh­läys­tä. Tämä muuten ei ole EU:n eikä hal­li­tuk­sen vika, vaik­ka niin toiv­ot­taisi­inkin jase ehkä joidenkin oloa helpottaisi.

      Mielikuvil­la­han tässä tietysti pitkälti pelataan — valitet­tavasti vain tiedo­tuk­sel­la on onnis­tut­tu luo­maan mieliku­va siitä, ettei kukaan halua ottaa vas­tu­u­ta mis­tään, mitään ei ole suun­nitel­tu etukä­teen eikä kukaan näe mitään tarvet­ta mitenkään kiire­htiä asi­aa vaan roko­tuk­set hoide­taan vir­ka-ajan puit­teis­sa sitä mukakaa kun viitsitään.

      Samaan aikaan kansalaiset voivat uuti­sista seu­ra­ta miten muual­la ote­taan armei­ja avuk­si, raken­netaan roko­tushalle­ja, peruste­taan dri­ve-in roko­tusasemia jne. Ris­tiri­ita koti­maiseen “ei kuu­lu mulle, kun­nat hoitaa viran­puoles­ta” ja “ei tässä mikään kiire ole, kun on pyhätkin” ‑tiedo­tuk­seen on varsin ilmeinen.

      Vaik­ka val­takun­nal­lisen tason suun­nit­telul­la ja näyt­tävil­lä varautu­mis­toimil­la roko­tu­so­hjel­maa ei rokote­tuo­nan­non (ja hyväksymis­ten) pul­lonkaulo­jen vuok­si vält­tämät­tä voitaisikaan juuri nopeut­taa, niin jo tunne siitä, että asia ote­taan vakavasti ja sen eteen tehdään kaik­ki mah­dolli­nen, olisi kansalaisille tärkeää. Näyt­tää kuitenkin siltä, että hal­li­tus avus­ta­jakaartei­neen ja viestin­tä­toimis­tois­sa työsken­te­liv­ine puolue­si­hteirei­neen on ikään kuin päät­tänyt sös­siä tämän(kin) tiedotuskamppanjan.

  10. Teknis­es­ti ei roko­tusten jär­jestämi­nen pitäisi olla mikään iso ongel­ma meil­lä, vrt esim. ennakkoäänestyk­set, jois­sa n. vajaa puo­let kansas­ta käy ruti­ini­no­mais­es­ti etukä­teen äänestämässä muu­ta­man viikon aikana. Siel­läkin on tiet­ty byrokra­tia kut­sukir­jei­neen, vaa­likuori­neen, henkilöl­lisyy­den toteamisi­neen jne, joi­hin siis olemme tot­tuneet. Ja kevääm­mäl­lä saamme taas tätä treenata…

    Toinen ver­tailuko­h­ta voisi olla jokavuo­tiset kausi-infuenssaroko­tuk­set, ikääntyneet(n. miljoona yli 65 v) ovat saa­neet juuri piikkin­sä suju­vasti parin kuukau­den sisällä. 

    Siis jos vain olisi mil­lä rokottaa…

    1. Toinen ver­tailuko­h­ta voisi olla jokavuo­tiset kausi-infuenssaroko­tuk­set, ikääntyneet(n. miljoona yli 65 v) ovat saa­neet juuri piikkin­sä suju­vasti parin kuukau­den sisällä. 

      Ei käy ver­tailuko­hdak­si. Influ­enssarokotet­ta voidaan jakaa ilman ajan­va­raus­ta mas­saroko­tuk­se­na. Tässä on tiet­ty säi­lyvyysongel­ma, jon­ka takia pitää tietää tarkaan, mon­tako henkeä tulee ja milloin.

  11. Osmo Soin­in­vaara: Ei käy ver­tailuko­hdak­si. Influ­enssarokotet­ta voidaan jakaa ilman ajan­va­raus­ta mas­saroko­tuk­se­na. Tässä on tiet­ty säi­lyvyysongel­ma, jon­ka takia pitää tietää tarkaan, mon­tako henkeä tulee ja milloin.

    Ehkä ilmaisin itseäni vähän epä­selvästi. Teknisel­lä tarkoitin nyt lähin­nä ihmis­ten mobil­isoin­tia roko­tusti­lanteisi­in. Toki olen tietoinen siitä, että tämän­hetki­nen saatavil­la ole­va rokote on han­kalampi logis­tis­es­ti. Helpom­pia lie­nee tulos­sa. Ja ellen nyt ihan väärin muista niin influ­enssarokotet­takin viime syksynä pis­tet­ti­in ainakin Espoos­sa vain ajanvarauksella.

    1. Jokke49: Ehkä ilmaisin itseäni vähän epä­selvästi. Teknisel­lä tarkoitin nyt lähin­nä ihmis­ten mobil­isoin­tia roko­tusti­lanteisi­in. Toki olen tietoinen siitä, että tämän­hetki­nen saatavil­la ole­va rokote on han­kalampi logis­tis­es­ti. Helpom­pia lie­nee tulos­sa. Ja ellen nyt ihan väärin muista niin influ­enssarokotet­takin viime syksynä pis­tet­ti­in ainakin Espoos­sa vain ajanvarauksella.

      Ter­veyskeskuk­ses­ta ei saa apua edes irronneeseen käteen ilman ajan­va­raus­ta. Oudom­paa on se, että ei tun­nu ole­van mitään aja­tus­ta sys­teemistä jol­la ihmisiä kut­sut­taisi­in roko­tuk­seen vaan odote­taan että “kai ne sieltä osaa­vat tul­la”. Jos toimii näin, niin ensin tulee val­tavasti liikaa ja sit­ten osa ei tajua tul­la ollenkaan.

  12. Uskon myös koti­maisen kulu­tuk­sen lisään­tymiseen lyhyel­lä tähtäyk­sel­lä. Pitem­mäl­lä tähtäyk­sel­lä yksi­tyi­nen kulu­tus ei voi lisään­tyä kos­ka olemme menet­täneet kil­pailukykymme Kiinan ym. suh­teen ja kokon­aisku­lu­tuk­ses­ta entistä suurem­pi osa menee annet­tu­jen hoito- ja koulu­tuslu­pausten kat­teek­si kiertäen tosin talouteen hoita­jien ja opet­ta­jien palkkoina. — Tässä tilanteessa EU:ssa tulisi laskea palkko­ja kil­pailukyvyn lisäämisek­si ja nos­taa korko­ja investoin­tien tuot­toa kan­nus­ta­maan. Jälkim­mäi­nen taitaa olla mah­do­ton­ta zom­bi­pankkien ja ‑yri­tys­ten kaa­tu­mista pelät­täessä joten joudumme hitaaseen hivu­tuk­seen ellei kort­ti­ta­lo romahda.

    Käytän tilaa myös Verde-lehden pääkir­joituk­sen “Juridis­en köm­pe­lyy­den hin­ta on kova” kom­men­toin­ti­in. Olen hengessä samaa mieltä kir­joituk­sen kanssa ja nimeno­maan siinä, että kaipaan virkamies­rohkeut­ta säädösten soveltamiseen. Virkamie­skin voi kun­ni­al­lise­na kansan palveli­jana vähän ottaa riskiä oman uransa kannal­ta. Poli­itikoille ris­ki sopii vielä parem­min, kos­ka heille järjestyy aina joku suo­jatyö­paik­ka viimeistään viestin­tä­toimes­ta tai maakun­tain liiton erityistehtävistä.

    Vetoami­nen Olaus Petrin kohtu­ullisu­u­teen tör­mää kuitenkin usein eri­laisi­in käsi­tyk­si­in kohtu­ullisu­ud­es­ta. Myös aja­tus lakien tarkoituk­sen kir­jaamisek­si lain ensim­mäisek­isi pykäläk­si on ongel­malli­nen kos­ka lait ovat kom­pro­mis­se­ja ja keskenään ristiriitaisia.

    Sote on help­po esimerk­ki. Jokainen puolue ja poli­itikkokin tun­tuu anta­van sote­hankkeelle omat päämäärän­sä vaik­ka kyse on (mielestäni) yksinker­tais­es­ti perus­tus­lain takaamien perus­palvelu­jen tar­joamis­es­ta tasa-arvois­es­ti yhden­ver­tais­es­ti rahoitettuina.

    Nyt on USA:ssa ajanko­htainen kysymys voiko pres­i­dent­ti armah­taa itsen­sä? Suo­ral­ta kädeltä yleinen talon­poikainen kohtu­ullisu­us sanoo että ei voi. Mut­ta sit­ten hyvin palkat­tu juristi ehkä toteaa, että pres­i­den­til­lä on oikeus armah­taa kansalaisia ja kos­ka pres­i­dent­tikin on syn­type­r­äi­nen kansalainen, voi hän itsen­sä armah­taa. Onko tämä lähel­lä Rus­selin paradoksia? 

    Lakien ris­tiri­ita on mielestäni ilmeinen mm. suurten eläkkei­den raip­paveron kohdal­la. Työeläke­lakien mukaan saamme ansioon suh­teutetun eläk­keen, jos­ta on mak­set­tu ansioon suh­teutet­tu mak­su. Raip­pavero syö suu­rit­u­lois­t­en eläk­keestä merkit­tävän osan. Toisaal­ta val­tio lupaa ja pakot­taa ansio­suhteiseen eläk­keeseen, toisaal­ta ottaa sen pois. Korkein oikeus ei nou­dat­tanut Olaus Petrin kohtu­ullisu­ut­ta, vaan tote­si valit­ta­jalle val­ti­ol­la ole­van oikeus verot­taa epäoikeu­den­mukaises­ti. (Joltain nurkaltaan tämä päätös perus­tui lakien valmis­telu­aineis­tossa ole­vaan väärään tulk­in­taan eläke- ja palkkat­u­lo­jen ver­tailukelpoi­sista veroasteista.)

    Jos Korkein oikeus ei kat­so voivansa kohtu­ullis­taa lake­ja ja kun lakien asi­a­pe­rusteis­sakin saat­taa olla virheitä, joudumme ikuis­es­ti tar­po­maan ter­veen jär­jen ja juris­ter­ian sekä poli­it­tisen tarkoituk­sen­mukaisu­u­den suos­sa mis­tä resilienssistä Osmoakin on kiittäminen.

Vastaa käyttäjälle Atomisti Peruuta vastaus

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.

Notify me of followup comments via e-mail. You can also subscribe without commenting.