Talouspolitiikka, _

Edessä suhdanteiden ylikuumeneminen

En oikein ymmärrä suhdanne-ennustajia, joiden mukaan alkavana vuonna yksityinen kulutus jäisi pienemmäksi kun vuonna 2019. Tämä vuosi on ollut pelkkää pakkosäästämistä niin, että kotitalouksien säästämisaste on noussut aivan käsittämättömän korkeaksi. Rahaa on tileillä miljarditolkulla. Kun kaikki halukkaat on rokotettu, ihmiset ryntäävät käyttämään rajaa kaikkeen sellaiseen, joka on ollut vuoden kiellettyä.

Kirjoitin tästä Verdelehteen. Kirjoituksen voi lukea tästä.

43 thoughts on “Edessä suhdanteiden ylikuumeneminen

  1. Mielenkiintoista nähdä lähteekö inflaatio lopulta nousuun kun korona helpottaa. Itse olen hieman vähentänyt osakepainoa ja lyhennellyt enemmän lainoja, koska arvelen, että korot lähtevät sitten myös nousuun ja ihmiset joutuvat vetämään rahansa pois osakkeista hoitaakseen velkansa. Toivottavasti ei sitten käy niin, että osakkeiden rommaus aiheuttaa myös reaalitalouden ongelmia ja koska inflaatio on korkea, ei pystytä enää elvyttämään. Siitä voisi tulla isompikin velkatalouden tyhjäksi puhallus. Jossain ekonomistien haastattelussa kyllä sanottiin, että hitaan kasvun ja matalan inflaation jatkuminen on todennäköisempää.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    1. Tatu:
      Mielenkiintoista nähdä lähteekö inflaatio lopulta nousuun kun korona helpottaa. Itse olen hieman vähentänyt osakepainoa ja lyhennellyt enemmän lainoja, koska arvelen, että korot lähtevät sitten myös nousuun ja ihmiset joutuvat vetämään rahansa pois osakkeista hoitaakseen velkansa. Toivottavasti ei sitten käy niin, että osakkeiden rommaus aiheuttaa myös reaalitalouden ongelmia ja koska inflaatio on korkea, ei pystytä enää elvyttämään. Siitä voisi tulla isompikin velkatalouden tyhjäksi puhallus. Jossain ekonomistien haastattelussa kyllä sanottiin, että hitaan kasvun ja matalan inflaation jatkuminen on todennäköisempää.

      Kohtuullinen inflaatio edistää monien pörssifirmojen bisneksiä ja siten tuottoja. Nousevan inflaation aikana ei pidä laittaa rahaa kiinni pitkiin korkoihin.

        (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  2. ”Joskus touko-kesäkuussa rajoitukset puretaan, kun halukkaat ovat saaneet rokotteensa.”

    Mihinköhän tämä arvio perustuu, siis rokotekattavuudesta? Tämän hetken julkisesti saatavilla olevan tiedon mukaan yhtä käyttöön hyväksyttyä ja kahta mahdollisesti käyttöön hyväksyttävää covid-19 – rokotetta tullaan saamaan kesäkuuhun mennessä noin miljoonan suomalaisen rokottamiseen, tämäkin olettaen että kaikki tuotantokapasiteetti saadaan käyttöön. Pfizer on ilmoittanut että kykynee tämän vuoden aikana nostamaan kapasiteettia noin 1,3 miljardiin annoksen vuodessa (650 milj. rokotettavaa), EU saanee tästä noin 20% (130 miljoonaa rokotettavaa) ja se riittää EU:ssa noin 10 miljoonan kuukausirokotuksiin, eli Suomen osalta noin 0,12milj kuukausirokotuksiin, eli pelkällä Pfizerillä on kesäkuun alkuun rokotettu noin 10% suomalaisista, muilla mahdollisesti hyväksyttävillä rokotteilla tästä huomattavasti vähemmän, yhteismäärä jäänee noin 20%:iin eli miljoonaan. Muut rokotteet tullevat markkinoille vasta kesällä ja syksyllä, rokotetta kehittävistä lääkeyhtiöistäkin osa on jo luovuttanut ja moni tulee luovuttamaan lähiviikkoina koska eivät ehtisi markkinoille kannattavasti. Venäjän Sputnikkiakin on varattu jo viiden vuoden tuotantokapasiteetti (500milj/vuosi – Venäjälle, Intiaan, Kiinaan, Brasiliaan…), joten sitäkään emme siis saa.

    Vai löytyykö jotain salaista tietoa lisärokotteista? Joita Suomi hankkisi? Tai onko joku mahdollisesti neuvottelemassa jonkin rokotteen alihankintavalmistamisesta Suomessa?

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    1. Peksu:
      ”Joskus touko-kesäkuussa rajoitukset puretaan, kun halukkaat ovat saaneet rokotteensa.”

      Mihinköhän tämä arvio perustuu, siis rokotekattavuudesta? Tämän hetken julkisesti saatavilla olevan tiedon mukaan yhtä käyttöön hyväksyttyä ja kahta mahdollisesti käyttöön hyväksyttävää covid-19 – rokotetta tullaan saamaan kesäkuuhun mennessä noin miljoonan suomalaisen rokottamiseen, tämäkin olettaen että kaikki tuotantokapasiteetti saadaan käyttöön. Pfizer on ilmoittanut että kykynee tämän vuoden aikana nostamaan kapasiteettia noin 1,3 miljardiin annoksen vuodessa (650 milj. rokotettavaa), EU saanee tästä noin 20% (130 miljoonaa rokotettavaa) ja se riittää EU:ssa noin 10 miljoonan kuukausirokotuksiin, eli Suomen osalta noin 0,12milj kuukausirokotuksiin, eli pelkällä Pfizerillä on kesäkuun alkuun rokotettu noin 10% suomalaisista, muilla mahdollisesti hyväksyttävillä rokotteilla tästä huomattavasti vähemmän, yhteismäärä jäänee noin 20%:iin eli miljoonaan. Muut rokotteet tullevat markkinoille vasta kesällä ja syksyllä, rokotetta kehittävistä lääkeyhtiöistäkin osa on jo luovuttanut ja moni tulee luovuttamaan lähiviikkoina koska eivät ehtisi markkinoille kannattavasti. Venäjän Sputnikkiakin on varattu jo viiden vuoden tuotantokapasiteetti (500milj/vuosi – Venäjälle, Intiaan, Kiinaan, Brasiliaan…), joten sitäkään emme siis saa.

      Vai löytyykö jotain salaista tietoa lisärokotteista? Joita Suomi hankkisi? Tai onko joku mahdollisesti neuvottelemassa jonkin rokotteen alihankintavalmistamisesta Suomessa?

      Eikö niitä kolmannen vaiheen testeissä olevia tai ne jo läpässeitä rokotteita ollut joku 14? Lisää ehtiä tulla kesään mennessä. Luulisi, että joitakin niistä saadaan Suomeenkin hankittua. Lääkefirmat myös järjestelevät alhankintoja, joten tuotantokapasiteetti kai nousee jatkuvasti. Jos ei Suomessa niin jossain muualla EU:n alueella. En usko, että EU:ssa on maata, joka valitsisis täysin itsekkään linjan. Siinä EU astuisi taas askeleen kohti perikatoaan.

        (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

      1. Atomisti: Eikö niitä kolmannen vaiheen testeissä olevia tai ne jo läpässeitä rokotteita ollut joku 14? Lisää ehtiä tulla kesään mennessä. Luulisi, että joitakin niistä saadaan Suomeenkin hankittua. Lääkefirmat myös järjestelevät alhankintoja, joten tuotantokapasiteetti kai nousee jatkuvasti. Jos ei Suomessa niin jossain muualla EU:n alueella. En usko, että EU:ssa on maata, joka valitsisis täysin itsekkään linjan. Siinä EU astuisi taas askeleen kohti perikatoaan.

        Eu on varannut vain kuuden yrityksen rokotteita, yksi on käytössä (Biontech-Pfizer), yksi hyväksyttäneen kuukauden sisällä (Moderna) mutta sitä Suomi saa vain noin kymmenen tuhatta viikossa, yksi odottaa hyväksyntää vaikka tutkimukset täysin levällään ja ristiriitaisia (AstraZeneca), johnson&jonhson tulossa lähiviikkoina hyväksyttäväksi, mutta silläkin kolmosvaiheessa pieniä epäselvyyksiä, yhdellä kvaasi kaksi menossa (Curavec) ja Sanofi-GSK aikaisintaan syksyllä, jos ollenkaan koska heillä suuria ongelmia jo kvaasi yksi vaiheessa. Näillä siis rokotetaan tämän hetken tiedon mukaa kesään 2021 mennessä korkeintaa 20% suomalaisista, tänä vuonnakaan tuskin kovin paljoa yli puolia suomalaisista saadaan rokotettua. Rokotemäärät on saatu alan portaaleista ja kyseisten yhtiöiden nettisivuilta, määrissä on siis jo huomioitu kapasiteetin lisääminen, nykymäärillähän Suomen rokotuksissa menisikin kymmenen vuotta.

        Muitakin rokotteita on tulossa ja venäjän sputnikki myynnissäkin, mutta niitä EU tai Suomi eivät ole varanneet, eli maksaneet etukäteismaksuja. Pitäisi alkaa laittamaan lisää euroja tiskiin jotta rokotteita saadaan nopeammin, rahalla kyllä saa, mutta muut voivat tästä etuilusta suuttua.

          (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    2. Peksu:
      ”Joskus touko-kesäkuussa rajoitukset puretaan, kun halukkaat ovat saaneet rokotteensa.”

      Mihinköhän tämä arvio perustuu, siis rokotekattavuudesta? Tämän hetken julkisesti saatavilla olevan tiedon mukaan yhtä käyttöön hyväksyttyä ja kahta mahdollisesti käyttöön hyväksyttävää covid-19 – rokotetta tullaan saamaan kesäkuuhun mennessä noin miljoonan suomalaisen rokottamiseen, tämäkin olettaen että kaikki tuotantokapasiteetti saadaan käyttöön. Pfizer on ilmoittanut että kykynee tämän vuoden aikana nostamaan kapasiteettia noin 1,3 miljardiin annoksen vuodessa (650 milj. rokotettavaa), EU saanee tästä noin 20% (130 miljoonaa rokotettavaa) ja se riittää EU:ssa noin 10 miljoonan kuukausirokotuksiin, eli Suomen osalta noin 0,12milj kuukausirokotuksiin, eli pelkällä Pfizerillä on kesäkuun alkuun rokotettu noin 10% suomalaisista, muilla mahdollisesti hyväksyttävillä rokotteilla tästä huomattavasti vähemmän, yhteismäärä jäänee noin 20%:iin eli miljoonaan. Muut rokotteet tullevat markkinoille vasta kesällä ja syksyllä, rokotetta kehittävistä lääkeyhtiöistäkin osa on jo luovuttanut ja moni tulee luovuttamaan lähiviikkoina koska eivät ehtisi markkinoille kannattavasti. Venäjän Sputnikkiakin on varattu jo viiden vuoden tuotantokapasiteetti (500milj/vuosi – Venäjälle, Intiaan, Kiinaan, Brasiliaan…), joten sitäkään emme siis saa.

      Vai löytyykö jotain salaista tietoa lisärokotteista? Joita Suomi hankkisi? Tai onko joku mahdollisesti neuvottelemassa jonkin rokotteen alihankintavalmistamisesta Suomessa?

      Juuri noin. Suomi jättäytyi taas EUn varaan, ja lopputulos on rokotekattavuuden osalta huono vielä kesälläkin. Ranska veti taas omien lääkefirmojensa takia kotiinpäin, mikä sopii helvetin huonosti pandemian torjuntaan.

        (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

      1. Realisti: Juuri noin. Suomi jättäytyi taas EUn varaan, ja lopputulos on rokotekattavuuden osalta huono vielä kesälläkin. Ranska veti taas omien lääkefirmojensa takia kotiinpäin, mikä sopii helvetin huonosti pandemian torjuntaan.

        Vetikö Saksa helvetin huonosti kotiinpäin, kun tuki BioNTech:iä jo varhaisessa vaiheessa? Firman markkina-arvo on nyt jotain 16 miljardia.

        Arpajaisethan tässä on ollut kyseessä, tuskin kukaan tiesi vuosi sitten mikä arpa tulisi voittamaan.

          (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    1. Stadist:
      Siis…. Alkuvuodesta iskee konkurssiaallot. Ei nuo ihmisten säästöt ylivelkaisiksi ajautuneita zombie-yrityksiä pelasta.

      Pahimmillaan tosiaan konkurssiaalto tuhoaa tuotantoa samaan aikaan kun säästöistä vapautuu enemmän kysyntää kuin koskaan aiemmin. Eli kysyntä kasvaa ja tarjonta pienenee samanaikaisesti. Ei tiedä hyvää vakaalle hintatasolle.

      Zombiyritykset tietysti joutaakin mennä, niistä on kansantaloudelle enemmän haittaa kuin hyötyä.

        (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

      1. arkkitehti: Pahimmillaan tosiaan konkurssiaalto tuhoaa tuotantoa samaan aikaan kun säästöistä vapautuu enemmän kysyntää kuin koskaan aiemmin. Eli kysyntä kasvaa ja tarjonta pienenee samanaikaisesti. Ei tiedä hyvää vakaalle hintatasolle.

        Zombiyritykset tietysti joutaakin mennä, niistä on kansantaloudelle enemmän haittaa kuin hyötyä.

        Isot ”zombi-yritykset” pidetään pystyssä, mutta pienet kaatuvat kun rahat loppuvat.

        Kuitenkin palveluyrittäminen on näiden pienten varassa.

        Toki jokin osa vasemmistosta saattaa luulla, että yrityksistä eroon pääseminen olisi hyvä asia, mutta se on harhaluulo ja todellisuus iskee lujaa kasvoihin.

        Saa nähdä mitä kaikkea nyt ”rakennetaan uudelleen paremmin” tai millainen ”suuresta nollauksesta” halutaan.

        Hyvät asiat eivät kyllä lisäänny. Valta keskittyy entiestään ja ”markkivoimat” ottavat lopullisen kuristus-puristusotteen niin hallituksista kuin esimerkiksi EU:sta.

        Esimerkiksi YK:n merkitys tulee kasvamaan – tämä ei ole pelkästään ja yksiselitteisesti hyvä asia. Sekin järjestö osaa epäonnistua mutta onnistumiset ovat harvemmassa.

        Samoin monien muiden ylikansallisten organisaatioiden valta kasvaa entisestään.

        Tämäkään ei ole vain ja ainoastaan hyvä asia, koska nekin osaavat epäonnistua ”tavoitteidensa asettelussa”.

        Kaikki tämä lisää kaikkein varakkaimpien varallisuutta entisestään ja köyhät köyhtyvät yhä edelleen.

        Vallan väärinkäyttö lisääntyy ja konflitien määrä uhkaa nousta.

        Ww3 alkaa kolkutella ovella…

          (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  3. Uhka ylikuumenemiseen on varmaan todellinen. Käy ehkä kuitenkin niin, että yksiyinen aha menee ensisijassa kiinteistöihin ja osakkeisiin. Niin on käynyt ennenkin näissä rahan jaoissa. Vähemmän järkeviin investointeihin kun nyt näiden EU rahojenkin kanssa on kova kiire.

    Ps. Aleksanterin katu näyttää hiljaiselta muulloinkin kuin pandemian aikana. Yrityksiä lähtee pois. Ei myöskään ole oikein kävelykatu kun ratikka kulkee keskellä.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  4. Inflaatiota saattaa tulla niille palvelualoille, jotka ovat kärsineet koronasta eniten. Se on ihan oikeudenmukaista heitä kohtaan. Tappiot tulevat nopeasti kuitatuiksi. Näitä yrityksiä vaan pitää kaikilla keinoin pitää pystyssä siihen asti. Markkinatilanne kyllä palautuu normaaliksi sen jälkeen, kun patoutunut kysyntä saadaan tyydytettyä. Muuta elvytystä ei oikeastaan tarvita nytkään.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  5. Julkinen talous on koronaan vedoten ottanut velkaa ja yksityinen puoli vaurastunut. Konkurssit ovat olleet isolta osin jäissä, kun konkurssilaissa on kohta vuoden ollut käytännössä kielto sille, että velkojat eivät ole saaneet koronaepidemian alkamisen jälkeen tulleiden velkojen osalta jättää konkurssihakemusta kuin erittäin rajoitetuissa tapauksissa. Kunnallisvaalien edellä poliittiset paineet kasvanevat jatkaa tuota kieltoa tammikuusta vielä eteenpäin, jottei konkurssiaalto ala juuri ennen kunnallisvaaleja. Mutta jossain vaiheessa se kielto päättyy, ja siitä sitten seuraa monenlaista ehkä myös kotitalousten käyttäytymiseen. Velkojista monet tulevat jäämään vaille rahoja loppuun jo valmiiksi tyhjentyneiden konkurssipesien edessä siinä, missä aiemmin on ollut edes jotain jako-osuutta aika usein velkojillakin.

    Palveluiden ostoihin voi tulla hyppäys – tai sitten ei. Moni kotitalous on investoinut tänä korona-aikana asioihin, joilla on vältetetty palvelun ostoja. On ostettu esim. keittiöön kokkausvälineitä, kun ravintoloihin ei yhteen aikaan päässyt. Ne investoinnit vähentänevät ravintolakäyntejä vielä pidempäänkin. On ostettu rautakaupasta paljon esim. mutterinvääntäjiä renkaanvaihtoa helpottamaan. Tuskin ne investoinnit hyllyille jätetään, vaan jatkossa moni näihin investoinut vaihtaa renkaat itse, vaikka olisi tottunut aiemmin ostamaan renkaanvaihtopalvelun muualta. Itsekin käytin aiemmin renkaanvaihtopalvelua, kun se oli helpompaa kuin renkaanvaihto autossa olleella huonolla tunkilla ja käsikäyttöisellä mutterinavaimella. Vaiva, että kerää renkaat autoon, kuskaa ne renkaanvaihtopalveluun, ja tuo toiset renkaat takaisin ja laittaa säilöön, tuli nyt havaittua kuitenkin isommaksi kuin vaihtaa itse renkaat kunnon välineillä kuskaamatta renkaita yhtään mihinkään. Toki rengashotellejakin olisi, jos haluaisi maksaa myös säilytyspalvelusta, mutta nyt ei ole sitten tarvetta sellaisellekaan. Korona-aikana on tullut opeteltua myös mm. LVI-huoltojen tekemistä itse. Aiemmin ostin niitä ostopalveluna kotiin, mutta nyt kun kerran on taidot opittu, ja jotain välineitä hankittu, niin jatkossa ostopalveluja tullee ostettua silläkin saralla harvemmin. Verotuksen takia ostopalvelut ovat usein moninkertaiisa tuntihinnoiltaan verrattuna omaan tuntipalkkaan, joka käteen jää verojen jälkeen, mikä kannustaa tekemään työt itse.

    Etäpalaverit ovat ihan aidosti ehkä vähentäneet mm. matkaamista, ja sen vaikutukset voivat olla pysyviä. En ainakaan itse tunnista mitään patoutunutta kysyntää ulkomaille matkaamiseen. Nyt on tullut opeteltua etävälineitä, joiden kanssa on tullut hoidettua mannertenvälisiä ihmissuhteitakin matkaamatta. Kivijalkapankeille on tainnut tulla pysyvä muutos, kun ovet on pidetty kiinni, ja viimeisiäkin jääräpäitä pakotettu käyttämään verkkopalveluita. Seuraavan 0-3 vuoden aikana pankkien työntekijämäärät vähentynevät vielä tuhansilla, ja konttoreita suljettaneen paljon. Ravintoloistakin osa sulkenee asiakaspaikkansa. Ihmisiä on nyt opetettu syömään ravintolaruokaa etänä, eli kodeissaan. Ravintoloista moni erikoistunee jatkossa pelkkään kotikuljetusruokaan, jolloin säästää tilakustannukset kokonaann asiakaspaikoista pysäköintipaikkoineen, ja toimitilat, jossa ruoka oikesati kokataan, voi perustaa johonkin halvemman sijainnin paikkaan kuin ydinkeskustan kivijalkatasoon.

    Talouden kannalta jonkinlainen iso kysymysmerkki on se, että mitä sitten tapahtuu, kun kotitaloudet todella alkavat liikuttaa säästöjään. Ilmassa on merkittävä megainflaation riski. Rahaa on painettu jo monta vuotta ennätysmääriä. Rahaa pursuaa markkinoilla jo ovista ja ikkunoista. Tilit paisuvat niin kotitalouksilla kuin yrityksilläkin. Sitten kun se tuhansien miljardien eurojen erä euroalueella päättää liikahtaa, voi tapahtua vielä kummia. Välttämättä se ei kuitenkaan purkaudu palveluihin samoin kuin ennen kriisiä, vaan voi löytää uusiakin uomia.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    1. tuosta:
      Talouden kannalta jonkinlainen iso kysymysmerkki on se, että mitä sitten tapahtuu, kun kotitaloudet todella alkavat liikuttaa säästöjään. Ilmassa on merkittävä megainflaation riski. Rahaa on painettu jo monta vuotta ennätysmääriä. Rahaa pursuaa markkinoilla jo ovista ja ikkunoista. Tilit paisuvat niin kotitalouksilla kuin yrityksilläkin. Sitten kun se tuhansien miljardien eurojen erä euroalueella päättää liikahtaa, voi tapahtua vielä kummia. Välttämättä se ei kuitenkaan purkaudu palveluihin samoin kuin ennen kriisiä, vaan voi löytää uusiakin uomia.

      Ilmassa on merkkejä ”puhalluksesta” joka vie kuplasta ilman. Kiinteistöjen. asuntojen ja kestokulutushyödykkeiden arvo romahtaa, sensijaan kaikkien energiamuotojen, kuljettamisen ja liikkumisen, tietoliikenneyhteyksien, vesi- ja jätehuollon hinnat kohoavat niin kovaa että melkein räjähtävät.

        (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

      1. R.Silfverberg:

        Ilmassa on merkkejä ”puhalluksesta” joka vie kuplasta ilman. Kiinteistöjen. asuntojen ja kestokulutushyödykkeiden arvo romahtaa, sensijaan kaikkien energiamuotojen, kuljettamisen ja liikkumisen, tietoliikenneyhteyksien, vesi- ja jätehuollon hinnat kohoavat niin kovaa että melkein räjähtävät.

        En usko tuohon skenaarioon tällä hetkellä. Rahaa tulee koko ajaa lisää markkinoille keskuspankista kuin saavista kaatamalla. Ei silloin hinnat romahda. Hinnat sen sijaan voivat pompata ylöspäin, jos ylitsepursuavalla rahalla meinaa saada enää mitään ostettua. Niin kauan kuin korot ovat alle nollan ja uutta rahaa luodaan kovaa vauhtia, on hyödykkeiden hintojen vaikea romahtaa. Ennemminkin rahan arvo romahtaa kohta. Itse olen siirtänyt varojani pois euroista, ja minimoin nyt pankkitileillä olevia rahoja, koska oletan nimenomaan rahan olevan se, jonka arvo tippuu kohta.

          (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

      2. siten: En usko tuohon skenaarioon tällä hetkellä. Rahaa tulee koko ajaa lisää markkinoille keskuspankista kuin saavista kaatamalla. Ei silloin hinnat romahda. Hinnat sen sijaan voivat pompata ylöspäin, jos ylitsepursuavalla rahalla meinaa saada enää mitään ostettua. Niin kauan kuin korot ovat alle nollan ja uutta rahaa luodaan kovaa vauhtia, on hyödykkeiden hintojen vaikea romahtaa. Ennemminkin rahan arvo romahtaa kohta. Itse olen siirtänyt varojani pois euroista, ja minimoin nyt pankkitileillä olevia rahoja, koska oletan nimenomaan rahan olevan se, jonka arvo tippuu kohta.

        Tätä ’rahan arvon romahtamista’ pitäisi odottaa Yhdysvalloissa, siellähän on jaettu ihan oikeasti helikopterirahaa suurimmalle osalle kansasta. Vain erittäin suurituloiset jäivät ilman, tällä toisella kierroksella maksimin sai 75k $ tuloilla (yksin taikka pariskunnalla x2, eli 150k $), ja skaalautui nollaan tästä eteenpäin tulojen noustessa.

        Euroopassa ollaan vielä niin markkinaorientoituneita että kansalaisille jaetaan tukia pitkälti vain normaalien tukiverkkojen kautta ja suurin osa elvytysrahoista ohjataan yrityksille.

          (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    2. tuosta:
      Talouden kannalta jonkinlainen iso kysymysmerkki on se, että mitä sitten tapahtuu, kun kotitaloudet todella alkavat liikuttaa säästöjään. Ilmassa on merkittävä megainflaation riski. Rahaa on painettu jo monta vuotta ennätysmääriä. Rahaa pursuaa markkinoilla jo ovista ja ikkunoista. Tilit paisuvat niin kotitalouksilla kuin yrityksilläkin. Sitten kun se tuhansien miljardien eurojen erä euroalueella päättää liikahtaa, voi tapahtua vielä kummia. Välttämättä se ei kuitenkaan purkaudu palveluihin samoin kuin ennen kriisiä, vaan voi löytää uusiakin uomia.

      Tämä ei ole edes väärin. Tämä on aivan pihalla keskuspankkien elvytyksen kohdistumisesta, tuo raha ei todellakaan ohjaudu reaalitalouteen ja kotitalouksille. Sen sijaan se on jo nostanut inflaatiota erilaisissa sijoitustuotteissa, kuten pörsseissä ja asunnoissa.

      https://voxeu.org/article/workers-bargaining-power-business-cycle-fluctuations-and-phillips-curve

      Tämä analyysi tukee näkemystä että inflaation ’puuttuminen’ tai vaimeus noin yleensä johtuu pitkälti siitä että suurempi osa kokonaistulosta on mennyt pääomalle työntekijöiden sijasta.

      https://voxeu.org/article/missing-profits-nations

        (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  6. Käsittääkseni elämä palaa suht normaaliksi sitten kun riskiryhmät on rokotettu, ei sitten kun ”kaikki on rokotettu”. Tosin matkustusrajoituksia varmaan jää riskiryhmien rokottamisen jälkeenkin. Voi Thaimaan-matkoja jäädä tekemättä. Euroopassa varmaan saa matkustaa aiemmin.

    Ennustelin omaksi huvikseni joskus loppukesästä, että riskiryhmät olisi rokotettu jo alkuvuodesta 2021, helmikuun puolella ehkä. Nyt Suomen surkeaksi osoittautunut hallitus, byrokratia ja terveydenhuolto säheltää siihen malliin, että en oikein tiedä kantsiiko olla noin optimistinen. Voi olla, että normaalit ajat palaa vasta kesällä, kun tauti muutenkin hiipuu.

    Tässä käsitykseni sähellyksestä vaikka se ei aiheeseen kuulukaan:
    -rokotetta ei edes ole tarkoitus antaa sitä mukaan kuin sitä tulee maahan vaan puolet pistetään aina -70 celsiukseen lojumaan kolmeksi viikoksi.
    -näyttää siltä, että terveydenhuollon henkilökunta – siis muutkin kuin ”kriittiset” – ohittaa riskiryhmäläiset, miksi muuten rokotetta olisi jaettu ympäri maata pikku kuntiin
    -rokottamista ei ole saaty kunnolla käyntiin, koska mitä ilmeisimmin, maassa ei ollut mitään suunnitelmaa rokotusten käynnistämiseksi joulukuun lopulla.
    -äitini on elänyt ”vankina” ja taudin pelossa hoitokodissa kohta vuoden, silti viranomaiset puhuu siihen tyyliin, että mitäpä tässä mitään kiirettä ja katotaan sitten kun terveydenhuoltohenkilökunta palaa lomilta, että josko heitä alotettaisiin rokottamaan. Miksi, muuten, kriitinen hoitohenkilökunta! on lomilla siinä määrin, että paljon ketään ei voi rokottaa.
    -ehkä taustalla on se, että ”kaikki” suomalaiset asiantuntijat väittivät, että rokote tulee joskus paljon myöhemmin jos koskaan.

    En varmastikaan tiedä kaikkea, joten voi mennä pieleenkin sähellysväitteet. Tällänen kuva mulle on nyt muodostunut. Toivottavasti joku korjaa tai kirjoittaa peräti postauksen sähellyksestä.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    1. Atomisti: -rokotetta ei edes ole tarkoitus antaa sitä mukaan kuin sitä tulee maahan vaan puolet pistetään aina -70 celsiukseen lojumaan kolmeksi viikoksi.

      Siis worst case tilanteessa tuo johtaa ainoastaan kolmen viikon myöhästymiseen optimitilanteesta, jossa varastosaldo on jatkuvasti nolla. En pitäisi kolmea viikkoa absoluuttista optimia pidempää ajankäyttöä tässä konkurssissa mitenkään hälyttävän huonona suorituksena, kun joka tapauksessa rokotteiden saatavuus on se suurin pullonkaula, ja isoa massaa ei kuitenkaan päästä rokottamaan ennen kevättä.

      Jotenkin keskustelu aivan ensimmäisten päivien rokotusmäärien ympärillä on saanut aivan absurdeja piirteitä. Kukaan ei olisi hyötynyt pätkääkään siitä, vaikka nyt käsillä olleet 50 000 rokoteannosta oltaisiin piikitetty ihmisiin heti maahantulon jälkeen vs. että odotetaan että rokotteen saajiksi korvamerkityt saapuvat lomiltaan takaisin.

        (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

      1. arkkitehti: Siis worst case tilanteessa tuo johtaa ainoastaan kolmen viikon myöhästymiseen optimitilanteesta, jossa varastosaldo on jatkuvasti nolla. En pitäisi kolmea viikkoa absoluuttista optimia pidempää ajankäyttöä tässä konkurssissa mitenkään hälyttävän huonona suorituksena, kun joka tapauksessa rokotteiden saatavuus on se suurin pullonkaula, ja isoa massaa ei kuitenkaan päästä rokottamaan ennen kevättä.

        Jotenkin keskustelu aivan ensimmäisten päivien rokotusmäärien ympärillä on saanut aivan absurdeja piirteitä. Kukaan ei olisi hyötynyt pätkääkään siitä, vaikka nyt käsillä olleet 50 000 rokoteannosta oltaisiin piikitetty ihmisiin heti maahantulon jälkeen vs. että odotetaan että rokotteen saajiksi korvamerkityt saapuvat lomiltaan takaisin.

        Minua kyllä hieman huolestuttaa tämä hidas rokotustahti kun verrataan moniin maihin. Israelissakin lienee rokotettu jo suuri osa kansasta. Englannissa kiirehditään asiaa niin, että myöhästytetään hieman toista rokotuskerta, jotta saadaan enemmän rokotettua nopeasti (ensimmäinen antanee jo jonkunlaisen suojan). Meillä ei tehty juuri muuta kuin EU:n näytösrokotukset EU:n kilven kiillottamiseksi. Miksi Suomi ei voi toimia kuin itsenäinen valtio, meillähän on omat viranomaiset hoitamaan asiaa.
        Sanna Marin sanoi juuri radiossa, että ehkä joudutaan laittamaan vielä kovia rajoituksia uuden virusvariantin vuoksi. Eikö olisi järkevää juuri kaikin keinoin kiirehtiä rokotuksia, jotta tähän ei jouduttaisi.

          (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

      2. Countryboy: Minua kyllä hieman huolestuttaa tämä hidas rokotustahti kun verrataan moniin maihin. Israelissakin lienee rokotettu jo suuri osa kansasta. Englannissa kiirehditään asiaa niin, että myöhästytetään hieman toista rokotuskerta, jotta saadaan enemmän rokotettua nopeasti (ensimmäinen antanee jo jonkunlaisen suojan). Meillä ei tehty juuri muuta kuin EU:nnäytösrokotukset EU:n kilven kiillottamiseksi. Miksi Suomi ei voi toimia kuin itsenäinen valtio, meillähän on omat viranomaiset hoitamaan asiaa.
        Sanna Marin sanoi juuri radiossa, että ehkä joudutaan laittamaan vielä kovia rajoituksia uuden virusvariantin vuoksi. Eikö olisi järkevää juuri kaikin keinoin kiirehtiä rokotuksia, jotta tähän ei jouduttaisi.

        Niin siis Suomi on osana EU:n yhteistä hankintaa saamassa rokotteita sitä tahtia kun niitä tuotantolinjalta ulos tulee. Vaihtoehto olisi, että kaikki EU-maat huutaisivat kilpaa rokotteiden hintaa ylöspäin, hinta nousisi pilviin ja kukaan ei silti saisi rokotteita yhtään nykyistä nopeammin. Koska niitä rokotteita ei tällä planeetalla ole yhtään enempää. Se pullonkaula on jossain ihan muualla kuin poliittisten päättäjien halussa.

        Mikään mahti maailmassa ei kykene tuottamaan rokotteita niin paljoa, etteikö tämä kevät menisi suurin piirtein samaan tahtiin kuin viime kevät. Sellaista rokotekattavuutta ei vaan voi saada aikaiseksi, vaikka kuinka pistettäisiin hätätila pystyyn ja kenraalit poliittisten päättäjien tilalle ja diktatuurin nyrkki ylimmäksi päättäväksi elimeksi. Se, tehdäänkö jokaisen mitättömän pienen rokote-erän saapumisen yhteydessä ylitöitä kolmessa vuorossa lomista välittämättä että se rajallinen määrä saadaan kulutettua loppuun mahdollisimman nopeasti ei hyödytä ketään verrattuna tilanteeseen että ihan rauhassa vaan käytetään tasaiseen tahtiin se vähä mitä maailmalta saadaan.

          (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

      3. arkkitehti:

        Niin siis Suomi on osana EU:n yhteistä hankintaa saamassa rokotteita sitä tahtia kun niitä tuotantolinjalta ulos tulee. Vaihtoehto olisi, että kaikki EU-maat huutaisivat kilpaa rokotteiden hintaa ylöspäin, hinta nousisi pilviin ja kukaan ei silti saisi rokotteita yhtään nykyistä nopeammin. Koska niitä rokotteita ei tällä planeetalla ole yhtään enempää. Se pullonkaula on jossain ihan muualla kuin poliittisten päättäjien halussa.

        Ei ole noin. Suomi ei saa rokotteita sitä tahtia kuin tuotantolinjalta tulee. Eri EU-maat ovat keskenäänkin saaneet rokotteita eri tahtiin. Saksassa rokottaminen on edennyt EU-maan parhaimmistossa. Pullonkaulana on ollut valmistus. Sitä ei ole aloitettu ennen tilauksia. EU ei ole tehnyt tilauksia ajoissa, koska se ei halunnut ottaa riskiä siitä, jos ostos ei onnistukaan, vaan halusi ensin varmistaa testitulokset. Ne rokotteet, jotka ovat nyt valmiina, jäivät valmistamatta varastoon, koska Astra Zenecaa lukuunottamatta valmistajatkaan eivät halunneet ottaa taloudellista riskiä siitä, toimiiko rokote, kuten halutaan. Valmistus laitettiin isolle volyymille vasta myyntilupien jälkeen, vaikka rokotteet ovat olleet valmistettavissa yli puoli vuotta. EU:lla olisi rokoteannoksia jo valmiina satoja miljoonia, jos se olisi tehnyt tilaukset puoli vuotta sitten. Edes EU:ssa sijaitsevat rokotevalmistuslaitokset eivät aloittaneet rokotetuotantoa ajoissa, vaan pyörivät kesän ja syksyn vajaakapasiteetilla tilauksia odotellen. Se oli EU:lta poliittinen päätös, että rokotteita ei haluttu valmistuttaa varastoon etukäteen. USA, Israel, Sveitsi, Britannia ja eräät muut maat päättivät toisin, ja niissä rokotteita on sitten ollut tarjollakin heti myyntiluvan saamisen jälkeen. Tosin USA:ssa logistiikka on ollut ongelmissa, mutta rokotevalmisteita siellä on ollut tarjolla jo vähän aikaa reilusti.

        EU:lla on ollut vajaa vuosi aikaa toimia globaalia rokotekapasiteettia lisäten. Se olisi voinut perustaa vaikka investointiohjelman, jolla olisi lisätty EU-alueen rokotekapasiteettia niin, että sitten kun rokotteet saavat myyntiluvan, on enemmän tarjontaa. Niin ei haluttu tehdä. Täällä on pelätty sitä, että sellainen toimi voisi olla kilpailulakien vastainen. Intia on huolehtinut omasta rokotekapasiteetistaan. Jopa 60 % maailman rokotteiden valmistuskapasiteetista on nyt ilmeisesti Intiassa. Länsimaatkin ovat haikailleet Intiassa valmistettuja rokotteita, koska länsimaisten yhtiöiden länsimaiset tuotantolaitokset eivät kykene nyt tuottamaan rokotteita riittävästi. Intialaisilla rokotevalmistajilla on sertifikaatit, toisin kuin Kiinassa tehdyillä rokotteilla, joilta laadunvarmistussertifikaatit lähes poikkeuksetta puuttuvat. Astra Zenecan rokotteet intialaisille tuotetaan nyt ilmeisesti pääasiassa Intian omissa tuotantolaitoksissa. Kiina sen sijaan rokottaa omaan kansaansa sertifioimattomia rokotteita. Maailmassa rokotteiden valmistuskapasiteettia riittää, mutta länsimaisten yhtiöiden oma kapasiteetti on varsin rajallista. Rokotetuotanto on aikoinaan ulkoistettu halvemmille tuottajille, kun tuotekehitys ja markkinointi on nähty tuottavammaksi ydinbisnekseksi länsimaisille lääkeyhtiöille kuin valmistus. Euroopan omat jäljellä olevat rokotteiden tuotantolaitokset ovat pieniä. Suomessa rokotteita valmistettiin yli 100 vuotta. Valmistus lopetettiin valtion päätöksellä 2000-luvun alussa. Sen jälkeen Suomi on ollut sen varassa, mitä rokotteita muualta satutaan saamaan. Koronarokotteiden kohdalla olisi ollut mahdollista lisensoida valmistuslupa sertifioituun tuotantolaitokseen. Nyt sitä vaihtoehtoa ei ole. Rokotteen kehittäjät ovat sellaiseen muidenkin maiden kohdalla suostuneet.

          (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

      4. arkkitehti:

        Niin siis Suomi on osana EU:n yhteistä hankintaa saamassa rokotteita sitä tahtia kun niitä tuotantolinjalta ulos tulee. Vaihtoehto olisi, että kaikki EU-maat huutaisivat kilpaa rokotteiden hintaa ylöspäin, hinta nousisi pilviin ja kukaan ei silti saisi rokotteita yhtään nykyistä nopeammin.

        Saksa on hankkinut rokotteita osin EU:n kautta, osin suoraan. Se on EU-maista rokotuksissa pisimmällä. Britannia on vielä pidemmällä, mutta se ei olekaan EU-maa enää. Suomi on ottanut osaa vain EU-sopimuksiin. EU:lla ei ole ollut menneisyydessä kovin hyvää hankintaosaamista, eikä näytä osanneen tehdä hankintoja nytkään. Logistiikkakin on näemmä vaikeampi hoitaa, kun hankinnat tapahtuvat EU:n kautta. Välissä on monenlaista säheltäjää. Sitä ei ole vielä kerrottu, mikä prosenttiosuus valmistuneista rokotteista päätyy käyttöön. Välissä on monenlaista hävikkiä. Jos rokote lämpiää esim. liian aikaisin, se heitetään menemään. Ja kustakin rokotepakkauksestakin loppuosa heitetään pois.

          (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

      5. arkkitehti: Niin siis Suomi on osana EU:n yhteistä hankintaa saamassa rokotteita sitä tahtia kun niitä tuotantolinjalta ulos tulee. Vaihtoehto olisi, että kaikki EU-maat huutaisivat kilpaa rokotteiden hintaa ylöspäin, hinta nousisi pilviin ja kukaan ei silti saisi rokotteita yhtään nykyistä nopeammin. Koska niitä rokotteita ei tällä planeetalla ole yhtään enempää. Se pullonkaula on jossain ihan muualla kuin poliittisten päättäjien halussa.

        Mikään mahti maailmassa ei kykene tuottamaan rokotteita niin paljoa, etteikö tämä kevät menisi suurin piirtein samaan tahtiin kuin viime kevät. Sellaista rokotekattavuutta ei vaan voi saada aikaiseksi, vaikka kuinka pistettäisiin hätätila pystyyn ja kenraalit poliittisten päättäjien tilalle ja diktatuurin nyrkki ylimmäksi päättäväksi elimeksi. Se, tehdäänkö jokaisen mitättömän pienen rokote-erän saapumisen yhteydessä ylitöitä kolmessa vuorossa lomista välittämättä että se rajallinen määrä saadaan kulutettua loppuun mahdollisimman nopeasti ei hyödytä ketään verrattuna tilanteeseen että ihan rauhassa vaan käytetään tasaiseen tahtiin se vähä mitä maailmalta saadaan.

        Nyt kuitenkin esimerkiksi Berliinin kaupunki on ilmoittanut hankkivansa itsenäisesti rokotteita, eikä vain odottavan mitä EU:lta saadaan. Miksei siis valtiokin voisi niin tehdä ? Toki hinta voisi hieman nousta, mutta nythän tuntuu olevan piikki auki. Ehkä tämän koronan ehkäisy olisi kuitenkin sitä tehokkainta talouspolitiikkaa, mutenkin EU näyttää olevan jälkijunassa jos sitä verrataan USA:han, Israeliin tai vaikkapa Islantiin.

        Miksei muuten yksityissektoria ja työterveyshuoltoa käytetä hyväksi nopeamman rokotustahdin aikaansaamiseksi ?

          (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

      6. Countryboy: Miksei muuten yksityissektoria ja työterveyshuoltoa käytetä hyväksi nopeamman rokotustahdin aikaansaamiseksi ?

        Ainakaan tällä hetkellä työterveyshuolloilla ei ole käytössä 70 pakkasasteen luotettavia syväjäädytyspakastimia kai juuri missään päin maata. Yksityissairaaloista joillain voi ollakin, mutta ei kovin monella niistäkään. Tällä hetkellä piikityshenkilökunta ei ole pullonkaula, vaan logistiikka ja rokotteiden saatavuus. Mitä useampaan paikkaan harvoja rokotteita koitetaan pakkasketju säilyttäen jakaa, sitä monimutkaisemmaksi logistiikka menee ja sitä isommaksi hävikin riski kylmäketjun katkeamisten johdosta kasvaa. Matalamman säilytyslämpötilan rokotteita odotellaan yhä. Niitä voisi jakaa työterveyshuoltokin, kuten se jakaa influenssapiikkejäkin.

          (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

      7. siten: Ainakaan tällä hetkellä työterveyshuolloilla ei ole käytössä 70 pakkasasteen luotettavia syväjäädytyspakastimia kai juuri missään päin maata. Yksityissairaaloista joillain voi ollakin, mutta ei kovin monella niistäkään. Tällä hetkellä piikityshenkilökunta ei ole pullonkaula, vaan logistiikka ja rokotteiden saatavuus. Mitä useampaan paikkaan harvoja rokotteita koitetaan pakkasketju säilyttäen jakaa, sitä monimutkaisemmaksi logistiikka menee ja sitä isommaksi hävikin riski kylmäketjun katkeamisten johdosta kasvaa. Matalamman säilytyslämpötilan rokotteita odotellaan yhä. Niitä voisi jakaa työterveyshuoltokin, kuten se jakaa influenssapiikkejäkin.

        Ei säilytykseen välttämättä mitään erikoiskalustoa tarvita:

        CDC:n ohjeistus Pfizer-BioNTech COVID-19 Vaccine

        Eli rokotteita voidaan säilyttää väliaikaisesti niiden kuljetuspakkauksissa – kunhan hiilihappojään täydennyksistä huolehditaan säännöllisesti. Kuivajään jakelu ei varmaankaan ole ylitsepääsemätön ongelma.

        Tämän lisäksi laimentamatonta rokotetta voi säilyttää normaalissa jääkappilämpötilassa max viisi päivää.

        Ei siis luulisi olevan mahdotonta hoitaa logistiikaa vaikka siten, että rokotetta jaettaisiin alueellisiin varastoihin sitä mukaa kun niitä saapuu. Jos käytettävissä on ultrakylmä pakastin, niin hyvä – muuten pitää sitten pärjätä kuivajään kanssa puljaamalla. Näistä varastoista rokoitteita voisi sitten jakaa rokotuspisteisiin 1-2 päivän ennustettua tarvetta varten eikä säilytykseen tarvittaisi muuta kuin jääkaappi.

        Luulisi näin jakelun ja rokottamisen hoituvan kohtuullisilla ponnistuksilla eikä hävikistä pitäisi tulla ongelmia – jos jossain huomataan, että jääkapissa on seissyt rokotteita neljättä päivää, niin kaipa sitten voisi tiedottaa tyyliin ”tänään ja huomenna rokotus heti ensimmäisenä paikalle tuleville”.

          (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

      8. siten: Ainakaan tällä hetkellä työterveyshuolloilla ei ole käytössä 70 pakkasasteen luotettavia syväjäädytyspakastimia kai juuri missään päin maata. Yksityissairaaloista joillain voi ollakin, mutta ei kovin monella niistäkään. Tällä hetkellä piikityshenkilökunta ei ole pullonkaula, vaan logistiikka ja rokotteiden saatavuus. Mitä useampaan paikkaan harvoja rokotteita koitetaan pakkasketju säilyttäen jakaa, sitä monimutkaisemmaksi logistiikka menee ja sitä isommaksi hävikin riski kylmäketjun katkeamisten johdosta kasvaa. Matalamman säilytyslämpötilan rokotteita odotellaan yhä. Niitä voisi jakaa työterveyshuoltokin, kuten se jakaa influenssapiikkejäkin.

        Ei välttämättä tarvita syväjäädytyspakastimia. Rokotteita voi säilyttää myös niiden kuljetuslaatikossa, kunhan vain lisätään kuivajäätä 5 vrk välein. Lisäksi laimentamaton rokote säilyy 5 vrk jääkaapissa.

        Kun rokotteita pitäisi toivonmukaan antaa sitä mukaa kuin niitä saadaan, niin luulisi, että 5+5 vrk riittäisi yhden pakkauksen piikittämiseen eikä kuivajäätäydennyksen kanssa tarvitisi edes välttämättä puljata kuin siinä vaiheessa kun rokotteet lähtevät ”keskusvarastolta”.

          (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

      9. Countryboy:Ehkä tämän koronan ehkäisy olisi kuitenkin sitä tehokkainta talouspolitiikkaa, mutenkin EU näyttää olevan jälkijunassa jos sitä verrataan USA:han, Israeliin tai vaikkapa Islantiin.

        Sinäpä sen sanoit, jos oltaisiin proaktiivisesti asetettu liikkumisen rajoituksia ja liikkumiseen liittyvää testausta ja karanteeneja niin ehkä koko pandemialta olisi vältytty. Mutta tätähän ei voitu tehdä, se kun olisi ’räjäyttänyt’ talouden. Ja koska ei haluttu räjäyttää taloutta näin, päätettiin että sen sijaan räjäytetään talous 🙂

        Ihana katsoa kuinka viisaat ja älykkäät ihmiset osoittautuvat täysiksi idiooteiksi, vain sen vuoksi etteivät kykene käsittelemään maailmaa ja todellisuutta pidemmillä aikaväleillä kuin päivissä ja viikoissa.

          (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

      10. arkkitehti: Mikään mahti maailmassa ei kykene tuottamaan rokotteita niin paljoa, etteikö tämä kevät menisi suurin piirtein samaan tahtiin kuin viime kevät.

        Viime keväänä tarkoitus oli suojata riskiryhmät, jotta sairaanhoito ei romahtaisi. Jos tavoite on tänä keväänä sama, se kai saavutetaan riittävän hyvin rokottomalla jotain satojatuhansia riskiryhmäläistä. Sen jälkeen ei ole mitään välttämätöntä, lain vaatimaa syytä pitää yhteiskuntaa suljettuna.

        Voi tosin olla, että on keksitty jotkut uudet välttämättömät syyt.

          (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

      11. Atomisti: Viime keväänä tarkoitus oli suojata riskiryhmät, jotta sairaanhoito ei romahtaisi. Jos tavoite on tänä keväänä sama, se kai saavutetaan riittävän hyvin rokottomalla jotain satojatuhansia riskiryhmäläistä. Sen jälkeen ei ole mitään välttämätöntä, lain vaatimaa syytä pitää yhteiskuntaa suljettuna.

        Voi tosin olla, että on keksitty jotkut uudet välttämättömät syyt.

        Täytyy korjata, kun ajattelin asiaa. Hommahan ei menekään niin, että kaikkein todennäköisimmin teholle joutuvien suojaaminen estää ”terveydenhoidon romahtamisen. Eniten teholla onkin ilmeisesti 55-70-vuotiaita. Heillä riski on pienempi mutta määrä paljon suurempi.

        Tää kai tarkoittaa, että rokottaa pitääkin jotain pitkälti toista miljoonaa vai?

        Kummallista, muuten, että en ole huomannut tätä puolta pohdittavan, kun on rokostusjärjestyksistä ja ”kakkosrokotuksista” puhuttu. Siis sitä, että miten pitää rokotukset järjestää, että voidaan avata yhteiskunta normaaliksi mahdollisimman pian. Eikö sen pitäisi olla kokolailla ainoa kriteeri? Ymmärrän toki, että hoitokotien vanhukset rokotetaan, mutta tehokkaampaa olisi silti ilmeisesti rokottaa ensin 65-vuotiaita miehiä – tai mistä helposti identifioitavasta porukasta nyt eniten sitten sairaalaan ja etenkin teholle joudutaan. Eli heistä pitäisi aloittaa ja sitten katsoa seuraavaksi suuremmassa riskissä oleva ryhmä. (No, joo, ei tohon sukupuolta voisi oikeasti sotkea mutta periaate on kai kuitenkin on oikein.)

          (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    2. Atomisti: Tässä käsitykseni sähellyksestä vaikka se ei aiheeseen kuulukaan:

      Globaalilla tasolla vielä isompi sähellys on, että testivaiheessa olevista rokotteista kai vain AstraZeneca aloitti rokotteen tuotannon täydellä teholla varastoon jo testivaiheen aikana. Sitten kävi vielä huono tuuri, että AstraZenecan rokote on kolmesta ensimmäisestä se, jonka testitulokset jättääkin epäilyksen varaa rokotteen tehosta. Pfizer ja Moderna käynnistelevät tuotantoa vasta sitä mukaa kun myyntilupia tulee ja rokotetta on jaossa vähän. AstraZenecalla on odottamassa pullotusta satoja miljoonia annoksia.

        (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

      1. huolestunut ja samalla optimisti:

        Globaalilla tasolla vielä isompi sähellys on, että testivaiheessa olevista rokotteista kai vain AstraZeneca aloitti rokotteen tuotannon täydellä teholla varastoon jo testivaiheen aikana. Sitten kävi vielä huono tuuri, että AstraZenecan rokote on kolmesta ensimmäisestä se, jonka testitulokset jättääkin epäilyksen varaa rokotteen tehosta. Pfizer ja Moderna käynnistelevät tuotantoa vasta sitä mukaa kun myyntilupia tulee ja rokotetta on jaossa vähän. AstraZenecalla on odottamassa pullotusta satoja miljoonia annoksia.

        AstraZenecan valmisvarasto menee nyt käyttöön, kun sekä Britannia että Intia rokottavat niillä rokotteilla. Suomen olisi kannattanut tehdä oma sopimus rokoteostoista. EU on tehnyt ilmeisesti huonot rokotussopimukset, joiden kautta rokotteiden saaminen kestää kauemmin kuin niissä länsimaissa, jotka eivät kuulu EU:hun. EU:sta eronnut Britannia, Norja, Sveitsi ja moni muu saa rokotteensa nopeammin kuin EU-maat.

          (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  7. Itse en ole tehnyt mitään ratkaisuja talouteen liittyen korona- aikana. Tilin saldo on paisunut ja on nyt useamman kymppitonnin normaalia korkeampi juuri siksi, että kaikki on ollut vähän jäissä. Summa on jo sen verran suuri, että ihan normaaliin kesähumppaan sitä ei saa menemään, joten ehkä ostan kämpän Viipurista, kun rajoitukset lakkaa. Tai sitten vaan annan asian olla.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    1. kommentti:
      Itse en ole tehnyt mitään ratkaisuja talouteen liittyen korona- aikana. Tilin saldo on paisunut ja on nyt useamman kymppitonnin normaalia korkeampi juuri siksi, että kaikki on ollut vähän jäissä. Summa on jo sen verran suuri, että ihan normaaliin kesähumppaan sitä ei saa menemään, joten ehkä ostan kämpän Viipurista, kun rajoitukset lakkaa. Tai sitten vaan annan asian olla.

      Aina jaksaa ihmetyttää tuollaiset käteiskassat, pörssiin vaan niin jotain tuottaisivat. Samaa aina ihmettelen kun lehdissä kirjoitetaan auervaarojen taikka Microsoft support petoksista miten tileiltä on viety kymppitonneja, luulisi että parempi olisi ettei niin paljoa niin likvidejä varoja tarvitsisi pitää.

        (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  8. Koska keväällä ovat kunnallisvaalit, poliittisesti ikäviä asioita ei ole kerrottu. Joulumielenkin vuoksi rokotusten alku oli iloinen mediatapahtuma ja aikataluista unohdettiin pieni lisäys: jos menee hyvin.
    odotuksia ei osattu tai uskallettu hallita.

    Ensimmäisestä rokotuksesta rokotussuojaan menee kuusi viikkoa ja sittenkin riski on 1:20 eli ihan realistinen. Suoja syntyy kun rotusten kattavuus on riittävä.

    Johnson&Johnsonin yhden rokotuskerran rokote on tärkeä väline, jos halutaan suojata vaikeammin löydettäviä ihmisiä. Kaksi rokotuskertaa on huomattavan vaativa tavoite, vaikka väestörekisterit olivat kunnossa.

    Koronavirusrokote on iso ponnistus logistisesti, tietojärjestelmille ja viestinnälle. Se ei ole mitään ääpäreiden jakamista. Tämän krtominen ei ole onnistunut Suomessa. Siksi uutisointi on väkintääkin outoa ”heti nyt mulle” sähläystä. Tämä muuten ei ole EU:n eikä hallituksen vika, vaikka niin toivottaisiinkin jase ehkä joidenkin oloa helpottaisi.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    1. JTS:

      Koronavirusrokote on iso ponnistus logistisesti, tietojärjestelmille ja viestinnälle. Se ei ole mitään ääpäreiden jakamista. Tämän krtominen ei ole onnistunut Suomessa. Siksi uutisointi on väkintääkin outoa ”heti nyt mulle” sähläystä. Tämä muuten ei ole EU:n eikä hallituksen vika, vaikka niin toivottaisiinkin jase ehkä joidenkin oloa helpottaisi.

      Mielikuvillahan tässä tietysti pitkälti pelataan – valitettavasti vain tiedotuksella on onnistuttu luomaan mielikuva siitä, ettei kukaan halua ottaa vastuuta mistään, mitään ei ole suunniteltu etukäteen eikä kukaan näe mitään tarvetta mitenkään kiirehtiä asiaa vaan rokotukset hoidetaan virka-ajan puitteissa sitä mukakaa kun viitsitään.

      Samaan aikaan kansalaiset voivat uutisista seurata miten muualla otetaan armeija avuksi, rakennetaan rokotushalleja, perustetaan drive-in rokotusasemia jne. Ristiriita kotimaiseen ”ei kuulu mulle, kunnat hoitaa viranpuolesta” ja ”ei tässä mikään kiire ole, kun on pyhätkin” -tiedotukseen on varsin ilmeinen.

      Vaikka valtakunnallisen tason suunnittelulla ja näyttävillä varautumistoimilla rokotusohjelmaa ei rokotetuonannon (ja hyväksymisten) pullonkaulojen vuoksi välttämättä voitaisikaan juuri nopeuttaa, niin jo tunne siitä, että asia otetaan vakavasti ja sen eteen tehdään kaikki mahdollinen, olisi kansalaisille tärkeää. Näyttää kuitenkin siltä, että hallitus avustajakaarteineen ja viestintätoimistoissa työskentelivine puoluesihteireineen on ikään kuin päättänyt sössiä tämän(kin) tiedotuskamppanjan.

        (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  9. Teknisesti ei rokotusten järjestäminen pitäisi olla mikään iso ongelma meillä, vrt esim. ennakkoäänestykset, joissa n. vajaa puolet kansasta käy rutiininomaisesti etukäteen äänestämässä muutaman viikon aikana. Sielläkin on tietty byrokratia kutsukirjeineen, vaalikuorineen, henkilöllisyyden toteamisineen jne, joihin siis olemme tottuneet. Ja keväämmällä saamme taas tätä treenata…

    Toinen vertailukohta voisi olla jokavuotiset kausi-infuenssarokotukset, ikääntyneet(n. miljoona yli 65 v) ovat saaneet juuri piikkinsä sujuvasti parin kuukauden sisällä.

    Siis jos vain olisi millä rokottaa…

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    1. Toinen vertailukohta voisi olla jokavuotiset kausi-infuenssarokotukset, ikääntyneet(n. miljoona yli 65 v) ovat saaneet juuri piikkinsä sujuvasti parin kuukauden sisällä.

      Ei käy vertailukohdaksi. Influenssarokotetta voidaan jakaa ilman ajanvarausta massarokotuksena. Tässä on tietty säilyvyysongelma, jonka takia pitää tietää tarkaan, montako henkeä tulee ja milloin.

        (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  10. Osmo Soininvaara: Ei käy vertailukohdaksi. Influenssarokotetta voidaan jakaa ilman ajanvarausta massarokotuksena. Tässä on tietty säilyvyysongelma, jonka takia pitää tietää tarkaan, montako henkeä tulee ja milloin.

    Ehkä ilmaisin itseäni vähän epäselvästi. Teknisellä tarkoitin nyt lähinnä ihmisten mobilisointia rokotustilanteisiin. Toki olen tietoinen siitä, että tämänhetkinen saatavilla oleva rokote on hankalampi logistisesti. Helpompia lienee tulossa. Ja ellen nyt ihan väärin muista niin influenssarokotettakin viime syksynä pistettiin ainakin Espoossa vain ajanvarauksella.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    1. Jokke49: Ehkä ilmaisin itseäni vähän epäselvästi. Teknisellä tarkoitin nyt lähinnä ihmisten mobilisointia rokotustilanteisiin. Toki olen tietoinen siitä, että tämänhetkinen saatavilla oleva rokote on hankalampi logistisesti. Helpompia lienee tulossa. Ja ellen nyt ihan väärin muista niin influenssarokotettakin viime syksynä pistettiin ainakin Espoossa vain ajanvarauksella.

      Terveyskeskuksesta ei saa apua edes irronneeseen käteen ilman ajanvarausta. Oudompaa on se, että ei tunnu olevan mitään ajatusta systeemistä jolla ihmisiä kutsuttaisiin rokotukseen vaan odotetaan että ”kai ne sieltä osaavat tulla”. Jos toimii näin, niin ensin tulee valtavasti liikaa ja sitten osa ei tajua tulla ollenkaan.

        (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  11. Uskon myös kotimaisen kulutuksen lisääntymiseen lyhyellä tähtäyksellä. Pitemmällä tähtäyksellä yksityinen kulutus ei voi lisääntyä koska olemme menettäneet kilpailukykymme Kiinan ym. suhteen ja kokonaiskulutuksesta entistä suurempi osa menee annettujen hoito- ja koulutuslupausten katteeksi kiertäen tosin talouteen hoitajien ja opettajien palkkoina. – Tässä tilanteessa EU:ssa tulisi laskea palkkoja kilpailukyvyn lisäämiseksi ja nostaa korkoja investointien tuottoa kannustamaan. Jälkimmäinen taitaa olla mahdotonta zombipankkien ja -yritysten kaatumista pelättäessä joten joudumme hitaaseen hivutukseen ellei korttitalo romahda.

    Käytän tilaa myös Verde-lehden pääkirjoituksen ”Juridisen kömpelyyden hinta on kova” kommentointiin. Olen hengessä samaa mieltä kirjoituksen kanssa ja nimenomaan siinä, että kaipaan virkamiesrohkeutta säädösten soveltamiseen. Virkamieskin voi kunniallisena kansan palvelijana vähän ottaa riskiä oman uransa kannalta. Poliitikoille riski sopii vielä paremmin, koska heille järjestyy aina joku suojatyöpaikka viimeistään viestintätoimesta tai maakuntain liiton erityistehtävistä.

    Vetoaminen Olaus Petrin kohtuullisuuteen törmää kuitenkin usein erilaisiin käsityksiin kohtuullisuudesta. Myös ajatus lakien tarkoituksen kirjaamiseksi lain ensimmäisekisi pykäläksi on ongelmallinen koska lait ovat kompromisseja ja keskenään ristiriitaisia.

    Sote on helppo esimerkki. Jokainen puolue ja poliitikkokin tuntuu antavan sotehankkeelle omat päämääränsä vaikka kyse on (mielestäni) yksinkertaisesti perustuslain takaamien peruspalvelujen tarjoamisesta tasa-arvoisesti yhdenvertaisesti rahoitettuina.

    Nyt on USA:ssa ajankohtainen kysymys voiko presidentti armahtaa itsensä? Suoralta kädeltä yleinen talonpoikainen kohtuullisuus sanoo että ei voi. Mutta sitten hyvin palkattu juristi ehkä toteaa, että presidentillä on oikeus armahtaa kansalaisia ja koska presidenttikin on syntyperäinen kansalainen, voi hän itsensä armahtaa. Onko tämä lähellä Russelin paradoksia?

    Lakien ristiriita on mielestäni ilmeinen mm. suurten eläkkeiden raippaveron kohdalla. Työeläkelakien mukaan saamme ansioon suhteutetun eläkkeen, josta on maksettu ansioon suhteutettu maksu. Raippavero syö suurituloisten eläkkeestä merkittävän osan. Toisaalta valtio lupaa ja pakottaa ansiosuhteiseen eläkkeeseen, toisaalta ottaa sen pois. Korkein oikeus ei noudattanut Olaus Petrin kohtuullisuutta, vaan totesi valittajalle valtiolla olevan oikeus verottaa epäoikeudenmukaisesti. (Joltain nurkaltaan tämä päätös perustui lakien valmisteluaineistossa olevaan väärään tulkintaan eläke- ja palkkatulojen vertailukelpoisista veroasteista.)

    Jos Korkein oikeus ei katso voivansa kohtuullistaa lakeja ja kun lakien asiaperusteissakin saattaa olla virheitä, joudumme ikuisesti tarpomaan terveen järjen ja juristerian sekä poliittisen tarkoituksenmukaisuuden suossa mistä resilienssistä Osmoakin on kiittäminen.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

Vastaa käyttäjälle Peksu Peruuta vastaus

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Notify me of followup comments via e-mail. You can also subscribe without commenting.