Miksi Tampereen seudulla menee niin hyvin?

Kävin MDI:n lei­vis­sä levit­tä­mäs­sä kau­pun­gis­tu­mi­sen ilo­sa­no­maa Tam­pe­reen seu­dul­la. Ohei­nen kolum­ni on jul­kais­tu Tam­pe­reen­seu­dun sivuil­la.

Tutus­tuin tam­pe­re­lai­seen kau­pun­kie­lä­mään ensim­mäi­sen ker­ran kun­nol­la vuon­na 1981. Olin sil­loin val­taa­mas­sa kaup­pa­hal­lin viras­to­ta­loa, jon­ka pur­ka­mi­ses­ta moder­nin pank­ki­kiin­teis­tön tiel­tä oli rii­del­ty pitkään.

Tam­pe­reel­la oli jo sil­loin lähin­nä opis­ke­li­joi­hin nojaa­vaa vil­kas­ta kan­sa­lais­toi­min­taa, mut­ta kau­pun­ki orga­ni­saa­tio­na näyt­täy­tyi todel­la junttina.

Nyt lähes 40 vuot­ta myö­hem­min on vai­kea taju­ta, että tämä maam­me ava­ra­kat­sei­sim­piin ja moder­neim­piin kuu­lu­va kau­pun­ki on se sama. Iso on ollut hen­ki­nen muu­tos. Kaup­pa­hal­lin viras­to­ta­lon pur­ka­mis­ta­kaan ei kukaan enää esitä.

Osaajat keskittyvät, vain Tampereen seutu pärjää Helsingille

Osaa­mis­ta vaa­ti­vat työ­pai­kat kes­kit­ty­vät Suo­mes­sa rajus­ti. Niin ne teke­vät kaik­kial­la maa­il­mas­sa. Osaa­jat hakeu­tu­vat tois­ten­sa luo, kos­ka tar­vit­se­vat toi­si­aan työs­sään ja pitä­vät tois­ten­sa seu­ras­ta vapaa-aikana.

Ylem­män aka­tee­mi­sen lop­pu­tut­kin­non suo­rit­ta­neis­ta 25–34 ‑vuo­tiais­ta 77 % asuu vii­den yli­opis­to­kau­pun­gin ympä­ris­tös­sä, Hel­sin­gin, Tam­pe­reen, Turun, Oulun ja Jyväs­ky­län seu­duil­la. Näi­den yhteen­las­ket­tu osuus kas­vaa joka vuo­si. Muut yli 60 seu­tu­kun­taa jaka­vat jäl­jel­le jää­vät 23 %. Sii­nä ovat muka­na esi­mer­kik­si opet­ta­jat, kärä­jä­oi­keuk­sien tuo­ma­rit, lää­kä­rit ja apteek­ka­rit, jot­ka ovat ymmär­ret­tä­vis­tä syis­tä jakau­tu­neet tasai­sem­min ympä­ri maa­ta. Jos olet perus­ta­mas­sa kor­ke­aan osaa­mi­seen perus­tu­vaa yri­tys­tä, ei valit­ta­va­na­si ole pal­jon paikkakuntia.

Hel­sin­gin seu­dul­la nois­ta nuo­ris­ta kor­kea­kou­lu­te­tuis­ta asuu jo yli puo­let, Tam­pe­reel­la noin kym­me­nen pro­sent­tia ja nois­sa kol­mes­sa muus­sa sel­väs­ti vähem­män. Suo­mes­ta uhkaa tul­la yhden menes­ty­vän kau­pun­gin maa. Jos tätä halu­taan estää alue­po­li­tii­kal­la, ei hyö­dy­tä tukea syr­jä­seu­tu­ja vaan noin nel­jää muu­ta, sil­lä syr­jä­seu­dut eivät Hel­sin­gin kans­sa kilpaile.

Kun Hel­sin­gis­sä kysyy nuo­ril­ta työ­uraa aloit­te­le­vil­ta, mis­sä nämä ovat opis­kel­leet, moni on opis­kel­lut Oulus­sa, Turus­sa, Jyväs­ky­läs­sä tai vaik­ka Lap­peen­ran­nas­sa. Vain har­va ker­too opis­kel­leen­sa Tam­pe­reel­la, vaik­ka kau­pun­gis­sa kou­lu­te­taan nuo­ria pal­jon. Mihin he mene­vät? He pysy­vät Tampereella.

Tam­pe­reen pito­voi­ma on olen­nai­ses­ti mui­ta maa­kun­tien kor­kea­kou­lu­paik­ka­kun­tia parempi.

Mikä tekee Tampereen seudusta niin vahvan?

Ker­ran tun­nis­sa kul­ke­vat nopeat junat Hel­sin­kiin ovat saa­neet Hel­sin­gin seu­dun ja Tam­pe­reen seu­dun ver­kos­toi­tu­maan hyvin. Juna on toi­mis­tois­sa työs­ken­te­le­vien kul­ku­neu­vo, kos­ka he voi­vat teh­dä työ­tään junas­sa. Sama muu­ten kos­kee ratikkaa.

Ilman junaa Tam­pe­re ei oli­si Tampere.

Vail­la mer­ki­tys­tä ei ole myös­kään se hen­ki­sen ilma­pii­rin muu­tos, jos­ta aloi­tin. Tam­pe­reel­la on täs­sä asias­sa hyvä maine.

Noin 15 vuot­ta sit­ten tapah­tu­nut asuin­toi­vei­den muu­tos urbaa­nim­mik­si yllät­ti kaik­ki myös Hel­sin­gis­sä. Se näkyy par­hai­ten asun­to­jen hin­to­jen suh­teel­li­se­na muu­tok­se­na. Ker­ros­ta­loa­sun­to­jen hin­nat kes­kus­tan tun­tu­mas­sa ovat nous­seet sel­väs­ti suh­tees­sa kau­em­pa­na sijait­se­viin ker­ros­ta­loi­hin ja myös suh­tees­sa pien­ta­loi­hin. Näin on käy­nyt kaik­kial­la muu­al­la Suo­mes­sa pait­si Oulussa.

Kaik­ki eivät halua asua urbaa­nis­ti – onnek­si sil­lä kaik­ki eivät mah­tui­si­kaan – mut­ta aiem­paa useam­pi halu­aa ja eri­tyi­ses­ti kou­lu­te­tut nuo­ret usein haluavat.

Tam­pe­reel­la on pal­jon parem­mat mah­dol­li­suu­det vas­ta­ta urbaa­nin asu­mi­sen kysyn­tään kuin Hel­sin­gil­lä. Hel­sin­gin seu­dul­la vain 10 % asun­nois­ta on kan­ta­kau­pun­gin alu­eel­la. Tam­pe­reen ruu­tu­kaa­va-alu­een osuus on pal­jon suurempi.

Tam­pe­reen seu­dul­la on myös vas­tat­tu asun­to­jen tar­pee­seen väke­väm­min kuin Hel­sin­gin seu­dul­la. Asun­not ovat kal­lis­tu­neet, mut­ta eivät niin koh­tuut­to­mas­ti kuin Helsingissä.

Tam­pe­reel­la on pal­jon työt­tö­miä, kos­ka työt­tö­män on jär­ke­vää muut­taa kas­vu­kes­kuk­seen. Tämän sanoi aika­naan jo Aris­to­te­les. Taan­tu­vien teol­li­suusa­luei­den Suo­mes­ta on muu­tet­tu pal­jon Tam­pe­reel­le, kos­ka Hel­sin­gis­tä ei saa asun­toa jär­ke­väl­lä hinnalla.

Jär­ke­vän hin­tai­nen asu­mi­nen siir­tää myös työ­paik­ko­ja Hel­sin­gis­tä Tam­pe­reel­le.  Asun­to­tuo­tan­toon kan­nat­taa panos­taa isosti.

Mer­kit­tä­vä syy Tam­pe­reen menes­tyk­sel­le on, että alue koe­taan hyväk­si asuinympäristöksi.

Jot­ta ei meni­si pel­käk­si kehu­mi­sek­si, yksi moi­te­kin pitää antaa: Tam­pe­reen kokoi­ses­sa kau­pun­gis­sa luu­li­si fil­la­rin ole­van pal­jon suo­si­tum­pi kuin on.

Kaupunkiseudut kilpailevat, eivät yksittäiset kunnat

Suu­tu­tin vuo­si sit­ten tur­ku­lai­set sano­mal­la, että ovat Turun seu­dul­la rii­del­leet itsen­sä pois maa­il­man­kar­tal­ta. En pyy­dä anteek­si, sil­lä olin tosis­sa­ni. Seu­dun huo­no yhteis­työ on hei­ken­tä­nyt huo­mat­ta­vas­ti Turun seu­dun menes­tys­tä. On se hei­ken­tä­nyt sitä Hel­sin­gin seu­dul­la­kin, mut­ta Hel­sin­gil­lä on varaa antaa muil­le tasoi­tus­ta, Turul­la ei ole.

Kak­si­kym­men­tä vuot­ta oli­si sano­nut samaa Tam­pe­rees­ta. Aika hap­pa­mia oli­vat sil­loin tam­pe­re­lais­ten päät­tä­jien kom­men­tit Pirk­ka­las­ta ja pirk­ka­la­lais­ten Tam­pe­rees­ta. En oikein tie­dä, mitä on tapah­tu­nut, mut­ta nyt asiat ovat pal­jon parem­min. Toi­vot­ta­vas­ti kyse ei ole vain parem­mas­ta her­ra- ja rou­va-onnes­ta, sil­lä jos näin on, hyvä tilan­ne voi muut­tua kun­nal­lis­vaa­leis­sa kerralla.

Ei ole mitään Pirk­ka­lan tai Ylä­jär­ven kil­pai­lu­ky­kyä ilman seu­dun kil­pai­lu­ky­kyä, eikä Tam­pe­re­kaan kovin hyvin pär­jäi­si ilman koko asuin­seu­dun menestystä.

Jos­kus ennen olin sitä miel­tä, että kau­pun­ki­seu­dun pitäi­si koos­tua yhdes­tä kun­nas­ta. Mate­ma­tii­kas­ta olin oppi­nut, että osa-opti­moin­ti joh­taa huo­nom­paan tulok­seen kuin koko­nai­sop­ti­moin­ti. Sit­ten aloin kat­soa ympä­ril­le­ni Hel­sin­gin seudulla.

Hel­sin­ki, Espoo ja Van­taa ovat kaik­ki epä­on­nis­tu­neet ala­kes­kus­ten kehit­tä­mi­ses­sä. Itä­kes­kus, Mal­mi, Tik­ku­ri­la, Myyr­mä­ki, Lep­pä­vaa­ra ja Matin­ky­lä nyt esi­mer­kik­si. Sen sijaan, että ala­kes­kuk­sis­ta oli­si teh­ty toi­mi­via pik­ku­kau­pun­ke­ja, nii­tä on teh­ty nuk­ku­ma­lä­hiöi­tä kaup­pa­kes­kuk­sen ympä­ril­le ilman mitään kau­pun­kiin liit­ty­vää katue­lä­mää. Se on val­ta­va mene­tet­ty mahdollisuus.

Ainoat onnis­tu­neet ”lähiöt” ovat Kera­va, Jär­ven­pää ja Hyvin­kää. Ne ovat onnis­tu­nei­ta, kos­ka ”lähiöl­lä” on oikeus päät­tää omis­ta asioistaan.

Kau­pun­kia­seu­duil­le tar­vit­tai­siin joi­tain yhtei­siä peli­sään­tö­jä – esi­mer­kik­si yhtei­sö­ve­ro­tu­lot pitäi­si tasa­ta kaik­kien kun­tien kes­ken, jot­ta kaa­voi­tuk­ses­sa ei teh­täi­si tyh­myyk­siä – ja tämän vas­ta­pa­no­na kult­tuu­ri­tar­jon­taa pitäi­si rahoit­taa yhtei­ses­ti. Voi­si myös aja­tel­la, että kun­ta­ve­rot, sil­tä osin kuin tulot ylit­tä­vät 100 000 euroa vuo­des­sa, mak­set­tai­siin yhtei­seen kas­saan, jot­ta asuk­kai­den hou­kut­te­lus­sa ei kes­ki­tyt­täi­si rik­kai­den houkutteluun.

Muu­ten on vain hyväk­si, että kun­nat vähän kil­pai­le­vat sii­tä, mis­sä on hyvä asua.

On myös Tam­pe­reen etu, että seu­dun muut kun­nat pys­ty­vät tar­joa­maan sel­lais­ta asu­mis­ta, jota Tam­pe­re ei pys­ty tarjoamaan.

Segregaatio on viheliäinen uhka

Käy­des­sä­ni vuo­si sit­ten puhu­mas­sa eräs­sä tilai­suu­des­sa Tam­pe­reel­la, joku kysyi, mik­si työt­tö­mil­le raken­ne­taan ARA-asun­to­ja Kos­ki­puis­toon, jos­ta taval­li­sel­la pal­kan­saa­jal­la ei ole mitään mah­dol­li­suuk­sia hank­kia asuntoa.

Tam­pe­reen seu­tu on jo niin iso, että segre­gaa­tio muo­dos­taa sil­le var­tee­no­tet­ta­van uhan. Segre­gaa­tio on vihe­liäi­nen ongel­ma, jon­ka tor­ju­mi­sek­si kan­nat­taa käyt­tää pal­jon rahaa. Kei­not sii­hen ovat kui­ten­kin aika vähäiset.

Me pys­tym­me estä­mään tehok­kaas­ti yksi­puo­lis­ten rik­kai­den asui­na­luei­den syn­tyä, kuten näkö­jään teh­dään Kos­ki­puis­tos­sa. Sen sijaan kei­not estää köy­hyys­kes­kit­ty­miä ovat vähäi­sem­piä. Nii­den ris­ki Tam­pe­reen seu­dul­la on var­tee­no­tet­ta­va juu­ri sik­si, että asun­to­ti­lan­ne on koh­ta­lai­sen hyvä.

Jos nimit­täin asun­to­ti­lan­ne muut­tuu niin hyväk­si, että asun­nois­ta tulee yli­tar­jon­taa, tyh­jil­leen uhkaa­vat jää­dä hal­vim­mat alu­eet. Nii­den asun­nois­ta tulee eri­tyi­sen hal­po­ja, mikä hou­kut­te­lee sin­ne mak­su­ky­vyt­tö­mim­piä asukkaita.

Huo­not asui­na­lu­eet pää­ty­vät lopul­ta aika köy­hien asui­na­lueik­si. Tätä ei voi estää kuin sil­lä, ettei raken­na huo­noa min­ne­kään. Jos jon­ne­kin kui­ten­kin on raken­net­tu huo­noa, sitä kan­nat­taa paran­taa niin kau­an kuin vie­lä voi.

 

 

78 thoughts on “Miksi Tampereen seudulla menee niin hyvin?”

  1. Toi­sek­si vii­mei­ses­sä kap­pa­lees­sa mai­nit­set todel­la haas­ta­van kau­pun­gin pit­kän ajan joh­ta­mis­haas­teen: asun­to­ja pitää olla tar­jol­la mut­tei niin pal­jon että vii­mei­set ovat lii­an hal­po­ja. No tänään, mikä on lii­an hal­pa? Pitäi­si­kö Hel­sin­kiä raken­taa nopeam­min vai hitaammin?

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  2. On myös Tam­pe­reen etu, että seu­dun muut kun­nat pys­ty­vät tar­joa­maan sel­lais­ta asu­mis­ta, jota Tam­pe­re ei pys­ty tarjoamaan.”

    Tuo on tot­ta. Tam­pe­reel­la esim. oma­ko­ti­ta­lo­tont­te­ja ei ole täl­lä het­kel­lä tar­jol­la lain­kaan. Tont­tiar­von­nas­sa vain pie­ni mur­to-osa sai ton­tin, kun kysyn­tä ylit­ti tar­jon­nan. Mut­ta esim. Ylö­jär­vel­lä kysyn­tä ylit­ti tont­ti­tar­jon­nan vie­lä enem­män. Siel­lä­kin myy­dään nyt eioo­ta. Lem­pää­läs­sä samoin, ja Kan­ga­sal­ta­kaan ei tont­te­ja saa enää kuin kun­nan ei-Tam­pe­reen puo­lei­sis­ta osis­ta. Jän­nä jut­tu, että koro­na­vuon­na, kun pien­ta­lo­tont­tien kysyn­tä räjäh­ti, kaik­ki Tam­pe­reen naa­pu­ri­kun­nat ovat tul­leet yllä­te­tyik­si sii­tä, ettei tont­ti­tar­jon­taa ole ollut­kaan riit­tä­väs­ti. Nyt tont­te­ja han­ki­taan sit­ten Päl­kä­neel­tä, Vesi­lah­del­ta ja muis­ta pykä­län kau­em­pa­na Tam­pe­reel­ta ole­vis­ta kun­nis­ta, kun lähem­pää pien­ta­lo­tont­te­ja ei löy­dy. Näis­sä tont­ti­myyn­nit ovat ilmei­ses­ti jopa monin­ker­tais­tu­neet tänä vuon­na aiem­piin vuo­siin verrattuna.

    Tam­pe­reen seu­dul­la suu­ri­tu­loi­sin kun­ta on Pirk­ka­la. Mut­ta se ei ole kui­ten­kaan pääs­syt saa­vut­ta­maan Kau­niais­ten tyyp­pis­tä ase­maa alu­een alim­man kun­nal­lis­ve­ron kun­ta­na, vaan on vero­ta­sos­saan 0,25 % Tam­pe­reen ylä­puo­lel­la. Se on estä­nyt suu­ri­tu­loi­sim­pien valu­mis­ta vie­lä voi­mak­kaam­min sii­hen kun­taan. Ihan rii­doit­ta Pirk­ka­lan ja Tam­pe­reen asiat eivät ole eden­neet. Kaak­kois-Pirk­ka­lan kaa­va­han­ke, jos­sa Pirk­ka­laan piti alun­pe­rin tul­la 15 000 asu­kas­ta lisää hyvin lähel­le Tam­pe­reen rajaa, kaa­tui lopul­ta 2019. Tam­pe­reen kau­pun­ki ei oikein tykän­nyt sii­tä, että aivan sen rajan tun­tu­maan oli suun­nit­teil­la alu­een Tam­pe­reen seu­dun erään­lai­nen kak­kos­kes­kus­ta, joka oli­si kil­pail­lut Tam­pe­reen kan­ta­kau­pun­gin kans­sa mm. asu­tus­ti­hey­des­sä ja kau­pal­li­sis­sa pal­ve­luis­sa. Saa näh­dä, mil­lais­ta kau­pun­ki­ke­hi­tys­tä Pirk­ka­lan seu­raa­vien kun­ta­vaa­lien jäl­kei­set val­tuu­te­tut haluavat.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  3. Muis­te­len, että 2005 vuon­na kir­joi­tit Oulus­ta Suo­men kak­kos­kau­pun­ki­na. Oli­ko­han tuo sil­loin sinul­ta vain heit­to vai onko kau­pun­geis­sa tapah­tu­nut joku iso muu­tos? Oli­si mie­le­ne­kiin­tois­ta, jos ver­tai­li­sit kau­pun­gis­tu­mis­ke­hi­tyk­sen suun­tia nyt ver­rat­tu­na 15 vuo­den takai­seen. Mikä on muut­tu­nut ja miksi?

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  4. Kuka muka tekee mitään jär­ke­vää duu­nia spå­ras­sa, joka pysäh­te­lee pahim­mil­laan 100m välein ja ihmi­siä ramp­paa sisään ja ulos? 

    Lisäk­si epä­so­si­aa­li­nen aines möly­ää ja jopa las­kee alleen. En kos­kaan unoh­da japa­ni­lais­ten turis­tien jär­kyt­ty­neen epä­us­koi­sia kat­sei­ta, kun spur­gun kusi lori­si pen­kil­tä lat­tial­le. Sii­nä kult­tuu­ris­sa var­maan kuol­tai­siin mie­luum­min kuin häpäis­täi­si itse­ään ja maan­mie­hi­ään noin.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

    1. Tho­masW:
      Kuka muka tekee mitään jär­ke­vää duu­nia spå­ras­sa, joka pysäh­te­lee pahim­mil­laan 100m välein ja ihmi­siä ramp­paa sisään ja ulos? 

      Myös lähi lii­ken­teen bus­si pysäk­kien sijain­nit on 100m välein ja bus­sin pysäh­ty­mi­nen ja sisään­tu­lob on vie­lä isom­pi haas­te kun ainoa vaih­toeh­to on nous­ta bus­siin etuo­ves­ta kul­jet­ta­jan puo­lel­ta. Nyt Col­vid-19 epi­de­mian takia kus­ki ei myy edes lip­pu­ja. Rai­tio­vau­nun hyvä puo­li on sii­nä että sisään voi astua edes­tä, sivus­ta ja takaa. Myös siel­tä pää­see nopeam­min pois. Yleen­sä menen rai­tio­vau­nun taak­se jo kun rai­tio­vau­nu tulee pysäkille.

        (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

    2. Tho­masW:

      Lisäk­si epä­so­si­aa­li­nen aines möly­ää ja jopa las­kee alleen. En kos­kaan unoh­da japa­ni­lais­ten turis­tien jär­kyt­ty­neen epä­us­koi­sia kat­sei­ta, kun spur­gun kusi lori­si pen­kil­tä lat­tial­le. Sii­nä kult­tuu­ris­sa var­maan kuol­tai­siin mie­luum­min kuin häpäis­täi­si itse­ään ja maan­mie­hi­ään noin. 

      Tuo ei ole jul­ki­sen lii­ken­teen ongel­ma vaan suo­ma­lais­ten oma käy­tös . Minul­la oli ihan saman­lai­nen koke­mus lähi­lii­ken­teen junas­sa mat­kal­la Hel­sin­gin pää­rau­ta­tie­a­se­mal­ta Kauklah­den ase­mal­le kun jos­sain Lep­pä­vaa­ras­sa tuli täl­läi­nen epä­so­si­aa­li­nen aines joka käy­tän­nös­sä istah­ti pen­keil­le ja junan lat­tial­le minun ja kah­den hol­lan­ti­lais­ten mat­kus­ta­jien väliin ja dogaa­mi­nen luon­nol­li­ses­ti alkoi heti. Minua itse hävi­tet­ti se huma­las­sa ole­va puhe­kie­li joka oli ruot­sin, englan­nin ja ole­mat­to­man sak­san­kie­len seka­mels­ka jota nämä vei­ja­rit alkoi­vat puhua näi­den hol­lan­ti­lais­ten mat­kus­ta­jien kanssa.
      Toki täs­sä­kin oli kysees­sä suo­ma­lais­ten vähem­mis­tö. Kyl­lä myös Kes­ki-Euroo­pas­sa on kal­ja ja olut kult­tuu­ria mut­ta har­vem­min sitä näkee lähi­lii­ken­teen junas­sa ja suo­raan töl­kis­tä (kos­ka six­baciä ei ole myy­tä­vil­lä Kes­ki-Euroo­pas­sa) . Minua­kin hävit­ti mut­ta se ei ole jouk­ko­lii­ken­teen ongel­ma. Itse asias­sa var­ti­jat tuli­vat junaan ja alkoi­vat kes­keä näi­tä vei­ja­rei­ta lopet­ta­maan juo­min­git ja saa­vat hää­dön. Lopul­ta näin tapah­tui. Kyl­lä tämä on enem­män asen­ne kysy­mys. Lähi­lii­ken­tees­sä on pal­jon lap­si per­hei­tä ja hei­dän käyt­täy­ty­mi­ses­sä ei ole mitään moitittavaa.

        (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

      1. Rahul Soma­ni: Kyl­lä myös Kes­ki-Euroo­pas­sa on kal­ja ja olut kult­tuu­ria mut­ta har­vem­min sitä näkee lähi­lii­ken­teen junas­sa ja suo­raan töl­kis­tä (kos­ka six­baciä ei ole myy­tä­vil­lä Keski-Euroopassa) .

        Sak­sas­ta en nyt heti muis­ta, mut­ta Espan­jas­sa kyl­lä olut­ta olen osta­nut kuu­den töl­kin pak­kauk­sis­sa. Tosin en ymmär­rä miten oluen pak­kaus­kool­la ja huo­nol­la. käy­tök­sel­lä oli­si jokin yhteys.

          (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

      2. Mat­ti Kin­nu­nen: Sak­sas­ta en nyt heti muis­ta, mut­ta Espan­jas­sa kyl­lä olut­ta olen osta­nut kuu­den töl­kin pak­kauk­sis­sa. Tosin en ymmär­rä miten oluen pak­kaus­kool­la ja huo­nol­la. käy­tök­sel­lä oli­si jokin yhteys. 

        Sinän­sä pak­kaus­ten koosl­la ole väliä mut­ta lähi­lii­ken­teen junis­sa alko­ho­lin naut­ti­mi­nen on kielletty.

          (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  5. Niin Tam­pe­re tai­taa nyt kas­vaa nopeam­min kuin Hel­sin­ki. Mut­ta työt­tö­myys on myös kor­kea noin 14%. Osin raken­teel­lis­ta vie­lä, mut­ta myös työt­tö­mien muut­toa kau­pun­kiin. Kau­pun­gil­la on yli­suu­ri hallinto/julkinen sek­to­ri ja sen mukai­nen byro­kra­tia. Uudet teol­li­set työ­pai­kat mene­vät pal­jol­ti naa­pu­ri kun­tiin, kuten Lem­pää­lä, Ylö­jär­vi jne. Kun Tam­pe­reen byro­kra­tia vie­lä miet­tii asi­aa, naa­pu­ri­kun­nas­ta on jo löy­ty­nyt tont­ti. Ei sinän­sä paha asia.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  6. Alue­po­li­tii­kas­ta puhee­nol­len. On hyvä kysyä aluei­den lisäk­si sitä, mitä sil­lä pitäi­si tukea. Itse tie­dän Hel­sin­gis­sä muu­ta­mia tyyp­pe­jä IT-alalta(insinööriä/tekniikan toh­to­ria), jot­ka muut­ti­vat Hel­sin­kiin sen takia kos­ka yli­opis­to­kou­lu­tet­tu puo­li­so ei saa­nut töi­tä Oulus­ta. Eli täl­lai­sis­sa tapauk­sis­sa alue­po­li­tiik­kaa ei oli­si ollut teol­li­suu­den tuke­mi­nen, vaan nais­val­tais­ten töi­den luo­mi­nen Hel­sin­gin ulko­puo­li­siiin kasvukeskuksiin.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

    1. Arvaan, että kyse oli sii­tä, että yli­opis­to­kou­lu­tet­tu puo­li­so oli opet­ta­ja tai sosi­aa­li­työn­te­ki­jä tai muu jul­ki­sen sek­to­rin aka­tee­mi­nen, jol­lai­sia kou­lu­te­taan Oulus­sa, ja jol­lai­sil­le ei todel­la­kaan löy­dy töi­tä yli­opis­to­paik­ka­kun­nil­ta kovin­kaan helposti.

      Opet­ta­jien kou­lu­tuk­sen kes­kit­tä­mi­nen muu­ta­mal­le yli­opis­to­paik­ka­kun­nal­le on raho­jen heit­tä­mis­tä kank­ku­lan kai­voon. Kun opet­ta­jao­pis­ke­li­ja ver­kos­toi­tuu esim. hank­ki­mal­la esim. DI:n puo­li­sok­seen, tämä ei todel­la­kaan enää muu­ta maa­seu­dul­le pik­ku­kau­pun­kiin, jos­sa viran voi rea­lis­ti­ses­ti saa­da, vaan jää puo­li­son­sa kans­sa Ouluun tai Tam­pe­reel­le ja tekee mui­ta kuin kou­lu­tus­ta vas­taa­via töi­tä — tai sit­ten muut­taa pää­kau­pun­ki­seu­dul­le, jos­sa on opet­ta­jil­la­kin jon­kin­lai­set mah­dol­li­suu­det saa­da kou­lu­tus­ta vas­taa­via töitä.

        (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  7. Tam­pe­reel­la on pit­kä teol­li­suus­his­to­ria, monia­lai­nen yli­opis­to ja tek­nil­li­nen kor­kea­kou­lu. Nokia veti Tam­pe­reen kehi­tyk­sen tasai­seen nousuun 90-luvun lamas­ta, ja loi Tam­pe­reel­le laa­jan digi­taa­li­sen teol­li­suus­poh­jan. Tam­pe­reel­ta on voi­nut myös käy­dä Hel­sin­gis­sä päi­vä­töis­sä junal­la tai moot­to­ri­tie­tä pitkin. 

    Tam­pe­reen kes­kus­ta on tii­vis, kult­tuu­rie­lä­mä aktii­vis­ta ja oikeas­taan kaik­kea löy­tyy mitä Hel­sin­gis­tä­kin. Hin­nat ovat Hel­sin­kiä hal­vem­pia, luon­to on Tam­pe­reel­la lähel­lä ja ylei­nen tun­nel­ma Tam­pe­reel­la on Hel­sin­kiä rau­hal­li­sem­pi ja arki­sem­pi. Tam­pe­reel­la on yleen­sä myös oikea lumi­nen tal­vi. Segre­gaa­tio on tois­tai­sek­si vähäis­tä Tam­pe­reel­la. Mitään sel­keäs­ti huo­no­ja asui­na­luei­ta ei ole.

    McKin­seyn rapor­tis­sa Tam­pe­re mai­ni­taan Euroop­pa­lai­se­na ”supers­tar hubina”.
    https://www.mckinsey.com/featured-insights/future-of-work/the-future-of-work-in-europe

    Suu­ris­ta tule­vai­suu­den hank­keis­ta tun­nin juna Hel­sin­kiin on siel­lä kär­ki­pääs­sä. Muu­ten­kin VR:n kapa­si­teet­ti oli ennen koro­naa aika rajoil­la, junat Hel­sin­kiin oli­vat usein lop­puun­myy­ty­jä jo edel­li­se­nä päivänä.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

    1. TL: Suu­ris­ta tule­vai­suu­den hank­keis­ta tun­nin juna Hel­sin­kiin on siel­lä kär­ki­pääs­sä. Muu­ten­kin VR:n kapa­si­teet­ti oli ennen koro­naa aika rajoil­la, junat Hel­sin­kiin oli­vat usein lop­puun­myy­ty­jä jo edel­li­se­nä päivänä.

      Radal­le oli­si mah­tu­nut junia pal­jon enem­män­kin, jos kaik­ki junat meni­si­vät samaa vauh­tia. Kapa­si­teet­ti lop­puu sik­si, että radal­la menee sekä lähi­ju­nia että Pen­do­li­no­ja samaa kais­taa pit­kin. Kun ensin on men­nyt Pen­do­li­no, ja sit­ten lähi­ju­na köröt­te­lee samaa reit­tiä, ja sit­ten taas Pen­do­li­no, kis­koil­le mah­tuu pahim­mil­laan vain 3–4 junaa tun­nis­sa. Jos kaik­ki ajai­si­vat 120 km/h, nii­tä voi­si ajaa 3 minuu­tin välein. Sil­loin junia mah­tuu 15 pel­käs­tään yhteen suun­taan mene­väl­le yhdel­le raiteelle.

      Hal­vin kapa­si­tee­tin nos­to­toi­men­pi­de tuol­le ratao­sal­le oli­si hitai­den junien kul­ku­no­peu­den nopeu­tus. Mut­ta eihän se käy. Kul­ku­no­peuk­sis­ta kun päät­tää VR ja radois­ta vas­taa Väy­lä­vi­ras­to. Ei sil­lai saa teh­dä, kun radat ja ope­roin­ti on ero­tet­tu, että sai­si kapa­si­teet­tia nos­tet­tua pyy­tä­mäl­lä junia aja­maan saman­lai­sem­paa vauh­tia kes­ke­nään. Mut­ta nyky­käy­tän­tö on yhtä jär­ke­vää, jos yksi­kais­tai­sel­la auto­tiel­lä, jos­sa ei mah­du ohit­ta­maan, joku ajai­si 120 km/h ja seu­raa­va auto 60 km /h, ja sitä seu­raa­va taas 120 km/h niin, että pitäi­si tie­tä tyh­jil­lään, kun­nes tie­tää väy­län ole­van vapaa sil­le nopeudelle.

        (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

    2. TL:
      Tam­pe­reel­la on pit­kä teol­li­suus­his­to­ria, monia­lai­nen yli­opis­to ja tek­nil­li­nen kor­kea­kou­lu. Nokia veti Tam­pe­reen kehi­tyk­sen tasai­seen nousuun 90-luvun lamas­ta, ja loi Tam­pe­reel­le laa­jan digi­taa­li­sen teol­li­suus­poh­jan. Tam­pe­reel­ta on voi­nut myös käy­dä Hel­sin­gis­sä päi­vä­töis­sä junal­la tai moot­to­ri­tie­tä pitkin. 

      Tam­pe­reen kes­kus­ta on tii­vis, kult­tuu­rie­lä­mä aktii­vis­ta ja oikeas­taan kaik­kea löy­tyy mitä Hel­sin­gis­tä­kin. Hin­nat ovat Hel­sin­kiä hal­vem­pia, luon­to on Tam­pe­reel­la lähel­lä ja ylei­nen tun­nel­ma Tam­pe­reel­la on Hel­sin­kiä rau­hal­li­sem­pi ja arki­sem­pi. Tam­pe­reel­la on yleen­sä myös oikea lumi­nen tal­vi. Segre­gaa­tio on tois­tai­sek­si vähäis­tä Tam­pe­reel­la. Mitään sel­keäs­ti huo­no­ja asui­na­luei­ta ei ole.

      McKin­seyn rapor­tis­sa Tam­pe­re mai­ni­taan Euroop­pa­lai­se­na ”supers­tar hubina”.
      https://www.mckinsey.com/featured-insights/future-of-work/the-future-of-work-in-europe

      Suu­ris­ta tule­vai­suu­den hank­keis­ta tun­nin juna Hel­sin­kiin on siel­lä kär­ki­pääs­sä. Muu­ten­kin VR:n kapa­si­teet­ti oli ennen koro­naa aika rajoil­la, junat Hel­sin­kiin oli­vat usein lop­puun­myy­ty­jä jo edel­li­se­nä päivänä.

      Tam­pe­reel­la ei enää ole kuin yli­opis­to, kos­ka kaik­ki kol­me yhdistettiin.

      Kult­tuu­rie­lä­mä: työ­väen­teat­te­ri ja Tam­pe­re­ta­lo, ja ne sata man­se­ka­pak­kaa. Ravin­to­lat ovat pakas­te-eines kamaa, hän­nän huip­pu­na Perisco­pe, jon­ka bis­nes­lou­nasn peit­to­aa kuka tahan­sa amik­ses­ta juu­ri val­mis­tu­nut kokintekele.

      Teol­li­suut­ta Tam­pe­reel­la edus­taa kes­kus­tan kar­ton­ki­teh­das, ja Met­so­kin pak­kaa kamansa.

      Segre­gaa­tio? Hah, et ole käy­nyt Teso­mal­la tai Her­van­nas­sa? Tai yli­pää­tään Tam­mer­kos­ken itäpuolella?

      Kale­va ja Tam­me­la ova yhtä töh­ryis­tä slum­mia, joi­den kult­tuu­rie­lä­mä rajoit­tuu sur­kei­siin kal­ja­kup­pi­loi­hin. Mut­ta onnek­si veron­mak­sa­jil­la on varaa toteut­taa 8000 kat­so­jan jal­ka­pal­los­ta­dion Tammelaan!

      Ai, että, tähän vie­lä ruuh­ka­mak­sut ja nas­ta­ren­gas­kiel­to niin vii­mei­set­kin kes­kus­tan veron­mak­sa­jat pak­kaa­vat kimp­sut ja kampsut.

        (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  8. Osmo!
    Julis­tat­ko kau­pun­gis­tu­mi­sen ilo­sa­no­maa vain sik­si, ettet tie­dä mitään maa­seu­dul­la elämisestä.
    Vai onko pää­mää­rä­nä vih­reil­lä se, että kau­pun­kei­hin muut­ta­nei­ta on pal­jon hel­pom­pi hallita?
    Nil­lä kun ei juu­ri ole vaih­toeh­toa ja mah­dol­li­suut­ta elää usko­mat­ta kaik­kea “höl­möä” ns. kes­tä­vän kehi­tyk­sen kehyk­sen sisään kuulutettua!

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

    1. Har­ri Hir­si­num­mi:
      Osmo!
      Julis­tat­ko kau­pun­gis­tu­mi­sen ilo­sa­no­maa vain sik­si, ettet tie­dä mitään maa­seu­dul­la elämisestä.

      Osmo Soi­nin­vaa­ra tar­koit­taa sitä että yli­pää­tään­sä että kau­pun­git Suo­mes­sa (Hel­sin­ki, Tam­pe­re, Oulu, Tur­ku ja Jyväs­ky­lä) eivät kil­pai­le maa­seu­dun kans­sa väes­tö poh­jan kans­sa. Soi­nin­vaa­ran näke­myk­set ja ana­lyy­si on yleis­maa­il­mal­li­nen ja hyvin saman­lais­ta kehi­tys­tä on tapah­tu­nut muun muas­sa Yhdys­val­lois­sa jos­sa Pii­laak­son moni työ­paik­ka on siir­ty­nyt San Franciscon alu­eel­ta kau­pun­kei­hin kuten Phoe­nix (Arizo­na), Atlan­ta (Geor­gia), Dal­las ja Hous­ton (Tek­sas) sekä Den­ver (Colo­ra­do). Ne eivät ollee siir­ty­neet esi­mer­kik­si kes­ki­län­nen kau­pun­kei­hin kuten Salt Lake City, Kan­sas City, Okla­ho­ma City. Osmo Soi­nin­vaa­ra ver­tai­lee­kin yli­opis­to­kau­pun­kien kehi­tys­tä alue kehi­tyk­seen ja täs­sä koh­taa ver­tai­lu on kan­sain­vä­li­ses­sä ver­tai­lus­sa myös Suo­mes­sa sama tren­di kuin muu­al­la Euroo­pas­sa ja Poh­jois-Ame­ri­kas­sa. Aasian ja Afri­kan kau­pun­ki kehi­tys on sit­ten ihan eri asia.

        (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

      1. Rahul Soma­ni: Osmo Soi­nin­vaa­ra tar­koit­taa sitä että yli­pää­tään­sä että kau­pun­git Suo­mes­sa (Hel­sin­ki, Tam­pe­re, Oulu, Tur­ku ja Jyväskylä)eivät kil­pai­le maa­seu­dun kans­sa väes­tö poh­jan kans­sa. Soi­nin­vaa­ran näke­myk­set ja ana­lyy­si on yleis­maa­il­mal­li­nen ja hyvin saman­lais­ta kehi­tys­tä on tapah­tu­nut muun muas­sa Yhdys­val­lois­sa jos­sa Pii­laak­son moni työ­paik­ka on siir­ty­nyt San Franciscon alu­eel­ta kau­pun­kei­hin kuten Phoe­nix (Arizo­na), Atlan­ta (Geor­gia), Dal­las ja Hous­ton (Tek­sas) sekä Den­ver (Colo­ra­do). Ne eivät ollee siir­ty­neet esi­mer­kik­si kes­ki­län­nen kau­pun­kei­hin kuten Salt Lake City, Kan­sas City, Okla­ho­ma City. Osmo Soi­nin­vaa­ra ver­tai­lee­kin yli­opis­to­kau­pun­kien kehi­tys­tä alue kehi­tyk­seen ja täs­sä koh­taa ver­tai­lu on kan­sain­vä­li­ses­sä ver­tai­lus­sa myös Suo­mes­sa sama tren­di kuin muu­al­la Euroo­pas­sa ja Poh­jois-Ame­ri­kas­sa. Aasian ja Afri­kan kau­pun­ki kehi­tys on sit­ten ihan eri asia. 

        Minä olen ymmär­tä­nyt että San Franciscon ja Pii­laak­son suu­rin mii­nus on jär­kyt­tä­vän kor­kea asu­mi­sen hin­ta. Ongel­man yti­mes­sä tai­taa olla jul­ki­nen kaa­voi­tus­mo­no­po­li, ja epä­suo­ras­ti poliit­ti­nen halut­to­muus (sekä/että NIM­BYi­ly) kaa­voit­ta­mi­seen ja kor­keam­man ja tehok­kaa­man raken­ta­mi­seen. Alue ikään kuin tapaa itse itsen­sä, var­sin­kin kun kaik­ki alu­eel­la omis­ta­vat mie­lum­min halua­vat asun­non arvon nouse­van sen sijaan että raken­net­tai­siin lisää ja suuremmin.

        https://www.theguardian.com/us-news/2020/jan/06/silicon-valley-california-housing-crisis

          (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

      2. Sta­dist: Minä olen ymmär­tä­nyt että San Franciscon ja Pii­laak­son suu­rin mii­nus on jär­kyt­tä­vän kor­kea asu­mi­sen hin­ta. Ongel­man yti­mes­sä tai­taa olla jul­ki­nen kaa­voi­tus­mo­no­po­li, ja epä­suo­ras­ti poliit­ti­nen halut­to­muus (sekä/että NIM­BYi­ly) kaa­voit­ta­mi­seen ja kor­keam­man ja tehok­kaa­man raken­ta­mi­seen. Alue ikään kuin tapaa itse itsen­sä, var­sin­kin kun kaik­ki alu­eel­la omis­ta­vat mie­lum­min halua­vat asun­non arvon nouse­van sen sijaan että raken­net­tai­siin lisää ja suuremmin.

        En tun­ne Kali­for­nian kaa­voi­tus pää­tök­siä mut­ta juu­ri tuon asun­to­jen kal­leu­den takia Pii­laak­sos­ta nime­no­maan muu­te­taan kau­pun­kei­hin kuten Phoe­nix, Atlan­ta, Dal­las ja Hous­ton ja myös Den­ver. Myös isot tek­no­lo­gia yhtiöt avaa­vat uusia toi­mi­pis­tei­tä näi­hin kaupunkeihin.

          (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

      3. Asu­mi­sen kal­leus Kali­for­nias­sa juon­tuu sii­tä, ettei­vät ihmi­set halua enää asua haja-asun­tusa­lueil­la, vaan halua­vat muut­taa kau­pun­kiin, esi­mer­kik­si San Fran­siscoon. Tätä haja­nais­ta oma­ko­ti­mat­toa sinän­sä riit­täi­si, mut­ta se ei vas­taa asuk­kai­den toiveita.

          (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

      4. Osmo Soi­nin­vaa­ra:
        Asu­mi­sen kal­leus Kali­for­nias­sa juon­tuu sii­tä, ettei­vät ihmi­set halua enää asua haja-asun­tusa­lueil­la, vaan halua­vat muut­taa kau­pun­kiin, esi­mer­kik­si San Fran­siscoon. Tätä haja­nais­ta oma­ko­ti­mat­toa sinän­sä riit­täi­si, mut­ta se ei vas­taa asuk­kai­den toiveita.

        Tuo on myös yksi syy ja ero Suo­men haja-asun­tusa­luei­hin ja Yhdys­val­tain haja-asun­tusa­luei­hin on kun­nal­lis­tek­nii­kan puut­tu­mi­nen Yhdys­val­tain haja-asun­tusa­lueil­ta. Tuo­kin ei hou­kut­te­le ihmi­siä Yhdys­val­lois­sa asu­maan­ha­ja-asun­tusa­lueil­la. Juu­ri sen­ta­kia kau­pun­git kuten Phoe­nix (Arizo­na), Atlan­ta (Geor­gia), Dal­las, San Anto­nio ja Hous­ton (Tek­sas) sekä Den­ver (Colo­ra­do) hou­kut­te­le­vat. Yksi syy on myös säätila.

          (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

      5. Osmo Soi­nin­vaa­ra:
        Asu­mi­sen kal­leus Kali­for­nias­sa juon­tuu sii­tä, ettei­vät ihmi­set halua enää asua haja-asun­tusa­lueil­la, vaan halua­vat muut­taa kau­pun­kiin, esi­mer­kik­si San Fran­siscoon. Tätä haja­nais­ta oma­ko­ti­mat­toa sinän­sä riit­täi­si, mut­ta se ei vas­taa asuk­kai­den toiveita. 

        Kali­for­nias­ta muut­ta­vat kaik­kein varak­kaim­mat pois kor­kean vero­tuk­sen takia esim. Tek­sa­siin. NYC:stä kaik­ko­aa väkeä juu­ri samas­ta syys­tä. Muis­taak­se­ni vii­me vuon­na läh­ti 0.3–0.5 miljoonaa.

          (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

      6. Mark­ku Jan­tu­nen: Kali­for­nias­ta muut­ta­vat kaik­kein varak­kaim­mat pois kor­kean vero­tuk­sen takia esim. Tek­sa­siin. NYC:stä kaik­ko­aa väkeä juu­ri samas­ta syys­tä. Muis­taak­se­ni vii­me vuon­na läh­ti 0.3–0.5 miljoonaa.

        Tuo muut­to Kali­for­nias­ta esim Tek­sa­siin ja Geor­gian ja Arizo­nan osa­val­tioi­hin joh­tuu yri­tys­ten toi­min­to­jen hajau­ta­mi­ses­ta. Tämä tren­di alkoi 1990-luvul­la. Moni suu­ryh­tiö siir­si toi­min­to­ja kau­pun­kei­hin kuten Atlan­ta, Hous­ton ja Dal­las ja Pheonix

          (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

      7. Mark­ku Jan­tu­nen: Asu­mi­sen kal­leus Kali­for­nias­sa juon­tuu sii­tä, ettei­vät ihmi­set halua enää asua haja-asun­tusa­lueil­la, vaan halua­vat muut­taa kau­pun­kiin, esi­mer­kik­si San Fran­siscoon. Tätä haja­nais­ta oma­ko­ti­mat­toa sinän­sä riit­täi­si, mut­ta se ei vas­taa asuk­kai­den toiveita.

        Et tai­da tun­tea Kali­for­ni­aa kovin hyvin. Kier­te­lin siel­lä pit­kään ja kyl­lä oma­ko­tia­luei­ta tulee jat­ku­vas­ti lisää. San Francisco on ikään­kuin täyn­nä, asu­tus levi­ää ympä­röi­vil­le alueil­le. Monet ovat myös muut­ta­neet lähei­sil­le maa­se­tua­lueil­le kuten Sono­ma ja Napa Val­ley. Kali­for­nian pää­kau­pun­ki Sac­ra­men­to ja lähei­nen “suo­ma­lais­kau­pun­ki” Rocklin ovat kas­va­mas­sa yhteen. Rockli­niin muut­ti aika­naan pal­jon suo­ma­lai­sia kivi­työ­mie­hik­si ja siel­lä on edel­leen Fin­nish Tem­pe­rance Hall (nyk teatteri).

          (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  9. Kun Hel­sin­gis­sä kysyy nuo­ril­ta työ­uraa aloit­te­le­vil­ta, mis­sä nämä ovat opis­kel­leet, moni on opis­kel­lut Oulus­sa, Turus­sa, Jyväs­ky­läs­sä tai vaik­ka Lappeenrannassa.”

    Lap­peen­ran­nas­sa on tek­nil­li­nen yli­opis­to, maa­so­ta­kou­lu sekä erit­täin vah­vo­ja tek­nii­kan ja teol­li­suu­den työ­paik­ko­ja. Vie­lä lukio ikäis­ten koh­dal­la kau­pun­ki on ihan nor­maa­li asuin­paik­ka, mut­ta yli­opis­to ikäi­se­nä se näkyy, että kau­pun­gis­sa on se noin 8000 kor­kea­kou­lu opis­ke­li­jaa pää­osin mies­val­tai­sil­la aloil­la. Lisäk­si alu­eel­le töi­hin jää­neet ovat pää­osin mies­val­tai­sil­la aloilla. 

    Se, että maa­kun­nas­sa ei ole mah­dol­li­suuk­sia nuo­ril­le nai­sil­le tekee sen, että ensim­mäi­set etä­työ­päi­vät Hel­sin­gis­sä muut­ta­vat nuo­ren insi­nöö­rin maa­il­man eikä täs­sä muu­tok­ses­sa ole kyse työ­elä­mäs­tä, vaan sii­tä, että Hel­sin­gis­sä on tol­kut­to­man hyvin vien­tiä hyvä­ta­pai­sil­le nuo­ril­le mie­hil­le. Mie­het muut­taa kyl­lä nais­ten perässä.

    Lap­peen­ran­nas­sa kou­lu­te­tut teek­ka­rit tai­ta­vat edel­leen pes­tä työ­ura seu­ran­nas­sa kaik­ki muut Suo­mes­sa. Hyvin pit­kään Lap­peen­ran­ta­lai­set ovat olleet palk­ka­kär­jes­sä ja tus­kin tilan­ne on muut­tu­nut. Ete­lä-Kar­ja­la on maa­kun­ta­na Uuden­maan lisäk­si ainut, joka on suo­men sisäi­ses­sä raha­lii­ken­tees­sä net­to­mak­sa­jan roolissa.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

    1. Val­tio pys­tyi­si halu­tes­saan tasaa­maan esim. tuo­ta tilan­net­ta nais­val­tais­ten alo­jen työ­pai­koil­la, kuten Kela-työ­paik­ko­jen alu­eel­li­sil­la koh­den­nuk­sil­la Suo­men sisäl­lä. Aikoi­naan Kelan työ­paik­ko­ja oli ympä­ri Suo­men, pie­nis­sä­kin kun­nis­sa. Sit­tem­min val­tio eriyt­ti nämä työ­pai­kat, ja kes­kit­ti ne. Nyt kun Kela hoi­taa perus­toi­meen­tu­lo­tuen, pää­osaan Suo­men kun­tia ei tul­lut Kelan toi­mi­pis­tet­tä, vaan niis­tä puut­tuu Kelan toi­mi­pis­te. Net­ti­tai­dot­to­mien ja autot­to­mien ei pidä olla toi­meen­tu­lo­tuen tar­pees­sa, kos­ka ilman nii­tä ei vii­me­si­jais­ta tukea saa enää oikein haet­tua monis­sa kun­nis­sa, kos­ka sosi­aa­li­toi­mi ei hoi­da perus­toi­meen­tu­lo­tu­kea, ja kos­ka Kelan pal­ve­lu­verk­ko on pal­jon har­vem­pi kuin kun­tien sosi­aa­li­työn verk­ko on ollut. Nais­val­tais­ten alo­jen työ­paik­ko­jen puut­tees­ta seu­raa se, että moni per­he ei voi aset­tua johon­kin kun­taan, kos­ka vaik­ka mie­hel­le löy­tyi­si työ, niin muu­ton estää se, jos nai­sel­le ei ölydy.

        (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

      1. Pääl­lä ole­va krii­si on omi­aan vie­mään lisää nais­val­tai­sen pal­ve­lusek­to­rin työ­paik­ko­ja yksi­tyi­sis­tä yrityksistä.

        Kun yri­tys lopet­taa tai sitä ei perus­te­ta, ei ole työpaikkaa.

        Jul­ki­nen työ­nan­ta­ja ei tois­tai­sek­si ole halun­nut työl­lis­tää kaik­kia. Toki tilan­ne on toi­nen jos tähän saa­daan muutos.

          (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  10. On hyvin kiin­nos­ta­vaa seu­ra­ta Suo­men kas­va­vien kau­pun­ki­seu­tu­jen kehitystä.

    Samal­la on hyvä palaut­taa aina välil­lä mie­leen koko maan asu­kas­mää­rä, joka on noin sama kuin Pie­ta­rin asu­kas­mää­rä (Venä­jän toi­sek­si suu­rin ja Euroo­pan nel­jän­nek­si suu­rin kau­pun­ki). Kun koko Suo­mes­sa on asuk­kai­ta yhden — kah­den suur­kau­pun­gin ver­ran, ei sii­tä kovin monel­le kas­va­val­le kau­pun­ki­seu­dul­le rii­tä asukkaita.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

    1. Minä Oy:
      On hyvin kiin­nos­ta­vaa seu­ra­ta Suo­men kas­va­vien kau­pun­ki­seu­tu­jen kehitystä.

      Samal­la on hyvä palaut­taa aina välil­lä mie­leen koko maan asu­kas­mää­rä, joka on noin sama kuin Pie­ta­rin asu­kas­mää­rä (Venä­jän toi­sek­si suu­rin ja Euroo­pan nel­jän­nek­si suu­rin kau­pun­ki). Kun koko Suo­mes­sa on asuk­kai­ta yhden – kah­den suur­kau­pun­gin ver­ran, ei sii­tä kovin monel­le kas­va­val­le kau­pun­ki­seu­dul­le rii­tä asukkaita.

      Kyl­lä riit­tää, Hel­sin­ki kun mal­lik­kaas­ti rajoit­taa kehi­tys­tään jär­jes­tel­mäl­li­ses­ti raken­ta­mal­la vähem­män kuin on kysyn­tää. Tämä sataa sit­ten mui­den kau­pun­kien eduk­si. Asun­to­si­joit­ta­jat tie­ten­kin voit­ta­vat, eli poli­tii­kan tar­koi­tus­pe­rä pal­jas­tuu jäl­leen ker­ran miet­ti­mäl­lä kuka täs­tä kai­kes­ta hyötyy.

      Käy­kää hyvät ihmi­set kat­so­mas­sa niin Hel­sin­ki on pal­jon kal­liim­pi kuin moni vas­taa­van kokoi­nen tai suu­rem­pi sak­sa­lai­nen kau­pun­ki. Tosin Sak­sas­sa­kin ovat hin­nat tain­neet nous­ta kovas­ti ihan vii­me vuo­si­na kun EKP on raha­po­li­tii­kal­laan saa­nut aikai­sek­si oikeat sijoitusasunto-orgiat.

        (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

      1. Sta­dist:

        Käy­kää hyvät ihmi­set kat­so­mas­sa niin Hel­sin­ki on pal­jon kal­liim­pi kuin moni vas­taa­van kokoi­nen tai suu­rem­pi sak­sa­lai­nen kau­pun­ki. Tosin Sak­sas­sa­kin ovat hin­nat tain­neet nous­ta kovas­ti ihan vii­me vuo­si­na kun EKP on raha­po­li­tii­kal­laan saa­nut aikai­sek­si oikeat sijoitusasunto-orgiat.

        Sak­sas­sa on yhä isot hin­tae­rot enti­sen län­si-Sak­san ja itä-Sak­san välil­lä. Itäi­set kau­pun­git olleet suh­teell­sen hal­po­ja asua vii­me vuo­siin asti, län­ti­set kalliimpia.

          (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

    2. Minä Oy: Pie­ta­rin asukasmäärä…

      Lap­peen­ran­nas­ta junal­la Pie­ta­riin, 1 tun­ti 27 minuut­tia ja aika tau­lu pitää.
      Lap­peen­ran­nas­ta junal­la Hel­sin­kiin, 2 tun­tia 9 minuut­tia ja aika­tau­lu on vähän niin ja näin.

        (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

      1. ft maa­il­mal­ta: Lap­peen­ran­nas­ta junal­la Pie­ta­riin, 1 tun­ti 27 minuut­tia ja aika tau­lu pitää.
        Lap­peen­ran­nas­ta junal­la Hel­sin­kiin, 2 tun­tia 9 minuut­tia ja aika­tau­lu on vähän niin ja näin.

        Hel­sin­kiin et tar­vit­se vii­su­mia etkä työ­lu­paa tai työ­nan­ta­jan komen­nus­kir­jaa, ja asun­non­kin saa ilman monen vuo­den jono­tus­ta, ja saa ihan ostaa­kin asuntoja. 

        Joka tapauk­ses­sa, jos raja oli­si täy­sin auki eikä työn­te­koa ja asun­non hank­ki­mis­ta Pie­ta­ris­ta rajoi­tet­tai­si Suo­men kan­sa­lai­sil­ta, niin aika moni itä­suo­ma­lai­nen saat­tai­si läh­teä sin­ne asu­maan, ja se näkyi­si myös sii­nä että Hel­sin­gin asu­mis­kus­ta­nuk­set ale­ni­si­vat. Pait­si jos n mil­joo­na pie­ta­ri­lais­ta päät­täi­si­kin läh­teä kokei­le­maan onne­aan Hel­sin­gin työmarkkinoilla?

          (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

      2. Enem­män on tul­lut vii­me vuo­si­na reis­sat­tua Pie­ta­riin hom­miin, mitä Hel­sin­kiin. Tämän tilan­teen soi­si palaa­van mah­dol­li­sim­man pian. Jos se ei palaa, niin pitää läh­teä tois­ta­mi­seen koronapakolaiseksi.

          (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

      3. R.Silfverberg: Hel­sin­kiin et tar­vit­se vii­su­mia etkä työ­lu­paa tai työ­nan­ta­jan komen­nus­kir­jaa, j

        Sel­lai­nen iro­nia täs­sä asias­sa on, että tämä on omal­la koh­dal­la­ni juu­ri se syy, mik­si EN muut­ta­nut vii­meek­si Hel­sin­kiin kun oli työ­tar­jous pöy­däl­lä. Tii­miä ei saa­tu koot­tua Suo­meen, joten oli men­tä­vä teke­mään töi­tä muu­al­le. Jokai­nen kuvio on tosin eri­lai­nen ja kum­mal­li­nen ja täs­tä­kin voi­si Hesa­riin ihmet­te­le­vän jutun kir­joit­taa, mut­ta ei se mitään muuta.

        https://www.hs.fi/kotimaa/art-2000007690394.html
        Täs­sä on yksi Hesa­rin ihmet­te­le­vä juttu. 

        Nyt koro­nan aikaan Suo­ma­lai­nen byro­kra­tia on kukois­ta­nut entis­tä kirk­kaam­min. Suo­mes­sa ter­vey­den­huol­lon kor­kea­kou­lu­tut­kin­non suo­rit­ta­nut hen­ki­lö kävi val­mis­tu­mi­sen jäl­keen suo­ma­lai­sel­la rahoi­tuk­sel­la maa­il­mal­la. Kotiin palat­tu­aan ei saa­nut jää­dä maa­han. Ja jot­ta suo­ma­lai­sen byro­kra­tian kuk­ka­nen tulee oikein sel­väs­ti esiin, niin täs­sä vai­hees­sa toi­nen viran­omai­nen mää­rä­si pak­ko­lait pääl­le ja hen­ki­lö oli samaan aikaan mat­kus­tus­kiel­los­sa ja mat­kus­tus­pa­kos­sa sekä työ­kiel­los­sa että työ­vel­vol­li­nen. Se pak­ko­työ kun tuli kun­ta­pai­kan kaut­ta ja se arvioi­daan Suo­mes­sa eri kri­tee­reil­lä kuin maas­sa olo. 

        Meil­lä peri­aat­tees­sa pitäi­si olla saman­lais­ta byro­kra­ti­aa kuin muis­sa­kin EU mais­sa. Jos Suo­mes­ta kui­ten­kin jou­tuu poruk­kaa muut­ta­maan toi­seen EU-maa­han ja pen­de­löi­mään siel­tä Suo­meen töi­hin, niin jotain kan­sal­li­sia ero­ja on sil­ti EU:n sisäl­lä pak­ko olla. Suo­mes­sa voi olla omat työt, opin­not, ystä­vät ja per­he ja sil­ti tul­la hyl­kää­vä pää­tös, jos­ta ei voi valit­taa ja jou­tuu muut­ta­maan naapurimaahan.

        Kos­ka aloi­tet­tiin Pie­ta­rin ja Hel­sin­gin ver­taa­mi­ses­ta, niin itse en oli­si huo­lis­sa­ni sii­tä, että Hel­sin­kiin tuli­si jou­koin Pie­ta­ri­lai­sia onne­aan kokei­le­maan. Liik­ku­mi­nen tapah­tuu ole­mas­sa ole­vien kon­tak­tien kaut­ta. Tämä tar­koit­taa sitä, että jou­dum­me aina valit­se­maan tapaa­mis­pai­kat. Valin­ta teh­dään usein ihan sil­lä perus­teel­la, että miten hom­ma toi­mii ja täs­sä kil­pai­lus­sa Suo­mi jää aika usein vii­mei­sek­si. Van­ha vas­ta­vuo­roi­suu­den peri­aa­te, jos­sa “kyläil­tiin” vuo­ro­tel­len ei enää toteu­du. Pen­de­löin itse­kin enem­män Pie­ta­riin mitä Hel­sin­kiin. Ja kyl­lä se työn peräs­sä mat­kus­ta­mi­nen tapah­tuu tääl­tä Itään. Pie­ta­ris­ta tul­laan tän­ne pää­osin viet­tä­mään vapaa päi­viä. Se onnis­tuu, kun ei mis­sään tapauk­ses­sa yri­tä teh­dä mitään tuot­ta­vaa maan rajo­jen sisällä. 

        Venä­jään liit­tyen itsel­lä­ni on ollut ker­ran tilan­ne, jos­sa vii­su­mi ei kel­van­nut. Olin menos­sa Venä­jäl­le Suo­ma­lai­sen minis­te­riön jaka­mal­la eu-rahoi­tuk­sel­la. Tämä joh­ti tilan­tee­seen, jos­sa oma vii­su­mi­si ei rahoi­tuk­sen taus­tois­ta joh­tuen kel­van­nut. Sain täs­tä pahoit­te­lun säh­kö­pos­til­la omal­ta yhteis­työ­kump­pa­nil­ta. Pyy­sin Suo­mes­sa uuden pas­sin mitä­töi­mät­tä edel­lis­tä ja tämä tuli muu­ta­mas­sa päi­väs­sä. Seu­raa­va­na päi­vä­nä sii­hen lät­käs­tiin Venä­jän vii­su­mi tämän pro­jek­tin ajak­si ja tätä vii­su­mia hakies­sa­ni pyy­sin parin vuo­den vii­su­min van­hoil­la perus­te­luil­la sii­nä vai­hees­sa, kun tämä keik­ka on ohi. Kun hom­mat oli saa­tu pää­tök­seen lai­tet­tiin uut­ta vii­su­mia pas­siin. Ja kaik­ki tämä toi­mii hyvin mata­lal­la ja kevyel­lä byro­kra­tial­la, jos­sa pil­kun pai­kal­la ei ole niin väliä. Yksin­ker­tais­ta, help­poa ja vai­va­ton­ta ver­rat­tu­na Suo­ma­lai­seen vastaavaan.

        Suo­meen tule­mi­nen on niin han­ka­laa, että sel­keäs­ti maa­han­tu­lon kri­tee­rien täyt­tyes­sä voi tul­la pää­tös, jon­ka on kum­mal­li­nen. Mer­kit­tä­vää asias­sa on se, että pro­jek­ti jota olet suo­meen tulos­sa teke­mään on usein lyhyem­pi kuin vali­tus­pro­ses­sin kes­to. Käy­tän­nös­sä siis vali­tus­kel­poi­nen pää­tös ei sitä ole. Kos­ka ammat­ti­lai­set eivät tule Suo­meen valit­ta­maan, vaan mene­vät muu­al­le niin asia jää vähän piiloonkin.

          (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

      4. ft maa­il­mal­ta:
        Venä­jään liit­tyen itsel­lä­ni on ollut ker­ran tilan­ne, jos­sa vii­su­mi ei kel­van­nut. Olin menos­sa Venä­jäl­le Suo­ma­lai­sen minis­te­riön jaka­mal­la eu-rahoi­tuk­sel­la. Tämä joh­ti tilan­tee­seen, jos­sa oma vii­su­mi­si ei rahoi­tuk­sen taus­tois­ta joh­tuen kel­van­nut. Sain täs­tä pahoit­te­lun säh­kö­pos­til­la omal­ta yhteis­työ­kump­pa­nil­ta. Pyy­sin Suo­mes­sa uuden pas­sin mitä­töi­mät­tä edel­lis­tä ja tämä tuli muu­ta­mas­sa päi­väs­sä. Seu­raa­va­na päi­vä­nä sii­hen lät­käs­tiin Venä­jän vii­su­mi tämän pro­jek­tin ajak­si ja tätä vii­su­mia hakies­sa­ni pyy­sin parin vuo­den vii­su­min van­hoil­la perus­te­luil­la sii­nä vai­hees­sa, kun tämä keik­ka on ohi. Kun hom­mat oli saa­tu pää­tök­seen lai­tet­tiin uut­ta vii­su­mia pas­siin. Ja kaik­ki tämä toi­mii hyvin mata­lal­la ja kevyel­lä byro­kra­tial­la, jos­sa pil­kun pai­kal­la ei ole niin väliä. Yksin­ker­tais­ta, help­poa ja vai­va­ton­ta ver­rat­tu­na Suo­ma­lai­seen vastaavaan.

        Nyt ei oikein sel­vin­nyt teks­tis­tä min­kä maan kan­sa­lai­nen olet. Suo­men, Venä­jän, molem­pien vai jon­kun kol­man­nen maan?

        Joka tapauk­ses­sa, minun point­ti­ni on että taval­lis­ten suo­ma­lais­ten duu­na­rei­den on tur­ha haa­veil­la työ­mah­dol­li­suuk­sis­ta Pie­ta­ris­sa tai Kar­ja­las­sa ellei työ­nan­ta­ja lähe­tä komenn­nuk­sel­le. Vie­lä 1970–80 luvul­la nii­tä läh­tii pal­jon raken­nuk­sil­le ja heil­lä oli eri­va­pauk­sia vero­tuk­sen suh­teen joten ne oli­vat halut­tu­ja työ­mah­dol­li­suuk­sia. Myös 2000-luvun alus­sa läh­ti taas lii­ke­mie­hiä oles­ke­le­maan pidem­piä aiko­ja Venä­jäl­le suo­ma­lais­ten fir­mo­jen myyn­tiä tai pro­jek­te­ja hoi­ta­maan mut­ta sekin on vähen­ty­nyt Puti­nin hal­lin­toa koh­dis­tu­vien pakot­tei­den jäl­kei­se­nä aika­na. Suo­ma­lai­set fir­mat ovat sul­ke­neet kont­to­rin­sa siel­lä eikä Venä­jäl­lä käy­dä kuin yksit­täi­sis­sa tapaamisissa.

        Venä­läi­sil­le turis­ti­vii­su­min saa­mi­nen Suo­meen on pal­jon hel­pom­pa kuin suo­ma­lais­ten Venä­jäl­le. Sik­si mat­kai­li­joi­ta tulee siel­tä tän­ne pal­jon enem­män. Ja kiin­teis­tö­jä ovat saa­neet ostaa Suo­mes­ta mut­ta suo­ma­lai­set eivät ole juu­ri mitään vas­ta­vuo­roi­suut­ta voi­neet hyö­dyn­tää kos­ka sitä ei ole. Venä­jä ei anna heh­taa­ria­kaan Kar­ja­lan Kan­nak­ses­ta suo­ma­lai­sil­le edes rahalla. 

        ft maa­il­mal­ta:
        Suo­meen tule­mi­nen on niin han­ka­laa, että sel­keäs­ti maa­han­tu­lon kri­tee­rien täyt­tyes­sä voi tul­la pää­tös, jon­ka on kum­mal­li­nen. Mer­kit­tä­vää asias­sa on se, että pro­jek­ti jota olet suo­meen tulos­sa teke­mään on usein lyhyem­pi kuin vali­tus­pro­ses­sin kes­to. Käy­tän­nös­sä siis vali­tus­kel­poi­nen pää­tös ei sitä ole. Kos­ka ammat­ti­lai­set eivät tule Suo­meen valit­ta­maan, vaan mene­vät muu­al­le niin asia jää vähän piiloonkin. 

        Itse toi­voi­sin että kan­sain­vä­li­set fir­mat jot­ka aset­tu­vat Suo­meen ensi­si­jai­ses­ti palk­kai­si­vat suo­ma­lai­sia työn­te­ki­jöi­tä. Suo­ma­lai­sia yri­tyk­siä on vii­me 20 vuo­den aika­na siir­ty­nyt pal­jon ulko­maa­lai­so­mis­tuk­seen ja suo­ma­lai­nen työ­voi­ma on jou­tu­nut ikä­vään kil­pai­lu­ti­lan­tee­seen hal­pa­mai­den työn­te­ki­jöi­den kanssa.

          (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  11. Tam­pe­reen seu­dul­la on teol­li­si­sia kan­nat­ta­via yri­tyk­siä, joil­le Tam­pe­re ja muut kun­nat anta­vat tuke­aan. Hel­sin­gis­sä ei yhtään eikä seu­dul­la­kaan ja tuki nega­tii­vis­ta eli kaa­voi­tuk­sel­la pois­työn­tä­vää. Suo­mes­sa pitää olla teol­li­sia iso­ja val­mis­ta­via yri­tyk­siä. Ilman nii­tä Suo­mi rap­peu­tuu jon­ne­kin alle 100. maan tasolle.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

    1. Din­si­nöö­ri:
      Tam­pe­reen seu­dul­la on teol­li­si­sia kan­nat­ta­via yri­tyk­siä, joil­le Tam­pe­re ja muut kun­nat anta­vat tuke­aan. Hel­sin­gis­sä ei yhtään eikä seudullakaan… 

      ABB, Hel­sin­ki Shi­py­ard, Kemi­ra, Fazer, Valio… Sii­nä ulko­muis­tis­ta muu­ta­mia val­mis­ta­via yri­tyk­siä Hel­sin­gis­sä ja lähiseudulla. 

      Sii­tä olen kyl­lä eri miel­tä, että val­mis­ta­val­la teol­li­suu­del­la oli­si mitään eri­tyi­ses­tä mer­ki­tys­tä tule­vai­suu­den Suo­mes­sa. Työ­pai­kat vähe­ne­vät var­mas­ti joko glo­ba­li­saa­tion tai auto­maa­tion seu­rauk­se­na. Pal­ve­lut (niin kulut­ta­jil­le kuin b2b), suun­nit­te­lu, hal­lin­to, tut­ki­mus jne. työllistävät.

        (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

      1. Yövoi­ma­neu­vo­ja:
        Sii­tä olen kyl­lä eri miel­tä, että val­mis­ta­val­la teol­li­suu­del­la oli­si mitään eri­tyi­ses­tä mer­ki­tys­tä tule­vai­suu­den Suo­mes­sa. Työ­pai­kat vähe­ne­vät var­mas­ti joko glo­ba­li­saa­tion tai auto­maa­tion seu­rauk­se­na. Pal­ve­lut (niin kulut­ta­jil­le kuin b2b), suun­nit­te­lu, hal­lin­to, tut­ki­mus jne. työllistävät.

        Kyl­lä Hel­sin­gin seu­dul­le pitäi­si saa­da teol­li­suus­työ­paik­ko­ja­kin enem­män. Kai­kil­la ei ole kou­lu­tus­ta tai sovel­tu­vuut­ta hal­lin­to- tai tut­ki­mus- it- tai ter­vey­den­hoi­to- tai ope­tusa­lal­le. Pal­ve­lua­lo­jen pal­kat taas ovat niin huo­not ettei niil­lä elä tai kor­kein­taan elät­tää itsen­sä mut­ta ei per­het­tä. Hel­sin­ki on jää­nyt pol­ke­maan tyh­jä­käyn­tiä maa­kun­ta­kes­kuk­siin ver­rat­tu­na kun työt­tö­myys on kas­va­nut. Hel­sin­gis­sä oli­si työ­voi­maa nime­no­maan sel­lai­siin töi­hin joi­hin ei vaa­di­ta yli­opis­to­kou­lu­tus­ta. Hel­sin­ki­läis­ten hou­kut­te­le­mi­nen maa­kun­tiin töi­hin ei noin vaan onnis­tu ellei per­heen molem­mil­le van­hem­mil­le jär­jes­ty töi­tä. Kos­kee siis ihan duu­na­rei­ta kuin akateemisisa. 

        Hel­sin­gin seu­dul­la on myös val­mis infra teol­li­suut­ta var­ten, sata­mat, tiet, rau­ta­tiet ja len­to­kent­tä, toi­mi­vaa jäte- ja vesi­huol­toa ja ener­gi­aa ja raa­ka-ainei­ta on saatavilla.

          (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

      2. Kemi­ral­ta ei löy­ty­nyt yhtään teol­lis­ta lai­tos­ta Hel­sin­gin seu­dul­ta. Plan­meca tuot­taa tois­tai­sek­si (minä­kin olen ollut lait­tei­den käyt­tö­koh­tee­na), mut­ta Hel­sin­ki on pii­rit­tä­nyt ton­tin asun­noil­la eikä siis voi kas­vaa. Supercell on Hel­sin­gis­sä mut­ta ei ole teol­li­sia työ­paik­ko­ja tar­joa­va yri­tys. ABB val­mis­taa Pitä­jän­mäel­lä jos­kin suun­nit­te­lun osuus suu­ri, mut­ta säh­kö­tar­vi­ke­tuo­tan­to on Por­voon seu­dul­la ja Azi­pad-tuo­tan­non lop­pu­ka­saus Vuo­saa­ren sata­mas­sa (kom­po­nent­tien tuo­tan­to ympä­ri Suo­mea, kun Hseu­dul­la ei ole tilaa jär­ke­väs­ti). Valion juus­to­la Vaa­ra­las­sa on enem­män­kin varas­to. Fazer.n teh­tai­den laa­jen­nuk­set teh­ty muu­al­le Suo­meen, jos­ta tava­ra tuo­daan Hseu­dul­le, kos­ka Faze­ri­las­sa ei ole tilaa. Hel­sin­ki Shipyard:n tont­tia polii­ti­kot kyt­tää­vät kovas­ti, eikä se voi laa­je­ta ollen­kaan ja iso­jen ali­han­kin­tao­sien kul­je­tus todel­la estynyt.
        Teol­li­sen inno­vaa­tion kaut­ta syn­tyy lii­ke­vaih­dol­li­ses­ti kas­va­vaa ja työn kaut­ta seu­ran­nais­ta lii­ke­toi­min­taa ynnä verotuloja.

          (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

      3. Din­si­nöö­ri:
        Kemi­ral­ta ei löy­ty­nyt yhtään teol­lis­ta lai­tos­ta Hel­sin­gin seudulta.

        Kemi­ral­ta ei löy­dy, mut­ta Tik­ku­ri­lan (joka oli ennen osa Kemi­raa) maa­li­teh­das on Van­taal­la Tik­ku­ri­las­sa ja Tek­nok­sen maa­li­teh­das on Hel­sin­gis­sä Pitäjänmäellä. 

        Eato­nil­la on UPS-teh­das Espoon Koskelossa.

          (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  12. Moi, tam­pe­re­lai­se­na net­to­mak­sa­ja­na olen vähän eri mieltä.

    * Tam­pe­re menet­tää vuo­des­sa yli 4000 kou­lut­ta­maan­sa kor­kea­kou­lu­tet­tua Helsinkiin

    * Tam­pe­reel­le saa­puu pie­ni­tu­loi­sia työt­tö­miä ja lap­sen syn­tyes­sä he muut­ta­vat pois Tam­pe­reel­ta oma­ko­ti­ta­loon kehyskuntiin

    * Tam­pe­re on ruma kaupunki

    * Per­hea­sun­to­ja ei ole, eikä tule, kos­ka kaa­voi­te­taan vain sijoittajille

    * Juna­pen­de­löi­jien kes­ki­mää­räi­nen työ­ura kon­sult­ti­töis­sä on noin 2 vuot­ta (esim Soli­ta Oy), kun taas Nokial­la kes­ki­mää­räi­nen työ­ura on 9 vuot­ta (ja asu­mus on ok-talo ja Vol­vo pihassa)

    * Kul­ku­yh­tey­det ovat sur­keat, jos et kul­je Pis­pa­la-Hämeen­ka­tu-Itse­näi­syy­den­ka­tu-Sam­mon­ka­tu-Her­van­nan­val­ta­väy­lä väliä

    * Rati­kan seu­rauk­se­na moni bus­si­lin­ja kor­vau­tuu 2–3 vaih­dol­la, jol­loin mat­kus­tusai­ka kasvaa

    * Pyö­räi­lyä et har­ras­ta, kos­ka et ehdi kis­saa sanoa, kun pyö­rä­si on jo varastettu

    * Uudet asui­na­lu­eet, kuten Ran­ta-Tam­pel­la ja Här­mä­län­ran­ta ovat kyl­miä, bru­taa­le­ja möh­kä­lei­tä, ilman pui­ta ja puis­to­ja, ja asuk­kais­ta yli 2/3 vuo­kra­lai­sia, kuten myös Hal­ko­nie­mi, Nie­men­ran­ta ja tule­va teko­saa­ri tule­vat olemaan

    * Ilman koro­na­tu­kea Tam­pe­reen ali­jää­mä oli­si ollut 60 mil­joo­naa euroa

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

      1. Din­si­nöö­ri:

        Jos Tam­pe­reek­si luo­ki­tel­laan viral­li­nen Tam­pe­reen kau­pun­ki, niin kyl­lä oma­ko­ti­tont­te­ja löy­tyy Teis­kon laa­ja­kau­pun­gin­osas­ta yli 20 km matkan.

        Ei löy­dy juu­ri­kaan. Tyh­jä maa-alue ei ole yhtä kuin oma­ko­ti­tont­ti. Lää­niä oli­si, mut­ta Teis­koon ei myön­ne­tä juu­ri­kaan suun­nit­te­lu­tar­ve­rat­kai­su­ja eikä sik­si myös­kään anne­ta juu­ri­kaan raken­nus­lu­pia. Siel­lä on ollut aika pal­jon rii­to­ja maa­no­mis­ta­jien tasa­ver­tai­ses­ta koh­te­lus­ta, kos­ka niin moni haluai­si raken­nusoi­keut­ta mail­leen, mut­ta niin har­va on saa­nut lupaa raken­taa uusia vaki­tui­sia asuin­ra­ken­nuk­sia, pur­ka­mat­ta ensin van­haa vas­taa­vaa pois. Teis­koa­han Tam­pe­reen kau­pun­ki ei ole ase­ma­kaa­voit­ta­nut (pait­si ran­ta-ase­ma­kaa­van osal­ta), jol­loin läh­tö­koh­tai­ses­ti vaki­tuis­ten asun­to­jen raken­ta­mi­nen pitää teh­dä yleis­kaa­van poh­jal­ta, eli jät­täen aina ensin mak­sul­li­nen lupa­ha­ke­mus sii­tä, että saa­ko luvan hakea raken­nus­lu­paa vai ei.

        Etuo­ves­sa Teis­kos­ta löy­tyy hui­keat 2 asuin­ra­ken­nus­tont­tia. Niis­tä toi­seen saa raken­taa vain vapaa-ajan asun­to­ja, ja vain yhteen on sal­lit­tu oma­ko­ti­ta­lo­ra­ken­ta­mi­nen. Oiko­tiel­tä löy­tyy toi­nen oma­ko­ti­ta­lo­tont­ti. Tam­pe­reen kau­pun­gin net­ti­si­vuil­la tont­ti­tar­jon­ta Teis­kon osal­ta on eioo. Täl­lä het­kel­lä vapail­la mark­ki­noil­la on ilmoi­tuk­sia siis vain kah­des­ta oma­ko­ti­ta­lo­ton­tis­ta Teiskoon.

        Päl­kä­neel­tä, Ori­ve­del­tä, Val­kea­kos­kel­ta ja Vesi­lah­del­ta löy­tyy oma­ko­ti­ta­lo­tont­te­ja Tam­pe­reen seu­dul­la. Tam­pe­reen rajo­jen sisäl­lä tont­ti­tar­jon­ta on erit­täin niuk­kaa. Ne ton­tit, mitä on ollut tar­jol­la, on koro­na­vuon­na men­neet vauh­dil­la kau­pak­si, jos ympä­ris­tö on ollut sie­det­tä­vä ja raken­ta­mis­paik­ka kel­vol­li­nen (joku yli 100 000 euron perus­tuk­sia vaa­ti­va suo­tont­ti ei vält­tä­mät­tä mene niin hel­pos­ti kaupaksi).

          (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  13. Tam­pe­reel­la on muu­ta­ma eri­tyis­piir­re jot­ka syy­tä mainita:

    - Se on poh­jois­mai­den suu­rin sisä­maa­kau­pun­ki. Ei ole tar­vin­nut käyt­tää val­ta­vas­ti rahaa sata­maan eikä rajoit­taa kas­vua mil­le­kään nie­mel­le kuten Hel­sin­ki. Rau­ta­tiein­fran raken­si val­tio. Vesi­voi­ma taka­si aikoi­naan ener­gian­saan­nin suur­teol­li­suu­del­le. Nky­ään van­hat teh­taat ovat suo­jel­tu­ja muis­to­merk­ke­jä ja ravin­to­la­kei­tai­ta ihan kau­pun­gin ytimessä.

    - Se tuli yli­opis­to­kau­pun­gik­si todel­la myö­hään. “Yhteis­kun­ta­tie­teel­li­nen kor­kea­ko­lu­lu” joka siir­ret­tiin Hel­sin­gin Kal­lios­ta Tam­pe­reel­le vas­ta 1960 oli lähin­nä vasem­mis­to­lais­ten kyhäel­mä. Eli sii­hen koh­dis­tui val­ta­vas­ti ennak­ko­luu­lo­ja. Ne onnis­tut­tiin kään­tä­mään voi­tok­si. Tek­nil­li­nen kor­kea­kou­lu seu­ra­si peräs­sä ja sitä aja­tel­len sijoi­tus­paik­ka oli onnistunut.

    - Tam­pe­re­lai­set, vaat­ti­mat­to­mi­na ihmi­si­nä, ovat ylpei­tä beto­ni­lä­hiöis­tään toi­sin kuin hel­sin­ki­läi­set. Her­van­ta on ihan in paik­ka ja Tek­nil­li­nen Yli­opis­to sen kruu­nun­ja­lo­ki­vi. ja nyt­hän sin­ne tulee oikea ratikkakin. 

    - Pirk­ka­la ja muut naa­pu­ri­kun­nat ovat tam­pe­re­lais­ten republi­kaa­ni­vyö­hy­ke. Pirk­ka­la on Suo­men suu­rin kun­ta asu­kas­lu­vul­taan ilman mitään rai­de­lii­ken­net­tä. Len­to­kent­tä tie­ten­kin on. Siel­lä voi viet­tää isoil­la ok-ton­teil­laan mil­lai­sia tram­po­lii­ni­pirs­kei­tä kuin huvit­taa ja hoi­taa shop­pai­lus­tar­peen­sa Idea­park­kei­hin ym city­maas­tu­reil­la. Tämä perus­tuu tosin omiin mie­li­ku­viin kos­ka en ole kos­kaan käynyt. 

    - Kesä­mök­kien, siis koh­tuu­hin­tais­ten, saa­vu­tet­ta­vuus pal­jon parem­pi kuin Helsingistä.

    - Tam­pe­reen ei tar­vit­se käyt­tää resurs­se­ja kak­si- tai moni­kie­li­syy­den tuke­mi­seen. Kau­pun­gis­sa asuu pari, kol­me tuhat­ta ruot­sin­kie­lis­tä, oma kou­lu ja päi­vä­ko­ti heil­lä tie­ten­kin on mut­ta sii­nä kaik­ki. En tie­dä mikä muu kie­li­ryh­mä on edes lähel­lä sitä, venä­läi­set, viro­lai­set, ara­bit, ei tar­vi välit­tää kaik­ki hoi­tuu pel­käl­lä suo­mel­la tai englan­nil­la. Ilkeäs­ti sanot­tu siis.

    - Aina­kin ennen van­haan Tam­pe­re oli rei­lus­ti nai­se­nem­mis­töi­nen, joh­tuen “teh­taan­ty­töis­tä”. Mie­hil­lä oli siis apa­jat. En tie­dä mil­lai­nen suh­de­lu­ku nyt on mut­ta tus­kin on mie­se­nem­mis­töi­sek­si kääntynyt.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

    1. R.Silfverberg:
      Tam­pe­reel­la on muu­ta­ma eri­tyis­piir­re jot­ka syy­tä mainita:

      – Se on poh­jois­mai­den suu­rin sisä­maa­kau­pun­ki. Ei ole tar­vin­nut käyt­tää val­ta­vas­ti rahaa sata­maan eikä rajoit­taa kas­vua mil­le­kään nie­mel­le kuten Hel­sin­ki. Rau­ta­tiein­fran raken­si val­tio. Vesi­voi­ma taka­si aikoi­naan ener­gian­saan­nin suur­teol­li­suu­del­le. Nky­ään van­hat teh­taat ovat suo­jel­tu­ja muis­to­merk­ke­jä ja ravin­to­la­kei­tai­ta ihan kau­pun­gin ytimessä.

      – Se tuli yli­opis­to­kau­pun­gik­si todel­la myö­hään. ”Yhteis­kun­ta­tie­teel­li­nen kor­kea­ko­lu­lu” joka siir­ret­tiin Hel­sin­gin Kal­lios­ta Tam­pe­reel­le vas­ta 1960 oli lähin­nä vasem­mis­to­lais­ten kyhäel­mä. Eli sii­hen koh­dis­tui val­ta­vas­ti ennak­ko­luu­lo­ja. Ne onnis­tut­tiin kään­tä­mään voi­tok­si. Tek­nil­li­nen kor­kea­kou­lu seu­ra­si peräs­sä ja sitä aja­tel­len sijoi­tus­paik­ka oli onnistunut.

      – Tam­pe­re­lai­set, vaat­ti­mat­to­mi­na ihmi­si­nä, ovat ylpei­tä beto­ni­lä­hiöis­tään toi­sin kuin hel­sin­ki­läi­set. Her­van­ta on ihan in paik­ka ja Tek­nil­li­nen Yli­opis­to sen kruu­nun­ja­lo­ki­vi. ja nyt­hän sin­ne tulee oikea ratikkakin. 

      – Pirk­ka­la ja muut naa­pu­ri­kun­nat ovat tam­pe­re­lais­ten republi­kaa­ni­vyö­hy­ke. Pirk­ka­la on Suo­men suu­rin kun­ta asu­kas­lu­vul­taan ilman mitään rai­de­lii­ken­net­tä. Len­to­kent­tä tie­ten­kin on. Siel­lä voi viet­tää isoil­la ok-ton­teil­laan mil­lai­sia tram­po­lii­ni­pirs­kei­tä kuin huvit­taa ja hoi­taa shop­pai­lus­tar­peen­sa Idea­park­kei­hin ym city­maas­tu­reil­la. Tämä perus­tuu tosin omiin mie­li­ku­viin kos­ka en ole kos­kaan käynyt. 

      – Kesä­mök­kien, siis kohtuuhintaisten,saavutettavuus pal­jon parem­pi kuin Helsingistä.

      – Tam­pe­reen ei tar­vit­se käyt­tää resurs­se­ja kak­si- tai moni­kie­li­syy­den tuke­mi­seen. Kau­pun­gis­sa asuu pari, kol­me tuhat­ta ruot­sin­kie­lis­tä, oma kou­lu ja päi­vä­ko­ti heil­lä tie­ten­kin on mut­ta sii­nä kaikki.En tie­dä mikä muu kie­li­ryh­mä on edes lähel­lä sitä,venäläiset, viro­lai­set, ara­bit, ei tar­vi välit­tää kaik­ki hoi­tuu pel­käl­lä suo­mel­la tai englan­nil­la. Ilkeäs­ti sanot­tu siis.

      – Aina­kin ennen van­haan Tam­pe­re oli rei­lus­ti nai­se­nem­mis­töi­nen, joh­tuen ”teh­taan­ty­töis­tä”. Mie­hil­lä oli siis apajat.En tie­dä mil­lai­nen suh­de­lu­ku nyt on mut­ta tus­kin on mie­se­nem­mis­töi­sek­si kääntynyt.

      Tek­nil­lis­tä yli­opis­toa ei enää ole.

      Her­van­nas­sa kol­mio mak­saa 115000€ ja kes­kus­tas­sa 350000€.

      Jokai­nen voi etuovi.com sivuil­ta käy­dä kat­so­mas­sa, että miten “in” paik­ka Her­van­nan slum­mi on. Ne beto­ni­bru­ta­lis­min rie­mu­voi­tot ovat tosi halut­tu­ja, sen­hän ker­too jo hin­ta­ta­so­kin, eikös vain?

      Tam­pe­reen yli­opis­ton Her­van­nan toi­mi­pis­te, enti­nen Tam­pe­reen tek­nil­li­nen yli­opis­to, toki elät­tää Her­van­taa, kos­ka opis­ke­li­joi­den on käte­vä asua siel­lä. Mut­ta mitään siel­lä ei ole beto­ni­hir­viöi­den ja Duon kaup­pa­kes­kuk­sen (lue ruo­ka­kau­pan) lisäksi.

      Tam­pe­reen seu­dun koo­da­ri­työ­pai­kat­kin ovat nyky­ään läh­te­neet Her­van­nas­ta (Nokia läh­ti) Tech­no­po­lis yli­opis­ton­rin­teel­le, ja uuteen ase­man seu­dun Tech­no­po­lik­seen, sen lisäk­si Hatanpäällä/Ratinassa on vie­lä Nokia ja mui­ta din­osau­ruk­sia. Her­van­nas­sa on lähin­nä hen­ki­hie­ve­ris­sä kär­vis­te­le­viä star­tup­pe­ja, jot­ka elä­vät opis­ke­li­joi­den ilmaistyöllä.

      Tam­pe­reel­la on noin 15 kan­sain­vä­li­ses­ti mer­kit­tä­vää koo­da­ri­fir­maa (lue tuke­vat toi­meen omil­laan), jois­sa on noin 1800 koo­da­ria. He asu­vat pää­osin Tam­pe­reen kehyskunnissa.

        (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

      1. FM: Tek­nil­lis­tä yli­opis­toa ei enää ole.

        Her­van­nas­sa kol­mio mak­saa 115000€ ja kes­kus­tas­sa 350000€.

        Jokai­nen voi etuovi.com sivuil­ta käy­dä kat­so­mas­sa, että miten ”in” paik­ka Her­van­nan slum­mi on. Ne beto­ni­bru­ta­lis­min rie­mu­voi­tot ovat tosi halut­tu­ja, sen­hän ker­too jo hin­ta­ta­so­kin, eikös vain?

        Tam­pe­reen yli­opis­ton Her­van­nan toi­mi­pis­te, enti­nen Tam­pe­reen tek­nil­li­nen yli­opis­to, toki elät­tää Her­van­taa, kos­ka opis­ke­li­joi­den on käte­vä asua siel­lä. Mut­ta mitään siel­lä ei ole beto­ni­hir­viöi­den ja Duon kaup­pa­kes­kuk­sen (lue ruo­ka­kau­pan) lisäksi.

        Tam­pe­reen seu­dun koo­da­ri­työ­pai­kat­kin ovat nyky­ään läh­te­neet Her­van­nas­ta (Nokia läh­ti) Tech­no­po­lis yli­opis­ton­rin­teel­le, ja uuteen ase­man seu­dun Tech­no­po­lik­seen, sen lisäk­si Hatanpäällä/Ratinassa on vie­lä Nokia ja mui­ta din­osau­ruk­sia. Her­van­nas­sa on lähin­nä hen­ki­hie­ve­ris­sä kär­vis­te­le­viä star­tup­pe­ja, jot­ka elä­vät opis­ke­li­joi­den ilmaistyöllä.

        Tam­pe­reel­la on noin 15 kan­sain­vä­li­ses­ti mer­kit­tä­vää koo­da­ri­fir­maa (lue tuke­vat toi­meen omil­laan), jois­sa on noin 1800 koo­da­ria. He asu­vat pää­osin Tam­pe­reen kehyskunnissa.

        Onko esi­mer­kik­si Intel (Suo­men pää­toi­mi­pis­te) hen­ki­hie­ve­ris­sä kär­vis­te­le­vä startup. 

        Pal­jon it-työ­paik­ko­ja , VTT, Kam­pusa­ree­na, TTY, oppi­lai­tok­sia ja mui­ta työ­paik­ko­ja on Her­van­nas­sa. Asun aivan lähel­lä naa­pu­ri­kun­nan puo­lel­la. Her­van­nas­sa on noin 40000 asu­kas­ta ja pal­jon työ­paik­ko­ja, sii­nä suh­tees­sa ero­aa lähiöistä.

          (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

      2. FM: Her­van­nas­sa kol­mio mak­saa 115000€ ja kes­kus­tas­sa 350000€.

        Jokai­nen voi etuovi.com sivuil­ta käy­dä kat­so­mas­sa, että miten ”in” paik­ka Her­van­nan slum­mi on. Ne beto­ni­bru­ta­lis­min rie­mu­voi­tot ovat tosi halut­tu­ja, sen­hän ker­too jo hin­ta­ta­so­kin, eikös vain?

        Her­van­nan hin­ta­ta­so on todel­la eriy­ty­nyt. Poh­jois-Her­van­nas­sa uudeh­kos­ta kol­mios­ta saa mak­saa 400 000 euroa. Itä-Her­van­nas­ta kol­mion 1970-luvun perus­kor­jaa­mat­to­mas­ta ker­ros­ta­los­ta voi saa­da 115 000 eurol­la. Osa­syy hal­poi­hin hin­toi­hin on se, että osa näis­tä van­hois­ta ker­ros­ta­lois­ta on niin huo­nos­sa kun­nos­sa, että pur­ku­vaih­toeh­to ja uuden talon teke­mi­nen tilal­le on ihan kon­kreet­ti­nen vaih­toeh­to, kos­ka kor­jaa­mi­nen voi olla kal­liim­paa kuin uuden raken­ta­mi­nen. Pari van­haa kou­lua­han Her­van­nas­ta on jo puret­tu, ja raken­net­tu uudet tilal­le, mut­ta asuin­ra­ken­nuk­sis­ta hyvin har­vaa on vie­lä puret­tu. Her­van­nas­sa on koko 2000-luvun ajan ollut yksi nopeim­mis­ta uudis­ra­ken­nus­tah­deis­ta Tam­pe­reel­la. Poh­jois-Her­van­taa raken­net­tiin lisää joi­tain vuo­sia sit­ten, ja Ete­lä-Her­van­taan nousee par­hail­laan ja lähi­vuo­si­na tuhan­sia uusia asun­to­ja uuden ratik­ka­rei­tin varteen.

          (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

      3. FM:

        Tam­pe­reen yli­opis­ton Her­van­nan toi­mi­pis­te, enti­nen Tam­pe­reen tek­nil­li­nen yli­opis­to, toki elät­tää Her­van­taa, kos­ka opis­ke­li­joi­den on käte­vä asua siel­lä. Mut­ta mitään siel­lä ei ole beto­ni­hir­viöi­den ja Duon kaup­pa­kes­kuk­sen (lue ruo­ka­kau­pan) lisäksi.

        Myös mm. Her­mian ja Rus­kon yri­tys­kes­kit­ty­mät elät­tä­vät Her­van­taa työ­paik­koi­neen ja yrit­tä­ji­neen. Her­van­ta on Tam­pe­reen yksi työ­paik­ka­kes­kit­ty­mä. Jat­kos­sa myös ratik­ka elät­tää Her­van­taa, kos­ka rati­kan varik­koa­lu­eet ja huol­to­pal­ve­lut kes­ki­tet­tiin Her­van­taan. Kes­kus­tan tont­ti­maan hin­noil­la vari­koi­ta ei kan­nat­ta­nut raken­taa sin­ne, vaan ne toteu­tet­tiin Her­van­nan yri­ty­sa­lu­een laitamille.

        Her­van­nan pal­ve­lu­tar­jon­ta on huo­mat­ta­vas­ti kas­va­nut vii­me vuo­si­na. Ravin­to­la­tar­jon­taan­kin on tul­lut parem­pi­ta­soi­sia paik­ko­ja kuin vain hal­pa­paik­ko­ja, samal­la kun kal­liim­pien asun­to­jen mää­rä Her­van­nas­sa on kas­va­nut uudis­ra­ken­nus­ten myö­tä. Poh­jois-Her­van­nan uudi­sa­lu­eet kaa­voi­tet­tiin kivi­jal­ka­liik­kei­den raken­ta­mis­pa­kol­la. Sen myö­tä jokai­nen uudis­ra­ken­nus­han­ke lisä­si kivi­jal­ka­pal­ve­lui­den tar­jon­taa. Duo on tie­tyn­lai­nen pal­ve­lu­kes­kit­ty­mä, mut­ta kivil­jal­ka­lii­ke­tar­jon­ta­kin on Her­van­nan pää­väy­lien lähei­syy­des­sä kas­va­nut. Beto­ni­hir­viöis­tä pari on puret­tu pois, pää­osa on jäl­jel­lä. Mut­ta uudis­ra­ken­nuk­set ovat toi­sen­nä­köi­siä, ja Her­van­nan asu­kas­lu­vus­ta jat­ku­vas­ti yhä isom­pi osa asuu 2000-luvul­la raken­ne­tuis­sa talois­sa. Poh­jois-Her­van­nan kär­ki on nyky­ään 16-ker­rok­si­nen, ja asu­kas­ti­hey­del­tään suu­rem­pi kuin Tam­pe­reen kes­kus­ta. Sel­lai­sil­la asu­kas­ti­heyk­sil­lä pal­ve­luil­le­kin on jo kysyn­tää, mikä näkyy sii­nä, että Her­van­nas­sa on mui­hin lähiöi­hin ver­rat­tu­na erit­täin vähän tyh­jil­lään ole­via lii­ke­ti­lo­ja. Lähin­nä Duos­sa näkyy tyh­jää lii­ke­ti­laa, ja siel­lä­kin poh­ja­pin­ta-alas­ta tyh­jä­nä tai­taa olla alle 1 prosentti.

        Hil­jat­tain Her­van­nan ja Tam­pe­reen kes­kus­tan väliin on raken­net­tu pyö­rä­väy­lää, joka kul­kee ison osan mat­kas­ta eril­lään auto­teis­tä. Sii­tä 2 ensim­mäis­tä osuut­ta on val­mii­na, ja lop­pui­hin­kin on myön­net­ty rahoi­tus. Se on ainoa Tam­pe­reen lähiö, jos­ta on raken­net­tu pyö­rä­tie­tä kes­kus­taan. Syy­nä se, että opis­ke­li­joi­ta ja työ­mat­ka­lai­sia liik­kuu niin pal­jon molem­piin suun­tiin. Pyö­rä­väy­läl­lä ei saa jalan­kul­ki­jat­kaan kävellä.

          (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  14. Kävin pyö­räh­tä­mäs­sä Tik­ku­ri­las­sa ja siel­lä on kun­non kehi­tys­pro­ses­si käyn­nis­sä. Ei sii­tä toki ihan heti aitoa kes­kus­ta saa teh­tyä ilman van­han pur­ka­mis­ta koko­naan pois, mut­ta sel­väs­ti kes­kus­ta­mai­sem­pi se on nyt kuin oli sil­loin kun vii­mek­si siel­lä olen käy­nyt (ken­ties 15 vuot­ta sit­ten). Googlen kar­tan katu­nä­ky­mät ovat sen ver­ran van­hem­pia, että niis­tä voi ver­tail­la. Ilmei­ses­ti talo­ja on koko ajan tulos­sa lisää, mikä on hyvä asia. Toi­von päät­tä­jil­le roh­keut­ta muo­ka­ta Tik­ku­ri­las­ta niin urbaa­ni kuin mahdollista.

    Asuin aika­naan Van­taal­la ja käy­tin Tik­ku­ri­lan juna-ase­maa sekä vie­rai­lin siel­lä välil­lä muu­ten­kin. Alue on jää­nyt mie­lee­ni esi­merk­ki­nä tuos­ta Soi­nin­vaa­ran mai­nit­se­mas­ta epä­on­nis­tu­mi­ses­ta ala­kes­kus­ten kans­sa. Pahem­pa­na sel­lai­se­na kuin Itä­kes­kus tai Myyr­mä­ki. Tik­ku­ri­lal­la nimit­täin oli­si ollut sijain­tin­sa puo­les­ta poten­ti­aa­lia mihin vain.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  15. Iso­ja kysy­myk­siä Suo­men yllä kyllä.

    Kir­joi­tin vähän aikaa sit­ten täs­sä blo­gis­sa, että nyt ale­taan muut­ta­maan Hel­sin­gin sijaan ulko­mail­le Suo­mes­ta. Mah­dol­li­suu­det työ­elä­mäs­sä, asu­mi­sen kal­leus, muka­vuu­det, verot jne. ovat pal­jon parem­mal­la tasol­la muu­al­la. Suo­mes­sa­han mie­hil­lä on vie­lä ehdol­lis­tett­tu kuo­le­man­ran­gais­tus ase­vel­vol­li­suu­den muodossa(tsekkaa tuos­ta upsee­rien aja­tus­ten juok­sua: https://twitter.com/LauraJRantanen/status/1337012017593520133).

    En oikeas­taan näe mitään syy­tä, mik­si van­hem­pien ei kan­nat­tai­si kan­nus­taa lap­si­aan ulko­mail­le, jos siel­lä on tule­vai­suu­des­sa kaik­ki parem­min. Soi­nin­vaa­ra jos­sain kir­joit­ti, että kau­pun­kien kehi­tys menee niin, että lah­jak­kaat valit­se­vat kau­pun­git mis­sä asua ja muut työ­pai­kat seu­raa­vat peräs­sä. Mut­ta mik­si lah­jak­kaan kan­nat­tai­si olla vero­kar­jaa ja tykin­ruo­kaa Suo­mes­sa, jos on mah­dol­li­suuk­sia muuallle?

    Suo­men maa­han­muu­ton pitäi­si täs­sä ske­naa­rios­sa kat­taa sekä ale­ne­va syn­ty­vyys että nopeas­ti nouse­va maas­ta­muut­to pois Suo­mes­ta. Osmon arvio sii­tä ‚että nyt tar­vit­tai­siin iso­ja muut­to­lu­ku­ja Suo­meen, voi olla aivan oikea.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

    1. sep­po:
      Iso­ja kysy­myk­siä Suo­men yllä kyllä.

      Kir­joi­tin vähän aikaa sit­ten täs­sä blo­gis­sa, että nyt ale­taan muut­ta­maan Hel­sin­gin sijaan ulko­mail­le Suo­mes­ta. Mah­dol­li­suu­det työ­elä­mäs­sä, asu­mi­sen kal­leus, muka­vuu­det, verot jne. ovat pal­jon parem­mal­la tasol­la muualla.Suomessahan mie­hil­lä on vie­lä ehdol­lis­tett­tu kuo­le­man­ran­gais­tus ase­vel­vol­li­suu­den muodossa(tsekkaa tuos­ta upsee­rien aja­tus­ten juok­sua: https://twitter.com/LauraJRantanen/status/1337012017593520133).

      Tuo­hon lin­kin kes­kus­te­luun liittyen:
      Jos nai­set vaa­ti­si­vat aseel­lis­ta puo­lus­ta­mis­ta, niin se oli­si demo­kraat­tis­ta enem­mis­tön tyran­ni­aa: Hen­ki­löt joil­la ei ole oma hen­ki kysees­sä vaa­ti­vat toi­sia uhraa­maan hen­ken­sä — Sehän se vas­ta sai­ras­ta olisi.

      Jos tark­ko­ja ollaan niin maan­puo­lus­tuk­ses­ta ja puo­lus­tus­toi­mis­ta hyök­kää­jää vas­taan pitäi­si aina äänes­tää armei­jan mie­his­tön ja ylei­ses­ti tais­te­le­van hen­ki­lös­tön puo­les­ta. Jos ei ole oma hen­ki tuli­lin­jal­la tai menos­sa tuli­lin­jal­le niin ei ole kyl­lä mitään oikeut­ta ker­toa toi­sil­le että “sin­ne vain nyt menet uhraa­maan itse­si isän­maan (ja minun omai­suu­den ja hyvin­voin­nin puo­lus­ta­mi­sek­si)”. Nuo­ret mie­het­hän kaik­ki yhteis­kun­nat lait­ta­vat ensik­si kuo­le­maan, toki osa nuo­ris­ta mie­his­tä on niin tyh­miä ettei­vät tajua hom­man jujua. Soti­las­va­la­kin tosin on annet­tu auto­ri­ta­ris­mia ja tota­li­ta­ris­mia tuke­vas­sa hen­ges­sä, eli luva­taan val­tiol­le puo­lus­taa yhteiskuntaa.

        (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

    2. sep­po:

      En oikeas­taan näe mitään syy­tä, mik­si van­hem­pien ei kan­nat­tai­si kan­nus­taa lap­si­aan ulko­mail­le, jos siel­lä on tule­vai­suu­des­sa kaik­ki parem­min. Soi­nin­vaa­ra jos­sain kir­joit­ti, että kau­pun­kien kehi­tys menee niin, että lah­jak­kaat valit­se­vat kau­pun­git mis­sä asua ja muut työ­pai­kat seu­raa­vat peräs­sä. Mut­ta mik­si lah­jak­kaan kan­nat­tai­si olla vero­kar­jaa ja tykin­ruo­kaa Suo­mes­sa, jos on mah­dol­li­suuk­sia muuallle?

      Minä en näe vero­ja, vaan sur­kean hen­ki­sen ilma­pii­rin syyk­si mik­si kan­nat­tai­si läh­teä tääl­tä. Ymmär­rän vero­ja joten­ku­ten kos­ka har­vaa­na­su­tus­sa poh­joi­ses­sa maas­sa infra­struk­tuu­rin yllä­pi­to ja kul­je­tuk­set ja raken­nus­ten läm­pi­mä­nä pitä­mi­nen maksavat.
      Mut­ta ankea ilma­pii­ri työ­pai­koil­la, työ­nan­ta­jien höy­ky­tys ikään­ty­viä koh­taan, kovat tulos­vaa­ti­muk­set, jat­ku­va uhka jou­tua irti­sa­no­tuk­si, nais­ten ja mies­ten väli­nen nal­jai­lu, jat­ku­va epä­luot­ta­muk­sen kyl­vä­mi­nen, … en aio aina­kaan estää jäl­ki­kas­vua­ni läh­te­mäs­tä muu­al­le jos on sitä miel­tä, ja jos hänel­lä on rahaa toteut­taa se.
      Ei se myös­kään ole huo­no jut­tu jos Suo­men väki­lu­ku alkai­si vähen­tyä kun­han se tapah­tui­si hallitusti.

        (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

    3. sep­po:
      Iso­ja kysy­myk­siä Suo­men yllä kyllä.

      Kir­joi­tin vähän aikaa sit­ten täs­sä blo­gis­sa, että nyt ale­taan muut­ta­maan Hel­sin­gin sijaan ulko­mail­le Suo­mes­ta. Mah­dol­li­suu­det työ­elä­mäs­sä, asu­mi­sen kal­leus, muka­vuu­det, verot jne. ovat pal­jon parem­mal­la tasol­la muualla.Suomessahan mie­hil­lä on vie­lä ehdol­lis­tett­tu kuo­le­man­ran­gais­tus ase­vel­vol­li­suu­den muodossa(tsekkaa tuos­ta upsee­rien aja­tus­ten juok­sua: https://twitter.com/LauraJRantanen/status/1337012017593520133).

      En oikeas­taan näe mitään syy­tä, mik­si van­hem­pien ei kan­nat­tai­si kan­nus­taa lap­si­aan ulko­mail­le, jos siel­lä on tule­vai­suu­des­sa kaik­ki parem­min. Soi­nin­vaa­ra jos­sain kir­joit­ti, että kau­pun­kien kehi­tys menee niin, että lah­jak­kaat valit­se­vat kau­pun­git mis­sä asua ja muut työ­pai­kat seu­raa­vat peräs­sä. Mut­ta mik­si lah­jak­kaan kan­nat­tai­si olla vero­kar­jaa ja tykin­ruo­kaa Suo­mes­sa, jos on mah­dol­li­suuk­sia muuallle?

      Suo­men maa­han­muu­ton pitäi­si täs­sä ske­naa­rios­sa kat­taa sekä ale­ne­va syn­ty­vyys että nopeas­ti nouse­va maas­ta­muut­to pois Suo­mes­ta. Osmon arvio sii­tä ‚että nyt tar­vit­tai­siin iso­ja muut­to­lu­ku­ja Suo­meen, voi olla aivan oikea.

      Jaak­ko Lyy­ti­nen lis­ta­si Hesa­ris­sa itse­näi­syys­päi­vä­nä kan­sain­vä­li­siä ver­tai­lu­ja, jois­sa Suo­mi on kär­jes­sä. Nii­den mukaan “Suo­mi on maa­il­man vakain, vapain ja tur­val­li­sin maa. Suo­mes­sa on maa­il­man puh­tain ilma, paras hal­lin­to ja omis­tusoi­keu­den suo­ja sekä riip­pu­mat­to­min oikeus­lai­tos. Suo­mi on maa­il­man luku­tai­toi­sin maa, jos­sa on eni­ten inhi­mil­lis­tä pää­omaa. Suo­mi on maa­il­man kol­man­nek­si tasa-arvoi­sin maa, jos­sa nais­ten tasa-arvo työ­elä­mäs­sä on maa­il­man nel­jän­nek­si paras. Lisäk­si Suo­mi on maa­il­man onnel­li­sin maa.” Näin kan­sain­vä­lis­ten arvo­val­tais­ten ver­tai­lu­jen ja tut­ki­mus­ten mukaan.

      Sinä olet aika lail­la vas­tak­kais­ta miel­tä. Mis­sä mais­sa tai pai­kois­sa mie­les­tä­si “mah­dol­li­suu­det työ­elä­mäs­sä, asu­mi­sen kal­leus, muka­vuu­det, verot jne. ovat PALJON parem­mal­la tasol­la”? Ja jos ovat, niin ovat­ko kaik­ki elä­män osaset?

        (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

      1. Tjii: Jaak­ko Lyy­ti­nen lis­ta­si Hesa­ris­sa itse­näi­syys­päi­vä­nä kan­sain­vä­li­siä ver­tai­lu­ja, jois­sa Suo­mi on kär­jes­sä. Nii­den mukaan ”Suo­mi on maa­il­man vakain, vapain ja tur­val­li­sin maa. Suo­mes­sa on maa­il­man puh­tain ilma, paras hal­lin­to ja omis­tusoi­keu­den suo­ja sekä riip­pu­mat­to­min oikeus­lai­tos. Suo­mi on maa­il­man luku­tai­toi­sin maa, jos­sa on eni­ten inhi­mil­lis­tä pää­omaa. Suo­mi on maa­il­man kol­man­nek­si tasa-arvoi­sin maa, jos­sa nais­ten tasa-arvo työ­elä­mäs­sä on maa­il­man nel­jän­nek­si paras. Lisäk­si Suo­mi on maa­il­man onnel­li­sin maa.” Näin kan­sain­vä­lis­ten arvo­val­tais­ten ver­tai­lu­jen ja tut­ki­mus­ten mukaan.

        Sinä olet aika lail­la vas­tak­kais­ta mieltä.Missä mais­sa tai pai­kois­sa mie­les­tä­si ”mah­dol­li­suu­det työ­elä­mäs­sä, asu­mi­sen kal­leus, muka­vuu­det, verot jne. ovat PALJON parem­mal­la tasol­la”? Ja jos ovat, niin ovat­ko kaik­ki elä­män osaset?

        No “pal­jon” on toki lii­oit­te­lua, mut­ta kyl­lä Suo­men kan­nat­tai­si alkaa raken­ta­maan itse­ään tuos­ta Soi­nin­vaa­ra näkö­kul­mas­ta, että lah­jak­kaat valit­se­vat maan­sa ja muut työt tulee peräs­sä. Miten Suo­mes­ta sai­si maan, joka oli­si viih­tyi­sämå ja puoleensavetävämpi? 

        Oma kysy­mys kui­ten­kin on, että onko hyvin­voin­ti­val­tio mah­dol­li­nen. Aivan sel­vää on kui­ten­kin se, että jos hyvin­voin­ti­val­tio­mal­lis­ta halu­taan pitää kiin­ni, niin Suo­men mal­li on aut­ta­mat­ta susi. Tans­kan tai Ruot­sin hyvin­voin­ti­val­tio ovat ainoi­ta edes teo­rias­sa mah­dol­li­sia. hyvinvointivaltioita.

          (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

      2. sep­po: Miten Suo­mes­ta sai­si maan, joka oli­si viih­tyi­säm­pi ja puoleensavetävämpi? 

        Siir­tä­mäl­lä Suo­mi n 800 km etelään.

        sep­po:
        Oma kysy­mys kui­ten­kin on, että onko hyvin­voin­ti­val­tio mah­dol­li­nen. Aivan sel­vää on kui­ten­kin se, että jos hyvin­voin­ti­val­tio­mal­lis­ta halu­taan pitää kiin­ni, niin Suo­men mal­li on aut­ta­mat­ta susi. Tans­kan tai Ruot­sin hyvin­voin­ti­val­tio ovat ainoi­ta edes teo­rias­sa mah­dol­li­sia. hyvinvointivaltioita. 

        Miten Suo­men mal­li ero­aa näis­tä? Mai­den väli­set elin­ta­soe­rot joh­tu­vat maan­tie­teel­li­sis­tä syis­tä, esim sii­tä että eivät ole Venä­jän naa­pu­rei­ta ja Tans­kas­sa maa­ta­lous kan­nat­taa aidosti.

          (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

      3. sep­po: Suo­mi on ay-vetoi­sem­pi paik­ka. Muu­al­la men­ty enem­män mark­ki­naeh­toi­ses­ti, mut­ta ohjat­tu veroin tulo­naj­koa ja tulonsiirtoja.

        Kai­kis­sa teol­li­suus­mais­sa on AY-lii­ke muka­na sopi­mas­sa työ­eh­dois­ta enem­män tai vähem­män. Ei Suo­mes­sa AY-lii­tot pys­ty enää sane­le­man muu­al­la kuin jois­sa­kin yksit­täi­sis­sä erkois­osaa­mis­ta vaa­ti­vis­sa töis­sä vien­ti­teol­li­suu­des­sa (lähinn­nä met­sä), kul­je­tus­aloil­la ja jul­ki­sel­la sek­to­ril­la lää­kä­reil­le tai kor­keil­le virkamiehille. 

        Muil­la aloil­la tau­luk­ko­pal­kat ovat kuo­pas­sa ja TES-koro­tuk­set eivät edes kata kulut­ta­ja­hin­to­jen nousua, joh­tuen sii­tä että työ­nan­ta­jil­la on mark­ki­nat siir­tää toi­min­to­ja hal­pa­mai­hin tai pal­ka­ta työ­ko­kei­luun työt­tö­miä käy­tän­nös­sä ilmai­sek­si tai seson­ki­työ­voi­maa ulko­mail­ta. Oikeis­sa hyvin­voin­ti­val­tiois­sa irti­sa­no­mis­suo­ja on parem­pi kuin Suo­mes­sa. Ei suo­ma­lai­nen ammat­tiin kou­lu­tet­tu per­heel­li­nen ihmi­nen halua elää mil­lään tulon­siir­roil­la tai köy­häi­na­vul­la eikä asua vuo­kra­tuel­la vaan oikeal­la pal­kal­la ja omas­sa asunnossa.

        Jos Suo­mes­sa pitää huo­no­jen suh­dan­tei­den takia teh­dä “sisäi­nen deval­va­tio” eli alen­taa palk­ko­ja, niin sen pitää kos­kea samas­sa suh­tees­sa kaik­kia. Palk­ko­ja, eläk­kei­tä, maa­ta­lous­tu­kia, Kelan mak­sa­mia tukia jne. Ei ole oikein vaa­tia vain yhtä jouk­koa kan­ta­maan vas­tuu­ta mui­den yli varo­jen elämisestä. 

        Yri­tys­koh­tai­nen pai­kal­li­nen työ­eh­dois­ta sopi­mi­nen on ok jos vain työn­te­ki­jöil­lä on nimet­ty edus­ta­ja yri­tyk­sen hal­li­tuk­ses­sa joka saa näh­dä kir­jan­pi­don että pys­tyy arvioi­maan miten perus­tel­lut työ­nan­ta­jan vaa­ti­muk­set ehto­jen mut­ta­mi­seen mis­sä­kin tapauk­ses­sa ovat.

          (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

      4. R.Silfverberg:
        Jos Suo­mes­sa pitää huo­no­jen suh­dan­tei­den takia teh­dä ”sisäi­nen deval­va­tio” eli alen­taa palk­ko­ja, niin sen pitää kos­kea samas­sa suh­tees­sa kaikkia.Palkkoja, eläk­kei­tä, maa­ta­lous­tu­kia, Kelan mak­sa­mia tukia jne. Ei ole oikein vaa­tia vain yhtä jouk­koa kan­ta­maan vas­tuu­ta mui­den yli varo­jen elämisestä. 

        Omas­sa valuu­tas­sa sisäi­nen deval­vaa­tio tapah­tuu kel­lu­van valuu­tan kaut­ta. Ruot­sin kes­kus­pank­ki­han on vel­ka­kir­jao­pe­raa­tioil­laan ihan tar­koi­tuk­sel­la koit­ta­nut pitää kruu­nun edul­li­se­na. Ja samaa on har­ras­ta­nut Sveit­sin kes­kus­pank­ki. Suo­mes­sa sen sijaan lähes kaik­ki mer­kit­tä­vät jul­ki­suu­den hen­ki­löt huu­ta­vat kil­van kuin­ka Euros­sa olo on paras­ta Suo­mel­le ja täs­tä on tul­lut vähän sel­lai­nen aihe jos­ta ei voi edes kes­kus­tel­la järkevästi.

        Kos­ka Euro on meil­le kiis­tä­mä­tön totuus jota ei saa kysee­na­lais­taa, niin jäl­jel­le jää­vät kai­ken­lai­set sisäi­set deval­vaa­tiot (hehe, pudo­te­taan TES:in mini­mei­tä, tai sit­ten lisä­tään koko­nais­työ­ai­kaa 0,5 tun­tia vii­kos­sa, molem­mat mene­vät met­sään). Sipi­län­kään kiky (kilpailukyky)-toimia on vai­kea arvioi­da, ne kun sat­tui­vat aika­lail­la pri­kuul­leen samaan aikaan kun Euroo­pas­sa talous läh­ti vaih­teek­si kun­nol­la rul­laa­maan. Miet­ti­kää­pä kaik­ki het­ki: Euroo­pan talou­des­sa vetää hyvin, Sipi­lä tekee kiky-toi­met (vain osit­tai­set eivät­kä edes kos­ket­ta­neet kaik­kia) ja Suo­men talous läh­tee par­haim­paan nousuun vuo­siin. Mis­tä nousu joh­tui? Täy­tyy olla aika sei­nä­hul­lu jos uskoo että ulko­maan­kau­pas­ta riip­pu­vai­nen Suo­mi läh­ti kas­vuun vain ja ainoas­taan kiky-toimilla.

        Miet­ti­kää­pä EU:n puu­hai­le­maa nykyis­tä ja kiis­tel­tyä val­ta­vaa tuki­pa­ket­tia: Sitä perus­tel­laan meil­lä sil­lä tavoin että Suo­men talous on riip­pu­vai­nen muun EU:n talou­des­ta, eli muu­al­la kas­vaa niin Suo­mi luon­tai­ses­ti kas­vaa muka­na. Jos uskoo Sipi­län kiky-teo­rioi­hin, niin tuki­pa­ke­teis­ta pitäi­si luo­pua ja lei­ka­ta vain kaik­kien palk­ko­ja (sekä tukia) 20% ja kas­vus­sa pitäi­si pääs­tä jo Kii­nan lukuihin.

          (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

      5. R.Silfverberg: Siir­tä­mäl­lä Suo­mi n 800 km etelään.
        Miten Suo­men mal­li ero­aa näis­tä? Mai­den väli­set elin­ta­soe­rot joh­tu­vat maan­tie­teel­li­sis­tä syistä,esim sii­tä että eivät ole Venä­jän naa­pu­rei­ta ja Tans­kas­sa maa­ta­lous kan­nat­taa aidosti. 

        Tuo on ihan tot­ta, että sekä Ruot­si että Tans­ka ovat rik­kai­den naa­pu­ri­mai­den ympä­röi­miä, ja pys­ty­vät käy­mään hyvin kaup­paa joka suun­taan sekä tava­rois­ta että pal­ve­luis­ta. Suo­mes­sa itä­ra­ja on pää­asias­sa kiin­ni, ja itä­ra­jan seu­dun väki elää kuin saa­ren lai­dal­la isl­tä osin, ja sil­lä rajal­la on sekä iso elin­ta­so­kui­lu että kie­len niin totaa­li­vaih­dos, ettei suo­men osaa­mi­nen auta ymmär­tä­mään venä­jää tai päin­vas­toin, toi­sin kuin tans­kaa osaa­va ymmär­tää ruot­sia aina­kin joten­kin ja päin­vas­toin. Lisäk­si suo­ma­lai­sel­le hyvin­voin­ti­val­tiol­le viran­omais­pal­ve­lui­den kak­si­kie­li­syys aiheut­taa jul­ki­sel­le sek­to­ril­le lisä­kus­tan­nuk­sia ja samal­la lisä­ve­ro­tu­lo­tar­pei­ta yhden viral­li­sen kie­len mai­hin nähden.

          (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  16. Mai­ni­tus­ta hen­ki­ses­tä muu­tok­ses­ta yksi ilmen­ty­mä lie­nee net­tiklas­si­kok­si muo­dos­tu­nut video Tam­pe­reen kau­pun­gin­val­tuus­ton kokouk­ses­ta, jos­sa pää­tet­tiin rai­tio­tien raken­ta­mi­ses­ta. Puhet­ta joh­ti San­na Marin ja val­tuus­ton van­hem­paa pol­vea edus­ta­va änky­rä­jaos (jol­la ole­tan ole­van hyvät suh­teet bus­si­lii­ken­nöit­si­jöi­hin) pis­ti paras­taan ja ylsi suo­ras­taan psy­ke­dee­li­seen argu­men­toin­tiin. Ratik­ka­pää­tös sil­ti tuli.

    Vrt. Tur­ku, jos­sa änky­rä­jaos on tähän asti voit­ta­nut. Tosin rai­tio­tien osal­ta muu­tos lie­nee tulos­sa, 5–7 vuot­ta Tam­pe­ret­ta jäljessä.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  17. San­na Marin hoi­ti jämä­käs­ti puheen­joh­ta­juu­den, mut­ta pää­tös oli vää­rä. Oikea pää­tös oli­si ollut säh­kö­bus­sit, Sama ener­gia­läh­de ja ei oli­si tar­vin­nut teh­dä suu­ren hii­li­ja­lan­jäl­jen aihe­uu­ta­vaa raken­nus­työ­tä, joka näyt­tää kes­tä­vän aina­kin 4 vuot­ta. Suu­ri osa dema­reis­ta­kin kan­nat­ti todel­li­suu­des­sa sähköbusseja.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

    1. Bus­siin mah­tuu puo­let vähem­män mat­kus­ta­jia kuin ratik­kaan ja sik­si ne sopi­vat pien­ten lii­ken­ne­mää­rien hoi­toon, ei suur­ten. Kus­tan­nuk­sios­ta gval­tao­sa opn palk­ko­ja, joten bus­sin­kus­tan­nuk­set ovat mak­tus­ta­jaa koh­den pal­jon suu­rem­mat. Jos bus­sil­le ei raken­ne­ta omia kais­to­ja, ne sie­so­vat ruuh­kis­sa ja jos raken­ne­taan, se on yhtä kal­lis­ta kuin raken­taa rai­teet. Tasai­ses­ti kul­ke­va ratik­ka on mat­kus­ta­jan kan­nal­ta hou­kut­te­le­vam­pi kuin täri­se­vä bus­si. Hel­sin­gis­sä, jos­sa bus­se­ja ja rati­koi­ta kul­kee samoil­la rei­teil­lä on voi­tu havai­ta, että ratik­ka on hpu­kut­te­le­vam­pi vaik­ka oli­si väy­hän hitaampikin.

        (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

      1. Tam­pe­reen ratik­kaan suun­ni­tel­tiin alun­pe­rin liit­ty­vä­ni auto­maat­ti­säh­kö­bus­seil­la toi­mi­van syöt­tö­lii­ken­teen, jon­ka piti hoi­taa jat­ku­vas­ti kier­tä­väl­lä ympy­rä­rei­til­lä rati­kan syöt­tö­lii­ken­ne ja put­ki­lii­ken­ne Her­van­nas­sa ja Kau­pis­sa TAY­Sin tie­noil­la. Nii­den piti olla käy­tös­sä 2021: https://kuntatekniikka.fi/2019/01/09/tampereella-uskotaan-robottibussit-syottavat-ratikkaa-jo-2021/

        Idea­na oli se, että väl­tet­täi­siin kul­jet­ta­ja­kus­tan­nus, ja voi­tai­siin saa­da hidas­lii­ken­tee­nä kul­ke­va bus­si kier­tä­mään vakio­reit­tiä, ja näin laa­jen­ta­maan rati­kan vai­ku­tusa­luet­ta. Joku bus­si oli tes­tia­jos­sa­kin Tam­pe­reel­la vuo­sia sit­ten, mut­ta ei tai­da toteu­tua aina­kaan 2021 robot­ti­bus­sien syöttöliikenne.

        Tam­pe­reel­la ver­rat­tiin aikoi­naan kyl­lä myös bus­si­vaih­toeh­to­ja eril­lis­kais­toin ja ratik­kaa. Bus­si­vaih­toeh­to oli huo­mat­ta­vas­ti hal­vem­pi. Rai­tio­tie­reit­ti varus­tei­neen mak­saa 300 mil­joo­naa euroa ja vau­nut pääl­le, joi­den hin­ta on vajaa 4 mil­joo­naa euroa kap­pa­leel­ta varus­tei­neen, ja joi­ta tulee alkuun 26 kpl. Yhteen­sä hin­ta on noin 400 mil­joo­naa. Bus­sit arvioi­tiin saa­ta­van omil­le kais­toil­le ja lii­ken­ne­va­loe­tui­suuk­sien pii­riin muu­al­la pait­si Hämeen­ka­dul­la paril­la kym­me­nel­lä mil­joo­nal­la eurol­la. Uuden ison kau­pun­ki­bus­sin saa noin puo­lel­la mil­joo­nal­la eurol­la. Yhden rati­kan hin­nal­la saa noin 7–10 bus­sia, riip­puen sii­tä, mil­lai­sia bus­se­ja hank­kii. Hämeen­ka­tu osoit­tau­tui kui­ten­kin ruuh­ka-aikaan ongel­mak­si, kos­ka vaik­ka siel­tä on pois­tet­tu hen­ki­lö­au­tot, ruuh­ka-aikaan sen (eten­kin Hämeen­sil­lan koh­dal­la) las­ket­tiin ruuh­kau­tu­van jo pel­kis­tä busseistakin.

        Rai­tio­tien talou­del­li­nen kan­nat­ta­vuus Tam­pe­reel­la las­ket­tiin muo­dos­tu­van sii­tä, että sen myö­tä näh­tiin mah­dol­li­sek­si sada uusia kau­pun­gin kaa­voit­ta­mia aluei­ta raken­net­ta­vik­si kovem­mil­la hin­noil­la, kuten Hie­dan­ran­ta ja uusi teko­saa­ri. Sen takia ratik­kaa ei myös­kään halut­tu lait­taa kul­ke­maan Lie­lah­des­sa ole­mas­sa ole­van raken­nus­kan­nan mukais­ta reit­tiä, vaan sel­lais­ta reit­tiä, jos­sa ei vie­lä ollut juu­ri raken­net­tu. Pelk­kä­nä lii­ken­ne­hank­kee­na yhtä­lö, jos­sa mak­se­taan 400 mil­joo­naa euroa ratik­ka­lii­ken­teen käyn­nis­tä­mi­ses­tä oli­si ollut mah­do­ton, ottaen huo­mioon sen, että koko jul­ki­sen sek­to­rin sub­ven­tio bus­si­lii­ken­teel­le Tam­pe­reel­la on ollut noin 14 mil­joo­naa euroa vuo­si­ta­sol­la koko jouk­ko­lii­ken­ne­ver­kos­tos­sa, jos­sa mat­kus­ta­ja­mää­rä on ollut vuo­si­ta­sol­la yhteen­sä noin 40 mil­joo­naa. Vuon­na 2019 sub­ven­tio oli 89 sent­tiä per lii­ken­nöi­ty kilo­met­ri tai 45 sent­tiä per kyy­tiin nousu. Rati­kan aloit­taes­sa ole­mas­sa ollees­ta sub­ven­tios­ta leik­kau­tuu pari mil­joo­naa euroa pois, ja tilal­le tulee rati­kan ope­roin­ti­kus­tan­nuk­set, ja lisäk­si tulee ne noin 400 mil­joo­nan euron kertakustannukset.

          (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

      2. tuos­ta:
        Rai­tio­tien talou­del­li­nen kan­nat­ta­vuus Tam­pe­reel­la las­ket­tiin muo­dos­tu­van sii­tä, että sen myö­tä näh­tiin mah­dol­li­sek­si sada uusia kau­pun­gin kaa­voit­ta­mia aluei­ta raken­net­ta­vik­si kovem­mil­la hin­noil­la, kuten Hie­dan­ran­ta ja uusi tekosaari.Sen takia ratik­kaa ei myös­kään halut­tu lait­taa kul­ke­maan Lie­lah­des­sa ole­mas­sa ole­van raken­nus­kan­nan mukais­ta reit­tiä, vaan sel­lais­ta reit­tiä, jos­sa ei vie­lä ollut juu­ri raken­net­tu. Pelk­kä­nä lii­ken­ne­hank­kee­na yhtä­lö, jos­sa mak­se­taan 400 mil­joo­naa euroa ratik­ka­lii­ken­teen käyn­nis­tä­mi­ses­tä oli­si ollut mah­do­ton, ottaen huo­mioon sen, että koko jul­ki­sen sek­to­rin sub­ven­tio bus­si­lii­ken­teel­le Tam­pe­reel­la on ollut noin 14 mil­joo­naa euroa vuo­si­ta­sol­la koko jouk­ko­lii­ken­ne­ver­kos­tos­sa, jos­sa mat­kus­ta­ja­mää­rä on ollut vuo­si­ta­sol­la yhteen­sä noin 40 mil­joo­naa. Vuon­na 2019 sub­ven­tio oli 89 sent­tiä per lii­ken­nöi­ty kilo­met­ri tai 45 sent­tiä per kyy­tiin nousu. Rati­kan aloit­taes­sa ole­mas­sa ollees­ta sub­ven­tios­ta leik­kau­tuu pari mil­joo­naa euroa pois, ja tilal­le tulee rati­kan ope­roin­ti­kus­tan­nuk­set, ja lisäk­si tulee ne noin 400 mil­joo­nan euron kertakustannukset. 

        Tuo­han kuu­los­taa ihan fik­sul­ta. Hel­sin­gis­sä­hän on vähän saman­mois­ta viri­tel­mää kehä­ra­ti­kan kans­sa, tosin sil­lä erol­la että sen var­rel­la asu­vat kää­ri­vät isot voi­tot itsel­leen ja Hel­sin­ki rahoit­taa koko lys­tin. Mikä sit­ten on Tam­pe­reen suh­de tont­tien myy­mi­seen tai vuokraamiseen?

        Vali­tet­ta­vas­ti meil­lä ei kiin­teis­tö­ve­ro vaan toi­mi teho­kas­ta kau­pun­ki­ra­ken­net­ta tukevasti.

          (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

      3. Osmo Soi­nin­vaa­ra:
        Bus­siin mah­tuu puo­let vähem­män mat­kus­ta­jia kuin ratik­kaan ja sik­si ne sopi­vat pien­ten lii­ken­ne­mää­rien hoi­toon, ei suur­ten. Kus­tan­nuk­sios­ta gval­tao­sa opn palk­ko­ja, joten bus­sin­kus­tan­nuk­set ovat mak­tus­ta­jaa koh­den pal­jon suu­rem­mat. Jos bus­sil­le ei raken­ne­ta omia kais­to­ja, ne sie­so­vat ruuh­kis­sa ja jos raken­ne­taan, se on yhtä kal­lis­ta kuin raken­taa rai­teet. Tasai­ses­ti kul­ke­va ratik­ka on mat­kus­ta­jan kan­nal­ta hou­kut­te­le­vam­pi kuin täri­se­vä bussi.Helsingissä, jos­sa bus­se­ja ja rati­koi­ta kul­kee samoil­la rei­teil­lä on voi­tu havai­ta, että ratik­ka on hpu­kut­te­le­vam­pi vaik­ka oli­si väy­hän hitaampikin.

        Vie­lä 90-luvul­la osat­tiin teh­dä bus­se­ja, jot­ka eivä täri­se. Niis­sä oli vie­lä­pä peh­meät pen­kit. Nykyi­set täri­se­vät ja niis­sä on kovat pen­kit. Tam­pe­reen rati­kas­sa näkyy ole­van kovan­nä­köi­set pen­kit. Hen­ki­lö­au­tos­sa on peh­meät penkit.

          (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

    2. Samaa miel­tä; Tam­pe­reen polii­ti­kot hurah­ti­vat vää­rään valin­taan. Säh­kö­bus­si akuil­la ja pie­nel­lä uusiu­tu­vaa die­se­liä käyt­tä­väl­lä säh­kö­ge­ne­raat­to­ril­la on oikea rat­kai­su. Hal­vem­pi. Tehok­kaam­pi. Mer­kit­tä­väs­ti luotettavampi.
      Aamu­leh­den toi­mit­ta­jat voi­si­vat jo nyt val­mis­tel­la jutut ratik­ka­lii­ken­teen kat­kok­sis­ta. Ajo­lan­gat puto­si­vat ylhääl­lä­ol­leen lavan vuok­si. Tai kai­vin­ko­neen kau­has­ta. Rai­teil­ta suis­tu­nut vau­nu tuk­ki lii­ken­teen koko päi­väk­si. Oven auki­jään­ti jumit­ti lii­ken­teen. Jne.
      Tam­pe­reen polii­ti­kot havah­tu­vat vuo­den kah­den kulut­tua: “Ai ratik­ka­reit­tiä ei voi­kaan muut­taa ollen­kaan”. Akkusäh­kö­bus­seis­ta on teh­ty talous­sel­vi­tys mm. opinnäytetyönä.

        (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

      1. Hyviä huo­mioi­ta, mut­ta tuol­lai­nen insi­nöö­ri­mäi­nen tek­no­lo­gis­ta opti­mia hake­va pään­vai­vaa­mi­nen ei juu­ri tehoa asias­ta päät­tä­viin feti­sis­tei­hin. Klonk-klonk ding-ding on Bene­luxia ja Wie­niä, kumi­pyö­rä­au­tot ovat Itä-Eurooppaa.

          (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

      2. Olli S:
        Hyviä huo­mioi­ta, mut­ta tuol­lai­nen insi­nöö­ri­mäi­nen tek­no­lo­gis­ta opti­mia hake­va pään­vai­vaa­mi­nen ei juu­ri tehoa asias­ta päät­tä­viin feti­sis­tei­hin. Klonk-klonk ding-ding on Bene­luxia ja Wie­niä, kumi­pyö­rä­au­tot ovat Itä-Eurooppaa.

        Kun­han lait­ta­vat vie­lä met­ron pys­tyyn, niin kyl­lä se siitä…

        (Tie­dän, ei sai­si antaa hul­lu­ja ideoi­ta poliitikoille…)

          (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

      3. Din­si­nöö­ri:
        Samaa miel­tä; Tam­pe­reen polii­ti­kot hurah­ti­vat vää­rään valintaan. 

        Rai­tio­tie yksi­nään ei ole kovin ihmeel­li­nen sinäl­lään. Rai­tio­tie sai kui­ten­kin Tam­pe­reel­la aikaan suu­ren täy­den­nys- ja infra­ra­ken­ta­mi­sen boo­min, joka näyt­tää jat­ku­van vuo­si­kym­me­niä eteen­päin, jos/kun rai­tio­tie­tä laa­jen­ne­taan eri suun­tiin. Yksi suu­ri asia Tam­pe­reen menes­tyk­sen taka­na onkin tuo jat­ku­va infra-raken­ta­mi­nen eri puo­lil­la Tamperetta. 

        Säh­kö­bus­se­ja­kin Tam­pe­reel­la on jo, var­mas­ti nii­tä­kin tulee lisää. Mut­ta Tam­pe­reen bus­si­ver­kon huo­no puo­li on ollut se, että bus­si­lin­jo­jen reit­te­jä (ja nume­roi­ta) muu­te­taan jat­ku­vas­ti. Välil­lä bus­sit kul­ke­vat, välil­lä eivät. Rai­tio­tie on ja pysyy, sen reit­tiä eivät lii­ken­ne­suun­nit­te­li­jat muu­ta. Rai­tio­tien väli­tys­ky­ky on myös eri luok­kaa, ja vii­meis­tään tuo tulee näky­mään kun län­si­puo­len kan­nak­sen rai­tio­tie valmistuu.

          (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

      4. TL:

        Rai­tio­tie yksi­nään ei ole kovin ihmeel­li­nen sinäl­lään. Rai­tio­tie sai kui­ten­kin Tam­pe­reel­la aikaan suu­ren täy­den­nys- ja infra­ra­ken­ta­mi­sen boo­min, joka näyt­tää jat­ku­van vuo­si­kym­me­niä eteen­päin, jos/kun rai­tio­tie­tä laa­jen­ne­taan eri suun­tiin. Yksi suu­ri asia Tam­pe­reen menes­tyk­sen taka­na onkin tuo jat­ku­va infra-raken­ta­mi­nen eri puo­lil­la Tamperetta. 

        Raken­ta­mi­sen koko­nais­vo­lyy­mi ei Tam­pe­reel­la ole rati­kan raken­ta­mi­sen myö­tä nous­sut ver­rat­tu­na esim. Turun kehi­tyk­seen. Mut­ta raken­ta­mi­sen sijain­nit ovat men­neet sen myö­tä uusik­si. Nur­mi-Sori­laan esim. piti tul­la iso asui­na­lue. Rati­kan takia Tam­pe­re MAL-sopi­muk­ses­saan sitou­tui vii­vyt­tä­mään sen eteen­päin vie­mis­tä, ja kes­kit­tä­mään uudis­ra­ken­ta­mi­sen rati­kan raken­ta­mi­sen ajak­si ja jok­si­kin ajak­si sen val­mis­tu­mi­sen jäl­keen­kin rati­kan var­teen. Muu­al­la kau­pun­gis­sa uudet kaa­va­hank­keet ovat sii­tä läh­tien aika mones­sa tapauk­ses­sa men­neet map­pi ööhön odot­te­le­maan, että rati­kan var­si on raken­net­tu. Koil­lis-Tam­pe­reel­la oli­si raken­ta­ma­ton­ta lää­niä pal­jon­kin, mut­ta ratik­kaa ei vedet­ty sin­ne, joten sin­ne ei nyt ole saa­nut vähään aikaan juu­ri raken­taa uutta.

          (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  18. Olen hir­veän iloi­nen, kun kau­pun­ki­po­li­tii­kan kon­ka­ri notee­raa rak­kaan koti­kau­pun­ki­ni näin posi­tii­vi­ses­sa valos­sa. Kun muu­tin Tam­pe­reel­le 20 vuot­ta sit­ten opis­ke­le­maan, kau­pun­ki oli stag­naa­tion tilas­sa. Tois­ta on nyt! Olen ylpeä sii­tä, miten roh­keas­ti kau­pun­kia on kehi­tet­ty vii­mei­set kym­me­nen vuot­ta. On näh­ty, että veto­voi­maa on ja sitä pitää ruok­kia. Teh­dään, kun ker­ran osa­taan ja uskal­le­taan. Pidän siitä.

    Päi­vit­täin 10km mat­kan edes­ta­kai­sin fil­la­roi­va­na voin sanoa, että fil­la­rin pitäi­si ehdot­to­mas­ti olla kau­pun­gis­sa arvos­te­tum­pi väli­ne, mut­ta täs­sä pai­naa nime­no­maan Tam­pe­reen his­to­ria junt­ti­na auto­kau­pun­ki­na. Infra muut­tuu ja kehit­tyy tus­kal­li­sen hitaas­ti, mut­ta askel ker­ral­laan. Höl­mö­jä rat­kai­su­ja teh­dään pyö­räi­ly­väy­lien kans­sa vie­lä­kin, se välil­lä tus­ka­tut­taa. Onnek­si aktii­vi­sia pyö­räi­li­jöi­tä on koko ajan enem­män ja esi­mer­kik­si Tam­pe­reen Pol­ku­pyö­räi­li­jät pitää yllä hyvää yhteyt­tä kau­pun­gin suuntaan,

    Kau­pun­ki, jos­ta on help­po pitää ja johon on help­po tul­la, kai­kis­ta ilmansuunnista.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  19. Eikös kehä­tie­mal­li ole hyvä. Raken­ne­taan kau­pun­gin ympä­ril­le vapaam­mal­le alu­eel­le kehä­tia (auto­tie ja ratik­ka­kis­kot). Kehän var­rel­la on sit­ten asun­to­ja, kaup­po­ja ostareita,työpaikkoja sekä muu­ta tar­peel­lis­ta. Kau­pun­gin kes­kus­tan ruuh­kaan ei taar­vit­se mennä.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  20. 70- ja 80-luku(kin?) oli­vat Tam­pe­reel­la mai­nio­ta aikaa. Oma­koh­tai­ses­ti koet­tu­na, lap­sen ja nuo­ren sil­min. Suu­rin kii­tos täs­tä kuu­luu tie­tys­ti ava­ra­kat­sei­sil­le van­hem­mil­le­ni. Seu­raa­vas­sa joi­ta­kin mui­ta jut­tu­ja, jois­ta tämä tun­nel­ma kumpuaa. 

    - Kir­jas­to. Sekä van­ha lai­nas­to leh­ti­lu­kusa­lei­neen kos­ken ran­nal­la että uusi Met­so. Löy­tä­mi­sen ja oppi­mi­sen iloa, miel­lyt­tä­vän kotoi­san tun­nel­man kera. LP-levy­löy­tö­jä. Tek­nii­kan Maa­il­man vuo­si­ker­to­ja. Aku Ankan iso­ja kir­jo­ja. Kuun­te­lu­huo­ne. Valo­ku­vaus­leh­tiä. Juna­kir­jo­ja. 3 etsi­vää-kir­jo­ja. Ym.

    - Jää­kiek­ko. Sekä Tap­pa­ran mat­seis­sa että itse hönt­säil­len. Jal­ka­mie­he­nä riva­rin auto­tal­lien edes­sä, luis­ti­mil­la lam­men jääl­lä, penk­ka­reu­nai­sil­la ulko­ken­til­lä ja ulkokaukalossa. 

    - Bus­sit ja junat. Kalus­to oli moni­muo­tois­ta ja “oike­aa”, fyy­sis­tä tek­niik­kaa. Uusia ja van­ho­ja kamp­pei­ta eri­lai­si­ne tun­nel­mi­nen, moni­muo­toi­suut­ta. Kutos­luo­kan käy­mi­nen kau­pun­gin toi­sel­la lai­dal­la bus­sil­la mat­kaa tait­taen ei hai­tan­nut yhtään. Täh­ti­het­ki­nä mm. Van­ajan var­ma kyy­ti täpöä­täy­des­sä las­tis­sa ja het­ku-Sca­nian etusil­ta kaik­ki­ne yksityiskohtineen.

    - Kou­lu. Em. poik­keus­ta lukuu­not­ta­mat­ta käve­ly- ja pyö­rä­mat­kan pääs­sä. Muka­vat ja innos­ta­vat opet­ta­jat ja kave­rei­ta. Huo­mau­tuk­sia vää­räs­tä musiik­ki­maus­ta ja muo­din seu­raa­mat­ta jät­tä­mi­ses­tä kyl­lä tuli, jon­ka seu­rauk­se­na pidin jos­kus tam­pe­re­lai­sia vähän junt­tei­na. Mut­ta, tar­kem­min aja­tel­len, tuo oli var­sin pie­ni asia. Sal­do on siis rei­lus­ti positiivinen.

    - Har­ras­tusyh­tei­söt, kuten Pira­ke (Pir­kan­maan rau­ta­tie­har­ras­ta­jien ker­ho). Oli Ahjo­las­sa, mäki ylös meil­tä Ala-Pispalasta.

    - Muut haus­kat pai­kat, kuten romut­ta­mo Lie­lah­den ase­man vie­res­sä. Samal­la saat­toi tode­ta junia (vetu­ri­na mm. Huru eli äänel­lään ja kone­huo­neen valoil­laan vai­kut­ta­va die­sel 50–60-luvun tait­tees­ta). Ylei­sem­min, jär­vet, vaih­te­le­va maas­to ja eri-ikäi­nen raken­nus­kan­ta toi­vat ja tuo­vat muka­vaa moni­muo­toi­suut­taa maisemaan.

    - Pyö­rä­mat­kan pääs­sä ole­vat luon­to­pai­kat. Ja muut kiin­nos­ta­vat jutut, edel­lä mai­nit­tuun viitaten.

    - Jou­lu­va­lot Hämeen­ka­dul­la. Ter­va­pa­dat ja ilo­tu­li­tus Hämeen­sil­lal­ta ais­tit­tui­na. Tun­ne jos­ta­kin juh­la­vas­ta ja ylevästä.

    Mai­nit­ta­koon, että samois­ta asiois­ta nau­tin edel­leen, sovel­tu­vin osin. Muu­al­la asuen, mut­ta kui­ten­kin. Tam­pe­reel­la on kui­ten­kin ollut kiva käy­dä sit­tem­min­kin kave­rei­den kans­sa esim. run­saas­ta baa­ri­tar­jon­nas­ta ynnä ylei­ses­tä hyväs­tä mei­nin­gis­tä naut­tien sekä van­ho­ja ja uusia paik­ko­ja toteilemassa.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  21. Re: Osmo Soi­nin­vaa­ra Wed, 13 Jan 2021 11:07

    > Sekä Kali­for­nian asu­kas­lu­ku nousee
    > ja asun­to­jen hin­nat osoittavat
    > suur­ta muut­to­pai­net­ta sisälle.

    Saman­lai­nen “muut­to­pai­ne” oli­si saa­ta­vis­sa myös Hel­sin­kiin ja pel­käl­lä hal­lin­nol­li­sel­la pää­tök­sel­lä: Hää­de­tään mer­kit­tä­vä osa nykyi­sis­tä asuk­kais­ta kadul­le asu­maan ja pide­tään asun­not tyhjinä.
    – Kau­pan pääl­le saa­daan asunn­ot­to­mien telt­ta­ky­lät. Kali­for­nian mal­lin mukaan!

    Kali­for­nia lais­sa (the Cali­for­nia Code of Regu­la­tions) on sää­det­ty 395’503 raken­ta­mis­ta kos­ke­vaa rajoi­tus­ta, kun ver­tai­lu­koh­ta­na ole­vas­sa Was­hing­to­nis­sa rajoi­tuk­sia on 4’585 ja sään­te­lys­tään tun­ne­tus­sa New Yor­kis­sa 12’474.
    – Ver­tai­lu on teh­ty las­ke­mal­la kuin­ka mon­ta ker­taa sen kal­tai­sia sano­ja kuin “must”, “shall”, “requi­red”, “pro­hi­bi­ted” ja “may not” on käy­tet­ty lakitekstissä.
    – Tuon kal­tai­nen poi­min­ta oli­si help­po teh­dä itse­kin suo­men kun­tien raken­nus­mää­räyk­siin. — Onko­han mis­sään suo­rien link­kien kokoel­maa noi­hin sää­dök­siin / kes­ki­tet­tyä kun­nal­lis­ten raken­nus­mää­räys­ten kokoelmaa?

    Yksi syy asun­to­tuo­tan­non rajoi­tuk­sil­le on se, että vain jo ole­mas­sa ole­vien asun­to­jen omis­ta­jat äänes­tä­vät vaa­leis­sa. Hei­dän asun­to­jen­sa “arvo” säi­lyy par­hai­ten estä­mäl­lä uusrakentaminen.
    – Oli­ko se nyt Sin­ga­po­re vai Hong Kong, mis­sä on syn­ty­nyt saman­kal­tai­nen ongel­ma vuo­si­kym­me­niä jat­ku­neen sään­te­lyn seurauksena.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

Leave a Reply

Your email address will not be published. Required fields are marked *

Notify me of followup comments via e-mail. You can also subscribe without commenting.