Haaviston tekemisten tutkinta oli politikointia alusta loppuun

Oen pitänyt suu­ni kiin­ni Pekka Haav­in­ton min­is­terivas­tu­u­lain mukaises­ta tutkin­nas­ta perus­tus­laki­valiokun­nas­sa, kos­ka niin on tapana, kun asia on kesken. Muut eivät kyl­lä ole pitäneet.

Nyt kir­joitin asi­as­ta Verdeen pääkir­joituk­sen. Se, että oper­aa­tion päämääränä ei ollut nos­taa syytet­tä Haav­is­toa vas­taan vaan mus­ta­ta hänen mainet­taan, näkyy siinä, kuin­ka asian käsit­te­lyä venytet­ti­in keinotekois­es­ti, jot­ta Haav­is­to olisi mah­dol­lisim­man pitkään tutkin­nan alla. Perus­tus­lain mukaan asia olisi pitäm­nyt käsitel­lä viivy­tyk­set­tä. Näin on vas­taavis­sa tapauk­ses­sa aiem­min myös menetelty.

Lue kir­joi­tus tästä ja ota kan­taa vas­ta luettuasi.

143 vastausta artikkeliin “Haaviston tekemisten tutkinta oli politikointia alusta loppuun”

  1. Olen samaa mieltä siitä, että käsit­te­ly oli läpeen­sä poli­it­ti­nen. Ei ollut ensim­mäi­nen ker­ta. Min­is­te­rien virkarikosasioiden syyt­tämiskyn­nyk­sen arvioin­ti pitäisi pois­taa eduskunnal­ta. Se olisi syytä siirtää val­takun­nan­syyt­täjän suo­raan arvioitavak­si asi­ak­si, ja jät­tää kansane­dus­ta­jille mah­dol­lisu­us vain tutkimus­pyyn­nön esit­tämiseen. Täl­löin poli­ti­ik­ka olisi mukana vain tutk­in­tapyyn­nöis­sä, ja käsit­te­ly tapah­tu­isi virkavas­tu­ul­la, toden­näköis­es­ti ilman suurem­pia viivästyksiä.

    Soin­in­vaara kirjoitti:

    “On aivan taval­lista, että valiokun­nan jäsenet keskustel­e­vat asioista keskenään niin kahvipöy­dis­sä kuin sähkö­pos­til­la. Tässä mielessä Outi Alanko-Kahilu­odon sähkö­postis­sa ei ollut mitään muu­ta poikkeuk­sel­lista kuin se, että se vuodet­ti­in julk­isu­u­teen. On suo­ras­taan hyvien tapo­jen mukaista ker­toa etukä­teen, mitä aikoo ehdottaa.”

    Kohu aiheu­tui viestis­sä kahdes­ta asiasta.

    Ensin­näkin siitä, että viesti oli lähetet­ty rajat­en viesti täs­mälleen hal­li­tus­puoluei­den edus­ta­jille. Perus­tus­laki­valiokun­nas­ta on ulospäin väitet­ty use­asti, että siel­lä hal­li­tus-oppo­si­tio ‑jako ei ole voimas­sa. Viesti osoit­ti sen, että näin ei ole, vaan että sisäpi­iri­vaikut­tamista on tehty siel­lä hal­li­tus-oppo­si­tio ‑jaol­la ainakin tuos­sa asi­as­sa. Se herät­tää epäi­lyk­sen, onko samoin toimit­tu ken­ties muis­sakin asioissa.

    Toisek­seen, kohua aiheu­tui myös siitä, että viestiä ei ollut esitet­ty vain tiedo­tuk­se­na siitä, mitä henkilö aikoo itse ehdot­taa. Vaan pelkkien hal­li­tus­puoluei­den edus­ta­jille osoite­tun viestin alus­sa oli pyyn­tö, että viestin vas­taan­ot­ta­jat (eli muiden hal­li­tus­puoluei­den edus­ta­jat) antaisi­vat myös äänen­sä kan­nat­ta­maan kyseisiä muu­tose­hdo­tuk­sia: “Toiv­ot­tavasti voitte tukea näitä. ”

    Jos viesti olisi lähetet­ty yksit­täiselle vas­taan­ot­ta­jalle, kaikille kansane­dus­ta­jille tai edes yhden puolueen edus­ta­jille, täl­laista kohua ei olisi syn­tynyt, vaik­ka viesti olisi vuotanut. Kohu tuli siitä, että vas­taan­ot­ta­jakun­ta oli rajat­tu tasan hal­li­tus-oppo­si­tio ‑jaon poh­jal­ta — vaik­ka perus­tus­laki­valiokun­taa on main­os­tet­tu hal­li­tus-oppo­si­tio ‑poli­tikoin­nista vapaana alueena. Poli­tikoin­nista vapaa­ta aluet­ta se ei toki ole, eikä sel­l­aisek­si sitä ole väitet­ty, mut­ta on väitet­ty, että se olisi vapaa hal­li­tus-oppo­si­tio ‑jaos­ta. Mut­ta näin ei oikeasti ole, minkä tuo viesti osaltaan osoitti.

    1. Ensin­näkin siitä, että viesti oli lähetet­ty rajat­en viesti täs­mälleen hal­li­tus­puoluei­den edustajille. 

      Ei pidä uskoa, mitä lehdis­sä ker­ro­taan. Outi oli antanut iestin valiokun­ta­neu­vok­selle tarkoituk­se­na, että se jae­taan koko valiokun­nalle. Eihän sitä ehdo­tus­ta voin­ut muil­ta mitenkään sala­ta. Kun tekee ehdo­tuk­sen, on aika nor­maalia toivoa, että muut voivat sitä tukea.

      1. Osmo Soin­in­vaara:

        Ei pidä uskoa, mitä lehdis­sä ker­ro­taan. Outi oli antanut iestin valiokun­ta­neu­vok­selle tarkoituk­se­na, että se jae­taan koko valiokun­nalle. Eihän sitä ehdo­tus­ta voin­ut muil­ta mitenkään sala­ta. Kun tekee ehdo­tuk­sen, on aika nor­maalia toivoa, että muut voivat sitä tukea.

        Lehdis­tön mukaan viesti olisi ensin lähetet­ty hal­li­tus­puoluei­den edus­ta­jille, ja jos­sain vai­heessa sen jäl­keen perus­tus­laki­valiokun­nan puheen­jo­hta­ja olisi ollut yhtey­dessä valiokun­ta­neu­vok­seen, jon­ka kanssa sit­ten olisi sovit­tu, että viestistä annetaan kir­jalli­nen kopio kaikille valiokun­nan jäse­nille seu­raavas­sa kokouksessa..

        Use­assa uutises­sa on lukenut, että media on koit­tanut kuul­la myös viestin lähet­täneen näkökul­maa, mut­ta että kyseinen kansane­dus­ta­ja ja puolueen puheen­jo­hta­ja ovat kieltäy­tyneet asi­aa koske­vista haastet­telupyyn­nöistä. Medi­as­sa lev­iävät vain ne ver­siot, mitä muut ker­to­vat, jos viestin lähet­täjä ei itse ker­ro omaa näkökul­maansa, miten tapah­tu­mat tapah­tu­i­v­at. Viestin­tää näh­neet pystyvät sit­ten vahvis­ta­maan tapah­tu­mien kulun tai ker­tomaan, mikä osu­us kuvauk­ses­ta ei vaiku­ta todenmukaiselta.

        Ymmär­rän sen pointin, että muu­tose­hdo­tus ei voi pysyä salaise­na, kos­ka viimeistään kok­ouk­ses­sa sen kuulee, ja samal­la kuulee, että kuka sitä ehdottaa.

        Jos tarkoi­tus jo alun­perin oli jakaa viesti koko valiokun­nalle, mik­si se lähetet­ti­in vain hal­li­tus­puoluei­den edus­ta­jille? Usea toimit­ta­ja on tark­istanut viestin, ja sanonut sen olleen osoite­tun vain hal­li­tus­puoluei­den valiokun­ta­jäse­nille, vaikkei vas­taan­ot­ta­jak­ent­tää ole uuti­sis­sa kopioitukaan.

        Ole­tan, että ainakin jokunen lehdis­tön edus­ta­ja oikaisee uutisen­sa, jos se saa tapauk­ses­ta uut­ta tietoa, joka muut­taa kuvan tapah­tu­mien kulus­ta ja jon­ka tiedot lehdis­tö saa vahvis­tet­tua riip­pumat­tomista lähteistä.

      2. Se, että valiokun­ta­neu­vos (valiokun­nan sih­teeri) jakaa nämä viestit valiokun­nalle, on aivan nor­maali käytäntö.
        Pelisilmän puu­tos­ta tässä edus­taa se, että pitäisi ymmärtää, että kun koko oper­aa­tion tarkoi­tus on Haav­is­ton maineen pilaami­nen, vihrei­den kansane­dus­ta­jien pitäisi oikeas­t­aan jäävätä itsen­sä, kos­ka kaik­ki muu näuyt­tää pahalta.

      3. Osmo Soin­in­vaara:

        Pelisilmän puu­tos­ta tässä edus­taa se, että pitäisi ymmärtää, että kun koko oper­aa­tion tarkoi­tus on Haav­is­ton maineen pilaami­nen, vihrei­den kansane­dus­ta­jien pitäisi oikeas­t­aan jäävätä itsen­sä, kos­ka kaik­ki muu näuyt­tää pahalta.

        Puhemies Anu Vehviläi­nen tote­si eilen tiedusti­laisu­udessa että tässäkin tapauk­ses­sa oli 3 ongel­ma kohtaa eli valiokun­nan jäse­nen Outi Alanko-Kahilu­odon sähkö­posti viestit ja niiden julkaisem­i­nen tiedusvä­lineis­sä sekä kah­den perus­tus­laki­valiokun­nan jäsen­ten osal­lis­tu­mi­nen tähän käsit­te­lyyn jot­ka oli­vat tekemässä Pekka Haav­is­tos­ta tutk­in­tapyyn­töä perustuslakivaliokunnalle.

      4. Osmo Soin­in­vaara: Ei pidä uskoa, mitä lehdis­sä ker­ro­taan. Outi oli antanut iestin valiokun­ta­neu­vok­selle tarkoituk­se­na, että se jae­taan koko valiokun­nalle. Eihän sitä ehdo­tus­ta voin­ut muil­ta mitenkään sala­ta. Kun tekee ehdo­tuk­sen, on aika nor­maalia toivoa, että muut voivat sitä tukea. 

        Ja valiokun­ta­neu­vosko oli tämän jäl­keen jakanut sen ain­oas­taan hal­li­tus­puolu­iden edus­ta­jille? Vai olisiko Alanko-Kahilu­o­to kuitenkin itse lähet­tänyt sen vain osalle valiokun­nan jäsenistä?

        Älä viit­si lähteä tuol­laiseen vääris­televään spin­nauk­seen mukaan.

      5. Juha: Ja valiokun­ta­neu­vosko oli tämän jäl­keen jakanut sen ain­oas­taan hal­li­tus­puolu­iden edus­ta­jille? Vai olisiko Alanko-Kahilu­o­to kuitenkin itse lähet­tänyt sen vain osalle valiokun­nan jäsenistä?

        Älä viit­si lähteä tuol­laiseen vääris­televään spin­nauk­seen mukaan.

        Perus­tus­laki­val­tiokun­nan puheen­jo­hta­ja Johan­na Ojala-Niemelä jakoi sen kaikille valiokun­tien jäse­nille eilen vähän ennen valiokun­nan päätöstä muille valiokun­nan jäsenille

      6. Osmo Soin­in­vaara: Ei pidä uskoa, mitä lehdis­sä ker­ro­taan. Outi oli antanut iestin valiokun­ta­neu­vok­selle tarkoituk­se­na, että se jae­taan koko valiokun­nalle. Eihän sitä ehdo­tus­ta voin­ut muil­ta mitenkään sala­ta. Kun tekee ehdo­tuk­sen, on aika nor­maalia toivoa, että muut voivat sitä tukea. 

        Itsekin seurasin eilen perus­tus­laki­valiokun­nan puheen­jo­hta­ja Johan­na Ojala-Niemelän tiedo­tusti­laisu­ut­ta jos­sa hän otti kan­taa tuo­hon Outi Alanko-Kahilu­odon sähkö­posti­in ja nimeno­maan Johan­na Ojala-Niemelä pyysi Outi Alanko-Kahilu­o­toa toimit­ta­maan sähkö­postin perus­tus­laki­valiokun­nan puheen­jo­hta­ja Ojala-Niemelälle joka kopi­oi ja jakoi Alanko-Kahilu­odon sähkö­posti viestin valiokun­ta­neu­vok­selle joka jakoi sen kaikille valiokun­nan jäse­nille. Nimeno­maan puheen­jo­hta­ja Johan­na Ojala-Niemelä oli tässä aloit­teelli­nen eikä niinkään Outi Alanko-Kahilu­o­to. Ojala-Niemelä kyl­lä myös tote­si että valiokun­nan­jäsenet eivät saa valiokun­nan sään­tö­jen mukaises­ti kysyä asi­as­ta oman eduskun­taryh­män kan­taa joten tämänkin Outi Alanko-Kahilu­odon sähkö­posti oli erään­laista pain­os­tus­ta jon­ka valiokun­nan puheen­jo­hta­ja Ojala-Niemelä kuitenkin päät­ti jakaa kaikille valiokun­nan jäse­nille. Mitä mieltä Osmo Soin­in­vaara on siinä että Outi Alanko-Kahilu­o­to valiokun­nan­jäse­nenä toi­mi vas­toin valiokun­nan­sään­töjä johon myös valiokun­nan puheen­jo­hta­ja Johan­na Ojala-Niemelä on ottanut selvän kan­nan että tämä oli sään­törikko­mus valiokun­nan­jäseneltä joka yrit­ti ulkopar­la­men­taarisel­la taval­la vaikut­taa valiokun­nan kan­nan­muo­dostamiseen (siis Alanko-Kahilu­odol­ta ja lehdis­töltä joka tämän sähkö­pos­tivi­estin julka­isi jos­sa oli leimal­la merkit­tyjä salaisia asi­akir­jo­ja ) kos­ka perussään­tö on puolue­poli­tikoin­nin jät­tämi­nen juuri perus­tus­laki­valiokun­nas­sa kokon­aan pois kos­ka kysessä on perus­tus­lain par­la­men­taari­nen kon­trol­lia valvo­va valiokun­ta. Eli val­tiosään­tökon­rol­li mekanismi. 

        Kuitenkin olen itse sitä mieltä että Pekka Haav­is­ton tapauk­sen käsit­te­ly valiokun­nas­sa oli liiankin pitkäai­ka mut­ta eikö sekin johtunut siitä että valiokun­tien jäsen­ten tilalle oli otet­tu colvid-19 pan­demi­an takia vara­jäseniä joka oli sinän­sä toimen­piteenä poikkeusel­lista. Tämänkin vara­jäsen­ten poikkeuk­sel­lisen suuri vara­jäsen­ten määrä (15 kpl) oli juuri pan­demia tapauk­seen liit­tyvä poikkeuselli­nen toimen­pide. Tämän vahvisti tänään (10.12.2020) tiedo­tusti­laisu­udessa Eduskun­nan puheen­jo­hta­ja Anu Vehviläinen. 

        Johan­na Ojala-Niemelän ja Anu Vehviläisen kom­men­tit ovat kat­sot­tavis­sa edelleen Yle Areenasta

        Sinän­sä Haav­is­ton virkavirhe oli niin pieni joten en itse koko pros­essin aikana seu­ra­neena sitä edes kuvitel­lut menevät val­takun­nanoikeu­teen. Tietäen sen että koko val­takun­nanoikeus on kokoon­tunut vain Suomen itsenäisyy­den ajan 4 ker­taa. Ensim­mäisen ker­ran 1933 kun apu­lais­maat­alous­min­is­teri Juho Niukka­nen olisi väären­tänyt val­tioneu­vos­ton kok­ous­pöytäkir­ja ja lop­ul­ta tämänkin väite oli mus­ta­maalaus­ta hän­tä vas­taan joka oli tuol­loin kansal­lis­sosial­is­te­ja lähel­lä ole­van toimit­ta­jan mus­ta­maalauskam­pan­ja ja 3 muu­ta val­takun­nanoikeu­den tapaus­ta liit­tyi ihan puh­taasti taloudel­liseen kor­rup­tioon (Sala­putk­i­jut­tu (1953), Kätilöopis­ton jut­tu (1961) ja Juhan­ta­lo tapaus (1993).

        Tämä Haav­is­ton tapaus muis­tut­taa kyl­lä enem­män Juho Niukkasen tapaus­ta vuodelta 1933 jos­sa kaik­ki syyt­teet kaa­tu­i­v­at valtakunnanoikeudessa. 

        Miten Osmo Soin­in­vaara itse näkee sen että miten nimeno­maan perus­tus­laki­valiokun­nan toim­intaa on tässä kohtaa syytä kehittää?

  2. Jos ker­ran PeV on näin poli­ti­soitunut, eikö Val­takun­nanoikeus olisi Pekka Haav­is­tolle foo­ru­mi jos­sa asia juridis­es­ti ja asial­lis­es­ti arvioidaan. Eduskun­ta kai voi vielä surkean eli­men­sä sotkun kor­ja­ta ja käyn­nistää reilun prosessin.

    1. MikkoIM:
      Jos ker­ran PeV on näin poli­ti­soitunut, eikö Val­takun­nanoikeus olisi Pekka Haav­is­tolle foo­ru­mi jos­sa asia juridis­es­ti ja asial­lis­es­ti arvioidaan. Eduskun­ta kai voi vielä surkean eli­men­sä sotkun kor­ja­ta ja käyn­nistää reilun prosessin.

      ​Perus­tus­laki­valiokun­ta tote­si että syyte kyn­nys ei tässä kohtaa vaa­di Val­takun­nanoikeu­den kokoon­tu­mista. Val­tioneu­vos­ton jäse­nil­lä on korkeampi syyte­suo­ja kuin virkamiehillä. Myös Tasaval­lan pres­i­dent­til­lä on korkeampi syyte­suo­ja ja siihen tarvi­taan kuitenkin kol­men neljä­sosan enem­mistö ja val­tioneu­vos­ton jäsenelle taas yksinker­tainen enemmistö .

      On muis­tet­ta­va että Val­takun­nanoikeus on kokoon­tunut 4 ker­taa Suomen itsenäisyy­den ajan Juho Niukkasen “raa­pu­tusjut­tu” (1933), Sala­putk­i­jut­tu (1953), Kätilöopis­ton jut­tu (1961) ja Kauko Juhan­talon tapaus (1993). Juho Niukkasen päätök­ses­tä asian viemis­es­tä Val­takun­nanoikeu­teen teki tuol­loin teki pres­i­dent­ti Svin­hufvud (vuo­den 1919 val­tiomuodon aikana) .

      Syyt­teen nos­tamis­es­ta val­takun­nanoikeudessa tekee perus­tus­laki­valiokun­ta tosin oikeuskans­lerin tai eduskun­nan oikeusasi­amiehen ilmoituk­ses­ta tai kymme­nen kansane­dus­ta­jan tekemän muis­tu­tuk­sen tai muun valiokun­tien esit­tämän tutk­in­tapyyn­nön perusteella.Eduskunta äänestää meneekö asia valtakunnanoikeuteen. 

      Vihreät jät­ti eräviän mielip­i­teen vain siihen että toimiko Pekka Haav­is­ton lain­vas­tais­es­ti (min­is­terivas­tu­u­la­ki) siinä että hän siir­si kon­suli Pasi Tuomisen pois kokon­aan tehtävistään. Tässä ei vielä val­takun­nanoikeu­teen joudu­ta vaik­ka siir­to rikkoi lakia mut­ta ei ollut sinän­sä vaka­va­toimen­pide kos­ka se kos­ki virkamiestä. 

      erus­tus­laki­valiokun­ta toi­mi oikein ja sen toimi­ta on erit­täin toimi­va mut­ta se har­voin äänestyt­tää lop­putu­lok­ses­ta vaan pyrkii yksimielisyy­teen kos­ka siinä polikoin­tia yritet­tään vält­tää. Tosin äänestys ei ole aina huonoa asia myöskään ​Perus­tus­laki­valiokun­nas­sa mut­ta ​Perus­tus­laki­valiokun­nan luonne eri­ty­is­val­tiokun­tana ja perus­tus­lain par­la­men­taris­tisen valvon­ta eli­menä on eri­lainen kuin muut val­tiokun­nat. Yksimielisyy­teen pääsem­i­nen on aina parem­pi kuin se että valiokun­ta polar­isoituu puolue­poli­it­tis­es­ti kos­ka se ei ole perus­tus­laki­val­tiokun­nan luonne.

      1. Hyvä kooste faktoista.

        PLV:n päätös lie­nee ollut jo kom­pro­mis­si. Var­maan lievin sana­muo­to johon oppo­si­tio on saatu mukaan ja päästy sil­lä yksimieliseen lausuntoon.

        Vihrei­den yri­tys lieven­tää sana­muo­toa entis­es­tään näyt­täy­tyy kyl­lä julk­isu­udessa iltalyp­synä ja osoit­taa huonoa hark­in­taa. Luot­ta­muk­sel­lisen viestin vuo­t­a­mi­nen julk­isu­u­teen taas ei pitäisi olla kenellekään yllä­tys. Eihän den­mar­it, vasem­mis­toli­it­to, RKP, keskus­ta ole ollenkaan pahoil­laan jos voivat hie­man aut­taa vihre­itä kom­pas­tu­maan omaan näp­päryy­teen­sä, vaal­itkin tulossa.

        Ja kuten Lau­ri Nur­mi tänään kir­joit­taa täl­laiset vuodot ovat demokra­tialle tarpeellisia.

        Haav­is­ton pres­i­dent­tiy­delle PLV:n sana­muodol­la ei enää ollut merk­i­tys­tä, se meni jo syksyl­lä sil­loin kun sop­pa tuli julk­isu­u­teen. Poli­it­ti­nen muisti on Inter­netin myötä pidem­pi kuin ennen, ennen päivän lehdet kohuot­sikoi­neen heit­et­ti­in roski­in mut­ta net­ti ei unohda.

    2. MikkoIM:
      Jos ker­ran PeV on näin poli­ti­soitunut, eikö Val­takun­nanoikeus olisi Pekka Haav­is­tolle foo­ru­mi jos­sa asia juridis­es­ti ja asial­lis­es­ti arvioidaan. Eduskun­ta kai voi vielä surkean eli­men­sä sotkun kor­ja­ta ja käyn­nistää reilun prosessin.

      Olen tästä samaa mieltä. Haav­is­ton kannal­ta olisi ollut oikein ja kohtu­ullista, että asia olisi viety val­takun­nanoikeu­teen. Nyt hän jää lop­puiäk­seen löysään hir­teen tuol­laisen asian takia. Tosi kur­jasti hoidet­tu keissi.

      1. Daniel Fed­er­ley: Olen tästä samaa mieltä. Haav­is­ton kannal­ta olisi ollut oikein ja kohtu­ullista, että asia olisi viety val­takun­nanoikeu­teen. Nyt hän jää lop­puiäk­seen löysään hir­teen tuol­laisen asian takia. Tosi kur­jasti hoidet­tu keissi.

        Perus­tus­laki­valiokun­nan päätös oli kyl­lä harv­inaisen yksimieli­nen (vihrei­den vasta­lauseesta huoli­mat­ta) siitä että syyte kyn­nys­tä ei min­is­teri Haav­is­to ylit­tänyt joten olisi aika outoa mik­si tämä olisi käsitel­ty vielä val­takun­nanoikeudessa. Suomen itsenäisyy­den his­to­ri­as­sa on val­takun­nanoikeudessa käsitel­ty vain 4 tapaus­ta joista yksi syyte hylät­ti­in (Juho Niukkasen raa­pu­tus tapaus 1933, muis­tut­taa Haav­is­ton tapaus­ta jos­sa oli myös poli­it­ti­nen mus­ta­maalaus kam­pan­jan makua) ja Sala­putk­i­jut­tu (1953) jos­sa kak­si min­is­ter­iä Alek­si Aal­to­nen ja Onni Pel­to­nen vapautet­ti­in val­takun­nanoikeudessa ja Urho Kiukas myös vapautet­ti­in ns Kätilöopis­ton jutus­sa 1961 val­takun­nanoikeu­den päätöksellä.Vain min­is­ter­it Jus­si Raatikainen, Mat­ti Lep­istö (Sala­put­ki jutus­sa 1953) sekä Aarre Simo­nen ja Vil­ho Väyry­nen (Kätilöopis­to jutus­sa 1961) ja viimek­si Kauko Juhan­ta­lo 1993 ovat tuomit­tu val­takun­nanoikeudessa. Kale­vi Sor­sa oli perus­tus­laki­valiokun­nan kuul­ta­vana 1978 (Val­co-skan­daalis­sa) jos­ta ei syytet­tä nos­tet­tu val­takun­nanoikeu­teen. Ei tämä Haav­is­ton tapaus ole sen eri­tyi­nen kuin aiem­min ja näin ollen perus­tus­laki­valiokun­ta oli sitä mieltä ettei virkarikos kyn­nys­tä ylitet­ty. Koko val­takun­nanoikeu­den tapauk­set on niin harv­inaisia että nekin on las­ket­ta­va yhden käden sormil­la. Ain­oa ongel­ma tässäkin kohtaa oli perus­tus­laki­valiokun­nas­ta tul­lut vuo­to tiedo­tusvälisi­in ja muille valiokun­nan­jäse­nille jot­ka ovat vihrei­den hal­li­tuskump­panei­ta ja vihrei­den eriävä mielipi­de kos­ka perus­tus­laki­valiokun­ta on pyrkinyt per­in­teis­es­ti yksimielisyy­teen tai äänestänyt lopputuloksesta.

  3. Viivyt­telysyytös on vaka­va ja kaipaa lisä­selvi­tys­tä. Kuka viivyt­teli, miten ja mil­lä verukkeilla?

    1. Mikael Calo­nius:

      Viivyt­telysyytös on vaka­va ja kaipaa lisä­selvi­tys­tä. Kuka viivyt­teli, miten ja mil­lä verukkeilla?

      Minus­ta on ihan selvää, että vuo­den kestävä pros­es­si on ollut tarpeet­toman hidas. Asia on eden­nyt map­pi ö:n käsit­te­lynopeudel­la, eli on ollut pitk­iä aiko­ja, joina asi­aa ei ole valiokun­nas­sa edes käsitel­ty eteenpäin.

    2. Mikael Calo­nius:
      Viivyt­telysyytös on vaka­va ja kaipaa lisä­selvi­tys­tä. Kuka viivyt­teli, miten ja mil­lä verukkeilla? 

      Siitä voi kysyä var­maan val­tiokun­nan jäse­niltä ja puheen­jo­hta­jal­ta. Uskon että colvid-19:lla oli asi­aan myös oma osu­us kos­ka kaik­ki valiokun­nat rajoit­ta­vat kokoon­tu­misia heti keväästä myös eduskun­nan sisäl­lä. Itse asi­as­sa tämä oli var­maan syy mik­si tämä kesti näin kauan. Myös vara­jäsen­ten määriä oli lisät­ty niin että hei­dän pere­hdyt­tämi­nen valiokun­nan pelisään­töi­hin jäi kesken.Eduskunnan puhemies Anu Vehviläi­nen tote­si tiedo­tusti­laisu­udessa näin 10.12.2020. Löy­tyy Yle Areenasta

  4. Olisiko vihrei­den jo aika opetel­la poli­iti­nen peli? Mitään ei saa­da aikaan ja jatku­vasti tulee pataan. Tässäkin menetet­ti­in nyt sit­ten mah­dol­lis­es­ti pres­i­dent­tiys. Samal­la ollaan hal­li­tuk­ses­sa siirtämässä lisää rahaa pois pk:lt. Todel­la surkeaa.

  5. En kuu­lu Vihreän puolueen äänestäjäkun­taan. Kuu­lun kuitenkin siihen osaan oikeis­tos­ta, jolle tässä Al-Hol ‑asi­as­sa on pri­or­i­teet­ti selvä: las­ten pelas­t­a­mi­nen. He eivät ole kur­jaan tilanteeseen­sa itse syyl­lisiä. Kaik­ki muu on sit­ten alis­teista pääasialle. Isäni, joka on min­ua huo­mat­tavasti kon­ser­vati­ivisem­pi, on pitkään kam­pan­join­utkin julk­isu­udessa näi­den las­ten pelas­tamisek­si, minäkin somes­sa kaveripiirilleni. 

    Jos äite­jä joudu­taan las­ten kanssa otta­maan mukaan, niin ote­taan. Kyl­lä Suomen pitää kyetä parikym­men­tä ihmistä tutki­maan ja tuomit­se­maan. Las­ten huostaan­oto­s­ta päät­tämi­nen taas on sosi­aal­i­toimen tehtävä, ei poliitikkojen.

    Tilanne Al-Holin las­ten pelas­tamisek­si muis­tut­taa toimin­nan vaikeusas­teelta pant­ti­vank­ineu­vot­telu­ja Lähi-Idässä, mis­tä suo­ma­laisil­la vira­nomaisil­la on joku koke­mus viime vuosilta.

    Ylipään­sä val­tiot joutu­vat joskus tekemään asioi­ta, jot­ka eivät ole lakien ja sään­tö­jen mukaisia. Sään­tö­jen rikkomis­es­ta on vaikea tehdä yleis­päte­viä sään­töjä. Kuka tahansa min­is­teri (puoluekan­nas­ta riip­pumat­ta) voi joutua tilanteeseen, jos­sa joutuu anta­maan käskyjä, joi­ta ei voi kir­ja­ta ylös: useim­min tämä liit­tyy tilanteeseen, jos­ta val­tion täy­tyy kyetä sanou­tu­maan irti tarvit­taes­sa, säi­lyt­tääk­seen puhevälit paikallisi­in toimijoihin.

    Las­ten vapaut­ta­mi­nen Syyr­i­as­ta voi tarkoit­taa epävi­ral­lis­ten paikallis­ten ase­joukko­jen kanssa sopimista, lahjuk­sia ja salakul­je­tus­ta. Joku virkamies jou­tu­isi tämän sopan keit­tämään. Tämän jäädessä kiin­ni tai “sopan kiehues­sa yli”, val­tion tulee toisaal­ta sit­ten ehdot­tomasti huole­htia siitä, ettei kyseisen virkamiehen tarvitse jäädä kär­simään seu­rauk­sista, esimerkik­si siirtämäl­lä hänet uuteen virkaan ilman arvonalen­nus­ta. Tätä muuten tehdään koko ajan esimerkik­si, kun lähetys­tövirkail­i­joi­ta karkoite­taan eri­lai­sis­sa kan­sain­väli­sis­sä selkkausti­lanteis­sa (vrt. Venäjä-EU).

    En ole päässyt vielä käymään läpi Perus­tus­laki­valiokun­nan miet­intöä ja asiantun­ti­joiden kan­nan­ot­to­ja niin tarkasti, että pysty­isin sanomaan onko Haav­is­to tehnyt virheen, rik­keen tai rikok­sen. Olisin iloinen, jos jostain löytäisi kun­nol­la teh­dyn koos­t­een ja ana­lyysin. Pros­es­si on kuitenkin ollut läpipoli­it­ti­nen, mikä ei ole eduskun­nalle eikä poli­itikoille kun­ni­ak­si (ja kat­son tässä eri­tyis­es­ti pros­essin käynnistäjiin).

    1. ij:
      Las­ten vapaut­ta­mi­nen Syyr­i­as­ta voi tarkoit­taa epävi­ral­lis­ten paikallis­ten ase­joukko­jen kanssa sopimista, lahjuk­sia ja salakul­je­tus­ta. Joku virkamies jou­tu­isi tämän sopan keit­tämään. Tämän jäädessä kiin­ni tai ”sopan kiehues­sa yli”, val­tion tulee toisaal­ta sit­ten ehdot­tomasti huole­htia siitä, ettei kyseisen virkamiehen tarvitse jäädä kär­simään seu­rauk­sista, esimerkik­si siirtämäl­lä hänet uuteen virkaan ilman arvonalen­nus­ta. Tätä muuten tehdään koko ajan esimerkik­si, kun lähetys­tövirkail­i­joi­ta karkoite­taan eri­lai­sis­sa kan­sain­väli­sis­sä selkkausti­lanteis­sa (vrt. Venäjä-EU). 

      Tämä on minus­ta olen­naista koko keitok­ses­sa, ja Osmo sivu­ut­taa tämän prob­lemati­ikan pääkir­joituk­ses­saan valitet­tavasti täysin. 

      Min­is­teri (tai hal­li­tus) voi yrit­tää toimia asi­as­sa salaillen niin, että jos vas­ten­mieliset mut­ta tarpeel­lisek­si koe­tut oper­aa­tiot menevät pieleen, että val­tion ase­ma ei vaaran­nu ja peli­v­ara pysyy diplo­ma­ti­as­sa mak­si­maalise­na kun tarvit­taes­sa voidaan kiistää osal­lisu­us — ja tälle on jonkin­lainen perustekin. 

      Ja sit­ten on toki inhimilli­nen ja poli­it­ti­nen peruste tehdä min­is­ter­inä tai virkamiehenä har­maan alueen päätök­siä siten, että niistä ei jää jälkeä sik­si, että tarvit­taes­sa voidaan osoit­taa syyl­lisek­si joku muu kuin itse. Tämä on ymmär­ret­tävää mut­ta ei niin perustel­tua kuin, toki epämääräi­nen, yleinen etu. 

      Eikä tässä tapauk­ses­sa voi vält­tyä ajatuk­selta että tämä min­is­terin ja yksit­täisen virkamiehen henkilöko­htainen ase­ma ja sen var­jelu on ollut asialle merkit­tävä seikka.

      Yleis­es­ti ottaen tapauk­sen olois­sa on mielestäni selvää, että jos­sain on se piste, että yksit­täiseltä virkamieheltä voidaan implisi­it­tis­es­ti tai suullisin ohjein edel­lyt­tää liian suur­ta henkilöko­htaisen riskin ottoa tai kohtu­ut­tomana pidet­tävää viidakon (tai aavikon) lakien mukaan oper­oin­tia. En osaa sanoa, että onko se piste tässä tapauk­ses­sa ylitet­ty, mut­ta varsin suuri epäilys on, että asia ei ole ollenkaan niin yksinker­tainen jol­laise­na blo­gisti pääkir­joituk­ses­saan sen sivu­ut­taa lauseel­la “Haav­is­to siir­si kiukut­tel­e­van virkamiehen toisi­in tehtäviin.” 

      Asi­as­sa on taval­laan huo­jen­tavaa se, että har­maan alueen toim­inta on selvästikin Suomes­sa varsin vähäistä. Päätellen siitä että, niin min­is­teri kuin virkamiehetkin hoita­vat hys-hys ‑hom­mat näin amatöörimäis­es­ti ja — pääkir­joi­tus­ta lainatak­seni — kiukutellen. 

      Suur­val­loil­la mekanis­mit niin oper­aa­tioiden salailu­un kuin virkami­esten uudelleen­si­joit­tamiseen siten, että kaik­ki ovat riit­tävän tyy­tyväisiä lienevät valitet­tavasti kehittyneemmät.

    2. ij:
      En kuu­lu Vihreän puolueen äänestäjäkun­taan. Kuu­lun kuitenkin siihen osaan oikeis­tos­ta, jolle tässä Al-Hol ‑asi­as­sa on pri­or­i­teet­ti selvä: las­ten pelas­t­a­mi­nen. He eivät ole kur­jaan tilanteeseen­sa itse syyl­lisiä. Kaik­ki muu on sit­ten alis­teista pääasialle. Isäni, joka on min­ua huo­mat­tavasti kon­ser­vati­ivisem­pi, on pitkään kam­pan­join­utkin julk­isu­udessa näi­den las­ten pelas­tamisek­si, minäkin somes­sa kaveripiirilleni. 

      Toki oikeusval­tios­sa kaiken vira­nomaistyön pitää perus­tua laki­in. Tästä ei ole poikkeuk­sia edes lap­sia pelastet­taes­sa. Perus­tus­laki­valiokun­ta­han ei arvioin­ut Haav­is­ton moti­ive­ja, vaan sitä rikot­ti­inko lakia. Ja lakia rikot­ti­in. Ei sil­lä moti­ivil­la ole mitään väliä eivätkä hyvät aiko­muk­set pyhitä keinoja.

      1. Peter: Toki oikeusval­tios­sa kaiken vira­nomaistyön pitää perus­tua laki­in. Tästä ei ole poikkeuk­sia edes lap­sia pelastet­taes­sa. Perus­tus­laki­valiokun­ta­han ei arvioin­ut Haav­is­ton moti­ive­ja, vaan sitä rikot­ti­inko lakia. Ja lakia rikot­ti­in. Ei sil­lä moti­ivil­la ole mitään väliä eivätkä hyvät aiko­muk­set pyhitä keinoja. 

        Itse asi­as­sa his­to­ri­al­lis­es­ti ihmisoikeuskysymyk­sis­sä on lain rikkomista usein pidet­ty moraalis­es­ti hyväksyt­tävänä… Joskus tämän seu­rauk­se­na on niitä lake­ja sit­ten muutettu.

      2. Ville: Itse asi­as­sa his­to­ri­al­lis­es­ti ihmisoikeuskysymyk­sis­sä on lain rikkomista usein pidet­ty moraalis­es­ti hyväksyt­tävänä… Joskus tämän seu­rauk­se­na on niitä lake­ja sit­ten muutettu. 

        On hie­man vaikea uskoa, että Jolon pant­ti­vankikri­isin (2000), Kale­van pariskun­nan vapaut­tamisen (2013) tai Anton-pojan pelas­tu­sop­er­aa­tios­sa (2009) pystyt­ti­in nou­dat­ta­maan lake­ja ja ase­tuk­sia. Välil­lä Suomenkin vira­nomaiset joutu­vat toim­i­maan ympäristössä, jos­sa eivät lait ja ase­tuk­set auta. Syyr­ia on var­masti yksi niistä.

      3. Ihmeel­listä kuin­ka argu­men­tit ovat kään­tyvät vuodessa päälaelleen. Lapsethan piti alun­perin pelas­taa, kos­ka laki suo­ras­taan käs­kee ja pakko­han lake­ja on nou­dat­taa. Nyt tämä on kään­tynyt 180-astet­ta eli lap­sia pelastet­taes­sa ei oikeas­t­aan pidä miet­tiä lakeja.

        Tämä on jäänyt yle­is­fi­ilingik­si Haav­is­ton kan­nat­ta­jien selittelystä.

        Jos per­sut pää­sevät hal­li­tuk­seen, niin kuinka­han mon­en mielestä min­is­tereil­lä pitää olla mah­dol­lisu­us päästä virkamiehistä eroon kuin nap­pia paina­mal­la? Eikö neljä vuot­ta Trumpia ole osoit­tanut, että virkami­esten siirte­lylle ja erot­tamiselle on oikeas­t­aan ihan hyvä olla jarruja?

  6. Ja lop­ul­ta vihreät onnis­tu­vat näyt­tämään syyl­lisiltä johonkin ja kaik­ki jot­ka oli­vat mus­ta­maalau­sop­er­aa­tios­sa akti­ivisia nau­ra­vat par­taansa päästyään kuin koirat veräjästä, kun mikään media ei uuti­soi asi­aa tuol­ta kan­til­ta. Vihreiltä puut­tuu peliä­ly ja sit­ten vielä lop­u­ton hyväuskoisu­us johtaa siihen, että tei­dät vede­tään kölin alta ker­ta toisen­sa jäl­keen ja sit­ten yhä luulette vihol­lisen ole­van ystävä. Haav­is­to teki mitä piti tuos­sa asi­as­sa vaik­ka kiitok­set oli­vat vähän erikoiset. Itse sit­ten kri­ti­soisin ulko­min­is­terin puhei­ta ihmisoikeuk­sia kun­nioit­tavas­ta USA:n leiristä ja esimerkik­si Suomen asekaupoista emiraateille.

    1. kel­lar­ista:
      Itse sit­ten kri­ti­soisin ulko­min­is­terin puhei­ta ihmisoikeuk­sia kun­nioit­tavas­ta USA:n leiristä ja esimerkik­si Suomen asekaupoista emiraateille. 

      Nuo asekau­pat Ara­biemi­irikun­ti­in ei tehty Pekka Haav­is­ton min­is­teri kaut­e­na vaan Timo Soinin ja puo­lus­tus­min­is­teri Jus­si Niin­istön kausilla.

  7. Reilu­u­den nimis­sä vas­tavuorois­es­ti kyseisen virkamiehen ver­sio tapahtumista:

    “Tuomi­nen kat­soi, ettei päätök­siä kotiut­tamis­es­ta tule tehdä vain kon­suli­palvelu­lain perus­teel­la ja vira­nomais­päätök­senä, vaan asi­as­sa tuli tehdä val­tioneu­vos­ton päätös, joka jouluku­us­sa 2019 tehti­inkin. Tuomi­nen nojasi asi­as­sa sil­loisen päämin­is­terin Antti Rin­teen (sd) aiem­pi­in puheisi­in siitä, ettei al-Holis­sa ole­via suo­ma­laisia kotiute­ta kon­suli­palvelu­lain perusteella”

    Siis virkamies kat­soi että kon­suli­palvelu­la­ki ei taivu siihen mitä Haav­is­to halusi eli päätök­sen tekem­i­nen virkavas­tu­ul­la kon­suli­palvelu­lain perus­teel­la, vaan halusi saa­da hal­li­tuk­selta selvän poli­it­tisen päätök­sen tai ainakin selvän kir­jal­lisen käskyn Haav­is­tol­ta. Ei tämä kuu­losta miltään niskot­telul­ta esimi­estä kohtaan.

    Ja jär­jel­lä ajatel­tuna jos min­is­teri halu­aa virkamiehen tekevän virkavas­tu­ul­la päätök­sen niin eihän min­is­teri sil­loin voi sanel­la mikä se päätös pitää olla. Eri asia jos on ole­mas­sa poli­it­ti­nen päätös jon­ka virkamies toteuttaa.

    1. Näin se min­unkin käsi­tyk­seni mukaan meni: Haav­is­to vaati virkami­estä tekemään jotain, mikä virkamiehen mukaan oli lain­vas­taista, ja sen jäl­keen Haav­is­to siir­si maini­tun virkamiehen syrjään.

      Olet Osmo täysin oike­as­sa siinä, että min­is­teri on esimies, ja hänen määräyk­si­in totel­laan. Jos määräyk­siä ei nou­date­ta, niin min­is­ter­il­lä on oikeus käyt­tää direk­tio-oikeut­ta ja ohja­ta virkamies mui­hin tehtävi­in. Tosin jos min­is­terin anta­ma määräys on (mah­dol­lis­es­ti) lain­vas­tainen, niin edel­lä mainit­tu kään­tyy päin­vas­toin. En itsekään nou­dat­taisi esimi­estäni hänen antaes­saan lain­vas­taisia ohjei­ta, joista minä kan­taisin vastuun.

      Hyvin mon­elle asia näyt­täy­tyy juuri siten että lain­mukaisu­us oli vaaran­tunut tai vähin­täänkin epä­selvää, mis­tä huo­maut­tamis­es­ta ran­gais­ti­in. Tässäkin tilanteessa olisi ollut vihreille edullisem­paa esit­tää nimelli­nen pahoit­telu tapah­tuneesta ja jatkaa eteen­päin. Ulospäin tämä näyt­täy­tyy hel­posti mon­elle siten, ettei laki olekaan sama kaikille. Se taas on ongel­mallista, kos­ka vihreät ovat olleet hyvin huolis­saan (muiden) oikeu­den­ta­jus­ta sekä Suomes­sa että ulkoimail­la. Tätä vielä kär­jistää alla ole­va “mahdollinen_altistuminen” nim­imerkin kom­ment­ti, jos­sa yritetään leima­ta muut jol­lakin taval­la per­soon­al­taan vial­lisik­si kos­ka he vas­tus­ta­vat Haavistoa. 

      Kaiken kaikki­aan surulli­nen tilanne — etenkin, kos­ka Haav­is­to on mielestäni har­vo­ja suo­ma­laisia vihre­itä, jol­la on avarakat­seisu­ut­ta ja valtiopäämiesmäisyyttä.

      1. Ei sitä toimen­pidet­tä yleis­es­ti pidet­ty lain­vas­taise­na. Lakia säädet­täessä ei voi­da huomioi­da kaikkia tapauk­sia, miten sitä käytetään. Toinen virkamies toteut­ti tehtävän ja maan hal­li­tus siu­nasi sen ja vielä eduskuntakin.

      2. Osmo Soin­in­vaara:
        Ei sitä toimen­pidet­tä yleis­es­ti pidet­ty lain­vas­taise­na. Lakia säädet­täessä ei voi­da huomioi­da kaikkia tapauk­sia, miten sitä käytetään. Toinen virkamies toteut­ti tehtävän ja maan hal­li­tus siu­nasi sen ja vielä eduskuntakin.

        Rikosepäi­ly­hän oli vas­ta tätä myöhem­mästä tilanteesta, vas­ta tuon tehtävien siir­ron jälkeen.

        Kiis­tanalainen työte­htävä oli sil­loin jo siir­ret­ty toiselle virkamiehelle joka siir­to oli lail­lista tehdä. Siitä huoli­mat­ta Haav­is­to oli lisäk­si siirtämässä kyseistä virkami­estä kokon­aan toisi­in tehtävi­in perus­teena luot­ta­mus­pu­la joka ei siis kel­van­nut lain mukaan mukaan syyk­si ja siitä tuo PLV:n päätös tuli. Ja maal­likkona tuos­sa Haav­is­ton luot­ta­mus­pu­las­sa on kyl­lä kos­ton makua.

        Vaik­ka kieltämät­tä yllä­tyin jo siitäkin että on lail­lista vai­h­taa toinen virkamies tilanteessa jos­sa yksi virkamies kieltäy­tyy tehtävästä arvion­sa mukaan lain­vas­taise­na. Toisaal­ta ei tuo kovin huonol­ta kuu­losta, täy­tyy­hän min­is­ter­il­lä olla val­taakin virastossa.

        Joka tapauk­ses­sa tyy­likkäin­tä olisi ollut tehdä se mihin lop­ul­ta päädyt­ti­inkin, poli­it­ti­nen päätös jon­ka perus­teel­la toimia. Se teki merk­i­tyk­set­tömäk­si sen arvelun mihin asti taval­lisen virkamiehen hark­in­taval­ta kon­suli­palvelu­lain mukaan riittää. 

        Huomionar­voista on lisäk­si päämin­is­teri Rin­teen kan­ta että kon­suli­palvelu­lail­la ei tuo­ta hakua voi­da tehdä. Rinne on lakimies toisin kuin Haav­is­to. Se tekee mielestäni aika ymmär­ret­täväk­si virkamiehen vaa­timuk­sen poli­it­tis­es­ta päätök­ses­tä selkanojakseen.

      3. Osmo Soin­in­vaara:
        Ei sitä toimen­pidet­tä yleis­es­ti pidet­ty lain­vas­taise­na. Lakia säädet­täessä ei voi­da huomioi­da kaikkia tapauk­sia, miten sitä käytetään. Toinen virkamies toteut­ti tehtävän ja maan hal­li­tus siu­nasi sen ja vielä eduskuntakin. 

        Et kai sen­tään ehdo­ta, että virkamiehen pitää totel­la hänen oman tulk­in­tansa mielestä [jonkun] lain vas­taisia käskyjä, kos­ka min­is­teri tietää paremmin?

      4. Sylt­ty: Et kai sen­tään ehdo­ta, että virkamiehen pitää totel­la hänen oman tulk­in­tansa mielestä [jonkun] lain vas­taisia käskyjä, kos­ka min­is­teri tietää paremmin? 

        Aika hel­posti voi kieltäy­tyä mon­es­ta asi­as­ta, jos voi vedo­ta vain omaan tulk­in­taansa asi­as­ta. Min­is­ter­iöis­sä luulisi ole­van mah­dol­lista tukeu­tua laa­jem­paan asiantun­te­muk­seen kuin vain omaan mutu­un (min­is­terin tai alaisen sellaiseen). 😉

      5. Ville: Aika hel­posti voi kieltäy­tyä mon­es­ta asi­as­ta, jos voi vedo­ta vain omaan tulk­in­taansa asi­as­ta. Min­is­ter­iöis­sä luulisi ole­van mah­dol­lista tukeu­tua laa­jem­paan asiantun­te­muk­seen kuin vain omaan mutu­un (min­is­terin tai alaisen sellaiseen). 

        Tuomis­to vetosi muun muas­sa päämin­is­teri Rin­teen julk­isu­udessa ker­tomaan kan­taan jon­ka mukaan kon­suli­palvelu­lain poh­jal­ta ei voi­da toimia. Rinne on koulu­tuk­seltaan juristi jota Tuomis­to tai Haav­is­to eivät ole mut­ta ennen kaikkea edus­taa kaikkein ylin­tä poli­it­tista johtoa. Ja Tuomis­to oli halukas toim­i­maan mut­ta edel­lyt­ti poli­it­tiselta johdol­ta määräys­tä. Haav­is­ton tavoite taas oli saa­da Tuomis­to tekemään päätös oma­l­la vastuullaan.

        Se mitä PLV sit­ten tote­si lain­vas­taisek­si oli paljon mie­lenki­in­not­tomam­paa ja tapah­tui myöhem­min kun al-Hol tehtävät oli jo siir­ret­ty pois Tuomis­tol­ta. Sen jälkeisille tehtävän­jär­jeste­ly­ille PLV ei näh­nyt lain­mukaista syytä jota Haav­is­ton mainit­se­ma luot­ta­mus­pu­la ei ole. 

        Lain suh­teen­han asia on nyt jok­seenkin taputel­tu mut­ta kyl­lä Haav­is­ton turhau­tu­mi­nen on silti jos­sakin määrin ymmär­ret­tävääkin. Näyt­tää siltä että min­is­terin mah­dol­lisu­udet vas­ta­hakoista min­is­ter­iön virkamiehistöä vas­taan yksinker­tais­es­ti ovat heikot. Ei tämä pelkästään Haav­is­ton ongel­ma ole. Soi­ni naut­ti unel­mas­taan jäähdyt­te­lyvi­ras­saan ulko­min­is­ter­inä eikä toden­näköis­es­ti paljoa häirin­nyt min­is­ter­iön virkamiehistön arkea. PS/Sin min­is­teri Lind­ström yrit­ti oman/omien puoluei­den­sa lin­jausten mukaises­ti kiristää hen­keen ja ter­vey­teen kohdis­tu­vien rikosten ran­gais­tuk­sia mut­ta ei saanut mitään otet­ta vas­ta­hakoiseen virkamiehistöön­sä. Seu­raa­jan, min­is­teri Häkkäsen käyn­nistämä lap­si­in kohdis­tu­vien sek­suaalirikosten kiristämi­nen taas kään­tyi min­is­ter­iössä päälaelleen kuten äsket­täin uuti­soiti­in. Bern­er sai min­is­ter­iön­sä motivoitua hyvään uud­is­tus­vauhti­in ehkä sik­si että yksi­ty­is­te­ty­is­te­tyi­den laitosten joh­dos­sa olisi avau­tunut nyky­isille virkamiehille houkut­tele­via työ­paikko­ja. Aikaisem­min Mer­ja Kyl­lö­nen ajoi ainakin ajoko­rt­tiu­ud­is­tuk­sen peru­u­tuk­sen läpi suo­ras­taan ihail­tavalls tar­mol­la, jakaen yhdet potkutkin. 

        Ja jos TV-sar­ja “Yes mr Prime Min­is­ter” kuvas­taa sin­nepäinkään todel­lisu­ut­ta niin ei se ongel­ma Suomeen rajoitu.

      6. Ville: Aika hel­posti voi kieltäy­tyä mon­es­ta asi­as­ta, jos voi vedo­ta vain omaan tulk­in­taansa asi­as­ta. Min­is­ter­iöis­sä luulisi ole­van mah­dol­lista tukeu­tua laa­jem­paan asiantun­te­muk­seen kuin vain omaan mutu­un (min­is­terin tai alaisen sellaiseen). 

        Ilman muu­ta virkamiehen pitää tehdä myös oma tulk­in­tansa lain­mukaisu­ud­es­ta ja esit­tää tarvit­taes­sa eriävä mielipi­de vält­tyäk­seen virkavas­tu­ul­ta. Tun­net­tu esimerk­ki taitaa olla talvi­so­dan rauha, johon esit­telijä jät­ti kai eriävän mielip­i­teen. Sit­ten jos käsky käy sitä pitää, ehkä ääri­ti­lantei­ta luku­unot­ta­mat­ta nou­dat­taa. Tässähän virkamies edel­lyt­ti poli­it­tisen tahon päätöstä.

        Soini­vaar­al­ta on liioit­telua tode­ta tuos­sa jutus­sa, että asiantun­ti­joiden mukaan Haav­is­to ei olisi syyl­listynyt mihinkään. Osa asiantun­ti­joista esimerkik­si enti­nen oikeuskans­leri Jonk­ka ehkä kat­soi­vat, että syytekyn­nys ylit­tyi, suuri osa että lakia on rikot­tu, mut­ta min­is­terin korotet­tu syytekyn­nys ei ylit­tynyt sekä osa oli sitä mieltä, mm. peru­soikeusmyön­teinen (las­ten oikeudet) tulk­in­ta huomioiden lakia ei ollenkaan rikottu.

        Itse kuu­lun siihen vähem­mistöön, jon­ka mielestä perus­tus­lak­i­tuomiois­tu­in olisi hyvä asia. Perus­tus­laki­valiokun­ta on kuitenkin useim­miten pystynyt toim­i­maan uskot­tavasti ei-poli­it­tis­es­ti. Tässä oli kai houku­tus liian suuri poli­tikoin­ti­in (kaikesta huoli­mat­ta sehän on poli­itikko­jen leipäla­ji), kun kyseessä oli muiden uhka ja vihrei­den toi­vo Niin­istön seuraajaksi…En ole vihreä, mut­ta hyväksyn perus­tus­laki­valiokun­nan kan­nan siitä, että min­is­ter­isyyt­teen kyn­nys ei ylit­tynyt. Poli­it­ti­nen vas­tuu kuu­luu poli­tikko­jen päätet­täväk­si. Eduskun­ta päät­ti nyt, että luot­taa Haav­is­toon, mut­ta ei muri­noit­ta. Vihreille ja tietysti ennenkaikkea Haav­is­tolle tuo oli hyvin harmilli­nen tapaus.

      7. Jos perus­tus­laki­valiokun­nan tehtävät annet­taisi­in perus­tus­lak­i­tuomiois­tu­imelle, jolle siis tulisi huo­mat­tavaa lain­säädän­tö­val­taa — perus­tus­lain tulk­in­ta nimit­tä “elää ajas­sa” — sil­loin tyi­etyysti jnousisi esi­in kysymys, kuka nämä val­lankäyt­täjät val­it­see. Yhdys­val­tain tie ei houkuttele.

      8. Osmo Soin­in­vaara:
        Jos perus­tus­laki­valiokun­nan tehtävät annet­taisi­in perus­tus­lak­i­tuomiois­tu­imelle, jolle siis tulisi huo­mat­tavaa lain­säädän­tö­val­taa – perus­tus­lain tulk­in­ta nimit­tä ”elää ajas­sa” – sil­loin tyi­etyysti jnousisi esi­in kysymys, kuka nämä val­lankäyt­täjät val­it­see. Yhdys­val­tain tie ei houkuttele.

        perus­tus­lak­i­tuomiois­tu­imia löy­tyy pääasi­as­sa liit­to­val­tioista (Bel­gia, Itä­val­ta, Sak­sa ja Venäjä) ja muis­sa liit­to­val­tiois­sa Korkein oikeus on val­tiosään­tö­tuomiois­tu­in kuten Yhdys­val­lois­sa, Kanadas­sa, Sveit­sis­sä, Aus­tralias­sa jne). Se mikä olisi vai­h­tote­htoinen malli nykyiselle perus­tus­laki­valiokun­nalle olisi Ran­skan perustuslakineuvosto.

    2. Lainaan mietinnön vastalausetta:
      ”Pro­fes­sori Oja­nen korostaa, että samoin on tor­jut­ta­va sel­l­ainen käsi­tys, että vira­nomais­ten täl­lais­ten toim­intavelvol­lisuuk­sien syn­tymiseen vaa­dit­taisi­in val­tioneu­vos­ton “poli­it­ti­nen päätös”, jota kyseessä ole­va virkamies vaikut­taa esi­tutk­in­ta-aineis­ton perus­teel­la edel­lyt­täneen las­ten aut­tamiseen tähtäävien virka­toimien­sa “lail­lisu­u­den” edel­ly­tyk­senä: ulko­min­is­ter­il­lä ja ulko­min­is­ter­iön virkamiehillä on velvol­lisu­us pyrk­iä kaikin (lail­lisin) toimen­pitein tur­vaa­maan al-Holis­sa ole­vien suo­ma­lais­ten etua ja oikeuk­sia suo­raan lapsen oikeuk­sien yleis­sopimuk­sen val­tion­sisäis­ten hyväksymis- ja voimaansaat­tamis­ratkaisu­jen sekä perus­tus­lain 22 §:n muo­dosta­man normikokon­aisu­u­den nojal­la.” (PeVM 26/2020 vp, vastalause)

      Siis jos toimet oli­vat voimas­sa ole­van oikeu­den mukaisia (kuten oli­vat — Haav­is­ton nimeämän eri­tyise­dus­ta­jan toimis­ta­han ole kukaan lail­lisu­us­valvo­ja esit­tänyt mitään moit­tei­ta), niihin oli velvol­lisu­us ilman mitään val­tioneu­vos­ton päätöstäkin. Toisaal­ta, val­tioneu­vos­ton päätös ei olisi muut­tanut mitään ei-sal­lit­tua sal­li­tuk­si toimin­naksi. Sinän­sä asioiden oikeusti­las­ta sen suh­teen, minkälaisia toimen­piteitä on voitu ja pitänyt tehdä, on voin­ut olla perustel­lusti eri­laisia näke­myk­siä, mut­ta PeV:n mietinnöstä ei tule tukea tälle kon­sulipääl­likön vaa­timuk­selle, että asi­as­ta olisi pitänyt tehdä val­tioneu­vos­ton päätös ennen kuin siinä olisi voitu toimia.

      ”Val­tioneu­vos­ton peri­aatepäätök­sistä ei ylipäätään ole annet­tu sään­nök­siä val­tioneu­vos­to­lais­sa tai val­tioneu­vos­ton ohjesään­nössä. Niis­sä on kysymys pikem­minkin poli­it­tis­es­ta kuin oikeudel­lis­es­ta päätök­sen­teosta, vaik­ka peri­aatepäätök­sen sisältämil­lä ohjeil­la saat­taakin olla oikeudel­lis­es­ti sito­vaa vaiku­tus­ta valmis­telus­ta vas­taavien virkami­esten toimin­nas­sa.” (PeVM 26/2020 vp)

      1. Tästähän ei edes ollut kyse, esit­tänäsi ei ole se Haav­is­ton lain­vas­tainen teko. 

        PLV:n totea­ma lain­vas­taisu­us tuli vas­ta sen jäl­keen kun kyseiset tehtävät oli jo siir­ret­ty toiselle virkamiehelle. Sen jäl­keen ei ollut mitään syytä siirtää virkami­estä kokon­aan toisi­in tehtävi­in. Maal­likon silmin se oli ran­gais­tus tai kos­to eikä Haav­is­to kyen­nyt esit­tämään tälle toimin­nalle mitään hyväksyt­tävää syytä.

      2. Antti Mat­ti­la: mut­ta PeV:n mietinnöstä ei tule tukea tälle kon­sulipääl­likön vaa­timuk­selle, että asi­as­ta olisi pitänyt tehdä val­tioneu­vos­ton päätös ennen kuin siinä olisi voitu toimia.

        Nyt siis tarvit­taisi­in enää aikakone, jot­ta saadaan viestitet­tyä asioiden oikea tila kon­sulipääl­likölle lop­pu­vuo­teen 2019 ja koko episo­di väl­tet­täisi­in sil­lä. Ehkä jotain voisi myös jotain maini­ta Haavistollekin.

        Eli kyl­lähän virkami­esten täy­tyy kum­minkin lop­ul­ta toimia pääosin omien tulk­in­to­jen varas­sa, ei heil­lä ole käytet­tävis­sä perus­tus­laki­valiokun­nan reper­tu­aaria asio­ta puntaroimassa.

      3. Antti Mat­ti­la:
        Lainaan mietinnön vastalausetta:
        ”Pro­fes­sori Oja­nen korostaa, että samoin on tor­jut­ta­va sel­l­ainen käsi­tys, että vira­nomais­ten täl­lais­ten toim­intavelvol­lisuuk­sien syn­tymiseen vaa­dit­taisi­in val­tioneu­vos­ton ”poli­it­ti­nen päätös”, jota kyseessä ole­va virkamies vaikut­taa esi­tutk­in­ta-aineis­ton perus­teel­la edel­lyt­täneen las­ten aut­tamiseen tähtäävien virka­toimien­sa ”lail­lisu­u­den” edel­ly­tyk­senä: ulko­min­is­ter­il­lä ja ulko­min­is­ter­iön virkamiehillä on velvol­lisu­us pyrk­iä kaikin (lail­lisin) toimen­pitein tur­vaa­maan al-Holis­sa ole­vien suo­ma­lais­ten etua ja oikeuk­sia suo­raan lapsen oikeuk­sien yleis­sopimuk­sen val­tion­sisäis­ten hyväksymis- ja voimaansaat­tamis­ratkaisu­jen sekä perus­tus­lain 22 §:n muo­dosta­man normikokon­aisu­u­den nojal­la.” (PeVM 26/2020 vp, vastalause)

        Eikös kyse ollut siitä, ettei virkamiehen näke­myk­sen mukaan kon­suli­toim­intaa koske­va lain­säändän­tö mah­dol­lis­tanut min­is­terin vaa­timia toimia?

        Kun esim. ko. asiantun­ti­jankin näke­mys on, että aut­tamisvelvol­lisu­us kos­ki vain “kaikkia lail­lisia toimia”, niin eiköhän min­is­terin olisi avus­ta­ji­neen pitänyt etsiä joku toinen laki tai siirtää vas­tuu mah­dol­li­sista lait­to­muuk­sista jonkin muun kuin yksit­täisen virkamiehen harteille. Nyt kuitenkin päädyt­ti­in siirtämään toimien lail­lisu­ut­ta epäilevä virkamies syrjään.

  8. Haav­is­ton tutk­in­tapyyn­tö tehti­in päivä USAn pres­i­dentin virkasyytemenet­te­lyn jäl­keen (18. ja 19.12.2019). Olisiko tässä kos­ton makua? Ketkä 10 oli­vat vaa­ti­mas­sa Haav­is­ton tutkintaa?

    1. Timo Pet­tay:
      Haav­is­ton tutk­in­tapyyn­tö tehti­in päivä USAn pres­i­dentin virkasyytemenet­te­lyn jäl­keen (18. ja 19.12.2019). Olisiko tässä kos­ton makua? Ketkä 10 oli­vat vaa­ti­mas­sa Haav­is­ton tutkintaa?

      Suomen eduskun­nan kansane­dus­ta­jil­la ei ole kuitenkaan äänioikeut­ta ja mitään vaikut­tamisen mah­dol­lisuuk­sia Yhdys­val­tain edus­ta­jain­huoneen vaaleis­sa. Yhdys­val­tain pres­i­dentin Trumpin virkasyyte meni nurin Yhdys­val­tain Senaatis­sa. Ei näil­lä ole mitään tekemistä tois­t­en­sa kanssa. Yhtä hyvin joku voi tehdä johtopäätök­sen että Perun pres­i­dentin virkasyyte meni läpi viime kuus­sa ja hän jou­tui eroamaan

  9. Koko jupakas­ta tulee mieleen sanon­ta ”hän­tä heilut­taa koiraa”. Virkamiehien erot­ta­mat­to­muus on tietysti pyhä asia, mut­ta että tehtäviäkään ei saa muut­taa ilman asianomaisen suos­tu­mus­ta.… anna mun kaik­ki kestää.

    1. Sanopa muu­ta. Toiv­ot­tavasti kon­sulipääl­likkö-Pasi saa myöhem­min ansion­sa mukaan. Itse­hän olisin suo­raan san­ot­tuna vetänyt vir­nuil­i­jaa tur­paan ja sik­si en olekaan sopi­va ministeriksi.

  10. 99 % kansalai­sista ei muista mis­tä koko tapauk­ses­sa oli kyse, mut­ta suurel­la osal­la on asi­as­ta vank­ka mielipi­de puoles­ta tai vas­taan. Per­sut lynkkaa, vihreät tukee, vasem­mis­to hie­man moit­tii mut­ta tukee jne. 

    Haav­is­to herät­tää ihmi­sis­sä hyvin voimakkai­ta tun­tei­ta puoles­ta tai vas­taan. Haav­is­tossa kitey­tyy vas­tus­ta­jille kaik­ki, mikä on hei­dän näke­myk­siään vas­taan. Haav­is­to on todel­li­nen punainen vaate yllät­tävän mon­elle. Valitet­tavasti tämän takia Haav­is­ton on turha haaveil­la pres­i­dent­tiy­destä tule­vaisu­udessakaan. Koko kansan pres­i­dent­tiä hänestä ei saa nykyisessä poli­it­tises­sa ympäristössä.

    1. Outoa, min­ul­la on Haav­is­tos­ta täs­mälleen päin­vas­tainen kuva. Haav­is­toa on pidet­ty hyvin sym­pa­at­tise­na miehenä ja erit­täin vähän vihat­tuna. Vrt. esim. Paa­vo Väyry­nen jol­la on suo­ras­taan fanaat­tista vas­tus­tus­ta, Haav­is­tol­la ei täl­laista laa­jaa vas­tus­tus­ta ole.

      Ja Haav­is­to selvisi esimerkik­si erit­täin viha­tus­ta Caruna-kau­pas­ta ilman suo­sion notkah­dus­ta vaik­ka teki vas­tu­umin­is­ter­inä epäon­nis­tuneen kaupan.

      Vihreiltä outo veto uhra­ta ain­oa pres­i­dent­tipeli­v­alt­tin­sa näin. Ratkaisuyri­tys sinän­sä oli kuin Kolum­buk­sen muna, suo­ras­taan nerokas. Virkamies tek­isi virkavas­tu­ul­la päätök­sen joka pelas­taisi hal­li­tuk­sen tekemästä päätöstä joka eri­tyis­es­ti keskus­tan Kul­mu­nille olisi ollut vaikea. Pieleen meni se että virkamies kieltäy­tyi otta­mas­ta oma­lle kon­tolleen epä­su­osit­tua päätöstä jon­ka kat­soi kuu­lu­van poli­itikko­jen päätet­täväk­si ja vas­tu­ulle. Tässä kohdas­sa olisi pitänyt perään­tyä ja viedä asia hal­li­tuk­sen päätet­täväk­si jonne se lop­ul­ta jou­tui kuittenkin.

      1. K.k.:

        Pieleen meni se että virkamies kieltäy­tyi otta­mas­ta oma­lle kon­tolleen epä­su­osit­tua päätöstä jon­ka kat­soi kuu­lu­van poli­itikko­jen päätet­täväk­si ja vas­tu­ulle. Tässä kohdas­sa olisi pitänyt perään­tyä ja viedä asia hal­li­tuk­sen päätet­täväk­si jonne se lop­ul­ta jou­tui kuittenkin.

        virkamies voi jäävätä itsen­sä pois päätök­ses­tä. Min­is­teri ei voi siirtää virkami­estä kokon­aan pois siitä hallinnon yksiköstä mis­sä virkamies on viras­sa. Ain­oas­taan min­is­teri voi ottaa uuden virkamiehen asian käsit­telijäk­si kun alku­peräi­nen virkamies on jäävät­ty pois (joko omas­ta tah­toaan tai min­is­terin) mut­ta virkami­estä ei voi erot­taa eikä kokon­aan siirtää pois. Ulko­min­is­ter­iössä oli 1990-luvul­la hyvin värikäs virkamies Ilmari Susilu­o­to joka siiret­ti­in pois ulko­min­is­ter­iöstä uuteen virkaan Alek­san­teri-insti­tu­ut­ti­in. Susilu­o­to ylit­ti mon­es­sa kohtaa oman virkamiehen­sä velvol­lisuuk­sia kos­ka esi­in­tyi julkises­ti tilaisuuk­sis­sa jos­sa käsitelti­in Venäjän sisäpoli­ti­ikkaa. Tämä ei ole virkamiehelle itsenäisenä toim­i­jana mitenkään mah­dol­lista lain mukaan vaan virkamies on virkavelvolli­nen nou­dat­ta­maan hal­li­tuk­sen lin­jaa lop­pu­un asti ellei virkamies itse eroa virastaan.

  11. Jos Haav­is­to ei olisi läht­enyt säätämään Al-Holin las­ten kanssa, voisi tilanne olla ihan eri. Täy­tyy vaan kysyä oliko sen arvoista, että nyt pres­i­dent­tinä istuu sit­ten Maalais­li­iton Van­hanen? Oliko tämä vai­h­toe­hto Haav­is­ton mielestä parem­pi? Pitäisi osa­ta vali­ta taistelunsa.

  12. “Haav­is­ton tekemis­ten tutk­in­ta oli poli­tikoin­tia alus­ta loppuun”

    Kur­ja jut­tu, sama taisi käy­dä myös Rin­teelle ja Jäät­teen­mäelle. Jos leikki­in läh­tee pitänee leikkiä myös kestää, tai “when in Rome, do like the romans.”

  13. Nyt oli arvon blo­gis­til­ta yksisilmäi­nen kan­nan­ot­to, jos­sa ter­mi­nolo­gias­sakin sekoilti­in. Eihän perus­tus­laki­valiokun­ta anna “vapaut­taa tuomio­ta”, kun se ei ole tuomiois­tu­in ensinkään, ja eihän tässä asi­as­sa ole syytet­täkään nostettu. 

    Pros­es­si oli hyödylli­nen, kos­ka sen tulok­se­na min­is­terin kat­sot­ti­in toim­i­neen lain­vas­tais­es­ti ja moit­tei­den arvois­es­ti, jopa niin, että tavalli­nen virkamies olisi pan­tu moi­ses­ta syyt­teeseen. Tämä on tärkeä tulos, joka aset­taa asi­at oikeisi­in mit­ta­suhteisi­in­sa ja antaa kansane­dus­ta­jien ja änestäjien arvioi­da, kuin­ka suur­ta suuren luot­ta­muk­sen Haav­is­ton ansaitsee. 

    Moni asi­aa tun­te­va kansane­dus­ta­ja, kuten enti­nen oikeusmin­is­teri Häkkä­nen, on ilmais­sut näke­myk­sen, että perus­tusaki­valiokun­nan jäsen­ten ei tule käy­dä arvioita­vana olev­as­ta asi­as­ta keskustelu­ja kok­ousten ulkop­uolel­la. Blo­gisti esit­ti vas­takkaisen kan­nan, joka olisi kyl­lä kaivan­nut tuek­seen parem­pia perusteluja. 

    Tietovuodot ovat oma asiansa. Jostain syys­tä niiden tutk­in­taan ja sank­tioiti­in ei ole luo­tu tehokkai­ta välineitä. Soisin, että luotaisiin.

    1. Aika ajatel­la:
      Nyt oli arvon blo­gis­til­ta yksisilmäi­nen kan­nan­ot­to, jos­sa ter­mi­nolo­gias­sakin sekoilti­in. Eihän perus­tus­laki­valiokun­ta anna ”vapaut­taa tuomio­ta”, kun se ei ole tuomiois­tu­in ensinkään, ja eihän tässä asi­as­sa ole syytet­täkään nostettu. 

      Pros­es­si oli hyödylli­nen, kos­ka sen tulok­se­na min­is­terin kat­sot­ti­in toim­i­neen lain­vas­tais­es­ti ja moit­tei­den arvois­es­ti, jopa niin, että tavalli­nen virkamies olisi pan­tu moi­ses­ta syyt­teeseen. Tämä on tärkeä tulos, joka aset­taa asi­at oikeisi­in mit­ta­suhteisi­in­sa ja antaa kansane­dus­ta­jien ja änestäjien arvioi­da, kuin­ka suur­ta suuren luot­ta­muk­sen Haav­is­ton ansaitsee. 

      Kyl­lä perus­tus­laki­valiokun­ta voi vapaut­taa min­is­terin jos min­is­teri ei rikkonut lakia tai sit­ten niin lievästi ettei se ylitä val­takun­nanoikeu­den kokoon­tu­mista. Täl­läisiä tapauk­sia jos­sa valiokun­ta on vapau­tanut min­is­terin on tapah­tunut myös aiem­min. Esim Kale­vi Sor­san 1978 koskien Val­co-skan­daalia. On muitakin tapauk­sia jos­sa min­is­teri on vapautet­tu kun näyt­töä ei ole. Valiokun­ta tekee ikäänkuin esi­tutkin­nan val­tioneu­vos­ton jäsen­tä vastaan.Siinä on myös oikeuskans­leri ja oikeusasi­amies osallisena.

      1. Rahul Somani: Kyl­lä perus­tus­laki­valiokun­ta voi vapaut­taa min­is­terin jos min­is­teri ei rikkonut lakia tai sit­ten niin lievästi ettei se ylitä val­takun­nanoikeu­den kokoontumista. 

        Vapaut­taa voi, kyl­lä. Poli­isikin voi “vapaut­taa” pidät­tämän­sä epäil­lyn, mut­ta ei poli­isi anna vapaut­tavaa tuomio­ta.

      2. Aika ajatel­la: Vapaut­taa voi, kyl­lä. Poli­isikin voi ”vapaut­taa” pidät­tämän­sä epäil­lyn, mut­ta ei poli­isi anna vapaut­tavaa tuomio­ta.

        Perus­tus­laki­valiokun­ta ei myöskään anna vapaut­tavaa tuomio­ta mut­ta min­is­terin syyte­suo­ja on niin iso että min­is­teri vas­tu­u­lain mukaan hän­tä vain eduskun­ta voi äänestämäl­lä aset­taa syy­teeseen valtakunnanoikeudessa.

  14. Eihän tämä hyvältä näytä. 

    Haav­is­ton ima­go ja luot­ta­mus heikkeni kun perus­suo­ma­laiset kykenivät pitkit­tämään asian käsit­te­lyä kohtu­ut­tomasti. Outi Alanko-Kahilu­o­to onnis­tui vielä nos­ta­maan käsit­te­lyn medi­ahuomio­ta taval­la, joka heiken­si luot­ta­mus­ta kyseisen valiokun­nan ja vihrei­den tekemiseen.

    Jos perus­suo­ma­lais­ten kat­so­taan onnis­tuneen täl­lä toim­intataval­la omas­sa tavoit­teessaan, on loogista odot­taa että joku muu jatkaa samal­la hyväk­si havait­ul­la tiellä. 

    Odotan jo nyt, että Helsin­gin pormes­tarik­isan edel­lä joku/jotkut tekevät Hal­la-ahos­ta tutk­in­tapyyn­töjä oikeuskanslerille/poliisille. Aiheel­la ei ole niin väliä, kos­ka tarkoi­tus on vain rak­en­taa tilanne, jos­sa voidaan sanoa että vira­nomaiset tutki­vat onko henkilön toim­inta ollut lail­lista. Pelkkä epäilys rikok­ses­ta ohjaa monia äänestäjiä val­it­se­maan toisen ehdokkaan. 

    En ole koskaan äänestänyt perus­suo­ma­laisia, enkä pidä Hal­la-ahoa hyvänä pormes­tariehdokkaana. Huoleni liit­tyy siihen kehi­tyk­seen, jos­sa tutkintapyyntöjen/kantelujen lähtöko­hti­na voivat olla vain poli­it­tiset motiivit.

    1. Minä Oy:

      Odotan jo nyt, että Helsin­gin pormes­tarik­isan edel­lä joku/jotkut tekevät Hal­la-ahos­ta tutk­in­tapyyn­töjä oikeuskanslerille/poliisille. Aiheel­la ei ole niin väliä, kos­ka tarkoi­tus on vain rak­en­taa tilanne, jos­sa voidaan sanoa että vira­nomaiset tutki­vat onko henkilön toim­inta ollut lail­lista. Pelkkä epäilys rikok­ses­ta ohjaa monia äänestäjiä val­it­se­maan toisen ehdokkaan. 

      Hal­la-ahostaei voi tehdä tutk­in­tapyyn­töjä oikeuskans­ler­ille kos­ka hän ei ole ministeri.Helsingin pormes­tari ei tai­da olla val­takun­nanoikeu­den piirissi.

      1. Rahul Somani: Hal­la-ahostaei voi tehdä­tutk­in­tapyyn­töjä oikeuskans­ler­ille kos­ka hän ei ole ministeri.Helsingin pormes­tari ei tai­da olla val­takun­nanoikeu­den piirissi.

        Nyt menee min­is­terivas­tuu ja oikeuskans­lerin toimi­val­ta sekaisin. Kyl­lä kan­telun oikeuskans­ler­ille voi tehdä ken­estä vain vira­nomais­es­ta tai virkamiehestä, ja vira­nomaisia ovat kun­tien toimie­limet kuten Helsin­gin pormes­tari (vaik­ka ei siis virkamies olekaan). Val­takun­nanoikeu­teen toki ei sitä reit­tiä joudu. Oikeuskans­lerin toim­intaan ei vain kohdis­tu saman­laista julk­isu­ut­ta kuin PeV:n, joten spin­nauskeinona ei tai­da olla kovin tehokas.

      2. Antti Mat­ti­la: Nyt menee min­is­terivas­tuu ja oikeuskans­lerin toimi­val­ta sekaisin. Kyl­lä kan­telun oikeuskans­ler­ille voi tehdä ken­estä vain vira­nomais­es­ta tai virkamiehestä, ja vira­nomaisia ovat kun­tien toimie­limet kuten Helsin­gin pormes­tari (vaik­ka ei siis virkamies olekaan). Val­takun­nanoikeu­teen toki ei sitä reit­tiä joudu. Oikeuskans­lerin toim­intaan ei vain kohdis­tu saman­laista julk­isu­ut­ta kuin PeV:n, joten spin­nauskeinona ei tai­da olla kovin tehokas.

        Luitko tarkkaan mitä kir­joitin. Totesin ettei Helsin­gin kaupun­gin (ylipäätään kun­tien ja kaupunkien kun­nan­jo­hta­jista tai pormestareista) pormes­taria voi tuomi­ta val­takun­nanoikeudessa. En tarkoit­tanut että heistä ei voisi tehdä kan­telun oikeuskanslerille.

      3. Antti Mat­ti­la: Oikeuskans­lerin toim­intaan ei vain kohdis­tu saman­laista julk­isu­ut­ta kuin PeV:n, joten spin­nauskeinona ei tai­da olla kovin tehokas. 

        Myös oikeuskans­ler­il­la on omat toim­inta alue joka on hyvin selvä. Oikeuskans­leri voi kyl­lä antaa min­is­ter­ille /virkamiehellehuomautuksen vakavas­ta vir­ka virheistä ja laimin­lyön­nistä mut­ta se ei vält­tämät­tä menee perus­tus­laki­valiokun­nan tutkittavaksi.

      4. Antti Rahul Somani: Hal­la-ahostaei voi tehdä­tutk­in­tapyyn­töjä oikeuskans­ler­ille kos­ka hän ei ole ministeri.

        Antti Mat­ti­la: Nyt menee min­is­terivas­tuu ja oikeuskans­lerin toimi­val­ta sekaisin. Kyl­lä kan­telun oikeuskans­ler­ille voi tehdä ken­estä vain vira­nomais­es­ta tai virkamiehestä, ja vira­nomaisia ovat kun­tien toimie­limet kuten Helsin­gin pormes­tari (vaik­ka ei siis virkamies olekaan). 

        Tarkoitin että kansane­dus­ta­ja Jus­si Hal­la-ahos­ta ei voi tehdä kan­telua oikeuskans­ler­ille tai jopa eduskun­nan oikeusasi­amiehelle. Jus­si Hal­la-aho on vielä tois­taisek­si kansanedustaja.

    2. Jos men­nään hiekkalaatikkoleikkei­hin “opet­ta­ja tuo aloit­ti”, niin tarkalleen ottaen se oli vihre­it­ten Heli Järvi­nen, joka teki Hal­la-ahos­ta tutk­in­tapyyn­nön, joka johti Hal­la-ahon sakko­tuomioon korkeim­mas­sa oikeudessa 2012.
      Luon­nol­lis­es­ti perus­suo­ma­laiset eivät ole uno­hta­neet tapah­tunut­ta ja yhtä luon­nol­lis­es­ti vihreät eivät uno­h­da Haav­is­ton tapaus­ta, joten on oletet­tavaa, että tutk­in­tapyytö­jen ja kan­telu­iden lin­jal­la jatke­taan tulevaisuudessa.

  15. Peru­songel­ma on tietysti että perus­tus­laki­valiokun­nal­la ylipään­sä on mitään tekemistä täl­lais­ten henkilöi­den välis­ten asioiden selvit­tämisessä. Koko hom­man pihvi oli niin mitätön, että ei sen ratkaisemiseen tarvi­ta tämän maan ylin­tä perus­tus­lakia tulk­it­se­vaa elin­tä, vaan ihan tavalli­nen syyt­täjä ja tarvit­taes­sa käräjäoikeus (ja siitä tarvit­taes­sa nor­maalia tietä ylöspäin) olisi riit­tänyt. Poli­it­ti­nen vas­tuu taas mitataan luottamusäänestyksessä.

    Min­is­te­rien ja kansane­dus­ta­jien perus­tus­laki­valiokun­nan takana ole­va syyte­suo­ja pitäisi pois­taa kokon­aan. Rikok­sia tutkikoon ihan tavalli­nen syyt­täjä ja tuomitkoon ihan tavalli­nen oikeuslaitos. Toki jonkin­lainen korotet­tu syytekyn­nys voi olla ihan paikallaan kun kuitenkin val­tion­jo­h­dos­sa väk­isinkin joudu­taan välil­lä tilanteeseen jos­sa joudu­taan impro­vi­soimaan eikä aikaa pitkäl­liselle lail­lisu­u­den pohdin­nalle ole. Ja tosi­aan tässäkin tapauk­ses­sa vuo­den miet­timisen jäl­keen pro­fes­sori­ta­son asiantun­ti­jat pää­tyivät lail­lisu­u­den suh­teen eri kan­noille; miten voidaan olet­taa min­is­terin pää­tyvän aina oikeaan huo­mat­tavasti lyhyem­mässä ajas­sa? Äärim­mäisen varovaisu­u­den nou­dat­ta­mi­nen lail­lisu­uskysymyk­sis­sä ei voi olla min­is­tereille ain­oa vai­h­toe­hto kun kansalaiset ovat hengenvaarassa.

    Perus­tus­laki­valiokun­ta keskit­tyköön pohti­maan tuleeko lakiesi­tyk­siä edis­tää nor­maalis­sa vai perus­tus­lain säätämisjärjestyksessä.

    1. arkkite­hti:
      Peru­songel­ma on tietysti että perus­tus­laki­valiokun­nal­la ylipään­sä on mitään tekemistä täl­lais­ten henkilöi­den välis­ten asioiden selvit­tämisessä. Koko hom­man pihvi oli niin mitätön, että ei sen ratkaisemiseen tarvi­ta tämän maan ylin­tä perus­tus­lakia tulk­it­se­vaa elin­tä, vaan ihan tavalli­nen syyt­täjä ja tarvit­taes­sa käräjäoikeus (ja siitä tarvit­taes­sa nor­maalia tietä ylöspäin) olisi riit­tänyt. Poli­it­ti­nen vas­tuu taas mitataan luottamusäänestyksessä.

      Min­is­te­rien ja kansane­dus­ta­jien perus­tus­laki­valiokun­nan takana ole­va syyte­suo­ja pitäisi pois­taa kokon­aan. Rikok­sia tutkikoon ihan tavalli­nen syyt­täjä ja tuomitkoon ihan tavalli­nen oikeuslaitos. Toki jonkin­lainen korotet­tu syytekyn­nys voi olla ihan paikallaan kun kuitenkin val­tion­jo­h­dos­sa väk­isinkin joudu­taan välil­lä tilanteeseen jos­sa joudu­taan impro­vi­soimaan eikä aikaa pitkäl­liselle lail­lisu­u­den pohdin­nalle ole. Ja tosi­aan tässäkin tapauk­ses­sa vuo­den miet­timisen jäl­keen pro­fes­sori­ta­son asiantun­ti­jat pää­tyivät lail­lisu­u­den suh­teen eri kan­noille; miten voidaan olet­taa min­is­terin pää­tyvän aina oikeaan huo­mat­tavasti lyhyem­mässä ajas­sa? Äärim­mäisen varovaisu­u­den nou­dat­ta­mi­nen lail­lisu­uskysymyk­sis­sä ei voi olla min­is­tereille ain­oa vai­h­toe­hto kun kansalaiset ovat hengenvaarassa.

      Perus­tus­laki­valiokun­ta keskit­tyköön pohti­maan tuleeko lakiesi­tyk­siä edis­tää nor­maalis­sa vaipe­rus­tus­lain säätämisjärjestyksessä.

      Sivi­ilikan­teis­sa tavalli­nen käräjäoikeus on oikea paik­ka selvit­tää henkilöi­den välisiä asioi­ta mut­ta perus­tus­laki­valiokun­ta käsit­telee hallinnol­lisia virkarikkeitä (kuten maan­petos, val­tiopetos tai rikos ihmisyyt­tä vas­taan, tahal­laan tai törkeästä huoli­mat­to­muud­es­ta jne) joista val­takun­nanoikeus tuomit­see. Syyte suo­ja on myös kansa­neudus­ta­jal­ta jon­ka voi vain eduskun­ta ottaa pois mut­ta hänet tuomi­taan taval­lises­sa oikeuslaitok­ses­sa. Sikäli tapauk­set on harv­inaisia kos­ka val­takun­nanoikeus on kokoon­tunut 4 ker­ta Suomen itsenäisyy­den historiassa.

    2. Kansane­dus­ta­jan eri­tyi­nen syyte­suo­ja on kaikissa oikeusval­tiois­sa. Ei tarvinne pitkään miet­tiä, miksi?

      Suomes­sa kansane­dus­ta­jan syyte­suo­ja kos­kee työsken­te­lyä val­tiopäivil­lä, eli suurelta osin eduskun­nan istun­to­jen puheen­vuoro­ja, kan­sain­välisessä ver­tailus­sa varsin vähäi­nen. Siinä ei ole varaa tinkiä.

      Haav­is­tonkin osalta pidän syyte­suo­jaa perustel­tuna. Poli­it­ti­nen tuomio­han tuli jo ja mon­in­ver­roin ankaram­pana kuin mah­dolli­nen sakko.

      1. K.k.:
        Kansane­dus­ta­jan eri­tyi­nen syyte­suo­ja on kaikissa oikeusval­tiois­sa. Ei tarvinne pitkään miet­tiä, miksi?

        Suomes­sa kansane­dus­ta­jan syyte­suo­ja kos­kee työsken­te­lyä val­tiopäivil­lä, eli suurelta osin eduskun­nan istun­to­jen puheen­vuoro­ja, kan­sain­välisessä ver­tailus­sa varsin vähäi­nen. Siinä ei ole varaa tinkiä.

        Mon­es­sa mais­sa syyte­suo­ja on elinkau­ti­nen (esim elinikäiset senaat­torit) ja syyte­suo­jan voi pois­taa myös korkein oikeus (mikäli se on val­tiosään­tö­tuomiois­tu­in) mut­ta jopa humalas­sa par­la­men­tis­sä käyt­täy­tymi­nen on ollut tarpeek­si pätevä perustelu syyte­suo­jan pois­tamis­es­ta ainakin Yhdys­val­tain senaatis­sa on täl­läi­nen koh­ta. Suomen eduskun­nas­sa en asi­as­ta tiedä. Se että pitääkö kansane­dus­ta­jan syyte­suo­ja olla viisi kuudes­osaa enem­mistö on pohtimisen arvoinen asia kos­ka jopa 10 kansane­dus­ta­jaa voi tehdä perus­tus­laki­val­tiokun­nalle kan­telun min­is­ter­istä kuten Haav­is­ton tapauk­ses­ta. 10 on aika vähän kansanedustajia.

      2. Rahul Somani: Se että pitääkö kansane­dus­ta­jan syyte­suo­ja olla viisi kuudes­osaa enem­mistö on pohtimisen arvoinen asia kos­ka jopa 10 kansane­dus­ta­jaa voi tehdä perus­tus­laki­val­tiokun­nalle kan­telun min­is­ter­istä kuten Haav­is­ton tapauk­ses­ta. 10 on aika vähän kansanedustajia.

        Min­is­teri on Suomes­sa myös min­is­ter­iön joh­dos­sa toimi­va virkamies. Kansane­dus­ta­ja on poli­itikko. Min­is­terin ja kansane­dus­ta­jan vas­tuis­sa on olen­nainen ero, vaik­ka useim­mat min­is­ter­it Suomes­sa onkin valit­tu kansane­dus­ta­jista, jol­loin näil­lä on taval­laan kak­sois­rooli. Muista virkamiehistä kan­telun tai tutk­in­tapyyn­nön poli­isille tekemiseen vaa­di­taan 1 ihmi­nen. 10 hen­gen vaa­timus asian tutkimispyyn­nön esit­tämisen kohdal­la on mui­hin virkamiehi­in näh­den olen­nais­es­ti korotet­tu vaa­timus, kos­ka näi­den tapauk­ses­sa yksikin ihmi­nen voi pyytää poli­isia suorit­ta­maan tutkin­nan. Syyt­tämiselle luvanan­tamis­päätös vaatii Suomes­sa suuren salin hyväksyn­nän sekä kansane­dus­ta­jien kohdal­la että min­is­terivas­tu­ua­siois­sa. Yleen­sä istun­to äänestää valiokun­nan kan­nan mukaises­ti, mut­ta voisi se äänestää toisinkin.

      3. kyn­nyk­sistä: Kansane­dus­ta­ja on poli­itikko. Min­is­terin ja kansane­dus­ta­jan vas­tuis­sa on olen­nainen ero, vaik­ka useim­mat min­is­ter­it Suomes­sa onkin valit­tu kansane­dus­ta­jista, jol­loin näil­lä on taval­laan kaksoisrooli. 

        Tuo kak­sois­rooli muut­tuu kun min­is­teri van­noo vir­ka-valansa. Kansane­dus­ta­jal­la ei ole vir­ka-vala vannomista.

      4. Rahul Somani: Tuo kak­sois­rooli muut­tuu kun min­is­teri van­noo vir­ka-valansa. Kansane­dus­ta­jal­la ei ole vir­ka-vala vannomista.

        Min­is­ter­iä kos­kee silti myös kansane­dus­ta­jan immu­ni­teet­ti esimerkik­si pitäessään puheen­vuoro­ja eduskun­nan täy­sis­tun­nos­sa, eli kansane­dus­ta­jan toimessaan.

      5. K.k.:
        Kansane­dus­ta­jan eri­tyi­nen syyte­suo­ja on kaikissa oikeusval­tiois­sa. Ei tarvinne pitkään miet­tiä, miksi?

        Tyyp­il­lis­es­ti syyte­suo­ja on jäänne ajal­ta jol­loin päät­tävä eli­it­ti oli muutenkin lain yläpuolel­la etuoikeu­tus­sa ase­mas­sa. Toki on hyödyl­listä että kansane­dus­ta­jil­la on mui­ta laa­jem­mat mah­dol­lisu­udet toimia ilman pelkoa oikeustoimista, mut­ta kyl­lä tämänkaltaisen suo­jan voi kir­ja­ta ihan nor­maali­in laki­in ilman että syytekyn­nyk­sen hark­in­ta on poli­it­tises­sa valvonnassa. 

        Ja vaik­ka halut­taisi­inkin pitää yllä jär­jetön­tä jär­jestelmää, syyte­suo­jan hark­in­ta pitäisi vähin­tään ottaa perus­tus­laki­valiokunnal­ta pois ja antaa eril­liselle tapausko­htais­es­ti mudostet­tavalle toimikun­nalle jos oikeasti jostain jär­jet­tömästä syys­tä halu­taan antaa kansane­dus­ta­jille oikeus toimia oikeuslaitok­se­na omis­sa rikoksissaan.

        Enkä siis tosi­aankaan ole vaa­ti­mas­sa syyte­suo­jan pois­tamista jot­ta Haav­is­toa päästäisi­in rankaise­maan; mielestäni perus­tus­laki­valiokun­nan takana ole­va syyte­suo­ja ain­oas­taan tekee sinän­sä täysin mität­tömistä ja yhden­teke­vistä asioista aivan liian merkit­täviä ja poli­it­tisia. Tästä Haav­is­ton keis­sistä ihan nor­maali syyt­täjäkin olisi mitä toden­näköisim­min tehnyt syyt­tämät­täjät­tämis­päätök­sen hyvin nopean harkin­nan jäl­keen. Poli­it­tiseen “tuomioon” taas käytetään luot­ta­musäänestys­tä, jol­lainen Haav­is­ton osalta käyti­in jo vuosi sit­ten, ja ilmeis­es­ti koh­ta uud­estaan. Ei luot­ta­musäänestyk­seenkään perus­tus­laki­valiokun­nan puoltavaa lausun­toa tarvita.

  16. OS aivan oikein kir­joit­taa: ”Haav­is­ton tekemis­ten tutk­in­ta oli poli­tikoitia alus­ta loppuun”

    Suomen ylpeys, ”täysin ei-poli­ti­soitunut” Perus­tus­laki­valiokun­ta on pitkään ollut poli­ti­soitunut ja kor­rup­toitunut. Siinä istu­vat puk­it kaal­i­maan vahti­na, itse omista asioitaan päät­tämässä. ”Epävi­ral­lisi­na jäs­en­inä” siel­lä vielä häärivät esim. ay-liik­keen politruk­it, ym. lobbarit.

    Perus­tus­lain muu­tok­set pitäisi tehdä Perus­tus­lain ”73 § Perus­tus­lain säätämisjärjestys”-kohdan mukaan kahdessa eri eduskun­nas­sa, tai kiireel­li­sis­sä tapauk­sis­sa 5/6 enem­mistöl­lä. (https://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1999/19990731)

    Valiokun­ta voidaan kut­sua kokoon muu­ta­man tun­nin varoi­tusa­jal­la ja se voi tehdä päätök­siä äänestämäl­lä vajaalukuise­nakin. Käytän­nössä siis VAJAALUKUINEN Perus­tus­laki­valiokun­ta voi muut­taa Suomen perus­tus­lain MINKÄ TAHANSA KOHDAN TULKINTAA yhden äänen enemmistöllä!

    Perus­tus­lain mon­en kohdan lop­pu­un on PYKÄLÄN TULKINNASTA erik­seen kir­jat­tu: ”…sen mukaan kuin lail­la tarkem­min säädetään”. 

    Näi­nollen esimerkik­si jopa ”2 luku Peru­soikeudet” kansalaisen peru­soikeuk­sia on Suomes­sa rajoitet­tu käsi­var­ren pitu­isil­la listoilla…

    Ei ole ihme, että Perus­tus­laki­valiokun­nas­sa pitkään toimin­ut pres­i­dent­ti Sauli Niin­istökin on valiokun­nan maineen­mene­tyk­ses­tä her­mostunut, ja vih­jan­nut perus­tus­lak­i­tuomiois­tu­imen tarpeellisuudesta…

    Inho­re­al­isti­na on kuitenkin syytä epäil­lä, ettei tässäkään asi­as­sa ole tiedos­sa mitään edistystä!

    1. Löytääkö arvon yrit­telijä maail­mas­ta yhtään ongel­maa joka ei liit­ty­isi mitenkään ay-liikkeeseen?

      1. Kuulep­pas Fidel,

        Jos olet ihan oikeasti kiin­nos­tunut Suomen ja maail­mankin asioista, olet var­maan ehtinyt jo lukea ”The Nar­row Cor­ri­dor, States, Soci­eties and the Fate of Lib­er­ty, by Daron Ace­moglu and James A. Robin­son (2020)”

        Kyseessä on ker­ran vuosikymme­nessä ilmestyvä ”must-read-book”, jon­ka on fyysikko-ystäväni, tiede-pop­u­lar­isoi­ja Kim­mo Pietiläi­nen juuri kään­tänyt suomek­si: ”KAPEA KÄYTÄVÄ”, Ter­ra Cog­ni­ta 2020.

        Tästä kir­jas­sa selviää kuin­ka ”Vapaus ilmaan­tuu vain, kun yhteiskun­ta mobil­isoituu, osal­lis­tuu akti­ivis­es­ti poli­ti­ikkaan ja pitää puolen­sa val­tio­ta ja eli­it­tiä vastaan”.

        Olen huolestunut isän­maani kansalais­ten vapaud­es­ta ja varsinkin yhteiskun­taamme rahoit­ta­van yri­tys­toimin­nan tilas­ta. Suo­mi on nyt kil­pailukyvytön luuseri!

        Olen 30+ vuot­ta vien­tiä har­ras­tanut ris­ki-yrit­täjä, asunut ja työsken­nel­lyt 6 eri maas­sa ja siltä poh­jal­ta pää­tynyt siihen, että Suomes­sa on kansalaisil­ta viety vapaus rik­si-yrit­tää, kerätä vau­raut­ta, investoi­da ja tehdä lapsia. 

        Vapau­den­ri­is­tossa Suomen val­tio ja sen val­lan­hi­moinen besser­wiss­er-eli­it­ti käyt­tävät aseenaan hir­mu­vero­tus­ta, kaiken kat­tavaa kon­trol­li-lain­säädän­töä, maail­man jäyk­in­tä työlain­säädän­töä / työvoimakartel­lia, jota pääasi­as­sa pyörit­tää kor­rup­toitunut ay-liike. Traagisel­la taval­la tätä kaikkea komp­paa näistä asioista mykkäk­oulua käyvä mediamme.

        Oma­l­ta pieneltä osaltani olen tässä upeas­sa OSn blo­gis­sa ”mobil­isoitunut, osal­lis­tunut akti­ivis­es­ti poli­ti­ikkaan ja pitänyt puo­liani val­tio­ta ja sen eli­it­tiä vas­taan”, Suomen kansan VAPAUDEN PUOLESTA

      2. Sep­po Korp­poo: Vapau­den­ri­is­tossa Suomen val­tio ja sen val­lan­hi­moinen besser­wiss­er-eli­it­ti käyt­tävät aseenaan hir­mu­vero­tus­ta, kaiken kat­tavaa kon­trol­li-lain­säädän­töä, maail­man jäyk­in­tä työlain­säädän­töä / työvoimakartel­lia, jota pääasi­as­sa pyörit­tää kor­rup­toitunut ay-liike. 

        Tirsk. I rest my case.

      3. Vaik­ka tämä menee aiheen vier­estä, saa­nen vielä sel­ven­tää Daron Ace­moglu and James A. Robin­sonin kir­jan ”Kapea käytävä” ajatuk­sia. Kir­jas­ta on nimit­täin tulos­sa val­tio­ta ja yhteiskun­taa käsit­televän kir­jal­lisu­u­den klas­sikko, samoin kuin hei­dän aikaisem­mas­ta kir­jas­taan ”Mik­si maat kaatuvat”.

        Kir­jas­sa VAPAUS on keskiössä, joka ei ole asioiden ”luon­nolli­nen tila”. Useim­mis­sa paikois­sa ja useimp­ina aikoina vah­vat ovat domi­noi­neet heikko­ja ja ihmisen vapaus on murskat­tu voimal­la tai tavoil­la ja normeilla. 

        Län­si­maisen myytin mukaan poli­it­ti­nen vapaus on kestävä rakenne, mut­ta tek­i­jöi­den kukaan tämä on fan­tasi­aa. Todel­lisu­udessa vapaus­tais­telua käy­dään nyt digidik­tatu­uri – anarkia ‑akselil­la, jon­ka välis­sä sijait­see kapea ja epästabi­ili ”vapau­den käytävä”.

        Vapaus ilmaan­tuu vain, kun yhteiskun­ta mobil­isoituu, osal­lis­tuu akti­ivis­es­ti poli­ti­ikkaan ja pitää puolen­sa val­tio­ta ja eli­it­tiä vas­taan. Kir­joit­ta­jien mukaan vapau­teen johta­va käytävä on kapea ja se pysyy auki vain perus­ta­van­laa­tuisen ja lop­ut­toman yhteiskun­nal­lisen tais­telun seurauksena. 

        Tätä tais­telua käy­dään eli­it­tien ylläpitämien ”normien vanki­las­sa” kun kansalaiset haas­ta­vat val­tioiden insti­tuu­tioiden val­lan ja niitä säätelevät eli­itit. Tais­telun draive­ri­na on kansalais­ten koke­mus siitä, että hei­dän alis­tamisen­sa ja riistämisen­sä on kas­vanut liian suurek­si, jol­loin kansa nousee val­tio­ta ja eli­it­te­jä vastaan.

        Olenkin sitä mieltä, että Suomes­sa val­tio ja eli­itit ovat ylit­täneet hyväksyt­tävän kansalais­ten alis­tamis-riistämis-rajan, ja siitä johtuen olemme pois­tuneet ”vapau­den kapeas­ta käytävästä”.

        Tästä syys­tä suo­ma­lais­ten pitää mobil­isoitua, osal­lis­tua akti­ivis­es­ti poli­ti­ikkaan ja pitää puolen­sa val­tio­ta ja eli­it­tiä vas­taan, jot­ta saamme avat­tua ”normien vankil­amme ” ja saamme takaisin vapautemme tuos­sa kapeas­sa käytävässä.

  17. O.S:“Perustuslakivaliokunnan toimin­nan perus­tus­lail­lisu­ut­ta ei voi tutkia mis­sään, mut­ta jos voisi, tuos­ta viivyt­telystä tulisi kyl­lä risuja.”

    Onko Suo­mi niin puh­das oikeusval­tio kun se halu­aa uskotel­la ? Ainakin Unkarin ja Puolan edus­ta­jat ovat asi­as­ta eri mieltä. Onko niin, että perus­tus­laki­valiokun­ta tutkii itse siihen kohdis­te­tut val­i­tuk­set ? En tunne asi­aa. Soin­in­vaara ym. tietävät paremmin.

  18. Ei tämä nyt ihan pelkkää politkoin­tia ole, muis­te­taan­pa tosiasiat:

    Haav­is­to­han siirsi/yritti siirtää koke­neen virkamiehen pois vakanssis­taan, kun tämä ei suos­tunut totea­maan vaar­al­lisek­si kat­so­maansa tehtävää. Haav­is­to yrit­ti toteut­taa asi­aa ilman hal­li­tuk­sen selvää päätöstä. UM:n henkilökun­tay­hdis­tyk­sen mukaan min­is­ter­iössä val­lit­si pelon ilmapiiri

    1. Coun­try­boy:
      Ei tämä nyt ihan pelkkää politkoin­tia ole, muis­te­taan­pa tosiasiat:

      Haav­is­to­han siirsi/yritti siirtää koke­neen virkamiehen pois vakanssis­taan, kun tämä ei suos­tunut totea­maan vaar­al­lisek­si kat­so­maansa tehtävää. Haav­is­to yrit­ti toteut­taa asi­aa ilman hal­li­tuk­sen selvää päätöstä. UM:n henkilökun­tay­hdis­tyk­sen mukaan min­is­ter­iössä val­lit­si pelon ilmapiiri

      No mik­si Haav­is­to sit­ten otti tässä riskin ja lähti aja­maan asi­aa kaikesta huoli­mat­ta? Itse­val­taisu­ut­taanko vain? Olisi­han hän tosi­aan voin­ut ede­tä hitaam­man ja varmem­mankin tien kaut­ta, eikö niin?

      1. Var­maan sik­si, että Haav­is­to arvosti Al-Holin las­ten oikeudet yksit­täisen virkamiehen herkkähip­iäisyy­den kun­nioit­tamista korkeammalle.

      2. Rolle:
        Var­maan sik­si, että Haav­is­to arvosti Al-Holin las­ten oikeudet yksit­täisen virkamiehen herkkähip­iäisyy­den kun­nioit­tamista korkeammalle.

        Ja vihrei­den puolue­poli­it­tisen edun vuoksi ?

  19. Vihrei­den kau­nis­teluyri­tys What­tupis­sa oli surke, Jyr­ki Lehto­la kir­joit­ti tästä iro­nis­es­ti Iltasanomissa.

  20. Haav­is­to, Rinne ja Jäät­teen­mä­ki keit­tivät ihan itse sop­pansa. Mik­si Haav­is­to ryhtyi aja­maan asi­aa, johon ei ollut selkeää hal­li­tuk­sen päätöstä? Suomen tasaval­lan hal­li­tus toimii kollegiona.

    1. Real­isti:
      Mik­si Haav­is­to ryhtyi aja­maan asi­aa, johon ei ollut selkeää hal­li­tuk­sen päätöstä? Suomen tasaval­lan hal­li­tus toimii kollegiona.

      Kyl­lä lop­pu­jen lopuk­si Suomen tasaval­lan hal­li­tus teki päätök­sen tuos­ta Al-Holin leirien suo­ma­lai­sista lap­sista. Osmo Soin­in­vaara voit tämän vielä vahvis­taa tekikö Rinteen/Marinin hal­li­tus päätök­sen Al-Holista .

      1. Rahul Somani: Kyl­lä lop­pu­jen lopuk­si Suomen tasaval­lan hal­li­tus teki päätök­sen tuos­ta Al-Holin leirien suo­ma­lai­sista lap­sista. Osmo Soin­in­vaara voit tämän vielä vahvis­taa tekikö Rinteen/Marinin hal­li­tus päätök­sen Al-Holista .

        Kyl­lähän hal­li­tus lop­ul­ta päätök­senkin teki mut­ta vas­ta kun pom­mi oli jo räjähtämässä Haav­is­ton käsiin. 

        Hal­li­tuk­sen päätöstä ei ollut saatu kos­ka se oli poli­it­tis­es­ti vaikea. Eri­tyisen vaikea keskus­tan Kul­mu­nille mut­ta ehkä hal­li­tuk­ses­sa mon­elle muullekin kun yksikään Euroopan maa, pl. yksi maa jos­sa islam on val­tauskon­to, ei ollut vas­taavaa päätöstä tehnyt. 

        Kyl­lä tuos­sa veivauk­ses­sa oma kiero järken­sä olisi. Virkamies tek­isi päätök­sen “oma-aloit­teis­es­ti”, yllät­täen hal­li­tuk­sen joka epäilemät­tä tyy­ty­isi virkavas­tu­ul­la tehtyyn päätök­seen ja olisi salaa tyy­tyväi­nen vält­tyessään tekemästä han­kalaa päätöstä. 

        Vihrei­den kan­nat­ta­jat alkoi­vat olla kär­simät­tömiä omien min­is­te­rien­sä näen­näis­es­ti vähäisi­in saavu­tuk­si­in hal­li­tuk­ses­sa ja keskus­tan kan­nat­ta­jat vaa­ti­vat tiukkaa lin­jaa. Lap­sista tietysti oli kyse mut­ta kyl­lä puolue­poli­ti­ikkakin näkyy, en oikeas­t­aan usko ollenkaan että henkilönä Haav­is­ton huoli lap­sista eroaa merkit­tävästi Kul­munin huolesta.

      2. Rahul Somani: Kyl­lä lop­pu­jen lopuk­si Suomen tasaval­lan hal­li­tus teki päätök­sen tuos­ta Al-Holin leirien suo­ma­lai­sista lap­sista. Osmo Soin­in­vaara voit tämän vielä vahvis­taa tekikö Rinteen/Marinin hal­li­tus päätök­sen Al-Holista .

        Lop­pu­je lopuk­si teki. Mut­ta vält­teli sitä viimeiseen asti. ja tosi­aan sop­poa olisi olisi väl­tet­ty sil­lä että asi­as­ta olisi tehty selkeä poli­it­ti­nen päätös. Nyt virkamies laitet­ti­in tilanteeseen jos­sa hänen olisi pitänyt ryhtyä toimen­piteisi­in jot­ka hän koko sel­l­ais­esksi jota ei virkavas­tu­ul­la lähteä tekemään. 

        Ja kan­natuk­sen­sa kanssa kipuil­e­val­la Kepulle sel­l­aisen päätök­sen tekem­i­nen oli var­maan mah­do­ton­ta. vlit­too ja vihreät eivät vuod­sa per­sui­hin. Toisin kuin demar­it ja kepu.

    2. Real­isti:
      Haav­is­to, Rinne ja Jäät­teen­mä­ki keit­tivät ihan itse soppansa. 

      Antti Rin­teen eron taustal­la oli oppo­si­tion välikysymys val­tiony­htiö Postista ja Anneli Jäät­teen­mä­ki jou­tui eroa­maan vuo­dos­ta joka tapah­tui ennen vaale­ja. Suomen poli­it­tises­sa his­to­ri­as­sa on myös muitakin min­is­teri ero­ja jot­ka ovat hyvin mie­lenki­in­toisia tapauk­sia joi­hin kan­nat­taa tutus­tua (esimerkik­si sisämin­is­teri Yrjö Leinon epälu­ot­ta­mus lause 1948) mut­ta Pekka Haav­is­to ( joka kyl­lä rikkoi lakia siirtämäl­lä kon­suli Pasi Tuomisen syr­jään kokon­aan uusi­in tehtävi­in) sai perus­tus­laki­valiokunnal­ta moit­teet mut­ta syytekyn­nys oli liian korkea

  21. Asian käsit­te­lyn viime vai­heet oli­vat puh­das­ta poli­tikoin­tia. Samoin kuin Mäen­päänkin tapauk­ses­sa. Tältä osin pitäsi kor­ja­ta perus­tus­valioku­nan jääviyssään­nök­siä. Kan­teli­jat ja oman puolueen edus­ta­jat pitäisi aina jäävätä täl­läi­sis­sa asiois­sa. Tämä ongel­ma on tul­lut esi­in vas­ta täl­lä vaa­likaudel­la. Aikaisem­min “syytet­tynä” ollei­den min­is­terei­den puoluei­den edus­ta­jat valiokun­nas­sa ovat tyy­tyneet enem­mistön tahtoon.
    Asian juurisyy kyl­lä oli se, että virkamies kieltäy­tyi toteut­ta­mas­ta min­is­terin toivo­mus­ta. Toivo­muk­ses­ta kieltäy­tymi­nen ei kuitenkaan ole peruste kur­in­pito­toimi­in. Vas­ta min­is­terin päätök­sen toimeen­pane­mat­ta jät­tämi­nen olisi rangaistavaa.

    1. Tim­oT:
      Asian käsit­te­lyn viime vai­heet oli­vat puh­das­ta poli­tikoin­tia. Samoin kuin Mäen­päänkin tapauk­ses­sa. Tältä osin pitäsi kor­ja­ta perus­tus­valioku­nan jääviyssään­nök­siä. Kan­teli­jat ja oman puolueen edus­ta­jat pitäisi aina jäävätä täl­läi­sis­sa asioissa. 

      Miten tuo jäävyys voisi toteut­taa käytän­nössä ilman valiokun­nan koon pysymistä samana? Vara­jäsenet tule­vat aina samas­ta eduskun­taryh­mästä .Tosin ne 10 kan­teli­jaa tässä Haav­is­ton tapauskessa vain kak­si oli­vat perus­tus­laki­valiokun­nan jäseniä ja hei­dän kor­vaami­nen vara­jäse­nil­lä olisi ollut yksir­atkaisu mut­ta miten vihreät jäsenet Bel­la Fors­grén ja Maria Holopainen oli­si­vat voineet jäävät itsen­sä kun siinä kohtaa valiokun­nan jäsen­ten määrä olisi muut­tunut. perus­tus­laki­valiokun­nas­ta sääde­tään myös perus­tus­lais­sa joten sen ase­ma on toinen kuin muiden valiokuntien.

      1. Rahul Somani: Miten tuo jäävyys voisi toteut­taa käytän­nössä ilman valiokun­nan koon pysymistä samana? Vara­jäsenet tule­vat aina samas­ta eduskun­taryh­mästä .Tosin ne 10 kan­teli­jaa tässä Haav­is­ton tapauskessa vain kak­si oli­vat perus­tus­laki­valiokun­nan jäseniä ja hei­dän kor­vaami­nen vara­jäse­nil­lä olisi ollut yksir­atkaisu mut­ta miten vihreät jäsenet Bel­la Fors­grén ja Maria Holopainen oli­si­vat voineet jäävät itsen­sä kun siinä kohtaa valiokun­nan jäsen­ten määrä olisi muut­tunut. perus­tus­laki­valiokun­nas­ta sääde­tään myös perus­tus­lais­sa joten sen ase­ma on toinen kuin muiden valiokuntien.

        Vihreät olisi vain jätet­ty ovien ulkop­uolelle tätä asi­aa käsiteltäessä. Kyl­lä päätös­val­taisu­us olisi täyt­tynyt ilman heitäkin. Näin vihrei­den ei olisi tarvin­nut sitoutua valiokun­nan päätökseen.

      2. Vihreät olisi vain jätet­ty ovien ulkop­uolelle tätä asi­aa käsiteltäessä. Kyl­lä päätös­val­taisu­us olisi täyt­tynyt ilman heitäkin. 

        Ei olisi. Min­is­terivas­tu­uasi­aa käsiteltäessä valiokun­nan on olta­va täsilukuinen.
        Kan­nat­taa huo­ma­ta, että käsit­te­lyyn osal­lis­tuyi myös kak­si kansane­dus­ta­jaa, jot­ka oli­vat asian vireillepanijoita.

      3. Tim­oT : Vihreät olisi vain jätet­ty ovien ulkop­uolelle tätä asi­aa käsiteltäessä. Kyl­lä päätös­val­taisu­us olisi täyt­tynyt ilman heitäkin. Näin vihrei­den ei olisi tarvin­nut sitoutua valiokun­nan päätökseen.

        Osmo Soin­in­vaara: Ei olisi. Min­is­terivas­tu­uasi­aa käsiteltäessä valiokun­nan on olta­va täsilukuinen.
        Kan­nat­taa huo­ma­ta, että käsit­te­lyyn osal­lis­tuyi myös kak­si kansane­dus­ta­jaa, jot­ka oli­vat asian vireillepanijoita. 

        Hyvä kun Osmo täy­den­sit sitä perussään­töä että valiokun­nan on olta­va täsilukuinen kuin käsit­telee esim ministerivastuulakia.Niiden kah­den kansane­dus­ta­jan jot­ka oli­vat Pekka Haav­is­ton tapauk­sen vireillepani­joi­ta olisi voineet jäävätä itsen­sä niin että hei­dän vara­jäsenet tule­vat perus­tus­laki­val­tiokun­taan koko tämän käsit­t­leyn ajak­si. Itse asi­as­sa Antti Häkkä­nen jääväsi itsen­sä pois käsit­telystä kos­ka on myös samal­la val­takun­nanoikeu­den jäsen mut­ta Wille Ryd­man ja Heik­ki Vest­man eivät jäävän­neet. Tähän pelisään­nön muu­tok­seen myös eduskun­nan puhemies Anu Vehviläi­nen on ottanut kantaa.

      4. Osmo Soin­in­vaara: Ei olisi. Min­is­terivas­tu­uasi­aa käsiteltäessä valiokun­nan on olta­va täsilukuinen.
        Kan­nat­taa huo­ma­ta, että käsit­te­lyyn osal­lis­tuyi myös kak­si kansane­dus­ta­jaa, jot­ka oli­vat asian vireillepanijoita.

        Sit­ten pitäisi vali­ta varamiehik­si muu­ta­ma edus­ta­ja tois­es­ta puolueesta, jot­ka hoitaisi­vat nämä keis­sit. Vireillepani­joiden olisi myös pitänyt jäävätä itsensä.

      5. Tim­oT: Sit­ten pitäisi vali­ta varamiehik­si muu­ta­ma edus­ta­ja tois­es­ta puolueesta, jot­ka hoitaisi­vat nämä keis­sit. Vireillepani­joiden olisi myös pitänyt jäävätä itsensä.

        Perus­tus­laki­val­tiokun­nan jäsen­määrä ei perus­tu hallitus/oppositio asetel­maa nytkin perus­tus­laki­valiokun­nas­sa on seu­raa­van­lainen kokoonpano:
        SDP: 4 jäsentä
        Keskus­ta: 3 jäsentä
        Perus­suo­ma­laiset: 3
        Kokoomus: 3 jäsentä
        Vihreät: 2 jäsentä
        Vasem­mis­toli­it­to: 1
        RKP:1

        Kris­til­lis­demokraateil­la ei ole yhtään pysyvää jäsen­tä vaan 2 vara­jäsen­tä. Vireillepani­joil­la ei ole mitään lain­velvol­lisu­ut­ta tai valiokun­nan sään­tö­jen velvoit­tavaa jäävyys vaa­timuk­sia mut­ta ne voivat tehdä sen itsenäisesti. 

        Vara­jäsen­ten kokoon­pano on seuraavalainen :

        SDP: 5
        Kokoomus: 4
        Keskus­ta: 4
        Perus­suo­ma­laiset: 4
        Vasem­mis­toli­it­to: 2
        Kris­til­liset: 2
        Vihreät : 2

        Perus­tus­laki­valiokun­nan jäsen ja vara­jäsen­ten kohdal­la on otet­ta­va huomioon että tas­apain­onen säi­lyt­tämi­nen on ehdot­toman järkeä asia joten muiden puoluei­den jäsen­ten täy­den­tämi­nen ilman eduskun­taryh­män koon muu­tos­ta ei ole toden­näköis­es­ti mah­dol­lista. Osmo Soin­in­vaara tietää tästä lisää. 

        RKP: 1

      6. Rahul Somani: Perus­tus­laki­val­tiokun­nan jäsen­määrä ei perus­tu hallitus/oppositio asetel­maa nytkin perus­tus­laki­valiokun­nas­sa on seuraavanlainenkokoonpano:
        SDP: 4 jäsentä
        Keskus­ta: 3 jäsentä
        Perus­suo­ma­laiset: 3
        Kokoomus: 3 jäsentä
        Vihreät: 2 jäsentä
        Vasem­mis­toli­it­to: 1
        RKP:1

        Kris­til­lis­demokraateil­la ei ole yhtään pysyvää jäsen­tä vaan 2 vara­jäsen­tä. Vireillepani­joil­la ei ole mitään lain­velvol­lisu­ut­ta tai valiokun­nan sään­tö­jen velvoit­tavaa jäävyys vaa­timuk­sia mut­ta ne voivat tehdä sen itsenäisesti. 

        Vara­jäsen­ten kokoon­pano on seuraavalainen :

        SDP: 5
        Kokoomus: 4
        Keskus­ta: 4
        Perus­suo­ma­laiset: 4
        Vasem­mis­toli­it­to: 2
        Kris­til­liset: 2
        Vihreät : 2

        Perus­tus­laki­valiokun­nan jäsen ja vara­jäsen­ten kohdal­la on otet­ta­va huomioon että tas­apain­onen säi­lyt­tämi­nen on ehdot­toman järkeä asia joten muiden puoluei­den jäsen­ten täy­den­tämi­nen ilman eduskun­taryh­män koon muu­tos­ta ei ole toden­näköis­es­ti mah­dol­lista. Osmo Soin­in­vaara tietää tästä lisää. 

        RKP: 1

        Vara­jäsenet siis eivät ole kenenkään tietyn varsi­naisen jäse­nen vara­jäseniä, vaan puolue lähet­tää pois­saol­e­van tilalle aina jonkun vara­jäse­nen? Sen ei kai tarvitse olla edes samas­ta puolueesta, sil­loin­han kris­til­lis­ten vara­jäse­nil­lä ei olisi koskaan töitä? Eikö voitaisi otta käytän­nök­si, että yksit­täisen henkilön asioi­ta käsiteltäessä myös koko hänen puolueen­sa jääväisi itsen­sä ja tilalle tulisi vara­jäsen tois­es­ta puolueesta? Tämä kor­jaisi edes vähän perus­tus­laki­valiokun­nan “tover­ituomiois­tu­in” ‑mainet­ta.

      7. Tim­oT: Vara­jäsenet siis eivät ole kenenkään tietyn varsi­naisen jäse­nen vara­jäseniä, vaan puolue lähet­tää pois­saol­e­van tilalle aina jonkun vara­jäse­nen? Sen ei kai tarvitse olla edes samas­ta puolueesta, sil­loin­han kris­til­lis­ten vara­jäse­nil­lä ei olisi koskaan töitä? Eikö voitaisi otta käytän­nök­si, että yksit­täisen henkilön asioi­ta käsiteltäessä myös koko hänen puolueen­sa jääväisi itsen­sä ja tilalle tulisi vara­jäsen tois­es­ta puolueesta? Tämä kor­jaisi edes vähän perus­tus­laki­valiokun­nan ”toverituomioistuin”-mainetta.

        En tiedä miten tuo vara­jäsen­ten ja pysyvien jäsen­ten vai­h­to käytän­nössä tapah­tuu. Perus­tus­laki­valiokun­nan määrän kokon­aisu­u­den säi­lyt­tämi­nen on lähtöko­hdista tärkeämpi. Perus­tus­laki­valiokun­ta ei ole mitenkään tover­ituomiois­tu­in eikä sil­lä ole tuomio val­taa. Nytkin tässä Haav­is­ton tapauk­ses­sa asia viedään eduskun­nan suureen sali­in jos­sa siitä lop­ullis­es­ti äänestetään. Val­takun­nanoikeu­den koolle kut­sum­i­nen ei ole vält­tämätön­tä kos­ka Haav­is­ton syyte kyn­nys ei ylittänyt.

    2. Timo T sanoo “Vas­ta min­is­terin päätök­sen toimeen­pane­mat­ta jät­tämi­nen olisi rangaistavaa.”

      Hallinto­lain mukaan ei se ihan noin mene. Se nimit­täin menee näin:
      1) Ensin min­is­teri sanoon esit­televälle virkamiehelle, että sin­un pitää esitel­lä min­ulle täl­lainen päätös.
      2) Virkamies vas­taa, että en voi tuol­laista esitel­lä min­is­terin päätet­täväk­si, sil­lä sehän on lainvastainen.
      3) Kun min­is­teri Haavi­as­to ei tätä hyväksynyt, hän alkoi työ­paikkak­iusaa­maan virkami­estä uhkaile­mal­la eri tavoilla…
      4) Arvaan, että virkamies tässä tilanteessa sanoi, että kyl­lä minä sen sit­ten voin noin min­is­ter­ille esitel­lä, mut­ta lai­tan mukaan eriävän mielip­i­teeni, jol­loin vas­tuu tästä lait­to­muud­es­ta ei enää ole min­un vaan teidän!
      5) Arvaan edelleen, että sil­lon Haav­is­tol­la paloi päreet ja hän rupe­si toteut­ta­maan uhkaustaan…

      Taitaa kuva­ta hyvin Haav­is­ton ja yleisem­minkin vihre­it­ten ylim­ielistä besserwisser-toimintaa?

  22. Vihreät tekivät myös virheen jät­täessään eriävän mielip­i­teen PeV lausun­toon. Tilanne ei sil­lä muut­tunut mitenkään, päin­vas­toin vihrei­den maine heikkeni hieman.

  23. Mä en oikein tiedä tarkkaan mil­laisia pyhiyk­siä ulko­min­is­tere­inä aikoinaan olleet Väinö Tan­ner, Urho Kekko­nen, Väinö Lesk­i­nen, Ahti Kar­jalainen, Kale­vi Sor­sa, Kei­jo Korho­nen, Paa­vo Väyry­nen, Heik­ki Haav­is­to, Tar­ja Halo­nen, Erk­ki Tuomio­ja, Ilk­ka Kan­er­va, Alexan­der Stubb ja Timo Soi­ni. Kyl­lä hekin ovat jaka­neet tukkapöl­lyä mon­elle virkamiehelle ja kut­suneet diplo­maat­te­ja koti­in, tai sit­ten muul­la taval­la pilan­neet maineen­sa ainakin het­kel­lis­es­ti, mut­ta ei se ole hei­dän uraansa häirin­nyt, ja ainakin hei­dän edus­ta­mansa puolueet ovat osan­neet ottaa asian rauhal­lis­es­ti toisin kuin Vihreä Liit­to. Tun­nen myötähäpeää Haav­is­ton puoles­ta siitä että Vihrei­den fanaat­tiset naiset ovat aloit­ta­neet jälkipeli­in ja alka­neet “kos­tok­si” arvostel­la perutus­laki­valiokun­nan valiokun­ta­neu­vos­ta sik­si että hän ei tot­tele vihrei­den käskyjä. Lisäk­si yhdyn muu­ta­man aikaisem­man kom­ment­ti­in että Haavios­ton asian käsit­te­ly on kestänyt niin kauan kuin on kestänyt juuri korona-epi­demi­ara­joi­tusten takia. Muitakin oikeu­denkäyn­te­jä on joudut­tu siirtämään koro­nan takia.

    1. R.Silfverberg:
      Mä en oikein tiedä tarkkaan mil­laisia pyhiyk­siä ulko­min­is­tere­inä aikoinaan olleet Väinö Tan­ner, Kale­vi Sor­sa ja Paa­vo Väyrynen.Kyllä hekin ovat jaka­neet tukkapöl­lyä mon­elle virkamiehell tai sit­ten muul­la taval­la pilan­neet maineen­sa ainakin het­kel­lis­es­ti, mut­ta ei se ole hei­dän uraansa häirin­nyt, ja ainakin hei­dän edus­ta­mansa puolueet ovat osan­neet ottaa asian rauhal­lis­es­ti toisin kuin Vihreä Liitto. 

      Väinö Tan­ner oli kyl­lä tuomit­tu sota­syylisyys oikeu­denkäyn­nis­sä jol­loin Urho Kekko­nen toi­mi oikeusmin­is­ter­inä. Kale­vi Sor­sa oli perus­tus­laki­valiokun­nan kuul­ta­vana 1978 Val­co skan­daalin aikana, tosin vält­ti val­takun­nanoikeu­den. Paa­vo Väyry­nen oli myös perus­tus­laki­valiokun­nan kuul­ta­vana 1989 ns Vladimirovin tapauk­sen takia. Kyl­lä nämä näil­lä kolmel­la min­is­ter­il­lä on ollut myös saman­laisia virkavirhe ja lain rikkomis epäi­lyjä kuin nyt Pekka Haav­is­ton tapauk­ses­sa. Ja molem­mis­sa tapauk­sis­sa syyteit­tä ei nostettu.

  24. Perus­tus­laki­valiokun­ta on on läpen­sä poli­ti­soitunut, ja hal­li­tus-oppo­si­tio-asetel­ma vah­vasti läs­nä. Edel­lisen hal­li­tuk­sen aikaan nyt min­is­ter­inä toimi­va Kiu­ru käyt­ti valiokun­taa hal­li­tuk­sen lakiesi­tys­ten viivästyt­tämiseen ja sabotointiin.

    Suurin ongel­ma valiokun­nas­sa ei kuitenkaan ole hal­li­tus-oppo­si­tio-asetel­ma, vaan kyvyt­tömyys ver­ra­ta lakiesi­tyk­sen perus­tus­lail­lisu­ut­ta nykyti­lan perus­tus­lail­lisu­u­teen. Moni lakiesi­tys, jot­ka PeV blokkaa perus­tus­lain perus­teel­la, on kuitenkin perus­tus­lain kannal­ta parem­pi kuin nykytila!

    Toinen PeV:in ongel­ma on, että sil­lä ei ole kyvykkyyt­tä arvioi­da perus­tus­lail­lisia oikeuk­sia keskenään. Tämä on tul­lut valitet­ta­van selvästi ilmi tar­tun­tatau­ti­lain uud­is­tuk­sen kanssa. Esitet­ty laki olisi rajoit­tanut tiet­tyjä peru­soikeuk­sia, mitä oppo­si­tioi­jat moit­ti­vat. Samal­la PeV oli kyken­emätön tun­nista­maan, että kun lakimuu­tok­sia ei saatu PeVin jar­rut­tamisen vuok­si voimaan, ollaan koko ajan tilanteessa, jos­sa perus­tus­lailli­nen oikeus hen­keen ja ter­vey­teen ei toteudu.

  25. Toi­mi Haav­is­to oikein tai väärin, on hän puolueelle nyt taak­ka. Minus­ta olisi aika tehdä johtopäätös puolueen edun nimis­sä. Pekalle var­maan löy­tyy haas­tavia töitä, löy­tyi niitä edel­lisenkin hal­li­tuk­sen aikana.
    Puolueen puheen­jo­hta­ja ulko­min­is­terik­si ja tasa-arvon nimis­sä mies sisäministeriksi.
    Puolueen julk­isu­usku­va para­nee ker­ta­heitol­la. Sitä se todel­la tarvitsee.

  26. Blogikir­joituk­sen kom­men­toi­jat ovat esit­täneet joitakin yleis­es­ti kiin­nos­tavia aja­tuskulku­ja ja tieto­ja. Itse aiheen, Haav­is­to-pros­essin ja Tuomisen toimien käsit­telemisen kannal­ta oleel­liset oikeudel­liset perus­teet ja pykälät olen tois­taisek­si löytänyt koo­tusti vas­ta Bel­la Fors­grenin blo­gista linkkei­neen. Sieltä löysin koot­tuna Haav­is­ton toimia lail­lisi­na / moit­teet­tom­i­na pitänei­den kuul­tu­jen asiantun­ti­joiden suuren enem­mistön peruste­lut — ja Haav­is­ton yhtä toimea lain­vas­taise­na ja moitit­ta­vana pitänei­den asiantun­ti­joiden vähem­mistön peruste­lut. Niiden perus­teel­la Osmo Soin­in­vaaran johtopäätök­set osu­vat oikeaan maaliin.

    1. Oikeus ei ole matem­ati­ikkaa. Jonkun lausun­to voi olla painavampi kuin toisen. Myös lausun­nonan­ta­jien taus­toil­la on merkitystä.

  27. aja­tus että tässä olisi kysy Haav­is­ton pres­i­dent­ti­vaali ase­mas­ta on var­masti väärin
    — haav­is­ton äänestäjät ovat ide­ol­o­gis­es­ti liki yhtä fanaat­tisia kun per­sut (siis jos puhutaan 2018 vaal­ist­s­ta joka on rel­e­vantimpi ennustet­taess vuot­ta 2024) joi­ta asia ei het­kaut­taisia kuitenkaan suun­taain tai toiseen. Vaik­ka 2018 kaikku muut puolueet oli­vat lait­ta­neet b‑ehdokkaat haav­is­to jäi 12%. ei ole uhka seu­raavis­sa vaaleissa.
    — Hom­maan masi­noi per­sut joil­la ei ole mitään mah­dol­lisu­ut­ta pär­jät pres­i­dentin vaalis­sa kuintenkaan.
    — per­su­jen kannal­ta oleel­lis­taoli nos­taa haaviston/demareide/vihreiden päätöön kiin­nos­tus tuo­da ter­ror­ris­te­ja maa­han keskustelu­un . Ja aivan nap­pi suori­tus. Joka siis ei hait­taa vihre­itä mil­lään taval­la vaan lähin­nä niitä puoluei­ta joista äänestäjiä voi per­suille valua.

  28. Tein viisaasti ja jätin koko asian seu­raamisen siihen asti kunnes asi­as­ta tehti­in lop­ul­ta päätök­siä. Se kan­nat­ti, ja voin tode­ta, että lil­lukan var­sia katkot­ti­in, ja jäi edelleen oikea kuva Haav­is­tos­ta min­is­ter­iön virkamiehistön joh­dos­sa. Jos min­is­ter­il­lä ei ole oikeut­ta siirtää vas­taan pul­likoivaa virkami­estä sivu­un kun tämä on ilmaisut vas­takkaisen kan­tansa, se hal­vaut­taisi koko päätök­sen­teon ja niiden toimeen­panon. Siirtämäl­lä virkamies kokon­aan sivu­un, tietysti antaa kuvan, että välit ovat viilen­neet melkois­es­ti ja on ajatel­tu sen vaikut­ta­van jatkos­sakin yhteistyöhön.

    Mitä tulee asiantun­ti­jalausun­toi­hin, niin maal­likkokin niistä voi lukea ettei syyte ollut mis­sään kohtaa edes mah­dolli­nen, saati tuomio.

    1. Jukkak:
      Tein viisaasti ja jätin koko asian seu­raamisen siihen asti kunnes asi­as­ta tehti­in lop­ul­ta päätöksiä. […] 

      Esimerkik­si Iltale­hti on sen jäl­keenkin kun­nos­tau­tunut otsikoin­nil­la, jon­ka vuok­si tulee myötähäpeä toimit­ta­jien puoles­ta. Ellei sit­ten ole ironi­nen läp­pä tietylle luk­i­jakun­nalle, mut­ta epäilen enem­män sen mielistelyä…

  29. On huo­mat­ta­va, että Haav­is­to vaati virkamies Tuomista ryhtymään huo­mat­ta­van vaar­al­liseen ja riskialt­ti­iseen toimen­piteeseen. Ei ollut kyse nor­maal­ista virkatyöstä. Mon­et muut maat eivät vielä tänä päivänäkään ole kotiut­ta­neet ketään Isis-leiriläisiä.

  30. Täy­tyy kyl­lä sanoa että tässä riidas­sa Haav­is­to on kyl­lä ehdot­tomasti oikeal­la puolel­la. Min­un on myös erit­täin vaikea hyväksyä, ettei Suomen ulko­min­is­ter­iön kon­sulipääl­likköä tip­paakaan vaiku­ta kiin­nos­ta­van, mil­lai­sis­sa olois­sa suo­ma­lais­lap­sia maail­mal­la on. Onko kon­sulipääl­likkö lainkaan oike­as­sa virassa?

    Lainaan YLE:n tämänil­taista uutista, jos­sa siteer­ataan esitutkintapöytäkirjoja:
    “Haav­is­to sanoo, että kyseessä oli hänen mielestään las­ten­suo­jelu­a­sia, jos­sa täy­ty­isi käyn­nistää viranomaisyhteistyö.

    Hän ker­too ver­ran­neen­sa tilan­net­ta muun muas­sa kidnappaukseen.

    Kon­sulipääl­likkö [– ] tote­si, että orpo­lap­sil­la on nyt hyvä olla siel­lä alueel­la, kun ovat per­heisi­in tilapäis­es­ti sijoitet­tuina. Ja mainit­si, että isätkin voivat olla vielä elos­sa, emme tiedä, ovatko he oikeasti orpo­ja.

    Vaikein­ta Haav­is­tolle oli sulat­taa sitä, että Tuomi­nen hänen mukaansa tote­si, että tapaa­mal­la lapset Suo­mi ottaa lapset “toimi­val­tansa alle”.

    Haav­is­ton mukaan Tuomi­nen varoit­ti kok­ouk­ses­sa tästä asetelmasta.

    – Että jos olemme akti­ivisia, tulee tilanne, jos­sa mei­dän vas­tu­umme näistä lap­sista kas­vaa. Min­un täy­tyy sanoa, että näin jäl­keenkin päin min­un on tätä argu­ment­tia tavat­toman vaikea hyväksyä, Haav­is­to kertoi.”

    1. ij:
      Täy­tyy kyl­lä sanoa että tässä riidas­sa Haav­is­to on kyl­lä ehdot­tomasti oikeal­la puolel­la. Min­un on myös erit­täin vaikea hyväksyä, ettei Suomen ulko­min­is­ter­iön kon­sulipääl­likköä tip­paakaan vaiku­ta kiin­nos­ta­van, mil­lai­sis­sa olois­sa suo­ma­lais­lap­sia maail­mal­la on. Onko kon­sulipääl­likkö lainkaan oike­as­sa virassa? 

      Mun täy­tyy sanoa että mitä enem­män riidan yksi­tysiko­hdista on kir­joitet­tu, sitä enem­män alka­nut näyt­tää siltä että Haav­is­ton virka­suhde­juridi­ikan osaami­nen on ollut heikkoa. Voiko johtua siitä että val­ti­oti­eteen opin­not yliopis­tossa ovat jääneet kesken?

      Sinne Al Holi­in olisi pitänyt lähet­tää muu­ta­ma YK-joukko­jen upseeri ja joku nuori virkaintoinen,ja vapaae­htoinen, diplo­maat­ti eikä Suomea asema­paikkanaan pitävää van­hempaa konsulipäällikköä. 

      Tarkoi­tus on voin­ut olla hyvä mut­ta toteu­tus men­nyt pieleeen. 

      Ulko­min­is­terin salkku on siinä mielessä han­kala että pahim­mis­sa tapauk­sis­sa voi pila­ta Suomen maineen, mut­ta tässä tapauk­ses­sa pilasi vain oman, ja puolue pilasi sit­ten omansa jälkipelillään.

    2. ij:
      – Kon­sulipääl­likkö [– ] tote­si, että orpo­lap­sil­la on nyt hyvä olla siel­lä alueel­la, kun ovat per­heisi­in tilapäis­es­ti sijoitet­tuina. Ja mainit­si, että isätkin voivat olla vielä elos­sa, emme tiedä, ovatko he oikeasti orpoja.

      Kon­sulipääl­likkö on kiistänyt sanoneen­sa kok­ouk­ses­sa noin, ja uuti­sis­sa on nyt nou­dat­taen jour­nal­istien eet­tisiä ohjei­ta tänään ker­rot­tu myös kon­sulipääl­likön näkökul­ma asi­aan, jos­sa hän kiistää sanoneen­sa noin. Eilen vielä tuo­ta esi­tutk­in­tapöytäkir­jan lausun­toa siteer­at­ti­in mediois­sa ilman, että toista asiano­saista, jon­ka san­omista väite kos­ki, oli kuul­tu. Yksikään kok­ouk­ses­sa ollut ei-poli­it­ti­nen virkamies, joi­ta kok­ouk­ses­sa oli usei­ta, ei tois­taisek­si ole vahvis­tanut kok­ouk­ses­sa noin sanotun.

  31. Toivon todel­la että Vihreät ja Haav­is­to jak­sa­vat suo­raselkäis­es­ti kestää tämän jutun lop­pu­un asti oppo­si­tion ja jopa hal­li­tus­toverei­den huuteluista välit­tämät­tä. Jos tässä taivu­taan pain­os­tuk­sen alla vain julk­isu­usku­van vuok­si vaik­ka tiede­tään että ollaan oikel­la puolel­la, on se todel­la sääli ja kun­nioituk­seni ja luot­ta­muk­seni asianosasisia kohtaan kär­sii ison kolauk­sen (tähän men­nessä se on tämän tapauk­sen vuok­si vain vahvis­tunut). Teitä OIKEASTI kannattavat/äänestävät omaa­vat toiv­ot­tavasti muutenkin riit­tävästi ymmär­rystä nähdäk­seen tämän farssin läpi.

  32. “aja­tus että tässä olisi kysy Haav­is­ton pres­i­dent­ti­vaali ase­mas­ta on var­masti väärin”

    Soin­in­vaara­han toi esille pres­i­dent­ti­vaa­likytkyn. Hän tietää var­masti meitä rivikansalaisia enem­män. Jospa onkin kysymys pres­i­dent­ti­vaal­i­jytkys­tä. Hal­la-Aho tähtää tule­vi­in presidentinvaaleihin. 

    Ei ikinä, mut­ta niin­hän san­ot­ti­in Trumpinkin pres­i­dent­tiyshaaveista. Hal­lik­sel­la on kansan syvis­sä riveis­sä saman­lainen hype kuin Trumpin keskilän­nen kannattajissa.

    1. Eemil:

      Hal­la-Aho tähtää tule­vi­in pres­i­dentin­vaalei­hin. Ei ikinä, mut­ta niin­hän san­ot­ti­in Trumpinkin pres­i­dent­tiyshaaveista. Hal­lik­sel­la on kansan syvis­sä riveis­sä saman­lainen hype kuin Trumpin keskilän­nen kannattajissa.

      Ja kun vaal­i­tap­pio on todel­li­nen niin sitä pide­tään väären­net­tynä ja vilpil­lisenä. En usko että Hal­la-aho tähtää pres­i­den­tik­si tai edes min­is­terik­si. Luulen että hän tähtää eduskun­nan puhemiehek­si jos­ta voi hel­posti luop­ua puheen­jo­hta­ja­ju­ud­es­ta kos­ka on Hal­la-ahon päämäärä istua puheen­jo­hta­jan pail­ka­lla 19 vuot­ta kuin edeltäjänsä.

    2. Eemil:
      ”aja­tus että tässä olisi kysy Haav­is­ton pres­i­dent­ti­vaali ase­mas­ta on var­masti väärin”

      Soin­in­vaara­han toi esille pres­i­dent­ti­vaa­likytkyn. Hän tietää var­masti meitä rivikansalaisia enem­män. Jospa onkin kysymys pres­i­dent­ti­vaal­i­jytkys­tä. Hal­la-Aho tähtää tule­vi­in presidentinvaaleihin. 

      Ei ikinä, mut­ta niin­hän san­ot­ti­in Trumpinkin pres­i­dent­tiyshaaveista. Hal­lik­sel­la on kansan syvis­sä riveis­sä saman­lainen hype kuin Trumpin keskilän­nen kannattajissa. 

      Haav­is­to tuskin aset­tuu ehdokkaak­si enää. San­na Marinkaan ei ase­tu ainakaan seu­raavis­sa vaaleis­sa kos­ka hän on halun­nut mon­ta las­ta ja muut­taa maalle asumaan. Jos demar­it voit­ta­vat seu­raa­vat eduskun­tavaalit hän ehkä jat­ka päämin­is­ter­inä mut­ta sen jäl­keen jatkami­nen poli­ti­ikas­sa epävarmaa. 

      Vihreät luulavasti lait­ta­vat virkain­toisen Maria Ohisa­lon pres­i­dent­tiehdokkaak­si joka saa kaikkien radikaalien ja fem­i­nistien äänet eli pääsee toiselle kier­rokselle eli pesee demarei­den ja vasem­mis­toli­iton ehdokkaat men­nen tullen. Maltil­liselta oikeis­tol­ta ja kes­ki-käisiltä miehiltä hän ei tosin saa yhtään ään­tä. Seu­ratkaa joka tapauk­ses­sa sitä naista.

      Oikeis­tol­la tulee ole­man vaikea löytää ehdokas joka kel­paa isom­malle joukolle. Orpo ja Van­hanen eivät osaa tuo­da mitään uut­ta keskusteluun. 

      Keskus­tan Kurvisel­la voisi olla sel­l­aista sär­mää että pär­jää yrit­täjähenkisen oikeis­ton, maat­alouden ja met­sä­te­ol­lisu­u­den ehdokkaana mut­ta etelän suurten kaupunkien asukkaat eivät hän­tä äänestä. Anni­ka Saarikol­la vielä huonom­mat mah­dol­lisu­udet. Sip­ilä on kon­ser­vati­ivisen keskus­ta-oikeis­ton vil­li kort­ti jos ollenkaan suos­tuu. Väyry­nen on jo out. 

      Kokoomuk­sel­la on yht­enä mah­dol­lisuute­na käyt­tää Jan Vapaavuor­ta, mut­ta maalaiset eivät hän­tä äänestä. Toisaal­ta oikeis­tode­marim­iehet voisi­vat hän­tä äänestääkin.
      Liike Nyt voisi yhdessä RKP:n kanssa yrit­tää puffa­ta Hjal­lis Harki­moa. Tai jos Harki­mo liit­tyy takaisin Kokoomuk­seen niin voisi toimia maltilisen oikeis­ton yhteisenä ehdokkaana. Jos hän­tä pres­i­dentin hom­mat ylipään­sä kiin­nos­taa. Elit­isti­nen oikeis­to ja EK sat­taisi halu­ta Björn Wahlroosin ehdokkaak­si mut­ta ei tule men­estymään viiteryh­män­sä ulkop­uolel­la. Rahal­la ei saa ääniä ostettua. 

      Hal­la-Aho voi päästä toiselle kier­rokselle vain jos hal­li­tus mokaa pahasti jonkun asian ja sen pitää olla isom­pi moka kuin Haav­is­ton Al Hol ‑jupak­ka. Jos esim korona­tor­jun­ta menee pieleen, roko­tus ei toi­mi, tai ihmiset sairas­tu­vat siihen, tai jos korona-kri­isi äityy pahak­si kaikkia län­si­mai­ta kurit­tavak­si talouskri­isik­si. Toisen ootu­uri toisen tuuri. Mut­ta silti pitää olla jotain uut­ta tuo­tavaa keskustelu­un. Halu ero­ta EU:sta tai pysäyt­tää maa­han­muut­to ei ole sitä.

      1. R.Silfverberg:

        Hal­la-Aho voi päästä toiselle kier­rokselle vain jos hal­li­tus mokaa pahasti jonkun asian ja sen pitää olla isom­pi moka kuin Haav­is­ton Al Hol ‑jupak­ka. Jos esim korona­tor­jun­ta menee pieleen, roko­tus ei toi­mi, tai ihmiset sairas­tu­vat siihen, tai jos korona-kri­isi äityy pahak­si kaikkia län­si­mai­ta kurit­tavak­si talouskri­isik­si. Toisen ootu­uri toisen tuuri. Mut­ta silti pitää olla jotain uut­ta tuo­tavaa keskustelu­un. Halu erotaEU:sta tai pysäyt­tää maa­han­muut­to eiole sitä.

        Hal­la-ahon vahvu­us on oppo­si­tios­sa olem­i­nen. Mut­ta kuin­ka kauan oppo­si­tios­sa olem­i­nen vaikut­taa mihinkään poli­it­tiseen päätök­sen­tekoon tai suun­taan? Ei juuri mitenkään. Toden­näköis­es­ti Hal­la-aho pyrkii seu­raavis­sa vaaleis­sa eduskun­nan puhemiehek­si kos­ka siinä ei tarvitse sitoutua mihinkään 4 vuodek­si tai kan­taa poli­it­tista vas­tu­u­ta. Eduskun­nan puhemiehen paikalta on help­po lähteä pois kun poli­ti­ik­ka ei enää motivoi.

  33. Oikeasti usko­ma­ton­ta miten tästä asetel­mas­ta vihreät onnis­tu­i­v­at tule­maan ulos häviäjinä. Mitä varten tässä enää sit­ten äänestetään, jos edes min­is­ter­il­lä ei saa olla päätän­tä­val­taa, vaan kasvot­tomat virkamiehet saa­vat päät­tää kaikesta kuin Yes, Min­is­teris­sä? Tai mik­si vihreät eivät kään­nä keskustelun lähtöko­htaa siihen, että kaik­ki muut näyt­tävät pitävän selvänä, että Suomen kansalaisia ei saa aut­taa jos ovat jonkun ikävän tyypin lap­sia. Ei tai­da laki ihan taipua siihen, että suku­laisu­us johonkin epäiltyyn rikol­liseen vie oikeudet, kuten nämä virkamiehet ja muut poli­itikot näyt­tävät ajat­tel­e­van. Todel­la heikko suori­tus vihreiltä, kun tässä oli mah­dol­lisu­us nola­ta nämä kusipäät. Ken­estäkään ei näytä ole­van johta­jak­si ja luon­non­suo­jelu on sit­ten täm­möisen puolueen pant­ti­vank­i­na joka kom­puroi näköjään lop­ut­tomasti, vaik­ka latu on auki muiden persuillessa.

    1. kel­lar­ista:
      Oikeasti usko­ma­ton­ta miten tästä asetel­mas­ta vihreät onnis­tu­i­v­at tule­maan ulos häviäjinä. Mitä varten tässä enää sit­ten äänestetään, jos edes min­is­ter­il­lä ei saa olla päätän­tä­val­taa, vaan kasvot­tomat virkamiehet saa­vat päät­tää kaikesta kuin Yes, Min­is­teris­sä? Tai mik­si vihreät eivät kään­nä keskustelun lähtöko­htaa siihen, että kaik­ki muut näyt­tävät pitävän selvänä, että Suomen kansalaisia ei saa aut­taa jos ovat jonkun ikävän tyypin lap­sia. Ei tai­da laki ihan taipua siihen, että suku­laisu­us johonkin epäiltyyn rikol­liseen vie oikeudet, kuten nämä virkamiehet ja muut poli­itikot näyt­tävät ajat­tel­e­van. Todel­la heikko suori­tus vihreiltä, kun tässä oli mah­dol­lisu­us nola­ta nämä kusipäät. Ken­estäkään ei näytä ole­van johta­jak­si ja luon­non­suo­jelu on sit­ten täm­möisen puolueen pant­ti­vank­i­na joka kom­puroi näköjään lop­ut­tomasti, vaik­ka latu on auki muiden persuillessa. 

      Har­mi kun näitä kom­ment­te­ja ei voi enää peukuttaa.

      1. Ville: Har­mi kun näitä kom­ment­te­ja ei voi enää peukuttaa.

        Mä olen ymmärtänyt että Haav­is­to halusi hakea Al Holista sekä lapset että hei­dän van­hempansa jot­ka oli­vat olleet ISISin tais­telijoi­ta. Tätä ei tiede­tä tarkkaan mitä kon­sulipääl­likö vas­tusti, kaikkien hakemista vai vain van­hempi­en, eli ter­ror­istien. Mulle on jäänyt sel­l­ainen käsi­tys tähän asti näyte­tys­tä aineis­tos­ta että hän olisi hyväksynyt vain las­ten hakemisen sieltä, mut­ta vas­tusti itse lähtöä han­kalalle matkalle jos­sa joutuu erot­ta­maan lapset mah­dol­lis­es­ti väki­val­tai­sista vanhemmistaan. 

        Aika moni suo­ma­lainen on vetänyt rajan juuri noi­hin van­hempi­in. Muu­ta­man lapsen hakem­i­nen pois sieltä on OK mut­ta ei ter­ror­is­ti­taus­tais­ten vanhempien.

    2. kel­lar­ista:

      Oikeasti usko­ma­ton­ta miten tästä asetel­mas­ta vihreät onnis­tu­i­v­at tule­maan ulos häviäjinä. Mitä varten tässä enää sit­ten äänestetään, jos edes min­is­ter­il­lä ei saa olla päätän­tä­val­taa, vaan kasvot­tomat virkamiehet saa­vat päät­tää kaikesta kuin Yes, Min­is­teris­sä? Tai mik­si vihreät eivät kään­nä keskustelun lähtöko­htaa siihen, että kaik­ki muut näyt­tävät pitävän selvänä, että Suomen kansalaisia ei saa aut­taa jos ovat jonkun ikävän tyypin lapsia. 

      Jotain tuon tapaisia keskusteluym­päristön keikauk­sia jotkut ovat yrit­täneet kai tehdäkin, mut­ta ei kovin onnis­tuneesti. Perus­tus­laki­valiokun­nan moite ei kuitenkaan liit­tynyt las­ten aut­tamiseen, vaan siihen, miten yhtä virkami­estä kohdelti­in sen jäl­keen, kun lap­si­asi­aa oli jo laitet­tu hoitoon toiselle virkamiehelle jo sil­loin annetun toimek­sian­non kaut­ta. Las­ten aut­tamiskysymys ei edes ollut perus­tus­laki­valiokun­nan tutk­in­tapyyn­nön kohteena, vaan asiana oli se, miten pääl­likkövi­ras­ton ylin esimies eli min­is­teri kohteli yhtä viras­ton virkamiestä.

      Itse asi­a­han ei lop­ul­ta ollut kai vält­tämät­tä kovin poikkeuk­selli­nen. Virkami­esten joltain osin lain­vas­taista kohtelua esi­in­tyy var­maan aika monis­sa viras­tois­sa. Har­va virkamies vie kokemi­aan väärinkäytök­siä itse lail­lisu­us­valvo­jien tutkit­tavak­si, kos­ka niin toim­imi­nen olisi käytän­nössä virkamiesurake­hi­tyk­sen lop­pu tule­vaisu­udessa. Jos sel­l­aista tulee vas­taan, asi­at sovi­taan kai usein sisäis­es­ti tai sit­ten virkamies esimerkik­si vai­h­taa työ­paikkaa. Tuos­sakin tapauk­ses­sa tutk­in­tapyyn­nön tekivät kai lop­ul­ta eräät kansane­dus­ta­jat, ei virkamies itse. Asia on mitä ilmeisim­min enem­män julk­isu­usku­va-asia kuin sisäl­löltään lop­ul­ta kovin poikkeuk­selli­nen juttu.

  34. Osmo kir­joit­ti:
    “Perus­tus­lain mukaan asia olisi pitänyt käsitel­lä viivy­tyk­set­tä, ja näin valiokun­ta on vas­taavis­sa tapauk­sis­sa aiem­min menetel­lyt, lykäten mui­ta töitään. Nyt kuitenkin viivytelti­in läh­es vuosi eri­lais­ten verukkei­den nojal­la. Asia olisi ollut ratkaistavis­sa jo kevääl­lä, kos­ka asiantun­ti­jat sanoi­vat suo­raan, ettei syytekyn­nys ylity.

    Haav­is­ton roikut­ta­mi­nen löysässä hirressä mah­dol­lisim­man pitkään vas­tasi tarkoi­tus­ta mus­ta­ta Haav­is­ton mainet­ta. Tutkin­nan kohteena olem­i­nen likaa mainet­ta, vaik­ka tuomio olisi vapauttava.”

    Yleis­es­ti ottaen tässä näkyy hyvin koko oikeusjär­jestelmän ongel­ma. Resursse­ja on liian vähän. Oikeuspros­es­sit kestävät aivan liian kauan. Haav­is­ton tapauk­ses­sa oli yli 1000 sivua esi­tutk­in­ta­ma­te­ri­aalia. Ei kai kukaan ole­ta, että täl­laisen mate­ri­aalin läpikäymi­nen tehtäisi­in kovin nopeasti. Virkamiehillä kun sat­tuu ole­maan muitakin töitä, virkamiehet eivät odota tyhjän pöy­dän kanssa, josko jokin jut­tu tulisi pöy­dälle, jot­ta sen voisi tehdä pois. Jut­tu­ja on koko ajan pöy­däl­lä niin paljon, että syy­teoikeus saat­taa jopa päästä van­hen­e­maan, kun esi­tutk­in­taa ei ehditä suorit­ta­maan ajoissa.

    Vuosi pros­es­sia on nykyjär­jestelmässä varsin nopeaa toim­intaa, ottaen huomioon esi­tutk­in­ta­ma­te­ri­aalin määrän. 

    Esim. Helsin­gin kaupun­gin ope­tusvi­ras­ton entistä tieto­hallintopääl­likköä epäil­lään 9 miljoo­nan euron kaval­luk­ses­ta, tutk­in­ta alkoi lop­pu­vuodes­ta 2016, syyt­teitä ei ole vieläkään nos­tet­tu, vas­ta­han tässä on ollut neljä vuot­ta aikaa. Syyt­tei­den nos­tamisen jäl­keen asi­aa käsiteltäneen vielä usei­ta vuosia eri oikeusasteis­sa. Jo nyt on näkyvis­sä, että pros­es­si venyy yli 7 vuo­den, jol­loin asi­aan osal­lisil­la on mah­dol­lisu­us hakea val­ti­ol­ta kor­vaus­ta pitkit­tyneestä pros­es­sista (ihmis­toikeudet, oikeus oikeu­den­mukaiseen oikeu­denkäyn­ti­in). Oikeuspros­es­sit ovat nykyään niin pitkäkestoisia, että koko jär­jestelmän uskot­tavu­us oikeu­den jaka­jana on kyseenalaista. “Jus­tice delayed is jus­tice denyed.”

    “Ohi­tuskaistal­la” oikeusjär­jestelmässä ovat ne rikok­set, jois­sa epäilty on van­git­tuna. Sinän­sä ymmär­ret­tävää, jot­ta tutk­in­ta­vankeudessa ja siis vapau­den riis­ton (ilman tuomio­ta) kohteena ole­va saa asiansa jou­tu­isas­ti käsitel­tyä. Mut­ta tämäkin sotii osaltaan yleistä oikeuskäsi­tys­tä vas­taan, jos ns. “kovat” rikol­liset saa­vat asiansa käsit­te­lyyn jou­tu­isas­ti, muiden vähem­män rikol­lis­ten, (joi­ta ei ole van­git­tu pros­essin ajak­si) joutues­sa odot­ta­maan “löysässä hirressä” vuosikausia. 

    Jot­ta oikeustur­va saataisi­in sivistys­val­tion tasolle tulisi val­tion bud­je­toi­da enem­män rahaa esi­tutk­in­taan (poli­isi­in), syyt­täjälaitok­seen ja tuomiois­tu­imi­in. En ole huo­man­nut, että Vihreät olisi esit­tänyt näille instans­seille enem­pää rahaa. Parem­man rahoituk­sen sijaan, nyt kun Vihre­itä koske­va asia on saatu jou­tu­isas­ti käsitel­tyä vain vuo­den ajas­sa, ollaan Osmon suul­la uhri­u­tu­mas­sa, kuin­ka “Haav­is­toa on roikotet­tu löy­häs­sa hirressä mah­dol­lisim­man pitkään”. Joko Osmo ei ole tutus­tunut oikeusjär­jestelmän (esi­tutk­in­ta, syyt­täjä, tuomiois­tuimet) hitau­teen (mis­in­for­maa­tio), tai sit­ten Osmo heit­tää pop­ulis­tisia poli­it­tisia heit­to­ja, joiden totu­usar­vo jää luk­i­jan vas­tu­ulle (dis­in­for­maa­tio).

  35. R.S:“Halla-Aho voi päästä toiselle kierrokselle ”
    Äläs nyt, Hal­lis on ulostu­loil­laan jatku­vasti medi­an lööpeis­sä ja saa ilm­a­sita main­os­ta. Media tekee myöskin muu­ta kaut­ta työtä per­su­jen eteen. Etelän medi­an arkkivi­holli­nen, kepu, saa jatku­vasti negati­ivista julk­isu­ut­ta, varsinkin asian vier­estä. Kuten nytkin tämä kohu kään­tyi Keskus­tan rasitteeksi.

    Eipä mene aikaakaan kun Hal­lis on nais­ten­le­htien pal­stoil­la esit­telemässä ihanaa koiran­pen­tua . Imagokon­sult­ti kun neu­voi, että kovaa julk­isu­usku­vaa pitää pehmen­tää. Kuten tun­net­tua koiran­pen­tu on siihen oiva ja pres­i­dent­tien käyt­tämä kik­ka. Pait­si Mis­ch­ka , joka oli kissa, mut­ta sekin teki tehtävänsä.

    Kym­meniä tuhan­sia ääniä rap­sah­taa uurnaan.

    1. Eemil:
      Kuten nytkin tämä kohu kään­tyi Keskus­tan rasitteeksi. 

      Miten niin? Kyl­lä tämä kohu on vain ja ain­oas­taan vihrei­den rasite. 

      Eemil:

      Eipä mene aikaakaan kun Hal­lis on nais­ten­le­htien pal­stoil­la esit­telemässä ihanaa koiran­pen­tua . Imagokon­sult­ti kun neu­voi, että kovaa julk­isu­usku­vaa pitää pehmen­tää. Kuten tun­net­tua koiran­pen­tu on siihen oiva ja pres­i­dent­tien käyt­tämä kik­ka. Pait­siMis­ch­ka , joka oli kissa, mut­ta sekin teki tehtävänsä.

      Timo Soi­ni oli fik­sum­man tun­tu­inen johta­ja vaik­ka en ollut läh­eskään kaik­ista asioista samaa mieltä hänen kanssaan. Hal­la-Aho on vain jörö.

      1. Ehkä Hal­la-Aho on jörö, mut­ta pääa­sia on se, että hän pystyy kutit­tele­maan Suomen kansan tun­tei­ta, vapaudenkaipuuta. 

        Ihmiset halu­a­va ulos Suomen nykyis­es­tä ”sään­tö / nor­mi-vanki­las­ta”, jota pitää yllä besserwisser-eliittimme.

        Tuos­sa edel­lä ker­ron uud­es­ta läpimur­to-tutkimuk­ses­ta (KAPEA KÄYTÄVÄ”, Ter­ra Cog­ni­ta 2020), jon­ka mukaan VAPAUS sijait­see dik­tatu­uri-anarkia-akselin keski­vai­heil­la, kapeas­sa epästabi­ilis­sa käytävässä. 

        Beser­wiss­er-eli­it­timme ylläpitää tuo­ta kansalaisia kuris­tavaa sään­tö/nor­mi-vanki­laa, joka kohtu­ut­tomasti alis­taa ja riistää kansalaisia, jol­loin se nousee tuo­ta eli­it­tiä vas­taan ja halu­aa vapaut­en­sa takaisin. 

        Älykkäänä pelu­ri­na Hala-Aho kut­suu tuo­ta besser­wiss­er eli­it­tiä, kiilusiläisik­si vihreik­si ja sil­tarumpu-tuki­ais-kepuk­si, jne., ja lupaa ava­ta tuon sään­tö/nor­mi-vanki­lan.

        Suo­mi on nyt harhau­tunut tuol­ta kapeal­ta käytävältä ja kansalaiset koke­vat menet­täneen­sä vapaut­en­sa, ja reagoi­vat nyt eli­it­tiä vas­taan kan­nat­ta­mal­la Perussuomalaisia…

      2. Sep­po Korp­poo:
        Ehkä Hal­la-Aho on jörö, mut­ta pääa­sia on se, että hän pystyy kutit­tele­maan Suomen kansan tun­tei­ta, vapaudenkaipuuta. 

        Ihmiset halu­a­va ulos Suomen nykyis­es­tä ”sään­tö / nor­mi-vanki­las­ta”, jota pitää yllä besserwisser-eliittimme.

        Beser­wiss­er-eli­it­timme ylläpitää tuo­ta kansalaisia kuris­tavaa sään­tö/nor­mi-vanki­laa, joka kohtu­ut­tomasti alis­taa ja riistää kansalaisia, jol­loin se nousee tuo­ta eli­it­tiä vas­taan ja halu­aa vapaut­en­sa takaisin. 

        Suo­mi on nyt harhau­tunut tuol­ta kapeal­ta käytävältä ja kansalaiset koke­vat menet­täneen­sä vapautensa, 

        Sep­po Korp­poo voisi kyl­lä maini­ta sen his­to­ri­al­lisen ajan­jak­son mil­loin Suo­mi oli täy­del­lis­es­ti vapaa tuos­ta hänen mainit­se­mas­ta sään­tö / nor­mi vanki­las­ta? Jos täl­lä olisi his­to­ri­al­lista poh­jaa niin ymmärtäisin kyl­lä peruste­lut mut­ta sään­tö­jen ja normien kohdal­la kyl­lä suo­ma­lainen yhteiskun­ta on itse päät­tänyt monista tiukoista sään­nöistä ja normeista eikä siihen ole tarvit­tu esimerkik­si EU direk­ti­ive­jä avuk­si. Päin­vas­toin EU direk­ti­iv­it ovat vapaut­ta­neet elinkeino­toim­intaa huo­mat­tavasti ennen vuot­ta 1995. Oliko tilanne parem­pi ennen 1995 vapaampi tai jous­tavampi niin epäilen vah­vasti ettei ollut. Jos Sep­po Korp­poo antaisi esimerkin hänen sään­te­ly ja nor­mi näke­myk­sistä jot­ka oli­vat aiem­min toisen­laiset kuin nyky­isin niin tutus­tu­isin mielel­läni niiden taus­taan ja todellisuuden

      3. Rahul sanoo “Jos Sep­po Korp­poo antaisi esimerkin hänen sään­te­ly ja nor­mi näkemyksistä…”

        Rahul tässä sitä vanki­lan alias­tavaa /riistävää sään­tö-normia tulee:
        1) Suomes­sa on yleis­si­tovu­us-työvoimakartel­li, jota hallinnoi SDP+ay- eli­it­ti 300 TES-sopimuk­sen perus­teel­la. Nuo TES­sit ovat 100+ sivuisia yksi­tyisko­htaisia tekeleitä, jot­ka tehty vuosikym­me­nien var­rel­la suuryri­tys­ten työ­paikko­ja silmälläpitäen.
        Nämä TESit eivät sovel­lu ollenkaan dynaamiseen nyky­todel­lisu­u­teen; Pätkätöi­hin, mon­een yhtäaikaiseen osa-aikatyöhön, etä­työhön, opiskelu/las­ten­hoito-yhdis­telmi­in, sap­at­tivu­osien pitämiseen, jne.
        2) Suurim­man osan uusi­ta työ­paikoista luo­va pk-sek­tori on eli­itin toimes­ta sul­jet­tu työvoimapoli­ti­ikan ulkop­uolelle ja elin­tärkeää paikallista sopimista ei juurikaan ole.
        3) Tämän kaiken joh­dos­ta Suomes­sa on nyt 500 000 jät­ti-työt­tömyys ja syr­jäytet­ty / menetet­ty nuorten sukupolvi ja leipäjonot kasvavat…
        4) Suomen julki­nen sek­tori on tuplakokoinen väestöön näh­den, jon­ka joh­dos­ta kokon­ais-vero­tuk­semme on maail­man huip­pu­lu­okkaa: Jos ostaa palkkat­u­loil­la ruokaa tai osake­huoneis­ton, kokon­aisveroas­t­eel­la eli­it­ti ryöstää noin 70%, itse tavaran arvo on vain noin 30%!
        5) Suo­mi on kil­pailukyvytön maa, jos­sa ei kan­na­ta ris­ki-yrit­tää, työl­listää tai tehdä lap­sia. Suomen kansa on hil­jak­seen kui­h­tu­mas­sa pois!
        6) Suomen sään­tö-nor­mi vanki­las­ta ovat suuryri­tyk­semme jo paljolti läht­e­neet ulko­maille ja parhaat yhtiöt ja osaa­jat menevät vauhdil­la perässä.
        7) Eli­it­ti on menet­tänyt suh­teel­lisu­u­den­ta­jun­sa ja vaatii pien­tä Suomea otta­maan rajusti lisävelkaa, joka pitää panos­ta­maan hiilineu­traali­in talouteen, vaik­ka Suomen CO2-päästöt ovat luokkaa 1/1000 maail­man päästöistä, eivätkä suurim­mat päästö­maat ole sitoutuneet mihinkään!
        8) Suomen ja EUn kymmenet tuhan­net direk­ti­iv­it, lait ja ase­tuk­set, sekä toim­i­ma­ton oikeusjär­jestelmämme tukah­dut­ta­vat kaiken­laisen yrit­teliäisyy­den ja toimeli­aisu­u­den. Esimerkik­si val­o­main­ok­sen asen­t­a­mi­nen vaatii 10 eri­laista kallista koulu­tus/lu­pa-ser­ti­fikaat­tia, joi­ta pitää uusia muu­ta­man vuo­den välein…

        Ei ihme, että kansalainen kokee menet­täneen­sä vapaut­en­sa, tulleen­sa alis­te­tuk­si ja riistetyksi.

        Rahul, jos tämä sin­ua enem­mänkin kiin­nos­taa, luep­pa tämä: Daron Ace­moglu and James A. Robin­sonin kir­ja ”Kapea käytävä” (Ter­ra Cog­ni­ta 2020). Kir­jas­ta on nimit­täin tulos­sa val­tio­ta ja yhteiskun­taa käsit­televän kir­jal­lisu­u­den klas­sikko, samoin kuin hei­dän aikaisem­mas­ta kir­jas­taan ”Mik­si maat kaatuvat”.

      4. Sep­po Korp­poo:

        Rahul tässä sitä vanki­lan alias­tavaa /riistävää sään­tö-normia tulee:
        1)Suomessa on yleis­si­tovu­us-työvoimakartel­li, jota hallinnoi SDP+ay- eli­it­ti 300 TES-sopimuk­sen perus­teel­la. Nuo TES­sit ovat 100+ sivuisia yksi­tyisko­htaisia tekeleitä, jot­ka tehty vuosikym­me­nien var­rel­la suuryri­tys­ten työ­paikko­ja silmälläpitäen.
        Nämä TESit eivät sovel­lu ollenkaan dynaamiseen nyky­todel­lisu­u­teen; Pätkätöi­hin, mon­een yhtäaikaiseen osa-aikatyöhön, etä­työhön, opiskelu/las­ten­hoito-yhdis­telmi­in, sap­at­tivu­osien pitämiseen, jne.
        2)Suurimman osan uusi­ta työ­paikoista luo­va pk-sek­tori on eli­itin toimes­ta sul­jet­tu työvoimapoli­ti­ikan ulkop­uolelle ja elin­tärkeää paikallista sopimista ei juurikaan ole.
        3)Tämän kaiken joh­dos­ta Suomes­sa on nyt 500 000 jät­ti-työt­tömyys ja syr­jäytet­ty / menetet­ty nuorten sukupolvi ja leipäjonot kasvavat…
        4)Suomen julki­nen sek­tori on tuplakokoinen väestöön näh­den, jon­ka joh­dos­ta kokon­ais-vero­tuk­semme on maail­man huip­pu­lu­okkaa: Jos ostaa palkkat­u­loil­la ruokaa tai osake­huoneis­ton, kokon­aisveroas­t­eel­la eli­it­ti ryöstää noin 70%, itse tavaran arvo on vain noin 30%!
        5)Suomi on kil­pailukyvytön maa, jos­sa ei kan­na­ta ris­ki-yrit­tää, työl­listää tai tehdä lap­sia. Suomen kansa on hil­jak­seen kui­h­tu­mas­sa pois!
        6)Suomen sään­tö-nor­mi vanki­las­ta ovat suuryri­tyk­semme jo paljolti läht­e­neet ulko­maille ja parhaat yhtiöt ja osaa­jat menevät vauhdil­la perässä.
        7)Eliitti on menet­tänyt suh­teel­lisu­u­den­ta­jun­sa ja vaatii pien­tä Suomea otta­maan rajusti lisävelkaa, joka pitää panos­ta­maan hiilineu­traali­in talouteen, vaik­ka Suomen CO2-päästöt ovat luokkaa 1/1000 maail­man päästöistä, eivätkä suurim­mat päästö­maat ole sitoutuneet mihinkään!
        8)Suomen ja EUn kymmenet tuhan­net direk­ti­iv­it, lait ja ase­tuk­set, sekä toim­i­ma­ton oikeusjär­jestelmämme tukah­dut­ta­vat kaiken­laisen yrit­teliäisyy­den ja toimeli­aisu­u­den. Esimerkik­si val­o­main­ok­sen asen­t­a­mi­nen vaatii 10 eri­laista kallista koulu­tus/lu­pa-ser­ti­fikaat­tia, joi­ta pitää uusia muu­ta­man vuo­den välein…

        Ei ihme, että kansalainen kokee menet­täneen­sä vapaut­en­sa, tulleen­sa alis­te­tuk­si ja riistetyksi.

        Sep­po Korp­pool­ta kysy­isin jatko kysymyk­sen siihen että onko paljon hehkut­ta­ma Jus­si Hal­la-aho ja hänen johta­mansa Perus­suo­ma­laiset esimerkik­si sitoutuneet noiden 8 kohdan sään­te­lyn purkamiseen? Onko puolue esim vaat­in­ut yleis­si­tovu­ut­ta pois ja paikallista sopimista tilalle? En ole kuul­lut mitään sel­l­aista vaa­timus­ta nimeno­maan Perus­suo­ma­laisil­ta. Päin­vas­toin puolue on mon­es­sakin yhtey­dessä jopa vaati­neet niiden säi­lyt­tämistä (jopa kiristämistä) kos­ka puolueen kan­nat­ta­jis­sa on paljon ay-liikeen jäseniä ja näitä muu­tok­sia nimeno­maan ay-liike jar­rut­taa joi­ta Sep­po Korp­poo toit esille jot­ka ovat todel­la esteitä Suomen uud­is­tamiselle ja työl­lisyy­delle. Mut­ta kysymys kuu­luu onko nimeno­maan Perus­suo­ma­laiset aidosti sitoutuneet niiden purkamiseen? Muun muas­sa työ­markki­noiden sään­te­lyä koske­via kohtia? Tarve­harkin­nan pois­tamista jne?. Sep­po Korp­poo voisit tutus­tua perus­suo­ma­lais­ten talous­poli­ti­ikkaan tarkem­min. Se ei ole vapaakaup­pa myön­teistä vaan protektionististä.

      5. Sep­po Korp­poo:
        Rahul sanoo ”Jos Sep­po Korp­poo antaisi esimerkin hänen sään­te­ly ja nor­mi näkemyksistä…”

        Rahul tässä sitä vanki­lan alias­tavaa /riistävää sään­tö-normia tulee:
        1)Suomessa on yleis­si­tovu­us-työvoimakartel­li, jota hallinnoi SDP+ay- eli­it­ti 300 TES-sopimuk­sen perus­teel­la. Nuo TES­sit ovat 100+ sivuisia yksi­tyisko­htaisia tekeleitä, jot­ka tehty vuosikym­me­nien var­rel­la suuryri­tys­ten työ­paikko­ja silmälläpitäen.
        Nämä TESit eivät sovel­lu ollenkaan dynaamiseen nyky­todel­lisu­u­teen; Pätkätöi­hin, mon­een yhtäaikaiseen osa-aikatyöhön, etä­työhön, opiskelu/las­ten­hoito-yhdis­telmi­in, sap­at­tivu­osien pitämiseen, jne.
        2)Suurimman osan uusi­ta työ­paikoista luo­va pk-sek­tori on eli­itin toimes­ta sul­jet­tu työvoimapoli­ti­ikan ulkop­uolelle ja elin­tärkeää paikallista sopimista ei juurikaan ole.
        3)Tämän kaiken joh­dos­ta Suomes­sa on nyt 500 000 jät­ti-työt­tömyys ja syr­jäytet­ty / menetet­ty nuorten sukupolvi ja leipäjonot kasvavat…
        4)Suomen julki­nen sek­tori on tuplakokoinen väestöön näh­den, jon­ka joh­dos­ta kokon­ais-vero­tuk­semme on maail­man huip­pu­lu­okkaa: Jos ostaa palkkat­u­loil­la ruokaa tai osake­huoneis­ton, kokon­aisveroas­t­eel­la eli­it­ti ryöstää noin 70%, itse tavaran arvo on vain noin 30%!
        5)Suomi on kil­pailukyvytön maa, jos­sa ei kan­na­ta ris­ki-yrit­tää, työl­listää tai tehdä lap­sia. Suomen kansa on hil­jak­seen kui­h­tu­mas­sa pois!
        6)Suomen sään­tö-nor­mi vanki­las­ta ovat suuryri­tyk­semme jo paljolti läht­e­neet ulko­maille ja parhaat yhtiöt ja osaa­jat menevät vauhdil­la perässä.
        7)Eliitti on menet­tänyt suh­teel­lisu­u­den­ta­jun­sa ja vaatii pien­tä Suomea otta­maan rajusti lisävelkaa, joka pitää panos­ta­maan hiilineu­traali­in talouteen, vaik­ka Suomen CO2-päästöt ovat luokkaa 1/1000 maail­man päästöistä, eivätkä suurim­mat päästö­maat ole sitoutuneet mihinkään!
        8)Suomen ja EUn kymmenet tuhan­net direk­ti­iv­it, lait ja ase­tuk­set, sekä toim­i­ma­ton oikeusjär­jestelmämme tukah­dut­ta­vat kaiken­laisen yrit­teliäisyy­den ja toimeli­aisu­u­den. Esimerkik­si val­o­main­ok­sen asen­t­a­mi­nen vaatii 10 eri­laista kallista koulu­tus/lu­pa-ser­ti­fikaat­tia, joi­ta pitää uusia muu­ta­man vuo­den välein…

        Rahul, jos tämä sin­ua enem­mänkin kiin­nos­taa, luep­pa tämä:Daron Ace­moglu and James A. Robin­sonin kir­ja ”Kapea käytävä” (Ter­ra Cog­ni­ta 2020). Kir­jas­ta on nimit­täin tulos­sa val­tio­ta ja yhteiskun­taa käsit­televän kir­jal­lisu­u­den klas­sikko, samoin kuin hei­dän aikaisem­mas­ta kir­jas­taan ”Mik­si maat kaatuvat”.

        Nuo mainit­se­masi byrokra­tia sään­te­lyä ovat kyl­lä esimerkke­jä siitä miten han­kalak­si on jotkut yksi­tyisko­h­dat tehty Suome­saa mut­ta jos asi­aa tarkastelee laa­jem­min niin noiden väit­tei­den kaut­ta (joista osa on hyvin pieniä sään­te­lyn esimerkke­jä, kuten koh­ta 8 ja 6, joka vaatisi yksi­tyisko­htaisem­paa tarkastelua, esimerkik­si sään­tö-nor­mi vanki­la ver­tailus­tasi, ja niitäkin esi­in­tyy muis­sa isois­sakin ja pienis­sä EU mais­sa kuin Suo­mi eikä näi­den maid­en kil­pailukyky tai yrit­täjyys ole mitenkään heikkoa juuri sen takia että mainit­se­masi pieni eli­it­ti tekee niistä han­kalan vaan kokon­aisu­us joka on syn­tynyt Suomeen mon­en vuosikym­menten aikana johon suurin osa (eivät kaik­ki) suo­ma­lai­sista on myös jol­lakin taval­la yleis­es­ti ja epä­suo­rasti sitoutuneet ja hyväksyneet yksi­tyisko­htaiset sään­nöt ikään kuin osak­si toimi­van yhteiskun­nan perusideaa jot­ka ovat Suomen kohdal­la iso julki­nen sek­tori , joka ei ole ihan niinkään suuri kuin annat ymmärtää (koh­ta 4), ellet laske siihen mukaan puo­lus­tusvoimia ja kun­tia (oletko valmis supis­ta­maan kun­tien määrää tai puo­lus­tusvoimien hävit­täjä han­kkei­den jäähdyt­tämistä!?), tai korkea vero­tus­ta (jota on muuten myös aikaisem­mil­la vuosi­na las­ket­tu) ja yksi­tyisko­htaiset sääntelyt . 

        Myös lis­tas­tasi löy­tyy ihan kan­natet­tavia kohtia kuten koh­ta 7 joka ei ole myöskään Suomen kohdal­la poikkeus vaan moni muu maa ja yri­tys ovat myös panos­tanut hiilineu­traali­in talouteen kuten esimerkik­si nyt Japani. Muitakin esimerkke­jä on. 

        Toki en ole minäkään näi­den kaikkien koh­tien koh­tien fanaat­ti­nen kan­nat­ta­ja mut­ta kun annoit 8 kohtaa esille omas­ta mielestäsi kuvan että tässä on valmis alis­ta­va ja vapau­den riis­toon kahlit­se­va jär­jestelmä niin kyl­lä nuo esimerk­it ovat erit­täin lieviä siinä miten yhteiskun­tien kehi­tys on men­nyt maintse­masi Daron Ace­moglun ja James A. Robin­sonin kir­jas­sa ”Mik­si maat kaatuvat”.

        Alku­peräisen kysymyk­seni yksi oleelli­nen kysymys oli myös Sep­po Korp­poolle seu­raa­va: “Sep­po Korp­poo voisi kyl­lä maini­ta sen his­to­ri­al­lisen ajan­jak­son mil­loin Suo­mi oli täy­del­lis­es­ti vapaa tuos­ta hänen mainit­se­mas­ta sään­tö / nor­mi vanki­las­ta? Jos täl­lä olisi his­to­ri­al­lista poh­jaa niin ymmärtäisin kyl­lä peruste­lut . Onko sel­l­aista edes ollut Suomen historiassa?”. 

        Itse asi­as­sa Daron Ace­moğlu, James A. Robin­sonin keskeinen sanoma kir­jas­sa “Kapea käytävä, Val­tiot, yhteiskun­nat ja vapau­den kohta­lo” on se että liian voimakas val­tio yhteiskun­taan näh­den ajau­tuu hel­posti vapau­den tukah­dut­tamiseen mut­ta liian heikko val­tio johtaa yhteiskun­nan anarkiaan . 

        Daron Ace­moglu ja James A. Robin­sonin ver­tail­e­vat pääasi­as­sa Saha­ran Eteläpuolisen Afrikan, Lati­nalaisen Amerikan mai­ta sekä maid­en kuten Venäjän, Ottomaani­val­takun­nan, Itä­val­ta-Unkarin ja Kiinan Qing dynas­t­ian, Neu­vos­toli­iton ja Maon Kiinan kehi­tys­tä (nyky esimerkkinä on nos­tet­tu esi­in Uzbek­istan) joi­ta he ver­taa­vat Brit­tiläisen Imperi­u­min, Yhdys­val­tain, Aus­tralian, Ran­skan, ja Japanin pitkän aikavälin his­to­ri­al­liseen kehitykseen. 

        Myös kir­jas­sa “Kapea käytävä, Val­tiot, yhteiskun­nat ja vapau­den kohta­lo” Suo­mi ei ole ongel­ma esimerkkinä vaan ver­tailua tehdään aina iso­jen maid­en ja niiden välil­lä kuten kir­jas­sa ”Mik­si maat kaatu­vat” . Suomea ei edes niis­sä maini­ta siinä mielessä että olisi hälyt­tävä esimerk­ki. Jos­sa Suo­mi ei ole kyl­lä otet­tu esimerkkinä epäon­nis­tuneesta val­tios­ta. Tosin Suo­ma voi ver­ra­ta naa­puri­maan Venäjän kehi­tyk­seen jota esim tehdään eräi­den muiden naa­puri­maid­en kohdal­la toisi­in­sa Daron Ace­moglun ja James A. Robin­sonin kir­jois­sa ja kyl­lä siitä voidaan tehdä nopea johtopäätös että Suo­mi on mon­ta ker­taa paljon parem­pi malli maa ulko­maille kuin suo­ma­laiset yleen­sä usko­vat tai halu­a­vat tun­nus­taa sen ääneen. 

        Noi­ta sin­un 8 kohtaasi joi­ta pidät vanki­laan ver­rat­tuna alias­ta­vana /riistävänä sään­tö-normeinä eivät ole ihan niitä mitä Daron Ace­moglun ja James A. Robin­sonin kir­jois­saan (Kapea käytävä ja Mik­si maat kaatu­vat) kuvail­e­vat. Nuo ovat lieviä esimerkke­jä niihen mitä todel­la Daron Ace­moglun ja James A. Robin­sonin kuvail­e­vat pitkän his­to­ri­al­lisen ajan­jak­son kaut­ta eri mai­ta niiden eri kehi­tyk­sen tiel­lä nykyaikaan

      6. Rahul, kiitos asi­aan pere­htyneistä kom­menteis­tasi. Ne osu­vat hyvin tähän tärkeään “Kapea käytävä”-teemaan.

        Daron Ace­moglu and James A. Robin­sonin ovat sen luokan ajat­telijoi­ta, että heille on jo jonkin aikaa ehdotet­tu Nobelia … Nykyisessä his­to­ri­al­lises­sa mur­rokses­sa taita­vat van­hat val­ti­otiede- / taloustiede- / sosi­olo­gi-auk­tori­teetit joutua his­to­ri­an roskatunkioon? 

        Mielestäni täl­laista ytimi­in menevää debat­tia tarvi­taan nyt Suomessakin!

        Muu­ta­ma kommentti:

        1) Ei ole mikään ihme, ettei kir­jas­sa maini­ta pien­tä Suomea, vaik­ka samat asi­at myös meitä koskettavat.

        2) Pidän edelleen kiin­ni siitä, että me suo­ma­liset olemme harhaan­tuneet ”kapeas­ta käytävästä” ja näin menet­täneet vapautemme.
        Elämme siten nyt kir­jan kuvaa­mas­sa besser­wiss­er-eli­itin ylläpitämässä ”nor­mi / sääntö”-vankilassa, jos­sa meitä alis­te­taan ja riistetään.
        Sään­tö-orjail­e­vana kansana emme tätä ole vielä huo­man­neet, vaik­ka oire­i­ta jo onkin. Ne man­i­festoitu­vat edel­lä lis­taamis­sani faktoissa.

        3) Moni on var­maan huo­man­nut, että johta­va talousosaa­jamme, Björn Wahlroos on hil­jakkoin toden­nut: ”Suomen talous on nyt niin heikos­sa kun­nos­sa, että sen sijaan että olemme EUn net­tomak­sajia, me tarvit­semme avus­tus­ta kuten Italia ja Kreikka”.
        Näi­nollen Suomen talout­ta voi nyt hyvinkin ver­ra­ta pyra­mi­di-hijauk­seen, joka vääjäämät­tömästi pal­jas­tuu reaal­i­talouden paineessa!

        4) Tässä tilanteessa Suomen val­taa pitävä besser­wiss­er-eli­it­ti pelkää pani­iki­no­mais­es­ti Suomen kansaa, joka voi mil­loin tahansa oival­taa asioiden todel­lisen tilan ja nous­ta eli­it­tiä vastaan. 

        5) Tästä kaikesta johtuen eli­it­ti pyrkii kaikin keinoin vas­tus­ta­maan maamme ain­oa­ta grass­roots-puoluet­ta, ”kyllä-kansa-tietää”-Perussuomalaisia!

        Asian sel­ven­tämisek­si: En kuu­lu mihinkään puolueeseen, mut­ta olen huolestunut isän­maani hyv­in­voin­nista. Sen eteen olen tehnyt ris­ki-yrit­täjänä vien­ti­työtä 30+ vuot­ta 24/7.

      7. Sep­po Korp­poo:
        Rahul, kiitos asi­aan pere­htyneistä kom­menteis­tasi. Ne osu­vat hyvin tähän tärkeään ”Kapea käytävä”-teemaan.

        1)Ei ole mikään ihme, ettei kir­jas­sa maini­ta pien­tä Suomea, vaik­ka samat asi­at myös meitä koskettavat.

        2)Pidän edelleen kiin­ni siitä, että me suo­ma­liset olemme harhaan­tuneet ”kapeas­ta käytävästä” ja näin menet­täneet vapautemme.
        Elämme siten nyt kir­jan kuvaa­mas­sa besser­wiss­er-eli­itin ylläpitämässä ”nor­mi / sääntö”-vankilassa, jos­sa meitä alis­te­taan ja riistetään.
        Sään­tö-orjail­e­vana kansana emme tätä ole vielä huo­man­neet, vaik­ka oire­i­ta jo onkin. Ne man­i­festoitu­vat edel­lä lis­taamis­sani faktoissa.

        3)Moni on var­maan huo­man­nut, että johta­va talousosaa­jamme, Björn Wahlroos on hil­jakkoin toden­nut: ”Suomen talous on nyt niin heikos­sa kun­nos­sa, että sen sijaan että olemme EUn net­tomak­sajia, me tarvit­semme avus­tus­ta kuten Italia ja Kreikka”.
        Näi­nollen Suomen talout­ta voi nyt hyvinkin ver­ra­ta pyra­mi­di-hijauk­seen, joka vääjäämät­tömästi pal­jas­tuu reaal­i­talouden paineessa!

        4)Tässä tilanteessa Suomen val­taa pitävä besser­wiss­er-eli­it­ti pelkää pani­iki­no­mais­es­ti Suomen kansaa, joka voi mil­loin tahansa oival­taa asioiden todel­lisen tilan ja nous­ta eli­it­tiä vastaan. 

        5) Tästä kaikesta johtuen eli­it­ti pyrkii kaikin keinoin vas­tus­ta­maan maamme ain­oa­ta grass­roots-puoluet­ta, ”kyllä-kansa-tietää”-Perussuomalaisia!

        Se mik­si Daron Ace­moglun ja James A. Robin­sonin kir­jas­sa “Mik­si maat kaatu­vat” ei maini­ta Suomea johtuu var­maan siitä ettei Suo­mi ole saman­laises­sa ase­mas­sa edes täl­lä het­kel­lä kuin ne maat jot­ka ovat his­to­ri­al­lis­es­ti kaatuneet kuten Venäjän keis­arikun­ta, Itä­val­ta-Unkari, Kiinan viimeinen keis­ar­illi­nen dynas­tia ja Neu­vos­toli­it­to . Tosin kir­jas­sa “Mik­si maat kaatu­vat” . Hälyt­tävänä esimerkkinä maini­taan kyl­lä nykyi­nen Uzbek­istan. Pidän itse myös Björn Wahlroosin varoituk­sia vakavasti otet­tavina varoituksi­na ja hän on oike­as­sa Ital­ian kohdal­la kos­ka Ital­ian kansan­talous on EU:ssa 3 suurin. Ital­ian tukem­i­nen on outoa mut­ta Kreikan talous on sit­ten toinen jut­tu kos­ka Kreik­ka on aidosti siinä mis­sä Daron Ace­moglu ja James A. Robin­son kir­jas­sa “Mik­si maat kaatu­vat” kuvail­e­vat. Suo­mi ei ole tässä tilanteessa julkisen talouden kohdal­la täl­lä het­kel­lä. Voisin väit­tää että jopa Bri­tan­nia on kokoon­sa näh­den paljon enem­män vaikeuk­sis­sa kuin esimerkik­si Italia. Sitä ei ole vielä nähty. Italia ei silti tarvitse tukipakettia. 

        Wahlroosia pidän myös osana nykyisen talouske­hi­tyk­sen luo­jana jos­sa kvar­taa­likap­i­tal­is­mi on ottanut myös val­lan osit­tain Suomes­sa. Tämä on myös ilmiö mis­tä ei ole paljonkaan Suomes­sa puhut­tu kos­ka se ei koske koko elinkeino­raken­net­ta kos­ka sieltäkin löy­tyy itse aiheutet­tua tap­pi­oi­ta myös. Onko esimerkik­si jonkun Stock­man­nin vaikeudet tämän mainit­se­masi nor­mi / sääntö”-vankeuden pääl­lim­mäisenä syynä vai sisäis­es­ti rak­en­teel­lisia ? Epäilen suuresti kos­ka olen myös Stock­man­nin kan­ta-asi­akas. Yksinker­tais­es­ti samo­ja tuot­tei­ta on myyn­nis­sä myös ketjuis­sa joil­la on toim­i­mam­mat verkkokauppa. 

        Sep­po Korp­poo on kyl­lä oike­as­sa siinä että erään­lainen pikku­tark­ka sään­te­ly ja tiukko­jen normien tulk­it­sem­i­nen vaikeut­taa elinkeino­ja kehit­tymistä mut­ta kat­son että ulko­maalainen kil­pailu jota ei ollut Suomes­sa vielä 30 vuot­ta sit­ten kovinkaan paljon on onnis­tunut luo­maan paljo parem­man toim­inta­mallin jol­la se men­estyy täl­lä het­kel­lä. Siihen kuu­luu esimerkik­si muiden pohjo­is­maid­en uudet tekijät . 

        Juuri tässä kohtaa koko Suomen elinkeino­raken­net­ta ja sään­te­lyä ja norme­ja on tarkastet­ta­va kokon­aisu­udessaan johon kuu­luu myös vero­tus, työ­markki­nat ja yri­tys­ten toim­inta­mallit jne. 

        Myös Suomen kil­pail­i­ja mais­sa Euroopan muis­sa mais­sa on tiukko­ja norme­ja ja sään­töjä esimerkik­si Sak­sas­sa ja muis­sa Pohjo­is­mais­sa. Ain­oa ero on siinä että niistä voi sopia siel­lä paikallis­es­ti kuin Suomes­sa on one size fits for all kon­sp­ti. Se on yhteiskun­tamme pitkään juut­tunut toim­inta­malli joka ei enää toi­mi kos­ka talous on avoimem­pi nykyään kuin vielä 30 vuot­ta sit­ten. Onko tämä sit­ten sen kuu­luisan besser­wiss­er eli­itin syytä niin epäilen kos­ka aika moni suo­ma­lainen kuitenkin kokee pikku­tarkan sään­te­lyn parem­mak­si vai­h­toe­hdok­si kuin kokon­aan vapaan tilan jos­sa ei ole hei­dän mukaan kovinkaan paljon liikku­mati­laa taval­liselle ihmiselle. Tässäkin olen niiden kanssa erim­ieltä kos­ka liian tiukat nor­mit ja sään­te­ly pas­si­ivoivat järjestelmää.

        Onko sit­ten mainit­se­mal­lasi Perus­suo­ma­laisil­la ohjel­mas­saan tai agen­dal­laan tuo­ta “kapean käytävän” purkamista. Niin sitä mitä olen seu­ran­nut hei­dän talous­poli­ti­ikan lin­jas­ta niin se ei ole juurikaan kovinkaan markki­na­t­alous myön­teistä vaan pro­tek­tion­is­tistä jos­sa toden­näköis­es­ti val­ti­ol­la olisi enem­män roo­lia eli
        vasem­mis­to­laisem­paa kuin esimerkik­si kokoomuk­sel­la (en ole puolueen jäsen) kun ote­taan vapaakaup­pa ja elinkei­noelämän sään­te­lyt tarkastelu­un mut­ta oikeis­to­laisem­paa kuin SDP:n ver­rat­tuna teemaan vero­tus. En pidä tässä kohtaa Perus­suo­ma­laisia vai­h­toe­htona kos­ka hei­dän ongel­mansa on myös saman­su­un­tainen kuin vasem­mistop­uoluei­den mut­ta kuten sanoin että se mikä heitä erot­taa vasem­mistop­uolueista on suh­tau­tu­mi­nen verotukseen

  36. Osmo Soin­in­vaara:
    Aiem­mis­sa tapauk­sis­sa asia on käsitel­ty prus­tus­laki­valiokun­nas­sa muu­ta­mas­sa viikossa.

    Se että perus­tus­laki­valiokunnal­ta kestää yhden vuo­den käsitel­lä min­is­terivas­tuu lain mah­dol­lista väärinkäyt­töä on kyl­lä hyvin pitkä aika. Ovat kaik­ki muut tapauk­set todel­la kestäneet vain muu­ta­man viikon? Epäilen että esimerkik­si Kauko Juhan­talon tapauk­sen käsit­te­ly kesti kauem­min perus­tus­laki­valiokun­nas­sa kuin muu­ta­man viikon. Toden­näköis­es­ti muu­ta­man kuukau­den jon­ka jäl­keen se eduskun­nan äänin vieti­in val­takun­nanoikeu­teen. Muis­sa min­is­terivas­tuu lain mah­dol­li­sis­sa väärinkäytök­sis­sä tuli vapaut­ta­va päätös esimerkik­si Mat­ti Van­hasen vaali­ra­ha tapauk­ses­sa ja Jyr­ki Kataisen Suomen Akatemi­an tapauksessa.

    1. Rahul Somani: Epäilen että esimerkik­si Kauko Juhan­talon tapauk­sen käsit­te­ly kesti kauem­min perus­tus­laki­valiokun­nas­sa kuin muu­ta­man viikon. Toden­näköis­es­ti muu­ta­man kuukau­den jon­ka jäl­keen se eduskun­nan äänin vieti­in valtakunnanoikeuteen.

      Tuo­ta asi­aa koske­vat pöytäkir­jat löy­tyvät netistä. Helmiku­us­sa perus­tus­laki­valiokun­ta oli esit­tänyt pyyn­nön oikeuskans­ler­ille antaa oikeudelli­nen arvion­sa, ja kesäku­us­sa perus­tus­laki­valiokun­ta teki ratkaisun­sa. Aikaa ei ilmeis­es­ti tosi­aan kulunut kuin joitain kuukau­sia, ja perus­tus­laki­valiokun­nan oma käsit­te­ly­vai­he oli nopea. Asiano­saista kuul­ti­in valiokun­nas­sa 2 ker­taa. Asia käsitelti­in nopeasti, ilmeis­es­ti mm. sik­si, että perus­tus­laki­valiokun­nas­sa joku tai jotkut vuo­ti­vat asioi­ta kuin seu­la julk­isu­u­teen käsit­te­lypros­essin aikana, ja sel­l­aisen tilanteen ei halut­tu jatku­van. Täy­sis­tun­nos­sa perus­tus­laki­valiokun­nan sil­loinen puheen­jo­hta­ja Niin­istö lausui 24.6.1993 pöytäkir­jan mukaan näin asian käsit­te­lyn kiireel­lisyy­den taustoista: 

      “Jot­ta tässäkin pysy­i­sivät tosi­seikat kirkkaasti mielessä, halu­an muis­tut­taa, että perus­tus­laki­valiokun­ta on johdon­mukaises­ti viimeistään helmiku­us­ta läh­tien perän­nytkin oikeuskans­ler­il­ta oikeudel­lista arvioin­tia. Oikeuskans­lerin kannal­ta taas tilanne on ollut sel­l­ainen, että hänel­lä on ollut itsenäis­es­ti ratkaista­vana asi­aan liit­tyviä kan­telui­ta. Oikeuskans­leri pää­tyi sit­ten kesäku­un 1 päivänä taval­laan lyömään kak­si kär­pästä yhdel­lä iskul­la. Hän oli ratkaissut omat kan­telu­osa ja toi tuon ratkaisun oikeudel­lise­na arvion­aan valiokuntaan.
      Olen kyl­lä edelleen itse sitä mieltä, että tässä tapah­tui aikamoinen yllä­tys. Oikeudelli­nen arvioin­ti ja asian ratkaisem­i­nen ovat vähän eri asioi­ta, mut­ta yllät­tävää oli se, että siihen asti oikeuskans­leri oli varsin yksiselit­teis­es­ti toden­nut, että hän kun­nioit­taa eduskun­nan tah­toa ja odot­taa eduskun­nan ratkaisua asi­as­sa. Sopii sit­ten kyl­lä jokaisen itse kohdal­taan miet­tiä, ehkä eri­tyis­es­ti perus­tus­laki­valiokun­nan jäsen­ten, mik­si oikeuskans­leri näki kiireen koet­ta­neen. Myös perustus-
      laki­valiokun­nas­sa ainakin itse tun­sin, että eräät seikat, joista vähäisin ei ollut tieto­jen jatkuva
      vuo­t­a­mi­nen, aiheut­ti­vat sen, että asi­as­sa oli edet­tävä nopeasti.”

    2. Rahul Somani: Epäilen että esimerkik­si Kauko Juhan­talon tapauk­sen käsit­te­ly kesti kauem­min perus­tus­laki­valiokun­nas­sa kuin muu­ta­man viikon.

      Juhan­talon tapauk­seen meni 7,5 kk, Van­hasen 5 kk ja Kataisen vähän yli 3 kk. Van­hasen kohdal­la aloite tuli oikeuskanslerilta.

      1. Ville: Juhan­talon tapauk­seen meni 7,5 kk, Van­hasen 5 kk ja Kataisen vähän yli 3 kk. Van­hasen kohdal­la aloite tuli oikeuskanslerilta.

        Juhan­ta­lo oli ain­oa tähän asti ole­va min­is­teri jon­ka tapaus meni sit­ten Eduskun­nan päätök­sel­lä val­takun­nanoikeu­teen joten las­ketko tuon 7,5 kk yhteen tuon val­takunnnanoikeu­den pros­essin kanssa?

      2. Rahul Somani: Juhan­ta­lo oli ain­oa tähän asti ole­va min­is­teri jon­ka tapaus meni sit­ten Eduskun­nan päätök­sel­lä val­takun­nanoikeu­teen joten las­ketko tuon 7,5 kky­h­teen tuon val­takunnnanoikeu­den pros­essin kanssa? 

        Tuo 7,5 kk oli käsit­telyai­ka valiokun­nas­sa. Jos oikein ymmärsin googlet­tami­ani tieto­ja, oikeuskäsit­te­ly meni alle kuukaudessa.

  37. Antti Niin­istö
    HS 17:12:2020 Mielipi­deosas­tol­la emer­i­tus­pro­fes­sori (pros­es­sioikeus) Antti Jokela kom­men­toi ulko­min­is­teri Pekka Haav­is­ton jut­tua. Haav­is­to on saanut moit­teet perus­tus­laki­valiokunnal­ta. Valiokun­nan kan­nan­ot­to on miet­intö eikä oikeusvoimainen syyl­lisyy­den vahvistaminen.
    Tuomio­val­lan käyt­tämi­nen kuu­luu val­lan kolmi­jako-opin mukaises­ti riip­pumat­tomille tuomiois­tu­imille eikä lainsäädäntöelimille.
    Mielestäni Joke­lan kom­men­tit ovat hyvin perustel­tu­ja, kun Haav­is­ton tapaus­ta tarkastelee puh­taasti juridis­elta kannalta.
    Tietysti UM Haav­is­to olisi voin­ut Jälkivi­isaut­e­na tode­ten toimia tapauk­ses­sa taitavam­min virkami­esten­sä kanssa yhteistyössä eli osoit­taa taitavam­paa johtamista. Näin olisi tämäkin kohu vältetty.

    1. Antti Niin­istö:
      Antti Niinistö
      HS 17:12:2020 Mielipi­deosas­tol­la emer­i­tus­pro­fes­sori (pros­es­sioikeus) Antti Jokela kom­men­toi ulko­min­is­teri Pekka Haav­is­ton jut­tua. Haav­is­to on saanut moit­teet perus­tus­laki­valiokunnal­ta. Valiokun­nan kan­nan­ot­to on miet­intöeikä oikeusvoimainen syyl­lisyy­den vahvistaminen.
      Tuomio­val­lan käyt­tämi­nen kuu­luu val­lan kolmi­jako-opin mukaises­ti riip­pumat­tomille tuomiois­tu­imille eikä lainsäädäntöelimille.
      Mielestäni Joke­lan kom­men­tit ovat hyvin perustel­tu­ja, kun Haav­is­ton tapaus­ta tarkastelee puh­taasti juridis­elta kannalta.
      Tietysti UM Haav­is­to olisi voin­ut Jälkivi­isaut­e­na tode­ten toimia tapauk­ses­sa taitavam­min virkami­esten­sä kanssa yhteistyössä eli osoit­taa taitavam­paa johtamista. Näin olisi tämäkin kohu vältetty.

      Eihän Haav­is­to juridista tuomio­ta saanut vaan poli­it­tisen eikä edes joutunut eroa­maan. Ain­oa ran­gais­tus oli kosolti ikävää julk­isu­ut­ta, lokaa niskaan johon Haav­is­to ei liene tätä ennen tot­tunut. Oliko Kul­munin virhe pahempi? Mielestäni ei. Rin­teen? Mielestäni ei. Jäät­teen­mä­ki vale­hteli mut­ta ei sen enem­pää kuin Haav­is­tokaan. Ulko­min­is­teri Kan­er­va lähet­ti aikanaan hark­it­se­mat­to­mia tek­stivi­este­jä kohukaunottarelle, voiko sen jäl­keen jatkaa min­is­ter­inä? Nähtävästi ei. 

      Haav­is­to mokasi vähin­tään yhtä paljon kuin edel­lä maini­tut ja antoi siten aseet vas­tus­ta­jien­sa käsi­in. Mut­ta sama tilanne Kul­mu­nil­la, yhtä lail­la siinä oli poli­ti­ikas­ta kyse. En tiedä löysikö sen koulu­tus­laskun demar­it vai omat koiratko puri­vat mut­ta ilo oli var­masti löytäjäl­lä suuri. Ehkä Haav­is­toa ei kohdel­la reilusti mut­ta samaa voisi sanoa Kul­mu­ni ja Rinne ja moni muu.

      1. K.k: En tiedä löysikö sen koulu­tus­laskun demar­it vai omat koiratko puri­vat mut­ta ilo oli var­masti löytäjäl­lä suuri. 

        Sen löysi Suomen Kuvale­hden toimit­ta­ja Sal­la Vuorikos­ki ihan vaan tekemäl­lä töitä eli selvit­te­lyl­lä ja etsimäl­lä. Ne mak­sut löy­tyy kaik­ki nimit­täin netistä.

        “Min­ul­la oli huhtiku­un lop­pupuolel­la töis­sä jouto­het­ki. Rämp­päsin http://tutkihankintoja.fi ‑palvelua. Se on tavanomaista puuhaani, kokeilen haku­ja tutu­il­la fir­moil­la, selailen eri organ­isaa­tioiden osto­ja jne. Saman­tyyp­pistä har­ras­tan muu­tamis­sa muis­sakin tietokannoissa.”

        “Aikani selail­tuani bon­gasin, että THL oli mak­sanut Tekir­ille huhtiku­un alus­sa tuhan­sien euro­jen laskun. Epäilin, että kyse voisi olla kri­isivi­estin­tä­palvelus­ta koro­nan keskel­lä. Alkoi kiin­nos­taa, joten samal­la silmäilin, mihin muualle Tekir on myynyt palvelua.”

        https://twitter.com/svuorikoski/status/1268959637166075906?s=20

  38. “Tan­ner: Tein päätök­sen itse ja kan­nan vastuun. ”

    Mie­lenki­in­toista. Näyt­tää siltä että alku­peräi­nen suun­nitel­ma poli­it­tisen vas­tu­un sälyt­tämis­es­tä virkamiehelle virkavas­tu­ul­la on edelleen jos­sakin määrin tekeil­lä huoli­mat­ta hal­li­tuk­sen päätök­ses­tä jouluku­ul­ta 2019. 

    Täl­laista tulk­in­taa ainakin YLE kaikil­la kanav­il­la akti­ivis­es­ti pus­kee. Se tulk­in­ta mikäli menee laa­jalti läpi vapaut­taisi ainakin keskustapuolueen sille kiusal­lis­es­ta päätök­ses­tä. Enkä usko että Marin ja SDP oli­si­vat pahoil­laan. Sil­loin ain­oak­si poli­it­tisen vas­tu­un kan­ta­jak­si jäisi Haav­is­to sekä ehkä vihreä puolue. Joskin vihreä puolue epäilemät­tä ain­oana puolueena myös hyö­tyy hal­li­tuk­sen pitkän vetkut­telun jäl­keen aikaansaa­mas­ta päätök­ses­tä. Haav­is­tolle jäisi sit­ten mopen osa, vas­tuu jostakin jota tuskin edes itse on ollut ideoimas­sa. Min­is­terin työn huono­ja puo­lia, työ­suhde­tur­vaa ei ole.

    Itse pidän tätä hal­li­tuk­sen ideoimaa uut­ta työkalua, poli­it­tisen vas­tu­un kier­rät­tämistä virkamiehelle, per­in­po­hjin epäre­hellisenä menet­te­lynä joskin per­im­mäi­nen moti­vaa­tio tähän manööveri­in on keskus­tan huoli omas­ta kan­natuk­ses­taan. Hal­li­tuk­sel­la saa Suomes­sa aina läpi sen mitä halu­aa mut­ta tehköön sen avoimesti ja poli­it­tisen vas­tu­un kantaen.

      1. Osmo Soin­in­vaara: Las­ten­suo­jelu­a­siois­sa vas­tuu oikeasti on virkemiehillä eikä sitä edes voi ottaa poliitikoille.

        Miten asia olisi siinä tapauk­ses­sa, jos rekry­toitaes­sa jotain virkami­estä erikois­te­htävään, olisi työhaas­tat­telus­sa jo kysyt­tä valmi­ut­ta ja kiin­nos­tus­ta tehdä kotiu­tu­sop­er­aa­tioi­ta vas­tu­un itse itselleen ottaen? Olisiko rekry­toi­jal­la sil­loin mitään vas­tu­u­ta? Juridi­nen vas­tuu olisi toki ensisi­jais­es­ti virkamiehel­lä täl­löinkin päätök­ses­tään, mut­ta jos tehtävään rekry­toin­nis­sa olisi painanut poli­it­tise­na tavoit­teena valmius tehdä jotain oper­aa­tioi­ta virkavas­tu­ul­la, niin olisiko sil­loin niin, että poli­itikoil­la ei ole mitään vastuuta?

        Eli jos vaikka­pa joku itäisen maan hal­lit­si­ja rekry­toisi jonkun siten, että rekry­toitaes­sa selvitet­täisi­in tämän valmisu tehdä oper­aa­tio A, ja tämä sit­ten virkavas­tu­ul­la tek­isi A:n ihan omana päätök­senään ja sanoisi vas­tu­un ole­van vain hänel­lä itsel­lään, niin olisiko niin, että vas­tuu ihan oikeasti olisi vain A:lla? Tässä en ole rin­nas­ta­mas­sa sinän­sä toim­intaa itäis­ten hal­lit­si­joiden oper­aa­tioi­hin, vaan vain vas­tu­isi­in suh­tau­tu­miseen liit­tyvää logi­ikkaa. Se, miten asi­at ovat paper­il­la ei ole aina sama kuin miltä ne voivat näyt­tää ulospäin.

  39. Aikaa tiukkaa lin­jaa ovat mon­et EU maat nou­dat­ta­neet suh­teessa Alholin leis­sä ole­vi­in. Mm. Tan­skan demaripäämin­is­teri sanoi vuosi sit­ten, että Syr­i­aan matkus­ta­neet ovat kään­täneet selkän­sä Tan­skalle ja meil­lä ei ole velvol­lisu­ut­ta aut­taa. Toinen nyt palaute­tu­is­takin nai­sista on maa­han­muut­ta­jana Suomeen tul­lut ja silti läht­enyt terrorivaltioon.

    https://www.is.fi/ulkomaat/art-2000007697644.html

    Val­tion­talouden tarkas­tusvi­ras­tol­la ne kulut vas­ta suuria ovatkin. Pääjo­hta­ja Ylivi­ikarikin oli matkustel­lut 50000 edestä vuon­na 2019. Muutkin kulut pos­ket­to­mia, mut­ta kukaan ei uskalla puuttua.

  40. Asial­lisu­us tätä jut­tua kohtaan on ollut kadok­sis­sa koko ajan. Sik­si en ole edes halun­nut seu­ra­ta uuti­soin­tia aiheesta saati osal­lis­tua koko keskustelu­un. Sääli, että tämä asia on johtanut tähän. Mei­dän tulisi olla parempia.

Vastaa käyttäjälle Eemil Peruuta vastaus

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Notify me of followup comments via e-mail. You can also subscribe without commenting.