Haaviston tekemisten tutkinta oli politikointia alusta loppuun

Oen pitä­nyt suu­ni kiin­ni Pek­ka Haa­vin­ton minis­te­ri­vas­tuu­lain mukai­ses­ta tut­kin­nas­ta perus­tus­la­ki­va­lio­kun­nas­sa, kos­ka niin on tapa­na, kun asia on kes­ken. Muut eivät kyl­lä ole pitäneet.

Nyt kir­joi­tin asias­ta Ver­deen pää­kir­joi­tuk­sen. Se, että ope­raa­tion pää­mää­rä­nä ei ollut nos­taa syy­tet­tä Haa­vis­toa vas­taan vaan mus­ta­ta hänen mai­net­taan, näkyy sii­nä, kuin­ka asian käsit­te­lyä veny­tet­tiin kei­no­te­koi­ses­ti, jot­ta Haa­vis­to oli­si mah­dol­li­sim­man pit­kään tut­kin­nan alla. Perus­tus­lain mukaan asia oli­si pitäm­nyt käsi­tel­lä vii­vy­tyk­set­tä. Näin on vas­taa­vis­sa tapauk­ses­sa aiem­min myös menetelty.

Lue kir­joi­tus täs­tä ja ota kan­taa vas­ta luettuasi.

143 thoughts on “Haaviston tekemisten tutkinta oli politikointia alusta loppuun”

  1. Olen samaa miel­tä sii­tä, että käsit­te­ly oli läpeen­sä poliit­ti­nen. Ei ollut ensim­mäi­nen ker­ta. Minis­te­rien vir­ka­ri­ko­s­asioi­den syyt­tä­mis­kyn­nyk­sen arvioin­ti pitäi­si pois­taa edus­kun­nal­ta. Se oli­si syy­tä siir­tää val­ta­kun­nan­syyt­tä­jän suo­raan arvioi­ta­vak­si asiak­si, ja jät­tää kan­san­edus­ta­jil­le mah­dol­li­suus vain tut­ki­mus­pyyn­nön esit­tä­mi­seen. Täl­löin poli­tiik­ka oli­si muka­na vain tut­kin­ta­pyyn­nöis­sä, ja käsit­te­ly tapah­tui­si vir­ka­vas­tuul­la, toden­nä­köi­ses­ti ilman suu­rem­pia viivästyksiä.

    Soi­nin­vaa­ra kirjoitti:

    On aivan taval­lis­ta, että valio­kun­nan jäse­net kes­kus­te­le­vat asiois­ta kes­ke­nään niin kah­vi­pöy­dis­sä kuin säh­kö­pos­til­la. Täs­sä mie­les­sä Outi Alan­ko-Kahi­luo­don säh­kö­pos­tis­sa ei ollut mitään muu­ta poik­keuk­sel­lis­ta kuin se, että se vuo­det­tiin jul­ki­suu­teen. On suo­ras­taan hyvien tapo­jen mukais­ta ker­toa etu­kä­teen, mitä aikoo ehdottaa.”

    Kohu aiheu­tui vies­tis­sä kah­des­ta asiasta.

    Ensin­nä­kin sii­tä, että vies­ti oli lähe­tet­ty raja­ten vies­ti täs­mäl­leen hal­li­tus­puo­luei­den edus­ta­jil­le. Perus­tus­la­ki­va­lio­kun­nas­ta on ulos­päin väi­tet­ty useas­ti, että siel­lä hal­li­tus-oppo­si­tio ‑jako ei ole voi­mas­sa. Vies­ti osoit­ti sen, että näin ei ole, vaan että sisä­pii­ri­vai­kut­ta­mis­ta on teh­ty siel­lä hal­li­tus-oppo­si­tio ‑jaol­la aina­kin tuos­sa asias­sa. Se herät­tää epäi­lyk­sen, onko samoin toi­mit­tu ken­ties muis­sa­kin asioissa.

    Toi­sek­seen, kohua aiheu­tui myös sii­tä, että vies­tiä ei ollut esi­tet­ty vain tie­do­tuk­se­na sii­tä, mitä hen­ki­lö aikoo itse ehdot­taa. Vaan pelk­kien hal­li­tus­puo­luei­den edus­ta­jil­le osoi­te­tun vies­tin alus­sa oli pyyn­tö, että vies­tin vas­taa­not­ta­jat (eli mui­den hal­li­tus­puo­luei­den edus­ta­jat) antai­si­vat myös äänen­sä kan­nat­ta­maan kysei­siä muu­to­seh­do­tuk­sia: “Toi­vot­ta­vas­ti voit­te tukea näitä. ”

    Jos vies­ti oli­si lähe­tet­ty yksit­täi­sel­le vas­taa­not­ta­jal­le, kai­kil­le kan­san­edus­ta­jil­le tai edes yhden puo­lu­een edus­ta­jil­le, täl­lais­ta kohua ei oli­si syn­ty­nyt, vaik­ka vies­ti oli­si vuo­ta­nut. Kohu tuli sii­tä, että vas­taa­not­ta­ja­kun­ta oli rajat­tu tasan hal­li­tus-oppo­si­tio ‑jaon poh­jal­ta — vaik­ka perus­tus­la­ki­va­lio­kun­taa on mai­nos­tet­tu hal­li­tus-oppo­si­tio ‑poli­ti­koin­nis­ta vapaa­na alu­ee­na. Poli­ti­koin­nis­ta vapaa­ta aluet­ta se ei toki ole, eikä sel­lai­sek­si sitä ole väi­tet­ty, mut­ta on väi­tet­ty, että se oli­si vapaa hal­li­tus-oppo­si­tio ‑jaos­ta. Mut­ta näin ei oikeas­ti ole, min­kä tuo vies­ti osal­taan osoitti.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

    1. Ensin­nä­kin sii­tä, että vies­ti oli lähe­tet­ty raja­ten vies­ti täs­mäl­leen hal­li­tus­puo­luei­den edustajille. 

      Ei pidä uskoa, mitä leh­dis­sä ker­ro­taan. Outi oli anta­nut ies­tin valio­kun­ta­neu­vok­sel­le tar­koi­tuk­se­na, että se jae­taan koko valio­kun­nal­le. Eihän sitä ehdo­tus­ta voi­nut muil­ta miten­kään sala­ta. Kun tekee ehdo­tuk­sen, on aika nor­maa­lia toi­voa, että muut voi­vat sitä tukea.

        (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

      1. Osmo Soi­nin­vaa­ra:

        Ei pidä uskoa, mitä leh­dis­sä ker­ro­taan. Outi oli anta­nut ies­tin valio­kun­ta­neu­vok­sel­le tar­koi­tuk­se­na, että se jae­taan koko valio­kun­nal­le. Eihän sitä ehdo­tus­ta voi­nut muil­ta miten­kään sala­ta. Kun tekee ehdo­tuk­sen, on aika nor­maa­lia toi­voa, että muut voi­vat sitä tukea.

        Leh­dis­tön mukaan vies­ti oli­si ensin lähe­tet­ty hal­li­tus­puo­luei­den edus­ta­jil­le, ja jos­sain vai­hees­sa sen jäl­keen perus­tus­la­ki­va­lio­kun­nan puheen­joh­ta­ja oli­si ollut yhtey­des­sä valio­kun­ta­neu­vok­seen, jon­ka kans­sa sit­ten oli­si sovit­tu, että vies­tis­tä anne­taan kir­jal­li­nen kopio kai­kil­le valio­kun­nan jäse­nil­le seu­raa­vas­sa kokouksessa..

        Useas­sa uuti­ses­sa on luke­nut, että media on koit­ta­nut kuul­la myös vies­tin lähet­tä­neen näkö­kul­maa, mut­ta että kysei­nen kan­san­edus­ta­ja ja puo­lu­een puheen­joh­ta­ja ovat kiel­täy­ty­neet asi­aa kos­ke­vis­ta haas­tet­te­lu­pyyn­nöis­tä. Medias­sa leviä­vät vain ne ver­siot, mitä muut ker­to­vat, jos vies­tin lähet­tä­jä ei itse ker­ro omaa näkö­kul­maan­sa, miten tapah­tu­mat tapah­tui­vat. Vies­tin­tää näh­neet pys­ty­vät sit­ten vah­vis­ta­maan tapah­tu­mien kulun tai ker­to­maan, mikä osuus kuvauk­ses­ta ei vai­ku­ta todenmukaiselta.

        Ymmär­rän sen poin­tin, että muu­to­seh­do­tus ei voi pysyä salai­se­na, kos­ka vii­meis­tään kokouk­ses­sa sen kuu­lee, ja samal­la kuu­lee, että kuka sitä ehdottaa.

        Jos tar­koi­tus jo alun­pe­rin oli jakaa vies­ti koko valio­kun­nal­le, mik­si se lähe­tet­tiin vain hal­li­tus­puo­luei­den edus­ta­jil­le? Usea toi­mit­ta­ja on tar­kis­ta­nut vies­tin, ja sano­nut sen olleen osoi­te­tun vain hal­li­tus­puo­luei­den valio­kun­ta­jä­se­nil­le, vaik­kei vas­taa­not­ta­ja­kent­tää ole uuti­sis­sa kopioitukaan.

        Ole­tan, että aina­kin joku­nen leh­dis­tön edus­ta­ja oikai­see uuti­sen­sa, jos se saa tapauk­ses­ta uut­ta tie­toa, joka muut­taa kuvan tapah­tu­mien kulus­ta ja jon­ka tie­dot leh­dis­tö saa vah­vis­tet­tua riip­pu­mat­to­mis­ta lähteistä.

          (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

      2. Se, että valio­kun­ta­neu­vos (valio­kun­nan sih­tee­ri) jakaa nämä vies­tit valio­kun­nal­le, on aivan nor­maa­li käytäntö.
        Peli­sil­män puu­tos­ta täs­sä edus­taa se, että pitäi­si ymmär­tää, että kun koko ope­raa­tion tar­koi­tus on Haa­vis­ton mai­neen pilaa­mi­nen, vih­rei­den kan­san­edus­ta­jien pitäi­si oikeas­taan jää­vä­tä itsen­sä, kos­ka kaik­ki muu näuyt­tää pahalta.

          (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

      3. Osmo Soi­nin­vaa­ra:

        Peli­sil­män puu­tos­ta täs­sä edus­taa se, että pitäi­si ymmär­tää, että kun koko ope­raa­tion tar­koi­tus on Haa­vis­ton mai­neen pilaa­mi­nen, vih­rei­den kan­san­edus­ta­jien pitäi­si oikeas­taan jää­vä­tä itsen­sä, kos­ka kaik­ki muu näuyt­tää pahalta.

        Puhe­mies Anu Veh­vi­läi­nen tote­si eilen tie­dus­ti­lai­suu­des­sa että täs­sä­kin tapauk­ses­sa oli 3 ongel­ma koh­taa eli valio­kun­nan jäse­nen Outi Alan­ko-Kahi­luo­don säh­kö­pos­ti vies­tit ja nii­den jul­kai­se­mi­nen tie­dus­vä­li­neis­sä sekä kah­den perus­tus­la­ki­va­lio­kun­nan jäsen­ten osal­lis­tu­mi­nen tähän käsit­te­lyyn jot­ka oli­vat teke­mäs­sä Pek­ka Haa­vis­tos­ta tut­kin­ta­pyyn­töä perustuslakivaliokunnalle.

          (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

      4. Osmo Soi­nin­vaa­ra: Ei pidä uskoa, mitä leh­dis­sä ker­ro­taan. Outi oli anta­nut ies­tin valio­kun­ta­neu­vok­sel­le tar­koi­tuk­se­na, että se jae­taan koko valio­kun­nal­le. Eihän sitä ehdo­tus­ta voi­nut muil­ta miten­kään sala­ta. Kun tekee ehdo­tuk­sen, on aika nor­maa­lia toi­voa, että muut voi­vat sitä tukea. 

        Ja valio­kun­ta­neu­vos­ko oli tämän jäl­keen jaka­nut sen ainoas­taan hal­li­tus­puo­lui­den edus­ta­jil­le? Vai oli­si­ko Alan­ko-Kahi­luo­to kui­ten­kin itse lähet­tä­nyt sen vain osal­le valio­kun­nan jäsenistä?

        Älä viit­si läh­teä tuol­lai­seen vää­ris­te­le­vään spin­nauk­seen mukaan.

          (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

      5. Juha: Ja valio­kun­ta­neu­vos­ko oli tämän jäl­keen jaka­nut sen ainoas­taan hal­li­tus­puo­lui­den edus­ta­jil­le? Vai oli­si­ko Alan­ko-Kahi­luo­to kui­ten­kin itse lähet­tä­nyt sen vain osal­le valio­kun­nan jäsenistä?

        Älä viit­si läh­teä tuol­lai­seen vää­ris­te­le­vään spin­nauk­seen mukaan.

        Perus­tus­la­ki­val­tio­kun­nan puheen­joh­ta­ja Johan­na Oja­la-Nie­me­lä jakoi sen kai­kil­le valio­kun­tien jäse­nil­le eilen vähän ennen valio­kun­nan pää­tös­tä muil­le valio­kun­nan jäsenille

          (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

      6. Osmo Soi­nin­vaa­ra: Ei pidä uskoa, mitä leh­dis­sä ker­ro­taan. Outi oli anta­nut ies­tin valio­kun­ta­neu­vok­sel­le tar­koi­tuk­se­na, että se jae­taan koko valio­kun­nal­le. Eihän sitä ehdo­tus­ta voi­nut muil­ta miten­kään sala­ta. Kun tekee ehdo­tuk­sen, on aika nor­maa­lia toi­voa, että muut voi­vat sitä tukea. 

        Itse­kin seu­ra­sin eilen perus­tus­la­ki­va­lio­kun­nan puheen­joh­ta­ja Johan­na Oja­la-Nie­me­län tie­do­tus­ti­lai­suut­ta jos­sa hän otti kan­taa tuo­hon Outi Alan­ko-Kahi­luo­don säh­kö­pos­tiin ja nime­no­maan Johan­na Oja­la-Nie­me­lä pyy­si Outi Alan­ko-Kahi­luo­toa toi­mit­ta­maan säh­kö­pos­tin perus­tus­la­ki­va­lio­kun­nan puheen­joh­ta­ja Oja­la-Nie­me­läl­le joka kopioi ja jakoi Alan­ko-Kahi­luo­don säh­kö­pos­ti vies­tin valio­kun­ta­neu­vok­sel­le joka jakoi sen kai­kil­le valio­kun­nan jäse­nil­le. Nime­no­maan puheen­joh­ta­ja Johan­na Oja­la-Nie­me­lä oli täs­sä aloit­teel­li­nen eikä niin­kään Outi Alan­ko-Kahi­luo­to. Oja­la-Nie­me­lä kyl­lä myös tote­si että valio­kun­nan­jä­se­net eivät saa valio­kun­nan sään­tö­jen mukai­ses­ti kysyä asias­ta oman edus­kun­ta­ryh­män kan­taa joten tämän­kin Outi Alan­ko-Kahi­luo­don säh­kö­pos­ti oli erään­lais­ta pai­nos­tus­ta jon­ka valio­kun­nan puheen­joh­ta­ja Oja­la-Nie­me­lä kui­ten­kin päät­ti jakaa kai­kil­le valio­kun­nan jäse­nil­le. Mitä miel­tä Osmo Soi­nin­vaa­ra on sii­nä että Outi Alan­ko-Kahi­luo­to valio­kun­nan­jä­se­ne­nä toi­mi vas­toin valio­kun­nan­sään­tö­jä johon myös valio­kun­nan puheen­joh­ta­ja Johan­na Oja­la-Nie­me­lä on otta­nut sel­vän kan­nan että tämä oli sään­tö­rik­ko­mus valio­kun­nan­jä­se­nel­tä joka yrit­ti ulko­par­la­men­taa­ri­sel­la taval­la vai­kut­taa valio­kun­nan kan­nan­muo­dos­ta­mi­seen (siis Alan­ko-Kahi­luo­dol­ta ja leh­dis­töl­tä joka tämän säh­kö­pos­ti­vies­tin jul­kai­si jos­sa oli lei­mal­la mer­kit­ty­jä salai­sia asia­kir­jo­ja ) kos­ka perus­sään­tö on puo­lue­po­li­ti­koin­nin jät­tä­mi­nen juu­ri perus­tus­la­ki­va­lio­kun­nas­sa koko­naan pois kos­ka kyses­sä on perus­tus­lain par­la­men­taa­ri­nen kont­rol­lia val­vo­va valio­kun­ta. Eli val­tio­sään­tö­kon­rol­li mekanismi. 

        Kui­ten­kin olen itse sitä miel­tä että Pek­ka Haa­vis­ton tapauk­sen käsit­te­ly valio­kun­nas­sa oli lii­an­kin pit­kä­ai­ka mut­ta eikö sekin joh­tu­nut sii­tä että valio­kun­tien jäsen­ten tilal­le oli otet­tu col­vid-19 pan­de­mian takia vara­jä­se­niä joka oli sinän­sä toi­men­pi­tee­nä poik­keus­el­lis­ta. Tämän­kin vara­jä­sen­ten poik­keuk­sel­li­sen suu­ri vara­jä­sen­ten mää­rä (15 kpl) oli juu­ri pan­de­mia tapauk­seen liit­ty­vä poik­keus­el­li­nen toi­men­pi­de. Tämän vah­vis­ti tänään (10.12.2020) tie­do­tus­ti­lai­suu­des­sa Edus­kun­nan puheen­joh­ta­ja Anu Vehviläinen. 

        Johan­na Oja­la-Nie­me­län ja Anu Veh­vi­läi­sen kom­men­tit ovat kat­sot­ta­vis­sa edel­leen Yle Areenasta

        Sinän­sä Haa­vis­ton vir­ka­vir­he oli niin pie­ni joten en itse koko pro­ses­sin aika­na seu­ra­nee­na sitä edes kuvi­tel­lut mene­vät val­ta­kun­na­noi­keu­teen. Tie­täen sen että koko val­ta­kun­na­noi­keus on kokoon­tu­nut vain Suo­men itse­näi­syy­den ajan 4 ker­taa. Ensim­mäi­sen ker­ran 1933 kun apu­lais­maa­ta­lous­mi­nis­te­ri Juho Niuk­ka­nen oli­si vää­ren­tä­nyt val­tio­neu­vos­ton kokous­pöy­tä­kir­ja ja lopul­ta tämän­kin väi­te oli mus­ta­maa­laus­ta hän­tä vas­taan joka oli tuol­loin kan­sal­lis­so­sia­lis­te­ja lähel­lä ole­van toi­mit­ta­jan mus­ta­maa­laus­kam­pan­ja ja 3 muu­ta val­ta­kun­na­noi­keu­den tapaus­ta liit­tyi ihan puh­taas­ti talou­del­li­seen kor­rup­tioon (Sala­put­ki­jut­tu (1953), Käti­lö­opis­ton jut­tu (1961) ja Juhan­ta­lo tapaus (1993).

        Tämä Haa­vis­ton tapaus muis­tut­taa kyl­lä enem­män Juho Niuk­ka­sen tapaus­ta vuo­del­ta 1933 jos­sa kaik­ki syyt­teet kaa­tui­vat valtakunnanoikeudessa. 

        Miten Osmo Soi­nin­vaa­ra itse näkee sen että miten nime­no­maan perus­tus­la­ki­va­lio­kun­nan toi­min­taa on täs­sä koh­taa syy­tä kehittää?

          (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  2. Jos ker­ran PeV on näin poli­ti­soi­tu­nut, eikö Val­ta­kun­na­noi­keus oli­si Pek­ka Haa­vis­tol­le foo­ru­mi jos­sa asia juri­di­ses­ti ja asial­li­ses­ti arvioi­daan. Edus­kun­ta kai voi vie­lä sur­kean eli­men­sä sot­kun kor­ja­ta ja käyn­nis­tää rei­lun prosessin.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

    1. Mik­koIM:
      Jos ker­ran PeV on näin poli­ti­soi­tu­nut, eikö Val­ta­kun­na­noi­keus oli­si Pek­ka Haa­vis­tol­le foo­ru­mi jos­sa asia juri­di­ses­ti ja asial­li­ses­ti arvioi­daan. Edus­kun­ta kai voi vie­lä sur­kean eli­men­sä sot­kun kor­ja­ta ja käyn­nis­tää rei­lun prosessin.

      ​Perus­tus­la­ki­va­lio­kun­ta tote­si että syy­te kyn­nys ei täs­sä koh­taa vaa­di Val­ta­kun­na­noi­keu­den kokoon­tu­mis­ta. Val­tio­neu­vos­ton jäse­nil­lä on kor­keam­pi syy­te­suo­ja kuin vir­ka­mie­hil­lä. Myös Tasa­val­lan pre­si­dent­til­lä on kor­keam­pi syy­te­suo­ja ja sii­hen tar­vi­taan kui­ten­kin kol­men nel­jäs­osan enem­mis­tö ja val­tio­neu­vos­ton jäse­nel­le taas yksin­ker­tai­nen enemmistö .

      On muis­tet­ta­va että Val­ta­kun­na­noi­keus on kokoon­tu­nut 4 ker­taa Suo­men itse­näi­syy­den ajan Juho Niuk­ka­sen “raa­pu­tus­jut­tu” (1933), Sala­put­ki­jut­tu (1953), Käti­lö­opis­ton jut­tu (1961) ja Kau­ko Juhan­ta­lon tapaus (1993). Juho Niuk­ka­sen pää­tök­ses­tä asian vie­mi­ses­tä Val­ta­kun­na­noi­keu­teen teki tuol­loin teki pre­si­dent­ti Svin­huf­vud (vuo­den 1919 val­tio­muo­don aikana) .

      Syyt­teen nos­ta­mi­ses­ta val­ta­kun­na­noi­keu­des­sa tekee perus­tus­la­ki­va­lio­kun­ta tosin oikeus­kans­le­rin tai edus­kun­nan oikeus­asia­mie­hen ilmoi­tuk­ses­ta tai kym­me­nen kan­san­edus­ta­jan teke­män muis­tu­tuk­sen tai muun valio­kun­tien esit­tä­män tut­kin­ta­pyyn­nön perusteella.Eduskunta äänes­tää menee­kö asia valtakunnanoikeuteen. 

      Vih­reät jät­ti erä­viän mie­li­pi­teen vain sii­hen että toi­mi­ko Pek­ka Haa­vis­ton lain­vas­tai­ses­ti (minis­te­ri­vas­tuu­la­ki) sii­nä että hän siir­si kon­su­li Pasi Tuo­mi­sen pois koko­naan teh­tä­vis­tään. Täs­sä ei vie­lä val­ta­kun­na­noi­keu­teen jou­du­ta vaik­ka siir­to rik­koi lakia mut­ta ei ollut sinän­sä vaka­va­toi­men­pi­de kos­ka se kos­ki virkamiestä. 

      erus­tus­la­ki­va­lio­kun­ta toi­mi oikein ja sen toi­mi­ta on erit­täin toi­mi­va mut­ta se har­voin äänes­tyt­tää lop­pu­tu­lok­ses­ta vaan pyr­kii yksi­mie­li­syy­teen kos­ka sii­nä poli­koin­tia yri­tet­tään vält­tää. Tosin äänes­tys ei ole aina huo­noa asia myös­kään ​Perus­tus­la­ki­va­lio­kun­nas­sa mut­ta ​Perus­tus­la­ki­va­lio­kun­nan luon­ne eri­tyis­val­tio­kun­ta­na ja perus­tus­lain par­la­men­ta­ris­ti­sen val­von­ta eli­me­nä on eri­lai­nen kuin muut val­tio­kun­nat. Yksi­mie­li­syy­teen pää­se­mi­nen on aina parem­pi kuin se että valio­kun­ta pola­ri­soi­tuu puo­lue­po­liit­ti­ses­ti kos­ka se ei ole perus­tus­la­ki­val­tio­kun­nan luonne.

        (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

      1. Hyvä koos­te faktoista.

        PLV:n pää­tös lie­nee ollut jo kom­pro­mis­si. Var­maan lie­vin sana­muo­to johon oppo­si­tio on saa­tu mukaan ja pääs­ty sil­lä yksi­mie­li­seen lausuntoon.

        Vih­rei­den yri­tys lie­ven­tää sana­muo­toa enti­ses­tään näyt­täy­tyy kyl­lä jul­ki­suu­des­sa ilta­lyp­sy­nä ja osoit­taa huo­noa har­kin­taa. Luot­ta­muk­sel­li­sen vies­tin vuo­ta­mi­nen jul­ki­suu­teen taas ei pitäi­si olla kenel­le­kään yllä­tys. Eihän den­ma­rit, vasem­mis­to­liit­to, RKP, kes­kus­ta ole ollen­kaan pahoil­laan jos voi­vat hie­man aut­taa vih­rei­tä kom­pas­tu­maan omaan näp­pä­ryy­teen­sä, vaa­lit­kin tulossa.

        Ja kuten Lau­ri Nur­mi tänään kir­joit­taa täl­lai­set vuo­dot ovat demo­kra­tial­le tarpeellisia.

        Haa­vis­ton pre­si­dent­tiy­del­le PLV:n sana­muo­dol­la ei enää ollut mer­ki­tys­tä, se meni jo syk­syl­lä sil­loin kun sop­pa tuli jul­ki­suu­teen. Poliit­ti­nen muis­ti on Inter­ne­tin myö­tä pidem­pi kuin ennen, ennen päi­vän leh­det kohuot­si­koi­neen hei­tet­tiin ros­kiin mut­ta net­ti ei unohda.

          (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

    2. Mik­koIM:
      Jos ker­ran PeV on näin poli­ti­soi­tu­nut, eikö Val­ta­kun­na­noi­keus oli­si Pek­ka Haa­vis­tol­le foo­ru­mi jos­sa asia juri­di­ses­ti ja asial­li­ses­ti arvioi­daan. Edus­kun­ta kai voi vie­lä sur­kean eli­men­sä sot­kun kor­ja­ta ja käyn­nis­tää rei­lun prosessin.

      Olen täs­tä samaa miel­tä. Haa­vis­ton kan­nal­ta oli­si ollut oikein ja koh­tuul­lis­ta, että asia oli­si vie­ty val­ta­kun­na­noi­keu­teen. Nyt hän jää lop­puiäk­seen löy­sään hir­teen tuol­lai­sen asian takia. Tosi kur­jas­ti hoi­det­tu keissi.

        (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

      1. Daniel Feder­ley: Olen täs­tä samaa miel­tä. Haa­vis­ton kan­nal­ta oli­si ollut oikein ja koh­tuul­lis­ta, että asia oli­si vie­ty val­ta­kun­na­noi­keu­teen. Nyt hän jää lop­puiäk­seen löy­sään hir­teen tuol­lai­sen asian takia. Tosi kur­jas­ti hoi­det­tu keissi.

        Perus­tus­la­ki­va­lio­kun­nan pää­tös oli kyl­lä har­vi­nai­sen yksi­mie­li­nen (vih­rei­den vas­ta­lausees­ta huo­li­mat­ta) sii­tä että syy­te kyn­nys­tä ei minis­te­ri Haa­vis­to ylit­tä­nyt joten oli­si aika outoa mik­si tämä oli­si käsi­tel­ty vie­lä val­ta­kun­na­noi­keu­des­sa. Suo­men itse­näi­syy­den his­to­rias­sa on val­ta­kun­na­noi­keu­des­sa käsi­tel­ty vain 4 tapaus­ta jois­ta yksi syy­te hylät­tiin (Juho Niuk­ka­sen raa­pu­tus tapaus 1933, muis­tut­taa Haa­vis­ton tapaus­ta jos­sa oli myös poliit­ti­nen mus­ta­maa­laus kam­pan­jan makua) ja Sala­put­ki­jut­tu (1953) jos­sa kak­si minis­te­riä Alek­si Aal­to­nen ja Onni Pel­to­nen vapau­tet­tiin val­ta­kun­na­noi­keu­des­sa ja Urho Kiu­kas myös vapau­tet­tiin ns Käti­lö­opis­ton jutus­sa 1961 val­ta­kun­na­noi­keu­den päätöksellä.Vain minis­te­rit Jus­si Raa­ti­kai­nen, Mat­ti Lepis­tö (Sala­put­ki jutus­sa 1953) sekä Aar­re Simo­nen ja Vil­ho Väy­ry­nen (Käti­lö­opis­to jutus­sa 1961) ja vii­mek­si Kau­ko Juhan­ta­lo 1993 ovat tuo­mit­tu val­ta­kun­na­noi­keu­des­sa. Kale­vi Sor­sa oli perus­tus­la­ki­va­lio­kun­nan kuul­ta­va­na 1978 (Valco-skan­daa­lis­sa) jos­ta ei syy­tet­tä nos­tet­tu val­ta­kun­na­noi­keu­teen. Ei tämä Haa­vis­ton tapaus ole sen eri­tyi­nen kuin aiem­min ja näin ollen perus­tus­la­ki­va­lio­kun­ta oli sitä miel­tä ettei vir­ka­ri­kos kyn­nys­tä yli­tet­ty. Koko val­ta­kun­na­noi­keu­den tapauk­set on niin har­vi­nai­sia että nekin on las­ket­ta­va yhden käden sor­mil­la. Ainoa ongel­ma täs­sä­kin koh­taa oli perus­tus­la­ki­va­lio­kun­nas­ta tul­lut vuo­to tie­do­tus­vä­li­siin ja muil­le valio­kun­nan­jä­se­nil­le jot­ka ovat vih­rei­den hal­li­tus­kump­pa­nei­ta ja vih­rei­den eriä­vä mie­li­pi­de kos­ka perus­tus­la­ki­va­lio­kun­ta on pyr­ki­nyt perin­tei­ses­ti yksi­mie­li­syy­teen tai äänes­tä­nyt lopputuloksesta.

          (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

    1. Mikael Calo­nius:

      Vii­vyt­te­ly­syy­tös on vaka­va ja kai­paa lisä­sel­vi­tys­tä. Kuka vii­vyt­te­li, miten ja mil­lä verukkeilla?

      Minus­ta on ihan sel­vää, että vuo­den kes­tä­vä pro­ses­si on ollut tar­peet­to­man hidas. Asia on eden­nyt map­pi ö:n käsit­te­ly­no­peu­del­la, eli on ollut pit­kiä aiko­ja, joi­na asi­aa ei ole valio­kun­nas­sa edes käsi­tel­ty eteenpäin.

        (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

    2. Mikael Calo­nius:
      Vii­vyt­te­ly­syy­tös on vaka­va ja kai­paa lisä­sel­vi­tys­tä. Kuka vii­vyt­te­li, miten ja mil­lä verukkeilla? 

      Sii­tä voi kysyä var­maan val­tio­kun­nan jäse­nil­tä ja puheen­joh­ta­jal­ta. Uskon että colvid-19:lla oli asi­aan myös oma osuus kos­ka kaik­ki valio­kun­nat rajoit­ta­vat kokoon­tu­mi­sia heti kevääs­tä myös edus­kun­nan sisäl­lä. Itse asias­sa tämä oli var­maan syy mik­si tämä kes­ti näin kau­an. Myös vara­jä­sen­ten mää­riä oli lisät­ty niin että hei­dän pereh­dyt­tä­mi­nen valio­kun­nan peli­sään­töi­hin jäi kesken.Eduskunnan puhe­mies Anu Veh­vi­läi­nen tote­si tie­do­tus­ti­lai­suu­des­sa näin 10.12.2020. Löy­tyy Yle Areenasta

        (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  3. Oli­si­ko vih­rei­den jo aika ope­tel­la polii­ti­nen peli? Mitään ei saa­da aikaan ja jat­ku­vas­ti tulee pataan. Täs­sä­kin mene­tet­tiin nyt sit­ten mah­dol­li­ses­ti pre­si­dent­tiys. Samal­la ollaan hal­li­tuk­ses­sa siir­tä­mäs­sä lisää rahaa pois pk:lt. Todel­la surkeaa.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  4. En kuu­lu Vih­reän puo­lu­een äänes­tä­jä­kun­taan. Kuu­lun kui­ten­kin sii­hen osaan oikeis­tos­ta, jol­le täs­sä Al-Hol ‑asias­sa on prio­ri­teet­ti sel­vä: las­ten pelas­ta­mi­nen. He eivät ole kur­jaan tilan­tee­seen­sa itse syyl­li­siä. Kaik­ki muu on sit­ten alis­teis­ta pää­asial­le. Isä­ni, joka on minua huo­mat­ta­vas­ti kon­ser­va­tii­vi­sem­pi, on pit­kään kam­pan­joi­nut­kin jul­ki­suu­des­sa näi­den las­ten pelas­ta­mi­sek­si, minä­kin somes­sa kaveripiirilleni. 

    Jos äite­jä jou­du­taan las­ten kans­sa otta­maan mukaan, niin ote­taan. Kyl­lä Suo­men pitää kye­tä pari­kym­men­tä ihmis­tä tut­ki­maan ja tuo­mit­se­maan. Las­ten huos­taa­no­tos­ta päät­tä­mi­nen taas on sosi­aa­li­toi­men teh­tä­vä, ei poliitikkojen.

    Tilan­ne Al-Holin las­ten pelas­ta­mi­sek­si muis­tut­taa toi­min­nan vai­keus­as­teel­ta pant­ti­van­ki­neu­vot­te­lu­ja Lähi-Idäs­sä, mis­tä suo­ma­lai­sil­la viran­omai­sil­la on joku koke­mus vii­me vuosilta.

    Yli­pään­sä val­tiot jou­tu­vat jos­kus teke­mään asioi­ta, jot­ka eivät ole lakien ja sään­tö­jen mukai­sia. Sään­tö­jen rik­ko­mi­ses­ta on vai­kea teh­dä yleis­pä­te­viä sään­tö­jä. Kuka tahan­sa minis­te­ri (puo­lue­kan­nas­ta riip­pu­mat­ta) voi jou­tua tilan­tee­seen, jos­sa jou­tuu anta­maan käs­ky­jä, joi­ta ei voi kir­ja­ta ylös: useim­min tämä liit­tyy tilan­tee­seen, jos­ta val­tion täy­tyy kye­tä sanou­tu­maan irti tar­vit­taes­sa, säi­lyt­tääk­seen puhe­vä­lit pai­kal­li­siin toimijoihin.

    Las­ten vapaut­ta­mi­nen Syy­rias­ta voi tar­koit­taa epä­vi­ral­lis­ten pai­kal­lis­ten ase­jouk­ko­jen kans­sa sopi­mis­ta, lah­juk­sia ja sala­kul­je­tus­ta. Joku vir­ka­mies jou­tui­si tämän sopan keit­tä­mään. Tämän jää­des­sä kiin­ni tai “sopan kie­hues­sa yli”, val­tion tulee toi­saal­ta sit­ten ehdot­to­mas­ti huo­leh­tia sii­tä, ettei kysei­sen vir­ka­mie­hen tar­vit­se jää­dä kär­si­mään seu­rauk­sis­ta, esi­mer­kik­si siir­tä­mäl­lä hänet uuteen vir­kaan ilman arvon­alen­nus­ta. Tätä muu­ten teh­dään koko ajan esi­mer­kik­si, kun lähe­tys­tö­vir­kai­li­joi­ta kar­koi­te­taan eri­lai­sis­sa kan­sain­vä­li­sis­sä selk­kaus­ti­lan­teis­sa (vrt. Venäjä-EU).

    En ole pääs­syt vie­lä käy­mään läpi Perus­tus­la­ki­va­lio­kun­nan mie­tin­töä ja asian­tun­ti­joi­den kan­nan­ot­to­ja niin tar­kas­ti, että pys­tyi­sin sano­maan onko Haa­vis­to teh­nyt vir­heen, rik­keen tai rikok­sen. Oli­sin iloi­nen, jos jos­tain löy­täi­si kun­nol­la teh­dyn koos­teen ja ana­lyy­sin. Pro­ses­si on kui­ten­kin ollut läpi­po­liit­ti­nen, mikä ei ole edus­kun­nal­le eikä polii­ti­koil­le kun­niak­si (ja kat­son täs­sä eri­tyi­ses­ti pro­ses­sin käynnistäjiin).

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

    1. ij:
      Las­ten vapaut­ta­mi­nen Syy­rias­ta voi tar­koit­taa epä­vi­ral­lis­ten pai­kal­lis­ten ase­jouk­ko­jen kans­sa sopi­mis­ta, lah­juk­sia ja sala­kul­je­tus­ta. Joku vir­ka­mies jou­tui­si tämän sopan keit­tä­mään. Tämän jää­des­sä kiin­ni tai ”sopan kie­hues­sa yli”, val­tion tulee toi­saal­ta sit­ten ehdot­to­mas­ti huo­leh­tia sii­tä, ettei kysei­sen vir­ka­mie­hen tar­vit­se jää­dä kär­si­mään seu­rauk­sis­ta, esi­mer­kik­si siir­tä­mäl­lä hänet uuteen vir­kaan ilman arvon­alen­nus­ta. Tätä muu­ten teh­dään koko ajan esi­mer­kik­si, kun lähe­tys­tö­vir­kai­li­joi­ta kar­koi­te­taan eri­lai­sis­sa kan­sain­vä­li­sis­sä selk­kaus­ti­lan­teis­sa (vrt. Venäjä-EU). 

      Tämä on minus­ta olen­nais­ta koko kei­tok­ses­sa, ja Osmo sivuut­taa tämän proble­ma­tii­kan pää­kir­joi­tuk­ses­saan vali­tet­ta­vas­ti täysin. 

      Minis­te­ri (tai hal­li­tus) voi yrit­tää toi­mia asias­sa salail­len niin, että jos vas­ten­mie­li­set mut­ta tar­peel­li­sek­si koe­tut ope­raa­tiot mene­vät pie­leen, että val­tion ase­ma ei vaa­ran­nu ja peli­va­ra pysyy diplo­ma­tias­sa mak­si­maa­li­se­na kun tar­vit­taes­sa voi­daan kiis­tää osal­li­suus — ja täl­le on jon­kin­lai­nen perustekin. 

      Ja sit­ten on toki inhi­mil­li­nen ja poliit­ti­nen perus­te teh­dä minis­te­ri­nä tai vir­ka­mie­he­nä har­maan alu­een pää­tök­siä siten, että niis­tä ei jää jäl­keä sik­si, että tar­vit­taes­sa voi­daan osoit­taa syyl­li­sek­si joku muu kuin itse. Tämä on ymmär­ret­tä­vää mut­ta ei niin perus­tel­tua kuin, toki epä­mää­räi­nen, ylei­nen etu. 

      Eikä täs­sä tapauk­ses­sa voi vält­tyä aja­tuk­sel­ta että tämä minis­te­rin ja yksit­täi­sen vir­ka­mie­hen hen­ki­lö­koh­tai­nen ase­ma ja sen var­je­lu on ollut asial­le mer­kit­tä­vä seikka.

      Ylei­ses­ti ottaen tapauk­sen olois­sa on mie­les­tä­ni sel­vää, että jos­sain on se pis­te, että yksit­täi­sel­tä vir­ka­mie­hel­tä voi­daan impli­siit­ti­ses­ti tai suul­li­sin ohjein edel­lyt­tää lii­an suur­ta hen­ki­lö­koh­tai­sen ris­kin ottoa tai koh­tuut­to­ma­na pidet­tä­vää vii­da­kon (tai aavi­kon) lakien mukaan ope­roin­tia. En osaa sanoa, että onko se pis­te täs­sä tapauk­ses­sa yli­tet­ty, mut­ta var­sin suu­ri epäi­lys on, että asia ei ole ollen­kaan niin yksin­ker­tai­nen jol­lai­se­na blo­gis­ti pää­kir­joi­tuk­ses­saan sen sivuut­taa lauseel­la “Haa­vis­to siir­si kiu­kut­te­le­van vir­ka­mie­hen toi­siin tehtäviin.” 

      Asias­sa on taval­laan huo­jen­ta­vaa se, että har­maan alu­een toi­min­ta on sel­väs­ti­kin Suo­mes­sa var­sin vähäis­tä. Pää­tel­len sii­tä että, niin minis­te­ri kuin vir­ka­mie­het­kin hoi­ta­vat hys-hys ‑hom­mat näin ama­töö­ri­mäi­ses­ti ja — pää­kir­joi­tus­ta lai­na­tak­se­ni — kiukutellen. 

      Suur­val­loil­la meka­nis­mit niin ope­raa­tioi­den salai­luun kuin vir­ka­mies­ten uudel­leen­si­joit­ta­mi­seen siten, että kaik­ki ovat riit­tä­vän tyy­ty­väi­siä lie­ne­vät vali­tet­ta­vas­ti kehittyneemmät.

        (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

    2. ij:
      En kuu­lu Vih­reän puo­lu­een äänes­tä­jä­kun­taan. Kuu­lun kui­ten­kin sii­hen osaan oikeis­tos­ta, jol­le täs­sä Al-Hol ‑asias­sa on prio­ri­teet­ti sel­vä: las­ten pelas­ta­mi­nen. He eivät ole kur­jaan tilan­tee­seen­sa itse syyl­li­siä. Kaik­ki muu on sit­ten alis­teis­ta pää­asial­le. Isä­ni, joka on minua huo­mat­ta­vas­ti kon­ser­va­tii­vi­sem­pi, on pit­kään kam­pan­joi­nut­kin jul­ki­suu­des­sa näi­den las­ten pelas­ta­mi­sek­si, minä­kin somes­sa kaveripiirilleni. 

      Toki oikeus­val­tios­sa kai­ken viran­omais­työn pitää perus­tua lakiin. Täs­tä ei ole poik­keuk­sia edes lap­sia pelas­tet­taes­sa. Perus­tus­la­ki­va­lio­kun­ta­han ei arvioi­nut Haa­vis­ton motii­ve­ja, vaan sitä rikot­tiin­ko lakia. Ja lakia rikot­tiin. Ei sil­lä motii­vil­la ole mitään väliä eivät­kä hyvät aiko­muk­set pyhi­tä keinoja.

        (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

      1. Peter: Toki oikeus­val­tios­sa kai­ken viran­omais­työn pitää perus­tua lakiin. Täs­tä ei ole poik­keuk­sia edes lap­sia pelas­tet­taes­sa. Perus­tus­la­ki­va­lio­kun­ta­han ei arvioi­nut Haa­vis­ton motii­ve­ja, vaan sitä rikot­tiin­ko lakia. Ja lakia rikot­tiin. Ei sil­lä motii­vil­la ole mitään väliä eivät­kä hyvät aiko­muk­set pyhi­tä keinoja. 

        Itse asias­sa his­to­rial­li­ses­ti ihmi­soi­keus­ky­sy­myk­sis­sä on lain rik­ko­mis­ta usein pidet­ty moraa­li­ses­ti hyväk­syt­tä­vä­nä… Jos­kus tämän seu­rauk­se­na on nii­tä lake­ja sit­ten muutettu.

          (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

      2. Vil­le: Itse asias­sa his­to­rial­li­ses­ti ihmi­soi­keus­ky­sy­myk­sis­sä on lain rik­ko­mis­ta usein pidet­ty moraa­li­ses­ti hyväk­syt­tä­vä­nä… Jos­kus tämän seu­rauk­se­na on nii­tä lake­ja sit­ten muutettu. 

        On hie­man vai­kea uskoa, että Jolon pant­ti­van­ki­krii­sin (2000), Kale­van paris­kun­nan vapaut­ta­mi­sen (2013) tai Anton-pojan pelas­tuso­pe­raa­tios­sa (2009) pys­tyt­tiin nou­dat­ta­maan lake­ja ja ase­tuk­sia. Välil­lä Suo­men­kin viran­omai­set jou­tu­vat toi­mi­maan ympä­ris­tös­sä, jos­sa eivät lait ja ase­tuk­set auta. Syy­ria on var­mas­ti yksi niistä.

          (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

      3. Ihmeel­lis­tä kuin­ka argu­men­tit ovat kään­ty­vät vuo­des­sa pää­lael­leen. Lap­set­han piti alun­pe­rin pelas­taa, kos­ka laki suo­ras­taan käs­kee ja pak­ko­han lake­ja on nou­dat­taa. Nyt tämä on kään­ty­nyt 180-astet­ta eli lap­sia pelas­tet­taes­sa ei oikeas­taan pidä miet­tiä lakeja.

        Tämä on jää­nyt yleis­fii­lin­gik­si Haa­vis­ton kan­nat­ta­jien selittelystä.

        Jos per­sut pää­se­vät hal­li­tuk­seen, niin kuin­ka­han monen mie­les­tä minis­te­reil­lä pitää olla mah­dol­li­suus pääs­tä vir­ka­mie­his­tä eroon kuin nap­pia pai­na­mal­la? Eikö nel­jä vuot­ta Trum­pia ole osoit­ta­nut, että vir­ka­mies­ten siir­te­lyl­le ja erot­ta­mi­sel­le on oikeas­taan ihan hyvä olla jarruja?

          (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  5. Ja lopul­ta vih­reät onnis­tu­vat näyt­tä­mään syyl­li­sil­tä johon­kin ja kaik­ki jot­ka oli­vat mus­ta­maa­lauso­pe­raa­tios­sa aktii­vi­sia nau­ra­vat par­taan­sa pääs­ty­ään kuin koi­rat verä­jäs­tä, kun mikään media ei uuti­soi asi­aa tuol­ta kan­til­ta. Vih­reil­tä puut­tuu peliä­ly ja sit­ten vie­lä lopu­ton hyvä­us­koi­suus joh­taa sii­hen, että tei­dät vede­tään kölin alta ker­ta toi­sen­sa jäl­keen ja sit­ten yhä luu­let­te vihol­li­sen ole­van ystä­vä. Haa­vis­to teki mitä piti tuos­sa asias­sa vaik­ka kii­tok­set oli­vat vähän eri­koi­set. Itse sit­ten kri­ti­soi­sin ulko­mi­nis­te­rin puhei­ta ihmi­soi­keuk­sia kun­nioit­ta­vas­ta USA:n lei­ris­tä ja esi­mer­kik­si Suo­men ase­kau­pois­ta emiraateille.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

    1. kel­la­ris­ta:
      Itse sit­ten kri­ti­soi­sin ulko­mi­nis­te­rin puhei­ta ihmi­soi­keuk­sia kun­nioit­ta­vas­ta USA:n lei­ris­tä ja esi­mer­kik­si Suo­men ase­kau­pois­ta emiraateille. 

      Nuo ase­kau­pat Ara­bie­mii­ri­kun­tiin ei teh­ty Pek­ka Haa­vis­ton minis­te­ri kau­te­na vaan Timo Soi­nin ja puo­lus­tus­mi­nis­te­ri Jus­si Nii­nis­tön kausilla.

        (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  6. Rei­luu­den nimis­sä vas­ta­vuo­roi­ses­ti kysei­sen vir­ka­mie­hen ver­sio tapahtumista:

    Tuo­mi­nen kat­soi, ettei pää­tök­siä kotiut­ta­mi­ses­ta tule teh­dä vain kon­su­li­pal­ve­lu­lain perus­teel­la ja viran­omais­pää­tök­se­nä, vaan asias­sa tuli teh­dä val­tio­neu­vos­ton pää­tös, joka jou­lu­kuus­sa 2019 teh­tiin­kin. Tuo­mi­nen noja­si asias­sa sil­loi­sen pää­mi­nis­te­rin Ant­ti Rin­teen (sd) aiem­piin puhei­siin sii­tä, ettei al-Holis­sa ole­via suo­ma­lai­sia kotiu­te­ta kon­su­li­pal­ve­lu­lain perusteella”

    Siis vir­ka­mies kat­soi että kon­su­li­pal­ve­lu­la­ki ei tai­vu sii­hen mitä Haa­vis­to halusi eli pää­tök­sen teke­mi­nen vir­ka­vas­tuul­la kon­su­li­pal­ve­lu­lain perus­teel­la, vaan halusi saa­da hal­li­tuk­sel­ta sel­vän poliit­ti­sen pää­tök­sen tai aina­kin sel­vän kir­jal­li­sen käs­kyn Haa­vis­tol­ta. Ei tämä kuu­los­ta mil­tään nis­kot­te­lul­ta esi­mies­tä kohtaan.

    Ja jär­jel­lä aja­tel­tu­na jos minis­te­ri halu­aa vir­ka­mie­hen teke­vän vir­ka­vas­tuul­la pää­tök­sen niin eihän minis­te­ri sil­loin voi sanel­la mikä se pää­tös pitää olla. Eri asia jos on ole­mas­sa poliit­ti­nen pää­tös jon­ka vir­ka­mies toteuttaa.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

    1. Näin se minun­kin käsi­tyk­se­ni mukaan meni: Haa­vis­to vaa­ti vir­ka­mies­tä teke­mään jotain, mikä vir­ka­mie­hen mukaan oli lain­vas­tais­ta, ja sen jäl­keen Haa­vis­to siir­si mai­ni­tun vir­ka­mie­hen syrjään.

      Olet Osmo täy­sin oikeas­sa sii­nä, että minis­te­ri on esi­mies, ja hänen mää­räyk­siin totel­laan. Jos mää­räyk­siä ei nou­da­te­ta, niin minis­te­ril­lä on oikeus käyt­tää direk­tio-oikeut­ta ja ohja­ta vir­ka­mies mui­hin teh­tä­viin. Tosin jos minis­te­rin anta­ma mää­räys on (mah­dol­li­ses­ti) lain­vas­tai­nen, niin edel­lä mai­nit­tu kään­tyy päin­vas­toin. En itse­kään nou­dat­tai­si esi­mies­tä­ni hänen antaes­saan lain­vas­tai­sia ohjei­ta, jois­ta minä kan­tai­sin vastuun.

      Hyvin monel­le asia näyt­täy­tyy juu­ri siten että lain­mu­kai­suus oli vaa­ran­tu­nut tai vähin­tään­kin epä­sel­vää, mis­tä huo­maut­ta­mi­ses­ta ran­gais­tiin. Täs­sä­kin tilan­tees­sa oli­si ollut vih­reil­le edul­li­sem­paa esit­tää nimel­li­nen pahoit­te­lu tapah­tu­nees­ta ja jat­kaa eteen­päin. Ulos­päin tämä näyt­täy­tyy hel­pos­ti monel­le siten, ettei laki ole­kaan sama kai­kil­le. Se taas on ongel­mal­lis­ta, kos­ka vih­reät ovat olleet hyvin huo­lis­saan (mui­den) oikeu­den­ta­jus­ta sekä Suo­mes­sa että ulkoi­mail­la. Tätä vie­lä kär­jis­tää alla ole­va “mahdollinen_altistuminen” nimi­mer­kin kom­ment­ti, jos­sa yri­te­tään lei­ma­ta muut jol­la­kin taval­la per­soo­nal­taan vial­li­sik­si kos­ka he vas­tus­ta­vat Haavistoa. 

      Kai­ken kaik­ki­aan surul­li­nen tilan­ne — eten­kin, kos­ka Haa­vis­to on mie­les­tä­ni har­vo­ja suo­ma­lai­sia vih­rei­tä, jol­la on ava­ra­kat­sei­suut­ta ja valtiopäämiesmäisyyttä.

        (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

      1. Ei sitä toi­men­pi­det­tä ylei­ses­ti pidet­ty lain­vas­tai­se­na. Lakia sää­det­täes­sä ei voi­da huo­mioi­da kaik­kia tapauk­sia, miten sitä käy­te­tään. Toi­nen vir­ka­mies toteut­ti teh­tä­vän ja maan hal­li­tus siu­na­si sen ja vie­lä eduskuntakin.

          (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

      2. Osmo Soi­nin­vaa­ra:
        Ei sitä toi­men­pi­det­tä ylei­ses­ti pidet­ty lain­vas­tai­se­na. Lakia sää­det­täes­sä ei voi­da huo­mioi­da kaik­kia tapauk­sia, miten sitä käy­te­tään. Toi­nen vir­ka­mies toteut­ti teh­tä­vän ja maan hal­li­tus siu­na­si sen ja vie­lä eduskuntakin.

        Riko­se­päi­ly­hän oli vas­ta tätä myö­hem­mäs­tä tilan­tees­ta, vas­ta tuon teh­tä­vien siir­ron jälkeen.

        Kiis­ta­na­lai­nen työ­teh­tä­vä oli sil­loin jo siir­ret­ty toi­sel­le vir­ka­mie­hel­le joka siir­to oli lail­lis­ta teh­dä. Sii­tä huo­li­mat­ta Haa­vis­to oli lisäk­si siir­tä­mäs­sä kyseis­tä vir­ka­mies­tä koko­naan toi­siin teh­tä­viin perus­tee­na luot­ta­mus­pu­la joka ei siis kel­van­nut lain mukaan mukaan syyk­si ja sii­tä tuo PLV:n pää­tös tuli. Ja maal­lik­ko­na tuos­sa Haa­vis­ton luot­ta­mus­pu­las­sa on kyl­lä kos­ton makua.

        Vaik­ka kiel­tä­mät­tä yllä­tyin jo sii­tä­kin että on lail­lis­ta vaih­taa toi­nen vir­ka­mies tilan­tees­sa jos­sa yksi vir­ka­mies kiel­täy­tyy teh­tä­väs­tä arvion­sa mukaan lain­vas­tai­se­na. Toi­saal­ta ei tuo kovin huo­nol­ta kuu­los­ta, täy­tyy­hän minis­te­ril­lä olla val­taa­kin virastossa.

        Joka tapauk­ses­sa tyy­lik­käin­tä oli­si ollut teh­dä se mihin lopul­ta pää­dyt­tiin­kin, poliit­ti­nen pää­tös jon­ka perus­teel­la toi­mia. Se teki mer­ki­tyk­set­tö­mäk­si sen arve­lun mihin asti taval­li­sen vir­ka­mie­hen har­kin­ta­val­ta kon­su­li­pal­ve­lu­lain mukaan riittää. 

        Huo­mio­nar­vois­ta on lisäk­si pää­mi­nis­te­ri Rin­teen kan­ta että kon­su­li­pal­ve­lu­lail­la ei tuo­ta hakua voi­da teh­dä. Rin­ne on laki­mies toi­sin kuin Haa­vis­to. Se tekee mie­les­tä­ni aika ymmär­ret­tä­väk­si vir­ka­mie­hen vaa­ti­muk­sen poliit­ti­ses­ta pää­tök­ses­tä selkanojakseen.

          (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

      3. Osmo Soi­nin­vaa­ra:
        Ei sitä toi­men­pi­det­tä ylei­ses­ti pidet­ty lain­vas­tai­se­na. Lakia sää­det­täes­sä ei voi­da huo­mioi­da kaik­kia tapauk­sia, miten sitä käy­te­tään. Toi­nen vir­ka­mies toteut­ti teh­tä­vän ja maan hal­li­tus siu­na­si sen ja vie­lä eduskuntakin. 

        Et kai sen­tään ehdo­ta, että vir­ka­mie­hen pitää totel­la hänen oman tul­kin­tan­sa mie­les­tä [jon­kun] lain vas­tai­sia käs­ky­jä, kos­ka minis­te­ri tie­tää paremmin?

          (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

      4. Sylt­ty: Et kai sen­tään ehdo­ta, että vir­ka­mie­hen pitää totel­la hänen oman tul­kin­tan­sa mie­les­tä [jon­kun] lain vas­tai­sia käs­ky­jä, kos­ka minis­te­ri tie­tää paremmin? 

        Aika hel­pos­ti voi kiel­täy­tyä mones­ta asias­ta, jos voi vedo­ta vain omaan tul­kin­taan­sa asias­ta. Minis­te­riöis­sä luu­li­si ole­van mah­dol­lis­ta tukeu­tua laa­jem­paan asian­tun­te­muk­seen kuin vain omaan mutuun (minis­te­rin tai alai­sen sellaiseen). 😉

          (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

      5. Vil­le: Aika hel­pos­ti voi kiel­täy­tyä mones­ta asias­ta, jos voi vedo­ta vain omaan tul­kin­taan­sa asias­ta. Minis­te­riöis­sä luu­li­si ole­van mah­dol­lis­ta tukeu­tua laa­jem­paan asian­tun­te­muk­seen kuin vain omaan mutuun (minis­te­rin tai alai­sen sellaiseen). 

        Tuo­mis­to veto­si muun muas­sa pää­mi­nis­te­ri Rin­teen jul­ki­suu­des­sa ker­to­maan kan­taan jon­ka mukaan kon­su­li­pal­ve­lu­lain poh­jal­ta ei voi­da toi­mia. Rin­ne on kou­lu­tuk­sel­taan juris­ti jota Tuo­mis­to tai Haa­vis­to eivät ole mut­ta ennen kaik­kea edus­taa kaik­kein ylin­tä poliit­tis­ta joh­toa. Ja Tuo­mis­to oli halu­kas toi­mi­maan mut­ta edel­lyt­ti poliit­ti­sel­ta joh­dol­ta mää­räys­tä. Haa­vis­ton tavoi­te taas oli saa­da Tuo­mis­to teke­mään pää­tös omal­la vastuullaan.

        Se mitä PLV sit­ten tote­si lain­vas­tai­sek­si oli pal­jon mie­len­kiinn­ot­to­mam­paa ja tapah­tui myö­hem­min kun al-Hol teh­tä­vät oli jo siir­ret­ty pois Tuo­mis­tol­ta. Sen jäl­kei­sil­le teh­tä­vän­jär­jes­te­lyil­le PLV ei näh­nyt lain­mu­kais­ta syy­tä jota Haa­vis­ton mai­nit­se­ma luot­ta­mus­pu­la ei ole. 

        Lain suh­teen­han asia on nyt jok­seen­kin tapu­tel­tu mut­ta kyl­lä Haa­vis­ton tur­hau­tu­mi­nen on sil­ti jos­sa­kin mää­rin ymmär­ret­tä­vää­kin. Näyt­tää sil­tä että minis­te­rin mah­dol­li­suu­det vas­ta­ha­kois­ta minis­te­riön vir­ka­mie­his­töä vas­taan yksin­ker­tai­ses­ti ovat hei­kot. Ei tämä pel­käs­tään Haa­vis­ton ongel­ma ole. Soi­ni naut­ti unel­mas­taan jääh­dyt­te­ly­vi­ras­saan ulko­mi­nis­te­ri­nä eikä toden­nä­köi­ses­ti pal­joa häi­rin­nyt minis­te­riön vir­ka­mie­his­tön arkea. PS/Sin minis­te­ri Lind­ström yrit­ti oman/omien puo­luei­den­sa lin­jaus­ten mukai­ses­ti kiris­tää hen­keen ja ter­vey­teen koh­dis­tu­vien rikos­ten ran­gais­tuk­sia mut­ta ei saa­nut mitään otet­ta vas­ta­ha­koi­seen vir­ka­mie­his­töön­sä. Seu­raa­jan, minis­te­ri Häk­kä­sen käyn­nis­tä­mä lap­siin koh­dis­tu­vien sek­su­aa­li­ri­kos­ten kiris­tä­mi­nen taas kään­tyi minis­te­riös­sä pää­lael­leen kuten äsket­täin uuti­soi­tiin. Ber­ner sai minis­te­riön­sä moti­voi­tua hyvään uudis­tus­vauh­tiin ehkä sik­si että yksi­tyis­te­tyis­te­tyi­den lai­tos­ten joh­dos­sa oli­si avau­tu­nut nykyi­sil­le vir­ka­mie­hil­le hou­kut­te­le­via työ­paik­ko­ja. Aikai­sem­min Mer­ja Kyl­lö­nen ajoi aina­kin ajo­kort­ti­uu­dis­tuk­sen peruu­tuk­sen läpi suo­ras­taan ihail­ta­valls tar­mol­la, jakaen yhdet potkutkin. 

        Ja jos TV-sar­ja “Yes mr Pri­me Minis­ter” kuvas­taa sin­ne­päin­kään todel­li­suut­ta niin ei se ongel­ma Suo­meen rajoitu.

          (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

      6. Vil­le: Aika hel­pos­ti voi kiel­täy­tyä mones­ta asias­ta, jos voi vedo­ta vain omaan tul­kin­taan­sa asias­ta. Minis­te­riöis­sä luu­li­si ole­van mah­dol­lis­ta tukeu­tua laa­jem­paan asian­tun­te­muk­seen kuin vain omaan mutuun (minis­te­rin tai alai­sen sellaiseen). 

        Ilman muu­ta vir­ka­mie­hen pitää teh­dä myös oma tul­kin­tan­sa lain­mu­kai­suu­des­ta ja esit­tää tar­vit­taes­sa eriä­vä mie­li­pi­de vält­tyäk­seen vir­ka­vas­tuul­ta. Tun­net­tu esi­merk­ki tai­taa olla tal­vi­so­dan rau­ha, johon esit­te­li­jä jät­ti kai eriä­vän mie­li­pi­teen. Sit­ten jos käs­ky käy sitä pitää, ehkä ääri­ti­lan­tei­ta lukuu­not­ta­mat­ta nou­dat­taa. Täs­sä­hän vir­ka­mies edel­lyt­ti poliit­ti­sen tahon päätöstä.

        Soi­ni­vaa­ral­ta on lii­oit­te­lua tode­ta tuos­sa jutus­sa, että asian­tun­ti­joi­den mukaan Haa­vis­to ei oli­si syyl­lis­ty­nyt mihin­kään. Osa asian­tun­ti­jois­ta esi­mer­kik­si enti­nen oikeus­kans­le­ri Jonk­ka ehkä kat­soi­vat, että syy­te­kyn­nys ylit­tyi, suu­ri osa että lakia on rikot­tu, mut­ta minis­te­rin koro­tet­tu syy­te­kyn­nys ei ylit­ty­nyt sekä osa oli sitä miel­tä, mm. perus­oi­keus­myön­tei­nen (las­ten oikeu­det) tul­kin­ta huo­mioi­den lakia ei ollen­kaan rikottu.

        Itse kuu­lun sii­hen vähem­mis­töön, jon­ka mie­les­tä perus­tus­la­ki­tuo­miois­tuin oli­si hyvä asia. Perus­tus­la­ki­va­lio­kun­ta on kui­ten­kin useim­mi­ten pys­ty­nyt toi­mi­maan uskot­ta­vas­ti ei-poliit­ti­ses­ti. Täs­sä oli kai hou­ku­tus lii­an suu­ri poli­ti­koin­tiin (kai­kes­ta huo­li­mat­ta sehän on polii­tik­ko­jen lei­pä­la­ji), kun kysees­sä oli mui­den uhka ja vih­rei­den toi­vo Nii­nis­tön seuraajaksi…En ole vih­reä, mut­ta hyväk­syn perus­tus­la­ki­va­lio­kun­nan kan­nan sii­tä, että minis­te­ri­syyt­teen kyn­nys ei ylit­ty­nyt. Poliit­ti­nen vas­tuu kuu­luu poli­tik­ko­jen pää­tet­tä­väk­si. Edus­kun­ta päät­ti nyt, että luot­taa Haa­vis­toon, mut­ta ei muri­noit­ta. Vih­reil­le ja tie­tys­ti ennen­kaik­kea Haa­vis­tol­le tuo oli hyvin har­mil­li­nen tapaus.

          (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

      7. Jos perus­tus­la­ki­va­lio­kun­nan teh­tä­vät annet­tai­siin perus­tus­la­ki­tuo­miois­tui­mel­le, jol­le siis tuli­si huo­mat­ta­vaa lain­sää­dän­tö­val­taa — perus­tus­lain tul­kin­ta nimit­tä “elää ajas­sa” — sil­loin tyie­tyys­ti jnousi­si esiin kysy­mys, kuka nämä val­lan­käyt­tä­jät valit­see. Yhdys­val­tain tie ei houkuttele.

          (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

      8. Osmo Soi­nin­vaa­ra:
        Jos perus­tus­la­ki­va­lio­kun­nan teh­tä­vät annet­tai­siin perus­tus­la­ki­tuo­miois­tui­mel­le, jol­le siis tuli­si huo­mat­ta­vaa lain­sää­dän­tö­val­taa – perus­tus­lain tul­kin­ta nimit­tä ”elää ajas­sa” – sil­loin tyie­tyys­ti jnousi­si esiin kysy­mys, kuka nämä val­lan­käyt­tä­jät valit­see. Yhdys­val­tain tie ei houkuttele.

        perus­tus­la­ki­tuo­miois­tui­mia löy­tyy pää­asias­sa liit­to­val­tiois­ta (Bel­gia, Itä­val­ta, Sak­sa ja Venä­jä) ja muis­sa liit­to­val­tiois­sa Kor­kein oikeus on val­tio­sään­tö­tuo­miois­tuin kuten Yhdys­val­lois­sa, Kana­das­sa, Sveit­sis­sä, Austra­lias­sa jne). Se mikä oli­si vaih­to­teh­toi­nen mal­li nykyi­sel­le perus­tus­la­ki­va­lio­kun­nal­le oli­si Rans­kan perustuslakineuvosto.

          (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

    2. Lai­naan mie­tin­nön vastalausetta:
      ”Pro­fes­so­ri Oja­nen koros­taa, että samoin on tor­jut­ta­va sel­lai­nen käsi­tys, että viran­omais­ten täl­lais­ten toi­min­ta­vel­vol­li­suuk­sien syn­ty­mi­seen vaa­dit­tai­siin val­tio­neu­vos­ton “poliit­ti­nen pää­tös”, jota kysees­sä ole­va vir­ka­mies vai­kut­taa esi­tut­kin­ta-aineis­ton perus­teel­la edel­lyt­tä­neen las­ten aut­ta­mi­seen täh­tää­vien vir­ka­toi­mien­sa “lail­li­suu­den” edel­ly­tyk­se­nä: ulko­mi­nis­te­ril­lä ja ulko­mi­nis­te­riön vir­ka­mie­hil­lä on vel­vol­li­suus pyr­kiä kai­kin (lail­li­sin) toi­men­pi­tein tur­vaa­maan al-Holis­sa ole­vien suo­ma­lais­ten etua ja oikeuk­sia suo­raan lap­sen oikeuk­sien yleis­so­pi­muk­sen val­tion­si­säis­ten hyväk­sy­mis- ja voi­maan­saat­ta­mis­rat­kai­su­jen sekä perus­tus­lain 22 §:n muo­dos­ta­man nor­mi­ko­ko­nai­suu­den nojal­la.” (PeVM 26/2020 vp, vastalause)

      Siis jos toi­met oli­vat voi­mas­sa ole­van oikeu­den mukai­sia (kuten oli­vat — Haa­vis­ton nimeä­män eri­tyi­se­dus­ta­jan toi­mis­ta­han ole kukaan lail­li­suus­val­vo­ja esit­tä­nyt mitään moit­tei­ta), nii­hin oli vel­vol­li­suus ilman mitään val­tio­neu­vos­ton pää­tös­tä­kin. Toi­saal­ta, val­tio­neu­vos­ton pää­tös ei oli­si muut­ta­nut mitään ei-sal­lit­tua sal­li­tuk­si toi­min­nak­si. Sinän­sä asioi­den oikeus­ti­las­ta sen suh­teen, min­kä­lai­sia toi­men­pi­tei­tä on voi­tu ja pitä­nyt teh­dä, on voi­nut olla perus­tel­lus­ti eri­lai­sia näke­myk­siä, mut­ta PeV:n mie­tin­nös­tä ei tule tukea täl­le kon­su­li­pääl­li­kön vaa­ti­muk­sel­le, että asias­ta oli­si pitä­nyt teh­dä val­tio­neu­vos­ton pää­tös ennen kuin sii­nä oli­si voi­tu toimia.

      ”Val­tio­neu­vos­ton peri­aa­te­pää­tök­sis­tä ei yli­pää­tään ole annet­tu sään­nök­siä val­tio­neu­vos­to­lais­sa tai val­tio­neu­vos­ton ohje­sään­nös­sä. Niis­sä on kysy­mys pikem­min­kin poliit­ti­ses­ta kuin oikeu­del­li­ses­ta pää­tök­sen­teos­ta, vaik­ka peri­aa­te­pää­tök­sen sisäl­tä­mil­lä ohjeil­la saat­taa­kin olla oikeu­del­li­ses­ti sito­vaa vai­ku­tus­ta val­mis­te­lus­ta vas­taa­vien vir­ka­mies­ten toi­min­nas­sa.” (PeVM 26/2020 vp)

        (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

      1. Täs­tä­hän ei edes ollut kyse, esit­tä­nä­si ei ole se Haa­vis­ton lain­vas­tai­nen teko. 

        PLV:n totea­ma lain­vas­tai­suus tuli vas­ta sen jäl­keen kun kysei­set teh­tä­vät oli jo siir­ret­ty toi­sel­le vir­ka­mie­hel­le. Sen jäl­keen ei ollut mitään syy­tä siir­tää vir­ka­mies­tä koko­naan toi­siin teh­tä­viin. Maal­li­kon sil­min se oli ran­gais­tus tai kos­to eikä Haa­vis­to kyen­nyt esit­tä­mään täl­le toi­min­nal­le mitään hyväk­syt­tä­vää syytä.

          (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

      2. Ant­ti Mat­ti­la: mut­ta PeV:n mie­tin­nös­tä ei tule tukea täl­le kon­su­li­pääl­li­kön vaa­ti­muk­sel­le, että asias­ta oli­si pitä­nyt teh­dä val­tio­neu­vos­ton pää­tös ennen kuin sii­nä oli­si voi­tu toimia.

        Nyt siis tar­vit­tai­siin enää aika­ko­ne, jot­ta saa­daan vies­ti­tet­tyä asioi­den oikea tila kon­su­li­pääl­li­köl­le lop­pu­vuo­teen 2019 ja koko epi­so­di väl­tet­täi­siin sil­lä. Ehkä jotain voi­si myös jotain mai­ni­ta Haavistollekin.

        Eli kyl­lä­hän vir­ka­mies­ten täy­tyy kum­min­kin lopul­ta toi­mia pää­osin omien tul­kin­to­jen varas­sa, ei heil­lä ole käy­tet­tä­vis­sä perus­tus­la­ki­va­lio­kun­nan reper­tu­aa­ria asio­ta puntaroimassa.

          (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

      3. Ant­ti Mat­ti­la:
        Lai­naan mie­tin­nön vastalausetta:
        ”Pro­fes­so­ri Oja­nen koros­taa, että samoin on tor­jut­ta­va sel­lai­nen käsi­tys, että viran­omais­ten täl­lais­ten toi­min­ta­vel­vol­li­suuk­sien syn­ty­mi­seen vaa­dit­tai­siin val­tio­neu­vos­ton ”poliit­ti­nen pää­tös”, jota kysees­sä ole­va vir­ka­mies vai­kut­taa esi­tut­kin­ta-aineis­ton perus­teel­la edel­lyt­tä­neen las­ten aut­ta­mi­seen täh­tää­vien vir­ka­toi­mien­sa ”lail­li­suu­den” edel­ly­tyk­se­nä: ulko­mi­nis­te­ril­lä ja ulko­mi­nis­te­riön vir­ka­mie­hil­lä on vel­vol­li­suus pyr­kiä kai­kin (lail­li­sin) toi­men­pi­tein tur­vaa­maan al-Holis­sa ole­vien suo­ma­lais­ten etua ja oikeuk­sia suo­raan lap­sen oikeuk­sien yleis­so­pi­muk­sen val­tion­si­säis­ten hyväk­sy­mis- ja voi­maan­saat­ta­mis­rat­kai­su­jen sekä perus­tus­lain 22 §:n muo­dos­ta­man nor­mi­ko­ko­nai­suu­den nojal­la.” (PeVM 26/2020 vp, vastalause)

        Eikös kyse ollut sii­tä, ettei vir­ka­mie­hen näke­myk­sen mukaan kon­su­li­toi­min­taa kos­ke­va lain­sään­dän­tö mah­dol­lis­ta­nut minis­te­rin vaa­ti­mia toimia?

        Kun esim. ko. asian­tun­ti­jan­kin näke­mys on, että aut­ta­mis­vel­vol­li­suus kos­ki vain “kaik­kia lail­li­sia toi­mia”, niin eikö­hän minis­te­rin oli­si avus­ta­ji­neen pitä­nyt etsiä joku toi­nen laki tai siir­tää vas­tuu mah­dol­li­sis­ta lait­to­muuk­sis­ta jon­kin muun kuin yksit­täi­sen vir­ka­mie­hen har­teil­le. Nyt kui­ten­kin pää­dyt­tiin siir­tä­mään toi­mien lail­li­suut­ta epäi­le­vä vir­ka­mies syrjään.

          (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  7. Haa­vis­ton tut­kin­ta­pyyn­tö teh­tiin päi­vä USAn pre­si­den­tin vir­ka­syy­te­me­net­te­lyn jäl­keen (18. ja 19.12.2019). Oli­si­ko täs­sä kos­ton makua? Ket­kä 10 oli­vat vaa­ti­mas­sa Haa­vis­ton tutkintaa?

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

    1. Timo Pet­tay:
      Haa­vis­ton tut­kin­ta­pyyn­tö teh­tiin päi­vä USAn pre­si­den­tin vir­ka­syy­te­me­net­te­lyn jäl­keen (18. ja 19.12.2019). Oli­si­ko täs­sä kos­ton makua? Ket­kä 10 oli­vat vaa­ti­mas­sa Haa­vis­ton tutkintaa?

      Suo­men edus­kun­nan kan­san­edus­ta­jil­la ei ole kui­ten­kaan äänioi­keut­ta ja mitään vai­kut­ta­mi­sen mah­dol­li­suuk­sia Yhdys­val­tain edus­ta­jain­huo­neen vaa­leis­sa. Yhdys­val­tain pre­si­den­tin Trum­pin vir­ka­syy­te meni nurin Yhdys­val­tain Senaa­tis­sa. Ei näil­lä ole mitään teke­mis­tä tois­ten­sa kans­sa. Yhtä hyvin joku voi teh­dä joh­to­pää­tök­sen että Perun pre­si­den­tin vir­ka­syy­te meni läpi vii­me kuus­sa ja hän jou­tui eroamaan

        (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  8. Koko jupa­kas­ta tulee mie­leen sanon­ta ”hän­tä hei­lut­taa koi­raa”. Vir­ka­mie­hien erot­ta­mat­to­muus on tie­tys­ti pyhä asia, mut­ta että teh­tä­viä­kään ei saa muut­taa ilman asian­omai­sen suos­tu­mus­ta.… anna mun kaik­ki kestää.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

    1. Sano­pa muu­ta. Toi­vot­ta­vas­ti kon­su­li­pääl­lik­kö-Pasi saa myö­hem­min ansion­sa mukaan. Itse­hän oli­sin suo­raan sanot­tu­na vetä­nyt vir­nui­li­jaa tur­paan ja sik­si en ole­kaan sopi­va ministeriksi.

        (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  9. 99 % kan­sa­lai­sis­ta ei muis­ta mis­tä koko tapauk­ses­sa oli kyse, mut­ta suu­rel­la osal­la on asias­ta vank­ka mie­li­pi­de puo­les­ta tai vas­taan. Per­sut lynk­kaa, vih­reät tukee, vasem­mis­to hie­man moit­tii mut­ta tukee jne. 

    Haa­vis­to herät­tää ihmi­sis­sä hyvin voi­mak­kai­ta tun­tei­ta puo­les­ta tai vas­taan. Haa­vis­tos­sa kitey­tyy vas­tus­ta­jil­le kaik­ki, mikä on hei­dän näke­myk­si­ään vas­taan. Haa­vis­to on todel­li­nen punai­nen vaa­te yllät­tä­vän monel­le. Vali­tet­ta­vas­ti tämän takia Haa­vis­ton on tur­ha haa­veil­la pre­si­dent­tiy­des­tä tule­vai­suu­des­sa­kaan. Koko kan­san pre­si­dent­tiä hänes­tä ei saa nykyi­ses­sä poliit­ti­ses­sa ympäristössä.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

    1. Outoa, minul­la on Haa­vis­tos­ta täs­mäl­leen päin­vas­tai­nen kuva. Haa­vis­toa on pidet­ty hyvin sym­paat­ti­se­na mie­he­nä ja erit­täin vähän vihat­tu­na. Vrt. esim. Paa­vo Väy­ry­nen jol­la on suo­ras­taan fanaat­tis­ta vas­tus­tus­ta, Haa­vis­tol­la ei täl­lais­ta laa­jaa vas­tus­tus­ta ole.

      Ja Haa­vis­to sel­vi­si esi­mer­kik­si erit­täin viha­tus­ta Caru­na-kau­pas­ta ilman suo­sion not­kah­dus­ta vaik­ka teki vas­tuu­mi­nis­te­ri­nä epä­on­nis­tu­neen kaupan.

      Vih­reil­tä outo veto uhra­ta ainoa pre­si­dent­ti­pe­li­valt­tin­sa näin. Rat­kai­su­yri­tys sinän­sä oli kuin Kolum­buk­sen muna, suo­ras­taan nero­kas. Vir­ka­mies teki­si vir­ka­vas­tuul­la pää­tök­sen joka pelas­tai­si hal­li­tuk­sen teke­mäs­tä pää­tös­tä joka eri­tyi­ses­ti kes­kus­tan Kul­mu­nil­le oli­si ollut vai­kea. Pie­leen meni se että vir­ka­mies kiel­täy­tyi otta­mas­ta omal­le kon­tol­leen epä­suo­sit­tua pää­tös­tä jon­ka kat­soi kuu­lu­van polii­tik­ko­jen pää­tet­tä­väk­si ja vas­tuul­le. Täs­sä koh­das­sa oli­si pitä­nyt perään­tyä ja vie­dä asia hal­li­tuk­sen pää­tet­tä­väk­si jon­ne se lopul­ta jou­tui kuittenkin.

        (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

      1. K.k.:

        Pie­leen meni se että vir­ka­mies kiel­täy­tyi otta­mas­ta omal­le kon­tol­leen epä­suo­sit­tua pää­tös­tä jon­ka kat­soi kuu­lu­van polii­tik­ko­jen pää­tet­tä­väk­si ja vas­tuul­le. Täs­sä koh­das­sa oli­si pitä­nyt perään­tyä ja vie­dä asia hal­li­tuk­sen pää­tet­tä­väk­si jon­ne se lopul­ta jou­tui kuittenkin.

        vir­ka­mies voi jää­vä­tä itsen­sä pois pää­tök­ses­tä. Minis­te­ri ei voi siir­tää vir­ka­mies­tä koko­naan pois sii­tä hal­lin­non yksi­kös­tä mis­sä vir­ka­mies on viras­sa. Ainoas­taan minis­te­ri voi ottaa uuden vir­ka­mie­hen asian käsit­te­li­jäk­si kun alku­pe­räi­nen vir­ka­mies on jää­vät­ty pois (joko omas­ta tah­to­aan tai minis­te­rin) mut­ta vir­ka­mies­tä ei voi erot­taa eikä koko­naan siir­tää pois. Ulko­mi­nis­te­riös­sä oli 1990-luvul­la hyvin väri­käs vir­ka­mies Ilma­ri Susi­luo­to joka sii­ret­tiin pois ulko­mi­nis­te­riös­tä uuteen vir­kaan Alek­san­te­ri-ins­ti­tuut­tiin. Susi­luo­to ylit­ti mones­sa koh­taa oman vir­ka­mie­hen­sä vel­vol­li­suuk­sia kos­ka esiin­tyi jul­ki­ses­ti tilai­suuk­sis­sa jos­sa käsi­tel­tiin Venä­jän sisä­po­li­tiik­kaa. Tämä ei ole vir­ka­mie­hel­le itse­näi­se­nä toi­mi­ja­na miten­kään mah­dol­lis­ta lain mukaan vaan vir­ka­mies on vir­ka­vel­vol­li­nen nou­dat­ta­maan hal­li­tuk­sen lin­jaa lop­puun asti ellei vir­ka­mies itse eroa virastaan.

          (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  10. Jos Haa­vis­to ei oli­si läh­te­nyt sää­tä­mään Al-Holin las­ten kans­sa, voi­si tilan­ne olla ihan eri. Täy­tyy vaan kysyä oli­ko sen arvois­ta, että nyt pre­si­dent­ti­nä istuu sit­ten Maa­lais­lii­ton Van­ha­nen? Oli­ko tämä vaih­toeh­to Haa­vis­ton mie­les­tä parem­pi? Pitäi­si osa­ta vali­ta taistelunsa.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  11. Haa­vis­ton teke­mis­ten tut­kin­ta oli poli­ti­koin­tia alus­ta loppuun”

    Kur­ja jut­tu, sama tai­si käy­dä myös Rin­teel­le ja Jäät­teen­mäel­le. Jos leik­kiin läh­tee pitä­nee leik­kiä myös kes­tää, tai “when in Rome, do like the romans.”

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  12. Nyt oli arvon blo­gis­til­ta yksi­sil­mäi­nen kan­nan­ot­to, jos­sa ter­mi­no­lo­gias­sa­kin sekoil­tiin. Eihän perus­tus­la­ki­va­lio­kun­ta anna “vapaut­taa tuo­mio­ta”, kun se ei ole tuo­miois­tuin ensin­kään, ja eihän täs­sä asias­sa ole syy­tet­tä­kään nostettu. 

    Pro­ses­si oli hyö­dyl­li­nen, kos­ka sen tulok­se­na minis­te­rin kat­sot­tiin toi­mi­neen lain­vas­tai­ses­ti ja moit­tei­den arvoi­ses­ti, jopa niin, että taval­li­nen vir­ka­mies oli­si pan­tu moi­ses­ta syyt­tee­seen. Tämä on tär­keä tulos, joka aset­taa asiat oikei­siin mit­ta­suh­tei­siin­sa ja antaa kan­san­edus­ta­jien ja änes­tä­jien arvioi­da, kuin­ka suur­ta suu­ren luot­ta­muk­sen Haa­vis­ton ansaitsee. 

    Moni asi­aa tun­te­va kan­san­edus­ta­ja, kuten enti­nen oikeus­mi­nis­te­ri Häk­kä­nen, on ilmais­sut näke­myk­sen, että perus­tusa­ki­va­lio­kun­nan jäsen­ten ei tule käy­dä arvioi­ta­va­na ole­vas­ta asias­ta kes­kus­te­lu­ja kokous­ten ulko­puo­lel­la. Blo­gis­ti esit­ti vas­tak­kai­sen kan­nan, joka oli­si kyl­lä kai­van­nut tuek­seen parem­pia perusteluja. 

    Tie­to­vuo­dot ovat oma asian­sa. Jos­tain syys­tä nii­den tut­kin­taan ja sank­tioi­tiin ei ole luo­tu tehok­kai­ta väli­nei­tä. Soi­sin, että luotaisiin.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

    1. Aika aja­tel­la:
      Nyt oli arvon blo­gis­til­ta yksi­sil­mäi­nen kan­nan­ot­to, jos­sa ter­mi­no­lo­gias­sa­kin sekoil­tiin. Eihän perus­tus­la­ki­va­lio­kun­ta anna ”vapaut­taa tuo­mio­ta”, kun se ei ole tuo­miois­tuin ensin­kään, ja eihän täs­sä asias­sa ole syy­tet­tä­kään nostettu. 

      Pro­ses­si oli hyö­dyl­li­nen, kos­ka sen tulok­se­na minis­te­rin kat­sot­tiin toi­mi­neen lain­vas­tai­ses­ti ja moit­tei­den arvoi­ses­ti, jopa niin, että taval­li­nen vir­ka­mies oli­si pan­tu moi­ses­ta syyt­tee­seen. Tämä on tär­keä tulos, joka aset­taa asiat oikei­siin mit­ta­suh­tei­siin­sa ja antaa kan­san­edus­ta­jien ja änes­tä­jien arvioi­da, kuin­ka suur­ta suu­ren luot­ta­muk­sen Haa­vis­ton ansaitsee. 

      Kyl­lä perus­tus­la­ki­va­lio­kun­ta voi vapaut­taa minis­te­rin jos minis­te­ri ei rik­ko­nut lakia tai sit­ten niin lie­väs­ti ettei se yli­tä val­ta­kun­na­noi­keu­den kokoon­tu­mis­ta. Täl­läi­siä tapauk­sia jos­sa valio­kun­ta on vapau­ta­nut minis­te­rin on tapah­tu­nut myös aiem­min. Esim Kale­vi Sor­san 1978 kos­kien Valco-skan­daa­lia. On mui­ta­kin tapauk­sia jos­sa minis­te­ri on vapau­tet­tu kun näyt­töä ei ole. Valio­kun­ta tekee ikään­kuin esi­tut­kin­nan val­tio­neu­vos­ton jäsen­tä vastaan.Siinä on myös oikeus­kans­le­ri ja oikeus­asia­mies osallisena.

        (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

      1. Rahul Soma­ni: Kyl­lä perus­tus­la­ki­va­lio­kun­ta voi vapaut­taa minis­te­rin jos minis­te­ri ei rik­ko­nut lakia tai sit­ten niin lie­väs­ti ettei se yli­tä val­ta­kun­na­noi­keu­den kokoontumista. 

        Vapaut­taa voi, kyl­lä. Polii­si­kin voi “vapaut­taa” pidät­tä­män­sä epäil­lyn, mut­ta ei polii­si anna vapaut­ta­vaa tuo­mio­ta.

          (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

      2. Aika aja­tel­la: Vapaut­taa voi, kyl­lä. Polii­si­kin voi ”vapaut­taa” pidät­tä­män­sä epäil­lyn, mut­ta ei polii­si anna vapaut­ta­vaa tuo­mio­ta.

        Perus­tus­la­ki­va­lio­kun­ta ei myös­kään anna vapaut­ta­vaa tuo­mio­ta mut­ta minis­te­rin syy­te­suo­ja on niin iso että minis­te­ri vas­tuu­lain mukaan hän­tä vain edus­kun­ta voi äänes­tä­mäl­lä aset­taa syy­tee­seen valtakunnanoikeudessa.

          (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  13. Eihän tämä hyväl­tä näytä. 

    Haa­vis­ton ima­go ja luot­ta­mus heik­ke­ni kun perus­suo­ma­lai­set kyke­ni­vät pit­kit­tä­mään asian käsit­te­lyä koh­tuut­to­mas­ti. Outi Alan­ko-Kahi­luo­to onnis­tui vie­lä nos­ta­maan käsit­te­lyn media­huo­mio­ta taval­la, joka hei­ken­si luot­ta­mus­ta kysei­sen valio­kun­nan ja vih­rei­den tekemiseen.

    Jos perus­suo­ma­lais­ten kat­so­taan onnis­tu­neen täl­lä toi­min­ta­ta­val­la omas­sa tavoit­tees­saan, on loo­gis­ta odot­taa että joku muu jat­kaa samal­la hyväk­si havai­tul­la tiellä. 

    Odo­tan jo nyt, että Hel­sin­gin por­mes­ta­ri­ki­san edel­lä joku/jotkut teke­vät Hal­la-ahos­ta tut­kin­ta­pyyn­tö­jä oikeuskanslerille/poliisille. Aiheel­la ei ole niin väliä, kos­ka tar­koi­tus on vain raken­taa tilan­ne, jos­sa voi­daan sanoa että viran­omai­set tut­ki­vat onko hen­ki­lön toi­min­ta ollut lail­lis­ta. Pelk­kä epäi­lys rikok­ses­ta ohjaa monia äänes­tä­jiä valit­se­maan toi­sen ehdokkaan. 

    En ole kos­kaan äänes­tä­nyt perus­suo­ma­lai­sia, enkä pidä Hal­la-ahoa hyvä­nä por­mes­ta­rieh­dok­kaa­na. Huo­le­ni liit­tyy sii­hen kehi­tyk­seen, jos­sa tutkintapyyntöjen/kantelujen läh­tö­koh­ti­na voi­vat olla vain poliit­ti­set motiivit.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

    1. Minä Oy:

      Odo­tan jo nyt, että Hel­sin­gin por­mes­ta­ri­ki­san edel­lä joku/jotkut teke­vät Hal­la-ahos­ta tut­kin­ta­pyyn­tö­jä oikeuskanslerille/poliisille. Aiheel­la ei ole niin väliä, kos­ka tar­koi­tus on vain raken­taa tilan­ne, jos­sa voi­daan sanoa että viran­omai­set tut­ki­vat onko hen­ki­lön toi­min­ta ollut lail­lis­ta. Pelk­kä epäi­lys rikok­ses­ta ohjaa monia äänes­tä­jiä valit­se­maan toi­sen ehdokkaan. 

      Hal­la-ahos­ta­ei voi teh­dä tut­kin­ta­pyyn­tö­jä oikeus­kans­le­ril­le kos­ka hän ei ole ministeri.Helsingin por­mes­ta­ri ei tai­da olla val­ta­kun­na­noi­keu­den piirissi.

        (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

      1. Rahul Soma­ni: Hal­la-ahos­ta­ei voi teh­dä­tut­kin­ta­pyyn­tö­jä oikeus­kans­le­ril­le kos­ka hän ei ole ministeri.Helsingin por­mes­ta­ri ei tai­da olla val­ta­kun­na­noi­keu­den piirissi. 

        Polii­sil­le voi teh­dä. Esi­merk­ke­jä Hal­la-ahos­ta teh­dyis­tä tutkintapyynnöistä:

        https://demokraatti.fi/halla-aho-professori-teki-tutkintapyynnon-esitutkintaa-ei-kaynnistetty

        https://www.is.fi/kotimaa/art-2000000049906.html

          (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

      2. Rahul Soma­ni: Hal­la-ahos­ta­ei voi teh­dä­tut­kin­ta­pyyn­tö­jä oikeus­kans­le­ril­le kos­ka hän ei ole ministeri.Helsingin por­mes­ta­ri ei tai­da olla val­ta­kun­na­noi­keu­den piirissi.

        Nyt menee minis­te­ri­vas­tuu ja oikeus­kans­le­rin toi­mi­val­ta sekai­sin. Kyl­lä kan­te­lun oikeus­kans­le­ril­le voi teh­dä kenes­tä vain viran­omai­ses­ta tai vir­ka­mie­hes­tä, ja viran­omai­sia ovat kun­tien toi­mie­li­met kuten Hel­sin­gin por­mes­ta­ri (vaik­ka ei siis vir­ka­mies ole­kaan). Val­ta­kun­na­noi­keu­teen toki ei sitä reit­tiä jou­du. Oikeus­kans­le­rin toi­min­taan ei vain koh­dis­tu saman­lais­ta jul­ki­suut­ta kuin PeV:n, joten spin­naus­kei­no­na ei tai­da olla kovin tehokas.

          (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

      3. Ant­ti Mat­ti­la: Nyt menee minis­te­ri­vas­tuu ja oikeus­kans­le­rin toi­mi­val­ta sekai­sin. Kyl­lä kan­te­lun oikeus­kans­le­ril­le voi teh­dä kenes­tä vain viran­omai­ses­ta tai vir­ka­mie­hes­tä, ja viran­omai­sia ovat kun­tien toi­mie­li­met kuten Hel­sin­gin por­mes­ta­ri (vaik­ka ei siis vir­ka­mies ole­kaan). Val­ta­kun­na­noi­keu­teen toki ei sitä reit­tiä jou­du. Oikeus­kans­le­rin toi­min­taan ei vain koh­dis­tu saman­lais­ta jul­ki­suut­ta kuin PeV:n, joten spin­naus­kei­no­na ei tai­da olla kovin tehokas.

        Luit­ko tark­kaan mitä kir­joi­tin. Tote­sin ettei Hel­sin­gin kau­pun­gin (yli­pää­tään kun­tien ja kau­pun­kien kun­nan­joh­ta­jis­ta tai por­mes­ta­reis­ta) por­mes­ta­ria voi tuo­mi­ta val­ta­kun­na­noi­keu­des­sa. En tar­koit­ta­nut että heis­tä ei voi­si teh­dä kan­te­lun oikeuskanslerille.

          (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

      4. Ant­ti Mat­ti­la: Oikeus­kans­le­rin toi­min­taan ei vain koh­dis­tu saman­lais­ta jul­ki­suut­ta kuin PeV:n, joten spin­naus­kei­no­na ei tai­da olla kovin tehokas. 

        Myös oikeus­kans­le­ril­la on omat toi­min­ta alue joka on hyvin sel­vä. Oikeus­kans­le­ri voi kyl­lä antaa minis­te­ril­le /virkamiehellehuomautuksen vaka­vas­ta vir­ka vir­heis­tä ja lai­min­lyön­nis­tä mut­ta se ei vält­tä­mät­tä menee perus­tus­la­ki­va­lio­kun­nan tutkittavaksi.

          (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

      5. Ant­ti Rahul Soma­ni: Hal­la-ahos­ta­ei voi teh­dä­tut­kin­ta­pyyn­tö­jä oikeus­kans­le­ril­le kos­ka hän ei ole ministeri.

        Ant­ti Mat­ti­la: Nyt menee minis­te­ri­vas­tuu ja oikeus­kans­le­rin toi­mi­val­ta sekai­sin. Kyl­lä kan­te­lun oikeus­kans­le­ril­le voi teh­dä kenes­tä vain viran­omai­ses­ta tai vir­ka­mie­hes­tä, ja viran­omai­sia ovat kun­tien toi­mie­li­met kuten Hel­sin­gin por­mes­ta­ri (vaik­ka ei siis vir­ka­mies olekaan). 

        Tar­koi­tin että kan­san­edus­ta­ja Jus­si Hal­la-ahos­ta ei voi teh­dä kan­te­lua oikeus­kans­le­ril­le tai jopa edus­kun­nan oikeus­asia­mie­hel­le. Jus­si Hal­la-aho on vie­lä tois­tai­sek­si kansanedustaja.

          (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

    2. Jos men­nään hiek­ka­laa­tik­ko­leik­kei­hin “opet­ta­ja tuo aloit­ti”, niin tar­kal­leen ottaen se oli vih­reit­ten Heli Jär­vi­nen, joka teki Hal­la-ahos­ta tut­kin­ta­pyyn­nön, joka joh­ti Hal­la-ahon sak­ko­tuo­mioon kor­keim­mas­sa oikeu­des­sa 2012.
      Luon­nol­li­ses­ti perus­suo­ma­lai­set eivät ole unoh­ta­neet tapah­tu­nut­ta ja yhtä luon­nol­li­ses­ti vih­reät eivät unoh­da Haa­vis­ton tapaus­ta, joten on ole­tet­ta­vaa, että tut­kin­ta­pyy­tö­jen ja kan­te­lui­den lin­jal­la jat­ke­taan tulevaisuudessa.

        (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  14. Perus­on­gel­ma on tie­tys­ti että perus­tus­la­ki­va­lio­kun­nal­la yli­pään­sä on mitään teke­mis­tä täl­lais­ten hen­ki­löi­den välis­ten asioi­den sel­vit­tä­mi­ses­sä. Koko hom­man pih­vi oli niin mitä­tön, että ei sen rat­kai­se­mi­seen tar­vi­ta tämän maan ylin­tä perus­tus­la­kia tul­kit­se­vaa elin­tä, vaan ihan taval­li­nen syyt­tä­jä ja tar­vit­taes­sa kärä­jä­oi­keus (ja sii­tä tar­vit­taes­sa nor­maa­lia tie­tä ylös­päin) oli­si riit­tä­nyt. Poliit­ti­nen vas­tuu taas mita­taan luottamusäänestyksessä.

    Minis­te­rien ja kan­san­edus­ta­jien perus­tus­la­ki­va­lio­kun­nan taka­na ole­va syy­te­suo­ja pitäi­si pois­taa koko­naan. Rikok­sia tut­ki­koon ihan taval­li­nen syyt­tä­jä ja tuo­mit­koon ihan taval­li­nen oikeus­lai­tos. Toki jon­kin­lai­nen koro­tet­tu syy­te­kyn­nys voi olla ihan pai­kal­laan kun kui­ten­kin val­tion­joh­dos­sa väki­sin­kin jou­du­taan välil­lä tilan­tee­seen jos­sa jou­du­taan impro­vi­soi­maan eikä aikaa pit­käl­li­sel­le lail­li­suu­den poh­din­nal­le ole. Ja tosi­aan täs­sä­kin tapauk­ses­sa vuo­den miet­ti­mi­sen jäl­keen pro­fes­so­ri­ta­son asian­tun­ti­jat pää­tyi­vät lail­li­suu­den suh­teen eri kan­noil­le; miten voi­daan olet­taa minis­te­rin pää­ty­vän aina oike­aan huo­mat­ta­vas­ti lyhyem­mäs­sä ajas­sa? Äärim­mäi­sen varo­vai­suu­den nou­dat­ta­mi­nen lail­li­suus­ky­sy­myk­sis­sä ei voi olla minis­te­reil­le ainoa vaih­toeh­to kun kan­sa­lai­set ovat hengenvaarassa.

    Perus­tus­la­ki­va­lio­kun­ta kes­kit­ty­köön poh­ti­maan tulee­ko lakie­si­tyk­siä edis­tää nor­maa­lis­sa vai perus­tus­lain säätämisjärjestyksessä.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

    1. ark­ki­teh­ti:
      Perus­on­gel­ma on tie­tys­ti että perus­tus­la­ki­va­lio­kun­nal­la yli­pään­sä on mitään teke­mis­tä täl­lais­ten hen­ki­löi­den välis­ten asioi­den sel­vit­tä­mi­ses­sä. Koko hom­man pih­vi oli niin mitä­tön, että ei sen rat­kai­se­mi­seen tar­vi­ta tämän maan ylin­tä perus­tus­la­kia tul­kit­se­vaa elin­tä, vaan ihan taval­li­nen syyt­tä­jä ja tar­vit­taes­sa kärä­jä­oi­keus (ja sii­tä tar­vit­taes­sa nor­maa­lia tie­tä ylös­päin) oli­si riit­tä­nyt. Poliit­ti­nen vas­tuu taas mita­taan luottamusäänestyksessä.

      Minis­te­rien ja kan­san­edus­ta­jien perus­tus­la­ki­va­lio­kun­nan taka­na ole­va syy­te­suo­ja pitäi­si pois­taa koko­naan. Rikok­sia tut­ki­koon ihan taval­li­nen syyt­tä­jä ja tuo­mit­koon ihan taval­li­nen oikeus­lai­tos. Toki jon­kin­lai­nen koro­tet­tu syy­te­kyn­nys voi olla ihan pai­kal­laan kun kui­ten­kin val­tion­joh­dos­sa väki­sin­kin jou­du­taan välil­lä tilan­tee­seen jos­sa jou­du­taan impro­vi­soi­maan eikä aikaa pit­käl­li­sel­le lail­li­suu­den poh­din­nal­le ole. Ja tosi­aan täs­sä­kin tapauk­ses­sa vuo­den miet­ti­mi­sen jäl­keen pro­fes­so­ri­ta­son asian­tun­ti­jat pää­tyi­vät lail­li­suu­den suh­teen eri kan­noil­le; miten voi­daan olet­taa minis­te­rin pää­ty­vän aina oike­aan huo­mat­ta­vas­ti lyhyem­mäs­sä ajas­sa? Äärim­mäi­sen varo­vai­suu­den nou­dat­ta­mi­nen lail­li­suus­ky­sy­myk­sis­sä ei voi olla minis­te­reil­le ainoa vaih­toeh­to kun kan­sa­lai­set ovat hengenvaarassa.

      Perus­tus­la­ki­va­lio­kun­ta kes­kit­ty­köön poh­ti­maan tulee­ko lakie­si­tyk­siä edis­tää nor­maa­lis­sa vai­pe­rus­tus­lain säätämisjärjestyksessä.

      Sivii­li­kan­teis­sa taval­li­nen kärä­jä­oi­keus on oikea paik­ka sel­vit­tää hen­ki­löi­den väli­siä asioi­ta mut­ta perus­tus­la­ki­va­lio­kun­ta käsit­te­lee hal­lin­nol­li­sia vir­ka­rik­kei­tä (kuten maan­pe­tos, val­tio­pe­tos tai rikos ihmi­syyt­tä vas­taan, tahal­laan tai tör­keäs­tä huo­li­mat­to­muu­des­ta jne) jois­ta val­ta­kun­na­noi­keus tuo­mit­see. Syy­te suo­ja on myös kan­sa­neu­dus­ta­jal­ta jon­ka voi vain edus­kun­ta ottaa pois mut­ta hänet tuo­mi­taan taval­li­ses­sa oikeus­lai­tok­ses­sa. Sikä­li tapauk­set on har­vi­nai­sia kos­ka val­ta­kun­na­noi­keus on kokoon­tu­nut 4 ker­ta Suo­men itse­näi­syy­den historiassa.

        (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

    2. Kan­san­edus­ta­jan eri­tyi­nen syy­te­suo­ja on kai­kis­sa oikeus­val­tiois­sa. Ei tar­vin­ne pit­kään miet­tiä, miksi?

      Suo­mes­sa kan­san­edus­ta­jan syy­te­suo­ja kos­kee työs­ken­te­lyä val­tio­päi­vil­lä, eli suu­rel­ta osin edus­kun­nan istun­to­jen puheen­vuo­ro­ja, kan­sain­vä­li­ses­sä ver­tai­lus­sa var­sin vähäi­nen. Sii­nä ei ole varaa tinkiä.

      Haa­vis­ton­kin osal­ta pidän syy­te­suo­jaa perus­tel­tu­na. Poliit­ti­nen tuo­mio­han tuli jo ja monin­ver­roin anka­ram­pa­na kuin mah­dol­li­nen sakko.

        (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

      1. K.k.:
        Kan­san­edus­ta­jan eri­tyi­nen syy­te­suo­ja on kai­kis­sa oikeus­val­tiois­sa. Ei tar­vin­ne pit­kään miet­tiä, miksi?

        Suo­mes­sa kan­san­edus­ta­jan syy­te­suo­ja kos­kee työs­ken­te­lyä val­tio­päi­vil­lä, eli suu­rel­ta osin edus­kun­nan istun­to­jen puheen­vuo­ro­ja, kan­sain­vä­li­ses­sä ver­tai­lus­sa var­sin vähäi­nen. Sii­nä ei ole varaa tinkiä.

        Mones­sa mais­sa syy­te­suo­ja on elin­kau­ti­nen (esim eli­ni­käi­set senaat­to­rit) ja syy­te­suo­jan voi pois­taa myös kor­kein oikeus (mikä­li se on val­tio­sään­tö­tuo­miois­tuin) mut­ta jopa huma­las­sa par­la­men­tis­sä käyt­täy­ty­mi­nen on ollut tar­peek­si päte­vä perus­te­lu syy­te­suo­jan pois­ta­mi­ses­ta aina­kin Yhdys­val­tain senaa­tis­sa on täl­läi­nen koh­ta. Suo­men edus­kun­nas­sa en asias­ta tie­dä. Se että pitää­kö kan­san­edus­ta­jan syy­te­suo­ja olla vii­si kuu­des­osaa enem­mis­tö on poh­ti­mi­sen arvoi­nen asia kos­ka jopa 10 kan­san­edus­ta­jaa voi teh­dä perus­tus­la­ki­val­tio­kun­nal­le kan­te­lun minis­te­ris­tä kuten Haa­vis­ton tapauk­ses­ta. 10 on aika vähän kansanedustajia.

          (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

      2. Rahul Soma­ni: Se että pitää­kö kan­san­edus­ta­jan syy­te­suo­ja olla vii­si kuu­des­osaa enem­mis­tö on poh­ti­mi­sen arvoi­nen asia kos­ka jopa 10 kan­san­edus­ta­jaa voi teh­dä perus­tus­la­ki­val­tio­kun­nal­le kan­te­lun minis­te­ris­tä kuten Haa­vis­ton tapauk­ses­ta. 10 on aika vähän kansanedustajia.

        Minis­te­ri on Suo­mes­sa myös minis­te­riön joh­dos­sa toi­mi­va vir­ka­mies. Kan­san­edus­ta­ja on polii­tik­ko. Minis­te­rin ja kan­san­edus­ta­jan vas­tuis­sa on olen­nai­nen ero, vaik­ka useim­mat minis­te­rit Suo­mes­sa onkin valit­tu kan­san­edus­ta­jis­ta, jol­loin näil­lä on taval­laan kak­sois­roo­li. Muis­ta vir­ka­mie­his­tä kan­te­lun tai tut­kin­ta­pyyn­nön polii­sil­le teke­mi­seen vaa­di­taan 1 ihmi­nen. 10 hen­gen vaa­ti­mus asian tut­ki­mis­pyyn­nön esit­tä­mi­sen koh­dal­la on mui­hin vir­ka­mie­hiin näh­den olen­nai­ses­ti koro­tet­tu vaa­ti­mus, kos­ka näi­den tapauk­ses­sa yksi­kin ihmi­nen voi pyy­tää polii­sia suo­rit­ta­maan tut­kin­nan. Syyt­tä­mi­sel­le luva­nan­ta­mis­pää­tös vaa­tii Suo­mes­sa suu­ren salin hyväk­syn­nän sekä kan­san­edus­ta­jien koh­dal­la että minis­te­ri­vas­tuu­asiois­sa. Yleen­sä istun­to äänes­tää valio­kun­nan kan­nan mukai­ses­ti, mut­ta voi­si se äänes­tää toisinkin.

          (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

      3. kyn­nyk­sis­tä: Kan­san­edus­ta­ja on polii­tik­ko. Minis­te­rin ja kan­san­edus­ta­jan vas­tuis­sa on olen­nai­nen ero, vaik­ka useim­mat minis­te­rit Suo­mes­sa onkin valit­tu kan­san­edus­ta­jis­ta, jol­loin näil­lä on taval­laan kaksoisrooli. 

        Tuo kak­sois­roo­li muut­tuu kun minis­te­ri van­noo vir­ka-valan­sa. Kan­san­edus­ta­jal­la ei ole vir­ka-vala vannomista.

          (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

      4. Rahul Soma­ni: Tuo kak­sois­roo­li muut­tuu kun minis­te­ri van­noo vir­ka-valan­sa. Kan­san­edus­ta­jal­la ei ole vir­ka-vala vannomista.

        Minis­te­riä kos­kee sil­ti myös kan­san­edus­ta­jan immu­ni­teet­ti esi­mer­kik­si pitäes­sään puheen­vuo­ro­ja edus­kun­nan täy­sis­tun­nos­sa, eli kan­san­edus­ta­jan toimessaan.

          (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

      5. K.k.:
        Kan­san­edus­ta­jan eri­tyi­nen syy­te­suo­ja on kai­kis­sa oikeus­val­tiois­sa. Ei tar­vin­ne pit­kään miet­tiä, miksi?

        Tyy­pil­li­ses­ti syy­te­suo­ja on jään­ne ajal­ta jol­loin päät­tä­vä eliit­ti oli muu­ten­kin lain ylä­puo­lel­la etuoi­keu­tus­sa ase­mas­sa. Toki on hyö­dyl­lis­tä että kan­san­edus­ta­jil­la on mui­ta laa­jem­mat mah­dol­li­suu­det toi­mia ilman pel­koa oikeus­toi­mis­ta, mut­ta kyl­lä tämän­kal­tai­sen suo­jan voi kir­ja­ta ihan nor­maa­liin lakiin ilman että syy­te­kyn­nyk­sen har­kin­ta on poliit­ti­ses­sa valvonnassa. 

        Ja vaik­ka halut­tai­siin­kin pitää yllä jär­je­tön­tä jär­jes­tel­mää, syy­te­suo­jan har­kin­ta pitäi­si vähin­tään ottaa perus­tus­la­ki­va­lio­kun­nal­ta pois ja antaa eril­li­sel­le tapaus­koh­tai­ses­ti mudos­tet­ta­val­le toi­mi­kun­nal­le jos oikeas­ti jos­tain jär­jet­tö­mäs­tä syys­tä halu­taan antaa kan­san­edus­ta­jil­le oikeus toi­mia oikeus­lai­tok­se­na omis­sa rikoksissaan.

        Enkä siis tosi­aan­kaan ole vaa­ti­mas­sa syy­te­suo­jan pois­ta­mis­ta jot­ta Haa­vis­toa pääs­täi­siin ran­kai­se­maan; mie­les­tä­ni perus­tus­la­ki­va­lio­kun­nan taka­na ole­va syy­te­suo­ja ainoas­taan tekee sinän­sä täy­sin mität­tö­mis­tä ja yhden­te­ke­vis­tä asiois­ta aivan lii­an mer­kit­tä­viä ja poliit­ti­sia. Täs­tä Haa­vis­ton keis­sis­tä ihan nor­maa­li syyt­tä­jä­kin oli­si mitä toden­nä­köi­sim­min teh­nyt syyt­tä­mät­tä­jät­tä­mis­pää­tök­sen hyvin nopean har­kin­nan jäl­keen. Poliit­ti­seen “tuo­mioon” taas käy­te­tään luot­ta­musää­nes­tys­tä, jol­lai­nen Haa­vis­ton osal­ta käy­tiin jo vuo­si sit­ten, ja ilmei­ses­ti koh­ta uudes­taan. Ei luot­ta­musää­nes­tyk­seen­kään perus­tus­la­ki­va­lio­kun­nan puol­ta­vaa lausun­toa tarvita.

          (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  15. OS aivan oikein kir­joit­taa: ”Haa­vis­ton teke­mis­ten tut­kin­ta oli poli­ti­koi­tia alus­ta loppuun”

    Suo­men ylpeys, ”täy­sin ei-poli­ti­soi­tu­nut” Perus­tus­la­ki­va­lio­kun­ta on pit­kään ollut poli­ti­soi­tu­nut ja kor­rup­toi­tu­nut. Sii­nä istu­vat pukit kaa­li­maan vah­ti­na, itse omis­ta asioi­taan päät­tä­mäs­sä. ”Epä­vi­ral­li­si­na jäse­ni­nä” siel­lä vie­lä hää­ri­vät esim. ay-liik­keen polit­ru­kit, ym. lobbarit.

    Perus­tus­lain muu­tok­set pitäi­si teh­dä Perus­tus­lain ”73 § Perus­tus­lain säätämisjärjestys”-kohdan mukaan kah­des­sa eri edus­kun­nas­sa, tai kii­reel­li­sis­sä tapauk­sis­sa 5/6 enem­mis­töl­lä. (https://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1999/19990731)

    Valio­kun­ta voi­daan kut­sua kokoon muu­ta­man tun­nin varoi­tusa­jal­la ja se voi teh­dä pää­tök­siä äänes­tä­mäl­lä vajaa­lu­kui­se­na­kin. Käy­tän­nös­sä siis VAJAALUKUINEN Perus­tus­la­ki­va­lio­kun­ta voi muut­taa Suo­men perus­tus­lain MINKÄ TAHANSA KOHDAN TULKINTAA yhden äänen enemmistöllä!

    Perus­tus­lain monen koh­dan lop­puun on PYKÄLÄN TULKINNASTA erik­seen kir­jat­tu: ”…sen mukaan kuin lail­la tar­kem­min säädetään”. 

    Näi­nol­len esi­mer­kik­si jopa ”2 luku Perus­oi­keu­det” kan­sa­lai­sen perus­oi­keuk­sia on Suo­mes­sa rajoi­tet­tu käsi­var­ren pitui­sil­la listoilla…

    Ei ole ihme, että Perus­tus­la­ki­va­lio­kun­nas­sa pit­kään toi­mi­nut pre­si­dent­ti Sau­li Nii­nis­tö­kin on valio­kun­nan mai­neen­me­ne­tyk­ses­tä her­mos­tu­nut, ja vih­jan­nut perus­tus­la­ki­tuo­miois­tui­men tarpeellisuudesta…

    Inho­rea­lis­ti­na on kui­ten­kin syy­tä epäil­lä, ettei täs­sä­kään asias­sa ole tie­dos­sa mitään edistystä!

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

      1. Kuu­lep­pas Fidel,

        Jos olet ihan oikeas­ti kiin­nos­tu­nut Suo­men ja maa­il­man­kin asiois­ta, olet var­maan ehti­nyt jo lukea ”The Nar­row Cor­ri­dor, Sta­tes, Socie­ties and the Fate of Liber­ty, by Daron Ace­moglu and James A. Robin­son (2020)”

        Kysees­sä on ker­ran vuo­si­kym­me­nes­sä ilmes­ty­vä ”must-read-book”, jon­ka on fyy­sik­ko-ystä­vä­ni, tie­de-popu­la­ri­soi­ja Kim­mo Pie­ti­läi­nen juu­ri kään­tä­nyt suo­mek­si: ”KAPEA KÄYTÄVÄ”, Ter­ra Cog­ni­ta 2020.

        Täs­tä kir­jas­sa sel­vi­ää kuin­ka ”Vapaus ilmaan­tuu vain, kun yhteis­kun­ta mobi­li­soi­tuu, osal­lis­tuu aktii­vi­ses­ti poli­tiik­kaan ja pitää puo­len­sa val­tio­ta ja eliit­tiä vastaan”.

        Olen huo­les­tu­nut isän­maa­ni kan­sa­lais­ten vapau­des­ta ja var­sin­kin yhteis­kun­taam­me rahoit­ta­van yri­tys­toi­min­nan tilas­ta. Suo­mi on nyt kil­pai­lu­ky­vy­tön luuseri!

        Olen 30+ vuot­ta vien­tiä har­ras­ta­nut ris­ki-yrit­tä­jä, asu­nut ja työs­ken­nel­lyt 6 eri maas­sa ja sil­tä poh­jal­ta pää­ty­nyt sii­hen, että Suo­mes­sa on kan­sa­lai­sil­ta vie­ty vapaus rik­si-yrit­tää, kerä­tä vau­raut­ta, inves­toi­da ja teh­dä lapsia. 

        Vapau­den­riis­tos­sa Suo­men val­tio ja sen val­lan­hi­moi­nen bes­serwis­ser-eliit­ti käyt­tä­vät asee­naan hir­mu­ve­ro­tus­ta, kai­ken kat­ta­vaa kont­rol­li-lain­sää­dän­töä, maa­il­man jäy­kin­tä työ­lain­sää­dän­töä / työ­voi­ma­kar­tel­lia, jota pää­asias­sa pyö­rit­tää kor­rup­toi­tu­nut ay-lii­ke. Traa­gi­sel­la taval­la tätä kaik­kea komp­paa näis­tä asiois­ta myk­kä­kou­lua käy­vä mediamme.

        Omal­ta pie­nel­tä osal­ta­ni olen täs­sä upeas­sa OSn blo­gis­sa ”mobi­li­soi­tu­nut, osal­lis­tu­nut aktii­vi­ses­ti poli­tiik­kaan ja pitä­nyt puo­lia­ni val­tio­ta ja sen eliit­tiä vas­taan”, Suo­men kan­san VAPAUDEN PUOLESTA

          (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

      2. Sep­po Korp­poo: Vapau­den­riis­tos­sa Suo­men val­tio ja sen val­lan­hi­moi­nen bes­serwis­ser-eliit­ti käyt­tä­vät asee­naan hir­mu­ve­ro­tus­ta, kai­ken kat­ta­vaa kont­rol­li-lain­sää­dän­töä, maa­il­man jäy­kin­tä työ­lain­sää­dän­töä / työ­voi­ma­kar­tel­lia, jota pää­asias­sa pyö­rit­tää kor­rup­toi­tu­nut ay-liike. 

        Tirsk. I rest my case.

          (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

      3. Vaik­ka tämä menee aiheen vie­res­tä, saa­nen vie­lä sel­ven­tää Daron Ace­moglu and James A. Robin­so­nin kir­jan ”Kapea käy­tä­vä” aja­tuk­sia. Kir­jas­ta on nimit­täin tulos­sa val­tio­ta ja yhteis­kun­taa käsit­te­le­vän kir­jal­li­suu­den klas­sik­ko, samoin kuin hei­dän aikai­sem­mas­ta kir­jas­taan ”Mik­si maat kaatuvat”.

        Kir­jas­sa VAPAUS on kes­kiös­sä, joka ei ole asioi­den ”luon­nol­li­nen tila”. Useim­mis­sa pai­kois­sa ja useim­pi­na aikoi­na vah­vat ovat domi­noi­neet heik­ko­ja ja ihmi­sen vapaus on murs­kat­tu voi­mal­la tai tavoil­la ja normeilla. 

        Län­si­mai­sen myy­tin mukaan poliit­ti­nen vapaus on kes­tä­vä raken­ne, mut­ta teki­jöi­den kukaan tämä on fan­ta­si­aa. Todel­li­suu­des­sa vapaus­tais­te­lua käy­dään nyt digi­dik­ta­tuu­ri – anar­kia ‑akse­lil­la, jon­ka välis­sä sijait­see kapea ja epäs­ta­bii­li ”vapau­den käytävä”.

        Vapaus ilmaan­tuu vain, kun yhteis­kun­ta mobi­li­soi­tuu, osal­lis­tuu aktii­vi­ses­ti poli­tiik­kaan ja pitää puo­len­sa val­tio­ta ja eliit­tiä vas­taan. Kir­joit­ta­jien mukaan vapau­teen joh­ta­va käy­tä­vä on kapea ja se pysyy auki vain perus­ta­van­laa­tui­sen ja loput­to­man yhteis­kun­nal­li­sen tais­te­lun seurauksena. 

        Tätä tais­te­lua käy­dään eliit­tien yllä­pi­tä­mien ”nor­mien van­ki­las­sa” kun kan­sa­lai­set haas­ta­vat val­tioi­den ins­ti­tuu­tioi­den val­lan ja nii­tä sää­te­le­vät elii­tit. Tais­te­lun drai­ve­ri­na on kan­sa­lais­ten koke­mus sii­tä, että hei­dän alis­ta­mi­sen­sa ja riis­tä­mi­sen­sä on kas­va­nut lii­an suu­rek­si, jol­loin kan­sa nousee val­tio­ta ja eliit­te­jä vastaan.

        Olen­kin sitä miel­tä, että Suo­mes­sa val­tio ja elii­tit ovat ylit­tä­neet hyväk­syt­tä­vän kan­sa­lais­ten alis­ta­mis-riis­tä­mis-rajan, ja sii­tä joh­tuen olem­me pois­tu­neet ”vapau­den kapeas­ta käytävästä”.

        Täs­tä syys­tä suo­ma­lais­ten pitää mobi­li­soi­tua, osal­lis­tua aktii­vi­ses­ti poli­tiik­kaan ja pitää puo­len­sa val­tio­ta ja eliit­tiä vas­taan, jot­ta saam­me avat­tua ”nor­mien van­ki­lam­me ” ja saam­me takai­sin vapau­tem­me tuos­sa kapeas­sa käytävässä.

          (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  16. O.S:“Perustuslakivaliokunnan toi­min­nan perus­tus­lail­li­suut­ta ei voi tut­kia mis­sään, mut­ta jos voi­si, tuos­ta vii­vyt­te­lys­tä tuli­si kyl­lä risuja.”

    Onko Suo­mi niin puh­das oikeus­val­tio kun se halu­aa usko­tel­la ? Aina­kin Unka­rin ja Puo­lan edus­ta­jat ovat asias­ta eri miel­tä. Onko niin, että perus­tus­la­ki­va­lio­kun­ta tut­kii itse sii­hen koh­dis­te­tut vali­tuk­set ? En tun­ne asi­aa. Soi­nin­vaa­ra ym. tie­tä­vät paremmin.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  17. Ei tämä nyt ihan pelk­kää polit­koin­tia ole, muis­te­taan­pa tosiasiat:

    Haa­vis­to­han siirsi/yritti siir­tää koke­neen vir­ka­mie­hen pois vakans­sis­taan, kun tämä ei suos­tu­nut totea­maan vaa­ral­li­sek­si kat­so­maan­sa teh­tä­vää. Haa­vis­to yrit­ti toteut­taa asi­aa ilman hal­li­tuk­sen sel­vää pää­tös­tä. UM:n hen­ki­lö­kun­tayh­dis­tyk­sen mukaan minis­te­riös­sä val­lit­si pelon ilmapiiri

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

    1. Count­ry­boy:
      Ei tämä nyt ihan pelk­kää polit­koin­tia ole, muis­te­taan­pa tosiasiat:

      Haa­vis­to­han siirsi/yritti siir­tää koke­neen vir­ka­mie­hen pois vakans­sis­taan, kun tämä ei suos­tu­nut totea­maan vaa­ral­li­sek­si kat­so­maan­sa teh­tä­vää. Haa­vis­to yrit­ti toteut­taa asi­aa ilman hal­li­tuk­sen sel­vää pää­tös­tä. UM:n hen­ki­lö­kun­tayh­dis­tyk­sen mukaan minis­te­riös­sä val­lit­si pelon ilmapiiri

      No mik­si Haa­vis­to sit­ten otti täs­sä ris­kin ja läh­ti aja­maan asi­aa kai­kes­ta huo­li­mat­ta? Itse­val­tai­suut­taan­ko vain? Oli­si­han hän tosi­aan voi­nut ede­tä hitaam­man ja var­mem­man­kin tien kaut­ta, eikö niin?

        (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

      1. Rol­le:
        Var­maan sik­si, että Haa­vis­to arvos­ti Al-Holin las­ten oikeu­det yksit­täi­sen vir­ka­mie­hen herk­kä­hi­piäi­syy­den kun­nioit­ta­mis­ta korkeammalle.

        Ja vih­rei­den puo­lue­po­liit­ti­sen edun vuoksi ?

          (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  18. Haa­vis­to, Rin­ne ja Jäät­teen­mä­ki keit­ti­vät ihan itse sop­pan­sa. Mik­si Haa­vis­to ryh­tyi aja­maan asi­aa, johon ei ollut sel­ke­ää hal­li­tuk­sen pää­tös­tä? Suo­men tasa­val­lan hal­li­tus toi­mii kollegiona.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

    1. Rea­lis­ti:
      Mik­si Haa­vis­to ryh­tyi aja­maan asi­aa, johon ei ollut sel­ke­ää hal­li­tuk­sen pää­tös­tä? Suo­men tasa­val­lan hal­li­tus toi­mii kollegiona.

      Kyl­lä lop­pu­jen lopuk­si Suo­men tasa­val­lan hal­li­tus teki pää­tök­sen tuos­ta Al-Holin lei­rien suo­ma­lai­sis­ta lap­sis­ta. Osmo Soi­nin­vaa­ra voit tämän vie­lä vah­vis­taa teki­kö Rinteen/Marinin hal­li­tus pää­tök­sen Al-Holista .

        (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

      1. Rahul Soma­ni: Kyl­lä lop­pu­jen lopuk­si Suo­men tasa­val­lan hal­li­tus teki pää­tök­sen tuos­ta Al-Holin lei­rien suo­ma­lai­sis­ta lap­sis­ta. Osmo Soi­nin­vaa­ra voit tämän vie­lä vah­vis­taa teki­kö Rinteen/Marinin hal­li­tus pää­tök­sen Al-Holista .

        Kyl­lä­hän hal­li­tus lopul­ta pää­tök­sen­kin teki mut­ta vas­ta kun pom­mi oli jo räjäh­tä­mäs­sä Haa­vis­ton käsiin. 

        Hal­li­tuk­sen pää­tös­tä ei ollut saa­tu kos­ka se oli poliit­ti­ses­ti vai­kea. Eri­tyi­sen vai­kea kes­kus­tan Kul­mu­nil­le mut­ta ehkä hal­li­tuk­ses­sa monel­le muul­le­kin kun yksi­kään Euroo­pan maa, pl. yksi maa jos­sa islam on val­taus­kon­to, ei ollut vas­taa­vaa pää­tös­tä tehnyt. 

        Kyl­lä tuos­sa vei­vauk­ses­sa oma kie­ro jär­ken­sä oli­si. Vir­ka­mies teki­si pää­tök­sen “oma-aloit­tei­ses­ti”, yllät­täen hal­li­tuk­sen joka epäi­le­mät­tä tyy­tyi­si vir­ka­vas­tuul­la teh­tyyn pää­tök­seen ja oli­si salaa tyy­ty­väi­nen vält­tyes­sään teke­mäs­tä han­ka­laa päätöstä. 

        Vih­rei­den kan­nat­ta­jat alkoi­vat olla kär­si­mät­tö­miä omien minis­te­rien­sä näen­näi­ses­ti vähäi­siin saa­vu­tuk­siin hal­li­tuk­ses­sa ja kes­kus­tan kan­nat­ta­jat vaa­ti­vat tiuk­kaa lin­jaa. Lap­sis­ta tie­tys­ti oli kyse mut­ta kyl­lä puo­lue­po­li­tiik­ka­kin näkyy, en oikeas­taan usko ollen­kaan että hen­ki­lö­nä Haa­vis­ton huo­li lap­sis­ta ero­aa mer­kit­tä­väs­ti Kul­mu­nin huolesta.

          (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

      2. Rahul Soma­ni: Kyl­lä lop­pu­jen lopuk­si Suo­men tasa­val­lan hal­li­tus teki pää­tök­sen tuos­ta Al-Holin lei­rien suo­ma­lai­sis­ta lap­sis­ta. Osmo Soi­nin­vaa­ra voit tämän vie­lä vah­vis­taa teki­kö Rinteen/Marinin hal­li­tus pää­tök­sen Al-Holista .

        Lop­pu­je lopuk­si teki. Mut­ta vält­te­li sitä vii­mei­seen asti. ja tosi­aan sop­poa oli­si oli­si väl­tet­ty sil­lä että asias­ta oli­si teh­ty sel­keä poliit­ti­nen pää­tös. Nyt vir­ka­mies lai­tet­tiin tilan­tee­seen jos­sa hänen oli­si pitä­nyt ryh­tyä toi­men­pi­tei­siin jot­ka hän koko sel­lai­sesk­si jota ei vir­ka­vas­tuul­la läh­teä tekemään. 

        Ja kan­na­tuk­sen­sa kans­sa kipui­le­val­la Kepul­le sel­lai­sen pää­tök­sen teke­mi­nen oli var­maan mah­do­ton­ta. vlit­too ja vih­reät eivät vuod­sa per­sui­hin. Toi­sin kuin dema­rit ja kepu.

          (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

    2. Rea­lis­ti:
      Haa­vis­to, Rin­ne ja Jäät­teen­mä­ki keit­ti­vät ihan itse soppansa. 

      Ant­ti Rin­teen eron taus­tal­la oli oppo­si­tion väli­ky­sy­mys val­tio­nyh­tiö Pos­tis­ta ja Anne­li Jäät­teen­mä­ki jou­tui eroa­maan vuo­dos­ta joka tapah­tui ennen vaa­le­ja. Suo­men poliit­ti­ses­sa his­to­rias­sa on myös mui­ta­kin minis­te­ri ero­ja jot­ka ovat hyvin mie­len­kiin­toi­sia tapauk­sia joi­hin kan­nat­taa tutus­tua (esi­mer­kik­si sisä­mi­nis­te­ri Yrjö Lei­non epä­luot­ta­mus lause 1948) mut­ta Pek­ka Haa­vis­to ( joka kyl­lä rik­koi lakia siir­tä­mäl­lä kon­su­li Pasi Tuo­mi­sen syr­jään koko­naan uusiin teh­tä­viin) sai perus­tus­la­ki­va­lio­kun­nal­ta moit­teet mut­ta syy­te­kyn­nys oli lii­an korkea

        (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  19. Asian käsit­te­lyn vii­me vai­heet oli­vat puh­das­ta poli­ti­koin­tia. Samoin kuin Mäen­pään­kin tapauk­ses­sa. Täl­tä osin pitä­si kor­ja­ta perus­tus­va­lio­ku­nan jää­viys­sään­nök­siä. Kan­te­li­jat ja oman puo­lu­een edus­ta­jat pitäi­si aina jää­vä­tä täl­läi­sis­sa asiois­sa. Tämä ongel­ma on tul­lut esiin vas­ta täl­lä vaa­li­kau­del­la. Aikai­sem­min “syy­tet­ty­nä” ollei­den minis­te­rei­den puo­luei­den edus­ta­jat valio­kun­nas­sa ovat tyy­ty­neet enem­mis­tön tahtoon.
    Asian juu­ri­syy kyl­lä oli se, että vir­ka­mies kiel­täy­tyi toteut­ta­mas­ta minis­te­rin toi­vo­mus­ta. Toi­vo­muk­ses­ta kiel­täy­ty­mi­nen ei kui­ten­kaan ole perus­te kurin­pi­to­toi­miin. Vas­ta minis­te­rin pää­tök­sen toi­meen­pa­ne­mat­ta jät­tä­mi­nen oli­si rangaistavaa.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

    1. TimoT:
      Asian käsit­te­lyn vii­me vai­heet oli­vat puh­das­ta poli­ti­koin­tia. Samoin kuin Mäen­pään­kin tapauk­ses­sa. Täl­tä osin pitä­si kor­ja­ta perus­tus­va­lio­ku­nan jää­viys­sään­nök­siä. Kan­te­li­jat ja oman puo­lu­een edus­ta­jat pitäi­si aina jää­vä­tä täl­läi­sis­sa asioissa. 

      Miten tuo jää­vyys voi­si toteut­taa käy­tän­nös­sä ilman valio­kun­nan koon pysy­mis­tä sama­na? Vara­jä­se­net tule­vat aina samas­ta edus­kun­ta­ryh­mäs­tä .Tosin ne 10 kan­te­li­jaa täs­sä Haa­vis­ton tapaus­kes­sa vain kak­si oli­vat perus­tus­la­ki­va­lio­kun­nan jäse­niä ja hei­dän kor­vaa­mi­nen vara­jä­se­nil­lä oli­si ollut yksi­rat­kai­su mut­ta miten vih­reät jäse­net Bel­la Forsgrén ja Maria Holo­pai­nen oli­si­vat voi­neet jää­vät itsen­sä kun sii­nä koh­taa valio­kun­nan jäsen­ten mää­rä oli­si muut­tu­nut. perus­tus­la­ki­va­lio­kun­nas­ta sää­de­tään myös perus­tus­lais­sa joten sen ase­ma on toi­nen kuin mui­den valiokuntien.

        (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

      1. Rahul Soma­ni: Miten tuo jää­vyys voi­si toteut­taa käy­tän­nös­sä ilman valio­kun­nan koon pysy­mis­tä sama­na? Vara­jä­se­net tule­vat aina samas­ta edus­kun­ta­ryh­mäs­tä .Tosin ne 10 kan­te­li­jaa täs­sä Haa­vis­ton tapaus­kes­sa vain kak­si oli­vat perus­tus­la­ki­va­lio­kun­nan jäse­niä ja hei­dän kor­vaa­mi­nen vara­jä­se­nil­lä oli­si ollut yksi­rat­kai­su mut­ta miten vih­reät jäse­net Bel­la Forsgrén ja Maria Holo­pai­nen oli­si­vat voi­neet jää­vät itsen­sä kun sii­nä koh­taa valio­kun­nan jäsen­ten mää­rä oli­si muut­tu­nut. perus­tus­la­ki­va­lio­kun­nas­ta sää­de­tään myös perus­tus­lais­sa joten sen ase­ma on toi­nen kuin mui­den valiokuntien.

        Vih­reät oli­si vain jätet­ty ovien ulko­puo­lel­le tätä asi­aa käsi­tel­täes­sä. Kyl­lä pää­tös­val­tai­suus oli­si täyt­ty­nyt ilman hei­tä­kin. Näin vih­rei­den ei oli­si tar­vin­nut sitou­tua valio­kun­nan päätökseen.

          (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

      2. Vih­reät oli­si vain jätet­ty ovien ulko­puo­lel­le tätä asi­aa käsi­tel­täes­sä. Kyl­lä pää­tös­val­tai­suus oli­si täyt­ty­nyt ilman heitäkin. 

        Ei oli­si. Minis­te­ri­vas­tuu­asi­aa käsi­tel­täes­sä valio­kun­nan on olta­va täsilukuinen.
        Kan­nat­taa huo­ma­ta, että käsit­te­lyyn osal­lis­tu­yi myös kak­si kan­san­edus­ta­jaa, jot­ka oli­vat asian vireillepanijoita.

          (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

      3. TimoT : Vih­reät oli­si vain jätet­ty ovien ulko­puo­lel­le tätä asi­aa käsi­tel­täes­sä. Kyl­lä pää­tös­val­tai­suus oli­si täyt­ty­nyt ilman hei­tä­kin. Näin vih­rei­den ei oli­si tar­vin­nut sitou­tua valio­kun­nan päätökseen.

        Osmo Soi­nin­vaa­ra: Ei oli­si. Minis­te­ri­vas­tuu­asi­aa käsi­tel­täes­sä valio­kun­nan on olta­va täsilukuinen.
        Kan­nat­taa huo­ma­ta, että käsit­te­lyyn osal­lis­tu­yi myös kak­si kan­san­edus­ta­jaa, jot­ka oli­vat asian vireillepanijoita. 

        Hyvä kun Osmo täy­den­sit sitä perus­sään­töä että valio­kun­nan on olta­va täsi­lu­kui­nen kuin käsit­te­lee esim ministerivastuulakia.Niiden kah­den kan­san­edus­ta­jan jot­ka oli­vat Pek­ka Haa­vis­ton tapauk­sen vireil­le­pa­ni­joi­ta oli­si voi­neet jää­vä­tä itsen­sä niin että hei­dän vara­jä­se­net tule­vat perus­tus­la­ki­val­tio­kun­taan koko tämän käsitt­leyn ajak­si. Itse asias­sa Ant­ti Häk­kä­nen jää­vä­si itsen­sä pois käsit­te­lys­tä kos­ka on myös samal­la val­ta­kun­na­noi­keu­den jäsen mut­ta Wil­le Ryd­man ja Heik­ki Vest­man eivät jää­vän­neet. Tähän peli­sään­nön muu­tok­seen myös edus­kun­nan puhe­mies Anu Veh­vi­läi­nen on otta­nut kantaa.

          (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

      4. Osmo Soi­nin­vaa­ra: Ei oli­si. Minis­te­ri­vas­tuu­asi­aa käsi­tel­täes­sä valio­kun­nan on olta­va täsilukuinen.
        Kan­nat­taa huo­ma­ta, että käsit­te­lyyn osal­lis­tu­yi myös kak­si kan­san­edus­ta­jaa, jot­ka oli­vat asian vireillepanijoita.

        Sit­ten pitäi­si vali­ta vara­mie­hik­si muu­ta­ma edus­ta­ja toi­ses­ta puo­lu­ees­ta, jot­ka hoi­tai­si­vat nämä keis­sit. Vireil­le­pa­ni­joi­den oli­si myös pitä­nyt jää­vä­tä itsensä.

          (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

      5. TimoT: Sit­ten pitäi­si vali­ta vara­mie­hik­si muu­ta­ma edus­ta­ja toi­ses­ta puo­lu­ees­ta, jot­ka hoi­tai­si­vat nämä keis­sit. Vireil­le­pa­ni­joi­den oli­si myös pitä­nyt jää­vä­tä itsensä.

        Perus­tus­la­ki­val­tio­kun­nan jäsen­mää­rä ei perus­tu hallitus/oppositio ase­tel­maa nyt­kin perus­tus­la­ki­va­lio­kun­nas­sa on seu­raa­van­lai­nen kokoonpano:
        SDP: 4 jäsentä
        Kes­kus­ta: 3 jäsentä
        Perus­suo­ma­lai­set: 3
        Kokoo­mus: 3 jäsentä
        Vih­reät: 2 jäsentä
        Vasem­mis­to­liit­to: 1
        RKP:1

        Kris­til­lis­de­mo­kraa­teil­la ei ole yhtään pysy­vää jäsen­tä vaan 2 vara­jä­sen­tä. Vireil­le­pa­ni­joil­la ei ole mitään lain­vel­vol­li­suut­ta tai valio­kun­nan sään­tö­jen vel­voit­ta­vaa jää­vyys vaa­ti­muk­sia mut­ta ne voi­vat teh­dä sen itsenäisesti. 

        Vara­jä­sen­ten kokoon­pa­no on seuraavalainen :

        SDP: 5
        Kokoo­mus: 4
        Kes­kus­ta: 4
        Perus­suo­ma­lai­set: 4
        Vasem­mis­to­liit­to: 2
        Kris­til­li­set: 2
        Vih­reät : 2

        Perus­tus­la­ki­va­lio­kun­nan jäsen ja vara­jä­sen­ten koh­dal­la on otet­ta­va huo­mioon että tasa­pai­no­nen säi­lyt­tä­mi­nen on ehdot­to­man jär­keä asia joten mui­den puo­luei­den jäsen­ten täy­den­tä­mi­nen ilman edus­kun­ta­ryh­män koon muu­tos­ta ei ole toden­nä­köi­ses­ti mah­dol­lis­ta. Osmo Soi­nin­vaa­ra tie­tää täs­tä lisää. 

        RKP: 1

          (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

      6. Rahul Soma­ni: Perus­tus­la­ki­val­tio­kun­nan jäsen­mää­rä ei perus­tu hallitus/oppositio ase­tel­maa nyt­kin perus­tus­la­ki­va­lio­kun­nas­sa on seuraavanlainenkokoonpano:
        SDP: 4 jäsentä
        Kes­kus­ta: 3 jäsentä
        Perus­suo­ma­lai­set: 3
        Kokoo­mus: 3 jäsentä
        Vih­reät: 2 jäsentä
        Vasem­mis­to­liit­to: 1
        RKP:1

        Kris­til­lis­de­mo­kraa­teil­la ei ole yhtään pysy­vää jäsen­tä vaan 2 vara­jä­sen­tä. Vireil­le­pa­ni­joil­la ei ole mitään lain­vel­vol­li­suut­ta tai valio­kun­nan sään­tö­jen vel­voit­ta­vaa jää­vyys vaa­ti­muk­sia mut­ta ne voi­vat teh­dä sen itsenäisesti. 

        Vara­jä­sen­ten kokoon­pa­no on seuraavalainen :

        SDP: 5
        Kokoo­mus: 4
        Kes­kus­ta: 4
        Perus­suo­ma­lai­set: 4
        Vasem­mis­to­liit­to: 2
        Kris­til­li­set: 2
        Vih­reät : 2

        Perus­tus­la­ki­va­lio­kun­nan jäsen ja vara­jä­sen­ten koh­dal­la on otet­ta­va huo­mioon että tasa­pai­no­nen säi­lyt­tä­mi­nen on ehdot­to­man jär­keä asia joten mui­den puo­luei­den jäsen­ten täy­den­tä­mi­nen ilman edus­kun­ta­ryh­män koon muu­tos­ta ei ole toden­nä­köi­ses­ti mah­dol­lis­ta. Osmo Soi­nin­vaa­ra tie­tää täs­tä lisää. 

        RKP: 1

        Vara­jä­se­net siis eivät ole kenen­kään tie­tyn var­si­nai­sen jäse­nen vara­jä­se­niä, vaan puo­lue lähet­tää pois­sao­le­van tilal­le aina jon­kun vara­jä­se­nen? Sen ei kai tar­vit­se olla edes samas­ta puo­lu­ees­ta, sil­loin­han kris­til­lis­ten vara­jä­se­nil­lä ei oli­si kos­kaan töi­tä? Eikö voi­tai­si otta käy­tän­nök­si, että yksit­täi­sen hen­ki­lön asioi­ta käsi­tel­täes­sä myös koko hänen puo­lu­een­sa jää­väi­si itsen­sä ja tilal­le tuli­si vara­jä­sen toi­ses­ta puo­lu­ees­ta? Tämä kor­jai­si edes vähän perus­tus­la­ki­va­lio­kun­nan “tove­ri­tuo­miois­tuin” ‑mai­net­ta.

          (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

      7. TimoT: Vara­jä­se­net siis eivät ole kenen­kään tie­tyn var­si­nai­sen jäse­nen vara­jä­se­niä, vaan puo­lue lähet­tää pois­sao­le­van tilal­le aina jon­kun vara­jä­se­nen? Sen ei kai tar­vit­se olla edes samas­ta puo­lu­ees­ta, sil­loin­han kris­til­lis­ten vara­jä­se­nil­lä ei oli­si kos­kaan töi­tä? Eikö voi­tai­si otta käy­tän­nök­si, että yksit­täi­sen hen­ki­lön asioi­ta käsi­tel­täes­sä myös koko hänen puo­lu­een­sa jää­väi­si itsen­sä ja tilal­le tuli­si vara­jä­sen toi­ses­ta puo­lu­ees­ta? Tämä kor­jai­si edes vähän perus­tus­la­ki­va­lio­kun­nan ”toverituomioistuin”-mainetta.

        En tie­dä miten tuo vara­jä­sen­ten ja pysy­vien jäsen­ten vaih­to käy­tän­nös­sä tapah­tuu. Perus­tus­la­ki­va­lio­kun­nan mää­rän koko­nai­suu­den säi­lyt­tä­mi­nen on läh­tö­koh­dis­ta tär­keäm­pi. Perus­tus­la­ki­va­lio­kun­ta ei ole miten­kään tove­ri­tuo­miois­tuin eikä sil­lä ole tuo­mio val­taa. Nyt­kin täs­sä Haa­vis­ton tapauk­ses­sa asia vie­dään edus­kun­nan suu­reen saliin jos­sa sii­tä lopul­li­ses­ti äänes­te­tään. Val­ta­kun­na­noi­keu­den kool­le kut­su­mi­nen ei ole vält­tä­mä­tön­tä kos­ka Haa­vis­ton syy­te kyn­nys ei ylittänyt.

          (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

    2. Timo T sanoo “Vas­ta minis­te­rin pää­tök­sen toi­meen­pa­ne­mat­ta jät­tä­mi­nen oli­si rangaistavaa.”

      Hal­lin­to­lain mukaan ei se ihan noin mene. Se nimit­täin menee näin:
      1) Ensin minis­te­ri sanoon esit­te­le­väl­le vir­ka­mie­hel­le, että sinun pitää esi­tel­lä minul­le täl­lai­nen päätös.
      2) Vir­ka­mies vas­taa, että en voi tuol­lais­ta esi­tel­lä minis­te­rin pää­tet­tä­väk­si, sil­lä sehän on lainvastainen.
      3) Kun minis­te­ri Haa­vias­to ei tätä hyväk­sy­nyt, hän alkoi työ­paik­ka­kiusaa­maan vir­ka­mies­tä uhkai­le­mal­la eri tavoilla…
      4) Arvaan, että vir­ka­mies täs­sä tilan­tees­sa sanoi, että kyl­lä minä sen sit­ten voin noin minis­te­ril­le esi­tel­lä, mut­ta lai­tan mukaan eriä­vän mie­li­pi­tee­ni, jol­loin vas­tuu täs­tä lait­to­muu­des­ta ei enää ole minun vaan teidän!
      5) Arvaan edel­leen, että sil­lon Haa­vis­tol­la paloi päreet ja hän rupe­si toteut­ta­maan uhkaustaan…

      Tai­taa kuva­ta hyvin Haa­vis­ton ja ylei­sem­min­kin vih­reit­ten yli­mie­lis­tä besserwisser-toimintaa?

        (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  20. Mä en oikein tie­dä tark­kaan mil­lai­sia pyhiyk­siä ulko­mi­nis­te­rei­nä aikoi­naan olleet Väi­nö Tan­ner, Urho Kek­ko­nen, Väi­nö Les­ki­nen, Ahti Kar­ja­lai­nen, Kale­vi Sor­sa, Kei­jo Kor­ho­nen, Paa­vo Väy­ry­nen, Heik­ki Haa­vis­to, Tar­ja Halo­nen, Erk­ki Tuo­mio­ja, Ilk­ka Kaner­va, Alexan­der Stubb ja Timo Soi­ni. Kyl­lä hekin ovat jaka­neet tuk­ka­pöl­lyä monel­le vir­ka­mie­hel­le ja kut­su­neet diplo­maat­te­ja kotiin, tai sit­ten muul­la taval­la pilan­neet mai­neen­sa aina­kin het­kel­li­ses­ti, mut­ta ei se ole hei­dän uraan­sa häi­rin­nyt, ja aina­kin hei­dän edus­ta­man­sa puo­lu­eet ovat osan­neet ottaa asian rau­hal­li­ses­ti toi­sin kuin Vih­reä Liit­to. Tun­nen myö­tä­hä­pe­ää Haa­vis­ton puo­les­ta sii­tä että Vih­rei­den fanaat­ti­set nai­set ovat aloit­ta­neet jäl­ki­pe­liin ja alka­neet “kos­tok­si” arvos­tel­la peru­tus­la­ki­va­lio­kun­nan valio­kun­ta­neu­vos­ta sik­si että hän ei tot­te­le vih­rei­den käs­ky­jä. Lisäk­si yhdyn muu­ta­man aikai­sem­man kom­ment­tiin että Haa­vios­ton asian käsit­te­ly on kes­tä­nyt niin kau­an kuin on kes­tä­nyt juu­ri koro­na-epi­de­mia­ra­joi­tus­ten takia. Mui­ta­kin oikeu­den­käyn­te­jä on jou­dut­tu siir­tä­mään koro­nan takia.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

    1. R.Silfverberg:
      Mä en oikein tie­dä tark­kaan mil­lai­sia pyhiyk­siä ulko­mi­nis­te­rei­nä aikoi­naan olleet Väi­nö Tan­ner, Kale­vi Sor­sa ja Paa­vo Väyrynen.Kyllä hekin ovat jaka­neet tuk­ka­pöl­lyä monel­le vir­ka­mie­hell tai sit­ten muul­la taval­la pilan­neet mai­neen­sa aina­kin het­kel­li­ses­ti, mut­ta ei se ole hei­dän uraan­sa häi­rin­nyt, ja aina­kin hei­dän edus­ta­man­sa puo­lu­eet ovat osan­neet ottaa asian rau­hal­li­ses­ti toi­sin kuin Vih­reä Liitto. 

      Väi­nö Tan­ner oli kyl­lä tuo­mit­tu sota­syy­li­syys oikeu­den­käyn­nis­sä jol­loin Urho Kek­ko­nen toi­mi oikeus­mi­nis­te­ri­nä. Kale­vi Sor­sa oli perus­tus­la­ki­va­lio­kun­nan kuul­ta­va­na 1978 Valco skan­daa­lin aika­na, tosin vält­ti val­ta­kun­na­noi­keu­den. Paa­vo Väy­ry­nen oli myös perus­tus­la­ki­va­lio­kun­nan kuul­ta­va­na 1989 ns Vla­di­mi­ro­vin tapauk­sen takia. Kyl­lä nämä näil­lä kol­mel­la minis­te­ril­lä on ollut myös saman­lai­sia vir­ka­vir­he ja lain rik­ko­mis epäi­ly­jä kuin nyt Pek­ka Haa­vis­ton tapauk­ses­sa. Ja molem­mis­sa tapauk­sis­sa syy­teit­tä ei nostettu.

        (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  21. Perus­tus­la­ki­va­lio­kun­ta on on läpen­sä poli­ti­soi­tu­nut, ja hal­li­tus-oppo­si­tio-ase­tel­ma vah­vas­ti läs­nä. Edel­li­sen hal­li­tuk­sen aikaan nyt minis­te­ri­nä toi­mi­va Kiu­ru käyt­ti valio­kun­taa hal­li­tuk­sen lakie­si­tys­ten vii­väs­tyt­tä­mi­seen ja sabotointiin.

    Suu­rin ongel­ma valio­kun­nas­sa ei kui­ten­kaan ole hal­li­tus-oppo­si­tio-ase­tel­ma, vaan kyvyt­tö­myys ver­ra­ta lakie­si­tyk­sen perus­tus­lail­li­suut­ta nyky­ti­lan perus­tus­lail­li­suu­teen. Moni lakie­si­tys, jot­ka PeV blok­kaa perus­tus­lain perus­teel­la, on kui­ten­kin perus­tus­lain kan­nal­ta parem­pi kuin nykytila!

    Toi­nen PeV:in ongel­ma on, että sil­lä ei ole kyvyk­kyyt­tä arvioi­da perus­tus­lail­li­sia oikeuk­sia kes­ke­nään. Tämä on tul­lut vali­tet­ta­van sel­väs­ti ilmi tar­tun­ta­tau­ti­lain uudis­tuk­sen kans­sa. Esi­tet­ty laki oli­si rajoit­ta­nut tiet­ty­jä perus­oi­keuk­sia, mitä oppo­si­tioi­jat moit­ti­vat. Samal­la PeV oli kyke­ne­mä­tön tun­nis­ta­maan, että kun laki­muu­tok­sia ei saa­tu PeVin jar­rut­ta­mi­sen vuok­si voi­maan, ollaan koko ajan tilan­tees­sa, jos­sa perus­tus­lail­li­nen oikeus hen­keen ja ter­vey­teen ei toteudu.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  22. Toi­mi Haa­vis­to oikein tai vää­rin, on hän puo­lu­eel­le nyt taak­ka. Minus­ta oli­si aika teh­dä joh­to­pää­tös puo­lu­een edun nimis­sä. Pekal­le var­maan löy­tyy haas­ta­via töi­tä, löy­tyi nii­tä edel­li­sen­kin hal­li­tuk­sen aikana.
    Puo­lu­een puheen­joh­ta­ja ulko­mi­nis­te­rik­si ja tasa-arvon nimis­sä mies sisäministeriksi.
    Puo­lu­een jul­ki­suus­ku­va para­nee ker­ta­hei­tol­la. Sitä se todel­la tarvitsee.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  23. Blo­gi­kir­joi­tuk­sen kom­men­toi­jat ovat esit­tä­neet joi­ta­kin ylei­ses­ti kiin­nos­ta­via aja­tus­kul­ku­ja ja tie­to­ja. Itse aiheen, Haa­vis­to-pro­ses­sin ja Tuo­mi­sen toi­mien käsit­te­le­mi­sen kan­nal­ta oleel­li­set oikeu­del­li­set perus­teet ja pykä­lät olen tois­tai­sek­si löy­tä­nyt koo­tus­ti vas­ta Bel­la Forsgre­nin blo­gis­ta link­kei­neen. Siel­tä löy­sin koot­tu­na Haa­vis­ton toi­mia lail­li­si­na / moit­teet­to­mi­na pitä­nei­den kuul­tu­jen asian­tun­ti­joi­den suu­ren enem­mis­tön perus­te­lut — ja Haa­vis­ton yhtä toi­mea lain­vas­tai­se­na ja moi­tit­ta­va­na pitä­nei­den asian­tun­ti­joi­den vähem­mis­tön perus­te­lut. Nii­den perus­teel­la Osmo Soi­nin­vaa­ran joh­to­pää­tök­set osu­vat oike­aan maaliin.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  24. aja­tus että täs­sä oli­si kysy Haa­vis­ton pre­si­dent­ti­vaa­li ase­mas­ta on var­mas­ti väärin
    — haa­vis­ton äänes­tä­jät ovat ideo­lo­gi­ses­ti liki yhtä fanaat­ti­sia kun per­sut (siis jos puhu­taan 2018 vaa­lists­ta joka on rele­van­tim­pi ennus­tet­taess vuot­ta 2024) joi­ta asia ei het­kaut­tai­sia kui­ten­kaan suun­taa­in tai toi­seen. Vaik­ka 2018 kaik­ku muut puo­lu­eet oli­vat lait­ta­neet b‑ehdokkaat haa­vis­to jäi 12%. ei ole uhka seu­raa­vis­sa vaaleissa.
    — Hom­maan masi­noi per­sut joil­la ei ole mitään mah­dol­li­suut­ta pär­jät pre­si­den­tin vaa­lis­sa kuintenkaan.
    — per­su­jen kan­nal­ta oleel­lis­tao­li nos­taa haaviston/demareide/vihreiden pää­töön kiin­nos­tus tuo­da ter­ror­ris­te­ja maa­han kes­kus­te­luun . Ja aivan nap­pi suo­ri­tus. Joka siis ei hait­taa vih­rei­tä mil­lään taval­la vaan lähin­nä nii­tä puo­luei­ta jois­ta äänes­tä­jiä voi per­suil­le valua.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  25. Tein vii­saas­ti ja jätin koko asian seu­raa­mi­sen sii­hen asti kun­nes asias­ta teh­tiin lopul­ta pää­tök­siä. Se kan­nat­ti, ja voin tode­ta, että lil­lu­kan var­sia kat­kot­tiin, ja jäi edel­leen oikea kuva Haa­vis­tos­ta minis­te­riön vir­ka­mie­his­tön joh­dos­sa. Jos minis­te­ril­lä ei ole oikeut­ta siir­tää vas­taan pul­li­koi­vaa vir­ka­mies­tä sivuun kun tämä on ilmai­sut vas­tak­kai­sen kan­tan­sa, se hal­vaut­tai­si koko pää­tök­sen­teon ja nii­den toi­meen­pa­non. Siir­tä­mäl­lä vir­ka­mies koko­naan sivuun, tie­tys­ti antaa kuvan, että välit ovat vii­len­neet mel­koi­ses­ti ja on aja­tel­tu sen vai­kut­ta­van jat­kos­sa­kin yhteistyöhön.

    Mitä tulee asian­tun­ti­ja­lausun­toi­hin, niin maal­lik­ko­kin niis­tä voi lukea ettei syy­te ollut mis­sään koh­taa edes mah­dol­li­nen, saa­ti tuomio.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

    1. Juk­kak:
      Tein vii­saas­ti ja jätin koko asian seu­raa­mi­sen sii­hen asti kun­nes asias­ta teh­tiin lopul­ta päätöksiä. […] 

      Esi­mer­kik­si Ilta­leh­ti on sen jäl­keen­kin kun­nos­tau­tu­nut otsi­koin­nil­la, jon­ka vuok­si tulee myö­tä­hä­peä toi­mit­ta­jien puo­les­ta. Ellei sit­ten ole iro­ni­nen läp­pä tie­tyl­le luki­ja­kun­nal­le, mut­ta epäi­len enem­män sen mielistelyä…

        (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  26. On huo­mat­ta­va, että Haa­vis­to vaa­ti vir­ka­mies Tuo­mis­ta ryh­ty­mään huo­mat­ta­van vaa­ral­li­seen ja ris­kialt­tii­seen toi­men­pi­tee­seen. Ei ollut kyse nor­maa­lis­ta vir­ka­työs­tä. Monet muut maat eivät vie­lä tänä päi­vä­nä­kään ole kotiut­ta­neet ketään Isis-leiriläisiä.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  27. Täy­tyy kyl­lä sanoa että täs­sä rii­das­sa Haa­vis­to on kyl­lä ehdot­to­mas­ti oikeal­la puo­lel­la. Minun on myös erit­täin vai­kea hyväk­syä, ettei Suo­men ulko­mi­nis­te­riön kon­su­li­pääl­lik­köä tip­paa­kaan vai­ku­ta kiin­nos­ta­van, mil­lai­sis­sa olois­sa suo­ma­lais­lap­sia maa­il­mal­la on. Onko kon­su­li­pääl­lik­kö lain­kaan oikeas­sa virassa?

    Lai­naan YLE:n tämä­nil­tais­ta uutis­ta, jos­sa sitee­ra­taan esitutkintapöytäkirjoja:
    “Haa­vis­to sanoo, että kysees­sä oli hänen mie­les­tään las­ten­suo­je­lua­sia, jos­sa täy­tyi­si käyn­nis­tää viranomaisyhteistyö.

    Hän ker­too ver­ran­neen­sa tilan­net­ta muun muas­sa kidnappaukseen.

    Kon­su­li­pääl­lik­kö [– ] tote­si, että orpo­lap­sil­la on nyt hyvä olla siel­lä alu­eel­la, kun ovat per­hei­siin tila­päi­ses­ti sijoi­tet­tui­na. Ja mai­nit­si, että isät­kin voi­vat olla vie­lä elos­sa, emme tie­dä, ovat­ko he oikeas­ti orpo­ja.

    Vai­kein­ta Haa­vis­tol­le oli sulat­taa sitä, että Tuo­mi­nen hänen mukaan­sa tote­si, että tapaa­mal­la lap­set Suo­mi ottaa lap­set “toi­mi­val­tan­sa alle”.

    Haa­vis­ton mukaan Tuo­mi­nen varoit­ti kokouk­ses­sa täs­tä asetelmasta.

    – Että jos olem­me aktii­vi­sia, tulee tilan­ne, jos­sa mei­dän vas­tuum­me näis­tä lap­sis­ta kas­vaa. Minun täy­tyy sanoa, että näin jäl­keen­kin päin minun on tätä argu­ment­tia tavat­to­man vai­kea hyväk­syä, Haa­vis­to kertoi.”

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

    1. ij:
      Täy­tyy kyl­lä sanoa että täs­sä rii­das­sa Haa­vis­to on kyl­lä ehdot­to­mas­ti oikeal­la puo­lel­la. Minun on myös erit­täin vai­kea hyväk­syä, ettei Suo­men ulko­mi­nis­te­riön kon­su­li­pääl­lik­köä tip­paa­kaan vai­ku­ta kiin­nos­ta­van, mil­lai­sis­sa olois­sa suo­ma­lais­lap­sia maa­il­mal­la on. Onko kon­su­li­pääl­lik­kö lain­kaan oikeas­sa virassa? 

      Mun täy­tyy sanoa että mitä enem­män rii­dan yksi­ty­si­koh­dis­ta on kir­joi­tet­tu, sitä enem­män alka­nut näyt­tää sil­tä että Haa­vis­ton vir­ka­suh­de­ju­ri­dii­kan osaa­mi­nen on ollut heik­koa. Voi­ko joh­tua sii­tä että val­tio­tie­teen opin­not yli­opis­tos­sa ovat jää­neet kesken?

      Sin­ne Al Holiin oli­si pitä­nyt lähet­tää muu­ta­ma YK-jouk­ko­jen upsee­ri ja joku nuo­ri virkaintoinen,ja vapaa­eh­toi­nen, diplo­maat­ti eikä Suo­mea ase­ma­paik­ka­naan pitä­vää van­hem­paa konsulipäällikköä. 

      Tar­koi­tus on voi­nut olla hyvä mut­ta toteu­tus men­nyt pieleeen. 

      Ulko­mi­nis­te­rin salk­ku on sii­nä mie­les­sä han­ka­la että pahim­mis­sa tapauk­sis­sa voi pila­ta Suo­men mai­neen, mut­ta täs­sä tapauk­ses­sa pila­si vain oman, ja puo­lue pila­si sit­ten oman­sa jälkipelillään.

        (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

    2. ij:
      – Kon­su­li­pääl­lik­kö [– ] tote­si, että orpo­lap­sil­la on nyt hyvä olla siel­lä alu­eel­la, kun ovat per­hei­siin tila­päi­ses­ti sijoi­tet­tui­na. Ja mai­nit­si, että isät­kin voi­vat olla vie­lä elos­sa, emme tie­dä, ovat­ko he oikeas­ti orpoja.

      Kon­su­li­pääl­lik­kö on kiis­tä­nyt sano­neen­sa kokouk­ses­sa noin, ja uuti­sis­sa on nyt nou­dat­taen jour­na­lis­tien eet­ti­siä ohjei­ta tänään ker­rot­tu myös kon­su­li­pääl­li­kön näkö­kul­ma asi­aan, jos­sa hän kiis­tää sano­neen­sa noin. Eilen vie­lä tuo­ta esi­tut­kin­ta­pöy­tä­kir­jan lausun­toa sitee­rat­tiin mediois­sa ilman, että tois­ta asian­osais­ta, jon­ka sano­mis­ta väi­te kos­ki, oli kuul­tu. Yksi­kään kokouk­ses­sa ollut ei-poliit­ti­nen vir­ka­mies, joi­ta kokouk­ses­sa oli usei­ta, ei tois­tai­sek­si ole vah­vis­ta­nut kokouk­ses­sa noin sanotun.

        (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  28. Toi­von todel­la että Vih­reät ja Haa­vis­to jak­sa­vat suo­ra­sel­käi­ses­ti kes­tää tämän jutun lop­puun asti oppo­si­tion ja jopa hal­li­tus­to­ve­rei­den huu­te­luis­ta välit­tä­mät­tä. Jos täs­sä tai­vu­taan pai­nos­tuk­sen alla vain jul­ki­suus­ku­van vuok­si vaik­ka tie­de­tään että ollaan oikel­la puo­lel­la, on se todel­la sää­li ja kun­nioi­tuk­se­ni ja luot­ta­muk­se­ni asian­osa­si­sia koh­taan kär­sii ison kolauk­sen (tähän men­nes­sä se on tämän tapauk­sen vuok­si vain vah­vis­tu­nut). Tei­tä OIKEASTI kannattavat/äänestävät omaa­vat toi­vot­ta­vas­ti muu­ten­kin riit­tä­väs­ti ymmär­rys­tä näh­däk­seen tämän fars­sin läpi.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  29. aja­tus että täs­sä oli­si kysy Haa­vis­ton pre­si­dent­ti­vaa­li ase­mas­ta on var­mas­ti väärin”

    Soi­nin­vaa­ra­han toi esil­le pre­si­dent­ti­vaa­li­kyt­kyn. Hän tie­tää var­mas­ti mei­tä rivi­kan­sa­lai­sia enem­män. Jos­pa onkin kysy­mys pre­si­dent­ti­vaa­li­jyt­kys­tä. Hal­la-Aho täh­tää tule­viin presidentinvaaleihin. 

    Ei iki­nä, mut­ta niin­hän sanot­tiin Trum­pin­kin pre­si­dent­tiys­haa­veis­ta. Hal­lik­sel­la on kan­san syvis­sä riveis­sä saman­lai­nen hype kuin Trum­pin kes­ki­län­nen kannattajissa.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

    1. Eemil:

      Hal­la-Aho täh­tää tule­viin pre­si­den­tin­vaa­lei­hin. Ei iki­nä, mut­ta niin­hän sanot­tiin Trum­pin­kin pre­si­dent­tiys­haa­veis­ta. Hal­lik­sel­la on kan­san syvis­sä riveis­sä saman­lai­nen hype kuin Trum­pin kes­ki­län­nen kannattajissa.

      Ja kun vaa­li­tap­pio on todel­li­nen niin sitä pide­tään vää­ren­net­ty­nä ja vil­pil­li­se­nä. En usko että Hal­la-aho täh­tää pre­si­den­tik­si tai edes minis­te­rik­si. Luu­len että hän täh­tää edus­kun­nan puhe­mie­hek­si jos­ta voi hel­pos­ti luo­pua puheen­joh­ta­ja­juu­des­ta kos­ka on Hal­la-ahon pää­mää­rä istua puheen­joh­ta­jan pail­kal­la 19 vuot­ta kuin edeltäjänsä.

        (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

    2. Eemil:
      ”aja­tus että täs­sä oli­si kysy Haa­vis­ton pre­si­dent­ti­vaa­li ase­mas­ta on var­mas­ti väärin”

      Soi­nin­vaa­ra­han toi esil­le pre­si­dent­ti­vaa­li­kyt­kyn. Hän tie­tää var­mas­ti mei­tä rivi­kan­sa­lai­sia enem­män. Jos­pa onkin kysy­mys pre­si­dent­ti­vaa­li­jyt­kys­tä. Hal­la-Aho täh­tää tule­viin presidentinvaaleihin. 

      Ei iki­nä, mut­ta niin­hän sanot­tiin Trum­pin­kin pre­si­dent­tiys­haa­veis­ta. Hal­lik­sel­la on kan­san syvis­sä riveis­sä saman­lai­nen hype kuin Trum­pin kes­ki­län­nen kannattajissa. 

      Haa­vis­to tus­kin aset­tuu ehdok­kaak­si enää. San­na Marin­kaan ei ase­tu aina­kaan seu­raa­vis­sa vaa­leis­sa kos­ka hän on halun­nut mon­ta las­ta ja muut­taa maal­le asu­maan. Jos dema­rit voit­ta­vat seu­raa­vat edus­kun­ta­vaa­lit hän ehkä jat­ka pää­mi­nis­te­ri­nä mut­ta sen jäl­keen jat­ka­mi­nen poli­tii­kas­sa epävarmaa. 

      Vih­reät luu­la­vas­ti lait­ta­vat vir­kain­toi­sen Maria Ohi­sa­lon pre­si­dent­tieh­dok­kaak­si joka saa kaik­kien radi­kaa­lien ja femi­nis­tien äänet eli pää­see toi­sel­le kier­rok­sel­le eli pesee dema­rei­den ja vasem­mis­to­lii­ton ehdok­kaat men­nen tul­len. Mal­til­li­sel­ta oikeis­tol­ta ja kes­ki-käi­sil­tä mie­hil­tä hän ei tosin saa yhtään ään­tä. Seu­rat­kaa joka tapauk­ses­sa sitä naista.

      Oikeis­tol­la tulee ole­man vai­kea löy­tää ehdo­kas joka kel­paa isom­mal­le jou­kol­le. Orpo ja Van­ha­nen eivät osaa tuo­da mitään uut­ta keskusteluun. 

      Kes­kus­tan Kur­vi­sel­la voi­si olla sel­lais­ta sär­mää että pär­jää yrit­tä­jä­hen­ki­sen oikeis­ton, maa­ta­lou­den ja met­sä­teol­li­suu­den ehdok­kaa­na mut­ta ete­län suur­ten kau­pun­kien asuk­kaat eivät hän­tä äänes­tä. Anni­ka Saa­ri­kol­la vie­lä huo­nom­mat mah­dol­li­suu­det. Sipi­lä on kon­ser­va­tii­vi­sen kes­kus­ta-oikeis­ton vil­li kort­ti jos ollen­kaan suos­tuu. Väy­ry­nen on jo out. 

      Kokoo­muk­sel­la on yhte­nä mah­dol­li­suu­te­na käyt­tää Jan Vapaa­vuor­ta, mut­ta maa­lai­set eivät hän­tä äänes­tä. Toi­saal­ta oikeis­to­de­ma­ri­mie­het voi­si­vat hän­tä äänestääkin.
      Lii­ke Nyt voi­si yhdes­sä RKP:n kans­sa yrit­tää puf­fa­ta Hjal­lis Har­ki­moa. Tai jos Har­ki­mo liit­tyy takai­sin Kokoo­muk­seen niin voi­si toi­mia mal­ti­li­sen oikeis­ton yhtei­se­nä ehdok­kaa­na. Jos hän­tä pre­si­den­tin hom­mat yli­pään­sä kiin­nos­taa. Eli­tis­ti­nen oikeis­to ja EK sat­tai­si halu­ta Björn Wahl­roo­sin ehdok­kaak­si mut­ta ei tule menes­ty­mään vii­te­ryh­män­sä ulko­puo­lel­la. Rahal­la ei saa ääniä ostettua. 

      Hal­la-Aho voi pääs­tä toi­sel­le kier­rok­sel­le vain jos hal­li­tus mokaa pahas­ti jon­kun asian ja sen pitää olla isom­pi moka kuin Haa­vis­ton Al Hol ‑jupak­ka. Jos esim koro­na­tor­jun­ta menee pie­leen, roko­tus ei toi­mi, tai ihmi­set sai­ras­tu­vat sii­hen, tai jos koro­na-krii­si äityy pahak­si kaik­kia län­si­mai­ta kurit­ta­vak­si talous­krii­sik­si. Toi­sen ootuu­ri toi­sen tuu­ri. Mut­ta sil­ti pitää olla jotain uut­ta tuo­ta­vaa kes­kus­te­luun. Halu ero­ta EU:sta tai pysäyt­tää maa­han­muut­to ei ole sitä.

        (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

      1. R.Silfverberg:

        Hal­la-Aho voi pääs­tä toi­sel­le kier­rok­sel­le vain jos hal­li­tus mokaa pahas­ti jon­kun asian ja sen pitää olla isom­pi moka kuin Haa­vis­ton Al Hol ‑jupak­ka. Jos esim koro­na­tor­jun­ta menee pie­leen, roko­tus ei toi­mi, tai ihmi­set sai­ras­tu­vat sii­hen, tai jos koro­na-krii­si äityy pahak­si kaik­kia län­si­mai­ta kurit­ta­vak­si talous­krii­sik­si. Toi­sen ootuu­ri toi­sen tuu­ri. Mut­ta sil­ti pitää olla jotain uut­ta tuo­ta­vaa kes­kus­te­luun. Halu erotaEU:sta tai pysäyt­tää maa­han­muut­to eio­le sitä.

        Hal­la-ahon vah­vuus on oppo­si­tios­sa ole­mi­nen. Mut­ta kuin­ka kau­an oppo­si­tios­sa ole­mi­nen vai­kut­taa mihin­kään poliit­ti­seen pää­tök­sen­te­koon tai suun­taan? Ei juu­ri miten­kään. Toden­nä­köi­ses­ti Hal­la-aho pyr­kii seu­raa­vis­sa vaa­leis­sa edus­kun­nan puhe­mie­hek­si kos­ka sii­nä ei tar­vit­se sitou­tua mihin­kään 4 vuo­dek­si tai kan­taa poliit­tis­ta vas­tuu­ta. Edus­kun­nan puhe­mie­hen pai­kal­ta on help­po läh­teä pois kun poli­tiik­ka ei enää motivoi.

          (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  30. Oikeas­ti usko­ma­ton­ta miten täs­tä ase­tel­mas­ta vih­reät onnis­tui­vat tule­maan ulos häviä­ji­nä. Mitä var­ten täs­sä enää sit­ten äänes­te­tään, jos edes minis­te­ril­lä ei saa olla pää­tän­tä­val­taa, vaan kas­vot­to­mat vir­ka­mie­het saa­vat päät­tää kai­kes­ta kuin Yes, Minis­te­ris­sä? Tai mik­si vih­reät eivät kään­nä kes­kus­te­lun läh­tö­koh­taa sii­hen, että kaik­ki muut näyt­tä­vät pitä­vän sel­vä­nä, että Suo­men kan­sa­lai­sia ei saa aut­taa jos ovat jon­kun ikä­vän tyy­pin lap­sia. Ei tai­da laki ihan tai­pua sii­hen, että suku­lai­suus johon­kin epäil­tyyn rikol­li­seen vie oikeu­det, kuten nämä vir­ka­mie­het ja muut polii­ti­kot näyt­tä­vät ajat­te­le­van. Todel­la heik­ko suo­ri­tus vih­reil­tä, kun täs­sä oli mah­dol­li­suus nola­ta nämä kusi­päät. Kenes­tä­kään ei näy­tä ole­van joh­ta­jak­si ja luon­non­suo­je­lu on sit­ten täm­möi­sen puo­lu­een pant­ti­van­ki­na joka kom­pu­roi näkö­jään loput­to­mas­ti, vaik­ka latu on auki mui­den persuillessa.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

    1. kel­la­ris­ta:
      Oikeas­ti usko­ma­ton­ta miten täs­tä ase­tel­mas­ta vih­reät onnis­tui­vat tule­maan ulos häviä­ji­nä. Mitä var­ten täs­sä enää sit­ten äänes­te­tään, jos edes minis­te­ril­lä ei saa olla pää­tän­tä­val­taa, vaan kas­vot­to­mat vir­ka­mie­het saa­vat päät­tää kai­kes­ta kuin Yes, Minis­te­ris­sä? Tai mik­si vih­reät eivät kään­nä kes­kus­te­lun läh­tö­koh­taa sii­hen, että kaik­ki muut näyt­tä­vät pitä­vän sel­vä­nä, että Suo­men kan­sa­lai­sia ei saa aut­taa jos ovat jon­kun ikä­vän tyy­pin lap­sia. Ei tai­da laki ihan tai­pua sii­hen, että suku­lai­suus johon­kin epäil­tyyn rikol­li­seen vie oikeu­det, kuten nämä vir­ka­mie­het ja muut polii­ti­kot näyt­tä­vät ajat­te­le­van. Todel­la heik­ko suo­ri­tus vih­reil­tä, kun täs­sä oli mah­dol­li­suus nola­ta nämä kusi­päät. Kenes­tä­kään ei näy­tä ole­van joh­ta­jak­si ja luon­non­suo­je­lu on sit­ten täm­möi­sen puo­lu­een pant­ti­van­ki­na joka kom­pu­roi näkö­jään loput­to­mas­ti, vaik­ka latu on auki mui­den persuillessa. 

      Har­mi kun näi­tä kom­ment­te­ja ei voi enää peukuttaa.

        (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

      1. Vil­le: Har­mi kun näi­tä kom­ment­te­ja ei voi enää peukuttaa.

        Mä olen ymmär­tä­nyt että Haa­vis­to halusi hakea Al Holis­ta sekä lap­set että hei­dän van­hem­pan­sa jot­ka oli­vat olleet ISI­Sin tais­te­li­joi­ta. Tätä ei tie­de­tä tark­kaan mitä kon­su­li­pääl­li­kö vas­tus­ti, kaik­kien hake­mis­ta vai vain van­hem­pien, eli ter­ro­ris­tien. Mul­le on jää­nyt sel­lai­nen käsi­tys tähän asti näy­te­tys­tä aineis­tos­ta että hän oli­si hyväk­sy­nyt vain las­ten hake­mi­sen siel­tä, mut­ta vas­tus­ti itse läh­töä han­ka­lal­le mat­kal­le jos­sa jou­tuu erot­ta­maan lap­set mah­dol­li­ses­ti väki­val­tai­sis­ta vanhemmistaan. 

        Aika moni suo­ma­lai­nen on vetä­nyt rajan juu­ri noi­hin van­hem­piin. Muu­ta­man lap­sen hake­mi­nen pois siel­tä on OK mut­ta ei ter­ro­ris­ti­taus­tais­ten vanhempien.

          (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

    2. kel­la­ris­ta:

      Oikeas­ti usko­ma­ton­ta miten täs­tä ase­tel­mas­ta vih­reät onnis­tui­vat tule­maan ulos häviä­ji­nä. Mitä var­ten täs­sä enää sit­ten äänes­te­tään, jos edes minis­te­ril­lä ei saa olla pää­tän­tä­val­taa, vaan kas­vot­to­mat vir­ka­mie­het saa­vat päät­tää kai­kes­ta kuin Yes, Minis­te­ris­sä? Tai mik­si vih­reät eivät kään­nä kes­kus­te­lun läh­tö­koh­taa sii­hen, että kaik­ki muut näyt­tä­vät pitä­vän sel­vä­nä, että Suo­men kan­sa­lai­sia ei saa aut­taa jos ovat jon­kun ikä­vän tyy­pin lapsia. 

      Jotain tuon tapai­sia kes­kus­te­lu­ym­pä­ris­tön kei­kauk­sia jot­kut ovat yrit­tä­neet kai teh­dä­kin, mut­ta ei kovin onnis­tu­nees­ti. Perus­tus­la­ki­va­lio­kun­nan moi­te ei kui­ten­kaan liit­ty­nyt las­ten aut­ta­mi­seen, vaan sii­hen, miten yhtä vir­ka­mies­tä koh­del­tiin sen jäl­keen, kun lap­sia­si­aa oli jo lai­tet­tu hoi­toon toi­sel­le vir­ka­mie­hel­le jo sil­loin anne­tun toi­mek­sian­non kaut­ta. Las­ten aut­ta­mis­ky­sy­mys ei edes ollut perus­tus­la­ki­va­lio­kun­nan tut­kin­ta­pyyn­nön koh­tee­na, vaan asia­na oli se, miten pääl­lik­kö­vi­ras­ton ylin esi­mies eli minis­te­ri koh­te­li yhtä viras­ton virkamiestä.

      Itse asia­han ei lopul­ta ollut kai vält­tä­mät­tä kovin poik­keuk­sel­li­nen. Vir­ka­mies­ten jol­tain osin lain­vas­tais­ta koh­te­lua esiin­tyy var­maan aika monis­sa viras­tois­sa. Har­va vir­ka­mies vie koke­mi­aan vää­rin­käy­tök­siä itse lail­li­suus­val­vo­jien tut­kit­ta­vak­si, kos­ka niin toi­mi­mi­nen oli­si käy­tän­nös­sä vir­ka­mie­su­ra­ke­hi­tyk­sen lop­pu tule­vai­suu­des­sa. Jos sel­lais­ta tulee vas­taan, asiat sovi­taan kai usein sisäi­ses­ti tai sit­ten vir­ka­mies esi­mer­kik­si vaih­taa työ­paik­kaa. Tuos­sa­kin tapauk­ses­sa tut­kin­ta­pyyn­nön teki­vät kai lopul­ta eräät kan­san­edus­ta­jat, ei vir­ka­mies itse. Asia on mitä ilmei­sim­min enem­män jul­ki­suus­ku­va-asia kuin sisäl­löl­tään lopul­ta kovin poik­keuk­sel­li­nen juttu.

        (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  31. Osmo kir­joit­ti:
    “Perus­tus­lain mukaan asia oli­si pitä­nyt käsi­tel­lä vii­vy­tyk­set­tä, ja näin valio­kun­ta on vas­taa­vis­sa tapauk­sis­sa aiem­min mene­tel­lyt, lykä­ten mui­ta töi­tään. Nyt kui­ten­kin vii­vy­tel­tiin lähes vuo­si eri­lais­ten veruk­kei­den nojal­la. Asia oli­si ollut rat­kais­ta­vis­sa jo kevääl­lä, kos­ka asian­tun­ti­jat sanoi­vat suo­raan, ettei syy­te­kyn­nys ylity.

    Haa­vis­ton roi­kut­ta­mi­nen löy­säs­sä hir­res­sä mah­dol­li­sim­man pit­kään vas­ta­si tar­koi­tus­ta mus­ta­ta Haa­vis­ton mai­net­ta. Tut­kin­nan koh­tee­na ole­mi­nen likaa mai­net­ta, vaik­ka tuo­mio oli­si vapauttava.”

    Ylei­ses­ti ottaen täs­sä näkyy hyvin koko oikeus­jär­jes­tel­män ongel­ma. Resurs­se­ja on lii­an vähän. Oikeus­pro­ses­sit kes­tä­vät aivan lii­an kau­an. Haa­vis­ton tapauk­ses­sa oli yli 1000 sivua esi­tut­kin­ta­ma­te­ri­aa­lia. Ei kai kukaan ole­ta, että täl­lai­sen mate­ri­aa­lin läpi­käy­mi­nen teh­täi­siin kovin nopeas­ti. Vir­ka­mie­hil­lä kun sat­tuu ole­maan mui­ta­kin töi­tä, vir­ka­mie­het eivät odo­ta tyh­jän pöy­dän kans­sa, jos­ko jokin jut­tu tuli­si pöy­däl­le, jot­ta sen voi­si teh­dä pois. Jut­tu­ja on koko ajan pöy­däl­lä niin pal­jon, että syy­teoi­keus saat­taa jopa pääs­tä van­he­ne­maan, kun esi­tut­kin­taa ei ehdi­tä suo­rit­ta­maan ajoissa.

    Vuo­si pro­ses­sia on nyky­jär­jes­tel­mäs­sä var­sin nope­aa toi­min­taa, ottaen huo­mioon esi­tut­kin­ta­ma­te­ri­aa­lin määrän. 

    Esim. Hel­sin­gin kau­pun­gin ope­tus­vi­ras­ton entis­tä tie­to­hal­lin­to­pääl­lik­köä epäil­lään 9 mil­joo­nan euron kaval­luk­ses­ta, tut­kin­ta alkoi lop­pu­vuo­des­ta 2016, syyt­tei­tä ei ole vie­lä­kään nos­tet­tu, vas­ta­han täs­sä on ollut nel­jä vuot­ta aikaa. Syyt­tei­den nos­ta­mi­sen jäl­keen asi­aa käsi­tel­tä­neen vie­lä usei­ta vuo­sia eri oikeus­as­teis­sa. Jo nyt on näky­vis­sä, että pro­ses­si venyy yli 7 vuo­den, jol­loin asi­aan osal­li­sil­la on mah­dol­li­suus hakea val­tiol­ta kor­vaus­ta pit­kit­ty­nees­tä pro­ses­sis­ta (ihmis­toi­keu­det, oikeus oikeu­den­mu­kai­seen oikeu­den­käyn­tiin). Oikeus­pro­ses­sit ovat nyky­ään niin pit­kä­kes­toi­sia, että koko jär­jes­tel­män uskot­ta­vuus oikeu­den jaka­ja­na on kysee­na­lais­ta. “Jus­tice delayed is jus­tice denyed.”

    Ohi­tus­kais­tal­la” oikeus­jär­jes­tel­mäs­sä ovat ne rikok­set, jois­sa epäil­ty on van­git­tu­na. Sinän­sä ymmär­ret­tä­vää, jot­ta tut­kin­ta­van­keu­des­sa ja siis vapau­den riis­ton (ilman tuo­mio­ta) koh­tee­na ole­va saa asian­sa jou­tui­sas­ti käsi­tel­tyä. Mut­ta tämä­kin sotii osal­taan yleis­tä oikeus­kä­si­tys­tä vas­taan, jos ns. “kovat” rikol­li­set saa­vat asian­sa käsit­te­lyyn jou­tui­sas­ti, mui­den vähem­män rikol­lis­ten, (joi­ta ei ole van­git­tu pro­ses­sin ajak­si) jou­tues­sa odot­ta­maan “löy­säs­sä hir­res­sä” vuosikausia. 

    Jot­ta oikeus­tur­va saa­tai­siin sivis­tys­val­tion tasol­le tuli­si val­tion bud­je­toi­da enem­män rahaa esi­tut­kin­taan (polii­siin), syyt­tä­jä­lai­tok­seen ja tuo­miois­tui­miin. En ole huo­man­nut, että Vih­reät oli­si esit­tä­nyt näil­le ins­tans­seil­le enem­pää rahaa. Parem­man rahoi­tuk­sen sijaan, nyt kun Vih­rei­tä kos­ke­va asia on saa­tu jou­tui­sas­ti käsi­tel­tyä vain vuo­den ajas­sa, ollaan Osmon suul­la uhriu­tu­mas­sa, kuin­ka “Haa­vis­toa on roi­ko­tet­tu löy­häs­sa hir­res­sä mah­dol­li­sim­man pit­kään”. Joko Osmo ei ole tutus­tu­nut oikeus­jär­jes­tel­män (esi­tut­kin­ta, syyt­tä­jä, tuo­miois­tui­met) hitau­teen (misin­for­maa­tio), tai sit­ten Osmo heit­tää popu­lis­ti­sia poliit­ti­sia heit­to­ja, joi­den totuusar­vo jää luki­jan vas­tuul­le (disin­for­maa­tio).

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  32. R.S:“Halla-Aho voi pääs­tä toi­sel­le kierrokselle ”
    Äläs nyt, Hal­lis on ulos­tu­loil­laan jat­ku­vas­ti median löö­peis­sä ja saa ilma­si­ta mai­nos­ta. Media tekee myös­kin muu­ta kaut­ta työ­tä per­su­jen eteen. Ete­län median ark­ki­vi­hol­li­nen, kepu, saa jat­ku­vas­ti nega­tii­vis­ta jul­ki­suut­ta, var­sin­kin asian vie­res­tä. Kuten nyt­kin tämä kohu kään­tyi Kes­kus­tan rasitteeksi.

    Eipä mene aikaa­kaan kun Hal­lis on nais­ten­leh­tien pals­toil­la esit­te­le­mäs­sä iha­naa koi­ran­pen­tua . Ima­go­kon­sult­ti kun neu­voi, että kovaa jul­ki­suus­ku­vaa pitää peh­men­tää. Kuten tun­net­tua koi­ran­pen­tu on sii­hen oiva ja pre­si­dent­tien käyt­tä­mä kik­ka. Pait­si Misch­ka , joka oli kis­sa, mut­ta sekin teki tehtävänsä.

    Kym­me­niä tuhan­sia ääniä rap­sah­taa uurnaan.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

    1. Eemil:
      Kuten nyt­kin tämä kohu kään­tyi Kes­kus­tan rasitteeksi. 

      Miten niin? Kyl­lä tämä kohu on vain ja ainoas­taan vih­rei­den rasite. 

      Eemil:

      Eipä mene aikaa­kaan kun Hal­lis on nais­ten­leh­tien pals­toil­la esit­te­le­mäs­sä iha­naa koi­ran­pen­tua . Ima­go­kon­sult­ti kun neu­voi, että kovaa jul­ki­suus­ku­vaa pitää peh­men­tää. Kuten tun­net­tua koi­ran­pen­tu on sii­hen oiva ja pre­si­dent­tien käyt­tä­mä kik­ka. Pait­si­Misch­ka , joka oli kis­sa, mut­ta sekin teki tehtävänsä.

      Timo Soi­ni oli fik­sum­man tun­tui­nen joh­ta­ja vaik­ka en ollut lähes­kään kai­kis­ta asiois­ta samaa miel­tä hänen kans­saan. Hal­la-Aho on vain jörö.

        (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

      1. Ehkä Hal­la-Aho on jörö, mut­ta pää­asia on se, että hän pys­tyy kutit­te­le­maan Suo­men kan­san tun­tei­ta, vapaudenkaipuuta. 

        Ihmi­set halua­va ulos Suo­men nykyi­ses­tä ”sään­tö / nor­mi-van­ki­las­ta”, jota pitää yllä besserwisser-eliittimme.

        Tuos­sa edel­lä ker­ron uudes­ta läpi­mur­to-tut­ki­muk­ses­ta (KAPEA KÄYTÄVÄ”, Ter­ra Cog­ni­ta 2020), jon­ka mukaan VAPAUS sijait­see dik­ta­tuu­ri-anar­kia-akse­lin kes­ki­vai­heil­la, kapeas­sa epäs­ta­bii­lis­sa käytävässä. 

        Beserwis­ser-eliit­tim­me yllä­pi­tää tuo­ta kan­sa­lai­sia kuris­ta­vaa sään­tö/­nor­mi-van­ki­laa, joka koh­tuut­to­mas­ti alis­taa ja riis­tää kan­sa­lai­sia, jol­loin se nousee tuo­ta eliit­tiä vas­taan ja halu­aa vapau­ten­sa takaisin. 

        Älyk­kää­nä pelu­ri­na Hala-Aho kut­suu tuo­ta bes­serwis­ser eliit­tiä, kii­lusi­läi­sik­si vih­reik­si ja sil­ta­rum­pu-tukiais-kepuk­si, jne., ja lupaa ava­ta tuon sään­tö/­nor­mi-van­ki­lan.

        Suo­mi on nyt har­hau­tu­nut tuol­ta kapeal­ta käy­tä­väl­tä ja kan­sa­lai­set koke­vat menet­tä­neen­sä vapau­ten­sa, ja rea­goi­vat nyt eliit­tiä vas­taan kan­nat­ta­mal­la Perussuomalaisia…

          (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

      2. Sep­po Korp­poo:
        Ehkä Hal­la-Aho on jörö, mut­ta pää­asia on se, että hän pys­tyy kutit­te­le­maan Suo­men kan­san tun­tei­ta, vapaudenkaipuuta. 

        Ihmi­set halua­va ulos Suo­men nykyi­ses­tä ”sään­tö / nor­mi-van­ki­las­ta”, jota pitää yllä besserwisser-eliittimme.

        Beserwis­ser-eliit­tim­me yllä­pi­tää tuo­ta kan­sa­lai­sia kuris­ta­vaa sään­tö/­nor­mi-van­ki­laa, joka koh­tuut­to­mas­ti alis­taa ja riis­tää kan­sa­lai­sia, jol­loin se nousee tuo­ta eliit­tiä vas­taan ja halu­aa vapau­ten­sa takaisin. 

        Suo­mi on nyt har­hau­tu­nut tuol­ta kapeal­ta käy­tä­väl­tä ja kan­sa­lai­set koke­vat menet­tä­neen­sä vapautensa, 

        Sep­po Korp­poo voi­si kyl­lä mai­ni­ta sen his­to­rial­li­sen ajan­jak­son mil­loin Suo­mi oli täy­del­li­ses­ti vapaa tuos­ta hänen mai­nit­se­mas­ta sään­tö / nor­mi van­ki­las­ta? Jos täl­lä oli­si his­to­rial­lis­ta poh­jaa niin ymmär­täi­sin kyl­lä perus­te­lut mut­ta sään­tö­jen ja nor­mien koh­dal­la kyl­lä suo­ma­lai­nen yhteis­kun­ta on itse päät­tä­nyt monis­ta tiu­kois­ta sään­nöis­tä ja nor­meis­ta eikä sii­hen ole tar­vit­tu esi­mer­kik­si EU direk­tii­ve­jä avuk­si. Päin­vas­toin EU direk­tii­vit ovat vapaut­ta­neet elin­kei­no­toi­min­taa huo­mat­ta­vas­ti ennen vuot­ta 1995. Oli­ko tilan­ne parem­pi ennen 1995 vapaam­pi tai jous­ta­vam­pi niin epäi­len vah­vas­ti ettei ollut. Jos Sep­po Korp­poo antai­si esi­mer­kin hänen sään­te­ly ja nor­mi näke­myk­sis­tä jot­ka oli­vat aiem­min toi­sen­lai­set kuin nykyi­sin niin tutus­tui­sin mie­lel­lä­ni nii­den taus­taan ja todellisuuden

          (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

      3. Rahul sanoo “Jos Sep­po Korp­poo antai­si esi­mer­kin hänen sään­te­ly ja nor­mi näkemyksistä…”

        Rahul täs­sä sitä van­ki­lan alias­ta­vaa /riistävää sään­tö-nor­mia tulee:
        1) Suo­mes­sa on yleis­si­to­vuus-työ­voi­ma­kar­tel­li, jota hal­lin­noi SDP+ay- eliit­ti 300 TES-sopi­muk­sen perus­teel­la. Nuo TES­sit ovat 100+ sivui­sia yksi­tyis­koh­tai­sia teke­lei­tä, jot­ka teh­ty vuo­si­kym­me­nien var­rel­la suu­ry­ri­tys­ten työ­paik­ko­ja silmälläpitäen.
        Nämä TESit eivät sovel­lu ollen­kaan dynaa­mi­seen nyky­to­del­li­suu­teen; Pät­kä­töi­hin, moneen yhtä­ai­kai­seen osa-aika­työ­hön, etä­työ­hön, opis­ke­lu/­las­ten­hoi­to-yhdis­tel­miin, sapat­ti­vuo­sien pitä­mi­seen, jne.
        2) Suu­rim­man osan uusi­ta työ­pai­kois­ta luo­va pk-sek­to­ri on elii­tin toi­mes­ta sul­jet­tu työ­voi­ma­po­li­tii­kan ulko­puo­lel­le ja elin­tär­ke­ää pai­kal­lis­ta sopi­mis­ta ei juu­ri­kaan ole.
        3) Tämän kai­ken joh­dos­ta Suo­mes­sa on nyt 500 000 jät­ti-työt­tö­myys ja syr­jäy­tet­ty / mene­tet­ty nuor­ten suku­pol­vi ja lei­pä­jo­not kasvavat…
        4) Suo­men jul­ki­nen sek­to­ri on tupla­ko­koi­nen väes­töön näh­den, jon­ka joh­dos­ta koko­nais-vero­tuk­sem­me on maa­il­man huip­pu­luok­kaa: Jos ostaa palk­ka­tu­loil­la ruo­kaa tai osa­ke­huo­neis­ton, koko­nais­ve­roas­teel­la eliit­ti ryös­tää noin 70%, itse tava­ran arvo on vain noin 30%!
        5) Suo­mi on kil­pai­lu­ky­vy­tön maa, jos­sa ei kan­na­ta ris­ki-yrit­tää, työl­lis­tää tai teh­dä lap­sia. Suo­men kan­sa on hil­jak­seen kuih­tu­mas­sa pois!
        6) Suo­men sään­tö-nor­mi van­ki­las­ta ovat suu­ry­ri­tyk­sem­me jo pal­jol­ti läh­te­neet ulko­mail­le ja par­haat yhtiöt ja osaa­jat mene­vät vauh­dil­la perässä.
        7) Eliit­ti on menet­tä­nyt suh­teel­li­suu­den­ta­jun­sa ja vaa­tii pien­tä Suo­mea otta­maan rajus­ti lisä­vel­kaa, joka pitää panos­ta­maan hii­li­neut­raa­liin talou­teen, vaik­ka Suo­men CO2-pääs­töt ovat luok­kaa 1/1000 maa­il­man pääs­töis­tä, eivät­kä suu­rim­mat pääs­tö­maat ole sitou­tu­neet mihinkään!
        8) Suo­men ja EUn kym­me­net tuhan­net direk­tii­vit, lait ja ase­tuk­set, sekä toi­mi­ma­ton oikeus­jär­jes­tel­mäm­me tukah­dut­ta­vat kai­ken­lai­sen yrit­te­liäi­syy­den ja toi­me­liai­suu­den. Esi­mer­kik­si valo­mai­nok­sen asen­ta­mi­nen vaa­tii 10 eri­lais­ta kal­lis­ta kou­lu­tus/­lu­pa-ser­ti­fi­kaat­tia, joi­ta pitää uusia muu­ta­man vuo­den välein…

        Ei ihme, että kan­sa­lai­nen kokee menet­tä­neen­sä vapau­ten­sa, tul­leen­sa alis­te­tuk­si ja riistetyksi.

        Rahul, jos tämä sinua enem­män­kin kiin­nos­taa, luep­pa tämä: Daron Ace­moglu and James A. Robin­so­nin kir­ja ”Kapea käy­tä­vä” (Ter­ra Cog­ni­ta 2020). Kir­jas­ta on nimit­täin tulos­sa val­tio­ta ja yhteis­kun­taa käsit­te­le­vän kir­jal­li­suu­den klas­sik­ko, samoin kuin hei­dän aikai­sem­mas­ta kir­jas­taan ”Mik­si maat kaatuvat”.

          (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

      4. Sep­po Korp­poo:

        Rahul täs­sä sitä van­ki­lan alias­ta­vaa /riistävää sään­tö-nor­mia tulee:
        1)Suomessa on yleis­si­to­vuus-työ­voi­ma­kar­tel­li, jota hal­lin­noi SDP+ay- eliit­ti 300 TES-sopi­muk­sen perus­teel­la. Nuo TES­sit ovat 100+ sivui­sia yksi­tyis­koh­tai­sia teke­lei­tä, jot­ka teh­ty vuo­si­kym­me­nien var­rel­la suu­ry­ri­tys­ten työ­paik­ko­ja silmälläpitäen.
        Nämä TESit eivät sovel­lu ollen­kaan dynaa­mi­seen nyky­to­del­li­suu­teen; Pät­kä­töi­hin, moneen yhtä­ai­kai­seen osa-aika­työ­hön, etä­työ­hön, opis­ke­lu/­las­ten­hoi­to-yhdis­tel­miin, sapat­ti­vuo­sien pitä­mi­seen, jne.
        2)Suurimman osan uusi­ta työ­pai­kois­ta luo­va pk-sek­to­ri on elii­tin toi­mes­ta sul­jet­tu työ­voi­ma­po­li­tii­kan ulko­puo­lel­le ja elin­tär­ke­ää pai­kal­lis­ta sopi­mis­ta ei juu­ri­kaan ole.
        3)Tämän kai­ken joh­dos­ta Suo­mes­sa on nyt 500 000 jät­ti-työt­tö­myys ja syr­jäy­tet­ty / mene­tet­ty nuor­ten suku­pol­vi ja lei­pä­jo­not kasvavat…
        4)Suomen jul­ki­nen sek­to­ri on tupla­ko­koi­nen väes­töön näh­den, jon­ka joh­dos­ta koko­nais-vero­tuk­sem­me on maa­il­man huip­pu­luok­kaa: Jos ostaa palk­ka­tu­loil­la ruo­kaa tai osa­ke­huo­neis­ton, koko­nais­ve­roas­teel­la eliit­ti ryös­tää noin 70%, itse tava­ran arvo on vain noin 30%!
        5)Suomi on kil­pai­lu­ky­vy­tön maa, jos­sa ei kan­na­ta ris­ki-yrit­tää, työl­lis­tää tai teh­dä lap­sia. Suo­men kan­sa on hil­jak­seen kuih­tu­mas­sa pois!
        6)Suomen sään­tö-nor­mi van­ki­las­ta ovat suu­ry­ri­tyk­sem­me jo pal­jol­ti läh­te­neet ulko­mail­le ja par­haat yhtiöt ja osaa­jat mene­vät vauh­dil­la perässä.
        7)Eliitti on menet­tä­nyt suh­teel­li­suu­den­ta­jun­sa ja vaa­tii pien­tä Suo­mea otta­maan rajus­ti lisä­vel­kaa, joka pitää panos­ta­maan hii­li­neut­raa­liin talou­teen, vaik­ka Suo­men CO2-pääs­töt ovat luok­kaa 1/1000 maa­il­man pääs­töis­tä, eivät­kä suu­rim­mat pääs­tö­maat ole sitou­tu­neet mihinkään!
        8)Suomen ja EUn kym­me­net tuhan­net direk­tii­vit, lait ja ase­tuk­set, sekä toi­mi­ma­ton oikeus­jär­jes­tel­mäm­me tukah­dut­ta­vat kai­ken­lai­sen yrit­te­liäi­syy­den ja toi­me­liai­suu­den. Esi­mer­kik­si valo­mai­nok­sen asen­ta­mi­nen vaa­tii 10 eri­lais­ta kal­lis­ta kou­lu­tus/­lu­pa-ser­ti­fi­kaat­tia, joi­ta pitää uusia muu­ta­man vuo­den välein…

        Ei ihme, että kan­sa­lai­nen kokee menet­tä­neen­sä vapau­ten­sa, tul­leen­sa alis­te­tuk­si ja riistetyksi.

        Sep­po Korp­pool­ta kysyi­sin jat­ko kysy­myk­sen sii­hen että onko pal­jon heh­kut­ta­ma Jus­si Hal­la-aho ja hänen joh­ta­man­sa Perus­suo­ma­lai­set esi­mer­kik­si sitou­tu­neet noi­den 8 koh­dan sään­te­lyn pur­ka­mi­seen? Onko puo­lue esim vaa­ti­nut yleis­si­to­vuut­ta pois ja pai­kal­lis­ta sopi­mis­ta tilal­le? En ole kuul­lut mitään sel­lais­ta vaa­ti­mus­ta nime­no­maan Perus­suo­ma­lai­sil­ta. Päin­vas­toin puo­lue on mones­sa­kin yhtey­des­sä jopa vaa­ti­neet nii­den säi­lyt­tä­mis­tä (jopa kiris­tä­mis­tä) kos­ka puo­lu­een kan­nat­ta­jis­sa on pal­jon ay-lii­keen jäse­niä ja näi­tä muu­tok­sia nime­no­maan ay-lii­ke jar­rut­taa joi­ta Sep­po Korp­poo toit esil­le jot­ka ovat todel­la estei­tä Suo­men uudis­ta­mi­sel­le ja työl­li­syy­del­le. Mut­ta kysy­mys kuu­luu onko nime­no­maan Perus­suo­ma­lai­set aidos­ti sitou­tu­neet nii­den pur­ka­mi­seen? Muun muas­sa työ­mark­ki­noi­den sään­te­lyä kos­ke­via koh­tia? Tar­ve­har­kin­nan pois­ta­mis­ta jne?. Sep­po Korp­poo voi­sit tutus­tua perus­suo­ma­lais­ten talous­po­li­tiik­kaan tar­kem­min. Se ei ole vapaa­kaup­pa myön­teis­tä vaan protektionististä.

          (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

      5. Sep­po Korp­poo:
        Rahul sanoo ”Jos Sep­po Korp­poo antai­si esi­mer­kin hänen sään­te­ly ja nor­mi näkemyksistä…”

        Rahul täs­sä sitä van­ki­lan alias­ta­vaa /riistävää sään­tö-nor­mia tulee:
        1)Suomessa on yleis­si­to­vuus-työ­voi­ma­kar­tel­li, jota hal­lin­noi SDP+ay- eliit­ti 300 TES-sopi­muk­sen perus­teel­la. Nuo TES­sit ovat 100+ sivui­sia yksi­tyis­koh­tai­sia teke­lei­tä, jot­ka teh­ty vuo­si­kym­me­nien var­rel­la suu­ry­ri­tys­ten työ­paik­ko­ja silmälläpitäen.
        Nämä TESit eivät sovel­lu ollen­kaan dynaa­mi­seen nyky­to­del­li­suu­teen; Pät­kä­töi­hin, moneen yhtä­ai­kai­seen osa-aika­työ­hön, etä­työ­hön, opis­ke­lu/­las­ten­hoi­to-yhdis­tel­miin, sapat­ti­vuo­sien pitä­mi­seen, jne.
        2)Suurimman osan uusi­ta työ­pai­kois­ta luo­va pk-sek­to­ri on elii­tin toi­mes­ta sul­jet­tu työ­voi­ma­po­li­tii­kan ulko­puo­lel­le ja elin­tär­ke­ää pai­kal­lis­ta sopi­mis­ta ei juu­ri­kaan ole.
        3)Tämän kai­ken joh­dos­ta Suo­mes­sa on nyt 500 000 jät­ti-työt­tö­myys ja syr­jäy­tet­ty / mene­tet­ty nuor­ten suku­pol­vi ja lei­pä­jo­not kasvavat…
        4)Suomen jul­ki­nen sek­to­ri on tupla­ko­koi­nen väes­töön näh­den, jon­ka joh­dos­ta koko­nais-vero­tuk­sem­me on maa­il­man huip­pu­luok­kaa: Jos ostaa palk­ka­tu­loil­la ruo­kaa tai osa­ke­huo­neis­ton, koko­nais­ve­roas­teel­la eliit­ti ryös­tää noin 70%, itse tava­ran arvo on vain noin 30%!
        5)Suomi on kil­pai­lu­ky­vy­tön maa, jos­sa ei kan­na­ta ris­ki-yrit­tää, työl­lis­tää tai teh­dä lap­sia. Suo­men kan­sa on hil­jak­seen kuih­tu­mas­sa pois!
        6)Suomen sään­tö-nor­mi van­ki­las­ta ovat suu­ry­ri­tyk­sem­me jo pal­jol­ti läh­te­neet ulko­mail­le ja par­haat yhtiöt ja osaa­jat mene­vät vauh­dil­la perässä.
        7)Eliitti on menet­tä­nyt suh­teel­li­suu­den­ta­jun­sa ja vaa­tii pien­tä Suo­mea otta­maan rajus­ti lisä­vel­kaa, joka pitää panos­ta­maan hii­li­neut­raa­liin talou­teen, vaik­ka Suo­men CO2-pääs­töt ovat luok­kaa 1/1000 maa­il­man pääs­töis­tä, eivät­kä suu­rim­mat pääs­tö­maat ole sitou­tu­neet mihinkään!
        8)Suomen ja EUn kym­me­net tuhan­net direk­tii­vit, lait ja ase­tuk­set, sekä toi­mi­ma­ton oikeus­jär­jes­tel­mäm­me tukah­dut­ta­vat kai­ken­lai­sen yrit­te­liäi­syy­den ja toi­me­liai­suu­den. Esi­mer­kik­si valo­mai­nok­sen asen­ta­mi­nen vaa­tii 10 eri­lais­ta kal­lis­ta kou­lu­tus/­lu­pa-ser­ti­fi­kaat­tia, joi­ta pitää uusia muu­ta­man vuo­den välein…

        Rahul, jos tämä sinua enem­män­kin kiin­nos­taa, luep­pa tämä:Daron Ace­moglu and James A. Robin­so­nin kir­ja ”Kapea käy­tä­vä” (Ter­ra Cog­ni­ta 2020). Kir­jas­ta on nimit­täin tulos­sa val­tio­ta ja yhteis­kun­taa käsit­te­le­vän kir­jal­li­suu­den klas­sik­ko, samoin kuin hei­dän aikai­sem­mas­ta kir­jas­taan ”Mik­si maat kaatuvat”.

        Nuo mai­nit­se­ma­si byro­kra­tia sään­te­lyä ovat kyl­lä esi­merk­ke­jä sii­tä miten han­ka­lak­si on jot­kut yksi­tyis­koh­dat teh­ty Suo­me­saa mut­ta jos asi­aa tar­kas­te­lee laa­jem­min niin noi­den väit­tei­den kaut­ta (jois­ta osa on hyvin pie­niä sään­te­lyn esi­merk­ke­jä, kuten koh­ta 8 ja 6, joka vaa­ti­si yksi­tyis­koh­tai­sem­paa tar­kas­te­lua, esi­mer­kik­si sään­tö-nor­mi van­ki­la ver­tai­lus­ta­si, ja nii­tä­kin esiin­tyy muis­sa isois­sa­kin ja pie­nis­sä EU mais­sa kuin Suo­mi eikä näi­den mai­den kil­pai­lu­ky­ky tai yrit­tä­jyys ole miten­kään heik­koa juu­ri sen takia että mai­nit­se­ma­si pie­ni eliit­ti tekee niis­tä han­ka­lan vaan koko­nai­suus joka on syn­ty­nyt Suo­meen monen vuo­si­kym­men­ten aika­na johon suu­rin osa (eivät kaik­ki) suo­ma­lai­sis­ta on myös jol­la­kin taval­la ylei­ses­ti ja epä­suo­ras­ti sitou­tu­neet ja hyväk­sy­neet yksi­tyis­koh­tai­set sään­nöt ikään kuin osak­si toi­mi­van yhteis­kun­nan perus­i­de­aa jot­ka ovat Suo­men koh­dal­la iso jul­ki­nen sek­to­ri , joka ei ole ihan niin­kään suu­ri kuin annat ymmär­tää (koh­ta 4), ellet las­ke sii­hen mukaan puo­lus­tus­voi­mia ja kun­tia (olet­ko val­mis supis­ta­maan kun­tien mää­rää tai puo­lus­tus­voi­mien hävit­tä­jä hank­kei­den jääh­dyt­tä­mis­tä!?), tai kor­kea vero­tus­ta (jota on muu­ten myös aikai­sem­mil­la vuo­si­na las­ket­tu) ja yksi­tyis­koh­tai­set sääntelyt . 

        Myös lis­tas­ta­si löy­tyy ihan kan­na­tet­ta­via koh­tia kuten koh­ta 7 joka ei ole myös­kään Suo­men koh­dal­la poik­keus vaan moni muu maa ja yri­tys ovat myös panos­ta­nut hii­li­neut­raa­liin talou­teen kuten esi­mer­kik­si nyt Japa­ni. Mui­ta­kin esi­merk­ke­jä on. 

        Toki en ole minä­kään näi­den kaik­kien koh­tien koh­tien fanaat­ti­nen kan­nat­ta­ja mut­ta kun annoit 8 koh­taa esil­le omas­ta mie­les­tä­si kuvan että täs­sä on val­mis alis­ta­va ja vapau­den riis­toon kah­lit­se­va jär­jes­tel­mä niin kyl­lä nuo esi­mer­kit ovat erit­täin lie­viä sii­nä miten yhteis­kun­tien kehi­tys on men­nyt maint­se­ma­si Daron Ace­moglun ja James A. Robin­so­nin kir­jas­sa ”Mik­si maat kaatuvat”.

        Alku­pe­räi­sen kysy­myk­se­ni yksi oleel­li­nen kysy­mys oli myös Sep­po Korp­pool­le seu­raa­va: “Sep­po Korp­poo voi­si kyl­lä mai­ni­ta sen his­to­rial­li­sen ajan­jak­son mil­loin Suo­mi oli täy­del­li­ses­ti vapaa tuos­ta hänen mai­nit­se­mas­ta sään­tö / nor­mi van­ki­las­ta? Jos täl­lä oli­si his­to­rial­lis­ta poh­jaa niin ymmär­täi­sin kyl­lä perus­te­lut . Onko sel­lais­ta edes ollut Suo­men historiassa?”. 

        Itse asias­sa Daron Ace­moğ­lu, James A. Robin­so­nin kes­kei­nen sano­ma kir­jas­sa “Kapea käy­tä­vä, Val­tiot, yhteis­kun­nat ja vapau­den koh­ta­lo” on se että lii­an voi­ma­kas val­tio yhteis­kun­taan näh­den ajau­tuu hel­pos­ti vapau­den tukah­dut­ta­mi­seen mut­ta lii­an heik­ko val­tio joh­taa yhteis­kun­nan anarkiaan . 

        Daron Ace­moglu ja James A. Robin­so­nin ver­tai­le­vat pää­asias­sa Saha­ran Ete­lä­puo­li­sen Afri­kan, Lati­na­lai­sen Ame­ri­kan mai­ta sekä mai­den kuten Venä­jän, Otto­maa­ni­val­ta­kun­nan, Itä­val­ta-Unka­rin ja Kii­nan Qing dynas­tian, Neu­vos­to­lii­ton ja Maon Kii­nan kehi­tys­tä (nyky esi­merk­ki­nä on nos­tet­tu esiin Uzbe­kis­tan) joi­ta he ver­taa­vat Brit­ti­läi­sen Impe­riu­min, Yhdys­val­tain, Austra­lian, Rans­kan, ja Japa­nin pit­kän aika­vä­lin his­to­rial­li­seen kehitykseen. 

        Myös kir­jas­sa “Kapea käy­tä­vä, Val­tiot, yhteis­kun­nat ja vapau­den koh­ta­lo” Suo­mi ei ole ongel­ma esi­merk­ki­nä vaan ver­tai­lua teh­dään aina iso­jen mai­den ja nii­den välil­lä kuten kir­jas­sa ”Mik­si maat kaa­tu­vat” . Suo­mea ei edes niis­sä mai­ni­ta sii­nä mie­les­sä että oli­si hälyt­tä­vä esi­merk­ki. Jos­sa Suo­mi ei ole kyl­lä otet­tu esi­merk­ki­nä epä­on­nis­tu­nees­ta val­tios­ta. Tosin Suo­ma voi ver­ra­ta naa­pu­ri­maan Venä­jän kehi­tyk­seen jota esim teh­dään eräi­den mui­den naa­pu­ri­mai­den koh­dal­la toi­siin­sa Daron Ace­moglun ja James A. Robin­so­nin kir­jois­sa ja kyl­lä sii­tä voi­daan teh­dä nopea joh­to­pää­tös että Suo­mi on mon­ta ker­taa pal­jon parem­pi mal­li maa ulko­mail­le kuin suo­ma­lai­set yleen­sä usko­vat tai halua­vat tun­nus­taa sen ääneen. 

        Noi­ta sinun 8 koh­taa­si joi­ta pidät van­ki­laan ver­rat­tu­na alias­ta­va­na /riistävänä sään­tö-nor­mei­nä eivät ole ihan nii­tä mitä Daron Ace­moglun ja James A. Robin­so­nin kir­jois­saan (Kapea käy­tä­vä ja Mik­si maat kaa­tu­vat) kuvai­le­vat. Nuo ovat lie­viä esi­merk­ke­jä nii­hen mitä todel­la Daron Ace­moglun ja James A. Robin­so­nin kuvai­le­vat pit­kän his­to­rial­li­sen ajan­jak­son kaut­ta eri mai­ta nii­den eri kehi­tyk­sen tiel­lä nykyaikaan

          (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

      6. Rahul, kii­tos asi­aan pereh­ty­neis­tä kom­men­teis­ta­si. Ne osu­vat hyvin tähän tär­ke­ään “Kapea käytävä”-teemaan.

        Daron Ace­moglu and James A. Robin­so­nin ovat sen luo­kan ajat­te­li­joi­ta, että heil­le on jo jon­kin aikaa ehdo­tet­tu Nobe­lia … Nykyi­ses­sä his­to­rial­li­ses­sa mur­rok­ses­sa tai­ta­vat van­hat val­tio­tie­de- / talous­tie­de- / sosio­lo­gi-auk­to­ri­tee­tit jou­tua his­to­rian roskatunkioon? 

        Mie­les­tä­ni täl­lais­ta yti­miin mene­vää debat­tia tar­vi­taan nyt Suomessakin!

        Muu­ta­ma kommentti:

        1) Ei ole mikään ihme, ettei kir­jas­sa mai­ni­ta pien­tä Suo­mea, vaik­ka samat asiat myös mei­tä koskettavat.

        2) Pidän edel­leen kiin­ni sii­tä, että me suo­ma­li­set olem­me har­haan­tu­neet ”kapeas­ta käy­tä­väs­tä” ja näin menet­tä­neet vapautemme.
        Eläm­me siten nyt kir­jan kuvaa­mas­sa bes­serwis­ser-elii­tin yllä­pi­tä­mäs­sä ”nor­mi / sääntö”-vankilassa, jos­sa mei­tä alis­te­taan ja riistetään.
        Sään­tö-orjai­le­va­na kan­sa­na emme tätä ole vie­lä huo­man­neet, vaik­ka oirei­ta jo onkin. Ne mani­fes­toi­tu­vat edel­lä lis­taa­mis­sa­ni faktoissa.

        3) Moni on var­maan huo­man­nut, että joh­ta­va talous­osaa­jam­me, Björn Wahl­roos on hil­jak­koin toden­nut: ”Suo­men talous on nyt niin hei­kos­sa kun­nos­sa, että sen sijaan että olem­me EUn net­to­mak­sa­jia, me tar­vit­sem­me avus­tus­ta kuten Ita­lia ja Kreikka”.
        Näi­nol­len Suo­men talout­ta voi nyt hyvin­kin ver­ra­ta pyra­mi­di-hijauk­seen, joka vää­jää­mät­tö­mäs­ti pal­jas­tuu reaa­li­ta­lou­den paineessa!

        4) Täs­sä tilan­tees­sa Suo­men val­taa pitä­vä bes­serwis­ser-eliit­ti pel­kää panii­kin­omai­ses­ti Suo­men kan­saa, joka voi mil­loin tahan­sa oival­taa asioi­den todel­li­sen tilan ja nous­ta eliit­tiä vastaan. 

        5) Täs­tä kai­kes­ta joh­tuen eliit­ti pyr­kii kai­kin kei­noin vas­tus­ta­maan maam­me ainoa­ta grass­roots-puo­luet­ta, ”kyllä-kansa-tietää”-Perussuomalaisia!

        Asian sel­ven­tä­mi­sek­si: En kuu­lu mihin­kään puo­lu­ee­seen, mut­ta olen huo­les­tu­nut isän­maa­ni hyvin­voin­nis­ta. Sen eteen olen teh­nyt ris­ki-yrit­tä­jä­nä vien­ti­työ­tä 30+ vuot­ta 24/7.

          (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

      7. Sep­po Korp­poo:
        Rahul, kii­tos asi­aan pereh­ty­neis­tä kom­men­teis­ta­si. Ne osu­vat hyvin tähän tär­ke­ään ”Kapea käytävä”-teemaan.

        1)Ei ole mikään ihme, ettei kir­jas­sa mai­ni­ta pien­tä Suo­mea, vaik­ka samat asiat myös mei­tä koskettavat.

        2)Pidän edel­leen kiin­ni sii­tä, että me suo­ma­li­set olem­me har­haan­tu­neet ”kapeas­ta käy­tä­väs­tä” ja näin menet­tä­neet vapautemme.
        Eläm­me siten nyt kir­jan kuvaa­mas­sa bes­serwis­ser-elii­tin yllä­pi­tä­mäs­sä ”nor­mi / sääntö”-vankilassa, jos­sa mei­tä alis­te­taan ja riistetään.
        Sään­tö-orjai­le­va­na kan­sa­na emme tätä ole vie­lä huo­man­neet, vaik­ka oirei­ta jo onkin. Ne mani­fes­toi­tu­vat edel­lä lis­taa­mis­sa­ni faktoissa.

        3)Moni on var­maan huo­man­nut, että joh­ta­va talous­osaa­jam­me, Björn Wahl­roos on hil­jak­koin toden­nut: ”Suo­men talous on nyt niin hei­kos­sa kun­nos­sa, että sen sijaan että olem­me EUn net­to­mak­sa­jia, me tar­vit­sem­me avus­tus­ta kuten Ita­lia ja Kreikka”.
        Näi­nol­len Suo­men talout­ta voi nyt hyvin­kin ver­ra­ta pyra­mi­di-hijauk­seen, joka vää­jää­mät­tö­mäs­ti pal­jas­tuu reaa­li­ta­lou­den paineessa!

        4)Tässä tilan­tees­sa Suo­men val­taa pitä­vä bes­serwis­ser-eliit­ti pel­kää panii­kin­omai­ses­ti Suo­men kan­saa, joka voi mil­loin tahan­sa oival­taa asioi­den todel­li­sen tilan ja nous­ta eliit­tiä vastaan. 

        5) Täs­tä kai­kes­ta joh­tuen eliit­ti pyr­kii kai­kin kei­noin vas­tus­ta­maan maam­me ainoa­ta grass­roots-puo­luet­ta, ”kyllä-kansa-tietää”-Perussuomalaisia!

        Se mik­si Daron Ace­moglun ja James A. Robin­so­nin kir­jas­sa “Mik­si maat kaa­tu­vat” ei mai­ni­ta Suo­mea joh­tuu var­maan sii­tä ettei Suo­mi ole saman­lai­ses­sa ase­mas­sa edes täl­lä het­kel­lä kuin ne maat jot­ka ovat his­to­rial­li­ses­ti kaa­tu­neet kuten Venä­jän kei­sa­ri­kun­ta, Itä­val­ta-Unka­ri, Kii­nan vii­mei­nen kei­sa­ril­li­nen dynas­tia ja Neu­vos­to­liit­to . Tosin kir­jas­sa “Mik­si maat kaa­tu­vat” . Hälyt­tä­vä­nä esi­merk­ki­nä mai­ni­taan kyl­lä nykyi­nen Uzbe­kis­tan. Pidän itse myös Björn Wahl­roo­sin varoi­tuk­sia vaka­vas­ti otet­ta­vi­na varoi­tuk­si­na ja hän on oikeas­sa Ita­lian koh­dal­la kos­ka Ita­lian kan­san­ta­lous on EU:ssa 3 suu­rin. Ita­lian tuke­mi­nen on outoa mut­ta Krei­kan talous on sit­ten toi­nen jut­tu kos­ka Kreik­ka on aidos­ti sii­nä mis­sä Daron Ace­moglu ja James A. Robin­son kir­jas­sa “Mik­si maat kaa­tu­vat” kuvai­le­vat. Suo­mi ei ole täs­sä tilan­tees­sa jul­ki­sen talou­den koh­dal­la täl­lä het­kel­lä. Voi­sin väit­tää että jopa Bri­tan­nia on kokoon­sa näh­den pal­jon enem­män vai­keuk­sis­sa kuin esi­mer­kik­si Ita­lia. Sitä ei ole vie­lä näh­ty. Ita­lia ei sil­ti tar­vit­se tukipakettia. 

        Wahl­roo­sia pidän myös osa­na nykyi­sen talous­ke­hi­tyk­sen luo­ja­na jos­sa kvar­taa­li­ka­pi­ta­lis­mi on otta­nut myös val­lan osit­tain Suo­mes­sa. Tämä on myös ilmiö mis­tä ei ole pal­jon­kaan Suo­mes­sa puhut­tu kos­ka se ei kos­ke koko elin­kei­no­ra­ken­net­ta kos­ka siel­tä­kin löy­tyy itse aiheu­tet­tua tap­pioi­ta myös. Onko esi­mer­kik­si jon­kun Stock­man­nin vai­keu­det tämän mai­nit­se­ma­si nor­mi / sääntö”-vankeuden pääl­lim­mäi­se­nä syy­nä vai sisäi­ses­ti raken­teel­li­sia ? Epäi­len suu­res­ti kos­ka olen myös Stock­man­nin kan­ta-asia­kas. Yksin­ker­tai­ses­ti samo­ja tuot­tei­ta on myyn­nis­sä myös ket­juis­sa joil­la on toi­mi­mam­mat verkkokauppa. 

        Sep­po Korp­poo on kyl­lä oikeas­sa sii­nä että erään­lai­nen pik­ku­tark­ka sään­te­ly ja tiuk­ko­jen nor­mien tul­kit­se­mi­nen vai­keut­taa elin­kei­no­ja kehit­ty­mis­tä mut­ta kat­son että ulko­maa­lai­nen kil­pai­lu jota ei ollut Suo­mes­sa vie­lä 30 vuot­ta sit­ten kovin­kaan pal­jon on onnis­tu­nut luo­maan pal­jo parem­man toi­min­ta­mal­lin jol­la se menes­tyy täl­lä het­kel­lä. Sii­hen kuu­luu esi­mer­kik­si mui­den poh­jois­mai­den uudet tekijät . 

        Juu­ri täs­sä koh­taa koko Suo­men elin­kei­no­ra­ken­net­ta ja sään­te­lyä ja nor­me­ja on tar­kas­tet­ta­va koko­nai­suu­des­saan johon kuu­luu myös vero­tus, työ­mark­ki­nat ja yri­tys­ten toi­min­ta­mal­lit jne. 

        Myös Suo­men kil­pai­li­ja mais­sa Euroo­pan muis­sa mais­sa on tiuk­ko­ja nor­me­ja ja sään­tö­jä esi­mer­kik­si Sak­sas­sa ja muis­sa Poh­jois­mais­sa. Ainoa ero on sii­nä että niis­tä voi sopia siel­lä pai­kal­li­ses­ti kuin Suo­mes­sa on one size fits for all konsp­ti. Se on yhteis­kun­tam­me pit­kään juut­tu­nut toi­min­ta­mal­li joka ei enää toi­mi kos­ka talous on avoi­mem­pi nyky­ään kuin vie­lä 30 vuot­ta sit­ten. Onko tämä sit­ten sen kuu­lui­san bes­serwis­ser elii­tin syy­tä niin epäi­len kos­ka aika moni suo­ma­lai­nen kui­ten­kin kokee pik­ku­tar­kan sään­te­lyn parem­mak­si vaih­toeh­dok­si kuin koko­naan vapaan tilan jos­sa ei ole hei­dän mukaan kovin­kaan pal­jon liik­ku­ma­ti­laa taval­li­sel­le ihmi­sel­le. Täs­sä­kin olen nii­den kans­sa eri­miel­tä kos­ka lii­an tiu­kat nor­mit ja sään­te­ly pas­sii­voi­vat järjestelmää.

        Onko sit­ten mai­nit­se­mal­la­si Perus­suo­ma­lai­sil­la ohjel­mas­saan tai agen­dal­laan tuo­ta “kapean käy­tä­vän” pur­ka­mis­ta. Niin sitä mitä olen seu­ran­nut hei­dän talous­po­li­tii­kan lin­jas­ta niin se ei ole juu­ri­kaan kovin­kaan mark­ki­na­ta­lous myön­teis­tä vaan pro­tek­tio­nis­tis­tä jos­sa toden­nä­köi­ses­ti val­tiol­la oli­si enem­män roo­lia eli
        vasem­mis­to­lai­sem­paa kuin esi­mer­kik­si kokoo­muk­sel­la (en ole puo­lu­een jäsen) kun ote­taan vapaa­kaup­pa ja elin­kei­noe­lä­män sään­te­lyt tar­kas­te­luun mut­ta oikeis­to­lai­sem­paa kuin SDP:n ver­rat­tu­na tee­maan vero­tus. En pidä täs­sä koh­taa Perus­suo­ma­lai­sia vaih­toeh­to­na kos­ka hei­dän ongel­man­sa on myös saman­suun­tai­nen kuin vasem­mis­to­puo­luei­den mut­ta kuten sanoin että se mikä hei­tä erot­taa vasem­mis­to­puo­lueis­ta on suh­tau­tu­mi­nen verotukseen

          (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  33. Osmo Soi­nin­vaa­ra:
    Aiem­mis­sa tapauk­sis­sa asia on käsi­tel­ty prus­tus­la­ki­va­lio­kun­nas­sa muu­ta­mas­sa viikossa.

    Se että perus­tus­la­ki­va­lio­kun­nal­ta kes­tää yhden vuo­den käsi­tel­lä minis­te­ri­vas­tuu lain mah­dol­lis­ta vää­rin­käyt­töä on kyl­lä hyvin pit­kä aika. Ovat kaik­ki muut tapauk­set todel­la kes­tä­neet vain muu­ta­man vii­kon? Epäi­len että esi­mer­kik­si Kau­ko Juhan­ta­lon tapauk­sen käsit­te­ly kes­ti kau­em­min perus­tus­la­ki­va­lio­kun­nas­sa kuin muu­ta­man vii­kon. Toden­nä­köi­ses­ti muu­ta­man kuu­kau­den jon­ka jäl­keen se edus­kun­nan äänin vie­tiin val­ta­kun­na­noi­keu­teen. Muis­sa minis­te­ri­vas­tuu lain mah­dol­li­sis­sa vää­rin­käy­tök­sis­sä tuli vapaut­ta­va pää­tös esi­mer­kik­si Mat­ti Van­ha­sen vaa­li­ra­ha tapauk­ses­sa ja Jyr­ki Katai­sen Suo­men Aka­te­mian tapauksessa.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

    1. Rahul Soma­ni: Epäi­len että esi­mer­kik­si Kau­ko Juhan­ta­lon tapauk­sen käsit­te­ly kes­ti kau­em­min perus­tus­la­ki­va­lio­kun­nas­sa kuin muu­ta­man vii­kon. Toden­nä­köi­ses­ti muu­ta­man kuu­kau­den jon­ka jäl­keen se edus­kun­nan äänin vie­tiin valtakunnanoikeuteen.

      Tuo­ta asi­aa kos­ke­vat pöy­tä­kir­jat löy­ty­vät netis­tä. Hel­mi­kuus­sa perus­tus­la­ki­va­lio­kun­ta oli esit­tä­nyt pyyn­nön oikeus­kans­le­ril­le antaa oikeu­del­li­nen arvion­sa, ja kesä­kuus­sa perus­tus­la­ki­va­lio­kun­ta teki rat­kai­sun­sa. Aikaa ei ilmei­ses­ti tosi­aan kulu­nut kuin joi­tain kuu­kausia, ja perus­tus­la­ki­va­lio­kun­nan oma käsit­te­ly­vai­he oli nopea. Asian­osais­ta kuul­tiin valio­kun­nas­sa 2 ker­taa. Asia käsi­tel­tiin nopeas­ti, ilmei­ses­ti mm. sik­si, että perus­tus­la­ki­va­lio­kun­nas­sa joku tai jot­kut vuo­ti­vat asioi­ta kuin seu­la jul­ki­suu­teen käsit­te­ly­pro­ses­sin aika­na, ja sel­lai­sen tilan­teen ei halut­tu jat­ku­van. Täy­sis­tun­nos­sa perus­tus­la­ki­va­lio­kun­nan sil­loi­nen puheen­joh­ta­ja Nii­nis­tö lausui 24.6.1993 pöy­tä­kir­jan mukaan näin asian käsit­te­lyn kii­reel­li­syy­den taustoista: 

      Jot­ta täs­sä­kin pysyi­si­vät tosi­sei­kat kirk­kaas­ti mie­les­sä, haluan muis­tut­taa, että perus­tus­la­ki­va­lio­kun­ta on joh­don­mu­kai­ses­ti vii­meis­tään hel­mi­kuus­ta läh­tien perän­nyt­kin oikeus­kans­le­ril­ta oikeu­del­lis­ta arvioin­tia. Oikeus­kans­le­rin kan­nal­ta taas tilan­ne on ollut sel­lai­nen, että hänel­lä on ollut itse­näi­ses­ti rat­kais­ta­va­na asi­aan liit­ty­viä kan­te­lui­ta. Oikeus­kans­le­ri pää­tyi sit­ten kesä­kuun 1 päi­vä­nä taval­laan lyö­mään kak­si kär­päs­tä yhdel­lä iskul­la. Hän oli rat­kais­sut omat kan­te­luo­sa ja toi tuon rat­kai­sun oikeu­del­li­se­na arvio­naan valiokuntaan.
      Olen kyl­lä edel­leen itse sitä miel­tä, että täs­sä tapah­tui aika­moi­nen yllä­tys. Oikeu­del­li­nen arvioin­ti ja asian rat­kai­se­mi­nen ovat vähän eri asioi­ta, mut­ta yllät­tä­vää oli se, että sii­hen asti oikeus­kans­le­ri oli var­sin yksi­se­lit­tei­ses­ti toden­nut, että hän kun­nioit­taa edus­kun­nan tah­toa ja odot­taa edus­kun­nan rat­kai­sua asias­sa. Sopii sit­ten kyl­lä jokai­sen itse koh­dal­taan miet­tiä, ehkä eri­tyi­ses­ti perus­tus­la­ki­va­lio­kun­nan jäsen­ten, mik­si oikeus­kans­le­ri näki kii­reen koet­ta­neen. Myös perustus-
      laki­va­lio­kun­nas­sa aina­kin itse tun­sin, että eräät sei­kat, jois­ta vähäi­sin ei ollut tie­to­jen jatkuva
      vuo­ta­mi­nen, aiheut­ti­vat sen, että asias­sa oli edet­tä­vä nopeasti.”

        (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

    2. Rahul Soma­ni: Epäi­len että esi­mer­kik­si Kau­ko Juhan­ta­lon tapauk­sen käsit­te­ly kes­ti kau­em­min perus­tus­la­ki­va­lio­kun­nas­sa kuin muu­ta­man viikon.

      Juhan­ta­lon tapauk­seen meni 7,5 kk, Van­ha­sen 5 kk ja Katai­sen vähän yli 3 kk. Van­ha­sen koh­dal­la aloi­te tuli oikeuskanslerilta.

        (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

      1. Vil­le: Juhan­ta­lon tapauk­seen meni 7,5 kk, Van­ha­sen 5 kk ja Katai­sen vähän yli 3 kk. Van­ha­sen koh­dal­la aloi­te tuli oikeuskanslerilta.

        Juhan­ta­lo oli ainoa tähän asti ole­va minis­te­ri jon­ka tapaus meni sit­ten Edus­kun­nan pää­tök­sel­lä val­ta­kun­na­noi­keu­teen joten las­ket­ko tuon 7,5 kk yhteen tuon val­ta­kunn­na­noi­keu­den pro­ses­sin kanssa?

          (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

      2. Rahul Soma­ni: Juhan­ta­lo oli ainoa tähän asti ole­va minis­te­ri jon­ka tapaus meni sit­ten Edus­kun­nan pää­tök­sel­lä val­ta­kun­na­noi­keu­teen joten las­ket­ko tuon 7,5 kkyh­teen tuon val­ta­kunn­na­noi­keu­den pro­ses­sin kanssa? 

        Tuo 7,5 kk oli käsit­te­ly­ai­ka valio­kun­nas­sa. Jos oikein ymmär­sin googlet­ta­mia­ni tie­to­ja, oikeus­kä­sit­te­ly meni alle kuukaudessa.

          (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  34. Ant­ti Niinistö
    HS 17:12:2020 Mie­li­pi­deo­sas­tol­la eme­ri­tus­pro­fes­so­ri (pro­ses­sioi­keus) Ant­ti Joke­la kom­men­toi ulko­mi­nis­te­ri Pek­ka Haa­vis­ton jut­tua. Haa­vis­to on saa­nut moit­teet perus­tus­la­ki­va­lio­kun­nal­ta. Valio­kun­nan kan­nan­ot­to on mie­tin­tö eikä oikeus­voi­mai­nen syyl­li­syy­den vahvistaminen.
    Tuo­mio­val­lan käyt­tä­mi­nen kuu­luu val­lan kol­mi­ja­ko-opin mukai­ses­ti riip­pu­mat­to­mil­le tuo­miois­tui­mil­le eikä lainsäädäntöelimille.
    Mie­les­tä­ni Joke­lan kom­men­tit ovat hyvin perus­tel­tu­ja, kun Haa­vis­ton tapaus­ta tar­kas­te­lee puh­taas­ti juri­di­sel­ta kannalta.
    Tie­tys­ti UM Haa­vis­to oli­si voi­nut Jäl­ki­vii­sau­te­na tode­ten toi­mia tapauk­ses­sa tai­ta­vam­min vir­ka­mies­ten­sä kans­sa yhteis­työs­sä eli osoit­taa tai­ta­vam­paa joh­ta­mis­ta. Näin oli­si tämä­kin kohu vältetty.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

    1. Ant­ti Nii­nis­tö:
      Ant­ti Niinistö
      HS 17:12:2020 Mie­li­pi­deo­sas­tol­la eme­ri­tus­pro­fes­so­ri (pro­ses­sioi­keus) Ant­ti Joke­la kom­men­toi ulko­mi­nis­te­ri Pek­ka Haa­vis­ton jut­tua. Haa­vis­to on saa­nut moit­teet perus­tus­la­ki­va­lio­kun­nal­ta. Valio­kun­nan kan­nan­ot­to on mie­tin­tö­ei­kä oikeus­voi­mai­nen syyl­li­syy­den vahvistaminen.
      Tuo­mio­val­lan käyt­tä­mi­nen kuu­luu val­lan kol­mi­ja­ko-opin mukai­ses­ti riip­pu­mat­to­mil­le tuo­miois­tui­mil­le eikä lainsäädäntöelimille.
      Mie­les­tä­ni Joke­lan kom­men­tit ovat hyvin perus­tel­tu­ja, kun Haa­vis­ton tapaus­ta tar­kas­te­lee puh­taas­ti juri­di­sel­ta kannalta.
      Tie­tys­ti UM Haa­vis­to oli­si voi­nut Jäl­ki­vii­sau­te­na tode­ten toi­mia tapauk­ses­sa tai­ta­vam­min vir­ka­mies­ten­sä kans­sa yhteis­työs­sä eli osoit­taa tai­ta­vam­paa joh­ta­mis­ta. Näin oli­si tämä­kin kohu vältetty.

      Eihän Haa­vis­to juri­dis­ta tuo­mio­ta saa­nut vaan poliit­ti­sen eikä edes jou­tu­nut eroa­maan. Ainoa ran­gais­tus oli kosol­ti ikä­vää jul­ki­suut­ta, lokaa nis­kaan johon Haa­vis­to ei lie­ne tätä ennen tot­tu­nut. Oli­ko Kul­mu­nin vir­he pahem­pi? Mie­les­tä­ni ei. Rin­teen? Mie­les­tä­ni ei. Jäät­teen­mä­ki valeh­te­li mut­ta ei sen enem­pää kuin Haa­vis­to­kaan. Ulko­mi­nis­te­ri Kaner­va lähet­ti aika­naan har­kit­se­mat­to­mia teks­ti­vies­te­jä kohu­kau­not­ta­rel­le, voi­ko sen jäl­keen jat­kaa minis­te­ri­nä? Näh­tä­väs­ti ei. 

      Haa­vis­to moka­si vähin­tään yhtä pal­jon kuin edel­lä mai­ni­tut ja antoi siten aseet vas­tus­ta­jien­sa käsiin. Mut­ta sama tilan­ne Kul­mu­nil­la, yhtä lail­la sii­nä oli poli­tii­kas­ta kyse. En tie­dä löy­si­kö sen kou­lu­tus­las­kun dema­rit vai omat koi­rat­ko puri­vat mut­ta ilo oli var­mas­ti löy­tä­jäl­lä suu­ri. Ehkä Haa­vis­toa ei koh­del­la rei­lus­ti mut­ta samaa voi­si sanoa Kul­mu­ni ja Rin­ne ja moni muu.

        (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

      1. K.k: En tie­dä löy­si­kö sen kou­lu­tus­las­kun dema­rit vai omat koi­rat­ko puri­vat mut­ta ilo oli var­mas­ti löy­tä­jäl­lä suuri. 

        Sen löy­si Suo­men Kuva­leh­den toi­mit­ta­ja Sal­la Vuo­ri­kos­ki ihan vaan teke­mäl­lä töi­tä eli sel­vit­te­lyl­lä ja etsi­mäl­lä. Ne mak­sut löy­tyy kaik­ki nimit­täin netistä.

        Minul­la oli huh­ti­kuun lop­pu­puo­lel­la töis­sä jou­to­het­ki. Rämp­pä­sin http://tutkihankintoja.fi ‑pal­ve­lua. Se on tavan­omais­ta puu­haa­ni, kokei­len haku­ja tutuil­la fir­moil­la, selai­len eri orga­ni­saa­tioi­den osto­ja jne. Saman­tyyp­pis­tä har­ras­tan muu­ta­mis­sa muis­sa­kin tietokannoissa.”

        Aika­ni selail­tua­ni bon­ga­sin, että THL oli mak­sa­nut Teki­ril­le huh­ti­kuun alus­sa tuhan­sien euro­jen las­kun. Epäi­lin, että kyse voi­si olla krii­si­vies­tin­tä­pal­ve­lus­ta koro­nan kes­kel­lä. Alkoi kiin­nos­taa, joten samal­la sil­mäi­lin, mihin muu­al­le Tekir on myy­nyt palvelua.”

        https://twitter.com/svuorikoski/status/1268959637166075906?s=20

          (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  35. Tan­ner: Tein pää­tök­sen itse ja kan­nan vastuun. ”

    Mie­len­kiin­tois­ta. Näyt­tää sil­tä että alku­pe­räi­nen suun­ni­tel­ma poliit­ti­sen vas­tuun sälyt­tä­mi­ses­tä vir­ka­mie­hel­le vir­ka­vas­tuul­la on edel­leen jos­sa­kin mää­rin tekeil­lä huo­li­mat­ta hal­li­tuk­sen pää­tök­ses­tä jou­lu­kuul­ta 2019. 

    Täl­lais­ta tul­kin­taa aina­kin YLE kai­kil­la kana­vil­la aktii­vi­ses­ti pus­kee. Se tul­kin­ta mikä­li menee laa­jal­ti läpi vapaut­tai­si aina­kin kes­kus­ta­puo­lu­een sil­le kiusal­li­ses­ta pää­tök­ses­tä. Enkä usko että Marin ja SDP oli­si­vat pahoil­laan. Sil­loin ainoak­si poliit­ti­sen vas­tuun kan­ta­jak­si jäi­si Haa­vis­to sekä ehkä vih­reä puo­lue. Jos­kin vih­reä puo­lue epäi­le­mät­tä ainoa­na puo­lu­ee­na myös hyö­tyy hal­li­tuk­sen pit­kän vet­kut­te­lun jäl­keen aikaan­saa­mas­ta pää­tök­ses­tä. Haa­vis­tol­le jäi­si sit­ten mopen osa, vas­tuu jos­ta­kin jota tus­kin edes itse on ollut ideoi­mas­sa. Minis­te­rin työn huo­no­ja puo­lia, työ­suh­de­tur­vaa ei ole.

    Itse pidän tätä hal­li­tuk­sen ideoi­maa uut­ta työ­ka­lua, poliit­ti­sen vas­tuun kier­rät­tä­mis­tä vir­ka­mie­hel­le, perin­poh­jin epä­re­hel­li­se­nä menet­te­ly­nä jos­kin perim­mäi­nen moti­vaa­tio tähän manöö­ve­riin on kes­kus­tan huo­li omas­ta kan­na­tuk­ses­taan. Hal­li­tuk­sel­la saa Suo­mes­sa aina läpi sen mitä halu­aa mut­ta teh­köön sen avoi­mes­ti ja poliit­ti­sen vas­tuun kantaen.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

      1. Osmo Soi­nin­vaa­ra: Las­ten­suo­je­lu­asiois­sa vas­tuu oikeas­ti on vir­ke­mie­hil­lä eikä sitä edes voi ottaa poliitikoille.

        Miten asia oli­si sii­nä tapauk­ses­sa, jos rek­ry­toi­taes­sa jotain vir­ka­mies­tä eri­kois­teh­tä­vään, oli­si työ­haas­tat­te­lus­sa jo kysyt­tä val­miut­ta ja kiin­nos­tus­ta teh­dä kotiu­tuso­pe­raa­tioi­ta vas­tuun itse itsel­leen ottaen? Oli­si­ko rek­ry­toi­jal­la sil­loin mitään vas­tuu­ta? Juri­di­nen vas­tuu oli­si toki ensi­si­jai­ses­ti vir­ka­mie­hel­lä täl­löin­kin pää­tök­ses­tään, mut­ta jos teh­tä­vään rek­ry­toin­nis­sa oli­si pai­na­nut poliit­ti­se­na tavoit­tee­na val­mius teh­dä jotain ope­raa­tioi­ta vir­ka­vas­tuul­la, niin oli­si­ko sil­loin niin, että polii­ti­koil­la ei ole mitään vastuuta?

        Eli jos vaik­ka­pa joku itäi­sen maan hal­lit­si­ja rek­ry­toi­si jon­kun siten, että rek­ry­toi­taes­sa sel­vi­tet­täi­siin tämän val­mi­su teh­dä ope­raa­tio A, ja tämä sit­ten vir­ka­vas­tuul­la teki­si A:n ihan oma­na pää­tök­se­nään ja sanoi­si vas­tuun ole­van vain hänel­lä itsel­lään, niin oli­si­ko niin, että vas­tuu ihan oikeas­ti oli­si vain A:lla? Täs­sä en ole rin­nas­ta­mas­sa sinän­sä toi­min­taa itäis­ten hal­lit­si­joi­den ope­raa­tioi­hin, vaan vain vas­tui­siin suh­tau­tu­mi­seen liit­ty­vää logiik­kaa. Se, miten asiat ovat pape­ril­la ei ole aina sama kuin mil­tä ne voi­vat näyt­tää ulospäin.

          (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  36. Aikaa tiuk­kaa lin­jaa ovat monet EU maat nou­dat­ta­neet suh­tees­sa Alho­lin leis­sä ole­viin. Mm. Tans­kan dema­ri­pää­mi­nis­te­ri sanoi vuo­si sit­ten, että Syri­aan mat­kus­ta­neet ovat kään­tä­neet sel­kän­sä Tans­kal­le ja meil­lä ei ole vel­vol­li­suut­ta aut­taa. Toi­nen nyt palau­te­tuis­ta­kin nai­sis­ta on maa­han­muut­ta­ja­na Suo­meen tul­lut ja sil­ti läh­te­nyt terrorivaltioon.

    https://www.is.fi/ulkomaat/art-2000007697644.html

    Val­tion­ta­lou­den tar­kas­tus­vi­ras­tol­la ne kulut vas­ta suu­ria ovat­kin. Pää­joh­ta­ja Yli­vii­ka­ri­kin oli mat­kus­tel­lut 50000 edes­tä vuon­na 2019. Muut­kin kulut pos­ket­to­mia, mut­ta kukaan ei uskal­la puuttua.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  37. Asial­li­suus tätä jut­tua koh­taan on ollut kadok­sis­sa koko ajan. Sik­si en ole edes halun­nut seu­ra­ta uuti­soin­tia aihees­ta saa­ti osal­lis­tua koko kes­kus­te­luun. Sää­li, että tämä asia on joh­ta­nut tähän. Mei­dän tuli­si olla parempia.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

Leave a Reply

Your email address will not be published. Required fields are marked *

Notify me of followup comments via e-mail. You can also subscribe without commenting.