_

Koronakuolemat ensimmäisessä ja toisessa aallossa

Maailmassa on kuollut COVID-19-tautiin 1,5 miljoonaa ihmistä. Kuolemia oli paljon keväällä, kesäksi tilanne rauhoittui pohjoisella pallonpuoliskolla ja äityi taas pahaksi syksyllä.

Olen tarkastellut koronakuolemien määrää ensimmäisessä ja toisessa aallossa suhteessa asukaslukuun. Katkaisukohtana pidän mielivaltaisesti valittua elokuun ensimmäistä päivää. Sitä ennen koronakuolemia oli noin 700 000 ja sen jälkeen niitä on ollut noin 800 000.

Oheisessa kuvassa on koronakuolemien määrä suhteessa miljoonaan asukkaaseen eräissä maissa ja eräillä alueilla ennen ja jälkeen heinä-elokuun vaihteen. Joukossa on mielenkiintoisia valtioita ja kolme aluetta, jotka kärsivät epidemiasta erityisen pahasti keväällä, New York City, Lombardia ja Tukholman lääni.

Kuvasta näkyvät alueiden valtavat erot. New York Cityssä on kuollut nyt jo 0,29 prosenttia väestöstä, kun taas tämän joukon priimuksessa Norjassa vain 0,0064 %.

Intiassa kuolleita on kolmanneksi eniten maailmassa, mutta asukaslukuun suhteutettuna maa sijoittuu hyvään pohjoismaiseen joukkoon. Tosin uutiset Mumbain slummeista saavat vähän epäilemään näitä tilastoja.

Koska Pohjoismaiden luvut ovat niin pieniä’, ettei niitä hahmota kuvasta, laitan kuvan myös taulukon muotoon.

Ruotsin pääepidemiologi Anders Tegnel ennakoi, että siellä, missä korona levisi laajalle keväällä, toinen aalto jäisi vaatimattomammaksi laumaimmuniteetin vuoksi.

Kehitys New York Cityssä näyttäisi sopivan Tegnelin ennusteisiin. Kuolemien määrä on pudonnut yhteen kolmaskymmenesosaan keväisestä. New York City oli Yhdysvaltainselvästi pahin korona-alue keväällä, mutta kesän jälkeen on se ollut parhaita. Vasta-ainetestien mukaan ehkä neljännes kaupungin asukkaista sairastui keväällä, joten laumasuojallakin on ehkä osuutta taudin talttumiseen. Mutta on New Yorkissa myös voimassa rajut rajoitustoimet.

Myös Tukholman läänissä kehitys on ollut ilahduttavaa. Kuolleiden määrä on pudonnut siellä kuudesosaan, mutta se on silti pohjoismaisittain korkea ja ylittää myös Ruotsin keskiarvon.

Lombardiasta epidemia raivosi niin vahvana, että vasta-ainetestit osoittivat monin paikoin huomattavaa taudin jo sairastaneiden osuutta. Lombardiassakin kuolleiden määrä on pudonnut kolmasosaan, mutta alue on ollut silti kesän jälkeen ollut Euroopan pahimpia.

Muuten riippuvuus menee niin päin, että missä kuolleita oli paljon keväällä, niitä on ollut paljon myös syksyllä. Tsekki on surullinen poikkeus tästä säännöstä. Maa säästyi epidemialta hyvin keväällä, mutta on ollut syksyllä Euroopan pahimmin kärsineitä maita.

Euroopassa on ollut rekisteröityjä tartuntoja kesän jälkeen paljon enemmän kuin ennen kesää. Suhteessa sairastuneisiin kuolemia on ollut kesän jälkeen vähän. Tapauskuolleisuus on pudonnut murto-osaan keväisestä. Tähän on kolme selitystä:

  • Tiedot tartuntojen määristä keväällä ovat vahvasti alimitoitettuja, koska silloin ei testattu kuin vakavia oireita saaneita.
  • Vanhukset on opittu suojaamaan paremmin. Tämä voi selittää Italian muuta Eurooppaa heikompaa kehitystä. Maassa vanhukset elävät kiinteänä osana muuta yhteiskuntaa ja kolmen sukupolven perheet ovat yleisiä. Niissä oloissa vanhusten suojaaminen ei ole helppoa.
  • Tautia on opittu hoitamaan paremmin
Tagged

109 thoughts on “Koronakuolemat ensimmäisessä ja toisessa aallossa

  1. Olen mielenkiinnolla seurannut esittelemääsi statistiikkaa. Odotan innolla miten grafiikkasi kuvailee kokonaiskuolleisuutta eikä pelkästään covid-19 kuolemia. Niistä voisi saada tarkemmin mielikuvaa, mikä on aito koronan vaikutus vai onko tapahtunut kuolinsyyn vaihtuminen kokokonaiskuolleisuuden sisällä.
    Ruotsissa ei toistaiseksi näytä siltä, että kokonaiskuolleisuus oli vuoden kuluessa nousemassa ennätyskorkeuksiin huolimatta korkeista korona-kuolemien määrästä. Kuukauden kuluttua näemme, millaista varjonyrkkeilyä yhteiskunnat ovat tilastojen valossa tehneet rajoittaessaan ihmisten elämää koronan varjolla ja tulevatko rajoitustoimien teho näkymään tilastoissa kokonaiskuolemien vähenemisenä. On hyvä muistaa, että on alkanut suurten ikäluokkien poistumisen aikakausi. Suomessa on noin 900 000 yli 70-vuotiasta ja tilastojen valossa kokonaiskuolleisuus tulee nousemaan merkittävästi seuraavan kymmenen vuoden aikana, vaikka laittaisimme kaikki yhteiskunnat kiinni ja keksisimme uusia rokotteita. https://www.statista.com/statistics/525353/sweden-number-of-deaths/

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    1. Ville-Veikko Elomaa:
      Olen mielenkiinnolla seurannut esittelemääsi statistiikkaa. Odotan innolla miten grafiikkasi kuvailee kokonaiskuolleisuutta eikä pelkästään covid-19 kuolemia. Niistä voisi saada tarkemmin mielikuvaa, mikä on aito koronan vaikutus vai onko tapahtunut kuolinsyyn vaihtuminen kokokonaiskuolleisuuden sisällä.
      Ruotsissa ei toistaiseksi näytä siltä, että kokonaiskuolleisuus oli vuoden kuluessa nousemassa ennätyskorkeuksiin huolimatta korkeista korona-kuolemien määrästä. Kuukauden kuluttua näemme, millaista varjonyrkkeilyä yhteiskunnat ovat tilastojen valossa tehneet rajoittaessaan ihmisten elämää koronan varjolla ja tulevatko rajoitustoimien teho näkymään tilastoissa kokonaiskuolemien vähenemisenä. On hyvä muistaa, että on alkanut suurten ikäluokkien poistumisen aikakausi. Suomessa on noin 900 000 yli 70-vuotiasta ja tilastojen valossa kokonaiskuolleisuus tulee nousemaan merkittävästi seuraavan kymmenen vuoden aikana, vaikka laittaisimme kaikki yhteiskunnat kiinni ja keksisimme uusia rokotteita. https://www.statista.com/statistics/525353/sweden-number-of-deaths/

      Myös minä olen ihmetellyt, että miksi rajoitustoimien vaikutusta kokonaiskuolleisuuteen ei ole joko arvioitu, tai jos on, niin niitä arvioita ei ole julkisuudessa käsitelty. Ainakaan minä en ole näitä arvioita Suomen osalta mediassa nähnyt.

      Mutta kuolleisuuden lisäksi olisi mielestäni tärkeää arvioida ja vertailla myös menetettyjä elinvuosia eri skenaarioissa, sekä arivoida myös menetettyjä terveitä elinvuosia. Kyllä minun mielestäni ainakin on eri asia, jos terve vauva kuolee, kuin jos vakavasti sairas 90-vuotias kuolee.

      Suomessa käyttöön otetut rajoitukset ovat käsittääkseni esimerkiksi vähentäneet syöpäseulontojen määrää ja jopa syöpähoitoja. Luulisin, että näillä on iso vaikutus syöpäsairastumisiin ja -kuolleisuuteen tulevaisuudessa. Mielenterveyshoidon etäistäminen ei varmaankaan ole parantanut hoidon laatua. Arvelen, että yritysten konkurssit saattavat lisätä itsemurhien määrää. Tässä vain muutamia esimerkkejä rajoitusten mahdollisista vaikutuksista. Ja nämä vaikutuksethan tulevat näkymään ja vaikuttamaan vuosikymmeniä.

      Onko rajoituksilla saavutetut hyödyt olleet haittoja suuremmat? Minkälaisia tutkimuksia ja arvioita tästä aiheesta on tehty?

        (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

      1. Petri: Myös minä olen ihmetellyt, että miksi rajoitustoimien vaikutusta kokonaiskuolleisuuteen ei ole joko arvioitu,tai jos on, niin niitä arvioita ei ole julkisuudessa käsitelty. Ainakaan minä en ole näitä arvioita Suomen osalta mediassa nähnyt.

        Ivor Cummins on kerännyt kohtalaisen listan artikkeleita, joissa lockdown on todettu joko hyödyttömäksi tai haitalliseksi: https://thefatemperor.com/published-papers-and-data-on-lockdown-weak-efficacy-and-lockdown-huge-harms/

        Ko. kirjoittaja painottaa tieteellisyyttä koronan hoidossa, ja/mutta on lockdownien vastustaja. Artikkelien valinnassa saattaa siis olla vahvaakin biasta, eli mahdolliset hyödyistä kertovat paperit eivät taida päätyä tuolle listalle.

        Itse en ole valitettavasti ehtinyt tutustumaan ko. listaan artikkeleja tai tekemään omaa kirjallisuuskatsausta, joten en pysty tiivistämään lopputuloksia. Mutta tuossa siis ainakin kooltaan hyvä listaus alkuun. Jos noita lukee, kannattaa huomioida että mallinnusmenetelmät ovat ratkaisevassa asemassa. Monet blogit ja mielipidekirjoitukset ovat sortuneet kaivamaan yksittäisiä esimerkkimaita eri puolilta maailmaa tukemaan omaa näkemystä (esim. Aasian maassa menee hyvin koska hyvä lockdown ja Euroopan maassa huonosti koska huono lockdown) tutkimatta lainkaan mitkä tekijät oikeasti selittävät vaihtelua taustalla (mm. kausiluonteisuus ja ilmasto vahvimpina). Kokonaisuudessaan analyysiongelma ei ole triviaali.

          (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

      2. Petri: Myös minä olen ihmetellyt, että miksi rajoitustoimien vaikutusta kokonaiskuolleisuuteen ei ole joko arvioitu,tai jos on, niin niitä arvioita ei ole julkisuudessa käsitelty. Ainakaan minä en ole näitä arvioita Suomen osalta mediassa nähnyt.

        Mutta kuolleisuuden lisäksi olisi mielestäni tärkeää arvioida ja vertailla myös menetettyjä elinvuosia eri skenaarioissa, sekä arivoida myös menetettyjä terveitä elinvuosia. Kyllä minun mielestäni ainakin on eri asia, jos terve vauva kuolee, kuin jos vakavasti sairas 90-vuotias kuolee.

        Suomessa käyttöön otetut rajoitukset ovat käsittääkseni esimerkiksi vähentäneet syöpäseulontojen määrää ja jopa syöpähoitoja. Luulisin, että näillä on iso vaikutus syöpäsairastumisiin ja -kuolleisuuteen tulevaisuudessa. Mielenterveyshoidon etäistäminen ei varmaankaan ole parantanut hoidon laatua. Arvelen, että yritysten konkurssit saattavat lisätä itsemurhien määrää. Tässä vain muutamia esimerkkejä rajoitusten mahdollisista vaikutuksista. Ja nämä vaikutuksethan tulevat näkymään ja vaikuttamaan vuosikymmeniä.

        Onko rajoituksilla saavutetut hyödyt olleet haittoja suuremmat? Minkälaisia tutkimuksia ja arvioita tästä aiheesta on tehty?

        Ehkä voisi katsoa laatikon ulkopuolelta: Monessa maassa on vahvoja todisteita siitä, että huolimatta seulonnoista ja muiden sairauksien hoitotasapainon heikkenemisestä, syöpäkuolemat , sydän- ja verisuonitaudit, dementia, kaikki, ovat vähenemään päin. Eli onko meillä ylidiagnosointia, jonka korona paljasti: Riittää, että vältämme viruksia, lopetamme ihmisten sosiaalisen läheisyyden, desinfioimme tunnollisesti, niin väestö elää yhtä hyvin kuin ennenkin, jopa pitempään.

        Salaliittoteoreetikoksi ja QAnon – hörhöksi syytetty harrastelija toisaalta voisi käyttää noita tilastoja siihen, että epäilee normaalisti kirjattavien kuolinsyiden vaihtuneen koronakuolinsyihin. Viimeiseen kymmeneen vuoteen kun ei keuhkokuume ja muu infektio ole ollut kelvollinen kuolinsyy, vaan lähinnä perussairaus on voitu kirjata, eli vaikkapa dementia. Nyt sitten Covid-19 olisi uusi kuolinsyy, joka ”varastaa” kuolemia itselleen. Mutta tämä siis on vain salaliittohöyrähtäneiden juttua, ensimmäinen hypoteesi todennäköisimmin on oikea, meillä ei ennen oikeastaan olekaan ollut vaarallisia sairauksia, nyt on, korona.

          (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    2. Kokonaiskuolleisuuttahan tässä todella pitäisi katsoa. Kaikessa muussa on liikaa kohinaa. Ymmärrän tietysti, ettei rajoituksia sun muita päätöksiä voida tehdä kokonaiskuolleisuuden pohjalta, koska se on tiedossa vasta jälkikäteen.

      Keuhkokuume on tietääkseni yleisin välitön kuolinsyy. Jos sairastunut on heikkokuntoinen vanhus, ei keuhkokuumeen aiheuttanutta patogeenia kai yleensä edes selvitetä, koska sillä ei ole mitään väliä. Paitsi jos se on korona, joka ainoana patogeenina selvitetään aina ja kyseiset keuhkokuumekuolemat menevät koronalaariin.

        (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

      1. Tatu:
        Kokonaiskuolleisuuttahan tässä todella pitäisi katsoa. Kaikessa muussa on liikaa kohinaa. Ymmärrän tietysti, ettei rajoituksia sun muita päätöksiä voida tehdä kokonaiskuolleisuuden pohjalta, koska se on tiedossa vasta jälkikäteen.

        Mutta miten ajattelit tulkita kokonaiskuolleisuutta?

        Jos rajoitustoiket onnistuvat täydellisesti, kokonaiskuoleisuus todennäköisesti jopa tipahtaa, kun moni muukin taudinaiheuttaja jää ilman uhreja. Jos vain Koronan torjuminen onnistuu, kuolleisuudelle ei tapahdu yhtään mitään. Jos rajoitustoiket vuotaa, kuolleisuus nousee ja täydellisellä epäonnistumisella tulee kunnon kuolleisuuspiikki.

        Joidenkin mielestä rajoitusten järki näkyisi korkeassa kuolleisuudessa, eli rajoituksissa olisi järkeä vain, jos ne epäonnistuvat pahasti.

        Ja mitä tulee Ruotsiin, niin kyllähän siellä kuolleisuustilastoissa on melkoinen piikki nähtävissä keväältä:

        https://www.statista.com/statistics/1115707/sweden-number-of-deaths-per-week/

          (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

      2. Syltty: Mutta miten ajattelit tulkita kokonaiskuolleisuutta?

        Aikanaan voidaan summata kokonaiskuolleisuus alueittain vaikkapa +-5 vuotta pandemiasta ja silloin lopulta nähdään kunnolla, millainen vaikutus erilaajuisilla rajoitustoimilla oli. Voi olla vaikkapa, että eristyksen aikana kuolleisuus muihin taudinaiheuttajiin vähenee, mutta se lasku myöhemmin kurotaan kiinni kausi-influenssan kautta.

          (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    3. Linkkaamassasi tilastossa kuolemia Ruotsissa on 85 338 marraskuun 27 päivään mennessä. Jos luvun jakaa 10,9 ja kertoo 12 niin päädytään lukuun 93 950 (tilastoista puuttuu 3 päivää marraskuuta + joulukuu). Tämä olisi yli 5000 kuolintapausta enemmän kuin viime vuonna. Tämä on myös 1765 kuolintapausta enemmän kuin korkeimpana ajanjakson vuonna 2018.

      Ylikuolleisuutta siis näyttää kertyvän Ruotsissa jo puhtaasti tilastojesikin perusteella. Sen lisäksi tarvitsee toki huomioida koronarajoitusten vaikutus niin hyvässä kuin pahassa.

        (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

      1. mahdollinen_altistuminen:
        Linkkaamassasi tilastossa kuolemia Ruotsissa on 85 338 marraskuun 27 päivään mennessä. Jos luvun jakaa 10,9 ja kertoo 12 niin päädytään lukuun 93 950 (tilastoista puuttuu 3 päivää marraskuuta + joulukuu). Tämä olisi yli 5000 kuolintapausta enemmän kuin viime vuonna. Tämä on myös 1765 kuolintapausta enemmän kuin korkeimpana ajanjakson vuonna 2018.

        Ylikuolleisuutta siis näyttää kertyvän Ruotsissa jo puhtaasti tilastojesikin perusteella. Sen lisäksi tarvitsee toki huomioida koronarajoitusten vaikutus niin hyvässä kuin pahassa.

        Ei ole ylikuolleisuutta, jos katsotaan vuosia erikseen, koska vuosien välinen hajonta on niin suurta muutenkin: Vuosi 2019 oli erittäin voimakas anomaly alaspäin, koska kuolleisuuden vuosittainen lisääntyminen ainakin prosenttiyksikön osilla on tosiasia kaikissa ikääntyneissä valtioissa.

        Vuosi 2015: 90907
        Vuosi 2016: 90982
        Vuosi 2017: 91972
        Vuosi 2018: 92185

        Vuosi 2019 jopa 3500 kuollutta vähemmän, verrattuna näihin edellisiin.

        Nyt on odotettavissa jopa 95000 kuolemaa. Mutta isoja otsikoita ei tehty vuosina:

        2000: 93461 kuollutta
        2001: 93752 kuollutta
        2002: 95009 kuollutta

        https://www.scb.se/hitta-statistik/sverige-i-siffror/manniskorna-i-sverige/doda-i-sverige/

          (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    4. Kyllähän kokonaiskuolleisuutta seurataan (Euromomo, European mortality monitoring):
      https://www.euromomo.eu/graphs-and-maps

      Lopun maakohtaisista grafiikoista näkee hyvin joidenkin maiden tavallisesta poikkeavat kuolleisuuspiikit. Ruotsissa paljon kuolemia keväällä, Belgiassa nyt käsillä jo kolmas piikki.

      Ruotsissa on näillä näkymin tulossa vuonna 2020 noin 4000 kuollutta enemmän kuin vuosien 2015-2019 keskiarvo – jollei sitten vuoden loppuun tule vielä toista kuolleisuusaaltoa. Sinänsä on ollut hieman masentavaa seurata, miten koronadenialistit levittävät netissä tilastokuvia, joissa verrataan vuosien 2015-2019 koko vuoden kuolleisuutta vuoden 2020 lukuun esim. lokakuun loppuun mennessä, ja sitten sanotaan että katsokaa nyt, pienempi pylväs, ei kuolleisuutta. Ei tajuta että siinä verrataan kokonaisia vuosia osavuoteen… tai sitten tajutaan, mutta levitetään disinfoa tietoisesti.

        (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

      1. Jos ei huomioida ikääntyvä väestö ja väestönkasvu voi ajatella noin.
        Mutta kun ruotsin väestö on samana aikana kasvanut 6% ja ikääntynyt reippaasti niin ei oikein tuota lukua voi tuijota. Huomioimalla pelkästän väestönkasvun suhteuttamalla kuolleet vasten väestö niin 2020 ei pääse edes top kymppiin kuolleilla sitten 2000.

          (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

      2. Pekka Taipale:
        Kyllähän kokonaiskuolleisuutta seurataan (Euromomo, European mortality monitoring):
        https://www.euromomo.eu/graphs-and-maps

        Lopun maakohtaisista grafiikoista näkee hyvin joidenkin maiden tavallisesta poikkeavat kuolleisuuspiikit. Ruotsissa paljon kuolemia keväällä, Belgiassa nyt käsillä jo kolmas piikki.

        Ruotsissa on näillä näkymin tulossa vuonna 2020 noin 4000 kuollutta enemmän kuin vuosien 2015-2019 keskiarvo – jollei sitten vuoden loppuun tule vielä toista kuolleisuusaaltoa. Sinänsä on ollut hieman masentavaa seurata, miten koronadenialistit levittävät netissä tilastokuvia, joissa verrataan vuosien 2015-2019 koko vuoden kuolleisuutta vuoden 2020 lukuun esim. lokakuun loppuun mennessä, ja sitten sanotaan että katsokaa nyt, pienempi pylväs, ei kuolleisuutta. Ei tajuta että siinä verrataan kokonaisia vuosia osavuoteen… tai sitten tajutaan, mutta levitetään disinfoa tietoisesti.

        Tuo Belgian elokuun piikki taitaa johtua helleaallosta, eikä koronasta. Jostain syystä Belgiassa tuntuu olevan paljon ” hauraita” ihmisiä.

          (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    5. Tuollainen vuosipylväiden vertailu on täysin harhaanjohtavaa koska
      a) 2020 ei ole vielä lopussa,
      b) se ei ota huomioon vuosien eroja (esim 2020 alun kuolleisuus ennen koronaa on jostain syystä ollut pienempää kuin 2015-2019 keskiarvo) ja
      c) korona ei ole koko vuoden ajan jyllännyt Ruotsissakaan

        (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  2. Hyviä havaintoja ja hyvä kirjoitus taas!

    Yleiskuolleisuus näyttäisi olevan suomessa tänä vuonna aika normaalia. Kuolleisuus on vain hieman korkeampaa kuin viime vuonna, mutta alempaa kuin esim. vuonna 2018 (ellei joulukuussa tapahdu jotain omituista. Toivotaan ettei).
    Samansuuntaista näyttäisi olevan monessa muussakin maassa.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  3. Taitaa olla niin, että ainoa varma tilasto on sairaalassa ja teholla olijoiden lukumäärä, eikä sekään ole varma esimerkiksi Afrikan osalta, kun varsinkaan tehopaikkoja ei kaikissa valtioissa juurikaan ole.

    Kuolematkin menevät vähän niin ja näin, toisessa ääripäässä kaikki vainajat, joilla sattuu olemaa korona, merkitään koronan uhreiksi vaikka kuoleman syy olisi joku muu. Toisessa ääripäässä kuolintilastointia ei käytännossä edes ole.

    Varmaa taitaa olla vain väsymys tähän poikkeustilanteeseen. Helsinkiin yritettiin lockdownia, mutta HS kertoo, että juuri Itäkeskuksessa, korona-Helsingin sydämessä, liikkuminen senkun lisääntyy. https://www.hs.fi/kaupunki/art-2000007663252.html

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    1. Daniel Federley:
      Helsinkiin yritettiin lockdownia, mutta HS kertoo, että juuri Itäkeskuksessa, korona-Helsingin sydämessä, liikkuminen senkun lisääntyy. https://www.hs.fi/kaupunki/art-2000007663252.html

      Ne noudattavat lockdownia, jotka muutenkin varovat koronaa (ja heidän tartuntariskinsä oli siksi pieni ilmankin lockdownia). Ne ihmisryhmät eivät noudata, jotka ennenkin lockdownia olivat suurimpia tartuntojen levittäjiä.

      Toisen asteen siirtäminen etäopetukseen ja kaupunkien ryhmäliikuntapaikkojen sulkeminen ovat kuitenkin ihan konkreettisia toimenpiteitä, joiden pitäisi näkyä tartuttavuusluvussa.

        (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  4. Petri: Myös minä olen ihmetellyt, että miksi rajoitustoimien vaikutusta kokonaiskuolleisuuteen ei ole joko arvioitu,tai jos on, niin niitä arvioita ei ole julkisuudessa käsitelty.

    Minä taasen ihmettelen, miksi melko monet kritisoivat rajoitustoimia kuolleisuuden perusteella. Kokemukset useista maista (Italia, Espanja, Tsekki, Belgia) osoittavat melkoisen selkeästi, että jos korona pääsee leviämään pahasti, terveydenhuollon resurssit eivät riitä sairastuneiden hoitoon. Hoitamatta jäisi paitsi osa koronaan sairastuneita, niin myös moni syöpähoitoa tms. tarvitseva. Lääkäreitä ja hoitohenkilökuntaa kun on vain rajallinen määrä. Ja ei kai sekään mikään ihme ole, jos kokonaiskuolleisuus on normaalilla tai sitä pienemmällä tasolla. Rajoitusten noudattaminen on tietysti vähentänyt kaikkia tarttuvia sairauksia ja sitä kautta kuolleisuutta.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    1. TJii: Minä taasen ihmettelen, miksi melko monet kritisoivat rajoitustoimiakuolleisuuden perusteella. Kokemukset useista maista (Italia, Espanja, Tsekki, Belgia) osoittavat melkoisen selkeästi, että jos korona pääsee leviämään pahasti, terveydenhuollon resurssit eivät riitä sairastuneiden hoitoon. Hoitamatta jäisi paitsi osa koronaan sairastuneita, niin myös moni syöpähoitoa tms. tarvitseva. Lääkäreitä ja hoitohenkilökuntaa kun on vain rajallinen määrä. Ja ei kai sekään mikään ihme ole, jos kokonaiskuolleisuus on normaalilla tai sitä pienemmällä tasolla. Rajoitusten noudattaminen on tietysti vähentänyt kaikkia tarttuvia sairauksia ja sitä kautta kuolleisuutta.

      Rajoituksilla on ollut monimutkaisia, monimuotoisia ja ehkä yllättäviäkin vaikutuksia. Sekä positiivisia, että negatiivisia. Minua kiinnostaisi arviot rajoitusten vaikutuksista kokonaiskuolleisuuteen. Mutta vielä paljon enemmän minua kiinnostaisi arviot rajoitusten pitkäaikaisvaikutuksista väestötasolla elinvuosiin ja terveisiin elinvuosiin.

        (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

      1. Petri: Rajoituksilla on ollut monimutkaisia, monimuotoisia ja ehkä yllättäviäkin vaikutuksia. Sekä positiivisia, että negatiivisia. Minua kiinnostaisi arviot rajoitusten vaikutuksista kokonaiskuolleisuuteen. Mutta vielä paljon enemmän minua kiinnostaisi arviot rajoitusten pitkäaikaisvaikutuksista väestötasolla elinvuosiin ja terveisiin elinvuosiin.

        Jo ihan välittömät vaikutukset ovat merkittäviä. Jos oletetaan että vuoden aikana ihmisten elämänlaatu on laskenut keskimäärin 10% rajoitusten takia (en pidä mitenkään mahdottoman ylisuurena arviona), niin puhutaan puolesta miljoonasta menetystä laatupainotetusta elinvuodesta. Suuruusluokka on sama mitä ns. ”worst case” skenaario tuottaisi kuolleina.

          (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

      2. arkkitehti: Jo ihan välittömät vaikutukset ovat merkittäviä. Jos oletetaan että vuoden aikana ihmisten elämänlaatu on laskenut keskimäärin 10% rajoitusten takia (en pidä mitenkään mahdottoman ylisuurena arviona), niin puhutaan puolesta miljoonasta menetystä laatupainotetusta elinvuodesta. Suuruusluokka on sama mitä ns. ”worst case” skenaario tuottaisi kuolleina.

        Et kai ajattele, että jos ei olisi rajoituksia tapahtuisi ”wirst Case” -skenaario, niin sen ainoa haitta olisivat kuolleet? Siis niin, että jos korona ei tapa, se on ihan harmiton tauti ja koronaan sairastuneet sekä heidän läheisensä eläisivät laadukasta elämää samoin ”koronalesket”. Toisekseen, vaikka ei olisi yhtään rajoituksia tai suosituksia, niin tuskinpa suurin osa ihmisistä silti eläisi laadukasta elämää matkustellen ja
        huolettoman huvitellenn.

          (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  5. Kokonaiskuolleisuuskaan ei ole yksiselitteinen mittari, koska sulkutoimenpiteet vähentävät esim. tapaturmia. Käytännössä kaikissa kehittyneissä maissa koronakuolleisuutta on suitsittu rajoituksilla. Ruotsi taisi mennä kehittyneistä maista pisimmälle katsoessaan keväällä, miten uhrien määrä kasvaa ilman rajoitustoimenpiteitä (ja sielläkin oli kuitenkin paljon erilaisia suosituksia sekä ihmisten vapaaehtoisesta kontaktien vähentämistä), eikä siellä poliitikot halunneet katsoa samaa korttia enää uudestaan nyt syksyllä.

    Pahoin pelkään, että nyt toisessa aallossa päädytään monin paikoin suurempiin uhrilukuihin kuin ensimmäisessä. Ensimmäisen aallon aikana kaikenikäiset pelkäsivät koronaa. Nyt riskiryhmiin kuulumattomat eivät enää pelkää eivätkä siksi rajoita sosiaalisia kontaktejaan samaan malliin kuin keväällä, joten toista aaltoa on vaikeampi tukahduttaa ja se jyllää siksi pitkään – todennäköisesti niin pitkään, että riskiryhmät saavat ennen sen päättymistä pelastuksen rokotteesta.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

      1. Opa: Eikös tuo tilasto näytäkin juuri sen, että liikennekuolemien määrä on todellakin lisääntynyt kahdella henkilöllä koronarajoitusten aikana. Se on toinen juttu, onko tässä välttämättä kyseessä mikään syy-seuraussuhde.

        2020 (miehet+naiset): 140+44 = 184
        2019 (miehet+naiset): 143+39 = 182

        Toteutuuko tilastollinen merkittävyys? En ole edes tilastotieteilijä, mutta tuossa muutos on noin +1,1%, tämä menisi satunnaisvaihtelun piikkiin ainakin luonnontieteellisesti koulutettujen piirissä.

        Samoin kahden pisteen välille saa aina piirrettyä suoran, eli ei kerro yhtään mitään.

          (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

      2. Stadist: Toteutuuko tilastollinen merkittävyys? En ole edes tilastotieteilijä, mutta tuossa muutos on noin +1,1%, tämä menisi satunnaisvaihtelun piikkiin ainakin luonnontieteellisesti koulutettujen piirissä.

        Samoin kahden pisteen välille saa aina piirrettyä suoran, eli ei kerro yhtään mitään.

        Prosettimäärä on vähemmän kuin 1,1, sillä verrattuna ovat vuosien 2019 ja 2020 tammi-lokakuu, joista jälkimmäinen oli päivän pitempi.

          (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

      3. Opa: Eikös tuo tilasto näytäkin juuri sen, että liikennekuolemien määrä on todellakin lisääntynyt kahdella henkilöllä koronarajoitusten aikana. Se on toinen juttu, onko tässä välttämättä kyseessä mikään syy-seuraussuhde.

        2020 (miehet+naiset): 140+44 = 184
        2019 (miehet+naiset): 143+39 = 182

        Ovatkohan ihmiset mahdollisesti vaihtanut julkisesta liikenteestä autoon viruksen pelosta?

          (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    1. Markoketofi:
      Tässä olisi Tukholmalaisen teho-osaston lääkärin näkökulma samaan asiaan:
      https://sebastianrushworth.com/2020/12/06/why-did-sweden-have-more-covid-deaths-than-its-neighbors/

      Tuossa on hirveä määrä tekosyitä, muttei yhtään omaa yritystä testata väitteitä dataa vastaan. Osa väitteistä on itsessään holtittomia (19% vs 14% => ”Sweden has a much bigger population of immigrants”). Osassa taas voi olla meriittiäkin, joten miksei niistä ole muodostettu falsifioitavissa olevia hypoteeseja ja testattu Pohjoismaiden terveysviranomaisten erinomaista dataa käyttäen.

        (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

      1. hc-empiristi: Tuossa on hirveä määrä tekosyitä, muttei yhtään omaa yritystä testata väitteitä dataa vastaan. Osa väitteistä on itsessään holtittomia (19% vs 14% => ”Sweden has a much bigger population of immigrants”). Osassa taas voi olla meriittiäkin, joten miksei niistä ole muodostettu falsifioitavissa olevia hypoteeseja ja testattu Pohjoismaiden terveysviranomaisten erinomaista dataa käyttäen.

        Miten tuo väite maahanmuuttajien määrästä on holtiton?
        Jos Ruotsissa on n.19% maahanmuuttajia, on se lähes 2 miljoona verrattuna esim. norjan n. 0,75 miljoonaan. Ero on huomattava ja jossain tutkimuksissa tummaihoisten kuolleisuus on 5-8 kertaa suurempaa, kuin vaaleaihoisten.

          (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

      2. pH: Miten tuo väite maahanmuuttajien määrästä on holtiton?
        Jos Ruotsissa on n.19% maahanmuuttajia, on se lähes 2 miljoonaverrattuna esim. norjan n. 0,75 miljoonaan. Ero on huomattava ja jossain tutkimuksissa tummaihoisten kuolleisuus on 5-8 kertaa suurempaa, kuin vaaleaihoisten.

        Koska maahanmuuttajien määrä pitää suhteuttaa populaatioon. Ja silloin numerot ovat 19 vs 14, kun erikoistapaus Suomea ei oteta huomioon. Erohan tuossa on, mutta iso se ei ole. En usko, että haluat oikeasti käyttää absoluuttisia lukuja, koska niiden käyttäminen antaisi Ruotsin koronakuolleisuudesta aivan kohtuuttoman kuvan.

          (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

      3. hc-empiristi: Koska maahanmuuttajien määrä pitää suhteuttaa populaatioon. Ja silloin numerot ovat 19 vs 14, kun erikoistapaus Suomea ei oteta huomioon. Erohan tuossa on, mutta iso se ei ole. En usko, että haluat oikeasti käyttää absoluuttisia lukuja, koska niiden käyttäminen antaisi Ruotsin koronakuolleisuudesta aivan kohtuuttoman kuvan.

        Todellinen lukuhan taitaa olla Ruotsissa n.24%, mutta ongelmahan tässä on ihmisten tapa niputtaa maahanmuuttajat yhdeksi ryhmäksi, kuten tässä teit. Todellisuudessa täytyisi tietää etnisten ryhmien suhteellinen osuus ja ikäjakauma. Ruotsissa on maahanmuutolla pitkät perinteet ja sitäkautta varmasti myös paljon vanhoja maahanmuuttotaustaisia etnisiin vähemmistöihin kuuluvia. Suomessa kuitenkin valtaosa maahanmuuttajista on Venäjältä ja Virosta.

          (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

      4. pH: Todellinen lukuhan taitaa olla Ruotsissa n.24%, mutta ongelmahan tässä on ihmisten tapa niputtaa maahanmuuttajat yhdeksi ryhmäksi, kuten tässä teit. Todellisuudessa täytyisi tietää etnisten ryhmien suhteellinen osuus ja ikäjakauma. Ruotsissa on maahanmuutolla pitkät perinteet ja sitäkautta varmasti myös paljon vanhoja maahanmuuttotaustaisia etnisiin vähemmistöihin kuuluvia. Suomessa kuitenkin valtaosa maahanmuuttajista on Venäjältä ja Virosta.

        Tuo 19 vs 14 oli Markoketofi:n siteeraamassa blogi-kirjoituksessa, oletettavasti virallisista lähteistä saatu tieto. Samoin niputtamisen teki blogi-kirjoittaja. En myöskään ole verrannut Ruotsin maahanmuuttoa Suomen vastaavaan, koska Suomi on selkeä poikkeus sekä maahanmuuttajien kansallisuuksissa että määrissä. Norja ja Tanska taas eivät maahanmuuton suhteen eroa lähellekään niin suuresti Ruotsista kuin Suomi.

        Kritiikkini pointti oli, että tuo ero maahanmuuttajien määrässä, niillä oletuksilla mitä kirjoituksessa käytettiin, kykenee selittämään parhaimmillaankin noin 3% Ruotsin koronakuolleisuudesta. Marginaalisten tekijöiden käyttö selittäjinä on harhauttavaa ja niiden suurentelu tekstissä minusta holtitonta ja vastuutonta.

          (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

      5. hc-empiristi: Tuo 19 vs 14 oli Markoketofi:n siteeraamassa blogi-kirjoituksessa, oletettavasti virallisista lähteistä saatu tieto. Samoin niputtamisen teki blogi-kirjoittaja. En myöskään ole verrannut Ruotsin maahanmuuttoa Suomen vastaavaan, koska Suomi on selkeä poikkeus sekä maahanmuuttajien kansallisuuksissa että määrissä. Norja ja Tanska taas eivät maahanmuuton suhteen eroa lähellekään niin suuresti Ruotsista kuin Suomi.

        Kritiikkini pointti oli, että tuo ero maahanmuuttajien määrässä, niillä oletuksilla mitä kirjoituksessa käytettiin, kykenee selittämään parhaimmillaankin noin 3% Ruotsin koronakuolleisuudesta. Marginaalisten tekijöiden käyttö selittäjinä on harhauttavaa ja niiden suurentelu tekstissä minusta holtitonta ja vastuutonta.

        Norjan ja Ruotsin maahanmuuttajien kuolleisuusero selittyy maahanmuuttajien ikäjakauman perusteella. Norjaan muuttaneet ovat oleellisesti nuorempia, valtaosin v 2004 jälkeen sinne töihin tulleita.

          (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

      6. Osmo Soininvaara:
        Ruotsissa on esimerkiksi 300 000 suomalaista maahanmuuttajaa, joidenkeskuudessa kuolleisuus on ollut suurta.

        Määrä riippuu siitä miten maahanmuuttaja määritellään, mutta tuohon lukuun päästäkseen pitää laskea puoliksi suomalaisistakin puolet maahanmuuttajiksi. Vuonna 2019 maahan muuttaneita suomalaisia oli 145000 ja suomalaisista vanhemmista syntyneitä 62000. Suomalaiset maahan muuttaneet olivat lukumäärään suhteutettuna ylivoimaisesti kuollein maahanmuuttajaryhmä Ruotsissa maaliskuusta toukokuun alkuun (*). Mitkä maahanmuuttajuuteen liittyvät riskitekijät ovat vaikuttaneet kuolleisuuteen tässä joukossa? Merkittävimmät tekijät lienevät kuitenkin ikä ja hoitolaitoksissa asuminen.

        * https://www.folkhalsomyndigheten.se/contentassets/d6538f6c359e448ba39993a41e1116e7/covid-19-demografisk-beskrivning-bekraftade-covid-19-fall.pdf

          (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

      7. Osmo Soininvaara:
        Ruotsissa on esimerkiksi 300 000 suomalaista maahanmuuttajaa, joidenkeskuudessa kuolleisuus on ollut suurta.

        Heistä suuri osa muutti sinne töihin jo 60- ja 70-luvuilla, kun asutustilat tyhjenivät Pohjois- ja Itä-Suomessa. Hengissä olevat ovat nyt pitkästi yli kuuskymmentävuotiaita.

          (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

      8. Heistä suuri osa muutti sinne töihin jo 60- ja 70-luvuilla, kun asutustilat tyhjenivät Pohjois- ja Itä-Suomessa. Hengissä olevat ovat nyt pitkästi yli kuuskymmentävuotiaita.

        Tässä ei ole kyse siitä, miksimikin maahanmuuttajaryhmä on Ruotsiin muttanut, vbaan esimerkki siitä, että maahanmuuttajat nostavat Ruotsin koronakuolleisuutta.

          (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

      9. Osmo Soininvaara: Tässä ei ole kyse siitä, miksimikin maahanmuuttajaryhmä on Ruotsiin muttanut, vbaan esimerkki siitä, että maahanmuuttajat nostavat Ruotsin koronakuolleisuutta.

        Kommentini pontti oli, että merkittävä osa aikoinaan Suomesta Ruotsiin muuttaneista ovat nyt vanhuksia, joten korkea kuolleisuus heidän keskuudessaan ei ole ihme. Se miksi mainitsin asutustilat jne. oli vain halu taustoittaa tuota muuttoliikettä, millä ei todellakaan ole mitään tekemistä koronan kanssa.

          (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

      10. Tapio: Norjan ja Ruotsin maahanmuuttajien kuolleisuusero selittyy maahanmuuttajien ikäjakauman perusteella. Norjaanmuuttaneetovat oleellisesti nuorempia, valtaosin v 2004 jälkeen sinne töihin tulleita.

        Maahanmuuttajien ikäjakauma on ehdottomasti vaikuttava tekijä, mutta siltikin se selittää minusta vain murto-osan Ruotsin huomattavasta kuolleisuudesta. Toukokuun 7:een mennessä maahan muuttaneiden kokonaisosuus kuolleista oli vähän yli 20%. Tälläkään karkealla estimaatilla Ruotsin suurempi maahanmuuttajaosuus selittää vain noin 5% kuolleisuudesta. Selkeästi marginaalinen tekijä riippumatta siitä miltä kannalta katsotaan.

          (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  6. Kaikkea voi suhteuttaa. Vähäisen liikunnan on arvioitu aiheuttavan noin 5 miljoonaa kuolemaa vuodessa maailmanlaajuisesti:
    https://www.duodecimlehti.fi/duo12430

    Itseäni on epäilyttänyt kovasti liikuntapaikkojen totaalinen sulkeminen koronan perusteella. Onko lääke varmasti vähemmän haitallinen kaikkien sulkemisten osalta kuin sen antamisen seuraukset? Olisin ymmärtänyt tilojen maksimikäyttäjämäärien leikkaamisen alaspäin, ja ymmärrän myös joukkue- ja kontaktilajeja koskevia rajoituksia, mutta en ymmärrä sitä, että niin moni yksilöliikuntaankin keskittyvä liikuntapaikka on suljettu nyt kokonaan viranomaismääräysluonteisesti annettujen viranomaisohjeiden johdosta. Samoin huolestuttaa myös aktiivisemman koululiikunnan osin väliin jääminen. Mm. pyöräily ja kävely on vähentynyt, kun ihmiset ovat enemmän vain kotonaan. Aika monella on paino lähtenyt rajoitusten aikana nousuun. Liikunnan vähenemisestä saattaa seurata vielä pitkäaikaisia terveysvaikutuksia.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    1. Liikuntapaikkojen sulkemista huomattavasti suurempi merkitys on varmasti arkiliikunnan vähenemisellä, kun ihmiset ovat etätöissä eivätkä kävele, pyöräile jne. töihin.

      Tältä kannalta siis kannattaisi tulevaisuudessa varmistaa ihmisten terveyttä kieltämällä heitä asumasta liian lähellä työpaikkaansa, ja tehdä töissä käynnistä pakollista…

        (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  7. Vertailemalla kokonaiskuolleisuutta eri vuosina samassa maassa ja saman maan kokonaiskuolleisuuteen vaikuttavia osatekijöitä, saadaan näppärästi eroteltua tapaturmakuolemat, sydänkuolemat, infektiokuolemat, jne. toisistaan , ja voidaan selkeästi nähdä, onko korona nyt syrjäyttänyt muita kuolinsyitä. Näinhän on epäilty, että korona ei olisi välttämättä lisäämässä kokonaiskuolleisuutta vaan syrjäyttäisi muita kuolinsyitä, kuten sydänkuolemia ja muita infektiosairauksia tilastoissa. Eli korona olisi uusi diagnoosi, jolla ei itsenäisesti olisi kokonaiskuolleisuutta lisäävää vaikutusta. Ja toisaalta tuolla analyysillä nähtäisiin, jos rajoitukset ovat vähentäneet esim. tapaturmakuolemia. Kuolleiden ikäryhmiä tulisi myös vertailuttaa saman maan sisällä eri vuosina tässä samassa analyysissä. Kun tuijotetaan vain yhden sairauden lukuarvoja ja kun sairaaloissa keskitytään ns. Trendidiagnostiikkaan, niin kokonaiskuva voi hämärtyä. Saadaksemme tunteetonta ja puolueetonta tietoa, meidän olisi saatava mainitsemani tilastotutkimuksen tehtyä. Muutoin eksymme pahasti yhden uuden tautidiagnoosin lukuarvojen vietäväksi.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    1. Ville-Veikko Elomaa:
      Vertailemalla kokonaiskuolleisuutta eri vuosina samassa maassa ja saman maan kokonaiskuolleisuuteen vaikuttavia osatekijöitä, saadaan näppärästi eroteltua tapaturmakuolemat, sydänkuolemat, infektiokuolemat, jne. toisistaan , ja voidaan selkeästi nähdä, onko korona nyt syrjäyttänyt muita kuolinsyitä. Näinhän on epäilty, että korona ei olisi välttämättä lisäämässä kokonaiskuolleisuutta vaan syrjäyttäisi muita kuolinsyitä, kuten sydänkuolemia ja muita infektiosairauksia tilastoissa. Eli korona olisi uusi diagnoosi, jolla ei itsenäisesti olisi kokonaiskuolleisuutta lisäävää vaikutusta. Ja toisaalta tuolla analyysillä nähtäisiin, jos rajoitukset ovat vähentäneet esim. tapaturmakuolemia. Kuolleiden ikäryhmiä tulisi myös vertailuttaa saman maan sisällä eri vuosina tässä samassa analyysissä. Kun tuijotetaan vain yhden sairauden lukuarvoja ja kun sairaaloissa keskitytään ns. Trendidiagnostiikkaan, niin kokonaiskuva voi hämärtyä. Saadaksemme tunteetonta ja puolueetonta tietoa, meidän olisi saatava mainitsemani tilastotutkimuksen tehtyä. Muutoin eksymme pahasti yhden uuden tautidiagnoosin lukuarvojen vietäväksi.

      https://youtu.be/dXksF0erN_s

      Tässä vielä mielenkiintoinen katsaus Yhdysvalloista siitä miten koronan vaikutusta voisi analysoida. Uskoo sitten lopputulokseen tai ei niin tässä perusmalli käydä ainakin Suomessa ja Ruotsissa ja miksei muuallakin kokonaiskuolleisuusdataa kriittisesti vertaillen läpi. Itselläni ei ole tälläiseen analytiikkaan aikaa saatikka kykyjä, mutta varmasti olisi aiheellista tehdä tämän tyyppinen tutkielma näinkin järkyttävästi resursseja käyttävästä epidemiasta. Toivottavasti saataisiin kriittisesti analysoitua, mitä nyt ollaan oikeasti tekemässä. Jos kuunnellaan yksittäistä teho-osaston lääkäriä, yksittäisiä potilaita, yksittäistä virologia tai infektiolääkäriä niin saadaan varma bias, kapea näkökulma. Tällainen laaja katsaus olisi nyt ajankohtainen ja avaisi toivottavasti meidän kaikkien silmät kokonaiskuvalle eli sille, mikä on koronan aito vaikutus. Olemmeko nyt antaneet normaalille kausikuolemalle vain uuden nimen? Tai onko tämä uusi infektio vain syrjäyttänyt jonkun toisen kuolinsyyn ja ehkä aikaistanut jonkun yksilön kuolemaa muutamilla kuukausilla. Nämä vastaukset ovat elintärkeitä nyt kun olemme romuttamassa kansakuntien ja tulevien sukupolvien talouden. Kansalaisilla on oikeus saada tietää minkä varjolla rahojamme nyt käytetään ja oikeuksiamme rajoitetaan.

        (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

      1. Ville-Veikko Elomaa: https://youtu.be/dXksF0erN_s

        Tässä vielä mielenkiintoinen katsaus Yhdysvalloista siitä miten koronan vaikutusta voisi analysoida. Uskoo sitten lopputulokseen tai ei niin tässä perusmalli käydä ainakin Suomessa ja Ruotsissa ja miksei muuallakin kokonaiskuolleisuusdataa kriittisesti vertaillen läpi. Itselläni ei ole tälläiseen analytiikkaan aikaa saatikka kykyjä, mutta varmasti olisi aiheellista tehdä tämän tyyppinen tutkielma näinkin järkyttävästi resursseja käyttävästä epidemiasta. Toivottavasti saataisiin kriittisesti analysoitua, mitä nyt ollaan oikeasti tekemässä. Jos kuunnellaan yksittäistä teho-osaston lääkäriä, yksittäisiä potilaita, yksittäistä virologia tai infektiolääkäriä niin saadaan varma bias, kapea näkökulma. Tällainen laaja katsaus olisi nyt ajankohtainen ja avaisi toivottavasti meidän kaikkien silmät kokonaiskuvalle eli sille, mikä on koronan aito vaikutus. Olemmeko nyt antaneet normaalille kausikuolemalle vain uuden nimen? Tai onko tämä uusi infektio vain syrjäyttänyt jonkun toisen kuolinsyyn ja ehkä aikaistanut jonkun yksilön kuolemaa muutamilla kuukausilla. Nämä vastaukset ovat elintärkeitä nyt kun olemme romuttamassa kansakuntien ja tulevien sukupolvien talouden. Kansalaisilla on oikeus saada tietää minkä varjolla rahojamme nyt käytetään ja oikeuksiamme rajoitetaan.

        Kokonaiskuolleisuus ei näytä ainakaan lisääntyvän Suomessa v. 2020. Koronakuolemia oletettavissa taso 500/vuosi, mikä ei juuri paljoa ylitä v. 2018 influenssakuolemien tasoa. Vastaavasti ehkä tapaturmaiset kulemat hieman vähentyneet. Vuodessa kuolee normaalisti noin 1% väestöstä eli noin 55000-60000 henkeä. Koronakuolemat olisivat siis noin tasoa 1% kaikista v. 2020 kuolemantapauksista.

        Monista maista on vähän huonommin saatavissa tietoa kuin Suomesta. Suomi on kaikenlaisten tilastojen ja rekisterien luvattu maa, jossa voidaan tehdä monenlaista tilastotutkimusta. Eräissä maissa, esim Saksa ja USA ?, ei ole kunnollista väestörekisteriä.

          (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  8. Ymmärsinkö oikein, että et enää taida niin vahvasti kannattaa aikaisemmin esittämääsi immuniteettinäkökulmaa esimerkiksi Tukholmassa? Ainakaan et esittänyt yhtään johtopäätöstä asiasta. Ja olennainen lisäkysymys: Jos käyttäytymismuutosten selittämät ilmiöt poistetaan datasta, kuinka paljon immuniteetille jää selitettävää?

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  9. Terveyshaittoja arvioidaan nykyisin usein tautitaakka (burden of disease) avulla. Se on lyhyesti:
    menetetyt elinvuodet +sairausaika X vaikeuastekerroin. Covid-19 ei ehkä tällä mittarilla ole kuitenkaan niin paha kuin ajatellaan. Kuolleiden keski-ikä on tietääkseni 84 vuotta, eli ei lyhennä elinikää , Ja useimmilla pysyvät haitat puuttuvat tai ovat vähäiset.

    Polion kohdalla oli 1950-luvulla vähän toisin. Sairaus jätti nimenomaan lapsiin pysyviä haittoja

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    1. Asiasta on tehty useita tutkimuksia, joissa menetettyjen elinvuosien määrä per koronakuolema asettuu noin haarukalle 11-13 vuotta.

      Tässä yksi:

      https://www.news-medical.net/news/20201021/More-than-25-million-person-years-of-life-lost-in-US-due-to-COVID-19.aspx

      Tuo ”kuolleiden keski-ikä on tietääkseni 84 vuotta, eli ei lyhennä elinikää” osoittaa ymmärtämättömyyttä elinikätilastojen perusteista: kuolleiden keski-ikä on toki tuota luokkaa ja samoin suomalaisen vastasyntyneen elinajanodote on kyllä myöskin samaa luokkaa, mutta suomalaisen 85-vuotiaan elinajanodote kuitenkin on noin 6 vuotta lisää. (Ks. https://www.stat.fi/til/ksyyt/2003/ksyyt_2003_2004-11-02_tau_001.html )

      Lisäksi on tietysti syytä ymmärtää, että vaikka suurin osa kuolleista on vanhoja, niin jakauma ei ole symmetrinen. Joukossa on myöskin nuorempia, jotka menettävät kymmeniä vuosia elinaikaa.

        (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

      1. Osmo Soininvaara:
        Tämä menetettyjen elinvuosien määrä vaihtelee maittain. Suomessa puolet on kuollut hoivakodeissa ja hoivakodeissa vietetään keskimäärin kaksi vuotta, joten tämän jukon osalta on menetetty keskimäärin vuosi.

        Onko tämä ikävakioitu kuolleisuus/menetetyt hyvät vuodet tässä tapauksessa relevantti ongelmanasettelu?
        Useissa maissa, joissa on kohtuullisen luotettava media, terveydenhuolto on koronan takia ylikuormittunut, paikallisesti jopa romahtamassa. Tämä aiheuttaa ongelmia taatusti myös muille kuin koronan riskiryhmäläisille. Ongelmat vain tulevat ilmenemään tulevina vuosina.
        Sopiiko tautitaakka-ajatus nykyiseen tilanteeseen?

          (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

      2. Onko tämä ikävakioitu kuolleisuus/menetetyt hyvät vuodet tässä tapauksessa relevantti ongelmanasettelu?
        Useissa maissa, joissa on kohtuullisen luotettava media, terveydenhuolto on koronan takia ylikuormittunut, paikallisesti jopa romahtamassa.

        Juuri tämän takia kannattaa seurata kokonaiskuolleisuutta euromomo:n sivuilta. Suomessa ei ole mitään tilastooista havaittavaa ylikuolleisuutta, Englannissa aas aivan valtavasti.

          (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

      3. Pekka Taipale: Tuo ”kuolleiden keski-ikä on tietääkseni 84 vuotta, eli ei lyhennä elinikää” osoittaa ymmärtämättömyyttä elinikätilastojen perusteista: kuolleiden keski-ikä on toki tuota luokkaa ja samoin suomalaisen vastasyntyneen elinajanodote on kyllä myöskin samaa luokkaa, mutta suomalaisen 85-vuotiaan elinajanodote kuitenkin on noin 6 vuotta lisää. (Ks. https://www.stat.fi/til/ksyyt/2003/ksyyt_2003_2004-11-02_tau_001.html )

        Käsittääkseni kyllä yleensä tautitaakka esim keuhkosyövän kohdalla lasketaan seuraavasti:
        eliniän lyheneminen verrattuna väestön keskimääräiseen elinikään ( noin 6 vuotta lyhyempi) +jäljelläoleva elinikä sairaana (2,9 vuotta) x kerroin (disability kerroin 0-1).

        Jos koronan kohdalla käytetään odotettavissa olevaa elinikää 84 vuotiaana, niin silloin pitäisi ottaa koronan ohella huomioon myös muut sairaudet jotka voivat näin vanhalla lyhentää elinikää. Kaikkea ei voi sälyttää koronalle, koska näin vanha saa helposti jonkun muun sairauden, esim syövän. Ihminen kuolee yleensä vain yhteen sairauteen.

          (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

      4. Countryboy:Jos koronan kohdalla käytetään odotettavissa olevaa elinikää 84 vuotiaana, niin silloin pitäisi ottaa koronan ohella huomioon myös muut sairaudet jotka voivat näin vanhalla lyhentää elinikää. Kaikkea ei voi sälyttää koronalle, koska näin vanha saa helposti jonkun muun sairauden, esim syövän. Ihminen kuolee yleensä vain yhteen sairauteen.

        Eliniajanodote ei nimestään huolimatta kerro odotettavissa olevaa elinaikaa eikä todennäköistä kuolinhetkeä, vaan se on puhtaasti nykyisen kuolleisuuden mittari. Otetaan ikäluokat aloitusiästä vanhempiin päin, kerrotaan joka ikäluokan henkiinjääneiden osuus (1 miinus kuolleisuus) keskenään kunnes tulo on olle 0,5. Jos vaikkapa puolet lapsista kuolee alle 5-vuotiaana ja loput elävät 70-vuotiaiksi, niin vastasyntyneiden eliniän odote on alle 5 vuotta. Eliniän odote on siitä hyvä mittari, että siihen eivät vaikuta ikäluokkien koot tai tietynikäisten muuttoliike, kuolleisuus on määritelmän mukaan ikävakioitu ja se ottaa huomioon kaikki kuolinsyyt vauvaiän ripulista alkaen.

        Eliniänodotteen nimi johtaa kyllä harhaan, on odotettavissa että ihmiset elävät huomattavasti pidempään kuin heidän eliniänodotteensa, koska eliniänodotteeseen vaikuttaa kaikkien heitä vanhempien ikäluokkien kuolleisuus. Eliniänodote olisi ehkä parempi nimetä vähemmän harhaanjohtavastii, esim. nykykuolleisuuden keskitulo.

        Tuo tautitaakan määrittely näyttää kyllä koko lalla hihasta tai hatusta vetäistyltä, voisitko kertoa miten sen eri muuttujat on määritelty?

          (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

      5. Pekka Pessi: Eliniajanodote ei nimestään huolimatta kerro odotettavissa olevaa elinaikaa eikä todennäköistä kuolinhetkeä, vaan se on puhtaasti nykyisen kuolleisuuden mittari. Otetaan ikäluokat aloitusiästä vanhempiin päin, kerrotaan joka ikäluokan henkiinjääneiden osuus (1 miinus kuolleisuus) keskenään kunnes tulo on olle 0,5. Jos vaikkapa puolet lapsista kuolee alle 5-vuotiaana ja loput elävät 70-vuotiaiksi, niin vastasyntyneiden eliniän odote on alle 5 vuotta. Eliniän odote on siitä hyvä mittari, ettäsiihen eivät vaikuta ikäluokkien koot tai tietynikäisten muuttoliike, kuolleisuus on määritelmän mukaan ikävakioitu ja se ottaa huomioon kaikki kuolinsyyt vauvaiän ripulista alkaen.

        Eliniänodotteen nimi johtaa kyllä harhaan, on odotettavissa että ihmiset elävät huomattavasti pidempään kuin heidän eliniänodotteensa, koska eliniänodotteeseen vaikuttaa kaikkien heitä vanhempien ikäluokkien kuolleisuus. Eliniänodote olisi ehkä parempi nimetä vähemmän harhaanjohtavastii, esim. nykykuolleisuuden keskitulo.

        Tuo tautitaakan määrittely näyttää kyllä koko lalla hihasta tai hatusta vetäistyltä, voisitko kertoa miten sen eri muuttujat on määritelty?

        Alunperin tautitaakka (burden of disease) ja DALY (disease adjusted life years) lienevät peräisin WHO:n hankkeista, joilla on pyritty arvioimaan eri tautien ja ympäristötekijöiden merkitystä kansanterveyden kannalta. Monet valtiot ja tutkimuslaitokset maailmanlaajuisesti käyttävät sitä. Ei siis ihan hatusta vetäisty. Itse ole työurani aikana käyttänyt sitä mm. työperäisten sairauksien kansanterveydellisen merkityksen arviointiin. Määritelmät löytyvät vaikka tästä ja googlaile lisää jos haluat perehtyä tarkemmin.

        https://ourworldindata.org/burden-of-disease

        DALY laskennassa arvioidaan nimenomaan ennenaikaisen kuoleman (premature death)aiheuttia menetettyjä elinvuosia. Oman käsitykseni mukaan ei siis voida laskea, että 84 vuotiaan kuolema olisi ennenaikainen, vaikka 84 vuotiaan odotettavissa oleva jäljellä oleva elinikä olisi 6 vuotta (vrt kommenttini Pekka Taipaleelle). Sen sijaan jos 64 vuotias mies kuolee koronaan menetetyt elin vuodet ovat suunnilleen 78 (miesten keskimääräinen elinikä9 -64=14 vuotta. Toivottavasti tämä selvensi asiaa. burden of disease ja daly ovat siis kansanterveystieteilijöiden työkaluja, joilla pyritään arvioimaan eri sairauksien ja ympäristötekijöiden merkitystä.

          (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

      6. Pekka Taipale:
        Asiasta on tehty useita tutkimuksia, joissa menetettyjen elinvuosien määrä per koronakuolema asettuu noin haarukalle 11-13 vuotta.

        Tässä yksi:

        https://www.news-medical.net/news/20201021/More-than-25-million-person-years-of-life-lost-in-US-due-to-COVID-19.aspx

        Tuo ”kuolleiden keski-ikä on tietääkseni 84 vuotta, eli ei lyhennä elinikää” osoittaa ymmärtämättömyyttä elinikätilastojen perusteista: kuolleiden keski-ikä on toki tuota luokkaa ja samoin suomalaisen vastasyntyneen elinajanodote on kyllä myöskin samaa luokkaa, mutta suomalaisen 85-vuotiaan elinajanodote kuitenkin on noin 6 vuotta lisää. (Ks. https://www.stat.fi/til/ksyyt/2003/ksyyt_2003_2004-11-02_tau_001.html )

        Lisäksi on tietysti syytä ymmärtää, että vaikka suurin osa kuolleista on vanhoja, niin jakauma ei ole symmetrinen. Joukossa on myöskin nuorempia, jotka menettävät kymmeniä vuosia elinaikaa.

        Kyllä olen ymmärtänyt eli-ikätilastot, mutta burden of disease määritelmähän on tämä (WHO):

        Burden of disease represent the total number of years lost to illness, disability, or premature death within a given population. DALYs are calculated by adding the number of years of life lost to the number of years lived with disability (YLDs) for a certain disease or disorder.

        Jos käytetään 84 vuotiaalle menetettyinä elinvuosina tätä mainitsemaasi 6 vuotta, se ei huomioi kilpailevia kuolinsyitä. Kaikkea ei voi sälyttää koronalle, koska näin vanha kuolee helposti johonkin muuhun sairauteen kuin koronaan (esim syöpä). Määritelmässä puhutaan ennenaikaisesta kuolemasta ja sitä verrataan yleensä väestön keskimääräiseen elinikään. Linkkaamassasi amerikkalaisessa jutussa oli tehty jostain syystä toisin, mielestäni logiikkavirhe.

          (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

      7. Countryboy: Kyllä olen ymmärtänyt eli-ikätilastot, mutta burden of disease määritelmähän on tämä (WHO):

        Burden of disease represent the total number of years lost to illness, disability, or premature death within a given population. DALYs are calculated by adding the number of years of life lost to the number of years lived with disability (YLDs) for a certain disease or disorder.

        Jos käytetään 84 vuotiaalle menetettyinä elinvuosina tätä mainitsemaasi 6 vuotta, se ei huomioi kilpailevia kuolinsyitä. Kaikkea ei voi sälyttää koronalle, koska näin vanha kuolee helposti johonkin muuhun sairauteen kuin koronaan (esim syöpä).Määritelmässä puhutaan ennenaikaisesta kuolemasta ja sitä verrataan yleensä väestön keskimääräiseen elinikään. Linkkaamassasi amerikkalaisessa jutussa oli tehty jostain syystä toisin, mielestäni logiikkavirhe.

        Logiikkavirhe on kyllä toisinpäin, se 6 vuotta sisältää kaikki kuolinsyyt. Sen parempaa tietoa meillä ei ole. Ja kyseessä on mediaani, keskiarvoa ei ole kerrottu. Vinolla jakaumalla keskiarvo ei ole sama, tässä tapauksessa keskiarvo on varmuudella pienempi kuin 84. Mediaania ei joka tapauksessa tule käyttää keskiarvona.

        Ajatuksella jonka mukaan koronaan kuolleet olisivat kuolleet pian muutenkin ei ole kovin paljon faktaa takanaan.

        Vakuuttavin näkemäni peruste on se että kuolemia on sattunut paljon hoitokodeissa. Se tieto on kuitenkin arvoton jos ei tiedetä miten paljon hoitokodeissa on tartuntoja suhteessa omillaan asuviin. Hoitokodin asukkaan on lähes mahdoton vaikuttaa tartuntaansa kun taas omillaan asuva voi sen välttää helpommin.

        Intuitiivisesti kuulostaa todelta se ajatus että koronaan kuolevat ovat heikkokuntoisia jotka kuolisivat pian muutenkin mutta intuitio ilman faktaa ei ole paljonkaan arvoinen. Yhtälailla intuitio kertoo että koronarajoitukset tappavat talouden kun kaikki saatavilla oleva fakta kertoo päinvastaista.

          (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

      8. Ajatuksella jonka mukaan koronaan kuolleet olisivat kuolleet pian muutenkin ei ole kovin paljon faktaa takanaan.

        Koronakuolemista puolet on ollut vanhusten hoivakodeissa, joissa vietetään keskimäärin elämän kaksi viimeistä vuotta. Jos tartunnat näiden hoivakotien sisällä ovat olleet satunnaisia, yhtä kuollutta koden on menetetty yksi elinvuosi.

          (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

      9. Osmo Soininvaara: Koronakuolemista puolet on ollut vanhusten hoivakodeissa, joissa vietetään keskimäärin elämän kaksi viimeistä vuotta. Jos tartunnat näiden hoivakotien sisällä ovat olleet satunnaisia, yhtä kuollutta koden on menetetty yksi elinvuosi.

        Kuolemiin tuijottaminen on harhaanjohtavaa. Jos terveydenhuollon kapasiteetti romahtaa, siitä on haittaa muillekin kuin senioreille. UK:ssa tämä tilanne on lähellä.

          (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

      10. K.k.: Logiikkavirhe on kyllä toisinpäin, se 6 vuotta sisältää kaikki kuolinsyyt. Sen parempaa tietoameillä ei ole. Ja kyseessä on mediaani, keskiarvoa ei ole kerrottu. Vinolla jakaumalla keskiarvo ei ole sama, tässä tapauksessa keskiarvo on varmuudella pienempi kuin 84. Mediaania ei joka tapauksessa tule käyttää keskiarvona.

        Ajatuksella jonka mukaan koronaan kuolleet olisivat kuolleet pian muutenkin ei ole kovin paljonfaktaa takanaan.

        Vakuuttavin näkemäni peruste on se että kuolemia on sattunut paljon hoitokodeissa. Se tieto on kuitenkin arvoton jos ei tiedetämiten paljon hoitokodeissa on tartuntoja suhteessa omillaan asuviin. Hoitokodin asukkaan on lähes mahdoton vaikuttaa tartuntaansa kun taas omillaan asuva voi sen välttää helpommin.

        Intuitiivisesti kuulostaa todelta se ajatus että koronaan kuolevat ovat heikkokuntoisia jotka kuolisivat pian muutenkin mutta intuitio ilman faktaa ei ole paljonkaan arvoinen. Yhtälailla intuitio kertoo että koronarajoitukset tappavat talouden kun kaikki saatavilla oleva fakta kertoo päinvastaista.

        Nyt olet ymmärtänyt väärin pointtini. Kyse oli burden of disease laskennasta, jossa lasketaan tautitaakkaa ja tarkoitetaan ennennenaikaista kuolemaa (premature death), siinä tulee usein ongelmaksi ns kilpailevat kuolinsyyt. Yleensä on tapana verrata väestön /populaation keski-ikään. Tämä laskenta ei sovi yksilötasolle. Esimerkiksi on ollut työryhmässä, jossa yritetty laskea tautitaakkaa erilaisille ympäristöaltisteille. Se osoittautui ongelmalliseksi juuri sen vuoksi, että meillä on liian vähän tieto kilpailevista kuolinsyistä. Tietysti tautitaakka lasketaan ikäryhmittäin ja summataan lopuksi yhteen. Silloin jakauman vinous ei haittaa.

        Kuolinsyytkin ovat usein tulkinnallisia. Kuulin eilen että eräään tuntemani espanjalaisen 86-vuotias isä oli kuollut koronaan, mutta hänellä oli ennestään paha keuhkoahtaumatati ja sokeus. Mikä oli primaari kuolinsyy ? Oliko hän kuollut ilman keuhkoahtaumatautia, ehkä ei.

          (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

      11. Osmo Soininvaara: Koronakuolemista puolet on ollut vanhusten hoivakodeissa, joissa vietetään keskimäärin elämän kaksi viimeistä vuotta. Jos tartunnat näiden hoivakotien sisällä ovat olleet satunnaisia, yhtä kuollutta koden on menetetty yksi elinvuosi.

        Tämä on totta vain

        Countryboy: Nyt olet ymmärtänyt väärin pointtini. Kyse oli burden of disease laskennasta, jossa lasketaan tautitaakkaa ja tarkoitetaan ennennenaikaista kuolemaa (premature death), siinä tulee usein ongelmaksi ns kilpailevat kuolinsyyt. Yleensä on tapana verrata väestön /populaation keski-ikään. Tämä laskenta ei sovi yksilötasolle. Esimerkiksi on ollut työryhmässä, jossa yritetty laskeatautitaakkaa erilaisille ympäristöaltisteille. Se osoittautui ongelmalliseksi juuri sen vuoksi, että meillä on liian vähän tieto kilpailevista kuolinsyistä. Tietysti tautitaakka lasketaan ikäryhmittäin ja summataan lopuksi yhteen. Silloin jakauman vinous ei haittaa.

        Kuolinsyytkin ovat usein tulkinnallisia. Kuulin eilen että eräään tuntemani espanjalaisen86-vuotias isä oli kuollut koronaan, mutta hänellä oli ennestään paha keuhkoahtaumatati ja sokeus. Mikä oli primaari kuolinsyy ? Oliko hän kuollut ilman keuhkoahtaumatautia, ehkä ei.

        Nämä väitteet ovat totta silloin, kun etsityn ilmiön efektikoko on pieni ja mikä tahansa muu efektiltään pieni ilmiö voisi yhtä hyvin selittää havaitun datan. Korona on kuitenkin efektiltään niin iso, että kilpailevia selityksiä ei nähdäkseni ole ainakaan kehittyneissä maissa.

          (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  10. Minun on jotenkin vaikea ymmärtää tätä keskustelua.

    Viidennes maailman väestöstä on valinnut taudin tuhahduttamisen joten sen hyödyistä ja haitoista on runsaasti kokemuksia. Nyt voidaan jo sanoa, alun skeptisyyden jälkeen, että sekä inhimilliseltä kannalta että puhtaasti talouden kannalta tulokset ovat hyviä. Vielä keväällä tilannetta saattoi sanoa tilapäiseksi mutta nyt rokotteen ollessa näin lähellä tätä voitanee pitää loppusaldona,

    Päinvastaiseen, täysin ilman rajoituksia, ei ole yksikään maa jäänyt vaikka yrittäneitä on ollut. Viimeistään henkilökohtaisella tasolla ihmiset ovat muuttaneet käytöstään. Tästä on kaksi mahdollista johtopäätöstä. Ensimmäinen on että ”emme tiedä”. Siis jos jokin maa olisi tätä strategiaa loppuun asti noudattanut niin ehkä se olisi ollut kaikkein paras mahdollinen. Toinen mahdollinen johtopäätös on että tämä strategia ei edes ollut koskaan mahdollinen. Vaikka lajina ihminen on vähintään elinvoimainen ja taloudenkin kannalta vanhojen ihmisten kuoleminen ei teoriassa aiheuta taloudelle haittaa vaan hyötyä niin näyttää siltä että biologian ja talouden näkökulmat eivät riitä.

    Ihmetyttää mitä kuolleisuustilastoilla voisi todistaa. Meillähän ei ole tukahduttamisen ja rajoittamisen lisäksi vertailukelpoista aineistoa mistään maasta. Kaikki toteutunut kuolleisuus on taudin rajoittamisen oloista.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  11. Kevään korkeilla kuolleisuusprosenteilla (jotka sittemmin on laskenut) pystyi laskemaan (löytyy täältä blogista) että korkeintaan ~4 miljoonaa ihmistä kuolisi tautiin maailmanlaajuisesti. Vuodenvaihteessa kuolleita tulee olemaan noin ~1,7, pelastettu on korkeintaan ~2,3 miljoonaa. Anteliaasti arvioituna maailmanlaajuisesti pelastettu ~10 miljoonaa elinvuotta.

    Toisessa vaakakupissa on sitten toimenpiteiden vaikutukset kuten se mitä tapahtuu kun ~150 miljoonaa ihmistä lisää sysätään äärimmäiseen köyhyyteen *. Oxfam varoitti kesällä vuoden loppuun mennessä jopa 12 000 kuolee päivittäin nälänhätään **. Unicef omalla arviolla että alle 5 vuotiaita kuolee kuukaudessa 10 000 nälkään ***. Rokotteita on jäänyt miljoonia ihmisiä ympäri maailmaa tapahtui Suomessakin****. Ja lisää sitten tähän hoitovajeen aiheuttamat kuolemat, lisääntyneet itsemurhat ja se fakta ettei ylikuolleisuus monessa paikassa edes johdu Koronasta *****

    En ymmärrä miten voi tulla muuhun johtopäätökseen kuin että ”lääke on sairautta” pahempi. Pari kuukautta ”toimenpidelääkettä” aiheutti näkemykseni mukaan jo enemmän kärsimystä kuin virus olisi pahimmillaan aiheuttanut.

    https://www.expressen.se/debatt/nu-pagar-den-storsta-masshysterin-nagonsin/

    *************************************
    * https://www.worldbank.org/en/news/press-release/2020/10/07/covid-19-to-add-as-many-as-150-million-extreme-poor-by-2021
    ** https://www.oxfam.org/en/research/hunger-virus-how-covid-19-fuelling-hunger-hungry-world
    *** https://www.unicef.org/press-releases/unicef-additional-67-million-children-under-5-could-suffer-wasting-year-due-covid-19
    **** https://www.hs.fi/kotimaa/art-2000006677464.html
    ***** https://www.bmj.com/content/369/bmj.m1931

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    1. *-**** Sotket toisiinsa koronan aiheuttamat ongelmat ja koronatoimien aiheuttamat ongelmat. Ne ovat kuitenkin kaksi eri asiaa. Jos haluat tietää koronatoimien kustannukset, sinun pitää ensiksi poistaa mallista koronan itsensä aiheuttamat kustannukset. Suoraan tämä ei toki ole helppoa, mutta hyvän estimaatin saanee vertailemalla toisiinsa riittävän samankaltaisia maita tai alueita, kuten vaikkapa Pohjoismaita. Voisiko joku “Koronatoimet aiheuttavat isompia ongelmia” -hypoteesin puolustajista edes joskus vaivautua testaamaan hypoteesejaan dataa vastaan?

      ***** Kursorisen lukemisen jälkeen käytännössä selvää, että iso osa uutisessa mainitusta erosta johtuu tilastoinnin puutteista. Hypoteesi varmistuu lukemalla saman Spiegelhalterin tekstiä syyskuulta: samalla alueella ja samassa datassa (vähintään) 84% liikakuolemista on suoraan koronan aikaansaannosta (+). Korona on erinomaisesti osoittanut, että maailmassa useita nimekkäitä tilastotieteilijöitä jotka eivät kykene estimoimaan yksinkertaisiakaan epävarmuustekijöitä omissa tilastoissaan ja malleissan. Minä kummastelin aikaisemmin sitä, kun eräs ennustemalleja työkseen rakentava kolleegani aina väänsi naamaansa kun tilastotieteilijöiden tieteellisiä mielipiteitä mainittiin perusteluna jollekin tehdylle toimelle. Enää en kummastele yhtään.

      + https://www.bmj.com/content/370/bmj.m3259

        (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

      1. MF:
        Ihmiset hysterian loi ei korona, korona ilman hysteriaa ei olisi maksanut enemmän kuin vuosittainen influenssa.

        Helppoahan noin on sanoa, jos ei välitä siitä miten väite ja todellisuus suhtautuvat toisiinsa. Milloin aloitat hypoteesiesi testaamisen oikeaa dataa vastaan? Pohjoismaiden tilastokeskukset ovat keränneet paljon erinomaista dataa, jota on helppoa koota ja käyttää.

          (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

      2. hc-empiristi: Helppoahan noin on sanoa, jos ei välitä siitä miten väite ja todellisuus suhtautuvat toisiinsa. Milloin aloitat hypoteesiesi testaamisen oikeaa dataa vastaan? Pohjoismaiden tilastokeskukset ovat keränneet paljon erinomaista dataa, jota on helppoa koota ja käyttää.

        Nyt taidat unohtaa periaate numero 1 ”Do no harm / Primum non nocere”. Todistustaakka toimenpiteiden harmittomuudesta on niillä jotka niitä vaativat. Ja todisteet ja riskianalyysit oltava tehty ennen toimeenpiteiden ottamista käyttöön.

        Toisekseen, minä linkkasin olemassa olevaan dataan ja tein vertailut. Ilmeisesti kierrät asian tai et myönnä haitat. Muistuttaa lääkäriä joka esiintyi toimenpiteiden puolustajana väittelyssä. Hyväksyi World Bank* arvion äärimmäisen köyhyyden lisääntymisestä toimenpiteiden johdosta. Jotenkin silti pystyi vaan kehumaan miten monta tuhatta on pelastettu. Kuten vastaväittelijäepidemiologit huomauttivat hänellä on selkeä blind spot, ei pystynyt reflektoimaan että pelastettuja ei ole edes tuhannesosa siitä määrästä ihmisiä jota pistetään rankoilla koronanvastaisilla toimenpiteillä kärsimään.

        Jos tätä sitten halutaan kiistä ettei suomen toimilla ole vaikutusta niin joko ei ymmärrä että toimenpiteiden vaikutukset ylettävät pitkälle rajojen ulkopuolelle nykyisessä maailmassa (kuten viruskin) tai ei pidä kaikkien elämä yhtä arvokkaana koska on niin halukas vaihtamaan tuhansia yhtä vastaan.

        Ja tuo on vaan yksi negatiivisista vaikutuksista (toki yksi pahimmista).
        Lisää näistä voit lukea https://collateralglobal.org/ mihin on kerätty jonkun verran tietoa tieteellisistä tutkimuksista näistä negatiivisista vaikutuksista.

          (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

      3. MF: Nyt taidat unohtaa periaate numero 1 ”Do no harm / Primum non nocere”. Todistustaakka toimenpiteiden harmittomuudesta on niillä jotka niitä vaativat. Ja todisteet ja riskianalyysit oltava tehty ennen toimeenpiteiden ottamista käyttöön.

        Minä en vaadi mitään toimenpiteitä. Minulle kelpaa mikä tahansa toimenpide, kunhan se on parempi kuin muut (sopivilla pareto-optimaalisilla kriteereillä). Minusta esimerkiksi ihmishenkien säästäminen hinnalla millä hyvänsä ei ole hyvä strategia. Mutta mutta mutta. Tähän mennessä rajoitustoimien vastustajien argumentit ovat pääosin olleet joko puskasta huutelua tai heikkotasoista tekosyismiä (*). Minusta tuo ei riitä. Minua ei haittaa se mitä väitetään vaan se, ettei väitteelle esitetä empiirisiä todisteita silloin kun niitä on mahdollista esittää. Sinun osaltasi kaipaisin empiiristä todistusainestoa väitteellesi siitä, että näiden kustannusten aiheuttajia ovat koronatoimenpiteet eikä korona. Me tiedetään jo, että kustannukset ovat olleet kalliita riippumatta tehtyjen koronatoimien tasosta. Kaikki aikaisemmin linkkaamasi artikkelit puhuivat koronan aiheuttamista ongelmista yhdistäen sekä itse koronan että koronatoimien kustannukset yhteen. Nyt olisi hyvä aika erottaa ne toisistaan. On nimittäin mahdollista, että olet oikeassa. Enää tarvitaan vain todisteet.

        * GMU Working Paper https://dx.doi.org/10.2139/ssrn.3674138. Meidän alalla menettäisi tutkimusrahoituksen vuosiksi, jos mainitsisi yhtä höttöisen tutkielman CV:ssään. Kannattaa tsekata esim. PDF:n sivu 11. Se on aivan karmeaa katsottavaa viikkokeskiarvoistuksineen, lineaarisine interpolaatioineen ja aallon alkuajankohdan vertailuineen silloin kun vain yhdessä käyrässä näkyy aalto, varsikin kun kaikista Pohjoismaista löytyvät hyvät päiväkohtaiset tilastot koronakuolleisuudesta ja intensiivilleottamisista. Hassua myös, että dry tinder -osassa kyetään ilman ironian häivääkään väittämään yhtä aikaa, että 1) korona tuli Ruotsiin niin aikaisin, ettei sille ehditty tehdä mitään, ja että 2) korona tuli viruksen pääleviämispaikkaan Tukholmaan hyvin myöhään. Sanovat tiivistelmässä, että dry tinder kykenee selittämään 20-50% kuolemista. Minusta noin vapailla kriteereillä pitäisi pystyä selittämään vähintään 150%.

          (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

      4. hc-empiristi: Sinun osaltasi kaipaisin empiiristä todistusainestoa väitteellesi siitä, että näiden kustannusten aiheuttajia ovat koronatoimenpiteet eikä korona. Me tiedetään jo, että kustannukset ovat olleet kalliita riippumatta tehtyjen koronatoimien tasosta. Kaikki aikaisemmin linkkaamasi artikkelit puhuivat koronan aiheuttamista ongelmista yhdistäen sekä itse koronan että koronatoimien kustannukset yhteen. Nyt olisi hyvä aika erottaa ne toisistaan. On nimittäin mahdollista, että olet oikeassa. Enää tarvitaan vain todisteet.

        Voisiko tätä pohtia vaikka siitä näkökulmasta, että virus on suurin riski eläke-, ei työikäiselle väestölle. Suomenkin talouden yhdeksi merkittäväksi ongelmaksi on tunnistettu eläkkeellä olevan väestön suhteellisen osuuden kasvaminen. Suomessa eläkejärjestelmän pohja on rakennettu aikana, jolloin eliniänodote oli selvästi alhaisempi, joten eläke-edut on mitoitettu eri tilanteen mukaan. Eläkeikäisen väestönosan väheneminen ei siis pitäisi taloudellisesta näkökulmasta ajatellen olla ongelma. Moraalinen katsantokanta on tietenkin aivan eri asia ja jätän sen tässä nyt tietoisesti huomioimatta. Rajoitustoimet vaikuttavat kuitenkin taloudellisesti enemmän niihin sukupolviin, joilla elinvuosia on enemmän jäljellä, koska rajoitustoimenpiteiden vaikutukset kompensoidaan velalla. Koulutusinvestointien tehoon vaikutetaan myös, koska opetusta vaikeutetaan. Muistaakseni jossain kommentissa mainittiin myös sana ”hysteria”. Talous on ihmisten toimintaa, jota ohjaavat ihmisten tunteet. Pelon vallassa olevat eivät ole taloudellisesti tuottavia verrattuna normaalitilassa oleviin. Pelon lietsontaa on pidetty kuitenkin hyvänä asiana, koska on katsottu, että se saa ihmiset noudattamaan paremmin suosituksia ja rajoituksia. Näin nekin, joiden osalta menehtymisen riski on käytännössä pieni, on saatu toimimaan siten, että taloudellinen vaikutus on negatiivinen, vaikka riskiin suhteutettuna se ei ehkä olisikaan ollut välttämätöntä. Empiirisesti tämän asian todentaminen on kyllä hyvin vaikeaa. Perustaisin oman arvioni kuitenkin tilastoihin siitä, minkä ikäisiä tähän tautiin menehtyneet ihmiset pääasiassa ovat.

          (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

      5. Jaakko K: Voisiko tätä pohtia vaikka siitä näkökulmasta, että virus on suurin riski eläke-, ei työikäiselle väestölle.

        Tämän tyyppinen kvalitatiivinen tarkastelu on hyvä lähtökohta, kunhan siinä otetaan huomioon kaikki olennaiset asiaan liittyvät seikat. Väestön ikäjakauma ja koronaan kuolleiden ikäjakauma ovat ehdottomasti olennaisia parametreja. Pelko myös, mutta se pitää huomioida kahdelta kantilta. Toinen on ulkopuolelta indusoitu pelko ja toinen sisäsyntyinen pelko. On nimittäin aivan hyvin mahdollista, että tehokkaasti indusoitu ja kohdistettu pelko olisi taloudelle edullisempaa kuin pandemian aiheuttama sisäsyntyinen pelko. Lisäksi on huomioitava se, millä tavalla epidemia vaikuttaa sairaanhoidon ja tehohoidon saatavuuteen eri rajoitustoimilla.

        Kvantitatiiviseen estimointiin on olemassa jo niin paljon dataa, ettei pelkän kvalitatiivisen analyysin varaan tarvitse jäädä. Esimerkiksi puhtaan laissez-faire-politiikan vaikutukset sairaanhoitoon voi estimoida siitä, minkälaisen rasituksen Ruotsin keväinen noin 5%:n altistuminen tuotti sairaanhoidolle sekä käyttämällä kestoltaan suhteellisen lyhyttä Poisson-jakaumaa sisäänottojen määrää simuloimaan. Jos sairaanhoidon rasitetta ja mahdollisia pullonkauloja ei huomoi, ei kykene puhumaan kuolleiden lukumäärästä tai ikäjakaumasta luotettavasti.

          (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

      6. hc-empiristi: Tämän tyyppinen kvalitatiivinen tarkastelu on hyvä lähtökohta, kunhan siinä otetaan huomioon kaikki olennaiset asiaan liittyvät seikat. Väestön ikäjakauma ja koronaan kuolleiden ikäjakauma ovat ehdottomasti olennaisia parametreja. Pelko myös, mutta se pitää huomioida kahdelta kantilta. Toinen on ulkopuolelta indusoitu pelko ja toinen sisäsyntyinen pelko. On nimittäin aivan hyvin mahdollista, että tehokkaasti indusoitu ja kohdistettu pelko olisi taloudelle edullisempaa kuin pandemian aiheuttama sisäsyntyinen pelko. Lisäksi on huomioitava se, millä tavalla epidemia vaikuttaa sairaanhoidon ja tehohoidon saatavuuteen eri rajoitustoimilla.

        Kvantitatiiviseen estimointiin on olemassa jo niin paljon dataa, ettei pelkän kvalitatiivisen analyysin varaan tarvitse jäädä. Esimerkiksi puhtaan laissez-faire-politiikan vaikutukset sairaanhoitoon voi estimoida siitä, minkälaisen rasituksen Ruotsin keväinen noin 5%:n altistuminen tuotti sairaanhoidolle sekä käyttämällä kestoltaan suhteellisen lyhyttä Poisson-jakaumaa sisäänottojen määrää simuloimaan. Jos sairaanhoidon rasitetta ja mahdollisia pullonkauloja ei huomoi, ei kykene puhumaan kuolleiden lukumäärästä tai ikäjakaumasta luotettavasti.

        Varmaankin asia on kuten sanot, eli pelolle on olemassa jokin optimitaso, jonka voisi teoriassa saavuttaa paremmin koordinoidusti kuin luottamalla luontaiseen reaktioon. Käytännössä taitaa olla perin vaikeaa osua kohdilleen, Suomessa on minun nähdäkseni toimittu niin, että on pyritty varmistamaan vähintään riittävä taso eli annostus on ollut reilu. Sairaaloiden kuormituksesta minulla ei ole oikein kunnon käsitystä, koska olen siltä osin tiedotusvälineiden varassa. Ne taas ovat olleet mukana pelonlietsonnassa kutakuinkin koko tarmollaan. Terveydenhuoltojärjestelmän kuormittuminen on toki riski, joka pitää huomioida. Ymmärtääkseni sekä Suomessa että Ruotsissa potilaita ei ole koronan takia nyt enempää kuin keväällä, mutta muita potilaita kylläkin – mikä tietenkin kuormittaa vastaavasti ja lisää arvioinnin ja ennustamisen vaikeutta.

          (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

      7. Jaakko K: Terveydenhuoltojärjestelmän kuormittuminen on toki riski, joka pitää huomioida. Ymmärtääkseni sekä Suomessa että Ruotsissa potilaita ei ole koronan takia nyt enempää kuin keväällä, mutta muita potilaita kylläkin – mikä tietenkin kuormittaa vastaavasti ja lisää arvioinnin ja ennustamisen vaikeutta.

        THL:n julkaisemiin tietoihin perustuvanHS:n seurannan mukaan sairaaloissa on nyt selvästi enemmän koronapotilaita kuin keväällä, tehohoidossa kuitenkin ainakin toistaiseksi vähemmän.

          (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  12. Osallistunpa keskusteluun kertomalla tarinan tosielämästä:

    15-vuotias tyttö sai koronaviruksen samoin kuin hänen kaksi nuorempaa sisarustaan. Käsien pesu, ihmisten välttely ja maskit eivät olleet riittäneet suojaamaan virukselta. 15-vuotias parani täysin, mutta hän sisaruksensa eivät. He jäivät henkiin, mutta invalidisoituivat: oppimisvaikeuksia, keskittymiongelmia, liikkumisongelmia ja keuhkojen vajaatoimintaa. Heistä tuli työkyvyttömiä ja kuolivat nuorina. Koronavirus tuhosi kahden ihmisen mahdollisuudet normaaliin elämään.

    Tämä siis vuonna -20, 1920. Kyseessä oli espanjantaudin nimellä tunnettu koronaviruspandemia. Kun Covid19 näyttää aiheuttavan espanjantaudin tavoin myös esimerkiksi neurologisia ongelmia, niin pelkän kuolleisuuden seuraaminen ei anna koko kuvaa viruksen riskeistä ja seurauksista.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    1. Espanjantauti ei tainnut olla koronavirus vaan A-virus. Se oli hyvin samanlainen kuin sikaifluenssa vuonna 2011, joka sekin tappoi ihmisiä, mutta rokotteen ansiosta ei kuitenkaan kovin paljon. Nuorille ihmisille influenssa (rokottamattomana) on vaarallisempi, ikääntyneille toisin päin.

        (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

      1. Osmo Soininvaara:
        Espanjantauti ei tainnut olla koronavirus vaan A-virus. Se oli hyvin samanlainen kuin sikaifluenssa vuonna 2011, joka sekin tappoi ihmisiä, mutta rokotteen ansiosta ei kuitenkaan kovin paljon. Nuorille ihmisille influenssa (rokottamattomana) on vaarallisempi, ikääntyneille toisin päin.

        Mutta miksi sitten Puolassa , jossa ei tehty joukkorokotuksia, ei kuolleisuus ollut sen suurempi kuin Pohjoismaissa ? Sikainfluenssan kuolleisuutta liioiteltiin vahvasti tuttujen ennustajien toimesta alusta asti, Neil Ferguson tiimeineen ennusti jopa 5% kuolleisuutta.

        Silloinen Puolahan oli kuin viime keväinen Ruotsi, joka kulki vastavirtaan torjunnassa.

          (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  13. Miten olet yhdenmukaistanut lähtötilastot? Tunnetusti kuolinsyyn merkitseminen vaihtelee maittain merkittävästi. Kuoli koronaan, kuoli sydänkohtaukseen koronaa sairastaessaan tai kuoli poliisiväkivallan seurauksena koronaa sairastaessaan? Mitkä tapaukset näistä ovat ”koronakuolemia”?

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  14. Minä olisin kiinnostunut tietämään kuinka suuri osa parhaillaan tapahtuvasta tartuntamäärien kasvusta liittyy testauksen lisääntymiseen. Jos tekee enemmän testejä saa myös enemmän tuloksia.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    1. uteliastollo:
      Minä olisin kiinnostunut tietämään kuinka suuri osa parhaillaan tapahtuvasta tartuntamäärien kasvusta liittyy testauksen lisääntymiseen. Jos tekee enemmän testejä saa myös enemmän tuloksia.

      Osastohoidossa olevien koronapotilaiden määrä on syksyn mittaan kasvanut, joten taustalla on varmasti muutakin kuin pelkkä testauksen lisääntyminen. Se on tietysti totta, että jos ei tee testejä, ei saa testituloksiakaan.

        (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

      1. THL:n nykyään raportoima sairaalahoidossa olevien määrä ei ole verrannollinen kevään lukuihin. Pari viikkoa sitten THL muutti vähin äänin raportointiaan, aiemmin osastohoidon luvuissa oli käytännössä vain erikoissairaanhoidon osastoilla olevat, nyt luvussa on mukana myös perusterveydenhuollon vuodepotilaat. Syytä muutokselle ei perusteltu, mutta näyttävän muutoksen kuvaajiin se kyllä teki. Lieneekö yhteensattumaa, että samanaikaisesti HUS alkoi kovaan ääneen lehdistön kautta painostamaan hallitusta valmiuslain käyttöönottoon…

        Olisin kiinnostunut kuulemaan tarkemmin mitä nämä perusterveydenhuollon vuodeosastolla olevat koronapotilaat ovat, itsellä mieleen tulee vain terveyskeskusosastolla hoidettavat loppumetrien dementiapotilaat.

          (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

      2. Tuomas:

        Olisin kiinnostunut kuulemaan tarkemmin mitä nämä perusterveydenhuollon vuodeosastolla olevat koronapotilaat ovat

        ESH/PTH jaottelu ei oikein toimi tässäkään tapauksessa. Potilas on ilman happea (kotona), hapella jossain tai teholla. Aina toki seurannassa.

        Jos teillä vielä on tk:n vuodeosastoja, joilla makuuttamalla hoidetaan dementiaa, niin mitä ihmettä teillä on tehty viimeiset 20 vuotta?

          (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  15. Nyt alkaa ilmetä uusi syy miksi virus olisi pitänyt yrittää tukahduttaa ja pitäisi vieläkin.

    Todella pahan mutaation mahdollisuus on yksittäisessä tartunnassa hyvin pieni mutta levitessään laajasti mahdollisuus kasvaa olennaisesti.

    Aikaisemmin on jo todettu että terveyden ja talouden kannalta tukahduttaminen on paras vaihtoehto. Ainoastaan hyvin lyhyellä aikavälillä se että antaa taudin levitä on parempi. Suomen talous hyötyi hieman loppukesällä ja alkusyksyllä keveämmistä tai oikeastaan olemattomista rajoituksista mutta nyt se hyöty on syöty ja joudutaan kovempiin rajoituksiin kuin jos olisi pidetty tartunnat nollan lähettyvillä. On näkynyt monessa maassa että roihuun lähteneen epidemian taltuttaminen on huomattavan kallista ja raskasta mutta kun vaihtoehtoakaan ei oikein ole.

    Erikoinen seikka on nyt Manaus jossa piti jo olla 60% sairastaneita ja siten oletettu laumasuoja ainakin lähellä ja tämä olisi saavutettu erityisen pienellä kuolleisuudella. Tartunnat ovat sielläkin jo lähteneet uudelleen kasvuun ja rajoituksia jouduttu ottamaan käyttöön. Onko mahdollista että verinäytteistä otetut vasta-ainetestit eivät ole riittävän satunnaisia antaakseen todellisen kuvan koko väestöstä? Ja Manauksen väestöstä ei lähellekään 60% ole vielä sairastanut? Tukholmankaan alueella ei näy minkäänlaisia merkkejä laumasuojasta.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  16. Kuulin Sky News:iltä, että Britannian uusi muuntunut virus olisi/voisi olla aiempaa heikompi virus, joskin tarttuvampi. Tämä selittäisi näppärästi sen, miksi kuolleisuusluvut ovat laskeneet syksyllä viime keväästä. (muuallakin kuin Suomessa, jossa ei testattu tarpeeksi keväällä). Virusmuunnos on levinnyt etenkin nuorten keskuudessa. Näinhän viruksille usein tapaa käydä toisessa aallossa, ne alkavat heikentyä. Britanniassa viruksen mahdollista mutatoitumista on seurattu erityisen tarkkaan, siksi se ehkä tuli ilmi siellä ensimmäisenä. Olisiko mahdollista, että muuallakin on ollut alkusyksystä lähtien tätä muuntunutta virusta?

    Viime kesäkuussa oli jo uutisia siitä, että mm. italialaisten asiantuntijoiden mukaan virus olisi jo silloin muuntunut vähemmän vaaralliseksi:
    https://www.iltalehti.fi/koronavirus/a/fd81b9f2-b302-45e5-9f4b-d1c723b05b25

    ”Milanolaisen San Raffaelen sairaalan johtaja Alberto Zangrillo kertoo, että koronavirus on menettämässä voimansa.”

    ”Viruksella ei ole enää samaa voimaa kuin kaksi kuukautta sitten, kertoo Matteo Bassetti, joka työskentelee Genovan sairaalan infektiotautien johtajana.”

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    1. Kyllä. Virukset tuppaavat yleensä evoloitumaan paremmin tarttuviksi ja vähemmän vaarallisiksi, koska niiden edun mukaista on jättää isäntäpopulaatio henkiin, jotta pääsevät itse mahdollisimman tehokkaasti lisääntymään. Ja sama pätenee pidemmän päälle myös koronaan, tosin tietenkin tuntemattomalla aikavasteella.

      Mutta rekisteröityykö tämä(kään) päättäjien kollektiiviseen kaaliin, tai jos rekisteröityy, niin kuinka nopeasti? Koska jos ei, niin ihan ilman kolminkertaista ja Thinsulate-vuorattua talvimallin foliohattuakin tulee väistämättä mieleen, että tällä lukituspolitiikalla onkin joku muu taustamotiivi. Mutta vaikkei olisikaan, niin miksei tällaisiin raskaisiin ja laajoihin pakkotoimiin ja vapaudenrajoituksiin liittyvää nk. kaltevan pinnan ilmiötä oteta nyt huomioon?

        (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

      1. Virukset tuppaavat yleensä evoloitumaan paremmin tarttuviksi ja vähemmän vaarallisiksi, koska niiden edun mukaista on jättää isäntäpopulaatio henkiin, jotta pääsevät itse mahdollisimman tehokkaasti lisääntymään

        Tällä meidän viruksellamme on parempi taktiikka. Ensin oirehdiaan viikko lievästi ja tappaa vasta sitten. Vielä ovelampaa on se, että merkittävä osa ei saa oikeastaan mitään oireita, mutta tartuttaa tehokkaasti.

          (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

      2. Ei erityisesti poikkea muista viruksista siltikään, on vain toistaiseksi jossain määrin vaarallinen ärhäkkävaiheessaan.

        Koronakuolemantapaukset liittyvät yleensä taudin jälkireaktioihin joko niin, että uhrin olemassaoleva perussairaus koituu turmioksi, tai sitten niin, että elimistön oman immuunipuolustuksen aiheuttama shokki tappaa. Mutta entäpä verrattuna ajan kanssa heikentyviin influenssakantoihin, jotka nekin voivat olla potentiaalisesti hyvinkin vaarallisia nuoruutensa innossa? No eipä suurta eroa siinäkään, koska niidenkin aiheuttamissa kuolemissa uhrin useimmiten nitistää joko bakteeriperäinen jälkitauti, tai pahentuva perussairaus, tai joskus myös immuunipuolustusshokki.

        Eli eipä mitään uutta tämäkään, eikä siten oikeuta yhteiskunnallisen kuriruuvin pysyvää kiristämistä missään tapauksessa.

          (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

      3. Maurizio: Eli eipä mitään uutta tämäkään, eikä siten oikeuta yhteiskunnallisen kuriruuvin pysyvää kiristämistä missään tapauksessa.

        Entäpä jos terveydenhuollon kapasiteetti ei riitä? Siitä kärsivät muutkin kuin ”flunssaa” potevat.

          (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

      4. Maurizio:
        Ei erityisesti poikkea muista viruksista siltikään, on vain toistaiseksi jossain määrin vaarallinen ärhäkkävaiheessaan.

        Koronakuolemantapaukset liittyvät yleensä taudin jälkireaktioihin joko niin, että uhrin olemassaoleva perussairaus koituu turmioksi, tai sitten niin, että elimistön oman immuunipuolustuksen aiheuttama shokki tappaa. Mutta entäpä verrattuna ajan kanssa heikentyviin influenssakantoihin, jotka nekin voivat olla potentiaalisesti hyvinkin vaarallisia nuoruutensa innossa? No eipä suurta eroa siinäkään, koska niidenkin aiheuttamissa kuolemissa uhrin useimmiten nitistää joko bakteeriperäinen jälkitauti, tai pahentuva perussairaus, tai joskus myös immuunipuolustusshokki.

        Eli eipä mitään uutta tämäkään, eikä siten oikeuta yhteiskunnallisen kuriruuvin pysyvää kiristämistä missään tapauksessa.

        Influenssa ei leviä ennen oireita, tiettävästi ei edes 1918 influenssana. Koronalta puuttuu siis se kannuste pitää isäntänsä elossa joka influenssalla on. Jos virus on jo päässyt eteenpäin on yhdentekevää jos isäntä kuolee. Ehkä jonkinlaista valintapainetta tulee rajoitusten kautta.

          (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  17. ICL:n mallintajat olivat taas kerran väärässä – tällä kertaa lock downien tehokkuuden suhteen:

    Model used to evaluate lockdowns was flawed

    In a recent study, researchers from Imperial College London developed a model to assess the effect of different measures used to curb the spread of the coronavirus. However, the model had fundamental shortcomings and cannot be used to draw the published conclusions, claim Swedish researchers from Lund University, and other institutions, in the journal Nature.

    ”With a lot at stake, it is wise to be humble when faced with fundamental limitations. Dynamic models are usable as long as they take into account the uncertainty of the assumptions on which they are based and the data they are led by. If this is not the case, the results are on a par with assumptions or guesses”, concludes Soltesz.

    The effect of interventions on COVID-19

    We conclude that the model is in effect too flexible, and therefore allows the data to be explained in various ways. This has led the authors to go beyond the data in reporting that particular interventions are especially effective. This kind of error—mistaking assumptions for conclusions—is easy to make, and not especially easy to catch, in Bayesian analysis. As NPIs are revoked, and possibly reintroduced over an extended period of time, more data will become available and practical identifiability of the separate effects of NPIs may be obtained. Until then, we suggest that the model, and its conclusion that all NPIs apart from lockdown have been of low effectiveness, should be treated with caution with regard to policy-making decisions.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  18. On maita, joissa toteutettiin keväällä lockdown, ja siitä huolimatta tilanne oli myös syksyllä paha. Parhaiten näyttää onnistuneet maat, joissa rajoitustoimet kohdistettiin järkevästi. Ei koko yhteiskuntaa sulkemalla, vaan niin, että puututaan vain ongelmakohtiin, esim. Uusi-Seelanti ja Japani. Noissa maissa vain estettiin niihin matkustaminen tehokkaasti, rajojen ylittäminen tehtiin vaikeaksi. Muuten niissä oli verrattain melko vähän rajoituksia ja tulokset hyvät.
    Jos Suomesta ulkomaille matkailu olisi kielletty ennen helmikuun hiihtolomia, ja annettu yhteiskunnan muuten toimia vapaasti, olisiko meillä ollut keväällä koronaa juuri lainkaan?

    Mihin muuten niiden immuniteetti perustuu, jotka eivät saa koronasta paljon mitään oireita? Sillä johonkin sen on perustuttava. Tämä on tuhannen taalan kysymys.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    1. Tuhat taalaa:
      On maita, joissa toteutettiin keväällä lockdown, ja siitä huolimatta tilanne oli myös syksyllä paha. Parhaiten näyttää onnistuneet maat, joissa rajoitustoimet kohdistettiin järkevästi. Ei koko yhteiskuntaa sulkemalla, vaan niin, että puututaan vain ongelmakohtiin, esim. Uusi-Seelanti ja Japani. Noissa maissa vain estettiin niihin matkustaminen tehokkaasti, rajojen ylittäminen tehtiin vaikeaksi. Muuten niissä oli verrattain melko vähän rajoituksia ja tulokset hyvät.
      Jos Suomesta ulkomaille matkailu olisi kielletty ennen helmikuun hiihtolomia, ja annettu yhteiskunnan muuten toimia vapaasti, olisiko meillä ollut keväällä koronaa juuri lainkaan?

      Mihin muuten niiden immuniteetti perustuu, jotka eivätsaa koronasta paljon mitään oireita? Sillä johonkin sen on perustuttava. Tämä on tuhannen taalan kysymys.

      Suomi on osa EU:ta. Suomella on yhteistä maarajaa mm. Ruotsin kanssa ja pohjoisessa Haaparanta ja Tornio ovat melkein yhtä kaupunkia. Lähtökohta on siis huomattavan erilainen esimerkiksi Uuteen-Seelantiin verrattuna. Japanin tilanne on varsin hyvä suhteutettuna siihen, miten runsas ja iäkäs väestö siellä on ja miten tiheästi siellä asutaan. Mutta kyllä sielläkin kuolee ihmisiä aika tasaiseen tahtiin. Voi varmaan kiistellä pitkäänkin siitä, onko Japanissa nimenomaan osattu optimoida rajoitukset suhteessa kuolintapauksiin, varsinkin kun emme tosiaan tiedä tuota vastausta tuohon tuhannen taalan kysymykseesi. Voihan olla että Japaninkin tilannetta selittää osin myös jokin muu, esim. kansanterveydellinen muuttuja superhyvin mitoitettujen toimenpiteiden ohella. Mutta toimenpiteiden merkityksen korostaminen sopii siihen tarpeeseen, että haluamme kokea voivamme kontrolloida asioita. Sillä on vähemmän merkitystä, onko toimenpiteille järkeviä perusteita, olennaisempaa on, että niitä tehdään, jotta se kuuluisa luottamus voitaisiin säilyttää. Toimikoon tästä esimerkkinä vaikkapa Suomessa keväällä toteutettu Uudenmaan ”sulkeminen”. Minun luottamustani se ei tosin lisännyt, mutta oletan kuuluvani tältä osin vähemmistöön. Loppukevennyksenä: koronaviruksen, jos jonkin myötä meidän olisi syytä päivittää tuo tuhat taalaa nykypäivään. Laitetaan vaikka biljoona taalaa, se taitaa olla mittayksikkö jolla USA elvyttää.

        (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  19. Jos rokotuksia jatketaan suunniteltua tahtia 50000/vk kestää lähes 2 vuotta kun koko väestö on rokotettu. Nythän tahti näyttää olevan vielä alhaisempi, vain alle 5000 vk. Ja pääministeri vain toivoo että etenevät nopeammin. Hallitus ei ilmeisesti ole laatinut mitään suunnitelmaa etukäteen käytännön järjestelyistä, ainoastaan priorisointijärjestyksen. Israel pystyy rokottamaan jopa 150000 päivässä. Suomessa syytetään myös tietojärjestelmiä hitaudesta (potilaaskertomus–> Kanta –> Rokotusrekisteri). Eikö yksi valtakunnallinen rekisteri riittäisi. Tällä tahdilla päästään niihin Marinin hallituksen suunnittelemiin lisäsulkuihin pian tai juuri ennen vaaleja.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    1. Countryboy:
      Jos rokotuksia jatketaan suunniteltua tahtia 50000/vk kestää lähes 2 vuotta kun koko väestö on rokotettu. Nythän tahti näyttää olevan vielä alhaisempi, vain alle 5000 vk. Ja pääministeri vain toivooettä etenevät nopeammin. Hallitus ei ilmeisesti ole laatinut mitään suunnitelmaa etukäteen käytännön järjestelyistä, ainoastaan priorisointijärjestyksen. Israel pystyy rokottamaan jopa 150000 päivässä. Suomessa syytetään myös tietojärjestelmiä hitaudesta (potilaaskertomus–> Kanta –> Rokotusrekisteri). Eikö yksi valtakunnallinen rekisteri riittäisi. Tällä tahdilla päästään niihin Marinin hallituksen suunnittelemiin lisäsulkuihin pian tai juuri ennen vaaleja.

      Mutta eihän lapsia, nuoria, ja nuoria/keski-ikäisiä aikuisia tarvitse rokottaa, he kun ovat riskiä vailla?

      Vai onko tarina koronaviruksen vaarattomuudesta muuttunut täälläkin?

        (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

      1. Stadist: Mutta eihän lapsia, nuoria, ja nuoria/keski-ikäisiä aikuisia tarvitse rokottaa, he kun ovat riskiä vailla?

        Vai onko tarina koronaviruksen vaarattomuudesta muuttunut täälläkin?

        Nuoret ja lapset ovat varmaan viimeisenä jonossa, mutta WHO:n epidemiologi tuntuu olevan sitä mieltä että pitää rokottaa.

        https://www.spiegel.de/international/world/world-health-organization-epidemiologist-only-with-the-vaccination-of-younger-people-will-the-number-of-cases-decrease-a-031ded9b-375f-4bdf-b94c-924b541a5129

          (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    2. On tämä kyllä aika käsittämätöntä – aikaa olisi ollut kuukausia suunnitella logistiikkaa, tietojärjestelmiä ja tehokkaita rokottamisprosesseja. Mitään ei kuitenkaan ilmeisesti tehty. No, tämän saattoi hyvin aavistaa jo kesällä (vai milloin se oli) – kun USA laittoi rahat peliin rokotekehityksen kiihdyttämiseksi ja etuosto-oikeuden varmistamiseksi, niin meillä Suomessa varhilat ja kiurut ihmettelivät kysymyksiä rokotehankinnoista – eihän siinä mukamas mikään kiire ollut, koska rokotteita vasta kehitetään. Olisiko ilman EUn yhteishankitaa tilanne nyt se, että Marin toivoisi harkittavan rokoitteiden hankkimisen selvittämistä?

      Siilasmaa taisikin jo keretä kommentoimaan sitä miten meillä pelkäksi tapahtumiin reagoimiseksi ja manageeramiseksi. Miten tässä näin on käynyt, että kaikki johtajuus on hukassa eikä asioihin osata varautua proaktiivisesti suunnittelemalla ja läpikäymällä erilaisia mahdollisia skenaarioita? Suomessa ollaan jotenkin oltu ylpeitä toimivasta ja tehokkaasta hallinnosta, mutta näemmä toimintakyky pienissäkin kriiseissä on olematonta.

      Asiaa voi miettiä myös viestinnän kannalta – kansalaiset ovat perustellusti huolestuneita rokotusten hitaasta käynnistymisestä ja EUn ilmeisestä epäonnistumisesta rokotehankintojen suhteen. Tässä tapauksessa tarvittasiin viesti, että homma on hoidossa, asiat hoidetaan tehokkaasti ja koordinoidusti kaikki tarvittavat resurssit hyödyntäen – ja kannattaisi ehkä myös luvata aloittaa selvitys miten rokoitteita saisi nopeammin EUn hankitaohjelman ulkopuolelta.

      Poliitikkojen ja virkamiesten ulostulot ovat kuitenkin järjestäin luokkaa ”asia ei kuulu minulle”, mitään kiirettä rokotusten läpiviemiseksi ei näytä olevan ja ilmeisesti kunnat hoitavat itsenäisesti rokotukset virka-ajanpuitteissa (jos vain henkilökunta ei ole lomalla, pekkasilla tms.) Pääministerikin vain toivoo – sen sijaan, että ottaisi vastuuta ja laittaisi asiat sujumaan. Ilmeisesti on helpompi sulkea rajoituksilla yksityinen liike-elämä ja laittaa armeija estämään ihmisten liikkuminen maakuntarajojen yli kuin horjuttaa julkisensektorin pyhiä valtarakenteita?

        (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

      1. ksee:
        Siilasmaa taisikin jo keretä kommentoimaan sitä miten meillä pelkäksi tapahtumiin reagoimiseksi ja manageeramiseksi. Miten tässä näin on käynyt, että kaikki johtajuus on hukassa eikä asioihin osata varautua proaktiivisesti suunnittelemalla ja läpikäymällä erilaisia mahdollisia skenaarioita? Suomessa ollaan jotenkin oltu ylpeitä toimivasta ja tehokkaasta hallinnosta, mutta näemmä toimintakyky pienissäkin kriiseissä on olematonta.

        Verovirasto on minun veikkauksen mukaan tehokkain valtion virasto, jokainen voi pohtia itse miten tähän päädyin ja mitä itse veikkaisitte?

          (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

      2. näemmä toimintakyky pienissäkin kriiseissä on olematonta

        Ja niin on perinteisesti myös vastuunkanto. Jos jotain mokataan, niin sitä vastuupalloa yritetään AINA, poikkeuksetta, vierittää lässyttämällä ja meriselityksillä jonnekin muualle kuin omaan päätyyn, eikä kukaan ota koskaan vastuuta mistään. Aika surkeata…

          (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    1. Tatu:
      Kausi-influenssaa ei tänä vuonna tullut ollenkaan. Viime vuonna tähän aikaan oli THL:n tartuntatautirekisteriin raportoitu noin 3000 influenssatapausta. Tänä vuonna niitä on ollut tähän asti yhteensä 20.

      https://www.thl.fi/ttr/gen/rpt/infl.pdf

      Niinpä, ihan ”yllättäen” tehdyt rajoitukset ovat vähentäneet kausi-influenssan leviämistä. Siitä voinee tehdä jonkinlaisia arvioita, miten korona olisi levinnyt ilman rajoituksia.

        (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

      1. TJii: Niinpä, ihan ”yllättäen” tehdyt rajoitukset ovat vähentäneet kausi-influenssan leviämistä. Siitä voinee tehdä jonkinlaisia arvioita, miten korona olisi levinnyt ilman rajoituksia.

        Minä olen ollut siinä käsityksessä, että korona on vähemmän herkkä tarttumaan kuin influenssa, ja kuitenkin se sitten leviää.

          (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  20. ”Kaikki sairastuu hetikohta koronaan uudestaan” -spekulaatiot voisi kai kohta ruveta unohtamaan. Immuniteetti näyttäisi olevan aika kestävä läpi sen ajan jolta meillä on riittävästi havaintoja (eli 8kk tällä hetkellä):

    Immunological memory to SARS-CoV-2 assessed for up to 8 months after infection

    …our data show immune memory in at least three immunological compartments was measurable in ~95% of subjects 5 to 8 months PSO, indicating that durable immunity against secondary COVID-19 disease is a possibility in most individuals.

    Laumaimmuniteetin pitäisi siis näiden lukujen valossa olla täysin mahdollinen sairastamisenkin kautta eivätkä hypoteesit ”ikuisesti keskuudessamme kiertävästä COVID-19 pandemiasta” tunnu oikein perustelluilta.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

Vastaa käyttäjälle Ohikulkija Peruuta vastaus

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Notify me of followup comments via e-mail. You can also subscribe without commenting.