Koronakuolemat ensimmäisessä ja toisessa aallossa

Maa­il­mas­sa on kuol­lut COVID-19-tau­tiin 1,5 mil­joo­naa ihmis­tä. Kuo­le­mia oli pal­jon kevääl­lä, kesäk­si tilan­ne rau­hoit­tui poh­joi­sel­la pal­lon­puo­lis­kol­la ja äityi taas pahak­si syksyllä.

Olen tar­kas­tel­lut koro­na­kuo­le­mien mää­rää ensim­mäi­ses­sä ja toi­ses­sa aal­los­sa suh­tees­sa asu­kas­lu­kuun. Kat­kai­su­koh­ta­na pidän mie­li­val­tai­ses­ti valit­tua elo­kuun ensim­mäis­tä päi­vää. Sitä ennen koro­na­kuo­le­mia oli noin 700 000 ja sen jäl­keen nii­tä on ollut noin 800 000.

Ohei­ses­sa kuvas­sa on koro­na­kuo­le­mien mää­rä suh­tees­sa mil­joo­naan asuk­kaa­seen eräis­sä mais­sa ja eräil­lä alueil­la ennen ja jäl­keen hei­nä-elo­kuun vaih­teen. Jou­kos­sa on mie­len­kiin­toi­sia val­tioi­ta ja kol­me aluet­ta, jot­ka kär­si­vät epi­de­mias­ta eri­tyi­sen pahas­ti kevääl­lä, New York City, Lom­bar­dia ja Tuk­hol­man lääni.

Kuvas­ta näky­vät aluei­den val­ta­vat erot. New York Citys­sä on kuol­lut nyt jo 0,29 pro­sent­tia väes­tös­tä, kun taas tämän jou­kon prii­muk­ses­sa Nor­jas­sa vain 0,0064 %.

Intias­sa kuol­lei­ta on kol­man­nek­si eni­ten maa­il­mas­sa, mut­ta asu­kas­lu­kuun suh­teu­tet­tu­na maa sijoit­tuu hyvään poh­jois­mai­seen jouk­koon. Tosin uuti­set Mum­bain slum­meis­ta saa­vat vähän epäi­le­mään näi­tä tilastoja.

Kos­ka Poh­jois­mai­den luvut ovat niin pie­niä’, ettei nii­tä hah­mo­ta kuvas­ta, lai­tan kuvan myös tau­lu­kon muotoon.

Ruot­sin pää­e­pi­de­mio­lo­gi Anders Teg­nel enna­koi, että siel­lä, mis­sä koro­na levi­si laa­jal­le kevääl­lä, toi­nen aal­to jäi­si vaa­ti­mat­to­mam­mak­si lau­maim­mu­ni­tee­tin vuoksi.

Kehi­tys New York Citys­sä näyt­täi­si sopi­van Teg­ne­lin ennus­tei­siin. Kuo­le­mien mää­rä on pudon­nut yhteen kol­mas­kym­me­nes­osaan keväi­ses­tä. New York City oli Yhdys­val­tain­sel­väs­ti pahin koro­na-alue kevääl­lä, mut­ta kesän jäl­keen on se ollut par­hai­ta. Vas­ta-aine­tes­tien mukaan ehkä nel­jän­nes kau­pun­gin asuk­kais­ta sai­ras­tui kevääl­lä, joten lau­ma­suo­jal­la­kin on ehkä osuut­ta tau­din talt­tu­mi­seen. Mut­ta on New Yor­kis­sa myös voi­mas­sa rajut rajoitustoimet.

Myös Tuk­hol­man lää­nis­sä kehi­tys on ollut ilah­dut­ta­vaa. Kuol­lei­den mää­rä on pudon­nut siel­lä kuu­des­osaan, mut­ta se on sil­ti poh­jois­mai­sit­tain kor­kea ja ylit­tää myös Ruot­sin keskiarvon.

Lom­bar­dias­ta epi­de­mia rai­vo­si niin vah­va­na, että vas­ta-aine­tes­tit osoit­ti­vat monin pai­koin huo­mat­ta­vaa tau­din jo sai­ras­ta­nei­den osuut­ta. Lom­bar­dias­sa­kin kuol­lei­den mää­rä on pudon­nut kol­mas­osaan, mut­ta alue on ollut sil­ti kesän jäl­keen ollut Euroo­pan pahimpia.

Muu­ten riip­pu­vuus menee niin päin, että mis­sä kuol­lei­ta oli pal­jon kevääl­lä, nii­tä on ollut pal­jon myös syk­syl­lä. Tsek­ki on surul­li­nen poik­keus täs­tä sään­nös­tä. Maa sääs­tyi epi­de­mial­ta hyvin kevääl­lä, mut­ta on ollut syk­syl­lä Euroo­pan pahim­min kär­si­nei­tä maita.

Euroo­pas­sa on ollut rekis­te­röi­ty­jä tar­tun­to­ja kesän jäl­keen pal­jon enem­män kuin ennen kesää. Suh­tees­sa sai­ras­tu­nei­siin kuo­le­mia on ollut kesän jäl­keen vähän. Tapaus­kuol­lei­suus on pudon­nut mur­to-osaan keväi­ses­tä. Tähän on kol­me selitystä:

  • Tie­dot tar­tun­to­jen mää­ris­tä kevääl­lä ovat vah­vas­ti ali­mi­toi­tet­tu­ja, kos­ka sil­loin ei tes­tat­tu kuin vaka­via oirei­ta saaneita.
  • Van­huk­set on opit­tu suo­jaa­maan parem­min. Tämä voi selit­tää Ita­lian muu­ta Euroop­paa hei­kom­paa kehi­tys­tä. Maas­sa van­huk­set elä­vät kiin­teä­nä osa­na muu­ta yhteis­kun­taa ja kol­men suku­pol­ven per­heet ovat ylei­siä. Niis­sä olois­sa van­hus­ten suo­jaa­mi­nen ei ole helppoa.
  • Tau­tia on opit­tu hoi­ta­maan paremmin

109 vastausta artikkeliin “Koronakuolemat ensimmäisessä ja toisessa aallossa”

  1. Olen mie­len­kiin­nol­la seu­ran­nut esit­te­le­mää­si sta­tis­tiik­kaa. Odo­tan innol­la miten gra­fiik­ka­si kuvai­lee koko­nais­kuol­lei­suut­ta eikä pel­käs­tään covid-19 kuo­le­mia. Niis­tä voi­si saa­da tar­kem­min mie­li­ku­vaa, mikä on aito koro­nan vai­ku­tus vai onko tapah­tu­nut kuo­lin­syyn vaih­tu­mi­nen koko­ko­nais­kuol­lei­suu­den sisällä.
    Ruot­sis­sa ei tois­tai­sek­si näy­tä sil­tä, että koko­nais­kuol­lei­suus oli vuo­den kulues­sa nouse­mas­sa ennä­tys­kor­keuk­siin huo­li­mat­ta kor­keis­ta koro­na-kuo­le­mien mää­räs­tä. Kuu­kau­den kulut­tua näem­me, mil­lais­ta var­jo­nyrk­kei­lyä yhteis­kun­nat ovat tilas­to­jen valos­sa teh­neet rajoit­taes­saan ihmis­ten elä­mää koro­nan var­jol­la ja tule­vat­ko rajoi­tus­toi­mien teho näky­mään tilas­tois­sa koko­nais­kuo­le­mien vähe­ne­mi­se­nä. On hyvä muis­taa, että on alka­nut suur­ten ikä­luok­kien pois­tu­mi­sen aika­kausi. Suo­mes­sa on noin 900 000 yli 70-vuo­tias­ta ja tilas­to­jen valos­sa koko­nais­kuol­lei­suus tulee nouse­maan mer­kit­tä­väs­ti seu­raa­van kym­me­nen vuo­den aika­na, vaik­ka lait­tai­sim­me kaik­ki yhteis­kun­nat kiin­ni ja kek­si­sim­me uusia rokot­tei­ta. https://www.statista.com/statistics/525353/sweden-number-of-deaths/

    1. Vil­le-Veik­ko Elo­maa:
      Olen mie­len­kiin­nol­la seu­ran­nut esit­te­le­mää­si sta­tis­tiik­kaa. Odo­tan innol­la miten gra­fiik­ka­si kuvai­lee koko­nais­kuol­lei­suut­ta eikä pel­käs­tään covid-19 kuo­le­mia. Niis­tä voi­si saa­da tar­kem­min mie­li­ku­vaa, mikä on aito koro­nan vai­ku­tus vai onko tapah­tu­nut kuo­lin­syyn vaih­tu­mi­nen koko­ko­nais­kuol­lei­suu­den sisällä.
      Ruot­sis­sa ei tois­tai­sek­si näy­tä sil­tä, että koko­nais­kuol­lei­suus oli vuo­den kulues­sa nouse­mas­sa ennä­tys­kor­keuk­siin huo­li­mat­ta kor­keis­ta koro­na-kuo­le­mien mää­räs­tä. Kuu­kau­den kulut­tua näem­me, mil­lais­ta var­jo­nyrk­kei­lyä yhteis­kun­nat ovat tilas­to­jen valos­sa teh­neet rajoit­taes­saan ihmis­ten elä­mää koro­nan var­jol­la ja tule­vat­ko rajoi­tus­toi­mien teho näky­mään tilas­tois­sa koko­nais­kuo­le­mien vähe­ne­mi­se­nä. On hyvä muis­taa, että on alka­nut suur­ten ikä­luok­kien pois­tu­mi­sen aika­kausi. Suo­mes­sa on noin 900 000 yli 70-vuo­tias­ta ja tilas­to­jen valos­sa koko­nais­kuol­lei­suus tulee nouse­maan mer­kit­tä­väs­ti seu­raa­van kym­me­nen vuo­den aika­na, vaik­ka lait­tai­sim­me kaik­ki yhteis­kun­nat kiin­ni ja kek­si­sim­me uusia rokot­tei­ta. https://www.statista.com/statistics/525353/sweden-number-of-deaths/

      Myös minä olen ihme­tel­lyt, että mik­si rajoi­tus­toi­mien vai­ku­tus­ta koko­nais­kuol­lei­suu­teen ei ole joko arvioi­tu, tai jos on, niin nii­tä arvioi­ta ei ole jul­ki­suu­des­sa käsi­tel­ty. Aina­kaan minä en ole näi­tä arvioi­ta Suo­men osal­ta medias­sa nähnyt.

      Mut­ta kuol­lei­suu­den lisäk­si oli­si mie­les­tä­ni tär­ke­ää arvioi­da ja ver­tail­la myös mene­tet­ty­jä elin­vuo­sia eri ske­naa­riois­sa, sekä ari­voi­da myös mene­tet­ty­jä ter­vei­tä elin­vuo­sia. Kyl­lä minun mie­les­tä­ni aina­kin on eri asia, jos ter­ve vau­va kuo­lee, kuin jos vaka­vas­ti sai­ras 90-vuo­tias kuolee.

      Suo­mes­sa käyt­töön ote­tut rajoi­tuk­set ovat käsit­tääk­se­ni esi­mer­kik­si vähen­tä­neet syö­pä­seu­lon­to­jen mää­rää ja jopa syö­pä­hoi­to­ja. Luu­li­sin, että näil­lä on iso vai­ku­tus syö­pä­sai­ras­tu­mi­siin ja ‑kuol­lei­suu­teen tule­vai­suu­des­sa. Mie­len­ter­veys­hoi­don etäis­tä­mi­nen ei var­maan­kaan ole paran­ta­nut hoi­don laa­tua. Arve­len, että yri­tys­ten kon­kurs­sit saat­ta­vat lisä­tä itse­mur­hien mää­rää. Täs­sä vain muu­ta­mia esi­merk­ke­jä rajoi­tus­ten mah­dol­li­sis­ta vai­ku­tuk­sis­ta. Ja nämä vai­ku­tuk­set­han tule­vat näky­mään ja vai­kut­ta­maan vuosikymmeniä.

      Onko rajoi­tuk­sil­la saa­vu­te­tut hyö­dyt olleet hait­to­ja suu­rem­mat? Min­kä­lai­sia tut­ki­muk­sia ja arvioi­ta täs­tä aihees­ta on tehty?

      1. Pet­ri: Myös minä olen ihme­tel­lyt, että mik­si rajoi­tus­toi­mien vai­ku­tus­ta koko­nais­kuol­lei­suu­teen ei ole joko arvioitu,tai jos on, niin nii­tä arvioi­ta ei ole jul­ki­suu­des­sa käsi­tel­ty. Aina­kaan minä en ole näi­tä arvioi­ta Suo­men osal­ta medias­sa nähnyt.

        Ivor Cum­mins on kerän­nyt koh­ta­lai­sen lis­tan artik­ke­lei­ta, jois­sa lock­down on todet­tu joko hyö­dyt­tö­mäk­si tai hai­tal­li­sek­si: https://thefatemperor.com/published-papers-and-data-on-lockdown-weak-efficacy-and-lockdown-huge-harms/

        Ko. kir­joit­ta­ja pai­not­taa tie­teel­li­syyt­tä koro­nan hoi­dos­sa, ja/mutta on lock­dow­nien vas­tus­ta­ja. Artik­ke­lien valin­nas­sa saat­taa siis olla vah­vaa­kin bias­ta, eli mah­dol­li­set hyö­dyis­tä ker­to­vat pape­rit eivät tai­da pää­tyä tuol­le listalle.

        Itse en ole vali­tet­ta­vas­ti ehti­nyt tutus­tu­maan ko. lis­taan artik­ke­le­ja tai teke­mään omaa kir­jal­li­suus­kat­saus­ta, joten en pys­ty tii­vis­tä­mään lop­pu­tu­lok­sia. Mut­ta tuos­sa siis aina­kin kool­taan hyvä lis­taus alkuun. Jos noi­ta lukee, kan­nat­taa huo­mioi­da että mal­lin­nus­me­ne­tel­mät ovat rat­kai­se­vas­sa ase­mas­sa. Monet blo­git ja mie­li­pi­de­kir­joi­tuk­set ovat sor­tu­neet kai­va­maan yksit­täi­siä esi­merk­ki­mai­ta eri puo­lil­ta maa­il­maa tuke­maan omaa näke­mys­tä (esim. Aasian maas­sa menee hyvin kos­ka hyvä lock­down ja Euroo­pan maas­sa huo­nos­ti kos­ka huo­no lock­down) tut­ki­mat­ta lain­kaan mit­kä teki­jät oikeas­ti selit­tä­vät vaih­te­lua taus­tal­la (mm. kausi­luon­tei­suus ja ilmas­to vah­vim­pi­na). Koko­nai­suu­des­saan ana­lyy­sion­gel­ma ei ole triviaali.

      2. Pet­ri: Myös minä olen ihme­tel­lyt, että mik­si rajoi­tus­toi­mien vai­ku­tus­ta koko­nais­kuol­lei­suu­teen ei ole joko arvioitu,tai jos on, niin nii­tä arvioi­ta ei ole jul­ki­suu­des­sa käsi­tel­ty. Aina­kaan minä en ole näi­tä arvioi­ta Suo­men osal­ta medias­sa nähnyt.

        Mut­ta kuol­lei­suu­den lisäk­si oli­si mie­les­tä­ni tär­ke­ää arvioi­da ja ver­tail­la myös mene­tet­ty­jä elin­vuo­sia eri ske­naa­riois­sa, sekä ari­voi­da myös mene­tet­ty­jä ter­vei­tä elin­vuo­sia. Kyl­lä minun mie­les­tä­ni aina­kin on eri asia, jos ter­ve vau­va kuo­lee, kuin jos vaka­vas­ti sai­ras 90-vuo­tias kuolee.

        Suo­mes­sa käyt­töön ote­tut rajoi­tuk­set ovat käsit­tääk­se­ni esi­mer­kik­si vähen­tä­neet syö­pä­seu­lon­to­jen mää­rää ja jopa syö­pä­hoi­to­ja. Luu­li­sin, että näil­lä on iso vai­ku­tus syö­pä­sai­ras­tu­mi­siin ja ‑kuol­lei­suu­teen tule­vai­suu­des­sa. Mie­len­ter­veys­hoi­don etäis­tä­mi­nen ei var­maan­kaan ole paran­ta­nut hoi­don laa­tua. Arve­len, että yri­tys­ten kon­kurs­sit saat­ta­vat lisä­tä itse­mur­hien mää­rää. Täs­sä vain muu­ta­mia esi­merk­ke­jä rajoi­tus­ten mah­dol­li­sis­ta vai­ku­tuk­sis­ta. Ja nämä vai­ku­tuk­set­han tule­vat näky­mään ja vai­kut­ta­maan vuosikymmeniä.

        Onko rajoi­tuk­sil­la saa­vu­te­tut hyö­dyt olleet hait­to­ja suu­rem­mat? Min­kä­lai­sia tut­ki­muk­sia ja arvioi­ta täs­tä aihees­ta on tehty?

        Ehkä voi­si kat­soa laa­ti­kon ulko­puo­lel­ta: Mones­sa maas­sa on vah­vo­ja todis­tei­ta sii­tä, että huo­li­mat­ta seu­lon­nois­ta ja mui­den sai­rauk­sien hoi­to­ta­sa­pai­non heik­ke­ne­mi­ses­tä, syö­pä­kuo­le­mat , sydän- ja veri­suo­ni­tau­dit, demen­tia, kaik­ki, ovat vähe­ne­mään päin. Eli onko meil­lä yli­diag­no­soin­tia, jon­ka koro­na pal­jas­ti: Riit­tää, että väl­täm­me viruk­sia, lope­tam­me ihmis­ten sosi­aa­li­sen lähei­syy­den, desin­fioim­me tun­nol­li­ses­ti, niin väes­tö elää yhtä hyvin kuin ennen­kin, jopa pitempään.

        Sala­liit­to­teo­ree­ti­kok­si ja QAnon — hör­hök­si syy­tet­ty har­ras­te­li­ja toi­saal­ta voi­si käyt­tää noi­ta tilas­to­ja sii­hen, että epäi­lee nor­maa­lis­ti kir­jat­ta­vien kuo­lin­syi­den vaih­tu­neen koro­na­kuo­lin­syi­hin. Vii­mei­seen kym­me­neen vuo­teen kun ei keuh­ko­kuu­me ja muu infek­tio ole ollut kel­vol­li­nen kuo­lin­syy, vaan lähin­nä perus­sai­raus on voi­tu kir­ja­ta, eli vaik­ka­pa demen­tia. Nyt sit­ten Covid-19 oli­si uusi kuo­lin­syy, joka “varas­taa” kuo­le­mia itsel­leen. Mut­ta tämä siis on vain sala­liit­to­höy­räh­tä­nei­den jut­tua, ensim­mäi­nen hypo­tee­si toden­nä­köi­sim­min on oikea, meil­lä ei ennen oikeas­taan ole­kaan ollut vaa­ral­li­sia sai­rauk­sia, nyt on, korona.

    2. Koko­nais­kuol­lei­suut­ta­han täs­sä todel­la pitäi­si kat­soa. Kai­kes­sa muus­sa on lii­kaa kohi­naa. Ymmär­rän tie­tys­ti, ettei rajoi­tuk­sia sun mui­ta pää­tök­siä voi­da teh­dä koko­nais­kuol­lei­suu­den poh­jal­ta, kos­ka se on tie­dos­sa vas­ta jälkikäteen.

      Keuh­ko­kuu­me on tie­tääk­se­ni ylei­sin väli­tön kuo­lin­syy. Jos sai­ras­tu­nut on heik­ko­kun­toi­nen van­hus, ei keuh­ko­kuu­meen aiheut­ta­nut­ta pato­gee­nia kai yleen­sä edes sel­vi­te­tä, kos­ka sil­lä ei ole mitään väliä. Pait­si jos se on koro­na, joka ainoa­na pato­gee­ni­na sel­vi­te­tään aina ja kysei­set keuh­ko­kuu­me­kuo­le­mat mene­vät koronalaariin.

      1. Tatu:
        Koko­nais­kuol­lei­suut­ta­han täs­sä todel­la pitäi­si kat­soa. Kai­kes­sa muus­sa on lii­kaa kohi­naa. Ymmär­rän tie­tys­ti, ettei rajoi­tuk­sia sun mui­ta pää­tök­siä voi­da teh­dä koko­nais­kuol­lei­suu­den poh­jal­ta, kos­ka se on tie­dos­sa vas­ta jälkikäteen.

        Mut­ta miten ajat­te­lit tul­ki­ta kokonaiskuolleisuutta? 

        Jos rajoi­tus­toi­ket onnis­tu­vat täy­del­li­ses­ti, koko­nais­kuo­lei­suus toden­nä­köi­ses­ti jopa tipah­taa, kun moni muu­kin tau­di­nai­heut­ta­ja jää ilman uhre­ja. Jos vain Koro­nan tor­ju­mi­nen onnis­tuu, kuol­lei­suu­del­le ei tapah­du yhtään mitään. Jos rajoi­tus­toi­ket vuo­taa, kuol­lei­suus nousee ja täy­del­li­sel­lä epä­on­nis­tu­mi­sel­la tulee kun­non kuolleisuuspiikki.

        Joi­den­kin mie­les­tä rajoi­tus­ten jär­ki näkyi­si kor­keas­sa kuol­lei­suu­des­sa, eli rajoi­tuk­sis­sa oli­si jär­keä vain, jos ne epä­on­nis­tu­vat pahasti.

        Ja mitä tulee Ruot­siin, niin kyl­lä­hän siel­lä kuol­lei­suus­ti­las­tois­sa on mel­koi­nen piik­ki näh­tä­vis­sä keväältä:

        https://www.statista.com/statistics/1115707/sweden-number-of-deaths-per-week/

      2. Sylt­ty: Mut­ta miten ajat­te­lit tul­ki­ta kokonaiskuolleisuutta? 

        Aika­naan voi­daan sum­ma­ta koko­nais­kuol­lei­suus alueit­tain vaik­ka­pa +-5 vuot­ta pan­de­mias­ta ja sil­loin lopul­ta näh­dään kun­nol­la, mil­lai­nen vai­ku­tus eri­laa­jui­sil­la rajoi­tus­toi­mil­la oli. Voi olla vaik­ka­pa, että eris­tyk­sen aika­na kuol­lei­suus mui­hin tau­di­nai­heut­ta­jiin vähe­nee, mut­ta se las­ku myö­hem­min kuro­taan kiin­ni kausi-influens­san kautta.

    3. Link­kaa­mas­sa­si tilas­tos­sa kuo­le­mia Ruot­sis­sa on 85 338 mar­ras­kuun 27 päi­vään men­nes­sä. Jos luvun jakaa 10,9 ja ker­too 12 niin pää­dy­tään lukuun 93 950 (tilas­tois­ta puut­tuu 3 päi­vää mar­ras­kuu­ta + jou­lu­kuu). Tämä oli­si yli 5000 kuo­lin­ta­paus­ta enem­män kuin vii­me vuon­na. Tämä on myös 1765 kuo­lin­ta­paus­ta enem­män kuin kor­keim­pa­na ajan­jak­son vuon­na 2018. 

      Yli­kuol­lei­suut­ta siis näyt­tää ker­ty­vän Ruot­sis­sa jo puh­taas­ti tilas­to­je­si­kin perus­teel­la. Sen lisäk­si tar­vit­see toki huo­mioi­da koro­na­ra­joi­tus­ten vai­ku­tus niin hyväs­sä kuin pahassa.

      1. mahdollinen_altistuminen:
        Link­kaa­mas­sa­si tilas­tos­sa kuo­le­mia Ruot­sis­sa on 85 338 mar­ras­kuun 27 päi­vään men­nes­sä. Jos luvun jakaa 10,9 ja ker­too 12 niin pää­dy­tään lukuun 93 950 (tilas­tois­ta puut­tuu 3 päi­vää mar­ras­kuu­ta + jou­lu­kuu). Tämä oli­si yli 5000 kuo­lin­ta­paus­ta enem­män kuin vii­me vuon­na. Tämä on myös 1765 kuo­lin­ta­paus­ta enem­män kuin kor­keim­pa­na ajan­jak­son vuon­na 2018. 

        Yli­kuol­lei­suut­ta siis näyt­tää ker­ty­vän Ruot­sis­sa jo puh­taas­ti tilas­to­je­si­kin perus­teel­la. Sen lisäk­si tar­vit­see toki huo­mioi­da koro­na­ra­joi­tus­ten vai­ku­tus niin hyväs­sä kuin pahassa.

        Ei ole yli­kuol­lei­suut­ta, jos kat­so­taan vuo­sia erik­seen, kos­ka vuo­sien väli­nen hajon­ta on niin suur­ta muu­ten­kin: Vuo­si 2019 oli erit­täin voi­ma­kas ano­ma­ly alas­päin, kos­ka kuol­lei­suu­den vuo­sit­tai­nen lisään­ty­mi­nen aina­kin pro­sent­tiyk­si­kön osil­la on tosia­sia kai­kis­sa ikään­ty­neis­sä valtioissa.

        Vuo­si 2015: 90907
        Vuo­si 2016: 90982
        Vuo­si 2017: 91972
        Vuo­si 2018: 92185

        Vuo­si 2019 jopa 3500 kuol­lut­ta vähem­män, ver­rat­tu­na näi­hin edellisiin. 

        Nyt on odo­tet­ta­vis­sa jopa 95000 kuo­le­maa. Mut­ta iso­ja otsi­koi­ta ei teh­ty vuosina:

        2000: 93461 kuollutta
        2001: 93752 kuollutta
        2002: 95009 kuollutta

        https://www.scb.se/hitta-statistik/sverige-i-siffror/manniskorna-i-sverige/doda-i-sverige/

    4. Kyl­lä­hän koko­nais­kuol­lei­suut­ta seu­ra­taan (Euro­mo­mo, Euro­pean mor­ta­li­ty monitoring):
      https://www.euromomo.eu/graphs-and-maps

      Lopun maa­koh­tai­sis­ta gra­fii­kois­ta näkee hyvin joi­den­kin mai­den taval­li­ses­ta poik­kea­vat kuol­lei­suus­pii­kit. Ruot­sis­sa pal­jon kuo­le­mia kevääl­lä, Bel­gias­sa nyt käsil­lä jo kol­mas piikki.

      Ruot­sis­sa on näil­lä näky­min tulos­sa vuon­na 2020 noin 4000 kuol­lut­ta enem­män kuin vuo­sien 2015–2019 kes­kiar­vo — jol­lei sit­ten vuo­den lop­puun tule vie­lä tois­ta kuol­lei­suusaal­toa. Sinän­sä on ollut hie­man masen­ta­vaa seu­ra­ta, miten koro­na­de­nia­lis­tit levit­tä­vät netis­sä tilas­to­ku­via, jois­sa ver­ra­taan vuo­sien 2015–2019 koko vuo­den kuol­lei­suut­ta vuo­den 2020 lukuun esim. loka­kuun lop­puun men­nes­sä, ja sit­ten sano­taan että kat­so­kaa nyt, pie­nem­pi pyl­väs, ei kuol­lei­suut­ta. Ei taju­ta että sii­nä ver­ra­taan koko­nai­sia vuo­sia osa­vuo­teen… tai sit­ten taju­taan, mut­ta levi­te­tään disin­foa tietoisesti.

      1. Jos ei huo­mioi­da ikään­ty­vä väes­tö ja väes­tön­kas­vu voi aja­tel­la noin.
        Mut­ta kun ruot­sin väes­tö on sama­na aika­na kas­va­nut 6% ja ikään­ty­nyt reip­paas­ti niin ei oikein tuo­ta lukua voi tui­jo­ta. Huo­mioi­mal­la pel­käs­tän väes­tön­kas­vun suh­teut­ta­mal­la kuol­leet vas­ten väes­tö niin 2020 ei pää­se edes top kymp­piin kuol­leil­la sit­ten 2000.

      2. Pek­ka Tai­pa­le:
        Kyl­lä­hän koko­nais­kuol­lei­suut­ta seu­ra­taan (Euro­mo­mo, Euro­pean mor­ta­li­ty monitoring):
        https://www.euromomo.eu/graphs-and-maps

        Lopun maa­koh­tai­sis­ta gra­fii­kois­ta näkee hyvin joi­den­kin mai­den taval­li­ses­ta poik­kea­vat kuol­lei­suus­pii­kit. Ruot­sis­sa pal­jon kuo­le­mia kevääl­lä, Bel­gias­sa nyt käsil­lä jo kol­mas piikki.

        Ruot­sis­sa on näil­lä näky­min tulos­sa vuon­na 2020 noin 4000 kuol­lut­ta enem­män kuin vuo­sien 2015–2019 kes­kiar­vo – jol­lei sit­ten vuo­den lop­puun tule vie­lä tois­ta kuol­lei­suusaal­toa. Sinän­sä on ollut hie­man masen­ta­vaa seu­ra­ta, miten koro­na­de­nia­lis­tit levit­tä­vät netis­sä tilas­to­ku­via, jois­sa ver­ra­taan vuo­sien 2015–2019 koko vuo­den kuol­lei­suut­ta vuo­den 2020 lukuun esim. loka­kuun lop­puun men­nes­sä, ja sit­ten sano­taan että kat­so­kaa nyt, pie­nem­pi pyl­väs, ei kuol­lei­suut­ta. Ei taju­ta että sii­nä ver­ra­taan koko­nai­sia vuo­sia osa­vuo­teen… tai sit­ten taju­taan, mut­ta levi­te­tään disin­foa tietoisesti.

        Tuo Bel­gian elo­kuun piik­ki tai­taa joh­tua hel­le­aal­los­ta, eikä koro­nas­ta. Jos­tain syys­tä Bel­gias­sa tun­tuu ole­van pal­jon ” hau­rai­ta” ihmisiä.

    5. Tuol­lai­nen vuo­si­pyl­väi­den ver­tai­lu on täy­sin har­haan­joh­ta­vaa koska
      a) 2020 ei ole vie­lä lopussa,
      b) se ei ota huo­mioon vuo­sien ero­ja (esim 2020 alun kuol­lei­suus ennen koro­naa on jos­tain syys­tä ollut pie­nem­pää kuin 2015–2019 kes­kiar­vo) ja
      c) koro­na ei ole koko vuo­den ajan jyl­län­nyt Ruotsissakaan

  2. Hyviä havain­to­ja ja hyvä kir­joi­tus taas!

    Yleis­kuol­lei­suus näyt­täi­si ole­van suo­mes­sa tänä vuon­na aika nor­maa­lia. Kuol­lei­suus on vain hie­man kor­keam­paa kuin vii­me vuon­na, mut­ta alem­paa kuin esim. vuon­na 2018 (ellei jou­lu­kuus­sa tapah­du jotain omi­tuis­ta. Toi­vo­taan ettei).
    Saman­suun­tais­ta näyt­täi­si ole­van mones­sa muus­sa­kin maassa.

  3. Tai­taa olla niin, että ainoa var­ma tilas­to on sai­raa­las­sa ja tehol­la oli­joi­den luku­mää­rä, eikä sekään ole var­ma esi­mer­kik­si Afri­kan osal­ta, kun var­sin­kaan teho­paik­ko­ja ei kai­kis­sa val­tiois­sa juu­ri­kaan ole.

    Kuo­le­mat­kin mene­vät vähän niin ja näin, toi­ses­sa ääri­pääs­sä kaik­ki vai­na­jat, joil­la sat­tuu ole­maa koro­na, mer­ki­tään koro­nan uhreik­si vaik­ka kuo­le­man syy oli­si joku muu. Toi­ses­sa ääri­pääs­sä kuo­lin­ti­las­toin­tia ei käy­tän­nos­sä edes ole.

    Var­maa tai­taa olla vain väsy­mys tähän poik­keus­ti­lan­tee­seen. Hel­sin­kiin yri­tet­tiin lock­dow­nia, mut­ta HS ker­too, että juu­ri Itä­kes­kuk­ses­sa, koro­na-Hel­sin­gin sydä­mes­sä, liik­ku­mi­nen sen­kun lisään­tyy. https://www.hs.fi/kaupunki/art-2000007663252.html

    1. Daniel Feder­ley:
      Hel­sin­kiin yri­tet­tiin lock­dow­nia, mut­ta HS ker­too, että juu­ri Itä­kes­kuk­ses­sa, koro­na-Hel­sin­gin sydä­mes­sä, liik­ku­mi­nen sen­kun lisään­tyy. https://www.hs.fi/kaupunki/art-2000007663252.html

      Ne nou­dat­ta­vat lock­dow­nia, jot­ka muu­ten­kin varo­vat koro­naa (ja hei­dän tar­tun­ta­ris­kin­sä oli sik­si pie­ni ilman­kin lock­dow­nia). Ne ihmis­ryh­mät eivät nou­da­ta, jot­ka ennen­kin lock­dow­nia oli­vat suu­rim­pia tar­tun­to­jen levittäjiä.

      Toi­sen asteen siir­tä­mi­nen etä­ope­tuk­seen ja kau­pun­kien ryh­mä­lii­kun­ta­paik­ko­jen sul­ke­mi­nen ovat kui­ten­kin ihan kon­kreet­ti­sia toi­men­pi­tei­tä, joi­den pitäi­si näkyä tartuttavuusluvussa.

  4. Pet­ri: Myös minä olen ihme­tel­lyt, että mik­si rajoi­tus­toi­mien vai­ku­tus­ta koko­nais­kuol­lei­suu­teen ei ole joko arvioitu,tai jos on, niin nii­tä arvioi­ta ei ole jul­ki­suu­des­sa käsitelty. 

    Minä taa­sen ihmet­te­len, mik­si mel­ko monet kri­ti­soi­vat rajoi­tus­toi­mia kuol­lei­suu­den perus­teel­la. Koke­muk­set useis­ta mais­ta (Ita­lia, Espan­ja, Tsek­ki, Bel­gia) osoit­ta­vat mel­koi­sen sel­keäs­ti, että jos koro­na pää­see leviä­mään pahas­ti, ter­vey­den­huol­lon resurs­sit eivät rii­tä sai­ras­tu­nei­den hoi­toon. Hoi­ta­mat­ta jäi­si pait­si osa koro­naan sai­ras­tu­nei­ta, niin myös moni syö­pä­hoi­toa tms. tar­vit­se­va. Lää­kä­rei­tä ja hoi­to­hen­ki­lö­kun­taa kun on vain rajal­li­nen mää­rä. Ja ei kai sekään mikään ihme ole, jos koko­nais­kuol­lei­suus on nor­maa­lil­la tai sitä pie­nem­mäl­lä tasol­la. Rajoi­tus­ten nou­dat­ta­mi­nen on tie­tys­ti vähen­tä­nyt kaik­kia tart­tu­via sai­rauk­sia ja sitä kaut­ta kuolleisuutta.

    1. TJii: Minä taa­sen ihmet­te­len, mik­si mel­ko monet kri­ti­soi­vat rajoi­tus­toi­mia­kuol­lei­suu­den perus­teel­la. Koke­muk­set useis­ta mais­ta (Ita­lia, Espan­ja, Tsek­ki, Bel­gia) osoit­ta­vat mel­koi­sen sel­keäs­ti, että jos koro­na pää­see leviä­mään pahas­ti, ter­vey­den­huol­lon resurs­sit eivät rii­tä sai­ras­tu­nei­den hoi­toon. Hoi­ta­mat­ta jäi­si pait­si osa koro­naan sai­ras­tu­nei­ta, niin myös moni syö­pä­hoi­toa tms. tar­vit­se­va. Lää­kä­rei­tä ja hoi­to­hen­ki­lö­kun­taa kun on vain rajal­li­nen mää­rä. Ja ei kai sekään mikään ihme ole, jos koko­nais­kuol­lei­suus on nor­maa­lil­la tai sitä pie­nem­mäl­lä tasol­la. Rajoi­tus­ten nou­dat­ta­mi­nen on tie­tys­ti vähen­tä­nyt kaik­kia tart­tu­via sai­rauk­sia ja sitä kaut­ta kuolleisuutta.

      Rajoi­tuk­sil­la on ollut moni­mut­kai­sia, moni­muo­toi­sia ja ehkä yllät­tä­viä­kin vai­ku­tuk­sia. Sekä posi­tii­vi­sia, että nega­tii­vi­sia. Minua kiin­nos­tai­si arviot rajoi­tus­ten vai­ku­tuk­sis­ta koko­nais­kuol­lei­suu­teen. Mut­ta vie­lä pal­jon enem­män minua kiin­nos­tai­si arviot rajoi­tus­ten pit­kä­ai­kais­vai­ku­tuk­sis­ta väes­tö­ta­sol­la elin­vuo­siin ja ter­vei­siin elinvuosiin.

      1. Pet­ri: Rajoi­tuk­sil­la on ollut moni­mut­kai­sia, moni­muo­toi­sia ja ehkä yllät­tä­viä­kin vai­ku­tuk­sia. Sekä posi­tii­vi­sia, että nega­tii­vi­sia. Minua kiin­nos­tai­si arviot rajoi­tus­ten vai­ku­tuk­sis­ta koko­nais­kuol­lei­suu­teen. Mut­ta vie­lä pal­jon enem­män minua kiin­nos­tai­si arviot rajoi­tus­ten pit­kä­ai­kais­vai­ku­tuk­sis­ta väes­tö­ta­sol­la elin­vuo­siin ja ter­vei­siin elinvuosiin.

        Jo ihan välit­tö­mät vai­ku­tuk­set ovat mer­kit­tä­viä. Jos ole­te­taan että vuo­den aika­na ihmis­ten elä­män­laa­tu on las­ke­nut kes­ki­mää­rin 10% rajoi­tus­ten takia (en pidä miten­kään mah­dot­to­man yli­suu­re­na arvio­na), niin puhu­taan puo­les­ta mil­joo­nas­ta mene­tys­tä laa­tu­pai­no­te­tus­ta elin­vuo­des­ta. Suu­ruus­luok­ka on sama mitä ns. “worst case” ske­naa­rio tuot­tai­si kuolleina.

      2. ark­ki­teh­ti: Jo ihan välit­tö­mät vai­ku­tuk­set ovat mer­kit­tä­viä. Jos ole­te­taan että vuo­den aika­na ihmis­ten elä­män­laa­tu on las­ke­nut kes­ki­mää­rin 10% rajoi­tus­ten takia (en pidä miten­kään mah­dot­to­man yli­suu­re­na arvio­na), niin puhu­taan puo­les­ta mil­joo­nas­ta mene­tys­tä laa­tu­pai­no­te­tus­ta elin­vuo­des­ta. Suu­ruus­luok­ka on sama mitä ns. ”worst case” ske­naa­rio tuot­tai­si kuolleina.

        Et kai ajat­te­le, että jos ei oli­si rajoi­tuk­sia tapah­tui­si “wirst Case” ‑ske­naa­rio, niin sen ainoa hait­ta oli­si­vat kuol­leet? Siis niin, että jos koro­na ei tapa, se on ihan har­mi­ton tau­ti ja koro­naan sai­ras­tu­neet sekä hei­dän lähei­sen­sä eläi­si­vät laa­du­kas­ta elä­mää samoin “koro­na­les­ket”. Toi­sek­seen, vaik­ka ei oli­si yhtään rajoi­tuk­sia tai suo­si­tuk­sia, niin tus­kin­pa suu­rin osa ihmi­sis­tä sil­ti eläi­si laa­du­kas­ta elä­mää mat­kus­tel­len ja
        huo­let­to­man huvitellenn.

  5. Koko­nais­kuol­lei­suus­kaan ei ole yksi­se­lit­tei­nen mit­ta­ri, kos­ka sul­ku­toi­men­pi­teet vähen­tä­vät esim. tapa­tur­mia. Käy­tän­nös­sä kai­kis­sa kehit­ty­neis­sä mais­sa koro­na­kuol­lei­suut­ta on suit­sit­tu rajoi­tuk­sil­la. Ruot­si tai­si men­nä kehit­ty­neis­tä mais­ta pisim­mäl­le kat­soes­saan kevääl­lä, miten uhrien mää­rä kas­vaa ilman rajoi­tus­toi­men­pi­tei­tä (ja siel­lä­kin oli kui­ten­kin pal­jon eri­lai­sia suo­si­tuk­sia sekä ihmis­ten vapaa­eh­toi­ses­ta kon­tak­tien vähen­tä­mis­tä), eikä siel­lä polii­ti­kot halun­neet kat­soa samaa kort­tia enää uudes­taan nyt syksyllä.

    Pahoin pel­kään, että nyt toi­ses­sa aal­los­sa pää­dy­tään monin pai­koin suu­rem­piin uhri­lu­kui­hin kuin ensim­mäi­ses­sä. Ensim­mäi­sen aal­lon aika­na kai­ke­ni­käi­set pel­kä­si­vät koro­naa. Nyt ris­ki­ryh­miin kuu­lu­mat­to­mat eivät enää pel­kää eivät­kä sik­si rajoi­ta sosi­aa­li­sia kon­tak­te­jaan samaan mal­liin kuin kevääl­lä, joten tois­ta aal­toa on vai­keam­pi tukah­dut­taa ja se jyl­lää sik­si pit­kään — toden­nä­köi­ses­ti niin pit­kään, että ris­ki­ryh­mät saa­vat ennen sen päät­ty­mis­tä pelas­tuk­sen rokotteesta.

      1. Aina­kin lii­ken­neon­net­to­muuk­sis­sa kuo­le­mis­ta nämä koro­na­ra­joi­tuk­set ovat lisänneet.

      2. Kat­sos vain, kesäl­lä oltiin lii­ken­ne­kuo­le­mis­sa yli edel­li­sen­vuo­den. Nyt on men­nyt siis paremmin.

      3. niin: Ei näy­tä siltä:
        https://www.stat.fi/til/ton/2020/10/ton_2020_10_2020-11–19_tau_003_fi.html

        Eikös tuo tilas­to näy­tä­kin juu­ri sen, että lii­ken­ne­kuo­le­mien mää­rä on todel­la­kin lisään­ty­nyt kah­del­la hen­ki­löl­lä koro­na­ra­joi­tus­ten aika­na. Se on toi­nen jut­tu, onko täs­sä vält­tä­mät­tä kysees­sä mikään syy-seuraussuhde.

        2020 (miehet+naiset): 140+44 = 184
        2019 (miehet+naiset): 143+39 = 182

      4. Opa: Eikös tuo tilas­to näy­tä­kin juu­ri sen, että lii­ken­ne­kuo­le­mien mää­rä on todel­la­kin lisään­ty­nyt kah­del­la hen­ki­löl­lä koro­na­ra­joi­tus­ten aika­na. Se on toi­nen jut­tu, onko täs­sä vält­tä­mät­tä kysees­sä mikään syy-seuraussuhde.

        2020 (miehet+naiset): 140+44 = 184
        2019 (miehet+naiset): 143+39 = 182

        Toteu­tuu­ko tilas­tol­li­nen mer­kit­tä­vyys? En ole edes tilas­to­tie­tei­li­jä, mut­ta tuos­sa muu­tos on noin +1,1%, tämä meni­si satun­nais­vaih­te­lun piik­kiin aina­kin luon­non­tie­teel­li­ses­ti kou­lu­tet­tu­jen piirissä.

        Samoin kah­den pis­teen välil­le saa aina piir­ret­tyä suo­ran, eli ei ker­ro yhtään mitään.

      5. Sta­dist: Toteu­tuu­ko tilas­tol­li­nen mer­kit­tä­vyys? En ole edes tilas­to­tie­tei­li­jä, mut­ta tuos­sa muu­tos on noin +1,1%, tämä meni­si satun­nais­vaih­te­lun piik­kiin aina­kin luon­non­tie­teel­li­ses­ti kou­lu­tet­tu­jen piirissä.

        Samoin kah­den pis­teen välil­le saa aina piir­ret­tyä suo­ran, eli ei ker­ro yhtään mitään.

        Pro­set­ti­mää­rä on vähem­män kuin 1,1, sil­lä ver­rat­tu­na ovat vuo­sien 2019 ja 2020 tam­mi-loka­kuu, jois­ta jäl­kim­mäi­nen oli päi­vän pitempi.

      6. Opa: Eikös tuo tilas­to näy­tä­kin juu­ri sen, että lii­ken­ne­kuo­le­mien mää­rä on todel­la­kin lisään­ty­nyt kah­del­la hen­ki­löl­lä koro­na­ra­joi­tus­ten aika­na. Se on toi­nen jut­tu, onko täs­sä vält­tä­mät­tä kysees­sä mikään syy-seuraussuhde.

        2020 (miehet+naiset): 140+44 = 184
        2019 (miehet+naiset): 143+39 = 182

        Ovat­ko­han ihmi­set mah­dol­li­ses­ti vaih­ta­nut jul­ki­ses­ta lii­ken­tees­tä autoon viruk­sen pelosta?

    1. Mar­ko­ke­to­fi:
      Täs­sä oli­si Tuk­hol­ma­lai­sen teho-osas­ton lää­kä­rin näkö­kul­ma samaan asiaan:
      https://sebastianrushworth.com/2020/12/06/why-did-sweden-have-more-covid-deaths-than-its-neighbors/

      Tuos­sa on hir­veä mää­rä teko­syi­tä, mut­tei yhtään omaa yri­tys­tä tes­ta­ta väit­tei­tä dataa vas­taan. Osa väit­teis­tä on itses­sään hol­tit­to­mia (19% vs 14% => “Swe­den has a much big­ger popu­la­tion of immi­grants”). Osas­sa taas voi olla meriit­tiä­kin, joten mik­sei niis­tä ole muo­dos­tet­tu fal­si­fioi­ta­vis­sa ole­via hypo­tee­se­ja ja tes­tat­tu Poh­jois­mai­den ter­veys­vi­ran­omais­ten erin­omais­ta dataa käyttäen.

      1. hc-empi­ris­ti: Tuos­sa on hir­veä mää­rä teko­syi­tä, mut­tei yhtään omaa yri­tys­tä tes­ta­ta väit­tei­tä dataa vas­taan. Osa väit­teis­tä on itses­sään hol­tit­to­mia (19% vs 14% => ”Swe­den has a much big­ger popu­la­tion of immi­grants”). Osas­sa taas voi olla meriit­tiä­kin, joten mik­sei niis­tä ole muo­dos­tet­tu fal­si­fioi­ta­vis­sa ole­via hypo­tee­se­ja ja tes­tat­tu Poh­jois­mai­den ter­veys­vi­ran­omais­ten erin­omais­ta dataa käyttäen.

        Miten tuo väi­te maa­han­muut­ta­jien mää­räs­tä on holtiton?
        Jos Ruot­sis­sa on n.19% maa­han­muut­ta­jia, on se lähes 2 mil­joo­na ver­rat­tu­na esim. nor­jan n. 0,75 mil­joo­naan. Ero on huo­mat­ta­va ja jos­sain tut­ki­muk­sis­sa tum­mai­hois­ten kuol­lei­suus on 5–8 ker­taa suu­rem­paa, kuin vaaleaihoisten.

      2. pH: Miten tuo väi­te maa­han­muut­ta­jien mää­räs­tä on holtiton?
        Jos Ruot­sis­sa on n.19% maa­han­muut­ta­jia, on se lähes 2 mil­joo­na­ver­rat­tu­na esim. nor­jan n. 0,75 mil­joo­naan. Ero on huo­mat­ta­va ja jos­sain tut­ki­muk­sis­sa tum­mai­hois­ten kuol­lei­suus on 5–8 ker­taa suu­rem­paa, kuin vaaleaihoisten.

        Kos­ka maa­han­muut­ta­jien mää­rä pitää suh­teut­taa popu­laa­tioon. Ja sil­loin nume­rot ovat 19 vs 14, kun eri­kois­ta­paus Suo­mea ei ote­ta huo­mioon. Ero­han tuos­sa on, mut­ta iso se ei ole. En usko, että haluat oikeas­ti käyt­tää abso­luut­ti­sia luku­ja, kos­ka nii­den käyt­tä­mi­nen antai­si Ruot­sin koro­na­kuol­lei­suu­des­ta aivan koh­tuut­to­man kuvan.

      3. hc-empi­ris­ti: Kos­ka maa­han­muut­ta­jien mää­rä pitää suh­teut­taa popu­laa­tioon. Ja sil­loin nume­rot ovat 19 vs 14, kun eri­kois­ta­paus Suo­mea ei ote­ta huo­mioon. Ero­han tuos­sa on, mut­ta iso se ei ole. En usko, että haluat oikeas­ti käyt­tää abso­luut­ti­sia luku­ja, kos­ka nii­den käyt­tä­mi­nen antai­si Ruot­sin koro­na­kuol­lei­suu­des­ta aivan koh­tuut­to­man kuvan.

        Todel­li­nen luku­han tai­taa olla Ruot­sis­sa n.24%, mut­ta ongel­ma­han täs­sä on ihmis­ten tapa niput­taa maa­han­muut­ta­jat yhdek­si ryh­mäk­si, kuten täs­sä teit. Todel­li­suu­des­sa täy­tyi­si tie­tää etnis­ten ryh­mien suh­teel­li­nen osuus ja ikä­ja­kau­ma. Ruot­sis­sa on maa­han­muu­tol­la pit­kät perin­teet ja sitä­kaut­ta var­mas­ti myös pal­jon van­ho­ja maa­han­muut­to­taus­tai­sia etni­siin vähem­mis­töi­hin kuu­lu­via. Suo­mes­sa kui­ten­kin val­tao­sa maa­han­muut­ta­jis­ta on Venä­jäl­tä ja Virosta.

      4. pH: Todel­li­nen luku­han tai­taa olla Ruot­sis­sa n.24%, mut­ta ongel­ma­han täs­sä on ihmis­ten tapa niput­taa maa­han­muut­ta­jat yhdek­si ryh­mäk­si, kuten täs­sä teit. Todel­li­suu­des­sa täy­tyi­si tie­tää etnis­ten ryh­mien suh­teel­li­nen osuus ja ikä­ja­kau­ma. Ruot­sis­sa on maa­han­muu­tol­la pit­kät perin­teet ja sitä­kaut­ta var­mas­ti myös pal­jon van­ho­ja maa­han­muut­to­taus­tai­sia etni­siin vähem­mis­töi­hin kuu­lu­via. Suo­mes­sa kui­ten­kin val­tao­sa maa­han­muut­ta­jis­ta on Venä­jäl­tä ja Virosta.

        Tuo 19 vs 14 oli Markoketofi:n sitee­raa­mas­sa blo­gi-kir­joi­tuk­ses­sa, ole­tet­ta­vas­ti viral­li­sis­ta läh­teis­tä saa­tu tie­to. Samoin niput­ta­mi­sen teki blo­gi-kir­joit­ta­ja. En myös­kään ole ver­ran­nut Ruot­sin maa­han­muut­toa Suo­men vas­taa­vaan, kos­ka Suo­mi on sel­keä poik­keus sekä maa­han­muut­ta­jien kan­sal­li­suuk­sis­sa että mää­ris­sä. Nor­ja ja Tans­ka taas eivät maa­han­muu­ton suh­teen eroa lähel­le­kään niin suu­res­ti Ruot­sis­ta kuin Suomi.

        Kri­tiik­ki­ni point­ti oli, että tuo ero maa­han­muut­ta­jien mää­räs­sä, niil­lä ole­tuk­sil­la mitä kir­joi­tuk­ses­sa käy­tet­tiin, kyke­nee selit­tä­mään par­haim­mil­laan­kin noin 3% Ruot­sin koro­na­kuol­lei­suu­des­ta. Mar­gi­naa­lis­ten teki­jöi­den käyt­tö selit­tä­ji­nä on har­haut­ta­vaa ja nii­den suu­ren­te­lu teks­tis­sä minus­ta hol­ti­ton­ta ja vastuutonta.

      5. hc-empi­ris­ti: Tuo 19 vs 14 oli Markoketofi:n sitee­raa­mas­sa blo­gi-kir­joi­tuk­ses­sa, ole­tet­ta­vas­ti viral­li­sis­ta läh­teis­tä saa­tu tie­to. Samoin niput­ta­mi­sen teki blo­gi-kir­joit­ta­ja. En myös­kään ole ver­ran­nut Ruot­sin maa­han­muut­toa Suo­men vas­taa­vaan, kos­ka Suo­mi on sel­keä poik­keus sekä maa­han­muut­ta­jien kan­sal­li­suuk­sis­sa että mää­ris­sä. Nor­ja ja Tans­ka taas eivät maa­han­muu­ton suh­teen eroa lähel­le­kään niin suu­res­ti Ruot­sis­ta kuin Suomi.

        Kri­tiik­ki­ni point­ti oli, että tuo ero maa­han­muut­ta­jien mää­räs­sä, niil­lä ole­tuk­sil­la mitä kir­joi­tuk­ses­sa käy­tet­tiin, kyke­nee selit­tä­mään par­haim­mil­laan­kin noin 3% Ruot­sin koro­na­kuol­lei­suu­des­ta. Mar­gi­naa­lis­ten teki­jöi­den käyt­tö selit­tä­ji­nä on har­haut­ta­vaa ja nii­den suu­ren­te­lu teks­tis­sä minus­ta hol­ti­ton­ta ja vastuutonta.

        Nor­jan ja Ruot­sin maa­han­muut­ta­jien kuol­lei­suuse­ro selit­tyy maa­han­muut­ta­jien ikä­ja­kau­man perus­teel­la. Nor­jaan muut­ta­neet ovat oleel­li­ses­ti nuo­rem­pia, val­tao­sin v 2004 jäl­keen sin­ne töi­hin tulleita.

      6. Ruot­sis­sa on esi­mer­kik­si 300 000 suo­ma­lais­ta maa­han­muut­ta­jaa, joi­den­kes­kuu­des­sa kuol­lei­suus on ollut suurta.

      7. Osmo Soi­nin­vaa­ra:
        Ruot­sis­sa on esi­mer­kik­si 300 000 suo­ma­lais­ta maa­han­muut­ta­jaa, joi­den­kes­kuu­des­sa kuol­lei­suus on ollut suurta.

        Mää­rä riip­puu sii­tä miten maa­han­muut­ta­ja mää­ri­tel­lään, mut­ta tuo­hon lukuun pääs­täk­seen pitää las­kea puo­lik­si suo­ma­lai­sis­ta­kin puo­let maa­han­muut­ta­jik­si. Vuon­na 2019 maa­han muut­ta­nei­ta suo­ma­lai­sia oli 145000 ja suo­ma­lai­sis­ta van­hem­mis­ta syn­ty­nei­tä 62000. Suo­ma­lai­set maa­han muut­ta­neet oli­vat luku­mää­rään suh­teu­tet­tu­na yli­voi­mai­ses­ti kuol­lein maa­han­muut­ta­ja­ryh­mä Ruot­sis­sa maa­lis­kuus­ta tou­ko­kuun alkuun (*). Mit­kä maa­han­muut­ta­juu­teen liit­ty­vät ris­ki­te­ki­jät ovat vai­kut­ta­neet kuol­lei­suu­teen täs­sä jou­kos­sa? Mer­kit­tä­vim­mät teki­jät lie­ne­vät kui­ten­kin ikä ja hoi­to­lai­tok­sis­sa asuminen.

        * https://www.folkhalsomyndigheten.se/contentassets/d6538f6c359e448ba39993a41e1116e7/covid-19-demografisk-beskrivning-bekraftade-covid-19-fall.pdf

      8. Osmo Soi­nin­vaa­ra:
        Ruot­sis­sa on esi­mer­kik­si 300 000 suo­ma­lais­ta maa­han­muut­ta­jaa, joi­den­kes­kuu­des­sa kuol­lei­suus on ollut suurta.

        Heis­tä suu­ri osa muut­ti sin­ne töi­hin jo 60- ja 70-luvuil­la, kun asu­tus­ti­lat tyh­je­ni­vät Poh­jois- ja Itä-Suo­mes­sa. Hen­gis­sä ole­vat ovat nyt pit­käs­ti yli kuuskymmentävuotiaita.

      9. Heis­tä suu­ri osa muut­ti sin­ne töi­hin jo 60- ja 70-luvuil­la, kun asu­tus­ti­lat tyh­je­ni­vät Poh­jois- ja Itä-Suo­mes­sa. Hen­gis­sä ole­vat ovat nyt pit­käs­ti yli kuuskymmentävuotiaita.

        Täs­sä ei ole kyse sii­tä, mik­si­mi­kin maa­han­muut­ta­ja­ryh­mä on Ruot­siin mut­ta­nut, vbaan esi­merk­ki sii­tä, että maa­han­muut­ta­jat nos­ta­vat Ruot­sin koronakuolleisuutta.

      10. Osmo Soi­nin­vaa­ra: Täs­sä ei ole kyse sii­tä, mik­si­mi­kin maa­han­muut­ta­ja­ryh­mä on Ruot­siin mut­ta­nut, vbaan esi­merk­ki sii­tä, että maa­han­muut­ta­jat nos­ta­vat Ruot­sin koronakuolleisuutta.

        Kom­men­ti­ni pont­ti oli, että mer­kit­tä­vä osa aikoi­naan Suo­mes­ta Ruot­siin muut­ta­neis­ta ovat nyt van­huk­sia, joten kor­kea kuol­lei­suus hei­dän kes­kuu­des­saan ei ole ihme. Se mik­si mai­nit­sin asu­tus­ti­lat jne. oli vain halu taus­toit­taa tuo­ta muut­to­lii­ket­tä, mil­lä ei todel­la­kaan ole mitään teke­mis­tä koro­nan kanssa.

      11. Tapio: Nor­jan ja Ruot­sin maa­han­muut­ta­jien kuol­lei­suuse­ro selit­tyy maa­han­muut­ta­jien ikä­ja­kau­man perus­teel­la. Nor­jaan­muut­ta­nee­to­vat oleel­li­ses­ti nuo­rem­pia, val­tao­sin v 2004 jäl­keen sin­ne töi­hin tulleita.

        Maa­han­muut­ta­jien ikä­ja­kau­ma on ehdot­to­mas­ti vai­kut­ta­va teki­jä, mut­ta sil­ti­kin se selit­tää minus­ta vain mur­to-osan Ruot­sin huo­mat­ta­vas­ta kuol­lei­suu­des­ta. Tou­ko­kuun 7:een men­nes­sä maa­han muut­ta­nei­den koko­nai­so­suus kuol­leis­ta oli vähän yli 20%. Täl­lä­kään kar­keal­la esti­maa­til­la Ruot­sin suu­rem­pi maa­han­muut­ta­jao­suus selit­tää vain noin 5% kuol­lei­suu­des­ta. Sel­keäs­ti mar­gi­naa­li­nen teki­jä riip­pu­mat­ta sii­tä mil­tä kan­nal­ta katsotaan.

  6. Kaik­kea voi suh­teut­taa. Vähäi­sen lii­kun­nan on arvioi­tu aiheut­ta­van noin 5 mil­joo­naa kuo­le­maa vuo­des­sa maailmanlaajuisesti:
    https://www.duodecimlehti.fi/duo12430

    Itseä­ni on epäi­lyt­tä­nyt kovas­ti lii­kun­ta­paik­ko­jen totaa­li­nen sul­ke­mi­nen koro­nan perus­teel­la. Onko lää­ke var­mas­ti vähem­män hai­tal­li­nen kaik­kien sul­ke­mis­ten osal­ta kuin sen anta­mi­sen seu­rauk­set? Oli­sin ymmär­tä­nyt tilo­jen mak­si­mi­käyt­tä­jä­mää­rien leik­kaa­mi­sen alas­päin, ja ymmär­rän myös jouk­kue- ja kon­tak­ti­la­je­ja kos­ke­via rajoi­tuk­sia, mut­ta en ymmär­rä sitä, että niin moni yksi­lö­lii­kun­taan­kin kes­kit­ty­vä lii­kun­ta­paik­ka on sul­jet­tu nyt koko­naan viran­omais­mää­räys­luon­tei­ses­ti annet­tu­jen viran­omais­oh­jei­den joh­dos­ta. Samoin huo­les­tut­taa myös aktii­vi­sem­man kou­lu­lii­kun­nan osin väliin jää­mi­nen. Mm. pyö­räi­ly ja käve­ly on vähen­ty­nyt, kun ihmi­set ovat enem­män vain koto­naan. Aika monel­la on pai­no läh­te­nyt rajoi­tus­ten aika­na nousuun. Lii­kun­nan vähe­ne­mi­ses­tä saat­taa seu­ra­ta vie­lä pit­kä­ai­kai­sia terveysvaikutuksia.

    1. Lii­kun­ta­paik­ko­jen sul­ke­mis­ta huo­mat­ta­vas­ti suu­rem­pi mer­ki­tys on var­mas­ti arki­lii­kun­nan vähe­ne­mi­sel­lä, kun ihmi­set ovat etä­töis­sä eivät­kä käve­le, pyö­räi­le jne. töihin.

      Täl­tä kan­nal­ta siis kan­nat­tai­si tule­vai­suu­des­sa var­mis­taa ihmis­ten ter­veyt­tä kiel­tä­mäl­lä hei­tä asu­mas­ta lii­an lähel­lä työ­paik­kaan­sa, ja teh­dä töis­sä käyn­nis­tä pakollista…

  7. Ver­tai­le­mal­la koko­nais­kuol­lei­suut­ta eri vuo­si­na samas­sa maas­sa ja saman maan koko­nais­kuol­lei­suu­teen vai­kut­ta­via osa­te­ki­jöi­tä, saa­daan näp­pä­räs­ti ero­tel­tua tapa­tur­ma­kuo­le­mat, sydän­kuo­le­mat, infek­tio­kuo­le­mat, jne. toi­sis­taan , ja voi­daan sel­keäs­ti näh­dä, onko koro­na nyt syr­jäyt­tä­nyt mui­ta kuo­lin­syi­tä. Näin­hän on epäil­ty, että koro­na ei oli­si vält­tä­mät­tä lisää­mäs­sä koko­nais­kuol­lei­suut­ta vaan syr­jäyt­täi­si mui­ta kuo­lin­syi­tä, kuten sydän­kuo­le­mia ja mui­ta infek­tio­sai­rauk­sia tilas­tois­sa. Eli koro­na oli­si uusi diag­noo­si, jol­la ei itse­näi­ses­ti oli­si koko­nais­kuol­lei­suut­ta lisää­vää vai­ku­tus­ta. Ja toi­saal­ta tuol­la ana­lyy­sil­lä näh­täi­siin, jos rajoi­tuk­set ovat vähen­tä­neet esim. tapa­tur­ma­kuo­le­mia. Kuol­lei­den ikä­ryh­miä tuli­si myös ver­tai­lut­taa saman maan sisäl­lä eri vuo­si­na täs­sä samas­sa ana­lyy­sis­sä. Kun tui­jo­te­taan vain yhden sai­rau­den lukuar­vo­ja ja kun sai­raa­lois­sa kes­ki­ty­tään ns. Tren­di­diag­nos­tiik­kaan, niin koko­nais­ku­va voi hämär­tyä. Saa­dak­sem­me tun­tee­ton­ta ja puo­lu­ee­ton­ta tie­toa, mei­dän oli­si saa­ta­va mai­nit­se­ma­ni tilas­to­tut­ki­muk­sen teh­tyä. Muu­toin eksym­me pahas­ti yhden uuden tau­ti­diag­noo­sin lukuar­vo­jen vietäväksi.

    1. Vil­le-Veik­ko Elo­maa:
      Ver­tai­le­mal­la koko­nais­kuol­lei­suut­ta eri vuo­si­na samas­sa maas­sa ja saman maan koko­nais­kuol­lei­suu­teen vai­kut­ta­via osa­te­ki­jöi­tä, saa­daan näp­pä­räs­ti ero­tel­tua tapa­tur­ma­kuo­le­mat, sydän­kuo­le­mat, infek­tio­kuo­le­mat, jne. toi­sis­taan , ja voi­daan sel­keäs­ti näh­dä, onko koro­na nyt syr­jäyt­tä­nyt mui­ta kuo­lin­syi­tä. Näin­hän on epäil­ty, että koro­na ei oli­si vält­tä­mät­tä lisää­mäs­sä koko­nais­kuol­lei­suut­ta vaan syr­jäyt­täi­si mui­ta kuo­lin­syi­tä, kuten sydän­kuo­le­mia ja mui­ta infek­tio­sai­rauk­sia tilas­tois­sa. Eli koro­na oli­si uusi diag­noo­si, jol­la ei itse­näi­ses­ti oli­si koko­nais­kuol­lei­suut­ta lisää­vää vai­ku­tus­ta. Ja toi­saal­ta tuol­la ana­lyy­sil­lä näh­täi­siin, jos rajoi­tuk­set ovat vähen­tä­neet esim. tapa­tur­ma­kuo­le­mia. Kuol­lei­den ikä­ryh­miä tuli­si myös ver­tai­lut­taa saman maan sisäl­lä eri vuo­si­na täs­sä samas­sa ana­lyy­sis­sä. Kun tui­jo­te­taan vain yhden sai­rau­den lukuar­vo­ja ja kun sai­raa­lois­sa kes­ki­ty­tään ns. Tren­di­diag­nos­tiik­kaan, niin koko­nais­ku­va voi hämär­tyä. Saa­dak­sem­me tun­tee­ton­ta ja puo­lu­ee­ton­ta tie­toa, mei­dän oli­si saa­ta­va mai­nit­se­ma­ni tilas­to­tut­ki­muk­sen teh­tyä. Muu­toin eksym­me pahas­ti yhden uuden tau­ti­diag­noo­sin lukuar­vo­jen vietäväksi.

      https://youtu.be/dXksF0erN_s

      Täs­sä vie­lä mie­len­kiin­toi­nen kat­saus Yhdys­val­lois­ta sii­tä miten koro­nan vai­ku­tus­ta voi­si ana­ly­soi­da. Uskoo sit­ten lop­pu­tu­lok­seen tai ei niin täs­sä perus­mal­li käy­dä aina­kin Suo­mes­sa ja Ruot­sis­sa ja mik­sei muu­al­la­kin koko­nais­kuol­lei­suus­da­taa kriit­ti­ses­ti ver­tail­len läpi. Itsel­lä­ni ei ole täl­läi­seen ana­ly­tiik­kaan aikaa saa­tik­ka kyky­jä, mut­ta var­mas­ti oli­si aiheel­lis­ta teh­dä tämän tyyp­pi­nen tut­kiel­ma näin­kin jär­kyt­tä­väs­ti resurs­se­ja käyt­tä­väs­tä epi­de­mias­ta. Toi­vot­ta­vas­ti saa­tai­siin kriit­ti­ses­ti ana­ly­soi­tua, mitä nyt ollaan oikeas­ti teke­mäs­sä. Jos kuun­nel­laan yksit­täis­tä teho-osas­ton lää­kä­riä, yksit­täi­siä poti­lai­ta, yksit­täis­tä viro­lo­gia tai infek­tio­lää­kä­riä niin saa­daan var­ma bias, kapea näkö­kul­ma. Täl­lai­nen laa­ja kat­saus oli­si nyt ajan­koh­tai­nen ja avai­si toi­vot­ta­vas­ti mei­dän kaik­kien sil­mät koko­nais­ku­val­le eli sil­le, mikä on koro­nan aito vai­ku­tus. Olem­me­ko nyt anta­neet nor­maa­lil­le kausi­kuo­le­mal­le vain uuden nimen? Tai onko tämä uusi infek­tio vain syr­jäyt­tä­nyt jon­kun toi­sen kuo­lin­syyn ja ehkä aikais­ta­nut jon­kun yksi­lön kuo­le­maa muu­ta­mil­la kuu­kausil­la. Nämä vas­tauk­set ovat elin­tär­kei­tä nyt kun olem­me romut­ta­mas­sa kan­sa­kun­tien ja tule­vien suku­pol­vien talou­den. Kan­sa­lai­sil­la on oikeus saa­da tie­tää min­kä var­jol­la raho­jam­me nyt käy­te­tään ja oikeuk­siam­me rajoitetaan.

      1. Vil­le-Veik­ko Elo­maa: https://youtu.be/dXksF0erN_s

        Täs­sä vie­lä mie­len­kiin­toi­nen kat­saus Yhdys­val­lois­ta sii­tä miten koro­nan vai­ku­tus­ta voi­si ana­ly­soi­da. Uskoo sit­ten lop­pu­tu­lok­seen tai ei niin täs­sä perus­mal­li käy­dä aina­kin Suo­mes­sa ja Ruot­sis­sa ja mik­sei muu­al­la­kin koko­nais­kuol­lei­suus­da­taa kriit­ti­ses­ti ver­tail­len läpi. Itsel­lä­ni ei ole täl­läi­seen ana­ly­tiik­kaan aikaa saa­tik­ka kyky­jä, mut­ta var­mas­ti oli­si aiheel­lis­ta teh­dä tämän tyyp­pi­nen tut­kiel­ma näin­kin jär­kyt­tä­väs­ti resurs­se­ja käyt­tä­väs­tä epi­de­mias­ta. Toi­vot­ta­vas­ti saa­tai­siin kriit­ti­ses­ti ana­ly­soi­tua, mitä nyt ollaan oikeas­ti teke­mäs­sä. Jos kuun­nel­laan yksit­täis­tä teho-osas­ton lää­kä­riä, yksit­täi­siä poti­lai­ta, yksit­täis­tä viro­lo­gia tai infek­tio­lää­kä­riä niin saa­daan var­ma bias, kapea näkö­kul­ma. Täl­lai­nen laa­ja kat­saus oli­si nyt ajan­koh­tai­nen ja avai­si toi­vot­ta­vas­ti mei­dän kaik­kien sil­mät koko­nais­ku­val­le eli sil­le, mikä on koro­nan aito vai­ku­tus. Olem­me­ko nyt anta­neet nor­maa­lil­le kausi­kuo­le­mal­le vain uuden nimen? Tai onko tämä uusi infek­tio vain syr­jäyt­tä­nyt jon­kun toi­sen kuo­lin­syyn ja ehkä aikais­ta­nut jon­kun yksi­lön kuo­le­maa muu­ta­mil­la kuu­kausil­la. Nämä vas­tauk­set ovat elin­tär­kei­tä nyt kun olem­me romut­ta­mas­sa kan­sa­kun­tien ja tule­vien suku­pol­vien talou­den. Kan­sa­lai­sil­la on oikeus saa­da tie­tää min­kä var­jol­la raho­jam­me nyt käy­te­tään ja oikeuk­siam­me rajoitetaan.

        Koko­nais­kuol­lei­suus ei näy­tä aina­kaan lisään­ty­vän Suo­mes­sa v. 2020. Koro­na­kuo­le­mia ole­tet­ta­vis­sa taso 500/vuosi, mikä ei juu­ri pal­joa yli­tä v. 2018 influens­sa­kuo­le­mien tasoa. Vas­taa­vas­ti ehkä tapa­tur­mai­set kule­mat hie­man vähen­ty­neet. Vuo­des­sa kuo­lee nor­maa­lis­ti noin 1% väes­tös­tä eli noin 55000–60000 hen­keä. Koro­na­kuo­le­mat oli­si­vat siis noin tasoa 1% kai­kis­ta v. 2020 kuolemantapauksista. 

        Monis­ta mais­ta on vähän huo­nom­min saa­ta­vis­sa tie­toa kuin Suo­mes­ta. Suo­mi on kai­ken­lais­ten tilas­to­jen ja rekis­te­rien luvat­tu maa, jos­sa voi­daan teh­dä monen­lais­ta tilas­to­tut­ki­mus­ta. Eräis­sä mais­sa, esim Sak­sa ja USA ?, ei ole kun­nol­lis­ta väestörekisteriä.

  8. Ymmär­sin­kö oikein, että et enää tai­da niin vah­vas­ti kan­nat­taa aikai­sem­min esit­tä­mää­si immu­ni­teet­ti­nä­kö­kul­maa esi­mer­kik­si Tuk­hol­mas­sa? Aina­kaan et esit­tä­nyt yhtään joh­to­pää­tös­tä asias­ta. Ja olen­nai­nen lisä­ky­sy­mys: Jos käyt­täy­ty­mis­muu­tos­ten selit­tä­mät ilmiöt pois­te­taan datas­ta, kuin­ka pal­jon immu­ni­tee­til­le jää selitettävää?

    1. Tähän tar­vit­tai­sin pal­jon yksi­tyis­koh­tai­sem­paa dataa kuin minul­la on käy­tet­tä­vis­sä. Koko­nais­tar­tun­ta­mää­ris­tä sitä ei voi selvittää.

  9. Tuo­hon Nykin vas­ta-aine­tes­tien tulok­seen (eli että 25% asuk­kais­ta sai­ras­ta­nut) oli­si kai­van­nut läh­det­tä. Kuu­los­taa lii­oi­tel­lul­ta, mut­ta voi­han se olla.

  10. Ter­veys­hait­to­ja arvioi­daan nykyi­sin usein tau­ti­taak­ka (bur­den of disea­se) avul­la. Se on lyhyesti:
    mene­te­tyt elin­vuo­det +sai­rausai­ka X vai­keu­as­te­ker­roin. Covid-19 ei ehkä täl­lä mit­ta­ril­la ole kui­ten­kaan niin paha kuin aja­tel­laan. Kuol­lei­den kes­ki-ikä on tie­tääk­se­ni 84 vuot­ta, eli ei lyhen­nä eli­ni­kää , Ja useim­mil­la pysy­vät hai­tat puut­tu­vat tai ovat vähäiset.

    Polion koh­dal­la oli 1950-luvul­la vähän toi­sin. Sai­raus jät­ti nime­no­maan lap­siin pysy­viä haittoja

    1. Asias­ta on teh­ty usei­ta tut­ki­muk­sia, jois­sa mene­tet­ty­jen elin­vuo­sien mää­rä per koro­na­kuo­le­ma aset­tuu noin haa­ru­kal­le 11–13 vuotta.

      Täs­sä yksi:

      https://www.news-medical.net/news/20201021/More-than-25-million-person-years-of-life-lost-in-US-due-to-COVID-19.aspx

      Tuo “kuol­lei­den kes­ki-ikä on tie­tääk­se­ni 84 vuot­ta, eli ei lyhen­nä eli­ni­kää” osoit­taa ymmär­tä­mät­tö­myyt­tä eli­ni­kä­ti­las­to­jen perus­teis­ta: kuol­lei­den kes­ki-ikä on toki tuo­ta luok­kaa ja samoin suo­ma­lai­sen vas­ta­syn­ty­neen elin­aja­no­do­te on kyl­lä myös­kin samaa luok­kaa, mut­ta suo­ma­lai­sen 85-vuo­ti­aan elin­aja­no­do­te kui­ten­kin on noin 6 vuot­ta lisää. (Ks. https://www.stat.fi/til/ksyyt/2003/ksyyt_2003_2004-11–02_tau_001.html )

      Lisäk­si on tie­tys­ti syy­tä ymmär­tää, että vaik­ka suu­rin osa kuol­leis­ta on van­ho­ja, niin jakau­ma ei ole sym­met­ri­nen. Jou­kos­sa on myös­kin nuo­rem­pia, jot­ka menet­tä­vät kym­me­niä vuo­sia elinaikaa.

      1. Tämä mene­tet­ty­jen elin­vuo­sien mää­rä vaih­te­lee mait­tain. Suo­mes­sa puo­let on kuol­lut hoi­va­ko­deis­sa ja hoi­va­ko­deis­sa vie­te­tään kes­ki­mää­rin kak­si vuot­ta, joten tämän jukon osal­ta on mene­tet­ty kes­ki­mää­rin vuosi.

      2. Osmo Soi­nin­vaa­ra:
        Tämä mene­tet­ty­jen elin­vuo­sien mää­rä vaih­te­lee mait­tain. Suo­mes­sa puo­let on kuol­lut hoi­va­ko­deis­sa ja hoi­va­ko­deis­sa vie­te­tään kes­ki­mää­rin kak­si vuot­ta, joten tämän jukon osal­ta on mene­tet­ty kes­ki­mää­rin vuosi.

        Onko tämä ikä­va­kioi­tu kuolleisuus/menetetyt hyvät vuo­det täs­sä tapauk­ses­sa rele­vant­ti ongelmanasettelu?
        Useis­sa mais­sa, jois­sa on koh­tuul­li­sen luo­tet­ta­va media, ter­vey­den­huol­to on koro­nan takia yli­kuor­mit­tu­nut, pai­kal­li­ses­ti jopa romah­ta­mas­sa. Tämä aiheut­taa ongel­mia taa­tus­ti myös muil­le kuin koro­nan ris­ki­ryh­mä­läi­sil­le. Ongel­mat vain tule­vat ilme­ne­mään tule­vi­na vuosina.
        Sopii­ko tau­ti­taak­ka-aja­tus nykyi­seen tilanteeseen?

      3. Onko tämä ikä­va­kioi­tu kuolleisuus/menetetyt hyvät vuo­det täs­sä tapauk­ses­sa rele­vant­ti ongelmanasettelu?
        Useis­sa mais­sa, jois­sa on koh­tuul­li­sen luo­tet­ta­va media, ter­vey­den­huol­to on koro­nan takia yli­kuor­mit­tu­nut, pai­kal­li­ses­ti jopa romahtamassa.

        Juu­ri tämän takia kan­nat­taa seu­ra­ta koko­nais­kuol­lei­suut­ta euromomo:n sivuil­ta. Suo­mes­sa ei ole mitään tilas­toois­ta havait­ta­vaa yli­kuol­lei­suut­ta, Englan­nis­sa aas aivan valtavasti.

      4. Pek­ka Tai­pa­le: Tuo ”kuol­lei­den kes­ki-ikä on tie­tääk­se­ni 84 vuot­ta, eli ei lyhen­nä eli­ni­kää” osoit­taa ymmär­tä­mät­tö­myyt­tä eli­ni­kä­ti­las­to­jen perus­teis­ta: kuol­lei­den kes­ki-ikä on toki tuo­ta luok­kaa ja samoin suo­ma­lai­sen vas­ta­syn­ty­neen elin­aja­no­do­te on kyl­lä myös­kin samaa luok­kaa, mut­ta suo­ma­lai­sen 85-vuo­ti­aan elin­aja­no­do­te kui­ten­kin on noin 6 vuot­ta lisää. (Ks. https://www.stat.fi/til/ksyyt/2003/ksyyt_2003_2004-11–02_tau_001.html )

        Käsit­tääk­se­ni kyl­lä yleen­sä tau­ti­taak­ka esim keuh­ko­syö­vän koh­dal­la las­ke­taan seuraavasti:
        eli­niän lyhe­ne­mi­nen ver­rat­tu­na väes­tön kes­ki­mää­räi­seen eli­ni­kään ( noin 6 vuot­ta lyhyem­pi) +jäl­jel­lä­ole­va eli­ni­kä sai­raa­na (2,9 vuot­ta) x ker­roin (disa­bi­li­ty ker­roin 0–1).

        Jos koro­nan koh­dal­la käy­te­tään odo­tet­ta­vis­sa ole­vaa eli­ni­kää 84 vuo­ti­aa­na, niin sil­loin pitäi­si ottaa koro­nan ohel­la huo­mioon myös muut sai­rau­det jot­ka voi­vat näin van­hal­la lyhen­tää eli­ni­kää. Kaik­kea ei voi sälyt­tää koro­nal­le, kos­ka näin van­ha saa hel­pos­ti jon­kun muun sai­rau­den, esim syö­vän. Ihmi­nen kuo­lee yleen­sä vain yhteen sairauteen.

      5. Count­ry­boy:Jos koro­nan koh­dal­la käy­te­tään odo­tet­ta­vis­sa ole­vaa eli­ni­kää 84 vuo­ti­aa­na, niin sil­loin pitäi­si ottaa koro­nan ohel­la huo­mioon myös muut sai­rau­det jot­ka voi­vat näin van­hal­la lyhen­tää eli­ni­kää. Kaik­kea ei voi sälyt­tää koro­nal­le, kos­ka näin van­ha saa hel­pos­ti jon­kun muun sai­rau­den, esim syö­vän. Ihmi­nen kuo­lee yleen­sä vain yhteen sairauteen. 

        Eli­nia­ja­no­do­te ei nimes­tään huo­li­mat­ta ker­ro odo­tet­ta­vis­sa ole­vaa elin­ai­kaa eikä toden­nä­köis­tä kuo­lin­het­keä, vaan se on puh­taas­ti nykyi­sen kuol­lei­suu­den mit­ta­ri. Ote­taan ikä­luo­kat aloi­tusiäs­tä van­hem­piin päin, ker­ro­taan joka ikä­luo­kan hen­kiin­jää­nei­den osuus (1 mii­nus kuol­lei­suus) kes­ke­nään kun­nes tulo on olle 0,5. Jos vaik­ka­pa puo­let lap­sis­ta kuo­lee alle 5‑vuotiaana ja loput elä­vät 70-vuo­tiaik­si, niin vas­ta­syn­ty­nei­den eli­niän odo­te on alle 5 vuot­ta. Eli­niän odo­te on sii­tä hyvä mit­ta­ri, että sii­hen eivät vai­ku­ta ikä­luok­kien koot tai tie­ty­ni­käis­ten muut­to­lii­ke, kuol­lei­suus on mää­ri­tel­män mukaan ikä­va­kioi­tu ja se ottaa huo­mioon kaik­ki kuo­lin­syyt vau­vaiän ripu­lis­ta alkaen.

        Eli­niä­no­dot­teen nimi joh­taa kyl­lä har­haan, on odo­tet­ta­vis­sa että ihmi­set elä­vät huo­mat­ta­vas­ti pidem­pään kuin hei­dän eli­niä­no­dot­teen­sa, kos­ka eli­niä­no­dot­tee­seen vai­kut­taa kaik­kien hei­tä van­hem­pien ikä­luok­kien kuol­lei­suus. Eli­niä­no­do­te oli­si ehkä parem­pi nime­tä vähem­män har­haan­joh­ta­vas­tii, esim. nyky­kuol­lei­suu­den keskitulo.

        Tuo tau­ti­taa­kan mää­rit­te­ly näyt­tää kyl­lä koko lal­la hihas­ta tai hatus­ta vetäis­tyl­tä, voi­sit­ko ker­toa miten sen eri muut­tu­jat on määritelty?

      6. Pek­ka Pes­si: Eli­nia­ja­no­do­te ei nimes­tään huo­li­mat­ta ker­ro odo­tet­ta­vis­sa ole­vaa elin­ai­kaa eikä toden­nä­köis­tä kuo­lin­het­keä, vaan se on puh­taas­ti nykyi­sen kuol­lei­suu­den mit­ta­ri. Ote­taan ikä­luo­kat aloi­tusiäs­tä van­hem­piin päin, ker­ro­taan joka ikä­luo­kan hen­kiin­jää­nei­den osuus (1 mii­nus kuol­lei­suus) kes­ke­nään kun­nes tulo on olle 0,5. Jos vaik­ka­pa puo­let lap­sis­ta kuo­lee alle 5‑vuotiaana ja loput elä­vät 70-vuo­tiaik­si, niin vas­ta­syn­ty­nei­den eli­niän odo­te on alle 5 vuot­ta. Eli­niän odo­te on sii­tä hyvä mit­ta­ri, että­sii­hen eivät vai­ku­ta ikä­luok­kien koot tai tie­ty­ni­käis­ten muut­to­lii­ke, kuol­lei­suus on mää­ri­tel­män mukaan ikä­va­kioi­tu ja se ottaa huo­mioon kaik­ki kuo­lin­syyt vau­vaiän ripu­lis­ta alkaen.

        Eli­niä­no­dot­teen nimi joh­taa kyl­lä har­haan, on odo­tet­ta­vis­sa että ihmi­set elä­vät huo­mat­ta­vas­ti pidem­pään kuin hei­dän eli­niä­no­dot­teen­sa, kos­ka eli­niä­no­dot­tee­seen vai­kut­taa kaik­kien hei­tä van­hem­pien ikä­luok­kien kuol­lei­suus. Eli­niä­no­do­te oli­si ehkä parem­pi nime­tä vähem­män har­haan­joh­ta­vas­tii, esim. nyky­kuol­lei­suu­den keskitulo.

        Tuo tau­ti­taa­kan mää­rit­te­ly näyt­tää kyl­lä koko lal­la hihas­ta tai hatus­ta vetäis­tyl­tä, voi­sit­ko ker­toa miten sen eri muut­tu­jat on määritelty?

        Alun­pe­rin tau­ti­taak­ka (bur­den of disea­se) ja DALY (disea­se adjus­ted life years) lie­ne­vät peräi­sin WHO:n hank­keis­ta, joil­la on pyrit­ty arvioi­maan eri tau­tien ja ympä­ris­tö­te­ki­jöi­den mer­ki­tys­tä kan­san­ter­vey­den kan­nal­ta. Monet val­tiot ja tut­ki­mus­lai­tok­set maa­il­man­laa­jui­ses­ti käyt­tä­vät sitä. Ei siis ihan hatus­ta vetäis­ty. Itse ole työ­ura­ni aika­na käyt­tä­nyt sitä mm. työ­pe­räis­ten sai­rauk­sien kan­san­ter­vey­del­li­sen mer­ki­tyk­sen arvioin­tiin. Mää­ri­tel­mät löy­ty­vät vaik­ka täs­tä ja googlai­le lisää jos haluat pereh­tyä tarkemmin.

        https://ourworldindata.org/burden-of-disease

        DALY las­ken­nas­sa arvioi­daan nime­no­maan ennen­ai­kai­sen kuo­le­man (pre­ma­tu­re death)aiheuttia mene­tet­ty­jä elin­vuo­sia. Oman käsi­tyk­se­ni mukaan ei siis voi­da las­kea, että 84 vuo­ti­aan kuo­le­ma oli­si ennen­ai­kai­nen, vaik­ka 84 vuo­ti­aan odo­tet­ta­vis­sa ole­va jäl­jel­lä ole­va eli­ni­kä oli­si 6 vuot­ta (vrt kom­ment­ti­ni Pek­ka Tai­pa­leel­le). Sen sijaan jos 64 vuo­tias mies kuo­lee koro­naan mene­te­tyt elin vuo­det ovat suun­nil­leen 78 (mies­ten kes­ki­mää­räi­nen elinikä9 ‑64=14 vuot­ta. Toi­vot­ta­vas­ti tämä sel­ven­si asi­aa. bur­den of disea­se ja daly ovat siis kan­san­ter­veys­tie­tei­li­jöi­den työ­ka­lu­ja, joil­la pyri­tään arvioi­maan eri sai­rauk­sien ja ympä­ris­tö­te­ki­jöi­den merkitystä.

      7. Pek­ka Tai­pa­le:
        Asias­ta on teh­ty usei­ta tut­ki­muk­sia, jois­sa mene­tet­ty­jen elin­vuo­sien mää­rä per koro­na­kuo­le­ma aset­tuu noin haa­ru­kal­le 11–13 vuotta.

        Täs­sä yksi:

        https://www.news-medical.net/news/20201021/More-than-25-million-person-years-of-life-lost-in-US-due-to-COVID-19.aspx

        Tuo ”kuol­lei­den kes­ki-ikä on tie­tääk­se­ni 84 vuot­ta, eli ei lyhen­nä eli­ni­kää” osoit­taa ymmär­tä­mät­tö­myyt­tä eli­ni­kä­ti­las­to­jen perus­teis­ta: kuol­lei­den kes­ki-ikä on toki tuo­ta luok­kaa ja samoin suo­ma­lai­sen vas­ta­syn­ty­neen elin­aja­no­do­te on kyl­lä myös­kin samaa luok­kaa, mut­ta suo­ma­lai­sen 85-vuo­ti­aan elin­aja­no­do­te kui­ten­kin on noin 6 vuot­ta lisää. (Ks. https://www.stat.fi/til/ksyyt/2003/ksyyt_2003_2004-11–02_tau_001.html )

        Lisäk­si on tie­tys­ti syy­tä ymmär­tää, että vaik­ka suu­rin osa kuol­leis­ta on van­ho­ja, niin jakau­ma ei ole sym­met­ri­nen. Jou­kos­sa on myös­kin nuo­rem­pia, jot­ka menet­tä­vät kym­me­niä vuo­sia elinaikaa.

        Kyl­lä olen ymmär­tä­nyt eli-ikä­ti­las­tot, mut­ta bur­den of disea­se mää­ri­tel­mä­hän on tämä (WHO):

        Bur­den of disea­se repre­sent the total num­ber of years lost to ill­ness, disa­bi­li­ty, or pre­ma­tu­re death wit­hin a given popu­la­tion. DALYs are calcu­la­ted by adding the num­ber of years of life lost to the num­ber of years lived with disa­bi­li­ty (YLDs) for a cer­tain disea­se or disorder.

        Jos käy­te­tään 84 vuo­ti­aal­le mene­tet­tyi­nä elin­vuo­si­na tätä mai­nit­se­maa­si 6 vuot­ta, se ei huo­mioi kil­pai­le­via kuo­lin­syi­tä. Kaik­kea ei voi sälyt­tää koro­nal­le, kos­ka näin van­ha kuo­lee hel­pos­ti johon­kin muu­hun sai­rau­teen kuin koro­naan (esim syö­pä). Mää­ri­tel­mäs­sä puhu­taan ennen­ai­kai­ses­ta kuo­le­mas­ta ja sitä ver­ra­taan yleen­sä väes­tön kes­ki­mää­räi­seen eli­ni­kään. Link­kaa­mas­sa­si ame­rik­ka­lai­ses­sa jutus­sa oli teh­ty jos­tain syys­tä toi­sin, mie­les­tä­ni logiikkavirhe.

      8. Count­ry­boy: Kyl­lä olen ymmär­tä­nyt eli-ikä­ti­las­tot, mut­ta bur­den of disea­se mää­ri­tel­mä­hän on tämä (WHO):

        Bur­den of disea­se repre­sent the total num­ber of years lost to ill­ness, disa­bi­li­ty, or pre­ma­tu­re death wit­hin a given popu­la­tion. DALYs are calcu­la­ted by adding the num­ber of years of life lost to the num­ber of years lived with disa­bi­li­ty (YLDs) for a cer­tain disea­se or disorder.

        Jos käy­te­tään 84 vuo­ti­aal­le mene­tet­tyi­nä elin­vuo­si­na tätä mai­nit­se­maa­si 6 vuot­ta, se ei huo­mioi kil­pai­le­via kuo­lin­syi­tä. Kaik­kea ei voi sälyt­tää koro­nal­le, kos­ka näin van­ha kuo­lee hel­pos­ti johon­kin muu­hun sai­rau­teen kuin koro­naan (esim syöpä).Määritelmässä puhu­taan ennen­ai­kai­ses­ta kuo­le­mas­ta ja sitä ver­ra­taan yleen­sä väes­tön kes­ki­mää­räi­seen eli­ni­kään. Link­kaa­mas­sa­si ame­rik­ka­lai­ses­sa jutus­sa oli teh­ty jos­tain syys­tä toi­sin, mie­les­tä­ni logiikkavirhe.

        Logiik­ka­vir­he on kyl­lä toi­sin­päin, se 6 vuot­ta sisäl­tää kaik­ki kuo­lin­syyt. Sen parem­paa tie­toa meil­lä ei ole. Ja kysees­sä on medi­aa­ni, kes­kiar­voa ei ole ker­rot­tu. Vinol­la jakau­mal­la kes­kiar­vo ei ole sama, täs­sä tapauk­ses­sa kes­kiar­vo on var­muu­del­la pie­nem­pi kuin 84. Medi­aa­nia ei joka tapauk­ses­sa tule käyt­tää keskiarvona.

        Aja­tuk­sel­la jon­ka mukaan koro­naan kuol­leet oli­si­vat kuol­leet pian muu­ten­kin ei ole kovin pal­jon fak­taa takanaan.

        Vakuut­ta­vin näke­mä­ni perus­te on se että kuo­le­mia on sat­tu­nut pal­jon hoi­to­ko­deis­sa. Se tie­to on kui­ten­kin arvo­ton jos ei tie­de­tä miten pal­jon hoi­to­ko­deis­sa on tar­tun­to­ja suh­tees­sa omil­laan asu­viin. Hoi­to­ko­din asuk­kaan on lähes mah­do­ton vai­kut­taa tar­tun­taan­sa kun taas omil­laan asu­va voi sen vält­tää helpommin.

        Intui­tii­vi­ses­ti kuu­los­taa todel­ta se aja­tus että koro­naan kuo­le­vat ovat heik­ko­kun­toi­sia jot­ka kuo­li­si­vat pian muu­ten­kin mut­ta intui­tio ilman fak­taa ei ole pal­jon­kaan arvoi­nen. Yhtä­lail­la intui­tio ker­too että koro­na­ra­joi­tuk­set tap­pa­vat talou­den kun kaik­ki saa­ta­vil­la ole­va fak­ta ker­too päinvastaista.

      9. Aja­tuk­sel­la jon­ka mukaan koro­naan kuol­leet oli­si­vat kuol­leet pian muu­ten­kin ei ole kovin pal­jon fak­taa takanaan.

        Koro­na­kuo­le­mis­ta puo­let on ollut van­hus­ten hoi­va­ko­deis­sa, jois­sa vie­te­tään kes­ki­mää­rin elä­män kak­si vii­meis­tä vuot­ta. Jos tar­tun­nat näi­den hoi­va­ko­tien sisäl­lä ovat olleet satun­nai­sia, yhtä kuol­lut­ta koden on mene­tet­ty yksi elinvuosi.

      10. Osmo Soi­nin­vaa­ra: Koro­na­kuo­le­mis­ta puo­let on ollut van­hus­ten hoi­va­ko­deis­sa, jois­sa vie­te­tään kes­ki­mää­rin elä­män kak­si vii­meis­tä vuot­ta. Jos tar­tun­nat näi­den hoi­va­ko­tien sisäl­lä ovat olleet satun­nai­sia, yhtä kuol­lut­ta koden on mene­tet­ty yksi elinvuosi.

        Kuo­le­miin tui­jot­ta­mi­nen on har­haan­joh­ta­vaa. Jos ter­vey­den­huol­lon kapa­si­teet­ti romah­taa, sii­tä on hait­taa muil­le­kin kuin senio­reil­le. UK:ssa tämä tilan­ne on lähellä.

      11. K.k.: Logiik­ka­vir­he on kyl­lä toi­sin­päin, se 6 vuot­ta sisäl­tää kaik­ki kuo­lin­syyt. Sen parem­paa tie­toa­meil­lä ei ole. Ja kysees­sä on medi­aa­ni, kes­kiar­voa ei ole ker­rot­tu. Vinol­la jakau­mal­la kes­kiar­vo ei ole sama, täs­sä tapauk­ses­sa kes­kiar­vo on var­muu­del­la pie­nem­pi kuin 84. Medi­aa­nia ei joka tapauk­ses­sa tule käyt­tää keskiarvona.

        Aja­tuk­sel­la jon­ka mukaan koro­naan kuol­leet oli­si­vat kuol­leet pian muu­ten­kin ei ole kovin pal­jon­fak­taa takanaan.

        Vakuut­ta­vin näke­mä­ni perus­te on se että kuo­le­mia on sat­tu­nut pal­jon hoi­to­ko­deis­sa. Se tie­to on kui­ten­kin arvo­ton jos ei tie­de­tä­mi­ten pal­jon hoi­to­ko­deis­sa on tar­tun­to­ja suh­tees­sa omil­laan asu­viin. Hoi­to­ko­din asuk­kaan on lähes mah­do­ton vai­kut­taa tar­tun­taan­sa kun taas omil­laan asu­va voi sen vält­tää helpommin.

        Intui­tii­vi­ses­ti kuu­los­taa todel­ta se aja­tus että koro­naan kuo­le­vat ovat heik­ko­kun­toi­sia jot­ka kuo­li­si­vat pian muu­ten­kin mut­ta intui­tio ilman fak­taa ei ole pal­jon­kaan arvoi­nen. Yhtä­lail­la intui­tio ker­too että koro­na­ra­joi­tuk­set tap­pa­vat talou­den kun kaik­ki saa­ta­vil­la ole­va fak­ta ker­too päinvastaista.

        Nyt olet ymmär­tä­nyt vää­rin point­ti­ni. Kyse oli bur­den of disea­se las­ken­nas­ta, jos­sa las­ke­taan tau­ti­taak­kaa ja tar­koi­te­taan ennen­nen­ai­kais­ta kuo­le­maa (pre­ma­tu­re death), sii­nä tulee usein ongel­mak­si ns kil­pai­le­vat kuo­lin­syyt. Yleen­sä on tapa­na ver­ra­ta väes­tön /populaation kes­ki-ikään. Tämä las­ken­ta ei sovi yksi­lö­ta­sol­le. Esi­mer­kik­si on ollut työ­ryh­mäs­sä, jos­sa yri­tet­ty las­kea tau­ti­taak­kaa eri­lai­sil­le ympä­ris­tö­al­tis­teil­le. Se osoit­tau­tui ongel­mal­li­sek­si juu­ri sen vuok­si, että meil­lä on lii­an vähän tie­to kil­pai­le­vis­ta kuo­lin­syis­tä. Tie­tys­ti tau­ti­taak­ka las­ke­taan ikä­ryh­mit­täin ja sum­ma­taan lopuk­si yhteen. Sil­loin jakau­man vinous ei haittaa.

        Kuo­lin­syyt­kin ovat usein tul­kin­nal­li­sia. Kuu­lin eilen että eräään tun­te­ma­ni espan­ja­lai­sen 86-vuo­tias isä oli kuol­lut koro­naan, mut­ta hänel­lä oli ennes­tään paha keuh­koah­tau­ma­ta­ti ja sokeus. Mikä oli pri­maa­ri kuo­lin­syy ? Oli­ko hän kuol­lut ilman keuh­koah­tau­ma­tau­tia, ehkä ei.

      12. Osmo Soi­nin­vaa­ra: Koro­na­kuo­le­mis­ta puo­let on ollut van­hus­ten hoi­va­ko­deis­sa, jois­sa vie­te­tään kes­ki­mää­rin elä­män kak­si vii­meis­tä vuot­ta. Jos tar­tun­nat näi­den hoi­va­ko­tien sisäl­lä ovat olleet satun­nai­sia, yhtä kuol­lut­ta koden on mene­tet­ty yksi elinvuosi.

        Tämä on tot­ta vain

        Count­ry­boy: Nyt olet ymmär­tä­nyt vää­rin point­ti­ni. Kyse oli bur­den of disea­se las­ken­nas­ta, jos­sa las­ke­taan tau­ti­taak­kaa ja tar­koi­te­taan ennen­nen­ai­kais­ta kuo­le­maa (pre­ma­tu­re death), sii­nä tulee usein ongel­mak­si ns kil­pai­le­vat kuo­lin­syyt. Yleen­sä on tapa­na ver­ra­ta väes­tön /populaation kes­ki-ikään. Tämä las­ken­ta ei sovi yksi­lö­ta­sol­le. Esi­mer­kik­si on ollut työ­ryh­mäs­sä, jos­sa yri­tet­ty las­kea­tau­ti­taak­kaa eri­lai­sil­le ympä­ris­tö­al­tis­teil­le. Se osoit­tau­tui ongel­mal­li­sek­si juu­ri sen vuok­si, että meil­lä on lii­an vähän tie­to kil­pai­le­vis­ta kuo­lin­syis­tä. Tie­tys­ti tau­ti­taak­ka las­ke­taan ikä­ryh­mit­täin ja sum­ma­taan lopuk­si yhteen. Sil­loin jakau­man vinous ei haittaa.

        Kuo­lin­syyt­kin ovat usein tul­kin­nal­li­sia. Kuu­lin eilen että eräään tun­te­ma­ni espan­ja­lai­sen86-vuo­tias isä oli kuol­lut koro­naan, mut­ta hänel­lä oli ennes­tään paha keuh­koah­tau­ma­ta­ti ja sokeus. Mikä oli pri­maa­ri kuo­lin­syy ? Oli­ko hän kuol­lut ilman keuh­koah­tau­ma­tau­tia, ehkä ei.

        Nämä väit­teet ovat tot­ta sil­loin, kun etsi­tyn ilmiön efek­ti­ko­ko on pie­ni ja mikä tahan­sa muu efek­til­tään pie­ni ilmiö voi­si yhtä hyvin selit­tää havai­tun datan. Koro­na on kui­ten­kin efek­til­tään niin iso, että kil­pai­le­via seli­tyk­siä ei näh­däk­se­ni ole aina­kaan kehit­ty­neis­sä maissa.

  11. Minun on joten­kin vai­kea ymmär­tää tätä keskustelua.

    Vii­den­nes maa­il­man väes­tös­tä on valin­nut tau­din tuhah­dut­ta­mi­sen joten sen hyö­dyis­tä ja hai­tois­ta on run­saas­ti koke­muk­sia. Nyt voi­daan jo sanoa, alun skep­ti­syy­den jäl­keen, että sekä inhi­mil­li­sel­tä kan­nal­ta että puh­taas­ti talou­den kan­nal­ta tulok­set ovat hyviä. Vie­lä kevääl­lä tilan­net­ta saat­toi sanoa tila­päi­sek­si mut­ta nyt rokot­teen olles­sa näin lähel­lä tätä voi­ta­nee pitää loppusaldona,

    Päin­vas­tai­seen, täy­sin ilman rajoi­tuk­sia, ei ole yksi­kään maa jää­nyt vaik­ka yrit­tä­nei­tä on ollut. Vii­meis­tään hen­ki­lö­koh­tai­sel­la tasol­la ihmi­set ovat muut­ta­neet käy­tös­tään. Täs­tä on kak­si mah­dol­lis­ta joh­to­pää­tös­tä. Ensim­mäi­nen on että “emme tie­dä”. Siis jos jokin maa oli­si tätä stra­te­gi­aa lop­puun asti nou­dat­ta­nut niin ehkä se oli­si ollut kaik­kein paras mah­dol­li­nen. Toi­nen mah­dol­li­nen joh­to­pää­tös on että tämä stra­te­gia ei edes ollut kos­kaan mah­dol­li­nen. Vaik­ka laji­na ihmi­nen on vähin­tään elin­voi­mai­nen ja talou­den­kin kan­nal­ta van­ho­jen ihmis­ten kuo­le­mi­nen ei teo­rias­sa aiheu­ta talou­del­le hait­taa vaan hyö­tyä niin näyt­tää sil­tä että bio­lo­gian ja talou­den näkö­kul­mat eivät riitä.

    Ihme­tyt­tää mitä kuol­lei­suus­ti­las­toil­la voi­si todis­taa. Meil­lä­hän ei ole tukah­dut­ta­mi­sen ja rajoit­ta­mi­sen lisäk­si ver­tai­lu­kel­pois­ta aineis­toa mis­tään maas­ta. Kaik­ki toteu­tu­nut kuol­lei­suus on tau­din rajoit­ta­mi­sen oloista.

  12. Kevään kor­keil­la kuol­lei­suus­pro­sen­teil­la (jot­ka sit­tem­min on las­ke­nut) pys­tyi las­ke­maan (löy­tyy tääl­tä blo­gis­ta) että kor­kein­taan ~4 mil­joo­naa ihmis­tä kuo­li­si tau­tiin maa­il­man­laa­jui­ses­ti. Vuo­den­vaih­tees­sa kuol­lei­ta tulee ole­maan noin ~1,7, pelas­tet­tu on kor­kein­taan ~2,3 mil­joo­naa. Ante­li­aas­ti arvioi­tu­na maa­il­man­laa­jui­ses­ti pelas­tet­tu ~10 mil­joo­naa elinvuotta.

    Toi­ses­sa vaa­ka­ku­pis­sa on sit­ten toi­men­pi­tei­den vai­ku­tuk­set kuten se mitä tapah­tuu kun ~150 mil­joo­naa ihmis­tä lisää sysä­tään äärim­mäi­seen köy­hyy­teen *. Oxfam varoit­ti kesäl­lä vuo­den lop­puun men­nes­sä jopa 12 000 kuo­lee päi­vit­täin nälän­hä­tään **. Unicef omal­la arviol­la että alle 5 vuo­tiai­ta kuo­lee kuu­kau­des­sa 10 000 näl­kään ***. Rokot­tei­ta on jää­nyt mil­joo­nia ihmi­siä ympä­ri maa­il­maa tapah­tui Suo­mes­sa­kin****. Ja lisää sit­ten tähän hoi­to­va­jeen aiheut­ta­mat kuo­le­mat, lisään­ty­neet itse­mur­hat ja se fak­ta ettei yli­kuol­lei­suus mones­sa pai­kas­sa edes joh­du Koronasta *****

    En ymmär­rä miten voi tul­la muu­hun joh­to­pää­tök­seen kuin että “lää­ke on sai­raut­ta” pahem­pi. Pari kuu­kaut­ta “toi­men­pi­de­lää­ket­tä” aiheut­ti näke­myk­se­ni mukaan jo enem­män kär­si­mys­tä kuin virus oli­si pahim­mil­laan aiheuttanut.

    https://www.expressen.se/debatt/nu-pagar-den-storsta-masshysterin-nagonsin/

    *************************************
    * https://www.worldbank.org/en/news/press-release/2020/10/07/covid-19-to-add-as-many-as-150-million-extreme-poor-by-2021
    ** https://www.oxfam.org/en/research/hunger-virus-how-covid-19-fuelling-hunger-hungry-world
    *** https://www.unicef.org/press-releases/unicef-additional-67-million-children-under-5-could-suffer-wasting-year-due-covid-19
    **** https://www.hs.fi/kotimaa/art-2000006677464.html
    ***** https://www.bmj.com/content/369/bmj.m1931

    1. *-**** Sot­ket toi­siin­sa koro­nan aiheut­ta­mat ongel­mat ja koro­na­toi­mien aiheut­ta­mat ongel­mat. Ne ovat kui­ten­kin kak­si eri asi­aa. Jos haluat tie­tää koro­na­toi­mien kus­tan­nuk­set, sinun pitää ensik­si pois­taa mal­lis­ta koro­nan itsen­sä aiheut­ta­mat kus­tan­nuk­set. Suo­raan tämä ei toki ole help­poa, mut­ta hyvän esti­maa­tin saa­nee ver­tai­le­mal­la toi­siin­sa riit­tä­vän saman­kal­tai­sia mai­ta tai aluei­ta, kuten vaik­ka­pa Poh­jois­mai­ta. Voi­si­ko joku “Koro­na­toi­met aiheut­ta­vat isom­pia ongel­mia” ‑hypo­tee­sin puo­lus­ta­jis­ta edes jos­kus vai­vau­tua tes­taa­maan hypo­tee­se­jaan dataa vastaan?

      ***** Kur­so­ri­sen luke­mi­sen jäl­keen käy­tän­nös­sä sel­vää, että iso osa uuti­ses­sa mai­ni­tus­ta eros­ta joh­tuu tilas­toin­nin puut­teis­ta. Hypo­tee­si var­mis­tuu luke­mal­la saman Spie­gel­hal­te­rin teks­tiä syys­kuul­ta: samal­la alu­eel­la ja samas­sa datas­sa (vähin­tään) 84% lii­ka­kuo­le­mis­ta on suo­raan koro­nan aikaan­saan­nos­ta (+). Koro­na on erin­omai­ses­ti osoit­ta­nut, että maa­il­mas­sa usei­ta nimek­käi­tä tilas­to­tie­tei­li­jöi­tä jot­ka eivät kyke­ne esti­moi­maan yksin­ker­tai­sia­kaan epä­var­muus­te­ki­jöi­tä omis­sa tilas­tois­saan ja mal­leis­san. Minä kum­mas­te­lin aikai­sem­min sitä, kun eräs ennus­te­mal­le­ja työk­seen raken­ta­va kol­lee­ga­ni aina vään­si naa­maan­sa kun tilas­to­tie­tei­li­jöi­den tie­teel­li­siä mie­li­pi­tei­tä mai­nit­tiin perus­te­lu­na jol­le­kin teh­dyl­le toi­mel­le. Enää en kum­mas­te­le yhtään.

      + https://www.bmj.com/content/370/bmj.m3259

      1. Ihmi­set hys­te­rian loi ei koro­na, koro­na ilman hys­te­ri­aa ei oli­si mak­sa­nut enem­män kuin vuo­sit­tai­nen influenssa.

      2. MF:
        Ihmi­set hys­te­rian loi ei koro­na, koro­na ilman hys­te­ri­aa ei oli­si mak­sa­nut enem­män kuin vuo­sit­tai­nen influenssa.

        Help­poa­han noin on sanoa, jos ei väli­tä sii­tä miten väi­te ja todel­li­suus suh­tau­tu­vat toi­siin­sa. Mil­loin aloi­tat hypo­tee­sie­si tes­taa­mi­sen oike­aa dataa vas­taan? Poh­jois­mai­den tilas­to­kes­kuk­set ovat kerän­neet pal­jon erin­omais­ta dataa, jota on help­poa koo­ta ja käyttää.

      3. hc-empi­ris­ti: Help­poa­han noin on sanoa, jos ei väli­tä sii­tä miten väi­te ja todel­li­suus suh­tau­tu­vat toi­siin­sa. Mil­loin aloi­tat hypo­tee­sie­si tes­taa­mi­sen oike­aa dataa vas­taan? Poh­jois­mai­den tilas­to­kes­kuk­set ovat kerän­neet pal­jon erin­omais­ta dataa, jota on help­poa koo­ta ja käyttää.

        Nyt tai­dat unoh­taa peri­aa­te nume­ro 1 “Do no harm / Pri­mum non noce­re”. Todis­tus­taak­ka toi­men­pi­tei­den har­mit­to­muu­des­ta on niil­lä jot­ka nii­tä vaa­ti­vat. Ja todis­teet ja ris­kia­na­lyy­sit olta­va teh­ty ennen toi­meen­pi­tei­den otta­mis­ta käyttöön.

        Toi­sek­seen, minä link­ka­sin ole­mas­sa ole­vaan dataan ja tein ver­tai­lut. Ilmei­ses­ti kier­rät asian tai et myön­nä hai­tat. Muis­tut­taa lää­kä­riä joka esiin­tyi toi­men­pi­tei­den puo­lus­ta­ja­na väit­te­lys­sä. Hyväk­syi World Bank* arvion äärim­mäi­sen köy­hyy­den lisään­ty­mi­ses­tä toi­men­pi­tei­den joh­dos­ta. Joten­kin sil­ti pys­tyi vaan kehu­maan miten mon­ta tuhat­ta on pelas­tet­tu. Kuten vas­ta­väit­te­li­jäe­pi­de­mio­lo­git huo­maut­ti­vat hänel­lä on sel­keä blind spot, ei pys­ty­nyt reflek­toi­maan että pelas­tet­tu­ja ei ole edes tuhan­nes­osa sii­tä mää­räs­tä ihmi­siä jota pis­te­tään ran­koil­la koro­nan­vas­tai­sil­la toi­men­pi­teil­lä kärsimään. 

        Jos tätä sit­ten halu­taan kiis­tä ettei suo­men toi­mil­la ole vai­ku­tus­ta niin joko ei ymmär­rä että toi­men­pi­tei­den vai­ku­tuk­set ylet­tä­vät pit­käl­le rajo­jen ulko­puo­lel­le nykyi­ses­sä maa­il­mas­sa (kuten virus­kin) tai ei pidä kaik­kien elä­mä yhtä arvok­kaa­na kos­ka on niin halu­kas vaih­ta­maan tuhan­sia yhtä vastaan.

        Ja tuo on vaan yksi nega­tii­vi­sis­ta vai­ku­tuk­sis­ta (toki yksi pahimmista).
        Lisää näis­tä voit lukea https://collateralglobal.org/ mihin on kerät­ty jon­kun ver­ran tie­toa tie­teel­li­sis­tä tut­ki­muk­sis­ta näis­tä nega­tii­vi­sis­ta vaikutuksista.

      4. MF: Nyt tai­dat unoh­taa peri­aa­te nume­ro 1 ”Do no harm / Pri­mum non noce­re”. Todis­tus­taak­ka toi­men­pi­tei­den har­mit­to­muu­des­ta on niil­lä jot­ka nii­tä vaa­ti­vat. Ja todis­teet ja ris­kia­na­lyy­sit olta­va teh­ty ennen toi­meen­pi­tei­den otta­mis­ta käyttöön.

        Minä en vaa­di mitään toi­men­pi­tei­tä. Minul­le kel­paa mikä tahan­sa toi­men­pi­de, kun­han se on parem­pi kuin muut (sopi­vil­la pare­to-opti­maa­li­sil­la kri­tee­reil­lä). Minus­ta esi­mer­kik­si ihmis­hen­kien sääs­tä­mi­nen hin­nal­la mil­lä hyvän­sä ei ole hyvä stra­te­gia. Mut­ta mut­ta mut­ta. Tähän men­nes­sä rajoi­tus­toi­mien vas­tus­ta­jien argu­men­tit ovat pää­osin olleet joko pus­kas­ta huu­te­lua tai heik­ko­ta­sois­ta teko­syis­miä (*). Minus­ta tuo ei rii­tä. Minua ei hait­taa se mitä väi­te­tään vaan se, ettei väit­teel­le esi­te­tä empii­ri­siä todis­tei­ta sil­loin kun nii­tä on mah­dol­lis­ta esit­tää. Sinun osal­ta­si kai­pai­sin empii­ris­tä todis­tusai­nes­toa väit­teel­le­si sii­tä, että näi­den kus­tan­nus­ten aiheut­ta­jia ovat koro­na­toi­men­pi­teet eikä koro­na. Me tie­de­tään jo, että kus­tan­nuk­set ovat olleet kal­lii­ta riip­pu­mat­ta teh­ty­jen koro­na­toi­mien tasos­ta. Kaik­ki aikai­sem­min link­kaa­ma­si artik­ke­lit puhui­vat koro­nan aiheut­ta­mis­ta ongel­mis­ta yhdis­täen sekä itse koro­nan että koro­na­toi­mien kus­tan­nuk­set yhteen. Nyt oli­si hyvä aika erot­taa ne toi­sis­taan. On nimit­täin mah­dol­lis­ta, että olet oikeas­sa. Enää tar­vi­taan vain todisteet.

        * GMU Wor­king Paper https://dx.doi.org/10.2139/ssrn.3674138. Mei­dän alal­la menet­täi­si tut­ki­mus­ra­hoi­tuk­sen vuo­sik­si, jos mai­nit­si­si yhtä höt­töi­sen tut­kiel­man CV:ssään. Kan­nat­taa tse­ka­ta esim. PDF:n sivu 11. Se on aivan kar­me­aa kat­sot­ta­vaa viik­ko­kes­kiar­vois­tuk­si­neen, line­aa­ri­si­ne inter­po­laa­tioi­neen ja aal­lon alkua­jan­koh­dan ver­tai­lui­neen sil­loin kun vain yhdes­sä käy­räs­sä näkyy aal­to, var­si­kin kun kai­kis­ta Poh­jois­mais­ta löy­ty­vät hyvät päi­vä­koh­tai­set tilas­tot koro­na­kuol­lei­suu­des­ta ja inten­sii­vil­leot­ta­mi­sis­ta. Has­sua myös, että dry tin­der ‑osas­sa kye­tään ilman iro­nian häi­vää­kään väit­tä­mään yhtä aikaa, että 1) koro­na tuli Ruot­siin niin aikai­sin, ettei sil­le ehdit­ty teh­dä mitään, ja että 2) koro­na tuli viruk­sen pää­le­viä­mis­paik­kaan Tuk­hol­maan hyvin myö­hään. Sano­vat tii­vis­tel­mäs­sä, että dry tin­der kyke­nee selit­tä­mään 20–50% kuo­le­mis­ta. Minus­ta noin vapail­la kri­tee­reil­lä pitäi­si pys­tyä selit­tä­mään vähin­tään 150%.

      5. hc-empi­ris­ti: Sinun osal­ta­si kai­pai­sin empii­ris­tä todis­tusai­nes­toa väit­teel­le­si sii­tä, että näi­den kus­tan­nus­ten aiheut­ta­jia ovat koro­na­toi­men­pi­teet eikä koro­na. Me tie­de­tään jo, että kus­tan­nuk­set ovat olleet kal­lii­ta riip­pu­mat­ta teh­ty­jen koro­na­toi­mien tasos­ta. Kaik­ki aikai­sem­min link­kaa­ma­si artik­ke­lit puhui­vat koro­nan aiheut­ta­mis­ta ongel­mis­ta yhdis­täen sekä itse koro­nan että koro­na­toi­mien kus­tan­nuk­set yhteen. Nyt oli­si hyvä aika erot­taa ne toi­sis­taan. On nimit­täin mah­dol­lis­ta, että olet oikeas­sa. Enää tar­vi­taan vain todisteet.

        Voi­si­ko tätä poh­tia vaik­ka sii­tä näkö­kul­mas­ta, että virus on suu­rin ris­ki eläke‑, ei työi­käi­sel­le väes­töl­le. Suo­men­kin talou­den yhdek­si mer­kit­tä­väk­si ongel­mak­si on tun­nis­tet­tu eläk­keel­lä ole­van väes­tön suh­teel­li­sen osuu­den kas­va­mi­nen. Suo­mes­sa elä­ke­jär­jes­tel­män poh­ja on raken­net­tu aika­na, jol­loin eli­niä­no­do­te oli sel­väs­ti alhai­sem­pi, joten elä­ke-edut on mitoi­tet­tu eri tilan­teen mukaan. Elä­kei­käi­sen väes­tön­osan vähe­ne­mi­nen ei siis pitäi­si talou­del­li­ses­ta näkö­kul­mas­ta aja­tel­len olla ongel­ma. Moraa­li­nen kat­san­to­kan­ta on tie­ten­kin aivan eri asia ja jätän sen täs­sä nyt tie­toi­ses­ti huo­mioi­mat­ta. Rajoi­tus­toi­met vai­kut­ta­vat kui­ten­kin talou­del­li­ses­ti enem­män nii­hin suku­pol­viin, joil­la elin­vuo­sia on enem­män jäl­jel­lä, kos­ka rajoi­tus­toi­men­pi­tei­den vai­ku­tuk­set kom­pen­soi­daan velal­la. Kou­lu­tusin­ves­toin­tien tehoon vai­ku­te­taan myös, kos­ka ope­tus­ta vai­keu­te­taan. Muis­taak­se­ni jos­sain kom­men­tis­sa mai­nit­tiin myös sana “hys­te­ria”. Talous on ihmis­ten toi­min­taa, jota ohjaa­vat ihmis­ten tun­teet. Pelon val­las­sa ole­vat eivät ole talou­del­li­ses­ti tuot­ta­via ver­rat­tu­na nor­maa­li­ti­las­sa ole­viin. Pelon liet­son­taa on pidet­ty kui­ten­kin hyvä­nä asia­na, kos­ka on kat­sot­tu, että se saa ihmi­set nou­dat­ta­maan parem­min suo­si­tuk­sia ja rajoi­tuk­sia. Näin nekin, joi­den osal­ta meneh­ty­mi­sen ris­ki on käy­tän­nös­sä pie­ni, on saa­tu toi­mi­maan siten, että talou­del­li­nen vai­ku­tus on nega­tii­vi­nen, vaik­ka ris­kiin suh­teu­tet­tu­na se ei ehkä oli­si­kaan ollut vält­tä­mä­tön­tä. Empii­ri­ses­ti tämän asian toden­ta­mi­nen on kyl­lä hyvin vai­ke­aa. Perus­tai­sin oman arvio­ni kui­ten­kin tilas­toi­hin sii­tä, min­kä ikäi­siä tähän tau­tiin meneh­ty­neet ihmi­set pää­asias­sa ovat.

      6. Jaak­ko K: Voi­si­ko tätä poh­tia vaik­ka sii­tä näkö­kul­mas­ta, että virus on suu­rin ris­ki eläke‑, ei työi­käi­sel­le väestölle. 

        Tämän tyyp­pi­nen kva­li­ta­tii­vi­nen tar­kas­te­lu on hyvä läh­tö­koh­ta, kun­han sii­nä ote­taan huo­mioon kaik­ki olen­nai­set asi­aan liit­ty­vät sei­kat. Väes­tön ikä­ja­kau­ma ja koro­naan kuol­lei­den ikä­ja­kau­ma ovat ehdot­to­mas­ti olen­nai­sia para­met­re­ja. Pel­ko myös, mut­ta se pitää huo­mioi­da kah­del­ta kan­til­ta. Toi­nen on ulko­puo­lel­ta indusoi­tu pel­ko ja toi­nen sisä­syn­tyi­nen pel­ko. On nimit­täin aivan hyvin mah­dol­lis­ta, että tehok­kaas­ti indusoi­tu ja koh­dis­tet­tu pel­ko oli­si talou­del­le edul­li­sem­paa kuin pan­de­mian aiheut­ta­ma sisä­syn­tyi­nen pel­ko. Lisäk­si on huo­mioi­ta­va se, mil­lä taval­la epi­de­mia vai­kut­taa sai­raan­hoi­don ja teho­hoi­don saa­ta­vuu­teen eri rajoitustoimilla.

        Kvan­ti­ta­tii­vi­seen esti­moin­tiin on ole­mas­sa jo niin pal­jon dataa, ettei pel­kän kva­li­ta­tii­vi­sen ana­lyy­sin varaan tar­vit­se jää­dä. Esi­mer­kik­si puh­taan lais­sez-fai­re-poli­tii­kan vai­ku­tuk­set sai­raan­hoi­toon voi esti­moi­da sii­tä, min­kä­lai­sen rasi­tuk­sen Ruot­sin keväi­nen noin 5%:n altis­tu­mi­nen tuot­ti sai­raan­hoi­dol­le sekä käyt­tä­mäl­lä kes­tol­taan suh­teel­li­sen lyhyt­tä Pois­son-jakau­maa sisään­ot­to­jen mää­rää simu­loi­maan. Jos sai­raan­hoi­don rasi­tet­ta ja mah­dol­li­sia pul­lon­kau­lo­ja ei huo­moi, ei kyke­ne puhu­maan kuol­lei­den luku­mää­räs­tä tai ikä­ja­kau­mas­ta luotettavasti.

      7. hc-empi­ris­ti: Tämän tyyp­pi­nen kva­li­ta­tii­vi­nen tar­kas­te­lu on hyvä läh­tö­koh­ta, kun­han sii­nä ote­taan huo­mioon kaik­ki olen­nai­set asi­aan liit­ty­vät sei­kat. Väes­tön ikä­ja­kau­ma ja koro­naan kuol­lei­den ikä­ja­kau­ma ovat ehdot­to­mas­ti olen­nai­sia para­met­re­ja. Pel­ko myös, mut­ta se pitää huo­mioi­da kah­del­ta kan­til­ta. Toi­nen on ulko­puo­lel­ta indusoi­tu pel­ko ja toi­nen sisä­syn­tyi­nen pel­ko. On nimit­täin aivan hyvin mah­dol­lis­ta, että tehok­kaas­ti indusoi­tu ja koh­dis­tet­tu pel­ko oli­si talou­del­le edul­li­sem­paa kuin pan­de­mian aiheut­ta­ma sisä­syn­tyi­nen pel­ko. Lisäk­si on huo­mioi­ta­va se, mil­lä taval­la epi­de­mia vai­kut­taa sai­raan­hoi­don ja teho­hoi­don saa­ta­vuu­teen eri rajoitustoimilla.

        Kvan­ti­ta­tii­vi­seen esti­moin­tiin on ole­mas­sa jo niin pal­jon dataa, ettei pel­kän kva­li­ta­tii­vi­sen ana­lyy­sin varaan tar­vit­se jää­dä. Esi­mer­kik­si puh­taan lais­sez-fai­re-poli­tii­kan vai­ku­tuk­set sai­raan­hoi­toon voi esti­moi­da sii­tä, min­kä­lai­sen rasi­tuk­sen Ruot­sin keväi­nen noin 5%:n altis­tu­mi­nen tuot­ti sai­raan­hoi­dol­le sekä käyt­tä­mäl­lä kes­tol­taan suh­teel­li­sen lyhyt­tä Pois­son-jakau­maa sisään­ot­to­jen mää­rää simu­loi­maan. Jos sai­raan­hoi­don rasi­tet­ta ja mah­dol­li­sia pul­lon­kau­lo­ja ei huo­moi, ei kyke­ne puhu­maan kuol­lei­den luku­mää­räs­tä tai ikä­ja­kau­mas­ta luotettavasti.

        Var­maan­kin asia on kuten sanot, eli pelol­le on ole­mas­sa jokin opti­mi­ta­so, jon­ka voi­si teo­rias­sa saa­vut­taa parem­min koor­di­noi­dus­ti kuin luot­ta­mal­la luon­tai­seen reak­tioon. Käy­tän­nös­sä tai­taa olla perin vai­ke­aa osua koh­dil­leen, Suo­mes­sa on minun näh­däk­se­ni toi­mit­tu niin, että on pyrit­ty var­mis­ta­maan vähin­tään riit­tä­vä taso eli annos­tus on ollut rei­lu. Sai­raa­loi­den kuor­mi­tuk­ses­ta minul­la ei ole oikein kun­non käsi­tys­tä, kos­ka olen sil­tä osin tie­do­tus­vä­li­nei­den varas­sa. Ne taas ovat olleet muka­na pelon­liet­son­nas­sa kuta­kuin­kin koko tar­mol­laan. Ter­vey­den­huol­to­jär­jes­tel­män kuor­mit­tu­mi­nen on toki ris­ki, joka pitää huo­mioi­da. Ymmär­tääk­se­ni sekä Suo­mes­sa että Ruot­sis­sa poti­lai­ta ei ole koro­nan takia nyt enem­pää kuin kevääl­lä, mut­ta mui­ta poti­lai­ta kyl­lä­kin — mikä tie­ten­kin kuor­mit­taa vas­taa­vas­ti ja lisää arvioin­nin ja ennus­ta­mi­sen vaikeutta.

      8. Jaak­ko K: Ter­vey­den­huol­to­jär­jes­tel­män kuor­mit­tu­mi­nen on toki ris­ki, joka pitää huo­mioi­da. Ymmär­tääk­se­ni sekä Suo­mes­sa että Ruot­sis­sa poti­lai­ta ei ole koro­nan takia nyt enem­pää kuin kevääl­lä, mut­ta mui­ta poti­lai­ta kyl­lä­kin – mikä tie­ten­kin kuor­mit­taa vas­taa­vas­ti ja lisää arvioin­nin ja ennus­ta­mi­sen vaikeutta.

        THL:n jul­kai­se­miin tie­toi­hin perustuvanHS:n seu­ran­nan mukaan sai­raa­lois­sa on nyt sel­väs­ti enem­män koro­na­po­ti­lai­ta kuin kevääl­lä, teho­hoi­dos­sa kui­ten­kin aina­kin tois­tai­sek­si vähemmän.

  13. Osal­lis­tun­pa kes­kus­te­luun ker­to­mal­la tari­nan tosielämästä:

    15-vuo­tias tyt­tö sai koro­na­vi­ruk­sen samoin kuin hänen kak­si nuo­rem­paa sisa­rus­taan. Käsien pesu, ihmis­ten vält­te­ly ja mas­kit eivät olleet riit­tä­neet suo­jaa­maan viruk­sel­ta. 15-vuo­tias para­ni täy­sin, mut­ta hän sisa­ruk­sen­sa eivät. He jäi­vät hen­kiin, mut­ta inva­li­di­soi­tui­vat: oppi­mis­vai­keuk­sia, kes­kit­ty­mion­gel­mia, liik­ku­mi­son­gel­mia ja keuh­ko­jen vajaa­toi­min­taa. Heis­tä tuli työ­ky­vyt­tö­miä ja kuo­li­vat nuo­ri­na. Koro­na­vi­rus tuho­si kah­den ihmi­sen mah­dol­li­suu­det nor­maa­liin elämään.

    Tämä siis vuon­na ‑20, 1920. Kysees­sä oli espan­jan­tau­din nimel­lä tun­net­tu koro­na­vi­rus­pan­de­mia. Kun Covid19 näyt­tää aiheut­ta­van espan­jan­tau­din tavoin myös esi­mer­kik­si neu­ro­lo­gi­sia ongel­mia, niin pel­kän kuol­lei­suu­den seu­raa­mi­nen ei anna koko kuvaa viruk­sen ris­keis­tä ja seurauksista.

    1. Espan­jan­tau­ti ei tain­nut olla koro­na­vi­rus vaan A‑virus. Se oli hyvin saman­lai­nen kuin sikaifluens­sa vuon­na 2011, joka sekin tap­poi ihmi­siä, mut­ta rokot­teen ansios­ta ei kui­ten­kaan kovin pal­jon. Nuo­ril­le ihmi­sil­le influens­sa (rokot­ta­mat­to­ma­na) on vaa­ral­li­sem­pi, ikään­ty­neil­le toi­sin päin.

      1. Osmo Soi­nin­vaa­ra:
        Espan­jan­tau­ti ei tain­nut olla koro­na­vi­rus vaan A‑virus. Se oli hyvin saman­lai­nen kuin sikaifluens­sa vuon­na 2011, joka sekin tap­poi ihmi­siä, mut­ta rokot­teen ansios­ta ei kui­ten­kaan kovin pal­jon. Nuo­ril­le ihmi­sil­le influens­sa (rokot­ta­mat­to­ma­na) on vaa­ral­li­sem­pi, ikään­ty­neil­le toi­sin päin.

        Mut­ta mik­si sit­ten Puo­las­sa , jos­sa ei teh­ty jouk­ko­ro­ko­tuk­sia, ei kuol­lei­suus ollut sen suu­rem­pi kuin Poh­jois­mais­sa ? Sikainfluens­san kuol­lei­suut­ta lii­oi­tel­tiin vah­vas­ti tut­tu­jen ennus­ta­jien toi­mes­ta alus­ta asti, Neil Fer­guson tii­mei­neen ennus­ti jopa 5% kuolleisuutta. 

        Sil­loi­nen Puo­la­han oli kuin vii­me keväi­nen Ruot­si, joka kul­ki vas­ta­vir­taan torjunnassa.

  14. Tau­lu­kos­sa “Koro­na­kuo­le­mia mil­joo­naa…” sai­si olla muu­ta­ma sara­ke enemmän:

    Asu­kas­ti­heys, jokin ikä­ra­ken­teen kuvaus ja jlki­sen lii­ke­neen mat­ko­jen määrä/vrk

  15. Miten olet yhden­mu­kais­ta­nut läh­tö­ti­las­tot? Tun­ne­tus­ti kuo­lin­syyn mer­kit­se­mi­nen vaih­te­lee mait­tain mer­kit­tä­väs­ti. Kuo­li koro­naan, kuo­li sydän­koh­tauk­seen koro­naa sai­ras­taes­saan tai kuo­li polii­si­vä­ki­val­lan seu­rauk­se­na koro­naa sai­ras­taes­saan? Mit­kä tapauk­set näis­tä ovat “koro­na­kuo­le­mia”?

  16. Minä oli­sin kiin­nos­tu­nut tie­tä­mään kuin­ka suu­ri osa par­hail­laan tapah­tu­vas­ta tar­tun­ta­mää­rien kas­vus­ta liit­tyy tes­tauk­sen lisään­ty­mi­seen. Jos tekee enem­män tes­te­jä saa myös enem­män tuloksia.

    1. ute­lias­tol­lo:
      Minä oli­sin kiin­nos­tu­nut tie­tä­mään kuin­ka suu­ri osa par­hail­laan tapah­tu­vas­ta tar­tun­ta­mää­rien kas­vus­ta liit­tyy tes­tauk­sen lisään­ty­mi­seen. Jos tekee enem­män tes­te­jä saa myös enem­män tuloksia.

      Osas­to­hoi­dos­sa ole­vien koro­na­po­ti­lai­den mää­rä on syk­syn mit­taan kas­va­nut, joten taus­tal­la on var­mas­ti muu­ta­kin kuin pelk­kä tes­tauk­sen lisään­ty­mi­nen. Se on tie­tys­ti tot­ta, että jos ei tee tes­te­jä, ei saa testituloksiakaan.

      1. THL:n nyky­ään rapor­toi­ma sai­raa­la­hoi­dos­sa ole­vien mää­rä ei ole ver­ran­nol­li­nen kevään lukui­hin. Pari viik­koa sit­ten THL muut­ti vähin äänin rapor­toin­ti­aan, aiem­min osas­to­hoi­don luvuis­sa oli käy­tän­nös­sä vain eri­kois­sai­raan­hoi­don osas­toil­la ole­vat, nyt luvus­sa on muka­na myös perus­ter­vey­den­huol­lon vuo­de­po­ti­laat. Syy­tä muu­tok­sel­le ei perus­tel­tu, mut­ta näyt­tä­vän muu­tok­sen kuvaa­jiin se kyl­lä teki. Lie­nee­kö yhteen­sat­tu­maa, että saman­ai­kai­ses­ti HUS alkoi kovaan ääneen leh­dis­tön kaut­ta pai­nos­ta­maan hal­li­tus­ta val­mius­lain käyttöönottoon…

        Oli­sin kiin­nos­tu­nut kuu­le­maan tar­kem­min mitä nämä perus­ter­vey­den­huol­lon vuo­deo­sas­tol­la ole­vat koro­na­po­ti­laat ovat, itsel­lä mie­leen tulee vain ter­veys­kes­kus­osas­tol­la hoi­det­ta­vat lop­pu­met­rien dementiapotilaat.

      2. Tuo­mas:

        Oli­sin kiin­nos­tu­nut kuu­le­maan tar­kem­min mitä nämä perus­ter­vey­den­huol­lon vuo­deo­sas­tol­la ole­vat koro­na­po­ti­laat ovat

        ESH/PTH jaot­te­lu ei oikein toi­mi täs­sä­kään tapauk­ses­sa. Poti­las on ilman hap­pea (koto­na), hapel­la jos­sain tai tehol­la. Aina toki seurannassa. 

        Jos teil­lä vie­lä on tk:n vuo­deo­sas­to­ja, joil­la makuut­ta­mal­la hoi­de­taan demen­ti­aa, niin mitä ihmet­tä teil­lä on teh­ty vii­mei­set 20 vuotta?

  17. Nyt alkaa ilme­tä uusi syy mik­si virus oli­si pitä­nyt yrit­tää tukah­dut­taa ja pitäi­si vieläkin.

    Todel­la pahan mutaa­tion mah­dol­li­suus on yksit­täi­ses­sä tar­tun­nas­sa hyvin pie­ni mut­ta levi­tes­sään laa­jas­ti mah­dol­li­suus kas­vaa olennaisesti.

    Aikai­sem­min on jo todet­tu että ter­vey­den ja talou­den kan­nal­ta tukah­dut­ta­mi­nen on paras vaih­toeh­to. Ainoas­taan hyvin lyhyel­lä aika­vä­lil­lä se että antaa tau­din levi­tä on parem­pi. Suo­men talous hyö­tyi hie­man lop­pu­ke­säl­lä ja alkusyk­syl­lä keveäm­mis­tä tai oikeas­taan ole­mat­to­mis­ta rajoi­tuk­sis­ta mut­ta nyt se hyö­ty on syö­ty ja jou­du­taan kovem­piin rajoi­tuk­siin kuin jos oli­si pidet­ty tar­tun­nat nol­lan lähet­ty­vil­lä. On näky­nyt mones­sa maas­sa että roi­huun läh­te­neen epi­de­mian tal­tut­ta­mi­nen on huo­mat­ta­van kal­lis­ta ja ras­kas­ta mut­ta kun vaih­toeh­toa­kaan ei oikein ole.

    Eri­koi­nen seik­ka on nyt Manaus jos­sa piti jo olla 60% sai­ras­ta­nei­ta ja siten ole­tet­tu lau­ma­suo­ja aina­kin lähel­lä ja tämä oli­si saa­vu­tet­tu eri­tyi­sen pie­nel­lä kuol­lei­suu­del­la. Tar­tun­nat ovat siel­lä­kin jo läh­te­neet uudel­leen kas­vuun ja rajoi­tuk­sia jou­dut­tu otta­maan käyt­töön. Onko mah­dol­lis­ta että veri­näyt­teis­tä ote­tut vas­ta-aine­tes­tit eivät ole riit­tä­vän satun­nai­sia antaak­seen todel­li­sen kuvan koko väes­tös­tä? Ja Manauk­sen väes­tös­tä ei lähel­le­kään 60% ole vie­lä sai­ras­ta­nut? Tuk­hol­man­kaan alu­eel­la ei näy min­kään­lai­sia merk­ke­jä laumasuojasta.

  18. Kuu­lin Sky News:iltä, että Bri­tan­nian uusi muun­tu­nut virus olisi/voisi olla aiem­paa hei­kom­pi virus, jos­kin tart­tu­vam­pi. Tämä selit­täi­si näp­pä­räs­ti sen, mik­si kuol­lei­suus­lu­vut ovat las­ke­neet syk­syl­lä vii­me kevääs­tä. (muu­al­la­kin kuin Suo­mes­sa, jos­sa ei tes­tat­tu tar­peek­si kevääl­lä). Virus­muun­nos on levin­nyt eten­kin nuor­ten kes­kuu­des­sa. Näin­hän viruk­sil­le usein tapaa käy­dä toi­ses­sa aal­los­sa, ne alka­vat hei­ken­tyä. Bri­tan­nias­sa viruk­sen mah­dol­lis­ta muta­toi­tu­mis­ta on seu­rat­tu eri­tyi­sen tark­kaan, sik­si se ehkä tuli ilmi siel­lä ensim­mäi­se­nä. Oli­si­ko mah­dol­lis­ta, että muu­al­la­kin on ollut alkusyk­sys­tä läh­tien tätä muun­tu­nut­ta virusta?

    Vii­me kesä­kuus­sa oli jo uuti­sia sii­tä, että mm. ita­lia­lais­ten asian­tun­ti­joi­den mukaan virus oli­si jo sil­loin muun­tu­nut vähem­män vaaralliseksi:
    https://www.iltalehti.fi/koronavirus/a/fd81b9f2-b302-45e5-9f4b-d1c723b05b25

    Mila­no­lai­sen San Raf­fae­len sai­raa­lan joh­ta­ja Alber­to Zangril­lo ker­too, että koro­na­vi­rus on menet­tä­mäs­sä voimansa.”

    Viruk­sel­la ei ole enää samaa voi­maa kuin kak­si kuu­kaut­ta sit­ten, ker­too Mat­teo Bas­set­ti, joka työs­ken­te­lee Geno­van sai­raa­lan infek­tio­tau­tien johtajana.”

    1. Kyl­lä. Viruk­set tup­paa­vat yleen­sä evo­loi­tu­maan parem­min tart­tu­vik­si ja vähem­män vaa­ral­li­sik­si, kos­ka nii­den edun mukais­ta on jät­tää isän­tä­po­pu­laa­tio hen­kiin, jot­ta pää­se­vät itse mah­dol­li­sim­man tehok­kaas­ti lisään­ty­mään. Ja sama päte­nee pidem­män pääl­le myös koro­naan, tosin tie­ten­kin tun­te­mat­to­mal­la aikavasteella.

      Mut­ta rekis­te­röi­tyy­kö tämä(kään) päät­tä­jien kol­lek­tii­vi­seen kaa­liin, tai jos rekis­te­röi­tyy, niin kuin­ka nopeas­ti? Kos­ka jos ei, niin ihan ilman kol­min­ker­tais­ta ja Thin­su­la­te-vuo­rat­tua tal­vi­mal­lin folio­hat­tua­kin tulee väis­tä­mät­tä mie­leen, että täl­lä luki­tus­po­li­tii­kal­la onkin joku muu taus­ta­mo­tii­vi. Mut­ta vaik­kei oli­si­kaan, niin mik­sei täl­lai­siin ras­kai­siin ja laa­joi­hin pak­ko­toi­miin ja vapau­den­ra­joi­tuk­siin liit­ty­vää nk. kal­te­van pin­nan ilmiö­tä ote­ta nyt huomioon?

      1. Viruk­set tup­paa­vat yleen­sä evo­loi­tu­maan parem­min tart­tu­vik­si ja vähem­män vaa­ral­li­sik­si, kos­ka nii­den edun mukais­ta on jät­tää isän­tä­po­pu­laa­tio hen­kiin, jot­ta pää­se­vät itse mah­dol­li­sim­man tehok­kaas­ti lisääntymään

        Täl­lä mei­dän viruk­sel­lam­me on parem­pi tak­tiik­ka. Ensin oireh­di­aan viik­ko lie­väs­ti ja tap­paa vas­ta sit­ten. Vie­lä ove­lam­paa on se, että mer­kit­tä­vä osa ei saa oikeas­taan mitään oirei­ta, mut­ta tar­tut­taa tehokkaasti.

      2. Ei eri­tyi­ses­ti poik­kea muis­ta viruk­sis­ta sil­ti­kään, on vain tois­tai­sek­si jos­sain mää­rin vaa­ral­li­nen ärhäkkävaiheessaan.

        Koro­na­kuo­le­man­ta­pauk­set liit­ty­vät yleen­sä tau­din jäl­ki­reak­tioi­hin joko niin, että uhrin ole­mas­sao­le­va perus­sai­raus koi­tuu tur­miok­si, tai sit­ten niin, että eli­mis­tön oman immuu­ni­puo­lus­tuk­sen aiheut­ta­ma shok­ki tap­paa. Mut­ta entä­pä ver­rat­tu­na ajan kans­sa hei­ken­ty­viin influens­sa­kan­toi­hin, jot­ka nekin voi­vat olla poten­ti­aa­li­ses­ti hyvin­kin vaa­ral­li­sia nuo­ruu­ten­sa innos­sa? No eipä suur­ta eroa sii­nä­kään, kos­ka nii­den­kin aiheut­ta­mis­sa kuo­le­mis­sa uhrin useim­mi­ten nitis­tää joko bak­tee­ri­pe­räi­nen jäl­ki­tau­ti, tai pahen­tu­va perus­sai­raus, tai jos­kus myös immuunipuolustusshokki.

        Eli eipä mitään uut­ta tämä­kään, eikä siten oikeu­ta yhteis­kun­nal­li­sen kuri­ruu­vin pysy­vää kiris­tä­mis­tä mis­sään tapauksessa.

      3. Mau­rizio: Eli eipä mitään uut­ta tämä­kään, eikä siten oikeu­ta yhteis­kun­nal­li­sen kuri­ruu­vin pysy­vää kiris­tä­mis­tä mis­sään tapauksessa.

        Entä­pä jos ter­vey­den­huol­lon kapa­si­teet­ti ei rii­tä? Sii­tä kär­si­vät muut­kin kuin “fluns­saa” potevat.

      4. Sanoin “pysy­väs­ti”. Ter­vey­den­huol­to­jär­jes­tel­mä ei todel­la­kaan ole sii­nä jamas­sa, että sen kapa­si­teet­ti oli­si pysy­väs­ti riittämätön.

      5. Mau­rizio:
        Ei eri­tyi­ses­ti poik­kea muis­ta viruk­sis­ta sil­ti­kään, on vain tois­tai­sek­si jos­sain mää­rin vaa­ral­li­nen ärhäkkävaiheessaan.

        Koro­na­kuo­le­man­ta­pauk­set liit­ty­vät yleen­sä tau­din jäl­ki­reak­tioi­hin joko niin, että uhrin ole­mas­sao­le­va perus­sai­raus koi­tuu tur­miok­si, tai sit­ten niin, että eli­mis­tön oman immuu­ni­puo­lus­tuk­sen aiheut­ta­ma shok­ki tap­paa. Mut­ta entä­pä ver­rat­tu­na ajan kans­sa hei­ken­ty­viin influens­sa­kan­toi­hin, jot­ka nekin voi­vat olla poten­ti­aa­li­ses­ti hyvin­kin vaa­ral­li­sia nuo­ruu­ten­sa innos­sa? No eipä suur­ta eroa sii­nä­kään, kos­ka nii­den­kin aiheut­ta­mis­sa kuo­le­mis­sa uhrin useim­mi­ten nitis­tää joko bak­tee­ri­pe­räi­nen jäl­ki­tau­ti, tai pahen­tu­va perus­sai­raus, tai jos­kus myös immuunipuolustusshokki.

        Eli eipä mitään uut­ta tämä­kään, eikä siten oikeu­ta yhteis­kun­nal­li­sen kuri­ruu­vin pysy­vää kiris­tä­mis­tä mis­sään tapauksessa.

        Influens­sa ei leviä ennen oirei­ta, tiet­tä­väs­ti ei edes 1918 influens­sa­na. Koro­nal­ta puut­tuu siis se kan­nus­te pitää isän­tän­sä elos­sa joka influens­sal­la on. Jos virus on jo pääs­syt eteen­päin on yhden­te­ke­vää jos isän­tä kuo­lee. Ehkä jon­kin­lais­ta valin­ta­pai­net­ta tulee rajoi­tus­ten kautta.

      6. Influens­sa ei leviä ennen oireita

        THL:n mukaan influens­sa voi tar­tut­taa jo aina­kin päi­vää ennen oirei­den ilmaantumista.

  19. ICL:n mal­lin­ta­jat oli­vat taas ker­ran vää­räs­sä — täl­lä ker­taa lock dow­nien tehok­kuu­den suhteen:

    Model used to eva­lua­te lock­downs was flawed

    In a recent stu­dy, researc­hers from Impe­rial Col­le­ge Lon­don deve­lo­ped a model to assess the effect of dif­fe­rent mea­su­res used to curb the spread of the coro­na­vi­rus. Howe­ver, the model had fun­da­men­tal shortco­mings and can­not be used to draw the publis­hed conclusions, claim Swe­dish researc­hers from Lund Uni­ver­si­ty, and other ins­ti­tu­tions, in the jour­nal Nature.

    With a lot at sta­ke, it is wise to be humble when faced with fun­da­men­tal limi­ta­tions. Dyna­mic models are usable as long as they take into account the uncer­tain­ty of the assump­tions on which they are based and the data they are led by. If this is not the case, the results are on a par with assump­tions or gues­ses”, conclu­des Soltesz. 

    The effect of inter­ven­tions on COVID-19

    We conclu­de that the model is in effect too flexible, and the­re­fo­re allows the data to be explai­ned in various ways. This has led the aut­hors to go bey­ond the data in repor­ting that par­ticu­lar inter­ven­tions are especial­ly effec­ti­ve. This kind of error—mistaking assump­tions for conclusions—is easy to make, and not especial­ly easy to catch, in Baye­sian ana­ly­sis. As NPIs are revo­ked, and pos­sibly reint­ro­duced over an exten­ded period of time, more data will beco­me avai­lable and prac­tical iden­ti­fia­bi­li­ty of the sepa­ra­te effects of NPIs may be obtai­ned. Until then, we sug­gest that the model, and its conclusion that all NPIs apart from lock­down have been of low effec­ti­ve­ness, should be trea­ted with cau­tion with regard to policy-making decisions.

  20. On mai­ta, jois­sa toteu­tet­tiin kevääl­lä lock­down, ja sii­tä huo­li­mat­ta tilan­ne oli myös syk­syl­lä paha. Par­hai­ten näyt­tää onnis­tu­neet maat, jois­sa rajoi­tus­toi­met koh­dis­tet­tiin jär­ke­väs­ti. Ei koko yhteis­kun­taa sul­ke­mal­la, vaan niin, että puu­tu­taan vain ongel­ma­koh­tiin, esim. Uusi-See­lan­ti ja Japa­ni. Nois­sa mais­sa vain estet­tiin nii­hin mat­kus­ta­mi­nen tehok­kaas­ti, rajo­jen ylit­tä­mi­nen teh­tiin vai­keak­si. Muu­ten niis­sä oli ver­rat­tain mel­ko vähän rajoi­tuk­sia ja tulok­set hyvät.
    Jos Suo­mes­ta ulko­mail­le mat­kai­lu oli­si kiel­let­ty ennen hel­mi­kuun hiih­to­lo­mia, ja annet­tu yhteis­kun­nan muu­ten toi­mia vapaas­ti, oli­si­ko meil­lä ollut kevääl­lä koro­naa juu­ri lainkaan?

    Mihin muu­ten nii­den immu­ni­teet­ti perus­tuu, jot­ka eivät saa koro­nas­ta pal­jon mitään oirei­ta? Sil­lä johon­kin sen on perus­tut­ta­va. Tämä on tuhan­nen taa­lan kysymys.

    1. Tuhat taa­laa:
      On mai­ta, jois­sa toteu­tet­tiin kevääl­lä lock­down, ja sii­tä huo­li­mat­ta tilan­ne oli myös syk­syl­lä paha. Par­hai­ten näyt­tää onnis­tu­neet maat, jois­sa rajoi­tus­toi­met koh­dis­tet­tiin jär­ke­väs­ti. Ei koko yhteis­kun­taa sul­ke­mal­la, vaan niin, että puu­tu­taan vain ongel­ma­koh­tiin, esim. Uusi-See­lan­ti ja Japa­ni. Nois­sa mais­sa vain estet­tiin nii­hin mat­kus­ta­mi­nen tehok­kaas­ti, rajo­jen ylit­tä­mi­nen teh­tiin vai­keak­si. Muu­ten niis­sä oli ver­rat­tain mel­ko vähän rajoi­tuk­sia ja tulok­set hyvät.
      Jos Suo­mes­ta ulko­mail­le mat­kai­lu oli­si kiel­let­ty ennen hel­mi­kuun hiih­to­lo­mia, ja annet­tu yhteis­kun­nan muu­ten toi­mia vapaas­ti, oli­si­ko meil­lä ollut kevääl­lä koro­naa juu­ri lainkaan?

      Mihin muu­ten nii­den immu­ni­teet­ti perus­tuu, jot­ka eivät­saa koro­nas­ta pal­jon mitään oirei­ta? Sil­lä johon­kin sen on perus­tut­ta­va. Tämä on tuhan­nen taa­lan kysymys.

      Suo­mi on osa EU:ta. Suo­mel­la on yhteis­tä maa­ra­jaa mm. Ruot­sin kans­sa ja poh­joi­ses­sa Haa­pa­ran­ta ja Tor­nio ovat mel­kein yhtä kau­pun­kia. Läh­tö­koh­ta on siis huo­mat­ta­van eri­lai­nen esi­mer­kik­si Uuteen-See­lan­tiin ver­rat­tu­na. Japa­nin tilan­ne on var­sin hyvä suh­teu­tet­tu­na sii­hen, miten run­sas ja iäkäs väes­tö siel­lä on ja miten tiheäs­ti siel­lä asu­taan. Mut­ta kyl­lä siel­lä­kin kuo­lee ihmi­siä aika tasai­seen tah­tiin. Voi var­maan kiis­tel­lä pit­kään­kin sii­tä, onko Japa­nis­sa nime­no­maan osat­tu opti­moi­da rajoi­tuk­set suh­tees­sa kuo­lin­ta­pauk­siin, var­sin­kin kun emme tosi­aan tie­dä tuo­ta vas­taus­ta tuo­hon tuhan­nen taa­lan kysy­myk­see­si. Voi­han olla että Japa­nin­kin tilan­net­ta selit­tää osin myös jokin muu, esim. kan­san­ter­vey­del­li­nen muut­tu­ja super­hy­vin mitoi­tet­tu­jen toi­men­pi­tei­den ohel­la. Mut­ta toi­men­pi­tei­den mer­ki­tyk­sen koros­ta­mi­nen sopii sii­hen tar­pee­seen, että haluam­me kokea voi­vam­me kont­rol­loi­da asioi­ta. Sil­lä on vähem­män mer­ki­tys­tä, onko toi­men­pi­teil­le jär­ke­viä perus­tei­ta, olen­nai­sem­paa on, että nii­tä teh­dään, jot­ta se kuu­lui­sa luot­ta­mus voi­tai­siin säi­lyt­tää. Toi­mi­koon täs­tä esi­merk­ki­nä vaik­ka­pa Suo­mes­sa kevääl­lä toteu­tet­tu Uuden­maan “sul­ke­mi­nen”. Minun luot­ta­mus­ta­ni se ei tosin lisän­nyt, mut­ta ole­tan kuu­lu­va­ni täl­tä osin vähem­mis­töön. Lop­pu­ke­ven­nyk­se­nä: koro­na­vi­ruk­sen, jos jon­kin myö­tä mei­dän oli­si syy­tä päi­vit­tää tuo tuhat taa­laa nyky­päi­vään. Lai­te­taan vaik­ka bil­joo­na taa­laa, se tai­taa olla mit­tayk­sik­kö jol­la USA elvyttää.

  21. Jos roko­tuk­sia jat­ke­taan suun­ni­tel­tua tah­tia 50000/vk kes­tää lähes 2 vuot­ta kun koko väes­tö on roko­tet­tu. Nyt­hän tah­ti näyt­tää ole­van vie­lä alhai­sem­pi, vain alle 5000 vk. Ja pää­mi­nis­te­ri vain toi­voo että ete­ne­vät nopeam­min. Hal­li­tus ei ilmei­ses­ti ole laa­ti­nut mitään suun­ni­tel­maa etu­kä­teen käy­tän­nön jär­jes­te­lyis­tä, ainoas­taan prio­ri­soin­ti­jär­jes­tyk­sen. Israel pys­tyy rokot­ta­maan jopa 150000 päi­väs­sä. Suo­mes­sa syy­te­tään myös tie­to­jär­jes­tel­miä hitau­des­ta (poti­laas­ker­to­mus–> Kan­ta –> Roko­tus­re­kis­te­ri). Eikö yksi val­ta­kun­nal­li­nen rekis­te­ri riit­täi­si. Täl­lä tah­dil­la pääs­tään nii­hin Mari­nin hal­li­tuk­sen suun­nit­te­le­miin lisä­sul­kui­hin pian tai juu­ri ennen vaaleja.

    1. Count­ry­boy:
      Jos roko­tuk­sia jat­ke­taan suun­ni­tel­tua tah­tia 50000/vk kes­tää lähes 2 vuot­ta kun koko väes­tö on roko­tet­tu. Nyt­hän tah­ti näyt­tää ole­van vie­lä alhai­sem­pi, vain alle 5000 vk. Ja pää­mi­nis­te­ri vain toi­vooet­tä ete­ne­vät nopeam­min. Hal­li­tus ei ilmei­ses­ti ole laa­ti­nut mitään suun­ni­tel­maa etu­kä­teen käy­tän­nön jär­jes­te­lyis­tä, ainoas­taan prio­ri­soin­ti­jär­jes­tyk­sen. Israel pys­tyy rokot­ta­maan jopa 150000 päi­väs­sä. Suo­mes­sa syy­te­tään myös tie­to­jär­jes­tel­miä hitau­des­ta (poti­laas­ker­to­mus–> Kan­ta –> Roko­tus­re­kis­te­ri). Eikö yksi val­ta­kun­nal­li­nen rekis­te­ri riit­täi­si. Täl­lä tah­dil­la pääs­tään nii­hin Mari­nin hal­li­tuk­sen suun­nit­te­le­miin lisä­sul­kui­hin pian tai juu­ri ennen vaaleja. 

      Mut­ta eihän lap­sia, nuo­ria, ja nuo­ria/­kes­ki-ikäi­siä aikui­sia tar­vit­se rokot­taa, he kun ovat ris­kiä vailla?

      Vai onko tari­na koro­na­vi­ruk­sen vaa­rat­to­muu­des­ta muut­tu­nut täälläkin?

      1. Sta­dist: Mut­ta eihän lap­sia, nuo­ria, ja nuo­ria/­kes­ki-ikäi­siä aikui­sia tar­vit­se rokot­taa, he kun ovat ris­kiä vailla?

        Vai onko tari­na koro­na­vi­ruk­sen vaa­rat­to­muu­des­ta muut­tu­nut täälläkin?

        Nuo­ret ja lap­set ovat var­maan vii­mei­se­nä jonos­sa, mut­ta WHO:n epi­de­mio­lo­gi tun­tuu ole­van sitä miel­tä että pitää rokottaa.

        https://www.spiegel.de/international/world/world-health-organization-epidemiologist-only-with-the-vaccination-of-younger-people-will-the-number-of-cases-decrease-a-031ded9b-375f-4bdf-b94c-924b541a5129

    2. On tämä kyl­lä aika käsit­tä­mä­tön­tä — aikaa oli­si ollut kuu­kausia suun­ni­tel­la logis­tiik­kaa, tie­to­jär­jes­tel­miä ja tehok­kai­ta rokot­ta­mis­pro­ses­se­ja. Mitään ei kui­ten­kaan ilmei­ses­ti teh­ty. No, tämän saat­toi hyvin aavis­taa jo kesäl­lä (vai mil­loin se oli) — kun USA lait­toi rahat peliin roko­te­ke­hi­tyk­sen kiih­dyt­tä­mi­sek­si ja etuos­to-oikeu­den var­mis­ta­mi­sek­si, niin meil­lä Suo­mes­sa var­hi­lat ja kiu­rut ihmet­te­li­vät kysy­myk­siä roko­te­han­kin­nois­ta — eihän sii­nä muka­mas mikään kii­re ollut, kos­ka rokot­tei­ta vas­ta kehi­te­tään. Oli­si­ko ilman EUn yhteis­han­ki­taa tilan­ne nyt se, että Marin toi­voi­si har­kit­ta­van rokoit­tei­den hank­ki­mi­sen selvittämistä?

      Sii­las­maa tai­si­kin jo kere­tä kom­men­toi­maan sitä miten meil­lä pel­käk­si tapah­tu­miin rea­goi­mi­sek­si ja mana­gee­ra­mi­sek­si. Miten täs­sä näin on käy­nyt, että kaik­ki joh­ta­juus on hukas­sa eikä asioi­hin osa­ta varau­tua proak­tii­vi­ses­ti suun­nit­te­le­mal­la ja läpi­käy­mäl­lä eri­lai­sia mah­dol­li­sia ske­naa­rioi­ta? Suo­mes­sa ollaan joten­kin oltu ylpei­tä toi­mi­vas­ta ja tehok­kaas­ta hal­lin­nos­ta, mut­ta näem­mä toi­min­ta­ky­ky pie­nis­sä­kin krii­seis­sä on olematonta.

      Asi­aa voi miet­tiä myös vies­tin­nän kan­nal­ta — kan­sa­lai­set ovat perus­tel­lus­ti huo­les­tu­nei­ta roko­tus­ten hitaas­ta käyn­nis­ty­mi­ses­tä ja EUn ilmei­ses­tä epä­on­nis­tu­mi­ses­ta roko­te­han­kin­to­jen suh­teen. Täs­sä tapauk­ses­sa tar­vit­ta­siin vies­ti, että hom­ma on hoi­dos­sa, asiat hoi­de­taan tehok­kaas­ti ja koor­di­noi­dus­ti kaik­ki tar­vit­ta­vat resurs­sit hyö­dyn­täen — ja kan­nat­tai­si ehkä myös luva­ta aloit­taa sel­vi­tys miten rokoit­tei­ta sai­si nopeam­min EUn han­ki­taoh­jel­man ulkopuolelta.

      Polii­tik­ko­jen ja vir­ka­mies­ten ulos­tu­lot ovat kui­ten­kin jär­jes­täin luok­kaa “asia ei kuu­lu minul­le”, mitään kii­ret­tä roko­tus­ten läpi­vie­mi­sek­si ei näy­tä ole­van ja ilmei­ses­ti kun­nat hoi­ta­vat itse­näi­ses­ti roko­tuk­set vir­ka-ajan­puit­teis­sa (jos vain hen­ki­lö­kun­ta ei ole lomal­la, pek­ka­sil­la tms.) Pää­mi­nis­te­ri­kin vain toi­voo — sen sijaan, että ottai­si vas­tuu­ta ja lait­tai­si asiat suju­maan. Ilmei­ses­ti on hel­pom­pi sul­kea rajoi­tuk­sil­la yksi­tyi­nen lii­ke-elä­mä ja lait­taa armei­ja estä­mään ihmis­ten liik­ku­mi­nen maa­kun­ta­ra­jo­jen yli kuin hor­jut­taa jul­ki­sen­sek­to­rin pyhiä valtarakenteita?

      1. ksee:
        Sii­las­maa tai­si­kin jo kere­tä kom­men­toi­maan sitä miten meil­lä pel­käk­si tapah­tu­miin rea­goi­mi­sek­si ja mana­gee­ra­mi­sek­si. Miten täs­sä näin on käy­nyt, että kaik­ki joh­ta­juus on hukas­sa eikä asioi­hin osa­ta varau­tua proak­tii­vi­ses­ti suun­nit­te­le­mal­la ja läpi­käy­mäl­lä eri­lai­sia mah­dol­li­sia ske­naa­rioi­ta? Suo­mes­sa ollaan joten­kin oltu ylpei­tä toi­mi­vas­ta ja tehok­kaas­ta hal­lin­nos­ta, mut­ta näem­mä toi­min­ta­ky­ky pie­nis­sä­kin krii­seis­sä on olematonta. 

        Vero­vi­ras­to on minun veik­kauk­sen mukaan tehok­kain val­tion viras­to, jokai­nen voi poh­tia itse miten tähän pää­dyin ja mitä itse veikkaisitte?

      2. näem­mä toi­min­ta­ky­ky pie­nis­sä­kin krii­seis­sä on olematonta

        Ja niin on perin­tei­ses­ti myös vas­tuun­kan­to. Jos jotain moka­taan, niin sitä vas­tuu­pal­loa yri­te­tään AINA, poik­keuk­set­ta, vie­rit­tää läs­syt­tä­mäl­lä ja meri­se­li­tyk­sil­lä jon­ne­kin muu­al­le kuin omaan pää­tyyn, eikä kukaan ota kos­kaan vas­tuu­ta mis­tään. Aika surkeata…

  22. Kausi-influens­saa ei tänä vuon­na tul­lut ollen­kaan. Vii­me vuon­na tähän aikaan oli THL:n tar­tun­ta­tau­ti­re­kis­te­riin rapor­toi­tu noin 3000 influens­sa­ta­paus­ta. Tänä vuon­na nii­tä on ollut tähän asti yhteen­sä 20.

    https://www.thl.fi/ttr/gen/rpt/infl.pdf

    1. Tatu:
      Kausi-influens­saa ei tänä vuon­na tul­lut ollen­kaan. Vii­me vuon­na tähän aikaan oli THL:n tar­tun­ta­tau­ti­re­kis­te­riin rapor­toi­tu noin 3000 influens­sa­ta­paus­ta. Tänä vuon­na nii­tä on ollut tähän asti yhteen­sä 20.

      https://www.thl.fi/ttr/gen/rpt/infl.pdf

      Niin­pä, ihan “yllät­täen” teh­dyt rajoi­tuk­set ovat vähen­tä­neet kausi-influens­san leviä­mis­tä. Sii­tä voi­nee teh­dä jon­kin­lai­sia arvioi­ta, miten koro­na oli­si levin­nyt ilman rajoituksia.

      1. TJii: Niin­pä, ihan ”yllät­täen” teh­dyt rajoi­tuk­set ovat vähen­tä­neet kausi-influens­san leviä­mis­tä. Sii­tä voi­nee teh­dä jon­kin­lai­sia arvioi­ta, miten koro­na oli­si levin­nyt ilman rajoituksia.

        Minä olen ollut sii­nä käsi­tyk­ses­sä, että koro­na on vähem­män herk­kä tart­tu­maan kuin influens­sa, ja kui­ten­kin se sit­ten leviää.

  23. V. 2018 kausi-influens­saan kuo­li noin 400 hen­keä, siis lähes yhtä­pal­jon kuin vii­me vuon­na koronaan.

  24. Kaik­ki sai­ras­tuu heti­koh­ta koro­naan uudes­taan” ‑spe­ku­laa­tiot voi­si kai koh­ta ruve­ta unoh­ta­maan. Immu­ni­teet­ti näyt­täi­si ole­van aika kes­tä­vä läpi sen ajan jol­ta meil­lä on riit­tä­väs­ti havain­to­ja (eli 8kk täl­lä hetkellä):

    Immu­no­lo­gical memo­ry to SARS-CoV‑2 asses­sed for up to 8 months after infection

    …our data show immu­ne memo­ry in at least three immu­no­lo­gical com­part­ments was mea­su­rable in ~95% of sub­jects 5 to 8 months PSO, indica­ting that durable immu­ni­ty against secon­da­ry COVID-19 disea­se is a pos­si­bi­li­ty in most individuals.

    Lau­maim­mu­ni­tee­tin pitäi­si siis näi­den luku­jen valos­sa olla täy­sin mah­dol­li­nen sai­ras­ta­mi­sen­kin kaut­ta eivät­kä hypo­tee­sit “ikui­ses­ti kes­kuu­des­sam­me kier­tä­väs­tä COVID-19 pan­de­mias­ta” tun­nu oikein perustelluilta.

  25. Pitää myös muis­taa, että PCR-tes­ti ei tee eroa elä­vän ja kuol­leen viruk­sen välil­lä. Sii­nä­hän tut­ki­taan vaan esiin­tyy­kö viruk­sel­le tyy­pil­lis­tä DNAn pätkää.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Notify me of followup comments via e-mail. You can also subscribe without commenting.