Koronakuolemat ensimmäisessä ja toisessa aallossa

Maail­mas­sa on kuol­lut COVID-19-tau­ti­in 1,5 miljoon­aa ihmistä. Kuolemia oli paljon kevääl­lä, kesäk­si tilanne rauhoit­tui pohjoisel­la pal­lon­puoliskol­la ja äityi taas pahak­si syksyllä.

Olen tarkastel­lut koron­akuolemien määrää ensim­mäisessä ja toises­sa aal­los­sa suh­teessa asukasluku­un. Katkaisuko­htana pidän mieli­v­al­tais­es­ti valit­tua eloku­un ensim­mäistä päivää. Sitä ennen koron­akuolemia oli noin 700 000 ja sen jäl­keen niitä on ollut noin 800 000.

Oheises­sa kuvas­sa on koron­akuolemien määrä suh­teessa miljoon­aan asukkaaseen eräis­sä mais­sa ja eräil­lä alueil­la ennen ja jäl­keen heinä-eloku­un vai­h­teen. Joukos­sa on mie­lenki­in­toisia val­tioi­ta ja kolme aluet­ta, jot­ka kär­sivät epi­demi­as­ta eri­tyisen pahasti kevääl­lä, New York City, Lom­bar­dia ja Tukhol­man lääni.

Kuvas­ta näkyvät aluei­den val­ta­vat erot. New York Cityssä on kuol­lut nyt jo 0,29 pros­ent­tia väestöstä, kun taas tämän joukon pri­imuk­ses­sa Nor­jas­sa vain 0,0064 %.

Inti­as­sa kuollei­ta on kol­man­nek­si eniten maail­mas­sa, mut­ta asukasluku­un suh­teutet­tuna maa sijoit­tuu hyvään pohjo­is­maiseen joukkoon. Tosin uutiset Mum­bain slum­meista saa­vat vähän epäilemään näitä tilastoja.

Kos­ka Pohjo­is­maid­en luvut ovat niin pieniä’, ettei niitä hah­mo­ta kuvas­ta, lai­tan kuvan myös taulukon muotoon.

Ruotsin pääepi­demi­olo­gi Anders Teg­nel ennakoi, että siel­lä, mis­sä korona lev­isi laa­jalle kevääl­lä, toinen aal­to jäisi vaa­ti­mat­tomam­mak­si lau­maim­mu­ni­teetin vuoksi.

Kehi­tys New York Cityssä näyt­täisi sopi­van Teg­nelin ennusteisi­in. Kuolemien määrä on pudon­nut yhteen kol­maskymme­ne­sosaan keväis­es­tä. New York City oli Yhdys­val­tain­selvästi pahin korona-alue kevääl­lä, mut­ta kesän jäl­keen on se ollut parhai­ta. Vas­ta-ainetestien mukaan ehkä neljännes kaupun­gin asukkaista sairas­tui kevääl­lä, joten lau­ma­suo­jal­lakin on ehkä osu­ut­ta taudin talt­tumiseen. Mut­ta on New Yorkissa myös voimas­sa rajut rajoitustoimet.

Myös Tukhol­man läänis­sä kehi­tys on ollut ilah­dut­tavaa. Kuollei­den määrä on pudon­nut siel­lä kuudes­osaan, mut­ta se on silti pohjo­is­maisit­tain korkea ja ylit­tää myös Ruotsin keskiarvon.

Lom­bar­dias­ta epi­demia raivosi niin vah­vana, että vas­ta-ainetestit osoit­ti­vat monin paikoin huo­mat­tavaa taudin jo sairas­tanei­den osu­ut­ta. Lom­bar­dias­sakin kuollei­den määrä on pudon­nut kol­ma­sosaan, mut­ta alue on ollut silti kesän jäl­keen ollut Euroopan pahimpia.

Muuten riip­pu­vu­us menee niin päin, että mis­sä kuollei­ta oli paljon kevääl­lä, niitä on ollut paljon myös syksyl­lä. Tsek­ki on surulli­nen poikkeus tästä sään­nöstä. Maa säästyi epi­demi­al­ta hyvin kevääl­lä, mut­ta on ollut syksyl­lä Euroopan pahim­min kärsineitä maita.

Euroopas­sa on ollut rek­isteröi­tyjä tar­tun­to­ja kesän jäl­keen paljon enem­män kuin ennen kesää. Suh­teessa sairas­tuneisi­in kuolemia on ollut kesän jäl­keen vähän. Tapauskuolleisu­us on pudon­nut mur­to-osaan keväis­es­tä. Tähän on kolme selitystä:

  • Tiedot tar­tun­to­jen määristä kevääl­lä ovat vah­vasti alim­i­toitet­tu­ja, kos­ka sil­loin ei tes­tat­tu kuin vakavia oire­i­ta saaneita.
  • Van­huk­set on opit­tu suo­jaa­maan parem­min. Tämä voi selit­tää Ital­ian muu­ta Euroop­paa heikom­paa kehi­tys­tä. Maas­sa van­huk­set elävät kiin­teänä osana muu­ta yhteiskun­taa ja kol­men sukupol­ven per­heet ovat yleisiä. Niis­sä olois­sa van­hus­ten suo­jaami­nen ei ole helppoa.
  • Tau­tia on opit­tu hoita­maan paremmin

109 vastausta artikkeliin “Koronakuolemat ensimmäisessä ja toisessa aallossa”

  1. Olen mie­lenki­in­nol­la seu­ran­nut esit­telemääsi sta­tis­ti­ikkaa. Odotan innol­la miten grafi­ikkasi kuvailee kokon­aiskuolleisu­ut­ta eikä pelkästään covid-19 kuolemia. Niistä voisi saa­da tarkem­min mieliku­vaa, mikä on aito koro­nan vaiku­tus vai onko tapah­tunut kuolin­syyn vai­h­tu­mi­nen kokokon­aiskuolleisu­u­den sisällä.
    Ruot­sis­sa ei tois­taisek­si näytä siltä, että kokon­aiskuolleisu­us oli vuo­den kulues­sa nouse­mas­sa ennä­tysko­rkeuk­si­in huoli­mat­ta korkeista korona-kuolemien määrästä. Kuukau­den kulut­tua näemme, mil­laista var­jonyrkkeilyä yhteiskun­nat ovat tilas­to­jen val­os­sa tehneet rajoit­taes­saan ihmis­ten elämää koro­nan var­jol­la ja tule­vatko rajoi­tus­toimien teho näkymään tilas­tois­sa kokon­aiskuolemien vähen­e­misenä. On hyvä muis­taa, että on alka­nut suurten ikälu­okkien pois­tu­misen aikakausi. Suomes­sa on noin 900 000 yli 70-vuo­ti­as­ta ja tilas­to­jen val­os­sa kokon­aiskuolleisu­us tulee nouse­maan merkit­tävästi seu­raa­van kymme­nen vuo­den aikana, vaik­ka lait­taisimme kaik­ki yhteiskun­nat kiin­ni ja kek­sisimme uusia rokot­tei­ta. https://www.statista.com/statistics/525353/sweden-number-of-deaths/

    Vastaa

    1. Ville-Veikko Elo­maa:
      Olen mie­lenki­in­nol­la seu­ran­nut esit­telemääsi sta­tis­ti­ikkaa. Odotan innol­la miten grafi­ikkasi kuvailee kokon­aiskuolleisu­ut­ta eikä pelkästään covid-19 kuolemia. Niistä voisi saa­da tarkem­min mieliku­vaa, mikä on aito koro­nan vaiku­tus vai onko tapah­tunut kuolin­syyn vai­h­tu­mi­nen kokokon­aiskuolleisu­u­den sisällä.
      Ruot­sis­sa ei tois­taisek­si näytä siltä, että kokon­aiskuolleisu­us oli vuo­den kulues­sa nouse­mas­sa ennä­tysko­rkeuk­si­in huoli­mat­ta korkeista korona-kuolemien määrästä. Kuukau­den kulut­tua näemme, mil­laista var­jonyrkkeilyä yhteiskun­nat ovat tilas­to­jen val­os­sa tehneet rajoit­taes­saan ihmis­ten elämää koro­nan var­jol­la ja tule­vatko rajoi­tus­toimien teho näkymään tilas­tois­sa kokon­aiskuolemien vähen­e­misenä. On hyvä muis­taa, että on alka­nut suurten ikälu­okkien pois­tu­misen aikakausi. Suomes­sa on noin 900 000 yli 70-vuo­ti­as­ta ja tilas­to­jen val­os­sa kokon­aiskuolleisu­us tulee nouse­maan merkit­tävästi seu­raa­van kymme­nen vuo­den aikana, vaik­ka lait­taisimme kaik­ki yhteiskun­nat kiin­ni ja kek­sisimme uusia rokot­tei­ta. https://www.statista.com/statistics/525353/sweden-number-of-deaths/

      Myös minä olen ihme­tel­lyt, että mik­si rajoi­tus­toimien vaiku­tus­ta kokon­aiskuolleisu­u­teen ei ole joko arvioitu, tai jos on, niin niitä arvioi­ta ei ole julk­isu­udessa käsitel­ty. Ainakaan minä en ole näitä arvioi­ta Suomen osalta medi­as­sa nähnyt.

      Mut­ta kuolleisu­u­den lisäk­si olisi mielestäni tärkeää arvioi­da ja ver­tail­la myös menetet­tyjä elin­vu­osia eri ske­naar­i­ois­sa, sekä arivoi­da myös menetet­tyjä ter­veitä elin­vu­osia. Kyl­lä min­un mielestäni ainakin on eri asia, jos ter­ve vau­va kuolee, kuin jos vakavasti sairas 90-vuo­tias kuolee.

      Suomes­sa käyt­töön ote­tut rajoituk­set ovat käsit­tääk­seni esimerkik­si vähen­täneet syöpäseu­lon­to­jen määrää ja jopa syöpähoito­ja. Luulisin, että näil­lä on iso vaiku­tus syöpä­sairas­tu­misi­in ja ‑kuolleisu­u­teen tule­vaisu­udessa. Mie­len­ter­veyshoidon etäistämi­nen ei var­maankaan ole paran­tanut hoidon laat­ua. Arve­len, että yri­tys­ten konkurssit saat­ta­vat lisätä itse­murhien määrää. Tässä vain muu­tamia esimerkke­jä rajoi­tusten mah­dol­li­sista vaiku­tuk­sista. Ja nämä vaiku­tuk­sethan tule­vat näkymään ja vaikut­ta­maan vuosikymmeniä.

      Onko rajoituk­sil­la saavute­tut hyödyt olleet hait­to­ja suurem­mat? Minkälaisia tutkimuk­sia ja arvioi­ta tästä aiheesta on tehty?

      Vastaa

      1. Petri: Myös minä olen ihme­tel­lyt, että mik­si rajoi­tus­toimien vaiku­tus­ta kokon­aiskuolleisu­u­teen ei ole joko arvioitu,tai jos on, niin niitä arvioi­ta ei ole julk­isu­udessa käsitel­ty. Ainakaan minä en ole näitä arvioi­ta Suomen osalta medi­as­sa nähnyt.

        Ivor Cum­mins on kerän­nyt kohta­laisen lis­tan artikkelei­ta, jois­sa lock­down on todet­tu joko hyödyt­tömäk­si tai haitallisek­si: https://thefatemperor.com/published-papers-and-data-on-lockdown-weak-efficacy-and-lockdown-huge-harms/

        Ko. kir­joit­ta­ja pain­ot­taa tieteel­lisyyt­tä koro­nan hoi­dos­sa, ja/mutta on lock­down­ien vas­tus­ta­ja. Artikke­lien valin­nas­sa saat­taa siis olla vah­vaakin bias­ta, eli mah­dol­liset hyödy­istä ker­to­vat paper­it eivät tai­da pää­tyä tuolle listalle.

        Itse en ole valitet­tavasti ehtinyt tutus­tu­maan ko. lis­taan artikkele­ja tai tekemään omaa kir­jal­lisu­uskat­saus­ta, joten en pysty tiivistämään lop­putu­lok­sia. Mut­ta tuos­sa siis ainakin kooltaan hyvä lis­taus alku­un. Jos noi­ta lukee, kan­nat­taa huomioi­da että mallinnus­menetelmät ovat ratkai­sevas­sa ase­mas­sa. Mon­et blog­it ja mielipi­dekir­joituk­set ovat sor­tuneet kaiva­maan yksit­täisiä esimerkki­mai­ta eri puo­lil­ta maail­maa tuke­maan omaa näke­mys­tä (esim. Aasian maas­sa menee hyvin kos­ka hyvä lock­down ja Euroopan maas­sa huonos­ti kos­ka huono lock­down) tutki­mat­ta lainkaan mitkä tek­i­jät oikeasti selit­tävät vai­htelua taustal­la (mm. kausilu­on­teisu­us ja ilmas­to vahvimp­ina). Kokon­aisu­udessaan ana­lyy­s­ion­gel­ma ei ole triviaali.

      2. Petri: Myös minä olen ihme­tel­lyt, että mik­si rajoi­tus­toimien vaiku­tus­ta kokon­aiskuolleisu­u­teen ei ole joko arvioitu,tai jos on, niin niitä arvioi­ta ei ole julk­isu­udessa käsitel­ty. Ainakaan minä en ole näitä arvioi­ta Suomen osalta medi­as­sa nähnyt.

        Mut­ta kuolleisu­u­den lisäk­si olisi mielestäni tärkeää arvioi­da ja ver­tail­la myös menetet­tyjä elin­vu­osia eri ske­naar­i­ois­sa, sekä arivoi­da myös menetet­tyjä ter­veitä elin­vu­osia. Kyl­lä min­un mielestäni ainakin on eri asia, jos ter­ve vau­va kuolee, kuin jos vakavasti sairas 90-vuo­tias kuolee.

        Suomes­sa käyt­töön ote­tut rajoituk­set ovat käsit­tääk­seni esimerkik­si vähen­täneet syöpäseu­lon­to­jen määrää ja jopa syöpähoito­ja. Luulisin, että näil­lä on iso vaiku­tus syöpä­sairas­tu­misi­in ja ‑kuolleisu­u­teen tule­vaisu­udessa. Mie­len­ter­veyshoidon etäistämi­nen ei var­maankaan ole paran­tanut hoidon laat­ua. Arve­len, että yri­tys­ten konkurssit saat­ta­vat lisätä itse­murhien määrää. Tässä vain muu­tamia esimerkke­jä rajoi­tusten mah­dol­li­sista vaiku­tuk­sista. Ja nämä vaiku­tuk­sethan tule­vat näkymään ja vaikut­ta­maan vuosikymmeniä.

        Onko rajoituk­sil­la saavute­tut hyödyt olleet hait­to­ja suurem­mat? Minkälaisia tutkimuk­sia ja arvioi­ta tästä aiheesta on tehty?

        Ehkä voisi kat­soa laatikon ulkop­uolelta: Mon­es­sa maas­sa on vahvo­ja todis­tei­ta siitä, että huoli­mat­ta seu­lon­noista ja muiden sairauk­sien hoito­tas­apain­on heikken­e­mis­es­tä, syöpäkuolemat , sydän- ja verisuoni­tau­dit, demen­tia, kaik­ki, ovat vähen­emään päin. Eli onko meil­lä ylidi­ag­nosoin­tia, jon­ka korona pal­jasti: Riit­tää, että vältämme viruk­sia, lopetamme ihmis­ten sosi­aalisen läheisyy­den, desin­fioimme tun­nol­lis­es­ti, niin väestö elää yhtä hyvin kuin ennenkin, jopa pitempään.

        Salali­it­to­te­o­reetikok­si ja QAnon — hörhök­si syytet­ty har­rasteli­ja toisaal­ta voisi käyt­tää noi­ta tilas­to­ja siihen, että epäilee nor­maal­isti kir­jat­tavien kuolin­syi­den vai­h­tuneen koron­akuolin­sy­i­hin. Viimeiseen kymme­neen vuo­teen kun ei keuhkoku­ume ja muu infek­tio ole ollut kelvolli­nen kuolin­syy, vaan lähin­nä perus­sairaus on voitu kir­ja­ta, eli vaikka­pa demen­tia. Nyt sit­ten Covid-19 olisi uusi kuolin­syy, joka “varas­taa” kuolemia itselleen. Mut­ta tämä siis on vain salali­it­to­höyrähtänei­den jut­tua, ensim­mäi­nen hypo­teesi toden­näköisim­min on oikea, meil­lä ei ennen oikeas­t­aan olekaan ollut vaar­al­lisia sairauk­sia, nyt on, korona.

    2. Kokon­aiskuolleisu­ut­ta­han tässä todel­la pitäisi kat­soa. Kaikessa muus­sa on liikaa kohi­naa. Ymmär­rän tietysti, ettei rajoituk­sia sun mui­ta päätök­siä voi­da tehdä kokon­aiskuolleisu­u­den poh­jal­ta, kos­ka se on tiedos­sa vas­ta jälkikäteen.

      Keuhkoku­ume on tietääk­seni yleisin väl­itön kuolin­syy. Jos sairas­tunut on heikkokun­toinen van­hus, ei keuhkoku­umeen aiheut­tanut­ta pato­gee­nia kai yleen­sä edes selvitetä, kos­ka sil­lä ei ole mitään väliä. Pait­si jos se on korona, joka ain­oana pato­geen­i­na selvitetään aina ja kyseiset keuhkoku­umekuolemat menevät koronalaariin.

      Vastaa

      1. Tatu:
        Kokon­aiskuolleisu­ut­ta­han tässä todel­la pitäisi kat­soa. Kaikessa muus­sa on liikaa kohi­naa. Ymmär­rän tietysti, ettei rajoituk­sia sun mui­ta päätök­siä voi­da tehdä kokon­aiskuolleisu­u­den poh­jal­ta, kos­ka se on tiedos­sa vas­ta jälkikäteen.

        Mut­ta miten ajat­telit tulki­ta kokonaiskuolleisuutta? 

        Jos rajoi­tus­toiket onnis­tu­vat täy­del­lis­es­ti, kokon­aiskuoleisu­us toden­näköis­es­ti jopa tipah­taa, kun moni muukin tau­d­i­nai­heut­ta­ja jää ilman uhre­ja. Jos vain Koro­nan tor­ju­mi­nen onnis­tuu, kuolleisu­udelle ei tapah­du yhtään mitään. Jos rajoi­tus­toiket vuo­taa, kuolleisu­us nousee ja täy­del­lisel­lä epäon­nis­tu­misel­la tulee kun­non kuolleisuuspiikki.

        Joidenkin mielestä rajoi­tusten jär­ki näky­isi korke­as­sa kuolleisu­udessa, eli rajoituk­sis­sa olisi järkeä vain, jos ne epäon­nis­tu­vat pahasti.

        Ja mitä tulee Ruot­si­in, niin kyl­lähän siel­lä kuolleisu­usti­las­tois­sa on melkoinen piik­ki nähtävis­sä keväältä:

        https://www.statista.com/statistics/1115707/sweden-number-of-deaths-per-week/

      2. Sylt­ty: Mut­ta miten ajat­telit tulki­ta kokonaiskuolleisuutta? 

        Aikanaan voidaan sum­ma­ta kokon­aiskuolleisu­us alueit­tain vaikka­pa +-5 vuot­ta pan­demi­as­ta ja sil­loin lop­ul­ta nähdään kun­nol­la, mil­lainen vaiku­tus eri­laa­juisil­la rajoi­tus­toimil­la oli. Voi olla vaikka­pa, että eristyk­sen aikana kuolleisu­us mui­hin tau­d­i­nai­heut­ta­ji­in vähe­nee, mut­ta se lasku myöhem­min kuro­taan kiin­ni kausi-influ­enssan kautta.

    3. Linkkaa­mas­sasi tilas­tossa kuolemia Ruot­sis­sa on 85 338 mar­rasku­un 27 päivään men­nessä. Jos luvun jakaa 10,9 ja ker­too 12 niin päädytään luku­un 93 950 (tilas­toista puut­tuu 3 päivää mar­rasku­u­ta + joulukuu). Tämä olisi yli 5000 kuolin­ta­paus­ta enem­män kuin viime vuon­na. Tämä on myös 1765 kuolin­ta­paus­ta enem­män kuin korkeim­pana ajan­jak­son vuon­na 2018. 

      Ylikuolleisu­ut­ta siis näyt­tää ker­tyvän Ruot­sis­sa jo puh­taasti tilas­to­je­sikin perus­teel­la. Sen lisäk­si tarvit­see toki huomioi­da koronara­joi­tusten vaiku­tus niin hyvässä kuin pahassa.

      Vastaa

      1. mahdollinen_altistuminen:
        Linkkaa­mas­sasi tilas­tossa kuolemia Ruot­sis­sa on 85 338 mar­rasku­un 27 päivään men­nessä. Jos luvun jakaa 10,9 ja ker­too 12 niin päädytään luku­un 93 950 (tilas­toista puut­tuu 3 päivää mar­rasku­u­ta + joulukuu). Tämä olisi yli 5000 kuolin­ta­paus­ta enem­män kuin viime vuon­na. Tämä on myös 1765 kuolin­ta­paus­ta enem­män kuin korkeim­pana ajan­jak­son vuon­na 2018. 

        Ylikuolleisu­ut­ta siis näyt­tää ker­tyvän Ruot­sis­sa jo puh­taasti tilas­to­je­sikin perus­teel­la. Sen lisäk­si tarvit­see toki huomioi­da koronara­joi­tusten vaiku­tus niin hyvässä kuin pahassa.

        Ei ole ylikuolleisu­ut­ta, jos kat­so­taan vuosia erik­seen, kos­ka vuosien väli­nen hajon­ta on niin suur­ta muutenkin: Vuosi 2019 oli erit­täin voimakas anom­aly alaspäin, kos­ka kuolleisu­u­den vuosit­tainen lisään­tymi­nen ainakin pros­ent­tiyk­sikön osil­la on tosi­a­sia kaikissa ikään­tyneis­sä valtioissa.

        Vuosi 2015: 90907
        Vuosi 2016: 90982
        Vuosi 2017: 91972
        Vuosi 2018: 92185

        Vuosi 2019 jopa 3500 kuol­lut­ta vähem­män, ver­rat­tuna näi­hin edellisiin. 

        Nyt on odotet­tavis­sa jopa 95000 kuole­maa. Mut­ta iso­ja otsikoi­ta ei tehty vuosina:

        2000: 93461 kuollutta
        2001: 93752 kuollutta
        2002: 95009 kuollutta

        https://www.scb.se/hitta-statistik/sverige-i-siffror/manniskorna-i-sverige/doda-i-sverige/

    4. Kyl­lähän kokon­aiskuolleisu­ut­ta seu­rataan (Euro­mo­mo, Euro­pean mor­tal­i­ty monitoring):
      https://www.euromomo.eu/graphs-and-maps

      Lop­un maako­htai­sista grafi­ikoista näkee hyvin joidenkin maid­en taval­lis­es­ta poikkea­vat kuolleisu­us­pi­ik­it. Ruot­sis­sa paljon kuolemia kevääl­lä, Bel­gias­sa nyt käsil­lä jo kol­mas piikki.

      Ruot­sis­sa on näil­lä näkymin tulos­sa vuon­na 2020 noin 4000 kuol­lut­ta enem­män kuin vuosien 2015–2019 keskiar­vo — jollei sit­ten vuo­den lop­pu­un tule vielä toista kuolleisu­usaal­toa. Sinän­sä on ollut hie­man masen­tavaa seu­ra­ta, miten koron­ade­nial­is­tit levit­tävät netis­sä tilas­toku­via, jois­sa ver­rataan vuosien 2015–2019 koko vuo­den kuolleisu­ut­ta vuo­den 2020 luku­un esim. lokaku­un lop­pu­un men­nessä, ja sit­ten san­o­taan että kat­sokaa nyt, pienem­pi pylväs, ei kuolleisu­ut­ta. Ei taju­ta että siinä ver­rataan kokon­aisia vuosia osavuo­teen… tai sit­ten taju­taan, mut­ta levitetään dis­in­foa tietoisesti.

      Vastaa

      1. Jos ei huomioi­da ikään­tyvä väestö ja väestönkasvu voi ajatel­la noin.
        Mut­ta kun ruotsin väestö on samana aikana kas­vanut 6% ja ikään­tynyt reip­paasti niin ei oikein tuo­ta lukua voi tui­jo­ta. Huomioimal­la pelkästän väestönkasvun suh­teut­ta­mal­la kuolleet vas­ten väestö niin 2020 ei pääse edes top kymp­pi­in kuolleil­la sit­ten 2000.

      2. Pekka Taipale:
        Kyl­lähän kokon­aiskuolleisu­ut­ta seu­rataan (Euro­mo­mo, Euro­pean mor­tal­i­ty monitoring):
        https://www.euromomo.eu/graphs-and-maps

        Lop­un maako­htai­sista grafi­ikoista näkee hyvin joidenkin maid­en taval­lis­es­ta poikkea­vat kuolleisu­us­pi­ik­it. Ruot­sis­sa paljon kuolemia kevääl­lä, Bel­gias­sa nyt käsil­lä jo kol­mas piikki.

        Ruot­sis­sa on näil­lä näkymin tulos­sa vuon­na 2020 noin 4000 kuol­lut­ta enem­män kuin vuosien 2015–2019 keskiar­vo – jollei sit­ten vuo­den lop­pu­un tule vielä toista kuolleisu­usaal­toa. Sinän­sä on ollut hie­man masen­tavaa seu­ra­ta, miten koron­ade­nial­is­tit levit­tävät netis­sä tilas­toku­via, jois­sa ver­rataan vuosien 2015–2019 koko vuo­den kuolleisu­ut­ta vuo­den 2020 luku­un esim. lokaku­un lop­pu­un men­nessä, ja sit­ten san­o­taan että kat­sokaa nyt, pienem­pi pylväs, ei kuolleisu­ut­ta. Ei taju­ta että siinä ver­rataan kokon­aisia vuosia osavuo­teen… tai sit­ten taju­taan, mut­ta levitetään dis­in­foa tietoisesti.

        Tuo Bel­gian eloku­un piik­ki taitaa johtua hel­leaal­losta, eikä koronas­ta. Jostain syys­tä Bel­gias­sa tun­tuu ole­van paljon ” hau­rai­ta” ihmisiä.

    5. Tuol­lainen vuosipylväi­den ver­tailu on täysin harhaan­jo­htavaa koska
      a) 2020 ei ole vielä lopussa,
      b) se ei ota huomioon vuosien ero­ja (esim 2020 alun kuolleisu­us ennen koron­aa on jostain syys­tä ollut pienem­pää kuin 2015–2019 keskiar­vo) ja
      c) korona ei ole koko vuo­den ajan jyl­län­nyt Ruotsissakaan

      Vastaa

  2. Hyviä havain­to­ja ja hyvä kir­joi­tus taas!

    Yleiskuolleisu­us näyt­täisi ole­van suomes­sa tänä vuon­na aika nor­maalia. Kuolleisu­us on vain hie­man korkeam­paa kuin viime vuon­na, mut­ta alem­paa kuin esim. vuon­na 2018 (ellei jouluku­us­sa tapah­du jotain omi­tu­ista. Toiv­otaan ettei).
    Saman­su­un­taista näyt­täisi ole­van mon­es­sa muus­sakin maassa.

    Vastaa

  3. Taitaa olla niin, että ain­oa var­ma tilas­to on sairaalas­sa ja tehol­la oli­joiden lukumäärä, eikä sekään ole var­ma esimerkik­si Afrikan osalta, kun varsinkaan tehopaikko­ja ei kaikissa val­tiois­sa juurikaan ole.

    Kuolematkin menevät vähän niin ja näin, toises­sa ääripäässä kaik­ki vaina­jat, joil­la sat­tuu ole­maa korona, merk­itään koro­nan uhreik­si vaik­ka kuole­man syy olisi joku muu. Toises­sa ääripäässä kuolin­ti­las­toin­tia ei käytän­nossä edes ole.

    Var­maa taitaa olla vain väsymys tähän poikkeusti­lanteeseen. Helsinki­in yritet­ti­in lock­dow­n­ia, mut­ta HS ker­too, että juuri Itäkeskuk­ses­sa, korona-Helsin­gin sydämessä, liikku­mi­nen senkun lisään­tyy. https://www.hs.fi/kaupunki/art-2000007663252.html

    Vastaa

    1. Daniel Fed­er­ley:
      Helsinki­in yritet­ti­in lock­dow­n­ia, mut­ta HS ker­too, että juuri Itäkeskuk­ses­sa, korona-Helsin­gin sydämessä, liikku­mi­nen senkun lisään­tyy. https://www.hs.fi/kaupunki/art-2000007663252.html

      Ne nou­dat­ta­vat lock­dow­n­ia, jot­ka muutenkin varovat koron­aa (ja hei­dän tar­tun­tariskin­sä oli sik­si pieni ilmankin lock­dow­n­ia). Ne ihmis­ryh­mät eivät nou­da­ta, jot­ka ennenkin lock­dow­n­ia oli­vat suurimpia tar­tun­to­jen levittäjiä.

      Toisen asteen siirtämi­nen etäopetuk­seen ja kaupunkien ryh­mäli­ikun­ta­paikko­jen sulkem­i­nen ovat kuitenkin ihan konkreet­tisia toimen­piteitä, joiden pitäisi näkyä tartuttavuusluvussa.

      Vastaa

  4. Petri: Myös minä olen ihme­tel­lyt, että mik­si rajoi­tus­toimien vaiku­tus­ta kokon­aiskuolleisu­u­teen ei ole joko arvioitu,tai jos on, niin niitä arvioi­ta ei ole julk­isu­udessa käsitelty. 

    Minä taasen ihmette­len, mik­si melko mon­et kri­ti­soi­vat rajoi­tus­toimia kuolleisu­u­den perus­teel­la. Koke­muk­set useista maista (Italia, Espan­ja, Tsek­ki, Bel­gia) osoit­ta­vat melkoisen selkeästi, että jos korona pääsee lev­iämään pahasti, ter­vey­den­huol­lon resurssit eivät riitä sairas­tunei­den hoitoon. Hoita­mat­ta jäisi pait­si osa koron­aan sairas­tunei­ta, niin myös moni syöpähoitoa tms. tarvit­se­va. Lääkäre­itä ja hoito­henkilökun­taa kun on vain rajalli­nen määrä. Ja ei kai sekään mikään ihme ole, jos kokon­aiskuolleisu­us on nor­maalil­la tai sitä pienem­mäl­lä tasol­la. Rajoi­tusten nou­dat­ta­mi­nen on tietysti vähen­tänyt kaikkia tart­tuvia sairauk­sia ja sitä kaut­ta kuolleisuutta.

    Vastaa

    1. TJii: Minä taasen ihmette­len, mik­si melko mon­et kri­ti­soi­vat rajoi­tus­toimi­akuolleisu­u­den perus­teel­la. Koke­muk­set useista maista (Italia, Espan­ja, Tsek­ki, Bel­gia) osoit­ta­vat melkoisen selkeästi, että jos korona pääsee lev­iämään pahasti, ter­vey­den­huol­lon resurssit eivät riitä sairas­tunei­den hoitoon. Hoita­mat­ta jäisi pait­si osa koron­aan sairas­tunei­ta, niin myös moni syöpähoitoa tms. tarvit­se­va. Lääkäre­itä ja hoito­henkilökun­taa kun on vain rajalli­nen määrä. Ja ei kai sekään mikään ihme ole, jos kokon­aiskuolleisu­us on nor­maalil­la tai sitä pienem­mäl­lä tasol­la. Rajoi­tusten nou­dat­ta­mi­nen on tietysti vähen­tänyt kaikkia tart­tuvia sairauk­sia ja sitä kaut­ta kuolleisuutta.

      Rajoituk­sil­la on ollut mon­imutkaisia, mon­imuo­toisia ja ehkä yllät­täviäkin vaiku­tuk­sia. Sekä posi­ti­ivisia, että negati­ivisia. Min­ua kiin­nos­taisi arviot rajoi­tusten vaiku­tuk­sista kokon­aiskuolleisu­u­teen. Mut­ta vielä paljon enem­män min­ua kiin­nos­taisi arviot rajoi­tusten pitkäaikaisvaiku­tuk­sista väestö­ta­sol­la elin­vu­osi­in ja ter­veisi­in elinvuosiin.

      Vastaa

      1. Petri: Rajoituk­sil­la on ollut mon­imutkaisia, mon­imuo­toisia ja ehkä yllät­täviäkin vaiku­tuk­sia. Sekä posi­ti­ivisia, että negati­ivisia. Min­ua kiin­nos­taisi arviot rajoi­tusten vaiku­tuk­sista kokon­aiskuolleisu­u­teen. Mut­ta vielä paljon enem­män min­ua kiin­nos­taisi arviot rajoi­tusten pitkäaikaisvaiku­tuk­sista väestö­ta­sol­la elin­vu­osi­in ja ter­veisi­in elinvuosiin.

        Jo ihan välit­tömät vaiku­tuk­set ovat merkit­täviä. Jos olete­taan että vuo­den aikana ihmis­ten elämän­laatu on laskenut keskimäärin 10% rajoi­tusten takia (en pidä mitenkään mah­dot­toman ylisu­ure­na arviona), niin puhutaan puoles­ta miljoonas­ta mene­tys­tä laatu­pain­ote­tus­ta elin­vuodes­ta. Suu­ru­us­lu­ok­ka on sama mitä ns. “worst case” ske­naario tuot­taisi kuolleina.

      2. arkkite­hti: Jo ihan välit­tömät vaiku­tuk­set ovat merkit­täviä. Jos olete­taan että vuo­den aikana ihmis­ten elämän­laatu on laskenut keskimäärin 10% rajoi­tusten takia (en pidä mitenkään mah­dot­toman ylisu­ure­na arviona), niin puhutaan puoles­ta miljoonas­ta mene­tys­tä laatu­pain­ote­tus­ta elin­vuodes­ta. Suu­ru­us­lu­ok­ka on sama mitä ns. ”worst case” ske­naario tuot­taisi kuolleina.

        Et kai ajat­tele, että jos ei olisi rajoituk­sia tapah­tu­isi “wirst Case” ‑ske­naario, niin sen ain­oa hait­ta oli­si­vat kuolleet? Siis niin, että jos korona ei tapa, se on ihan har­mi­ton tau­ti ja koron­aan sairas­tuneet sekä hei­dän läheisen­sä eläi­sivät laadukas­ta elämää samoin “koronales­ket”. Toisek­seen, vaik­ka ei olisi yhtään rajoituk­sia tai suosi­tuk­sia, niin tuskin­pa suurin osa ihmi­sistä silti eläisi laadukas­ta elämää matkustellen ja
        huo­let­toman huvitellenn.

  5. Kokon­aiskuolleisu­uskaan ei ole yksiselit­teinen mit­tari, kos­ka sulku­toimen­piteet vähen­tävät esim. tap­atur­mia. Käytän­nössä kaikissa kehit­tyneis­sä mais­sa koron­akuolleisu­ut­ta on suit­sit­tu rajoituk­sil­la. Ruot­si taisi men­nä kehit­tyneistä maista pisim­mälle kat­soes­saan kevääl­lä, miten uhrien määrä kas­vaa ilman rajoi­tus­toimen­piteitä (ja siel­läkin oli kuitenkin paljon eri­laisia suosi­tuk­sia sekä ihmis­ten vapaae­htois­es­ta kon­tak­tien vähen­tämistä), eikä siel­lä poli­itikot halun­neet kat­soa samaa kort­tia enää uud­estaan nyt syksyllä.

    Pahoin pelkään, että nyt toises­sa aal­los­sa päädytään monin paikoin suurem­pi­in uhrilukui­hin kuin ensim­mäisessä. Ensim­mäisen aal­lon aikana kaikenikäiset pelkä­sivät koron­aa. Nyt riskiryh­mi­in kuu­lumat­tomat eivät enää pelkää eivätkä sik­si rajoi­ta sosi­aal­isia kon­tak­te­jaan samaan malli­in kuin kevääl­lä, joten toista aal­toa on vaikeampi tukah­dut­taa ja se jyl­lää sik­si pitkään — toden­näköis­es­ti niin pitkään, että riskiryh­mät saa­vat ennen sen päät­tymistä pelas­tuk­sen rokotteesta.

    Vastaa

      3. Kat­sos vain, kesäl­lä olti­in liiken­nekuole­mis­sa yli edel­lisen­vuo­den. Nyt on men­nyt siis paremmin.

      5. Opa: Eikös tuo tilas­to näytäkin juuri sen, että liiken­nekuolemien määrä on todel­lakin lisään­tynyt kahdel­la henkilöl­lä koronara­joi­tusten aikana. Se on toinen jut­tu, onko tässä vält­tämät­tä kyseessä mikään syy-seuraussuhde.

        2020 (miehet+naiset): 140+44 = 184
        2019 (miehet+naiset): 143+39 = 182

        Toteu­tuuko tilas­tolli­nen merkit­tävyys? En ole edes tilas­toti­eteil­i­jä, mut­ta tuos­sa muu­tos on noin +1,1%, tämä menisi sat­un­nais­vai­htelun piikki­in ainakin luon­non­ti­eteel­lis­es­ti koulutet­tu­jen piirissä.

        Samoin kah­den pis­teen välille saa aina piir­ret­tyä suo­ran, eli ei ker­ro yhtään mitään.

      6. Stadist: Toteu­tuuko tilas­tolli­nen merkit­tävyys? En ole edes tilas­toti­eteil­i­jä, mut­ta tuos­sa muu­tos on noin +1,1%, tämä menisi sat­un­nais­vai­htelun piikki­in ainakin luon­non­ti­eteel­lis­es­ti koulutet­tu­jen piirissä.

        Samoin kah­den pis­teen välille saa aina piir­ret­tyä suo­ran, eli ei ker­ro yhtään mitään.

        Pros­et­timäärä on vähem­män kuin 1,1, sil­lä ver­rat­tuna ovat vuosien 2019 ja 2020 tam­mi-lokakuu, joista jälkim­mäi­nen oli päivän pitempi.

      7. Opa: Eikös tuo tilas­to näytäkin juuri sen, että liiken­nekuolemien määrä on todel­lakin lisään­tynyt kahdel­la henkilöl­lä koronara­joi­tusten aikana. Se on toinen jut­tu, onko tässä vält­tämät­tä kyseessä mikään syy-seuraussuhde.

        2020 (miehet+naiset): 140+44 = 184
        2019 (miehet+naiset): 143+39 = 182

        Ovatko­han ihmiset mah­dol­lis­es­ti vai­h­tanut julkises­ta liiken­teestä autoon viruk­sen pelosta?

    1. Markoketofi:
      Tässä olisi Tukhol­malaisen teho-osas­ton lääkärin näkökul­ma samaan asiaan:
      https://sebastianrushworth.com/2020/12/06/why-did-sweden-have-more-covid-deaths-than-its-neighbors/

      Tuos­sa on hirveä määrä tekosy­itä, mut­tei yhtään omaa yri­tys­tä tes­ta­ta väit­teitä dataa vas­taan. Osa väit­teistä on itsessään holtit­to­mia (19% vs 14% => “Swe­den has a much big­ger pop­u­la­tion of immi­grants”). Osas­sa taas voi olla meri­it­tiäkin, joten mik­sei niistä ole muo­dostet­tu fal­si­fioitavis­sa ole­via hypo­teese­ja ja tes­tat­tu Pohjo­is­maid­en ter­veysvi­ra­nomais­ten eri­no­maista dataa käyttäen.

      Vastaa

      1. hc-empiristi: Tuos­sa on hirveä määrä tekosy­itä, mut­tei yhtään omaa yri­tys­tä tes­ta­ta väit­teitä dataa vas­taan. Osa väit­teistä on itsessään holtit­to­mia (19% vs 14% => ”Swe­den has a much big­ger pop­u­la­tion of immi­grants”). Osas­sa taas voi olla meri­it­tiäkin, joten mik­sei niistä ole muo­dostet­tu fal­si­fioitavis­sa ole­via hypo­teese­ja ja tes­tat­tu Pohjo­is­maid­en ter­veysvi­ra­nomais­ten eri­no­maista dataa käyttäen.

        Miten tuo väite maa­han­muut­ta­jien määrästä on holtiton?
        Jos Ruot­sis­sa on n.19% maa­han­muut­ta­jia, on se läh­es 2 miljoona ver­rat­tuna esim. nor­jan n. 0,75 miljoon­aan. Ero on huo­mat­ta­va ja jos­sain tutkimuk­sis­sa tum­mai­hois­t­en kuolleisu­us on 5–8 ker­taa suurem­paa, kuin vaaleaihoisten.

      2. pH: Miten tuo väite maa­han­muut­ta­jien määrästä on holtiton?
        Jos Ruot­sis­sa on n.19% maa­han­muut­ta­jia, on se läh­es 2 miljoon­aver­rat­tuna esim. nor­jan n. 0,75 miljoon­aan. Ero on huo­mat­ta­va ja jos­sain tutkimuk­sis­sa tum­mai­hois­t­en kuolleisu­us on 5–8 ker­taa suurem­paa, kuin vaaleaihoisten.

        Kos­ka maa­han­muut­ta­jien määrä pitää suh­teut­taa pop­u­laa­tioon. Ja sil­loin numerot ovat 19 vs 14, kun erikoistapaus Suomea ei ote­ta huomioon. Ero­han tuos­sa on, mut­ta iso se ei ole. En usko, että halu­at oikeasti käyt­tää absolu­ut­tisia luku­ja, kos­ka niiden käyt­tämi­nen antaisi Ruotsin koron­akuolleisu­ud­es­ta aivan kohtu­ut­toman kuvan.

      3. hc-empiristi: Kos­ka maa­han­muut­ta­jien määrä pitää suh­teut­taa pop­u­laa­tioon. Ja sil­loin numerot ovat 19 vs 14, kun erikoistapaus Suomea ei ote­ta huomioon. Ero­han tuos­sa on, mut­ta iso se ei ole. En usko, että halu­at oikeasti käyt­tää absolu­ut­tisia luku­ja, kos­ka niiden käyt­tämi­nen antaisi Ruotsin koron­akuolleisu­ud­es­ta aivan kohtu­ut­toman kuvan.

        Todel­li­nen lukuhan taitaa olla Ruot­sis­sa n.24%, mut­ta ongelma­han tässä on ihmis­ten tapa niput­taa maa­han­muut­ta­jat yhdek­si ryh­mäk­si, kuten tässä teit. Todel­lisu­udessa täy­ty­isi tietää etnis­ten ryh­mien suh­teelli­nen osu­us ja ikä­jakau­ma. Ruot­sis­sa on maa­han­muu­tol­la pitkät per­in­teet ja sitäkaut­ta var­masti myös paljon van­ho­ja maa­han­muut­to­taus­taisia etnisi­in vähem­mistöi­hin kuu­lu­via. Suomes­sa kuitenkin val­taosa maa­han­muut­ta­jista on Venäjältä ja Virosta.

      4. pH: Todel­li­nen lukuhan taitaa olla Ruot­sis­sa n.24%, mut­ta ongelma­han tässä on ihmis­ten tapa niput­taa maa­han­muut­ta­jat yhdek­si ryh­mäk­si, kuten tässä teit. Todel­lisu­udessa täy­ty­isi tietää etnis­ten ryh­mien suh­teelli­nen osu­us ja ikä­jakau­ma. Ruot­sis­sa on maa­han­muu­tol­la pitkät per­in­teet ja sitäkaut­ta var­masti myös paljon van­ho­ja maa­han­muut­to­taus­taisia etnisi­in vähem­mistöi­hin kuu­lu­via. Suomes­sa kuitenkin val­taosa maa­han­muut­ta­jista on Venäjältä ja Virosta.

        Tuo 19 vs 14 oli Markoketofi:n siteer­aa­mas­sa blo­gi-kir­joituk­ses­sa, oletet­tavasti viral­li­sista lähteistä saatu tieto. Samoin niput­tamisen teki blo­gi-kir­joit­ta­ja. En myöskään ole ver­ran­nut Ruotsin maa­han­muut­toa Suomen vas­taavaan, kos­ka Suo­mi on selkeä poikkeus sekä maa­han­muut­ta­jien kansal­lisuuk­sis­sa että määris­sä. Nor­ja ja Tan­s­ka taas eivät maa­han­muu­ton suh­teen eroa lähellekään niin suuresti Ruot­sista kuin Suomi.

        Kri­ti­ikki­ni point­ti oli, että tuo ero maa­han­muut­ta­jien määrässä, niil­lä ole­tuk­sil­la mitä kir­joituk­ses­sa käytet­ti­in, kyke­nee selit­tämään parhaim­mil­laankin noin 3% Ruotsin koron­akuolleisu­ud­es­ta. Mar­gin­aal­is­ten tek­i­jöi­den käyt­tö selit­täjinä on harhaut­tavaa ja niiden suurentelu tek­stis­sä minus­ta holti­ton­ta ja vastuutonta.

      5. hc-empiristi: Tuo 19 vs 14 oli Markoketofi:n siteer­aa­mas­sa blo­gi-kir­joituk­ses­sa, oletet­tavasti viral­li­sista lähteistä saatu tieto. Samoin niput­tamisen teki blo­gi-kir­joit­ta­ja. En myöskään ole ver­ran­nut Ruotsin maa­han­muut­toa Suomen vas­taavaan, kos­ka Suo­mi on selkeä poikkeus sekä maa­han­muut­ta­jien kansal­lisuuk­sis­sa että määris­sä. Nor­ja ja Tan­s­ka taas eivät maa­han­muu­ton suh­teen eroa lähellekään niin suuresti Ruot­sista kuin Suomi.

        Kri­ti­ikki­ni point­ti oli, että tuo ero maa­han­muut­ta­jien määrässä, niil­lä ole­tuk­sil­la mitä kir­joituk­ses­sa käytet­ti­in, kyke­nee selit­tämään parhaim­mil­laankin noin 3% Ruotsin koron­akuolleisu­ud­es­ta. Mar­gin­aal­is­ten tek­i­jöi­den käyt­tö selit­täjinä on harhaut­tavaa ja niiden suurentelu tek­stis­sä minus­ta holti­ton­ta ja vastuutonta.

        Nor­jan ja Ruotsin maa­han­muut­ta­jien kuolleisu­usero selit­tyy maa­han­muut­ta­jien ikä­jakau­man perus­teel­la. Nor­jaan muut­ta­neet ovat oleel­lis­es­ti nuorem­pia, val­taosin v 2004 jäl­keen sinne töi­hin tulleita.

      6. Ruot­sis­sa on esimerkik­si 300 000 suo­ma­laista maa­han­muut­ta­jaa, joidenkesku­udessa kuolleisu­us on ollut suurta.

      7. Osmo Soin­in­vaara:
        Ruot­sis­sa on esimerkik­si 300 000 suo­ma­laista maa­han­muut­ta­jaa, joidenkesku­udessa kuolleisu­us on ollut suurta.

        Määrä riip­puu siitä miten maa­han­muut­ta­ja määritel­lään, mut­ta tuo­hon luku­un päästäk­seen pitää laskea puo­lik­si suo­ma­lai­sis­takin puo­let maa­han­muut­ta­jik­si. Vuon­na 2019 maa­han muut­tanei­ta suo­ma­laisia oli 145000 ja suo­ma­lai­sista van­hem­mista syn­tyneitä 62000. Suo­ma­laiset maa­han muut­ta­neet oli­vat lukumäärään suh­teutet­tuna ylivoimais­es­ti kuollein maa­han­muut­ta­jaryh­mä Ruot­sis­sa maalisku­us­ta toukoku­un alku­un (*). Mitkä maa­han­muut­ta­ju­u­teen liit­tyvät riskitek­i­jät ovat vaikut­ta­neet kuolleisu­u­teen tässä joukos­sa? Merkit­tävim­mät tek­i­jät lienevät kuitenkin ikä ja hoito­laitok­sis­sa asuminen.

        * https://www.folkhalsomyndigheten.se/contentassets/d6538f6c359e448ba39993a41e1116e7/covid-19-demografisk-beskrivning-bekraftade-covid-19-fall.pdf

      8. Osmo Soin­in­vaara:
        Ruot­sis­sa on esimerkik­si 300 000 suo­ma­laista maa­han­muut­ta­jaa, joidenkesku­udessa kuolleisu­us on ollut suurta.

        Heistä suuri osa muut­ti sinne töi­hin jo 60- ja 70-luvuil­la, kun asu­tusti­lat tyh­jenivät Pohjois- ja Itä-Suomes­sa. Hengis­sä ole­vat ovat nyt pitkästi yli kuuskymmentävuotiaita.

      9. Heistä suuri osa muut­ti sinne töi­hin jo 60- ja 70-luvuil­la, kun asu­tusti­lat tyh­jenivät Pohjois- ja Itä-Suomes­sa. Hengis­sä ole­vat ovat nyt pitkästi yli kuuskymmentävuotiaita.

        Tässä ei ole kyse siitä, mik­simikin maa­han­muut­ta­jaryh­mä on Ruot­si­in mut­tanut, vbaan esimerk­ki siitä, että maa­han­muut­ta­jat nos­ta­vat Ruotsin koronakuolleisuutta.

      10. Osmo Soin­in­vaara: Tässä ei ole kyse siitä, mik­simikin maa­han­muut­ta­jaryh­mä on Ruot­si­in mut­tanut, vbaan esimerk­ki siitä, että maa­han­muut­ta­jat nos­ta­vat Ruotsin koronakuolleisuutta.

        Kom­men­ti­ni pont­ti oli, että merkit­tävä osa aikoinaan Suomes­ta Ruot­si­in muut­taneista ovat nyt van­huk­sia, joten korkea kuolleisu­us hei­dän kesku­udessaan ei ole ihme. Se mik­si mainitsin asu­tusti­lat jne. oli vain halu taus­toit­taa tuo­ta muut­toli­iket­tä, mil­lä ei todel­lakaan ole mitään tekemistä koro­nan kanssa.

      11. Tapio: Nor­jan ja Ruotsin maa­han­muut­ta­jien kuolleisu­usero selit­tyy maa­han­muut­ta­jien ikä­jakau­man perus­teel­la. Nor­jaan­muut­ta­nee­to­vat oleel­lis­es­ti nuorem­pia, val­taosin v 2004 jäl­keen sinne töi­hin tulleita.

        Maa­han­muut­ta­jien ikä­jakau­ma on ehdot­tomasti vaikut­ta­va tek­i­jä, mut­ta siltikin se selit­tää minus­ta vain mur­to-osan Ruotsin huo­mat­tavas­ta kuolleisu­ud­es­ta. Toukoku­un 7:een men­nessä maa­han muut­tanei­den kokon­aiso­su­us kuolleista oli vähän yli 20%. Täl­läkään karkeal­la esti­maatil­la Ruotsin suurem­pi maa­han­muut­ta­jao­su­us selit­tää vain noin 5% kuolleisu­ud­es­ta. Selkeästi mar­gin­aa­li­nen tek­i­jä riip­pumat­ta siitä miltä kannal­ta katsotaan.

  7. Kaikkea voi suh­teut­taa. Vähäisen liikun­nan on arvioitu aiheut­ta­van noin 5 miljoon­aa kuole­maa vuodessa maailmanlaajuisesti:
    https://www.duodecimlehti.fi/duo12430

    Itseäni on epäi­lyt­tänyt kovasti liikun­ta­paikko­jen totaa­li­nen sulkem­i­nen koro­nan perus­teel­la. Onko lääke var­masti vähem­män haitalli­nen kaikkien sulkemis­ten osalta kuin sen antamisen seu­rauk­set? Olisin ymmärtänyt tilo­jen mak­simikäyt­täjämäärien leikkaamisen alaspäin, ja ymmär­rän myös joukkue- ja kon­tak­ti­la­je­ja koske­via rajoituk­sia, mut­ta en ymmär­rä sitä, että niin moni yksilöli­ikun­taankin keskit­tyvä liikun­ta­paik­ka on sul­jet­tu nyt kokon­aan vira­nomais­määräys­lu­on­teis­es­ti annet­tu­jen vira­nomaiso­hjei­den joh­dos­ta. Samoin huolestut­taa myös akti­ivisem­man koul­uli­ikun­nan osin väli­in jäämi­nen. Mm. pyöräi­ly ja käve­ly on vähen­tynyt, kun ihmiset ovat enem­män vain koton­aan. Aika monel­la on paino läht­enyt rajoi­tusten aikana nousu­un. Liikun­nan vähen­e­mis­es­tä saat­taa seu­ra­ta vielä pitkäaikaisia terveysvaikutuksia.

    Vastaa

    1. Liikun­ta­paikko­jen sulkemista huo­mat­tavasti suurem­pi merk­i­tys on var­masti ark­ili­ikun­nan vähen­e­misel­lä, kun ihmiset ovat etätöis­sä eivätkä kävele, pyöräile jne. töihin.

      Tältä kannal­ta siis kan­nat­taisi tule­vaisu­udessa varmis­taa ihmis­ten ter­veyt­tä kieltämäl­lä heitä asumas­ta liian lähel­lä työ­paikkaansa, ja tehdä töis­sä käyn­nistä pakollista…

      Vastaa

  8. Ver­taile­mal­la kokon­aiskuolleisu­ut­ta eri vuosi­na samas­sa maas­sa ja saman maan kokon­aiskuolleisu­u­teen vaikut­tavia osatek­i­jöitä, saadaan näp­pärästi erotel­tua tap­atur­makuolemat, sydänkuolemat, infek­tiokuolemat, jne. toi­sis­taan , ja voidaan selkeästi nähdä, onko korona nyt syr­jäyt­tänyt mui­ta kuolin­sy­itä. Näin­hän on epäilty, että korona ei olisi vält­tämät­tä lisäämässä kokon­aiskuolleisu­ut­ta vaan syr­jäyt­täisi mui­ta kuolin­sy­itä, kuten sydänkuolemia ja mui­ta infek­tio­sairauk­sia tilas­tois­sa. Eli korona olisi uusi diag­noosi, jol­la ei itsenäis­es­ti olisi kokon­aiskuolleisu­ut­ta lisäävää vaiku­tus­ta. Ja toisaal­ta tuol­la ana­lyysil­lä nähtäisi­in, jos rajoituk­set ovat vähen­täneet esim. tap­atur­makuolemia. Kuollei­den ikäryh­miä tulisi myös ver­tailut­taa saman maan sisäl­lä eri vuosi­na tässä samas­sa ana­ly­y­sis­sä. Kun tui­jote­taan vain yhden sairau­den lukuar­vo­ja ja kun sairaalois­sa keski­tytään ns. Tren­didi­ag­nos­ti­ikkaan, niin kokon­aisku­va voi hämär­tyä. Saadak­semme tun­tee­ton­ta ja puoluee­ton­ta tietoa, mei­dän olisi saata­va mainit­se­mani tilas­to­tutkimuk­sen tehtyä. Muu­toin eksymme pahasti yhden uuden tau­tidi­ag­noosin lukuar­vo­jen vietäväksi.

    Vastaa

    1. Ville-Veikko Elo­maa:
      Ver­taile­mal­la kokon­aiskuolleisu­ut­ta eri vuosi­na samas­sa maas­sa ja saman maan kokon­aiskuolleisu­u­teen vaikut­tavia osatek­i­jöitä, saadaan näp­pärästi erotel­tua tap­atur­makuolemat, sydänkuolemat, infek­tiokuolemat, jne. toi­sis­taan , ja voidaan selkeästi nähdä, onko korona nyt syr­jäyt­tänyt mui­ta kuolin­sy­itä. Näin­hän on epäilty, että korona ei olisi vält­tämät­tä lisäämässä kokon­aiskuolleisu­ut­ta vaan syr­jäyt­täisi mui­ta kuolin­sy­itä, kuten sydänkuolemia ja mui­ta infek­tio­sairauk­sia tilas­tois­sa. Eli korona olisi uusi diag­noosi, jol­la ei itsenäis­es­ti olisi kokon­aiskuolleisu­ut­ta lisäävää vaiku­tus­ta. Ja toisaal­ta tuol­la ana­lyysil­lä nähtäisi­in, jos rajoituk­set ovat vähen­täneet esim. tap­atur­makuolemia. Kuollei­den ikäryh­miä tulisi myös ver­tailut­taa saman maan sisäl­lä eri vuosi­na tässä samas­sa ana­ly­y­sis­sä. Kun tui­jote­taan vain yhden sairau­den lukuar­vo­ja ja kun sairaalois­sa keski­tytään ns. Tren­didi­ag­nos­ti­ikkaan, niin kokon­aisku­va voi hämär­tyä. Saadak­semme tun­tee­ton­ta ja puoluee­ton­ta tietoa, mei­dän olisi saata­va mainit­se­mani tilas­to­tutkimuk­sen tehtyä. Muu­toin eksymme pahasti yhden uuden tau­tidi­ag­noosin lukuar­vo­jen vietäväksi.

      https://youtu.be/dXksF0erN_s

      Tässä vielä mie­lenki­in­toinen kat­saus Yhdys­val­loista siitä miten koro­nan vaiku­tus­ta voisi analysoi­da. Uskoo sit­ten lop­putu­lok­seen tai ei niin tässä perus­malli käy­dä ainakin Suomes­sa ja Ruot­sis­sa ja mik­sei muual­lakin kokon­aiskuolleisu­us­dataa kri­it­tis­es­ti ver­taillen läpi. Itsel­läni ei ole täl­läiseen ana­lyti­ikkaan aikaa saatik­ka kykyjä, mut­ta var­masti olisi aiheel­lista tehdä tämän tyyp­pinen tutkiel­ma näinkin järkyt­tävästi resursse­ja käyt­tävästä epi­demi­as­ta. Toiv­ot­tavasti saataisi­in kri­it­tis­es­ti analysoitua, mitä nyt ollaan oikeasti tekemässä. Jos kuun­nel­laan yksit­täistä teho-osas­ton lääkäriä, yksit­täisiä poti­lai­ta, yksit­täistä virolo­gia tai infek­ti­olääkäriä niin saadaan var­ma bias, kapea näkökul­ma. Täl­lainen laa­ja kat­saus olisi nyt ajanko­htainen ja avaisi toiv­ot­tavasti mei­dän kaikkien silmät kokon­aisku­valle eli sille, mikä on koro­nan aito vaiku­tus. Olem­meko nyt anta­neet nor­maalille kausikuole­malle vain uuden nimen? Tai onko tämä uusi infek­tio vain syr­jäyt­tänyt jonkun toisen kuolin­syyn ja ehkä aikaistanut jonkun yksilön kuole­maa muu­tamil­la kuukausil­la. Nämä vas­tauk­set ovat elin­tärkeitä nyt kun olemme romut­ta­mas­sa kansakun­tien ja tule­vien sukupolvien talouden. Kansalaisil­la on oikeus saa­da tietää minkä var­jol­la raho­jamme nyt käytetään ja oikeuk­si­amme rajoitetaan.

      Vastaa

      1. Ville-Veikko Elo­maa: https://youtu.be/dXksF0erN_s

        Tässä vielä mie­lenki­in­toinen kat­saus Yhdys­val­loista siitä miten koro­nan vaiku­tus­ta voisi analysoi­da. Uskoo sit­ten lop­putu­lok­seen tai ei niin tässä perus­malli käy­dä ainakin Suomes­sa ja Ruot­sis­sa ja mik­sei muual­lakin kokon­aiskuolleisu­us­dataa kri­it­tis­es­ti ver­taillen läpi. Itsel­läni ei ole täl­läiseen ana­lyti­ikkaan aikaa saatik­ka kykyjä, mut­ta var­masti olisi aiheel­lista tehdä tämän tyyp­pinen tutkiel­ma näinkin järkyt­tävästi resursse­ja käyt­tävästä epi­demi­as­ta. Toiv­ot­tavasti saataisi­in kri­it­tis­es­ti analysoitua, mitä nyt ollaan oikeasti tekemässä. Jos kuun­nel­laan yksit­täistä teho-osas­ton lääkäriä, yksit­täisiä poti­lai­ta, yksit­täistä virolo­gia tai infek­ti­olääkäriä niin saadaan var­ma bias, kapea näkökul­ma. Täl­lainen laa­ja kat­saus olisi nyt ajanko­htainen ja avaisi toiv­ot­tavasti mei­dän kaikkien silmät kokon­aisku­valle eli sille, mikä on koro­nan aito vaiku­tus. Olem­meko nyt anta­neet nor­maalille kausikuole­malle vain uuden nimen? Tai onko tämä uusi infek­tio vain syr­jäyt­tänyt jonkun toisen kuolin­syyn ja ehkä aikaistanut jonkun yksilön kuole­maa muu­tamil­la kuukausil­la. Nämä vas­tauk­set ovat elin­tärkeitä nyt kun olemme romut­ta­mas­sa kansakun­tien ja tule­vien sukupolvien talouden. Kansalaisil­la on oikeus saa­da tietää minkä var­jol­la raho­jamme nyt käytetään ja oikeuk­si­amme rajoitetaan.

        Kokon­aiskuolleisu­us ei näytä ainakaan lisään­tyvän Suomes­sa v. 2020. Koron­akuolemia oletet­tavis­sa taso 500/vuosi, mikä ei juuri paljoa ylitä v. 2018 influ­enssakuolemien tasoa. Vas­taavasti ehkä tap­atur­maiset kulemat hie­man vähen­tyneet. Vuodessa kuolee nor­maal­isti noin 1% väestöstä eli noin 55000–60000 henkeä. Koron­akuolemat oli­si­vat siis noin tasoa 1% kaik­ista v. 2020 kuolemantapauksista. 

        Monista maista on vähän huonom­min saatavis­sa tietoa kuin Suomes­ta. Suo­mi on kaiken­lais­ten tilas­to­jen ja rek­iste­rien luvat­tu maa, jos­sa voidaan tehdä mon­en­laista tilas­to­tutkimus­ta. Eräis­sä mais­sa, esim Sak­sa ja USA ?, ei ole kun­nol­lista väestörekisteriä.

  9. Ymmärsinkö oikein, että et enää tai­da niin vah­vasti kan­nat­taa aikaisem­min esit­tämääsi immu­ni­teet­tinäkökul­maa esimerkik­si Tukhol­mas­sa? Ainakaan et esit­tänyt yhtään johtopäätöstä asi­as­ta. Ja olen­nainen lisäkysymys: Jos käyt­täy­tymis­muu­tosten selit­tämät ilmiöt pois­te­taan datas­ta, kuin­ka paljon immu­ni­teetille jää selitettävää?

    Vastaa

    1. Tähän tarvit­taisin paljon yksi­tyisko­htaisem­paa dataa kuin min­ul­la on käytet­tävis­sä. Kokon­ais­tar­tun­tamääristä sitä ei voi selvittää.

      Vastaa

  10. Tuo­hon Nykin vas­ta-ainetestien tulok­seen (eli että 25% asukkaista sairas­tanut) olisi kaivan­nut lähdet­tä. Kuu­lostaa liioitel­lul­ta, mut­ta voihan se olla.

    Vastaa

  11. Ter­veyshait­to­ja arvioidaan nyky­isin usein tau­ti­taak­ka (bur­den of dis­ease) avul­la. Se on lyhyesti:
    menete­tyt elin­vuodet +sairau­sai­ka X vaikeuastek­er­roin. Covid-19 ei ehkä täl­lä mit­tar­il­la ole kuitenkaan niin paha kuin ajatel­laan. Kuollei­den kes­ki-ikä on tietääk­seni 84 vuot­ta, eli ei lyhen­nä elinikää , Ja useim­mil­la pysyvät hai­tat puut­tuvat tai ovat vähäiset.

    Polion kohdal­la oli 1950-luvul­la vähän toisin. Sairaus jät­ti nimeno­maan lap­si­in pysyviä haittoja

    Vastaa

    1. Asi­as­ta on tehty usei­ta tutkimuk­sia, jois­sa menetet­ty­jen elin­vu­osien määrä per koron­akuole­ma aset­tuu noin haarukalle 11–13 vuotta.

      Tässä yksi:

      https://www.news-medical.net/news/20201021/More-than-25-million-person-years-of-life-lost-in-US-due-to-COVID-19.aspx

      Tuo “kuollei­den kes­ki-ikä on tietääk­seni 84 vuot­ta, eli ei lyhen­nä elinikää” osoit­taa ymmärtämät­tömyyt­tä elinikäti­las­to­jen perusteista: kuollei­den kes­ki-ikä on toki tuo­ta luokkaa ja samoin suo­ma­laisen vas­ta­syn­tyneen eli­na­jan­odote on kyl­lä myöskin samaa luokkaa, mut­ta suo­ma­laisen 85-vuo­ti­aan eli­na­jan­odote kuitenkin on noin 6 vuot­ta lisää. (Ks. https://www.stat.fi/til/ksyyt/2003/ksyyt_2003_2004-11–02_tau_001.html )

      Lisäk­si on tietysti syytä ymmärtää, että vaik­ka suurin osa kuolleista on van­ho­ja, niin jakau­ma ei ole sym­metri­nen. Joukos­sa on myöskin nuorem­pia, jot­ka menet­tävät kym­meniä vuosia elinaikaa.

      Vastaa

      1. Tämä menetet­ty­jen elin­vu­osien määrä vai­htelee mait­tain. Suomes­sa puo­let on kuol­lut hoivakodeis­sa ja hoivakodeis­sa vietetään keskimäärin kak­si vuot­ta, joten tämän jukon osalta on menetet­ty keskimäärin vuosi.

      2. Osmo Soin­in­vaara:
        Tämä menetet­ty­jen elin­vu­osien määrä vai­htelee mait­tain. Suomes­sa puo­let on kuol­lut hoivakodeis­sa ja hoivakodeis­sa vietetään keskimäärin kak­si vuot­ta, joten tämän jukon osalta on menetet­ty keskimäärin vuosi.

        Onko tämä ikä­vakioitu kuolleisuus/menetetyt hyvät vuodet tässä tapauk­ses­sa rel­e­vant­ti ongelmanasettelu?
        Useis­sa mais­sa, jois­sa on kohtu­ullisen luotet­ta­va media, ter­vey­den­huolto on koro­nan takia ylikuor­mit­tunut, paikallis­es­ti jopa rom­ah­ta­mas­sa. Tämä aiheut­taa ongelmia taa­tusti myös muille kuin koro­nan riskiryh­mäläisille. Ongel­mat vain tule­vat ilmen­emään tulev­ina vuosina.
        Sopi­iko tau­ti­taak­ka-aja­tus nykyiseen tilanteeseen?

      3. Onko tämä ikä­vakioitu kuolleisuus/menetetyt hyvät vuodet tässä tapauk­ses­sa rel­e­vant­ti ongelmanasettelu?
        Useis­sa mais­sa, jois­sa on kohtu­ullisen luotet­ta­va media, ter­vey­den­huolto on koro­nan takia ylikuor­mit­tunut, paikallis­es­ti jopa romahtamassa.

        Juuri tämän takia kan­nat­taa seu­ra­ta kokon­aiskuolleisu­ut­ta euromomo:n sivuil­ta. Suomes­sa ei ole mitään tilas­tooista havait­tavaa ylikuolleisu­ut­ta, Englan­nis­sa aas aivan valtavasti.

      4. Pekka Taipale: Tuo ”kuollei­den kes­ki-ikä on tietääk­seni 84 vuot­ta, eli ei lyhen­nä elinikää” osoit­taa ymmärtämät­tömyyt­tä elinikäti­las­to­jen perusteista: kuollei­den kes­ki-ikä on toki tuo­ta luokkaa ja samoin suo­ma­laisen vas­ta­syn­tyneen eli­na­jan­odote on kyl­lä myöskin samaa luokkaa, mut­ta suo­ma­laisen 85-vuo­ti­aan eli­na­jan­odote kuitenkin on noin 6 vuot­ta lisää. (Ks. https://www.stat.fi/til/ksyyt/2003/ksyyt_2003_2004-11–02_tau_001.html )

        Käsit­tääk­seni kyl­lä yleen­sä tau­ti­taak­ka esim keuhkosyövän kohdal­la las­ke­taan seuraavasti:
        elin­iän lyhen­e­m­i­nen ver­rat­tuna väestön keskimääräiseen elinikään ( noin 6 vuot­ta lyhyem­pi) +jäl­jel­läol­e­va elinikä sairaana (2,9 vuot­ta) x ker­roin (dis­abil­i­ty ker­roin 0–1).

        Jos koro­nan kohdal­la käytetään odotet­tavis­sa ole­vaa elinikää 84 vuo­ti­aana, niin sil­loin pitäisi ottaa koro­nan ohel­la huomioon myös muut sairaudet jot­ka voivat näin van­hal­la lyhen­tää elinikää. Kaikkea ei voi sälyt­tää koronalle, kos­ka näin van­ha saa hel­posti jonkun muun sairau­den, esim syövän. Ihmi­nen kuolee yleen­sä vain yhteen sairauteen.

      5. Coun­try­boy:Jos koro­nan kohdal­la käytetään odotet­tavis­sa ole­vaa elinikää 84 vuo­ti­aana, niin sil­loin pitäisi ottaa koro­nan ohel­la huomioon myös muut sairaudet jot­ka voivat näin van­hal­la lyhen­tää elinikää. Kaikkea ei voi sälyt­tää koronalle, kos­ka näin van­ha saa hel­posti jonkun muun sairau­den, esim syövän. Ihmi­nen kuolee yleen­sä vain yhteen sairauteen. 

        Elini­a­jan­odote ei nimestään huoli­mat­ta ker­ro odotet­tavis­sa ole­vaa eli­naikaa eikä toden­näköistä kuolin­hetkeä, vaan se on puh­taasti nykyisen kuolleisu­u­den mit­tari. Ote­taan ikälu­okat aloi­tusiästä van­hempi­in päin, ker­ro­taan joka ikälu­okan henki­in­jäänei­den osu­us (1 mii­nus kuolleisu­us) keskenään kunnes tulo on olle 0,5. Jos vaikka­pa puo­let lap­sista kuolee alle 5‑vuotiaana ja lop­ut elävät 70-vuo­ti­aik­si, niin vas­ta­syn­tynei­den elin­iän odote on alle 5 vuot­ta. Elin­iän odote on siitä hyvä mit­tari, että siihen eivät vaiku­ta ikälu­okkien koot tai tietynikäis­ten muut­toli­ike, kuolleisu­us on määritelmän mukaan ikä­vakioitu ja se ottaa huomioon kaik­ki kuolin­syyt vau­vaiän rip­ulista alkaen.

        Elin­iän­odot­teen nimi johtaa kyl­lä harhaan, on odotet­tavis­sa että ihmiset elävät huo­mat­tavasti pidem­pään kuin hei­dän elin­iän­odot­teen­sa, kos­ka elin­iän­odot­teeseen vaikut­taa kaikkien heitä van­hempi­en ikälu­okkien kuolleisu­us. Elin­iän­odote olisi ehkä parem­pi nimetä vähem­män harhaan­jo­htavastii, esim. nykykuolleisu­u­den keskitulo.

        Tuo tau­ti­taakan määrit­te­ly näyt­tää kyl­lä koko lal­la hihas­ta tai hatus­ta vetäistyltä, voisitko ker­toa miten sen eri muut­tu­jat on määritelty?

      6. Pekka Pes­si: Elini­a­jan­odote ei nimestään huoli­mat­ta ker­ro odotet­tavis­sa ole­vaa eli­naikaa eikä toden­näköistä kuolin­hetkeä, vaan se on puh­taasti nykyisen kuolleisu­u­den mit­tari. Ote­taan ikälu­okat aloi­tusiästä van­hempi­in päin, ker­ro­taan joka ikälu­okan henki­in­jäänei­den osu­us (1 mii­nus kuolleisu­us) keskenään kunnes tulo on olle 0,5. Jos vaikka­pa puo­let lap­sista kuolee alle 5‑vuotiaana ja lop­ut elävät 70-vuo­ti­aik­si, niin vas­ta­syn­tynei­den elin­iän odote on alle 5 vuot­ta. Elin­iän odote on siitä hyvä mit­tari, ettäsi­ihen eivät vaiku­ta ikälu­okkien koot tai tietynikäis­ten muut­toli­ike, kuolleisu­us on määritelmän mukaan ikä­vakioitu ja se ottaa huomioon kaik­ki kuolin­syyt vau­vaiän rip­ulista alkaen.

        Elin­iän­odot­teen nimi johtaa kyl­lä harhaan, on odotet­tavis­sa että ihmiset elävät huo­mat­tavasti pidem­pään kuin hei­dän elin­iän­odot­teen­sa, kos­ka elin­iän­odot­teeseen vaikut­taa kaikkien heitä van­hempi­en ikälu­okkien kuolleisu­us. Elin­iän­odote olisi ehkä parem­pi nimetä vähem­män harhaan­jo­htavastii, esim. nykykuolleisu­u­den keskitulo.

        Tuo tau­ti­taakan määrit­te­ly näyt­tää kyl­lä koko lal­la hihas­ta tai hatus­ta vetäistyltä, voisitko ker­toa miten sen eri muut­tu­jat on määritelty?

        Alun­perin tau­ti­taak­ka (bur­den of dis­ease) ja DALY (dis­ease adjust­ed life years) lienevät peräisin WHO:n han­kkeista, joil­la on pyrit­ty arvioimaan eri tau­tien ja ympäristötek­i­jöi­den merk­i­tys­tä kansan­ter­vey­den kannal­ta. Mon­et val­tiot ja tutkimus­laitok­set maail­man­laa­juis­es­ti käyt­tävät sitä. Ei siis ihan hatus­ta vetäisty. Itse ole työu­rani aikana käyt­tänyt sitä mm. työperäis­ten sairauk­sien kansan­ter­vey­del­lisen merk­i­tyk­sen arvioin­ti­in. Määritelmät löy­tyvät vaik­ka tästä ja googlaile lisää jos halu­at pere­htyä tarkemmin.

        https://ourworldindata.org/burden-of-disease

        DALY lasken­nas­sa arvioidaan nimeno­maan ennenaikaisen kuole­man (pre­ma­ture death)aiheuttia menetet­tyjä elin­vu­osia. Oman käsi­tyk­seni mukaan ei siis voi­da laskea, että 84 vuo­ti­aan kuole­ma olisi ennenaikainen, vaik­ka 84 vuo­ti­aan odotet­tavis­sa ole­va jäl­jel­lä ole­va elinikä olisi 6 vuot­ta (vrt kom­ment­ti­ni Pekka Taipaleelle). Sen sijaan jos 64 vuo­tias mies kuolee koron­aan menete­tyt elin vuodet ovat suun­nilleen 78 (miesten keskimääräi­nen elinikä9 ‑64=14 vuot­ta. Toiv­ot­tavasti tämä sel­ven­si asi­aa. bur­den of dis­ease ja daly ovat siis kansan­ter­veysti­eteil­i­jöi­den työkalu­ja, joil­la pyritään arvioimaan eri sairauk­sien ja ympäristötek­i­jöi­den merkitystä.

      7. Pekka Taipale:
        Asi­as­ta on tehty usei­ta tutkimuk­sia, jois­sa menetet­ty­jen elin­vu­osien määrä per koron­akuole­ma aset­tuu noin haarukalle 11–13 vuotta.

        Tässä yksi:

        https://www.news-medical.net/news/20201021/More-than-25-million-person-years-of-life-lost-in-US-due-to-COVID-19.aspx

        Tuo ”kuollei­den kes­ki-ikä on tietääk­seni 84 vuot­ta, eli ei lyhen­nä elinikää” osoit­taa ymmärtämät­tömyyt­tä elinikäti­las­to­jen perusteista: kuollei­den kes­ki-ikä on toki tuo­ta luokkaa ja samoin suo­ma­laisen vas­ta­syn­tyneen eli­na­jan­odote on kyl­lä myöskin samaa luokkaa, mut­ta suo­ma­laisen 85-vuo­ti­aan eli­na­jan­odote kuitenkin on noin 6 vuot­ta lisää. (Ks. https://www.stat.fi/til/ksyyt/2003/ksyyt_2003_2004-11–02_tau_001.html )

        Lisäk­si on tietysti syytä ymmärtää, että vaik­ka suurin osa kuolleista on van­ho­ja, niin jakau­ma ei ole sym­metri­nen. Joukos­sa on myöskin nuorem­pia, jot­ka menet­tävät kym­meniä vuosia elinaikaa.

        Kyl­lä olen ymmärtänyt eli-ikäti­las­tot, mut­ta bur­den of dis­ease määritelmähän on tämä (WHO):

        Bur­den of dis­ease rep­re­sent the total num­ber of years lost to ill­ness, dis­abil­i­ty, or pre­ma­ture death with­in a giv­en pop­u­la­tion. DALYs are cal­cu­lat­ed by adding the num­ber of years of life lost to the num­ber of years lived with dis­abil­i­ty (YLDs) for a cer­tain dis­ease or disorder.

        Jos käytetään 84 vuo­ti­aalle menetet­ty­inä elin­vu­osi­na tätä mainit­se­maasi 6 vuot­ta, se ei huomioi kil­paile­via kuolin­sy­itä. Kaikkea ei voi sälyt­tää koronalle, kos­ka näin van­ha kuolee hel­posti johonkin muuhun sairauteen kuin koron­aan (esim syöpä). Määritelmässä puhutaan ennenaikaises­ta kuole­mas­ta ja sitä ver­rataan yleen­sä väestön keskimääräiseen elinikään. Linkkaa­mas­sasi amerikkalaises­sa jutus­sa oli tehty jostain syys­tä toisin, mielestäni logiikkavirhe.

      8. Coun­try­boy: Kyl­lä olen ymmärtänyt eli-ikäti­las­tot, mut­ta bur­den of dis­ease määritelmähän on tämä (WHO):

        Bur­den of dis­ease rep­re­sent the total num­ber of years lost to ill­ness, dis­abil­i­ty, or pre­ma­ture death with­in a giv­en pop­u­la­tion. DALYs are cal­cu­lat­ed by adding the num­ber of years of life lost to the num­ber of years lived with dis­abil­i­ty (YLDs) for a cer­tain dis­ease or disorder.

        Jos käytetään 84 vuo­ti­aalle menetet­ty­inä elin­vu­osi­na tätä mainit­se­maasi 6 vuot­ta, se ei huomioi kil­paile­via kuolin­sy­itä. Kaikkea ei voi sälyt­tää koronalle, kos­ka näin van­ha kuolee hel­posti johonkin muuhun sairauteen kuin koron­aan (esim syöpä).Määritelmässä puhutaan ennenaikaises­ta kuole­mas­ta ja sitä ver­rataan yleen­sä väestön keskimääräiseen elinikään. Linkkaa­mas­sasi amerikkalaises­sa jutus­sa oli tehty jostain syys­tä toisin, mielestäni logiikkavirhe.

        Logi­ikkavirhe on kyl­lä tois­in­päin, se 6 vuot­ta sisältää kaik­ki kuolin­syyt. Sen parem­paa tietoa meil­lä ei ole. Ja kyseessä on medi­aani, keskiar­voa ei ole ker­rot­tu. Vinol­la jakau­mal­la keskiar­vo ei ole sama, tässä tapauk­ses­sa keskiar­vo on var­muudel­la pienem­pi kuin 84. Medi­aa­nia ei joka tapauk­ses­sa tule käyt­tää keskiarvona.

        Ajatuk­sel­la jon­ka mukaan koron­aan kuolleet oli­si­vat kuolleet pian muutenkin ei ole kovin paljon fak­taa takanaan.

        Vaku­ut­tavin näkemäni peruste on se että kuolemia on sat­tunut paljon hoitokodeis­sa. Se tieto on kuitenkin arvo­ton jos ei tiede­tä miten paljon hoitokodeis­sa on tar­tun­to­ja suh­teessa omil­laan asu­vi­in. Hoitokodin asukkaan on läh­es mah­do­ton vaikut­taa tar­tun­taansa kun taas omil­laan asu­va voi sen vält­tää helpommin.

        Intu­iti­ivis­es­ti kuu­lostaa todelta se aja­tus että koron­aan kuol­e­vat ovat heikkokun­toisia jot­ka kuoli­si­vat pian muutenkin mut­ta intu­itio ilman fak­taa ei ole paljonkaan arvoinen. Yhtälail­la intu­itio ker­too että koronara­joituk­set tap­pa­vat talouden kun kaik­ki saatavil­la ole­va fak­ta ker­too päinvastaista.

      9. Ajatuk­sel­la jon­ka mukaan koron­aan kuolleet oli­si­vat kuolleet pian muutenkin ei ole kovin paljon fak­taa takanaan.

        Koron­akuolemista puo­let on ollut van­hus­ten hoivakodeis­sa, jois­sa vietetään keskimäärin elämän kak­si viimeistä vuot­ta. Jos tar­tun­nat näi­den hoivako­tien sisäl­lä ovat olleet sat­un­naisia, yhtä kuol­lut­ta koden on menetet­ty yksi elinvuosi.

      10. Osmo Soin­in­vaara: Koron­akuolemista puo­let on ollut van­hus­ten hoivakodeis­sa, jois­sa vietetään keskimäärin elämän kak­si viimeistä vuot­ta. Jos tar­tun­nat näi­den hoivako­tien sisäl­lä ovat olleet sat­un­naisia, yhtä kuol­lut­ta koden on menetet­ty yksi elinvuosi.

        Kuolemi­in tui­jot­ta­mi­nen on harhaan­jo­htavaa. Jos ter­vey­den­huol­lon kap­a­siteet­ti rom­ah­taa, siitä on hait­taa muillekin kuin senior­eille. UK:ssa tämä tilanne on lähellä.

      11. K.k.: Logi­ikkavirhe on kyl­lä tois­in­päin, se 6 vuot­ta sisältää kaik­ki kuolin­syyt. Sen parem­paa tietoameil­lä ei ole. Ja kyseessä on medi­aani, keskiar­voa ei ole ker­rot­tu. Vinol­la jakau­mal­la keskiar­vo ei ole sama, tässä tapauk­ses­sa keskiar­vo on var­muudel­la pienem­pi kuin 84. Medi­aa­nia ei joka tapauk­ses­sa tule käyt­tää keskiarvona.

        Ajatuk­sel­la jon­ka mukaan koron­aan kuolleet oli­si­vat kuolleet pian muutenkin ei ole kovin paljon­fak­taa takanaan.

        Vaku­ut­tavin näkemäni peruste on se että kuolemia on sat­tunut paljon hoitokodeis­sa. Se tieto on kuitenkin arvo­ton jos ei tiede­tämiten paljon hoitokodeis­sa on tar­tun­to­ja suh­teessa omil­laan asu­vi­in. Hoitokodin asukkaan on läh­es mah­do­ton vaikut­taa tar­tun­taansa kun taas omil­laan asu­va voi sen vält­tää helpommin.

        Intu­iti­ivis­es­ti kuu­lostaa todelta se aja­tus että koron­aan kuol­e­vat ovat heikkokun­toisia jot­ka kuoli­si­vat pian muutenkin mut­ta intu­itio ilman fak­taa ei ole paljonkaan arvoinen. Yhtälail­la intu­itio ker­too että koronara­joituk­set tap­pa­vat talouden kun kaik­ki saatavil­la ole­va fak­ta ker­too päinvastaista.

        Nyt olet ymmärtänyt väärin point­ti­ni. Kyse oli bur­den of dis­ease lasken­nas­ta, jos­sa las­ke­taan tau­ti­taakkaa ja tarkoite­taan ennen­nenaikaista kuole­maa (pre­ma­ture death), siinä tulee usein ongel­mak­si ns kil­pail­e­vat kuolin­syyt. Yleen­sä on tapana ver­ra­ta väestön /populaation kes­ki-ikään. Tämä lasken­ta ei sovi yksilö­ta­solle. Esimerkik­si on ollut työryh­mässä, jos­sa yritet­ty laskea tau­ti­taakkaa eri­laisille ympäristöaltisteille. Se osoit­tau­tui ongel­mallisek­si juuri sen vuok­si, että meil­lä on liian vähän tieto kil­paile­vista kuolin­sy­istä. Tietysti tau­ti­taak­ka las­ke­taan ikäryh­mit­täin ja sum­mataan lopuk­si yhteen. Sil­loin jakau­man vinous ei haittaa.

        Kuolin­syytkin ovat usein tulkin­nal­lisia. Kuulin eilen että eräään tun­te­mani espan­jalaisen 86-vuo­tias isä oli kuol­lut koron­aan, mut­ta hänel­lä oli ennestään paha keuhkoah­tau­matati ja sokeus. Mikä oli pri­maari kuolin­syy ? Oliko hän kuol­lut ilman keuhkoah­tau­matau­tia, ehkä ei.

      12. Osmo Soin­in­vaara: Koron­akuolemista puo­let on ollut van­hus­ten hoivakodeis­sa, jois­sa vietetään keskimäärin elämän kak­si viimeistä vuot­ta. Jos tar­tun­nat näi­den hoivako­tien sisäl­lä ovat olleet sat­un­naisia, yhtä kuol­lut­ta koden on menetet­ty yksi elinvuosi.

        Tämä on tot­ta vain

        Coun­try­boy: Nyt olet ymmärtänyt väärin point­ti­ni. Kyse oli bur­den of dis­ease lasken­nas­ta, jos­sa las­ke­taan tau­ti­taakkaa ja tarkoite­taan ennen­nenaikaista kuole­maa (pre­ma­ture death), siinä tulee usein ongel­mak­si ns kil­pail­e­vat kuolin­syyt. Yleen­sä on tapana ver­ra­ta väestön /populaation kes­ki-ikään. Tämä lasken­ta ei sovi yksilö­ta­solle. Esimerkik­si on ollut työryh­mässä, jos­sa yritet­ty laskeatau­ti­taakkaa eri­laisille ympäristöaltisteille. Se osoit­tau­tui ongel­mallisek­si juuri sen vuok­si, että meil­lä on liian vähän tieto kil­paile­vista kuolin­sy­istä. Tietysti tau­ti­taak­ka las­ke­taan ikäryh­mit­täin ja sum­mataan lopuk­si yhteen. Sil­loin jakau­man vinous ei haittaa.

        Kuolin­syytkin ovat usein tulkin­nal­lisia. Kuulin eilen että eräään tun­te­mani espan­jalaisen86-vuo­tias isä oli kuol­lut koron­aan, mut­ta hänel­lä oli ennestään paha keuhkoah­tau­matati ja sokeus. Mikä oli pri­maari kuolin­syy ? Oliko hän kuol­lut ilman keuhkoah­tau­matau­tia, ehkä ei.

        Nämä väit­teet ovat tot­ta sil­loin, kun etsi­tyn ilmiön efek­tikoko on pieni ja mikä tahansa muu efek­tiltään pieni ilmiö voisi yhtä hyvin selit­tää havaitun datan. Korona on kuitenkin efek­tiltään niin iso, että kil­paile­via seli­tyk­siä ei nähdäk­seni ole ainakaan kehit­tyneis­sä maissa.

  12. Min­un on jotenkin vaikea ymmärtää tätä keskustelua.

    Viidennes maail­man väestöstä on valin­nut taudin tuhah­dut­tamisen joten sen hyödy­istä ja haitoista on run­saasti koke­muk­sia. Nyt voidaan jo sanoa, alun skep­tisyy­den jäl­keen, että sekä inhimil­liseltä kannal­ta että puh­taasti talouden kannal­ta tulok­set ovat hyviä. Vielä kevääl­lä tilan­net­ta saat­toi sanoa tilapäisek­si mut­ta nyt rokot­teen ollessa näin lähel­lä tätä voita­nee pitää loppusaldona,

    Päin­vas­taiseen, täysin ilman rajoituk­sia, ei ole yksikään maa jäänyt vaik­ka yrit­täneitä on ollut. Viimeistään henkilöko­htaisel­la tasol­la ihmiset ovat muut­ta­neet käytöstään. Tästä on kak­si mah­dol­lista johtopäätöstä. Ensim­mäi­nen on että “emme tiedä”. Siis jos jokin maa olisi tätä strate­giaa lop­pu­un asti nou­dat­tanut niin ehkä se olisi ollut kaikkein paras mah­dolli­nen. Toinen mah­dolli­nen johtopäätös on että tämä strate­gia ei edes ollut koskaan mah­dolli­nen. Vaik­ka laji­na ihmi­nen on vähin­tään elin­voimainen ja taloudenkin kannal­ta van­ho­jen ihmis­ten kuolem­i­nen ei teo­ri­as­sa aiheuta taloudelle hait­taa vaan hyö­tyä niin näyt­tää siltä että biolo­gian ja talouden näkökul­mat eivät riitä.

    Ihme­tyt­tää mitä kuolleisu­usti­las­toil­la voisi todis­taa. Meil­lähän ei ole tukah­dut­tamisen ja rajoit­tamisen lisäk­si ver­tailukelpoista aineis­toa mis­tään maas­ta. Kaik­ki toteu­tunut kuolleisu­us on taudin rajoit­tamisen oloista.

    Vastaa

  13. Kevään korkeil­la kuolleisu­us­pros­en­teil­la (jot­ka sit­tem­min on laskenut) pystyi laske­maan (löy­tyy täältä blo­gista) että korkein­taan ~4 miljoon­aa ihmistä kuolisi tau­ti­in maail­man­laa­juis­es­ti. Vuo­den­vai­h­teessa kuollei­ta tulee ole­maan noin ~1,7, pelastet­tu on korkein­taan ~2,3 miljoon­aa. Anteliaasti arvioitu­na maail­man­laa­juis­es­ti pelastet­tu ~10 miljoon­aa elinvuotta.

    Toises­sa vaakakupis­sa on sit­ten toimen­pitei­den vaiku­tuk­set kuten se mitä tapah­tuu kun ~150 miljoon­aa ihmistä lisää sysätään äärim­mäiseen köy­hyy­teen *. Oxfam varoit­ti kesäl­lä vuo­den lop­pu­un men­nessä jopa 12 000 kuolee päivit­täin nälän­hätään **. Unicef oma­l­la arvi­o­l­la että alle 5 vuo­ti­ai­ta kuolee kuukaudessa 10 000 nälkään ***. Rokot­tei­ta on jäänyt miljoo­nia ihmisiä ympäri maail­maa tapah­tui Suomes­sakin****. Ja lisää sit­ten tähän hoito­va­jeen aiheut­ta­mat kuolemat, lisään­tyneet itse­murhat ja se fak­ta ettei ylikuolleisu­us mon­es­sa paikas­sa edes johdu Koronasta *****

    En ymmär­rä miten voi tul­la muuhun johtopäätök­seen kuin että “lääke on sairaut­ta” pahempi. Pari kuukaut­ta “toimen­pidelääket­tä” aiheut­ti näke­myk­seni mukaan jo enem­män kär­simys­tä kuin virus olisi pahim­mil­laan aiheuttanut.

    https://www.expressen.se/debatt/nu-pagar-den-storsta-masshysterin-nagonsin/

    *************************************
    * https://www.worldbank.org/en/news/press-release/2020/10/07/covid-19-to-add-as-many-as-150-million-extreme-poor-by-2021
    ** https://www.oxfam.org/en/research/hunger-virus-how-covid-19-fuelling-hunger-hungry-world
    *** https://www.unicef.org/press-releases/unicef-additional-67-million-children-under-5-could-suffer-wasting-year-due-covid-19
    **** https://www.hs.fi/kotimaa/art-2000006677464.html
    ***** https://www.bmj.com/content/369/bmj.m1931

    Vastaa

    1. *-**** Sotket toisi­in­sa koro­nan aiheut­ta­mat ongel­mat ja korona­toimien aiheut­ta­mat ongel­mat. Ne ovat kuitenkin kak­si eri asi­aa. Jos halu­at tietää korona­toimien kus­tan­nuk­set, sin­un pitää ensik­si pois­taa mallista koro­nan itsen­sä aiheut­ta­mat kus­tan­nuk­set. Suo­raan tämä ei toki ole help­poa, mut­ta hyvän esti­maatin saa­nee ver­taile­mal­la toisi­in­sa riit­tävän samankaltaisia mai­ta tai aluei­ta, kuten vaikka­pa Pohjo­is­mai­ta. Voisiko joku “Korona­toimet aiheut­ta­vat isom­pia ongelmia” ‑hypo­teesin puo­lus­ta­jista edes joskus vaivau­tua tes­taa­maan hypo­teese­jaan dataa vastaan?

      ***** Kur­sorisen lukemisen jäl­keen käytän­nössä selvää, että iso osa uutises­sa maini­tus­ta eros­ta johtuu tilas­toin­nin puut­teista. Hypo­teesi varmis­tuu luke­mal­la saman Spiegel­hal­terin tek­stiä syysku­ul­ta: samal­la alueel­la ja samas­sa datas­sa (vähin­tään) 84% liikakuolemista on suo­raan koro­nan aikaansaan­nos­ta (+). Korona on eri­no­mais­es­ti osoit­tanut, että maail­mas­sa usei­ta nimekkäitä tilas­toti­eteil­i­jöitä jot­ka eivät kykene esti­moimaan yksinker­taisi­akaan epä­var­muustek­i­jöitä omis­sa tilas­tois­saan ja malleis­san. Minä kum­mas­telin aikaisem­min sitä, kun eräs ennustemalle­ja työk­seen rak­en­ta­va kollee­gani aina vään­si naa­maansa kun tilas­toti­eteil­i­jöi­den tieteel­lisiä mielip­iteitä mainit­ti­in perustelu­na jollekin tehdylle toimelle. Enää en kum­mas­tele yhtään.

      + https://www.bmj.com/content/370/bmj.m3259

      Vastaa

      1. Ihmiset hys­ter­ian loi ei korona, korona ilman hys­te­ri­aa ei olisi mak­sanut enem­män kuin vuosit­tainen influenssa.

      2. MF:
        Ihmiset hys­ter­ian loi ei korona, korona ilman hys­te­ri­aa ei olisi mak­sanut enem­män kuin vuosit­tainen influenssa.

        Help­poa­han noin on sanoa, jos ei väl­itä siitä miten väite ja todel­lisu­us suh­tau­tu­vat toisi­in­sa. Mil­loin aloi­tat hypo­teesiesi tes­taamisen oikeaa dataa vas­taan? Pohjo­is­maid­en tilas­tokeskuk­set ovat kerän­neet paljon eri­no­maista dataa, jota on help­poa koo­ta ja käyttää.

      3. hc-empiristi: Help­poa­han noin on sanoa, jos ei väl­itä siitä miten väite ja todel­lisu­us suh­tau­tu­vat toisi­in­sa. Mil­loin aloi­tat hypo­teesiesi tes­taamisen oikeaa dataa vas­taan? Pohjo­is­maid­en tilas­tokeskuk­set ovat kerän­neet paljon eri­no­maista dataa, jota on help­poa koo­ta ja käyttää.

        Nyt tai­dat uno­htaa peri­aate numero 1 “Do no harm / Pri­mum non nocere”. Todis­tus­taak­ka toimen­pitei­den har­mit­to­muud­es­ta on niil­lä jot­ka niitä vaa­ti­vat. Ja todis­teet ja riski­ana­lyysit olta­va tehty ennen toimeen­pitei­den ottamista käyttöön.

        Toisek­seen, minä linkkasin ole­mas­sa ole­vaan dataan ja tein ver­tailut. Ilmeis­es­ti kier­rät asian tai et myön­nä hai­tat. Muis­tut­taa lääkäriä joka esi­in­tyi toimen­pitei­den puo­lus­ta­jana väit­telyssä. Hyväksyi World Bank* arvion äärim­mäisen köy­hyy­den lisään­tymis­es­tä toimen­pitei­den joh­dos­ta. Jotenkin silti pystyi vaan kehu­maan miten mon­ta tuhat­ta on pelastet­tu. Kuten vas­taväit­telijäepi­demi­olog­it huo­maut­ti­vat hänel­lä on selkeä blind spot, ei pystynyt reflek­toimaan että pelastet­tu­ja ei ole edes tuhan­nesosa siitä määrästä ihmisiä jota pis­tetään rankoil­la koro­nan­vas­taisil­la toimen­piteil­lä kärsimään. 

        Jos tätä sit­ten halu­taan kiistä ettei suomen toimil­la ole vaiku­tus­ta niin joko ei ymmär­rä että toimen­pitei­den vaiku­tuk­set ylet­tävät pitkälle rajo­jen ulkop­uolelle nykyisessä maail­mas­sa (kuten viruskin) tai ei pidä kaikkien elämä yhtä arvokkaana kos­ka on niin halukas vai­h­ta­maan tuhan­sia yhtä vastaan.

        Ja tuo on vaan yksi negati­ivi­sista vaiku­tuk­sista (toki yksi pahimmista).
        Lisää näistä voit lukea https://collateralglobal.org/ mihin on kerät­ty jonkun ver­ran tietoa tieteel­li­sistä tutkimuk­sista näistä negati­ivi­sista vaikutuksista.

      4. MF: Nyt tai­dat uno­htaa peri­aate numero 1 ”Do no harm / Pri­mum non nocere”. Todis­tus­taak­ka toimen­pitei­den har­mit­to­muud­es­ta on niil­lä jot­ka niitä vaa­ti­vat. Ja todis­teet ja riski­ana­lyysit olta­va tehty ennen toimeen­pitei­den ottamista käyttöön.

        Minä en vaa­di mitään toimen­piteitä. Min­ulle kel­paa mikä tahansa toimen­pide, kun­han se on parem­pi kuin muut (sopivil­la pare­to-opti­maal­isil­la kri­teereil­lä). Minus­ta esimerkik­si ihmishenkien säästämi­nen hin­nal­la mil­lä hyvän­sä ei ole hyvä strate­gia. Mut­ta mut­ta mut­ta. Tähän men­nessä rajoi­tus­toimien vas­tus­ta­jien argu­men­tit ovat pääosin olleet joko puskas­ta huutelua tai heikko­ta­soista tekosy­is­miä (*). Minus­ta tuo ei riitä. Min­ua ei hait­taa se mitä väitetään vaan se, ettei väit­teelle esitetä empi­irisiä todis­tei­ta sil­loin kun niitä on mah­dol­lista esit­tää. Sin­un osaltasi kaipaisin empi­iristä todis­tu­sainestoa väit­teelle­si siitä, että näi­den kus­tan­nusten aiheut­ta­jia ovat korona­toimen­piteet eikä korona. Me tiede­tään jo, että kus­tan­nuk­set ovat olleet kalli­ita riip­pumat­ta tehty­jen korona­toimien tasos­ta. Kaik­ki aikaisem­min linkkaa­masi artikke­lit puhui­v­at koro­nan aiheut­tamista ongelmista yhdis­täen sekä itse koro­nan että korona­toimien kus­tan­nuk­set yhteen. Nyt olisi hyvä aika erot­taa ne toi­sis­taan. On nimit­täin mah­dol­lista, että olet oike­as­sa. Enää tarvi­taan vain todisteet.

        * GMU Work­ing Paper https://dx.doi.org/10.2139/ssrn.3674138. Mei­dän alal­la menet­täisi tutkimus­ra­hoituk­sen vuosik­si, jos mainit­sisi yhtä höt­töisen tutkiel­man CV:ssään. Kan­nat­taa tseka­ta esim. PDF:n sivu 11. Se on aivan karmeaa kat­sot­tavaa viikkokeskiar­vois­tuksi­neen, lin­eaari­sine inter­po­laa­tioi­neen ja aal­lon alkua­janko­hdan ver­tailuineen sil­loin kun vain yhdessä käyrässä näkyy aal­to, var­sikin kun kaik­ista Pohjo­is­maista löy­tyvät hyvät päiväko­htaiset tilas­tot koron­akuolleisu­ud­es­ta ja inten­si­ivilleot­tami­sista. Has­sua myös, että dry tin­der ‑osas­sa kyetään ilman iron­ian häivääkään väit­tämään yhtä aikaa, että 1) korona tuli Ruot­si­in niin aikaisin, ettei sille ehdit­ty tehdä mitään, ja että 2) korona tuli viruk­sen pääle­viämi­s­paikkaan Tukhol­maan hyvin myöhään. Sanovat tiivis­telmässä, että dry tin­der kyke­nee selit­tämään 20–50% kuolemista. Minus­ta noin vapail­la kri­teereil­lä pitäisi pystyä selit­tämään vähin­tään 150%.

      5. hc-empiristi: Sin­un osaltasi kaipaisin empi­iristä todis­tu­sainestoa väit­teelle­si siitä, että näi­den kus­tan­nusten aiheut­ta­jia ovat korona­toimen­piteet eikä korona. Me tiede­tään jo, että kus­tan­nuk­set ovat olleet kalli­ita riip­pumat­ta tehty­jen korona­toimien tasos­ta. Kaik­ki aikaisem­min linkkaa­masi artikke­lit puhui­v­at koro­nan aiheut­tamista ongelmista yhdis­täen sekä itse koro­nan että korona­toimien kus­tan­nuk­set yhteen. Nyt olisi hyvä aika erot­taa ne toi­sis­taan. On nimit­täin mah­dol­lista, että olet oike­as­sa. Enää tarvi­taan vain todisteet.

        Voisiko tätä pohtia vaik­ka siitä näkökul­mas­ta, että virus on suurin ris­ki eläke‑, ei työikäiselle väestölle. Suomenkin talouden yhdek­si merkit­täväk­si ongel­mak­si on tun­nis­tet­tu eläk­keel­lä ole­van väestön suh­teel­lisen osu­u­den kas­vami­nen. Suomes­sa eläke­jär­jestelmän poh­ja on raken­net­tu aikana, jol­loin elin­iän­odote oli selvästi alhaisem­pi, joten eläke-edut on mitoitet­tu eri tilanteen mukaan. Eläkeikäisen väestönosan vähen­e­m­i­nen ei siis pitäisi taloudel­lis­es­ta näkökul­mas­ta ajatellen olla ongel­ma. Moraa­li­nen kat­san­tokan­ta on tietenkin aivan eri asia ja jätän sen tässä nyt tietois­es­ti huomioimat­ta. Rajoi­tus­toimet vaikut­ta­vat kuitenkin taloudel­lis­es­ti enem­män niihin sukupolvi­in, joil­la elin­vu­osia on enem­män jäl­jel­lä, kos­ka rajoi­tus­toimen­pitei­den vaiku­tuk­set kom­pen­soidaan velal­la. Koulu­tus­in­vestoin­tien tehoon vaikute­taan myös, kos­ka ope­tus­ta vaikeutetaan. Muis­taak­seni jos­sain kom­men­tis­sa mainit­ti­in myös sana “hys­te­ria”. Talous on ihmis­ten toim­intaa, jota ohjaa­vat ihmis­ten tun­teet. Pelon val­las­sa ole­vat eivät ole taloudel­lis­es­ti tuot­tavia ver­rat­tuna nor­maal­i­ti­las­sa ole­vi­in. Pelon liet­son­taa on pidet­ty kuitenkin hyvänä asiana, kos­ka on kat­sot­tu, että se saa ihmiset nou­dat­ta­maan parem­min suosi­tuk­sia ja rajoituk­sia. Näin nekin, joiden osalta mene­htymisen ris­ki on käytän­nössä pieni, on saatu toim­i­maan siten, että taloudelli­nen vaiku­tus on negati­ivi­nen, vaik­ka riski­in suh­teutet­tuna se ei ehkä olisikaan ollut vält­tämätön­tä. Empi­iris­es­ti tämän asian toden­t­a­mi­nen on kyl­lä hyvin vaikeaa. Perus­taisin oman arvioni kuitenkin tilas­toi­hin siitä, minkä ikäisiä tähän tau­ti­in mene­htyneet ihmiset pääasi­as­sa ovat.

      6. Jaakko K: Voisiko tätä pohtia vaik­ka siitä näkökul­mas­ta, että virus on suurin ris­ki eläke‑, ei työikäiselle väestölle. 

        Tämän tyyp­pinen kval­i­tati­ivi­nen tarkastelu on hyvä lähtöko­h­ta, kun­han siinä ote­taan huomioon kaik­ki olen­naiset asi­aan liit­tyvät seikat. Väestön ikä­jakau­ma ja koron­aan kuollei­den ikä­jakau­ma ovat ehdot­tomasti olen­naisia para­me­tre­ja. Pelko myös, mut­ta se pitää huomioi­da kahdelta kan­til­ta. Toinen on ulkop­uolelta indu­soitu pelko ja toinen sisäsyn­tyi­nen pelko. On nimit­täin aivan hyvin mah­dol­lista, että tehokkaasti indu­soitu ja kohdis­tet­tu pelko olisi taloudelle edullisem­paa kuin pan­demi­an aiheut­ta­ma sisäsyn­tyi­nen pelko. Lisäk­si on huomioita­va se, mil­lä taval­la epi­demia vaikut­taa sairaan­hoidon ja teho­hoidon saatavu­u­teen eri rajoitustoimilla.

        Kvan­ti­tati­iviseen esti­moin­ti­in on ole­mas­sa jo niin paljon dataa, ettei pelkän kval­i­tati­ivisen ana­lyysin varaan tarvitse jäädä. Esimerkik­si puh­taan lais­sez-faire-poli­ti­ikan vaiku­tuk­set sairaan­hoitoon voi esti­moi­da siitä, minkälaisen rasituk­sen Ruotsin keväi­nen noin 5%:n altistu­mi­nen tuot­ti sairaan­hoidolle sekä käyt­tämäl­lä kestoltaan suh­teel­lisen lyhyt­tä Pois­son-jakau­maa sisäänot­to­jen määrää simu­loimaan. Jos sairaan­hoidon rasitet­ta ja mah­dol­lisia pul­lonkaulo­ja ei huo­moi, ei kykene puhu­maan kuollei­den lukumäärästä tai ikä­jakau­mas­ta luotettavasti.

      7. hc-empiristi: Tämän tyyp­pinen kval­i­tati­ivi­nen tarkastelu on hyvä lähtöko­h­ta, kun­han siinä ote­taan huomioon kaik­ki olen­naiset asi­aan liit­tyvät seikat. Väestön ikä­jakau­ma ja koron­aan kuollei­den ikä­jakau­ma ovat ehdot­tomasti olen­naisia para­me­tre­ja. Pelko myös, mut­ta se pitää huomioi­da kahdelta kan­til­ta. Toinen on ulkop­uolelta indu­soitu pelko ja toinen sisäsyn­tyi­nen pelko. On nimit­täin aivan hyvin mah­dol­lista, että tehokkaasti indu­soitu ja kohdis­tet­tu pelko olisi taloudelle edullisem­paa kuin pan­demi­an aiheut­ta­ma sisäsyn­tyi­nen pelko. Lisäk­si on huomioita­va se, mil­lä taval­la epi­demia vaikut­taa sairaan­hoidon ja teho­hoidon saatavu­u­teen eri rajoitustoimilla.

        Kvan­ti­tati­iviseen esti­moin­ti­in on ole­mas­sa jo niin paljon dataa, ettei pelkän kval­i­tati­ivisen ana­lyysin varaan tarvitse jäädä. Esimerkik­si puh­taan lais­sez-faire-poli­ti­ikan vaiku­tuk­set sairaan­hoitoon voi esti­moi­da siitä, minkälaisen rasituk­sen Ruotsin keväi­nen noin 5%:n altistu­mi­nen tuot­ti sairaan­hoidolle sekä käyt­tämäl­lä kestoltaan suh­teel­lisen lyhyt­tä Pois­son-jakau­maa sisäänot­to­jen määrää simu­loimaan. Jos sairaan­hoidon rasitet­ta ja mah­dol­lisia pul­lonkaulo­ja ei huo­moi, ei kykene puhu­maan kuollei­den lukumäärästä tai ikä­jakau­mas­ta luotettavasti.

        Var­maankin asia on kuten san­ot, eli pelolle on ole­mas­sa jokin opti­m­i­ta­so, jon­ka voisi teo­ri­as­sa saavut­taa parem­min koordi­noidusti kuin luot­ta­mal­la luon­taiseen reak­tioon. Käytän­nössä taitaa olla perin vaikeaa osua kohdilleen, Suomes­sa on min­un nähdäk­seni toimit­tu niin, että on pyrit­ty varmis­ta­maan vähin­tään riit­tävä taso eli annos­tus on ollut reilu. Sairaaloiden kuor­mi­tuk­ses­ta min­ul­la ei ole oikein kun­non käsi­tys­tä, kos­ka olen siltä osin tiedo­tusvä­linei­den varas­sa. Ne taas ovat olleet mukana pelon­li­et­son­nas­sa kutakuinkin koko tar­mol­laan. Ter­vey­den­huolto­jär­jestelmän kuor­mit­tumi­nen on toki ris­ki, joka pitää huomioi­da. Ymmärtääk­seni sekä Suomes­sa että Ruot­sis­sa poti­lai­ta ei ole koro­nan takia nyt enem­pää kuin kevääl­lä, mut­ta mui­ta poti­lai­ta kyl­läkin — mikä tietenkin kuor­mit­taa vas­taavasti ja lisää arvioin­nin ja ennus­tamisen vaikeutta.

      8. Jaakko K: Ter­vey­den­huolto­jär­jestelmän kuor­mit­tumi­nen on toki ris­ki, joka pitää huomioi­da. Ymmärtääk­seni sekä Suomes­sa että Ruot­sis­sa poti­lai­ta ei ole koro­nan takia nyt enem­pää kuin kevääl­lä, mut­ta mui­ta poti­lai­ta kyl­läkin – mikä tietenkin kuor­mit­taa vas­taavasti ja lisää arvioin­nin ja ennus­tamisen vaikeutta.

        THL:n julkaisemi­in tietoi­hin perustuvanHS:n seu­ran­nan mukaan sairaalois­sa on nyt selvästi enem­män koron­apoti­lai­ta kuin kevääl­lä, teho­hoi­dos­sa kuitenkin ainakin tois­taisek­si vähemmän.

  14. Osal­lis­tun­pa keskustelu­un ker­toma­l­la tari­nan tosielämästä:

    15-vuo­tias tyt­tö sai koron­aviruk­sen samoin kuin hänen kak­si nuorem­paa sis­arus­taan. Käsien pesu, ihmis­ten vält­te­ly ja mask­it eivät olleet riit­täneet suo­jaa­maan viruk­selta. 15-vuo­tias parani täysin, mut­ta hän sis­aruk­sen­sa eivät. He jäivät henki­in, mut­ta inva­lidis­oi­tu­i­v­at: oppimis­vaikeuk­sia, keskit­tymion­gelmia, liikku­misongelmia ja keuhko­jen vajaa­toim­intaa. Heistä tuli työkyvyt­tömiä ja kuo­li­vat nuo­ri­na. Koron­avirus tuhosi kah­den ihmisen mah­dol­lisu­udet nor­maali­in elämään.

    Tämä siis vuon­na ‑20, 1920. Kyseessä oli espan­jan­taudin nimel­lä tun­net­tu koron­avirus­pan­demia. Kun Covid19 näyt­tää aiheut­ta­van espan­jan­taudin tavoin myös esimerkik­si neu­rol­o­gisia ongelmia, niin pelkän kuolleisu­u­den seu­raami­nen ei anna koko kuvaa viruk­sen riskeistä ja seurauksista.

    Vastaa

    1. Espan­jan­tau­ti ei tain­nut olla koron­avirus vaan A‑virus. Se oli hyvin saman­lainen kuin sikai­flu­enssa vuon­na 2011, joka sekin tap­poi ihmisiä, mut­ta rokot­teen ansios­ta ei kuitenkaan kovin paljon. Nuo­rille ihmisille influ­enssa (rokot­ta­mat­tomana) on vaar­al­lisem­pi, ikään­tyneille toisin päin.

      Vastaa

      1. Osmo Soin­in­vaara:
        Espan­jan­tau­ti ei tain­nut olla koron­avirus vaan A‑virus. Se oli hyvin saman­lainen kuin sikai­flu­enssa vuon­na 2011, joka sekin tap­poi ihmisiä, mut­ta rokot­teen ansios­ta ei kuitenkaan kovin paljon. Nuo­rille ihmisille influ­enssa (rokot­ta­mat­tomana) on vaar­al­lisem­pi, ikään­tyneille toisin päin.

        Mut­ta mik­si sit­ten Puo­las­sa , jos­sa ei tehty joukko­roko­tuk­sia, ei kuolleisu­us ollut sen suurem­pi kuin Pohjo­is­mais­sa ? Sikain­flu­enssan kuolleisu­ut­ta liioitelti­in vah­vasti tut­tu­jen ennus­ta­jien toimes­ta alus­ta asti, Neil Fer­gu­son tiimei­neen ennusti jopa 5% kuolleisuutta. 

        Sil­loinen Puo­la­han oli kuin viime keväi­nen Ruot­si, joka kul­ki vas­tavir­taan torjunnassa.

  15. Taulukos­sa “Koron­akuolemia miljoon­aa…” saisi olla muu­ta­ma sarake enemmän:

    Asukasti­heys, jokin ikärak­en­teen kuvaus ja jlkisen liike­neen matko­jen määrä/vrk

    Vastaa

  16. Miten olet yhden­mukaistanut lähtöti­las­tot? Tun­netusti kuolin­syyn merk­it­sem­i­nen vai­htelee mait­tain merkit­tävästi. Kuoli koron­aan, kuoli sydänko­htauk­seen koron­aa sairas­taes­saan tai kuoli poli­isiväki­val­lan seu­rauk­se­na koron­aa sairas­taes­saan? Mitkä tapauk­set näistä ovat “koron­akuolemia”?

    Vastaa

  17. Minä olisin kiin­nos­tunut tietämään kuin­ka suuri osa parhail­laan tapah­tu­vas­ta tar­tun­tamäärien kasvus­ta liit­tyy tes­tauk­sen lisään­tymiseen. Jos tekee enem­män teste­jä saa myös enem­män tuloksia.

    Vastaa

    1. utelias­tol­lo:
      Minä olisin kiin­nos­tunut tietämään kuin­ka suuri osa parhail­laan tapah­tu­vas­ta tar­tun­tamäärien kasvus­ta liit­tyy tes­tauk­sen lisään­tymiseen. Jos tekee enem­män teste­jä saa myös enem­män tuloksia.

      Osas­to­hoi­dos­sa ole­vien koron­apoti­laiden määrä on syksyn mit­taan kas­vanut, joten taustal­la on var­masti muu­takin kuin pelkkä tes­tauk­sen lisään­tymi­nen. Se on tietysti tot­ta, että jos ei tee teste­jä, ei saa testituloksiakaan.

      Vastaa

      1. THL:n nykyään rapor­toima sairaala­hoi­dos­sa ole­vien määrä ei ole ver­ran­nolli­nen kevään lukui­hin. Pari viikkoa sit­ten THL muut­ti vähin äänin rapor­toin­ti­aan, aiem­min osas­to­hoidon luvuis­sa oli käytän­nössä vain erikois­sairaan­hoidon osas­toil­la ole­vat, nyt luvus­sa on mukana myös peruster­vey­den­huol­lon vuode­poti­laat. Syytä muu­tok­selle ei perustel­tu, mut­ta näyt­tävän muu­tok­sen kuvaa­ji­in se kyl­lä teki. Lie­neekö yhteen­sat­tumaa, että samanaikaises­ti HUS alkoi kovaan ääneen lehdis­tön kaut­ta pain­os­ta­maan hal­li­tus­ta valmius­lain käyttöönottoon…

        Olisin kiin­nos­tunut kuule­maan tarkem­min mitä nämä peruster­vey­den­huol­lon vuodeosas­tol­la ole­vat koron­apoti­laat ovat, itsel­lä mieleen tulee vain ter­veyskesku­sosas­tol­la hoidet­ta­vat lop­pume­trien dementiapotilaat.

      2. Tuo­mas:

        Olisin kiin­nos­tunut kuule­maan tarkem­min mitä nämä peruster­vey­den­huol­lon vuodeosas­tol­la ole­vat koron­apoti­laat ovat

        ESH/PTH jaot­telu ei oikein toi­mi tässäkään tapauk­ses­sa. Poti­las on ilman hap­pea (kotona), hapel­la jos­sain tai tehol­la. Aina toki seurannassa. 

        Jos teil­lä vielä on tk:n vuodeosas­to­ja, joil­la maku­ut­ta­mal­la hoide­taan demen­ti­aa, niin mitä ihmettä teil­lä on tehty viimeiset 20 vuotta?

  18. Nyt alkaa ilmetä uusi syy mik­si virus olisi pitänyt yrit­tää tukah­dut­taa ja pitäisi vieläkin.

    Todel­la pahan mutaa­tion mah­dol­lisu­us on yksit­täisessä tar­tun­nas­sa hyvin pieni mut­ta levitessään laa­jasti mah­dol­lisu­us kas­vaa olennaisesti.

    Aikaisem­min on jo todet­tu että ter­vey­den ja talouden kannal­ta tukah­dut­ta­mi­nen on paras vai­h­toe­hto. Ain­oas­taan hyvin lyhyel­lä aikavälil­lä se että antaa taudin lev­itä on parem­pi. Suomen talous hyö­tyi hie­man lop­pukesäl­lä ja alkusyksyl­lä keveäm­mistä tai oikeas­t­aan olemat­tomista rajoituk­sista mut­ta nyt se hyö­ty on syö­ty ja joudu­taan kovem­pi­in rajoituk­si­in kuin jos olisi pidet­ty tar­tun­nat nol­lan lähet­tyvil­lä. On näkynyt mon­es­sa maas­sa että roi­hu­un läht­e­neen epi­demi­an tal­tut­ta­mi­nen on huo­mat­ta­van kallista ja raskas­ta mut­ta kun vai­h­toe­htoakaan ei oikein ole.

    Erikoinen seik­ka on nyt Man­aus jos­sa piti jo olla 60% sairas­tanei­ta ja siten oletet­tu lau­ma­suo­ja ainakin lähel­lä ja tämä olisi saavutet­tu eri­tyisen pienel­lä kuolleisu­udel­la. Tar­tun­nat ovat siel­läkin jo läht­e­neet uudelleen kasvu­un ja rajoituk­sia joudut­tu otta­maan käyt­töön. Onko mah­dol­lista että ver­inäyt­teistä ote­tut vas­ta-ainetestit eivät ole riit­tävän sat­un­naisia antaak­seen todel­lisen kuvan koko väestöstä? Ja Man­auk­sen väestöstä ei lähellekään 60% ole vielä sairas­tanut? Tukhol­mankaan alueel­la ei näy minkään­laisia merkke­jä laumasuojasta.

    Vastaa

  19. Kuulin Sky News:iltä, että Bri­tann­ian uusi muun­tunut virus olisi/voisi olla aiem­paa heikom­pi virus, joskin tart­tuvampi. Tämä selit­täisi näp­pärästi sen, mik­si kuolleisu­us­lu­vut ovat laske­neet syksyl­lä viime keväästä. (muual­lakin kuin Suomes­sa, jos­sa ei tes­tat­tu tarpeek­si kevääl­lä). Virus­muun­nos on levin­nyt etenkin nuorten kesku­udessa. Näin­hän viruk­sille usein tapaa käy­dä toises­sa aal­los­sa, ne alka­vat heiken­tyä. Bri­tan­ni­as­sa viruk­sen mah­dol­lista muta­toi­tu­mista on seu­rat­tu eri­tyisen tarkkaan, sik­si se ehkä tuli ilmi siel­lä ensim­mäisenä. Olisiko mah­dol­lista, että muual­lakin on ollut alkusyksys­tä läh­tien tätä muun­tunut­ta virusta?

    Viime kesäku­us­sa oli jo uutisia siitä, että mm. ital­ialais­ten asiantun­ti­joiden mukaan virus olisi jo sil­loin muun­tunut vähem­män vaaralliseksi:
    https://www.iltalehti.fi/koronavirus/a/fd81b9f2-b302-45e5-9f4b-d1c723b05b25

    “Milanolaisen San Raf­fae­len sairaalan johta­ja Alber­to Zan­gril­lo ker­too, että koron­avirus on menet­tämässä voimansa.”

    “Viruk­sel­la ei ole enää samaa voimaa kuin kak­si kuukaut­ta sit­ten, ker­too Mat­teo Bas­set­ti, joka työsken­telee Gen­o­van sairaalan infek­tio­tau­tien johtajana.”

    Vastaa

    1. Kyl­lä. Viruk­set tup­paa­vat yleen­sä evoloi­tu­maan parem­min tart­tuviksi ja vähem­män vaar­al­lisik­si, kos­ka niiden edun mukaista on jät­tää isän­täpop­u­laa­tio henki­in, jot­ta pää­sevät itse mah­dol­lisim­man tehokkaasti lisään­tymään. Ja sama päte­nee pidem­män päälle myös koron­aan, tosin tietenkin tun­tem­at­toma­l­la aikavasteella.

      Mut­ta rek­isteröi­tyykö tämä(kään) päät­täjien kollek­ti­iviseen kaali­in, tai jos rek­isteröi­tyy, niin kuin­ka nopeasti? Kos­ka jos ei, niin ihan ilman kolminker­taista ja Thin­su­late-vuo­rat­tua talvi­mallin folio­hat­tuakin tulee väistämät­tä mieleen, että täl­lä luk­i­tus­poli­ti­ikalla onkin joku muu taus­ta­moti­ivi. Mut­ta vaikkei olisikaan, niin mik­sei täl­laisi­in raskaisi­in ja laa­joi­hin pakko­toimi­in ja vapau­den­ra­joituk­si­in liit­tyvää nk. kalte­van pin­nan ilmiötä ote­ta nyt huomioon?

      Vastaa

      1. Viruk­set tup­paa­vat yleen­sä evoloi­tu­maan parem­min tart­tuviksi ja vähem­män vaar­al­lisik­si, kos­ka niiden edun mukaista on jät­tää isän­täpop­u­laa­tio henki­in, jot­ta pää­sevät itse mah­dol­lisim­man tehokkaasti lisääntymään

        Täl­lä mei­dän viruk­sel­lamme on parem­pi tak­ti­ik­ka. Ensin oire­hdi­aan viikko lievästi ja tap­paa vas­ta sit­ten. Vielä ove­lam­paa on se, että merkit­tävä osa ei saa oikeas­t­aan mitään oire­i­ta, mut­ta tar­tut­taa tehokkaasti.

      2. Ei eri­tyis­es­ti poikkea muista viruk­sista siltikään, on vain tois­taisek­si jos­sain määrin vaar­alli­nen ärhäkkävaiheessaan.

        Koron­akuole­man­ta­pauk­set liit­tyvät yleen­sä taudin jälkireak­tioi­hin joko niin, että uhrin ole­mas­saol­e­va perus­sairaus koituu turmiok­si, tai sit­ten niin, että elim­istön oman immuu­nipuo­lus­tuk­sen aiheut­ta­ma shok­ki tap­paa. Mut­ta entäpä ver­rat­tuna ajan kanssa heiken­tyvi­in influ­enssakan­toi­hin, jot­ka nekin voivat olla poten­ti­aalis­es­ti hyvinkin vaar­al­lisia nuoruuten­sa innos­sa? No eipä suur­ta eroa siinäkään, kos­ka niidenkin aiheut­tamis­sa kuole­mis­sa uhrin useim­miten nitistää joko bak­teeriperäi­nen jälk­i­tau­ti, tai pahen­tu­va perus­sairaus, tai joskus myös immuunipuolustusshokki.

        Eli eipä mitään uut­ta tämäkään, eikä siten oikeu­ta yhteiskun­nal­lisen kuriru­u­vin pysyvää kiristämistä mis­sään tapauksessa.

      3. Mau­r­izio: Eli eipä mitään uut­ta tämäkään, eikä siten oikeu­ta yhteiskun­nal­lisen kuriru­u­vin pysyvää kiristämistä mis­sään tapauksessa.

        Entäpä jos ter­vey­den­huol­lon kap­a­siteet­ti ei riitä? Siitä kär­sivät muutkin kuin “flun­ssaa” potevat.

      4. Sanoin “pysyvästi”. Ter­vey­den­huolto­jär­jestelmä ei todel­lakaan ole siinä jamas­sa, että sen kap­a­siteet­ti olisi pysyvästi riittämätön.

      5. Mau­r­izio:
        Ei eri­tyis­es­ti poikkea muista viruk­sista siltikään, on vain tois­taisek­si jos­sain määrin vaar­alli­nen ärhäkkävaiheessaan.

        Koron­akuole­man­ta­pauk­set liit­tyvät yleen­sä taudin jälkireak­tioi­hin joko niin, että uhrin ole­mas­saol­e­va perus­sairaus koituu turmiok­si, tai sit­ten niin, että elim­istön oman immuu­nipuo­lus­tuk­sen aiheut­ta­ma shok­ki tap­paa. Mut­ta entäpä ver­rat­tuna ajan kanssa heiken­tyvi­in influ­enssakan­toi­hin, jot­ka nekin voivat olla poten­ti­aalis­es­ti hyvinkin vaar­al­lisia nuoruuten­sa innos­sa? No eipä suur­ta eroa siinäkään, kos­ka niidenkin aiheut­tamis­sa kuole­mis­sa uhrin useim­miten nitistää joko bak­teeriperäi­nen jälk­i­tau­ti, tai pahen­tu­va perus­sairaus, tai joskus myös immuunipuolustusshokki.

        Eli eipä mitään uut­ta tämäkään, eikä siten oikeu­ta yhteiskun­nal­lisen kuriru­u­vin pysyvää kiristämistä mis­sään tapauksessa.

        Influ­enssa ei lev­iä ennen oire­i­ta, tiet­tävästi ei edes 1918 influ­enssana. Koronal­ta puut­tuu siis se kan­nuste pitää isän­tän­sä elos­sa joka influ­enssal­la on. Jos virus on jo päässyt eteen­päin on yhden­tekevää jos isän­tä kuolee. Ehkä jonkin­laista val­in­ta­painet­ta tulee rajoi­tusten kautta.

      6. Influ­enssa ei lev­iä ennen oireita

        THL:n mukaan influ­enssa voi tar­tut­taa jo ainakin päivää ennen oirei­den ilmaantumista.

  20. ICL:n mallinta­jat oli­vat taas ker­ran väärässä — täl­lä ker­taa lock down­ien tehokku­u­den suhteen:

    Mod­el used to eval­u­ate lock­downs was flawed

    In a recent study, researchers from Impe­r­i­al Col­lege Lon­don devel­oped a mod­el to assess the effect of dif­fer­ent mea­sures used to curb the spread of the coro­n­avirus. How­ev­er, the mod­el had fun­da­men­tal short­com­ings and can­not be used to draw the pub­lished con­clu­sions, claim Swedish researchers from Lund Uni­ver­si­ty, and oth­er insti­tu­tions, in the jour­nal Nature.

    …

    “With a lot at stake, it is wise to be hum­ble when faced with fun­da­men­tal lim­i­ta­tions. Dynam­ic mod­els are usable as long as they take into account the uncer­tain­ty of the assump­tions on which they are based and the data they are led by. If this is not the case, the results are on a par with assump­tions or guess­es”, con­cludes Soltesz. 

    The effect of inter­ven­tions on COVID-19

    We con­clude that the mod­el is in effect too flex­i­ble, and there­fore allows the data to be explained in var­i­ous ways. This has led the authors to go beyond the data in report­ing that par­tic­u­lar inter­ven­tions are espe­cial­ly effec­tive. This kind of error—mistaking assump­tions for conclusions—is easy to make, and not espe­cial­ly easy to catch, in Bayesian analy­sis. As NPIs are revoked, and pos­si­bly rein­tro­duced over an extend­ed peri­od of time, more data will become avail­able and prac­ti­cal iden­ti­fi­a­bil­i­ty of the sep­a­rate effects of NPIs may be obtained. Until then, we sug­gest that the mod­el, and its con­clu­sion that all NPIs apart from lock­down have been of low effec­tive­ness, should be treat­ed with cau­tion with regard to pol­i­cy-mak­ing decisions.

    Vastaa

  21. On mai­ta, jois­sa toteutet­ti­in kevääl­lä lock­down, ja siitä huoli­mat­ta tilanne oli myös syksyl­lä paha. Parhait­en näyt­tää onnis­tuneet maat, jois­sa rajoi­tus­toimet kohdis­tet­ti­in järkevästi. Ei koko yhteiskun­taa sulke­mal­la, vaan niin, että puu­tu­taan vain ongel­mako­hti­in, esim. Uusi-See­lan­ti ja Japani. Nois­sa mais­sa vain estet­ti­in niihin matkus­t­a­mi­nen tehokkaasti, rajo­jen ylit­tämi­nen tehti­in vaikeak­si. Muuten niis­sä oli ver­rat­tain melko vähän rajoituk­sia ja tulok­set hyvät.
    Jos Suomes­ta ulko­maille matkailu olisi kiel­let­ty ennen helmiku­un hiih­tolo­mia, ja annet­tu yhteiskun­nan muuten toimia vapaasti, olisiko meil­lä ollut kevääl­lä koron­aa juuri lainkaan?

    Mihin muuten niiden immu­ni­teet­ti perus­tuu, jot­ka eivät saa koronas­ta paljon mitään oire­i­ta? Sil­lä johonkin sen on perus­tut­ta­va. Tämä on tuhan­nen taalan kysymys.

    Vastaa

    2. Tuhat taalaa:
      On mai­ta, jois­sa toteutet­ti­in kevääl­lä lock­down, ja siitä huoli­mat­ta tilanne oli myös syksyl­lä paha. Parhait­en näyt­tää onnis­tuneet maat, jois­sa rajoi­tus­toimet kohdis­tet­ti­in järkevästi. Ei koko yhteiskun­taa sulke­mal­la, vaan niin, että puu­tu­taan vain ongel­mako­hti­in, esim. Uusi-See­lan­ti ja Japani. Nois­sa mais­sa vain estet­ti­in niihin matkus­t­a­mi­nen tehokkaasti, rajo­jen ylit­tämi­nen tehti­in vaikeak­si. Muuten niis­sä oli ver­rat­tain melko vähän rajoituk­sia ja tulok­set hyvät.
      Jos Suomes­ta ulko­maille matkailu olisi kiel­let­ty ennen helmiku­un hiih­tolo­mia, ja annet­tu yhteiskun­nan muuten toimia vapaasti, olisiko meil­lä ollut kevääl­lä koron­aa juuri lainkaan?

      Mihin muuten niiden immu­ni­teet­ti perus­tuu, jot­ka eivät­saa koronas­ta paljon mitään oire­i­ta? Sil­lä johonkin sen on perus­tut­ta­va. Tämä on tuhan­nen taalan kysymys.

      Suo­mi on osa EU:ta. Suomel­la on yhteistä maara­jaa mm. Ruotsin kanssa ja pohjoises­sa Haa­paran­ta ja Tornio ovat melkein yhtä kaupunkia. Lähtöko­h­ta on siis huo­mat­ta­van eri­lainen esimerkik­si Uuteen-See­lan­ti­in ver­rat­tuna. Japanin tilanne on varsin hyvä suh­teutet­tuna siihen, miten run­sas ja iäkäs väestö siel­lä on ja miten tiheästi siel­lä asu­taan. Mut­ta kyl­lä siel­läkin kuolee ihmisiä aika tasaiseen tahti­in. Voi var­maan kiis­tel­lä pitkäänkin siitä, onko Japanis­sa nimeno­maan osat­tu opti­moi­da rajoituk­set suh­teessa kuolin­ta­pauk­si­in, varsinkin kun emme tosi­aan tiedä tuo­ta vas­taus­ta tuo­hon tuhan­nen taalan kysymyk­seesi. Voihan olla että Japaninkin tilan­net­ta selit­tää osin myös jokin muu, esim. kansan­ter­vey­delli­nen muut­tu­ja super­hyvin mitoitet­tu­jen toimen­pitei­den ohel­la. Mut­ta toimen­pitei­den merk­i­tyk­sen korost­a­mi­nen sopii siihen tarpeeseen, että halu­amme kokea voivamme kon­trol­loi­da asioi­ta. Sil­lä on vähem­män merk­i­tys­tä, onko toimen­piteille järke­viä perustei­ta, olen­naisem­paa on, että niitä tehdään, jot­ta se kuu­luisa luot­ta­mus voitaisi­in säi­lyt­tää. Toimikoon tästä esimerkkinä vaikka­pa Suomes­sa kevääl­lä toteutet­tu Uuden­maan “sulkem­i­nen”. Min­un luot­ta­mus­tani se ei tosin lisän­nyt, mut­ta ole­tan kuu­lu­vani tältä osin vähem­mistöön. Lop­pukeven­nyk­senä: koron­aviruk­sen, jos jonkin myötä mei­dän olisi syytä päivit­tää tuo tuhat taalaa nykypäivään. Laite­taan vaik­ka biljoona taalaa, se taitaa olla mit­tayk­sikkö jol­la USA elvyttää.

      Vastaa

  22. Jos roko­tuk­sia jatke­taan suun­nitel­tua tah­tia 50000/vk kestää läh­es 2 vuot­ta kun koko väestö on rokotet­tu. Nythän tahti näyt­tää ole­van vielä alhaisem­pi, vain alle 5000 vk. Ja päämin­is­teri vain toivoo että etenevät nopeam­min. Hal­li­tus ei ilmeis­es­ti ole laat­in­ut mitään suun­nitel­maa etukä­teen käytän­nön jär­jeste­ly­istä, ain­oas­taan pri­or­isoin­ti­järjestyk­sen. Israel pystyy rokot­ta­maan jopa 150000 päivässä. Suomes­sa syytetään myös tieto­jär­jestelmiä hitaud­es­ta (poti­laasker­to­mus–> Kan­ta –> Roko­tus­rek­isteri). Eikö yksi val­takun­nalli­nen rek­isteri riit­täisi. Täl­lä tahdil­la päästään niihin Marinin hal­li­tuk­sen suun­nit­telemi­in lisä­sulkui­hin pian tai juuri ennen vaaleja.

    Vastaa

    1. Coun­try­boy:
      Jos roko­tuk­sia jatke­taan suun­nitel­tua tah­tia 50000/vk kestää läh­es 2 vuot­ta kun koko väestö on rokotet­tu. Nythän tahti näyt­tää ole­van vielä alhaisem­pi, vain alle 5000 vk. Ja päämin­is­teri vain toivooet­tä etenevät nopeam­min. Hal­li­tus ei ilmeis­es­ti ole laat­in­ut mitään suun­nitel­maa etukä­teen käytän­nön jär­jeste­ly­istä, ain­oas­taan pri­or­isoin­ti­järjestyk­sen. Israel pystyy rokot­ta­maan jopa 150000 päivässä. Suomes­sa syytetään myös tieto­jär­jestelmiä hitaud­es­ta (poti­laasker­to­mus–> Kan­ta –> Roko­tus­rek­isteri). Eikö yksi val­takun­nalli­nen rek­isteri riit­täisi. Täl­lä tahdil­la päästään niihin Marinin hal­li­tuk­sen suun­nit­telemi­in lisä­sulkui­hin pian tai juuri ennen vaaleja. 

      Mut­ta eihän lap­sia, nuo­ria, ja nuo­ri­a/kes­ki-ikäisiä aikuisia tarvitse rokot­taa, he kun ovat riskiä vailla?

      Vai onko tari­na koron­aviruk­sen vaarat­to­muud­es­ta muut­tunut täälläkin?

      Vastaa

      1. Stadist: Mut­ta eihän lap­sia, nuo­ria, ja nuo­ri­a/kes­ki-ikäisiä aikuisia tarvitse rokot­taa, he kun ovat riskiä vailla?

        Vai onko tari­na koron­aviruk­sen vaarat­to­muud­es­ta muut­tunut täälläkin?

        Nuoret ja lapset ovat var­maan viimeisenä jonos­sa, mut­ta WHO:n epi­demi­olo­gi tun­tuu ole­van sitä mieltä että pitää rokottaa.

        https://www.spiegel.de/international/world/world-health-organization-epidemiologist-only-with-the-vaccination-of-younger-people-will-the-number-of-cases-decrease-a-031ded9b-375f-4bdf-b94c-924b541a5129

    2. On tämä kyl­lä aika käsit­tämätön­tä — aikaa olisi ollut kuukau­sia suun­nitel­la logis­ti­ikkaa, tieto­jär­jestelmiä ja tehokkai­ta rokot­tamis­pros­esse­ja. Mitään ei kuitenkaan ilmeis­es­ti tehty. No, tämän saat­toi hyvin aav­is­taa jo kesäl­lä (vai mil­loin se oli) — kun USA lait­toi rahat peli­in rokoteke­hi­tyk­sen kiihdyt­tämisek­si ja etu­os­to-oikeu­den varmis­tamisek­si, niin meil­lä Suomes­sa varhi­lat ja kiu­rut ihmette­liv­ät kysymyk­siä rokote­hank­in­noista — eihän siinä muka­mas mikään kiire ollut, kos­ka rokot­tei­ta vas­ta kehitetään. Olisiko ilman EUn yhteis­hanki­taa tilanne nyt se, että Marin toivoisi harkit­ta­van rokoit­tei­den han­kkimisen selvittämistä?

      Siilas­maa taisikin jo keretä kom­men­toimaan sitä miten meil­lä pelkäk­si tapah­tu­mi­in reagoimisek­si ja man­ageeramisek­si. Miten tässä näin on käynyt, että kaik­ki johta­ju­us on hukas­sa eikä asioi­hin osa­ta varautua proak­ti­ivis­es­ti suun­nit­tele­mal­la ja läpikäymäl­lä eri­laisia mah­dol­lisia ske­naar­i­oi­ta? Suomes­sa ollaan jotenkin oltu ylpeitä toimi­vas­ta ja tehokkaas­ta hallinnos­ta, mut­ta näem­mä toim­intakyky pienis­säkin kri­i­seis­sä on olematonta.

      Asi­aa voi miet­tiä myös viestin­nän kannal­ta — kansalaiset ovat perustel­lusti huolestunei­ta roko­tusten hitaas­ta käyn­nistymis­es­tä ja EUn ilmeis­es­tä epäon­nis­tu­mis­es­ta rokote­hank­in­to­jen suh­teen. Tässä tapauk­ses­sa tarvit­tasi­in viesti, että hom­ma on hoi­dos­sa, asi­at hoide­taan tehokkaasti ja koordi­noidusti kaik­ki tarvit­ta­vat resurssit hyö­dyn­täen — ja kan­nat­taisi ehkä myös luva­ta aloit­taa selvi­tys miten rokoit­tei­ta saisi nopeam­min EUn han­ki­tao­hjel­man ulkopuolelta.

      Poli­itikko­jen ja virkami­esten ulostu­lot ovat kuitenkin jär­jestäin luokkaa “asia ei kuu­lu min­ulle”, mitään kiiret­tä roko­tusten läpiviemisek­si ei näytä ole­van ja ilmeis­es­ti kun­nat hoita­vat itsenäis­es­ti roko­tuk­set vir­ka-ajan­puit­teis­sa (jos vain henkilökun­ta ei ole loma­l­la, pekkasil­la tms.) Päämin­is­terikin vain toivoo — sen sijaan, että ottaisi vas­tu­u­ta ja lait­taisi asi­at suju­maan. Ilmeis­es­ti on helpom­pi sulkea rajoituk­sil­la yksi­tyi­nen liike-elämä ja lait­taa armei­ja estämään ihmis­ten liikku­mi­nen maakun­tara­jo­jen yli kuin hor­jut­taa julkisensek­torin pyhiä valtarakenteita?

      Vastaa

      1. ksee:
        Siilas­maa taisikin jo keretä kom­men­toimaan sitä miten meil­lä pelkäk­si tapah­tu­mi­in reagoimisek­si ja man­ageeramisek­si. Miten tässä näin on käynyt, että kaik­ki johta­ju­us on hukas­sa eikä asioi­hin osa­ta varautua proak­ti­ivis­es­ti suun­nit­tele­mal­la ja läpikäymäl­lä eri­laisia mah­dol­lisia ske­naar­i­oi­ta? Suomes­sa ollaan jotenkin oltu ylpeitä toimi­vas­ta ja tehokkaas­ta hallinnos­ta, mut­ta näem­mä toim­intakyky pienis­säkin kri­i­seis­sä on olematonta. 

        Verovi­ras­to on min­un veikkauk­sen mukaan tehokkain val­tion viras­to, jokainen voi pohtia itse miten tähän päädyin ja mitä itse veikkaisitte?

      2. näem­mä toim­intakyky pienis­säkin kri­i­seis­sä on olematonta

        Ja niin on per­in­teis­es­ti myös vas­tu­unkan­to. Jos jotain mokataan, niin sitä vas­tu­u­pal­loa yritetään AINA, poikkeuk­set­ta, vierit­tää lässyt­tämäl­lä ja meriseli­tyk­sil­lä jon­nekin muualle kuin omaan pää­tyyn, eikä kukaan ota koskaan vas­tu­u­ta mis­tään. Aika surkeata…

  23. Kausi-influ­enssaa ei tänä vuon­na tul­lut ollenkaan. Viime vuon­na tähän aikaan oli THL:n tar­tun­tatau­tirek­isteri­in rapor­toitu noin 3000 influ­enssa­t­a­paus­ta. Tänä vuon­na niitä on ollut tähän asti yhteen­sä 20.

    https://www.thl.fi/ttr/gen/rpt/infl.pdf

    Vastaa

    1. Tatu:
      Kausi-influ­enssaa ei tänä vuon­na tul­lut ollenkaan. Viime vuon­na tähän aikaan oli THL:n tar­tun­tatau­tirek­isteri­in rapor­toitu noin 3000 influ­enssa­t­a­paus­ta. Tänä vuon­na niitä on ollut tähän asti yhteen­sä 20.

      https://www.thl.fi/ttr/gen/rpt/infl.pdf

      Niin­pä, ihan “yllät­täen” tehdyt rajoituk­set ovat vähen­täneet kausi-influ­enssan lev­iämistä. Siitä voinee tehdä jonkin­laisia arvioi­ta, miten korona olisi levin­nyt ilman rajoituksia.

      Vastaa

      1. TJii: Niin­pä, ihan ”yllät­täen” tehdyt rajoituk­set ovat vähen­täneet kausi-influ­enssan lev­iämistä. Siitä voinee tehdä jonkin­laisia arvioi­ta, miten korona olisi levin­nyt ilman rajoituksia.

        Minä olen ollut siinä käsi­tyk­sessä, että korona on vähem­män herkkä tart­tumaan kuin influ­enssa, ja kuitenkin se sit­ten leviää.

  24. V. 2018 kausi-influ­enssaan kuoli noin 400 henkeä, siis läh­es yhtä­paljon kuin viime vuon­na koronaan.

    Vastaa

  25. “Kaik­ki sairas­tuu hetiko­h­ta koron­aan uud­estaan” ‑speku­laa­tiot voisi kai koh­ta ruve­ta uno­hta­maan. Immu­ni­teet­ti näyt­täisi ole­van aika kestävä läpi sen ajan jol­ta meil­lä on riit­tävästi havain­to­ja (eli 8kk täl­lä hetkellä):

    Immuno­log­i­cal mem­o­ry to SARS-CoV­‑2 assessed for up to 8 months after infection

    …our data show immune mem­o­ry in at least three immuno­log­i­cal com­part­ments was mea­sur­able in ~95% of sub­jects 5 to 8 months PSO, indi­cat­ing that durable immu­ni­ty against sec­ondary COVID-19 dis­ease is a pos­si­bil­i­ty in most individuals.

    Lau­maim­mu­ni­teetin pitäisi siis näi­den luku­jen val­os­sa olla täysin mah­dolli­nen sairas­tamisenkin kaut­ta eivätkä hypo­teesit “ikuis­es­ti kesku­udessamme kiertävästä COVID-19 pan­demi­as­ta” tun­nu oikein perustelluilta.

    Vastaa

  26. Pitää myös muis­taa, että PCR-testi ei tee eroa elävän ja kuolleen viruk­sen välil­lä. Siinähän tutk­i­taan vaan esi­in­tyykö viruk­selle tyyp­il­listä DNAn pätkää.

    Vastaa

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Notify me of followup comments via e-mail. You can also subscribe without commenting.