Rokote pelasti kaupungit

Kirjoitin Verde-lehteen pääkirjoituksen tulevien pandemioiden vaikutuksesta kaupunkien tulevaisuuteen. Keväällä näytti vielä pahalta, mutta sitten tehtiin vallankumous rokotteiden kehittämisessä.

Ennen rokotteiden keksimistä tartuntataudit olivat este kaupunkien kasvulla vesi- ja jätehuollon ohella. Voidaan huoletta sanoa, että Ilman rokotteita ei olisi nykyisenlaisia kaupunkeja

Silti vuosi 2020 merkitsee käännekohtaa kaupunkien kehittämisessä, Lopputuloksena on, että kaupungeista tulee parempia – niistä joista tulee. Muista ei tule mitään.

Kun kaupunkeihin ei ole pakko muuttaa työn perässä, kaupunkien on houkuteltava asumisen laadulla.

Lue lisää tästä:

 

 

 

 

 

 

 

 

 

m

 

44 vastausta artikkeliin “Rokote pelasti kaupungit”

  1. > säästäisi paljon rahaa muuttamalla lähiöön

    Vuonna 2011 tuli ajankohtaiseksi vaihtaa vuokra-asumisesta omaan asuntoon. Asuimme Alppilassa. Vaihtoehdot olivat kolmio Harjussa tai kolmio Roihuvuoressa. Hintaero 100000 euroa. Päädyimme Roihuvuoreen vaikka varaa (lainanottokykyä) olisi ollutkin Harjun asuntoonkin. Osin tähän vaikuttivat Roihuvuoressa asuvat ystävämme, mutta 100000 euroa pienempi laina kyllä helpottaa elämää merkittävästi – ei ole pakko olla ihan missä tahansa duunissa lainan vuoksi.

  2. Lääkäreille pitää maksaa korkeampaa palkkaa heidän houkuttelemisekseen pois kaupungeista. Lääkäriä siis ainakin vetää kaupunkeihin jokin muu syy kuin työpaikka

    Tästä heräsi muutama ajatus:

    1. Tärkeä syy voi olla (potentiaalinen) toinen työpaikka. Syrjemmässä on usein vain yksi potentiaalinen työpaikka, joten vaihtoehdot ovat vähissä jos se osoittautuukin huonoksi.

    2. Toinen syy voi olla syrjäseutujen huonommat resurssit, työ voi olla stressaavaa ja päivystysvelvoitteet isommat koska työvoimaa ei saada tarpeeksi.

    3. Kaupungit ovat hyviä nimenomaan lääkäreille, koska heillä on keskivertoa parempi ostovoima maksaa asumisesta ja kaupunkien elämyksistä (omien kokemuksien mukaan ainakin kaupungissa on kurjempaa olla matti kukkarossa, kun about kaikki maksaa, ”pöndellä” voi luonnossa tehdä ilmaiseksi kaikenlaista)

    1. Jarkko:

      3. Kaupungit ovat hyviä nimenomaan lääkäreille, koska heillä on keskivertoa parempi ostovoima maksaa asumisesta ja kaupunkien elämyksistä (omien kokemuksien mukaan ainakin kaupungissa on kurjempaa olla matti kukkarossa, kun about kaikki maksaa, ”pöndellä” voi luonnossa tehdä ilmaiseksi kaikenlaista)

      Jos olisin nuori lääkäri ja sinkku, lähtisin pöndelle. Lääkäri on harvoja ammatteja jolla voi tienata missä tahansa.
      Rahaa jäisi säästöön ja jos tekisi mieli humputtaa pääsee sieltä aina muualle viikonlopuksi. Lisäksi nuorilla komeilla lääkärimiehillä käy maaseudulla ihan riittävän hyvä flaksi.

      1. R.Silfverberg: Jos olisin nuori lääkäri ja sinkku, lähtisin pöndelle. Lääkäri on harvoja ammatteja jolla voi tienata missä tahansa.
        Rahaa jäisi säästöön ja jos tekisi mieli humputtaa pääsee sieltä aina muualle viikonlopuksi. Lisäksi nuorilla komeilla lääkärimiehillä käy maaseudulla ihan riittävän hyvä flaksi.

        Ryhmätasolla valinta on useimmiten toinen, joten yksittäisen henkilön valinta kertoo vain yksittäisen henkilön valinnasta, ei mistään muusta.

      2. Minä Oy: Ryhmätasolla valinta on useimmiten toinen, joten yksittäisen henkilön valinta kertoo vain yksittäisen henkilön valinnasta, ei mistään muusta.

        Tässä on keskusteltu paljon millaisista ammateista on hyötyä tai haittaa asua missäkin ja lääkäreiden, sairaanhoitajien ja peruskoulunopettajien kohdalla on yhdentekevää missä asuu, töitä löytyy aina ja pienellä paikkakunnalla asumisesta on selviä taloudellisia etuja jos palkka muuten on sama kuin kasvukeskuksessa.

        On sitten muita ammatteja joissa on enemmän hyötyä asua kasvukeskuksissa, ja ne ovat käytännössä kaikki muut em lukuunottamatta, joissa vaaditaan koulutusta ja ei tehdä hanttihommia.

        Lisäksi kannattaa ajatella puolison työllistymistä ja lasten koulunkäyntiä ja opiskelua. Jos lukioon tai ammattikouluun on useiden kymmenien kilometrien matka niin hankalaksihan se tulee.

        Yleensä kaupungista maalle muuttava koulutettujen vanhempien perhe ei myöskään tyydy vaatimattomaan torppaan tai rintamamiestaloon, vaan pitää olla vähintään iso maalaistalo, entinen kansakoulu, pappila tai kunnanlääkärin virka-asunto. Ja sellaisa ”alkiolaista unelmaa” ei pikkurahalla saada aikaan.

      3. Silverberg ymmärtää lääkärin ammatin kovin kapeasti. Yleislääketiede on oma taiteenlajinsa, mutta suuri osa lääkäreistä on erikoisalan huippuosaajia, ja silloin se mahdollisten asiakkaiden määrä on merkittävä taitojen käytön, kehittämisen ja ylläpidon kannalta. Neurokirurgi ei muuta kuin taannu, jos hoitaa praktiikkansa jossain böndellä, missä osaamista ehkä yksi potilas tarvitsisi kerran 10 vuodessa. Ja sitten kun yksi potilas olisi, ei böndeltä löydy tarvittavaa tukevaa osaamista eikä tiloja. Eikä niiden 10 odotteluvuoden jälkeen löydy enää neurokirurgilta taitojakaan.

      4. Rolle:
        Silverberg ymmärtää lääkärin ammatin kovin kapeasti. Yleislääketiede on oma taiteenlajinsa, mutta suuri osa lääkäreistä on erikoisalan huippuosaajia, ja silloin se mahdollisten asiakkaiden määrä on merkittävä taitojen käytön, kehittämisen ja ylläpidon kannalta. Neurokirurgi ei muuta kuin taannu, jos hoitaa praktiikkansa jossain böndellä, missä osaamista ehkä yksi potilas tarvitsisi kerran 10 vuodessa. Ja sitten kun yksi potilas olisi, ei böndeltä löydy tarvittavaa tukevaa osaamista eikä tiloja. Eikä niiden 10 odotteluvuoden jälkeen löydy enää neurokirurgilta taitojakaan.

        Ymmärtääkseni yleislääketieteen lääkäritkin aika yleisesti haluavat kehittää osaamistaan. Jossain syrjäseudulla mahdollisuus saada pätevää ohjausta lähenee rajatta epsilonia ja kaiken lisäksi julkisensektorin lääkäreiltä on ilmeisesti käytännössä kielletty osallistumasta lääkeyhtiöiden tarjoamaan maksuttomaan koulutukseen. Vaikka lääkeyhtiöillä on tietysti ketunhäntä kainalossa, niin mahtaako vaihtoehto – nolla euroa kunnan terkkarin koulutusbudjetissa – mitenkään parempi.

      5. ksee: Ymmärtääkseni yleislääketieteen lääkäritkin aika yleisesti haluavat kehittää osaamistaan. Jossain syrjäseudulla mahdollisuus saada pätevää ohjausta lähenee rajatta epsilonia ja kaiken lisäksi julkisensektorin lääkäreiltä on ilmeisesti käytännössä kielletty osallistumasta lääkeyhtiöiden tarjoamaan maksuttomaan koulutukseen. Vaikka lääkeyhtiöillä on tietysti ketunhäntä kainalossa, niin mahtaako vaihtoehto – nolla euroa kunnan terkkarin koulutusbudjetissa – mitenkään parempi.

        Jos se on siitä koulutuksesta kiinni niin kunnat voisivat parantaa sitä. Ymmärtääkseni sote-uudistuksella on tarkoitus tarttua myös näihin ongelmiin.

        Joka tapauksessa esimerkilläni tarkoitin että jos nuoren lääkärin on joka tapauksessa pakko tehdä jokin harjoittelu terveyskeskuksessa niin kai se on samantekevää onko se Herttoniemessä vai Joutsassa?

  3. O.S:”Se, että kaupunkien keskustojen lähellä asuntojen hinnat ovat nousseet niin paljon kuin ovat, osoittaa halua urbaaniin elämään. ”

    O.S. jättää häveliäästi mainitsematta grynderien rahanahneuden. Valtio tukee bisnestä myös avokätisesti asumistukien avulla. Metropolialueiden asukkaat kuittaavat tuesta suurimman osan. Tutkimus ja kehittämistoiminnan menot vuonna 2015 olivat julkisen sektorin osalta 2,023 miljardia euroa. Eniten rahoitusta kohdentuu Uudellemaalle. Se saa tutkimus ja kehittämisrahoitusta yhteensä 946,6 miljoonaa euroa, eli 47 prosenttia kaikesta.

    Verosuojelusta nauttivat ammattiliitot ovat äveriäitä sijoittajia. Niillä on miljardivarallisuus ja miljoonien sijoitustuotot. Punapääoman juuret ovat Kojamo-nimisessä yhtiössä. Näppärä puhallus :
    Ammattiyhdistykset on vapautettu maksamasta veroa osasta tulostaan.Palkansaajat ja muut tulonsaajat voivat vähentää ay-jäsenmaksut verotettavasta tulostaan. Kojamo tekee vuokra-asuntobisnestä , jota valtio tukee asumistukien avulla. Vuokrien väitetään olevan julkisen asumistuen vuoksi muita korkeampia.

    Ei taida olla puhtaasti kysymys vain urbaanielämän kaipuusta , kuten O.S. runoilee.

    1. Eemil:
      O.S. jättää häveliäästi mainitsematta grynderien rahanahneuden. Valtio tukee bisnestä myös avokätisesti asumistukien avulla. Metropolialueiden asukkaat kuittaavat tuesta suurimman osan.

      Verosuojelusta nauttivat ammattiliitot ovat äveriäitä sijoittajia. Niillä on miljardivarallisuus ja miljoonien sijoitustuotot. Punapääomanjuuret ovat Kojamo-nimisessä yhtiössä. Näppärä puhallus : Ammattiyhdistykset on vapautettu maksamasta veroa osasta tulostaan.Palkansaajat ja muut tulonsaajat voivat vähentää ay-jäsenmaksut verotettavasta tulostaan. Kojamo tekee vuokra-asuntobisnestä , jota valtio tukee asumistukien avulla. Vuokrien väitetään olevan julkisen asumistuen vuoksimuita korkeampia.

      Asumistukimenojen kasvu taitaa olla uusi, 2000-luvun ilmiö kokonaan. Joku valuvirhe on tainnut tapahtua järjestelmää luotaessa koska tukea saavat nyt sellaisetkin jotka ajattelevat että asumisella ei pidä olla mitään omavastuuta, ja rahaa valuu vääriin taskuihin. Tässä asiassa Eemil on täysin oikeassa,

      Asui itse kaupungissa tai maalla jos on itse ostanut ja maksanut hikisesti asuntolainaa hikisestä kämpästä ja tinkinyt menoista, että saa budjetin pysymään aisoissa , ei voi muuta kuin ihmetellä tätä menoa.

  4. Miksi IT-alan ammattilaiset työskentelevät suurissa kaupungeissa, Suomessa pääasiassa Helsingissä? Koska huipputyöpaikat sijaitsevat siellä, eivätkä missään muualla. Jos haluat tietyn tason palkan ja tehtävän, ainoa vaihtoehto on Helsinki. Uskon että samasta syystä lääkärit haluavat työskennellä yliopistosairaaloissa tai niiden lähellä.

    Jos / kun etätyöstä tulee normi, moni muuttaa syrjemmälle ja käy vain 1-2 päivänä viikossa toimistolla.

      1. Osmo Soininvaara:
        Syrjäseuduille on vaikea saada nimenomaan terveyskeskuslääkäriä.

        Sama koskee myös hammas- ja eläinlääkäreitä. Yksi syy voi olla siinäkin, että näiden tulotaso on senverran korkea, että syrjäseutujen tarjoamilla taloudellisilla eduilla ei ole enää merkitystä. Syrjäseuduille asetutaan nykyään lähinnä perhesyistä. Sama tietysti vetää ihmisiä myös kaupunkeihin ja vielä voimakkaammin. Etätyön yleistyminen voi muuttaa tilannetta tasapuolisempaan suuntaan.

    1. TL: Jos / kun etätyöstä tulee normi, moni muuttaa syrjemmälle ja käy vain 1-2 päivänä viikossa toimistolla.

      Itse teen etätöitä Ruotsiin. Jos koronaa ei olisi, kävisin viikon kuukaudessa toimistolla. Uskoisin sen olevan. monelle muullekin sopivampi tahti kuin viikoittaiset käynnis. Kas kun kerran kuussa käydessä voi asua ihan missä vain, ei vain jossain Suomen syrjäseuduilla.

    2. Onko asiantuntijatöiden pakkautumiseen Helsinkiin syynä työpaikat vai työntekijät vai kenties oppilaitosten sijainti? Eli haluavatko työntekijät olla pk-seudulla, jolloin työnantajien on seurattava perässä vai vice versa? Vai onko oppilaitoksista valmistuneet haluttomia muuttamaan muualle valmistuttuaan?
      Suuntaus on sinänsä itseään ruokkiva siinä vaiheessa, kun virta on johonkin suuntaan lähtenyt. Vaikea perustaa it-firmaa Itä-Lappiin, jos kaikki asiakkaat ja infra ovat Oulussa tai stadissa. Toisaalta vaikea nähdä miksi firma pitäisi perustaa juuri Helsinkiin, jos vaihtoehtoina on esim. Tampere, Oulu tai Jyväskylä. Näissä kaikissa on korkeakoulut ja siten työvoimaa saatavilla.

      Pk-seudulla on kyllä paljon porukkaa, jotka lähtisivät heti kun voisivat. Sen näkee ulosmenoteiden ruuhkana lomakauden alkaessa.

      Näkisin myös, että itseajavat autot tulevat suurentamaan yksittäisen kaupungin työssäkäyntialuetta, koska matkustukseen käytetyn ajan voi käyttää hyödyksi kuten junassa. Itseajavien autojen läpimurto voi olla lähempänä kuin ajattelisi.

    3. TL:
      Miksi IT-alan ammattilaiset työskentelevät suurissa kaupungeissa, Suomessa pääasiassa Helsingissä? Koska huipputyöpaikat sijaitsevat siellä, eivätkä missään muualla. Jos haluat tietyn tason palkan ja tehtävän, ainoa vaihtoehto on Helsinki. Uskon että samasta syystä lääkärit haluavat työskennellä yliopistosairaaloissa tai niiden lähellä.

      Jos / kun etätyöstä tulee normi, moni muuttaa syrjemmälle ja käy vain 1-2 päivänä viikossa toimistolla.

      IT-insinöörejä on niin monenlaisia. Sellainen joka vain koodaa ja haluaa tehdä etätöitä saa huonointa palkkaa, urakehitys on yksipuolista ja on huonoimmassa tapauksessa korvattavissa intialaisella tai itäeurooppalaisella.
      Asiakasrajapinnassa toimivilla konsulteilla ja pikkupomoilla on paremmat palkat eikä heitä voi korvata noin vaan, mutta se edellyttää kanssa että käy asiakkaiden luona säännöllisesti (sitten kun korona on ohi). Vähän hankala käydä monta kertaa viikossa Tuupovaarasta Helsinkiin, siksi he mieluiten asuvat Helsingin, Tampereen tai Oulun välittömässä läheisyydessä, ja mahdollisia kansainvälisiä tehtäviä varten pitää paikkakunnalla olla toimivat lentoyhteydet. Vain marginaalinen joukko IT-insinöörejä pystyy tekemään uraa pieneltä paikkakunnalta käsin koska se vaatii aikamoista pioneerihenkeä, osaamista jota ei voi korvata, ja käytännössä oman firman perustamista.

  5. Syrjäseudulle on myös hyvin vaikea saada poliisia, palomiestä, eläinlääkäriä, opettajaa tai insinööriä. Se, ettei insinöörejä saatu rekrytoiduksi Jämsään saattoi olla yksi syy Kaipolan tehtaan sulkemiselle.

    Ihmisten asuinpaikkamieltymykset voivat olla tässä yksi tekijä, mutta likvidin työmarkkinan löytäminen puolisolle on hyvin vaikeaa suuren kaupunkiseudun ulkopuolella.

    1. ij:
      Ihmisten asuinpaikkamieltymykset voivat olla tässä yksi tekijä, mutta likvidin työmarkkinan löytäminen puolisolle on hyvin vaikeaa suuren kaupunkiseudun ulkopuolella.

      Tämä on itselleni isoin syy miksi asun vielä ainakin toistaiseksi kaupungissa. Oma työmarkkinatilanne on niin onnellinen, että voisin asua missä vain ja tehdä etänä. En myöskään kaipaa hirveästi sosiaalista pöhinää ympärilleni. Mutta puolison työmarkkinatilanne ei ole yhtä hyvä, käytännössä syrjään muuttaminen tarkoittaisi lähes varmasti puolison joutumista hyvin vaikeaan työtilanteeseen/pitkäaikaista työttömyyttä.

      Toinen asia on sitten perheenperustamissuunnitelmat. Puolisoni kanssa pärjäämme tosiaan mainiosti sosiaalisten kontaktien säästöliekillä, mutta pienelle lapselle syrjäseudulla usein ei ole tarjolla säästöliekkiäkään. Ystävät ovat väkisinkin vähissä, ja lapsille/nuorille sosiaaliset suhteet ovat paljon tärkeämpiä kuin tälläiselle keski-ikää lähestyvälle.

      Lisäksi kun vielä olin sinkku, niin silloin oli tärkeää ylipäätään kumppanin löytämisen toivonkaan tähden olla kaupungissa, kun maalla on todennäköisempää törmätä karhuun kuin nuoreen naiseen.

      Ylipäätään en osaa mieltää kaupunkeja ”viihtyisiksi” kuten Osmo niitä usein kuvaa. Ne ovat ainakin omasta näkökulmasta lähinnä pakko ellei halua enemmän tai vähemmän erokoitua. Olisi hienoa jos meillä olisi elinvoimaisia maaseutuja/keskuksia, joissa olisi edes jonkinlaiset työnhakijan näkökulmasta toimivat työmarkkinat ja jokseenkin ikärakenteeltaan terve väestöpohja. Nyt ne tyhjenevät hirveää vauhtia kuten ovat tehneet jo vuosikymmeniä, väestörakenne on käytännössä että vanhat jäävät, nuoria ole yhtään ja työpaikkoja ei käytännössä ole.

      Kaupungit hyötyvät kasaumavaikutuksista, joista tärkeimpinä niiden hallitseva asema työn saatavuuden ja nuorien ihmisten sosiaalisten suhteiden suhteen. Toki näitä voi pitää ”viihtyisän kaupungin” ominaisuuksina, mutta jotenkin itse en osaa mieltää itse kaupunkia ”viihtyisäksi” vaan enemmänkin asiaksi mitä nykytilanteessa joutuu sietämään mikäli ei ole valmis enemmän tai vähemmän syrjäytymään. Toki epäilemättä monilla muilla on toisin (uskon kyllä että jotkut nauttivat kaupungin ”pöhinästä”), mutta paljon kyllä kuulin puhetta koronan aikana että suunnitelmia oli pistää kaupunkiasunto myyntiin ja muuttaa syrjempään, kun korona avasi monelle etätyön mahdollisuuden.

      Urbaani normi (”jos nuori ei muuta kaupunkiin, on hänessä jotain vikaa – peräkammarinpoika”) on ollut pitkään vallalla, vaikka sitä ei ole osattu sanoittaa. Saa nähdä onnistuuko se purkautumaan, hienoa että Ruotsissa toi termi edes on tullut mukaan keskusteluun että siitä voidaan edes puhua. Uskoisin että kyseisen normin purkautuminen vaatisi jonkin työelämän murroksen, jonkin vielä isomman mitä koronan mahdollistama etätyöbuumi. Työelämään pääsy on epävarmaa (eritoten asiantuntijatyössä) ja vaikeaa nuorelle murtautua, eikä useimmilla ole siinä varaa vielä hankaloittaa omaa tilannetta nostamalla hankaluuskertoimia moninkertaiseksi jäämällä kasvukeskuksien työpaikkatarjonnan ulkopuolelle.

      1. Jarkko:
        Olisi hienoa jos meillä olisi elinvoimaisia maaseutuja/keskuksia, joissa olisi edes jonkinlaiset työnhakijan näkökulmasta toimivat työmarkkinat ja jokseenkin ikärakenteeltaan terve väestöpohja.

        Vaatisi suuremman väestöpohjan kuin nykyinen 5-6 miljoonaa, pinta-alaltan näin suuressa ja hajanaisessa maassa, että saataisiin elinvoimaisia keskuksia Helsingin, Tampereen, Turun ja Oulun lisäksi. N 20 miljoonaa asukasta olisi optimi. Silloin Suomessa olisi 2-3 kpl vähintään miljoonan asukkaan metropolia ja n 10 vähintään 200.000 aukkaan kaupunkia ja niiden välissä useita 50.000 asukkaan paikalliskeskusta.

        Tai sitten että maaseutuväestö muuttaa liikenteellisesti helpommin järjestettäviin nauhamaisiin yhdyskuntiin kuten vuoristoisissa Norjassa, Sveitsissä ja Itävallassa, joissa ollaan keskitytty asumaan laaksoihin. Toki näilläkin mailla on Helsinkiä isommat pää- tai ykköskaupungit.

      2. R.Silfverberg:
        Tai sitten että maaseutuväestö muuttaa liikenteellisesti helpommin järjestettäviin nauhamaisiin yhdyskuntiin kuten vuoristoisissa Norjassa, Sveitsissä ja Itävallassa, joissa ollaan keskitytty asumaan laaksoihin. Toki näilläkin mailla on Helsinkiä isommat pää- tai ykköskaupungit.

        Noissa maissa luonnonvarat siajitsevat noissa laaksoissa ja ne ovat myös ainoat asumiskelpoiset alueet. Suomessa jää luonnonvarat hyödyntämättä keskittämällä kaikki asutus hyvin pienille alueille. Sitä seuraisi elintason huomattava lasku.

      3. TimoT: Noissa maissa luonnonvarat siajitsevat noissa laaksoissa ja ne ovat myös ainoat asumiskelpoiset alueet. Suomessa jää luonnonvarat hyödyntämättä keskittämällä kaikki asutus hyvin pienille alueille. Sitä seuraisi elintason huomattava lasku.

        Noissa maissa on kanssa maajusseja joilla on tilansa vuorten rinteillä mutta muu maaseutuväestö asuu keskitetysti laaksoissa mikä on monta kertaa fiksumpaa logistiikkaa ajatellen kuin suomalainen haja-asutus. Lisäksi sikäläisissa maalaiskylissä on palvelut helpommin satavilla. Suomen elintarvikkeista hyvin suuri osa lisäksi tuodaan ulkomailta joten se onko koko maa asuttu vai ei, ei vaikuta elintasoon.

      4. R.Silfverberg: Noissa maissa on kanssa maajusseja joilla on tilansa vuorten rinteillä mutta muu maaseutuväestö asuu keskitetysti laaksoissa mikä on monta kertaa fiksumpaa logistiikkaa ajatellen kuin suomalainen haja-asutus. Lisäksi sikäläisissa maalaiskylissä on palvelut helpommin satavilla. Suomen elintarvikkeista hyvin suuri osa lisäksi tuodaan ulkomailta joten se onko koko maa asuttu vai ei, ei vaikuta elintasoon.

        Maajussitkin asuu laaksoissa ainakin Itävallassa. Lehmät laiduntavat kesällä vuorilla, jossa ne käydään lypsämässä. Elintasoon eniten vaikuttava luonnonvara Suomessa on puutavara. Toki myös elintarvikkeet maksaisivat ihan eri tavalla, jos ne tuotaisiin kaikki. Nythän tuodaan vain satunnaisia ylijäämäeriä.

      5. R.Silfverberg: Vaatisi suuremman väestöpohjan kuin nykyinen 5-6 miljoonaa, pinta-alaltan näin suuressa ja hajanaisessa maassa, että saataisiin elinvoimaisia keskuksia Helsingin, Tampereen, Turun ja Oulun lisäksi.N 20 miljoonaa asukasta olisi optimi. Silloin Suomessa olisi 2-3 kpl vähintään miljoonan asukkaan metropolia ja n 10 vähintään 200.000 aukkaan kaupunkia ja niiden välissä useita 50.000 asukkaan paikalliskeskusta.

        Tai sitten että maaseutuväestö muuttaa liikenteellisesti helpommin järjestettäviin nauhamaisiin yhdyskuntiin kuten vuoristoisissa Norjassa, Sveitsissä ja Itävallassa, joissa ollaan keskitytty asumaan laaksoihin. Toki näilläkin mailla on Helsinkiä isommat pää- tai ykköskaupungit.

        Ei mitään järkeä pyrkiä lisäämään asukaslukua Suomessa ilmastonäkökohdasta johtuen. Suomi oli hiilineutraali vielä 1950-luvulla. Antti Rinteen synnytystalkoot ehdotus on tyhmimpiä mitä muistan.

        Norjassa liikenteen järjestely on vuonomaisuudesta ja vuoristoisuudesta johtuen erittäin hankalaa. Tiet mutkittelevat paljon ja paljon joudutaan rakentamaan tunneleita. Tiet osin hyvin vaarallisia, kokemusta on. Norjalaiset myös lentävät eniten maailmassa/henki. Matka kirkenesistä Osloon on tosi vaikea muuten kuin lentäen.

    2. ij:
      Syrjäseudulle on myös hyvin vaikea saada poliisia, palomiestä, eläinlääkäriä, opettajaa tai insinööriä. Se, ettei insinöörejä saatu rekrytoiduksi Jämsään saattoi olla yksi syy Kaipolan tehtaan sulkemiselle.

      Ihmisten asuinpaikkamieltymykset voivat olla tässä yksi tekijä, mutta likvidin työmarkkinan löytäminen puolisolle on hyvin vaikeaa suuren kaupunkiseudun ulkopuolella.

      Metsäteollisuus saa kyllä syyttää insinööripulasta ihan itseään – paperitehtaan insinöörin palkka on tilastojen mukaan surkea* jääden selvästi alle paperiduunareiden palkkojen. Kuinkahan moni tuntee suurta vetoa lähteä vuosien opiskelun jälkeen kaupunkielämän pyörteistä keskelle korpea surkealla palkkatasolla, jos vain löytyy yksikin siedettävä vaihtoehto?

      Yleensäkin näihin syrjäseuden työvoimapuliin olisi yksinkertainen ratkaisu – rahalla saa – mutta Suomessa on yleisesti näemmä päätetty, että ennemmin ollaan ilman kuin maksetaan säällisiä palkkoja.

      * (vain suunniteluala ts. insinööritoimistot pystyy alittamaan ko. tason – pahnan pohjimmaisina tässäkin metsäteollisuuden suunnitteluinsinöörit)

      1. ksee: Yleensäkin näihin syrjäseuden työvoimapuliin olisi yksinkertainen ratkaisu – rahalla saa – mutta Suomessa on yleisesti näemmä päätetty, että ennemmin ollaan ilman kuin maksetaan säällisiä palkkoja.

        Toki niinkin voi ajatella, että lisää maksamalla saisi työvoimaa syrjäseudulle. Lisämaksun pitäisi vain olla riittävän korkea korvatakseen puolison puuttuvan työpaikan, eli palkan pitäisi olla suuruusluokkaa kaksinkertainen (tai huomattavasti yli, koska progressio iskee yhdelle tulevaan palkkaan kovemmin kuin sen jakautuessa kahdelle).

        Onko syrjäkunnalla varaa maksaa kaksinkertaista palkkaa kunnan sairaanhoitajille, lääkäreille, opettajille, palomiehille ja poliiseille (tai siis kaikille työntekijöilleen)? Onko syrjäseudulla toimivalla yrityksellä varaa maksaa tuplasti kovempaa palkkaa työntekijöilleen kuin rintamailla sijaitsevilla kilpailijoillaan?

  6. Hienoa on ollut myös se, että ennen mustasukkaisesti salaisuuksiaan varjelleet lääkeyhtiöt ovat tehneet avointa yhteistyötä.

    Hämmästyttävää. Olisin kuvitellut, että entistä voimakkaammat IP-oikeudet olisivat olleet se työkalu millä kehitystä oltaisiin saatu nopeutettua. Jos lääkepatenttien kestoa olisi pidennetty 50 vuoteen, rokotteet olisivat olleet valmiina ehkä jo kesällä, koska syyt. Ja ilman patentteja rokotteet eivät olisi valmistuneet koskaan. Koska syyt.

    (Edellinen oli sarkasmia. En odota IP-oikeuksien kannattajien kykenevän tässäkään tapauksessa minkäänlaiseen itsereflektioon uskonkappaleidensa perusteiden suhteen.)

  7. Kimberkey-Clark (iso, USAssa) myi 1990 luvulla kaikki paperitehtaansa ja ryhtyi saniteettialalle. Nyt on Suomessakin huomattu, ei haluta painopaperialalle (esim Kaipola). Ei ihme että Kaipola ei vedä.
    Lääkärin puolisokin on opiskellut jonkun tutkinnon. eikä halua lehmiä lypsemään.
    PS Suomessa aloitetaan rokotukset terveydenhoitoväestä. Muualla taas riskiryhmistä, (vähentää terveydenhoidon kuormaa. En ymmärrä suomalaista logiikkaa.

    1. erkki niini:
      Kimberkey-Clark (iso, USAssa) myi 1990 luvulla kaikki paperitehtaansa ja ryhtyi saniteettialalle. Nyt on Suomessakin huomattu, ei haluta painopaperialalle (esim Kaipola). Ei ihme että Kaipola ei vedä.
      Lääkärin puolisokin on opiskellut jonkun tutkinnon. eikä halua lehmiä lypsemään.
      PS Suomessa aloitetaan rokotukset terveydenhoitoväestä. Muualla taas riskiryhmistä, (vähentää terveydenhoidon kuormaa. En ymmärrä suomalaista logiikkaa.

      Isoilla metsäyhtiöillä on omat tutkimuskeskuksensa, ei niitä ole joka tehtaalla erikseen !

      MetsäGroupilla Äänekoskella, UPM:llä, Lappeenrannassa (aik. Kuusankoskella) ja Stora Ensolla ainakin Imatralla. Lisäksi tietysti alan tutkimusta tehdään monissa yliopistoissa HY, TKK, VTT, TTY, JY, LUT yms. Aikaisemmin paperitehtailla oli yhteinen tutkimuskeskus KCL Espoossa.

  8. Muistutetaan nyt jälleen kerran että ainoastaan kaupungit kykenevät tarjoamaan riittävän haastavaa työtä korkeakoulutetulle pariskunnalle. Jollekin pöndelle muuttaminen onnistuu vain jos molemmat kykenevät tekemään paljon etänä (ei vieläkään itsestäänselvyys) tai jos toinen suostuu ajamaan tai pendelöimään säännöllisesti.

    Kaupungistumista ajavat monet modernin yhteiskunnan dynamiikat, mm. ihmisten pariutumiskulttuuri, eli korkeakoulutetut päätyvät yhteen toisten korkeakoulutettujen kanssa. Tästä on keskusteltu täällä aikaisemminkin. Sama pariutumiskulttuuri sitten hankaloittaa ulkomaisten osaajien tuloa Suomeen, koska suuremmat kaupungit luonnollisesti omaavat suuremman tarjonnan erilaisia töitä korkeaosaajille.

    Yhdysvalloissa esimerkiksi ihmisten liikkuvuus on todennäköisesti suurempi yleensäkin kun perhemalli on konservatiivisempi ja kotiäidit vieläkin yleisiä. Ajaako tämä Yhdysvalloissa korkeampaa tuottavuutta ja yritysten kehitystä kun osaajilla on (osalla) konservatiivisen perhemallin vuoksi parempi liikkuvuus ja heikompi sitoutuminen työnantajiin?

  9. Hämmästyttävän hyvin osasivat rokotevalmistajat ennustaa aikataulun jo joskus helmikuussa. Taisivat kuitenkin yhdessä asiassa olla liian optimistisia eli jakelussa. Toiveissa oli, että myös logistiikkassa olis päästy jonkinlaiseen vallankumoukseen, mutta niin ei käsittääkseni ole käynyt. Tai ei sellaisesta ainakaan ole uutisoitu. Toki monet ovat valmistaneet rokotetta varastoihin ja välivarastoihin jo ennen kliinisten kokeiden loppua mutta ei kai kuitenkaan sellaisia määriä, kuin optimistisesti toivottiin.

    Anyways, jos nyt käy niin, että elämä palaa raiteilleen joskus keväällä, tarkoittaa se kuitenkin yli vuoden kipuilua erityisesti tiheästi asutuilla seuduilla. Taudin leviäminen kun näyttäisi korreloivan aika tarkkaa asukastiheyden kanssa. Jatkossakin kaupungit voivat joutua jonkin sortin lock downeihin sun muihin aina vuodeksi kerrallaan. Ja pidemmäksiskin aikaa, jos ei riitä haavoittuvaisten suojelu vaan pitää päästä laumasuojaan. Samaan aikaan harvaa asutuilla seuduilla voidaan elää kuta kuinkin normaalisti, kunhan valtiovalta ei panikoi. Jos näin käy, kantsii miettiä asunnon hankkimista syrjäseudulta.

    Rokotuskehitys voi toki vielä jonkin verran kiihtyä ja logistiikka parantua. Mutta jos kliiniset kokeet on pakko tehdä jatkossakin, ei uutta rokotusta ihan muutamassa kuukaudessa jatkossakaan terveyskekuksesta saa.

    Vakavan sairastumisen estävä lääke olisi ollut vielä parempi uutinen mutta sitä ei ole näkynyt.

    1. Rokotuskehitys voi toki vielä jonkin verran kiihtyä ja logistiikka parantua. Mutta jos kliiniset kokeet on pakko tehdä jatkossakin, ei uutta rokotusta ihan muutamassa kuukaudessa jatkossakaan terveyskekuksesta saa.

      Aika sutjakasti syntyy uusi influenssarokote, kun virus muuntuu toisenlaiseksi. Tämä sama tulee nyt kaikenlaisiin koronaviruksiin.

  10. Tässä herääkin kysymys: entä ne taudit, joihin ei ole vielä rokotetta? Herpesvirukset, nuhat ja flunssat, sukupuolitaudit, yleiset parafiliat, mikä on kaupunkien rooli näiden leviämisessä?

    Kaupunkilaiset ovat ikävakioitunakin terveempiä, mutta kaupunkien luulisi kuitenkin päiväkotien ja kasarmien tavoin kasvattavan efektiivisiä populaatiokokoja ja tarttuvuutta ja siten kiertävien tautien määrää ja vakavuutta. Kaupunkilaiset eivät vain ole ainoita kärsijöitä.

    Tegnell on ihmetellyt miksi Norja ja Suomi pärjäävät koronan kanssa paremmin. Yksi ilmeinen ja relevantti ero Suomeen on kaupungistumisaste.

  11. Kerropa tilastotiedemies Soininvaara, mistä nämä tulevat helsinkiläiset hankkivat elantonsa?
    Minne tahansa Helsingissä nykyään liikkuu, on käynnissä valtavia rakennusprojekteja (Laajasalo, Kalasatama, Pasila mm.).
    Alueille on tulossa kymmeniätuhansia uusia asukkaita, väkilukun ennakoidaan kasvan lähelle 700 000:tta.
    Samaan aikaan työssä käyvien helsinkiläisten määrä putoaa koko ajan säännöllisesti vuodesta toiseen.
    Tulonsiirrot ovat suurelle osalle, ja harmi kyllä kasvavalle osalle, pääasiallisin tulonlähde.

    Ja mistä sitten edes töissä olevat nappaavat elanto-osansa?
    Kaksi aineettoman palvelun myyjää myymässä toisilleen aineettomia palveluita? Onko sellaisen työllistävyys todella riittävää?
    Kuvitelmien kaupalla on minun vaikea uskoa todellista kaupunkikehitystä tapahtuvaksi.
    Helsingin kaupunki on se suurin työllistäjä, mutta kuka maksaa viulut, kun stadin työläiset (mm. minä) maksamme verommekin toisten verorahoista, jos vain hiemankin kärjistää?

    Eli jos asumisen laatu on tulevaisuudessa se houkutustekijä, keitä ovat todellisuudessa nuo Helsingin uudet asukkaat, jotka ovat samalla nettoveronmaksajia?
    Ammottavatko uudet tornitalomme pian tyhjillään väärään tulevan kuvaan perustuvan kaupunkisuunnittelun vuoksi…

    1. Alueille on tulossa kymmeniätuhansia uusia asukkaita, väkilukun ennakoidaan kasvan lähelle 700 000:tta.
      Samaan aikaan työssä käyvien helsinkiläisten määrä putoaa koko ajan säännöllisesti vuodesta toiseen.
      Tulonsiirrot ovat suurelle osalle, ja harmi kyllä kasvavalle osalle, pääasiallisin tulonlähde.

      Mistähän tuoki tieto taas on poeräisin? Helsingin työllisyysaste on 73,5% (2018) selvästi yli maan keskiarvon. Se on viimeisen kymmenen vuodcen aikana ollut nousussa. Tulotaso ylittää myös maan keskiarvon selvästi. Tulonsiirtojen varassa olevia vähemmän kuin maassa keskimäärin.

      1. Olet oikeassa, olen pahoillani, olin työllisyyasteen suhteen väärässä. Siinä suunta hyvä. Olisi pitänyt tarkistaa ennen kommentointiani.

        Tulonsiirrot ovat ehkä maan keskiarvoon verrattuna matalampia myös, mutta silti isoja, onko niiden kasvattamiseen todella varaa jatkossa, sen aika näyttää.
        Jos kaupunkimme voi menestyä ja luoda yhä uusia ja uusia työpaikkoja yksityiselle sektorille, rakentaminen tänne kannattaa. Muussa tapauksessa rakennamme pelkkiä tuulitunneleita noille mainitsemilleni alueille.
        Joka kerta kun pyöräilen näiden uusien jättikohteiden ohi kysyn mielessäni, mistä noihin taloihin löytyvät ja tulevat asukkaat joilla on tuottava työpaikka. Se on mielestäni edelleen tärkeä kysymys. Houkuttelevuustekijä numero yksi tulevaisuudessakin on kaupunkialueiden työmarkkinat, koska se tarkoittaa turvallista ja laadukasta asuinympäristöä.
        Mitä enemmin ihmisiä on työmarkkinoiden ulkopuolella, se rapauttaa kaupunkeja, myös kaupunkialuetasolla. Kaupunkibulevardit esimerkiksi ovat symboli yhteiskuntasuunnittelusta, jossa mennään mielikuva edellä. On luotava ensin vankka taloudellinen pohja yrityksille.

      2. Työttömyysaste on kuitenkin kasvukeskuksissa maan keskiarvoa korkeampi, Tampereellakin se ollut jopa 18% ja Tampereen lähikunnissa ja maaseudulla se on selvästi alempi. Ennen ei ollut näin ! Valtio maksaa kolmasosan ihmisten vuokrista ja ne rahat menevät isoihin kaupunkeihin. Mm. tästä johtuen Suomessa on OECD maiden korkein vuokrakrataso. Asumistuki hyödyttää sijoittajia ja Kojomon tyyppisiä firmoja, joiden omistajat saavat osinkonsa verovapaasti. Helsingin väestönkasvu johtuu pääosin maahamuuttajista, joiden työllisyysaste on matala ja yöttömyysaste korkea. Syntyvyys on maahanmuuttajilla myös muuta väestöä korkeampi.

      3. Countryboy:
        Työttömyysaste on kuitenkin kasvukeskuksissa maan keskiarvoa korkeampi, Tampereellakin se ollut jopa 18% jaTampereenlähikunnissa ja maaseudulla se on selvästi alempi. Ennen ei ollut näin ! Valtio maksaa kolmasosan ihmisten vuokrista ja ne rahat menevät isoihin kaupunkeihin. Mm. tästä johtuen Suomessa on OECD maiden korkein vuokrakrataso. Asumistuki hyödyttää sijoittajia ja Kojomon tyyppisiä firmoja, joiden omistajat saavat osinkonsa verovapaasti. Helsingin väestönkasvu johtuu pääosin maahamuuttajista, joiden työllisyysaste on matala ja yöttömyysaste korkea. Syntyvyys on maahanmuuttajilla myös muuta väestöä korkeampi.

        Jos jotenkin purkaa auki niin työllisyysaste ja työttömyysaste ovat eri asioita. Työttömyyaste mittaa vain työikäisten vailla työtä ja opiskelupaikkojen osuutta. Työllisyysaste taas koko aikuisväestön ts eläkeläiset mukaanlukien työllisten osuutta.

        Kasvukeskusten ulkopuolella eläkeläisten osuus on suurempi ja siksi työllisyysaste huonompi ja sille ei voi mitään. Mutta se että työikäisten työttömyys on suurempaa kasvukeskuksissa on kyllä kanssa huono juttu ja sille pitäisi tehdä jotain.

      4. Työllisyysasteessa eivät ole eläkeikäiset mukana, mutta tietysti sairauseläkeläiset ovat luvussa mukana työllisyyusastetta laskemassa.

      5. R.Silfverberg:

        Kasvukeskusten ulkopuolella eläkeläisten osuus on suurempi ja siksi työllisyysaste huonompi ja sille ei voi mitään. Mutta se että työikäisten työttömyys on suurempaa kasvukeskuksissa on kyllä kanssa huono juttu ja sille pitäisi tehdä jotain.

        Ei se ihan noin mene. Työllisyysasteet ovat Suomessa olleet vuosia korkeimmat Pohjanmaan eräissä kunnissa. Pedersöressä ja Närpiössä työllisyysaste on ollut noin 82 %. Uudellamaalla korkeimmat työllisyysasteet ovat Sipoossa ja Pornaisissa (noin 80 %). Helsingissä samaan aikaan työllisyysaste oli 71 %. Puolangasas taas työllisyysaste on ollut noin tasolla 50-60 %. Havainnollinen kartta työllisyysasteista eri puolilla Suomea löytyy uutisen https://www.is.fi/taloussanomat/art-2000005965283.html yhteydestä.

        On yleinen tilanne, että nimenomaan kasvukeskusten ympäryskunnissa on korkeat työllisyysasteet. Keskuskaupungit puolestaan omaavat mm. opiskelupaikat, ja koska vain osa opiskelijoista opiskelee, mm. juuri opiskelijoiden iso osuus alentaa työllisyysprosenttilukuja.

        Yleistrendi työllisyysluvuissa on se, että meren lähellä eli rannikolla, josta on yhteydet Itämerelle ja samalla mahdollisuus hyödyntää globalisaation mukanaan tuomia etuja, työllisyysaste on korkeampi, ja matalin se on itä-Suomen niissä kunnissa, joissa ei ole kansainvälistä rajanylityspaikkaa Venäjän suuntaan, jonka yli sekä työmatkaliikenne että kaupankäynti onnistuisi. Sellaiset kunnat ovat elinkeinoelämänsä osalta kuin saaressa. Jos pitäisi kehittää yksinkertainen malli Suomen työllisyysasteen ennustamiseen kunnittain, etäisyys lähimpään isompaan Itämeren satamaan olisi aika hyvä tekijä olemaan mukana ennustamassa työllisyysastetta. Saimaan kanavan takaiset satamat eivät tässä tarkastelussa ole Itämeren satamia, koska niihin ei pääse kaupallisesti tehokkaan kokoisilla laivoilla – edes tulevan pidennyksen jälkeen, jonka jälkeenkin läpi pääsee vain noin 90 metriset laivat.

      6. Countryboy:
        Työttömyysaste on kuitenkin kasvukeskuksissa maan keskiarvoa korkeampi, Tampereellakin se ollut jopa 18% jaTampereenlähikunnissa ja maaseudulla se on selvästi alempi. Ennen ei ollut näin ! Valtio maksaa kolmasosan ihmisten vuokrista ja ne rahat menevät isoihin kaupunkeihin. Mm. tästä johtuen Suomessa on OECD maiden korkein vuokrakrataso. Asumistuki hyödyttää sijoittajia ja Kojomon tyyppisiä firmoja, joiden omistajat saavat osinkonsa verovapaasti. Helsingin väestönkasvu johtuu pääosin maahamuuttajista, joiden työllisyysaste on matala ja yöttömyysaste korkea. Syntyvyys on maahanmuuttajilla myös muuta väestöä korkeampi.

        Juuri tätä se meno on. Vaikea perustella Euroopan itäisellä pohjoislaidalla, lähellä Kuolan niemimaata, sijaitsevan maan Euroopan korkeinta vuokratasoa (tästä uutisoi YLE muutamia päiviä sitten) millään muulla kuin epäonnistuneella asuntopolitiikalla – tai politisoidulla asuntopolitiikalla.
        Asumistuella tuettu ylikorkea vuokrataso on uskomaton kuvio. Ja kuten tiedämmekin asumistuki vuotaa mm. näiden vuokrajättien kautta niiden omistajille, mm. ay-liikkeelle. Taitaapa pääministeripuolue olla eräs suuri hyötyjä, koska SAK tukee sitä vaaleissa. Tuo ei kai ole laskettavissa juridiseksi korruptioksi, mutta de facto se sitä jossakin määrin on, moraalisesti ainakin.

        Maahanmuutolle perustuva väestönkasvu Helsingissä, aivan kuten countryboy toteaa, on ennakoimaton kortti ilman toimivia yksityisiä työmarkkinoita ja töihin kannustavaa sosiaalipolitiikkaa.

        Helsinki ei voi olla houkutteleva vaihtoehto esim. koulutetulle ja innovatiiviselle väelle kotimaasta ja ulkomailta ellei taloudellinen perusta ole kunnossa. Se olisi se varsinainen Jokeri-linja.

      7. vilpitön kysyjä:

        Juuri tätä se meno on. Vaikea perustella Euroopan itäisellä pohjoislaidalla, lähellä Kuolan niemimaata, sijaitsevan maan Euroopan korkeinta vuokratasoa (tästä uutisoi YLE muutamia päiviä sitten) millään muulla kuin epäonnistuneella asuntopolitiikalla – tai politisoidulla asuntopolitiikalla.

        Voisi korkeaa vuokratasoa selittää myös Euroopan korkeimmasta päästä olevilla energiaveroilla sekä kylmimmällä ilmastolla EU-maista. Vuokra ilman lämmitystä on Suomessa kilpailukykyisempi muuhun Eurooppaan nähden kuin vuokra lämmitysmenojen kera.

      8. Juuri tätä se meno on. Vaikea perustella Euroopan itäisellä pohjoislaidalla, lähellä Kuolan niemimaata, sijaitsevan maan Euroopan korkeinta vuokratasoa (tästä uutisoi YLE muutamia päiviä sitten) millään muulla kuin epäonnistuneella asuntopolitiikalla – tai politisoidulla asuntopolitiikalla.

        Ylen ”tutkimuksessa” esitettiin vähän valikoitua tilastoa. Tilastolukuna oli siis vuokran osuus tuloista. Tähän vaikuttaa se, miten vuokra-asukkaat ovat valikoituneita. Suomessa verotuksella on ajettu hyvätuloiset omistusasuntoihin ja pienituloiset vuokra-asuntoihin. Monissa muissa maissa vuokralaisissa on suhteessa parempituloista väkeä.

      9. oo: Voisi korkeaa vuokratasoa selittää myös Euroopan korkeimmasta päästä olevilla energiaveroilla sekä kylmimmällä ilmastolla EU-maista. Vuokra ilman lämmitystä on Suomessa kilpailukykyisempi muuhun Eurooppaan nähden kuin vuokra lämmitysmenojen kera.

        Vähän asiaa sivuten: Kerrostaloihin pitäisi pikimmiten saada huoneistokohtaiset vesimittarit (kylmälle että lämmitetylle). Ihmiset lotraavat ihan tolkuttomasti kun valuu yhteiseen pottiin. Näissä ei voi edes säästää oma-aloitteisesti kun nykyisellään on vähän sellainen ’vangin dilemman’ variaatio ilman huoneistokohtaista mittausta.

  12. https://www.hs.fi/kaupunki/art-2000007663754.html

    Mielenkiintoisia kommentteja liittyen Helsingin keskustaan.

    Suosituimmat (pystyy itse seulomaan napista) ovat sitä mieltä että Keskustan tekeminen autovihamieliseksi kuihduttaa Keskustan. Kieltämättä aika mielenkiintoinen näkemys. En kyllä tiedä montakaan suurkaupungin keskustaa jonne tekisi mieli mennä autolla. Mutta Suomessa perinteiseen tapaan on suomalaiset ongelmat.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Notify me of followup comments via e-mail. You can also subscribe without commenting.