Rokote pelasti kaupungit

Kir­joitin Verde-lehteen pääkir­joituk­sen tule­vien pan­demioiden vaiku­tuk­ses­ta kaupunkien tule­vaisu­u­teen. Kevääl­lä näyt­ti vielä pahal­ta, mut­ta sit­ten tehti­in val­lanku­mous rokot­tei­den kehittämisessä.

Ennen rokot­tei­den kek­simistä tar­tun­tatau­dit oli­vat este kaupunkien kasvul­la vesi- ja jäte­huol­lon ohel­la. Voidaan huo­let­ta sanoa, että Ilman rokot­tei­ta ei olisi nykyisen­laisia kaupunkeja

Silti vuosi 2020 merk­it­see kään­neko­htaa kaupunkien kehit­tämisessä, Lop­putu­lok­se­na on, että kaupungeista tulee parem­pia — niistä joista tulee. Muista ei tule mitään.

Kun kaupunkei­hin ei ole pakko muut­taa työn perässä, kaupunkien on houkutelta­va asumisen laadulla.

Lue lisää tästä:

 

 

 

 

 

 

 

 

 

m

 

44 vastausta artikkeliin “Rokote pelasti kaupungit”

  1. > säästäisi paljon rahaa muut­ta­mal­la lähiöön

    Vuon­na 2011 tuli ajanko­htaisek­si vai­h­taa vuokra-asumis­es­ta omaan asun­toon. Asuimme Alp­pi­las­sa. Vai­h­toe­hdot oli­vat kolmio Har­jus­sa tai kolmio Roi­hu­vuores­sa. Hin­taero 100000 euroa. Päädy­imme Roi­hu­vuoreen vaik­ka varaa (lainan­ot­tokykyä) olisi ollutkin Har­jun asun­toonkin. Osin tähän vaikut­ti­vat Roi­hu­vuores­sa asu­vat ystävämme, mut­ta 100000 euroa pienem­pi laina kyl­lä helpot­taa elämää merkit­tävästi — ei ole pakko olla ihan mis­sä tahansa duu­nis­sa lainan vuoksi.

    Vastaa

  2. Lääkäreille pitää mak­saa korkeam­paa palkkaa hei­dän houkut­telemisek­seen pois kaupungeista. Lääkäriä siis ainakin vetää kaupunkei­hin jokin muu syy kuin työpaikka 

    Tästä heräsi muu­ta­ma ajatus:

    1. Tärkeä syy voi olla (poten­ti­aa­li­nen) toinen työ­paik­ka. Syr­jem­mässä on usein vain yksi poten­ti­aa­li­nen työ­paik­ka, joten vai­h­toe­hdot ovat vähissä jos se osoit­tau­tuukin huonoksi.

    2. Toinen syy voi olla syr­jäseu­tu­jen huonom­mat resurssit, työ voi olla stres­saavaa ja päivystysvelvoit­teet isom­mat kos­ka työvoimaa ei saa­da tarpeeksi.

    3. Kaupun­git ovat hyviä nimeno­maan lääkäreille, kos­ka heil­lä on keskiver­toa parem­pi ostovoima mak­saa asumis­es­ta ja kaupunkien elämyk­sistä (omien koke­muk­sien mukaan ainakin kaupungis­sa on kur­jem­paa olla mat­ti kukkarossa, kun about kaik­ki mak­saa, “pön­del­lä” voi luon­nos­sa tehdä ilmaisek­si kaikenlaista)

    Vastaa

    1. Jarkko:

      3. Kaupun­git ovat hyviä nimeno­maan lääkäreille, kos­ka heil­lä on keskiver­toa parem­pi ostovoima mak­saa asumis­es­ta ja kaupunkien elämyk­sistä (omien koke­muk­sien mukaan ainakin kaupungis­sa on kur­jem­paa olla mat­ti kukkarossa, kun about kaik­ki mak­saa, ”pön­del­lä” voi luon­nos­sa tehdä ilmaisek­si kaikenlaista) 

      Jos olisin nuori lääkäri ja sinkku, lähtisin pön­delle. Lääkäri on har­vo­ja ammat­te­ja jol­la voi tien­ata mis­sä tahansa.
      Rahaa jäisi säästöön ja jos tek­isi mieli humput­taa pääsee sieltä aina muualle viikon­lopuk­si. Lisäk­si nuo­ril­la komeil­la lääkärim­iehillä käy maaseudul­la ihan riit­tävän hyvä flaksi.

      Vastaa

      1. R.Silfverberg: Jos olisin nuori lääkäri ja sinkku, lähtisin pön­delle. Lääkäri on har­vo­ja ammat­te­ja jol­la voi tien­ata mis­sä tahansa.
        Rahaa jäisi säästöön ja jos tek­isi mieli humput­taa pääsee sieltä aina muualle viikon­lopuk­si. Lisäk­si nuo­ril­la komeil­la lääkärim­iehillä käy maaseudul­la ihan riit­tävän hyvä flaksi. 

        Ryh­mä­ta­sol­la val­in­ta on useim­miten toinen, joten yksit­täisen henkilön val­in­ta ker­too vain yksit­täisen henkilön valin­nas­ta, ei mis­tään muusta.

      2. Minä Oy: Ryh­mä­ta­sol­la val­in­ta on useim­miten toinen, joten yksit­täisen henkilön val­in­ta ker­too vain yksit­täisen henkilön valin­nas­ta, ei mis­tään muusta.

        Tässä on keskustel­tu paljon mil­lai­sista ammateista on hyö­tyä tai hait­taa asua mis­säkin ja lääkärei­den, sairaan­hoita­jien ja perusk­oulunopet­ta­jien kohdal­la on yhden­tekevää mis­sä asuu, töitä löy­tyy aina ja pienel­lä paikkakun­nal­la asumis­es­ta on selviä taloudel­lisia etu­ja jos palk­ka muuten on sama kuin kasvukeskuksessa. 

        On sit­ten mui­ta ammat­te­ja jois­sa on enem­män hyö­tyä asua kasvukeskuk­sis­sa, ja ne ovat käytän­nössä kaik­ki muut em luku­unot­ta­mat­ta, jois­sa vaa­di­taan koulu­tus­ta ja ei tehdä hanttihommia. 

        Lisäk­si kan­nat­taa ajatel­la puoli­son työl­listymistä ja las­ten koulunkäyn­tiä ja opiskelua. Jos lukioon tai ammat­tik­oulu­un on usei­den kym­me­nien kilo­me­trien mat­ka niin han­kalak­si­han se tulee.

        Yleen­sä kaupungista maalle muut­ta­va koulutet­tu­jen van­hempi­en per­he ei myöskään tyy­dy vaa­ti­mat­tomaan torp­paan tai rin­ta­mami­estaloon, vaan pitää olla vähin­tään iso maalaista­lo, enti­nen kansak­oulu, pap­pi­la tai kun­nan­lääkärin vir­ka-asun­to. Ja sel­l­aisa “alki­o­laista unel­maa” ei pikku­ra­hal­la saa­da aikaan.

      3. Sil­ver­berg ymmärtää lääkärin ammatin kovin kapeasti. Yleis­lääketiede on oma taiteen­la­jin­sa, mut­ta suuri osa lääkäreistä on erikoisalan huip­pu­osaa­jia, ja sil­loin se mah­dol­lis­ten asi­akkaiden määrä on merkit­tävä taito­jen käytön, kehit­tämisen ja ylläpi­don kannal­ta. Neu­rokirur­gi ei muu­ta kuin taan­nu, jos hoitaa prak­ti­ikkansa jos­sain bön­del­lä, mis­sä osaamista ehkä yksi poti­las tarvit­sisi ker­ran 10 vuodessa. Ja sit­ten kun yksi poti­las olisi, ei bön­deltä löy­dy tarvit­tavaa tuke­vaa osaamista eikä tilo­ja. Eikä niiden 10 odot­telu­vuo­den jäl­keen löy­dy enää neu­rokirurgilta taitojakaan.

      4. Rolle:
        Sil­ver­berg ymmärtää lääkärin ammatin kovin kapeasti. Yleis­lääketiede on oma taiteen­la­jin­sa, mut­ta suuri osa lääkäreistä on erikoisalan huip­pu­osaa­jia, ja sil­loin se mah­dol­lis­ten asi­akkaiden määrä on merkit­tävä taito­jen käytön, kehit­tämisen ja ylläpi­don kannal­ta. Neu­rokirur­gi ei muu­ta kuin taan­nu, jos hoitaa prak­ti­ikkansa jos­sain bön­del­lä, mis­sä osaamista ehkä yksi poti­las tarvit­sisi ker­ran 10 vuodessa. Ja sit­ten kun yksi poti­las olisi, ei bön­deltä löy­dy tarvit­tavaa tuke­vaa osaamista eikä tilo­ja. Eikä niiden 10 odot­telu­vuo­den jäl­keen löy­dy enää neu­rokirurgilta taitojakaan.

        Ymmärtääk­seni yleis­lääketi­eteen lääkäritkin aika yleis­es­ti halu­a­vat kehit­tää osaamis­taan. Jos­sain syr­jäseudul­la mah­dol­lisu­us saa­da pätevää ohjaus­ta lähe­nee rajat­ta epsilo­nia ja kaiken lisäk­si julkisensek­torin lääkäreiltä on ilmeis­es­ti käytän­nössä kiel­let­ty osal­lis­tu­mas­ta lääkey­htiöi­den tar­joa­maan mak­sut­tomaan koulu­tuk­seen. Vaik­ka lääkey­htiöil­lä on tietysti ketun­hän­tä kainalos­sa, niin mah­taako vai­h­toe­hto — nol­la euroa kun­nan terkkarin koulu­tus­bud­jetis­sa — mitenkään parempi.

      5. ksee: Ymmärtääk­seni yleis­lääketi­eteen lääkäritkin aika yleis­es­ti halu­a­vat kehit­tää osaamis­taan. Jos­sain syr­jäseudul­la mah­dol­lisu­us saa­da pätevää ohjaus­ta lähe­nee rajat­ta epsilo­nia ja kaiken lisäk­si julkisensek­torin lääkäreiltä on ilmeis­es­ti käytän­nössä kiel­let­ty osal­lis­tu­mas­ta lääkey­htiöi­den tar­joa­maan mak­sut­tomaan koulu­tuk­seen. Vaik­ka lääkey­htiöil­lä on tietysti ketun­hän­tä kainalos­sa, niin mah­taako vai­h­toe­hto – nol­la euroa kun­nan terkkarin koulu­tus­bud­jetis­sa – mitenkään parempi.

        Jos se on siitä koulu­tuk­ses­ta kiin­ni niin kun­nat voisi­vat paran­taa sitä. Ymmärtääk­seni sote-uud­is­tuk­sel­la on tarkoi­tus tart­tua myös näi­hin ongelmiin. 

        Joka tapauk­ses­sa esimerkil­läni tarkoitin että jos nuoren lääkärin on joka tapauk­ses­sa pakko tehdä jokin har­joit­telu ter­veyskeskuk­ses­sa niin kai se on saman­tekevää onko se Hert­toniemessä vai Joutsassa?

  3. O.S:“Se, että kaupunkien keskus­to­jen lähel­lä asun­to­jen hin­nat ovat nousseet niin paljon kuin ovat, osoit­taa halua urbaani­in elämään. ”

    O.S. jät­tää häveliäästi mainit­se­mat­ta gryn­de­rien rahanah­neu­den. Val­tio tukee bisnestä myös avokä­tis­es­ti asum­is­tukien avul­la. Metropo­lialuei­den asukkaat kuit­taa­vat tues­ta suurim­man osan. Tutkimus ja kehit­tämis­toimin­nan menot vuon­na 2015 oli­vat julkisen sek­torin osalta 2,023 mil­jar­dia euroa. Eniten rahoi­tus­ta kohden­tuu Uudelle­maalle. Se saa tutkimus ja kehit­tämis­ra­hoi­tus­ta yhteen­sä 946,6 miljoon­aa euroa, eli 47 pros­ent­tia kaikesta. 

    Vero­suo­jelus­ta naut­ti­vat ammat­tili­itot ovat äver­iäitä sijoit­ta­jia. Niil­lä on mil­jar­di­var­al­lisu­us ja miljoonien sijoi­tus­tuo­tot. Punapääo­man juuret ovat Kojamo-nimisessä yhtiössä. Näp­pärä puhallus :
    Ammat­tiy­hdis­tyk­set on vapautet­tu mak­samas­ta veroa osas­ta tulostaan.Palkansaajat ja muut tulon­saa­jat voivat vähen­tää ay-jäsen­mak­sut verotet­tavas­ta tulostaan. Kojamo tekee vuokra-asun­to­bisnestä , jota val­tio tukee asum­is­tukien avul­la. Vuokrien väitetään ole­van julkisen asum­istuen vuok­si mui­ta korkeampia.

    Ei tai­da olla puh­taasti kysymys vain urbaanielämän kaipu­us­ta , kuten O.S. runoilee.

    Vastaa

    1. Eemil:
      O.S. jät­tää häveliäästi mainit­se­mat­ta gryn­de­rien rahanah­neu­den. Val­tio tukee bisnestä myös avokä­tis­es­ti asum­is­tukien avul­la. Metropo­lialuei­den asukkaat kuit­taa­vat tues­ta suurim­man osan. 

      Vero­suo­jelus­ta naut­ti­vat ammat­tili­itot ovat äver­iäitä sijoit­ta­jia. Niil­lä on mil­jar­di­var­al­lisu­us ja miljoonien sijoi­tus­tuo­tot. Punapääo­man­ju­uret ovat Kojamo-nimisessä yhtiössä. Näp­pärä puhal­lus : Ammat­tiy­hdis­tyk­set on vapautet­tu mak­samas­ta veroa osas­ta tulostaan.Palkansaajat ja muut tulon­saa­jat voivat vähen­tää ay-jäsen­mak­sut verotet­tavas­ta tulostaan. Kojamo tekee vuokra-asun­to­bisnestä , jota val­tio tukee asum­is­tukien avul­la. Vuokrien väitetään ole­van julkisen asum­istuen vuok­simui­ta korkeampia.

      Asum­is­tuki­meno­jen kasvu taitaa olla uusi, 2000-luvun ilmiö kokon­aan. Joku val­u­virhe on tain­nut tapah­tua jär­jestelmää luo­taes­sa kos­ka tukea saa­vat nyt sel­l­aisetkin jot­ka ajat­tel­e­vat että asumisel­la ei pidä olla mitään omavas­tu­u­ta, ja rahaa val­uu vääri­in taskui­hin. Tässä asi­as­sa Eemil on täysin oikeassa, 

      Asui itse kaupungis­sa tai maal­la jos on itse ostanut ja mak­sanut hikises­ti asun­to­lainaa hikises­tä käm­pästä ja tin­kinyt menoista, että saa bud­jetin pysymään aisois­sa , ei voi muu­ta kuin ihme­tel­lä tätä menoa.

      Vastaa

  4. Mik­si IT-alan ammat­ti­laiset työsken­televät suuris­sa kaupungeis­sa, Suomes­sa pääasi­as­sa Helsingis­sä? Kos­ka huip­putyö­paikat sijait­se­vat siel­lä, eivätkä mis­sään muual­la. Jos halu­at tietyn tason palkan ja tehtävän, ain­oa vai­h­toe­hto on Helsin­ki. Uskon että samas­ta syys­tä lääkärit halu­a­vat työsken­nel­lä yliopis­to­sairaalois­sa tai niiden lähellä.

    Jos / kun etä­työstä tulee nor­mi, moni muut­taa syr­jem­mälle ja käy vain 1–2 päivänä viikos­sa toimistolla.

    Vastaa

      1. Osmo Soin­in­vaara:
        Syr­jäseuduille on vaikea saa­da nimeno­maan terveyskeskuslääkäriä.

        Sama kos­kee myös ham­mas- ja eläin­lääkäre­itä. Yksi syy voi olla siinäkin, että näi­den tulota­so on sen­ver­ran korkea, että syr­jäseu­tu­jen tar­joamil­la taloudel­lisil­la eduil­la ei ole enää merk­i­tys­tä. Syr­jäseuduille ase­tu­taan nykyään lähin­nä per­hesy­istä. Sama tietysti vetää ihmisiä myös kaupunkei­hin ja vielä voimakkaam­min. Etä­työn yleistymi­nen voi muut­taa tilan­net­ta tas­a­puolisem­paan suuntaan.

    2. TL: Jos / kun etä­työstä tulee nor­mi, moni muut­taa syr­jem­mälle ja käy vain 1–2 päivänä viikos­sa toimistolla.

      Itse teen etätöitä Ruot­si­in. Jos koron­aa ei olisi, kävisin viikon kuukaudessa toimis­tol­la. Uskoisin sen ole­van. mon­elle muullekin sopi­vampi tahti kuin viikoit­taiset käyn­nis. Kas kun ker­ran kuus­sa käy­dessä voi asua ihan mis­sä vain, ei vain jos­sain Suomen syrjäseuduilla.

      Vastaa

    3. Onko asiantun­ti­jatöi­den pakkau­tu­miseen Helsinki­in syynä työ­paikat vai työn­tek­i­jät vai ken­ties oppi­laitosten sijain­ti? Eli halu­a­vatko työn­tek­i­jät olla pk-seudul­la, jol­loin työ­nan­ta­jien on seu­rat­ta­va perässä vai vice ver­sa? Vai onko oppi­laitok­sista valmis­tuneet halut­to­mia muut­ta­maan muualle valmistuttuaan?
      Suun­taus on sinän­sä itseään ruokki­va siinä vai­heessa, kun vir­ta on johonkin suun­taan läht­enyt. Vaikea perus­taa it-fir­maa Itä-Lap­pi­in, jos kaik­ki asi­akkaat ja infra ovat Oulus­sa tai stadis­sa. Toisaal­ta vaikea nähdä mik­si fir­ma pitäisi perus­taa juuri Helsinki­in, jos vai­h­toe­htoina on esim. Tam­pere, Oulu tai Jyväskylä. Näis­sä kaikissa on korkeak­oulut ja siten työvoimaa saatavilla. 

      Pk-seudul­la on kyl­lä paljon porukkaa, jot­ka lähti­sivät heti kun voisi­vat. Sen näkee ulos­menotei­den ruuhkana lomakau­den alkaessa. 

      Näk­isin myös, että itsea­ja­vat autot tule­vat suurenta­maan yksit­täisen kaupun­gin työssäkäyn­tialuet­ta, kos­ka matkus­tuk­seen käyte­tyn ajan voi käyt­tää hyödyk­si kuten junas­sa. Itsea­javien auto­jen läpimur­to voi olla lähempänä kuin ajattelisi.

      Vastaa

    4. TL:
      Mik­si IT-alan ammat­ti­laiset työsken­televät suuris­sa kaupungeis­sa, Suomes­sa pääasi­as­sa Helsingis­sä? Kos­ka huip­putyö­paikat sijait­se­vat siel­lä, eivätkä mis­sään muual­la. Jos halu­at tietyn tason palkan ja tehtävän, ain­oa vai­h­toe­hto on Helsin­ki. Uskon että samas­ta syys­tä lääkärit halu­a­vat työsken­nel­lä yliopis­to­sairaalois­sa tai niiden lähellä.

      Jos / kun etä­työstä tulee nor­mi, moni muut­taa syr­jem­mälle ja käy vain 1–2 päivänä viikos­sa toimistolla. 

      IT-insinööre­jä on niin mon­en­laisia. Sel­l­ainen joka vain koodaa ja halu­aa tehdä etätöitä saa huonoin­ta palkkaa, urake­hi­tys on yksipuolista ja on huonoim­mas­sa tapauk­ses­sa kor­vat­tavis­sa intialaisel­la tai itäeurooppalaisella.
      Asi­akas­ra­jap­in­nas­sa toimivil­la kon­sul­teil­la ja pikkupo­moil­la on parem­mat palkat eikä heitä voi kor­va­ta noin vaan, mut­ta se edel­lyt­tää kanssa että käy asi­akkaiden luona sään­nöl­lis­es­ti (sit­ten kun korona on ohi). Vähän han­kala käy­dä mon­ta ker­taa viikos­sa Tuupo­vaaras­ta Helsinki­in, sik­si he mieluiten asu­vat Helsin­gin, Tam­pereen tai Oulun välit­tömässä läheisyy­dessä, ja mah­dol­lisia kan­sain­välisiä tehtäviä varten pitää paikkakun­nal­la olla toimi­vat lentoy­htey­det. Vain mar­gin­aa­li­nen joukko IT-insinööre­jä pystyy tekemään uraa pieneltä paikkakunnal­ta käsin kos­ka se vaatii aikamoista pio­neer­i­henkeä, osaamista jota ei voi kor­va­ta, ja käytän­nössä oman fir­man perustamista.

      Vastaa

  5. Syr­jäseudulle on myös hyvin vaikea saa­da poli­isia, palomi­estä, eläin­lääkäriä, opet­ta­jaa tai insinööriä. Se, ettei insinööre­jä saatu rekry­toiduk­si Jäm­sään saat­toi olla yksi syy Kaipolan tehtaan sulkemiselle.

    Ihmis­ten asuin­paikkamiel­tymyk­set voivat olla tässä yksi tek­i­jä, mut­ta lik­vidin työ­markki­nan löytämi­nen puolisolle on hyvin vaikeaa suuren kaupunkiseudun ulkopuolella.

    Vastaa

    1. ij:
      Ihmis­ten asuin­paikkamiel­tymyk­set voivat olla tässä yksi tek­i­jä, mut­ta lik­vidin työ­markki­nan löytämi­nen puolisolle on hyvin vaikeaa suuren kaupunkiseudun ulkopuolella. 

      Tämä on itsel­leni isoin syy mik­si asun vielä ainakin tois­taisek­si kaupungis­sa. Oma työ­markki­nati­lanne on niin onnelli­nen, että voisin asua mis­sä vain ja tehdä etänä. En myöskään kaipaa hirveästi sosi­aal­ista pöhinää ympäril­leni. Mut­ta puoli­son työ­markki­nati­lanne ei ole yhtä hyvä, käytän­nössä syr­jään muut­ta­mi­nen tarkoit­taisi läh­es var­masti puoli­son jou­tu­mista hyvin vaikeaan työtilanteeseen/pitkäaikaista työttömyyttä.

      Toinen asia on sit­ten per­heen­pe­rus­tamis­su­un­nitel­mat. Puolisoni kanssa pär­jäämme tosi­aan main­iosti sosi­aal­is­ten kon­tak­tien säästöliekil­lä, mut­ta pienelle lapselle syr­jäseudul­la usein ei ole tar­jol­la säästöliekkiäkään. Ystävät ovat väk­isinkin vähissä, ja lapsille/nuorille sosi­aaliset suh­teet ovat paljon tärkeämpiä kuin täl­läiselle kes­ki-ikää lähestyvälle.

      Lisäk­si kun vielä olin sinkku, niin sil­loin oli tärkeää ylipäätään kump­panin löytämisen toivonkaan täh­den olla kaupungis­sa, kun maal­la on toden­näköisem­pää tör­mätä karhu­un kuin nuoreen naiseen.

      Ylipäätään en osaa mieltää kaupunke­ja “viihty­isik­si” kuten Osmo niitä usein kuvaa. Ne ovat ainakin omas­ta näkökul­mas­ta lähin­nä pakko ellei halua enem­män tai vähem­män erokoitua. Olisi hienoa jos meil­lä olisi elin­voimaisia maaseutuja/keskuksia, jois­sa olisi edes jonkin­laiset työn­hak­i­jan näkökul­mas­ta toimi­vat työ­markki­nat ja jok­seenkin ikärak­en­teeltaan ter­ve väestöpo­h­ja. Nyt ne tyh­jenevät hirveää vauh­tia kuten ovat tehneet jo vuosikym­meniä, väestörakenne on käytän­nössä että van­hat jäävät, nuo­ria ole yhtään ja työ­paikko­ja ei käytän­nössä ole.

      Kaupun­git hyö­tyvät kasaumavaiku­tuk­sista, joista tärkeimp­inä niiden hal­lit­se­va ase­ma työn saatavu­u­den ja nuorien ihmis­ten sosi­aal­is­ten suhtei­den suh­teen. Toki näitä voi pitää “viihty­isän kaupun­gin” omi­naisuuksi­na, mut­ta jotenkin itse en osaa mieltää itse kaupunkia “viihty­isäk­si” vaan enem­mänkin asi­ak­si mitä nykyti­lanteessa joutuu sietämään mikäli ei ole valmis enem­män tai vähem­män syr­jäy­tymään. Toki epäilemät­tä monil­la muil­la on toisin (uskon kyl­lä että jotkut naut­ti­vat kaupun­gin “pöhinästä”), mut­ta paljon kyl­lä kuulin puhet­ta koro­nan aikana että suun­nitelmia oli pistää kaupunki­a­sun­to myyn­ti­in ja muut­taa syr­jem­pään, kun korona avasi mon­elle etä­työn mahdollisuuden.

      Urbaani nor­mi (“jos nuori ei muu­ta kaupunki­in, on hänessä jotain vikaa — peräkam­mar­in­poi­ka”) on ollut pitkään val­lal­la, vaik­ka sitä ei ole osat­tu sanoit­taa. Saa nähdä onnis­tuuko se purkau­tu­maan, hienoa että Ruot­sis­sa toi ter­mi edes on tul­lut mukaan keskustelu­un että siitä voidaan edes puhua. Uskoisin että kyseisen normin purkau­tu­mi­nen vaatisi jonkin työelämän mur­roksen, jonkin vielä isom­man mitä koro­nan mah­dol­lis­ta­ma etä­työbu­u­mi. Työelämään pääsy on epä­var­maa (eri­toten asiantun­ti­jatyössä) ja vaikeaa nuorelle mur­tau­tua, eikä useim­mil­la ole siinä varaa vielä han­kaloit­taa omaa tilan­net­ta nos­ta­mal­la han­kalu­usker­toimia moninker­taisek­si jäämäl­lä kasvukeskuk­sien työ­paikkatar­jon­nan ulkopuolelle.

      Vastaa

      1. Jarkko:
        Olisi hienoa jos meil­lä olisi elin­voimaisia maaseutuja/keskuksia, jois­sa olisi edes jonkin­laiset työn­hak­i­jan näkökul­mas­ta toimi­vat työ­markki­nat ja jok­seenkin ikärak­en­teeltaan ter­ve väestöpohja. 

        Vaatisi suurem­man väestöpo­h­jan kuin nykyi­nen 5–6 miljoon­aa, pin­ta-alal­tan näin suures­sa ja hajanaises­sa maas­sa, että saataisi­in elin­voimaisia keskuk­sia Helsin­gin, Tam­pereen, Turun ja Oulun lisäk­si. N 20 miljoon­aa asukas­ta olisi opti­mi. Sil­loin Suomes­sa olisi 2–3 kpl vähin­tään miljoo­nan asukkaan metropo­lia ja n 10 vähin­tään 200.000 aukkaan kaupunkia ja niiden välis­sä usei­ta 50.000 asukkaan paikalliskeskusta. 

        Tai sit­ten että maaseu­tu­väestö muut­taa liiken­teel­lis­es­ti helpom­min jär­jestet­tävi­in nauhamaisi­in yhdyskun­ti­in kuten vuoris­toi­sis­sa Nor­jas­sa, Sveit­sis­sä ja Itä­val­las­sa, jois­sa ollaan keski­tyt­ty asumaan laak­soi­hin. Toki näil­läkin mail­la on Helsinkiä isom­mat pää- tai ykköskaupungit.

      2. R.Silfverberg:
        Tai sit­ten että maaseu­tu­väestö muut­taa liiken­teel­lis­es­ti helpom­min jär­jestet­tävi­in nauhamaisi­in yhdyskun­ti­in kuten vuoris­toi­sis­sa Nor­jas­sa, Sveit­sis­sä ja Itä­val­las­sa, jois­sa ollaan keski­tyt­ty asumaan laak­soi­hin. Toki näil­läkin mail­la on Helsinkiä isom­mat pää- tai ykköskaupungit.

        Nois­sa mais­sa luon­non­va­rat sia­jit­se­vat nois­sa laak­sois­sa ja ne ovat myös ain­oat asumiskelpoiset alueet. Suomes­sa jää luon­non­va­rat hyö­dyn­tämät­tä keskit­tämäl­lä kaik­ki asu­tus hyvin pie­nille alueille. Sitä seu­raisi elin­ta­son huo­mat­ta­va lasku.

      3. Tim­oT: Nois­sa mais­sa luon­non­va­rat sia­jit­se­vat nois­sa laak­sois­sa ja ne ovat myös ain­oat asumiskelpoiset alueet. Suomes­sa jää luon­non­va­rat hyö­dyn­tämät­tä keskit­tämäl­lä kaik­ki asu­tus hyvin pie­nille alueille. Sitä seu­raisi elin­ta­son huo­mat­ta­va lasku. 

        Nois­sa mais­sa on kanssa maa­jusse­ja joil­la on tilansa vuorten rin­teil­lä mut­ta muu maaseu­tu­väestö asuu keskite­tysti laak­sois­sa mikä on mon­ta ker­taa fik­sumpaa logis­ti­ikkaa ajatellen kuin suo­ma­lainen haja-asu­tus. Lisäk­si sikäläi­sis­sa maalaiskylis­sä on palve­lut helpom­min satavil­la. Suomen elin­tarvikkeista hyvin suuri osa lisäk­si tuo­daan ulko­mail­ta joten se onko koko maa asut­tu vai ei, ei vaiku­ta elintasoon.

      4. R.Silfverberg: Nois­sa mais­sa on kanssa maa­jusse­ja joil­la on tilansa vuorten rin­teil­lä mut­ta muu maaseu­tu­väestö asuu keskite­tysti laak­sois­sa mikä on mon­ta ker­taa fik­sumpaa logis­ti­ikkaa ajatellen kuin suo­ma­lainen haja-asu­tus. Lisäk­si sikäläi­sis­sa maalaiskylis­sä on palve­lut helpom­min satavil­la. Suomen elin­tarvikkeista hyvin suuri osa lisäk­si tuo­daan ulko­mail­ta joten se onko koko maa asut­tu vai ei, ei vaiku­ta elintasoon.

        Maa­jus­sitkin asuu laak­sois­sa ainakin Itä­val­las­sa. Lehmät laidun­ta­vat kesäl­lä vuo­ril­la, jos­sa ne käy­dään lyp­sämässä. Elin­ta­soon eniten vaikut­ta­va luon­non­va­ra Suomes­sa on puu­tavara. Toki myös elin­tarvikkeet mak­saisi­vat ihan eri taval­la, jos ne tuo­taisi­in kaik­ki. Nythän tuo­daan vain sat­un­naisia ylijäämäeriä.

      5. R.Silfverberg: Vaatisi suurem­man väestöpo­h­jan kuin nykyi­nen 5–6 miljoon­aa, pin­ta-alal­tan näin suures­sa ja hajanaises­sa maas­sa, että saataisi­in elin­voimaisia keskuk­sia Helsin­gin, Tam­pereen, Turun ja Oulun lisäksi.N 20 miljoon­aa asukas­ta olisi opti­mi. Sil­loin Suomes­sa olisi 2–3 kpl vähin­tään miljoo­nan asukkaan metropo­lia ja n 10 vähin­tään 200.000 aukkaan kaupunkia ja niiden välis­sä usei­ta 50.000 asukkaan paikalliskeskusta. 

        Tai sit­ten että maaseu­tu­väestö muut­taa liiken­teel­lis­es­ti helpom­min jär­jestet­tävi­in nauhamaisi­in yhdyskun­ti­in kuten vuoris­toi­sis­sa Nor­jas­sa, Sveit­sis­sä ja Itä­val­las­sa, jois­sa ollaan keski­tyt­ty asumaan laak­soi­hin. Toki näil­läkin mail­la on Helsinkiä isom­mat pää- tai ykköskaupungit.

        Ei mitään järkeä pyrk­iä lisäämään asukaslukua Suomes­sa ilmas­tonäköko­hdas­ta johtuen. Suo­mi oli hiilineu­traali vielä 1950-luvul­la. Antti Rin­teen syn­ny­tystalkoot ehdo­tus on tyh­mimpiä mitä muistan.

        Nor­jas­sa liiken­teen jär­jeste­ly on vuono­maisu­ud­es­ta ja vuoris­toisu­ud­es­ta johtuen erit­täin han­kalaa. Tiet mutkit­tel­e­vat paljon ja paljon joudu­taan rak­en­ta­maan tun­nelei­ta. Tiet osin hyvin vaar­al­lisia, koke­mus­ta on. Nor­jalaiset myös lentävät eniten maailmassa/henki. Mat­ka kirke­n­e­sistä Osloon on tosi vaikea muuten kuin lentäen.

    2. ij:
      Syr­jäseudulle on myös hyvin vaikea saa­da poli­isia, palomi­estä, eläin­lääkäriä, opet­ta­jaa tai insinööriä. Se, ettei insinööre­jä saatu rekry­toiduk­si Jäm­sään saat­toi olla yksi syy Kaipolan tehtaan sulkemiselle.

      Ihmis­ten asuin­paikkamiel­tymyk­set voivat olla tässä yksi tek­i­jä, mut­ta lik­vidin työ­markki­nan löytämi­nen puolisolle on hyvin vaikeaa suuren kaupunkiseudun ulkopuolella.

      Met­sä­te­ol­lisu­us saa kyl­lä syyt­tää insinöörip­u­las­ta ihan itseään — paperite­htaan insinöörin palk­ka on tilas­to­jen mukaan surkea* jää­den selvästi alle paperidu­unarei­den palkko­jen. Kuinka­han moni tun­tee suur­ta vetoa lähteä vuosien opiskelun jäl­keen kaupunkielämän pyörteistä keskelle kor­pea surkeal­la palkkata­sol­la, jos vain löy­tyy yksikin siedet­tävä vaihtoehto?

      Yleen­säkin näi­hin syr­jäseu­den työvoima­puli­in olisi yksinker­tainen ratkaisu — rahal­la saa — mut­ta Suomes­sa on yleis­es­ti näem­mä päätet­ty, että ennem­min ollaan ilman kuin mak­se­taan sääl­lisiä palkkoja.

      * (vain suun­nitelu­ala ts. insinööri­toimis­tot pystyy alit­ta­maan ko. tason — pah­nan pohjim­maisi­na tässäkin met­sä­te­ol­lisu­u­den suunnitteluinsinöörit)

      Vastaa

      1. ksee: Yleen­säkin näi­hin syr­jäseu­den työvoima­puli­in olisi yksinker­tainen ratkaisu – rahal­la saa – mut­ta Suomes­sa on yleis­es­ti näem­mä päätet­ty, että ennem­min ollaan ilman kuin mak­se­taan sääl­lisiä palkkoja. 

        Toki niinkin voi ajatel­la, että lisää mak­samal­la saisi työvoimaa syr­jäseudulle. Lisä­mak­sun pitäisi vain olla riit­tävän korkea kor­vatak­seen puoli­son puut­tuvan työ­paikan, eli palkan pitäisi olla suu­ru­us­lu­okkaa kaksinker­tainen (tai huo­mat­tavasti yli, kos­ka pro­gres­sio iskee yhdelle tule­vaan palkkaan kovem­min kuin sen jakautues­sa kahdelle).

        Onko syr­jäkun­nal­la varaa mak­saa kaksinker­taista palkkaa kun­nan sairaan­hoita­jille, lääkäreille, opet­ta­jille, palomiehille ja poli­i­seille (tai siis kaikille työn­tek­i­jöilleen)? Onko syr­jäseudul­la toimi­val­la yri­tyk­sel­lä varaa mak­saa tuplas­ti kovem­paa palkkaa työn­tek­i­jöilleen kuin rin­ta­mail­la sijait­sevil­la kilpailijoillaan?

  6. Hienoa on ollut myös se, että ennen mus­ta­sukkaises­ti salaisuuk­si­aan var­jelleet lääkey­htiöt ovat tehneet avoin­ta yhteistyötä. 

    Häm­mästyt­tävää. Olisin kuvitel­lut, että entistä voimakkaam­mat IP-oikeudet oli­si­vat olleet se työkalu mil­lä kehi­tys­tä oltaisi­in saatu nopeutet­tua. Jos lääkepatent­tien kestoa olisi piden­net­ty 50 vuo­teen, rokot­teet oli­si­vat olleet valmi­ina ehkä jo kesäl­lä, kos­ka syyt. Ja ilman patent­te­ja rokot­teet eivät olisi valmis­tuneet koskaan. Kos­ka syyt.

    (Edelli­nen oli sarkas­mia. En odota IP-oikeuk­sien kan­nat­ta­jien kykenevän tässäkään tapauk­ses­sa minkään­laiseen itsere­flek­tioon uskonkap­palei­den­sa perustei­den suhteen.)

    Vastaa

  7. Kim­berkey-Clark (iso, USAs­sa) myi 1990 luvul­la kaik­ki paperite­htaansa ja ryhtyi san­i­teet­tialalle. Nyt on Suomes­sakin huo­mat­tu, ei halu­ta pain­opa­pe­ri­alalle (esim Kaipo­la). Ei ihme että Kaipo­la ei vedä.
    Lääkärin puolisokin on opiskel­lut jonkun tutkin­non. eikä halua lehmiä lypsemään.
    PS Suomes­sa aloite­taan roko­tuk­set ter­vey­den­hoitoväestä. Muual­la taas riskiryh­mistä, (vähen­tää ter­vey­den­hoidon kuor­maa. En ymmär­rä suo­ma­laista logiikkaa.

    Vastaa

    1. erk­ki nii­ni:
      Kim­berkey-Clark (iso, USAs­sa) myi 1990 luvul­la kaik­ki paperite­htaansa ja ryhtyi san­i­teet­tialalle. Nyt on Suomes­sakin huo­mat­tu, ei halu­ta pain­opa­pe­ri­alalle (esim Kaipo­la). Ei ihme että Kaipo­la ei vedä.
      Lääkärin puolisokin on opiskel­lut jonkun tutkin­non. eikä halua lehmiä lypsemään.
      PS Suomes­sa aloite­taan roko­tuk­set ter­vey­den­hoitoväestä. Muual­la taas riskiryh­mistä, (vähen­tää ter­vey­den­hoidon kuor­maa. En ymmär­rä suo­ma­laista logiikkaa.

      Isoil­la met­säy­htiöil­lä on omat tutkimuskeskuk­sen­sa, ei niitä ole joka tehtaal­la erikseen ! 

      Met­sä­Groupil­la Äänekoskel­la, UPM:llä, Lappeen­ran­nas­sa (aik. Kuu­sankoskel­la) ja Sto­ra Ensol­la ainakin Ima­tral­la. Lisäk­si tietysti alan tutkimus­ta tehdään monis­sa yliopis­tois­sa HY, TKK, VTT, TTY, JY, LUT yms. Aikaisem­min paperite­htail­la oli yhteinen tutkimuskeskus KCL Espoossa.

      Vastaa

  8. Muis­tute­taan nyt jälleen ker­ran että ain­oas­taan kaupun­git kykenevät tar­joa­maan riit­tävän haas­tavaa työtä korkeak­oulute­tulle pariskun­nalle. Jollekin pön­delle muut­ta­mi­nen onnis­tuu vain jos molem­mat kykenevät tekemään paljon etänä (ei vieläkään itses­tään­selvyys) tai jos toinen suos­tuu aja­maan tai pen­delöimään säännöllisesti.

    Kaupungis­tu­mista aja­vat mon­et mod­ernin yhteiskun­nan dynami­ikat, mm. ihmis­ten par­i­u­tu­miskult­tuuri, eli korkeak­oulute­tut pää­tyvät yhteen tois­t­en korkeak­oulutet­tu­jen kanssa. Tästä on keskustel­tu tääl­lä aikaisem­minkin. Sama par­i­u­tu­miskult­tuuri sit­ten han­kaloit­taa ulko­mais­ten osaa­jien tuloa Suomeen, kos­ka suurem­mat kaupun­git luon­nol­lis­es­ti omaa­vat suurem­man tar­jon­nan eri­laisia töitä korkeaosaajille. 

    Yhdys­val­lois­sa esimerkik­si ihmis­ten liikku­vu­us on toden­näköis­es­ti suurem­pi yleen­säkin kun per­he­malli on kon­ser­vati­ivisem­pi ja kotiäid­it vieläkin yleisiä. Ajaako tämä Yhdys­val­lois­sa korkeam­paa tuot­tavu­ut­ta ja yri­tys­ten kehi­tys­tä kun osaa­jil­la on (osal­la) kon­ser­vati­ivisen per­he­mallin vuok­si parem­pi liikku­vu­us ja heikom­pi sitou­tu­mi­nen työnantajiin?

    Vastaa

  9. Häm­mästyt­tävän hyvin osasi­vat rokote­valmis­ta­jat ennus­taa aikataulun jo joskus helmiku­us­sa. Taisi­vat kuitenkin yhdessä asi­as­sa olla liian opti­mistisia eli jakelus­sa. Toiveis­sa oli, että myös logis­ti­ikkas­sa olis päästy jonkin­laiseen val­lanku­mouk­seen, mut­ta niin ei käsit­tääk­seni ole käynyt. Tai ei sel­l­ais­es­ta ainakaan ole uuti­soitu. Toki mon­et ovat valmis­ta­neet rokotet­ta varas­toi­hin ja väli­varas­toi­hin jo ennen kli­in­is­ten kokei­den lop­pua mut­ta ei kai kuitenkaan sel­l­aisia määriä, kuin opti­mistis­es­ti toivottiin.

    Any­ways, jos nyt käy niin, että elämä palaa raiteilleen joskus kevääl­lä, tarkoit­taa se kuitenkin yli vuo­den kipuilua eri­tyis­es­ti tiheästi asu­tu­il­la seuduil­la. Taudin lev­iämi­nen kun näyt­täisi kor­reloivan aika tarkkaa asukasti­hey­den kanssa. Jatkos­sakin kaupun­git voivat joutua jonkin sortin lock downei­hin sun mui­hin aina vuodek­si ker­ral­laan. Ja pidem­mäk­siskin aikaa, jos ei riitä haavoit­tuvais­ten suo­jelu vaan pitää päästä lau­ma­suo­jaan. Samaan aikaan har­vaa asu­tu­il­la seuduil­la voidaan elää kuta kuinkin nor­maal­isti, kun­han val­tio­val­ta ei panikoi. Jos näin käy, kantsii miet­tiä asun­non han­kkimista syrjäseudulta.

    Roko­tuske­hi­tys voi toki vielä jonkin ver­ran kiihtyä ja logis­ti­ik­ka paran­tua. Mut­ta jos kli­iniset kokeet on pakko tehdä jatkos­sakin, ei uut­ta roko­tus­ta ihan muu­ta­mas­sa kuukaudessa jatkos­sakaan ter­veyskekuk­ses­ta saa. 

    Vaka­van sairas­tu­misen estävä lääke olisi ollut vielä parem­pi uuti­nen mut­ta sitä ei ole näkynyt.

    Vastaa

    1. Roko­tuske­hi­tys voi toki vielä jonkin ver­ran kiihtyä ja logis­ti­ik­ka paran­tua. Mut­ta jos kli­iniset kokeet on pakko tehdä jatkos­sakin, ei uut­ta roko­tus­ta ihan muu­ta­mas­sa kuukaudessa jatkos­sakaan ter­veyskekuk­ses­ta saa. 

      Aika sut­jakasti syn­tyy uusi influ­enssarokote, kun virus muun­tuu toisen­laisek­si. Tämä sama tulee nyt kaiken­laisi­in koronaviruksiin.

      Vastaa

  10. Tässä herääkin kysymys: entä ne tau­dit, joi­hin ei ole vielä rokotet­ta? Her­pesviruk­set, nuhat ja flun­ssat, sukupuoli­tau­dit, yleiset parafil­i­at, mikä on kaupunkien rooli näi­den leviämisessä?

    Kaupunki­laiset ovat ikä­vakioitu­nakin ter­veem­piä, mut­ta kaupunkien luulisi kuitenkin päiväko­tien ja kasarmien tavoin kas­vat­ta­van efek­ti­ivisiä pop­u­laa­tiokoko­ja ja tart­tuvu­ut­ta ja siten kiertävien tau­tien määrää ja vakavu­ut­ta. Kaupunki­laiset eivät vain ole ain­oi­ta kärsijöitä.

    Teg­nell on ihme­tel­lyt mik­si Nor­ja ja Suo­mi pär­jäävät koro­nan kanssa parem­min. Yksi ilmeinen ja rel­e­vant­ti ero Suomeen on kaupungistumisaste.

    Vastaa

  11. Ker­ropa tilas­totiedemies Soin­in­vaara, mis­tä nämä tule­vat helsinkiläiset han­kki­vat elantonsa?
    Minne tahansa Helsingis­sä nykyään liikkuu, on käyn­nis­sä val­tavia raken­nus­pro­jek­te­ja (Laa­jasa­lo, Kalasa­ta­ma, Pasi­la mm.).
    Alueille on tulos­sa kym­meniä­tuhan­sia uusia asukkai­ta, väk­ilukun ennakoidaan kas­van lähelle 700 000:tta.
    Samaan aikaan työssä käyvien helsinkiläis­ten määrä putoaa koko ajan sään­nöl­lis­es­ti vuodes­ta toiseen.
    Tulon­si­ir­rot ovat suurelle osalle, ja har­mi kyl­lä kas­vavalle osalle, pääasial­lisin tulonlähde. 

    Ja mis­tä sit­ten edes töis­sä ole­vat nap­paa­vat elanto-osansa?
    Kak­si aineet­toman palvelun myyjää myymässä toisilleen aineet­to­mia palvelui­ta? Onko sel­l­aisen työl­listävyys todel­la riittävää?
    Kuvitelmien kau­pal­la on min­un vaikea uskoa todel­lista kaupunkike­hi­tys­tä tapahtuvaksi.
    Helsin­gin kaupun­ki on se suurin työl­listäjä, mut­ta kuka mak­saa viu­lut, kun stadin työläiset (mm. minä) mak­samme verom­mekin tois­t­en verora­hoista, jos vain hie­mankin kärjistää? 

    Eli jos asumisen laatu on tule­vaisu­udessa se houku­tustek­i­jä, keitä ovat todel­lisu­udessa nuo Helsin­gin uudet asukkaat, jot­ka ovat samal­la nettoveronmaksajia?
    Ammot­ta­vatko uudet tor­ni­talomme pian tyhjil­lään väärään tule­van kuvaan perus­tu­van kaupunkisu­un­nit­telun vuoksi…

    Vastaa

    1. Alueille on tulos­sa kym­meniä­tuhan­sia uusia asukkai­ta, väk­ilukun ennakoidaan kas­van lähelle 700 000:tta.
      Samaan aikaan työssä käyvien helsinkiläis­ten määrä putoaa koko ajan sään­nöl­lis­es­ti vuodes­ta toiseen.
      Tulon­si­ir­rot ovat suurelle osalle, ja har­mi kyl­lä kas­vavalle osalle, pääasial­lisin tulonlähde. 

      Mis­tähän tuo­ki tieto taas on poeräisin? Helsin­gin työl­lisyysaste on 73,5% (2018) selvästi yli maan keskiar­von. Se on viimeisen kymme­nen vuod­cen aikana ollut nousus­sa. Tulota­so ylit­tää myös maan keskiar­von selvästi. Tulon­si­ir­to­jen varas­sa ole­via vähem­män kuin maas­sa keskimäärin.

      Vastaa

      1. Olet oike­as­sa, olen pahoil­lani, olin työl­lisyyas­teen suh­teen väärässä. Siinä suun­ta hyvä. Olisi pitänyt tark­istaa ennen kommentointiani.

        Tulon­si­ir­rot ovat ehkä maan keskiar­voon ver­rat­tuna mata­lampia myös, mut­ta silti iso­ja, onko niiden kas­vat­tamiseen todel­la varaa jatkos­sa, sen aika näyttää.
        Jos kaupunkimme voi men­estyä ja luo­da yhä uusia ja uusia työ­paikko­ja yksi­tyiselle sek­to­rille, rak­en­t­a­mi­nen tänne kan­nat­taa. Muus­sa tapauk­ses­sa raken­namme pelkkiä tuuli­tun­nelei­ta noille mainit­semil­leni alueille.
        Joka ker­ta kun pyöräilen näi­den uusien jät­tiko­htei­den ohi kysyn mielessäni, mis­tä noi­hin taloi­hin löy­tyvät ja tule­vat asukkaat joil­la on tuot­ta­va työ­paik­ka. Se on mielestäni edelleen tärkeä kysymys. Houkut­tele­vu­ustek­i­jä numero yksi tule­vaisu­udessakin on kaupunkialuei­den työ­markki­nat, kos­ka se tarkoit­taa tur­val­lista ja laadukas­ta asuinympäristöä.
        Mitä enem­min ihmisiä on työ­markki­noiden ulkop­uolel­la, se rapaut­taa kaupunke­ja, myös kaupunkialue­ta­sol­la. Kaupunkibule­vardit esimerkik­si ovat sym­boli yhteiskun­ta­su­un­nit­telus­ta, jos­sa men­nään mieliku­va edel­lä. On luo­ta­va ensin vank­ka taloudelli­nen poh­ja yrityksille.

      2. Työt­tömyysaste on kuitenkin kasvukeskuk­sis­sa maan keskiar­voa korkeampi, Tam­pereel­lakin se ollut jopa 18% ja Tam­pereen lähikun­nis­sa ja maaseudul­la se on selvästi alem­pi. Ennen ei ollut näin ! Val­tio mak­saa kol­ma­sosan ihmis­ten vuokrista ja ne rahat menevät isoi­hin kaupunkei­hin. Mm. tästä johtuen Suomes­sa on OECD maid­en korkein vuokrakrata­so. Asum­is­tu­ki hyödyt­tää sijoit­ta­jia ja Kojomon tyyp­pisiä fir­mo­ja, joiden omis­ta­jat saa­vat osinkon­sa verova­paasti. Helsin­gin väestönkasvu johtuu pääosin maa­hamuut­ta­jista, joiden työl­lisyysaste on mata­la ja yöt­tömyysaste korkea. Syn­tyvyys on maa­han­muut­ta­jil­la myös muu­ta väestöä korkeampi.

      3. Coun­try­boy:
        Työt­tömyysaste on kuitenkin kasvukeskuk­sis­sa maan keskiar­voa korkeampi, Tam­pereel­lakin se ollut jopa 18% jaTam­pereen­lähikun­nis­sa ja maaseudul­la se on selvästi alem­pi. Ennen ei ollut näin ! Val­tio mak­saa kol­ma­sosan ihmis­ten vuokrista ja ne rahat menevät isoi­hin kaupunkei­hin. Mm. tästä johtuen Suomes­sa on OECD maid­en korkein vuokrakrata­so. Asum­is­tu­ki hyödyt­tää sijoit­ta­jia ja Kojomon tyyp­pisiä fir­mo­ja, joiden omis­ta­jat saa­vat osinkon­sa verova­paasti. Helsin­gin väestönkasvu johtuu pääosin maa­hamuut­ta­jista, joiden työl­lisyysaste on mata­la ja yöt­tömyysaste korkea. Syn­tyvyys on maa­han­muut­ta­jil­la myös muu­ta väestöä korkeampi.

        Jos jotenkin purkaa auki niin työl­lisyysaste ja työt­tömyysaste ovat eri asioi­ta. Työt­tömyyaste mit­taa vain työikäis­ten vail­la työtä ja opiskelu­paikko­jen osu­ut­ta. Työl­lisyysaste taas koko aikuisväestön ts eläkeläiset mukaan­lukien työl­lis­ten osuutta. 

        Kasvukeskusten ulkop­uolel­la eläkeläis­ten osu­us on suurem­pi ja sik­si työl­lisyysaste huonom­pi ja sille ei voi mitään. Mut­ta se että työikäis­ten työt­tömyys on suurem­paa kasvukeskuk­sis­sa on kyl­lä kanssa huono jut­tu ja sille pitäisi tehdä jotain.

      4. Työl­lisyysas­teessa eivät ole eläkeikäiset mukana, mut­ta tietysti sairauseläkeläiset ovat luvus­sa mukana työl­lisyyusastet­ta laskemassa.

      5. R.Silfverberg:

        Kasvukeskusten ulkop­uolel­la eläkeläis­ten osu­us on suurem­pi ja sik­si työl­lisyysaste huonom­pi ja sille ei voi mitään. Mut­ta se että työikäis­ten työt­tömyys on suurem­paa kasvukeskuk­sis­sa on kyl­lä kanssa huono jut­tu ja sille pitäisi tehdä jotain.

        Ei se ihan noin mene. Työl­lisyysas­teet ovat Suomes­sa olleet vuosia korkeim­mat Poh­jan­maan eräis­sä kun­nis­sa. Ped­er­söressä ja När­piössä työl­lisyysaste on ollut noin 82 %. Uudel­la­maal­la korkeim­mat työl­lisyysas­teet ovat Sipoos­sa ja Por­nai­sis­sa (noin 80 %). Helsingis­sä samaan aikaan työl­lisyysaste oli 71 %. Puolan­gasas taas työl­lisyysaste on ollut noin tasol­la 50–60 %. Havain­nolli­nen kart­ta työl­lisyysasteista eri puo­lil­la Suomea löy­tyy uutisen https://www.is.fi/taloussanomat/art-2000005965283.html yhteydestä.

        On yleinen tilanne, että nimeno­maan kasvukeskusten ympäryskun­nis­sa on korkeat työl­lisyysas­teet. Keskuskaupun­git puolestaan omaa­vat mm. opiskelu­paikat, ja kos­ka vain osa opiske­li­joista opiskelee, mm. juuri opiske­li­joiden iso osu­us alen­taa työllisyysprosenttilukuja.

        Yleistren­di työl­lisyys­lu­vuis­sa on se, että meren lähel­lä eli ran­nikol­la, jos­ta on yhtey­det Itämerelle ja samal­la mah­dol­lisu­us hyö­dyn­tää glob­al­isaa­tion mukanaan tuo­mia etu­ja, työl­lisyysaste on korkeampi, ja matal­in se on itä-Suomen niis­sä kun­nis­sa, jois­sa ei ole kan­sain­välistä rajanyl­i­ty­s­paikkaa Venäjän suun­taan, jon­ka yli sekä työ­matkali­ikenne että kau­pankäyn­ti onnis­tu­isi. Sel­l­aiset kun­nat ovat elinkei­noelämän­sä osalta kuin saa­res­sa. Jos pitäisi kehit­tää yksinker­tainen malli Suomen työl­lisyysas­teen ennus­tamiseen kun­nit­tain, etäisyys lähim­pään isom­paan Itämeren sata­maan olisi aika hyvä tek­i­jä ole­maan mukana ennus­ta­mas­sa työl­lisyysastet­ta. Saimaan kana­van takaiset sata­mat eivät tässä tarkastelus­sa ole Itämeren satamia, kos­ka niihin ei pääse kau­pal­lis­es­ti tehokkaan kokoisil­la laivoil­la — edes tule­van piden­nyk­sen jäl­keen, jon­ka jäl­keenkin läpi pääsee vain noin 90 metriset laivat.

      6. Coun­try­boy:
        Työt­tömyysaste on kuitenkin kasvukeskuk­sis­sa maan keskiar­voa korkeampi, Tam­pereel­lakin se ollut jopa 18% jaTam­pereen­lähikun­nis­sa ja maaseudul­la se on selvästi alem­pi. Ennen ei ollut näin ! Val­tio mak­saa kol­ma­sosan ihmis­ten vuokrista ja ne rahat menevät isoi­hin kaupunkei­hin. Mm. tästä johtuen Suomes­sa on OECD maid­en korkein vuokrakrata­so. Asum­is­tu­ki hyödyt­tää sijoit­ta­jia ja Kojomon tyyp­pisiä fir­mo­ja, joiden omis­ta­jat saa­vat osinkon­sa verova­paasti. Helsin­gin väestönkasvu johtuu pääosin maa­hamuut­ta­jista, joiden työl­lisyysaste on mata­la ja yöt­tömyysaste korkea. Syn­tyvyys on maa­han­muut­ta­jil­la myös muu­ta väestöä korkeampi.

        Juuri tätä se meno on. Vaikea perustel­la Euroopan itäisel­lä pohjois­laidal­la, lähel­lä Kuolan niemi­maa­ta, sijait­se­van maan Euroopan korkein­ta vuokrata­soa (tästä uuti­soi YLE muu­tamia päiviä sit­ten) mil­lään muul­la kuin epäon­nis­tuneel­la asun­topoli­ti­ikalla — tai poli­ti­soidul­la asuntopolitiikalla.
        Asum­istuel­la tuet­tu yliko­rkea vuokrata­so on usko­ma­ton kuvio. Ja kuten tiedäm­mekin asum­is­tu­ki vuo­taa mm. näi­den vuokra­jät­tien kaut­ta niiden omis­ta­jille, mm. ay-liik­keelle. Taitaa­pa päämin­is­teripuolue olla eräs suuri hyö­tyjä, kos­ka SAK tukee sitä vaaleis­sa. Tuo ei kai ole las­ket­tavis­sa juridis­ek­si kor­rup­tiok­si, mut­ta de fac­to se sitä jos­sakin määrin on, moraalis­es­ti ainakin. 

        Maa­han­muu­tolle perus­tu­va väestönkasvu Helsingis­sä, aivan kuten coun­try­boy toteaa, on ennakoima­ton kort­ti ilman toimivia yksi­ty­isiä työ­markki­noi­ta ja töi­hin kan­nus­tavaa sosiaalipolitiikkaa. 

        Helsin­ki ei voi olla houkut­tel­e­va vai­h­toe­hto esim. koulute­tulle ja inno­vati­iviselle väelle koti­maas­ta ja ulko­mail­ta ellei taloudelli­nen perus­ta ole kun­nos­sa. Se olisi se varsi­nainen Jokeri-linja.

      7. vil­pitön kysyjä:

        Juuri tätä se meno on. Vaikea perustel­la Euroopan itäisel­lä pohjois­laidal­la, lähel­lä Kuolan niemi­maa­ta, sijait­se­van maan Euroopan korkein­ta vuokrata­soa (tästä uuti­soi YLE muu­tamia päiviä sit­ten) mil­lään muul­la kuin epäon­nis­tuneel­la asun­topoli­ti­ikalla – tai poli­ti­soidul­la asuntopolitiikalla.

        Voisi korkeaa vuokrata­soa selit­tää myös Euroopan korkeim­mas­ta päästä olevil­la ener­giaveroil­la sekä kylmim­mäl­lä ilmas­tol­la EU-maista. Vuokra ilman läm­mi­tys­tä on Suomes­sa kil­pailukykyisem­pi muuhun Euroop­paan näh­den kuin vuokra läm­mi­tys­meno­jen kera.

      8. Juuri tätä se meno on. Vaikea perustel­la Euroopan itäisel­lä pohjois­laidal­la, lähel­lä Kuolan niemi­maa­ta, sijait­se­van maan Euroopan korkein­ta vuokrata­soa (tästä uuti­soi YLE muu­tamia päiviä sit­ten) mil­lään muul­la kuin epäon­nis­tuneel­la asun­topoli­ti­ikalla – tai poli­ti­soidul­la asuntopolitiikalla.

        Ylen “tutkimuk­ses­sa” esitet­ti­in vähän valikoitua tilas­toa. Tilas­toluku­na oli siis vuokran osu­us tuloista. Tähän vaikut­taa se, miten vuokra-asukkaat ovat valikoitunei­ta. Suomes­sa vero­tuk­sel­la on ajet­tu hyvä­tu­loiset omis­tusasun­toi­hin ja pien­i­t­u­loiset vuokra-asun­toi­hin. Monis­sa muis­sa mais­sa vuokralai­sis­sa on suh­teessa parem­pit­u­loista väkeä.

      9. oo: Voisi korkeaa vuokrata­soa selit­tää myös Euroopan korkeim­mas­ta päästä olevil­la ener­giaveroil­la sekä kylmim­mäl­lä ilmas­tol­la EU-maista. Vuokra ilman läm­mi­tys­tä on Suomes­sa kil­pailukykyisem­pi muuhun Euroop­paan näh­den kuin vuokra läm­mi­tys­meno­jen kera. 

        Vähän asi­aa sivuten: Ker­rostaloi­hin pitäisi pikim­miten saa­da huoneis­toko­htaiset ves­imit­tar­it (kylmälle että läm­mitetylle). Ihmiset lotraa­vat ihan tolkut­tomasti kun val­uu yhteiseen pot­ti­in. Näis­sä ei voi edes säästää oma-aloit­teis­es­ti kun nykyisel­lään on vähän sel­l­ainen ‘van­gin dilem­man’ vari­aa­tio ilman huoneis­toko­htaista mittausta.

  12. https://www.hs.fi/kaupunki/art-2000007663754.html

    Mie­lenki­in­toisia kom­ment­te­ja liit­tyen Helsin­gin keskustaan.

    Suosi­tu­im­mat (pystyy itse seu­lo­maan napista) ovat sitä mieltä että Keskus­tan tekem­i­nen autovi­hamielisek­si kui­h­dut­taa Keskus­tan. Kieltämät­tä aika mie­lenki­in­toinen näke­mys. En kyl­lä tiedä mon­takaan suurkaupun­gin keskus­taa jonne tek­isi mieli men­nä autol­la. Mut­ta Suomes­sa per­in­teiseen tapaan on suo­ma­laiset ongelmat.

    Vastaa

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Notify me of followup comments via e-mail. You can also subscribe without commenting.