Rokote pelasti kaupungit

Kir­joi­tin Ver­de-leh­teen pää­kir­joi­tuk­sen tule­vien pan­de­mioi­den vai­ku­tuk­ses­ta kau­pun­kien tule­vai­suu­teen. Kevääl­lä näyt­ti vie­lä pahal­ta, mut­ta sit­ten teh­tiin val­lan­ku­mous rokot­tei­den kehittämisessä.

Ennen rokot­tei­den kek­si­mis­tä tar­tun­ta­tau­dit oli­vat este kau­pun­kien kas­vul­la vesi- ja jäte­huol­lon ohel­la. Voi­daan huo­let­ta sanoa, että Ilman rokot­tei­ta ei oli­si nykyi­sen­lai­sia kaupunkeja

Sil­ti vuo­si 2020 mer­kit­see kään­ne­koh­taa kau­pun­kien kehit­tä­mi­ses­sä, Lop­pu­tu­lok­se­na on, että kau­pun­geis­ta tulee parem­pia — niis­tä jois­ta tulee. Muis­ta ei tule mitään.

Kun kau­pun­kei­hin ei ole pak­ko muut­taa työn peräs­sä, kau­pun­kien on hou­ku­tel­ta­va asu­mi­sen laadulla.

Lue lisää täs­tä:

 

 

 

 

 

 

 

 

 

m

 

44 vastausta artikkeliin “Rokote pelasti kaupungit”

  1. > sääs­täi­si pal­jon rahaa muut­ta­mal­la lähiöön

    Vuon­na 2011 tuli ajan­koh­tai­sek­si vaih­taa vuo­kra-asu­mi­ses­ta omaan asun­toon. Asuim­me Alp­pi­las­sa. Vaih­toeh­dot oli­vat kol­mio Har­jus­sa tai kol­mio Roi­hu­vuo­res­sa. Hin­tae­ro 100000 euroa. Pää­dyim­me Roi­hu­vuo­reen vaik­ka varaa (lai­nan­ot­to­ky­kyä) oli­si ollut­kin Har­jun asun­toon­kin. Osin tähän vai­kut­ti­vat Roi­hu­vuo­res­sa asu­vat ystä­väm­me, mut­ta 100000 euroa pie­nem­pi lai­na kyl­lä hel­pot­taa elä­mää mer­kit­tä­väs­ti — ei ole pak­ko olla ihan mis­sä tahan­sa duu­nis­sa lai­nan vuoksi.

  2. Lää­kä­reil­le pitää mak­saa kor­keam­paa palk­kaa hei­dän hou­kut­te­le­mi­sek­seen pois kau­pun­geis­ta. Lää­kä­riä siis aina­kin vetää kau­pun­kei­hin jokin muu syy kuin työpaikka 

    Täs­tä herä­si muu­ta­ma ajatus:

    1. Tär­keä syy voi olla (poten­ti­aa­li­nen) toi­nen työ­paik­ka. Syr­jem­mäs­sä on usein vain yksi poten­ti­aa­li­nen työ­paik­ka, joten vaih­toeh­dot ovat vähis­sä jos se osoit­tau­tuu­kin huonoksi.

    2. Toi­nen syy voi olla syr­jä­seu­tu­jen huo­nom­mat resurs­sit, työ voi olla stres­saa­vaa ja päi­vys­tys­vel­voit­teet isom­mat kos­ka työ­voi­maa ei saa­da tarpeeksi.

    3. Kau­pun­git ovat hyviä nime­no­maan lää­kä­reil­le, kos­ka heil­lä on kes­ki­ver­toa parem­pi osto­voi­ma mak­saa asu­mi­ses­ta ja kau­pun­kien elä­myk­sis­tä (omien koke­muk­sien mukaan aina­kin kau­pun­gis­sa on kur­jem­paa olla mat­ti kuk­ka­ros­sa, kun about kaik­ki mak­saa, “pön­del­lä” voi luon­nos­sa teh­dä ilmai­sek­si kaikenlaista)

    1. Jark­ko:

      3. Kau­pun­git ovat hyviä nime­no­maan lää­kä­reil­le, kos­ka heil­lä on kes­ki­ver­toa parem­pi osto­voi­ma mak­saa asu­mi­ses­ta ja kau­pun­kien elä­myk­sis­tä (omien koke­muk­sien mukaan aina­kin kau­pun­gis­sa on kur­jem­paa olla mat­ti kuk­ka­ros­sa, kun about kaik­ki mak­saa, ”pön­del­lä” voi luon­nos­sa teh­dä ilmai­sek­si kaikenlaista) 

      Jos oli­sin nuo­ri lää­kä­ri ja sink­ku, läh­ti­sin pön­del­le. Lää­kä­ri on har­vo­ja ammat­te­ja jol­la voi tie­na­ta mis­sä tahansa.
      Rahaa jäi­si sääs­töön ja jos teki­si mie­li hum­put­taa pää­see siel­tä aina muu­al­le vii­kon­lo­puk­si. Lisäk­si nuo­ril­la komeil­la lää­kä­ri­mie­hil­lä käy maa­seu­dul­la ihan riit­tä­vän hyvä flaksi.

      1. R.Silfverberg: Jos oli­sin nuo­ri lää­kä­ri ja sink­ku, läh­ti­sin pön­del­le. Lää­kä­ri on har­vo­ja ammat­te­ja jol­la voi tie­na­ta mis­sä tahansa.
        Rahaa jäi­si sääs­töön ja jos teki­si mie­li hum­put­taa pää­see siel­tä aina muu­al­le vii­kon­lo­puk­si. Lisäk­si nuo­ril­la komeil­la lää­kä­ri­mie­hil­lä käy maa­seu­dul­la ihan riit­tä­vän hyvä flaksi. 

        Ryh­mä­ta­sol­la valin­ta on useim­mi­ten toi­nen, joten yksit­täi­sen hen­ki­lön valin­ta ker­too vain yksit­täi­sen hen­ki­lön valin­nas­ta, ei mis­tään muusta.

      2. Minä Oy: Ryh­mä­ta­sol­la valin­ta on useim­mi­ten toi­nen, joten yksit­täi­sen hen­ki­lön valin­ta ker­too vain yksit­täi­sen hen­ki­lön valin­nas­ta, ei mis­tään muusta.

        Täs­sä on kes­kus­tel­tu pal­jon mil­lai­sis­ta amma­teis­ta on hyö­tyä tai hait­taa asua mis­sä­kin ja lää­kä­rei­den, sai­raan­hoi­ta­jien ja perus­kou­lun­opet­ta­jien koh­dal­la on yhden­te­ke­vää mis­sä asuu, töi­tä löy­tyy aina ja pie­nel­lä paik­ka­kun­nal­la asu­mi­ses­ta on sel­viä talou­del­li­sia etu­ja jos palk­ka muu­ten on sama kuin kasvukeskuksessa. 

        On sit­ten mui­ta ammat­te­ja jois­sa on enem­män hyö­tyä asua kas­vu­kes­kuk­sis­sa, ja ne ovat käy­tän­nös­sä kaik­ki muut em lukuu­not­ta­mat­ta, jois­sa vaa­di­taan kou­lu­tus­ta ja ei teh­dä hanttihommia. 

        Lisäk­si kan­nat­taa aja­tel­la puo­li­son työl­lis­ty­mis­tä ja las­ten kou­lun­käyn­tiä ja opis­ke­lua. Jos lukioon tai ammat­ti­kou­luun on usei­den kym­me­nien kilo­met­rien mat­ka niin han­ka­lak­si­han se tulee.

        Yleen­sä kau­pun­gis­ta maal­le muut­ta­va kou­lu­tet­tu­jen van­hem­pien per­he ei myös­kään tyy­dy vaa­ti­mat­to­maan torp­paan tai rin­ta­ma­mies­ta­loon, vaan pitää olla vähin­tään iso maa­lais­ta­lo, enti­nen kan­sa­kou­lu, pap­pi­la tai kun­nan­lää­kä­rin vir­ka-asun­to. Ja sel­lai­sa “alkio­lais­ta unel­maa” ei pik­ku­ra­hal­la saa­da aikaan.

      3. Sil­ver­berg ymmär­tää lää­kä­rin amma­tin kovin kapeas­ti. Yleis­lää­ke­tie­de on oma tai­teen­la­jin­sa, mut­ta suu­ri osa lää­kä­reis­tä on eri­koi­sa­lan huip­puo­saa­jia, ja sil­loin se mah­dol­lis­ten asiak­kai­den mää­rä on mer­kit­tä­vä tai­to­jen käy­tön, kehit­tä­mi­sen ja yllä­pi­don kan­nal­ta. Neu­ro­ki­rur­gi ei muu­ta kuin taan­nu, jos hoi­taa prak­tiik­kan­sa jos­sain bön­del­lä, mis­sä osaa­mis­ta ehkä yksi poti­las tar­vit­si­si ker­ran 10 vuo­des­sa. Ja sit­ten kun yksi poti­las oli­si, ei bön­del­tä löy­dy tar­vit­ta­vaa tuke­vaa osaa­mis­ta eikä tilo­ja. Eikä nii­den 10 odot­te­lu­vuo­den jäl­keen löy­dy enää neu­ro­ki­rur­gil­ta taitojakaan.

      4. Rol­le:
        Sil­ver­berg ymmär­tää lää­kä­rin amma­tin kovin kapeas­ti. Yleis­lää­ke­tie­de on oma tai­teen­la­jin­sa, mut­ta suu­ri osa lää­kä­reis­tä on eri­koi­sa­lan huip­puo­saa­jia, ja sil­loin se mah­dol­lis­ten asiak­kai­den mää­rä on mer­kit­tä­vä tai­to­jen käy­tön, kehit­tä­mi­sen ja yllä­pi­don kan­nal­ta. Neu­ro­ki­rur­gi ei muu­ta kuin taan­nu, jos hoi­taa prak­tiik­kan­sa jos­sain bön­del­lä, mis­sä osaa­mis­ta ehkä yksi poti­las tar­vit­si­si ker­ran 10 vuo­des­sa. Ja sit­ten kun yksi poti­las oli­si, ei bön­del­tä löy­dy tar­vit­ta­vaa tuke­vaa osaa­mis­ta eikä tilo­ja. Eikä nii­den 10 odot­te­lu­vuo­den jäl­keen löy­dy enää neu­ro­ki­rur­gil­ta taitojakaan.

        Ymmär­tääk­se­ni yleis­lää­ke­tie­teen lää­kä­rit­kin aika ylei­ses­ti halua­vat kehit­tää osaa­mis­taan. Jos­sain syr­jä­seu­dul­la mah­dol­li­suus saa­da päte­vää ohjaus­ta lähe­nee rajat­ta epsi­lo­nia ja kai­ken lisäk­si jul­ki­sen­sek­to­rin lää­kä­reil­tä on ilmei­ses­ti käy­tän­nös­sä kiel­let­ty osal­lis­tu­mas­ta lää­keyh­tiöi­den tar­joa­maan mak­sut­to­maan kou­lu­tuk­seen. Vaik­ka lää­keyh­tiöil­lä on tie­tys­ti ketun­hän­tä kai­na­los­sa, niin mah­taa­ko vaih­toeh­to — nol­la euroa kun­nan terk­ka­rin kou­lu­tus­bud­je­tis­sa — miten­kään parempi.

      5. ksee: Ymmär­tääk­se­ni yleis­lää­ke­tie­teen lää­kä­rit­kin aika ylei­ses­ti halua­vat kehit­tää osaa­mis­taan. Jos­sain syr­jä­seu­dul­la mah­dol­li­suus saa­da päte­vää ohjaus­ta lähe­nee rajat­ta epsi­lo­nia ja kai­ken lisäk­si jul­ki­sen­sek­to­rin lää­kä­reil­tä on ilmei­ses­ti käy­tän­nös­sä kiel­let­ty osal­lis­tu­mas­ta lää­keyh­tiöi­den tar­joa­maan mak­sut­to­maan kou­lu­tuk­seen. Vaik­ka lää­keyh­tiöil­lä on tie­tys­ti ketun­hän­tä kai­na­los­sa, niin mah­taa­ko vaih­toeh­to – nol­la euroa kun­nan terk­ka­rin kou­lu­tus­bud­je­tis­sa – miten­kään parempi.

        Jos se on sii­tä kou­lu­tuk­ses­ta kiin­ni niin kun­nat voi­si­vat paran­taa sitä. Ymmär­tääk­se­ni sote-uudis­tuk­sel­la on tar­koi­tus tart­tua myös näi­hin ongelmiin. 

        Joka tapauk­ses­sa esi­mer­kil­lä­ni tar­koi­tin että jos nuo­ren lää­kä­rin on joka tapauk­ses­sa pak­ko teh­dä jokin har­joit­te­lu ter­veys­kes­kuk­ses­sa niin kai se on saman­te­ke­vää onko se Hert­to­nie­mes­sä vai Joutsassa?

  3. O.S:“Se, että kau­pun­kien kes­kus­to­jen lähel­lä asun­to­jen hin­nat ovat nous­seet niin pal­jon kuin ovat, osoit­taa halua urbaa­niin elämään. ”

    O.S. jät­tää häve­li­ääs­ti mai­nit­se­mat­ta gryn­de­rien raha­nah­neu­den. Val­tio tukee bis­nes­tä myös avo­kä­ti­ses­ti asu­mis­tu­kien avul­la. Met­ro­po­lia­luei­den asuk­kaat kuit­taa­vat tues­ta suu­rim­man osan. Tut­ki­mus ja kehit­tä­mis­toi­min­nan menot vuon­na 2015 oli­vat jul­ki­sen sek­to­rin osal­ta 2,023 mil­jar­dia euroa. Eni­ten rahoi­tus­ta koh­den­tuu Uudel­le­maal­le. Se saa tut­ki­mus ja kehit­tä­mis­ra­hoi­tus­ta yhteen­sä 946,6 mil­joo­naa euroa, eli 47 pro­sent­tia kaikesta. 

    Vero­suo­je­lus­ta naut­ti­vat ammat­ti­lii­tot ovat äve­riäi­tä sijoit­ta­jia. Niil­lä on mil­jar­di­va­ral­li­suus ja mil­joo­nien sijoi­tus­tuo­tot. Puna­pää­oman juu­ret ovat Koja­mo-nimi­ses­sä yhtiös­sä. Näp­pä­rä puhallus :
    Ammat­tiyh­dis­tyk­set on vapau­tet­tu mak­sa­mas­ta veroa osas­ta tulostaan.Palkansaajat ja muut tulon­saa­jat voi­vat vähen­tää ay-jäsen­mak­sut vero­tet­ta­vas­ta tulos­taan. Koja­mo tekee vuo­kra-asun­to­bis­nes­tä , jota val­tio tukee asu­mis­tu­kien avul­la. Vuo­krien väi­te­tään ole­van jul­ki­sen asu­mis­tuen vuok­si mui­ta korkeampia.

    Ei tai­da olla puh­taas­ti kysy­mys vain urbaa­nie­lä­män kai­puus­ta , kuten O.S. runoilee.

    1. Eemil:
      O.S. jät­tää häve­li­ääs­ti mai­nit­se­mat­ta gryn­de­rien raha­nah­neu­den. Val­tio tukee bis­nes­tä myös avo­kä­ti­ses­ti asu­mis­tu­kien avul­la. Met­ro­po­lia­luei­den asuk­kaat kuit­taa­vat tues­ta suu­rim­man osan. 

      Vero­suo­je­lus­ta naut­ti­vat ammat­ti­lii­tot ovat äve­riäi­tä sijoit­ta­jia. Niil­lä on mil­jar­di­va­ral­li­suus ja mil­joo­nien sijoi­tus­tuo­tot. Puna­pää­oman­juu­ret ovat Koja­mo-nimi­ses­sä yhtiös­sä. Näp­pä­rä puhal­lus : Ammat­tiyh­dis­tyk­set on vapau­tet­tu mak­sa­mas­ta veroa osas­ta tulostaan.Palkansaajat ja muut tulon­saa­jat voi­vat vähen­tää ay-jäsen­mak­sut vero­tet­ta­vas­ta tulos­taan. Koja­mo tekee vuo­kra-asun­to­bis­nes­tä , jota val­tio tukee asu­mis­tu­kien avul­la. Vuo­krien väi­te­tään ole­van jul­ki­sen asu­mis­tuen vuok­si­mui­ta korkeampia.

      Asu­mis­tu­ki­me­no­jen kas­vu tai­taa olla uusi, 2000-luvun ilmiö koko­naan. Joku valu­vir­he on tain­nut tapah­tua jär­jes­tel­mää luo­taes­sa kos­ka tukea saa­vat nyt sel­lai­set­kin jot­ka ajat­te­le­vat että asu­mi­sel­la ei pidä olla mitään oma­vas­tuu­ta, ja rahaa valuu vää­riin tas­kui­hin. Täs­sä asias­sa Eemil on täy­sin oikeassa, 

      Asui itse kau­pun­gis­sa tai maal­la jos on itse osta­nut ja mak­sa­nut hiki­ses­ti asun­to­lai­naa hiki­ses­tä käm­päs­tä ja tin­ki­nyt menois­ta, että saa bud­je­tin pysy­mään aisois­sa , ei voi muu­ta kuin ihme­tel­lä tätä menoa.

  4. Mik­si IT-alan ammat­ti­lai­set työs­ken­te­le­vät suu­ris­sa kau­pun­geis­sa, Suo­mes­sa pää­asias­sa Hel­sin­gis­sä? Kos­ka huip­pu­työ­pai­kat sijait­se­vat siel­lä, eivät­kä mis­sään muu­al­la. Jos haluat tie­tyn tason pal­kan ja teh­tä­vän, ainoa vaih­toeh­to on Hel­sin­ki. Uskon että samas­ta syys­tä lää­kä­rit halua­vat työs­ken­nel­lä yli­opis­to­sai­raa­lois­sa tai nii­den lähellä.

    Jos / kun etä­työs­tä tulee nor­mi, moni muut­taa syr­jem­mäl­le ja käy vain 1–2 päi­vä­nä vii­kos­sa toimistolla.

      1. Osmo Soi­nin­vaa­ra:
        Syr­jä­seu­duil­le on vai­kea saa­da nime­no­maan terveyskeskuslääkäriä.

        Sama kos­kee myös ham­mas- ja eläin­lää­kä­rei­tä. Yksi syy voi olla sii­nä­kin, että näi­den tulo­ta­so on sen­ver­ran kor­kea, että syr­jä­seu­tu­jen tar­joa­mil­la talou­del­li­sil­la eduil­la ei ole enää mer­ki­tys­tä. Syr­jä­seu­duil­le ase­tu­taan nyky­ään lähin­nä per­he­syis­tä. Sama tie­tys­ti vetää ihmi­siä myös kau­pun­kei­hin ja vie­lä voi­mak­kaam­min. Etä­työn yleis­ty­mi­nen voi muut­taa tilan­net­ta tas­a­puo­li­sem­paan suuntaan.

    1. TL: Jos / kun etä­työs­tä tulee nor­mi, moni muut­taa syr­jem­mäl­le ja käy vain 1–2 päi­vä­nä vii­kos­sa toimistolla.

      Itse teen etä­töi­tä Ruot­siin. Jos koro­naa ei oli­si, kävi­sin vii­kon kuu­kau­des­sa toi­mis­tol­la. Uskoi­sin sen ole­van. monel­le muul­le­kin sopi­vam­pi tah­ti kuin vii­koit­tai­set käyn­nis. Kas kun ker­ran kuus­sa käy­des­sä voi asua ihan mis­sä vain, ei vain jos­sain Suo­men syrjäseuduilla.

    2. Onko asian­tun­ti­ja­töi­den pak­kau­tu­mi­seen Hel­sin­kiin syy­nä työ­pai­kat vai työn­te­ki­jät vai ken­ties oppi­lai­tos­ten sijain­ti? Eli halua­vat­ko työn­te­ki­jät olla pk-seu­dul­la, jol­loin työ­nan­ta­jien on seu­rat­ta­va peräs­sä vai vice ver­sa? Vai onko oppi­lai­tok­sis­ta val­mis­tu­neet halut­to­mia muut­ta­maan muu­al­le valmistuttuaan?
      Suun­taus on sinän­sä itse­ään ruok­ki­va sii­nä vai­hees­sa, kun vir­ta on johon­kin suun­taan läh­te­nyt. Vai­kea perus­taa it-fir­maa Itä-Lap­piin, jos kaik­ki asiak­kaat ja infra ovat Oulus­sa tai sta­dis­sa. Toi­saal­ta vai­kea näh­dä mik­si fir­ma pitäi­si perus­taa juu­ri Hel­sin­kiin, jos vaih­toeh­toi­na on esim. Tam­pe­re, Oulu tai Jyväs­ky­lä. Näis­sä kai­kis­sa on kor­kea­kou­lut ja siten työ­voi­maa saatavilla. 

      Pk-seu­dul­la on kyl­lä pal­jon poruk­kaa, jot­ka läh­ti­si­vät heti kun voi­si­vat. Sen näkee ulos­me­no­tei­den ruuh­ka­na loma­kau­den alkaessa. 

      Näki­sin myös, että itsea­ja­vat autot tule­vat suu­ren­ta­maan yksit­täi­sen kau­pun­gin työs­sä­käyn­tia­luet­ta, kos­ka mat­kus­tuk­seen käy­te­tyn ajan voi käyt­tää hyö­dyk­si kuten junas­sa. Itsea­ja­vien auto­jen läpi­mur­to voi olla lähem­pä­nä kuin ajattelisi.

    3. TL:
      Mik­si IT-alan ammat­ti­lai­set työs­ken­te­le­vät suu­ris­sa kau­pun­geis­sa, Suo­mes­sa pää­asias­sa Hel­sin­gis­sä? Kos­ka huip­pu­työ­pai­kat sijait­se­vat siel­lä, eivät­kä mis­sään muu­al­la. Jos haluat tie­tyn tason pal­kan ja teh­tä­vän, ainoa vaih­toeh­to on Hel­sin­ki. Uskon että samas­ta syys­tä lää­kä­rit halua­vat työs­ken­nel­lä yli­opis­to­sai­raa­lois­sa tai nii­den lähellä.

      Jos / kun etä­työs­tä tulee nor­mi, moni muut­taa syr­jem­mäl­le ja käy vain 1–2 päi­vä­nä vii­kos­sa toimistolla. 

      IT-insi­nöö­re­jä on niin monen­lai­sia. Sel­lai­nen joka vain koo­daa ja halu­aa teh­dä etä­töi­tä saa huo­noin­ta palk­kaa, ura­ke­hi­tys on yksi­puo­lis­ta ja on huo­noim­mas­sa tapauk­ses­sa kor­vat­ta­vis­sa intia­lai­sel­la tai itäeurooppalaisella.
      Asia­kas­ra­ja­pin­nas­sa toi­mi­vil­la kon­sul­teil­la ja pik­ku­po­moil­la on parem­mat pal­kat eikä hei­tä voi kor­va­ta noin vaan, mut­ta se edel­lyt­tää kans­sa että käy asiak­kai­den luo­na sään­nöl­li­ses­ti (sit­ten kun koro­na on ohi). Vähän han­ka­la käy­dä mon­ta ker­taa vii­kos­sa Tuu­po­vaa­ras­ta Hel­sin­kiin, sik­si he mie­lui­ten asu­vat Hel­sin­gin, Tam­pe­reen tai Oulun välit­tö­mäs­sä lähei­syy­des­sä, ja mah­dol­li­sia kan­sain­vä­li­siä teh­tä­viä var­ten pitää paik­ka­kun­nal­la olla toi­mi­vat len­to­yh­tey­det. Vain mar­gi­naa­li­nen jouk­ko IT-insi­nöö­re­jä pys­tyy teke­mään uraa pie­nel­tä paik­ka­kun­nal­ta käsin kos­ka se vaa­tii aika­mois­ta pio­nee­ri­hen­keä, osaa­mis­ta jota ei voi kor­va­ta, ja käy­tän­nös­sä oman fir­man perustamista.

  5. Syr­jä­seu­dul­le on myös hyvin vai­kea saa­da polii­sia, palo­mies­tä, eläin­lää­kä­riä, opet­ta­jaa tai insi­nöö­riä. Se, ettei insi­nöö­re­jä saa­tu rek­ry­toi­duk­si Jäm­sään saat­toi olla yksi syy Kai­po­lan teh­taan sulkemiselle.

    Ihmis­ten asuin­paik­ka­miel­ty­myk­set voi­vat olla täs­sä yksi teki­jä, mut­ta likvi­din työ­mark­ki­nan löy­tä­mi­nen puo­li­sol­le on hyvin vai­ke­aa suu­ren kau­pun­ki­seu­dun ulkopuolella.

    1. ij:
      Ihmis­ten asuin­paik­ka­miel­ty­myk­set voi­vat olla täs­sä yksi teki­jä, mut­ta likvi­din työ­mark­ki­nan löy­tä­mi­nen puo­li­sol­le on hyvin vai­ke­aa suu­ren kau­pun­ki­seu­dun ulkopuolella. 

      Tämä on itsel­le­ni isoin syy mik­si asun vie­lä aina­kin tois­tai­sek­si kau­pun­gis­sa. Oma työ­mark­ki­na­ti­lan­ne on niin onnel­li­nen, että voi­sin asua mis­sä vain ja teh­dä etä­nä. En myös­kään kai­paa hir­veäs­ti sosi­aa­lis­ta pöhi­nää ympä­ril­le­ni. Mut­ta puo­li­son työ­mark­ki­na­ti­lan­ne ei ole yhtä hyvä, käy­tän­nös­sä syr­jään muut­ta­mi­nen tar­koit­tai­si lähes var­mas­ti puo­li­son jou­tu­mis­ta hyvin vai­ke­aan työtilanteeseen/pitkäaikaista työttömyyttä.

      Toi­nen asia on sit­ten per­heen­pe­rus­ta­mis­suun­ni­tel­mat. Puo­li­so­ni kans­sa pär­jääm­me tosi­aan mai­nios­ti sosi­aa­lis­ten kon­tak­tien sääs­tö­lie­kil­lä, mut­ta pie­nel­le lap­sel­le syr­jä­seu­dul­la usein ei ole tar­jol­la sääs­tö­liek­kiä­kään. Ystä­vät ovat väki­sin­kin vähis­sä, ja lapsille/nuorille sosi­aa­li­set suh­teet ovat pal­jon tär­keäm­piä kuin täl­läi­sel­le kes­ki-ikää lähestyvälle.

      Lisäk­si kun vie­lä olin sink­ku, niin sil­loin oli tär­ke­ää yli­pää­tään kump­pa­nin löy­tä­mi­sen toi­von­kaan täh­den olla kau­pun­gis­sa, kun maal­la on toden­nä­köi­sem­pää tör­mä­tä kar­huun kuin nuo­reen naiseen.

      Yli­pää­tään en osaa miel­tää kau­pun­ke­ja “viih­tyi­sik­si” kuten Osmo nii­tä usein kuvaa. Ne ovat aina­kin omas­ta näkö­kul­mas­ta lähin­nä pak­ko ellei halua enem­män tai vähem­män ero­koi­tua. Oli­si hie­noa jos meil­lä oli­si elin­voi­mai­sia maaseutuja/keskuksia, jois­sa oli­si edes jon­kin­lai­set työn­ha­ki­jan näkö­kul­mas­ta toi­mi­vat työ­mark­ki­nat ja jok­seen­kin ikä­ra­ken­teel­taan ter­ve väes­tö­poh­ja. Nyt ne tyh­je­ne­vät hir­ve­ää vauh­tia kuten ovat teh­neet jo vuo­si­kym­me­niä, väes­tö­ra­ken­ne on käy­tän­nös­sä että van­hat jää­vät, nuo­ria ole yhtään ja työ­paik­ko­ja ei käy­tän­nös­sä ole.

      Kau­pun­git hyö­ty­vät kasau­ma­vai­ku­tuk­sis­ta, jois­ta tär­keim­pi­nä nii­den hal­lit­se­va ase­ma työn saa­ta­vuu­den ja nuo­rien ihmis­ten sosi­aa­lis­ten suh­tei­den suh­teen. Toki näi­tä voi pitää “viih­tyi­sän kau­pun­gin” omi­nai­suuk­si­na, mut­ta joten­kin itse en osaa miel­tää itse kau­pun­kia “viih­tyi­säk­si” vaan enem­män­kin asiak­si mitä nyky­ti­lan­tees­sa jou­tuu sie­tä­mään mikä­li ei ole val­mis enem­män tai vähem­män syr­jäy­ty­mään. Toki epäi­le­mät­tä monil­la muil­la on toi­sin (uskon kyl­lä että jot­kut naut­ti­vat kau­pun­gin “pöhi­näs­tä”), mut­ta pal­jon kyl­lä kuu­lin puhet­ta koro­nan aika­na että suun­ni­tel­mia oli pis­tää kau­pun­kia­sun­to myyn­tiin ja muut­taa syr­jem­pään, kun koro­na ava­si monel­le etä­työn mahdollisuuden.

      Urbaa­ni nor­mi (“jos nuo­ri ei muu­ta kau­pun­kiin, on hänes­sä jotain vikaa — perä­kam­ma­rin­poi­ka”) on ollut pit­kään val­lal­la, vaik­ka sitä ei ole osat­tu sanoit­taa. Saa näh­dä onnis­tuu­ko se pur­kau­tu­maan, hie­noa että Ruot­sis­sa toi ter­mi edes on tul­lut mukaan kes­kus­te­luun että sii­tä voi­daan edes puhua. Uskoi­sin että kysei­sen nor­min pur­kau­tu­mi­nen vaa­ti­si jon­kin työ­elä­män mur­rok­sen, jon­kin vie­lä isom­man mitä koro­nan mah­dol­lis­ta­ma etä­työ­buu­mi. Työ­elä­mään pää­sy on epä­var­maa (eri­to­ten asian­tun­ti­ja­työs­sä) ja vai­ke­aa nuo­rel­le mur­tau­tua, eikä useim­mil­la ole sii­nä varaa vie­lä han­ka­loit­taa omaa tilan­net­ta nos­ta­mal­la han­ka­luus­ker­toi­mia monin­ker­tai­sek­si jää­mäl­lä kas­vu­kes­kuk­sien työ­paik­ka­tar­jon­nan ulkopuolelle.

      1. Jark­ko:
        Oli­si hie­noa jos meil­lä oli­si elin­voi­mai­sia maaseutuja/keskuksia, jois­sa oli­si edes jon­kin­lai­set työn­ha­ki­jan näkö­kul­mas­ta toi­mi­vat työ­mark­ki­nat ja jok­seen­kin ikä­ra­ken­teel­taan ter­ve väestöpohja. 

        Vaa­ti­si suu­rem­man väes­tö­poh­jan kuin nykyi­nen 5–6 mil­joo­naa, pin­ta-alal­tan näin suu­res­sa ja haja­nai­ses­sa maas­sa, että saa­tai­siin elin­voi­mai­sia kes­kuk­sia Hel­sin­gin, Tam­pe­reen, Turun ja Oulun lisäk­si. N 20 mil­joo­naa asu­kas­ta oli­si opti­mi. Sil­loin Suo­mes­sa oli­si 2–3 kpl vähin­tään mil­joo­nan asuk­kaan met­ro­po­lia ja n 10 vähin­tään 200.000 auk­kaan kau­pun­kia ja nii­den välis­sä usei­ta 50.000 asuk­kaan paikalliskeskusta. 

        Tai sit­ten että maa­seu­tu­väes­tö muut­taa lii­ken­teel­li­ses­ti hel­pom­min jär­jes­tet­tä­viin nau­ha­mai­siin yhdys­kun­tiin kuten vuo­ris­toi­sis­sa Nor­jas­sa, Sveit­sis­sä ja Itä­val­las­sa, jois­sa ollaan kes­ki­tyt­ty asu­maan laak­soi­hin. Toki näil­lä­kin mail­la on Hel­sin­kiä isom­mat pää- tai ykköskaupungit.

      2. R.Silfverberg:
        Tai sit­ten että maa­seu­tu­väes­tö muut­taa lii­ken­teel­li­ses­ti hel­pom­min jär­jes­tet­tä­viin nau­ha­mai­siin yhdys­kun­tiin kuten vuo­ris­toi­sis­sa Nor­jas­sa, Sveit­sis­sä ja Itä­val­las­sa, jois­sa ollaan kes­ki­tyt­ty asu­maan laak­soi­hin. Toki näil­lä­kin mail­la on Hel­sin­kiä isom­mat pää- tai ykköskaupungit.

        Nois­sa mais­sa luon­non­va­rat sia­jit­se­vat nois­sa laak­sois­sa ja ne ovat myös ainoat asu­mis­kel­poi­set alu­eet. Suo­mes­sa jää luon­non­va­rat hyö­dyn­tä­mät­tä kes­kit­tä­mäl­lä kaik­ki asu­tus hyvin pie­nil­le alueil­le. Sitä seu­rai­si elin­ta­son huo­mat­ta­va lasku.

      3. TimoT: Nois­sa mais­sa luon­non­va­rat sia­jit­se­vat nois­sa laak­sois­sa ja ne ovat myös ainoat asu­mis­kel­poi­set alu­eet. Suo­mes­sa jää luon­non­va­rat hyö­dyn­tä­mät­tä kes­kit­tä­mäl­lä kaik­ki asu­tus hyvin pie­nil­le alueil­le. Sitä seu­rai­si elin­ta­son huo­mat­ta­va lasku. 

        Nois­sa mais­sa on kans­sa maa­jus­se­ja joil­la on tilan­sa vuor­ten rin­teil­lä mut­ta muu maa­seu­tu­väes­tö asuu kes­ki­te­tys­ti laak­sois­sa mikä on mon­ta ker­taa fik­sum­paa logis­tiik­kaa aja­tel­len kuin suo­ma­lai­nen haja-asu­tus. Lisäk­si sikä­läi­sis­sa maa­lais­ky­lis­sä on pal­ve­lut hel­pom­min sata­vil­la. Suo­men elin­tar­vik­keis­ta hyvin suu­ri osa lisäk­si tuo­daan ulko­mail­ta joten se onko koko maa asut­tu vai ei, ei vai­ku­ta elintasoon.

      4. R.Silfverberg: Nois­sa mais­sa on kans­sa maa­jus­se­ja joil­la on tilan­sa vuor­ten rin­teil­lä mut­ta muu maa­seu­tu­väes­tö asuu kes­ki­te­tys­ti laak­sois­sa mikä on mon­ta ker­taa fik­sum­paa logis­tiik­kaa aja­tel­len kuin suo­ma­lai­nen haja-asu­tus. Lisäk­si sikä­läi­sis­sa maa­lais­ky­lis­sä on pal­ve­lut hel­pom­min sata­vil­la. Suo­men elin­tar­vik­keis­ta hyvin suu­ri osa lisäk­si tuo­daan ulko­mail­ta joten se onko koko maa asut­tu vai ei, ei vai­ku­ta elintasoon.

        Maa­jus­sit­kin asuu laak­sois­sa aina­kin Itä­val­las­sa. Leh­mät lai­dun­ta­vat kesäl­lä vuo­ril­la, jos­sa ne käy­dään lyp­sä­mäs­sä. Elin­ta­soon eni­ten vai­kut­ta­va luon­non­va­ra Suo­mes­sa on puu­ta­va­ra. Toki myös elin­tar­vik­keet mak­sai­si­vat ihan eri taval­la, jos ne tuo­tai­siin kaik­ki. Nyt­hän tuo­daan vain satun­nai­sia ylijäämäeriä.

      5. R.Silfverberg: Vaa­ti­si suu­rem­man väes­tö­poh­jan kuin nykyi­nen 5–6 mil­joo­naa, pin­ta-alal­tan näin suu­res­sa ja haja­nai­ses­sa maas­sa, että saa­tai­siin elin­voi­mai­sia kes­kuk­sia Hel­sin­gin, Tam­pe­reen, Turun ja Oulun lisäksi.N 20 mil­joo­naa asu­kas­ta oli­si opti­mi. Sil­loin Suo­mes­sa oli­si 2–3 kpl vähin­tään mil­joo­nan asuk­kaan met­ro­po­lia ja n 10 vähin­tään 200.000 auk­kaan kau­pun­kia ja nii­den välis­sä usei­ta 50.000 asuk­kaan paikalliskeskusta. 

        Tai sit­ten että maa­seu­tu­väes­tö muut­taa lii­ken­teel­li­ses­ti hel­pom­min jär­jes­tet­tä­viin nau­ha­mai­siin yhdys­kun­tiin kuten vuo­ris­toi­sis­sa Nor­jas­sa, Sveit­sis­sä ja Itä­val­las­sa, jois­sa ollaan kes­ki­tyt­ty asu­maan laak­soi­hin. Toki näil­lä­kin mail­la on Hel­sin­kiä isom­mat pää- tai ykköskaupungit.

        Ei mitään jär­keä pyr­kiä lisää­mään asu­kas­lu­kua Suo­mes­sa ilmas­to­nä­kö­koh­das­ta joh­tuen. Suo­mi oli hii­li­neut­raa­li vie­lä 1950-luvul­la. Ant­ti Rin­teen syn­ny­tys­tal­koot ehdo­tus on tyh­mim­piä mitä muistan.

        Nor­jas­sa lii­ken­teen jär­jes­te­ly on vuon­omai­suu­des­ta ja vuo­ris­toi­suu­des­ta joh­tuen erit­täin han­ka­laa. Tiet mut­kit­te­le­vat pal­jon ja pal­jon jou­du­taan raken­ta­maan tun­ne­lei­ta. Tiet osin hyvin vaa­ral­li­sia, koke­mus­ta on. Nor­ja­lai­set myös len­tä­vät eni­ten maailmassa/henki. Mat­ka kir­ke­ne­sis­tä Osloon on tosi vai­kea muu­ten kuin lentäen.

    2. ij:
      Syr­jä­seu­dul­le on myös hyvin vai­kea saa­da polii­sia, palo­mies­tä, eläin­lää­kä­riä, opet­ta­jaa tai insi­nöö­riä. Se, ettei insi­nöö­re­jä saa­tu rek­ry­toi­duk­si Jäm­sään saat­toi olla yksi syy Kai­po­lan teh­taan sulkemiselle.

      Ihmis­ten asuin­paik­ka­miel­ty­myk­set voi­vat olla täs­sä yksi teki­jä, mut­ta likvi­din työ­mark­ki­nan löy­tä­mi­nen puo­li­sol­le on hyvin vai­ke­aa suu­ren kau­pun­ki­seu­dun ulkopuolella.

      Met­sä­teol­li­suus saa kyl­lä syyt­tää insi­nöö­ri­pu­las­ta ihan itse­ään — pape­ri­teh­taan insi­nöö­rin palk­ka on tilas­to­jen mukaan sur­kea* jää­den sel­väs­ti alle pape­ri­duu­na­rei­den palk­ko­jen. Kuin­ka­han moni tun­tee suur­ta vetoa läh­teä vuo­sien opis­ke­lun jäl­keen kau­pun­kie­lä­män pyör­teis­tä kes­kel­le kor­pea sur­keal­la palk­ka­ta­sol­la, jos vain löy­tyy yksi­kin sie­det­tä­vä vaihtoehto?

      Yleen­sä­kin näi­hin syr­jä­seu­den työ­voi­ma­pu­liin oli­si yksin­ker­tai­nen rat­kai­su — rahal­la saa — mut­ta Suo­mes­sa on ylei­ses­ti näem­mä pää­tet­ty, että ennem­min ollaan ilman kuin mak­se­taan sääl­li­siä palkkoja.

      * (vain suun­ni­te­lua­la ts. insi­nöö­ri­toi­mis­tot pys­tyy alit­ta­maan ko. tason — pah­nan poh­jim­mai­si­na täs­sä­kin met­sä­teol­li­suu­den suunnitteluinsinöörit)

      1. ksee: Yleen­sä­kin näi­hin syr­jä­seu­den työ­voi­ma­pu­liin oli­si yksin­ker­tai­nen rat­kai­su – rahal­la saa – mut­ta Suo­mes­sa on ylei­ses­ti näem­mä pää­tet­ty, että ennem­min ollaan ilman kuin mak­se­taan sääl­li­siä palkkoja. 

        Toki niin­kin voi aja­tel­la, että lisää mak­sa­mal­la sai­si työ­voi­maa syr­jä­seu­dul­le. Lisä­mak­sun pitäi­si vain olla riit­tä­vän kor­kea kor­va­tak­seen puo­li­son puut­tu­van työ­pai­kan, eli pal­kan pitäi­si olla suu­ruus­luok­kaa kak­sin­ker­tai­nen (tai huo­mat­ta­vas­ti yli, kos­ka progres­sio iskee yhdel­le tule­vaan palk­kaan kovem­min kuin sen jakau­tues­sa kahdelle).

        Onko syr­jä­kun­nal­la varaa mak­saa kak­sin­ker­tais­ta palk­kaa kun­nan sai­raan­hoi­ta­jil­le, lää­kä­reil­le, opet­ta­jil­le, palo­mie­hil­le ja polii­seil­le (tai siis kai­kil­le työn­te­ki­jöil­leen)? Onko syr­jä­seu­dul­la toi­mi­val­la yri­tyk­sel­lä varaa mak­saa tuplas­ti kovem­paa palk­kaa työn­te­ki­jöil­leen kuin rin­ta­mail­la sijait­se­vil­la kilpailijoillaan?

  6. Hie­noa on ollut myös se, että ennen mus­ta­suk­kai­ses­ti salai­suuk­si­aan var­jel­leet lää­keyh­tiöt ovat teh­neet avoin­ta yhteistyötä. 

    Häm­mäs­tyt­tä­vää. Oli­sin kuvi­tel­lut, että entis­tä voi­mak­kaam­mat IP-oikeu­det oli­si­vat olleet se työ­ka­lu mil­lä kehi­tys­tä oltai­siin saa­tu nopeu­tet­tua. Jos lää­ke­pa­tent­tien kes­toa oli­si piden­net­ty 50 vuo­teen, rokot­teet oli­si­vat olleet val­mii­na ehkä jo kesäl­lä, kos­ka syyt. Ja ilman patent­te­ja rokot­teet eivät oli­si val­mis­tu­neet kos­kaan. Kos­ka syyt.

    (Edel­li­nen oli sar­kas­mia. En odo­ta IP-oikeuk­sien kan­nat­ta­jien kyke­ne­vän täs­sä­kään tapauk­ses­sa min­kään­lai­seen itse­reflek­tioon uskon­kap­pa­lei­den­sa perus­tei­den suhteen.)

  7. Kim­ber­key-Clark (iso, USAs­sa) myi 1990 luvul­la kaik­ki pape­ri­teh­taan­sa ja ryh­tyi sani­teet­tia­lal­le. Nyt on Suo­mes­sa­kin huo­mat­tu, ei halu­ta pai­no­pa­pe­ria­lal­le (esim Kai­po­la). Ei ihme että Kai­po­la ei vedä.
    Lää­kä­rin puo­li­so­kin on opis­kel­lut jon­kun tut­kin­non. eikä halua leh­miä lypsemään.
    PS Suo­mes­sa aloi­te­taan roko­tuk­set ter­vey­den­hoi­to­väes­tä. Muu­al­la taas ris­ki­ryh­mis­tä, (vähen­tää ter­vey­den­hoi­don kuor­maa. En ymmär­rä suo­ma­lais­ta logiikkaa.

    1. erk­ki nii­ni:
      Kim­ber­key-Clark (iso, USAs­sa) myi 1990 luvul­la kaik­ki pape­ri­teh­taan­sa ja ryh­tyi sani­teet­tia­lal­le. Nyt on Suo­mes­sa­kin huo­mat­tu, ei halu­ta pai­no­pa­pe­ria­lal­le (esim Kai­po­la). Ei ihme että Kai­po­la ei vedä.
      Lää­kä­rin puo­li­so­kin on opis­kel­lut jon­kun tut­kin­non. eikä halua leh­miä lypsemään.
      PS Suo­mes­sa aloi­te­taan roko­tuk­set ter­vey­den­hoi­to­väes­tä. Muu­al­la taas ris­ki­ryh­mis­tä, (vähen­tää ter­vey­den­hoi­don kuor­maa. En ymmär­rä suo­ma­lais­ta logiikkaa.

      Isoil­la met­säyh­tiöil­lä on omat tut­ki­mus­kes­kuk­sen­sa, ei nii­tä ole joka teh­taal­la erikseen ! 

      Met­säGrou­pil­la Ääne­kos­kel­la, UPM:llä, Lap­peen­ran­nas­sa (aik. Kuusan­kos­kel­la) ja Sto­ra Ensol­la aina­kin Imat­ral­la. Lisäk­si tie­tys­ti alan tut­ki­mus­ta teh­dään monis­sa yli­opis­tois­sa HY, TKK, VTT, TTY, JY, LUT yms. Aikai­sem­min pape­ri­teh­tail­la oli yhtei­nen tut­ki­mus­kes­kus KCL Espoossa.

  8. Muis­tu­te­taan nyt jäl­leen ker­ran että ainoas­taan kau­pun­git kyke­ne­vät tar­joa­maan riit­tä­vän haas­ta­vaa työ­tä kor­kea­kou­lu­te­tul­le paris­kun­nal­le. Jol­le­kin pön­del­le muut­ta­mi­nen onnis­tuu vain jos molem­mat kyke­ne­vät teke­mään pal­jon etä­nä (ei vie­lä­kään itses­tään­sel­vyys) tai jos toi­nen suos­tuu aja­maan tai pen­de­löi­mään säännöllisesti.

    Kau­pun­gis­tu­mis­ta aja­vat monet moder­nin yhteis­kun­nan dyna­mii­kat, mm. ihmis­ten pariu­tu­mis­kult­tuu­ri, eli kor­kea­kou­lu­te­tut pää­ty­vät yhteen tois­ten kor­kea­kou­lu­tet­tu­jen kans­sa. Täs­tä on kes­kus­tel­tu tääl­lä aikai­sem­min­kin. Sama pariu­tu­mis­kult­tuu­ri sit­ten han­ka­loit­taa ulko­mais­ten osaa­jien tuloa Suo­meen, kos­ka suu­rem­mat kau­pun­git luon­nol­li­ses­ti omaa­vat suu­rem­man tar­jon­nan eri­lai­sia töi­tä korkeaosaajille. 

    Yhdys­val­lois­sa esi­mer­kik­si ihmis­ten liik­ku­vuus on toden­nä­köi­ses­ti suu­rem­pi yleen­sä­kin kun per­he­mal­li on kon­ser­va­tii­vi­sem­pi ja kotiäi­dit vie­lä­kin ylei­siä. Ajaa­ko tämä Yhdys­val­lois­sa kor­keam­paa tuot­ta­vuut­ta ja yri­tys­ten kehi­tys­tä kun osaa­jil­la on (osal­la) kon­ser­va­tii­vi­sen per­he­mal­lin vuok­si parem­pi liik­ku­vuus ja hei­kom­pi sitou­tu­mi­nen työnantajiin?

  9. Häm­mäs­tyt­tä­vän hyvin osa­si­vat roko­te­val­mis­ta­jat ennus­taa aika­tau­lun jo jos­kus hel­mi­kuus­sa. Tai­si­vat kui­ten­kin yhdes­sä asias­sa olla lii­an opti­mis­ti­sia eli jake­lus­sa. Toi­veis­sa oli, että myös logis­tiik­kas­sa olis pääs­ty jon­kin­lai­seen val­lan­ku­mouk­seen, mut­ta niin ei käsit­tääk­se­ni ole käy­nyt. Tai ei sel­lai­ses­ta aina­kaan ole uuti­soi­tu. Toki monet ovat val­mis­ta­neet roko­tet­ta varas­toi­hin ja väli­va­ras­toi­hin jo ennen klii­nis­ten kokei­den lop­pua mut­ta ei kai kui­ten­kaan sel­lai­sia mää­riä, kuin opti­mis­ti­ses­ti toivottiin.

    Anyways, jos nyt käy niin, että elä­mä palaa rai­teil­leen jos­kus kevääl­lä, tar­koit­taa se kui­ten­kin yli vuo­den kipui­lua eri­tyi­ses­ti tiheäs­ti asu­tuil­la seu­duil­la. Tau­din leviä­mi­nen kun näyt­täi­si kor­re­loi­van aika tark­kaa asu­kas­ti­hey­den kans­sa. Jat­kos­sa­kin kau­pun­git voi­vat jou­tua jon­kin sor­tin lock dow­nei­hin sun mui­hin aina vuo­dek­si ker­ral­laan. Ja pidem­mäk­sis­kin aikaa, jos ei rii­tä haa­voit­tu­vais­ten suo­je­lu vaan pitää pääs­tä lau­ma­suo­jaan. Samaan aikaan har­vaa asu­tuil­la seu­duil­la voi­daan elää kuta kuin­kin nor­maa­lis­ti, kun­han val­tio­val­ta ei pani­koi. Jos näin käy, kant­sii miet­tiä asun­non hank­ki­mis­ta syrjäseudulta.

    Roko­tus­ke­hi­tys voi toki vie­lä jon­kin ver­ran kiih­tyä ja logis­tiik­ka paran­tua. Mut­ta jos klii­ni­set kokeet on pak­ko teh­dä jat­kos­sa­kin, ei uut­ta roko­tus­ta ihan muu­ta­mas­sa kuu­kau­des­sa jat­kos­sa­kaan ter­veys­ke­kuk­ses­ta saa. 

    Vaka­van sai­ras­tu­mi­sen estä­vä lää­ke oli­si ollut vie­lä parem­pi uuti­nen mut­ta sitä ei ole näkynyt.

    1. Roko­tus­ke­hi­tys voi toki vie­lä jon­kin ver­ran kiih­tyä ja logis­tiik­ka paran­tua. Mut­ta jos klii­ni­set kokeet on pak­ko teh­dä jat­kos­sa­kin, ei uut­ta roko­tus­ta ihan muu­ta­mas­sa kuu­kau­des­sa jat­kos­sa­kaan ter­veys­ke­kuk­ses­ta saa. 

      Aika sut­ja­kas­ti syn­tyy uusi influens­sa­ro­ko­te, kun virus muun­tuu toi­sen­lai­sek­si. Tämä sama tulee nyt kai­ken­lai­siin koronaviruksiin.

  10. Täs­sä herää­kin kysy­mys: entä ne tau­dit, joi­hin ei ole vie­lä roko­tet­ta? Her­pes­vi­ruk­set, nuhat ja fluns­sat, suku­puo­li­tau­dit, ylei­set para­fi­liat, mikä on kau­pun­kien roo­li näi­den leviämisessä?

    Kau­pun­ki­lai­set ovat ikä­va­kioi­tu­na­kin ter­veem­piä, mut­ta kau­pun­kien luu­li­si kui­ten­kin päi­vä­ko­tien ja kasar­mien tavoin kas­vat­ta­van efek­tii­vi­siä popu­laa­tio­ko­ko­ja ja tart­tu­vuut­ta ja siten kier­tä­vien tau­tien mää­rää ja vaka­vuut­ta. Kau­pun­ki­lai­set eivät vain ole ainoi­ta kärsijöitä.

    Teg­nell on ihme­tel­lyt mik­si Nor­ja ja Suo­mi pär­jää­vät koro­nan kans­sa parem­min. Yksi ilmei­nen ja rele­vant­ti ero Suo­meen on kaupungistumisaste.

  11. Ker­ro­pa tilas­to­tie­de­mies Soi­nin­vaa­ra, mis­tä nämä tule­vat hel­sin­ki­läi­set hank­ki­vat elantonsa?
    Min­ne tahan­sa Hel­sin­gis­sä nyky­ään liik­kuu, on käyn­nis­sä val­ta­via raken­nus­pro­jek­te­ja (Laa­ja­sa­lo, Kala­sa­ta­ma, Pasi­la mm.).
    Alueil­le on tulos­sa kym­me­niä­tu­han­sia uusia asuk­kai­ta, väki­lu­kun enna­koi­daan kas­van lähel­le 700 000:tta.
    Samaan aikaan työs­sä käy­vien hel­sin­ki­läis­ten mää­rä puto­aa koko ajan sään­nöl­li­ses­ti vuo­des­ta toiseen.
    Tulon­siir­rot ovat suu­rel­le osal­le, ja har­mi kyl­lä kas­va­val­le osal­le, pää­asial­li­sin tulonlähde. 

    Ja mis­tä sit­ten edes töis­sä ole­vat nap­paa­vat elanto-osansa?
    Kak­si aineet­to­man pal­ve­lun myy­jää myy­mäs­sä toi­sil­leen aineet­to­mia pal­ve­lui­ta? Onko sel­lai­sen työl­lis­tä­vyys todel­la riittävää?
    Kuvi­tel­mien kau­pal­la on minun vai­kea uskoa todel­lis­ta kau­pun­ki­ke­hi­tys­tä tapahtuvaksi.
    Hel­sin­gin kau­pun­ki on se suu­rin työl­lis­tä­jä, mut­ta kuka mak­saa viu­lut, kun sta­din työ­läi­set (mm. minä) mak­sam­me verom­me­kin tois­ten vero­ra­hois­ta, jos vain hie­man­kin kärjistää? 

    Eli jos asu­mi­sen laa­tu on tule­vai­suu­des­sa se hou­ku­tus­te­ki­jä, kei­tä ovat todel­li­suu­des­sa nuo Hel­sin­gin uudet asuk­kaat, jot­ka ovat samal­la nettoveronmaksajia?
    Ammot­ta­vat­ko uudet tor­ni­ta­lom­me pian tyh­jil­lään vää­rään tule­van kuvaan perus­tu­van kau­pun­ki­suun­nit­te­lun vuoksi…

    1. Alueil­le on tulos­sa kym­me­niä­tu­han­sia uusia asuk­kai­ta, väki­lu­kun enna­koi­daan kas­van lähel­le 700 000:tta.
      Samaan aikaan työs­sä käy­vien hel­sin­ki­läis­ten mää­rä puto­aa koko ajan sään­nöl­li­ses­ti vuo­des­ta toiseen.
      Tulon­siir­rot ovat suu­rel­le osal­le, ja har­mi kyl­lä kas­va­val­le osal­le, pää­asial­li­sin tulonlähde. 

      Mis­tä­hän tuo­ki tie­to taas on poe­räi­sin? Hel­sin­gin työl­li­syy­sas­te on 73,5% (2018) sel­väs­ti yli maan kes­kiar­von. Se on vii­mei­sen kym­me­nen vuodcen aika­na ollut nousus­sa. Tulo­ta­so ylit­tää myös maan kes­kiar­von sel­väs­ti. Tulon­siir­to­jen varas­sa ole­via vähem­män kuin maas­sa keskimäärin.

      1. Olet oikeas­sa, olen pahoil­la­ni, olin työl­li­syy­as­teen suh­teen vää­räs­sä. Sii­nä suun­ta hyvä. Oli­si pitä­nyt tar­kis­taa ennen kommentointiani.

        Tulon­siir­rot ovat ehkä maan kes­kiar­voon ver­rat­tu­na mata­lam­pia myös, mut­ta sil­ti iso­ja, onko nii­den kas­vat­ta­mi­seen todel­la varaa jat­kos­sa, sen aika näyttää.
        Jos kau­pun­kim­me voi menes­tyä ja luo­da yhä uusia ja uusia työ­paik­ko­ja yksi­tyi­sel­le sek­to­ril­le, raken­ta­mi­nen tän­ne kan­nat­taa. Muus­sa tapauk­ses­sa raken­nam­me pelk­kiä tuu­li­tun­ne­lei­ta noil­le mai­nit­se­mil­le­ni alueille.
        Joka ker­ta kun pyö­räi­len näi­den uusien jät­ti­koh­tei­den ohi kysyn mie­les­sä­ni, mis­tä noi­hin taloi­hin löy­ty­vät ja tule­vat asuk­kaat joil­la on tuot­ta­va työ­paik­ka. Se on mie­les­tä­ni edel­leen tär­keä kysy­mys. Hou­kut­te­le­vuus­te­ki­jä nume­ro yksi tule­vai­suu­des­sa­kin on kau­pun­kia­luei­den työ­mark­ki­nat, kos­ka se tar­koit­taa tur­val­lis­ta ja laa­du­kas­ta asuinympäristöä.
        Mitä enem­min ihmi­siä on työ­mark­ki­noi­den ulko­puo­lel­la, se rapaut­taa kau­pun­ke­ja, myös kau­pun­kia­lue­ta­sol­la. Kau­pun­ki­bu­le­var­dit esi­mer­kik­si ovat sym­bo­li yhteis­kun­ta­suun­nit­te­lus­ta, jos­sa men­nään mie­li­ku­va edel­lä. On luo­ta­va ensin vank­ka talou­del­li­nen poh­ja yrityksille.

      2. Työt­tö­myy­sas­te on kui­ten­kin kas­vu­kes­kuk­sis­sa maan kes­kiar­voa kor­keam­pi, Tam­pe­reel­la­kin se ollut jopa 18% ja Tam­pe­reen lähi­kun­nis­sa ja maa­seu­dul­la se on sel­väs­ti alem­pi. Ennen ei ollut näin ! Val­tio mak­saa kol­mas­osan ihmis­ten vuo­kris­ta ja ne rahat mene­vät isoi­hin kau­pun­kei­hin. Mm. täs­tä joh­tuen Suo­mes­sa on OECD mai­den kor­kein vuo­kra­kra­ta­so. Asu­mis­tu­ki hyö­dyt­tää sijoit­ta­jia ja Kojo­mon tyyp­pi­siä fir­mo­ja, joi­den omis­ta­jat saa­vat osin­kon­sa vero­va­paas­ti. Hel­sin­gin väes­tön­kas­vu joh­tuu pää­osin maa­ha­muut­ta­jis­ta, joi­den työl­li­syy­sas­te on mata­la ja yöt­tö­myy­sas­te kor­kea. Syn­ty­vyys on maa­han­muut­ta­jil­la myös muu­ta väes­töä korkeampi.

      3. Count­ry­boy:
        Työt­tö­myy­sas­te on kui­ten­kin kas­vu­kes­kuk­sis­sa maan kes­kiar­voa kor­keam­pi, Tam­pe­reel­la­kin se ollut jopa 18% jaTam­pe­reen­lä­hi­kun­nis­sa ja maa­seu­dul­la se on sel­väs­ti alem­pi. Ennen ei ollut näin ! Val­tio mak­saa kol­mas­osan ihmis­ten vuo­kris­ta ja ne rahat mene­vät isoi­hin kau­pun­kei­hin. Mm. täs­tä joh­tuen Suo­mes­sa on OECD mai­den kor­kein vuo­kra­kra­ta­so. Asu­mis­tu­ki hyö­dyt­tää sijoit­ta­jia ja Kojo­mon tyyp­pi­siä fir­mo­ja, joi­den omis­ta­jat saa­vat osin­kon­sa vero­va­paas­ti. Hel­sin­gin väes­tön­kas­vu joh­tuu pää­osin maa­ha­muut­ta­jis­ta, joi­den työl­li­syy­sas­te on mata­la ja yöt­tö­myy­sas­te kor­kea. Syn­ty­vyys on maa­han­muut­ta­jil­la myös muu­ta väes­töä korkeampi.

        Jos joten­kin pur­kaa auki niin työl­li­syy­sas­te ja työt­tö­myy­sas­te ovat eri asioi­ta. Työt­tö­myy­as­te mit­taa vain työi­käis­ten vail­la työ­tä ja opis­ke­lu­paik­ko­jen osuut­ta. Työl­li­syy­sas­te taas koko aikuis­väes­tön ts elä­ke­läi­set mukaan­lu­kien työl­lis­ten osuutta. 

        Kas­vu­kes­kus­ten ulko­puo­lel­la elä­ke­läis­ten osuus on suu­rem­pi ja sik­si työl­li­syy­sas­te huo­nom­pi ja sil­le ei voi mitään. Mut­ta se että työi­käis­ten työt­tö­myys on suu­rem­paa kas­vu­kes­kuk­sis­sa on kyl­lä kans­sa huo­no jut­tu ja sil­le pitäi­si teh­dä jotain.

      4. Työl­li­syy­sas­tees­sa eivät ole elä­kei­käi­set muka­na, mut­ta tie­tys­ti sai­rause­lä­ke­läi­set ovat luvus­sa muka­na työl­li­syy­usas­tet­ta laskemassa.

      5. R.Silfverberg:

        Kas­vu­kes­kus­ten ulko­puo­lel­la elä­ke­läis­ten osuus on suu­rem­pi ja sik­si työl­li­syy­sas­te huo­nom­pi ja sil­le ei voi mitään. Mut­ta se että työi­käis­ten työt­tö­myys on suu­rem­paa kas­vu­kes­kuk­sis­sa on kyl­lä kans­sa huo­no jut­tu ja sil­le pitäi­si teh­dä jotain.

        Ei se ihan noin mene. Työl­li­syy­sas­teet ovat Suo­mes­sa olleet vuo­sia kor­keim­mat Poh­jan­maan eräis­sä kun­nis­sa. Peder­sö­res­sä ja När­piös­sä työl­li­syy­sas­te on ollut noin 82 %. Uudel­la­maal­la kor­keim­mat työl­li­syy­sas­teet ovat Sipoos­sa ja Por­nai­sis­sa (noin 80 %). Hel­sin­gis­sä samaan aikaan työl­li­syy­sas­te oli 71 %. Puo­lan­ga­sas taas työl­li­syy­sas­te on ollut noin tasol­la 50–60 %. Havain­nol­li­nen kart­ta työl­li­syy­sas­teis­ta eri puo­lil­la Suo­mea löy­tyy uuti­sen https://www.is.fi/taloussanomat/art-2000005965283.html yhteydestä.

        On ylei­nen tilan­ne, että nime­no­maan kas­vu­kes­kus­ten ympä­rys­kun­nis­sa on kor­keat työl­li­syy­sas­teet. Kes­kus­kau­pun­git puo­les­taan omaa­vat mm. opis­ke­lu­pai­kat, ja kos­ka vain osa opis­ke­li­jois­ta opis­ke­lee, mm. juu­ri opis­ke­li­joi­den iso osuus alen­taa työllisyysprosenttilukuja.

        Ylei­stren­di työl­li­syys­lu­vuis­sa on se, että meren lähel­lä eli ran­ni­kol­la, jos­ta on yhtey­det Itä­me­rel­le ja samal­la mah­dol­li­suus hyö­dyn­tää glo­ba­li­saa­tion muka­naan tuo­mia etu­ja, työl­li­syy­sas­te on kor­keam­pi, ja mata­lin se on itä-Suo­men niis­sä kun­nis­sa, jois­sa ei ole kan­sain­vä­lis­tä rajan­yli­tys­paik­kaa Venä­jän suun­taan, jon­ka yli sekä työ­mat­ka­lii­ken­ne että kau­pan­käyn­ti onnis­tui­si. Sel­lai­set kun­nat ovat elin­kei­noe­lä­män­sä osal­ta kuin saa­res­sa. Jos pitäi­si kehit­tää yksin­ker­tai­nen mal­li Suo­men työl­li­syy­sas­teen ennus­ta­mi­seen kun­nit­tain, etäi­syys lähim­pään isom­paan Itä­me­ren sata­maan oli­si aika hyvä teki­jä ole­maan muka­na ennus­ta­mas­sa työl­li­syy­sas­tet­ta. Sai­maan kana­van takai­set sata­mat eivät täs­sä tar­kas­te­lus­sa ole Itä­me­ren sata­mia, kos­ka nii­hin ei pää­se kau­pal­li­ses­ti tehok­kaan kokoi­sil­la lai­voil­la — edes tule­van piden­nyk­sen jäl­keen, jon­ka jäl­keen­kin läpi pää­see vain noin 90 met­ri­set laivat.

      6. Count­ry­boy:
        Työt­tö­myy­sas­te on kui­ten­kin kas­vu­kes­kuk­sis­sa maan kes­kiar­voa kor­keam­pi, Tam­pe­reel­la­kin se ollut jopa 18% jaTam­pe­reen­lä­hi­kun­nis­sa ja maa­seu­dul­la se on sel­väs­ti alem­pi. Ennen ei ollut näin ! Val­tio mak­saa kol­mas­osan ihmis­ten vuo­kris­ta ja ne rahat mene­vät isoi­hin kau­pun­kei­hin. Mm. täs­tä joh­tuen Suo­mes­sa on OECD mai­den kor­kein vuo­kra­kra­ta­so. Asu­mis­tu­ki hyö­dyt­tää sijoit­ta­jia ja Kojo­mon tyyp­pi­siä fir­mo­ja, joi­den omis­ta­jat saa­vat osin­kon­sa vero­va­paas­ti. Hel­sin­gin väes­tön­kas­vu joh­tuu pää­osin maa­ha­muut­ta­jis­ta, joi­den työl­li­syy­sas­te on mata­la ja yöt­tö­myy­sas­te kor­kea. Syn­ty­vyys on maa­han­muut­ta­jil­la myös muu­ta väes­töä korkeampi.

        Juu­ri tätä se meno on. Vai­kea perus­tel­la Euroo­pan itäi­sel­lä poh­jois­lai­dal­la, lähel­lä Kuo­lan nie­mi­maa­ta, sijait­se­van maan Euroo­pan kor­kein­ta vuo­kra­ta­soa (täs­tä uuti­soi YLE muu­ta­mia päi­viä sit­ten) mil­lään muul­la kuin epä­on­nis­tu­neel­la asun­to­po­li­tii­kal­la — tai poli­ti­soi­dul­la asuntopolitiikalla.
        Asu­mis­tuel­la tuet­tu yli­kor­kea vuo­kra­ta­so on usko­ma­ton kuvio. Ja kuten tie­däm­me­kin asu­mis­tu­ki vuo­taa mm. näi­den vuo­kra­jät­tien kaut­ta nii­den omis­ta­jil­le, mm. ay-liik­keel­le. Tai­taa­pa pää­mi­nis­te­ri­puo­lue olla eräs suu­ri hyö­ty­jä, kos­ka SAK tukee sitä vaa­leis­sa. Tuo ei kai ole las­ket­ta­vis­sa juri­di­sek­si kor­rup­tiok­si, mut­ta de fac­to se sitä jos­sa­kin mää­rin on, moraa­li­ses­ti ainakin. 

        Maa­han­muu­tol­le perus­tu­va väes­tön­kas­vu Hel­sin­gis­sä, aivan kuten count­ry­boy tote­aa, on enna­koi­ma­ton kort­ti ilman toi­mi­via yksi­tyi­siä työ­mark­ki­noi­ta ja töi­hin kan­nus­ta­vaa sosiaalipolitiikkaa. 

        Hel­sin­ki ei voi olla hou­kut­te­le­va vaih­toeh­to esim. kou­lu­te­tul­le ja inno­va­tii­vi­sel­le väel­le koti­maas­ta ja ulko­mail­ta ellei talou­del­li­nen perus­ta ole kun­nos­sa. Se oli­si se var­si­nai­nen Jokeri-linja.

      7. vil­pi­tön kysy­jä:

        Juu­ri tätä se meno on. Vai­kea perus­tel­la Euroo­pan itäi­sel­lä poh­jois­lai­dal­la, lähel­lä Kuo­lan nie­mi­maa­ta, sijait­se­van maan Euroo­pan kor­kein­ta vuo­kra­ta­soa (täs­tä uuti­soi YLE muu­ta­mia päi­viä sit­ten) mil­lään muul­la kuin epä­on­nis­tu­neel­la asun­to­po­li­tii­kal­la – tai poli­ti­soi­dul­la asuntopolitiikalla.

        Voi­si kor­ke­aa vuo­kra­ta­soa selit­tää myös Euroo­pan kor­keim­mas­ta pääs­tä ole­vil­la ener­gia­ve­roil­la sekä kyl­mim­mäl­lä ilmas­tol­la EU-mais­ta. Vuo­kra ilman läm­mi­tys­tä on Suo­mes­sa kil­pai­lu­ky­kyi­sem­pi muu­hun Euroop­paan näh­den kuin vuo­kra läm­mi­tys­me­no­jen kera.

      8. Juu­ri tätä se meno on. Vai­kea perus­tel­la Euroo­pan itäi­sel­lä poh­jois­lai­dal­la, lähel­lä Kuo­lan nie­mi­maa­ta, sijait­se­van maan Euroo­pan kor­kein­ta vuo­kra­ta­soa (täs­tä uuti­soi YLE muu­ta­mia päi­viä sit­ten) mil­lään muul­la kuin epä­on­nis­tu­neel­la asun­to­po­li­tii­kal­la – tai poli­ti­soi­dul­la asuntopolitiikalla.

        Ylen “tut­ki­muk­ses­sa” esi­tet­tiin vähän vali­koi­tua tilas­toa. Tilas­to­lu­ku­na oli siis vuo­kran osuus tulois­ta. Tähän vai­kut­taa se, miten vuo­kra-asuk­kaat ovat vali­koi­tu­nei­ta. Suo­mes­sa vero­tuk­sel­la on ajet­tu hyvä­tu­loi­set omis­tusa­sun­toi­hin ja pie­ni­tu­loi­set vuo­kra-asun­toi­hin. Monis­sa muis­sa mais­sa vuo­kra­lai­sis­sa on suh­tees­sa parem­pi­tu­lois­ta väkeä.

      9. oo: Voi­si kor­ke­aa vuo­kra­ta­soa selit­tää myös Euroo­pan kor­keim­mas­ta pääs­tä ole­vil­la ener­gia­ve­roil­la sekä kyl­mim­mäl­lä ilmas­tol­la EU-mais­ta. Vuo­kra ilman läm­mi­tys­tä on Suo­mes­sa kil­pai­lu­ky­kyi­sem­pi muu­hun Euroop­paan näh­den kuin vuo­kra läm­mi­tys­me­no­jen kera. 

        Vähän asi­aa sivu­ten: Ker­ros­ta­loi­hin pitäi­si pikim­mi­ten saa­da huo­neis­to­koh­tai­set vesi­mit­ta­rit (kyl­mäl­le että läm­mi­te­tyl­le). Ihmi­set lot­raa­vat ihan tol­kut­to­mas­ti kun valuu yhtei­seen pot­tiin. Näis­sä ei voi edes sääs­tää oma-aloit­tei­ses­ti kun nykyi­sel­lään on vähän sel­lai­nen ‘van­gin dilem­man’ vari­aa­tio ilman huo­neis­to­koh­tais­ta mittausta.

  12. https://www.hs.fi/kaupunki/art-2000007663754.html

    Mie­len­kiin­toi­sia kom­ment­te­ja liit­tyen Hel­sin­gin keskustaan.

    Suo­si­tuim­mat (pys­tyy itse seu­lo­maan napis­ta) ovat sitä miel­tä että Kes­kus­tan teke­mi­nen auto­vi­ha­mie­li­sek­si kuih­dut­taa Kes­kus­tan. Kiel­tä­mät­tä aika mie­len­kiin­toi­nen näke­mys. En kyl­lä tie­dä mon­ta­kaan suur­kau­pun­gin kes­kus­taa jon­ne teki­si mie­li men­nä autol­la. Mut­ta Suo­mes­sa perin­tei­seen tapaan on suo­ma­lai­set ongelmat.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Notify me of followup comments via e-mail. You can also subscribe without commenting.