Kaupunkiympäristölautakunnan lista 1.12.2020

24 vastausta artikkeliin “Kaupunkiympäristölautakunnan lista 1.12.2020”

1. Enso raken­nut­ti aikoinaan pääkont­torin­sa Kaup­pa­torin reunalle röyhkeästi Pres­i­dentin­lin­nan ja Uspen­skin kat­e­draalin väli­in. Sit­ten raken­nus myyti­in jos­sain vai­heessa sak­salaiselle kiin­teistösi­joi­tusy­htiölle, tai kuka tietää mon­esko omis­ta­ja siinä on jo menossa.

   Nyt on vuorossa uusi pääkont­tori-hotel­likom­plek­si vähän matkan päähän Kata­janokalle meren äärelle. Kiin­teistökeinot­telu taitaa kan­nat­taa parem­min kuin sellunkeitto.

   Vastaa

   1. Kiin­teistöjä ja sel­l­unkeit­toa: Kiin­teistökeinot­telu taitaa kan­nat­taa parem­min kuin sellunkeitto.

      Kyl­lä mä veikkaisin, että paper­i­fir­man liike­toimin­nas­sa yhden talon (olkookin Aal­lon) myyn­nistä saadut tulot kato­vat pyöristysvirheisiin.

      Vastaa

2. Kulosaaren sil­lan kupeeseen Mustikka­maa­ta vastapäätä halu­taan kaavoit­taa täyt­tö­maalle 12-ker­roksisia ker­rostalo­ja ja rantare­it­tiä ja rav­in­toloi­ta ja kahviloi­ta. Ehkä tulee myös kel­lu­via saunoja.

   Helsin­gin ranto­jen rak­en­t­a­mi­nen on karan­nut käsistä kokon­aan. Eivätkö nämä suun­ntel­mat koskaan lopu? Kalasa­ta­maan tulee jo sel­l­ainen määrä korkeaa ja vähän mata­lam­paakin rak­en­tamista, että luulisi että Kulosaaren meren­ran­nat voisi sen­tään jät­tää rauhaan.

   Vastaa

3. Alvar Aal­lon suun­nit­tele­ma Enson van­ha pääkont­tori Kaup­pa­to­ril­la on vapau­tu­mas­sa, ja suo­jel­lulle raken­nuk­selle pitäisi löytää uut­ta arvolleen sopi­vaa käyt­töä. Talo sopisi hyvin design­museok­si, mikäli sisäti­lat anta­vat myöten. Design­muse­olle kaavail­tu Eteläran­nan alue voitaisi­in istut­taa puistoksi.

   Vastaa

4. “Kan­takaupun­gin alueil­la halu­taan jatkaa raken­nuskiel­toa, jos­sa kiel­letään ensim­mäisen ker­roksen liike- ja toimis­to­huoneis­to­jen muut­tamien asunnoiksi.” 

   Ei me halu­ta! Me halu­taan, että nyt koro­nan tyh­jen­tämät tilat (etenkin ne mitkä eivät ole isoil­la ikkunoil­la varustet­tu­ja kivi­jalka­kaup­po­ja) saadaan käyt­töön. Joka puolel­la on nyt tyhjää tilaa.

   Vastaa

5. Helsin­gin Sata­ma (vai Helsin­gin Kaupun­ki) on tehnyt laskelmia, että ris­teily­matkus­ta­jat tuo­vat kaupunki­in todel­la paljon rahaa, joten on tehtävä kaik­ki mah­dolli­nen ris­teily­matkus­ta­jien houkut­telemisek­si. Tuo ranto­jen aitaami­nen ilmeis­es­ti on vähän tulkin­nan­varainen asia, eli sel­l­aiset lai­vat, jot­ka on rek­isteröi­ty reit­tili­iken­nekelpoisik­si (kor­jatkaa, jos olen väärässä) vaa­ti­vat ran­nas­sa aidatun lai­turin. Ris­teily­lai­va ei siis vält­tämät­tä tarvit­sisi, mut­ta riip­puu siis tuos­ta rek­isteröin­nistä… Mik­si Schen­gen-maid­en välil­lä kulkevil­la aluk­sil­la yleen­sä tarvi­taan mitään tur­va-aluei­ta, kun autoil­lakin saa ajaa rajan yli vapaasti?

   Vastaa

   1. Kan­sain­välisen merenkulku­jär­jestön IMO:n niin san­ot­tu ISPS-koo­di ymmärtääk­seni pakot­taa aitaa­maan lai­turi­alueet tur­val­lisu­ussy­istä. Tämä kos­kee kaikkia isom­pia aluk­sia kan­sain­välisessä liikenteessä.
      https://en.wikipedia.org/wiki/International_Ship_and_Port_Facility_Security_Code
      https://www.imo.org/en/OurWork/Security/Pages/SOLAS-XI‑2%20ISPS%20Code.aspx

      Vastaa

      1. Mikko:
         Kan­sain­välisen merenkulku­jär­jestön IMO:n niin san­ot­tu ISPS-koo­di ymmärtääk­seni pakot­taa aitaa­maan lai­turi­alueet tur­val­lisu­ussy­istä. Tämä kos­kee kaikkia isom­pia aluk­sia kan­sain­välisessä liikenteessä.
         https://en.wikipedia.org/wiki/International_Ship_and_Port_Facility_Security_Code
         https://www.imo.org/en/OurWork/Security/Pages/SOLAS-XI‑2%20ISPS%20Code.aspx

         Aitaamista alet­ti­in vaa­tia 9/11 ter­rori-isku­jen jäl­keen kos­ka pelät­ti­in ter­ror­is­min lev­iävän myös matkus­ta­jalaivoihin. Myös satamien matkus­ta­japor­tit ja jokaisen matkus­ta­jan rek­isteröin­ti ovat näi­den tur­va­toimen­pitei­den tulosta.

      2. Ihan puh­taan teknis­es­ti lai­va saa kyl­lä käy­dä aitaa­mat­tomas­sakin sata­mas­sa, mut­ta tämän jäl­keen sil­lä ei ole asi­aa ISPS-kood­in mukaiseen sata­maan ilman, että laivaa kohdel­laan kuin siinä olisi rut­to, ebo­la, matkus­ta­ji­na Isik­sen itse­murhapom­mi­tus­jaok­sen kevät­sem­i­naari ja kan­si­lasti­na vuo­tavia kemikaal­i­tyn­nyre­itä. Teo­ri­as­sa siis se onnis­tuu, mut­ta tulee niin kalli­ik­si, ettei laivan kan­na­ta täl­laista tehdä.

6. Kulosaare­laise­na kuvot­taa paikallisy­hdis­tyk­sen masi­noima kaiken vas­tus­tus. Huonos­ti ver­hoil­tua xeno­fo­bi­aa. Mil­loin on kyse veden vir­tauk­sista ja mil­loin mädän­tyneen beto­niostarin muse­aal­i­sista arvoista. Lop­putu­los on aina sama, mihinkään ei raken­neta mitään lisää. Taitaa olla pienin asukasti­heys alueista jot­ka osu­vat 3 kilo­metrin säteelle Tuomiokirkosta. 

   Itse toivoisin alueen rak­en­tamista, ehkä saaren umme­htunut ilmapi­iri saisi vähän raikastet­ta uusista asukkaista. Samal­la talot blokkaisi­vat näkymän ja melun moot­tori­tielle. Myös käve­lyre­it­ti rantaa pitkin on aivan lois­ta­va idea. 

   Puhumi­nen Kuorekarin alueesta antaa paikas­ta aika paljon romant­tisem­man kuvan kuin sen nykyp­re­senssi sorapenkereenä.

   Vastaa

   1. Kulosaare­laise­na olen ilmeis­es­ti vähem­mistössä. Toiv­otan rak­en­tamisen lail­lasi ter­ve­tulleek­si tähän täyt­tö­maalle. Ei siinä luon­non­ran­taa täl­läkään het­kel­lä ole. Asukkaat tuo­vat myös lisää käyt­täjiä Redille. Seu­raavak­si sit­ten Itäväylä tun­neli­in ja siihen päälle sopi­vasti ja tyy­likkäästi uutta.

      Ain­oa huo­mau­tus on tuo­hon Soin­in­vaaran mainit­se­maan kala-asi­aan. Täl­lä het­kel­lä kalaväylät on perustet­tu Som­pasaaren eteen ja Nau­rissalmeen. Van­taan­joen mer­i­taimenet vuo­den 2015 tutkimuk­sen perus­teel­la nou­se­vat pääosin Som­pasaaren reit­tiä, mut­ta myös Nau­rissalmen ja Hopeasalmen kaut­ta. Ei ole turhaa selvit­tää tarkasti onko maan­täytöl­lä tässä kohdas­sa vaiku­tuk­sia taime­nien nousu­un. Kyse on kuitenkin merkit­tävästä asi­as­ta. Van­taan­joen vesistöalueen kalas­ton­hoitoon on sijoitet­tu merkit­täviä sum­mia rahaa. (Tähän han­kkeeseen ehkä saa selvi­tyk­sen nou­se­vatko kalat samal­la lail­la kuin 2015: https://dev.hel.fi/paatokset/media/att/9e/9e50960bd9008e5024399a7659f1232115c72743.pdf)

      Toinen lähde
      “Taime­nen vael­lusseu­ran­ta Helsin­gin meri­alueel­la vuon­na 2015. (Karp­pinen)” on aiheesta tehty selvi­tys sekä tästä (https://docplayer.fi/31294781-Vantaanjoen-yhteistarkkailun-kalastoseuranta-seka-vaelluskalatutkimukset-vuonna-2015.html) kal­vo 17 eteenpäin. 

      Poikkeuk­sel­lis­es­ti lisäsin läh­teet, jot­ta kalo­jen kanssa ei men­nä mutu-tun­tu­mal­la. Luotan siihen, että kaavoit­ta­ja osaa ottaa asi­at huomioon ympäristö­vaiku­tusten arvioinnissa.

      Vastaa

7. Lähi­ju­nien ase­mat jot­ka ovat “ulkoil­mas­sa” näk­isin osak­si kaupun­gin perus katu-infrak­si siinä mis­sä raitio­vaunu- ja bus­sipysäk­it ja kaupun­gin pitäisi vas­ta­ta kun­nos­s­api­dos­ta. Kaup­pakeskuk­si­in ym sisätiloi­hin inte­groituneet ase­mat kuu­lu­vat luul­tavasti johonkin kiin­teistöy­htiöön jol­la voi olla eri omis­ta­jia ja nämä sit­ten vas­taa­vat kun­nos­s­api­dos­ta, ja liiken­teen tilaa­jien HSL:n ja VR:n kuu­luisi valvoa että toimi.

   Vastaa

8. Sata­ma tun­tuu ole­van melkoinen sokea piste kokoomuk­selle. Siel­lä mm. lop­puu usko hin­tamekanis­mi­in heti kun kyse on sata­mali­iken­teestä. Ja roro-aluk­set pitää ajaa kylän keskus­taan sik­si, että saadaan naut­tia rekkali­iken­teestä ja maalais­ten viinar­al­lista; kos­ka sata­ma halu­aa; ilmeis­es­ti kos­ka varus­ta­mot haluavat.

   Onhan se toki hienoa, että Helsin­gin Sata­ma on jol­lain mit­taus­taval­la maail­man suurin ja var­maan ne ris­teily­tur­is­titkin jät­tävät muu­ta­man euron täkäläisille yrit­täjille, mut­ta on tuos­sa jotain kieroa. Helsinkiläis­ten pitää sit­ten kestää ihan mitä paskaa tahansa, kos­ka Satama.

   Joko Haa­pasaarel­la on arkalu­on­teisia kuvia kokoomus­vaikut­ta­jista tai sit­ten varus­ta­mot mak­sa­vat kokoomuk­sen vaalit. Jol­lain tuo täysin jär­jen­vas­tainen sata­man paapomi­nen ja kaupunki­lais­ten muroi­hin kusem­i­nen pitää selittyä.

   Vastaa

9. Enson van­haa raken­nus­ta Kaup­pa­to­ril­la voisi korot­taa muu­ta­mal­la ker­roksel­la, ja muut­taa sen kaupunkiym­päristövi­ras­ton toim­i­tiloik­si. Helsingis­sä on kova pula toimistotilasta.

   Vastaa

   1. Uut­ta toim­i­ti­laa: Enson van­haa raken­nus­ta Kaup­pa­to­ril­la voisi korot­taa muu­ta­mal­la ker­roksel­la, ja muut­taa sen kaupunkiym­päristövi­ras­ton toim­i­tiloik­si. Helsingis­sä on kova pula toimistotilasta.

      Mik­si? Viras­tolle raken­net­ti­in juuri uusi ja sille sopi­va toimis­to­ta­lo Kalasa­ta­maan. Samaan toimis­to­taloon muutin rak­en­tamiseen liit­tyvät viras­tot, jol­loin yhteistyö parani. Mitä ihmeen ideaa olisi taas erot­taa viras­tot ja huonon­taa toimintaa.

      Vastaa

10. Kivi­jalan säi­lyt­tämi­nen liike­huoneis­tokäytössä kan­nat­taa mieltää kaupunkiym­päristöverona: muka­vat palve­lut, vaik­ka eivät olisikaan kovin kan­nat­tavia, nos­ta­vat asum­isvi­ihtyvyyt­tä ja kaupunki­a­sun­to­jen arvoa. Muu­ta­ma kymp­pi kuus­sa lisää yhtiö­vastik­keessa ei tun­nu missään.

    Kivi­jalkati­lan heikko kysyn­tä kan­takaupungis­sa ei ole ongel­ma kun­han ay-liik­keen de fac­to val­ta palvelu­alan viikon­lop­puauki­oloi­hin aikanaan mur­tuu. Roinan myyn­ti kivi­jalas­ta on ollut­ta ja men­nyt­tä, mut­ta ei ole syytä uskoa ettei se kor­vaan­tu­isi palveluil­la ja vai­h­toe­htoisil­la työy­hteisöil­lä. Eikä etä­työ kotoa käsin lop­ut­tomasti jak­sa kiin­nos­taa, eri­laisil­la cowork­ing ‑tiloil­la on var­masti kysyn­tää kos­ka yhteisöjä halu­taan luo­da saman­henkisten ihmis­ten kanssa, ei vält­tämät­tä niiden kanssa jot­ka sat­tuvat työsken­telemään samalle työnantajalle.

    Vastaa

    1. spot­tu:
       Kivi­jalan säi­lyt­tämi­nen liike­huoneis­tokäytössä kan­nat­taa mieltää kaupunkiym­päristöverona: muka­vat palve­lut, vaik­ka eivät olisikaan kovin kan­nat­tavia, nos­ta­vat asum­isvi­ihtyvyyt­tä ja kaupunki­a­sun­to­jen arvoa. Muu­ta­ma kymp­pi kuus­sa lisää yhtiö­vastik­keessa ei tun­nu missään.

       Kivi­jalkati­lan heikko kysyn­tä kan­takaupungis­sa ei ole ongel­ma kun­han ay-liik­keen de fac­to val­ta palvelu­alan viikon­lop­puauki­oloi­hin aikanaan mur­tuu. Roinan myyn­ti kivi­jalas­ta on ollut­ta ja men­nyt­tä, mut­ta ei ole syytä uskoa ettei se kor­vaan­tu­isi palveluil­la ja vai­h­toe­htoisil­la työy­hteisöil­lä. Eikä etä­työ kotoa käsin lop­ut­tomasti jak­sa kiin­nos­taa, eri­laisil­la cowork­ing ‑tiloil­la on var­masti kysyn­tää kos­ka yhteisöjä halu­taan luo­da saman­henkisten ihmis­ten kanssa, ei vält­tämät­tä niiden kanssa jot­ka sat­tuvat työsken­telemään samalle työnantajalle.

       Samaa mieltä tästä. Käve­ly vaikka­pa Jätkäsaa­res­sa ja Ruo­ho­lahdessa pal­jas­taa että jopa keskus­tan ulkop­uolel­la kivi­jalkoi­hin syn­tyy paljon kaiken­laista, kun­han a) niitä on ja b) vuokra on kohtuullinen.

       Samal­la pal­jas­tuu se kuin­ka paljon ne paran­ta­vat katu­ti­lan viihty­isyyt­tä vs. ne (saman alueen) kadut joil­la on pelkkää asun­toa tai ump­inaista kiviseinää.

       Esim. Kasar­mi­to­ril­la ollaan tekemässä katuym­päristörikos­ta jos sinne raken­netaan hah­motel­tu ump­i­seinäi­nen pöm­peli. Näitä pitäisi kaikin tavoin välttää.

       Vastaa

11. Jos jotain arkkite­htu­urista kun­ni­an­hi­moa olisikin tuos­sa uudessa Kata­janokan Storas­sa, niin sit­ten uusi parkki­hal­li­hotel­li muu­ta­man kiven­heiton päässä Kanavakadul­la onkin sit­ten taas jumalat­toman tyyp­il­listä laatikkoa ilman mitään kun­ni­an­hi­moa. Miten ihmeessä esimerk­ki ote­taan jostain 1970-luvun laatikko­makasi­in­ista kun koko kaupungi­nosan arvo tulee van­him­mista osista. Ihan järkyt­tävää miten kaupunkiku­vaa kohdel­laan vuosikymmen­estä toiseen. Laut­tasaar­en­tiel­läkin oli hävin­nyt taas talo ja kun kat­soi mitä tulee tilalle, niin ei voi kuin toivoa Sin­nemäen lähtöä hom­mis­taan. Hirveää jälkeä ympäri kaupunkia. Tulkoon sit­ten vaik­ka Hal­la-aho kun­han tämä kaupun­gin rumen­t­a­mi­nen lop­puu. Luon­to muute­taan rumik­si laatikoik­si ja har­vat mah­dol­lisu­udet kor­ja­ta täy­den­nys­rak­en­tamisel­la kaupunkiku­vaa menetetään kun arkkite­htu­uri kopi­oidaan 1970-luvul­ta. Alan hyvin ymmärtää niitä jot­ka halu­a­vat vain heit­tää äänestyskopis­sa kapu­loi­ta rat­taisi­in enem­pää ajat­telemat­ta, kun eli­it­ti tekee vain kiusal­laan rumuut­ta lisää maailmaan.

    Vastaa

12. Aitaamisen suh­teen voi ottaa Lappeen­ran­nas­ta mallia. Kun lai­va tulee Venäjältä, niin aita on paikallaan kunnes matkus­ta­jat on tullis­sa. Aidat pois ja tämän jäl­keen tul­li ja/rvl käy laivan läpi, jos kiinnostaa.

    Aita on paikallaan ehkä 30 min­u­ut­tia ker­ral­laan. Kukaan ei häiriinny.

    Vastaa

13. Pääkont­tori on tehty hotellin piirus­tuk­sil­la, joten hotel­li­toim­inta on luon­nolli­nen käyt­tö­tarkoi­tus. Kult­tuu­riteko olisi purkaa tuo rumilus, mut­ta se lie­nee liikaa pyy­det­ty? Uusi on muuten yhtä karsea.

    Vastaa

14. Joo kyl­lä ne ris­teil­i­jät saa pistää Vuosaa­reen kun ne ei tarvitse metroa eikä ter­mi­naalia. Niil­lä on bus­sit kuitenkin. Ruopataan vaan kun­non väylät.

    Vastaa

15. Hienoa kuul­la, että val­tion rautatei­den asemien tilan­net­ta mietitään. On esimerkik­si aivan pöyristyt­tävää, että Malmin ase­man liuku­por­taat hajoaa usein ja tämän seu­rauk­se­na ne kor­vataan taval­lisil­la por­tail­la. Por­tai­ta joutuu kiipeämään pitkän matkaa ylöspäin, jos radal­la on ilma­jo­htovir­roi­tus, kos­ka ajolan­gat on 6.15 metrin korkeudessa ja tämän jäl­keen jätetään vielä mar­gin­aalia ennen kuin saa tul­la sil­ta. Näin alhaista stan­dar­d­ia ei tulisi sal­lia lainkaan vilkkaal­la asemalla.

    Vastaa

16. Matinkylän menetet­ty mah­dol­lisu­us tuli liiken­nesu­un­nit­telun vuok­si. Sinän­sä toimi­vaan Iso-Ome­naan kier­rätetään auto­ja lähikatu­jen kaut­ta, mikä aiheut­taa lähialueelle merkit­tävää viihty­isyy­den laskua. Ome­naan olisi pitänyt tehdä heti aluk­si hyvät suo­rat maanalaiset yhtey­det moot­tori­tieltä. Alue­han oli käytän­nössä rak­en­tam­a­ton sil­loin, kun Ome­nan alue kaavoitet­ti­in, eli liiken­nejär­jeste­lyt olisi ollut mah­dol­lista toteut­taa fik­sum­minkin. Näin lähika­tu­i­hinkin olisi voitu toteut­taa enem­mänkin liiketilo­ja, kun maan­pääl­liset kadut olisi voitu toteut­taa 1–2 kaistaisi­na, eli tilaa olisi ollut myös kivi­jalka­kaup­po­jen viereen sijoit­tuvaan maan­pääl­liseen pysäköin­ti­in parem­min. Nyt paras mah­dol­lisu­us on pysäköidä Ome­nan “ilmaiseen” parkki­in ja kävel­lä sieltä lähikaup­poi­hin — kovin moni ei tuo­ta jak­sa tehdä, eikä pelk­istä lähialueen käveli­jöistä meinaa löy­tyä riit­tävästi asi­akkai­ta nyky­isillekään kivijalkakaupoille.
    Mut­ta sinän­sä Matinkylän-Olar­in keskus­tas­ta tulee ihan kelvolli­nen, kun­han uima­hal­li vielä valmis­tuu. Vielä jos kaupun­ki tek­isi Ome­nan omis­ta­jan (City­con) kanssa sopimuk­sen (sit­ten korona-ajan jäl­keen) Ome­nan yleis­ten tilo­jen 24 h auki­olosta, niin sitä voisi sit­ten pitää tämän Olari-Matinkylä-pikkukaupun­gin kun­nol­lise­na keskuk­se­na. Jos yöaikaisia notkujia/asioijia olisi tarpeek­si, voisi osa liikkeistäkin olla myöhem­minkin auki, mikä tarkoit­taisi parem­paa tehokku­ut­ta ja ylipäätän­sä sitä “keskus­taa”, vieläpä ympärivuo­tisel­la miel­lyt­täväl­lä ilmas­tol­la ja esimerkik­si Helsin­gin keskus­taa tur­val­lisem­mal­la ympäristöllä.

    Vastaa

17. Helsin­gin kaavoitus yrit­tää ohja­ta asioi­ta, joi­ta ei voi ohja­ta. Sen sijaan ei luo­da edel­ly­tyk­siä, mikä on kaavoituk­sen tehtävä. Kau­pan kannal­ta keskeistä on paikoi­tus ja raideli­ikenne. Vihreät hait­taa­vat liiken­nesu­un­nit­telua ja spåra rahat käytetään maaseudulle. Helsin­gin tule­vaisu­us ei vaiku­ta hyvältä.

    Vastaa