Lisääkö kiinteistövero asumiskustannuksia?

Toi­nen asu­mis­ta sivun­nut kysy­mys val­tuus­ton kokouk­ses­sa oli, nos­taa­ko kiin­teis­tö­ve­ro asu­mi­sen hintaa.

Talous­tie­teen oppi­kir­jois­sa tämä menee niin, että kun kiin­teis­tö­ve­ro nousee, asun­to­jen hin­nat las­ke­vat. Sil­le, joka on osta­mas­sa asun­toa, täl­lä ei ole mer­ki­tys­tä, kos­ka vaik­ka hän jou­tuu mak­sa­maan vuo­sit­tain kiin­teis­tö­ve­roa yhtiö­vas­tik­kees­sa enem­män, hän saa asun­non vas­taa­vas­ti halvemmalla.

Sil­le, joka omis­taa asun­non sil­lä het­kel­lä, kun kiin­teis­tö­ve­ro nousee, se tie­tys­ti on huo­no jut­tu. Hänen vuo­tui­set asu­mis­me­non­sa nouse­vat ja hänen omis­ta­man­sa asun­non arvo las­kee. Sano­taan­kin, että kiin­teis­tö­ve­ron mak­sa­ja täs­tä ikui­suu­teen on se, joka omis­ti kiin­teis­tön, kun vero nousi.

Jos Hel­sin­gis­sä toteu­tet­tai­siin kiin­teis­tö­ve­ron muu­tos, jos­sa tont­tien arvon kor­jat­tai­siin todel­li­sik­si ja niis­tä perit­täi­siin vähän nykyis­tä kor­keam­paa kiin­teis­tö­ve­roa, lei­kat­tai­siin yhteis­kun­nal­le sitä huo­mat­ta­vaa arvon­nousua, jota asun­to­jen omis­ta­jat ovat koke­neet. Tämä oli­si pitä­nyt teh­dä 25 vuot­ta sit­ten, kun asun­to­jen arvon läh­ti­vät rake­tin­omai­seen nousuun – ne ovat kan­ta­kau­pun­gis­sa kol­min­ker­tais­tu­neet nimel­li­ses­ti ja kak­sin­ker­tais­tu­neet reaa­li­ses­ti. Nyt kiin­teis­tö­ve­roa jou­tu­vat mak­sa­maan nekin, jot­ka ovat osta­neet asun­non vas­ti­kään kor­keal­la hinnalla.

Kiin­teis­tö­ve­roa tuli­si nos­taa hitaas­ti ja ajoit­taa nos­tot ajan­koh­tiin, jol­lin asun­to­jen hin­nat nouse­vat muutenkin.

Hel­sin­ki saa kiin­teis­tö­ve­roa 280 M€. Jos sama raha pitäi­si kerä­tä kun­ta­ve­ros­ta, mak­sai­sim­me Hel­sin­gis­sä 18 pro­sen­tin sijas­ta kun­ta­ve­roa 20 %. Vas­taa­vas­ti, jos kak­sin­ker­tais­tai­sim­me kiin­teis­tö­ve­ron tuo­ton, voi­sim­me las­kea kun­ta­ve­ron 16 pro­sent­tiin olet­taen, että kaik­ki muu pysyy ennallaan.

Ikä­luok­kin välil­lä tämä menee niin, että kiin­teis­tö­ve­ron nousu hait­taa van­hem­pia ikä­luok­kia ja hyö­dyt­tää nuo­rem­pia. Tätä taus­taa vas­ten on ymmär­ret­tä­vää, että dema­rit sitä vas­tus­ta­vat, mut­ta mik­si kokoo­mus­kin? Pro mar­ket vai pro business?

Sosia­lis­mia?

Onko kiin­teis­tö­ve­ro sit­ten sosia­lis­mia, kuten twit­te­ris­sä moni on sano­nut? Jos näin on, Yhdys­val­lat on todel­la sosia­lis­ti­nen maa, kos­ka siel­lä kiin­teis­tö­ve­rot ovat siel­lä pal­jon Suo­mea korkeammat.

Län­si­mai­sen ajat­te­lun mukaan ihmi­sel­le kuu­luu se hyö­ty, jon­ka hän on itse tuot­ta­nut. Näin aja­tel­len asuin­ra­ken­nus­ta raken­nus­ta ei pitäi­si­kään verot­taa, kos­ka sen hyvyys on nii­den ansio­ta, jot­ka ovat sen raken­ta­neet ja myyn­nin jäl­keen nii­den omai­suut­ta, jot­ka ovat sen ostaneet.

Se, mitä on raken­nuk­sen ja ton­tin ulko­puo­lel­la, sen sijaan ei ole raken­nuk­sen omis­ta­jien ansio­ta. Asun­to Kata­ja­no­kal­la on huo­mat­ta­vas­ti arvok­kaam­pi kuin aivan saman­lai­nen asun­to oli­si Kor­sos­sa. Tämä ero joh­tuu sii­tä, mitä on sen raken­nuk­sen ulko­puo­lel­la. Sijain­tiin perus­tu­va arvo on yhteis­kun­nan toi­mien tulos­ta ja sitä on myös sen vii­me­ai­kai­nen arvonnousu.

Län­si­mais­sa ylei­ses­ti aja­tel­laan, ettei ansio­ton arvon­nousu kuu­lu sen satun­nai­sel­le saa­jal­le. Venä­jäl­lä taas aja­tel­laan vähän toi­sin. Suomessa?

Kiin­teis­tö­ve­ro on eko­no­mis­tien mie­les­tä hyvä vero

Ton­tin kiin­teis­tö­ve­roa eko­no­mis­tit lai­das­ta lai­taan pitä­vät hyvä­nä vero­na. Sil­lä ei ole mitään nega­tii­vi­sia kan­nus­tin­vai­ku­tuk­sia, kos­ka tont­tia ei voi siir­tää vero­pa­ra­tii­siin. Tulo­ve­ro sen sijaan häi­rit­see kau­pun­kien kukois­tus­ta. Kau­pun­geis­sa oste­taan ja myy­dään pal­ve­lu­ja, ja sil­le kor­kea vero­kii­la on myrk­kyä. Sik­si oli­si hyvä las­kea kun­ta­ve­roa ja nos­taa kiinteistöveroa.

Raken­nuk­seen koh­dis­tu­va kiin­teis­tö­ve­ro toi­mii toi­sin. Jos vero vas­taa raken­nuk­sen todel­lis­ta arvoa ja on siis sitä kor­keam­pi mitä parem­man talon on raken­ta­nut, se kan­nus­taa raken­ta­maan huo­non ja hal­van talon. Sik­si oli­si hyvä, että oli­si erik­seen kiin­teis­tö­ve­ro ton­til­le ja erik­seen raken­nuk­sel­le, jot­ta voi­si nos­taa tois­ta ja las­kea tois­ta. Asuin­ra­ken­nus­ten osal­ta näin onkin, mut­ta lii­ke­ra­ken­nus­ten kiin­teis­tö­ve­ro on sidot­tu tont­ti­maan kiinteistöveroon.

Mikä kos­kee kiin­teis­tö­ve­roa, kos­kee myös ton­tin vuo­kria. Vasem­mis­to­lii­ton Paa­vo Arhin­mä­ki oli val­tuus­tos­sa aivan oikeas­sa sii­nä, että kokoo­mus­lai­set puhu­vat ris­tiin, kun sano­vat, ettei vuo­krien nousu tee asu­mi­ses­ta kal­liim­paa, mut­ta kiin­teis­tö­ve­ron nousu tekee.

Luok­ka­tie­toi­set köy­hä­lis­tön etu­jou­kot arvok­kais­sa Käpy­län puu­ta­lois­sa valit­ta­vat, että vuo­krien nousu mer­kit­see alu­een lui­su­mis­ta rik­kai­den asui­na­lu­eek­si. Vasem­mis­to­liit­to tie­tys­ti tukee hei­tä. Ei se sitä mer­kit­se. Kun vuo­kra nousee, asun­to­jen myyn­ti­hin­nat las­ke­vat niin, että asun­toa Käpy­läs­tä voi tavoi­tel­la sel­lai­nen­kin, joka ei huip­pu­hin­taa pys­ty tis­kiin latomaan.

Jos ei usko, että vuo­kran koro­tus las­kee myyn­ti­hin­to­ja, kan­nat­taa tutus­tua tilan­tee­seen Leh­ti­saa­res­sa, jos­sa Van­taan seu­ra­kun­tayh­ty­mä härs­kin rauk­ka­mai­ses­ti nos­ti ton­tin­vuo­kria rei­lus­ti yli mark­ki­na­vuo­kran. Asun­to­jen myyn­ti­hin­nat enem­män kuin puolittuivat.

Vero­tu­lo­jen tasaus

Kun tont­ti­maa käy kas­va­vis­sa kau­pun­geis­sa arvok­kaam­mak­si ja tuot­taa kas­va­via kiin­teis­tö­ve­ro­tu­lo­ja kau­pun­geil­le, Suo­men Kes­kus­ta on iske­nyt hau­kan kat­seen­sa tähän­kin. Nii­tä­kin raho­ja pitäi­si jakaa hei­dän kannatusalueilleen.

Jotain logiik­kaa on sii­nä, että kun­nat, joi­den asuk­kail­la on kor­keat tulot, tilit­tä­vät osan vero­tu­lois­taan muu­al­le maa­han. Kor­keat kiin­teis­tö­ve­ro­tu­lot joh­tu­vat sii­tä, että asu­mi­nen on kal­lis­ta. Aika vai­kea on perus­tel­la sitä, että kor­keis­ta asu­mis­me­nois­ta pitäi­si mak­saa hyvi­tys­tä niil­le, joi­den asu­mi­nen on hal­paa. Päin­vas­tai­sen voi­si perus­tel­la helpommin.

Nyt kiin­teis­tö­ve­ro osal­lis­tuu vero­tu­lo­jen tasauk­seen 50 pro­sen­tin pai­noar­vol­la. Tätä ei voi perus­tel­la oikein miten­kään. Jos­tain syys­tä tasauk­sen ulko­puo­lel­le jätet­tiin vesi­voi­mas­ta perit­tä­vät kiin­teis­tö­ve­rot, kos­ka se on kuu­lem­ma aivan eri asia.

55 thoughts on “Lisääkö kiinteistövero asumiskustannuksia?”

  1. Hel­sin­gin tont­te­ja luo­vu­te­taan jat­kos­sa lähin­nä vuo­kra­tont­tei­na. Jos logiik­ka­si vuo­kran ja kiin­teis­tö­ve­ron osal­ta pitää paik­kan­sa, niin tont­ti­vuo­krat tuli­si nos­taa kat­toon jot­ta uusien asun­to­jen hin­ta saa­daan alas. 

    Saa kokeil­la mut­ta ei tule toi­mi­maan käy­tän­nös­sä. Asun­to­jen osta­jat ja asun­to­mark­ki­na ei toi­mi niin kuin eko­no­mis­tit teo­reet­ti­ses­ti olettavat. 

    Mik­si muu­ten Hel­sin­ki luo­vut­taa ton­tit kan­ta­kau­pun­gis­sa pahas­ti ali­hin­tai­si­na? Raken­nus­liik­keet rahas­ta­vat hal­vat ton­tit jät­ti­mäi­si­nä myyn­ti­kat­tei­na uudis­tuo­tan­nos­saan. Täs­tä tarkemmin:

    https://www.rakennuslehti.fi/2019/04/uusissa-asunnoissa-huimat-katteet-helsingissa-rakentajien-voitot-jopa-useita-tuhansia-euroja-neliolta/

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  2. Miten täl­lai­nen osin teo­reet­ti­nen aja­tus­kul­ku? Tämän kai pitäi­si kui­ten­kin olla mahdollista.

    Jos kiin­teis­tö­ve­roa nos­tet­tai­siin riit­tä­väs­ti, niin saa­tai­siin­ko sil­lä asun­to­jen arvot / osto­hin­nat lähel­le nollaa? 

    Sit­ten, kun asun­to­jen hin­nat oli­si­vat lähel­lä nol­laa, niin mihin kus­tan­nuk­siin mak­set­ta­van kiin­teis­tö­ve­ron kat­sot­tai­siin kuu­lu­van? (Nol­la­hin­tai­sen kiin­teis­tö­ve­ro oli­si nol­la, joten alin arvo jos­sa­kin nol­lan lähellä).

    Löy­tyy­kö tähän vastausta/mallia?

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

    1. Pip­sa:
      Jos kiin­teis­tö­ve­roa nos­tet­tai­siin riit­tä­väs­ti, niin saa­tai­siin­ko sil­lä asun­to­jen arvot / osto­hin­nat lähel­le nollaa? 

      Sit­ten, kun asun­to­jen hin­nat oli­si­vat lähel­lä nol­laa, niin mihin kus­tan­nuk­siin mak­set­ta­van kiin­teis­tö­ve­ron kat­sot­tai­siin kuu­lu­van? (Nol­la­hin­tai­sen kiin­teis­tö­ve­ro oli­si nol­la, joten alin arvo jos­sa­kin nol­lan lähellä). 

      Juu. Kiin­teis­tön “arvo” saa­daan nol­laan ääret­tö­mäl­lä vero­pro­sen­til­la. Sama tilan­ne mak­si­moi vero­ker­ty­män (vaik­ka arvo onkin sil­loin “nol­las­sa”). Osoi­tus­ta alla.

      Kiin­teis­tön todel­li­nen arvo on suo­raan ver­ran­nol­li­nen kiin­teis­tös­tä saa­ta­vaan hyö­tyyn esim. vuo­si­vuo­kraan. Ver­ran­nol­li­suus­ker­roin on käy­te­tyn kor­ko­kan­nan kään­teis­lu­ku eli
      T = U / D, jos­sa T on kiin­teis­tön todel­li­nen (vero­ton arvo), U on kiin­teis­tös­tä saa­ta­va vuo­tui­nen hyö­ty (esim. vuo­si­vuo­kra) ja D on käy­tet­ty korkokanta.
      Kiin­teis­tön mark­ki­na-arvo on sen todel­li­nen arvo vähen­net­ty­nä kiin­teis­tö­ve­ro­jen nyky­ar­vol­la. Eli
      M = T — (M x V)/D, jos­sa M on kiin­teis­tön mark­ki­na-arvo, V on kiin­teis­tö­ve­ro­pro­sent­ti, M x V on vuo­tui­nen kiinteistöverokertymä.
      Yllä­ole­vas­ta voi­daan rat­kais­ta kiin­teis­tön markkina-arvoksi
      M = ((T x D)/(D + V))

      Esi­mer­kik­si kiin­teis­tö­ve­ro% = 0.2%, kor­ko­kan­ta 3% ja kiin­teis­tön mark­ki­na-arvo on 500.000€ niin sen todel­li­nen arvo (kiin­teis­tö­ve­rot­to­mas­sa maa­il­mas­sa) oli­si T = M(D+V)/D = 533.000€, kiin­teis­tö­ve­ro­ker­ty­mä oli­si V x M = 0.2%/a x 500.000€ = 1000€/a

      Muu­ta­ma erityistapaus:
      — kiin­teis­tö­ve­ro puo­lit­taa kiin­teis­tön arvon sil­loin kun kiin­teis­tö­ve­ro on kor­ko­kan­nan suu­rui­nen eli n.3%. Täl­löin voi­daan aja­tel­la että omis­ta­ja ja verot­ta­ja jaka­vat kiin­teis­tös­tä koi­tu­van hyö­ty­vir­ran puoliksi.
      — Kiin­teis­tö­ve­ro 100% ei vie kiin­teis­tön mark­ki­na-arvoa nol­laan vaik­ka­kin mur­to-osaan alku­pe­räi­ses­tä. 100% ei muo­dos­ta mitään eri­tyis­tä ylä­ra­jaa kiinteistöverolle.
      Kun kiin­teis­tö­ve­ro V edel­leen lähe­nee ääre­tön­tä, lähe­nee kiin­teis­tön mark­ki­na-arvo M = ((T x D)/(D + V))
      nol­laa ja kiin­teis­tö­ve­ro­ker­ty­mä arvoa T x V (vas­taa tilan­net­ta, jos­sa kiin­teis­tös­tä aiheu­tu­va “hyö­ty­vir­ta” menee koko­nai­suu­des­saan verottajalle.

        (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

      1. Ros­mo: Kun kiin­teis­tö­ve­ro V edel­leen lähe­nee ääre­tön­tä, lähe­nee kiin­teis­tön mark­ki­na-arvo M = ((T x D)/(D + V)) nol­laa ja kiin­teis­tö­ve­ro­ker­ty­mä arvoa T x V (vas­taa tilan­net­ta, jos­sa kiin­teis­tös­tä aiheu­tu­va ”hyö­ty­vir­ta” menee koko­nai­suu­des­saan verottajalle.

        Kii­tos seik­ka­pe­räi­ses­tä selvityksestä.

        Lisä­ute­lu. Jos ole­te­taan, että “ostan” täl­lai­sen nol­la-arvoi­sen kiin­teis­tön, jon­ka kiin­teis­tö­ve­ro lähe­nee ääre­tön­tä, niin mitä kulua tuo verot­ta­jal­le koko­nai­suu­des­saan mene­vä hyö­ty­vir­ta on? Minä­hän en siis mak­sa­nut kiin­tei­tös­tä mitään, vaan jalo­na ihmi­se­nä otin sen vas­taan ilmai­sek­si ja käyn vain asu­maan siinä.

        Itse kat­soi­sin tuon “hyö­ty­vir­ran” / kulun asu­mis­ku­luk­si, mut­ta ilmei­ses­ti se ei sitä ole? Mitä se on?

          (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

      2. Pip­saMinä­hän en siis mak­sa­nut kiin­tei­tös­tä mitään, vaan jalo­na ihmi­se­nä otin sen vas­taan ilmai­sek­si ja käyn vain asu­maan siinä.

        Itse kat­soi­sin tuon ”hyö­ty­vir­ran” / kulun asu­mis­ku­luk­si, mut­ta ilmei­ses­ti se ei sitä ole? Mitä se on? 

        Kom­men­toin­nin jo samaa toi­ses­sa vies­tis­sä. Käsit­tääk­se­ni kaik­ki tul­kit­sim­me kiin­teis­tö­ve­ron omis­tusa­su­jan asu­mis­ku­luk­si. Tuol­lai­sen nol­lan arvoi­sen kiin­teis­tön vas­taa­not­ta­ja on yhtä jalo kuin hän joka mak­saa kiin­teis­tös­tä täy­den hin­nan mut­tei kiinteistöveroa.

          (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

      3. – Kiin­teis­tö­ve­ro 100% ei vie kiin­teis­tön mark­ki­na-arvoa nol­laan vaik­ka­kin mur­to-osaan alkuperäisestä.100% ei muo­dos­ta mitään eri­tyis­tä ylä­ra­jaa kiinteistöverolle.
        Kun kiin­teis­tö­ve­ro V edel­leen lähe­nee ääre­tön­tä, lähe­nee kiin­teis­tön mark­ki­na-arvoM = ((T x D)/(D + V))
        nol­laa ja kiin­teis­tö­ve­ro­ker­ty­mä arvoa T x V (vas­taa tilan­net­ta, jos­sa kiin­teis­tös­tä aiheu­tu­va ”hyö­ty­vir­ta” menee koko­nai­suu­des­saan verottajalle.

        Kii­tos selvennyksestä.

        Vie­lä kai­pai­sin tarkennusta.

        Ole­te­taan, että ostan tuol­lai­sen “nol­la-arvoi­sen” kiin­teis­tön (jon­ka “hyö­ty­vir­ta” menee koko­nai­suu­des­saan verot­ta­jal­le) ja käyn asu­maan sii­nä. Mak­san siis kiin­teis­tös­tä 0 EUR, mut­ta kiin­teis­tö­ve­ro on kova. Mitä kus­tan­nus­ta tuo kiin­teis­tö­ve­ro on? Itse kuvit­te­li­sin sen ole­van osa asumiskustannuksia.

          (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

      4. Pip­saMitä kus­tan­nus­ta tuo kiin­teis­tö­ve­ro on? Itse kuvit­te­li­sin sen ole­van osa asumiskustannuksia. 

        Kai tuo on mää­rit­te­ly­ky­sy­mys mitä asu­mis­kus­tan­nuk­seen las­ke­taan. Minä­kin mää­rit­te­li­sin sen asu­mis­kus­tan­nuk­sek­si ja niin Osmo­kin käsit­tääk­se­ni teki. Tilas­to­kes­kuk­sen ter­mi­pan­kis­ta mää­ri­tel­mä on pois­tu­nut kun asu­mis­kus­tan­nusin­dek­sin las­ke­mi­nen on lopetettu?

          (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  3. Tie­ten­kin on hyvä verot­taa yhteis­kun­nan tuot­ta­ma arvon­nousu yhteis­kun­nan kas­saan. Mut­ta tämä eko­no­mis­tien (mm. Vih­riä­län keväi­nen työ­ryh­mä) käsi­tys kiin­teis­tö­ve­ros­ta “help­po­na tapa­na” lisä­tä val­tion tulo­ja on louk­kaa­va ja epä­to­si. (Talous­tie­tei­li­jät ovat ter­ve­tul­lei­ta kan­ta­maan vero­ja täs­tä mökis­tä. Mil­loin vaan.)

    Vero­tusar­von mää­räy­ty­mi­nen on toi­nen ongel­ma. Äärim­mäi­nen, autis­ti­sen ele­gant­ti rat­kai­su oli­si Glenn Wey­lin mark­ki­noi­ma huu­to­kaup­payh­teis­kun­ta: mikä tahan­sa omai­suus kuu­luu sil­le, joka mak­saa sii­tä suu­rim­man hin­nan ja sii­tä seu­raa­vat juok­se­vat verot. Mikä tapa teh­dä ympä­ris­tö­ar­vot ja kirk­ko­maan pyhyys näky­väk­si ja osak­si BKT:tä!

    Kiin­teis­tö­ve­ron (ja ylei­sem­min omai­suus­ve­ron) pahin ongel­ma on ehkä em. anta­go­nis­ti­nen luon­ne ja pii­lot­te­lun kan­nus­ta­mi­nen. Itse pidän tule­vai­suu­den par­haa­na vaih­toeh­to­na vir­tu­aa­li­va­luut­taan liit­ty­vää auto­maat­tis­ta arvon­li­sä­ve­roa. Vero­vä­hen­nyk­set kan­nus­tai­si­vat avoi­muut­ta, ja omai­suus ja omis­ta­mi­nen liit­tyi­si­vät kiin­teäs­ti valuu­tan kir­jan­pi­toon. Suu­rim­mat haas­teet ovat sii­nä, miten este­tään vaih­toeh­tois­ten mak­su­vä­li­nei­den ja kir­jan­pi­don käyttö.

    Sodas­sa kiin­teis­tö­ve­ro­tet­tu oli­si kuin säk­kien pai­noa las­ke­va aasi: mitä väliä kuka on isän­tä, kun­han kuor­ma ei kas­va. Vir­tu­aa­li-ALVia mak­sa­va taas puo­lus­tai­si yhteis­kun­ta­jär­jes­tyk­sen muka­na suo­raan omaa omaisuuttaan.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  4. kiin­teis­tö­ve­ron mak­sa­ja täs­tä ikui­suu­teen on se, joka omis­ti kiin­teis­tön, kun vero nousi.”

    Kui­ten­kin sil­lä tar­ken­nuk­sel­la, että nykyi­nen vero ei rat­kai­se vaan se mil­lais­ta tra­jec­to­ria sil­le enna­koim­me. Veik­kaan, että Hel­sin­gin arvon­mää­ri­tys­mal­leis­sa kiin­teis­tö­ve­ro on noin kak­sin­ker­tai­nen nykyi­seen ver­rat­tu­na, ollut sii­tä läh­tien kun kiin­teis­tö­ve­ro todet­tiin hyväk­si ja alhai­sek­si. Olen näh­nyt kiin­teis­tö­ve­ron myös met­sä­maan arvon­mää­ri­tys exce­lis­sä vaik­kei kiin­teis­tö­ve­roa met­sä­maas­ta edes peritä.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  5. Soi­nin­vaa­ra kir­joit­ti (näh­däk­se­ni virheellisesti):

    Jotain logiik­kaa on sii­nä, että kun­nat, joi­den asuk­kail­la on kor­keat tulot, tilit­tä­vät osan vero­tu­lois­taan muu­al­le maa­han. Kor­keat kiin­teis­tö­ve­ro­tu­lot joh­tu­vat sii­tä, että asu­mi­nen on kal­lis­ta. Aika vai­kea on perus­tel­la sitä, että kor­keis­ta asu­mis­me­nois­ta pitäi­si mak­saa hyvi­tys­tä niil­le, joi­den asu­mi­nen on hal­paa. Päin vas­tai­sen voi­si perus­tel­la helpommin.

    Nyt kiin­teis­tö­ve­ro osal­lis­tuu vero­tu­lo­jen tasauk­seen 50 pro­sen­tin pai­noar­vol­la. Tätä ei voi perus­te­la oikein miten­kään. Jos­tain syys­tä tasauk­sen ulko­puo­lel­le jätet­tiin vesi­voi­mas­ta perit­tä­vät kiin­teis­tö­ve­rot, kos­ka se on kuu­lem­ma aivan eri asia..”

    En yleen­sä sano näin suo­raan, mut­ta kir­joi­tus on tuol­ta osin vaih­toeh­tois­ten fak­to­jen tar­joa­mi­sel­ta vai­kut­ta­vaa. Asia on nime­no­maan niin päin, että vain ydin­voi­ma on nyky­ään kiin­teis­tö­ve­ro­tu­lois­ta vero­tu­lo­jen tasauk­sen pii­ris­sä. Site­raan Val­tion­va­rain­mi­nis­te­riön asian­tun­ti­joi­den kir­joi­tus­ta samas­ta aihees­ta, jos­sa käsi­tys vero­tu­lo­jen voi­mas­sa ole­vas­ta tasaus­jär­jes­tel­mäs­tä kiin­teis­tö­ve­ron osal­ta on suo­ras­taan päin­vas­tai­nen kuin Soi­nin­vaa­ran kirjoituksessa:

    Tasauk­ses­sa huo­mioon otet­ta­viin vero­tu­loi­hin las­ke­taan kun­nal­lis­ve­ro, kun­tien osuus yhtei­sö­ve­ron tuo­tos­ta ja kiin­teis­tö­ve­ro ydin­voi­ma­lai­tos­ten osal­ta. Kiin­teis­tö­ve­ron ase­ma tasauk­ses­sa on muut­tu­nut vuo­sien mit­taan. Alun perin se sisäl­tyi koko­nai­suu­des­saan tasaus­las­kel­maan, vuon­na 2012 se pois­tet­tiin sii­tä. Vuo­des­ta 2015 läh­tien vain voi­ma­lai­tos­ten kiin­teis­tö­ve­ro huo­mioi­daan tasauksessa.”

    https://valtioneuvosto.fi/-/10623/verotuloihin-perustuva-valtionosuuden-tasaus-mita-tasataan-ja-miten-

    Eli siis vain voi­ma­lai­tos­ten kiin­teis­tö­ve­ro huo­mioi­daan tasauk­ses­sa. Se on tot­ta, että voi­ma­lois­ta kaik­ki eivät ole tasauk­sen pii­ris­sä. Mut­ta toi­sin kuin Soi­nin­vaa­ran tuo­re kir­joi­tus väit­ti, asuin­ra­ken­nus­ten kiin­teis­tö­ve­ro ei ole nykyi­sin vero­tu­lo­jen tasauk­sen piirissä.

    Itse asias­sa blo­gis­sa­si on vuo­sia sit­ten jul­kais­tu jopa blo­gaus sii­tä, kuin­ka kiin­teis­tö­ve­ro pois­tui vero­tu­lo­jen tasauksesta:
    https://www.soininvaara.fi/2011/06/22/kiinteistovero-pois-verotulojen-tasauksesta/

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

      1. Osmo Soi­nin­vaa­ra:

        Näis­sä tulo­luo­kis­sa asu­taan usein vuo­kral­la ja vuo­kra­nan­ta­ja siir­tää kulun vuokraan.

        Lii­an Van­haa eivät talous­teo­riat häi­rit­se. Jos vuo­kra­nan­ta­ja voi siir­tää kiin­teis­tö­ve­ron vuo­kraan, mik­si hän ei nos­tai­si vuo­kraa kiinm­teis­tö­ve­ron koro­tus­ta odot­ta­mat­ta? Hyvän­te­ki­jöi­tä­kö nuo ovat?

        Sitä en tien­nyt, enkä ole sel­lai­ses­ta mitään kuullut.

          (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  6. Kiin­teis­tö­ve­ro koet­te­lee eri­tyi­ses­ti pienituloisia.

    Jo nyt asu­mis­me­not ovat liki 40 % alim­mas­sa tulo­kvin­tii­lis­dä ja toi­sek­si alim­mas­sa­kin vain vähän alempi.

    Näis­sä tulo­luo­kis­sa asu­taan usein vuo­kral­la ja vuo­kra­nan­ta­ja siir­tää kulun vuokraan.

    Pie­ni­tu­loi­sen ainoa vaih­toeh­to on muut­taa kau­as mut­ta kun jul­ki­sen lii­ken­teen kulu on tol­ku­ton pie­ni­tu­loi­sel­le niin ainoa vaih­toeh­to on siir­tyä pie­nem­pään asuntoon.

    Eli asu­mis­väl­jyys pienenee.Sillä taas on mui­ta seu­rauk­sia eli syn­ty­vyys laskee

    Kaik­kein kur­jim­mas­sa ase­mas­sa ovat toi­meen­tu­lo­tuel­la elä­vät sil­lä heil­lä asu­mis­ku­lut ovat jo 60–70% menoista.
    Toki veron­mak­sa­ja mak­saa sen samoin­kuin asumistuenkin.

    Hel­sim­ginn­kan­nal­ta tämä on iloi­nen tapah­tu­ma : Maa­kun­ta mak­saa Hel­sin­gin verotulot

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

    1. Näis­sä tulo­luo­kis­sa asu­taan usein vuo­kral­la ja vuo­kra­nan­ta­ja siir­tää kulun vuokraan.

      Lii­an Van­haa eivät talous­teo­riat häi­rit­se. Jos vuo­kra­nan­ta­ja voi siir­tää kiin­teis­tö­ve­ron vuo­kraan, mik­si hän ei nos­tai­si vuo­kraa kiinm­teis­tö­ve­ron koro­tus­ta odot­ta­mat­ta? Hyvän­te­ki­jöi­tä­kö nuo ovat?

        (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

      1. Osmo Soi­nin­vaa­ra: Jos vuo­kra­nan­ta­ja voi siir­tää kiin­teis­tö­ve­ron vuo­kraan, mik­si hän ei nos­tai­si vuo­kraa kiinm­teis­tö­ve­ron koro­tus­ta odot­ta­mat­ta? Hyvän­te­ki­jöi­tä­kö nuo ovat?

        Olen näh­nyt usei­ta vuo­kra­so­pi­muk­sia, jois­sa kiin­teis­tö­ve­ron muu­tok­set on kyt­ket­ty suo­raan vuo­kra­so­pi­muk­seen. Niis­sä sopi­muk­sis­sa kiin­teis­tö­ve­ron nos­tot mene­vät joko suo­raan tai seu­raa­van vuo­den vuo­kran­ko­ro­tuk­sen jäl­keen eli pie­nel­lä vii­veel­lä vuo­kra­lai­sen maksettaviksi.

        Moni pie­ni vuo­kra­nan­ta­ja ei peri mak­si­mi­vuo­kraa, jon­ka voi­si periä, vaan tyy­tyy pie­nem­pään vuo­kra­tuot­toon. Mut­ta jos kulut nouse­vat, ja halu­aa tie­tyn euro­mää­räi­sen tuo­ton, niin vuo­kria­kin jou­tuu korot­ta­maan, jota sii­hen pää­see. On toki syy­tä huo­mioi­da sekin, että vuo­kra­so­pi­muk­sis­ta useam­pi pro­sent­ti on läheis­vuo­kra­so­pi­muk­sia, jois­sa vuo­kra ei perus­tu mark­ki­na­hin­taan, vaan johon­kin muu­hun. Asu­mis­tu­ki­muu­tok­set ovat vii­me vuo­si­na mah­dol­li­ses­ti vie­lä lisän­neet nii­tä sopi­muk­sia, kun nyky­ään van­hem­pien ja las­ten sekä iso­van­hem­pien ja las­ten­las­ten väli­set vuo­kra­so­pi­muk­set ovat asu­mis­tuen kan­nal­ta samas­sa ase­mas­sa kuin muut­kin vuo­kra­so­pi­muk­set. Aiem­min­han omal­le lap­sel­leen vuo­kra­tes­sa asu­mis­tu­kea eivät käy­tän­nös­sä opis­ke­li­jat voi­neet saa­da, mut­ta nyky­ään saa­vat. Toi­meen­tu­lo­tu­kea saa nyky­ään samas­sa asun­nos­sa van­hem­pien kans­sa asues­saan­kin vuo­kriin, jos van­hem­mat teke­vät lap­sen­sa huo­nees­ta ali­vuo­kra­so­pi­muk­sen lap­sen­sa kans­sa, ja alka­vat periä sii­tä vuo­kraa. Suo­mes­sa vuo­kra­so­pi­muk­sis­ta ei ole rekis­te­riä, ja val­tio­kin tun­tee lähin­nä Kelan asiak­kai­den vuo­kra­so­pi­mus­ten hin­ta­ta­sot, kos­ka pää­oma­tu­lo­ve­ro­tuk­sen puo­lel­la ei ole tie­to­kan­taa vuokrasopimuksista.

          (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

      2. Jos jokai­sen asunnon/kiinteistön kus­tan­nuk­set nouse­vat 100 EUR, niin mik­si joku jät­täi­si tuon koro­tuk­sen huo­mioi­mat­ta vuo­kras­sa? Tätä en ymmär­rä. Mis­sä on kil­pai­lu­ti­lan­ne, joka vuo­kra­nan­ta­jan tuli­si huo­mioi­da? Ihan sama jos jät­teen käsit­te­ly­mak­sut nouse­vat. Kyl­lä ne vuo­kriin menevät.

          (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

      3. Niko:
        Jos jokai­sen asunnon/kiinteistön kus­tan­nuk­set nouse­vat 100 EUR, niin mik­si joku jät­täi­si tuon koro­tuk­sen huo­mioi­mat­ta vuo­kras­sa? Tätä en ymmär­rä. Mis­sä on kil­pai­lu­ti­lan­ne, joka vuo­kra­nan­ta­jan tuli­si huo­mioi­da? Ihan sama jos jät­teen käsit­te­ly­mak­sut nouse­vat. Kyl­lä ne vuo­kriin menevät.

        Juu­ri niin. Osmon käyt­tä­män talous­teo­rian mukaan
        — kiinteistöveron
        — jätemaksujen
        — kaukolämmön
        — sähkön
        — hissihuollon
        — huoltoyhtiön
        — veden
        — isännöinnin
        — ym kustannusten

        nos­ta­mi­nen las­kee asun­to­jen hin­to­ja. Eivät­kä ne siir­ry vuo­kra­lai­sen maksettavaksi.

        Niin­pä täy­tyi­si olla niin, että noi­den kus­tan­nus­ten alen­ta­mi­nen taas nos­tai­si asun­to­jen hin­to­ja. Ei. 

        Tuol­lai­nen teo­ria on käy­tän­nöl­le täy­sin vie­ras eikä asun­to­po­li­tiik­kaa tule teh­dä sen teo­rian perusteella.

        Ainoa kus­tan­nus­tek­jiä jon­ka voi sel­keäs­ti vai­kut­ta­van asun­to­jen hin­toi­hin on kor­ko­ta­so ja vie­lä tar­kem­min reaa­li­nen kor­ko­ta­so. Nyt nol­la­ko­rot ovat nos­ta­neet asun­to­jen hin­nat monin pai­koin kuplak­si joka vain odot­taa puhkeamistaan.

        On mie­len­kiin­tois­ta näh­dä nyt kun raken­ta­mi­nen on hil­jen­ty­mäs­sä onko sil­lä vai­ku­tus­ta uudis­tuo­tan­non hin­toi­hin. Raken­ta­mis­re­surs­sien hin­to­jen­han pitäi­si ale­ne­van kysyn­nän myö­tä tul­la alas­päin. Toden­nä­köi­ses­ti raken­nus­liik­keet ensin jar­rut­ta­vat mie­luum­min aloi­tuk­sia kuin läh­te­vät alen­ta­maan hin­to­ja ja vas­ta pitem­piai­ka­sen hil­jen­ty­mi­sen yhtey­des­sä alen­ta­vat hin­to­jaan. Vii­me vuo­si­na­han pk-seu­dun uudis­tuo­tan­non hin­nois­sa on ollut todel­la suu­ret katteet.

        https://www.rakennuslehti.fi/2019/04/uusissa-asunnoissa-huimat-katteet-helsingissa-rakentajien-voitot-jopa-useita-tuhansia-euroja-neliolta/

          (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

      4. vk: Juu­ri niin. Osmon käyt­tä­män talous­teo­rian mukaan
        – kiinteistöveron
        – jätemaksujen
        – kaukolämmön
        – sähkön
        – hissihuollon
        – huoltoyhtiön
        – veden
        – isännöinnin
        – ym kustannusten

        nos­ta­mi­nen las­kee asun­to­jen hin­to­ja. Eivät­kä ne siir­ry vuo­kra­lai­sen maksettavaksi

        Jos kau­ko­läm­mön, jäte­huol­lon jne. hin­to­ja nos­tet­tai­siin Kata­ja­no­kal­la vaik­ka­pa 600 €/kk ja vuo­kra­nan­ta­ja lisäi­si ne asun­non vuo­kraan, veik­kaan että aika moni alkai­si etsiä asun­toa esim. Mau­nu­las­ta, jota nuo koro­tuk­set eivät kos­ki­si. Eihän Osmo esit­tä­nyt, että kiin­teis­tö­ve­roa nos­tet­tai­siin kaik­kial­la yhtä pal­jon. Sehän voi­si jopa las­kea joil­lain alueilla.

          (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

      5. TJA­boa: Jos kau­ko­läm­mön, jäte­huol­lon jne. hin­to­ja nos­tet­tai­siin Kata­ja­no­kal­la vaik­ka­pa 600 €/kk ja vuo­kra­nan­ta­ja lisäi­si ne asun­non vuo­kraan, veik­kaan että aika moni alkai­si etsiä asun­toa esim. Mau­nu­las­ta, jota nuo koro­tuk­set eivät kos­ki­si. Eihän Osmo esit­tä­nyt, että kiin­teis­tö­ve­roa nos­tet­tai­siin kaik­kial­la yhtä pal­jon. Sehän voi­si jopa las­kea joil­lain alueilla.

        Kiin­teis­tö­ve­ro­pro­sent­ti on kun­ta­koh­tai­nen, ei vaih­te­le kaupunginosittain. 

        Raken­nuk­sen ja maa­poh­jan vero­tusar­vot sen sijaan vaih­te­le­vat käy­pien arvo­jen mukai­ses­ti ja ne ovat­kin eri­tyi­ses­ti Hel­sin­gin kan­ta­kau­pun­gis­sa pahas­ti jää­neet jäl­keen asun­to­jen arvon­nousun myö­tä. Mitä pikim­mi­ten vero­hal­lin­non on teh­tä­vä rei­lut kuop­pa­ko­ro­tuk­set kan­ta­kau­pun­gin vero­tusar­voi­hin lähem­mäs käy­piä arvo­ja. Sit­ten voi­tai­siin näh­dä las­ke­vat hinnat.

        Osmo voi­si nyt ehdot­taa kan­ta­kau­pun­gin kiin­teis­tö­jen vero­tusar­vo­jen rei­lua koro­tus­ta vaik­ka kol­min- tai nelin­ker­tai­sik­si. Tie­dä vaik­ka saa­tai­siin koh­tuu­hin­tais­ta asumista…

          (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

      6. Tuol­lai­nen teo­ria on käy­tän­nöl­le täy­sin vieras”

        Tie­tyn hyö­dyk­keen (kuten asun­non) osta­ja muo­dos­taa näke­myk­sen­sä hyö­dyk­keen arvos­ta aivan omis­ta läh­tö­koh­dis­taan, esi­mer­kik­si kuin­ka pal­jon on valis allo­koi­maan käy­tet­tä­vis­sä ole­vis­ta tulois­taan asu­mi­seen. Myy­jän kus­tan­nuk­set eivät tähän “arvo­nä­ke­myk­seen” vai­ku­ta. Myy­jä voi toki hin­noi­tel­la hyö­dyk­keen miten huvit­taa, esi­mer­kik­si kus­tan­nus­ten perus­teel­la, mut­ta jos hin­noit­te­lee vää­rin, ei syn­ny kaup­paa. Asun­non yllä­pi­to­kus­tan­nus­ten nousua ei siis nor­maa­lis­sa kil­pai­lu­ti­lan­tees­sa pys­ty siir­tä­mään hin­taan, vaan kus­tan­nus­ten nousu jää myy­jän tap­piok­si, aivan kuten tulos­sa ole­va put­ki­remp­pa alen­taa myyntihintaa.

          (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

      7. Niko:
        Jos jokai­sen asunnon/kiinteistön kus­tan­nuk­set nouse­vat 100 EUR, niin mik­si joku jät­täi­si tuon koro­tuk­sen huo­mioi­mat­ta vuo­kras­sa? Tätä en ymmär­rä. Mis­sä on kil­pai­lu­ti­lan­ne, joka vuo­kra­nan­ta­jan tuli­si huo­mioi­da? Ihan sama jos jät­teen käsit­te­ly­mak­sut nouse­vat. Kyl­lä ne vuo­kriin menevät. 

        Vii­tan­net sii­hen, että jos kus­tan­nuk­set nouse­vat kol­lek­tii­vi­ses­ti kai­kil­la vuo­kra­nan­ta­jil­la, niin sel­lai­nen koro­tus on hel­pom­pi vie­dä vuo­kriin kuin se, jos joku yksit­täi­nen vuo­kran­ta­ja koit­tai­si yksi­puo­li­ses­ti teh­dä vas­taa­van koro­tuk­sen vuo­kriin yllät­täen. Jos kaik­ki tai edes enem­mis­tö vie koro­tuk­sen vuo­kriin, tulee taval­laan taso­ko­ro­tus koko kau­pun­gin ylei­seen vuokratasoon.

        Mitä empii­ri­siin tut­ki­muk­siin tulee, niin niis­sä muis­te­len kiin­teis­tö­ve­ron vai­kut­ta­neen vuo­kriin. Esim. Tsood­le ja Tur­ner (2008). Pro­per­ty Taxes and Resi­den­tial Rents. Real Esta­te Eco­no­mics. 26:1, pp. 63–80 sai­vat tut­kies­saan kiin­teis­tö­ve­ron vai­ku­tus­ta vuo­kriin tulok­sek­si sen, että kiin­teis­tö­ve­ro kapi­ta­li­soi­tuu vuo­kriin tähän tapaan:

        Using mul­tiple esti­ma­tion stra­te­gies, inclu­ding a two-stage hedo­nic approach and a one-stage model with clus­ter cor­rec­tion, both inclu­ding compre­hen­si­ve unit-level, neighborhood-level and city-level cont­rols, we find that a one stan­dard devia­tion inc­rea­se in the pro­per­ty tax rate rai­ses resi­den­tial rents by between $402 and $450 annually.”

          (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

      8. Osmo Soi­nin­vaa­raJos vuo­kra­nan­ta­ja voi siir­tää kiin­teis­tö­ve­ron vuo­kraan, mik­si hän ei nos­tai­si vuo­kraa kiinm­teis­tö­ve­ron koro­tus­ta odot­ta­mat­ta? Hyvän­te­ki­jöi­tä­kö nuo ovat? 

        Hyvän­te­ke­väi­syy­des­tä ei lie­ne kyse. Kaup­pi­aat­kin siir­tä­vät ALVin koro­tuk­sen hin­toi­hin vas­ta sil­loin kun ALV nousee. Täl­läis­tä ei esiin­ny jos myy­jät ovat toi­sis­taan täy­sin riip­pu­mat­to­mia toi­mi­joi­ta. Jos myy­jät riip­pu­vat toi­sis­taan, esim. muo­dos­ta­vat kar­tel­lin niin sil­loin tuo talous­tie­teen perus­mal­li ei toi­mi oikein (kuten ALVn tapauk­ses­sa sel­väs­ti­kin on).

          (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

      9. Vuo­kran­ko­ro­tuk­sia sään­nel­lään , osin sopi­museh­doil­la osin noil­la pal­jon mai­nos­te­tuil­la talousteorioilla.

        Lii­an suu­ret koro­tuk­set joh­ta­vat vuo­kra­lai­sen läh­töön , vuo­kra­lai­nen kokee lii­an suu­ren koro­tuk­sen vää­ryy­te­nä ja lähtee. 

        Ja jos vuo­kraa koro­te­taan yli mark­ki­na­hin­to­jen niin kil­pai­li­jat vie­vät asiakkaan
        https://www.realiaasuntovuokraus.fi/ajankohtaista/vuokrankorotus-saako-vuokraa-korottaa-ja-milla-ehdoilla

          (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  7. Kepu­lan­dias­sa on vähän vai­ke­aa kerä­tä kiin­teis­tö­ve­ro­ja kun­tien kas­saan, kos­ka kiin­teis­tö­jen arvot ovat lähel­lä nol­laa ja asuk­kail­la ei ole tulo­ja, mil­lä nii­tä mak­saa. Van­hat asun­not ovat toki hal­po­ja, mut­ta uuden raken­ta­mi­nen tai van­han perus­kor­jaus mak­saa saman ver­ran kuin pää­kau­pun­ki­seu­dul­la tont­tia lukuunottamatta.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

    1. TimoT:

      Kepu­lan­dias­sa on vähän vai­ke­aa kerä­tä kiin­teis­tö­ve­ro­ja kun­tien kas­saan, kos­ka kiin­teis­tö­jen arvot ovat lähel­lä nol­laa ja asuk­kail­la ei ole tulo­ja, mil­lä nii­tä mak­saa. Van­hat asun­not ovat toki hal­po­ja, mut­ta uuden raken­ta­mi­nen tai van­han perus­kor­jaus mak­saa saman ver­ran kuin pää­kau­pun­ki­seu­dul­la tont­tia lukuunottamatta.

      Niil­lä alueil­la avain­sa­na oli­si met­sä­aluei­den pin­ta-ala­poh­jai­nen kiin­teis­tö­ve­ro­tus. Jos sel­lais­ta perit­täi­siin kun­tien kas­saan yksi­tyi­sil­tä met­sä­no­mis­ta­jil­ta, joi­den­kin har­vaa­na­sut­tu­jen kun­tien tulo­poh­ja muut­tui­si aika olen­nai­ses­ti. Nyt met­sien vero­tus menee pel­käs­tään val­tion kas­saan. Tosin val­tio sit­ten tukee jon­kin ver­ran met­sä­au­to­tei­den raken­ta­mis­ta­kin sekä pitää yllä har­vaan asut­tu­jen aluei­den tie­verk­koa­kin. Nykyi­sin met­säs­tä peri­tään kiin­teis­tö­ve­roa vain, jos sil­lä sijait­see raken­nuk­sia tai kaa­voi­tet­tua rakennusoikeutta.

        (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

      1. öö: Niil­lä alueil­la avain­sa­na oli­si met­sä­aluei­den pin­ta-ala­poh­jai­nen kiin­teis­tö­ve­ro­tus. Jos sel­lais­ta perit­täi­siin kun­tien kas­saan yksi­tyi­sil­tä metsänomistajilta, …

        Joo­pa, jos täl­lai­nen vero­tus alkaa, on joka­mie­he­noi­keu­det lak­kau­tet­ta­va. Lop­puu sit­ten toi­vot­ta­vas­ti myös tur­ha itku “On niin vai­kea tal­la­ta met­sä­no­mis­ta­jan tai­mik­koa kun sin­ne on jätet­ty hak­kuu­täh­teet ja kai­vet­tu jotain kuoppia”.

          (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

      2. Asian­tun­ti­ja minä­kin:

        Joo­pa, jos täl­lai­nen vero­tus alkaa, on joka­mie­he­noi­keu­det lak­kau­tet­ta­va. Lop­puu sit­ten toi­vot­ta­vas­ti myös tur­ha itku ”On niin vai­kea tal­la­ta met­sä­no­mis­ta­jan tai­mik­koa kun sin­ne on jätet­ty hak­kuu­täh­teet ja kai­vet­tu jotain kuoppia”.

        Met­sä­ve­ro­tus oli vuo­teen 2005 asti pin­ta-ala­poh­jais­ta. Se vain perit­tiin val­tiol­le met­sä­ve­ro­na met­sä­ve­ro­luo­kit­tain, eikä kun­nil­le kiin­teis­tö­ve­ro­na. Vuo­des­ta 2006 met­sä­ve­ro­tus on ollut vain myyn­ti­voit­to­ve­ro­tus­ta val­tiol­le. Joka­mie­he­noi­keu­det oli­vat voi­mas­sa sil­loin, kun val­tio peri pin­ta-ala­poh­jais­ta metsäveroa.

          (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

      3. öö: Niil­lä alueil­la avain­sa­na oli­si met­sä­aluei­den pin­ta-ala­poh­jai­nen kiin­teis­tö­ve­ro­tus. Jos sel­lais­ta perit­täi­siin kun­tien kas­saan yksi­tyi­sil­tä met­sä­no­mis­ta­jil­ta, joi­den­kin har­vaa­na­sut­tu­jen kun­tien tulo­poh­ja muut­tui­siai­ka olen­nai­ses­ti. Nyt met­sien vero­tus menee pel­käs­tään val­tion kas­saan. Tosin val­tio sit­ten tukee jon­kin ver­ran met­sä­au­to­tei­den raken­ta­mis­ta­kin sekä pitää yllä har­vaan asut­tu­jen aluei­den tie­verk­koa­kin. Nykyi­sin met­säs­tä peri­tään kiin­teis­tö­ve­roa vain, jos sil­lä sijait­see raken­nuk­sia tai kaa­voi­tet­tua rakennusoikeutta.

        Ei ehkä jat­ku­vas­ti kan­na­ta muu­tel­la vero­tus­ta met­sis­sä­kään. Ei sii­tä ole kau­aa, kun siir­ryt­tiin kiin­teis­tö­ve­ro­tuk­ses­ta tulo­ve­ro­tuk­seen. Se oli kyl­lä monel­la tapaa epä­on­nis­tu­nut “uudis­tus”. Kyl­lä nii­tä met­sä­ve­ro­tu­lo­ja­kin pää­tyy myös kepu­lan­di­aan, mut­ta val­tio­no­suuk­sien nimel­lä. Hir­ve­ää kateut­ta nekin herät­tä­vät ete­län kunnissa.

          (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

      4. TimoT: Ei ehkä jat­ku­vas­ti kan­na­ta muu­tel­la vero­tus­ta met­sis­sä­kään. Ei sii­tä ole kau­aa, kun siir­ryt­tiin kiin­teis­tö­ve­ro­tuk­ses­ta tulo­ve­ro­tuk­seen. Se oli kyl­lä monel­la tapaa epä­on­nis­tu­nut ”uudis­tus”.

        Nyt men­nään vähän sivu­rai­teil­le, mut­ta en mal­ta olla kom­men­toi­mat­ta. Met­sä­ve­ron ‘uudis­tus’ oli kyl­lä mer­kil­li­nen. Se pin­ta-alaan poh­jau­tu­va oli todel­la yksin­ker­tai­nen, nykyi­nen vuo­si­tu­loi­hin perus­tu­va alvei­neen eten­kin met­sä­no­mis­ta­jal­le pal­jon moni­mut­kai­sem­pi. Sii­nä uudis­tuk­ses­sa men­tiin rajus­ti byro­kraat­ti­sem­paan suun­taan. Mikä­hän se idea oli?
        (nimi­merk­ki ‘sivus­ta seurannut’)

          (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

      5. Parem­pi ehdo­tus oli­si mie­les­tä­ni se, että met­sän myyn­ti­lu­los­ta perit­tä­vä 30 tai 34% vero jäi­si sii­hen kun­taan mis­sä met­sä sijait­see. Kak­sin­ker­tais­ta vero­tus­ta (kiinteistövero+pääomatulon vero) halu­aa harva.Nyt met­sän­myyn­nis­tä pää­oma­tu­lo­ve­ro menee val­tion poh­jat­to­maan kas­saan. Sama peri­aa­te oli­si hyvä myös kai­vos­ten koh­dal­la. Tie­dok­si muu­ten, että yleen­sä met­sä­no­mis­ta­ja mak­saa myös tien­sä itse. Yleen­sä alem­man asteen tiet ovat yksi­tyis­tei­tä. Itse­kin mak­san tie­mak­su­ja kah­teen eri kuntaan.

          (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

      6. Myyn­ti­tu­lon vero­tuk­sen muut­ta­mi­nen kun­nal­lis­ve­rok­si oli­si kyl­lä aika iso muu­tos val­tion ja kun­tien suh­tees­sa. Mihin kun­ty­aan se mak­set­tai­siin pörs­sio­sak­keis­sa jos myy vaik­ka Kone Oy:n osak­kei­ta voitolla?

          (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

      7. Osmo Soi­nin­vaa­ra:

        Myyn­ti­tu­lon vero­tuk­sen muut­ta­mi­nen kun­nal­lis­ve­rok­si oli­si kyl­lä aika iso muu­tos val­tion ja kun­tien suh­tees­sa. Mihin kun­ty­aan se mak­set­tai­siin pörs­sio­sak­keis­sa jos myy vaik­ka Kone Oy:n osak­kei­ta voitolla?

        Olen samaa miel­tä. Nykyi­sin­hän myyn­ti­voit­to­ja vero­te­taan kun­nal­le vain, jos omai­suu­den omis­ta­ja­na on yri­tys. Eli jos vaik­ka Soli­dium teki­si myyn­ti­voit­toa Koneen osak­keil­la, myyn­ti­voi­tos­ta mak­se­taan nykyis­ten vero­tus­sään­tö­jen mukaan veroa val­tiol­le sekä Hel­sin­gin kau­pun­gil­le, johon Soli­dium on rekis­te­röi­ty — osa­na yhtei­sö­ve­ron jako-osuuk­sia. Jos yksi­tyis­hen­ki­lö tekee myyn­ti­voit­toa Koneen osak­keil­la, mikään kun­ta ei saa sii­tä suo­raan verotuottoa.

          (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

      8. sekä Hel­sin­gin kau­pun­gil­le, johon Soli­dium on rekisteröity

        Yri­tyk­sen koti­pai­kal­la ei ole mitään teke­mis­tä sen kans­sa, miten sen mak­sa­mat yhtei­sö­ve­rot jakau­tu­vat kun­tien välil­lä Rat­kai­se­vaa on, mis­sä yri­tyk­sen työ­pai­kat ovat.

          (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

      9. Osmo Soi­nin­vaa­ra:

        Yri­tyk­sen koti­pai­kal­la ei ole mitään teke­mis­tä sen kans­sa, miten sen mak­sa­mat yhtei­sö­ve­rot jakau­tu­vat kun­tien välil­lä Rat­kai­se­vaa on, mis­sä yri­tyk­sen työ­pai­kat ovat.

        On sil­lä mitään teke­mis­tä asian kans­sa. Iso­jen työn­te­ki­jä­mää­rien yri­tys­ten koh­dal­la asia menee niin kuin kuva­sit. Mut­ta pien­ten työn­te­ki­jä­mää­rien yri­tyk­sil­tä ei verot­ta­ja Suo­mes­sa edes tie­dus­te­le, mil­lä paik­ka­kun­nal­la yri­tyk­sen työ­pai­kat ovat. En tie­dä ketään pie­ny­rit­tä­jää, jol­ta oli­si vii­me vuo­si­na edes kysyt­ty yri­tyk­sen nykyi­siä toi­mi­paik­ka­tie­to­ja veroil­moi­tuk­sen teke­mi­sen yhtey­des­sä. Pel­käs­tään yri­tyk­sen koti­paik­ka kysy­tään, ja sekin anne­taan yri­tys­tä rekis­te­röi­täes­sä, eikä sitä yleen­sä päi­vi­te­tä, vaik­ka yri­tys muut­tai­si­kin, kos­ka PRH perii niin kovan mak­sun uuden koti­pai­kan rekis­te­röin­nis­tä ettei­vät pie­ny­ri­tyk­set halua sel­lais­ta mak­saa. Lisäk­si viran­omai­sil­le pitää olla annet­tu­na pos­tio­soi­te, johon viran­omais­pos­tin voi lähet­tää. Mut­ta ei sitä mis­sään rekis­te­ris­sä lue pien­ten työn­te­ki­jä­mää­rien yri­tys­ten osal­ta yleen­sä, että mis­sä yri­tyk­sen toi­mi­pai­kat ovat.

        Olen käy­nyt jos­kus läpi yhtei­sö­ve­ro­tie­to­ja kun­nit­tain, ja pie­ny­ri­tys­ten yhtei­sö­ve­rot näyt­tä­vät mene­vän pää­sään­töi­ses­ti yri­tyk­sen koti­paik­kaan — sil­loin­kin kun yri­tyk­sen viral­li­nen osoi­te on jos­sain muus­sa kun­nas­sa, ja yri­tyk­sel­lä ei ole edes toi­mi­paik­kaa enää van­has­sa koti­kun­nas­saan. Isoil­la yri­tyk­sil­lä verot allo­koi­daan työn­te­ki­jöi­den koti­pai­koit­tain, ja kysy­tään toi­mi­paik­ka­tie­to­ja, mut­ta sii­nä­kin saat­taa olla joku mini­mi, että mon­ta­ko työn­te­ki­jää pitää olla per paik­ka­kun­ta, että tulo­ja edes jae­taan. Esi­mer­kik­si moni pie­ni kun­ta, jos­sa on pie­ni Sale, ei näy­tä yhtei­sö­ve­ro­tu­lo­tie­to­kan­to­jen mukaan saa­van pai­kal­li­sen osuus­kau­pan yhtei­sö­ve­ro­jen osuut­ta lain­kaan, vaik­ka aivan sel­väs­ti niis­sä on Osuus­kau­pan kiin­teä toi­mi­paik­ka työpaikkoineen.

          (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

      10. Osmo Soi­nin­vaa­ra:
        Myyn­ti­tu­lon vero­tuk­sen muut­ta­mi­nen kun­nal­lis­ve­rok­si oli­si kyl­lä aika iso muu­tos val­tion ja kun­tien suh­tees­sa. Mihin kun­ty­aan se mak­set­tai­siin pörs­sio­sak­keis­sa jos myy vaik­ka Kone Oy:n osak­kei­ta voitolla?

        Sitä­hän se met­sän kiin­teis­tö­ve­rot­ta­mi­nen käy­tän­nös­sä oli­si. Kiin­teis­tö­ve­ron sai­si vähen­tää met­sän tulo­ve­ro­tuk­ses­sa, joten se vähen­täi­si tulo­ve­ro­ker­ty­mää. Sama jut­tu on asun­to­jen vuo­krauk­ses­sa, täl­lä tapaa kun­nat voi­vat siir­tää vero­tet­ta­vaa tuloa pois vuo­kra­nan­ta­jien pää­oma­tu­los­ta omiin tas­kui­hin­sa. Tie­tys­ti kak­sin­ker­tai­nen verot­ta­mi­nen samas­ta tulos­ta on myös muu­ten epäi­lyt­tä­vää. Omis­tusa­sun­non kiin­tei­sö­ve­ro on jon­kin­lai­nen asu­to­tu­lo­ve­ro, joka meil­tä puut­tuu nyky­ään tuloverotuksesta.
        Kone-jutus­sa on taa­sen kyse myyn­ti­voi­ton verot­ta­mi­ses­ta. Se on eri asia.

          (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

      11. Osmo Soi­nin­vaa­ra:
        Myyn­ti­tu­lon vero­tuk­sen muut­ta­mi­nen kun­nal­lis­ve­rok­si oli­si kyl­lä aika iso muu­tos val­tion ja kun­tien suh­tees­sa. Mihin kun­ty­aan se mak­set­tai­siin pörs­sio­sak­keis­sa jos myy vaik­ka Kone Oy:n osak­kei­ta voitolla?

        En tar­koit­ta­nut täs­sä pörs­sio­sak­kei­ta ollen­kaan, vaan ainoas­taan met­sän­myyn­ti­tu­lo­ja. Käsit­tääk­se­ni jopa täl­lai­nen esi­tys on teh­ty aikoi­naan Sam­po Ter­hon toi­mes­ta. Puun myyn­nis­tä mak­se­taan veroa 30 tai 34%.

          (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

      12. Count­ry­boy: Parem­pi ehdo­tus oli­si mie­les­tä­ni se, että met­sän myyn­ti­lu­los­ta perit­tä­vä 30 tai 34% vero jäi­si sii­hen kun­taan mis­sä met­sä sijait­see. Kak­sin­ker­tais­ta vero­tus­ta (kiinteistövero+pääomatulon vero) halu­aa harva.Nyt met­sän­myyn­nis­tä pää­oma­tu­lo­ve­ro menee val­tion poh­jat­to­maan kas­saan. Sama peri­aa­te oli­si hyvä myös kai­vos­ten koh­dal­la. Tie­dok­si muu­ten, että yleen­sä met­sä­no­mis­ta­ja mak­saa myös tien­sä itse. Yleen­sä alem­man asteen tiet ovat yksi­tyis­tei­tä. Itse­kin mak­san tie­mak­su­ja kah­teen eri kuntaan.

        Myyn­ti­voit­to­ve­ro­tuk­ses­sa saa nor­maa­lien vero­tus­sään­tö­jen mukaan teh­dä vähen­nyk­siä. Jos oli­si kiin­teis­tö­ve­ro­tus­ta met­säs­tä, sai­si toki ne verot var­maan­kin vähen­tää myyn­ti­voit­to­ve­ro­tuk­ses­sa, jot­tei tule kak­sin­ker­tais­ta vero­tus­ta sil­tä osin, tai sit­ten myyn­ti­voi­tois­ta osa sää­det­täi­siin vero­va­paak­si sil­lä perus­teel­la, että on kiin­teis­tö­ve­ro­kin. Vaik­ka­pa Koneen osak­keis­ta menee 85 pro­sen­tin osal­ta osin­gois­ta myyn­ti­voit­to­ve­roa vas­taa­va vero. Asi­aa on aina­kin aja­tuk­sel­li­ses­ti perus­tel­tu sil­lä, että jaos­sa on jo yhtei­sö­ve­ro­tet­tua rahaa, jol­loin kaik­kea osin­gois­ta ei vero­te­ta taval­laan uudel­leen. Saman asian sai­si aikaan, jos sää­täi­si vero­tet­ta­vak­si tulok­si 100 %, ja vero­pro­sen­tin alemmaksi.

          (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

      13. öö: Myyn­ti­voit­to­ve­ro­tuk­ses­sa saa nor­maa­lien vero­tus­sään­tö­jen mukaan teh­dä vähen­nyk­siä. Jos oli­si kiin­teis­tö­ve­ro­tus­ta met­säs­tä, sai­si toki ne verot var­maan­kin vähen­tää myyn­ti­voit­to­ve­ro­tuk­ses­sa, jot­tei tule kak­sin­ker­tais­ta vero­tus­ta sil­tä osin, tai sit­ten myyn­ti­voi­tois­ta osa sää­det­täi­siin vero­va­paak­si sil­lä perus­teel­la, että on kiinteistöverokin.Vaikkapa Koneen osak­keis­ta menee 85 pro­sen­tin osal­ta osin­gois­ta myyn­ti­voit­to­ve­roa vas­taa­va vero. Asi­aa on aina­kin aja­tuk­sel­li­ses­ti perus­tel­tu sil­lä, että jaos­sa on jo yhtei­sö­ve­ro­tet­tua rahaa, jol­loin kaik­kea osin­gois­ta ei vero­te­ta taval­laan uudel­leen. Saman asian sai­si aikaan, jos sää­täi­si vero­tet­ta­vak­si tulok­si 100 %, ja vero­pro­sen­tin alemmaksi.

        Met­sän kiin­teis­tö­ve­ro­han oli aika­naan, mut­ta sii­tä luo­vut­tiin vähi­tel­len ja siir­ryt­tiin myyn­ti­tu­lo­jen vero­tuk­seen. Pin­ta-ala­ve­ro oli sikä­li ongel­mal­li­nen, että kaik­ki met­sä­ku­viot piti luo­ki­tel­la nii­den tuoton/laadun mukaan.

        Se, että perit­täi­siin molem­pia vero­ja on Nal­le Wahl­roo­sin ehdo­tus, joka täh­tää vain mah­dol­li­sim­man suu­reen puun­myyn­tiin ja teol­li­suu­den puun hin­nan las­kuun. Tus­kin menee läpi täl­lai­nen kak­sin­ker­tai­nen vero­tus vähen­nyk­si­neen. Myös­kään luon­non­suo­je­lu­lii­tot eivät kan­na­ta tätä tie­tääk­se­ni. Joh­taa hak­kuu­ta­so­jen nousuun entisestään.

          (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  8. Kun tätä luen, niin ymmär­rän Osmoa nyt näin.

    Kiin­teis­tö­ve­ron koro­tus lisää asu­mis­me­no­ja ja pudot­taa asun­to­jen hintoja.

    Asun­to­jen hin­to­jen ale­ne­mi­nen kom­pen­soi asu­mis­me­no­jen nousun.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

    1. Asun­to­jen hin­to­jen ale­ne­mi­nen kom­pen­soi asu­mis­me­no­jen nousun.”

      Vain niil­le joil­la on varaa ostaa oma asun­to, siis teo­rias­sa. Soi­nin­vaa­ran sisäi­nen Kokoo­mus­lai­nen tulee taas esiin. Rea­li­teet­ti on kui­ten­kin se, että val­tao­sal­la ihmi­sis­tä ei ole varaa ostaa omaa asuntoa.

      Näi­tä siis pitää ran­kais­ta korot­ta­mal­la kiin­teis­tö­ve­roa. Käy­tän­nös­sä tie­ten­kään asun­to­jen hin­nat eivät las­ke ja kiin­teis­tö­ve­ron tuot­to vain nousee samaan tah­tiin kuin asun­to­jen hinnatkin.

      Soi­nin­vaa­ra­kin on kat­sel­lut Hel­sin­gin hin­ta­ke­hi­tys­tä 80-luvul­ta asti, siis koh­ta 40 vuot­ta, pitäi­si tie­tää paremmin.

        (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  9. Kiin­teis­tö­ve­ron reip­paa­seen ker­ta­ko­ro­tuk­seen liit­tyy sel­lai­nen epä­oi­keu­den­mu­kai­nen piir­re, että vaik­ka veron tar­koi­tus on verot­taa arvon­nousun suo­maa hyö­tyä, vält­ty­vät verol­ta juu­ri ne, jot­ka arvon­nousus­ta onnis­tu­vat suo­raan hyö­ty­mään, eli kor­keal­la hin­ta­ta­sol­la myyneet.

    Eli jos veroa koro­te­taan, pitää koro­tuk­sil­la olla jat­ku­va enna­koi­ta­va lin­ja, jon­ka asun­to­mark­ki­nat osaa­vat hinnoitella.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  10. Voi­tai­siin myös alkaa verot­taa oman asun­non myyn­ti­voit­toa Ruot­sin tapaan. Joku tie­tys­ti sanoo mis­tä se voit­to las­ke­taan, mut­ta Ruot­sis­sa se näyt­tää onnis­tu­van. Vas­taa­vas­ti voi­tai­siin oman asun­non myyn­ti­tap­pio vähen­tää muis­ta pää­oma­tu­lois­ta. Voi­si aut­taa hie­man maa­seu­dun alen­tu­neis­ta asun­non hin­nois­ta kärsiviä.
    Mut­ta tus­kin kukaan isom­pi puo­lue uskal­taa ehdot­taa oman asun­non myyn­ti­voiy­on verotusta.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  11. Lisää­kö kiin­teis­tö­ve­ro asumiskustannuksia?”

    Mikä­li hen­ki­lö asuu jo omis­tusa­sun­nos­sa, eikä lop­pue­lä­män­sä aika­na ole aikeis­sa muut­taa, jou­tuu hän mak­sa­maan asu­mi­ses­taan enem­män kuin ennen kiin­teis­tö­ve­ron koro­tus­ta. Ei kai täs­tä ole eriä­viä käsityksiä.

    Aka­tee­mi­nen kes­kus­te­lu ei aina­kaan täl­lais­ta hen­ki­löä kiin­nos­ta, kos­ka asu­mis­kus­tan­nuk­set hänel­lä lisääntyvät.

    Otsi­kon tuli­si­kin olla “Alen­taa­ko kiin­teis­tö­ve­ron koro­tus asun­to­jen han­kin­ta­hin­taa.” Sen var­maan useam­pi ymmär­tää ja tuos­ta kul­mas­ta kes­kus­te­lu ehkä hedelmällisempää.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  12. Kau­pun­ki voi­si jul­kis­taa pit­käl­lä aika­vä­lil­lä (10 — 20 v) toteu­tet­ta­van kiin­teis­tö­ve­ron koro­tus­oh­jel­man, jos­sa vero nousi­si hitaas­ti ja oli­si kyt­ket­ty hin­ta­ke­hi­tyk­seen. Tämä hil­lit­si­si asun­to­jen hinn­an­nousua ja mah­dol­li­suuk­sia ansiot­to­miin myyn­ti­voit­toi­hin, mut­ta ei kiris­täi­si koh­tuut­to­mas­ti kenen­kään asumismenoja.

    Samal­la väl­tyt­täi­siin räi­keim­mil­tä epä­oi­keu­den­mu­kai­suuk­sil­ta, esim. tilan­teel­ta, jos­sa pie­ni­tu­loi­sen elä­ke­läi­sen vii­mei­sien elin­vuo­sien elin­ta­soa hei­ken­ne­tään (tai jopa vero­te­taan ulos omas­ta kodis­ta) vain sii­tä syys­tä, että hyvä­tu­loi­set jupit ovat löy­tä­neet aiem­min edul­li­sen asui­na­lu­een ja pum­pan­neet hin­ta­ta­son moninkertaisiksi.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  13. Kuin­ka hyvin teo­ria ja käy­tän­tö näis­sä osu­vat yksiin? 

    Par­tu­ri­liik­kei­den alv:tä pudo­tet­tiin. Hin­to­jen oli­si kai pitä­nyt myös pudo­ta samas­sa suh­tees­sa. VATT tut­ki­muk­sen mukaan ei pudon­nut. Oli­vat­ko par­tu­rit jät­tä­neet hyvää hyvyyt­tään hin­nan­ko­ro­tuk­set aiem­min teke­mät­tä? Kun alv nousi, niin kaik­ki korot­ti­vat hintoja.

    Mik­sei sama toteu­tui­si kiin­teis­tö­ve­ron osal­ta? Ihmi­nen ei ole ratio­naa­li­nen. Vuo­krat nouse­vat, kun kiin­teis­tö­ve­ro nousee ja jos las­ki­si, niin vuo­krat eivät putoai­si samas­sa suh­tees­sa. Sama var­mas­ti asun­to­jen hin­to­jen osal­ta. Mik­si asun­not käyt­täy­tyi­si­vät eri­ta­val­la kuin par­tu­ri­hin­nat? Hin­nat eivät las­ke, kuten ole­te­taan, vaik­ka teo­ria­sa­noi­si mitä.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

    1. Hes­su:

      Par­tu­ri­liik­kei­den alv:tä pudo­tet­tiin. Hin­to­jen oli­si kai pitä­nyt myös pudo­ta samas­sa suh­tees­sa. VATT tut­ki­muk­sen mukaan ei pudon­nut. Oli­vat­ko par­tu­rit jät­tä­neet hyvää hyvyyt­tään hin­nan­ko­ro­tuk­set aiem­min teke­mät­tä? Kun alv nousi, niin kaik­ki korot­ti­vat hintoja.

      Jos ALV puto­aa pie­ny­ri­tys­ten toi­mia­lal­la, jos­sa varas­to­jen kier­to­no­peus on suh­teel­li­sen hidas, hin­to­jen EI OLE VÄLTTÄMÄTTÄ MITÄÄN SYYTÄ OLETTAA putoa­van välit­tö­mäs­ti vero­muu­tok­sen jäl­keen samas­sa suh­tees­sa edes sil­loin, jos olet­tai­si ALV-muu­tok­sen mene­vän täy­sin hin­toi­hin. Ensin­nä­kin asi­aa estää se, että yri­tys­ten tar­vik­kei­den sisää­nos­tot on teh­ty van­hal­la, kor­keam­mal­la alvil­la. Asiak­kail­ta peri­tään täl­löin alem­pi ALV, mut­ta omis­sa sisää­nos­to­hin­nois­sa taval­laan roik­kuu aikan­sa muka­na kor­keam­pi ALV, joka on vero­tet­tu aiem­pa­na vero­vuon­na. Koko­naan varas­tot­to­mia pal­ve­lui­ta myy­täes­sä vero­jen voi­si olet­taa mene­vän hin­toi­hin nopeam­min. Toi­sek­seen, hin­nat nouse­vat vuo­sit­tain yleen­sä, vaik­ka verot pysyi­si­vät pai­kal­laan. Sitä kut­su­taan inflaa­tiok­si. Jos ver­tail­laan eri ajan­koh­tien hin­to­ja eri veroas­teil­la, ver­tai­lu pitäi­si sik­si teh­dä aina jol­lain tavoin inflaa­tio-oikais­tuun hin­ta­ta­soon, eli käyt­täen käy­tän­nös­sä esim. jotain hyvik­si kat­sot­tu­ja ver­tai­lu­koh­tia jos­tain muis­ta pal­ve­luis­ta, jois­sa hin­nat ovat nor­maa­lis­ti kehit­ty­neet saman oloi­ses­ti, mut­ta jois­sa vero­muu­tos­ta ei ole tapah­tu­nut, ja olet­taen että jos ALV ei oli­si muut­tu­nut, par­tu­ri­hin­nat oli­si­vat eden­neet samoin.

      Toki par­tu­rit lie­ne­vät koit­ta­neet myös paran­taa kat­tei­taan. Mut­ta mie­les­tä­ni sel­lai­nen ole­tus ei ole perus­tel­tu, että hin­to­jen kuu­lui­si muut­tua vero­muu­tok­sen jäl­keen samas­sa suh­tees­sa kuin verot­kin muut­tu­vat, kos­ka meno­jen vero­tus ei mene samas­sa tahdissa.

        (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

      1. Asiak­kail­ta peri­tään täl­löin alem­pi ALV, mut­ta omis­sa sisää­nos­to­hin­nois­sa taval­laan roik­kuu aikan­sa muka­na kor­keam­pi ALV, joka on vero­tet­tu aiem­pa­na verovuonna.

        Sisä­nos­to­hin­nois­sa roik­ku­van ALV:n yri­tys sxaa vähen­tää arvon­li­sä­ve­ro­la­sus­saan, joten se ei jää rasit­ta­maan hintaa.

          (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

      2. Osmo Soi­nin­vaa­ra:
        Sisä­nos­to­hin­nois­sa roik­ku­van ALV:n yri­tys sxaa vähen­tää arvon­li­sä­ve­ro­la­sus­saan, joten se ei jää rasit­ta­maan hintaa.

        Noin on SELLAISILLA yri­tyk­sil­lä, jot­ka ovat täy­si­mää­räi­sen arvon­li­sä­ve­ro­tuk­sen ja täy­si­mää­räi­sen alv-vähen­nys­ten pii­ris­sä. Täs­sä kyse oli par­tu­ri­kam­paa­mois­ta. Niis­tä useat ovat yhden hen­gen yri­tyk­siä ja alv-ala­ra­ja­huo­jen­nus­me­net­te­lyn pii­ris­sä, ja pie­ni osa par­tu­ri­kam­paa­mois­ta, jot­ka toi­mi­vat osa-aikai­ses­ti, on lii­ke­vaih­dol­taan jopa sen rajan alla, jol­la saa kaik­ki asiak­kail­ta peri­tyt alvit takai­sin, mut­ta jou­tuu vas­taa­vas­ti mak­sa­maan kaik­ki ostoi­hin sisäl­ty­neet alvit. Sii­nä tilan­tees­sa on esim. moni ikään­ty­neem­pi alan enti­nen pää­toi­mi­nen yrit­tä­jä, jot­ka hake­vat elä­ke­ai­kais­ta lisä­tu­loa teke­mäl­lä joi­tain tun­te­ja vii­kos­sa par­tu­ri­kam­paa­mo­töi­tä, tai ne, jot­ka teke­vät alan töi­tä yrit­tä­jä­ase­mas­ta käsin opin­to­jen ohes­sa, tai muu­ten vain osa-aikai­ses­ti. Moni hius­ten lait­ta­ja on yhden hen­gen kokoi­nen yrit­tä­jä vuo­kra­tuo­lil­la tai kevy­ty­rit­tä­jä. Nykyi­nen arvon­li­sä­ve­ron ala­ra­ja­huo­jen­nuk­sen lii­ke­vaih­to­ra­ja 12 kuu­kau­del­le on 30 000 euroa. Ulos­las­ku­tuk­se­na se vas­taa 37 200 euroa per vuo­si, jos ylei­nen alv on 24 %, tai noin 4000 euron verol­lis­ta lii­ke­vaih­toa per kuu­kausi, jos yrit­tä­jä pitää pari kuu­kaut­ta vuo­des­sa vapaa­ta. Ymmär­tääk­se­ni useat par­tu­ri­kam­paa­moa­lan edul­li­sim­mis­ta yrit­tä­jis­tä, jot­ka ovat hin­ta­joh­ta­jia alal­la, ja joil­la siten kus­tan­nus­ta­so voi hei­jas­tua her­kim­min hin­taan, ovat alv-huo­jen­nus­ra­jan alla lii­ke­vaih­ton­sa osalta.

          (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  14. Edel­li­seen vie­lä lisään, että nyky­hal­li­tuk­sen pää­tös nos­taa alv-vel­vol­li­suu­den ylei­nen ala­ra­ja 15 000 euroon vuo­den 2021 alus­ta voi olla par­tu­ri­kam­paa­moa­lal­le isom­pi muu­tos kuin mitä alem­man arvon­li­sä­ve­ro kan­nan kokei­lu oli. Ilmoit­tau­tu­mal­la alv-vel­vol­li­sek­si saa sil­loin asiak­kail­ta peri­tyt alvit takai­sin, jos myy enin­tään 18 600 eurol­la ulos­päin sisäl­täen verot per vuo­si. Sisää­nos­tois­ta pitää toki mak­saa alvit.

    Tosin aiem­mas­sa kom­men­tis­sa saa­toin vir­heel­li­ses­ti arvioi­da sisää­nos­toa­si­aa. Jäin miet­ti­mään nimit­täin sitä, että kos­ki­ko alen­net­tu alv-kan­ta par­tu­rei­den sisää­nos­to­ja ollen­kaan, vai kävi­kö niin, että sisää­nos­tois­ta meni koko kokei­lun ajan 24 %:n alv. Jos oli noin, niin sil­loin jo se rajaa hin­to­jen alen­nus­mah­dol­li­suut­ta pie­ny­rit­tä­jien osal­ta, kos­ka pie­nim­mil­lä yrit­tä­jil­lä eli alv-huo­jen­nuk­sen ala­ra­jan alla ole­vil­la osa-aikai­sil­la pie­ny­rit­tä­jil­lä menot eivät alen­tu­neet sii­nä tapauk­ses­sa alv-kan­nan alen­nus­ko­kei­lus­sa lain­kaan, vaan säi­lyt­tääk­seen tulon­sa ennal­laan näi­den on täy­ty­nyt jopa nos­taa arvon­li­sä­ve­rot­to­mia hin­to­ja. Esim. 7000 alvi­ton euron lii­ke­vaih­to 22 %:n alv-kan­nal­la joh­taa 8540 euron tuloi­hin, jot­ka yrit­tä­jä saa pitää, jos on alv-kan­nan alla tar­vit­se­mat­ta tilit­tää kysei­siä alve­ja val­tiol­le. Jos vero­kan­ta on 8 %, on pitä­nyt las­kut­taa 7907,41 euroa, jot­ta 8 %:n alvin jäl­keen pää­see samaan 8540 euron lii­ke­vaih­toon. Jos menois­ta peri­tyt alvit ovat pysy­neet ennal­laan, niin pie­nim­pien yrit­tä­jien tapauk­ses­sa alvi­ton­ta ulos­las­ku­tus­hin­taa on pitä­nyt nos­taa, jot­ta yrit­tä­jä on voi­nut säi­lyt­tää tulo­jen ja meno­jen ero­tuk­sen ennallaan.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  15. Sivu­aa asu­mis­ku­luai­het­ta ja on myös tär­keä Suo­men ja euroo­pan talou­den kannalta:

    https://www.bis.org/publ/work904.pdf

    4 Conclusion
    This paper shows that chan­ges in real esta­te values not only affect indi­vi­dual firms, but also lead to a real­loca­tion of labor and capi­tal across firms. The real­loca­tion of resources towards inef­ficient firms during the housing boom depres­ses industry pro­duc­ti­vi­ty, des­pi­te rising ove­rall eco­no­mic out­put. The paper thus pro­vi­des a novel chan­nel through which house price booms affect pro­duc­ti­vi­ty. My fin­dings have poten­tial­ly impor­tant implica­tions for mone­ta­ry policy and its effec­ti­ve­ness in sti­mu­la­ting growth. The results sug­gest that exten­ded periods of low inte­rest rates – a ‘low-for-long world’ – could have unin­ten­ded side effects, as inte­rest rates are a key dri­ver of real esta­te prices (Jord‘a, Schu­la­rick and Taylor,2015; Wil­liams, 2016). By infla­ting house prices, low inte­rest rates relax financial con­straints asym­met­rical­ly. Inef­ficient firms with real esta­te col­la­te­ral expand and depress aggre­ga­te pro­duc­ti­vi­ty, which could mute the effects of lower rates on the real economy.Monetary policy affects the eco­no­my in a num­ber of ways, and the results do not imply that low inte­rest rates are det­ri­men­tal to wel­fa­re in gene­ral. 13 Yet the poten­tial nega­ti­ve effects on pro­duc­ti­vi­ty through real­loca­tion of resources across firms need to be taken into account when eva­lua­ting the effec­ti­ve­ness of mone­ta­ry policy. This is especial­ly rele­vant in light of the deba­te whet­her low inte­rest rates and uncon­ven­tio­nal mone­ta­ry policy could furt­her infla­te asset prices (Lowe, 2019; Mersch, 2020).”

    Tii­vis­tet­ty­nä mata­lat ohjaus­ko­rot ruok­ki­vat omis­tus­ten arvos­tuk­sia, joka joh­taa sii­hen että hyviä tuot­to­ja syn­tyy omis­ta­mi­sel­la (ei mitään teke­mis­tä tuot­ta­vuu­den kans­sa) eikä aidol­la teke­mi­sel­lä ja kehi­tyk­sel­lä (vai­kut­taa tuot­ta­vuut­ta nos­ta­vas­ti). Sit­ten kun par­haat tuo­tot revi­tään omis­ta­mi­sel­la niin pää­oma tie­ten­kin hakeu­tuu omis­ta­mi­seen sen sijaan että rahoi­tet­tai­siin uut­ta tuo­tan­toa ja yrityksiä.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  16. @ Sta­dist 7.12.2020 16:53

    > 4 Conclusion

    Minä taas tul­kit­sin tuon siten, että kor­keat hin­nat hou­kut­te­le­vat alal­le tehot­to­mas­ti toi­mi­via raken­ta­jia, Inef­ficient firms with real esta­te col­la­te­ral expand, ja tämän seu­rauk­se­na kes­ki­mää­räi­nen raken­ta­mi­sen tuot­ta­vuus alenee.

    Sehän on luon­nol­lis­ta ja pätee kai­kil­la aloil­la. Alal­la pysyy aina tehok­kaim­mat fir­mat, joten jokai­nen uusi tulo­kas on tehot­to­mam­pi kuin alal­la jo ole­va tehot­to­min firma.

    – Eikös se ole joh­det­tu ale­ne­van raja­tuo­ton teo­rias­ta, vai oli­ko se ale­ne­van raja­kus­tan­nuk­sen teo­ria. Sama asia mut­ta käänteisenä.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

    1. K‑Veikko:
      @ Sta­dist 7.12.2020 16:53

      > 4 Conclusion

      Minä taas tul­kit­sin tuon siten, että kor­keat hin­nat hou­kut­te­le­vat alal­le tehot­to­mas­ti toi­mi­via raken­ta­jia, Inef­ficient firms with real esta­te col­la­te­ral expand, ja tämän seu­rauk­se­na kes­ki­mää­räi­nen raken­ta­mi­sen tuot­ta­vuus alenee.

      Sehän on luon­nol­lis­ta ja pätee kai­kil­la aloil­la. Alal­la pysyy aina tehok­kaim­mat fir­mat, joten jokai­nen uusi tulo­kas on tehot­to­mam­pi kuin alal­la jo ole­va tehot­to­min firma.

      – Eikös se ole joh­det­tu ale­ne­van raja­tuo­ton teo­rias­ta, vai oli­ko se ale­ne­van raja­kus­tan­nuk­sen teo­ria. Sama asia mut­ta käänteisenä. 

      Eikö käsit­te­ly kos­ke kui­ten­kin kiin­teis­tö­jen omis­ta­jia (real esta­te hol­ders) eikä raken­ta­jia? Ja muu­ten­kin ver­tai­lu laa­jem­min on mak­ro­ta­sol­la: “I establish that US public firms hol­ding real esta­te have per­sis­tent­ly lower levels of pro­duc­ti­vi­ty than non-hol­ders.” (tii­vis­tel­mäs­tä)

        (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

Leave a Reply to Pipsa Cancel reply

Your email address will not be published. Required fields are marked *

Notify me of followup comments via e-mail. You can also subscribe without commenting.