Amatöörin tulkinta koronakuolemien vähenemisestä

Varoi­tus: tässä postauk­ses­sa on amatöörin speku­laa­tio­ta lääketi­eteel­lisil­lä seikoilla.

Panin kevääl­lä tarkkailu­un kolme aluet­ta, Tukhol­man, Lom­bar­dian ja New Yorkin nähdäk­seni, onko lau­ma­suo­jahy­po­teesis­sa mitään perää. Nuo alueet koki­vat mui­ta pahem­man korona-aal­lon. Olisiko niis­sä toinen aal­to lievempi?

Jos kat­somme tar­tun­to­ja, toinen aal­to on Tukhol­mas­sa ja Lom­bar­dias­sa ihan yhtä paha kuin muual­la ja esimerkik­si Ruot­sis­sa kymme­nen ker­taa pahempi kuin Suomes­sa. New Yorkissa tar­tun­to­ja on vähem­män kuin muual­la Yhdys­val­lois­sa, mut­ta se voi johtua karmeista koke­muk­sista viime keväältä.

Mut­ta koron­akuolemia on vähem­män. Kuolemia suh­teessa tar­tun­toi­hin on kaikkial­la vähem­män, mut­ta kovan epi­demi­an kohtaamil­la alueil­la kuolemien pudo­tus on selvästi suurempi.

(Min­ul­la ei ole käytössä koko maail­maa koske­vaa aineis­toa, jot­ta voisin tutkia tämän kun­nol­la, mut­ta silmämääräis­es­ti se näyt­tää tältä.)

Nyt seu­raa amatöörin hypo­teesi. Hypo­teesi ei siis ole väite vaan mah­dolli­nen seli­tys, jota kan­nat­taisi tutkia.

Min­ua on koko ajan ihme­tyt­tänyt esimerkik­si koron­av­ilkus­sa ole­va peri­aate, että vähäi­nen tar­tun­ta ei ole vaarak­si, vaan pitää saa­da kun­non annos viruk­sia, ennen kuin tau­ti puhkeaa.

Eivät kai viruk­set mitään ole sosi­aal­isia eläim­iä, jot­ka vaati­si­vat kavere­i­ta monis­tu­ak­seen. Seli­tyk­sen täy­tyy siis olla peräisin ihmisen immuu­nipuo­lus­tuk­ses­sa.  Pienet virus­määrät tuho­taan huomaamattomasti.

Ark­i­jär­jel­lä voisi ajatel­la, että pieniä virus­määrä tuot­tavia kohtaamisia on aivan olen­nais­es­ti enem­män kuin niitä, joista saa tuhdin annostuksen.

Entä jos seli­tys kuolemien vähäisyy­teen Tukhol­mas­sa ja New York Cityssä onkin tässä ja kuolemien vähen­e­miseen ylipään­sä. Todel­la moni on saanut vähäisen virus­määrän ja voit­tanut sen oire­i­ta saa­mat­ta ja saa­mat­ta myöskään immu­ni­teet­tia. Se ei siis suo­jaa tar­tunnal­ta eikä estä tar­tut­tamista, mut­ta immuu­ni­jär­jestelmän muistin vuok­si elim­istö on har­jaan­tuneem­pi kuk­ista­maan viruk­sen ennen kuin tau­ti yltää vaaralliseksi.

Täl­lainen mini-infek­tio toimisi siis vähän niin kuin Pfiz­erin rokote, joka ei ehkä suo­jaa tar­tunnal­ta mut­ta suo­jaa vakaval­ta taudilta.

 

75 vastausta artikkeliin “Amatöörin tulkinta koronakuolemien vähenemisestä”

  1. Mielestäni tar­tun­taluku­ja ei tule tui­jot­taa. Ne riip­pu­vat niin mon­es­ta seikas­ta. Ihmis­ten testi­in hakeu­tu­mi­sista, tes­tauska­p­a­siteetista ja ‑jär­jeste­ly­istä, ihmis­ten suh­tau­tu­mis­es­ta tau­ti­in, jne. Epäku­rant­tia tavaraa, joka perus­tuu enem­män olet­ta­muk­si­in kuin asian todel­liseen tilaan. Absolu­ut­tis­es­ti toden­mukaisem­pi mit­tari epi­demi­an vai­heelle on kuollei­den määrä. Siinä näin pie­nil­lä sairas­tavu­us­määril­lä koko väk­iluku­un näh­den (6 miljoon­aa Suo­ma­laista tai 8 mil­jar­dia maa­pal­lo­laista) ovat käytän­nössä ain­oat vaikut­timet hoitokäytän­tö­jen muu­tok­set. Jos halu­taan hie­man lähempänä reaal­i­to­tu­ut­ta ole­va käyrä kuin kuolleet , niin suomenkaltai­sis­sa mais­sa hyvä ver­tailuko­h­ta voisi olla myös teho­hoidon tarpeessa ole­vat. Täl­läi­nen tarkastelu aset­taa maalisku­un jälkeisen kehit­tymiskäyrän muodon oikeampi­in mit­ta­suhteisi­in. Ennen maalisku­u­ta Covid-19 vaiku­tuk­set ovat arvailu­jen varas­sa, kos­ka tieto­taitoa sen tun­nistamiseen ei riit­tävässä määrin ollut.

  2. Immuu­nipuo­lus­tuk­sel­la on usei­ta eri taso­ja. Pienet määrät virus­ta tor­ju­taan syn­nyn­näiseen vas­tus­tuskykyyn avul­la suo­raan paikan pääl­lä soluis­sa jot­ka infek­toitu­vat ilman vas­ta-ainei­ta tai lym­fos­yyt­te­jä (ilman muis­tia). Luon­nolli­nen tap­pa­ja­solu eli NK-solu reakoi nopeasti ja pystyy tun­nista­maan tuhot­ta­vat solut ilman vasta-aineita. 

    Koron­akuolemia on vähem­män koska:

    (1) Tes­tataan enem­män ja näin ollen tar­tun­to­ja näyt­tää ole­van enemmän. 

    (2) Sairaut­ta osa­taan hoitaa parem­min. Kuolemat teho-osas­toil­la ovat vähen­tyneet merkittävästi. 

    (3) Sairaalaan tule­vat poti­laat ovat toisen allon aikana nuorem­pia ja heil­lä on vähem­män mui­ta sairauksia. 

    Lähteitä. Stud­ies Point To Big Drop In COVID-19 Death Rates

    1. Immuu­nipuo­lus­tuk­sel­la on usei­ta eri taso­ja. Pienet määrät virus­ta tor­ju­taan syn­nyn­näiseen vas­tus­tuskykyyn avul­la suo­raan paikan pääl­lä soluis­sa jot­ka infek­toitu­vat ilman vas­ta-ainei­ta tai lym­fos­yyt­te­jä (ilman muis­tia). Luon­nolli­nen tap­pa­ja­solu eli NK-solu reakoi nopeasti ja pystyy tun­nista­maan tuhot­ta­vat solut ilman vasta-aineita.

      Tämän kyl­lä tiedän, mut­ta voisiko olla niin, että vaik­ka tap­pa­ja­so­lut tekevät viruk­sista selvää, muut puo­lus­tusjär­jestelmät ehtivät tutus­tua vas­tus­ta­jaan. Koron­akuolemisen vähen­e­miseen on muta syitä, mut­ta ne eivät selitä sitä, mik­si virus on vähem­män tap­pa­va siel­lä, mis­sä kevääl­lä olisi isom­pi epi­demia. Tosin min­ul­la on tästä havaitona vain kolme maanti­eteel­listä aluetta. 

      Koron­akuolemia on vähem­män koska:

      (1) Tes­tataan enem­män ja näin ollen tar­tun­to­ja näyt­tää ole­van enemmän.

      (2) Sairaut­ta osa­taan hoitaa parem­min. Kuolemat teho-osas­toil­la ovat vähen­tyneet merkittävästi.

      (3) Sairaalaan tule­vat poti­laat ovat toisen allon aikana nuorem­pia ja heil­lä on vähem­män mui­ta sairauksia. 

      Ovatko? Vai ovatko teste3tut vain nuorem­pia ja vähem­män sairai­ta, kos­ka testi­in pääsee nyt vaik­ka ei ole ihan henkihieverissä.

      Lisäk­si
      (4) ihmiset ovat kesän jäljiltä parem­mas­sa kun­nos­sa vas­tus­ta­maan sairauksia.

      1. Osmo Soin­in­vaara: Ovatko?

        Kyl­lä ovat . Tästä maini­taan linkissä joka oli kom­men­tis­sani ja myös THL sanoo samaa. Poti­laiden kuolleisu­us on vähen­tynyt kaikissa ikäryh­mis­sä ja myös niiden joukos­sa, joil­la on taus­ta­sairauk­sia. Ulko­mail­la huo­mat­ti­in kaikkien vaikeaa koronatau­tia sairas­tanei­den poti­laiden ennus­teen paran­tuneen kevään aikana merkit­tävästi. Muu­tos­ta ei selitä hoidet­tavien ikä tai taus­ta­sairaudet. Riip­puu tietysti maas­ta, mut­ta vaiku­tus on noin 10–20 pros­entin luokkaa.

        Suurin syy kuolleisu­u­den vähen­e­miseen taitaa olla mikrover­it­ulp­pi­en paran­tunut hoito. Ainakin ulko­mail­la käytetään kortisonilääkkeitä. 

        (Luon­no­lis­es­ti myös nuorem­pi ikä alen­taa teho­hoitoon joutunei­den kuolleisuutta.)

      2. Inho­Re­al­isti
        Kysym­tyk­seni liit­tyi väit­teeseen, että nuo­ria on sairas­tuneis­sa nyt enem­män. Kukaan ei tiedä, paljon ko niitä oli keväällä.

      3. Suurin syy kuolleisu­u­den vähen­e­miseen­taitaa olla mikrover­it­ulp­pi­en paran­tunut hoito. Ainakin ulko­mail­la käytetään kortisonilääkkeitä. 

        Käyetään myös Suomes­sa ja alet­ti­in käyt­tää jo aika aikaises­sa vai­heessa kevääl­lä. Tämä ilmiö, että virus­in­fek­tio lisää ver­it­ulp­pi­en riskiä, ei ole sinän­sä mikään uusi havain­to, ja kor­tikos­teroide­ja on käytet­ty muiden virusten yhtey­dessä ennenkin. Kyse oli kaiketi lähin­nä asian suh­teel­lisen merk­i­tyk­sen tajuamis­es­ta, eli siitä, että pahak­si päässeessä koron­avirus­taud­is­sa ver­i­hyy­tymät ovat tavalli­nen ja vaka­va ongelma.

      4. (4) liit­tyen talvel­la ilman­laatu on heikom­pi kuin kesäl­lä — mut­ta onko ilman­laatu mah­dol­lis­es­ti tänä tal­ve­na parem­pi kuin viime tal­ve­na, vähäisem­män autoilun yms. takia?

        Mikä lie­nee esimerkik­si Milanon ilman­laatu ver­rat­tuna hel­mi-maalisku­uhun, ja jos se on ollut pitkään merkit­tävästi parem­pi kuin nor­maal­isti, voiko tämä olla osasyy vähäisem­pään kuolleisuuteen?

        Tosin, Ital­ian koron­akuolleisu­us on nous­sut viime viikkoina ja päivit­täiset kuolemat ovat enää muu­tamia kym­meniä pros­ent­te­ja viime kevään huip­pu­lukemien alapuolella.

      5. Osmo Soin­in­vaara: Tämän kyl­lä tiedän, mut­ta voisiko olla niin, että vaik­ka tap­pa­ja­so­lut tekevät viruk­sista selvää, muut puo­lus­tusjär­jestelmät ehtivät tutus­tua vas­tus­ta­jaan. Koron­akuolemisen vähen­e­miseen on muta syitä, mut­ta ne eivät selitä sitä, mik­si virus on vähem­män tap­pa­va siel­lä, mis­sä kevääl­lä olisi isom­pi epi­demia. Tosin min­ul­la on tästä havaitona vain kolme maanti­eteel­listä aluetta. 

        Koron­akuolemia on vähem­män koska:

        Ovatko? Vai ovatko teste3tut vain nuorem­pia ja vähem­män sairai­ta, kos­ka testi­in pääsee nyt vaik­ka ei ole ihan henkihieverissä.

        Lisäk­si
        (4) ihmiset ovat kesän jäljiltä parem­mas­sa kun­nos­sa vas­tus­ta­maan sairauksia.

        Korona on vähem­män tap­pa­va myös Suomes­sa, jos­sa ei ole ollut isoa epi­demi­aa mis­sään vai­heessa. Vaasan hoivakodis­sa 9 poti­laas­ta 8 sai koro­nan, kukaan ei kuol­lut. Nyt oli kai Nur­mi­järvel­lä (?) hoitokotikeis­si taas, saa nähdä miten siel­lä sujuu.

        Tun­tuu kuin mei­dän koron­amme olisi aivan eri virus ja tau­ti kuin se, joka on saanut Bel­gian ja Itä­val­lan sairaalat romahtamispisteeseen.

      6. Daniel Fed­er­ley: Korona on vähem­män tap­pa­va myös Suomes­sa, jos­sa ei ole ollut isoa epi­demi­aa mis­sään vai­heessa. Vaasan hoivakodis­sa 9 poti­laas­ta 8 sai koro­nan, kukaan ei kuol­lut. Nyt oli kai Nur­mi­järvel­lä (?) hoitokotikeis­si taas, saa nähdä miten siel­lä sujuu.

        Tun­tuu kuin mei­dän koron­amme olisi aivan eri virus ja tau­ti kuin se, joka on saanut Bel­gian ja Itä­val­lan sairaalat romahtamispisteeseen. 

        Voihan se olla, että Suomen paljon akti­ivisem­mat rajoi­tus­toimet hidas­ta­vat eri­tyis­es­ti aggres­si­ivisem­pi­en muo­to­jen lev­iämistä. Samoin jos ihmiset toimi­vat tun­nol­lisem­min, niin mitä vaikeam­man taudin saa­vat niin sitä toden­näköisem­min he jäävät koti­in ja näin estävät vakavampi­en muo­to­jen lev­iämistä. Suomes­sa kansalaiset taita­vat olla eri­tyisen tun­nol­lisia jopa Euroopan mit­ta­pu­ul­la, eli yhteiskun­ta­sopimus voi hyvin.

      7. Daniel Fed­er­ley: Korona on vähem­män tap­pa­va myös Suomes­sa, jos­sa ei ole ollut isoa epi­demi­aa mis­sään vaiheessa. …
        Tun­tuu kuin mei­dän koron­amme olisi aivan eri virus ja tau­ti kuin se, joka on saanut Bel­gian ja Itä­val­lan sairaalat romahtamispisteeseen.

        Osmon lin­joil­la.
        Kuolleisu­us on nyt suurem­paa siel­lä, mis­sä 1. aal­toa ei san­ot­tavam­min ollut (Tsek­ki) TAI siel­lä mis­sä 1. aal­to oli JA korona­toimet oli­vat tuol­loin tiukim­mat (mm. Ran­s­ka, Espan­ja). Ruot­si ja Suo­mi eivät täytä näitä ehto­ja samanaikaises­ti, ja kuolleisu­udessa molem­mat pär­jäävät täl­lä het­kel­lä hyvin — Ruot­sis­sa tosin huo­mat­tavasti enem­män taudille haavoit­tuvaa maa­han­muut­ta­javäestöä, mut­ta silti. Poli­it­ti­nen paine kuitenkin iskee kaikkialla. 

        Pitäisi puhua väestön immu­nol­o­gis­es­ta vas­teesta (ml. eri­tyyp­pinen solu­välit­teinen immu­ni­teet­ti, sekä muista koron­aviruk­sista saatu risti-immu­ni­teet­ti), jol­la on vaiku­tus­ta tar­tun­nan saa­neen henkilön taudinku­vaan. Tämä on aivan eri asia kuin lau­maim­mu­ni­teet­ti (jon­ka ter­min käyt­tö on ollut nähdäk­seni tarkoitushakuista). 

        Tilas­toista herääkin nyt kysymys, ovatko lievem­mät toimet, jot­ka sal­li­vat väestössä kevyem­män, jatku­van “virus­päiv­i­tyk­sen”, se paras tie – kokon­aiskansan­ter­vey­del­lis­es­ti, ja taloudel­liset näköko­h­dat huomioiden.</b

        Koron­avirusten anta­ma immu­ni­teet­ti ei lisäk­si ole vält­tämät­tä joka tilanteessa kovin pitkäaikainen, joten ajoit­tainen lievä altistus tälle ja muille kor­naviruk­sille, saat­taisikin suo­ja­ta meitä vakavam­mal­ta taudil­ta. Vas­taavasti luon­to toimii muiden yhteiskun­nis­sa kiertävien virus­tau­tien kohdal­la. Mik­si covid-19 olisi tästä poikkeus?

        Oma lukun­sa on PCR-testien omi­naisu­udet ja rajoit­teet oireet­tomien tai vähäoireis­ten mas­sat­es­tauk­ses­sa, ja lab­o­ra­to­ri­oiden näyt­teenkäsit­te­lyn (RNA-molekyylien monis­tus) herät­tämät kysymyk­set. Lab­o­ra­to­ri­oil­la on eri käytän­töjä RNA-monis­tusten määrässä. Tiivistäen: tau­ti on toden­näköis­es­ti täl­lä het­kel­lä monin paikoin ylidi­ag­nosoitu. Nyt dig­nos­ti­nen tulk­in­ta menee siten, että monikym­menker­taisen molekyylimonis­tuk­sen jäl­keen saatu posi­ti­ivi­nen testi­t­u­los, ja vieläpä ilman oire­i­ta, riit­tää covid-19 ‑dig­noosi­in. Samal­la tiede­tään, että PCR havait­see viru­saines­ta myös jo paran­tuneista ja tar­tut­ta­mat­tomista poti­laista. Meil­lä on tapaus­demia (casedem­ic).

      8. Osmo Soin­in­vaara: Tämän kyl­lä tiedän, mut­ta voisiko olla niin, että vaik­ka tap­pa­ja­so­lut tekevät viruk­sista selvää, muut puo­lus­tusjär­jestelmät ehtivät tutus­tua vas­tus­ta­jaan. Koron­akuolemisen vähen­e­miseen on muta syitä, mut­ta ne eivät selitä sitä, mik­si virus on vähem­män tap­pa­va siel­lä, mis­sä kevääl­lä olisi isom­pi epi­demia. Tosin min­ul­la on tästä havaitona vain kolme maanti­eteel­listä aluetta. 

        Koron­akuolemia on vähem­män koska:

        Ovatko? Vai ovatko teste3tut vain nuorem­pia ja vähem­män sairai­ta, kos­ka testi­in pääsee nyt vaik­ka ei ole ihan henkihieverissä.

        Lisäk­si
        (4) ihmiset ovat kesän jäljiltä parem­mas­sa kun­nos­sa vas­tus­ta­maan sairauksia.

        Pitää ajatel­la myös niin­päin, että viruk­sel­la on vaikeuk­sia löytää kelvolli­nen lisään­tymisalus­ta. Jos saa tar­tun­nas­sa 1000 virus­ta (kek­sit­ty luku), se saat­taa olla niin pieni määrä, että yksikään virus ei vahin­gos­sa joudu ylähen­gi­tystiehen ja siel­lä juuri oikean­laiseen solu­un. Kostea limakal­vo on mm. silmänurkas­sa, mut­ta eipä tai­da virus pystyä siihen tar­raa­maan. Hukkaan viruk­sen lisään­tymisen kannal­ta menee maha­laukku­un joutunut virus, vas­tas­sa on käsidesiä vahvem­mat hapot. Eli sat­tuman mah­dol­lisu­us on suurem­pi, kun viruk­sia on enem­män, eikä tar­tun­nan tarvitse johtua ainakaan pelkästään immuu­nipuo­lus­tuk­sen tehosta.

  3. Tar­tun­to­ja tuskin kan­nat­taa kat­soa. Niiden laa­jamit­taisu­us on niin poikkeuk­sel­lista ja testi­t­u­lok­si­in liit­tyvät epä­var­muudet niin suuria, että met­sään menee turhan suurel­la todennäköisyydellä.

    Onhan Cum­mins jo aiko­ja sit­ten näyt­tänyt, että korona on tehnyt saman­laisen käyrän kuin influ­enssaepi­demi­at ker­ran toisen­sa jäl­keen. Mitään epi­demi­aa ei enää ole.

    Korona kor­jasi lievän influ­enssakau­den jäl­keen tar­jol­la olleet van­huk­set ja perus­sairaat, ja olisi kadon­nut tietoisu­ud­estamme ilman mas­si­ivista tes­taus­ta. Kyl­lähän THL:ssä tämä on tiedos­sa, mut­ta kun eivät ole vapai­ta sitä sanomaan.

    1. Timo A.:
      Tar­tun­to­ja tuskin kan­nat­taa kat­soa. Niiden laa­jamit­taisu­us on niin poikkeuk­sel­lista ja testi­t­u­lok­si­in liit­tyvät epä­var­muudet niin suuria, että met­sään menee turhan suurel­la todennäköisyydellä.

      Onhan Cum­mins jo aiko­ja sit­ten näyt­tänyt, että korona on tehnyt saman­laisen käyrän kuin influ­enssaepi­demi­at ker­ran toisen­sa jäl­keen. Mitään epi­demi­aa ei enää ole.

      Korona kor­jasi lievän influ­enssakau­den jäl­keen tar­jol­la olleet van­huk­set ja perus­sairaat, ja olisi kadon­nut tietoisu­ud­estamme ilman mas­si­ivista tes­taus­ta. Kyl­lähän THL:ssä tämä on tiedos­sa, mut­ta kun eivät ole vapai­ta sitä sanomaan.

      Täl­lä välin reaal­i­maail­mas­sa voimme lukea, miten mon­es­sa Euroopan maas­sa sairaalat ovat täyttyneet.

      Hyvä uuti­nen on, että korona-epi­demia on melko help­po pysäyt­tää: määräämäl­lä ettei kukaan saa tava­ta ketään 2–4 viikkoon. Toimii. Esim. Bel­gias­sa ja Espan­jas­sa uusien tar­tun­to­jen määrät pienenevät vauhdilla.

      1. Rolle: Täl­lä välin reaal­i­maail­mas­sa voimme lukea, miten mon­es­sa Euroopan maas­sa sairaalat ovat täyttyneet.

        Hyvä uuti­nen on, että korona-epi­demia on melko help­po pysäyt­tää: määräämäl­lä ettei kukaan saa tava­ta ketään 2–4 viikkoon. Toimii. Esim. Bel­gias­sa ja Espan­jas­sa uusien tar­tun­to­jen määrät pienenevät vauhdilla.

        Taudin tilanne vai­htelee eri mais­sa. Syitä voimme lähin­nä arvail­la. Tosi­asi­at ovat jo silmiemme edessä, mut­ta niiden hok­saami­nen kaikkien joukos­ta vaatii analysoin­tia. Yksi tosi­a­sia on, että Suomen tämän het­ki­nen tilanne ei täytä epi­demi­an määritelmää.

        Jos testi esimerkik­si tuot­taisi posi­ti­ivisen tulok­sen taudin jo aiem­min sairas­taneil­la, se selit­täisi korkeat tar­tun­taluke­mat. Samal­la se voisi selit­tää korkeat kuolleisu­us­luke­mat. Kaikki­han tes­tataan ja saa­vat koro­nan kuolin­syyk­si luul­lak­seni melko yleis­es­ti ympäri maail­maa, vaik­ka lähtö olisi voitu kir­ja­ta jollekin toiselle tappajalle.

        Ukrainalais­ten 60 hen­gen tar­tun­tarypäs piek­sämäkeläisel­lä taim­i­tarhal­la toimikoon hypo­teesi­ni koealus­tana: tau­ti­han on kuulem­ma riehunut ko. joukos­sa jo kuukau­sia ja osa on tiedet­tykin posi­ti­ivisik­si. Oire­i­ta ei ollut juuri kenel­läkään, ja posi­ti­ivisia yritet­ti­in pitää muista eril­lään. Nyt sit­ten joukkotes­tauk­ses­sa posi­ti­ivisia löy­tyi kym­menit­täin. Jos tau­ti on ollut läh­es kaikil­la jo aiem­min, miten kum­mas­sa juuri nyt löy­tyi niin mon­ta posi­ti­ivista. Oliko tau­ti kaikil­la heil­lä aktiivivaiheessa?

      2. melko help­po pysäyttää

        Niin, kunnes tulee se seu­raa­va aal­to, ja taas kaik­ki lukkoon. Ja taas seu­raa­va aal­to. Ja taas seu­raa­va, kos­ka virus­ta ei tukah­dut­tamis­toimil­la saa­da hävitet­tyä. No tietenkin tätä “help­poa” ratkaisua voidaan jatkaa vaik­ka siihen asti, että talous ja yhteiskun­ta palaa­vat takaisin käpy­jenkeräys­ta­solle, mut­ta harhaisem­paa poli­ti­ikkaa tuskin olisi ennen tätä sekoilua keksinyt edes Hol­ly­wood­in huonoin käsikir­joit­ta­jakaan pahim­pana krapula-aamunaan.

        Suomen viralli­nen lin­ja kuulem­ma on jäljitä/testaa/hoida, eli lisää harhaisu­ut­ta. Niin moni sairas­taa koro­nan joko oireet­tomana tai lievänä, ettei jo pelkästään senkään takia lähellekään kaikkia tar­tun­taketju­ja saa­da ikinä kiin­ni. Eli tämänkin mielipuolisu­u­den sijaan olisi pitänyt panos­taa teho­hoito- ja muiden hoitopaikko­jen voimakkaaseen lisäämiseen, ja jät­tää muuten yhteiskun­ta enim­miltä osil­taan rauhaan.

        Ja samaa mieltä muuten ovat hyvin mon­et ammat­ti­laisetkin, vaik­ka STM hei­dän mielip­i­teen­sä mei­dän kaikkien tap­piok­si sivu­ut­taakin. Mut­ta minkäs harhaisille teet…

      3. Mau­r­izio:

        No tietenkin tätä ”help­poa” ratkaisua voidaan jatkaa vaik­ka siihen asti, että talous ja yhteiskun­ta palaa­vat takaisin käpy­jenkeräys­ta­solle, mut­ta harhaisem­paa poli­ti­ikkaa tuskin olisi ennen tätä sekoilua keksinyt edes Hol­ly­wood­in huonoin käsikir­joit­ta­jakaan pahim­pana krapula-aamunaan.

        Käpy­jenkeräys-tasolle, kuten esim. Uusi-See­lan­ti, Aus­tralia, Japani, Etelä-Korea tai Kiina. 

        On valitet­ta­van yleistä möykätä rajoi­tusten taloudel­li­sista vaiku­tuk­sista, kun talous putoaa vaar­al­lisen taudin vuok­si. Ja valitet­tavaa on sekin, että vielä nytkin löy­tyy näitä, jot­ka jääräpäis­es­ti kieltäy­tyvät hyväksymästä tosi­a­sioi­ta. Samaa on liik­keel­lä ilmas­ton­muu­tok­ses­ta, jota mon­et vain kieltäy­tyvät myöntämästä.

      4. Vielä valitet­tavam­paa on joutua möykkäämään siitä, kun talous putoaa vieläkin rankem­min epä­suh­tais­ten ja ylilyö­ty­jen rajoi­tus- ja kiel­to­toimien takia, mut­ta ei auta.

        Ja se siitä, kos­ka mei­dän on ihan turha tästä sen enem­pää juu­pas-eipästel­lä. Mut­ta sen sanon kuitenkin, että uskon mielu­um­min tun­temi­ani alan ammat­ti­laisia kuin Rol­lea inter­netistä, joten näkemiin.

      1. Tsek­ki oli juurikin niitä mai­ta, jois­sa kevään epi­demia oli läh­es olema­ton. Täten Osmon ole­tus voi pitää paikkansa, että maat jois­sa on ollut pahempi epi­demia kevääl­lä selviävät parem­min “seu­raavas­ta aallosta”
        Huo­m­a­sit var­maan, että ylikuolleisu­ut­ta esi­in­tyy läh­es joka maas­sa talvisin?
        Tähän Cum­mins viit­taa, että ylikuolemat ovat nor­maalia kau­si­vai­htelua ja täl­lä ker­taa se johtuu koronas­ta ja tämä toinen aal­to olisi ver­rat­tavis­sa nor­maali­in influenssakauteen.

        Tuos­sa euro­momon graafis­sa ei näy kuin 2016–2017 talvi, mut­ta seu­raa­van­lainen bul­leti­i­ni löy­tyy googlaa­mal­la, jos­ta lainaus:

        “An analy­sis of all-cause mor­tal­i­ty from 15 Euro­pean coun­tries par­tic­i­pat­ing in
        the Euro­MO­MO net­work (www.euromomo.eu) shows an unusu­al­ly high excess
        mor­tal­i­ty among the elder­ly dur­ing the 2014/15 win­ter sea­son. This excess can
        rough­ly be trans­lat­ed into 217,000 pre­ma­ture deaths amongst the 94 million
        seniors over 65 years of age in the Euro­pean Union-28. Many of these deaths
        are like­ly to be caused by influen­za, although oth­er fac­tors may also
        contribute. ”

        Nämä siis yli 65 vuo­ti­aiden kesku­udessa ja näistä ei pahem­min revitel­ty otsikoita.
        Toki nyt asi­aa sekoit­taa koron­akuolemien kumu­lati­ivi­nen kasvu, kunnes se on hävitet­ty, jota muis­sa sairauk­sis­sa ei käytetä.

        Kysymys kai kuu­luu, että kevään epi­demi­an jäl­keen olem­meko palan­neet nor­maali­in talvikau­den lukui­hin? Ainakin mais­sa, jot­ka ei yrit­tänyt tukah­dut­taa tau­tia keväällä.

      2. Sam­po Smolan­der: Cum­mins on väärässä. Tsekeis­sä kuoli viime viikol­la (viikko 45) 1430 ihmistä koron­aan. Selvää ylikuolleisu­ut­ta näkyy täl­lä het­kel­lä myös Bel­gias­sa, Ital­ias­sa, Alanko­mais­sa, Slove­ni­as­sa, Espan­jas­sa ja Sveitsissä.

        https://covid19.who.int/region/euro/country/cz

        https://www.euromomo.eu/graphs-and-maps/#z‑scores-by-country

        Min­un nähdäk­seni se “selvä” ylikuolleisu­us on jo laskus­sa ainakin kolmes­sa noista luetel­luista maista. Kuolleisu­ushan lisäk­si seu­raa tar­tun­to­ja parin viikon viiveel­lä. Sit­ten on selvän alikuolleisu­u­den mai­ta, kuten Sak­sa, ja siel­lä täysi sulku­ti­la pääl­lä. Käytän­nössä kaikissa alikuolleisu­ut­ta parin vuo­den ajan ennen viime kevättä.

        Cum­mins osoit­taa minus­ta vaku­ut­tavasti Irlan­nin esimerkil­lä, että rajoi­tus­toimet osu­vat yleen­sä jo lasku­un läht­e­neeseen vai­heeseen, eivätkä muu­ta käyrän kul­maa mitenkään. Minus­ta korona­toimet ovat eri­no­mainen esimerk­ki siitä, miten ihmi­nen kuvit­telee voivansa vaikut­taa johonkin, jon­ka omi­naisu­udet ovat suurelta osin tun­tem­at­to­mia, ja joka tulee ja menee omien lainalaisuuk­sien­sa mukaan lop­ul­ta yht’äkkiä hävitäkseen.

        Siir­tykäämme mas­si­iviseen tes­tauk­seen myös tule­vis­sa epi­demiois­sa, niin saamme nähdä lisää ves­s­apa­perin hamstraamista.

  4. Kevään tilanteeseen on tietysti todel­la vaikeaa ver­ra­ta, kos­ka kevään todel­li­sista tar­tun­tamääristä ei ole luotet­tavaa tietoa.

    Ainakin jos­sakin määrin kuolleisu­us on kyl­lä vähen­tynyt. Min­un amatööriveikkauk­seni on, että kuolleisu­u­den vähen­e­miseen on usei­ta eri syitä, ja tässä mainit­se­masi on yksi niistä. Kaiken kaikki­aan veikkaan ainakin seu­raavia syitä:
    1. Riskiryh­miä osa­taan suo­jel­la ja he osaa­vat sekä pystyvät suo­jau­tu­maan itse. Pystymisel­lä tarkoi­tan, että nyt suo­javarustei­ta on taas saatavil­la hyvin ja hin­takin on sel­l­ainen, että niiden han­k­in­ta on mah­dol­lista läh­es jokaiselle (esim. Suomes­sa FFP2-hen­gi­tys­suo­jaimet mak­saa mar­ketis­sa n. euron kap­paleelta), joten esim. lähi­työtä tekevät voivat jatkaa töis­sä käymistä. Kos­ka muil­la kuin riskiryh­mil­lä kuole­man­ris­ki on pieni, tiput­taa tämä jo yksinään kuolleisu­ut­ta huomattavasti
    2. Hoito on paran­tunut koke­muk­sen kaut­ta. Sekä hoit­o­menetelmät ovat kehit­tyneet (esim. ver­it­ulp­pi­en ehkäisy) että hoidon oikea-aikaisu­us on paran­tunut (mitä edesaut­taa myös parem­pi tes­tauska­p­a­siteet­ti, jon­ka ansista tar­tun­nan saa­neet on parem­min sairaan­hoidon tiedos­sa ja heille voidaan ohjeis­taa, mil­loin pitää hakeu­tua sairaalaan)
    3. Sairaan­hoito ei pääse ylikuor­mit­tumaan, kuten mon­es­sa paikas­sa kävi keväällä
    4. Mainit­se­masi keskimääräisen viru­san­nok­sen pienen­tymi­nen, joka johtaa keskimäärin lievem­pään tar­tun­taan. Keskimääräistä viru­san­nos­ta pienen­tää opitut suo­jau­tu­miskeinot (tur­vavälit ja maskit)

    1. Kaik­ki FFP3-tason hen­gi­tys­suo­jain­ta heikom­pi­ta­soiset hen­gi­tys­suo­jaimet ovat yhtä tyhjän kanssa mitä tulee suo­jaimen käyt­täjän omaan hen­gi­tys­tei­den suo­jau­tu­miseen ulkop­uolelta ilmateitse tule­vaa virus­ta vas­taan. FFP3 hen­gi­tys­suo­jaimes­sa on sisäpuolel­la reuno­ja kiertävä foa­mi, joka suo­jain oikein kiris­tet­tynä tekee ihon ja suo­jaimen saumas­ta ilmati­ivi­in. (Näin par­rat­tomil­la) Sisään­hen­gi­tysil­ma kul­kee FFP3 suo­jain­ta asian­mukaises­ti käyt­täessä kokon­aan suo­jaimen lävitse. Uloshen­gi­tysil­ma useim­miten uloshen­gi­tysvent­ti­ilin lävitse. Esimerkik­si jo FFP2 suo­jain fal­skaa käytän­nössä kaikil­la käyt­täjil­lä merkit­tävis­sä määrin ihoa vas­ten olevil­ta reunoil­taan. Antaa toki hie­man suo­jaa muille jos itse pärskii virus­ta ympäristön­sä, tehden virus­ta­sisältävästä pil­vestä pienemmän.

      1. Jokke:
        Kaik­ki FFP3-tason hen­gi­tys­suo­jain­ta heikom­pi­ta­soiset hen­gi­tys­suo­jaimet ovat yhtä tyhjän kanssa mitä tulee suo­jaimen käyt­täjän omaan hen­gi­tys­tei­den suo­jau­tu­miseen ulkop­uolelta ilmateitse tule­vaa virus­ta vas­taan. FFP3 hen­gi­tys­suo­jaimes­sa on sisäpuolel­la reuno­ja kiertävä foa­mi, joka suo­jain oikein kiris­tet­tynä tekee ihon ja suo­jaimen saumas­ta ilmati­ivi­in. (Näin par­rat­tomil­la) Sisään­hen­gi­tysil­ma kul­kee FFP3 suo­jain­ta asian­mukaises­ti käyt­täessä kokon­aan suo­jaimen lävitse. Uloshen­gi­tysil­ma useim­miten uloshen­gi­tysvent­ti­ilin lävitse. Esimerkik­si jo FFP2 suo­jain fal­skaa käytän­nössä kaikil­la käyt­täjil­lä merkit­tävis­sä määrin ihoa vas­ten olevil­ta reunoil­taan. Antaa toki hie­man suo­jaa muille jos itse pärskii virus­ta ympäristön­sä, tehden virus­ta­sisältävästä pil­vestä pienemmän.

        En ole ymmärtänyt tätä aja­tus­ta, että jos joku ei suo­jaa läh­es täy­del­lis­es­ti se ei suo­jaa ollenkaan eli on turha. Kuitenkin kai huonom­pikin suo­ja vähen­tää hen­gi­ty­se­limi­in ajau­tu­vien virusten määrää. Ja jos määrä vähe­nee, tar­tun­nan toden­näköisyys vähe­nee myös.

        USA:ssa tehty­jen ver­tailu­jen mukaan suo­jia enem­pi käyt­täneis­sä osaval­tiois­sa kuolleisu­us on ollut merkit­tävästi vähäisempää.

      2. Atom­isti: En ole ymmärtänyt tätä aja­tus­ta, että jos joku ei suo­jaa läh­es täy­del­lis­es­ti se ei suo­jaa ollenkaan eli on turha. Kuitenkin kai huonom­pikin suo­ja vähen­tää hen­gi­ty­se­limi­in ajau­tu­vien virusten määrää. Ja jos määrä vähe­nee, tar­tun­nan toden­näköisyys vähe­nee myös.

        USA:ssa tehty­jen ver­tailu­jen mukaan suo­jia enem­pi käyt­täneis­sä osaval­tiois­sa kuolleisu­us on ollut merkit­tävästi vähäisempää.

        Yleis­es­ti käyte­tyt hen­gi­tys­suo­jat pienen­tävät jokaisen “virus­pil­ven” kokoa, joka syn­tyy tau­tia levit­tävän ihmisen uloshen­gi­tysil­man avit­ta­mana. Se on FFP2:n, FFP1:n, kirurgin­maskin ja kansan­maskin merk­i­tys. Kun tau­tia levit­tävä ihmi­nen pitää suo­jain­ta virus pääsee “laske­maan pienem­mät verkot vesille” kuin ilman mask­ia. Nup­pineu­lan päähän mah­tuu 4000000000000 koron­avirus­ta (4000 mil­jar­dia kpl), niin tart­tuvu­u­den kannal­ta ei ole merk­i­tyk­sel­listä luikah­taako sisään­hen­git­täjäl­lä maski­in sivuitse hen­gi­tys­tei­hin satatuhat­ta vai miljoona vai kymme­nen miljoon­aa koron­avirus­ta, maski­mallista riip­puen, kun sisätilois­sa lei­ju­va “virus­pilvi” sat­tuu kohdalle. Tar­tun­taan johta­va altistuk­sen viru­san­noskokokeskustelu on matemaat­tis­es­ti tarkastellen hakoteillä. 

        Uloshen­gi­tysvent­ti­ilil­lä varustet­tu hen­gi­tys­suo­jain on “itsekäs”-suojain. Se pyrkii päästämään uloshen­gi­tysil­man mah­dol­lisi­man esteet­tä ulos ja suo­dat­ta­maan sisään­hen­gi­tysil­man useim­miten mah­dol­lisim­man perus­teel­lis­es­ti. Vira­nomais­ten on vaikea julkises­ti keskustel­la eri suo­jain­malleista, ja toim­intatavoista yleen­säkin, kos­ka yksilöne­tu on eri asia kuin yhteiskun­nan etu. Yksilön kannal­ta oman jär­jen käyt­tö on kuitenkin suo­tavaa koronal­ta suo­jautues­sa. Tipoit­tain vira­nomaiso­hjeet jälkikä­teen muut­tuvat. “Eihän kukaan voin­ut vielä sil­loin tietää”, “Tutkimus­tu­lok­set ovat muut­tuneet”. Muis­tat­te var­maan alku­vuodes­ta a‑studion, jos­sa asiantun­ti­jat kikat­te­liv­at kysymyk­selle; Voiko korona tul­la Suomeen?

      3. Jokke: Nup­pineu­lan päähän mah­tuu 4000000000000 koron­avirus­ta (4000 mil­jar­dia kpl), niin tart­tuvu­u­den kannal­ta ei ole merk­i­tyk­sel­listä luikah­taako sisään­hen­git­täjäl­lä maski­in sivuitse hen­gi­tys­tei­hin satatuhat­ta vai miljoona vai kymme­nen miljoon­aa koron­avirus­ta, maski­mallista riip­puen, kun sisätilois­sa lei­ju­va ”virus­pilvi” sat­tuu kohdalle.

        Tiede­tään kuitenkin myös, että tyyp­il­lis­es­ti tar­tut­ta­jien uloshen­gi­tysil­mas­sa on koron­avirus­ta vain har­vak­seltaan ja “virus­pilvessä” täy­tyy oleskel­la aika pitkään, että ylipäätään saa tar­tun­nan. Kovin tarkkaan tätä ilmiötä ei vielä tun­neta. Aika loogista olisi, että jos mas­ki suo­dat­taa vaik­ka puo­let viruk­sista pois, niin sil­loin “virus­pilvessä” voi oleskel­la maskin kanssa tuplas­ti niin kauan kuin ilman maskia.

      4. Jokke: Nup­pineu­lan päähän mah­tuu 4000000000000 koron­avirus­ta (4000 mil­jar­dia kpl), niin tart­tuvu­u­den kannal­ta ei ole merk­i­tyk­sel­listä luikah­taako sisään­hen­git­täjäl­lä maski­in sivuitse hen­gi­tys­tei­hin satatuhat­ta vai miljoona vai kymme­nen miljoon­aa koron­avirus­ta, maski­mallista riip­puen, kun sisätilois­sa lei­ju­va ”virus­pilvi” sat­tuu kohdalle. Tar­tun­taan johta­va altistuk­sen viru­san­noskokokeskustelu on matemaat­tis­es­ti tarkastellen hakoteillä. 

        Ei vält­tämät­tä, sil­lä ihmi­nen ei hönkäile tai yski ulos viruk­sia sel­l­aise­naan, vaan ne ovat sidok­sis­sa ulos lähte­vi­in sylk­i/li­ma-pis­aroi­hin. Suuris­sa pis­arois­sa on enem­män viruk­sia, kaikkein pien­im­mis­sä niitä ei ole aina ollenkaan. Suuret pis­arat eivät kauaa ilmas­sa lei­jaile, pienet sen sijaan saat­ta­vat pysyä ilmas­sa pitk­iäkin aiko­ja, mut­ta niis­sä on vähem­män viruksia.

        Aika mon­et asiantun­ti­jat ovat pää­tyneet siihen että mas­ki suo­jaa myös maskin käyt­täjää. Ei tietenkään täysin.

      5. Atom­isti: En ole ymmärtänyt tätä aja­tus­ta, että jos joku ei suo­jaa läh­es täy­del­lis­es­ti se ei suo­jaa ollenkaan eli on turha. Kuitenkin kai huonom­pikin suo­ja vähen­tää hen­gi­ty­se­limi­in ajau­tu­vien virusten määrää. Ja jos määrä vähe­nee, tar­tun­nan toden­näköisyys vähe­nee myös.

        Olen samaa mieltä. 10 % tai 30 %:n suo­jakin on jonkin­lainen suo­ja, vaikkei superte­hokas yksilö­ta­sol­la olisikaan, ja vaikkei se yksilö­ta­sol­la takaisi taudin saa­mat­to­muut­ta. Väestö­ta­sol­la jo 10 %:nkin tart­tuvu­usalen­e­mas­ta voi olla sen ver­ran olen­naista hyö­tyä, että se kan­nat­taa hyö­dyn­tää, jos sil­lä saadaan kor­vat­tua joku yhteiskun­nalle paljon kalli­impi vai­h­toe­htoinen keino. On väestös­ta­sol­la kaiketi parem­pi, että vaik­ka 50 %:lla väestöstä on 10 % tar­tun­tariskiä alen­ta­va suo­ja kuin että 1 &%:lla väestöstä on 99 %:n suo­jan tar­joa­va suoja.

      6. Kom­ment­ti­ni pihvi oli siis se, että saumafoamit­tomien mask­ien, kuten ffp2, ffp1, n95, kn95, kirurgin­mas­ki, kansalais­mas­ki jne., sivuitse naa­mai­hon ja maskin välistä fal­skaa aina niin paljon ilmaa sisään­hen­git­täessä, että itse maski­ma­te­ri­aalin suo­da­tuste­hokku­udel­la ei ole sisään­hen­gi­tysil­man viruk­sen­pois­ton kannal­ta juurikaan mitään merkitystä.

      7. Jokke:
        Kom­ment­ti­ni pihvi oli siis se, että saumafoamit­tomien mask­ien, kuten ffp2, ffp1, n95, kn95, kirurgin­mas­ki, kansalais­mas­ki jne., sivuitse naa­mai­hon ja maskin välistä fal­skaa aina niin paljon ilmaa sisään­hen­git­täessä, että itse maski­ma­te­ri­aalin suo­da­tuste­hokku­udel­la ei ole sisään­hen­gi­tysil­man viruk­sen­pois­ton kannal­ta juurikaan mitään merkitystä.

        Tuskin kukaan esit­tää, että mask­it suo­jel­e­vat kan­ta­jansa tar­tun­noil­ta täysin. Sen sijaan val­taosa asiantun­ti­joista pitää näytet­tynä, että mask­it vähen­tävät tar­tun­to­jen lev­iämistä. Ohivuo­to ei tässä ole ongel­ma, sil­lä vuo­ta­van maskin käyt­täjän hönkäilemä pisara/aerosolipilvi jää pyörimään kasvo­jen ympärille.

        Mask­ien ohivuodot vai­htel­e­vat. Jotkut mask­it aset­tuvat yllät­tävän napakasti kasvoille. Eikä aiem­min mainit­se­masi virus­pilvi ole saman­lainen kuin esim. home­kel­lar­in home­itiöpil­vi. Viruk­set lähtevät liik­keelle sylki/limapisaroiden mukana, home­itiöt ihan itsek­seen. Niiltä suo­jaa vain hyvälaa­tu­inen ffp3 maski.

  5. Etsin nopeasti netistä tietoa Osmon amatööri­järkeilyn tueksi.. 

    Mask­it ja tur­vavälit vähen­tävät viru­san­nos­ta ja siitä aiheutuu lievem­pi tau­ti. On esitet­ty hypo­teesi, että se aut­taa viruk­sen voit­tamises­sa ennen rokot­teen valmis­tu­mista. NEJEM: Facial Mask­ing for Covid-19 — Poten­tial for “Var­i­o­la­tion” as We Await a Vac­cine New York Timesin artikke­li artikke­lista [A New The­o­ry Asks: Could a Mask Be a Crude ‘Vac­cine’?](https://www.nytimes.com/2020/09/08/health/covid-masks-immunity.html) “Sci­en­tists float a provoca­tive — and unproven — idea: that masks expose the wear­er to just enough of the virus to spark a pro­tec­tive immune response.” eli “Tutk­i­jat ehdot­ta­vat provosoivaa ja todis­tam­a­ton­ta aja­tus­ta: että naa­mar­it altista­vat käyt­täjän viruk­selle tarpeek­si suo­jaa­van immuu­ni­vas­teen aikaansaamiseksi.”

  6. Oikea vas­taus selvin­nee vuo­den parin kuluttua.
    Käyt­täy­tymisen muu­tok­set ainakin näkyvät tar­tun­talu­vuis­sa, viimek­si Suomes­sa hen­gi­tys­suo­jaimien käytöän lisään­tymi­nen viimeinkin.

    Nature (11.11.2020) kir­joit­taa aiheesta, se lie­nee tois­taisek­si paras tieto:
    https://www.nature.com/articles/d41586-020–03132‑4

    Äkkiä tiivis­tet­tynä:
    Kuollei­ta tulee paljon, kun ter­vey­den­huol­lon kestokyky ylitetään. Se ei ole lin­eaari­nen muu­tos. Hoito­pros­es­sia on vahvis­tet­tu ja sato­ja eri­laisia hoito­tapo­ja on kokeil­tu ihmisil­lä. Steroidin käytöl­lä on ollut suuri vaiku­tus, muil­la lääkkeil­lä ei juurikaan. Hoito-osaami­nen on paran­tunut lääkäreil­lä ja hoita­jil­la ja heitä on pystyt­ty koulut­ta­maan teho­hoitoon lisää, riskipolti­laat tun­nis­te­taan paremmin.
    Kevääsen ver­rat­tuna kollei­den määrä on pudon­nut n 20%, ei enempää.

  7. Ehdot­taisin että kyseessä on mitä epi­demi­olog­it selit­tivät jo kevääl­lä, että isku on otet­ta­va vas­taan enem­min tai myöhem­min. Yhdessä tutkimuk­ses­sa* jos­sa pohdit­ti­in erot Ruotsin ja sen naa­puri­maid­en välil­lä esitet­ti­in suurim­mak­si syyk­si sen että Ruot­sis­sa kevääl­lä 2020 oli enem­män poten­ti­aal­isia uhria kos­ka oli­vat selvin­neet vähem­mil­lä uhril­la edeltävästä influenssakaudesta.

    Eiköhän nyt on sama mekanis­mia käyn­nis­sä, eli kos­ka on vähem­män poten­ti­aal­isia (“dry tin­der”) ei ole niin mon­ta kuolemi­akaan. Tuskin asia sen kum­mallisem­pi ole.

    Sel­l­aista ske­naar­i­o­ta ei ole ole­mas­sa jos­sa ihmiset eivät kuolisi. Kuolin­määrät aal­toil­e­vat ja siinä se, täy­tyy muis­taa että kuolleet ovat ne jot­ka muutenkin oli­si­vat olleet seu­raa­vana jonos­sa niin san­otusti. Ei mikään rokotekaan tee ihmis­es­tä kuolema­ton. Kysymys on mitä hyväksytään, ja nyt on meneil­lään sel­l­ainen rajan­ve­to jos­sa ei hyväksytä ain­ut­takaan kuole­maa edes sairaiden van­hus­ten kohdal­la mikä on absur­dia ja suurem­pi hait­ta kuin hyö­ty ihmiskunnalle.

    * 16 Pos­si­ble Fac­tors for Sweden’s High COVID Death Rate among the Nordics

  8. Epi­demi­olog­it oli­vat kevääl­lä todel­la vähien tieto­jen varas­sa ja arvaili­vat paljon, lähin­nä influ­enssan koke­muk­si­in perustuen. Eri­tyis­es­ti tuo “ottaa isku vas­taan”, “ottaa epi­demia vas­taan väestöpo­h­jal­la” on teo­ri­ana jo kadon­nut vaik­ka sel­l­aiset johta­jat kuin Brasil­ian Bol­sonaro ja Yhdys­val­tain Trump siihen sitkeästi tarttuivatkin.

    Jos­sakin määrin saat­toi vielä kesäl­läkin arvuutel­la oliko oikea vai väärä Ruotsin päätös “ottaa isku vas­taan” aikaisem­min ja siten vält­tää talous­rom­ah­dus ja toinen aal­to syksyl­lä. Nyt tiede­tään parem­min että Ruotsin päätös oli väärä. Lau­maim­mu­ni­teet­tia ei ole vieläkään tul­lut, Teg­nellin mukaan­han se oli luvas­sa pahim­min käsi­neel­lä Tukhol­man alueel­la jo toukoku­us­sa. Talous kär­sii enem­män kuin Suomes­sa. Se että koulu­ja ei sul­jet­tu ei vält­tämät­tä ollut etu kun pahim­paan aikaan jopa puo­let oppi­laista oli pois­sa koulus­ta, ja etäk­oulu­a­han siel­lä ei ollut vai­h­toe­htona. Ja nyt Ruot­si jo suun­nit­telee koulu­jen sulkemista.

    Yleen­säkin epi­demi­an pitämi­nen kuris­sa korkeal­la tasol­la on vaikeaa ja johtaa lop­ul­ta kovem­pi­in toimi­in. Tar­tun­nat ovat paljon helpom­pi pitää lähel­lä nol­lan tasoa kos­ka sieltä nousu on aluk­si hyvin hidas­ta ja aikaa toimi­in on.

    1. K.k.:
      Epi­demi­olog­it oli­vat kevääl­lä todel­la vähien tieto­jen varas­sa ja arvaili­vat paljon, lähin­nä influ­enssan koke­muk­si­in perustuen. Eri­tyis­es­ti tuo ”ottaa isku vas­taan”, ”ottaa epi­demia vas­taan väestöpo­h­jal­la” on teo­ri­ana jo kadon­nut vaik­ka sel­l­aiset johta­jat kuin Brasil­ian Bol­sonaro ja Yhdys­val­tain Trump siihen sitkeästi tarttuivatkin.

      Jos­sakin määrin saat­toi vielä kesäl­läkin arvuutel­la oliko oikea vai väärä Ruotsin päätös ”ottaa isku vas­taan” aikaisem­min ja siten vält­tää talous­rom­ah­dus ja toinen aal­to syksyl­lä. Nyt tiede­tään parem­min että Ruotsin päätös oli väärä. Lau­maim­mu­ni­teet­tia ei ole vieläkään tul­lut, Teg­nellin mukaan­han se oli luvas­sa pahim­min käsi­neel­lä Tukhol­man alueel­la jo toukoku­us­sa. Talous kär­sii enem­män kuin Suomes­sa. Se että koulu­ja ei sul­jet­tu ei vält­tämät­tä ollut etu kun pahim­paan aikaan jopa puo­let oppi­laista oli pois­sa koulus­ta, ja etäk­oulu­a­han siel­lä ei ollut vai­h­toe­htona. Ja nyt Ruot­si jo suun­nit­telee koulu­jen sulkemista.

      Yleen­säkin epi­demi­an pitämi­nen kuris­sa korkeal­la tasol­la on vaikeaa ja johtaa lop­ul­ta kovem­pi­in toimi­in. Tar­tun­nat ovat paljon helpom­pi pitää lähel­lä nol­lan tasoa kos­ka sieltä nousu on aluk­si hyvin hidas­ta ja aikaa toimi­in on.

      Lukaisin nopeasti tuon Ilt­sarin uutisen jos­sa tuos­ta koulu­jen sulke­mis­su­un­nitel­mas­ta ker­rot­ti­in. Tarkkaan ottaen kyse onkin yli 17-vuo­ti­aiden koulunkäyn­nistä (yleen­sähän puhutaan tämänikäis­ten kohdal­la opiske­li­joista) ja taustal­la on ilmeis­es­ti se, että tar­tun­to­ja on Ruot­sis­sa havait­tu eri­tyisen paljon nuo­ril­la eli 20–30-vuotiailla. Jutus­sa siteer­at­tu ruot­salainen asiantun­ti­ja, en muista nimeä, oli huolis­saan siitä, että nuoret ovat liian huo­let­to­mia. Nuo­ril­la lie­nee syyn­sä huo­let­to­muu­teen, sil­lä tilas­to­jen perus­teel­la heitä kuolee tai joutuu teho­hoitoon huo­mat­tavasti harvem­min kuin iäkkäämpiä. Olen sanonut tämän ennenkin, mut­ta san­o­taan nyt vielä, että ruot­salaisil­la on kuitenkin oma järken­sä nois­sa valin­nois­saan. Tot­takai voi kri­ti­soi­da ja olla eri mieltä. Nk. Ruotsin tiel­lä on ollut omat perustelun­sa silti. Yksi jut­tu minkä Teg­nelliltä olen kuul­lut, on se, että vas­ta­toimien pitää olla sel­l­aisia, joi­ta voi ylläpitää vaik­ka vuo­den. Sil­lä on oma arvon­sa, että ihmiset, niin nuoret kuin van­hatkin, pystyvät elämään mah­dol­lisim­man nor­maalia elämää. Suomes­sakin on tiedostet­tu, että koron­aviruk­sen tor­jun­taan keski­tyt­täessä muiden vaivo­jen (tänään uuti­sis­sa esimerkik­si ham­mashoito) osalta ker­tyvä hoitovel­ka ei ole aivan mitätön ongel­ma sekään. Nämä eivät ole niin yksinker­taisia asioita.

    2. Vas­tasin kysymyk­seen mik­si ei nähdä kuolemia samoissa määrin kuin kevääl­lä alueil­la mis­sä oli isot tar­tun­tamäärät sil­loin. Se ettei niil­lä alueil­la enää ole saman ver­ran “dry tin­der” voi hyvinkin pitää paikkansa.

      En olisi yhtä var­ma että Ruotsin päätös oli väärä, lasku tulee jälkikä­teen. Jos saman ver­ran resursse­ja käytet­täisi­in jokaise­na pahempana influ­enssavuon­na joka on suurin piirtein yhtä paha ei olisi enää resursse­ja ole­mas­sakaan. Resurssit ei kas­va puussa.

      1. Twit­ter on täyn­nä (ilmeisen aito­ja) epi­demi­olo­ge­ja jot­ka unel­moi­vat siitä, miten koron­akoke­muk­sil­la saadaan tule­vaisu­udessakin ihmiset pysymään kotona, käyt­tämään maske­ja ja pesemään käsiään yht­enäisenä kansana jokaista influ­enssaepi­demi­aa vas­taan. Ja jos se ei auta niin sit­ten nyrk­it esiin.

      2. Taneli Neval­la:
        Twit­ter on täyn­nä (ilmeisen aito­ja) epi­demi­olo­ge­ja jot­ka unel­moi­vat siitä, miten koron­akoke­muk­sil­la saadaan tule­vaisu­udessakin ihmiset pysymään kotona, käyt­tämään maske­ja ja pesemään käsiään yht­enäisenä kansana jokaista influ­enssaepi­demi­aa vas­taan. Ja jos se ei auta niin sit­ten nyrk­it esiin.

        Olen havain­nut saman. Hyvää kri­isiä ei halu­ta huka­ta. Toki saman­henkisiä innokkai­ta maal­likoi­ta on vielä enem­män, mut­ta vähän huolestuneena minäkin seu­raan tätä keskustelua, jos­sa ennen koron­aa edeltäneisi­in kanssakäymistapoi­hin palaamista pide­tään innos­tuneimpi­en taud­in­tor­ju­jien kesku­udessa melkein valitet­ta­vana. Kyl­lä min­unkin mielestäni on hyvä jäädä aiem­paa mata­lam­mal­la kyn­nyk­sel­lä koti­in flun­s­saise­na, mut­ta jokatalvi­nen pakko­mask­i­tus tun­tuu aika radikaalilta.

  9. Olisi mie­lenki­in­toista tietää, että toimi­iko sama sys­tee­mi influ­enssan kanssa. Eli onko esimerkik­si niin, että influ­enssakau­den lopus­sa saadut tau­dit on lievem­piä kos­ka ihmiset on sitä aiem­min saanut sitä “siedä­tyshoitoa” pienem­mil­lä virusmäärillä. 

    Onko­han tästä ihan tilas­to­ja ole­mas­sa, että tuleeko vakavia influ­enssa­t­a­pauk­sia suh­teel­lis­es­ti enem­män kau­den alus­sa? Ja onko tästä luotet­tavia tilas­to­ja, eli voiko influ­enssan lev­iämistä pop­u­laa­tios­sa luotet­tavasti mallintaa (miten paljon influ­enssaa esi­in­tyy pop­u­laa­tios­sa vs. vaka­vat tapaukset)?

    1. Hen­ri Wei­jo: Olisi mie­lenki­in­toista tietää, että toimi­iko sama sys­tee­mi influ­enssan kanssa. Eli onko esimerkik­si niin, että influ­enssakau­den lopus­sa saadut tau­dit on lievem­piä kos­ka ihmiset on sitä aiem­min saanut sitä ”siedä­tyshoitoa” pienem­mil­lä virusmäärillä.

      Yleisem­min: itsel­lä on käynyt mielessä oliko lop­ul­ta isorokko lainkaan merkit­tävin inti­aane­ja uudel­la man­tereel­la tap­panut Euroopas­ta tuo­tu tar­tun­tatau­ti. Luul­laanko näin vain kos­ka isorokko on help­po diag­nosoita­va? Entäpä jos vähitellen kehit­tyvä adap­ti­ivi­nen immu­ni­teetin muisti-ilmiö pätee viruk­si­in ja bak­teerei­hin yleisem­minkin, eli ihmisen hengis­säpysymisessä ja vähin­tään hyv­in­voin­nis­sa on kyse hyvin mon­imutkaises­ta dynaamis­es­ta tas­apain­os­ta eikä joidenkin mikro­bi­en valikoivas­ta välttelystä?

    2. Influ­enssa on eri virus­per­het­tä, minkä takia ver­tailu on vaikeaa. Influ­enssaviruk­set muun­tu­vat selvästi koron­aviruk­sia nopeam­min (niiden RNA-poly­mer­aasi on epä­tarkem­pi ja tekee per­imän kopi­oimises­sa enem­män virheitä). Influ­enssa myös tart­tuu helpom­min ja ilmeis­es­ti osin eri tavoin kuin tämä koron­avirus. Kevään epi­demia-aal­los­sa yksi yllä­tys oli se, miten hyvin rajoi­tus­toimet teho­si­vat koron­aviruk­seen. Epi­demi­olo­gien ja lääkärien olet­ta­muk­set perus­tu­i­v­at pitkälle koke­muk­seen influ­enssaepi­demioista, ja niiden perus­teel­la moni ajat­teli, että epi­demi­aa ei voi­da niil­lä toimil­la pysäyt­tää, vaan korkein­taan vähän hidas­taa. Toisin kävi, ja ilmeni, että korona lev­iää lähikon­tak­tis­sa ryp­päinä, joi­ta on mah­dol­lista raja­ta ja estää.

      1. Mikko H:
        …Kevään epi­demia-aal­los­sa yksi yllä­tys oli se, miten hyvin rajoi­tus­toimet teho­si­vat koronavirukseen. … 

        Kuten Ivor Cum­mins on videoil­laan osoit­tanut, kevään sulku­toimet jotenkin sopi­vasti ajoitet­ti­in kohti­in, jois­sa käyrät oli­vat jo kään­tyneet alas päin.

  10. Itse uskoisin, että syynä kuolemien vähäisyy­teen on se ettet ole jak­sanut odot­taa riit­tävän kauaa. Ruot­si on jonkin ver­ran muu­ta Euroop­paa jäl­jessä toises­sa aal­los­sa, mut­ta teho­hoidon tarve kas­vaa jo täl­lä het­kel­lä kovem­paa kuin mis­sään muual­la Euroopas­sa. Kuolemik­si nuo muut­tunevat parin viikon sisäl­lä. Vas­taavasti kävi Teg­nellin hov­i­tilas­toti­eteil­i­jä Brit­tonille, joka arveli ensin että vain 100 lisää ruot­salaista kuolee ennen vuo­den lop­pua, mut­ta vai­h­toi luvun nopeasti 1000:ksi ja pohti­nee var­maan täl­lä het­kel­lä lisänostoa.

    1. Juuri näin.

      Viive tar­tun­tat­a­pauk­sista kuolemi­in on kevät­tä pidem­pi, kos­ka tes­taamme 10–50x enem­män. Tes­taamme nyt myös nuo­ria ja vähäoireisia, ja altistunei­ta. Tästä johtuen bilehile/koululainen -> isä -> isoisä — tar­tun­taketjus­sa saamme kiin­ni isän ja joskus bile­hileenkin. Kevääl­lä lähin­nä isoisä tes­tat­ti­in. Puo­let tar­tut­ta­jista ei oireile mitenkään, joten altistunei­den tes­taus on avainase­mas­sa. Siitä se viive tulee. Itse tau­ti ei ole muut­tunut mitenkään. Ja kyl­lä se sinne van­hainkotei­hin on levin­ny kaikkial­la ihan kevään malliin.

      Hoito kyl­lä on kehit­tynyt niin, että tehol­la kuolleisu­us on laskenut merkit­tävästi. Ehkä jopa 30–40%. Ei auta suur­in­ta osaa, jot­ka mene­htyvät tau­ti­in teho­hoidon ulkop­uolel­la. Eikä niitä ketkä mene­htyy jos tehot tul­vii yli. Kuolleisu­us on koko ajan ollut 0.5–1%. Kevääl­lä lähempänä 1%. Nyt lähempänä 0.5%.

      Dia­mond Princess aluk­sel­la IFR = CFR = 2%, mikä on äver­iään hyväkun­toisen semi-iäkkään matkus­ta­jakun­nan ja nuoren miehistön keskiver­topop­u­laa­tios­sa aikalail­la ennus­taa kuolleisu­ut­ta muual­la. New Yorkissa 0.2% pop­u­laa­tios­ta mene­htyi koron­aan. Sero­prevalenssi 20–25%. Samaan viit­taavia luku­ja Euroopasta.

      Ne ketkä kuvit­telee että tämä on 0.1% IFR pöpö ovat matemaat­tis­es­ti luku­taidot­to­mia. 250000/0.001 = 250M. Ruot­sis­sa 6000/0.001 = 6 M. Tarkoit­taisi että vähin­tään olisi laa­jo­ja aluei­ta, jois­sa ollaan lau­ma­suo­jata­sol­la ja jois­sa tau­ti on nopeasti tukah­tu­mas­sa ilman toimen­piteitä. Mitään täl­laista ei nähdä. Tau­ti kiihtyy rajusti. Pait­si mais­sa, jot­ka ovat oikeasti tehneet asialle jotain.

      1. DeeP: Ne ketkä kuvit­telee että tämä on 0.1% IFR pöpö ovat matemaat­tis­es­ti lukutaidottomia.

        Jo kesäl­lä saati­in vih­jeitä ettei IFR ole vakio. Tarkoit­taa etteivät IFR-keskiar­vot ajal­lis­es­ti koko epi­demi­an yli ole kovin hyödyl­lisiä ilmiön ymmärtämiseksi.

  11. Vielä parem­pi kuin pieni annos viruk­sia on suuri annos viruk­sia, joista suuri osa on toim­i­mat­to­mia, vaikka­pa UV-säteilyn toim­i­mat­tomak­si tekemiä. 

    Siis parem­pi lievän immu­ni­teetin aikaansaamiseen. “Lievä immu­ni­teet­ti” on kyl­lä muuten oikein järkevä ilmaus, vaik­ka kieliko­r­va ehkä sanoo että se on väärin.

  12. Olen tuo­ta samaa,kuin Osmo pohdiskel­lut ja tuonut julkikin toisaal­la. On paljon asioi­ta , jot­ka viit­taa­vat tuo­hon sumeam­paan immu­nol­o­giseen suo­jaan jo aiem­min altisuneil­la alueil­la. Kun kat­soo koro­nan tar­tun­ta- tai pelkkiä kuolinkäyriäkin, niin niis­sä Euroopan val­tiois­sa , jot­ka ovat otta­neet ensim­mäisen aal­lon voimakkaana vas­taan, toinen kuolin­huip­pu jäänee ainakin mata­lam­mak­si- lev­ey­destä on tässä vai­heessa paha sanoa. Eri­tyisen silmi­in­pistäävää tämä on Ruotsissa. 

    Mais­sa , jois­sa ensim­mäi­nen aal­to tor­jut­ti­in hyvin akti­ivis­es­ti toisen aal­lon tap­pavu­us on hyvinkin sään­nön­mukaises­ti korkea ja suh­teessa esi­in­tymis­lukui­hin (esim . Tsek­ki ja Israel) Itseasi­as­sa kuolinkäyrät muis­tut­ta­vat hyvinkin noi­ta eräi­den THL: asiantun­ti­joiden keväisiä arvioi­ta epi­demi­akäyristä: että tois­es­ta aal­losta voi tul­la ongel­ma syksyl­lä , jos ensim­mäi­nen aal­to jää pienek­si. Tuo sit­ten sai Eroon Koronas­ta ‑henkisiltä jyrkän ja demon­isoivan vas­taan­oton ja johti lau­ma­suo­ja- nimisen luon­non­lain kieltämiseen.
    Kun kat­soo esimerkik­si skan­di­na­vian pääkaupunkialuei­ta, niin korona kiihtyy kum­mallisen hitaasti, toisin kuin kävi esimerkik­si meil­lä Vaasas­sa, jos­sa se taval­laan räjähti. 

    Kehit­tynyt hoito selit­tää vain vähän vähen­tynyt­tä kuolleisu­ut­ta, kos­ka kyl­lä tieto liikkuu koron­aa nopeam­min ja var­masti se on ollut Israelis­sa tai Tsekissä tiedossa.

    Kukaan ei kuitenkaan ole vaku­ut­tavasti, siis tieteen keinoin, kumon­nut luon­non­lakia, jon­ka Ruotsin pääepi­demi­olo­gi ilmaisi näin: “tämän­tyyp­pinen sairaus jatkaa lev­iämistään niin kauan, kunnes väestö on saanut immu­ni­teetin. Ei ole mitään muu­ta keinoa pysäyt­tää sitä.” Nyt kun kat­somme maail­maa, niin näin näyt­tää olevan. 

    Koron­avirus­ta vas­taan on todet­tu ole­van t‑soluimmuniterttia niil­läkin , jot­ka eivät ole sille altistuneet: https://science.sciencemag.org/content/370/6512/89.long . Tätä on selitet­ty näil­lä muil­la koron­avirus­in­fek­tioil­la, mut­ta muitakin seli­tyk­siä on . Var­maa on ‚että moninker­tainen joukko väestöstä altistuu vähäiselle viru­san­nok­selle ja heiken­tyneille tai kuolleille viru­sos­al­sile , kuin elävälle
    tai tar­tut­tavalle viru­san­nok­selle , tuol­laista mate­ri­aa­han on todet­tavis­sa paljon pin­noil­la ja viemärivedessä. Ei ole mah­do­ton­ta , että totaalieristäymi­nen ja kaiken mikro­bi­maail­man vält­te­ly lop­ul­ta heiken­tää immu­ni­teet­ti­amme altistaen vakavalle taudille. Tuo käy min­un matem­ati­ikan taju­ni kanssa yhteen siinä , mitä on tapahtumassa. 

    Voi siis olla ‚että osa väestöstä on tietämät­tään osin han­ki­tus­sa suo­jas­sa koron­aviruk­selta eli eivät saa merkit­täävää tau­tia. Tämä taas ei ole epi­demi­aluku­jen kannal­ta yksiselit­teis­es­ti myön­teistä, kos­ka tuol­lainen immu­ni­teet­ti voi aiheut­taa sen, että väestössä on paljon vähäoireisia tai oireet­to­mia tar­tun­nankan­ta­jia, jot­ka eivät jää koti­in potemaan tai eri­tyis­es­ti vält­telemään kon­tak­te­ja. Voi olla, että epi­demi­an käyt­täy­tymisen ennustelus­sa on liikaa tui­jotet­tu mah­dol­liseen viruk­sen muun­tu­miseen ja täy­del­liseen immu­nol­o­giseen suo­jaan, kun kyse on kuitenkin väestön ja virus­pop­u­laa­tion immunoloigis­es­ta vuorovaiku­tuk­ses­ta ja evo­lu­ti­ivis­es­ta pros­es­sista, virus­pop­u­laa­tio­han “hyö­tyy” siitä, että ei aiheuta vakavaa tau­tia, kos­ka pääsee täten lev­iämään. Tämäkin käy yhteen niiden havain­to­jen kanssa, että jos tiety­istä yhteisöistä etsitään, niin löy­de­tään kyl­lä , esimerkik­si Piekäs­mäkeläiseltä kasvi­tarhal­ta tai urheilu­joukkeista, usein hyvin vähäoireisia ja oireetomia. 

    Se on todet­ta­va, että maskeista on keskustel­tu ja niihin usko­taan ihan liikaa, osin jo USA.n vaalien takia. Tuol­la­han tuokin asia poli­ti­soi­tui kuumak­si ja vaikul­temak­si jäi, että asi­aa käytet­ti­in kyl­lä hyvään tarkoituk­seen Trumpin erot­tamisek­si vaalien kaut­ta, mut­ta tarkoi­tus pyhit­tää keinot — hen­gel­lä. Samal­la lääketiede vajosi ihan usko­musti­eteek­si , läh­es rei­ki-hoidon tasolle. Esimerkik­si Tsek­ki pro­filoi­tui hyvin mask­iusko­vaik­sek­si maak­si, laa­ja-alainen käyt­tö oli pakotet­tua- nyt alue on pahoin­ta epidemia-aluetta.
    Nature lehdessä oli tästä hyvä yhteen­ve­to, joka oli kyl­lä pin­nal­lis­es­ti melko maskimyön­teinen, mut­ta tarkkaan luet­tuna ( laat­ule­hti kun on ) — pal­jas­ta­va . Siinä tieteel­lisen integri­teetin säi­lyt­tävät asiantun­ti­jat mm. totea­vat : ” Noi­ta asio­ta me nor­maal­isti selvit­täisimme kli­in­i­sis­sä kokeis­sa, mut­ta meil­lä ei ollut aikaa siihen” ; ” On paljon ris­tiri­itaisia tiedonpala­sia ja on vaikea vetää aineis­to yhteen . On todet­ta­va , että emme oikeas­t­aan tiedä paljoa.” ; “Me tiedey­hteisössä krit­soimme jatku­vasti yleistä tap­paa muo­dostaa lausun­to­ja ilman kun­non dataa .. Nyt me paljolti toim­imme samal­la tavalla.”

    Virus­parikke­lien bal­lis­ti­ikkaan ja virus­pil­ven kokoon vedo­taan paljon, mut­ta ongel­mana on se, että emme tiedä mihin kul­loinkin kan­nat­taa osua .
    Maskin käyt­täjäl­lä aeroso­lia ja kaukotip­paa syn­tyy ilmeis­es­ti vähem­män, mut­ta siis lähikylvöä enem­män. Mask­it eivät hävitä virus­par­tikkelei­ta vaan ne sit­ten jäävät joko maski­in, sen läpi hen­git­tävän hen­gi­tys­tei­hin tai hänen lähelleen , siis edelleen mah­dol­lis­es­ti tar­tut­ta­maan ja tar­tun­nan kan­ta­jan hen­gi­tys­teis­sä edelleen lisään­tymään. Tuo­ta mask­ia tulee näpelöi­neek­si- niin­pä kädet muut­tuvat tar­tut­taviksi. Voisi myös kuvitel­la, että tar­tun­nan kan­ta­jan lähialue muut­tuu entistä tar­tut­tavam­mak­si ja hän kan­taa esimerkikik­si vaat­teis­saan ja hiuk­sis­saan tiheäm­pää viruskylvöä. Tältä kannal­ta kat­soen, väljässä ja laa­jas­sa ulkoil­mas­sa käyt­töhän voi olla peräti type­r­ää: se mikä lentäisi taivaan tuli­in jääkin tar­tut­ta­vana ja suuri­an­nok­sise­na vietäväk­si sisäti­laan. On loogista , että sairas­tuneen tuot­ta­ma kokon­aisvirus­määrä on lop­ul­ta suurem­pi maskin kanssa. Ja tämä peruste: että Mas­ki ehkä voisi suo­ja­ta sen käyt­täjää niin ‚että hän saa pienem­män annok­sen virus­ta ja kevyem­män taudin. Toisaal­ta voi ajatel­la, että mask­ia käyt­tämät­tömän hen­gi­tys­teistä läh­tee aerole­ja 2–30 m päähän , jot­ka sairas­tut­ta­vat vain pieni­an­nok­sis­es­ti tai ei olenkaan, ehkäpä jo heiken­tyneel­lä ja kuoleel­la viruk­sel­la aiheut­taen immu­ni­teetille suo­tu­isan herätteen?
    Mask­ia käyt­tävä lievään tai alka­vaan koron­aan sairas­tunut toden­näköis­es­ti vetää uloshen­git­tämiään koron­aviruk­sia takaisin hen­gi­tys­tei­hin­sä ja on mah­dol­lista, että syvem­mälle hen­gi­tys­tei­hin , ehkäpä nenänänielus­ta syvälle keuhkoalve­olei­hin. Kun maskinkäyt­täjäl­lä CO2 — pitoisu­us nousee, niin tulee tarve hen­git­tää syvem­pään, pois­taak­seen tuo­ta kasvhuonekaa­sua ver­estä. Toisaal­ta, kun puhe maskin kanssa ei oikein luista, niin tulee tarve korot­taa ään­tä , jol­loin tulee vedet­tyä jälleen syvem­pää henkeä ja juuri siinä tilanteessa erit­tämään enem­män virus­ta jon­nekin, joka riip­puu maskin käyt­tö­tavas­ta , mate­ri­aal­ista ja kos­teusas­teessa , ympäristön ilmavir­roista ja kuun­teli­jan etäisyydestä. 

    Naturen artikke­lis­sa eräs asiantun­ti­ja toteaakin: “But for the vari­ety of masks in use by the pub­lic, the data are messy, dis­parate and often hasti­ly assembled.” 

    On täysin aikaista arvioi­da tässä vai­heessa sitä, minkä maan lin­ja tulee ole­maan lop­ul­ta paras kansan­ter­vey­den tai talouden kannal­ta. Se saat­taa olla jälkikä­teenkin han­kalaa. Min­ua kuitenkin se hiukan huo­let­taa , että todel­la hyvin täl­lä het­kel­lä pär­jäävä maamme saat­taa olla tässä eri­tahti­nen kuin muut EU maat, että jos tämä on lusit­ta­va, niin se voi olla iso ongel­ma ‚että kun muut ovat jo lusi­neet, mut­ta me vielä lusimme. Jos tuo roko­tus ei kuitenkaan toi­mi riit­tävästi, tuot­taa pet­tymyk­sen tai jakelu on liian hidas­ta. Onhan sekin mah­dol­lista ‚että eteläi­nen Euroop­pa kokee koro­nan jälkeisen rene­sanssin saavutet­tuaan riit­tävän lau­ma­suo­jan ja talous läh­tee nousu­un ja me vielä painimme jonkun aal­lon kanssa tääl­lä. Että ollaanko me sit­ten ker­jäämässä tukipaket­tia Italialta.

  13. Ruot­si on nyt kiristämässä suosi­tuk­si­aan selvästi keväistä lin­jaansa tiukem­mik­si (“max åtta delt­a­gare vid almän­na till­ställ­ningar”). Se tulee toden­näköis­es­ti vähen­tämään ruot­salais­ten kuolemia merkit­tävästi. Ennus­tan, että Soin­in­vaara tulee luule­maan tämän johtu­van “lievästä” immu­ni­teetista, mut­tei huo­maa että sen saman immu­ni­teetin olisi pitänyt myös kyetä estämään viruk­sen lev­iämistä, vähen­tämään sairaaloi­hin jou­tu­mista ja pienen­tämään teho­hoitoon joutu­vien määrää jo nyt. Tämän pal­s­ta on ollut erit­täin hyödylli­nen koron­ain­for­maa­tion lähde, mut­ta se johtuu yksi­no­maan pal­stan kom­men­toi­jien laadus­ta. Soin­in­vaaran kyky sijoit­taa havait­se­mansa sig­naalit oikeaan kon­tek­sti­in on ker­ta toisen­sa jäl­keen ollut hyvin puutteellista.

    1. hc-empiristi: Se tulee toden­näköis­es­ti vähen­tämään ruot­salais­ten kuolemia merkittävästi.

      Mikä tahansa toimen­pide, joka vähen­tää tar­tun­to­ja, vähen­tää myös kuolemia. Mitä vähem­män tar­tun­to­ja, sitä vähem­män kuolemia, tosin jois­sakin mais­sa use­ampi tar­tun­nan saanut kuolee kuin toi­sis­sa. Siihen taas on monia eri syitä ikä­jakau­mas­ta, sairaan­hoidon laadus­ta ja kuor­mi­tuk­ses­ta aina yleiseen ter­vey­den­ti­laan etc. Ja toki tes­tauk­sen kat­tavu­us vaikut­taa todet­tu­jen tar­tun­to­jen määriin. 

      Noin muu­toin olen sitä mieltä, että vaik­ka ei välit­täisi covidi­in kuole­vista van­huk­sista eikä pysyvästi/pitkäaikaisesti vam­mau­tuneista, niin viisas pyrkii tekemään kaikken­sa, ettei covid-poti­laiden määrä tuki sairaan­hoitoa. Kas kun meistä itse kukin voi mil­loin vain tarvi­ta sairaan­hoitoa, jopa teho­hoitoa (onnet­to­muudet, äkil­liset sairas­tu­miset, sydärit, etc). Ter­ve itsekkyys riit­tää syyk­si nou­dat­taa ja kan­nat­taa rajoituksia.

  14. hc-empiristi:
    …saman immu­ni­teetin olisi pitänyt myös kyetä estämään viruk­sen leviämistä…

    Seu­raan Ruotsin tilan­net­ta muualle ver­rat­tuna mm. HS:n graafista, eikä kuolleisu­us näytä heil­lä kovinkaan pahal­ta vaik­ka tar­tun­to­ja rek­isteröidään paljon, päin vas­toin. Täältä löy­tyy viiva­di­a­gram­mi kohdas­sa Koronatarunnat/Koronakuolemat eri mais­sa graafi, jota voi vään­nel­lä mie­len­sä mukaan: https://www.hs.fi/kotimaa/art-2000006661350.html

    Mitä tulee tar­tun­toi­hin, PCR-tes­tauk­ses­ta täl­laise­naan tulisi luop­ua, sil­lä se ei sovi epi­demi­an massatestaukseen. 

    Koko koro­nan­hoito rajoituksi­neen ja tes­tauk­seen liit­tyvine arve­lut­tavine perustei­neen näyt­tää ole­van menos­sa oikeu­teen eri puo­lil­la maail­maa. Asial­la on Deutsche Bankin ja VW:n haas­tanut juristi Rain­er Füllmich (tai Fuellmich) kollegoineen. 

    Haas­tat­telu englanniksi:
    Ger­man Lawyer Sues The World Over Coronavirus

    Haas­tat­telu saksaksi:
    Inter­view mit Anwalt Dr. Fuellmich: PCR-Tests und „dieBa­sis“ – Klage gegen Drosten, Wiel­er & Co. geplant

    Soin­in­vaaran aiem­mas­sa blo­gis­sa Toisen aal­lon tilas­tolli­nen päiv­i­tys jonne edelleen päivit­tyvät Suomen viral­liset tar­tun­talu­vut, on nähtävis­sä epä­to­den­näköi­nen kehi­tys, mikä osaltaan viit­taa siihen, että meil­lä ei tes­tauk­ses­sa tosi­aankaan ole kaik­ki ihan kohdallaan.

    1. Minä seu­raan Ruotsin tilan­net­ta FHM:n viral­lis­es­ta Excel-tiedos­tos­ta (https://www.arcgis.com/sharing/rest/content/items/b5e7488e117749c19881cce45db13f7e/data), Emanuel Karl­stenin blo­gista (https://emanuelkarlsten.se ; voit­ti juuri Ruotsin Suuren jour­nal­is­ti­palkin­non koronauuti­soin­nistaan Uuti­soin­nin uud­is­ta­ja ‑luokas­sa), Ruot­sis­sa asu­vien tut­tavien koke­muk­sia kyse­lemäl­lä, sekä niistä lehdis­tä, joil­la mak­sumuuri ei estä uutis­ten lukemista (pain­ot­tuu valitet­tavasti iltapäiväle­hdis­töön). Ruotsin tar­tun­talu­vut ovat olleet lievässä nousus­sa jo usei­ta viikko­ja, mut­ta käsi­in tilanne räjähti vas­ta 28.10. Uskon, että kuolemille tulee käymään aivan samal­la tavalla.

      Olen seu­ran­nut Ruotsin tilan­net­ta akti­ivis­es­ti maalisku­un alus­ta läh­tien ja val­taosa koron­aan kuolleista lisätään FHM:n viral­liseen taulukkoon läh­es viikon jäl­jessä tapah­tu­mas­ta ja taulukkoa saate­taan toisi­naan muut­taa havait­tavasti kah­den tai kol­menkin viikonkin taakse. Eilis­es­tä FHM:n taulukos­ta esti­moiden edel­liseltä to-ma-ajan­jak­sol­ta on esimerkik­si vielä kir­jaa­mat­ta 50–100 kuole­maa oikealle päivälle. Onko HS:n graafi­in lisät­ty nuo puut­tuvat kuolemat ja jos on niin mil­lä menetelmäl­lä puut­tuvien lukumäärä estimoidaan?

      Ruotsin kuolleisu­uskäyrä tulee ole­maan raskaas­ta kuolleisu­ud­es­ta huoli­mat­ta loivem­pi ja mah­dol­lis­es­ti mata­lampikin kuin maalis-huhtiku­us­sa, kos­ka ihmiset ovat muut­ta­neet siel­läkin käyt­täy­tymistään huomattavasti.

      1. Ei näytä käyrä ole­van mata­lampi tai loivem­pi. Maske­ja ei Ruot­sis­sa käytetä. Sik­si ei ole mitään jar­rua et olis aikaa reagoi­da kuten Euroopas­sa. Kat­soo kaikkia kuvia Ruot­sista ni jen­gi menee hejs­san hop­san suosi­tuk­sista piit­taa­mat­ta ja 90–95% vail­la maskeja.

        15000 tar­tun­taa eilen ja 96 merkat­ti­in lau­toi­hin tänään Ruot­sis­sa, toki use­am­malle päivälle. Ja toki tälle päivälle lisätään rop­pakau­pal­la lähi­t­ule­vaisu­udessa. Ja niin pois päin. Eli nää on ne mys­tiset puut­tuvat kuolemat 3–4 vk takai­sista tartunnoista.

      2. DeeP:
        Ei näytä käyrä ole­van mata­lampi tai loivem­pi. Maske­ja ei Ruot­sis­sa käytetä. Sik­si ei ole mitään jar­rua et olis aikaa reagoi­da kuten Euroopas­sa. Kat­soo kaikkia kuvia Ruot­sista ni jen­gi menee hejs­san hop­san suosi­tuk­sista piit­taa­mat­ta ja 90–95% vail­la maskeja.

        Minä itse uskon ja toivon, että toinen aal­to tulee ole­maan vähem­män dra­maat­ti­nen kuin ensim­mäi­nen. Inten­si­iville ei ole ainakaan vielä otet­tu väkeä samaan tahti­in kuin keväänä pahim­mas­sa vai­heessa. Ja yksi­no­maan se, että tes­taamista tehdään selvästi enem­män kuin kevääl­lä, riit­tänee ohjaa­maan ihmis­ten käyt­täy­tymistä varovaisem­mak­si. Vahvin sig­naali tämän toimivu­ud­es­ta on, että jopa Teg­nell heräsi het­kek­si kun uusi aal­to vyöryi maa­han. Tes­taami­nen on toki tapis­saan ja riit­tävä jäljit­tämi­nen ei ole mah­dol­lista, mut­ta uskoak­seni dra­maat­tiset luvut ovat säikyt­täneet ruot­salaisia käyt­täy­tymään edes jonkin ver­ran varovaisem­min. Tämän suh­teen voin olla väärässä, kos­ka ymmär­ryk­seni ruot­salais­ten sielunelämästä ei ehkä ole riittävää.

      3. hc-empiristi: Minä itse uskon ja toivon, että toinen aal­to tulee ole­maan vähem­män dra­maat­ti­nen kuin ensimmäinen. 

        …se, että tes­taamista tehdään selvästi enem­män kuin kevääl­lä, riit­tänee ohjaa­maan ihmis­ten käyt­täy­tymistä varovaisem­mak­si. Vahvin sig­naali tämän toimivu­ud­es­ta on, että jopa Teg­nell heräsi het­kek­si kun uusi aal­to vyöryi maa­han. Tes­taami­nen on toki tapis­saan ja riit­tävä jäljit­tämi­nen ei ole mah­dol­lista, mut­ta uskoak­seni dra­maat­tiset luvut ovat säikyt­täneet ruot­salaisia käyt­täy­tymään edes jonkin ver­ran varovaisem­min. Tämän suh­teen voin olla väärässä, kos­ka ymmär­ryk­seni ruot­salais­ten sielunelämästä ei ehkä ole riittävää. 

        Kyl­lä todel­la toivon että näin olisi ja olisit oike­as­sa. Seurasin tilan­net­ta kevääl­lä tiivi­isti kos­ka tut­ta­vani asui Ruot­sis­sa. Muu­ta­ma vasta-argumentti.

        Nyt lev­iä kan­ta on tar­tut­tavampi (domi­noi­va kan­ta vai­h­tui lop­pukevääl­lä muistaakseni).

        Auringonva­lo inak­tivoi viruk­sen sekun­neis­sa ja ilman läm­pöti­la ja kos­teus vaikut­ta­vat dra­maat­tis­es­ti viruk­sen tar­tut­ta­vana säi­lymiseen. Pimeässä pakas­times­sa virus säi­lyy “ikuis­es­ti”. Jääkaapis­sakin kuukau­sia. 20C:ssa virus säi­lyy paperi­ra­has­sa kuukaudessa vaar­al­lise­na. Ruot­si ja Suo­mi on pimeitä jääkaappe­ja mar­ras-helmiku­un, jos­sa pat­ter­it kui­v­at­ta­vat sisäil­man avat­en viruk­sille kuiv­unei­den limakalvo­jen kaut­ta helpom­man tar­tuntare­itin esim. silmien kautta.

        Pitkää kesälo­maa ei ole tiedos­sa. Päin­vas­toin koulu­ja on väk­isin halut­tu pitää auki. En usko että mum­moloiden ovet mal­te­taan pitää säpis­sä täysin.

        Ihmiset muut­ti­vat käytöstään dra­maat­tis­es­ti jo viime keväänä Ruot­sis­sa pääasi­as­sa omae­htois­es­ti. Googlen liikenne data pal­jasti asian, ja GDP lasku vahvisti. Se että ei määrätä ei tarkoi­ta etteikö tehdä vapaae­htois­es­ti. Vaikea kuvitells että pystyt­täisi­im dra­maat­tis­es­ti parem­paan vaoaae­htois­es­ti. Toiv­ot­tavasti sama riit­tää nyt. Tuskin riit­tää ilman laa­jaa maskinkäyttöä.

        Myös Mis­in­for­maa­tion määrä on räjähtänyt ja yksi keskei­sistä lähteistä on Teg­nell itse mm. mask­i­de­nial­is­mi. “Koron­aväsymys” on aiheutet­tu päämääräämät­tömäl­lä soutamisel­la ja huopaamisel­la. Sak­ki käy Ruot­sis­sa testeis­sä bileitä silmäl­läpitäen. Maske­ja ei käytetä. Ei kuu­losta hyvältä…

        Mut­ta toivotaan!

  15. Suomen nyky­istä kum­mallista koronati­lan­net­ta ja Etelä-Ital­ian saman­laista tilan­net­ta kevääl­lä voisi muuten yrit­tää selit­tää hypo­teesil­la ekol­o­gis­es­ta lokerosta.

    Hypo­teesi: viruk­sen ekol­o­gisen lokeron määrit­televät ne mikro­bit joiden kanssa se viihtyy samas­sa elim­istössä samanaikaises­ti. Ekologi­nen lokero ei vält­tämät­tä ole muut­tuma­ton, kos­ka sen tila on tal­letet­tu immuu­ni­jär­jestelmän muis­ti­in. Suomes­sa nyt ja Etelä-Ital­ias­sa kevääl­lä SARS-CoV­‑2 ekologi­nen lokero on ollut pääosin varattu. 

    Per­in­teinen esimerk­ki näin määritellystä ekol­o­gis­es­ta lokeros­ta on lehmärokko-isorokko ‑lokero. Kokeista Yhdys­val­lois­sa ja Sin­ga­pores­sa tiede­tään että jo ennen Covid-19 epi­demi­aa kerä­ty­istä ver­inäyt­teistä löy­tyy run­saasti vas­tus­tuskykyä SARS-CoV­‑2 vas­taan. On siis syytä olet­taa että jos syynä vas­tus­tuskyvylle on mikro­bi, on se joku hyvin yleinen ja harmiton.

    Ole­tus oli kesäl­lä että Suomes­sa on syksyl­lä voimakas Covid-19 ‑epi­demia ja Ruot­sis­sa lievä. Kävikin tois­in­päin. Entäpä jos Ruot­sis­sa kiertelee niin paljon koron­avirus­ta että se on ehtinyt val­la­ta sen ekol­o­gisen lokeron joka Suomes­sa onkin täyt­tynyt jol­lain har­mit­toma­l­la viruk­sel­la? Suomes­sa tes­tataan juuri nyt koron­avirus­ta niin paljon, että hen­gi­tystiein­fek­tioi­ta on var­masti run­saasti liik­keel­lä kuten syksyl­lä yleen­säkin, mut­ta jostain kum­man syys­tä ei kuitenkaan koron­avirus­ta. Kolikko on ollut pystyssä niin pitkään että hyvän seli­tyk­sen pitäisi olla jotain muu­ta kuin hyvin epä­to­den­näköi­nen kos­mi­nen sattuma.

    1. spot­tu:
      …Kolikko on ollut pystyssä niin pitkään että hyvän seli­tyk­sen pitäisi olla jotain muu­ta kuin hyvin epä­to­den­näköi­nen kos­mi­nen sattuma.

      Jospa PCR-tes­taus 1) tuot­taa vääriä posi­ti­ivisia tulok­sia ja 2) virus­molekyylien vai­htel­e­va monis­tuskäytän­tö kau­pan päälle eri­laista testi­herkkyyt­tä eri puo­lil­la? Eli tuo Osmon tilas­tokäyräkin on has­su, kun data on päin prinkkalaa?

      NY Times:
      Your Coro­n­avirus Test Is Pos­i­tive. Maybe It Shouldn’t Be.
      https://www.nytimes.com/2020/08/29/health/coronavirus-testing.html

    2. spot­tu:
      Kolikko on ollut pystyssä niin pitkään että hyvän seli­tyk­sen pitäisi olla jotain muu­ta kuin hyvin epä­to­den­näköi­nen kos­mi­nen sattuma.

      1,23456 on epä­to­den­näköi­nen R‑luku. Niinkuin 1,2,3,4,5,6 on harv­inainen lottorivi.
      1,549143 on toden­näköisem­pi R‑luku. Niinkuin 1,6,25… on yleisem­pi lottorivi.

      Jos sat­tuu sel­l­ainen harv­inainen tapaus että R‑luku on maanan­taina 1,23456, ja tiis­tainakin R‑luku on 1,23456, niin sil­loin voimme olla hyvin var­mo­ja että keskivi­ikkona R‑luku ei ole 1,23456. Niinkuin sil­loin kun lan­tinheitossa tulee 5 ker­taa peräkkäin kru­u­na, niin sil­loin seu­raa­va tulos on hyvin toden­näkäis­es­ti klaava.

      Tuo ylläol­e­va jut­tuni­han on siis kokoel­ma yleisiä aja­tusvirheitä, joi­ta olen ollut havait­sev­inani täällä.

      Point­ti­ni on se, että R‑luku ei ole lant­ti, vaan parem­minkin nop­pa jos­sa on pirun mon­ta sivua .… eli siis toisin sanoen pal­lo. Pal­lo­han pysyy hyvin tasapainossa.

      1. Jari S: Pal­lo­han pysyy hyvin tasapainossa.

        ..mut­ta harvem­min pysähtyy äkil­lis­es­ti ilman ulkop­uolista tekijää.

  16. Koron­aa osa­taan myös nyt hoitaa olen­nais­es­ti parem­min kuin kevääl­lä. Annetaan tarvit­taes­sa kor­ti­so­nia (sytoki­in­imyrsky) ja vereno­hen­nus­lääkkeitä. Jonkin ver­ran hyö­tyä voi olla myös jois­takin tes­ta­tu­ista lääkkeistä kuten Remdesvir, malar­i­alääk­keet yms.

  17. Ehkä nyt on jo kulunut riit­tävästi aikaa, jot­ta on voi kysyä onko mah­dol­lista olla ole­mas­sa mitään evi­denssiä mikä kykenisi kaata­maan hypo­teesisi. Kir­joit­tamisa­janko­hdan jäl­keen Ruot­si on lisän­nyt koron­akuolin­ti­las­toi­hin­sa 543 kuol­lut­ta ja tulee vielä lisäämään vähin­tään 150–200 mar­rasku­un kahdelle viimeiselle viikolle kun­han ehtii. Paljonko kuollei­ta pitäisi vielä olla lisää, jot­ta lakkaisit usko­mas­ta käyt­täy­tymis­muu­tok­sista riip­pumat­tomaan “lievään” immu­ni­teet­ti­in? Mitä muu­ta evi­denssiä vaadittaisiin?

    1. hc-empiristi:
      Ehkä nyt on jo kulunut riit­tävästi aikaa, jot­ta on voi kysyä onko mah­dol­lista olla ole­mas­sa mitään evi­denssiä mikä kykenisi kaata­maan hypo­teesisi. Kir­joit­tamisa­janko­hdan jäl­keen Ruot­si on lisän­nyt koron­akuolin­ti­las­toi­hin­sa 543 kuol­lut­ta ja tulee vielä lisäämään vähin­tään 150–200 mar­rasku­un kahdelle viimeiselle viikolle kun­han ehtii. Paljonko kuollei­ta pitäisi vielä olla lisää, jot­ta lakkaisit usko­mas­ta käyt­täy­tymis­muu­tok­sista riip­pumat­tomaan ”lievään” immu­ni­teet­ti­in? Mitä muu­ta evi­denssiä vaadittaisiin?

      Olisiko esimerkik­si se, ettei ruot­sis­sa ole euromomo:n mukaan edes nomaali­in kau­si­vai­htelu­un liit­tyvää ylikuolleisu­ut­ta, jota tässä vai­heessa vuot­ta tyyp­il­lis­es­ti on?

      1. Tämä on eri­no­mainen ja toimi­va ehdo­tus. Ole­tan tässä (ilman eri­ty­istä tietoa), että kan­natat immu­ni­teet­ti­a­ja­tus­ta. Oletko julkises­ti valmis ilmoit­ta­maan olleesi väärässä siinä vai­heessa, kun Euro­momon käyrät alka­vat näyt­tää ylikuolleisu­ut­ta? Jopa Ruotsin SCB:n tuoreesta kokon­aiskuolleisu­usti­las­toista (https://www.scb.se/hitta-statistik/statistik-efter-amne/befolkning/befolkningens-sammansattning/befolkningsstatistik/pong/tabell-och-diagram/preliminar-statistik-over-doda/ ; päivitet­ty 27.11.) puut­tuu huo­mat­ta­va määrä kuollei­ta viimeiseltä kahdelta viikol­ta, joten Euro­mo­mo saa­nee datansa selkeästi myöhässä.

      2. Mut­ta mitä mata­las­ta ylikuolleisu­ud­es­ta voisi päätellä?

        Jos ja kun ruot­salaiset ovat muut­ta­neet käytöstään koron­aviruk­sen takia, niin kyl­lä se näkyy muidenkin tart­tuvien sairauk­sien vähen­tymisenä. Jos influ­enssa puut­tuu, sil­lä voi olla suurikin vaiku­tus kausit­tainen ylikuolleisuuteen.

      3. Sylt­ty:
        Mut­ta mitä mata­las­ta ylikuolleisu­ud­es­ta voisi päätellä?

        Jos ja kun ruot­salaiset ovat muut­ta­neet käytöstään koron­aviruk­sen takia, niin kyl­lä se näkyy muidenkin tart­tuvien sairauk­sien vähen­tymisenä. Jos influ­enssa puut­tuu, sil­lä voi olla suurikin vaiku­tus kausit­tainen ylikuolleisuuteen.

        Tämän takia kysyinkin kysymyk­seni vähän ennen kuin kaik­ki olen­nainen tieto on julk­istet­tu. Mallin saa kor­reloimaan ole­mas­sa ole­van datan kanssa käytän­nössä aina, mut­ta ennus­tusten osum­i­nen vaatii joko toimi­vaa mallia tai hyvää tuuria. Sil­loin ei tarvitse kysyä mitä voidaan päätel­lä mis­täkin vaikeas­ta kysymyk­ses­tä, vaan vain tseka­ta ennustiko malli oikein vai ei.

        Se, mitä jostakin ilmiöstä voidaan päätel­lä, helpot­tuu huo­mat­tavasti, kun vil­lit amatööri­mallit kar­si­taan pois sotke­mas­ta kenttää.

      4. hc-empiristi:
        Tämä on eri­no­mainen ja toimi­va ehdo­tus. Ole­tan tässä (ilman eri­ty­istä tietoa), että kan­natat immu­ni­teet­ti­a­ja­tus­ta. Oletko julkises­ti valmis ilmoit­ta­maan olleesi väärässä siinä vai­heessa, kun Euro­momon käyrät alka­vat näyt­tää ylikuolleisu­ut­ta? Jopa Ruotsin SCB:n tuoreesta kokon­aiskuolleisu­usti­las­toista (https://www.scb.se/hitta-statistik/statistik-efter-amne/befolkning/befolkningens-sammansattning/befolkningsstatistik/pong/tabell-och-diagram/preliminar-statistik-over-doda/ ; päivitet­ty 27.11.) puut­tuu huo­mat­ta­va määrä kuollei­ta viimeiseltä kahdelta viikol­ta, joten Euro­mo­mo saa­nee datansa selkeästi myöhässä.

        Pait­si että Ruot­si otti nyt kovat toimet käyt­töön Teg­nellin neu­von vas­tais­es­ti eikä täyt­tä ylikuolleisu­ut­ta päästä koskaan näkemään tilas­tois­sa. Suomi­han lipesi tästä lau­ma­suo­jaih­misko­keesta jo kevääl­lä ja tääl­läkin vas­tu­ullisen virkamiehen, THL:n johta­jan Mika Salmisen neu­vo­jen vastaisesti.

        Tieteen kannal­ta tietysti harmil­lista että ruot­salaisetkaan eivät kestäneet kuolleisu­u­den nousua.

        Etnisyy­destä, uskon­nos­ta ja kult­tuurista riip­pumat­ta jokainen maa joka yrit­tää selvitä min­i­maal­isil­la toimil­la pää­tyy silti jos­sakin vai­heessa jonk­i­nasteiseen lockdown:iin, aika vah­va todiste että meil­lä on käsis­sä influ­enssaa merkit­tävästi pahempi tauti.

      5. K.k.: Pait­si että Ruot­si otti nyt kovat toimet käyt­töön Teg­nellin neu­von vas­tais­es­ti eikä täyt­tä ylikuolleisu­ut­ta päästä koskaan näkemään tilas­tois­sa. Suomi­han lipesi tästä lau­ma­suo­jaih­misko­keesta jo kevääl­lä ja tääl­läkin vas­tu­ullisen virkamiehen, THL:n johta­jan Mika Salmisen neu­vo­jen vastaisesti.

        Tieteen kannal­ta tietysti harmil­lista että ruot­salaisetkaan eivät kestäneet kuolleisu­u­den nousua.

        Etnisyy­destä, uskon­nos­ta ja kult­tuurista riip­pumat­ta jokainen maa joka yrit­tää selvitä min­i­maal­isil­la toimil­la pää­tyy silti jos­sakin vai­heessa jonk­i­nasteiseen lockdown:iin, aika vah­va todiste että meil­lä on käsis­sä influ­enssaa merkit­tävästi pahempi tauti.

        Kan­nat­taa huo­ma­ta, vaik­ka meil­lä uuti­soidaan Ruotsin “kovista toimista”, totu­us on että ne on silti kevyem­mät, kuin Suomes­sa. Ei mask­isu­osi­tus­ta, kaik­ki paikat saa olla auki (rav­in­tolois­sa rajoi­tus max . 8hlö per pöytä), ohjeis­tus väk­i­joukko­jen vält­tämis­es­tä eivät kuu­losta kauhean tiukoil­ta? Poris­sa meni läh­es kaik­ki liikun­ta­paikat, uima­hal­lit, museot ja nuorisoti­lat kiin­ni. Kir­jas­to onnek­si auki lain­aus­ta varten, mut­ta lukusalit menivät kiinni.
        Näil­lä kiristyk­sil­lä tai niistä huoli­mat­ta teho-osas­to­jen poti­laat ovat Ruot­sis­sa vähen­tymään päin ja kuolemat tip­puneet. Johtuuko nämä immu­ni­teetista vai rajoituk­sista en tiedä, mut­ta tilanne on huo­mat­tavasti kevät­tä parem­pi. Haas­tat­telu­jen perus­teel­la Tukhol­mas­sa ihmiset rajoit­ti­vat kulkemis­taan ja palvelu­iden käyt­töä huo­mat­tavasti enem­män kevääl­lä kuin nyt, eli jotain on muut­tunut. Mis­tään lockdown:sta ei Ruotsin kohdal­la kan­na­ta puhua.

      6. K.k.: Pait­si että Ruot­si otti nyt kovat toimet käyt­töön Teg­nellin neu­von vas­tais­es­ti eikä täyt­tä ylikuolleisu­ut­ta päästä koskaan näkemään tilastoissa.

        Ruot­si rajoit­ti kokoon­tu­misia 50:stä 8:aan henkilöön. Pait­si tietysti jos tur­vavälit pystytään pitämään, on raja 300:

        Regerin­gen har sedan i mars begrän­sat antalet tillåt­na delt­a­gare i allmän­na sam­mankom­ster och offentli­ga till­ställ­ningar. Huvu­dregeln är max 8, men vid arrange­mang med sit­tande pub­lik som kan hål­la en meters avstånd till varan­dra är gränsen 300. Arrange­mang med färre delt­a­gare bör genom­föras på ett sätt som min­imer­ar risken för smittspridning.

        Kun tämän tarpeek­si isoon ääneen markki­noi merkit­tävänä lin­jan­muu­tok­se­na, niin aina joku uskoo. Poli­ti­ikas­sa on lop­ut­toma­l­ta tun­tu­va kysyn­tä tah­to­jo­hta­ju­udelle asiantun­ti­ja­jo­hta­ju­u­den sijaan, ja kaiken­maail­man soidenkuiv­aa­jien viesti resonoi hyvin äänestäjäkunnassa.

        Kun val­ta­me­di­aa nykyään seu­raa, kan­nat­taa muis­taa että se on ennen­näkemät­tömässä kil­pailu­ti­lanteessa sosi­aal­ista medi­aa vas­taan, ja klikki­jour­nal­is­mi on luon­teeltaan infla­torista. Mitä Ruotsin tilanteeseen tulee, kan­nat­taa val­ta­me­di­an tulk­in­to­jen sijaan siir­tyä luke­maan suo­raan paikallisen ter­veysvi­ra­nomaisen FOHM:in sivu­ja. Eri­tyisen näp­pärä kooste on Covid-19 ‑viikko­ra­por­tit. Päivit­täi­nen tilanne näkyy visuaal­isim­min tääl­lä.

    2. hc-empiristi:
      Ehkä nyt on jo kulunut riit­tävästi aikaa, jot­ta on voi kysyä onko mah­dol­lista olla ole­mas­sa mitään evi­denssiä mikä kykenisi kaata­maan hypo­teesisi. Kir­joit­tamisa­janko­hdan jäl­keen Ruot­si on lisän­nyt koron­akuolin­ti­las­toi­hin­sa 543 kuol­lut­ta ja tulee vielä lisäämään vähin­tään 150–200 mar­rasku­un kahdelle viimeiselle viikolle kun­han ehtii. Paljonko kuollei­ta pitäisi vielä olla lisää, jot­ta lakkaisit usko­mas­ta käyt­täy­tymis­muu­tok­sista riip­pumat­tomaan ”lievään” immu­ni­teet­ti­in? Mitä muu­ta evi­denssiä vaadittaisiin?

      Siis Ruotsin kokoises­sa maas­sa, tuol­la ikärak­en­teel­la, 270 ihmistä päivässä kuolee johonkin. Jos voidaan osoit­taa, että Covid-19 — kuole­ma voi tap­paa vain niitä, jot­ka eivät voi kuol­la sinä päivänä mihinkään muuhun, niin tilanne on täysin selvä: eli Covid-19 tap­paa vain kuolemat­to­muu­den lah­jan saaneita.

      1. Eter­nal life: Siis Ruotsin kokoises­sa maas­sa, tuol­la ikärak­en­teel­la, 270 ihmistä päivässä kuolee johonkin. Jos voidaan osoit­taa, että Covid-19 – kuole­ma voi tap­paa vain niitä, jot­ka eivät voi kuol­la sinä päivänä mihinkään muuhun, niin tilanne on täysin selvä: eli Covid-19 tap­paa vain kuolemat­to­muu­den lah­jan saaneita.

        Vain mah­do­ton evi­denssi voi todis­taa mallisi vääräk­si? Koronas­ta johtu­van ylikuolleisu­u­den esti­moin­ti­in on ole­mas­sa keino­ja, joka eivät vaa­di ylilu­on­nol­lista seli­tys­tä toimi­ak­seen. Arve­len, että tulit ehkä kir­joit­ta­neek­si vähän heikosti, joten: Onko ole­mas­sa mitään ver­i­fioitavis­sa ole­vaa numeerista tai selkeää kval­i­ti­tati­ivista kri­teer­iä, joka saisi sin­ut kyseenalais­ta­maan mallisi?

      2. hc-empiristi: Vain mah­do­ton evi­denssi voi todis­taa mallisi vääräk­si? Koronas­ta johtu­van ylikuolleisu­u­den esti­moin­ti­in on ole­mas­sa keino­ja, joka eivät vaa­di ylilu­on­nol­lista seli­tys­tä toimi­ak­seen. Arve­len, että tulit ehkä kir­joit­ta­neek­si vähän heikosti, joten: Onko ole­mas­sa mitään ver­i­fioitavis­sa ole­vaa numeerista tai selkeää kval­i­ti­tati­ivista kri­teer­iä, joka saisi sin­ut kyseenalais­ta­maan mallisi?

        Ruotsin väestö on kas­vanut ~ 6% viimeis­ten viiden vuo­den aikana.
        Viime vuon­na oli reipas alikuolleisu­us, 3400 vähem­män kuollei­ta kuin edeltävä vuosi.

        Kun näitä kah­ta asi­aa yhdis­tää on selvää että Ruot­sis­sa olisi pää­tynyt ylikuolleisu­u­teen tänä vuon­na koronas­ta riip­pumat­ta. Ylikuolleisu­us­lasken­ta kun ei huomioi väestön­määrän muutokset.

        Ver­tailun vuok­si niin Suomen väestö kasvoi samaan aikaan 0,9% ja suomes­sa ei ollut suuri alikuolleisu­us 2019. Kun Ruot­si on ver­rat­tu mui­hin pohjo­is­mai­hin on jäänyt huomioimat­ta että lähtöko­h­dat oli­vat tähän vuo­teen oli­vat ihan erilaiset.

        Ja jos las­ke­taan Ruotsin kuolleisu­us­suhde väestömäärään (kuolleet/väestömäärä) vuosi­na 2000 — 2019 +2020 ennuste. Niin näkee ettei 2020 päädy edes top kymp­pi­in kuolleisu­us­suh­teessa. Tois­tan, ei siis edes kymme­nen pahimpi­en vuosien joukkoon!

        Voi myös ajatel­la että jos tämän vuo­den kuolleisu­us­lu­vut ovat peruste ihmis­ten liikku­vu­u­den rajoit­tamisellem sama perustelua käyt­täen olisi viimeis­ten kah­denkymme­nen vuo­den aikana joka toise­na vuon­na joutunut pitämään samat rajoituk­set voimassa…

      3. MF:

        Ja jos las­ke­taan Ruotsin kuolleisu­us­suhde väestömäärään (kuolleet/väestömäärä) vuosi­na 2000 – 2019 +2020 ennuste. Niin näkee ettei 2020 päädy edes top kymp­pi­in kuolleisu­us­suh­teessa. Tois­tan, ei siis edes kymme­nen pahimpi­en vuosien joukkoon!

        Jos datas­sa on tren­di, niin se pitää pois­taa ennen ver­tailu­ja, ellei kykene perustele­maan trendin liit­tyvän olen­nais­es­ti kysymyk­sen aset­telu­un. Tämä kuu­luu luon­non- ja lääketi­eteis­sä tutkimuk­sen teon alkeisi­in ainakin niil­lä ryh­mil­lä, jot­ka yrit­tävät ottaa itsen­sä vakavasti.

      4. hc-empiristi: Jos datas­sa on tren­di, niin se pitää pois­taa ennen ver­tailu­ja, ellei kykene perustele­maan trendin liit­tyvän olen­nais­es­ti kysymyk­sen aset­telu­un. Tämä kuu­lu­u­lu­on­non- ja lääketi­eteis­sä tutkimuk­sen teon alkeisi­in ainakin niil­lä ryh­mil­lä, jot­ka yrit­tävät ottaa itsen­sä vakavasti.

        Niin ja kysymys kuu­luu mik­si sitä ei ole tehty kun maid­en väli­sis­sä vertailuissa.

      5. MF: Niin ja kysymys kuu­luu mik­si sitä ei ole tehty kun maid­en väli­sis­sä vertailuissa.

        Ver­tailu yllä edel­lisi­in vuosi­in oli sin­un numeroitasi. Min­un on vaikea vas­ta­ta kysymyk­seen puolestasi. Mitä mui­hin tulee, niin min­un nähdäk­seni esimerkik­si Euro­mo­mo on sta­biloin­ut muut­tuvat tek­i­jät esimerkil­lis­es­ti z‑scoreja laskiessaan.

      6. hc-empiristi: Ver­tailu yllä edel­lisi­in vuosi­in oli sin­un numeroitasi. Min­un on vaikea vas­ta­ta kysymyk­seen puolestasi. Mitä mui­hin tulee, niin min­un nähdäk­seni esimerkik­si Euro­mo­mo on sta­biloin­ut muut­tuvat tek­i­jät esimerkil­lis­es­ti z‑scoreja laskiessaan.

        hc-empiristi: Ver­tailu yllä edel­lisi­in vuosi­in oli sin­un numeroitasi. Min­un on vaikea vas­ta­ta kysymyk­seen puolestasi. Mitä mui­hin tulee, niin min­un nähdäk­seni esimerkik­si Euro­mo­mo on sta­biloin­ut muut­tuvat tek­i­jät esimerkil­lis­es­ti z‑scoreja laskiessaan.

        Use­at tark­ista­mani läh­teet tekevät kuten Sven­s­ka sta­tis­tik­byrån* eli kulu­vaa kaut­ta ver­rataan edel­lis­ten viiden vuo­den keskiarvoon.

        Euro­momon Z‑score toki yrit­tää tätä huomioi­da, mut­ta ei sekään ongel­ma­ton ole kun se ei huomioi ikään­tyvää väestöä. Eikä euro­momon Z‑scoressakaan näkyy ylikuolleisu­ut­ta pohjo­is­mais­sa kuin selvästi ikään­tyneis­sä (selvästi kas­va­va ryhmä).

        Ei löy­dy syitä rankkoi­hin toimi­in näil­lä tiedoil­la, kun vaakakupin toisel­la puolel­la painaa miljoonien lisäkuolemia toimen­piteistä johtuen**

        * https://www.scb.se/contentassets/f1c214f7d0294bf2917c41fbc3c82c35/text-om-statistiken-over-doda.pdf&sa=U&ved=2ahUKEwjJzJbkrrftAhUqi8MKHaVcDGsQFjAGegQIAhAB&usg=AOvVaw2vHym-BoTmdByHpZyxHQgk

        ** https://www.unicef.fi/tiedotus/uutisarkisto/2017/lahes‑1–4‑miljoonaa-lasta-vaarassa-kuolla-nalkaan/

Vastaa käyttäjälle hc-empiristi Peruuta vastaus

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Notify me of followup comments via e-mail. You can also subscribe without commenting.