Laskeeko asuntorakentaminen asuntojen hintoja?

Tar­koi­tuk­se­ni on kir­joit­taa muu­ta­ma artik­ke­li asu­mi­ses­ta Hel­sin­gin val­tuus­tos­sa hyväk­sy­tyn asu­mi­sen ja maa­käy­tön ohjel­man eli AM-ohjel­man tii­moil­ta. En osal­lis­tu­nut asias­ta kes­kus­te­luun val­tuus­ton istun­nos­sa lukuun otta­mat­ta ennal­ta laa­dit­tua puheen­vuo­roa­ni, kos­ka kah­den minuu­tin puheen­vuo­roil­la pys­tyy lähin­nä vain näl­vi­mään, kuten myös tapah­tui. Kom­men­toin kes­kus­te­lus­sa esi­tet­ty­jä väit­tei­tä täl­lä blogilla.

Aloi­tan väit­tees­tä, että asun­to­jen raken­ta­mi­sel­la ei ole vai­ku­tus­ta asu­mi­sen hin­taan. Näin sanot­tiin kes­kus­te­lus­sa moneen ker­taan. Radios­sa sen oli ennen ohjel­man käsit­te­lyä esit­tä­nyt dema­rien Karin Tai­pa­le. Väi­te on niin häkel­lyt­tä­vä, että sii­hen on äkki­sel­tään vai­kea sanoa mitään. Kir­joi­tan täs­sä asun­to­jen hin­nois­ta. Vuo­kris­ta jat­kan ehkä toi­ses­sa postauksessa.

Asun­to­jen kor­kea hin­ta joh­tuu sii­tä, että asun­to­ja on lii­an vähän. Siel­lä mis­sä asun­to­ja on yli tar­peen, nii­den hin­ta tup­paa las­ke­maan. Voi­ko joku oikeas­ti olla täs­tä eri miel­tä tai kuvi­tel­la, että asun­to­pu­laa voi­tai­siin hel­pot­taa raken­ta­mat­ta asuntoja?

Kes­kus­te­lus­sa tois­tet­tiin moneen ker­taan, että hin­nat ovat nous­seet, vaik­ka on raken­net­tu lisää, joten lisä­ra­ken­ta­mi­nen ei vai­ku­ta hintoihin.

Hin­nat voi­vat nous­ta, vaik­ka raken­ne­taan lisää, jos raken­ne­taan lii­an vähän lisää. Isois­ta kas­vu­kes­kuk­sis­ta Hel­sin­gis­sä on raken­net­tu vähi­ten suh­tees­sa asu­kas­lu­kuun, vaik­ka Hel­sin­ki on kau­pun­geis­ta se, johon oli­si suh­tees­sa eni­ten tuli­joi­ta. Jos raken­ta­mis­ta lisä­tään, hin­nat nouse­vat aina­kin vähem­män kuin jos ei lisättäisi.

Hel­sin­gis­sä asun­to­jen hin­taa nos­taa urbaa­nin asu­mi­sen kas­va­nut suo­sio. Hel­sin­gin seu­dun asuk­kais­ta aiem­paa useam­pi halu­aa asua Hel­sin­gis­sä ja on val­mis mak­sa­maan aiem­paa enem­män pääs­täk­seen hel­sin­ki­läi­sek­si suh­tees­sa sii­hen, että asui­si muu­al­la seu­dul­la. Täs­tä­hän mei­dän pitäi­si olla ylpei­tä, mut­ta tie­tys­ti se nos­taa ikä­väs­ti asun­to­jen hin­to­ja Helsingissä.

Asu­mispre­fe­rens­seis­sä on tapah­tu­nut jyrk­kä ja nopea muu­tos. Vuon­na 2005 Hel­sin­gin seu­dun asu­kas­lu­vun kas­vus­ta meni kehys­kun­tiin puo­let, nyt enää 10 %. Sama maa­il­man­laa­jui­nen ilmiö nos­taa asun­to­jen hin­to­ja Tam­pe­reen kes­kus­tas­sa suh­tees­sa Tam­pe­reen lähiöi­hin. Kai­kis­sa suu­ris­sa suo­ma­lai­sis­sa kau­pun­geis­sa Oulua lukuun otta­mat­ta kes­kus­ta-asun­to­jen hin­nat ovat nous­seet suh­tees­sa lähiöi­hin ja kau­pun­kia ympä­röi­vään republikaanivyöhykkeeseen.

Hel­sin­gis­sä kan­ta­kau­pun­gin suo­sio­ta on lisän­nyt se, että olem­me paran­ta­neet asu­mi­sen laatua.Tässä mie­les­sä tie­tys­ti vih­reät ovat syyl­li­siä asun­to­jen kal­lis­tu­mi­seen, mut­ta esit­tää­kö joku vaka­vis­saan, että pitää teh­dä huo­noa asui­nym­pä­ris­töä, jot­ta hin­nat laskisivat?

Vaik­ka vii­me­ai­kai­nen asun­to­tuo­tan­non lisäys pää­kau­pun­ki­seu­dul­la ei ole las­ke­nut asun­to­jen hin­to­ja Val­li­las­sa, se on las­ke­nut nii­tä monin pai­koin Hel­sin­gin seutua.

Tuo­reim­mat vuo­si­ti­las­tot ovat vuo­del­ta 2019. Asun­to­jen reaa­li­hin­ta on las­ke­nut kehys­kun­nis­sa ja monin pai­koin pää­kau­pun­ki­seu­dun kun­nis­sa. Hel­sin­gis­sä on kym­me­nen pos­ti­nu­me­roa­luet­ta, jois­sa reaa­li­hin­ta on las­ke­nut vuo­sien 2015 ja 2019 välil­lä. Espoos­sa ja Van­taal­la nii­tä on suh­tees­sa enem­män, kehys­kun­nis­ta puhumattakaan.

Tämä menee juu­ri niin kuin teo­ria sanoo. Kun raken­ne­taan lisää, asun­to­jen hin­nat las­ke­vat suh­tees­sa sii­hen, mitä niil­le tapah­tui­si, jos ei raken­net­tai­si lisää. Las­ku on euro­mää­räi­ses­ti yhtä suu­ri kai­kil­la alueil­la, jol­loin se on suh­tees­sa suu­rem­pi hal­voil­la alueilla.

Aja­tus euro­mää­räi­ses­ti yhtä suu­res­ta vai­ku­tuk­ses­ta perus­tuu sii­hen, että asu­mi­ses­ta halu­tul­la alu­eel­la suos­tu­taan mak­sa­maan tiet­ty euro­mää­rä suh­tees­sa asu­mi­seen vähem­män halu­tul­la alu­eel­la. Sik­si euro­mää­räi­set erot pysy­vät ennal­laan, jol­loin hin­ta las­kee hal­voil­la alueil­la suh­tees­sa enem­män kuin kalliilla.

Mut­ta onhan euro­mää­räi­nen ero kas­va­nut Haku­ni­lan ja Ullan­lin­nan välil­lä? Se taas joh­tuu pit­kään jat­ku­nees­ta tren­dis­tä, joka suo­sii kes­kus­ta­mais­ta asu­mis­ta. Ero oli­si kas­va­nut myös ilman lisärakentamista.

Mata­lat korot sot­ke­vat asi­aa. Jos ollaan val­miit mak­sa­maan vaik­ka 500 €/kk sii­tä, että voi asua Kal­lios­sa Haku­ni­lan sijaan, ero asun­non hin­to­jen välil­lä kas­vaa, kun korot laskevat.

Jos ei ole krant­tu kau­pun­gin­osan suh­teen, asun­non saa Hel­sin­gin seu­dul­ta nyt hal­vem­mal­la kuin vii­si vuot­ta sit­ten, vaik­ka muu­ta väi­te­tään. Asun­nos­ta tren­dik­kääl­tä alu­eel­ta taas jou­tuu mak­sa­maan entis­tä enemmän.

Kun raken­ne­taan lisää asun­to­ja kan­ta­kau­pun­kiin, se voi todel­la nos­taa nii­den hin­taa kan­ta­kau­pun­gis­sa. Jos nyt joi­den­kin mie­les­tä elä­mä kan­ta­kau­pun­gis­sa on mie­len­kiin­toi­sem­paa kuin muu­al­la, lisä­ra­ken­ta­mi­nen voi teh­dä sii­tä entis­tä mie­len­kiin­toi­sem­paa. Lisää asuk­kai­ta tar­koit­taa siis entis­tä parem­paa asui­nym­pä­ris­töä. Ei tätä kui­ten­kaan kan­na­ta vas­tus­taa asun­to­jen hin­ta­ke­hi­tyk­sen nimis­sä. Vaik­ka asun­nois­ta kan­ta­kau­pun­gis­sa tulee entis­tä­kin arvok­kaam­pia, sen ulko­puo­lel­la niis­tä tulee vas­taa­vas­ti edullisempia.

Sama pätee lähiöis­sä. Pari vuot­ta sit­ten Arvo­pa­pe­ri­leh­des­tä oli sijoi­tus­vink­ki, että sijoi­tusa­sun­to kan­nat­taa ostaa lähiöis­tä, jon­ne on kaa­voi­tet­tu lisää. Lisä­ra­ken­ta­mi­nen tie­tää alu­een pal­ve­lu­ta­son nousua, parem­pia jouk­ko­lii­ken­neyh­teyk­siä ja niin edel­leen. Lähiöi­den tii­vis­tä­mi­nen siis tekee niis­tä siis hou­kut­te­le­vam­pia. Täs­tä on pal­jon näyt­töä, vaik­ka kau­pun­kiym­pä­ris­tö­lau­ta­kun­taan tule­vas­ta nim­by-pos­teis­ta voi­si kuvi­tel­la aivan muuta.

Lopuk­si pie­ni varoi­tus: Kun asun­to­pu­la jos­kus hel­pot­taa – mitä var­maan­kin kaik­ki halua­vat – vähem­män suo­si­tuil­la alueil­la hin­nat las­ke­vat suh­tees­sa eni­ten. Täs­sä on suu­ri segre­gaa­tion ris­ki. Sii­tä toi­ses­sa postauksessa.

38 vastausta artikkeliin “Laskeeko asuntorakentaminen asuntojen hintoja?”

  1. > asun­to­pu­laa voi­tai­siin helpottaa
    > raken­ta­mat­ta asuntoja

    Voi­daan. Esi­mer­kik­si irrot­ta­mal­la asumis­tuki vuokran­antajasta ja mak­sa­mal­la se koko­nai­suu­des­saan vuokralaiselle.
    – Nyky­käy­tän­tö on se, että vuo­kra­lai­nen on vain bul­vaa­ni sii­nä varain­siirto ket­jus­sa, jol­la siir­re­tään rahaa val­tiol­ta vuokranantajille.
    – (Käy­tän­ne syn­tyi sil­loin, kun syn­tyi­vät puo­luei­den omis­ta­mat ja val­tion rahoit­ta­mat vuo­kra­ta­lot, jois­ta kukaan ei ollut val­mis mak­sa­maan „täyt­tä“ vuo­kraa. No, tuli asumis­tuki ja val­tio mak­soi erotuksen.)

    Asun­to­jen ei tar­vit­se muut­taa sin­ne mis­sä ihmi­set ovat vaan ihmi­set voi­vat muut­ta­vat sin­ne, mis­sä asun­not ovat.

    Asu­mis­tuen raken­ne voi muut­tua vas­ta sit­ten, kun puo­lu­eet, ammatti­liitot ja sää­tiöt ovat myy­neet vii­mei­sen­kin vuokra­talo­kolossinsa „vapail­le“ markkinoille.

    1. K‑Veikko:
      Asu­mis­tuen raken­ne voi muut­tua vas­ta sit­ten, kun puo­lu­eet, ammatti­liitot ja sää­tiöt ovat myy­neet vii­mei­sen­kin vuokra­talo­kolossinsa „vapail­le“ markkinoille. 

      Jaa­has,
      ja min­ne nämä ins­tans­sit sit­ten sijoit­ta­vat ne myyn­nis­tä saa­man­sa varat?
      Osta­nei­den yri­tys­ten osakkeisiin?
      Mui­hin kiin­teis­tö­si­joit­ta­mi­sen instrumentteihin?
      Kun suo­ra omis­tus muut­tuu välil­li­sek­si, niin mikä sii­nä itse asias­sa muuttuu?
      Ei aina­kaan insen­tii­vi asu­mis­tuen poistoon.

  2. Eihän tämän yksin­ker­tai­sem­paa asi­aa voi olla. Mark­ki­nat ovat aina tasa­pai­nos­sa kysyn­nän ja tar­jon­nan lain mukai­ses­ti. Jos asun­noil­le on kysyn­tää enem­män kuin niil­le on tar­jon­taa, niin asun­to­jen hin­nat nouse­vat. Jos tar­jon­taa on enem­män kuin kysyn­tää, hin­nat las­ke­vat. Asian voi tar­kas­taa muut­to­tap­pio­paik­ka­kun­nil­ta (mikä yhdyssana!). 

    Kau­pun­gis­tu­mi­nen, työ­paik­ko­jen ja töi­den mää­rä Hel­sin­gis­sä nos­ta­vat Hel­sin­gin asun­to­jen kysyntää. 

    Voi­daan teh­dä aja­tus­leik­ki: jos Hel­sin­gis­sä oli­si 200 000 tyh­jää asun­toa, nousi­si­vat­ko asun­to­jen hin­nat, vai pysyi­si­vät­kö sama­na, vai ken­ties laskisivat? 

    Jos Hel­sin­gis­sä ei ole tar­peek­si asun­to­ja, jot­ka täyt­tä­vät ihmis­ten vaa­ti­muk­set, kysyn­tää siir­tyy lähi­kau­pun­kei­hin. Vaa­ti­mus voi olla esim. se, että halu­taan lap­set ympä­ris­töön, jos­sa hei­dän kou­lun­käyn­tin­sä on ole­tet­ta­vas­ti laa­duk­kaal­la tasol­la. Jos ihmi­set olet­ta­vat, että kau­pun­gi­no­sis­sa, jois­sa on pal­jon maa­han­muut­ta­jia, (tar­vit­se­vat enem­män huo­mio­ta puut­teee­li­sen kie­li­tai­don vuok­si), niin täl­lais­ten kau­pun­gi­no­sien kysyn­tä asuin­paik­ka­na vähe­nee. Näin vaik­ka ole­tuk­sel­la kou­lun hyvyydestä/huonoudesta ei oli­si­kaan teke­mis­tä kou­lun ope­tuk­sen tosia­sial­li­sen laa­dun kans­sa teke­mis­tä. Asun­to­jen mää­rä ei siis yksi­nään ker­ro nii­den haluttavuudesta/kysynnästä.

    Kos­ka ihmi­sil­lä on vuo­ro­kau­des­sa vain raja­tus­ti aikaa käy­tös­sään, mat­ka-aika työ­pai­kal­le kor­re­loi asun­to­jen kysyn­nän kans­sa. Kysyn­tä pai­not­tuu Hel­sin­gin kes­kus­taan, jos­ta pää­see usein miten työ­pai­kal­leen alle puo­les­sa tun­nis­sa, jos­kus jopa alle kym­me­nes­sä minuu­tis­sa. Mat­ka-aika kes­kus­taan kor­re­loi siis vah­vas­ti kysyn­nän kans­sa. Mut­ta ei siis aina: esim. itä­ses­sä Hel­sin­gis­sä on kau­pun­gi­no­sia, joi­den asun­to­jen hin­nat eivät ole kovin kor­keat ver­rat­tu­na mui­hin kau­pun­gi­no­siin, jois­ta on sama mat­ka-aikaan kes­kus­taan. Täl­löin jokin muu seik­ka näi­den aluei­den kysyntää. 

    Kysyn­tää lisää kes­kus­tas­sa myös se, että van­hois­sa asun­nois­sa saat­taa huo­ne­kor­keus olla yli kol­me met­riä. Jois­sa­kin asun­nois­sa jopa nel­jä met­riä. Asun­not ovat ava­ria neliöi­hin näh­den, kun taas 1950–1970 luvun asun­nois­sa huo­ne­kor­keus on joka pai­kas­sa sama: lain mini­mi 2,5 metriä. 

    Kysyn­tää ei siis lisää ainoas­taan hin­ta, vaan myös laa­tu. Asun­to­jen huo­ne­kor­keus, äänie­ris­tys, sijain­ti, ympä­ris­tö, pal­ve­lut, lii­ken­neyh­tey­det jne. Jos asu­mi­nen ei mak­sai­si mitään, luul­ta­vas­ti kukaan ei haluai­si asua nimen­omai­ses­ti yksiös­sä, vaan jokai­sel­le kel­pai­si mie­luum­min kak­sio tai vaik­ka­pa 200 neliön asun­to. Hin­nat ovat kysyn­tää rajoit­ta­va teki­jä. Vas­taa­vas­ti ääret­tö­män kal­liil­le asun­noil­le ei juu­ri ole kysyn­tää, vaik­ka nii­tä oli­si kuin­ka pal­jon tar­jol­la. Kuka­pa haluai­si mak­saa 10 mil­joo­naa yksiös­tä, jos lähel­tä saa vas­taa­van asun­non 250 000 eurolla?

    Tar­jon­ta tie­tys­ti alen­taa asun­to­jen hin­to­ja ja lisään­ty­nyt tar­jon­ta voi lisä­tä (ensi alkuun) kysyn­tää, kun moni, jol­la ei ole ollut mah­dol­li­suut­ta muut­taa Hel­sin­kiin Hel­sin­gin kovan hin­ta­ta­son vuok­si, muut­tai­si, jos edul­li­sia asun­to­ja oli­si enem­män tar­jol­la. Näin ihmi­set voi­vat parem­min käyt­tää vuo­ro­kau­des­sa rajal­li­ses­ti ole­vaa aikaan­sa, kun voi­vat muut­taa lähem­mäs kes­kus­taa, jos­sa (vähän kar­ri­koi­den) työ­pai­kat ovat. Sik­si tar­jon­nan lisää­mi­nen ei suo­raan näy asun­to­jen hin­nois­sa, kun kysyn­tä seu­raa lisään­ty­nyt­tä tar­jon­taa. Tar­jon­taa on siis lisät­ty lii­an vähän, jot­ta se vai­kut­tai­si asun­to­jen hintoihin.

    Mut­ta jos tar­jon­taa tulee sii­tä­kin vie­lä lisää (naa­pu­ri­kau­pun­kien, esim. Rii­hi­mä­ki) haluk­kai­den jo muu­tet­tua Hel­sin­kiin, niin lisä­tar­jon­ta sen jäl­keen tie­tys­ti alen­taa asun­to­jen hin­to­ja. Nyt­hän tilan­ne on se, että Kera­val­la, Jär­ven­pääs­sä, Rii­hi­mäel­lä, Fors­sas­sa jne. asuu pal­jon ihmi­siä, jot­ka mie­lum­min asui­si­vat Hel­sin­gis­sä, jos sii­hen oli­si varaa. Kar­ri­koi­den voi­si sanoa, että ne kaik­ki ihmi­set, jot­ka halua­vat asua Jär­ven­pääs­sä asu­vat siel­lä jo! Mut­ta asu­vat­ko kaik­ki ne ihmi­set, jot­ka haluai­si­vat asua Hel­sin­gis­sä, Hel­sin­gis­sä? Eivät asu, kun oma talous (rahat eivät rii­tä) ei sitä sal­li. Ihmi­siä asuu siis Hel­sin­gin ulko­puo­lel­la, kos­ka asun­to­jen hin­nat Hel­sin­gis­sä ovat niin kovat. 

    Mark­ki­nat ovat aina tasa­pai­nos­sa, vain hin­nat vaih­te­le­vat, kysyn­nän ja tar­jon­nan mukaan. Jos hin­to­ja halu­taan alen­taa, tulee tar­jon­taa lisä­tä tai vähen­tää kysyn­tää. Kysyn­tää onkin “onnis­tut­tu” vähen­tä­mään jois­sa­kin kau­pun­gi­no­sis­sa esim. raken­ta­mal­la epä­viih­tyi­siä asun­to­ja (huo­no äänie­ris­tys, mata­lat huo­ne­kor­keu­det), raken­ta­mal­la epä­viih­tyi­sik­si koko­nai­sia asun­toa­luei­ta (tur­vat­to­muus, ei viih­tyi­siä puis­to­ja, lii­kun­ta­paik­ko­ja, kou­lu­jen (ole­tet­tu) ope­tuk­sen heik­kous… Kysyn­tää voi myös alen­taa koh­te­le­mal­la yri­tyk­siä huo­nos­ti siten, että vaih­ta­vat sijain­ti­aan mui­hin kau­pun­kei­hin -> työ­paik­ko­jen muka­na myös asuk­kai­ta siir­tyy. Pelk­kä raken­ta­mi­sen mää­rän lisää­mi­nen ei siis yksi­nään alen­na hin­to­ja, jos asu­mi­sen huo­no laa­tu vas­taa­vas­ti vähen­tää kysyn­tää. Täs­sä tulee siis huo­mioi­da myös se, että Hel­sin­ki ei elä tyh­jiös­sä, vaan asuk­kais­ta kil­pai­le­vat myös lähi­kau­pun­git, (joil­la on tie­tys­ti laa­dus­sa “taka­mat­kaa” pidem­pien mat­ka-aiko­jen takia), mut­ta jot­ka voi­vat kil­pail­la muil­la laa­tuo­mi­nai­suuk­sil­la. Asuk­kail­le on siis olen­nais­ta se, mitä rahal­la saa. 

    Lop­pu­tu­le­ma: jos raken­ta­mi­sen laa­tu (koko­nai­suu­des­saan) on koh­dil­laan, tar­jon­nan lisää­mi­nen alen­taa hintoja.

    1. Hyvin kir­joi­tet­tu Jul­lus. Mei­na­sin ensin kir­joit­taa jotain, mut­ta tämän jäl­keen minul­la ei ole mitään lisättävää.

    2. Mark­ki­nat ovat aina tasa­pai­nos­sa kysyn­nän ja tar­jon­nan lain mukaisesti”

      Julius puhuu ihan puh­das­ta pup­pua kun näem­mä tun­ne lain­kaan lain perusedellytyksiä:
      Ihan ensim­mäi­se­nä on *täy­del­li­nen kil­pai­lu­ti­lan­ne* ja heti sii­hen karah­taa koko pit­kä selitys.

      Asun­to­mark­ki­nat ovat täy­del­li­nen myy­jä­puo­len kar­tel­li, jos­sa kysyn­näl­lä ja tar­jon­nal­la *ei ole juu­ri­kaan merkitystä*. 

      Kysyn­tä voi nos­taa (jos­kus nopeas­ti­kin) hin­taa, mut­ta tar­jon­nan lisää­mi­nen lisää vain tyhjänä/vuokrattuna ole­via asun­to­ja *eikä vai­ku­ta hin­taan alen­ta­vas­ti pii­rua­kaan*. Päin­vas­toin, uudet asun­not aina hin­noi­tel­laan 20% yli “alu­een hin­ta­ta­son” ja siis ne muu­ta­mas­sa vuo­des­sa *nos­ta­vat koko alu­een hin­ta­ta­soa 20%*. Kar­tel­li taas var­mis­taa sen että ali­hin­taan ei myydä.

      Kun kapi­ta­lis­min perus­asiat­kin ovat täy­del­li­ses­ti hukas­sa, niin lop­puo­saa kom­men­tis­ta ei tar­vit­se kom­men­toi­da miten­kään: Sil­lä ei ole mitään teke­mis­tä todel­li­suu­den kanssa.

      Pak­ko onkin ihme­tel­lä että eikö Soi­nin­vaa­ra tai kom­men­toi­jat ole seu­ran­neet asun­to­jen hin­ta­ke­hi­tys­tä vuo­si­kym­me­niin lain­kaan? Vai valeh­del­laan­ko täy­sin tahal­li­ses­ti poliit­ti­sis­ta syistä?

      1. Tho­mas:
        ”Mark­ki­nat ovat aina tasa­pai­nos­sa kysyn­nän ja tar­jon­nan lain mukaisesti”

        Julius puhuu ihan puh­das­ta pup­pua kun näem­mä tun­ne lain­kaan lain perusedellytyksiä:
        Ihan ensim­mäi­se­nä on *täy­del­li­nen kil­pai­lu­ti­lan­ne* ja heti sii­hen karah­taa koko pit­kä selitys.

        Asun­to­mark­ki­nat ovat täy­del­li­nen myy­jä­puo­len kar­tel­li, jos­sa kysyn­näl­lä ja tar­jon­nal­la *ei ole­juu­ri­kaan merkitystä*. 

        Kysyn­tä voi nos­taa (jos­kus nopeas­ti­kin) hin­taa, mut­ta tar­jon­nan lisää­mi­nen lisää vain tyhjänä/vuokrattuna ole­via asun­to­ja *eikä vai­ku­ta hin­taan alen­ta­vas­ti pii­rua­kaan*. Päin­vas­toin, uudet asun­not aina hin­noi­tel­laan 20% yli ”alu­een hin­ta­ta­son” ja siis ne muu­ta­mas­sa vuo­des­sa *nos­ta­vat koko alu­een hin­ta­ta­soa 20%*.Kartelli taas var­mis­taa sen että ali­hin­taan ei myydä.

        Kun kapi­ta­lis­min perus­asiat­kin ovat täy­del­li­ses­ti hukas­sa, niin lop­puo­saa kom­men­tis­ta ei tar­vit­se kom­men­toi­da miten­kään: Sil­lä ei ole mitään teke­mis­tä todel­li­suu­den kanssa.

        Pak­ko onkin ihme­tel­lä että eikö Soi­nin­vaa­ra tai kom­men­toi­jat ole seu­ran­neet asun­to­jen hin­ta­ke­hi­tys­tä vuo­si­kym­me­niin lain­kaan? Vai valeh­del­laan­ko täy­sin tahal­li­ses­ti poliit­ti­sis­ta syistä?

        Tho­mak­sel­le. Kai­kel­la ystä­vyy­del­lä, olet yksin­ker­tai­ses­ti väärässä.

        Esi­mer­kik­si nimi­merk­ki Julius on täs­sä ket­jus­sa kir­joit­ta­nut hyvin sel­keäs­ti miten kysyn­tä ja tar­jon­ta toi­mi­vat markkinataloudessa.

        Ymmär­rän hyvin tur­hau­tu­mi­se­si sii­tä, että uudis­tuo­tan­to voi olla esteet­ti­ses­ti hir­veän näköis­tä ja raken­ta­mi­sen alle jää vihe­ra­luei­ta. Mark­ki­na­ta­lou­des­sa tämä huo­mioi­daan hin­nois­sa, mikä­li mark­ki­nat näke­vät niil­lä ole­van merkitystä.

  3. Muil­ta osin ok. Pari kommenttia.
    >Asun­to­jen kor­kea hin­ta joh­tuu sii­tä, että asun­to­ja on lii­an vähän.
    Ei. Asun­to­jen kor­kea hin­ta joh­tuu sii­tä että asun­to­ja on pal­jon. Ei ole sat­tu­ma että asun­not ovat kal­leim­pia juu­ri siel­lä mis­sä on eni­ten raken­net­tu. Ihmi­set halua­vat kau­pun­kiin tois­ten ihmis­ten luo->asuntojen kor­kea hin­ta on nime­no­maan (aikai­sem­man) run­saan raken­ta­mi­sen seuraus.
    >vähem­män suo­si­tuil­la alueil­la hin­nat las­ke­vat suh­tees­sa eniten.
    Voi olla, mut­ta en usko että aina­kaan mer­kit­tä­väs­tä ilmiös­tä on kyse. Meil­lä on sijoit­ta­ja­pii­reis­sä pal­jon poruk­kaa joi­den mukaan par­hai­ten tuot­taa huo­noil­la pai­koil­la ole­vat huo­not kämpät.

  4. Jos ajat­te­lee, että asun­non arvo las­kee luon­nol­li­sen kulu­man kaut­ta esi­mer­kik­si 1.5%/vuosi ilman perus­kor­jauk­sia, niin jos sat­tui­si käy­mään niin, että kysyn­tä ja tar­jon­ta ovat lähes tasa­pai­nos­sa, voi tosi­aan käy­dä niin että uuden raken­ta­mat­ta jät­tä­mi­nen alen­taa hin­ta­ta­soa. Näin­hän voi­si sanoa käy­neen mones­sa alue­ra­ken­ne­tus­sa lähiös­sä, kun mel­kein kaik­ki asun­not ovat samal­ta vuosikymmeneltä.

    Mut­ta täl­lai­nen ajat­te­lu­han tie­ten­kin jät­tää huo­miot­ta alu­een koko ajan kas­va­van kor­jaus­ve­lan, joka tulee taval­la tai toi­sel­la asuk­kai­den mak­set­ta­vak­si. Käy­tän­nös­sä uuden raken­ta­mat­to­muus pitää yllä lii­an kor­ke­aa hin­ta­ta­soa, kun tule­vien remont­tien hin­nat eivät näy täy­si­mää­räi­ses­ti asun­to­jen hinnoissa.

    Se, mis­tä en ole ihan vakuut­tu­nut, on väi­te että tar­jon­nan lisään­ty­mi­nen joh­taa euro­mää­räi­ses­ti suh­teel­li­ses­ti saman­suu­rui­seen hin­to­jen hal­pe­ne­mi­seen kai­kil­la asui­na­lueil­la. Ennem­min­kin voi käy­dä niin, että pudo­tus­pe­lis­tä pudon­nei­den asui­na­luei­den asun­to­jen hin­nat romah­ta­vat enem­män kuin las­ken­ta­kaa­va ehdot­taa — tont­ti­vuo­krat eivät jous­ta alas­päin, mikä lisää arvos­tus­muu­tos­ten vipu­vai­ku­tus­ta myyn­ti­hin­toi­hin, ja sii­nä vai­hees­sa kun talo­yh­tiön kor­jaus­vel­ka ylit­tää vakuusar­vot, ei saa­da enää lai­naa teh­dä perus­kor­jauk­sia, talo­yh­tiö rapis­tuu, ja hin­nat putoa­vat vie­lä alhaisemmiksi.

    1. Mik­ko: täl­lai­nen ajat­te­lu­han tie­ten­kin jät­tää huo­miot­ta alu­een koko ajan kas­va­van kor­jaus­ve­lan, joka tulee taval­la tai toi­sel­la asuk­kai­den maksettavaksi 

      Eivät asuk­kaat mak­sa kor­jaus­vel­kaa vaan omis­ta­ja. Pää­oman arvo ale­nee. Se tulee mak­suun sitä kaut­ta, että huo­no­kun­toi­ses­ta asun­nos­ta ja talo­yh­tiös­tä saa huo­nom­man hin­nan myy­des­sä kuin oli­si saa­nut, jos kaik­ki oli­si hoi­det­tu tip top. Kor­jaus­vel­ka ikään kuin siir­tyi asun­non hin­nas­ta omis­ta­jan tas­kuun parem­pa­na tuottona.

  5. Se, että las­kee­ko asun­to­ra­ken­ta­mi­nen asun­to­jen hin­to­ja on hyvä empii­ri­nen kysy­mys. Ei se ole vält­tä­mät­tä ihan auto­maat­ti­sen sel­vää, että mikä tilan­ne reaa­li­maa­il­mas­sa asian suh­teen lopul­ta mis­sä­kin on.

    Asi­aa voi­si ver­ra­ta esim. sii­hen, että las­kee­ko auto­jen almis­tus auto­jen hin­to­ja. Tai las­kee­ko vaik­ka­pa uusien viu­lu­jen raken­ta­mi­nen Stra­di­va­rius­ten hin­to­ja tai edes kii­na­lais­ten kopio­viu­lu­jen hin­to­ja. Tai las­kee­ko kul­lan kai­va­mi­nen kul­ta­kai­vok­sis­ta kul­lan hin­taa. Nii­tä asioi­ta voi tut­kia empii­ri­ses­ti, mut­ta noja­tuo­lis­ta pää­tel­len ei vält­tä­mät­tä saa oike­aa tulosta.

    1. joo:
      Se, että las­kee­ko asun­to­ra­ken­ta­mi­nen asun­to­jen hin­to­ja on hyvä empii­ri­nen kysymys. 

      Kor­re­laa­tio lie­nee sel­vä: asun­not ovat kal­liim­pia juu­ri niis­sä pai­kois­sa, jois­sa on eni­ten raken­net­tu (kal­liim­pia Hel­sin­gis­sä kuin Lapual­la). Jää soi­tet­ta­vak­si kausaa­li­suus että kor­kean hin­ta­ta­son taa­ja­mis­sa vähäi­sem­pi raken­ta­mi­nen oli­si joh­ta­nut alhai­sem­paa hin­ta­ta­soon. Jos verrataan
      1) Hel­sin­ki sel­lai­se­na kuin se nyt on ja
      2) Hel­sin­ki sel­lai­se­na jos sin­ne ei oli­si raken­net­tu 1970-luvun jäl­keen yhtään asuntoa
      Väi­tän, että ske­naa­rios­sa 2 räns­ty­nees­sä Hel­sin­gis­sä oli­si ~300.000 asu­kas­ta, se oli­si Suo­men toi­sek­si suu­rin kau­pun­ki ja asun­not oli­si­vat nykyis­tä edullisempia.
      Lisä­ra­ken­ta­mi­nen nos­ti hin­to­ja (pit­käl­lä aika­vä­lil­lä). MOT.

      1. Asia on moni­mut­kai­nen. Lie­nee luul­ta­vaa, että ske­naa­rios­sa 2 todel­la oli­si edul­li­sem­mat asun­not kuin vaih­toeh­dos­sa, jos­sa on raken­net­tu enemmän.

  6. OS: “Aloi­tan väit­tees­tä, että asun­to­jen raken­ta­mi­sel­la ei ole vai­ku­tus­ta asu­mi­sen hin­taan. Näin sanot­tiin kes­kus­te­lus­sa moneen ker­taan. Radios­sa sen oli ennen ohjel­man käsit­te­lyä esit­tä­nyt dema­rien Karin Tai­pa­le. Väi­te on niin häkel­lyt­tä­vä, että sii­hen on äkki­sel­tään vai­kea sanoa mitään.”

    Jos läh­tö­koh­ta on tämä, niin oikeas­taan mitään ei ole tehtävissä.
    Miten on edes mah­dol­lis­ta kes­kus­tel­la vai­keis­ta asiois­ta, jos perus­asiat ovat ihan hukassa?

    1. Minä Oy:
      OS: ”Aloi­tan väit­tees­tä, että asun­to­jen raken­ta­mi­sel­la ei ole vai­ku­tus­ta asu­mi­sen hin­taan. Näin sanot­tiin kes­kus­te­lus­sa moneen ker­taan. Radios­sa sen oli ennen ohjel­man käsit­te­lyä esit­tä­nyt dema­rien Karin Tai­pa­le. Väi­te on niin häkel­lyt­tä­vä, että sii­hen on äkki­sel­tään vai­kea sanoa mitään.”

      Jos läh­tö­koh­ta on tämä, niin oikeas­taan mitään ei ole tehtävissä.
      Miten on edes mah­dol­lis­ta kes­kus­tel­la vai­keis­ta asiois­ta, jos perus­asiat ovat ihan hukassa?

      Juu­ri näin. Täs­tä syys­tä jot­kin kan­san­ta­lous­tie­teen ja samoin hen­ki­lö­koh­tai­sen sekä yri­tyk­sen talou­den­pi­don perus­teet tuli­si saa­da isom­mal­le pai­noar­vol­le jo peruskouluun. 

      Ja kai­ken­lai­sia talous­tie­teen perus­asioi­den vas­tai­sia kom­ment­te­ja näkee jat­ku­vas­ti päät­tä­vien taho­jen osal­ta sekä kau­pun­gin että val­ta­kun­nan­po­li­tii­kas­sa. Osa tie­tys­ti saat­taa tie­tä­mät­tö­myy­den sijaan olla vain las­kel­moi­tua puo­lue­po­li­tiik­kaa (esim Mari­nin Kaipola-kommentit).

      Kun nämä hen­ki­löt päät­tä­vät tär­keis­tä asiois­ta ja ovat vas­tuus­sa val­ta­kun­nan talou­des­ta niin tämä lai­va näyt­tää sei­laa­van väis­tä­mät­tä koh­ti jäävuorta. 

      Sik­si näi­tä blo­gi­teks­te­jä on aina ilo lukea ja kir­joit­ta­ja on saa­nut minul­ta­kin aika­naan vaa­li­ää­nen. Har­mi vain että sil­loin vih­rei­den lis­toil­ta ver­tai­lu­lu­ku­ja sai eni­ten täy­sin talou­den rea­li­tee­teis­ta tie­tä­mät­tö­miä ehdokkaita…

      1. Olen yhä vakuut­tu­neem­pi sii­tä, ettei­vät polii­ti­kot vain pahaa pahuut­taan tai ideo­lo­gi­sen kova­kal­loi­suu­den vuok­si tee onnet­to­mia ja sur­kei­ta päätöksiä.

        Mitä ilmei­sem­min mer­kit­tä­vä osa heis­tä uskoo, että asiat tapah­tu­vat kun­han vain teh­dään (poliit­ti­nen) pää­tös — ja taka­na on riit­tä­väs­ti poliit­tis­ta tah­toa. Kun näin ei sit­ten käy, niin mie­len val­taa vähin­tään­kin häm­men­nys — tai “oikeu­tet­tu suut­tu­mus” ja syyl­lis­ten etsin­tä — veron­ko­ro­tus ei tuo rahaa eli moko­mat rik­kaat kier­tä­vät entis­tä enem­män ver­ko­ja — sää­te­lyn jäy­kis­tä­mi­nen joh­taa irti­sa­no­mi­siin eli yri­tyk­set poli­ti­koi­vat ja irti­sa­no­vat ihmi­siä ihan kiusal­laan — jne.

      2. Osa tie­tys­ti saat­taa tie­tä­mät­tö­myy­den sijaan olla vain las­kel­moi­tua puo­lue­po­li­tiik­kaa (esim Mari­nin Kaipola-kommentit).”

        Nehän oli­vat tiuk­kaa fak­taa: Kai­po­la tuot­taa voit­toa oikein hyvin. Kir­joit­ta­jan tie­tä­mät­tö­myys talou­des­ta ja puo­lue­po­liit­ti­nen asen­ne pais­ta­vat kiusal­li­sen vah­vas­ti läpi. Mao­lai­set hei­lut­te­li­vat aika­naan punais­ta kir­jaa, mitäs Kokoo­muk­sen jäse­net hei­lut­te­vat? Vakuutuskuorta?

        Mut­ta ihan sel­vää­hän on se, että kan­nat­ta­va­uu­del­la ei täs­sä pelis­sä ole mitään mer­ki­tys­tä, vaan kyse on sii­tä että Met­sä­teol­li­suus (veron­kier­tä­jä Walh­roos?) halu­aa näpäyt­tää hal­li­tus­ta puo­lue­po­liit­tii­sis­ta syis­tä sul­ke­mal­la sen juu­ri nyt.

    2. Jos läh­tö­koh­ta on tämä, niin oikeas­taan mitään ei ole tehtävissä.
      Miten on edes mah­dol­lis­ta kes­kus­tel­la vai­keis­ta asiois­ta, jos perus­asiat ovat ihan hukassa?”

      Sehän on havain­toon perus­tu­va fak­ta: Hel­sin­kiin on raken­net­tu kym­me­niä tuhan­sia uusia asun­to­ja ja hin­nat sen­kun nousevat. 

      Ihan sel­vää on että perus­asiat ovat hukas­sa, mut­ta se ei suin­kaan ole Tai­pa­le, jol­la ne ovat hukassa.

      Kuka tahan­sa joka viit­taa kysyn­nän ja tar­jon­nan lakiin, eikä yhtään ymmär­rä että *mil­lä edel­ly­tyk­sil­lä se toi­mii*, on läh­tö­koh­tai­ses­ti epä­pä­te­vä kom­men­toi­maan mitään.

      Ote­taan­pa nyt rau­ta­lan­kaa niin että kir­joit­ta­ja­kin ymmärtää.
      1) Kenen­kään ei ole pak­ko myy­dä asun­to­aan. Siis jo mää­ri­tel­mäl­li­ses­ti kysees­sä on kar­tel­li: “alu­een val­lit­se­va hin­ta­ta­so”, vaik­ka­pa. (<1% mar­gi­naa­lin pak­ko­myyn­nit eivät hin­ta­ta­soon vai­ku­ta pii­rua­kaan, pitäi­si olla pal­jon enemmän)

      2) Kun alu­eel­le teh­dään uusia asun­to­ja, ne ovat *aina* kal­liim­pia kuin alu­eel­la jo ole­vat asun­not, usein 20%. Täy­sin riip­pu­mat­ta raken­ta­mis­kus­tan­nuk­sis­ta, raken­nuk­sien laa­dus­ta tai yhtään mis­tään. Kos­ka uusi niin kal­liim­pi. Täs­tä ei ole ole­mas­sa yhtään poikkeusta.

      Koh­das­ta 1) seu­raa suo­raan se, että ei ole ole­mas­sa mitään sel­lais­ta meka­nis­mia joka alen­tai­si asun­to­jen hin­to­ja. Päin­vas­toin, koh­ta 2) var­mis­taa sen että hin­nat jous­ta­vat vain ylöspäin.

      Väi­te, että tar­jon­nan lisää­mi­nen alen­taa hin­to­ja, on täy­sin absur­di jo koh­dan 1) perus­teel­la. Kun ei ole pak­ko myy­dä, niin ei myy­dä. Sil­loin myös­kään hin­ta ei las­ke *eikä voi laskea*.

      Raken­nus­lii­ke taas ei edes aloi­ta raken­ta­mis­ta ennen kuin asun­to­ja on myy­ty niin pal­jon että kan­nat­taa raken­taa. Tämä lois­ta­vas­ti näkyy tyh­ji­nä raken­nus­yh­tiöi­den omis­ta­mi­na tont­tei­na jos osaa kat­soa ja uskal­taa nähdä.

      Tyy­pil­li­ses­ti 40% asun­nois­ta myy­ty­nä kat­taa kaik­ki raken­ta­mi­sen kulut ja lop­pu­ja voi­daan myy­dä vaik­ka 5 vuot­ta, ei tun­nu mis­sään, kos­ka kus­tan­nuk­set (ja pie­ni voit­to) on jo saa­tu ja asun­not ovat kiin­teä­tä omai­suut­ta taseessa.

  7. Olet­taen, että asun­to­jen kysyn­tä on alu­eel­la tar­jon­taa suu­rem­pi, niin lisä­ra­ken­ta­mi­nen pyr­kiin nos­ta­maan alu­een asun­to­jen hin­to­ja. Meka­nis­mi menee niin, että raken­nus­lii­ke hin­noit­te­lee uudis­tuo­tan­ton­sa ton­nin tai pari alu­een val­lit­se­vaa hin­ta­ta­soa kor­keam­mak­si, onhan uusi parem­pi. Ajan myö­tä uusis­ta­kin tulee van­ho­ja ja siten hin­tae­ro hävi­ää yleen­sä niin, että vie­res­sä ole­vien van­ho­jen hin­ta nousee enem­män kuin uusien kun­nes hin­tae­ro on hävinnyt.

    Tuo meka­nis­mi toi­mii kun kysyn­tä ylit­tää tar­jon­nan kuten Hel­sin­gis­sä on kau­an jo ollut. Edel­li­sen ker­ran lisä­ra­ken­ta­mi­nen las­ki asun­to­jen hin­to­ja 1990-luvun alun lamas­sa. Uusia asun­to­ja jäi raken­nus­liik­kei­den ja nii­den kon­kurs­si­pe­siä rea­li­soi­den pank­kien käsiin, tar­jon­ta ylit­ti kysyn­nän ja kaik­kien asun­to­jen hin­nat romah­ti­vat jopa 50%. Jon­net ei tätä tiedä.

    Kor­ko­ta­sol­la on olen­nai­nen vai­ku­tus ja nykyi­set 0‑korot ovat vaa­ras­sa syn­nyt­tää ison hin­ta­kuplan myös asun­to­mark­ki­noil­le. Sijoit­ta­jat ja omis­tusa­sun­toa osta­vat pyr­ki­vät osta­maan asun­to­ja nill­tä alueil­ta mis­sä hin­nat nouse­vat. Har­va halu­aa ostaa jos tie­tää hin­nan las­ke­van. Tämä sopu­li­lau­mail­miö kär­jis­tää hin­to­jen liik­kei­tä. Nyky­ään osta­ja­so­pu­lit ovat liik­keel­lä kas­vu­kes­kuk­sis­sa 0‑korkojen vauh­dit­ta­mi­na. Kor­ko­si­joi­tuk­sis­ta on vai­kea saa­da tuot­toa ilmei­ses­ti pit­kään aikaan, osak­kei­ta moni pel­kää ja asun­not koe­taan tur­val­li­sik­si koh­teik­si ja sik­si suo­sit­tu­ja nyt.

    Toi­voi­sin Osmon kom­men­toi­van jo aiem­min esit­tä­mää­ni ide­aa sii­tä miten Hel­sin­kiin saa­tai­siin koh­tuu­hin­tai­sia asun­to­ja ja jok­seen­kin mul­lis­taa omis­tusa­sun­to­mark­ki­na, joten tois­tan sen tässä:

    Jos­pa vuo­kra­tuo­tan­non lisäk­si raken­net­tai­siin vain hin­ta­sään­nös­tel­ty­jä omis­tusa­sun­to­ja. Hin­ta­sään­nös­te­ly voi­si olla ikui­nen jol­loin takla­taan pika­voi­tot koko­naan. Ton­tin vuo­kra mark­ki­na­pe­rus­tai­nen ilman tukea. 

    Olen­nai­nen etu Hitas-jär­jes­tel­mäs­tä on ollut uusien asun­to­jen myyn­ti­hin­nan eli raken­nus­liik­kei­den kat­tei­den koh­tuul­lis­ta­mi­nen. Hel­sin­gin kau­pun­ki pys­tyy hel­pos­ti mää­rää­mään asun­to­tuo­tan­ton­sa sisäl­lön kaa­voi­tuk­sel­la, luvi­tuk­sel­la ja myös sik­si että se omis­taa jok­seen­kin kai­ken vapaan tont­ti­maan. Avai­met on täy­sin Hel­sin­gin kau­pun­gin päättäjillä.

    Raken­nus­leh­den tuo­re sel­vi­tys raken­nus­liik­kei­den kat­teis­ta: tör­keän suuria. 

    https://www.rakennuslehti.fi/2019/04/uusissa-asunnoissa-huimat-katteet-helsingissa-rakentajien-voitot-jopa-useita-tuhansia-euroja-neliolta/

    Eli raken­nus­liik­keet todel­la rahas­ta­vat täl­lä het­kel­lä eri­tyi­ses­ti Hel­sin­gin ja muun pk-seu­dun vapaa­ra­hoit­tei­ses­ta uudis­ra­ken­ta­mi­ses­ta. Tämä rahas­tus tar­koit­taa kor­kei­ta asun­to­jen hin­to­ja, suu­ria vel­ko­ja, kor­kei­ta vuo­kria ja kor­kei­ta asu­mi­sen tuki­me­no­ja ja se taas kire­ää vero­tus­ta. Vas­tuu­ta kan­ta­vien polii­tik­ko­jen on toimittava.

    1. Kor­ko­ta­sol­la on olen­nai­nen vai­ku­tus ja nykyi­set 0‑korot ovat vaa­ras­sa syn­nyt­tää ison hin­ta­kuplan myös asuntomarkkinoille. ”

      Vaa­ras­sa? Meil­lä on jo nyt aivan kos­mi­sen kokoi­nen hin­ta­kupla ja asun­to­jen hin­nois­sa on ~80% puh­das­ta ilmaa.

      EKP on pum­pan­nut tätä kuplaa koh­ta 30 vuot­ta ja se onkin saa­vut­ta­nut aivan kos­mi­set mit­ta­suh­teet, suu­rem­pi kupla mitä kos­kaan on nähty.

      Kun osta­jien reaa­li­tu­lot pol­ke­vat pai­kal­laan, mut­ta asun­to­jen hin­nat nouse­vat 20% vuo­des­sa vuo­des­ta toi­seen, niin on täy­sin sel­vää ja kiis­ta­ton fak­ta että nousu ei perus­tu mihin­kään reaa­li­ta­lou­den ilmi­öön, vaan on puh­das kupla.

  8. Hel­sin­gis­sä asu­mi­nen on aina kal­lis­ta kos­ka pen­de­löin­tie­täi­syy­del­lä ei ole yhtä isoa tai isom­paa kil­pai­le­vaa kau­pun­kia joka kil­pai­li­si samas­ta työvoimasta.
    Pie­ta­ri: ei kil­pai­le kos­ka sin­ne ei suo­ma­lai­nen voi muut­taa noin vaan asu­maan tai käy­dä töissä.
    Tal­lin­na: pal­kat lii­an huo­not että hou­kut­te­li­si. Tal­lin­nas­ta vii­kon­lop­pu­pen­de­löi­däään sen­si­jaan Helsinkiin.
    Tuk­hol­ma: lii­an kau­ka­na, lai­vayh­tey­det Suo­mes­ta hitaat.
    Tam­pe­re ja Tur­ku: Pie­nem­mät ja raja­tum­mat työmarkkinat.

  9. Ensim­mäi­nen ongel­ma on että tont­te­ja ei saa­da tar­peek­si mark­ki­noil­le. Toi­nen ongel­ma on että kaa­voi­te­taan kal­liis­ti raken­net­ta­via talo­ja — esim. näi­tä mega­hy­bri­di­kes­kuk­sia kuten Redi ja Kes­ki-Pasi­la — ja muu­ten­kin kal­liit pysä­köin­ti­rat­kai­sut ym. Niin kau­an kuin ongel­ma 1 on pul­lon­kau­la, ongel­ma 2 ei hait­taa, kos­ka sehän vain las­kee ton­tin hin­taa (joka raha on kau­pun­ki­lais­ten tas­kus­ta pois)… mut­ta jos tont­te­ja on tar­peek­si, raken­ta­mis­ku­luil­la on suo­ra vai­ku­tus sii­hen miten hal­val­la kil­pail­luil­la mark­ki­noil­la uudi­sa­sun­to­ja myydään

    1. mut­ta jos tont­te­ja on tar­peek­si, raken­ta­mis­ku­luil­la on suo­ra vai­ku­tus sii­hen miten hal­val­la kil­pail­luil­la mark­ki­noil­la uudi­sa­sun­to­ja myydään”

      Ei ole, kos­ka ei ole kil­pail­tu­ja mark­ki­noi­ta­kaan. Se on rea­li­teet­ti että asun­to­mark­ki­nat ovat koko­lail­la täy­del­li­nen kar­tel­li, jos­sa ei ole todel­li­suu­des­sa min­kään­lais­ta hintakilpailua.

      Uusi asun­to on aina alu­een val­lit­se­vaa tasoa 20% kal­liim­pi ja raken­ta­mis­ku­luil­la *ei ole mitään merkitystä*.

      Syy mik­si raken­ta­jat halua­vat ‘arvoa­lueil­le’ raken­ta­maan ult­ra­hal­val­la teh­ty­jä beto­ni­kuu­tioi­ta, puh­das net­to­voit­to on tuhan­sia euro­ja per neliö.

      Kii­tos Vih­rei­den ja Kokoo­muk­sen libe­raa­lin lah­jus­ten (ns. “vaa­li­ra­ha”) vas­taan­o­ton, hyvä­ve­li­ver­kos­ton raken­ta­jal­le *aina* löy­tyy raken­nus­lu­pa. Vaik­ka meren pääl­le, ellei muu­ten (vrt. Katajanokka).

  10. Raken­ta­mi­nen tie­tys­ti las­kee teo­rias­sa hin­to­ja, jos raken­ne­taan niin tol­kut­to­mas­ti että asun­to­ja alkaa jää­dä tyh­jil­leen tai alu­eet slum­miu­tua. Täl­lai­sel­la mal­lil­la ei kui­ten­kaan kan­na­ta ede­tä, kos­ka raken­ta­mi­sen seu­rauk­se­na syn­ty­nees­sä täy­teen ahde­tus­sa kau­pun­gis­sa pitäi­si kui­ten­kin asuk­kai­den voi­da myös elää ja jopa viihtyä.

    Kas­va­vas­sa kau­pun­gis­sa asuk­kaat tar­vit­se­vat viih­tyäk­seen ran­tan­sa ja vihe­ra­lu­een­sa, joten rat­kai­sua pitäi­si hakea vähän kau­em­paa. Eihän kaik­kien suo­ma­lais­ten tar­vit­se asua Hel­sin­gis­sä, ulko­maa­lai­sis­ta puhu­mat­ta­kaan. Ihan ensik­si kan­nat­tai­si alkaa vaik­ka suun­ni­tel­la pää­kau­pun­ki­seu­tua yhte­nä koko­nai­suu­te­na. Ja raken­taa lai­tu­rit tar­peek­si pitkiksi.

  11. En tuos­ta kovin pal­joa ymmär­rä, mut­ta sen, että luul­ta­vas­ti raken­ta­mi­nen mak­saa jota­kin, mikä­li raken­ta­jil­le ja raken­nus­tar­vik­kei­den teki­jöil­le sekä kul­jet­ta­jil­le mak­se­taan palk­kaa. Soi­nin­vaa­ran yhtä­lö toi­mii siis kor­kein­taan sii­hen rajaan asti. Kai?
    Toki asun­to­jen hin­ta voi las­kea tätä­kin enem­män. Ero­tuk­sen mak­saa raken­nut­ta­ja tai raken­nuk­sen enti­nen omis­ta­ja. Heil­le raken­nus ei siis tule entis­tä hal­vem­mak­si, vaan kal­liim­mak­si. Raken­ta­mi­nen lop­puu koko­naan sit­ten kun kaik­ki raken­nus­yri­tyk­set ovat men­neet konk­kaan. Tosin joku osaa­va saat­taa itsel­leen vie­lä rakentaa.
    Tämä ei nyt ollut miten­kään asial­li­nen pos­taus. Sori sii­tä. Tuli vaan mie­leen äärim­mäi­syys tässäkin.

    1. Ääriin aja­tel­tu­na:
      … luul­ta­vas­ti raken­ta­mi­nen mak­saa jota­kin, mikä­li raken­ta­jil­le ja raken­nus­tar­vik­kei­den teki­jöil­le sekä kul­jet­ta­jil­le mak­se­taan palkkaa. 

      Pää­kau­pun­ki­seu­dul­la asun­non hin­nas­ta suu­rin osa on ton­tin ja raken­nusoi­keu­den osuut­ta, ei seinien. 

      Tont­ti­maan kysyn­nän ja tar­jon­nan epä­suh­ta nos­taa hin­to­ja, ei sei­nien rakennuskustannukset.

      1. Pää­kau­pun­ki­seu­dul­la asun­non hin­nas­ta suu­rin osa on ton­tin ja raken­nusoi­keu­den osuut­ta, ei seinien. ”
        Hah. Tont­ti on ton­nin tai pari per neliö ja myyn­ti­hin­ta jos­sain 8 ja 10 ton­nin välil­lä per neliö. Sei­nien osuus todel­la­kin on vain neljännes.

        Suu­rin osa hin­nas­ta kun on ihan puh­das­ta net­to­voit­toa raken­nus­yh­tiöl­le. Sii­tä on muka­va jakaa “vaa­li­ra­haa”, siis lah­juk­sia, asias­ta päät­tä­vil­le puo­lueil­le, siis Vih­reil­le ja Kokoomukselle.

        Kir­joit­ta­ja ei ole sel­keäs­ti ole viit­si­nyt lukea vaik­ka­pa Hel­sin­gin kau­pun­gin ja Skans­kan väli­siä tont­ti­kaup­po­ja: Meren­ran­tan­tont­ti mak­soi kyl­lä mil­joo­nia, mut­ta sai­pa sii­hen 3 200 ker­ros­ne­liö­met­riä raken­nusoi­keut­ta sil­lä hinnalla.

        Siis perä­ti 2000e/neliö. Meren­ran­ta­ton­tis­ta Puna­vuo­res­sa. Kun hal­pis­ta­lo mak­saa ~2000e/neliö teh­dä niin voit­toa jää 6–8000e per neliö. Kyl­lä kan­nat­taa, Skans­kal­le nimittäin.

        Kaa­voit­ta­jal­le, Kokoo­muk­sel­le ja Vih­reil­le tot­ta­kai muka­va sii­vu käteis­tä palk­kiok­si täs­tä. Näin se Hel­sin­gin ja Espoon viher­ko­koo­mus­lai­nen lah­jus­rin­ki pyörii.

    2. Raken­nus­liik­keet teke­vät jät­ti­mäi­siä voit­to­ja Hel­sin­gin kan­ta­ta­kau­pun­gin alu­eel­la. Kan­nat­taa lukea: 

      https://www.rakennuslehti.fi/2019/04/uusissa-asunnoissa-huimat-katteet-helsingissa-rakentajien-voitot-jopa-useita-tuhansia-euroja-neliolta/

      Sel­vi­tys osoit­taa, että asun­to­jen gryn­daa­mi­nen on kan­nat­ta­vaa lii­ke­toi­min­taa Hel­sin­gin kysy­tyil­lä alueil­la. Raken­nus­liik­kei­den arvioi­dut kat­teet vaih­te­le­vat tyy­pil­li­ses­ti 30–40 pro­sen­tin tuntumassa.”

      ”Kat­teet ovat todel­la iso­ja, mikä ker­too mark­ki­noi­den vah­vas­ta epä­ta­sa­pai­nos­ta. Miten on mah­dol­lis­ta, että kau­pun­gin ja val­tion myy­mil­lä ton­teil­la voi­daan teh­dä näin suu­ria voittoja”.

      Hin­ta­sään­nös­tel­lys­sä ja nyt lope­tet­ta­vas­sa Hitas-tuo­tan­nos­sa Hel­sin­gin kau­pun­ki on rajoit­ta­nut raken­nus­liik­keid­ne kat­teen noin 10%:iin. Mik­si juu­ri se tuo­tan­to, jos­sa on syn­ty­nyt koh­tuu­hin­tai­sia asun­to­ja halu­taan lopet­taa??? Päin­vas­toin, jos halu­taan lisää koh­tuu­hin­tais­ta niin kaik­ki uus­tuo­tan­to vuo­kra­tuo­tan­toa lukuu­not­ta­mat­ta tuli­si olla hin­ta­sään­nös­tel­tyä. Ilmei­ses­ti kui­ten­kin raken­nus­liik­kei­den ote puo­lueis­ta on niin kova, että polii­ti­kot eivät tätä halua, siis run­saas­ti lisää koh­tuu­hin­tai­sia asuntoja.

  12. Tosi­aan, para­dok­saa­li­ses­ti, mitä enem­män ja tii­viim­pää (!) raken­ne­taan, sitä mie­len­kiin­toi­sem­paa, rik­kaam­paa ja moni­puo­li­sem­paa (myös pal­ve­luil­taan) kau­pun­ki­kult­tuu­ria syn­tyy — ja kal­liim­paa (‘kes­kus­taa’). (Ja siis tapah­tuu eriy­ty­mis­tä, kuten Osmo kuva­si. Lisä­ra­ken­ta­mi­nen kes­kus­taan, alen­taa hin­to­ja lai­doil­la.). Esi­mer­kik­si: “Lav­kan [verk­ko­kaup­pa] koh­dal­la eri­tyi­ses­ti asu­kas­ti­heys on tär­ke­ää. Ei ole niin­kään väliä, kuin­ka mon­ta ihmis­tä kau­pun­gis­sa asuu [Mos­ko­va n. 13 milj.], vaan kuin­ka mon­ta heis­tä asuu 10 minuu­tin säteel­lä kau­pas­ta.” (tj. Sulei­ko, Yan­dex, HS, 14.11.2020)

    1. Tur­ku­lai­nen mat­kai­li­ja Hel­sin­gis­sä: 14.11.2020 15:11

      Tosi­aan, para­dok­saa­li­ses­ti, mitä enem­män ja tii­viim­pää (!) raken­ne­taan, sitä mie­len­kiin­toi­sem­paa, rik­kaam­paa ja moni­puo­li­sem­paa (myös pal­ve­luil­taan) kau­pun­ki­kult­tuu­ria syn­tyy – ja kal­liim­paa (’kes­kus­taa’). (Ja siis tapah­tuu eriy­ty­mis­tä, kuten Osmo kuva­si. Lisä­ra­ken­ta­mi­nen kes­kus­taan, alen­taa hin­to­ja laidoilla.). 

      Lisä­ra­ken­ta­mi­nen kes­kus­taan alen­taa hin­to­ja lai­doil­la. Se lai­ta voi olla aika kau­ka­na­kin. Ei ole ihan yksi­se­lit­teis­tä selit­tää vaik­ka­pa Kai­nuun asun­to­mark­ki­noi­den kehi­tys­tä vii­me vuo­si­kym­me­ni­nä, mut­ta pk-seu­dun asun­to­ra­ken­ta­mi­nen voi olla yksi poten­ti­aa­li­nen seli­tys sil­le, mik­si Kai­nuus­sa van­ho­jen asun­to­jen reaa­li­hin­nat ovat olleet laskevia.

    2. Tosi­aan, para­dok­saa­li­ses­ti, mitä enem­män ja tii­viim­pää (!) raken­ne­taan, sitä mie­len­kiin­toi­sem­paa, rik­kaam­paa ja moni­puo­li­sem­paa (myös pal­ve­luil­taan) kau­pun­ki­kult­tuu­ria syntyy ”

      Kos­mis­ta pup­pua. Mitä tii­viim­pää beton­kuu­tio­ta teh­dään, sitä mon­o­to­ni­sem­paa se on ja sitä *vähem­män* siel­lä on palveluja.

      Kir­joit­ta­jan ihan­ne on siis Meri­ha­ka. Ker­ro­pa meil­le nyt mitä “mie­len­kiin­tois­ta” sii­nä beto­ni­hel­ve­tis­sä on?

      Asun­to­jen arvo on men­nyt niin alas että opis­ke­li­ja-asun­to­sää­tiö oste­lee koko­nai­sia talo­ja opis­ke­li­ja-asun­noik­si. Sii­tä alas­päin ei enää ole kuin purkutuomio.

  13. Voi­si­ko­han asun­to­pu­laan vai­kut­taa esi­mer­kik­si mah­dol­lis­ta­mal­la etä­työt sii­hen sopi­vis­sa jul­ki­sis­sa virois­sa? Kukaan ei aina­kaan jou­tui­si muut­ta­maan vas­ten­tah­toi­ses­ti pk-seu­dul­le, jol­loin riit­tää enem­män tar­jon­taa niil­le jot­ka halua­vat asua täällä.

  14. Hel­sin­gis­sä on ollut oikeas­ti hal­po­ja asun­to­ja 90-luvun alussa.silloin oli tar­jon­taa mut­tei kysyn­tää kun moni haa­hui­li rahat­to­ma­na suo­menm­pan­kin avit­ta­man romah­duk­sen jälkeen.tarjonta joh­tui tie­ten­kin että moni jou­tui mak­su vai­keuk­siin ja tuli pak­ko otto­ja jos­sa pan­keil­le jäi pal­jon asuntoja.

  15. Asun­to­jen kor­kea hin­ta joh­tuu sii­tä, että asun­to­ja on lii­an vähän.”

    Tämä­hän on täy­del­li­nen har­ha­ku­vi­tel­ma ja perus­tuu täy­del­li­seen tietämättömyyteen.

    Kun myy­dään hyö­dy­ket­tä joka jokai­sen on, hin­nal­la mil­lä hyvän­sä, ostet­ta­va (tai vuo­krat­ta­va mut­ta se on sivu­haa­ra), niin hin­ta on täs­mäl­leen niin kor­kea kuin mark­ki­nat sal­li­vat eli asun­to yli­pään­sä menee kau­pak­si, jos­kus. Siis tyy­li­puh­das kar­tel­li. Ei ole vai­kea näh­dä, pait­si jos on poliit­ti­set sil­mä­la­put silmillä.

    Kun myy­jäl­lä ei ole mitään pak­koa myy­dä (>99% tapauk­sis­ta) niin hin­ta ei muu­tu mihin­kään, on *mui­ta* asun­to­ja tar­jol­la vaik­ka kuin­ka pal­jon. Väi­te tar­jon­nan lisää­mi­sen hin­to­ja alen­ta­vas­ta vai­ku­tuk­ses­ta on härs­ki valeh­te­lu alus­ta lop­puun: Näin ei ole kos­kaan käy­nyt eikä käy nyt­kään: Kar­tel­li (“alu­een ylei­nen hin­ta­ta­so”) sane­lee hin­nan ja se ei laske.

    Ellei mene kau­pak­si *muu­ta­mas­sa vuo­des­sa* niin asun­to pan­naan vuo­kral­le tai jol­le­kin suku­lai­sel­le. Ale­hin­taan sitä ei vain avoi­mes­ti myy­dä, kos­kaan eikä kel­le­kään. Ei kukaan ole niin tyh­mä että hävit­tää omai­suut­taan ale­hin­nal­la, mitä Soi­nin­vaa­ra oikein kuvittelee?

    Asun­to­jen hin­nat las­ke­vat vain sil­loin jos tar­jol­le tulee tuhan­sit­tain asun­to­ja jois­sa omis­ta­jan on *pak­ko* myy­dä. Vii­mek­si näin kävi 1990–1992. Vas­taa­vaa romah­dus­ta ei ole näky­vis­sä, joten asun­to­jen hin­noil­la on vain yksi suun­ta: Ylöspäin.

    Soi­nin­vaa­ran­kin pitäi­si tie­tää että yksis­tään Hel­sin­gis­sä on vuo­si­kym­me­nes­tä toi­seen >20 000 tyh­jil­lään ole­vaa asun­toa odot­te­le­mas­sa hin­nan nousua ja raken­ta­mal­la van­hal­le alu­eel­le uusia talo­ja *koko alu­een hin­nat nouse­vat*. Eivät­kä suin­kaan laske.

    Nyky-Vih­reät ovat vain niin tyy­li­puh­das Kokoo­muk­sen apu­puo­lue, että asun­to­jen hin­nan nos­ta­mi­nen on *puo­lu­een tavoi­te*, ilmi­sel­väs­ti. Siis vede­tään yhtä köyt­tä Kokoo­muk­sen ja gryn­de­rien kans­sa: Puis­tot nurin ja tuottamaan!

    1. Soi­nin­vaa­ran­kin pitäi­si tie­tää että yksis­tään Hel­sin­gis­sä on vuo­si­kym­me­nes­tä toi­seen >20 000 tyh­jil­lään ole­vaa asun­toa odot­te­le­mas­sa hin­nan nousua

      Ei todel­la­kaan tie­dä. Miten tuo vää­rä tilas­to­lu­ku nousee yhä vain esil­le? On asun­to­ja, jois­sa kukaan ei asu VAKITUISESTI. Näi­tä ovat kak­ko­sa­sun­not, joit­ka ovat jon­kun sel­lai­sen käy­tös­sä, joka viet­tää pal­jon aikaa Helsn­gis­sä, mut­ta ovat kir­joil­la muu­al­la. Sit­ten on tuhan­sia put­ki­re­mon­tis­sa ole­via asun­to­ja ja nii­den väis­tö­asun­to­ja. Var­si­nai­ses­ti tyh­jiä asun­to­ja on jon­kin ver­ran lai­tos­hoi­toon jou­tu­neil­la van­huk­sil­la, kos­ka nii­tä ei kan­na­ta lait­taa vuo­kral­la — vuo­kras­ta 85 % menee hoitomaksuun.

  16. Lisä­ra­ken­ta­mi­nen tie­tää alu­een pal­ve­lu­ta­son nousua, parem­pia jouk­ko­lii­ken­neyh­teyk­siä ja niin edelleen. ”

    Lisä­ra­ken­ta­mi­nen tar­koit­taa sitä että vihe­ra­lu­eet on pois­tet­tu ja tilal­la on Meri­haan tyyp­pi­nen beto­ni­kuu­tio­hel­vet­ti jos­sa ei ole enää *mitään* pal­ve­lu­ja, kos­ka pal­ve­lut on jyrät­ty asun­to­ra­ken­ta­mi­sen edes­tä maan tasalle.

    NIit­ty­kum­mus­ta tai Urhei­lu­puis­tos­ta (jos­sa ei enää ole puis­toa) voi käy­dä kat­so­mas­sa esi­merk­kiä todel­li­suu­des­ta, jota Soi­nin­vaa­ra kiel­täy­tyy näke­mäs­tä: Alu­een puis­tot ja kaik­ki pal­ve­lut, ruo­ka­kaup­paa lukuu­not­ta­mat­ta, jyrät­tiin maan tasal­le ja tilal­le tuli asuintaloja.

    Soi­nin­vaa­ra oikein hyvin tie­tää että asia on näin, kos­ka näkee aivan suo­raan että mitä uusien talo­jen tilal­ta jyrät­tiin pois: Puis­tot, pyö­rä­tiet ja pal­ve­lut ja sit­ten *valeh­te­lee* , kos­ka puo­lue saa raken­ta­jan tas­kus­ta avo­kä­ti­ses­ti rahaa.

    Ahneu­teen on moni muu­kin ideo­lo­gia sor­tu­nut ja Vih­reät ovat­kin aivan täy­del­li­ses­ti myy­neet aat­teen­sa kun puis­to­jen sys­te­maat­ti­nen jyrää­mi­nen raken­nus­yh­tiön voit­to­jen alta on *hyvä asia*.

    lisä­ra­ken­ta­mi­nen” tar­koit­taa vain sitä että kaik­ki neliöt pan­naan tuot­ta­maan voit­toa raken­nus­yh­tiöl­le. Siis vihe­ra­lu­eet, park­ki­pai­kat, pal­ve­lut, kaik­ki mikä ei ole talo­ja ennestään.

    Mitään muu­ta se ei tar­koi­ta. Ei nyt eikä koskaan.

    1. Meri­haan tyyp­pi­nen beto­ni­kuu­tio­hel­vet­ti jos­sa ei ole enää *mitään* palveluja,

      Meri­haan raken­ta­mi­nen oli aikoi­naan var­si­nai­nen dema­rien kun­nal­lis­po­liit­ti­nen näy­te sii­tä, miten suo­si­taan omaa gryn­de­riä. Haka oli sii­hen aikaan dema­rien rahan­te­ko­ko­ne ja kysei­nen kaa­voi­tus­han­ke aika­naan hyvin kiistanalainen.

  17. Niin vih­reil­lä, kokoo­muk­sel­la kuin dema­reil­la on kul­la­kin omat kun­nal­lis­po­liit­ti­set näyt­teen­sä. Sii­nä­hän se ongel­ma juu­ri onkin.

  18. Olen­nais­ta ei ole las­kee­ko asun­to­jen hin­nat vai nouseeko.
    Olen­nais­ta on se, että kun asut vuo­kral­la, asut toi­sen hyö­dyk­si ja kun asut omis­taen asut omak­si hyödyksi.
    Jos tämä ei muu­tu, niin vuo­kra-asu­mi­nen kas­vat­taa ikui­ses­ti varallisuuseroja.

    Omis­tusa­su­mi­ses­sa olen­nais­ta on se, että saa­dak­se­si asun­to­lai­naa, saa net­toa­su­mis­kus­tan­nuk­se­si olla 40% net­to­tu­lois­ta­si, kun kor­ko­ta­so on 6%.
    Jos tota ei muu­te­ta (Fight Clu­bis­sa räjäy­tet­tiin luot­to­fir­mo­jen pil­ven­piir­tä­jät, ehkä meil­lä Finans­si­val­von­ta?), niin sii­nä on meil­le se hin­ta, pal­jon­ko asun­non pitää ja saa maksaa.

    Las­ke­pa nyt sit­ten Ode, mikä se hin­ta on?
    Sit­ten pitää päät­tää miten sii­hen hin­taan päästään.
    Hitak­sel­la vai ken­ties raken­ta­mal­la “tar­peek­si lisää”?

    Eli toi­se­na koti­teh­tä­vä­nä voi­sit las­kea pal­jon­ko pitää vuo­si­ta­voi­tet­ta nos­taa 8000 asun­nos­ta, jot­ta tähän pääs­tään? Ehkä 5x? Onko mitään rea­lis­tis­ta ide­aa, miten tuo saa­tai­siin tar­peek­si korkeaksi?
    En usko, että on.

    Kun tos­sa vähän tut­kai­lin noi­ta tilas­to­ja, niin uusia asun­to­ja 2019 7000kpl, niis­tä omis­tusa­sun­to­ja 2600kpl, jois­ta ehkä n. 1500 sijoit­ta­jil­le ja luul­ta­vas­ti mel­kein kaik­ki pie­net asunnot.
    Eli näil­le “tar­pees­sa” ole­vil­le ensia­sun­no­nos­ta­jil­le on tar­jol­la 100–200 pien­tä asun­toa omistusasumiseen.
    Jos siis vii­sin­ker­tais­te­taan asun­to­tuo­tan­to 35 000 vuo­des­sa, niin saa­tai­siin ehkä mel­kein tuhat uut­ta pien­tä omis­tusa­sun­toa asu­mi­seen vuodessa.

    Ois­ko tää nyt sit se kei­no saa­da hom­ma hanskaan?

    Vai hitas?

    Vai yhtiö­lai­nan lyhen­nyk­sen vero­vä­hen­ny­soi­keus vuo­kra­tu­lois­ta pois?
    Joka tiet­ty kei­kaut­tais koko kiin­teis­tö­bis­nek­sen ympä­ri Hkissä?
    Tai pakol­li­nen ryh­mä­ra­ken­nut­ta­mi­nen asuin­ta­loil­le? Gryn­de­reil­le jäis vain muu rakentaminen?

Vastaa käyttäjälle Thomas Peruuta vastaus

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Notify me of followup comments via e-mail. You can also subscribe without commenting.