Laskeeko asuntorakentaminen asuntojen hintoja?

Tarkoituk­seni on kir­joit­taa muu­ta­ma artikke­li asumis­es­ta Helsin­gin val­tu­us­tossa hyväksy­tyn asumisen ja maakäytön ohjel­man eli AM-ohjel­man tiimoil­ta. En osal­lis­tunut asi­as­ta keskustelu­un val­tu­us­ton istun­nos­sa luku­un otta­mat­ta ennal­ta laa­dit­tua puheen­vuoroani, kos­ka kah­den min­uutin puheen­vuoroil­la pystyy lähin­nä vain nälvimään, kuten myös tapah­tui. Kom­men­toin keskustelus­sa esitet­tyjä väit­teitä täl­lä blogilla.

Aloi­tan väit­teestä, että asun­to­jen rak­en­tamisel­la ei ole vaiku­tus­ta asumisen hin­taan. Näin san­ot­ti­in keskustelus­sa mon­een ker­taan. Radios­sa sen oli ennen ohjel­man käsit­te­lyä esit­tänyt demarien Karin Taipale. Väite on niin häkel­lyt­tävä, että siihen on äkkiseltään vaikea sanoa mitään. Kir­joi­tan tässä asun­to­jen hin­noista. Vuokrista jatkan ehkä toises­sa postauksessa.

Asun­to­jen korkea hin­ta johtuu siitä, että asun­to­ja on liian vähän. Siel­lä mis­sä asun­to­ja on yli tarpeen, niiden hin­ta tup­paa laske­maan. Voiko joku oikeasti olla tästä eri mieltä tai kuvitel­la, että asun­top­u­laa voitaisi­in helpot­taa rak­en­ta­mat­ta asuntoja?

Keskustelus­sa tois­tet­ti­in mon­een ker­taan, että hin­nat ovat nousseet, vaik­ka on raken­net­tu lisää, joten lisärak­en­t­a­mi­nen ei vaiku­ta hintoihin.

Hin­nat voivat nous­ta, vaik­ka raken­netaan lisää, jos raken­netaan liian vähän lisää. Isoista kasvukeskuk­sista Helsingis­sä on raken­net­tu vähiten suh­teessa asukasluku­un, vaik­ka Helsin­ki on kaupungeista se, johon olisi suh­teessa eniten tuli­joi­ta. Jos rak­en­tamista lisätään, hin­nat nou­se­vat ainakin vähem­män kuin jos ei lisättäisi.

Helsingis­sä asun­to­jen hin­taa nos­taa urbaanin asumisen kas­vanut suo­sio. Helsin­gin seudun asukkaista aiem­paa use­ampi halu­aa asua Helsingis­sä ja on valmis mak­samaan aiem­paa enem­män päästäk­seen helsinkiläisek­si suh­teessa siihen, että asu­isi muual­la seudul­la. Tästähän mei­dän pitäisi olla ylpeitä, mut­ta tietysti se nos­taa ikävästi asun­to­jen hin­to­ja Helsingissä.

Asum­is­pref­er­ens­seis­sä on tapah­tunut jyrkkä ja nopea muu­tos. Vuon­na 2005 Helsin­gin seudun asukaslu­vun kasvus­ta meni kehyskun­ti­in puo­let, nyt enää 10 %. Sama maail­man­laa­juinen ilmiö nos­taa asun­to­jen hin­to­ja Tam­pereen keskus­tas­sa suh­teessa Tam­pereen lähiöi­hin. Kaikissa suuris­sa suo­ma­lai­sis­sa kaupungeis­sa Oulua luku­un otta­mat­ta keskus­ta-asun­to­jen hin­nat ovat nousseet suh­teessa lähiöi­hin ja kaupunkia ympäröivään republikaanivyöhykkeeseen.

Helsingis­sä kan­takaupun­gin suo­sio­ta on lisän­nyt se, että olemme paran­ta­neet asumisen laatua.Tässä mielessä tietysti vihreät ovat syyl­lisiä asun­to­jen kallis­tu­miseen, mut­ta esit­tääkö joku vakavis­saan, että pitää tehdä huonoa asuinympäristöä, jot­ta hin­nat laskisivat?

Vaik­ka viimeaikainen asun­to­tuotan­non lisäys pääkaupunkiseudul­la ei ole laskenut asun­to­jen hin­to­ja Vallilas­sa, se on laskenut niitä monin paikoin Helsin­gin seutua.

Tuor­eim­mat vuosi­ti­las­tot ovat vuodelta 2019. Asun­to­jen reaal­i­hin­ta on laskenut kehyskun­nis­sa ja monin paikoin pääkaupunkiseudun kun­nis­sa. Helsingis­sä on kymme­nen postinu­meroaluet­ta, jois­sa reaal­i­hin­ta on laskenut vuosien 2015 ja 2019 välil­lä. Espoos­sa ja Van­taal­la niitä on suh­teessa enem­män, kehyskun­nista puhumattakaan.

Tämä menee juuri niin kuin teo­ria sanoo. Kun raken­netaan lisää, asun­to­jen hin­nat laske­vat suh­teessa siihen, mitä niille tapah­tu­isi, jos ei raken­net­taisi lisää. Lasku on euromääräis­es­ti yhtä suuri kaikil­la alueil­la, jol­loin se on suh­teessa suurem­pi halvoil­la alueilla.

Aja­tus euromääräis­es­ti yhtä suures­ta vaiku­tuk­ses­ta perus­tuu siihen, että asumis­es­ta halu­tul­la alueel­la suos­tu­taan mak­samaan tiet­ty euromäärä suh­teessa asumiseen vähem­män halu­tul­la alueel­la. Sik­si euromääräiset erot pysyvät ennal­laan, jol­loin hin­ta las­kee halvoil­la alueil­la suh­teessa enem­män kuin kalliilla.

Mut­ta onhan euromääräi­nen ero kas­vanut Haku­ni­lan ja Ullan­lin­nan välil­lä? Se taas johtuu pitkään jatkuneesta trendis­tä, joka suosii keskus­ta­maista asum­ista. Ero olisi kas­vanut myös ilman lisärakentamista.

Mata­lat korot sotke­vat asi­aa. Jos ollaan valmi­it mak­samaan vaik­ka 500 €/kk siitä, että voi asua Kallios­sa Haku­ni­lan sijaan, ero asun­non hin­to­jen välil­lä kas­vaa, kun korot laskevat.

Jos ei ole krant­tu kaupungi­nosan suh­teen, asun­non saa Helsin­gin seudul­ta nyt halvem­mal­la kuin viisi vuot­ta sit­ten, vaik­ka muu­ta väitetään. Asun­nos­ta trendikkäältä alueelta taas joutuu mak­samaan entistä enemmän.

Kun raken­netaan lisää asun­to­ja kan­takaupunki­in, se voi todel­la nos­taa niiden hin­taa kan­takaupungis­sa. Jos nyt joidenkin mielestä elämä kan­takaupungis­sa on mie­lenki­in­toisem­paa kuin muual­la, lisärak­en­t­a­mi­nen voi tehdä siitä entistä mie­lenki­in­toisem­paa. Lisää asukkai­ta tarkoit­taa siis entistä parem­paa asuinympäristöä. Ei tätä kuitenkaan kan­na­ta vas­tus­taa asun­to­jen hin­take­hi­tyk­sen nimis­sä. Vaik­ka asun­noista kan­takaupungis­sa tulee entistäkin arvokkaampia, sen ulkop­uolel­la niistä tulee vas­taavasti edullisempia.

Sama pätee lähiöis­sä. Pari vuot­ta sit­ten Arvopa­per­ile­hdestä oli sijoi­tusvink­ki, että sijoi­tusasun­to kan­nat­taa ostaa lähiöistä, jonne on kaavoitet­tu lisää. Lisärak­en­t­a­mi­nen tietää alueen palve­lu­ta­son nousua, parem­pia joukkoli­iken­ney­hteyk­siä ja niin edelleen. Lähiöi­den tiivistämi­nen siis tekee niistä siis houkut­tel­e­vampia. Tästä on paljon näyt­töä, vaik­ka kaupunkiym­päristölau­takun­taan tulev­as­ta nim­by-posteista voisi kuvitel­la aivan muuta.

Lopuk­si pieni varoi­tus: Kun asun­top­u­la joskus helpot­taa – mitä var­maankin kaik­ki halu­a­vat – vähem­män suosi­tu­il­la alueil­la hin­nat laske­vat suh­teessa eniten. Tässä on suuri seg­re­gaa­tion ris­ki. Siitä toises­sa postauksessa.

38 vastausta artikkeliin “Laskeeko asuntorakentaminen asuntojen hintoja?”

  1. > asun­top­u­laa voitaisi­in helpottaa
    > rak­en­ta­mat­ta asuntoja

    Voidaan. Esimerkik­si irrot­ta­mal­la asumis­tuki vuokran­antajasta ja mak­samal­la se kokon­aisu­udessaan vuokralaiselle.
    – Nykykäytän­tö on se, että vuokralainen on vain bul­vaani siinä varain­siirto ketjus­sa, jol­la siir­retään rahaa val­ti­ol­ta vuokranantajille.
    – (Käytänne syn­tyi sil­loin, kun syn­tyivät puoluei­den omis­ta­mat ja val­tion rahoit­ta­mat vuokrat­alot, joista kukaan ei ollut valmis mak­samaan „täyt­tä“ vuokraa. No, tuli asumis­tuki ja val­tio mak­soi erotuksen.)

    Asun­to­jen ei tarvitse muut­taa sinne mis­sä ihmiset ovat vaan ihmiset voivat muut­ta­vat sinne, mis­sä asun­not ovat.

    Asum­istuen rakenne voi muut­tua vas­ta sit­ten, kun puolueet, ammatti­liitot ja säätiöt ovat myyneet viimeisenkin vuokra­talo­kolossinsa „vapaille“ markkinoille.

    1. K‑Veikko:
      Asum­istuen rakenne voi muut­tua vas­ta sit­ten, kun puolueet, ammatti­liitot ja säätiöt ovat myyneet viimeisenkin vuokra­talo­kolossinsa „vapaille“ markkinoille. 

      Jaa­has,
      ja minne nämä instanssit sit­ten sijoit­ta­vat ne myyn­nistä saa­mansa varat?
      Ostanei­den yri­tys­ten osakkeisiin?
      Mui­hin kiin­teistösi­joit­tamisen instrumentteihin?
      Kun suo­ra omis­tus muut­tuu välil­lisek­si, niin mikä siinä itse asi­as­sa muuttuu?
      Ei ainakaan insen­ti­ivi asum­istuen poistoon.

  2. Eihän tämän yksinker­taisem­paa asi­aa voi olla. Markki­nat ovat aina tas­apain­os­sa kysyn­nän ja tar­jon­nan lain mukaises­ti. Jos asun­noille on kysyn­tää enem­män kuin niille on tar­jon­taa, niin asun­to­jen hin­nat nou­se­vat. Jos tar­jon­taa on enem­män kuin kysyn­tää, hin­nat laske­vat. Asian voi tarkas­taa muut­to­tap­pi­opaikkakun­nil­ta (mikä yhdyssana!). 

    Kaupungis­tu­mi­nen, työ­paikko­jen ja töi­den määrä Helsingis­sä nos­ta­vat Helsin­gin asun­to­jen kysyntää. 

    Voidaan tehdä aja­tusleik­ki: jos Helsingis­sä olisi 200 000 tyhjää asun­toa, nousi­si­vatko asun­to­jen hin­nat, vai pysy­i­sivätkö samana, vai ken­ties laskisivat? 

    Jos Helsingis­sä ei ole tarpeek­si asun­to­ja, jot­ka täyt­tävät ihmis­ten vaa­timuk­set, kysyn­tää siir­tyy lähikaupunkei­hin. Vaa­timus voi olla esim. se, että halu­taan lapset ympäristöön, jos­sa hei­dän koulunkäyntin­sä on oletet­tavasti laadukkaal­la tasol­la. Jos ihmiset olet­ta­vat, että kaupungi­nosis­sa, jois­sa on paljon maa­han­muut­ta­jia, (tarvit­se­vat enem­män huomio­ta puut­teeelisen kieli­taidon vuok­si), niin täl­lais­ten kaupungi­nosien kysyn­tä asuin­paikkana vähe­nee. Näin vaik­ka ole­tuk­sel­la koulun hyvyydestä/huonoudesta ei olisikaan tekemistä koulun opetuk­sen tosi­asial­lisen laadun kanssa tekemistä. Asun­to­jen määrä ei siis yksinään ker­ro niiden haluttavuudesta/kysynnästä.

    Kos­ka ihmisil­lä on vuorokaudessa vain raja­tusti aikaa käytössään, mat­ka-aika työ­paikalle kor­reloi asun­to­jen kysyn­nän kanssa. Kysyn­tä pain­ot­tuu Helsin­gin keskus­taan, jos­ta pääsee usein miten työ­paikalleen alle puo­lessa tun­nis­sa, joskus jopa alle kymme­nessä min­uutis­sa. Mat­ka-aika keskus­taan kor­reloi siis vah­vasti kysyn­nän kanssa. Mut­ta ei siis aina: esim. itäsessä Helsingis­sä on kaupungi­nosia, joiden asun­to­jen hin­nat eivät ole kovin korkeat ver­rat­tuna mui­hin kaupungi­nosi­in, joista on sama mat­ka-aikaan keskus­taan. Täl­löin jokin muu seik­ka näi­den aluei­den kysyntää. 

    Kysyn­tää lisää keskus­tas­sa myös se, että van­hois­sa asun­nois­sa saat­taa huoneko­rkeus olla yli kolme metriä. Jois­sakin asun­nois­sa jopa neljä metriä. Asun­not ovat avaria neliöi­hin näh­den, kun taas 1950–1970 luvun asun­nois­sa huoneko­rkeus on joka paikas­sa sama: lain min­i­mi 2,5 metriä. 

    Kysyn­tää ei siis lisää ain­oas­taan hin­ta, vaan myös laatu. Asun­to­jen huoneko­rkeus, äänieristys, sijain­ti, ympäristö, palve­lut, liiken­ney­htey­det jne. Jos asum­i­nen ei mak­saisi mitään, luul­tavasti kukaan ei halu­aisi asua nimeno­mais­es­ti yksiössä, vaan jokaiselle kel­paisi mielu­um­min kak­sio tai vaikka­pa 200 neliön asun­to. Hin­nat ovat kysyn­tää rajoit­ta­va tek­i­jä. Vas­taavasti ääret­tömän kalli­ille asun­noille ei juuri ole kysyn­tää, vaik­ka niitä olisi kuin­ka paljon tar­jol­la. Kuka­pa halu­aisi mak­saa 10 miljoon­aa yksiöstä, jos läheltä saa vas­taa­van asun­non 250 000 eurolla?

    Tar­jon­ta tietysti alen­taa asun­to­jen hin­to­ja ja lisään­tynyt tar­jon­ta voi lisätä (ensi alku­un) kysyn­tää, kun moni, jol­la ei ole ollut mah­dol­lisu­ut­ta muut­taa Helsinki­in Helsin­gin kovan hin­tata­son vuok­si, muut­taisi, jos edullisia asun­to­ja olisi enem­män tar­jol­la. Näin ihmiset voivat parem­min käyt­tää vuorokaudessa rajal­lis­es­ti ole­vaa aikaansa, kun voivat muut­taa lähem­mäs keskus­taa, jos­sa (vähän kar­rikoiden) työ­paikat ovat. Sik­si tar­jon­nan lisäämi­nen ei suo­raan näy asun­to­jen hin­nois­sa, kun kysyn­tä seu­raa lisään­tynyt­tä tar­jon­taa. Tar­jon­taa on siis lisät­ty liian vähän, jot­ta se vaikut­taisi asun­to­jen hintoihin.

    Mut­ta jos tar­jon­taa tulee siitäkin vielä lisää (naa­purikaupunkien, esim. Riihimä­ki) halukkaiden jo muutet­tua Helsinki­in, niin lisä­tar­jon­ta sen jäl­keen tietysti alen­taa asun­to­jen hin­to­ja. Nythän tilanne on se, että Ker­aval­la, Jär­ven­päässä, Riihimäel­lä, Forssas­sa jne. asuu paljon ihmisiä, jot­ka mielum­min asu­isi­vat Helsingis­sä, jos siihen olisi varaa. Kar­rikoiden voisi sanoa, että ne kaik­ki ihmiset, jot­ka halu­a­vat asua Jär­ven­päässä asu­vat siel­lä jo! Mut­ta asu­vatko kaik­ki ne ihmiset, jot­ka halu­aisi­vat asua Helsingis­sä, Helsingis­sä? Eivät asu, kun oma talous (rahat eivät riitä) ei sitä sal­li. Ihmisiä asuu siis Helsin­gin ulkop­uolel­la, kos­ka asun­to­jen hin­nat Helsingis­sä ovat niin kovat. 

    Markki­nat ovat aina tas­apain­os­sa, vain hin­nat vai­htel­e­vat, kysyn­nän ja tar­jon­nan mukaan. Jos hin­to­ja halu­taan alen­taa, tulee tar­jon­taa lisätä tai vähen­tää kysyn­tää. Kysyn­tää onkin “onnis­tut­tu” vähen­tämään jois­sakin kaupungi­nosis­sa esim. rak­en­ta­mal­la epävi­ihty­isiä asun­to­ja (huono äänieristys, mata­lat huoneko­rkeudet), rak­en­ta­mal­la epävi­ihty­isik­si kokon­aisia asun­toaluei­ta (tur­vat­to­muus, ei viihty­isiä puis­to­ja, liikun­ta­paikko­ja, koulu­jen (oletet­tu) opetuk­sen heikkous… Kysyn­tää voi myös alen­taa kohtele­mal­la yri­tyk­siä huonos­ti siten, että vai­h­ta­vat sijain­ti­aan mui­hin kaupunkei­hin -> työ­paikko­jen mukana myös asukkai­ta siir­tyy. Pelkkä rak­en­tamisen määrän lisäämi­nen ei siis yksinään alen­na hin­to­ja, jos asumisen huono laatu vas­taavasti vähen­tää kysyn­tää. Tässä tulee siis huomioi­da myös se, että Helsin­ki ei elä tyhjiössä, vaan asukkaista kil­pail­e­vat myös lähikaupun­git, (joil­la on tietysti laadus­sa “taka­matkaa” pidem­pi­en mat­ka-aiko­jen takia), mut­ta jot­ka voivat kil­pail­la muil­la laatuom­i­naisuuk­sil­la. Asukkaille on siis olen­naista se, mitä rahal­la saa. 

    Lop­putule­ma: jos rak­en­tamisen laatu (kokon­aisu­udessaan) on kohdil­laan, tar­jon­nan lisäämi­nen alen­taa hintoja.

    1. Hyvin kir­joitet­tu Jul­lus. Meinasin ensin kir­joit­taa jotain, mut­ta tämän jäl­keen min­ul­la ei ole mitään lisättävää.

    2. “Markki­nat ovat aina tas­apain­os­sa kysyn­nän ja tar­jon­nan lain mukaisesti”

      Julius puhuu ihan puh­das­ta pup­pua kun näem­mä tunne lainkaan lain perusedellytyksiä:
      Ihan ensim­mäisenä on *täy­delli­nen kil­pailu­ti­lanne* ja heti siihen karah­taa koko pitkä selitys.

      Asun­tomarkki­nat ovat täy­delli­nen myyjäpuolen kartel­li, jos­sa kysyn­näl­lä ja tar­jon­nal­la *ei ole juurikaan merkitystä*. 

      Kysyn­tä voi nos­taa (joskus nopeastikin) hin­taa, mut­ta tar­jon­nan lisäämi­nen lisää vain tyhjänä/vuokrattuna ole­via asun­to­ja *eikä vaiku­ta hin­taan alen­tavasti piiru­akaan*. Päin­vas­toin, uudet asun­not aina hin­noitel­laan 20% yli “alueen hin­tata­son” ja siis ne muu­ta­mas­sa vuodessa *nos­ta­vat koko alueen hin­tata­soa 20%*. Kartel­li taas varmis­taa sen että ali­hin­taan ei myydä.

      Kun kap­i­tal­is­min perusasi­atkin ovat täy­del­lis­es­ti hukas­sa, niin lop­pu­osaa kom­men­tista ei tarvitse kom­men­toi­da mitenkään: Sil­lä ei ole mitään tekemistä todel­lisu­u­den kanssa.

      Pakko onkin ihme­tel­lä että eikö Soin­in­vaara tai kom­men­toi­jat ole seu­ran­neet asun­to­jen hin­take­hi­tys­tä vuosikym­meni­in lainkaan? Vai vale­hdel­laanko täysin tahal­lis­es­ti poli­it­ti­sista syistä?

      1. Thomas:
        ”Markki­nat ovat aina tas­apain­os­sa kysyn­nän ja tar­jon­nan lain mukaisesti”

        Julius puhuu ihan puh­das­ta pup­pua kun näem­mä tunne lainkaan lain perusedellytyksiä:
        Ihan ensim­mäisenä on *täy­delli­nen kil­pailu­ti­lanne* ja heti siihen karah­taa koko pitkä selitys.

        Asun­tomarkki­nat ovat täy­delli­nen myyjäpuolen kartel­li, jos­sa kysyn­näl­lä ja tar­jon­nal­la *ei ole­ju­urikaan merkitystä*. 

        Kysyn­tä voi nos­taa (joskus nopeastikin) hin­taa, mut­ta tar­jon­nan lisäämi­nen lisää vain tyhjänä/vuokrattuna ole­via asun­to­ja *eikä vaiku­ta hin­taan alen­tavasti piiru­akaan*. Päin­vas­toin, uudet asun­not aina hin­noitel­laan 20% yli ”alueen hin­tata­son” ja siis ne muu­ta­mas­sa vuodessa *nos­ta­vat koko alueen hin­tata­soa 20%*.Kartelli taas varmis­taa sen että ali­hin­taan ei myydä.

        Kun kap­i­tal­is­min perusasi­atkin ovat täy­del­lis­es­ti hukas­sa, niin lop­pu­osaa kom­men­tista ei tarvitse kom­men­toi­da mitenkään: Sil­lä ei ole mitään tekemistä todel­lisu­u­den kanssa.

        Pakko onkin ihme­tel­lä että eikö Soin­in­vaara tai kom­men­toi­jat ole seu­ran­neet asun­to­jen hin­take­hi­tys­tä vuosikym­meni­in lainkaan? Vai vale­hdel­laanko täysin tahal­lis­es­ti poli­it­ti­sista syistä?

        Thomak­selle. Kaikel­la ystävyy­del­lä, olet yksinker­tais­es­ti väärässä.

        Esimerkik­si nim­imerk­ki Julius on tässä ketjus­sa kir­joit­tanut hyvin selkeästi miten kysyn­tä ja tar­jon­ta toimi­vat markkinataloudessa.

        Ymmär­rän hyvin turhau­tu­mis­esi siitä, että uud­is­tuotan­to voi olla esteet­tis­es­ti hirveän näköistä ja rak­en­tamisen alle jää viher­aluei­ta. Markki­na­t­aloudessa tämä huomioidaan hin­nois­sa, mikäli markki­nat näkevät niil­lä ole­van merkitystä.

  3. Muil­ta osin ok. Pari kommenttia.
    >Asun­to­jen korkea hin­ta johtuu siitä, että asun­to­ja on liian vähän.
    Ei. Asun­to­jen korkea hin­ta johtuu siitä että asun­to­ja on paljon. Ei ole sat­tuma että asun­not ovat kalleimpia juuri siel­lä mis­sä on eniten raken­net­tu. Ihmiset halu­a­vat kaupunki­in tois­t­en ihmis­ten luo->asuntojen korkea hin­ta on nimeno­maan (aikaisem­man) run­saan rak­en­tamisen seuraus.
    >vähem­män suosi­tu­il­la alueil­la hin­nat laske­vat suh­teessa eniten.
    Voi olla, mut­ta en usko että ainakaan merkit­tävästä ilmiöstä on kyse. Meil­lä on sijoit­ta­japi­ireis­sä paljon porukkaa joiden mukaan parhait­en tuot­taa huonoil­la paikoil­la ole­vat huonot kämpät.

  4. Jos ajat­telee, että asun­non arvo las­kee luon­nol­lisen kuluman kaut­ta esimerkik­si 1.5%/vuosi ilman perusko­r­jauk­sia, niin jos sat­tuisi käymään niin, että kysyn­tä ja tar­jon­ta ovat läh­es tas­apain­os­sa, voi tosi­aan käy­dä niin että uuden rak­en­ta­mat­ta jät­tämi­nen alen­taa hin­tata­soa. Näin­hän voisi sanoa käyneen mon­es­sa aluer­aken­netus­sa lähiössä, kun melkein kaik­ki asun­not ovat samal­ta vuosikymmeneltä.

    Mut­ta täl­lainen ajat­teluhan tietenkin jät­tää huomiotta alueen koko ajan kas­va­van kor­jausve­lan, joka tulee taval­la tai toisel­la asukkaiden mak­set­tavak­si. Käytän­nössä uuden rak­en­ta­mat­to­muus pitää yllä liian korkeaa hin­tata­soa, kun tule­vien remont­tien hin­nat eivät näy täysimääräis­es­ti asun­to­jen hinnoissa.

    Se, mis­tä en ole ihan vaku­ut­tunut, on väite että tar­jon­nan lisään­tymi­nen johtaa euromääräis­es­ti suh­teel­lis­es­ti saman­su­u­ruiseen hin­to­jen halpen­e­miseen kaikil­la asuinalueil­la. Ennem­minkin voi käy­dä niin, että pudo­tus­pelistä pudon­nei­den asuinaluei­den asun­to­jen hin­nat rom­ah­ta­vat enem­män kuin lasken­takaa­va ehdot­taa — tont­tivuokrat eivät jous­ta alaspäin, mikä lisää arvos­tus­muu­tosten vipu­vaiku­tus­ta myyn­ti­hin­toi­hin, ja siinä vai­heessa kun taloy­htiön kor­jausvel­ka ylit­tää vaku­usar­vot, ei saa­da enää lainaa tehdä perusko­r­jauk­sia, taloy­htiö rapis­tuu, ja hin­nat putoa­vat vielä alhaisemmiksi.

    1. Mikko: täl­lainen ajat­teluhan tietenkin jät­tää huomiotta alueen koko ajan kas­va­van kor­jausve­lan, joka tulee taval­la tai toisel­la asukkaiden maksettavaksi 

      Eivät asukkaat mak­sa kor­jausvelkaa vaan omis­ta­ja. Pääo­man arvo ale­nee. Se tulee mak­su­un sitä kaut­ta, että huonokun­tois­es­ta asun­nos­ta ja taloy­htiöstä saa huonom­man hin­nan myy­dessä kuin olisi saanut, jos kaik­ki olisi hoidet­tu tip top. Kor­jausvel­ka ikään kuin siir­tyi asun­non hin­nas­ta omis­ta­jan tasku­un parem­pana tuottona.

  5. Se, että las­keeko asun­torak­en­t­a­mi­nen asun­to­jen hin­to­ja on hyvä empi­iri­nen kysymys. Ei se ole vält­tämät­tä ihan automaat­tisen selvää, että mikä tilanne reaal­i­maail­mas­sa asian suh­teen lop­ul­ta mis­säkin on.

    Asi­aa voisi ver­ra­ta esim. siihen, että las­keeko auto­jen almis­tus auto­jen hin­to­ja. Tai las­keeko vaikka­pa uusien viu­lu­jen rak­en­t­a­mi­nen Stradi­var­iusten hin­to­ja tai edes kiinalais­ten kopi­ovi­u­lu­jen hin­to­ja. Tai las­keeko kul­lan kaivami­nen kul­takai­vok­sista kul­lan hin­taa. Niitä asioi­ta voi tutkia empi­iris­es­ti, mut­ta nojatuolista päätellen ei vält­tämät­tä saa oikeaa tulosta.

    1. joo:
      Se, että las­keeko asun­torak­en­t­a­mi­nen asun­to­jen hin­to­ja on hyvä empi­iri­nen kysymys. 

      Kor­re­laa­tio lie­nee selvä: asun­not ovat kalli­impia juuri niis­sä paikois­sa, jois­sa on eniten raken­net­tu (kalli­impia Helsingis­sä kuin Lapual­la). Jää soitet­tavak­si kausaal­isu­us että korkean hin­tata­son taa­jamis­sa vähäisem­pi rak­en­t­a­mi­nen olisi johtanut alhaisem­paa hin­tata­soon. Jos verrataan
      1) Helsin­ki sel­l­aise­na kuin se nyt on ja
      2) Helsin­ki sel­l­aise­na jos sinne ei olisi raken­net­tu 1970-luvun jäl­keen yhtään asuntoa
      Väitän, että ske­naar­ios­sa 2 rän­styneessä Helsingis­sä olisi ~300.000 asukas­ta, se olisi Suomen toisek­si suurin kaupun­ki ja asun­not oli­si­vat nyky­istä edullisempia.
      Lisärak­en­t­a­mi­nen nos­ti hin­to­ja (pitkäl­lä aikavälil­lä). MOT.

      1. Asia on mon­imutkainen. Lie­nee luul­tavaa, että ske­naar­ios­sa 2 todel­la olisi edullisem­mat asun­not kuin vai­h­toe­hdos­sa, jos­sa on raken­net­tu enemmän.

  6. OS: “Aloi­tan väit­teestä, että asun­to­jen rak­en­tamisel­la ei ole vaiku­tus­ta asumisen hin­taan. Näin san­ot­ti­in keskustelus­sa mon­een ker­taan. Radios­sa sen oli ennen ohjel­man käsit­te­lyä esit­tänyt demarien Karin Taipale. Väite on niin häkel­lyt­tävä, että siihen on äkkiseltään vaikea sanoa mitään.”

    Jos lähtöko­h­ta on tämä, niin oikeas­t­aan mitään ei ole tehtävissä.
    Miten on edes mah­dol­lista keskustel­la vaikeista asioista, jos perusasi­at ovat ihan hukassa?

    1. Minä Oy:
      OS: ”Aloi­tan väit­teestä, että asun­to­jen rak­en­tamisel­la ei ole vaiku­tus­ta asumisen hin­taan. Näin san­ot­ti­in keskustelus­sa mon­een ker­taan. Radios­sa sen oli ennen ohjel­man käsit­te­lyä esit­tänyt demarien Karin Taipale. Väite on niin häkel­lyt­tävä, että siihen on äkkiseltään vaikea sanoa mitään.”

      Jos lähtöko­h­ta on tämä, niin oikeas­t­aan mitään ei ole tehtävissä.
      Miten on edes mah­dol­lista keskustel­la vaikeista asioista, jos perusasi­at ovat ihan hukassa?

      Juuri näin. Tästä syys­tä jotkin kansan­talousti­eteen ja samoin henkilöko­htaisen sekä yri­tyk­sen talouden­pidon perus­teet tulisi saa­da isom­malle pain­oar­volle jo peruskouluun. 

      Ja kaiken­laisia talousti­eteen perusasioiden vas­taisia kom­ment­te­ja näkee jatku­vasti päät­tävien taho­jen osalta sekä kaupun­gin että val­takun­nan­poli­ti­ikas­sa. Osa tietysti saat­taa tietämät­tömyy­den sijaan olla vain laskel­moitua puolue­poli­ti­ikkaa (esim Marinin Kaipola-kommentit).

      Kun nämä henkilöt päät­tävät tärkeistä asioista ja ovat vas­tu­us­sa val­takun­nan taloud­es­ta niin tämä lai­va näyt­tää seilaa­van väistämät­tä kohti jäävuorta. 

      Sik­si näitä blog­itek­ste­jä on aina ilo lukea ja kir­joit­ta­ja on saanut min­ul­takin aikanaan vaal­iää­nen. Har­mi vain että sil­loin vihrei­den lis­toil­ta ver­tailu­luku­ja sai eniten täysin talouden reali­teeteista tietämät­tömiä ehdokkaita…

      1. Olen yhä vaku­ut­tuneem­pi siitä, etteivät poli­itikot vain pahaa pahu­ut­taan tai ide­ol­o­gisen kovakalloisu­u­den vuok­si tee onnet­to­mia ja surkei­ta päätöksiä.

        Mitä ilmeisem­min merkit­tävä osa heistä uskoo, että asi­at tapah­tu­vat kun­han vain tehdään (poli­it­ti­nen) päätös — ja takana on riit­tävästi poli­it­tista tah­toa. Kun näin ei sit­ten käy, niin mie­len val­taa vähin­täänkin häm­men­nys — tai “oikeutet­tu suut­tumus” ja syyl­lis­ten etsin­tä — veronko­ro­tus ei tuo rahaa eli moko­mat rikkaat kiertävät entistä enem­män verko­ja — sääte­lyn jäyk­istämi­nen johtaa irti­sanomisi­in eli yri­tyk­set poli­tikoi­vat ja irti­sanovat ihmisiä ihan kiusal­laan — jne.

      2. “Osa tietysti saat­taa tietämät­tömyy­den sijaan olla vain laskel­moitua puolue­poli­ti­ikkaa (esim Marinin Kaipola-kommentit).”

        Nehän oli­vat tiukkaa fak­taa: Kaipo­la tuot­taa voit­toa oikein hyvin. Kir­joit­ta­jan tietämät­tömyys taloud­es­ta ja puolue­poli­it­ti­nen asenne pais­ta­vat kiusal­lisen vah­vasti läpi. Mao­laiset heilut­te­liv­at aikanaan punaista kir­jaa, mitäs Kokoomuk­sen jäsenet heilut­te­vat? Vakuutuskuorta?

        Mut­ta ihan selväähän on se, että kan­nat­tavau­udel­la ei tässä pelis­sä ole mitään merk­i­tys­tä, vaan kyse on siitä että Met­sä­te­ol­lisu­us (veronkiertäjä Walhroos?) halu­aa näpäyt­tää hal­li­tus­ta puolue­poli­it­ti­i­sista syistä sulke­mal­la sen juuri nyt.

    2. “Jos lähtöko­h­ta on tämä, niin oikeas­t­aan mitään ei ole tehtävissä.
      Miten on edes mah­dol­lista keskustel­la vaikeista asioista, jos perusasi­at ovat ihan hukassa?”

      Sehän on havain­toon perus­tu­va fak­ta: Helsinki­in on raken­net­tu kym­meniä tuhan­sia uusia asun­to­ja ja hin­nat senkun nousevat. 

      Ihan selvää on että perusasi­at ovat hukas­sa, mut­ta se ei suinkaan ole Taipale, jol­la ne ovat hukassa.

      Kuka tahansa joka viit­taa kysyn­nän ja tar­jon­nan laki­in, eikä yhtään ymmär­rä että *mil­lä edel­ly­tyk­sil­lä se toimii*, on lähtöko­htais­es­ti epäpätevä kom­men­toimaan mitään.

      Ote­taan­pa nyt rauta­lankaa niin että kir­joit­ta­jakin ymmärtää.
      1) Kenenkään ei ole pakko myy­dä asun­toaan. Siis jo määritelmäl­lis­es­ti kyseessä on kartel­li: “alueen val­lit­se­va hin­tata­so”, vaikka­pa. (<1% mar­gin­aalin pakkomyyn­nit eivät hin­tata­soon vaiku­ta piiru­akaan, pitäisi olla paljon enemmän)

      2) Kun alueelle tehdään uusia asun­to­ja, ne ovat *aina* kalli­impia kuin alueel­la jo ole­vat asun­not, usein 20%. Täysin riip­pumat­ta rak­en­tamiskus­tan­nuk­sista, raken­nuk­sien laadus­ta tai yhtään mis­tään. Kos­ka uusi niin kalli­impi. Tästä ei ole ole­mas­sa yhtään poikkeusta.

      Kohdas­ta 1) seu­raa suo­raan se, että ei ole ole­mas­sa mitään sel­l­aista mekanis­mia joka alen­taisi asun­to­jen hin­to­ja. Päin­vas­toin, koh­ta 2) varmis­taa sen että hin­nat jous­ta­vat vain ylöspäin.

      Väite, että tar­jon­nan lisäämi­nen alen­taa hin­to­ja, on täysin absur­di jo kohdan 1) perus­teel­la. Kun ei ole pakko myy­dä, niin ei myy­dä. Sil­loin myöskään hin­ta ei laske *eikä voi laskea*.

      Raken­nus­li­ike taas ei edes aloi­ta rak­en­tamista ennen kuin asun­to­ja on myy­ty niin paljon että kan­nat­taa rak­en­taa. Tämä lois­tavasti näkyy tyhjinä raken­nusy­htiöi­den omis­t­a­mi­na tont­teina jos osaa kat­soa ja uskaltaa nähdä.

      Tyyp­il­lis­es­ti 40% asun­noista myy­tynä kat­taa kaik­ki rak­en­tamisen kulut ja lop­pu­ja voidaan myy­dä vaik­ka 5 vuot­ta, ei tun­nu mis­sään, kos­ka kus­tan­nuk­set (ja pieni voit­to) on jo saatu ja asun­not ovat kiin­teätä omaisu­ut­ta taseessa.

  7. Olet­taen, että asun­to­jen kysyn­tä on alueel­la tar­jon­taa suurem­pi, niin lisärak­en­t­a­mi­nen pyrki­in nos­ta­maan alueen asun­to­jen hin­to­ja. Mekanis­mi menee niin, että raken­nus­li­ike hin­noit­telee uud­is­tuotan­ton­sa ton­nin tai pari alueen val­lit­se­vaa hin­tata­soa korkeam­mak­si, onhan uusi parem­pi. Ajan myötä uusis­takin tulee van­ho­ja ja siten hin­taero häviää yleen­sä niin, että vier­essä ole­vien van­ho­jen hin­ta nousee enem­män kuin uusien kunnes hin­taero on hävinnyt.

    Tuo mekanis­mi toimii kun kysyn­tä ylit­tää tar­jon­nan kuten Helsingis­sä on kauan jo ollut. Edel­lisen ker­ran lisärak­en­t­a­mi­nen las­ki asun­to­jen hin­to­ja 1990-luvun alun lamas­sa. Uusia asun­to­ja jäi raken­nus­li­ikkei­den ja niiden konkurssipesiä real­isoiden pankkien käsi­in, tar­jon­ta ylit­ti kysyn­nän ja kaikkien asun­to­jen hin­nat rom­ah­ti­vat jopa 50%. Jon­net ei tätä tiedä.

    Korko­ta­sol­la on olen­nainen vaiku­tus ja nykyiset 0‑korot ovat vaaras­sa syn­nyt­tää ison hin­taku­plan myös asun­tomarkki­noille. Sijoit­ta­jat ja omis­tusasun­toa osta­vat pyrkivät osta­maan asun­to­ja nilltä alueil­ta mis­sä hin­nat nou­se­vat. Har­va halu­aa ostaa jos tietää hin­nan laske­van. Tämä sop­ulilau­mailmiö kär­jistää hin­to­jen liikkeitä. Nykyään osta­ja­sop­ulit ovat liik­keel­lä kasvukeskuk­sis­sa 0‑korkojen vauhdit­ta­m­i­na. Korkosi­joituk­sista on vaikea saa­da tuot­toa ilmeis­es­ti pitkään aikaan, osakkei­ta moni pelkää ja asun­not koetaan tur­val­lisik­si kohteik­si ja sik­si suosit­tu­ja nyt.

    Toivoisin Osmon kom­men­toivan jo aiem­min esit­tämääni ideaa siitä miten Helsinki­in saataisi­in kohtu­uhin­taisia asun­to­ja ja jok­seenkin mullis­taa omis­tusasun­tomarkki­na, joten tois­tan sen tässä:

    Jospa vuokratuotan­non lisäk­si raken­net­taisi­in vain hin­tasään­nöstel­tyjä omis­tusasun­to­ja. Hin­tasään­nöste­ly voisi olla ikuinen jol­loin tak­lataan pikavoitot kokon­aan. Ton­tin vuokra markki­nape­rus­tainen ilman tukea. 

    Olen­nainen etu Hitas-jär­jestelmästä on ollut uusien asun­to­jen myyn­ti­hin­nan eli raken­nus­li­ikkei­den kat­tei­den kohtu­ullis­t­a­mi­nen. Helsin­gin kaupun­ki pystyy hel­posti määräämään asun­to­tuotan­ton­sa sisäl­lön kaavoituk­sel­la, luvi­tuk­sel­la ja myös sik­si että se omis­taa jok­seenkin kaiken vapaan tont­ti­maan. Avaimet on täysin Helsin­gin kaupun­gin päättäjillä.

    Raken­nusle­hden tuore selvi­tys raken­nus­li­ikkei­den kat­teista: törkeän suuria. 

    https://www.rakennuslehti.fi/2019/04/uusissa-asunnoissa-huimat-katteet-helsingissa-rakentajien-voitot-jopa-useita-tuhansia-euroja-neliolta/

    Eli raken­nus­li­ik­keet todel­la rahas­ta­vat täl­lä het­kel­lä eri­tyis­es­ti Helsin­gin ja muun pk-seudun vapaara­hoit­teis­es­ta uud­is­rak­en­tamis­es­ta. Tämä rahas­tus tarkoit­taa korkei­ta asun­to­jen hin­to­ja, suuria velko­ja, korkei­ta vuokria ja korkei­ta asumisen tuki­meno­ja ja se taas kireää vero­tus­ta. Vas­tu­u­ta kan­tavien poli­itikko­jen on toimittava.

    1. “Korko­ta­sol­la on olen­nainen vaiku­tus ja nykyiset 0‑korot ovat vaaras­sa syn­nyt­tää ison hin­taku­plan myös asuntomarkkinoille. ”

      Vaaras­sa? Meil­lä on jo nyt aivan kos­misen kokoinen hin­taku­pla ja asun­to­jen hin­nois­sa on ~80% puh­das­ta ilmaa.

      EKP on pumpan­nut tätä kuplaa koh­ta 30 vuot­ta ja se onkin saavut­tanut aivan kos­miset mit­ta­suh­teet, suurem­pi kupla mitä koskaan on nähty.

      Kun osta­jien reaal­i­t­u­lot polke­vat paikallaan, mut­ta asun­to­jen hin­nat nou­se­vat 20% vuodessa vuodes­ta toiseen, niin on täysin selvää ja kiis­ta­ton fak­ta että nousu ei perus­tu mihinkään reaal­i­talouden ilmiöön, vaan on puh­das kupla.

  8. Helsingis­sä asum­i­nen on aina kallista kos­ka pen­delöin­ti­etäisyy­del­lä ei ole yhtä isoa tai isom­paa kil­pail­e­vaa kaupunkia joka kil­pail­isi samas­ta työvoimasta.
    Pietari: ei kil­paile kos­ka sinne ei suo­ma­lainen voi muut­taa noin vaan asumaan tai käy­dä töissä.
    Tallinna: palkat liian huonot että houkut­telisi. Tallinnas­ta viikon­lop­pu­pen­delöidäään sen­si­jaan Helsinkiin.
    Tukhol­ma: liian kaukana, laivay­htey­det Suomes­ta hitaat.
    Tam­pere ja Turku: Pienem­mät ja raja­tum­mat työmarkkinat.

  9. Ensim­mäi­nen ongel­ma on että tont­te­ja ei saa­da tarpeek­si markki­noille. Toinen ongel­ma on että kaavoite­taan kalli­isti raken­net­tavia talo­ja — esim. näitä megahy­bridikeskuk­sia kuten Redi ja Kes­ki-Pasi­la — ja muutenkin kalli­it pysäköin­ti­ratkaisut ym. Niin kauan kuin ongel­ma 1 on pul­lonkaula, ongel­ma 2 ei hait­taa, kos­ka sehän vain las­kee ton­tin hin­taa (joka raha on kaupunki­lais­ten taskus­ta pois)… mut­ta jos tont­te­ja on tarpeek­si, rak­en­tamisku­luil­la on suo­ra vaiku­tus siihen miten hal­val­la kil­pail­luil­la markki­noil­la uud­is­as­un­to­ja myydään

    1. “mut­ta jos tont­te­ja on tarpeek­si, rak­en­tamisku­luil­la on suo­ra vaiku­tus siihen miten hal­val­la kil­pail­luil­la markki­noil­la uud­is­as­un­to­ja myydään”

      Ei ole, kos­ka ei ole kil­pail­tu­ja markki­noitakaan. Se on reali­teet­ti että asun­tomarkki­nat ovat koko­lail­la täy­delli­nen kartel­li, jos­sa ei ole todel­lisu­udessa minkään­laista hintakilpailua.

      Uusi asun­to on aina alueen val­lit­se­vaa tasoa 20% kalli­impi ja rak­en­tamisku­luil­la *ei ole mitään merkitystä*.

      Syy mik­si rak­en­ta­jat halu­a­vat ‘arvoalueille’ rak­en­ta­maan ultra­hal­val­la tehtyjä betonikuu­tioi­ta, puh­das net­tovoit­to on tuhan­sia euro­ja per neliö.

      Kiitos Vihrei­den ja Kokoomuk­sen lib­er­aalin lahjusten (ns. “vaali­ra­ha”) vas­taan­oton, hyväve­liv­erkos­ton rak­en­ta­jalle *aina* löy­tyy raken­nuslu­pa. Vaik­ka meren päälle, ellei muuten (vrt. Katajanokka).

  10. Rak­en­t­a­mi­nen tietysti las­kee teo­ri­as­sa hin­to­ja, jos raken­netaan niin tolkut­tomasti että asun­to­ja alkaa jäädä tyhjilleen tai alueet slum­mi­u­tua. Täl­laisel­la mallil­la ei kuitenkaan kan­na­ta ede­tä, kos­ka rak­en­tamisen seu­rauk­se­na syn­tyneessä täy­teen ahde­tus­sa kaupungis­sa pitäisi kuitenkin asukkaiden voi­da myös elää ja jopa viihtyä.

    Kas­vavas­sa kaupungis­sa asukkaat tarvit­se­vat viihtyäk­seen rantansa ja viher­alueen­sa, joten ratkaisua pitäisi hakea vähän kauem­paa. Eihän kaikkien suo­ma­lais­ten tarvitse asua Helsingis­sä, ulko­maalai­sista puhu­mat­takaan. Ihan ensik­si kan­nat­taisi alkaa vaik­ka suun­nitel­la pääkaupunkiseu­tua yht­enä kokon­aisuute­na. Ja rak­en­taa lai­tu­rit tarpeek­si pitkiksi.

  11. En tuos­ta kovin paljoa ymmär­rä, mut­ta sen, että luul­tavasti rak­en­t­a­mi­nen mak­saa jotakin, mikäli rak­en­ta­jille ja raken­nus­tarvikkei­den tek­i­jöille sekä kul­jet­ta­jille mak­se­taan palkkaa. Soin­in­vaaran yhtälö toimii siis korkein­taan siihen rajaan asti. Kai?
    Toki asun­to­jen hin­ta voi laskea tätäkin enem­män. Ero­tuk­sen mak­saa raken­nut­ta­ja tai raken­nuk­sen enti­nen omis­ta­ja. Heille raken­nus ei siis tule entistä halvem­mak­si, vaan kalli­im­mak­si. Rak­en­t­a­mi­nen lop­puu kokon­aan sit­ten kun kaik­ki raken­nusyri­tyk­set ovat men­neet konkkaan. Tosin joku osaa­va saat­taa itselleen vielä rakentaa.
    Tämä ei nyt ollut mitenkään asialli­nen postaus. Sori siitä. Tuli vaan mieleen äärim­mäisyys tässäkin.

    1. Ääri­in ajatel­tuna:
      … luul­tavasti rak­en­t­a­mi­nen mak­saa jotakin, mikäli rak­en­ta­jille ja raken­nus­tarvikkei­den tek­i­jöille sekä kul­jet­ta­jille mak­se­taan palkkaa. 

      Pääkaupunkiseudul­la asun­non hin­nas­ta suurin osa on ton­tin ja raken­nu­soikeu­den osu­ut­ta, ei seinien. 

      Tont­ti­maan kysyn­nän ja tar­jon­nan epä­suh­ta nos­taa hin­to­ja, ei seinien rakennuskustannukset.

      1. “Pääkaupunkiseudul­la asun­non hin­nas­ta suurin osa on ton­tin ja raken­nu­soikeu­den osu­ut­ta, ei seinien. ”
        Hah. Tont­ti on ton­nin tai pari per neliö ja myyn­ti­hin­ta jos­sain 8 ja 10 ton­nin välil­lä per neliö. Seinien osu­us todel­lakin on vain neljännes.

        Suurin osa hin­nas­ta kun on ihan puh­das­ta net­tovoit­toa raken­nusy­htiölle. Siitä on muka­va jakaa “vaali­ra­haa”, siis lahjuk­sia, asi­as­ta päät­täville puolueille, siis Vihreille ja Kokoomukselle.

        Kir­joit­ta­ja ei ole selkeästi ole viitsinyt lukea vaikka­pa Helsin­gin kaupun­gin ja Skan­skan välisiä tont­tikaup­po­ja: Meren­ran­tan­tont­ti mak­soi kyl­lä miljoo­nia, mut­ta saipa siihen 3 200 ker­rosneliömetriä raken­nu­soikeut­ta sil­lä hinnalla.

        Siis peräti 2000e/neliö. Meren­ran­ta­ton­tista Punavuores­sa. Kun halpista­lo mak­saa ~2000e/neliö tehdä niin voit­toa jää 6–8000e per neliö. Kyl­lä kan­nat­taa, Skan­skalle nimittäin.

        Kaavoit­ta­jalle, Kokoomuk­selle ja Vihreille tot­takai muka­va siivu käteistä palkkiok­si tästä. Näin se Helsin­gin ja Espoon viherkokoomus­lainen lahjus­rin­ki pyörii.

    2. Raken­nus­li­ik­keet tekevät jät­timäisiä voit­to­ja Helsin­gin kan­tatakaupun­gin alueel­la. Kan­nat­taa lukea: 

      https://www.rakennuslehti.fi/2019/04/uusissa-asunnoissa-huimat-katteet-helsingissa-rakentajien-voitot-jopa-useita-tuhansia-euroja-neliolta/

      “Selvi­tys osoit­taa, että asun­to­jen gryn­daami­nen on kan­nat­tavaa liike­toim­intaa Helsin­gin kysy­ty­il­lä alueil­la. Raken­nus­li­ikkei­den arvioidut kat­teet vai­htel­e­vat tyyp­il­lis­es­ti 30–40 pros­entin tuntumassa.”

      ”Kat­teet ovat todel­la iso­ja, mikä ker­too markki­noiden vah­vas­ta epä­tas­apain­os­ta. Miten on mah­dol­lista, että kaupun­gin ja val­tion myymil­lä ton­teil­la voidaan tehdä näin suuria voittoja”.

      Hin­tasään­nöstellyssä ja nyt lopetet­tavas­sa Hitas-tuotan­nos­sa Helsin­gin kaupun­ki on rajoit­tanut raken­nus­li­ikkei­dne kat­teen noin 10%:iin. Mik­si juuri se tuotan­to, jos­sa on syn­tynyt kohtu­uhin­taisia asun­to­ja halu­taan lopet­taa??? Päin­vas­toin, jos halu­taan lisää kohtu­uhin­taista niin kaik­ki uus­tuotan­to vuokratuotan­toa luku­unot­ta­mat­ta tulisi olla hin­tasään­nöstel­tyä. Ilmeis­es­ti kuitenkin raken­nus­li­ikkei­den ote puolueista on niin kova, että poli­itikot eivät tätä halua, siis run­saasti lisää kohtu­uhin­taisia asuntoja.

  12. Tosi­aan, paradok­saalis­es­ti, mitä enem­män ja tiivi­im­pää (!) raken­netaan, sitä mie­lenki­in­toisem­paa, rikkaam­paa ja monipuolisem­paa (myös palveluil­taan) kaupunkikult­tuuria syn­tyy — ja kalli­im­paa (‘keskus­taa’). (Ja siis tapah­tuu eriy­tymistä, kuten Osmo kuvasi. Lisärak­en­t­a­mi­nen keskus­taan, alen­taa hin­to­ja laidoil­la.). Esimerkik­si: “Lavkan [verkkokaup­pa] kohdal­la eri­tyis­es­ti asukasti­heys on tärkeää. Ei ole niinkään väliä, kuin­ka mon­ta ihmistä kaupungis­sa asuu [Mosko­va n. 13 milj.], vaan kuin­ka mon­ta heistä asuu 10 min­uutin säteel­lä kau­pas­ta.” (tj. Suleiko, Yan­dex, HS, 14.11.2020)

    1. Turku­lainen matkail­i­ja Helsingis­sä: 14.11.2020 15:11

      Tosi­aan, paradok­saalis­es­ti, mitä enem­män ja tiivi­im­pää (!) raken­netaan, sitä mie­lenki­in­toisem­paa, rikkaam­paa ja monipuolisem­paa (myös palveluil­taan) kaupunkikult­tuuria syn­tyy – ja kalli­im­paa (’keskus­taa’). (Ja siis tapah­tuu eriy­tymistä, kuten Osmo kuvasi. Lisärak­en­t­a­mi­nen keskus­taan, alen­taa hin­to­ja laidoilla.). 

      Lisärak­en­t­a­mi­nen keskus­taan alen­taa hin­to­ja laidoil­la. Se lai­ta voi olla aika kaukanakin. Ei ole ihan yksiselit­teistä selit­tää vaikka­pa Kain­u­un asun­tomarkki­noiden kehi­tys­tä viime vuosikym­meninä, mut­ta pk-seudun asun­torak­en­t­a­mi­nen voi olla yksi poten­ti­aa­li­nen seli­tys sille, mik­si Kain­u­us­sa van­ho­jen asun­to­jen reaal­i­hin­nat ovat olleet laskevia.

    2. “Tosi­aan, paradok­saalis­es­ti, mitä enem­män ja tiivi­im­pää (!) raken­netaan, sitä mie­lenki­in­toisem­paa, rikkaam­paa ja monipuolisem­paa (myös palveluil­taan) kaupunkikult­tuuria syntyy ”

      Kos­mista pup­pua. Mitä tiivi­im­pää betonkuu­tio­ta tehdään, sitä monot­o­nisem­paa se on ja sitä *vähem­män* siel­lä on palveluja.

      Kir­joit­ta­jan ihanne on siis Mer­i­ha­ka. Ker­ropa meille nyt mitä “mie­lenki­in­toista” siinä betoni­hel­vetis­sä on?

      Asun­to­jen arvo on men­nyt niin alas että opiske­li­ja-asun­tosäätiö ostelee kokon­aisia talo­ja opiske­li­ja-asun­noik­si. Siitä alaspäin ei enää ole kuin purkutuomio.

  13. Voisiko­han asun­top­u­laan vaikut­taa esimerkik­si mah­dol­lis­ta­mal­la etä­työt siihen sopivis­sa julk­i­sis­sa virois­sa? Kukaan ei ainakaan jou­tu­isi muut­ta­maan vas­ten­tah­tois­es­ti pk-seudulle, jol­loin riit­tää enem­män tar­jon­taa niille jot­ka halu­a­vat asua täällä.

  14. Helsingis­sä on ollut oikeasti halpo­ja asun­to­ja 90-luvun alussa.silloin oli tar­jon­taa mut­tei kysyn­tää kun moni haahuili rahat­tomana suomen­m­pankin avit­ta­man rom­ah­duk­sen jälkeen.tarjonta joh­tui tietenkin että moni jou­tui mak­su vaikeuk­si­in ja tuli pakko otto­ja jos­sa pankeille jäi paljon asuntoja.

  15. “Asun­to­jen korkea hin­ta johtuu siitä, että asun­to­ja on liian vähän.”

    Tämähän on täy­delli­nen harhaku­vitel­ma ja perus­tuu täy­del­liseen tietämättömyyteen.

    Kun myy­dään hyödyket­tä joka jokaisen on, hin­nal­la mil­lä hyvän­sä, ostet­ta­va (tai vuokrat­ta­va mut­ta se on sivuhaara), niin hin­ta on täs­mälleen niin korkea kuin markki­nat sal­li­vat eli asun­to ylipään­sä menee kau­pak­si, joskus. Siis tyylipuh­das kartel­li. Ei ole vaikea nähdä, pait­si jos on poli­it­tiset silmäla­put silmillä.

    Kun myyjäl­lä ei ole mitään pakkoa myy­dä (>99% tapauk­sista) niin hin­ta ei muu­tu mihinkään, on *mui­ta* asun­to­ja tar­jol­la vaik­ka kuin­ka paljon. Väite tar­jon­nan lisäämisen hin­to­ja alen­tavas­ta vaiku­tuk­ses­ta on härs­ki vale­htelu alus­ta lop­pu­un: Näin ei ole koskaan käynyt eikä käy nytkään: Kartel­li (“alueen yleinen hin­tata­so”) sanelee hin­nan ja se ei laske.

    Ellei mene kau­pak­si *muu­ta­mas­sa vuodessa* niin asun­to pan­naan vuokralle tai jollekin suku­laiselle. Ale­hin­taan sitä ei vain avoimesti myy­dä, koskaan eikä kellekään. Ei kukaan ole niin tyh­mä että hävit­tää omaisu­ut­taan ale­hin­nal­la, mitä Soin­in­vaara oikein kuvittelee?

    Asun­to­jen hin­nat laske­vat vain sil­loin jos tar­jolle tulee tuhan­sit­tain asun­to­ja jois­sa omis­ta­jan on *pakko* myy­dä. Viimek­si näin kävi 1990–1992. Vas­taavaa rom­ah­dus­ta ei ole näkyvis­sä, joten asun­to­jen hin­noil­la on vain yksi suun­ta: Ylöspäin.

    Soin­in­vaarankin pitäisi tietää että yksistään Helsingis­sä on vuosikymmen­estä toiseen >20 000 tyhjil­lään ole­vaa asun­toa odot­tele­mas­sa hin­nan nousua ja rak­en­ta­mal­la van­halle alueelle uusia talo­ja *koko alueen hin­nat nou­se­vat*. Eivätkä suinkaan laske.

    Nyky-Vihreät ovat vain niin tyylipuh­das Kokoomuk­sen apupuolue, että asun­to­jen hin­nan nos­t­a­mi­nen on *puolueen tavoite*, ilmi­selvästi. Siis vede­tään yhtä köyt­tä Kokoomuk­sen ja gryn­de­rien kanssa: Puis­tot nurin ja tuottamaan!

    1. Soin­in­vaarankin pitäisi tietää että yksistään Helsingis­sä on vuosikymmen­estä toiseen >20 000 tyhjil­lään ole­vaa asun­toa odot­tele­mas­sa hin­nan nousua

      Ei todel­lakaan tiedä. Miten tuo väärä tilas­toluku nousee yhä vain esille? On asun­to­ja, jois­sa kukaan ei asu VAKITUISESTI. Näitä ovat kakkosasun­not, joit­ka ovat jonkun sel­l­aisen käytössä, joka viet­tää paljon aikaa Hel­sngis­sä, mut­ta ovat kir­joil­la muual­la. Sit­ten on tuhan­sia putkire­mon­tis­sa ole­via asun­to­ja ja niiden väistöa­sun­to­ja. Varsi­nais­es­ti tyhjiä asun­to­ja on jonkin ver­ran laitoshoitoon joutuneil­la van­huk­sil­la, kos­ka niitä ei kan­na­ta lait­taa vuokral­la — vuokras­ta 85 % menee hoitomaksuun.

  16. “Lisärak­en­t­a­mi­nen tietää alueen palve­lu­ta­son nousua, parem­pia joukkoli­iken­ney­hteyk­siä ja niin edelleen. ”

    Lisärak­en­t­a­mi­nen tarkoit­taa sitä että viher­alueet on pois­tet­tu ja tilal­la on Mer­i­haan tyyp­pinen betonikuu­tio­hel­vetti jos­sa ei ole enää *mitään* palvelu­ja, kos­ka palve­lut on jyrät­ty asun­torak­en­tamisen edestä maan tasalle.

    NIit­tykum­mus­ta tai Urheilupuis­tos­ta (jos­sa ei enää ole puis­toa) voi käy­dä kat­so­mas­sa esimerkkiä todel­lisu­ud­es­ta, jota Soin­in­vaara kieltäy­tyy näkemästä: Alueen puis­tot ja kaik­ki palve­lut, ruokakaup­paa luku­unot­ta­mat­ta, jyrät­ti­in maan tasalle ja tilalle tuli asuintaloja.

    Soin­in­vaara oikein hyvin tietää että asia on näin, kos­ka näkee aivan suo­raan että mitä uusien talo­jen tilal­ta jyrät­ti­in pois: Puis­tot, pyöräti­et ja palve­lut ja sit­ten *vale­htelee* , kos­ka puolue saa rak­en­ta­jan taskus­ta avokä­tis­es­ti rahaa.

    Ahneu­teen on moni muukin ide­olo­gia sor­tunut ja Vihreät ovatkin aivan täy­del­lis­es­ti myyneet aat­teen­sa kun puis­to­jen sys­temaat­ti­nen jyräämi­nen raken­nusy­htiön voit­to­jen alta on *hyvä asia*.

    “lisärak­en­t­a­mi­nen” tarkoit­taa vain sitä että kaik­ki neliöt pan­naan tuot­ta­maan voit­toa raken­nusy­htiölle. Siis viher­alueet, parkkipaikat, palve­lut, kaik­ki mikä ei ole talo­ja ennestään.

    Mitään muu­ta se ei tarkoi­ta. Ei nyt eikä koskaan.

    1. Mer­i­haan tyyp­pinen betonikuu­tio­hel­vetti jos­sa ei ole enää *mitään* palveluja,

      Mer­i­haan rak­en­t­a­mi­nen oli aikoinaan varsi­nainen demarien kun­nal­lispoli­it­ti­nen näyte siitä, miten suosi­taan omaa gryn­der­iä. Haka oli siihen aikaan demarien rahantekokone ja kyseinen kaavoitushanke aikanaan hyvin kiistanalainen.

  17. Niin vihreil­lä, kokoomuk­sel­la kuin demareil­la on kul­lakin omat kun­nal­lispoli­it­tiset näyt­teen­sä. Siinähän se ongel­ma juuri onkin.

  18. Olen­naista ei ole las­keeko asun­to­jen hin­nat vai nouseeko.
    Olen­naista on se, että kun asut vuokral­la, asut toisen hyödyk­si ja kun asut omis­taen asut omak­si hyödyksi.
    Jos tämä ei muu­tu, niin vuokra-asum­i­nen kas­vat­taa ikuis­es­ti varallisuuseroja.

    Omis­tusasumises­sa olen­naista on se, että saadak­sesi asun­to­lainaa, saa net­toa­sumiskus­tan­nuk­sesi olla 40% net­to­tu­lois­tasi, kun korko­ta­so on 6%.
    Jos tota ei muute­ta (Fight Clu­bis­sa räjäytet­ti­in luot­tofir­mo­jen pil­ven­pi­irtäjät, ehkä meil­lä Finanssi­valvon­ta?), niin siinä on meille se hin­ta, paljonko asun­non pitää ja saa maksaa.

    Laskepa nyt sit­ten Ode, mikä se hin­ta on?
    Sit­ten pitää päät­tää miten siihen hin­taan päästään.
    Hitak­sel­la vai ken­ties rak­en­ta­mal­la “tarpeek­si lisää”?

    Eli toise­na kotite­htävänä voisit laskea paljonko pitää vuosi­tavoitet­ta nos­taa 8000 asun­nos­ta, jot­ta tähän päästään? Ehkä 5x? Onko mitään real­is­tista ideaa, miten tuo saataisi­in tarpeek­si korkeaksi?
    En usko, että on.

    Kun tossa vähän tutkailin noi­ta tilas­to­ja, niin uusia asun­to­ja 2019 7000kpl, niistä omis­tusasun­to­ja 2600kpl, joista ehkä n. 1500 sijoit­ta­jille ja luul­tavasti melkein kaik­ki pienet asunnot.
    Eli näille “tarpeessa” oleville ensi­a­sun­nonos­ta­jille on tar­jol­la 100–200 pien­tä asun­toa omistusasumiseen.
    Jos siis viisinker­tais­te­taan asun­to­tuotan­to 35 000 vuodessa, niin saataisi­in ehkä melkein tuhat uut­ta pien­tä omis­tusasun­toa asumiseen vuodessa.

    Oisko tää nyt sit se keino saa­da hom­ma hanskaan?

    Vai hitas?

    Vai yhtiölainan lyhen­nyk­sen verovähen­nysoikeus vuokrat­u­loista pois?
    Joka tiet­ty keikaut­tais koko kiin­teistöbis­nek­sen ympäri Hkissä?
    Tai pakolli­nen ryh­märaken­nut­ta­mi­nen asuin­taloille? Gryn­dereille jäis vain muu rakentaminen?

Vastaa käyttäjälle JT Peruuta vastaus

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.

Notify me of followup comments via e-mail. You can also subscribe without commenting.