Verde: Miksi Trumplandia ja Kepulandia eroavat toisistaan kuin yö ja päivä?

Kir­joitin Verdeen siitä, miten Trumpin kan­nat­ta­jat köy­hillä syr­jäseuduil­la ovat koulut­ta­mat­to­mia ja tietävät maail­mas­ta häm­mästyt­tävän vähän. Mik­si minus­ta tuli suo­ma­laisen val­tionkirkko­jär­jestelmän kan­nat­ta­ja. Lue tästä

209 vastausta artikkeliin “Verde: Miksi Trumplandia ja Kepulandia eroavat toisistaan kuin yö ja päivä?”

  1. “suo­ma­laisen on vaikea ymmärtää, että talouden muu­tok­ses­sa köy­htyneet äänestävät kovan kap­i­tal­is­min puoles­ta tulo­jen uudelleen jakoa vas­taan ja vas­tus­ta­vat köy­hien oikeut­ta kun­nol­liseen terveydenhuoltoon”

    Suomes­sa aina ihme­tel­lään, että mik­si kaik­ki maat eivät vaan ratkaise ongelmia samal­la taval­la kuin suo­ma­laiset — kiristämäl­lä kes­ki- / ylälu­okkaisten vero­tus­ta ja tar­joa­mal­la asioi­ta ilmaisek­si köy­hille (ja vähän kaikille muillekin).

    Ei se hom­ma niin toi­mi kuin aivan muu­ta­mas­sa poikkeuk­sel­lises­sa val­tios­sa. Maail­mas­sa on luokkaa kym­menkun­ta maa­ta, jois­sa hyv­in­voin­ti­val­tio on edes teo­reet­tisel­la tasol­la mah­dolli­nen. Suo­mi nyt sat­tuu ole­maan sel­l­ainen jostain syys­tä, mut­ta se ei tarkoi­ta, että Suomen opit toimi­si­vat muual­la. Suo­ma­laiset hyv­in­voin­ti­val­tion kan­nat­ta­jat uno­hta­vat yhden aivan fun­da­men­taalil­la taval­la tärkeän asian: korruption.

    Jos sat­tuman­varais­es­ti valit­tu maa kiristää vero­tus­ta, niin se tarkoit­taa sitä, että hal­lit­si­jan ja tämän lähipi­irin tulot kas­va­vat, keskilu­okkaiset köy­htyvät ja köy­hille ei päädy yhtään pen­niä enem­pää kuin aikaisemmin.

    Yhdys­val­lat on todel­la kor­rup­toitunut maa, julk­ishallinto ja virkamiehet käyt­tävät jär­jestelmää sys­temaat­tis­es­ti hyväk­si ja julk­ista rahaa haaskataan aivan val­ta­vat määrät täy­teen turhu­u­teen, kun­han vaan saadaan itselle tai kavereille siitä pienikin hyöty.

    Kaik­ki vähänkään järkevät ihmiset vas­tus­ta­vat kaikin keinoin kor­rup­toituneelle porukalle rahan antamista.

    Tämä kos­kee myös ter­vey­den­hoitosek­to­ria. Yhdys­val­tain ter­vey­den­huolto on maail­man kallein­ta nimeno­maan sen takia, että julki­nen sek­tori on niin vah­vasti reg­u­loin­ut sen pilalle kulkies­saan lob­barei­den talu­tus­nuo­ras­sa. Lääkkei­den ja lääkäri­palvelu­iden tuot­tamis­es­ta on tehty läh­es mah­do­ton­ta — reg­u­laa­tio on usko­mat­toman tiukkaa, lakitekniset vas­tu­ut ovat hirveät ja sen seu­rauk­se­na ter­veyspalvelu­iden ja tuot­tei­den tar­jon­ta­puoli on rajusti tukahdutettua.

    Kun näytöt yhdys­val­to­jen julkisen sek­torin onnis­tu­mis­es­ta ovat kiis­tat­ta aivan hirveät — (medicare ja med­ic­aid ovat aivan katas­tro­faalisen kalli­ita kus­tan­nuk­sil­taan suh­teessa saavutet­tui­hin ter­veystu­lok­si­in), niin miten ihmeessä kukaan täysjärki­nen voi kan­nat­taa julk­isten ter­veys­bud­jet­tien kasvattamista?

    Jenkkien pitäisi ensin kor­ja­ta sys­teemi­ta­son ongel­mansa, ennen kuin siel­lä voi edes harki­ta pohjo­is­maalais-tyylisen hyv­in­voin­ti­val­tion pystyttämisestä.

    1. Sepi: Ter­vey­den­huol­lon kalleudelle Yhdys­val­lois­sa ei ole mitään yksit­täistä syytä. Moni muukin tek­i­jä vaikut­taa siihen kor­rup­tion ja lob­bauk­sen lisäk­si. Esimerkiksi:

      Ter­vey­den­huol­lon kus­tan­nuk­sille ei ole ole­mas­sa mitään ylära­jaa. Aina on mah­dol­lista saa­da parem­paa hoitoa käyt­tämäl­lä siihen enem­män rahaa. Jos ei ole mitään tahoa, jon­ka intres­seis­sä olisi hillitä liian kalli­ita hoit­o­muo­to­ja, kas­va­vat kulut ajan myötä. Vaku­u­tus­po­h­jaises­sa jär­jestelmässä täl­laista tahoa ei ole, vaan poti­laat, vaku­u­tusy­htiöt ja hoito­jen tar­joa­jat hyö­tyvät kaik­ki parem­mas­ta ja kalli­im­mas­ta hoidosta.

      Ter­vey­den­huolto on työvoimaval­tainen ja korkeaa koulu­tus­ta vaa­ti­va ala ja tulo­erot ovat Yhdys­val­lois­sa suuria. Jos ylem­män keskilu­okan palkat oli­si­vat suo­ma­laiseen tapaan kohtu­ullisia, tulisi ter­vey­den­huolto olen­nais­es­ti halvemmaksi.

      Oikeusjär­jestelmä perus­tuu Yhdys­val­lois­sa tapaoikeu­teen, jos­sa ennakko­ta­pauk­sil­la on keskeisem­pi ase­ma kuin man­nereu­roop­palaises­sa säädö­soikeudessa. Niin­pä sään­te­ly tapah­tuu maas­sa pitkälti yksi­ty­is­ten taho­jen aloit­teesta oikeu­denkäyn­tien kaut­ta. Kos­ka ter­vey­den­huol­los­sa liikkuu paljon rahaa, on maas­sa luon­nol­lis­es­ti paljon juris­te­ja, jot­ka pyrkivät otta­maan omansa välistä. Minäkin näen netis­sä sään­nöl­lis­es­ti main­ok­sia hoitovirheisi­in erikois­tuneil­ta lak­i­fir­moil­ta, jot­ka kehu­vat kuin­ka paljon kor­vauk­sia ne ovat onnis­tunet asi­akkailleen han­kki­maan. Tämä näkyy ter­vey­den­huol­lon kus­tan­nuk­sis­sa: riskialt­ti­il­la erikoisa­loil­la yksit­täisen lääkärin oikeustur­vavaku­u­tus saat­taa mak­saa kymp­pi­ton­nin tai kak­si kuukaudessa.

      1. Jouni:
        Oikeusjär­jestelmä perus­tuu Yhdys­val­lois­sa tapaoikeu­teen, jos­sa ennakko­ta­pauk­sil­la on keskeisem­pi ase­ma kuin man­nereu­roop­palaises­sa säädö­soikeudessa. Niin­pä sään­te­ly tapah­tuu maas­sa pitkälti yksi­ty­is­ten taho­jen aloit­teesta oikeu­denkäyn­tien kaut­ta. Kos­ka ter­vey­den­huol­los­sa liikkuu paljon rahaa, on maas­sa luon­nol­lis­es­ti paljon juris­te­ja, jot­ka pyrkivät otta­maan omansa välistä. Minäkin näen netis­sä sään­nöl­lis­es­ti main­ok­sia hoitovirheisi­in erikois­tuneil­ta lak­i­fir­moil­ta, jot­ka kehu­vat kuin­ka paljon kor­vauk­sia ne ovat onnis­tunet asi­akkailleen han­kki­maan. Tämä näkyy ter­vey­den­huol­lon kus­tan­nuk­sis­sa: riskialt­ti­il­la erikoisa­loil­la yksit­täisen lääkärin oikeustur­vavaku­u­tus saat­taa mak­saa kymp­pi­ton­nin tai kak­si kuukaudessa. 

        Olen­naisen tärkeää on myös huo­ma­ta, että vahin­gonko­r­vau­soikeu­denkäyn­nit eivät ole pelkkää rahas­tus­ta. USA:n jär­jestelmässä ne ovat vält­tämät­tömiä, kos­ka lak­isääteisiä vas­tu­u­vaku­u­tuk­sia ei ole ja vaik­ka olisi, ne toimi­vat ihan eri taval­la kuin meil­lä Suomes­sa. Suomes­sa vaku­u­tusy­htiö pulit­taa kor­vauk­set aika vähäl­lä tap­pelul­la ja yksi­ty­ishenkilökin kyke­nee hoita­maan kor­vauk­sen saan­ti­in tarvit­ta­van byrokra­t­ian. Amerikkalainen vaku­u­tusy­htiö ei käytän­nössä mak­sa, jollei oikeusju­tun uhkaa ole, ja usein vaku­u­tus­ta ei sen aiheut­ta­jal­la myöskään ole. Esimerkik­si Kali­for­ni­as­sa muis­taak­seni auton lakimääräisessä liiken­nevaku­u­tuk­ses­sa vastapuolelle kor­vataan vahin­got 30 tuhanteen dol­lari­in saakka.

  2. Muuten hyvä kir­joi­tus, mut­ta vaal­i­ta­van vinksah­taneisu­ut­ta ei huomioi­da. Enem­mistö yhdys­val­ta­lai­sista äänestäjistä on johdon­mukaises­ti kan­nat­tanut demokraat­tista puoluet­ta niin pres­i­dentin- kuin kon­gres­si­vaaleis­sakin lyhy­itä poikkeuk­sia luku­un otta­mat­ta jo vuosikym­menten ajan, mut­ta vaal­i­ta­van vuok­si tämä ei näy pres­i­dentin- ja kon­gres­si­vaalien tuloksessa.

    Muis­tu­tan, että jos Yhdys­val­lois­sa olisi Suomen vaalilain­säädän­tö, nyt olisi jän­nitet­ty sitä, kaatuuko Hillary Clin­tonin uudelleen­val­in­ta koron­aan. Ja jos Suomes­sa olisi Yhdys­val­tain vaalilain­säädän­tö, meil­lä olisi ikuinen kepun yksipuolue­hal­li­tus, kos­ka kepu­lan­di­as­ta valit­taisi­in moninker­tais­es­ti enem­män senaat­tor­e­i­ta suh­teessa väk­iluku­un kuin kaupungeista.

    1. Tom­mi Uschanov:
      Muuten hyvä kir­joi­tus, mut­ta vaal­i­ta­van vinksah­taneisu­ut­ta ei huomioi­da. Enem­mistö yhdys­val­ta­lai­sista äänestäjistä on johdon­mukaises­ti kan­nat­tanut demokraat­tista puoluet­ta niin pres­i­dentin- kuin kon­gres­si­vaaleis­sakin lyhy­itä poikkeuk­sia luku­un otta­mat­ta jo vuosikym­menten ajan, mut­ta vaal­i­ta­van vuok­si tämä ei näy pres­i­dentin- ja kon­gres­si­vaalien tuloksessa.

      Muis­tu­tan, että jos Yhdys­val­lois­sa olisi Suomen vaalilain­säädän­tö, nyt olisi jän­nitet­ty sitä, kaatuuko Hillary Clin­tonin uudelleen­val­in­ta koron­aan. Ja jos Suomes­sa olisi Yhdys­val­tain vaalilain­säädän­tö, meil­lä olisi ikuinen kepun yksipuolue­hal­li­tus, kos­ka kepu­lan­di­as­ta valit­taisi­in moninker­tais­es­ti enem­män senaat­tor­e­i­ta suh­teessa väk­iluku­un kuin kaupungeista.

      Jos Yhdys­val­lois­sa olisi suo­ra pres­i­dentin­vaali (ns. pop­u­lar vote) niin on vaikea nähdä, että esim. Trump tai kukaan muukaan repub­likaanien poli­itikko olisi men­nyt vaalei­hin nykyisel­lä strate­gial­la, jät­täen esimerkik­si Kali­forn­ian tai New Yorkin täysin kam­pan­joimat­ta. On muutenkin vaikea ennus­taa miten puolueet käyt­täy­ty­i­sivät vai­h­toe­htoises­sa jär­jestelmässä kos­ka hei­dän nykyi­nen käytök­sen­sä on suo­raan nykyisen jär­jestelmän tulosta! Repub­likaan­it oli­si­vat var­masti paljon sen­tris­tisem­piä tai muul­la taval­la eri­laisia kuin nyt.

      1. Poli­ti­ikan taloudelli­nen tehokku­us (vai pitäisikö puhua jonk­in­sort­tis­es­ta lik­vidi­teetistä) on Amerikas­sa aivan tolkut­toma­l­la tasol­la, etenkin nyt kun käytössä on tietotekni­ikkaa ja sosi­aa­li­nen media. Murskavoit­to­ja tuskin enää tulee.

        Mie­lenki­in­toista on pohtia, minkälaiset liit­tou­tu­mat rak­en­tu­vat kun demokraatit menet­tävät otteen­sa vähem­mistöistä kon­ser­vati­iviselle pop­ulis­mille. Pian alkaa syn­tyä kult­tuurisia vas­ta-ainei­ta teknolo­gian haitallisille vaiku­tuk­sille, ja yhä uskon­nol­lisem­mat van­hem­mat alka­vat suo­jel­la lap­si­aan kouku­tuk­sil­ta. Demokraat­tien oli­garkian tukem­i­nen alkaa näyt­tää samal­ta kuin aiv­o­ton lupausten täyt­tymyk­sen odot­ta­mi­nen TV-sar­jo­jen kat­somises­sa ja videopelaamisessa.

        Vaik­ka rotu tulee aina ole­maan olen­nainen tek­i­jä USA:n poli­ti­ikas­sa, viime kesä lie­nee ollut aal­lon­har­ja rotupo­h­jaises­sa liike­hdin­nässä. Kun ihmiset kyl­lästyvät siihen, mis­tä tulee uusi jakolin­ja? Toiv­ot­tavasti nör­tit ja silmälasipäiset eivät joudu silmätikuiksi.

    2. Tom­mi Uschanov:

      Muis­tu­tan, että jos Yhdys­val­lois­sa olisi Suomen vaalilain­säädän­tö, nyt olisi jän­nitet­ty sitä, kaatuuko Hillary Clin­tonin uudelleen­val­in­ta koron­aan. Ja jos Suomes­sa olisi Yhdys­val­tain vaalilain­säädän­tö, meil­lä olisi ikuinen kepun yksipuolue­hal­li­tus, kos­ka kepu­lan­di­as­ta valit­taisi­in moninker­tais­es­ti enem­män senaat­tor­e­i­ta suh­teessa väk­iluku­un kuin kaupungeista. 

      Suomes­sa kyl­lä oli vuo­teen 1988 val­it­si­jamies­vaali tapa ja kuitenkin Mauno Koivis­to valit­ti­in kak­si ker­taa pres­si­den­tik­si täl­lä vaal­i­taval­la. Jos Suomes­sa olisi ylhuone eli kak­sika­mar­illi­nen par­la­ment­ti ja Yhdys­val­tain vaal­i­ta­pa niin sil­loin olisimme tuos­sa kepu­lan­di­as­sa kos­ka ylähuoneen edus­ta­jat oli­si­vat valit­tu 2 kpl:ta maakun­nista ja alahuoneen edus­ta­jat asukaslu­vun mukaan vaalipi­ireistä. Tosin ei kaik­ki senaat­toritkaan Yhdys­val­lois­sa ole samas­ta puolueesta vaik­ka ovat samas­ta osaval­tios­ta. Uskon että Hillary Clin­ton olisi hoi­tanut colvid-19 epi­demi­an parem­min kos­ka hän oli ulko­min­is­teri kun sikain­flu­enssa epi­demia oli pahim­mil­laan Yhdysvalloissa.

    3. Tom­mi Uschanov: Muis­tu­tan, että jos Yhdys­val­lois­sa olisi Suomen vaalilain­säädän­tö, nyt olisi jän­nitet­ty sitä, kaatuuko Hillary Clin­tonin uudelleen­val­in­ta koron­aan. Ja jos Suomes­sa olisi Yhdys­val­tain vaalilain­säädän­tö, meil­lä olisi ikuinen kepun yksipuolue­hal­li­tus, kos­ka kepu­lan­di­as­ta valit­taisi­in moninker­tais­es­ti enem­män senaat­tor­e­i­ta suh­teessa väk­iluku­un kuin kaupungeista.

      Jos USA:ssa olisi Suomen vaal­isys­tee­mi, siel­lä ei olisi vain kah­ta puoluet­ta, vaan ne oli­si­vat pilkkoutuneet pienem­mik­si, ihan niin kuin Suomes­sa. Esimerkkinä vaik­ka nyt se Repub­likaa­nipuolue, joka olisi esikaupunkiseudul­la Suomen Kokoomus­ta vas­taa­va ja sit­ten siel­lä maaseudul­la Suomen Keskus­taa vas­taa­va. Toden­näköis­es­ti demokraatitkin oli­si­vat jakau­tuneet maltil­liseen vasem­mis­toon vas­tat­en Suomen demare­i­ta ja pidem­mäl­lä vasem­mal­la ole­vaan vasem­mis­toon, vas­tat­en Suomen Vasem­mis­toli­it­toa. Ja tietenkin Vihreät (joka puolue USA:ssa oikeasti on jo ole­mas­sa) oli­si­vat nyky­istä paljon suurem­pi, kun sen ide­olo­giaa kan­nat­ta­vat voisi­vat oikeasti äänestää sitä sen sijaan, että joutu­vat vaal­isys­teemistä johtuen tak­tikoimaan ja äänestämään vähem­män huonoa kahdes­ta pääpuolueesta. 

      Eli siis yhteen­ve­t­ona, mei­dän on käytän­nössä täysin mah­do­ton­ta sanoa, miltä USA:n poli­it­ti­nen kart­ta näyt­täisi, jos siel­lä olisi Suomen sys­tee­mi käytössä. Rajoite­tusti voimme speku­loi­da sil­lä, että kuka olisi pres­i­dent­tinä, jos vain pres­i­dentin­val­in­ta tapah­tu­isi Suomen sys­teemil­lä, mut­ta muuten poli­it­ti­nen jär­jestelmä toimisi USA:n nykyisen sys­teemin mukaan. Täl­löin voisi tosi­aan päteä se, että Clin­ton olisi ollut pres­i­dent­ti viimeiset 4 vuot­ta. Joka tapauk­ses­sa pres­i­dentin­vaa­likam­pan­ja olisi hyvin eri­lainen tilanteessa, jos­sa jokainen ääni olisi yhtä tärkeä, eivätkä ehdokkaat voisi jät­tää käytän­nössä täysin huomiotta luokkaa 80% koko maan äänestäjäkun­nas­ta ja keskit­tyä vain niihin äänestäji­in, jot­ka sat­tuvat asumaan osaval­tiois­sa, jois­sa vaalit menevät melkein aina 50–50.

      1. Samuli Saarel­ma: Jos USA:ssa olisi Suomen vaal­isys­tee­mi, siel­lä ei olisi vain kah­ta puoluet­ta, Ja tietenkin Vihreät (joka puolue USA:ssa oikeasti on jo ole­mas­sa) oli­si­vat nyky­istä paljon suurem­pi, kun sen ide­olo­giaa kan­nat­ta­vat voisi­vat oikeasti äänestää sitä sen sijaan, että joutu­vat vaal­isys­teemistä johtuen tak­tikoimaan ja äänestämään vähem­män huonoa kahdes­ta pääpuolueesta.
        Rajoite­tusti voimme speku­loi­da sil­lä, että kuka olisi pres­i­dent­tinä, jos vain pres­i­dentin­val­in­ta tapah­tu­isi Suomen sys­teemil­lä, mut­ta muuten poli­it­ti­nen jär­jestelmä toimisi USA:n nykyisen sys­teemin mukaan. Täl­löin voisi tosi­aan päteä se, että Clin­ton olisi ollut pres­i­dent­ti viimeiset 4 vuotta. 

        Yhdys­val­tain Vihreän puolueen jäsenkun­nan äänestys käytäy­tymi­nen pres­i­dentin­vaaleis­sa ei ole tiedos­sa kovinkaan hyvin pait­si että enem­män ovat kallel­laan demokraat­tei­hin. Itse asi­as­sa Vihreäl­lä puolueel­la on ollut pres­i­dentin­vaaleis­sa itsenäi­nen ehdokas Ralph Nad­er vuosi­na 1996 ja 2000. Nad­er sai 1996 vaaleis­sa 685 297 ään­tä ja 2000 vaaleis­sa 97 421 ääntä .

      2. Samuli Saarel­ma:

        Jos USA:ssa olisi Suomen vaal­isys­tee­mi, siel­lä ei olisi vain kah­ta puoluet­ta, vaan ne oli­si­vat pilkkoutuneet pienem­mik­si, ihan niin kuin Suomes­sa oli­si­vat nyky­istä paljon suurem­pi, kun sen ide­olo­giaa kan­nat­ta­vat voisi­vat oikeasti äänestää sitä sen sijaan, että joutu­vat vaal­isys­teemistä johtuen tak­tikoimaan ja äänestämään vähem­män huonoa kahdes­ta pääpuolueesta. 

        Kyl­lä Suomes­sakin moni äänestäjä tak­tikoi. Jos toisel­la kier­roksel­la olisi ollut 2012 esim Sauli Niin­istö ja Paa­vo Väyry­nen (Pekka Haav­is­ton sijas­ta) niin mie­lenki­in­toista olisi ollut sil­loin kumpaa ehdokas­ta Vihreät äänestäisi Haav­is­toa vai Niin­istöä vai äänestävätkö ollenkaan 2 kier­roksel­la. Moni keskusta­lainen Väyrys-uskoinen ei var­maan äänestänyt edes Niin­istöä 2012 vaaleissa

      3. Samuli Saarel­ma:
        Eli siis yhteen­ve­t­ona, mei­dän on käytän­nössä täysin mah­do­ton­ta sanoa, miltä USA:n poli­it­ti­nen kart­ta näyt­täisi, jos siel­lä olisi Suomen sys­tee­mi käytössä. Rajoite­tusti voimme speku­loi­da sil­lä, että kuka olisi pres­i­dent­tinä, jos vain pres­i­dentin­val­in­ta tapah­tu­isi Suomen sys­teemil­lä, mut­ta muuten poli­it­ti­nen jär­jestelmä toimisi USA:n nykyisen sys­teemin mukaan. 

        Noin on. Tosin pres­i­dentin­vaaleis­sakin äänet oli­si­vat voineet men­nä eri tavoin, jos vaali olisi ollut val­takun­nalli­nen eikä paikalli­nen. Pääosa ken­ties olisi äänestänyt samoin, mut­ta vaal­i­u­urneille olisi astunut ehkä osin eri poruk­ka ja joku olisi ehkä äänestänytkin toisin. Nykyti­lanteessa­han kam­pan­join­ti ja äänestäjien aktivoin­ti keskit­tyy vaa’ankieliosaval­tioi­hin. Val­takun­nal­li­sis­sa vaaleis­sa kaik­ki äänet ympäri maan oli­si­vat tasaver­taisia. Sil­loin äänioikeus olisi myös ehkä niil­läkin Yhdys­val­to­jen kansalaisil­la, jot­ka eivät nyt saa äänestää pres­i­dentin­vaaleis­sa, kos­ka eivät ole minkään osaval­tion asukkai­ta. Puer­to Ricon 3 miljoon­aa Yhdys­val­tain kansalaista ei esimerkik­si ole saanut äänestää osaval­tioko­htais­es­ti jär­jestet­tävis­sä vaaleis­sa USA:n lakien mukaan, kos­ka Puer­to Rico ei ole osaval­tio eikä minkään osaval­tion osa. Mut­ta val­takun­nal­li­sis­sa vaaleis­sa, jois­sa äänioikeus olisi kaikil­la kansalaisil­la, äänioikeus olisi toden­näköis­es­ti kaiketi myös niil­lä Yhdys­val­tain kansalaisil­la, jot­ka asu­vat osaval­tioiden rajo­jen ulkop­uolel­la, ja jot­ka nyky­is­ten lakien mukaan eivät saa äänestää kon­gressin, senaatin eivätkä pres­i­dentin­vaaleis­sa kuin esi­vaalien osalta.

  3. “USA … Neljännes ei tiedä, että maa kiertää aurinkoa.”

    Euro­barom­e­ter 224 (63.1), June 2005 :n mukaan ajan­jak­sol­la 15.1.–15.2. 2005
    suomalaisista
    — 25% luuli että aurinko kiertää maata
    — 18% luuli että maa kiertää aurinkoa ker­ran kuussa.
    — 17% luuli että kaik­ki radioak­ti­ivi­su­us on ihmisen tekemää
    — 27% kiel­si että ihmi­nen olisi syn­tynyt varhaisem­mista eliölajeista
    — 21% luuli että ihmiset eli yhtäaikaa dino­jen kanssa
    — 40% kiisti että elek­tron­it oli­si­vat pienem­piä kuin atomit.
    — 19% luuli että antibiootit puree viruk­si­in yhtä hyvin kuin bakteereihin

    Nor­jas­sa, Tan­skass­sa ja Islannis­sa peräti 1/3 jengistä luuli että aurinko kiertää maa­ta joten siinä pär­jäsimme hiukan parem­min. Mut­ta dinouskos­samme (21%) hävisimme kos­ka muis­sa pohjo­is­mais­sa Retu Kivisen mual­i­maan uskoi vain 9–14%. Ja voi vain kuvitel­la miten väärin 17% eli pyöreä miljoona suo­ma­lai­sista käsit­tää päässään sanan “taus­tasäteily” johon vaikka­pa STUK ver­taa jotain päästöä.

  4. (En ymmär­rä mik­si kir­joituk­seni meni pötköksi.
    Meneekö tääkin?)

    Suuri ero USAn keskilän­nen Trum­p­lan­di­an tyh­myy­dessä var­maan löy­tyy dinouskos­sa, evoluu­tios­sa ja
    salkkarei­hin uskos­sa ja ennenkaikkea globaalis­sa maantiedos­sa mut­ta ei USAn ja EUn keskiar­vois­sa niin isoja
    heit­to­ja ole luon­non­ti­etei­den osalta liene kuin kuvitellaan.

    1. MrrKAT:

      Suuri ero USAn keskilän­nen Trum­p­lan­di­an tyh­myy­dessä var­maan löy­tyy dinouskos­sa, evoluu­tios­sa ja
      salkkarei­hin uskos­sa ja ennenkaikkea globaalis­sa maantiedos­sa mut­ta ei USAn ja EUn keskiar­vois­sa niin isoja
      heit­to­ja ole luon­non­ti­etei­den osalta liene kuin kuvitellaan. 

      Yhdys­val­lois­sa eri­laiset uskon­nol­liset vapaakirkko­jen maal­likko saar­naa­jat ovat jo kauan yrit­täneet saa­da kreation­is­min osaval­tioiden perusk­oulun ope­tus­su­un­nitelmi­in ja jois­sain tapauk­sis­sa se on onnis­tunut ja jos­sain ei ole. Euroopas­sa kreation­is­mi käsitel­lään pääasi­as­sa uskon­to elämänkat­so­musti­eto tun­nil­la mut­ta Yhdys­val­lois­sa on paljon osaval­tioiden perusk­oulu­ja jois­sa kreo­tion­is­mi käsitel­lään samal­la tasol­la luon­non­ti­etei­den kanssa. Kyl­lä tässä on iso ero Euroopan ja Yhdys­val­tain välil­lä kos­ka Euroopas­sa on van­hempi kansak­oulu his­to­ria toisin kuin Yhdys­val­lois­sa jos­sa osaval­tioil­la on paljon vaiku­tus­val­taa myös ope­tus­su­un­nitelmien sisäl­lössä. Myös yksi­tyiset koulut joi­ta on erit­täin paljon Yhdys­val­lois­sa nou­datet­ta­vat eri ope­tus­su­un­nitelmia. Yhdys­val­lois­sa ei ole koko liit­to­val­tion ope­tus­su­un­nitel­ma tai jos on niin siinä on vain muu­tamia yksi­tyisko­htia mitkä on kouluis­sa opit­ta­va kuten lukem­i­nen, kirjoittaminen,
      ja matematiikka.

      1. Mun point­ti oli että tiede­ti­etämyk­sis­sä USA vs Suomi/EU ei ero ole niin dramaattinen.
        Ja yo-koulute­tu­ista valkoi­sista 55% kuulem­ma äänesti Trumpia. (Ja Sak­sas­sa yliopis­tovä­ki tuki Hit­ler­iä jo varhain mon­ta vuot­ta ennen dik­tatu­uria). Tosin juuri keskilän­nen Trum­p­lan­di­as­ta ei ole tilas­to­ja minulla.

        Suomea suo­jelee kreation­is­mil­ta val­tionkirkot ja jenkki­tyylisiltä salkkari-tiedonku­plil­ta YLE sekä MTV, HS ja iltik­set. Iltik­set on “½ — 7pv lehtiä” mut­ta lop­ul­taan ehkä kuitenkin yht­enäistäviä ja edes kohtuu vas­tu­ullisia fak­tois­sa ja JSN:n moraalin kan­nal­la. Toista on some ja esim. Suomen Uutiset.

    2. MrrKAT:

      Suuri ero USAn keskilän­nen Trum­p­lan­di­an tyh­myy­dessä var­maan löy­tyy dinouskos­sa, evoluu­tios­sa ja
      salkkarei­hin uskos­sa ja ennenkaikkea globaalis­sa maantiedos­sa mut­ta ei USAn ja EUn keskiar­vois­sa niin isoja
      heit­to­ja ole luon­non­ti­etei­den osalta liene kuin kuvitellaan. 

      Uno­hdin maini­ta että ero EU:n ja Yhdys­val­tain koul­u­laitok­sen väli­sis­sä ver­tailus­sa on se että Yhdys­val­lat on liit­to­val­tio mut­ta EU ei ole liit­to­val­tio. EU on tul­li ja talous­li­ito . Toki EU rahoit­taa esimerkik­si vai­h­toe­hto opiskelu ohjelmia kuten ERASMUS mut­ta ERASMUS ei ole yhteinen ope­tus­su­un­nitel­ma. Yhdys­val­lois­sa ei ole myöskään osaval­tioiden välil­lä yhteistä ope­tus­su­un­nitel­maa mut­ta siihen on ihan toiset syyt.

  5. > Koulutet­tu eli­it­ti asuu menestyvissä
    > kaupungeis­sa itä- ja länsirannikolla.

    Sir Hal­ford John Mackinder kehit­ti teo­ri­an kahdes­ta sivil­isaa­tios­ta, jot­ka ovat aina sodas­sa keskenään:
    – Sisä­maan sivil­isaa­tio ja
    – Ran­nikon sivilisaatio.

    Ran­nikon sivil­isaa­tio hakee
    – laajentumista
    – kauppaa
    – siirtomaita
    – edis­tys­tä teknologiaa
    – jatku­vaa muu­tos­ta yhteiskun­nan rakentaissa.

    Se on sivilisaatio,
    – jol­la ei ole juuria
    – joka on liikkuva,
    – joka on muuttuva.

    Sisä­maan sivil­isaa­tio edus­taa erään­laista vastakohtaa:
    – konservatiivisuus,
    – pysyvyys,
    – identiteetti,
    – vakaus
    – …

    Pitem­män päälle ran­nikon sivil­isaa­tio ja sisä­maan sivil­isaa­tio eivät voi elää saman hallinnon alla.

    1. K‑Veikko

      Sir Hal­ford John Mackinder kehit­ti teo­ri­an kahdes­ta sivil­isaa­tios­ta, jot­ka ovat aina sodas­sa keskenään:
      – Sisä­maan sivil­isaa­tio ja
      – Ran­nikon sivilisaatio.

      Ran­nikon sivil­isaa­tio hakee
      – laajentumista
      – kauppaa
      – siirtomaita
      – edis­tys­tä teknologiaa
      – jatku­vaa muu­tos­ta yhteiskun­nan rakentaissa.

      Sisä­maan sivil­isaa­tio edus­taa erään­laista vastakohtaa:
      – konservatiivisuus,
      – pysyvyys,
      – identiteetti,
      – vakaus

      Pitem­män päälle ran­nikon sivil­isaa­tio ja sisä­maan sivil­isaa­tio eivät voi elää saman hallinnon alla. 

      Tuo Mackinderin teo­ria on hyvä esimerk­ki Venäjästä. Venäjä on sisä­maa­sivil­isaa­tio eli Venäjän laa­jen­tu­mi­nen on tapah­tunut ensin Nov­gorodista lähiseuduille jos­ta se laa­jen­si myöhem­min Siperi­aan ja Kes­ki-Aasi­aan ja Kauka­suk­sille ja se tehti­in maitse. Juuri sen takia Venäjäl­lä val­it­see kon­ser­vati­ivi­su­us, pysyvyys, vah­va iden­ti­teet­ti ja vakaus jota pide­tään yllä väki­val­takoneis­tol­la. Juuri sen takia Venäjä ei käy paljonkaan kaup­pa, sil­lä ei ole Venäjän ulkop­uolel­la siir­tomai­ta, se ei ole kehit­tänyt teknolo­giaa ja se ei ole jatku­vaa muu­tos­ta yhteiskun­ta. Kiina on taas ran­nikon sivil­isaa­tio joten sen idea on klas­sis­es­ti laa­jen­tu­mi­nen eli käy­dä kaup­paa, han­kkia siirtomait,a kuten tästä hyvä esimerk­ki on Kaakkois-Aasian val­tiot jois­sa on kiinalaisvähem­mistöjä ja kiinalaisia siir­tokun­tia Sin­ga­pore on hyvä esimerk­ki tästä, Kiina kehit­tää teknolo­giaa joka näkyy nyt siinä että Huawei ja ZTF ovat kehitäneet hyvää 5g teknolo­giaa ja ne Nokian rin­nal­la ain­oat vai­h­toe­hdot mon­elle maal­la, ja kiianali­nen yhteiskun­ta on ollut viimeiset 40 vuot­ta jatku­vas­sa rak­en­teel­lises­sa muu­tok­ses­sa . Yhdys­val­lat syn­tyi itäran­nikon sivil­isaa­tiona ja laa­jen­tui sisä­maa­han joten siitä tuli sisä­maan sivi­il­isaa­tio jos­ta se laa­jen­si myöhem­min län­sir­an­nikolle jon­ka jäl­keen se sai taas ran­nikon sivil­isaa­tion ase­man . Tämän het­ki­nen ongel­ma on Yhdys­val­lois­sa sisä­maan sivili­isaa­tio ver­sus ran­nikon siviilisaatio.

    2. K‑Veikko: Pitem­män päälle ran­nikon sivil­isaa­tio ja sisä­maan sivil­isaa­tio eivät voi elää saman hallinnon alla. 

      Miten ne Kanadas­sa kuitenkin voivat? Ihan vain ensim­mäisenä mieleen tulleen vas­taes­imerkin mainitakseni.

      1. Tom­mi Uschanov:
        Miten ne Kanadas­sa kuitenkin voivat? Ihan vain ensim­mäisenä mieleen tulleen vas­taes­imerkin mainitakseni. 

        Kanadan asukasluku on 37 797 496 eli radikaalis­es­ti vähem­män kuin Yhdys­val­tain asukasluku joka on 330 000 000 ja Kanadan väestö pain­ot­tuu kyl­lä enem­mäk­seen ran­nikoille ja Yhdys­val­tain rajan pin­taan Suurten järvien alueelle joista puo­let on Kanadan puolel­la. Brit­tiläisen Kolumbian ja Ontar­i­on välil­lä on iso har­vaana­sut­tu alue johos­sa vain muu­ta­ma isokaupun­ki sijoit­tuu kuten Cal­gary ja Edmon­ton Alber­tan provinssis­sa ja Win­nipeg Man­i­to­ban provinssis­sa . Kanadan suurim­mat kaupun­git Toron­to-Mis­sis­sauga (lasken ne yhteen tässä kohtaa kos­ka kaupun­git ovat kiin­ni toi­sis­saan) , Mon­tre­al ja pääkaupun­ki Ottawa sijait­se­va maan itäosas­sa Yhdys­val­tain rajan tun­tu­mas­sa. Lop­ut Kanadaa on kyl­lä sisä­maa­ta ellei Jäämer­ta las­ke­ta isok­si avomerek­si jonne pääsee Hud­sonin­lahdes­ta alka­en pohjoiseen ole­vaa käytävää pitkin. Saint Lawren­cen vesi­tie on pääasialli­nen tavar­ali­iken­teen väylä Kanadalle ulko­maankau­palle Pohjois-Amerikan ulkopuolelle

    3. USA:n poli­ti­ikkaa ainakin sadan edel­lisen vuo­den ajan ovat johta­neet ran­nikon sivil­isaa­tioon kuu­lu­vat poli­itikot. Kaik­ki oli hyvin niin kauan kuin sisä­maa alis­tui ja oli hil­jaa. Heti, kun Trump nos­ti päänsä …

      USA:n inti­aan­it ovat maa köy­himpiä ja myös suh­teel­lis­es­ti köy­himpiä, kun ote­taan huomioon hei­dän alueil­laan ole­vat luon­non­va­rat, kai­vok­set, ym. Miksi?
      – Val­tion syn­ty­vai­heessa tilanne oli joko tai …
      – Ei ollut mitenkään mah­dol­lista, että tämä sisä­maan inti­aanikult­tuuri ja ran­nikon siir­to­laiset oli­si­vat voineet elää sovus­sa ja molem­mat vaurastua.

      1. K‑Veikko:

        USA:n inti­aan­it ovat maa köy­himpiä ja myös suh­teel­lis­es­ti köy­himpiä, kun ote­taan huomioon hei­dän alueil­laan ole­vat luon­non­va­rat, kai­vok­set, ym. Miksi?
        – Val­tion syn­ty­vai­heessa tilanne oli joko tai …
        – Ei ollut mitenkään mah­dol­lista, että tämä sisä­maan inti­aanikult­tuuri ja ran­nikon siir­to­laiset oli­si­vat voineet elää sovus­sa ja molem­mat vaurastua. 

        Pohjois-Amerikan euroop­palais­peräiset siir­to­laiset välit­tivät kovasti intaanien kanssa sekoit­tumista toisin kuin Kes­ki-ja Etelä-Amerikan euroop­palais­peräiset siir­to­laiset sekoit­tui­v­at inti­aanien ja sik­si monis­sa Kes­ki-ja Etelä-Amerikaissa on edelleen inti­aani enemmistö

  6. Sepi:

    Suomes­sa aina ihme­tel­lään, että mik­si kaik­ki maat eivät vaan ratkaise ongelmia samal­la taval­la kuin suo­ma­laiset – kiristämäl­lä kes­ki- / ylälu­okkaisten vero­tus­ta ja tar­joa­mal­la asioi­ta ilmaisek­si köy­hille (ja vähän kaikille muillekin).Ei se hom­ma niin toi­mi kuin aivan muu­ta­mas­sa poikkeuk­sel­lises­sa val­tios­sa. Maail­mas­sa on luokkaa kym­menkun­ta maa­ta, jois­sa hyv­in­voin­ti­val­tio on edes teo­reet­tisel­la tasol­la mah­dolli­nen. Suo­mi nyt sat­tuu ole­maan sel­l­ainen jostain syys­tä, mut­ta se ei tarkoi­ta, että Suomen opit toimi­si­vat muual­la. Jos sat­tuman­varais­es­ti valit­tu maa kiristää vero­tus­ta, niin se tarkoit­taa sitä, että hal­lit­si­jan ja tämän lähipi­irin tulot kas­va­vat, keskilu­okkaiset köy­htyvät ja köy­hille ei päädy yhtään pen­niä enem­pää kuin aikaisemmin.
    Yhdys­val­tain ter­vey­den­huolto on maail­man kallein­ta nimeno­maan sen takia, että julki­nen sek­tori on niin vah­vasti reg­u­loin­ut sen pilalle kulkies­saan lob­barei­den talu­tus­nuo­ras­sa. Lääkkei­den ja lääkäri­palvelu­iden tuot­tamis­es­ta on tehty läh­es mah­do­ton­ta – reg­u­laa­tio on usko­mat­toman tiukkaa, lakitekniset vas­tu­ut ovat hirveät ja sen seu­rauk­se­na ter­veyspalvelu­iden ja tuot­tei­den tar­jon­ta­puoli on rajusti tukahdutettua.Kun näytöt yhdys­val­to­jen julkisen sek­torin onnis­tu­mis­es­ta ovat kiis­tat­ta aivan hirveät – (medicare ja med­ic­aid ovat aivan katas­tro­faalisen kalli­ita kus­tan­nuk­sil­taan suh­teessa saavutet­tui­hin ter­veystu­lok­si­in), niin miten ihmeessä kukaan täysjärki­nen voi kan­nat­taa julk­isten ter­veys­bud­jet­tien kasvattamista?Jenkkien pitäisi ensin kor­ja­ta sys­teemi­ta­son ongel­mansa, ennen kuin siel­lä voi edes harki­ta pohjo­is­maalais-tyylisen hyv­in­voin­ti­val­tion pystyttämisestä. 

    Kyl­lä Osmo Soin­in­vaara on aivan oike­as­sa että tulon­si­ir­rot Yhdys­val­lois­sa on erit­täin vaa­ti­mat­tomat ja Suomes­sa kyl­lä tulon­si­ir­rot ovat taa­neet hänen mait­se­malleen Kepu­lan­di­alle samat ter­vey­den­huol­lon palve­lut kuin esimerkik­si Uudel­la­maal­la on täl­lä hetkellä.
    Osmo Soin­in­vaaran näke­myk­set Verdessä on erit­täin hyvä yleiskat­saus siihen kokon­aisuuten mikä on tämän päivän Yhdys­val­tain todel­lisu­us. Olen itse Yhdys­val­tain ja Suomen kansalainen. Tiedän että Yhdys­val­lat on erit­täin ris­tiri­itainen maa ja kuitenkin se on län­ti­nen teol­lisu­us­maa. Kyl­lä Yhdys­val­lois­sa on tule­vaisu­ut­ta mut­ta maan sisäpoli­ti­ik­ka on hajal­la kos­ka siel­lä on kak­si todel­lisu­ut­ta. Juuri sen niiden syi­den ja seu­rauk­sien takia jot­ka Osmo Soin­in­vaara toi esille Verdessä. Ulkopoli­ti­ik­ka ei ole koskaan ratkaissut Yhdys­val­tain pres­i­dentin­vaale­ja pait­si toden­näköis­es­ti näin viimek­si tapah­tui 1979 ‑1980 Iranin pant­tikri­isin takia. 

    Osmo Soin­in­vaaran kokon­ais ana­lyysi oli kyl­lä erit­täin hyvä ja hyvin todel­li­nen. En tiedä oletko Osmo kuin­ka paljon matkus­tanut Yhdys­val­lois­sa? Seu­raatko mitään tiet­tyjä amerikkalaista medi­aa ? Otit esille Fox newsin jon­ka omis­ta­ja on aus­tralialainen medis­moguli Rupert Mur­doch. Suomes­sa on Yleis­ra­di­ol­la ollut myös paljon posi­ti­ivi­nen yhdis­tävä tek­i­jä kuin esimerkik­si Yhdys­val­lois­sa jos­sa myös radio kanavia on luke­mat­to­mia ja niiden kuu­lu­vu­us on erit­täin alueko­htaista. Esimerkik­si Trump esi­in­tyi tänään päiväl­lä Yhdys­val­tain itäran­nikon aikaa kon­ser­vati­ivisel­la radio kanaval­la ja sai sanoa mitä syl­ki suuhun tuo. Hän ei ole tosin ensim­mäi­nen hävin­nyt pres­i­dentin­vaali ehdokas joka esi­in­tyy seu­raa­vana päivänä radios­sa julis­ta­mas­sa omaa saarnaa. 

    Yleis­ra­di­ol­la on erit­täin iso yhdis­tävä tek­i­jä ja kult­tuurilli­nen vaiku­tus suo­ma­lais­ten korkeaa yleis­sivistyk­sen joka kyl­lä ikävä kyl­lä ei ole ihan niin korkea enää kuin aiem­min kos­ka sosi­aa­li­nen media ja myös kau­pal­liset radiot ovat löytäneet yleisön­sä joille YLE on reli­ik­ki, valitet­tavasti vaik­ka todel­lisu­us on paljon monipuolisem­pi . Suo­ma­laiset voisi olla enem­män uteliai­ta esimerkik­si täl­laistä aiheista kuten Yhdys­val­tain sisäpoli­ikan ris­tiri­idat ja myös esimerkik­si Venäjän tämän het­kiset kuo­hun­nat. Ain­oa posi­ti­ivi­nen puoli Yhdys­val­loista löy­tyy on Suomen kohdal­la se että maas­sa ei ole yhtä viral­lista kieltä vaik­ka englan­nin kieli on maan val­takieli jon­ka läh­es kaik­ki maa­han­muut­ta­jat uudet ja van­hat joutu­vat kuitenkin opiskelemaan

    Kaik­ki demokraat­ti pres­i­den­tit Lyn­don B John­son­ista alka­en ovat yrit­täneet luo­da yhden­ver­taisen ter­vey­den­huol­lon kaikille amerikkalaisille mut­ta alan isoim­mat etu­jär­jestöt kuten Yhdys­val­tain lääkärili­it­to on tätä vas­tus­tanut. John­sonin jäl­keen uud­is­tus­ta yrit­ti Jim­my Carter. Jon­ka kausi oli vain vuot­ta pres­i­dent­tinä. Jon­ka jäl­keen demokraat­ti Bill Clin­ton nimit­ti ter­vey­den­huolto uud­is­tus­ta aja­van komitean ja sen puheen­jo­hta­jak­si tuli itse Hillary Clin­ton ja täl­lä tavoin repub­likaaneil­la oli tekosyy vas­tus­taa Clin­tonin ter­vey­den­huolto uud­is­tus­ta. Kuitenkin Barack Oba­man kun­ni­ak­si on san­ot­ta­va että hän sai lop­ul­ta uud­is­tuk­sen läpi tosin pitkän pros­essin jäl­keen mut­ta kuitenkin uud­is­tuk­sen hin­ta oli kallis ihan senkin takia kos­ka se on vaku­u­tus­po­h­jainen kuten ovat Medicare ja Medicaid.
    Med­ic­aidin rahoi­tus tulee osaval­tioiden vero­tuk­ses­ta ja Medicare liit­to­val­tion. Tässä on iso ero kun ver­rataan Yhdys­val­tain ter­vey­den­huol­lon rahoituk­seen. Osaval­tioil­la ei ole lain­säädän­nöl­listä velvol­lisu­ut­ta rahoit­taa Med­ic­aidia ja liit­to­val­tio voi leika­ta Medicares­ta rahoi­tus­ta kun val­las­sa on esimerkik­si puolue kuten repub­likaan­it joille kaik­ki täl­läiset ohjel­mat ovat big gov­ern­ment­tiä eli poli­it­tis­es­ti epä­su­osit­tu­ja teemo­ja. Tosin repub­likaani­hallinto­jen kaudel­la liit­to­val­tion bud­jet­ti vaje on jatku­vasti kas­vanut Rea­gan, molem­mat Bushit ja Trump viimeisenä . 

    Itse asi­as­sa Don­ald Trump ja repub­likaa­ni­nen enem­mistöi­nen senaat­ti ja edus­ta­jain­huone eivät pystyneet kumoa­maan Oba­macarea kos­ka repub­likaan­it eivät pystyneet tuo­maan vai­h­toe­htoista mallia tilalle ja jos oli­si­vat tuoneet sen niin siitä olisi tul­lut uusi nimi Trump­care ja se ei olisi ollut hyvää pr-ää edelleen istu­valle 45 pres­i­den­tille. Kyl­lä Suomen opit toimi­vat esimerkik­si Yhdys­val­tain pohjoises­sa naa­puri­maas­sa Kanadas­sa jos­sa on saman­lainen julki­nen ter­vey­den­huolto kuin Suomes­sa ja myös korkea tasoinen sosi­aali ja työt­tömyys­tur­va . Myös Bri­tan­ni­as­sa on julki­nen ter­vey­den­huolto eli NHS. Sak­san julki­nen ter­vey­den­huolto on erit­täin korkea tasoista ja Sak­sas­sa koor­di­naa­tio osaval­tioiden välil­lä on ter­vey­den­huol­los­sa erit­täin hyvä liit­to­val­tion kanssa toisin kuin Yhdys­val­lois­sa jos­sa koor­di­naa­tio on osaval­tioiden välil­lä huonoa ellei liit­to­val­tio ota asi­as­sa johtoasemaa. 

    Pro­gres­si­ivi­nen tulovero­tus on avain siihen mik­si Suomes­sa ja Euroopas­sa on parem­pi ter­vey­den­huolto kuin Yhdys­val­lois­sa. Yhdys­val­lois­sa ei ole oikeas­t­aan pro­gres­sivista tulovero­tus­ta. Monis­sa osaval­tiois­sa on tulovero on tasavero . Yhdys­val­tain vero sys­tee­mi on erit­täin seka­va kos­ka siinä on niin paljon vähen­nyk­siä ja niiden ilmoi­tus on tehtävä myös kir­jal­lis­es­ti kos­ka verot­ta­jia on kolme eri insti­tuu­tio­ta. Liit­to­val­tio, osaval­tio ja piirikun­nat (coun­ty). Suomes­sa on yksi verot­ta­ja joka jakaa vero­tu­lot kun­tien kesken. Myös Yhdys­val­lois­sa miljöönäärit kuten Don­ald Trump mak­sa­vat vähem­män tai eivät yhtään vero­ja kuin esimerkik­si hei­dän yhtiön lat­ti­ata­son työn­tek­i­jät. Tämän on tuonut hyvin esille suur­si­joit­ta­ja War­ren Buf­fet joka tote­si ker­ran että hän mak­saa vähem­män vero­ja kuin hänen omis­ta­mansa sijoi­tusy­htiö Berk­shire Hath­awayn sih­teeri. Buf­fet onkin kri­ti­soin­ut Yhdys­val­tain heikkoa tulon­si­ir­to­ja jot­ka itse asi­as­sa otet­ti­in käyt­töön Yhdys­val­lois­sa suuren laman jäl­keen 1930-luvul­la New Dealin aikana pres­i­dent­ti Franklin D Roo­seveltin kaudel­la. Samal­la liit­to­val­tio loi eläke ja sosi­aal­i­tur­va rahas­to­ja ja määräsi mui­ta sosi­aal­i­tur­va mak­su­ja työ­nan­ta­jille ja kiristi pro­gres­sivista vero­tus­ta miljonääreille joiden mar­gin­aali vero pros­ent­ti oli parhaim­mil­laan vielä 1960-luvul­la 60–70% luokkaa. Myös uudelleen koulu­tus ohjelmia luoti­in ja liit­to­val­tio rahoit­ti asun­to tuotan­toa. Kaik­ki tämä puret­ti­in 1980-luvul­la repub­likaanisen pres­i­dentin Ronald Rea­ganin hallinto kaudel­la. Hyvä esimerk­ki on syöpä tutkimuk­sen määrä rahoituk­sen vähän­tämi­nen tuona aikana ja myös AIDS /HIV poti­laiden tahalli­nen syr­jin­tä ter­vey­den­huol­los­sa. Kaik­ki tämä tapah­tui 1980-luvul­la. Toki myöhem­min 1990-luvul­la pres­i­dent­tinä oli demokraat­ti Bill Clin­ton mut­ta vuon­na 1995 edus­ta­jain­huoneen ja senaatin val­ta suhde muut­tui repub­likaani enemmistöiseksi. 

    Osmo Soin­in­vaara toi esille myös koulu­tuk­sen Yhdys­val­lois­sa. Kyl­lä Osmo Soin­in­vaara on aivan oike­as­sa että esimerkik­si Yhdys­val­lois­sa on erit­täin heikko koulu­tusjär­jestelmä kos­ka Yhdys­val­lois­sa ei ole liit­to­val­tio onnis­tunut luo­maan yhteisen kansak­oulu laitos­ta jos­sa on yhteinen ope­tus­su­un­nitel­ma kuten Suomes­sa. Vas­tus­ta löy­tyy myös tässäkin asi­as­sa Yhdys­val­tain opet­ta­jien eri jot­ka kil­pail­e­vat myös jäsenistä riip­puen onko kyseinen opet­ta­ja yksi­tyisessä vai osaval­tion koulus­sa töis­sä. Joten koulu­tuk­sen jär­jestämi­nen on hoidet­tu Yhdys­val­lois­sa per­in­teis­es­ti julkises­ti osaval­tio tasol­la tai yksi­tyis­es­ti myös uskon­nol­lis­ten vapaakirkko­jen toimes­ta jot­ka saa­vat rahoituk­sen seu­rakun­ta­laisil­ta hei­dän tuloveros­ta jon­ka voi siirtää vero­tuk­ses­ta siir­ron suo­raan kyseiselle uskon­nol­liselle yhteisölle.

    Itse en ole henkilöko­htais­es­ti val­tiokirkon kan­nat­ta­ja mut­ta en ole myöskään uskon­nol­lis­ten koulu­jen kan­nat­ta­ja. Val­tio voi olla ilman val­tiokirkkoa ja samaan aikaan kansankirkko on myös mah­dol­lista säi­lyt­tää esimerkik­si Sak­sas­sa on kak­si kansankirkkoa (evanke­li­nen ja rooma­laiska­to­lilainen ) vaik­ka Sak­sas­sa val­tion ja kirkon erot­ta­mi­nen toi­sis­taan on määritel­ty Sak­san perus­tus­lais­sa. Yhdys­val­tain vapaakirkko­jen rooli esimerkik­si koulu­tuk­sen jär­jestämisessä on nimeno­maan kär­jistänyt tieteen­vas­taisu­ut­ta Yhdys­val­lois­sa kun kreation­is­mista ja evoluu­tio­teo­ri­as­ta on tehty poli­it­ti­nen ase. 

    .

    1. Rahul Somani:
      Kyl­lä Osmo Soin­in­vaara on aivan oike­as­sa että tulon­si­ir­rot Yhdys­val­lois­sa on erit­täin vaa­ti­mat­tomat ja Suomes­sa kyl­lä tulon­si­ir­rot ovat taa­neet hänen mait­se­malleen Kepu­lan­di­alle samat ter­vey­den­huol­lon palve­lut kuin esimerkik­si Uudel­la­maal­la on täl­lä hetkellä.

      Ei ole saman­ta­soiset sote-palve­lut tar­jol­la koko maas­sa Suomes­sa täl­lä het­kel­lä. Sote-uud­is­tusyri­tys­ten yksi taus­ta­han alun­perin oli juuri siinä, että sote-palvelu­iden pitäisi olla Suomes­sa parem­mat myös maan köy­hissä ja ikään­tyvis­sä pien­ten eläkkei­den eläkeläis­ten kun­nis­sa, ja toise­na taus­tana oli pyrkimys saa­da aikaan säästöjä. Jos nyt uute­na asiana koitet­taisi­in saa­da läpi Suomen nyky­istä sote-jär­jestelmää, se ei läpäi­sisi perus­tus­lak­i­tarkastelua mm. rahoi­tus­mall­insa osalta, joka ei takaa ter­veysvaikeuk­sis­sa oleville alueille riit­tävää rahoi­tus­ta sote-asioiden hoita­miseen perus­tus­lain vaa­ti­malle tasolle. Viral­lis­es­ti on ole­mas­sa 6 kuukau­den hoito­taku­ut, tai ainakin oli jos­sain kohtaa, mut­ta hoitoon pääsya­jois­sa ja siinä, mil­laisi­in hoitoi­hin annetaan lähet­teitä eteen­päin, on Suomes­sa suuria ero­ja kun­tien välil­lä. Suomes­sa esimerkik­si monis­sa kaupungeis­sa ei ter­veyskeskusten käytävil­lä juuri näy työssäkäyviä. Niis­sä näkyy lähin­nä eläkeläisiä ja lap­sia. Työikäiset eivät jonot­tele, vaan menevät yksi­tyisen puolen kaut­ta hoitoon jono­jen ohi työter­vey­den kaut­ta, ja rikkaam­mat eläkeläiset ja parem­pit­u­loiset lap­siper­heet hoi­dat­ta­vat myös peruster­vey­den­huol­lon asiansa usein yksi­tyisen puolen kaut­ta sairaus­vaku­u­tusten­sa turvin. Eivät näy ter­veyskeskuk­sis­sa. Viimek­si kun kävin ter­veyskeskuk­ses­sa, oikein häm­men­si se, miten tulolu­okit­tain eriy­tynyt suo­ma­lainen ter­vey­den­hoito­jär­jestelmä nykyään oikein on. Köy­hät jonot­ta­vat ter­veyskeskuk­sis­sa ja hyvä­tu­loisem­mat eivät. Amerikas­sa on toki vielä isom­pia ero­ja, kun jotkut eivät meinaa ilmeis­es­ti saa­da hoitoa ollenkaan edes jonot­taen hoidoltaan hin­tavampi­in sairauksiin.

  7. Vähän tuos­sa oio­taan Yhdys­val­tain maantiedet­tä. “Keskel­lä maa­ta” sun beltil­lä paljonkin kas­vavia ja taloudel­lis­es­ti viime vuosikymmenet men­estyneitä kaupunkeja.

    Ja koko maas­sa oli reilu viisi osaval­tio­ta, jois­sa Biden ei ollut osaval­tion suurim­man coun­tyn suosi­tumpi ehdokas. Esim. Tek­sasin kaupun­git ovat kas­va­neet kovaa vauh­tia viime aikoina. Siel­lä Biden vei viisi suur­in­ta kaupunkia selkeil­lä mar­gin­aaleil­la ja nyt paljom niiden viereisiä countejakin. 

    Esim
    Har­ris coun­ty (Hous­ton) 56%
    Dal­las coun­ty 66 %
    Travis coun­ty (Austin) 71%
    Bexas coun­ty (San Anto­nio) 58%
    El Paso coun­ty 66%

    Tar­rant coun­ty, jos­sa esim. lähin­nä asemes­su­is­taan tun­net­tu Dal­lasin esikaupun­ki Fort Worth kään­tyi nyt niukasti Bidenille.
    Fort Bend, Hous­tonin iso exurb yli kymme­nen pin­nan mar­gin­aalil­la Bidenille

  8. Point­tisi uskon­top­uolelta oli erit­täin hyvä. Kil­pail­e­va uskon­non­har­joit­ta­mi­nen näyt­tää suo­si­van äärim­mäisyyk­siä. Suo­ma­lainen evanke­lis-luter­i­laisen val­tion kirkon pap­pi saa palkkansa vaikkei saar­naa kovin moni vaivau­tu­isi kuun­tele­maan (saar­na toki on hyvin pieni osa papin työstä). Sen sijaan amerikkalaisen kirkon papille on elan­ton­sa vuok­si elin­tärkeää, että juuri hänen kirkkoon­sa tul­laan kuun­tele­maan juuri hänen puhet­taan ja lahjoit­ta­maan rahaa juuri hänen kirkolleen. Sik­si muut kirkot ovat kil­pail­i­joi­ta ja vai­h­toe­hto­ja on paljon. On syytä perustel­la, mik­si pelas­tus tulee juuri min­ua kuuntelemalla.

    Ehkäpä kovin kil­pailulli­nen uskon­nolli­nen kent­tä on vaarak­si yhteiskunnalle?

    Organ­isoidus­sa val­tion tai viral­lises­sa kirkos­sa on myös olta­va tapa määritel­lä uskon sisältö ja mitkä kom­pro­mis­sit hyväksytään. Muuten yksi pap­pi julis­taa syn­tiä ja toinen pelas­tus­ta samoista teoista. Se, että ev. lut. val­tionkirkos­samme on hyvin tiuk­ka vähem­mistö­suo­ja tekee toki muu­tok­sien haun vaikeak­si yhteiskun­nan kehit­tyessä, mut­ta muu­tok­sia kuitenkin tulee.

    Sama muuten kos­kee jos­sain määrin islamia, jos­sa ei kaikkial­la ole organ­isoitunut­ta jär­jestelmää mak­samas­sa mul­lahien tai imaamien palkko­ja tai määrit­telemässä, miten opinkap­paleet yhdessä kom­pro­missi­na tulk­i­taan. Ettei vain kovim­min huu­ta­ja saa määrät­tyä kuka on oikeauskoinen ja mikä on oikein.

    Käsi­tyk­seni mukaan islamin puolel­la shi­aalaisu­us on tässä suh­teessa jär­jestäy­tyneem­pi kuin sun­nalaisu­us: Kuka tahansa imaa­mi ei voi määritel­lä uskonkap­palei­ta vaan aja­tol­lahit ja suu­ra­ja­tol­lahit tekevät lin­jan­ve­to­ja koke­muk­sel­laan ja keskenään.

    1. ij:
      Point­tisi uskon­top­uolelta oli erit­täin hyvä. Kil­pail­e­va uskon­non­har­joit­ta­mi­nen näyt­tää suo­si­van äärim­mäisyyk­siä. Suo­ma­lainen evanke­lis-luter­i­laisen val­tion kirkon pap­pi saa palkkansa vaikkei saar­naa kovin moni vaivau­tu­isi kuun­tele­maan (saar­na toki on hyvin pieni osa papin työstä). Sen sijaan amerikkalaisen kirkon papille on elan­ton­sa vuok­si elin­tärkeää, että juuri hänen kirkkoon­sa tul­laan kuun­tele­maan juuri hänen puhet­taan ja lahjoit­ta­maan rahaa juuri hänen kirkolleen. Sik­si muut kirkot ovat kil­pail­i­joi­ta ja vai­h­toe­hto­ja on paljon. On syytä perustel­la, mik­si pelas­tus tulee juuri min­ua kuuntelemalla.Ehkäpä kovin kil­pailulli­nen uskon­nolli­nen kent­tä on vaarak­si yhteiskunnalle?
      Organ­isoidus­sa val­tion tai viral­lises­sa kirkos­sa on myös olta­va tapa määritel­lä uskon sisältö ja mitkä kom­pro­mis­sit hyväksytään. Muuten yksi pap­pi julis­taa syn­tiä ja toinen pelas­tus­ta samoista teoista. Se, että ev. lut. val­tionkirkos­samme on hyvin tiuk­ka vähem­mistö­suo­ja tekee toki muu­tok­sien haun vaikeak­si yhteiskun­nan kehit­tyessä, mut­ta muu­tok­sia kuitenkin tulee.Sama muuten kos­kee jos­sain määrin islamia, jos­sa ei kaikkial­la ole organ­isoitunut­ta jär­jestelmää mak­samas­sa mul­lahien tai imaamien palkko­ja tai määrit­telemässä, miten opinkap­paleet yhdessä kom­pro­missi­na tulk­i­taan. Ettei vain kovim­min huu­ta­ja saa määrät­tyä kuka on oikeauskoinen ja mikä on oikein.
      Käsi­tyk­seni mukaan islamin puolel­la shi­aalaisu­us on tässä suh­teessa jär­jestäy­tyneem­pi kuin sun­nalaisu­us: Kuka tahansa imaa­mi ei voi määritel­lä uskonkap­palei­ta vaan aja­tol­lahit ja suu­ra­ja­tol­lahit tekevät lin­jan­ve­to­ja koke­muk­sel­laan ja keskenään. 

      Yhdys­val­tain perus­tus­lain ensim­mäi­nen lisäys määrit­telee sen ettei Yhdys­val­tain Kon­gres­si ei voi säätää lais­sa että joku yksi uskon­tokun­nan on ylitse muiden. Islamis­sa ei ole ollenkaan jär­jestäy­tynyt­tä kirkko. Tuo mainit­se­masi shi­ialaisu­u­den tit­teli aja­tol­lahit ja suu­ra­ja­tol­lahit on käytössä vain tämän päivän Iranin islami­laisen tasaval­las­sa jos­sa hier­arkia on hyvin keinotekoinen his­to­ri­al­lis­es­ti myös Iranis­sa . Mitään islami­laisen maail­man paavia ei ole ole­mas­sa täl­lä het­kel­lä viimeinen auk­tori­teet­ti oli Kon­stan­ti­nop­o­lin kali­faat­ti mut­ta sekin on lakkautet­tu jo viral­lis­es­ti 1922 Turkin par­la­mentin toimes­ta. Imaa­mi on sun­nalaisu­udessa oikeas­t­aan saman­laises­sa roolis­sa kuin kap­palainen kris­til­lisessä kirkos­sa. Eli ruk­ouk­sen johtaja

  9. JPK:
    Vähän tuos­sa oio­taan Yhdys­val­tain maantiedet­tä. ”Keskel­lä maa­ta” sun beltil­lä paljonkin kas­vavia ja taloudel­lis­es­ti viime vuosikymmenet men­estyneitä kaupunkeja.
    Esim. Tek­sasin kaupun­git ovat kas­va­neet kovaa vauh­tia viime aikoina. Siel­lä Biden vei viisi suur­in­ta kaupunkia selkeil­lä mar­gin­aaleil­la ja nyt paljom niiden viereisiä countejakin. 

    Joe Biden ei kuitenkaan onnis­tunut saa­maan vaalivoit­toa Tek­sasis­sa ja istu­va pres­i­dent­ti Don­ald Trump sai kaik­ki Tek­sasin val­it­si­jamiehet taak­seen­sa ja voit­ti näin ollen Tek­sasin osaval­tion jota kyl­lä pitkään on ennustet­tu siir­tyvän jos­sain vai­heessa demokraateille. Joe Bidenin hyvä men­estys Ari­zonas­sa ja Geor­gias­sa johtuu pääasi­as­sa siitä että hän men­estyi osaval­tioiden suurim­mis­sa asu­tuskeskuk­sis­sa Phoenixis­sä ja Atlantan suurkaupun­ki alueel­la ja Geor­gian kohdal­la myös Savan­nahin sata­makaupungis­sa. Viimek­si demokraat­ti­nen pres­i­dent­tiehdokas joka voit­ti Geor­gias­sa oli Jim­my Carter 1976 ja Ari­zonas­sa Bill Clin­ton 1992. Tek­sas ei ole mitenkään eri­tyisen köy­hä taka­pa­ju­la vaan Yhdys­val­tain suurimpia osaval­tioi­ta BKT:lla mitat­tuna. Joe Bidenin heikko men­estys Ohios­sa on kyl­lä hyvä esimerk­ki minkä Osmo Soin­in­vaara nos­ti esi­in taan­tu­vista teol­lisu­usalueista ruostevyöhyk­keel­lä. Myös Trumpin toden­näköi­nen vaalivoit­to Pohjois-Car­oli­nas­sa on tässä kohtaa hyvin saman­lainen ilmiö mis­tä Osmo Soin­in­vaara nos­ti esi­in Verdessä.Myös Ohio oli vaa’ankieli osaval­tio vuo­den 2012 vaaleis­sa ja Barack Oba­ma sai osaval­tios­sa vaalivoiton ihan senkin takia kos­ka hänen hallinto antoi Yhdys­val­tain auto­te­ol­lisu­udelle hätä lainan ja vas­ta ehdokas Mitt Rom­ney piti tätä toimen­pidet­tä vääränä poli­ti­ikkana mut­ta ohi­o­laiset eivät pitäneet vääränä poli­ti­ikkana. Näis­sä vaaleis­sa Ohio siir­tyi Trumpille ja niin myös kävi viime vaaleis­sa 4 vuot­ta sit­ten. Myös Barack Oba­ma sai ensim­mäisenä demokraat­ti­na 2008 ja 2012 Col­oradon osaval­tion kaik­ki val­it­si­jamiehet ja siitä asti Col­orado joka on ollut per­in­teis­es­ti repub­likaa­ni­nen siir­tyi demokraateille. Hillary Clin­ton voit­ti osaval­tios­sa ja myös nyt Joe Biden. Ensim­mäistä ker­taa ennen Oba­man voit­to Col­orados­sa demokraat­ti­nen pres­i­dent­ti ehdokas sai Col­orados­sa kaik­ki val­it­si­jami­estä oli Bill Clin­ton 1992. Myös Col­oradon osaval­tion men­estys demokraa­tien kohdal­la on selitet­tävis­sä Den­verin suurkaupun­ki alueen vah­val­la kan­natuk­sel­la. Tosin siihen se sit­ten jää kos­ka nämä ovat iso­ja suurkaupunke­ja jot­ka ovat omia enklaave­ja. Niiden siir­tymistä demokraateille esimerkik­si Tek­sasis­sa on ollut pitkään ajankysymys

  10. USAlainen tut­ta­vani ja vai­mon­sa ovat lääkäre­itä. Vaimo ei työsken­tele, vas­tu­u­vaku­u­tus­mak­su on kuulem­ma liian korkea (sato­ja tuhan­sia arve­len). Vas­tuuko­r­vauk­set hel­posti miljoon­alu­okkaa. Kuka­han mak­saa? Sik­si muuten USAn lääkete­htaat teet­tävät lääketes­tauk­sia hööve­li­mais­sa kuten Suomessa.
    Ps. Nyt sit­ten tuli minkkiko­rona. Rokot­teet uusiks.

    1. erk­ki nii­ni:
      Ps. Nyt sit­ten tuli minkkiko­rona. Rokot­teet uusiks.

      Tan­skalaiset minkit voisi­vat olla hyviä koe-eläim­iä koronarokote­tutkimuk­sis­sa. Jos tau­ti on jo luon­nos­taan levin­nyt, ei tarvitse keinotekois­es­ti kokei­ta varten edes tar­tut­taa koe-eläim­iä, kuten koe-eläin­tutkimuk­sis­sa usein joudu­taan tekemään, kos­ka eläimet ovat yleen­sä tutkit­ta­van taudin osalta kokeen alus­sa terveitä.

      1. Tan­skalaiset minkit voisi­vat olla hyviä koe-eläim­iä koronarokote­tutkimuk­sis­sa. Jos tau­ti on jo luon­nos­taan levin­nyt, ei tarvitse keinotekois­es­ti kokei­ta varten edes tar­tut­taa koe-eläim­iä, kuten koe-eläin­tutkimuk­sis­sa usein joudu­taan tekemään, kos­ka eläimet ovat yleen­sä tutkit­ta­van taudin osalta kokeen alus­sa terveitä.

        Rootet­ta ei ole tarkoitet­tu paran­ta­maan jo tar­tun­nan saanei­ta vaan estäm­mään tarunta.

  11. Allan Licht­man on “ennus­tanut” vaalivoit­ta­jat oikein vuodes­ta 1984 hyö­dyn­täen 13 kysymystä.
    Olen­naisin huomio lie­nee siinä, että eniten vaikut­taa muut kuin henkilöön liit­tyvät asiat.
    Se miten puolue on onnis­tunut aja­maan kan­nat­ta­jien­sa toivo­maa poli­ti­ikkaa, määrit­telee siis pääosin ehdokkaan menestyksen. 

    KEY 1 (Par­ty Man­date): After the midterm elec­tions, the incum­bent par­ty holds more seats in the U.S. House of Rep­re­sen­ta­tives than it did after the pre­vi­ous midterm elections.
    KEY 2 (Con­test): There is no seri­ous con­test for the incumbent‑party nomination.
    KEY 3 (Incum­ben­cy): The incumbent‑party can­di­date is the sit­ting president.
    KEY 4 (Third par­ty): There is no sig­nif­i­cant third‑party or inde­pen­dent campaign.
    KEY 5 (Short‑term econ­o­my): The econ­o­my is not in reces­sion dur­ing the elec­tion campaign.
    KEY 6 (Long‑term econ­o­my): Real per‑capita eco­nom­ic growth dur­ing the term equals or exceeds mean growth dur­ing the pre­vi­ous two terms.
    KEY 7 (Pol­i­cy change): The incum­bent admin­is­tra­tion effects major changes in nation­al policy.
    KEY 8 (Social unrest): There is no sus­tained social unrest dur­ing the term.
    KEY 9 (Scan­dal): The incum­bent admin­is­tra­tion is untaint­ed by major scandal.
    KEY 10 (Foreign/military fail­ure): The incum­bent admin­is­tra­tion suf­fers no major fail­ure in for­eign or mil­i­tary affairs.
    KEY 11 (Foreign/military suc­cess): The incum­bent admin­is­tra­tion achieves a major suc­cess in for­eign or mil­i­tary affairs.
    KEY 12 (Incum­bent charis­ma): The incumbent‑party can­di­date is charis­mat­ic or a nation­al hero.
    KEY 13 (Chal­lenger charis­ma): The challenging‑party can­di­date is not charis­mat­ic or a nation­al hero.

    ps. suurin ihme­tyk­se­nai­heeni on se, miten huono­ja henkilöe­hdokkai­ta jenkkien malli tuottaa.

  12. Syy mik­si USA syn­nyt­tää sel­l­aisia ilmas­to­muu­tos­ta väheksyviä pop­ulis­te­ja kuin Trump löy­tyy sel­l­ais­es­ta maanti­eteel­lis­es­ta seikas­ta että USA on omavarainen öljyn ja kaa­sun suh­teen. EU ei ole, vaan kaik­ki öljy ja kaa­su joudu­taan tuo­maan. Ain­oas­taan kivi­hi­iltä on oms­ta takaa mut­ta se on tuomit­tu saas­tut­tavak­si ja van­hanaikaise­ki ener­gia­muodok­si. Sik­si EU lait­taa paukku­ja ilmas­to­muu­tok­sen tor­jun­taan että päästäisi­in eroon fos­si­ilisen ener­gian riip­pu­vu­ud­es­ta. USA ja Venäjä taas voivat viita­ta kin­taal­la ilmastopoli­ti­ikalle kos­ka se ei hyödytä heitä taloudellisesti. 

    Suomes­sa ja EU:ssa ilmas­to­muu­tos­de­nial­is­tit ovat pääasi­as­sa pop­ulis­tis­ten ja arvokon­ser­vati­ivi­is­ten keskus­taoikeis­to­lais­ten puoluei­den kan­nat­ta­jia kos­ka he ovat elinkeino­jen­sa ja elin­tapo­jen­sa ja maanti­eteel­lis­ten seikko­jen takia riip­pu­vaisia öljys­tä, kivi­hi­ilestä ja Suomes­sa myös turpeesta ja puunpoltosta.

    1. R.Silfverberg:
      Syy mik­si USA syn­nyt­tää sel­l­aisia ilmas­to­muu­tos­ta väheksyviä pop­ulis­te­ja kuin Trump löy­tyy sel­l­ais­es­ta maanti­eteel­lis­es­ta seikas­ta että USA on omavarainen öljyn ja kaa­sun­suh­teen. EU ei ole, vaankaik­ki öljy ja kaa­su joudu­taan tuo­maan. Ain­oas­taan kivi­hi­iltä on oms­ta takaa mut­ta se on tuomit­tu saas­tut­tavak­si ja van­hanaikaise­ki ener­gia­muodok­si. Sik­si EU lait­taa paukku­ja ilmas­to­muu­tok­sen tor­jun­taan että päästäisi­in eroon fos­si­ilisen ener­gian riip­pu­vu­ud­es­ta. USA ja Venäjä taas voivat viita­ta kin­taal­la ilmastopoli­ti­ikalle kos­ka se ei hyödytä heitä taloudellisesti. 

      Kyl­lä Euroopas­sa on omas­takin takaa öljyä esim Poh­jan­merel­lä mut­ta sen kap­a­siteet­ti tyy­dyt­tämään koko Euroopan öljyn kulu­tus ilman tuon­tia ulko­mail­ta (Venäjältä ja Lähi-idästä) ei riit­täisi tai riit­tää mut­ta öljyn hin­ta nousisi ben­sa-asemil­la taivaisi­in ja autoilu lop­puisi heti. Sak­sas­sa on kyl­lä hiilen­tuotan­toa lähin­nä rusko­hi­ilen muo­dos­sa ja kivi­hi­ilen tuotan­toa on paljon edelleen Itä-Euroopas­sa kuten Puo­las­sa. Yhdys­val­lois­sa on eräät osaval­tiot kyl­lä stat­sa­neet uusi­u­tu­vi­in mut­ta nekin ovat maanti­eteel­lis­es­ti siel­lä mis­sä Trump ei voit­tanut. Esim Tek­sasin öljykeis­ar­it eivät pidä siitä että öljyn hin­ta nousisi kos­ka Yhdys­val­lat kil­pailee tuotan­nos­sa Lähi-idän kanssa edelleen. Mie­lenki­in­toinen kehi­tys­tä on sinän­sä tapah­tu­mas­sa esim Sau­di-Ara­bi­as­sa on se että sekin investoi val­tiona aurinkoen­er­giaan ja sitä riit­tää aavikolla

    2. R.Silfverberg:
      Suomes­sa ja EU:ssa ilmas­to­muu­tos­de­nial­is­tit ovat pääasi­as­sa pop­ulis­tis­ten ja arvokon­ser­vati­ivi­is­ten keskus­taoikeis­to­lais­ten puoluei­den kan­nat­ta­jia kos­ka he ovat elinkeino­jen­sa ja elin­tapo­jen­sa ja maanti­eteel­lis­ten seikko­jen takia riip­pu­vaisia öljys­tä, kivi­hi­ilestä ja Suomes­sa myös turpeesta ja puunpoltosta. 

      Nämä koti­maiset suo­ma­laiset ilmas­to­muu­tos­de­nial­is­tit eivät vain hah­mo­ta sitä että Euroopan päästöt ovat Yhdys­val­tain päästö­jen rin­nal­la suurem­mat edelleen kuin Kiinan ja Int­ian . Myös pop­ulis­tit uhoa­vat että siir­tymi­nen öljyläm­mi­tyk­ses­tä maaläm­pöön mak­saa paljon koti­talouk­sille kyl­lä mak­saa mut­ta niin mak­soi aikoinaan digi-tv:n han­k­in­ta ja ensim­mäiset pöytäkoneet ja kän­nykät paljon enem­män kuin nykyiset lait­teet suh­teessa siihen mitä ne nyt mak­saa. Mut­ta totu­ut­ta ja van­ho­ja val­in­to­ja ei halu­ta muis­tel­la kos­ka se sat­tuu kylmien fak­to­jen kaut­ta ikävästi.

      1. Rahul Somani: Nämä koti­maiset suo­ma­laiset ilmas­to­muu­tos­de­nial­is­titeivät vain hah­mo­ta sitä että Euroopan päästöt ovat Yhdys­val­tain päästö­jen rin­nal­la suurem­mat edelleen kuin Kiinan ja Intian . 

        Ai jaa vai?

        Chi­na Emits More Car­bon Diox­ide Than The U.S. and EU Combined

        Chi­na’s emis­sions passed those of the U.S. in 2005, and by 2012 had sur­passed the com­bined con­tri­bu­tion of both the U.S. and the EU. Should recent trends con­tin­ue, Chi­na will be respon­si­ble for the most atmos­pher­ic car­bon diox­ide in less than 20 years.

        Vai pitikö olla per capita?

        4 Charts Explain Green­house Gas Emis­sions by Coun­tries and Sectors

        China’s per capi­ta emis­sions (8.5 tCO2e) now sur­pass those of the Euro­pean Union (7.1 tCO2e).

      2. ksee: Ai jaa vai?

        Chi­na Emits More Car­bon Diox­ide Than The U.S. and EU Combined

        Vai pitikö olla per capita?

        4 Charts Explain Green­house Gas Emis­sions by Coun­tries and Sectors

        Kyl­lä se pitäisi mita­ta suh­teessa asukasluku­un ihan senkin takia kos­ka Kiina ja Intia voivat kansakunti­na jakaa päästön­sä siten että näi­den maid­en alueel­liset päästöt voidaan pilkkoa mon­en Euroopan maid­en tasolle. Per asukas päästöt ovat korkeim­mat teollisuusmaissa.

      3. Rahul Somani: Euroopan päästöt ovat Yhdys­val­tain päästö­jen rin­nal­la suurem­mat edelleen kuin Kiinan ja Intian . 

        Tämä on van­hen­tunut­ta tietoa. Kiinan co2-päästöt ovat suurem­mat kuin EU:n ja Yhdys­val­to­jen päästöt yhteen­sä. Jopa henkeä kohden Kiina lyö EU:n.

  13. Kun oikein paljon yksinker­tais­taa, mitä jää jäljelle?

    Pienen pienen piste omahyväisyyttä?

    Jos oikein muis­tan — ja mik­sen muis­taisi — Trumpin tul­lessa val­i­tuk­si, hän­tä äänestänei­den keskimääräi­nen koulu­tus­ta­so oli parem­pi kuin Clin­to­nia äänestänei­den ja Trumpin kan­nat­ta­jis­sa oli vähem­män työt­tömiä kuin Clin­to­nia äänestäneissä.

    Pop­ulis­min salaisu­us ei selviä noin yksinker­tais­es­ti kuin Soin­in­vaara kir­joit­taa. Tänäisen mielipi­det­tiedustelun mukaan perus­suo­ma­laiset saavut­ta­vat koh­ta demar­it — köy­hiäkö, tietämät­tömiä, harhaanjohdettuja?

    Ennus­tan että jos hal­li­tus ottaa tal­ven mit­taan työlistalleen vihrei­den aja­man yksi­ty­isautoilun vaikeut­tamisen ben­san hin­taa korot­ta­mal­la, perus­suo­ma­laiset ovat koh­ta heit­tämäl­lä suurin puolue. Onko siinä järkeä vai ei, kuka­pa tietää.

    Suomes­sa asuu 5,5 miljon­aa ihmistä: homogeeni­nen väestö, joka pitkän agraari­a­jan kulues­sa oppi vah­ti­maan naa­purin tekemisiä. Jos tääl­lä asu­isi 300 miljoo­nan todel­la het­ero­geeni­nen poruk­ka, kuin­ka yksimielisiä ja kom­pro­mis­si­halukkai­ta poli­itikko­ja tääl­lä tavattaisiin?

    Iro­nia on tietysti siinä, että homogeenises­sa Suomes­sa kon­sen­sus­poli­ti­ikkaa ei oikeas­t­aan edes tarvi­ta, kos­ka se on jo yhden­mukaisu­u­teen ja pienu­u­teen sisälle raken­net­tua, kun taas isos­sa ja monikult­tuurises­sa Amerikas­sa sitä tarvit­taisi­in, mut­ta kansakun­nan suuri koko ja eri­laisu­u­den mak­si­i­mi tekevät siitä todel­la vaikeaa.

    Niin­pä Suomes­sa on ääret­tömän help­poa kehua Suomea ja moit­tia muu­ta maailmaa.

    1. Kyösti Salo­vaara:
      Iro­nia on tietysti siinä, että homogeenises­sa Suomes­sa kon­sen­sus­poli­ti­ikkaa ei oikeas­t­aan edes tarvi­ta, kos­ka se on jo yhden­mukaisu­u­teen ja pienu­u­teen sisälle raken­net­tua, kun taas isos­sa ja monikult­tuurises­sa Amerikas­sa sitä tarvit­taisi­in, mut­ta kansakun­nan suuri koko ja eri­laisu­u­den mak­si­i­mi tekevät siitä todel­la vaikeaa.

      Maid­en koko­erot ovat kieltämät­tä huo­mat­tavia, samoin erot mm. kielessä. Amerikas­sa on miljoo­nia äänestäjiä, jot­ka eivät osaa englan­tia, eivätkä ymmär­rä paikallis­es­ta poli­it­tis­es­ta keskustelus­ta yhtään mitään. Eniten englan­nin kie­len taidot­to­mia kansalaisia lie­nee pääkieleltään espan­jankielisessä Puer­to Ricos­sa, jos­sa espan­ja on äidinkie­lenä 99 %:lla väestöstä ja jon­ka asukkail­la on äänioikeus USA:n pres­i­dentin­vaaleis­sa vain esi­vaaleis­sa, mut­ta ei val­it­si­jamies­vaalis­sa, kos­ka Puer­to Rico ei ole osaval­tio, vaan itse­hallintoalue. Suomes­sakin on kieliv­ähem­mistöjä, mut­ta Usas­sa on sen lisäk­si niin eri­laisia kult­tuure­i­ta maan sisäl­lä, ettei toisaal­la samas­sa maas­sa asu­va väestö kykene edes ymmärtämään tois­t­en­sakaan elämää. Toisaal­ta yht­enäisem­pi Usa on silti kielel­lis­es­ti kuin vaikka­pa EU, ja voi olla että EU:n sisäl­lä kult­tuurierotkin ovat vielä isom­pia. Tääl­lä niitä vaan tun­netaan kovin huonos­ti kun ei osa­ta tois­t­en kieliäkään sen ver­taa, että alet­taisi­in päästä selvyy­teen muiden kuin englan­ninkielis­ten maid­en paikalliskulttuureistakaan.

      1. tuo­ta: englan­nin

        tuo­ta:

        Amerikas­sa on miljoo­nia äänestäjiä, jot­ka eivät osaa englan­tia, eivätkä ymmär­rä paikallis­es­ta poli­it­tis­es­ta keskustelus­ta yhtään mitään. Eniten englan­nin kie­len taidot­to­mia kansalaisia lie­nee pääkieleltään espan­jankielisessä Puer­to Ricos­sa, jos­sa espan­ja on äidinkie­lenä 99 %:lla väestöstä ja jon­ka asukkail­la on äänioikeus USA:n pres­i­dentin­vaaleis­sa vain esi­vaaleis­sa, mut­ta ei val­it­si­jamies­vaalis­sa, kos­ka Puer­to Rico ei ole osaval­tio, vaan itse­hallintoalue. Toisaal­ta yht­enäisem­pi Usa on silti kielel­lis­es­ti kuin vaikka­pa EU, ja voi olla että EU:n sisäl­lä kult­tuurierotkin ovat vielä isom­pia. Tääl­lä niitä vaan tun­netaan kovin huonos­ti kun ei osa­ta tois­t­en kieliäkään sen ver­taa, että alet­taisi­in päästä selvyy­teen muiden kuin englan­ninkielis­ten maid­en paikalliskulttuureistakaan.

        Euroopan maid­en erot Yhdys­val­toi­hin on siinä että läh­es kaikissa Euroopan mais­sa on perus­tus­lain mukaises­ti tun­nustet­tu joku viralli­nen kieli tai kielet. Sveit­sis­sa, Bel­gias­sa, Suomes­sa, Lux­em­bur­gis­sa, Espan­jas­sa, Bri­tan­ni­as­sa on myös viral­lis­es­ti tun­nustet­tu vähemmistökieliä.Espanjankieli on myös tun­nustet­tu viralli­nen kieli New Mexicossa. 

        Myös Yhdys­val­lois­sa on osaval­tioi­ta joil­la on englan­ti viralli­nen kieli osaval­tion omas­sa perus­tus­lais­sa jot­ka ovat; Alabama,Alaska,Arizona,Arkansas,Kalifornia,Colorado,Florida,Georgia ‚Havaiji,Idaho,Illinois,Indiana,Iowa, Kansas„Kentucky,Massachusetts,Mississippi,Missouri ‚Montana,Nebraska,New Hamp­shire, Pohjois-Carolina,Pohjois-Dakota,Oklahoma,Etelä-Carolina,Etelä-Dakota,Tennessee, Utah,Virginia,Länsi-Virginia ja Wyoming. Alu­peräiskan­so­jen omista kielistä sioux-inti­aanien oma kieli on tun­nustet­tu viral­lisek­si kielek­si Etelä-Dako­tas­sa ja Hava­jil­la on englan­ninkie­len ohel­la viral­liset tun­nustet­tu havai­jin kieli osaval­tion viral­lisek­si kielek­si. Myös Alas­ka tun­nus­taa seu­raa­vat alku­peräiskan­so­jen kielet osaval­tion viral­lisik­si kieliksi;inupiatun, siperi­an­jupik, alaskan­jupik, alu­ti­iq, aleut­ti, dena’i­na, deg xinag, holikachuk, koyukon, kuskok­wim , gwitšin, ala­tanana, ylä­tanana, tanacross, hän, aht­na, eyak, tlin­git, hai­da, tsimši

        Euroopan unioni kyl­lä tun­nus­taa kaik­ki jäsen­val­tioiden viral­liset kielet Euroopan union­in viral­lisik­si työkieliksi. 

        Kana­da on ain­oa maa Pohjois-Amerikas­sa jos­sa on kak­si viral­lista kieltä tun­nustet­tu maan viral­lisek­si kielet eli ran­s­ka ja englanti.

    2. Hyvin san­ot­tu. En oikein tiedä mitä tarkoi­tus­ta palvelee “väärämielis­ten” leimaami­nen tiedev­as­taisik­si koulut­ta­mat­tomik­si punaniska­jun­teik­si. Seli­tys voi tietys olla se, että sitä kaut­ta on helpoin korostaa omaa eri­no­maisu­ut­ta ja samal­la sulkea kor­vansa kaik­il­ta oman kuplan ulkop­uolelta tulevil­ta argumenteilta?

      USAn repub­likaane­ja on pidet­ty tiedev­as­taisi­na vas­taavasti lib­er­aale­ja tiede­myön­teis­inä. Tämä on kuitenkin harhaista ja syy tähän löy­tynee varsin selek­ti­ivis­es­tä pain­o­tuk­ses­ta vain muu­tami­in ikään kuin sat­tumal­ta sopivi­in tieteisi­in (mm. ilmas­ton­muu­tos). Laa­jem­min kat­sot­tuna erot kuitenkin kato­vat ja lib­er­aalit alka­vat itseasi­as­sa vaikut­ta­maan tietyis­sä suhteis­sa jopa enem­män tiedev­as­taisil­ta kuin kon­ser­vati­iv­it (taloustiede, lääketiede, elin­tarviketiede, kemia, geen­imuun­telu jne.)

      Lib­er­aalit vaikut­ta­vat myös ole­van valmi­impia uhraa­maan demokra­t­ian asiantun­ti­javal­lalle, kun taas repub­likaan­it ja sitou­tu­mat­tomat äänestäjät pitävät tärkeänä pain­ot­taa myös yhteiskun­nal­isia vaiku­tuk­sia yms. pelkän tieteel­lisen tiedon rinnalla.

      Jos tilan­net­ta ver­taa Suomeen, niin onhan se tääl­läkin tietysti aika mie­lenki­in­toista, että “tiedepuolue” Vihrei­den “tietoon perus­tu­vaa päätök­sen­tekoa” vaa­ti­vat kan­nat­ta­jat erot­tuvat selkeästi muus­ta mas­sas­ta kan­nat­ta­mal­la vai­h­toe­hto­hoito­ja, vas­tus­ta­mal­la roko­tuk­sia, biote­knolo­giaa yms. — ja taan­tu­muk­sel­liset kris­til­lis­demokraat­tien kan­nat­ta­jat vas­taavasti luot­ta­vat eniten mm. lääketieteeseen…

      1. ksee,
        Kan­nat­taa lukea kir­joituk­seni ennen kuin kom­men­toin sitä. Trumpin kan­nat­ta­jat jakau­tu­vat kaheteen joukkoon, joi­ta voi luon­nehtia vaik­ka espoolaisik­si (äänestävät vero­ja vas­taan) ja kepu­lan­di­ak­si. Kir­joitin tuos­ta jälkimmäisestä.

      2. Osmo Soin­in­vaara:
        ksee,
        Kan­nat­taa lukea kir­joituk­seni ennen kuin kom­men­toin sitä. Trumpin kan­nat­ta­jat jakau­tu­vat kaheteen joukkoon, joi­ta voi luon­nehtia vaik­ka espoolaisik­si (äänestävät vero­ja vas­taan) ja kepu­lan­di­ak­si. Kir­joitin tuos­ta jälkimmäisestä. 

        Tuos­ta tois­es­ta kan­nat­ta­ja kun­nas­ta eli “espoolai­sista” on hyvä esimerk­ki Flori­dan tulok­ses­ta jos­sa Trump myös voit­ti Bidenin. Myös Biden sai ääniä Mia­mi-Daden ja Orlan­dos­ta mut­ta koko Flori­da meni Trumpin taakse eikä Flori­da ole taan­tu­vaa kehi­tysaluet­ta Yhdysvalloissa.Päinvastoin.

      3. ksee: USAn repub­likaane­ja on pidet­ty tiedev­as­taisi­na vas­taavasti lib­er­aale­ja tiede­myön­teis­inä. Tämä on kuitenkin harhaista 

        Mielipi­demit­tauk­sista näkyy, että repub­likaanien äänestäjik­si kysyt­täessä ilmoit­tau­tu­vien ilmaise­ma luot­ta­mus tieteeseen on muu­ta­mas­sa vuosikymme­nessä rom­ah­tanut, kun taas demokraat­tien äänestäjik­si kysyt­täessä ilmoit­tau­tu­vien luot­ta­mus tieteeseen on pysynyt ennal­laan. Tätä on kysyt­ty vaik­ka kuin­ka mon­ta ker­taa vaik­ka kuin­ka mon­en tutkimus­laitok­sen toimes­ta, ja tulok­set ovat aina samat.

        Lisäk­si tämä lainalaisu­us kos­kee myös tieteel­lis­es­ti sivistyneitä repub­likaane­ja ja demokraat­te­ja. Esimerkik­si viime helmiku­us­sa julk­iste­tus­sa tutkimuk­ses­sa 86 % hyvät tiedot tieteestä omaav­ista demokraateista sanoi luot­ta­vansa vah­vasti siihen, että tieteelli­nen meto­di tuot­taa yleen­sä luotet­tavia tulok­sia, kun taas hyvät tiedot tieteestä omaav­ista repub­likaaneista samoin uskoi vain 59 %. (Lähde)

        Mainit­takoon lisäk­si, että yhdys­val­ta­lai­sista luon­non­ti­eteen tutk­i­joista noin kym­menker­tainen osu­us kan­nat­taa demokraat­te­ja ver­rat­tuna repub­likaanei­hin. Tyyp­il­lis­es­ti kyse­lyis­sä on saatu sel­l­aisia tulok­sia, että noin 5 % on repub­likaane­ja, 50 % demokraat­te­ja ja lop­ut puolue­poli­it­tis­es­ti sitoutumattomia.

      4. Tom­mi Uschanov:

        Lisäk­si tämä lainalaisu­us kos­kee myös tieteel­lis­es­ti sivistyneitä repub­likaane­ja ja demokraat­te­ja. Esimerkik­si viime helmiku­us­sa julk­iste­tus­sa tutkimuk­ses­sa 86 % hyvät tiedot tieteestä omaav­ista demokraateista sanoi luot­ta­vansa vah­vasti siihen, että tieteelli­nen meto­di tuot­taa yleen­sä luotet­tavia tulok­sia, kun taas hyvät tiedot tieteestä omaav­ista repub­likaaneista samoin uskoi vain 59 %. (Lähde)

        Lie­nee kai syytä pohtia, että onko ehdo­ton luot­ta­mus tieteel­lisen tutkimuk­sen tuot­tami­in tulok­si­in nykyään täysin perustel­tua. Pahim­mis­sa ongelmis­sa olevil­la aloil­la tilanne näyt­tää siltä, ettei selvästi yli 90% julka­is­tu­ista tulok­sista pystytä toistamaan.

        Tässä mielessä aiheeseen liit­tyvien kyse­lyi­den soisi ole­van aika paljon yksi­tyisko­htaisem­pia (en tietenkään kat­sonut varsi­naista tutkimus­ra­port­tia) jot­ta voitaisi­in erot­taa selkeästi se, mitä mieltä osal­lis­tu­jat tarkaan­ot­taen ovat.

        Itse en ainakaan tiedä mitä vas­taisin “tieteelli­nen meto­di tuot­taa yleen­sä luotet­tavia tulok­sia” ‑tyyp­piseen kysymyk­seen. “En osaa sanoa”? Peri­aat­teessa toki (luonnon)tieteellinen meto­di tuot­taa ainakin ennen­pitkää luotet­tavia tulok­sia — mut­ta ei mitenkään automaat­tis­es­ti. Käytän­nössä nyky­istä “tutkimus­te­ol­lisu­ut­ta” vaivaa­vat pahat laadun­varmis­tu­songel­mat, jot­ka kumpua­vat mm. vääristä insen­ti­iveistä, perus­teet­tomas­ta luot­ta­muk­ses­ta / luot­ta­muk­sen hyväk­sikäytöstä jne.

        Näin noi­ta tulok­sia voi hel­posti tulki­ta myös siinä val­os­sa, että ne voivat osoit­taa repub­likaanien epälu­ot­ta­mus­ta nykyiseen tutkimuk­sen laatu­un ja toisaal­ta taas lib­er­aalien kesku­udessa val­lit­se­vaa auktoriteettiuskoa?

      5. ksee: Lie­nee kai syytä pohtia, että onko ehdo­ton luot­ta­mus tieteel­lisen tutkimuk­sen tuot­tami­in tulok­si­in nykyään täysin perustel­tua. Pahim­mis­sa ongelmis­sa olevil­la aloil­la tilanne näyt­tää siltä, ettei selvästi yli 90% julka­is­tu­ista tulok­sista pystytä toistamaan. 

        Mut­ta tässä oli ain­oana toise­na vas­taus­vai­h­toe­htona, että tiedet­tä “can be used to pro­duce any con­clu­sion the researcher wants”. Mikä on todel­la paljon rajumpi ja kyynisem­pi väite kuin olisi esim. väite, että tieteeseen ei kan­na­ta aina luot­taa kos­ka replikaatiokriisi.

      6. Tom­mi Uschanov: Mut­ta tässä oli ain­oana toise­na vas­taus­vai­h­toe­htona, että tiedet­tä ”can be used to pro­duce any con­clu­sion the researcher wants”. Mikä on todel­la paljon rajumpi ja kyynisem­pi väite kuin olisi esim. väite, että tieteeseen ei kan­na­ta aina luot­taa kos­ka replikaatiokriisi.

        Niin­pä. Sik­si olisikin ollut muka­va nähdä hie­man yksi­tyisko­htaisem­pia tulok­sia kuin mitä vain ääripäät vai­h­toe­htona tar­joaval­la kysymyk­sel­lä voi saada.

      7. ksee: Lie­nee kai syytä pohtia, että onko ehdo­ton luot­ta­mus tieteel­lisen tutkimuk­sen tuot­tami­in tulok­si­in nykyään täysin perustel­tua. Pahim­mis­sa ongelmis­sa olevil­la aloil­la tilanne näyt­tää siltä, ettei selvästi yli 90% julka­is­tu­ista tulok­sista pystytä toistamaan.

        Mihin luot­taisit enem­män kuin tieteel­lisen tutkimuk­sen tuot­tami­in tois­tet­tui­hin tulok­si­in? Mikä olisi parem­pi tapa mallintaa todel­lisu­ut­ta niin, että pystytään arvioimaan tietyn teon tai tekemät­tä jät­tämisen seu­rauk­sia tai ennus­ta­maan jonkin sys­teemin tule­vaa tilaa nykyti­lan ja/tai edel­lis­ten tilo­jen perusteella?

      8. TTK: Mihin luot­taisit enem­män kuin tieteel­lisen tutkimuk­sen tuot­tami­in tois­tet­tui­hin tulok­si­in? Mikä olisi parem­pi tapa mallintaa todel­lisu­ut­ta niin, että pystytään arvioimaan tietyn teon tai tekemät­tä jät­tämisen seu­rauk­sia tai ennus­ta­maan jonkin sys­teemin tule­vaa tilaa nykyti­lan ja/tai edel­lis­ten tilo­jen perusteella?

        Olen toki vankku­ma­ton tieteel­lisen metodin kan­nat­ta­ja — ei ole parem­paa tapaa han­kkia tietoa ympäröivästä maail­mas­ta, mut­ta eten­e­m­i­nen ei tietysti ole lin­eaarista vaan tutkimus voi välil­lä eksyä harhapoluillekin.

        Tässä jutustelus­sa taitaa kuitenkin olla enem­män kyse siitä mitä ihmiset itseasi­as­sa ymmärtävät käsit­teil­lä “tieteelli­nen tutkimus” ja tieteelli­nen tieto. Kar­rikoitu­na kai voisi sanoa, että yhdessä ääripäässä on käsi­tys, että “tieteelli­nen tieto” = “se mitä joku arvostet­tu asiantun­ti­ja sanoo teeveessä”, joillekin tiede on ehkä sitä mitä voi lukea pop­u­lar­isoiduista lehti­ju­tu­ista ja tiedeuuti­sista — ja jos­sain välis­sä oli­ti­in kai yleis­es­ti sitä mieltä, että ver­tais­arvio­dut julka­istut tutkimuk­set ovat “tieteen kul­takan­ta” (pait­si vääris­sä lehdis­sä julka­istut öljy­te­ol­lisu­u­den rahoit­ta­mat pseudotutkimukset…)

        Väit­täisin, että itseasi­as­sa aika har­va mieltää tieteel­lisen tiedon peruse­hdok­si sen, että tulok­set ovat tois­tet­tavis­sa — ja ovat jonkun riip­pumat­toman tahon toistamia.

        Ai, niin — Ameri­ikkoi­hin palatak­semme, niin yksi Trumpin uud­is­tuk­sista taisi olla se, että EPA:n pitää olla jatkos­sa avoin tutkimustiedon suh­teen eikä päätök­siä / rajoituk­sia saa enää perustel­la salas­s­api­det­tävien tutkimus­tu­losten varas­sa. Demokraat­tileiris­sä tämä leimat­ti­in aika yksimielis­es­ti suun­nat­tomak­si ja törkeäk­si hyökkäyk­sek­si Tiedet­tä vastaan.

        Tietysti Trumpil­la oli tässäkin var­maan ketun­hän­tä kainalos­sa, mut­ta eikö tieteel­listä menetelmää kan­nat­tavien pitäisi ennem­min iloi­ta tästä asi­a­ta — tulok­sethan oli­si­vat kaikkien saatavil­la vaikka­pa ana­lyysin tois­tamista varten eikä kansan täy­ty­isi vain luot­taa siihen, ettei joku tutk­i­ja ole sat­tunut tekemään virhet­tä… tai “virhet­tä”.

        Sinän­sä yksi nykyisen tieteen ongelmista lie­nee siinä, ettei tulosten tois­tamiseen ole juuri insen­ti­ive­jä — tieteel­liset julka­isut ovat ilmeisen laisko­ja / halut­to­mia negati­ivis­ten tulosten julkaisemiseen eikä rahoi­tus­ta “jo ker­ran tutkit­tuun” tah­do kovin hel­posti saa­da. Lisäk­si ikävät van­ho­jen penko­jat eivät tai­da olla niitä kaikkein suosi­tu­impia kump­panei­ta yhteistyöverkostoissa.

      9. ksee:

        USAn repub­likaane­ja on pidet­ty tiedev­as­taisi­na vas­taavasti lib­er­aale­ja tiede­myön­teis­inä. Tämä on kuitenkin harhaista ja syy tähän löy­tynee varsin selek­ti­ivis­es­tä pain­o­tuk­ses­ta vain muu­tami­in ikään kuin sat­tumal­ta sopivi­in tieteisi­in (mm. ilmas­ton­muu­tos). Laa­jem­min kat­sot­tuna erot kuitenkin kato­vat ja lib­er­aalit alka­vat itseasi­as­sa vaikut­ta­maan tietyis­sä suhteis­sa jopa enem­män tiedev­as­taisil­ta kuin kon­ser­vati­iv­it (taloustiede, lääketiede, elin­tarviketiede, kemia, geen­imuun­telu jne.) 

        Vielä 1920-luvul­la moni demokraat­te­ja äänestävä oli Raa­matun luomisker­to­muk­sen kan­nal­la ja repub­likaani taas eval­uu­tio­teo­ri­an kan­nal­la. Tämä tulee hyvin ilmi Day­tonin apinaoikeu­denkäynnnin yhdey­dessä vuon­na 1925. Sadas­sa vuodessa tuo on muut­tunut huo­mat­tavasti. Geen­imuun­telu on kyl­lä Euroopas­sa kokon­aan kielet­ty eikä sitä ole kieltänyt Vihreät vaan maat­alouden etu­jä­jestö­jen pain­os­tuk­ses­ta. Taloustiede ei ole luonnontiedettä.

    3. Kyösti Salo­vaara:

      Pop­ulis­min salaisu­us ei selviä noin yksinker­tais­es­ti kuin Soin­in­vaara kir­joit­taa. Tänäisen mielipi­det­tiedustelun mukaan perus­suo­ma­laiset saavut­ta­vat koh­ta demar­it – köy­hiäkö, tietämät­tömiä, harhaanjohdettuja?

      Pop­ulis­min salaisu­us on kiehto­va kysymys. Min­ul­la ei ole antaa varsi­naista vas­taus­ta, mut­ta jotain ajatuk­sia ehkä. Pop­ulis­mi viit­taa määritelmän­sä puoles­ta siihen, että se pyrkii tavoit­ta­maan nk. kansan. Se tar­joaa siis jotain, jolle on jo valmi­ik­si kysyn­tää. Sosi­aalip­sykol­o­gi­sis­sa tutkimuk­sis­sa on havait­tu, että ihmisil­lä on luon­tainen taipumus ryh­mäy­tyä (sehän on keskeinen selviy­tymiskeinomme, yksinäi­nen ihmi­nen on heikoil­la) ja vas­taavasti suh­tau­tua mui­hin ihmis­ryh­mi­in epälu­u­lois­es­ti ja vihamielis­es­ti. Ihmiset kil­pail­e­vat pait­si muiden luon­tokap­palei­den kanssa (tässä ollaankin men­estyt­ty eri­no­mais­es­ti), myös keskenään (tämä kamp­pailu ei ole ratken­nut vielä). Pop­ulis­tit osaa­vat taitavasti tart­tua tähän luon­taiseen taipumuk­seen ja hyö­dyn­tävät sitä men­estyk­sekkäästi nation­al­is­tisel­la poli­ti­ikalla. Oma kansa ensin, muut ovat lähtöko­htais­es­ti uhka. Avoimuus on suo­ranaista type­r­yyt­tä, vähän sama kuin lähtisi tais­telu­un suo­jaus alhaal­la. Se tuo pop­ulis­teille myös sisäistä voimaa, he usein usko­vat syvästi ole­vansa itse oikeal­la asial­la. Pop­ulisti­nen poli­ti­ik­ka ei siis ole pelkkä kyyni­nen pelili­ike, vaan lähel­lä uskon­toa. Pop­ulis­tit eivät tar­joa kuitenkaan ratkaisu­ja globaalei­hin ongelmi­in, joiden ratkaisem­i­nen vaatisi kan­sain­välistä yhteistyötä. Pop­ulis­tit sivu­ut­ta­vat tämän­tyyp­piset kysymyk­set ja lykkäävät vas­tu­un muualle, kos­ka katso­vat oman edun vaaran­tu­van ja sehän olisi type­r­yyt­tä se.

  14. Jälleen ker­ran: USA:n valkoiset sijoit­tuvat Pisas­sa Suomen edelle, jon­nekin Viron tun­tu­maan. Aasialais-amerikkalaiset vas­taavasti eivät pär­jää sen huonom­min kuin koti­maas­saan. Sinä Osmo olet var­masti tör­män­nyt paikallisi­in maa­ti­aisi­in Euroopan matkoil­lasi, eivät ne sen kum­mem­pia ole. Parhaat mah­dol­lisu­udet tör­mätä maa­ta vil­jele­vi­in raket­tikirurgei­hin ja kvant­ti­fysi­ikan tohtor­ei­hin taitaa olla Venäjällä.

    Kuin­ka suuri osa Suomen ja Euroopan korkeak­oulu­tuk­ses­ta on mis­sään mielessä mielekästä? Amerikkalaiset ovat pait­si kau­pal­lis­es­ti, myös käytän­nöl­lis­es­ti suun­tau­tunei­ta, mikä var­maan johtuu hei­dän tasa-arvois­es­ta kult­tuuris­taan ja tavas­taan kil­pail­la statuk­ses­ta taloudel­lis­es­ti. Tosin ilmas­ton­muu­tok­sen ja kri­it­tis­ten rotu­te­o­ri­oiden myötä korkeak­oulu­tus ja tiede on alka­nut siel­läkin saa­maan moraal­isia ulottuvuuksia.

    Reilu puo­let amerikkalai­sista suh­tau­tuu nyt vihamielis­es­ti medi­aan. Jos me emme Euroopas­sa ota mallia ja ota vas­tu­u­ta omas­ta tiedonhank­in­nas­tamme, tulemme jäämään sivistyk­sessä armot­ta jälkeen.

    Taval­lisen työn­tek­i­jän reaali­palkat eivät ole juuri nousseet Yhdys­val­lois­sa 1970-luvun alun jäl­keen, vaik­ka työn tuot­tavu­us on yli kaksinkertaistunut.

    Suurim­pana syynä tähän on kau­pan vapaut­tamisen ohel­la maa­han­muu­ton vapaut­ta­mi­nen 1965. Mikä taas lie­nee seu­raus­ta siitä, etteivät rikkaat ja val­taapitävät ole samaa kansaa val­taväestön kanssa.

    1. Suurim­pana syynä tähän on kau­pan vapaut­tamisen ohel­la maa­han­muu­ton vapaut­ta­mi­nen 1965. 

      No just joo. Eikö teol­lisu­usautomaa­ti­ol­la olutkaan mitään roo­lia tässä. Yhdys­val­lois­sa on ollut maa­han­muut­toa 1600-luvul­ta alkaen.

      1. Osmo Soin­in­vaara: No just joo. Eikö teol­lisu­usautomaa­ti­ol­la olutkaan mitään roo­lia tässä. Yhdys­val­lois­sa on ollut maa­han­muut­toa 1600-luvul­ta alkaen.

        Teol­lisu­usautomaa­tion rooli on enem­mänkin palkko­ja kas­vat­ta­va, jos työn­tek­i­jät vain saa­vat neu­votel­tua osansa tuot­tavu­u­den kasvus­ta. Yhdys­val­lois­sa em. neu­vot­telua on hai­tan­nut jatku­va vir­ta vähään tyy­tyväisiä ja vähän vai­h­toe­hto­ja omaavia mek­siko­laisia ynnä mui­ta ulko­maalaisia. Täl­lä on ollut myös oma osansa alhaiseen jär­jestäy­tymisas­teeseen ja tiety­il­lä aloil­la alhaiseen tuot­tavu­u­den kasvuun.

        Suomes­sa sama meinin­ki on alka­nut täl­lä vuosi­tuhan­nel­la, ja seu­rauk­set kyl­lä näkee se joka halu­aa katsoa.

        Maa­han­muut­to Yhdys­val­toi­hin on ollut aal­toli­ik­keessä koko sen neljäsa­taa vuot­ta. Rahulin alla mainit­se­ma rajoi­tus­la­ki oli osa kul­latun ajan ylet­tömän epä­tasa-arvon hillit­semistä. Työn­tek­i­jöillekin piti antaa mah­dol­lisu­us, etteivät ne alka­neet kommunisteiksi.

      2. Miten neu­vot­telet parem­pia palkko­ja, jos työvoiman määrä putoaa kymmenes osaan ja jokaista jäl­jel­lel jäävää työ­paikkaa tavoit­telee kymme­nen van­haa työn­tek­i­jää. Siihen ei mek­siko­laisia tarvita.

      3. Olli S:

        Maa­han­muut­to Yhdys­val­toi­hin on ollut aal­toli­ik­keessä koko sen neljäsa­taa vuot­ta. Rahulin alla mainit­se­ma rajoi­tus­la­ki oli osa kul­latun ajan ylet­tömän epä­tasa-arvon hillit­semistä. Työn­tek­i­jöillekin piti antaa mah­dol­lisu­us, etteivät ne alka­neet kommunisteiksi. 

        Ottaen huomioon että noista 400 vuodes­ta 200 vuot­ta on ollut Yhdys­val­tain liit­to­val­tion aikakaut­ta ja edel­liset 200 vuot­ta oli eri siir­tokun­tien aikakaut­ta ja niiden maa­han muut­to sään­nöt oli­vat olemat­to­mia. Tuo kul­lat­tu aika ei ollut 1920-ja 1930-luku se oli Yhdys­val­tain his­to­ri­as­sa 1870-luvul­ta siis sisäl­lis­so­dan seu­ranut­ta vuosikym­men­tä aina 1900-luvun alku­un ja tuol­loin maa­han­muut­to oli erit­täin vapaa­ta. Tuo­ta aikaa kut­su­taan Yhdys­val­lois­sa Gild­ed Age. Maa­han­muut­to tapah­tui pääasi­as­sa Yhys­val­tain pohjoisosi­in ja Euroopas­ta pääsi­as­sa. Gild­ed Age tarkoit­taa sitä kun Yhdys­val­lat on kul­takan­nas­sa ennen kuin ei ole mitään tekemistä tuon aika kau­den kanssa mitä tarkoi­tan 1920-ja 1930-lukua. 

        Tuo vapaan maa­han­muu­ton aikakausi päät­tyi 1914 siis Sara­jevon laukauk­si­in siis ensim­mäiseen maail­man­so­taan jon­ka jäl­keen maa­han­muut­toa rajoitet­ti­in kiin­tiöl­lä Euroopas­ta. Tosin Län­si-Euroopal­la oli korkeampi kiin­tiö kuin Etelä-ja Itä-Euroopal­la. Kuten täl­lä het­kel­lä on kiin­tiöitä myös vuo­den 1965 maa­han­muu­to lais­sa on 170 000 oleskelulu­paa vuodessa ja ne ovat kiin­tiöi­ty maanosittain.

        Suo­mi luokitelti­in Itä-Euroopak­si mut­ta Tan­s­ka, Nor­ja ja Ruot­si Län­si-Euroopak­si kos­ka Suo­mi kat­soti­in ole­van slaav­i­lainen maa kuten Puo­la, Bal­tian­maat ja Venäjä. 

        Kom­mu­nis­mi oli vain pelote. Kyseessä oli oikeas­t­aan rotupoli­it­ti­nen syr­jin­tä kos­ka itä-ja eteläeu­roop­palaiset las­ket­ti­in lajem­pi­in rotu­i­hin ja län­sieu­roop­palaiset korkeimpi­in rotu­i­hin ja Aasi­as­ta ja Afrikas­ta maa­han­muut­to oli kokon­aan kiel­let­ty lailla.

        Tuona aikakaut­e­na 1920-ja 1930-luvul­la Yhdys­val­lois­sa val­it­si käsite siitä että Amerik­ka on White Anglo-Sax­on Protes­tant Nation eli valkoinen anglosaksi­nen protes­tant­ti­nen kansakun­ta siihen ei kuu­lu eteläeu­roop­palaiset (kato­lilaiset) ja itäeu­roop­palaiset (slaav­it)

      4. Olli S:

        Yhdys­val­lois­sa em. neu­vot­telua on hai­tan­nut jatku­va vir­ta vähään tyy­tyväisiä ja vähän vai­h­toe­hto­ja omaavia mek­siko­laisia ynnä mui­ta ulko­maalaisia. Täl­lä on ollut myös oma osansa alhaiseen jär­jestäy­tymisas­teeseen ja tiety­il­lä aloil­la alhaiseen tuot­tavu­u­den kasvuun. 

        Suurin osa mek­siko­lai­sista tai lati­nalais­es­ta Amerikas­ta tulleet maa­han­muut­ta­jat eivät työl­listy teol­lisu­u­teen vaan palvelusek­tori­in joka on iso työl­listäjä Yhdys­val­lois­sa ja maat­alouteen etenkin Flori­das­sa ja Kali­for­ni­as­sa on paljon hedelmä vil­jeli­jöitä jot­ka tarvit­se­vat työvoimaa.Eivätkä kaik­ki maa­han­muut­ta­ja ole nykyään mek­siko­laisia vaan joukos­sa on paljon muista Kes­ki-Amerikan maista kuten elsal­vado­ri­laisia, guatemalalaisia, nicaragualaisia, hon­durasi­laisia ja ennen kaikkea huip­pu­osaa­jat jot­ka tule­vat pääasi­as­sa Aasiasta. 

        Trump twi­it­tasi 2018 että hän halu­aisi lisää nor­jalaisia maa­han­muut­ta­jia Yhdys­val­toi­hin. Enpä usko että kovinkaan moni nor­jalainen muut­taisi 2020-luvul­la Yhdys­val­toi­hin parem­man elämän toivos­ta kun Nor­jan hyv­in­voin­ti­val­tio on paljon parem­pi vai­h­toe­hto kuin Yhdys­val­tain malli.

    2. Olli S: Osmo Soin­in­vaara sanoo

      Suurim­pana syynä tähän on kau­pan vapaut­tamisen ohel­la maa­han­muu­ton vapaut­ta­mi­nen 1965. Mikä taas lie­nee seu­raus­ta siitä, etteivät rikkaat ja val­taapitävät ole samaa kansaa val­taväestön kanssa. 

      Vuo­den 1965 maa­han­muut­to­la­ki helpot­ti myös maa­han­muut­toa Yhdys­val­toi­hin Euroopas­ta huo­mat­tavasti kos­ka vuo­den 1924 maa­han­muut­to­la­ki rajoit­ti maa­han­muut­toa huo­mat­tavasti ja se näkyi myös maa­han­muu­ut­ta­jien määris­sä. Euroopas­ta (etenkin Etelä- Itä-Euroopas­ta ja johon myös Suo­mi las­ket­ti­in tuol­loin) Yhdys­val­toi­hin suun­tau­tu­va maa­han­muut­to käytän­nössä lakkasi het­kek­si muu­ta­mak­si vuosikymmenek­si kokon­aan 1920-luvul­ta 1930-luvulle pait­si poikkeuk­se­na oli Pohjois- ja Län­si-Euroopas­ta suun­tau­tu­va maa­han­muut­to. Esim suo­ma­lais­ten maa­han­muut­to Yhdys­val­toi­hin väheni totaalis­es­ti kos­ka Suo­mi las­ket­ti­in Itä-Euroopak­si sen kohdal­la oli erit­täin pieni kiin­tiö mitä otet­ti­in sisään sotien välisenä aikana siis 1920-ja 1930-luvul­la. Vuo­den 1924 maa­han­muut­to­la­ki kiel­si kiinalais­ten maa­han­muu­ton kokon­aan Yhdysvaltoihin. 

      Vuo­den 1965 uusi maa­han­mut­to­la­ki poisti kansakun­tapo­h­jaisen rajoituk­set ja sal­li ensim­mäistä ker­taa maa­han­muu­ut­ton Euroopan ulkop­uolelta pääasi­as­sa Aasi­as­ta. Tämä muu­tos oli kyl­lä ihan vält­tämätön­tä kos­ka Yhdys­val­lat kär­si sotien jäl­keen työvoima­pu­las­ta kun isomäärä miehiä oli kaatunut rin­ta­mal­la. Ain­oa maanosa mis­tä työvoimaa oli saav­il­la oli Euroopan lisäk­si Aasia. Kana­da oli jo säätänyt vapaa­man maa­han­muut­to­lain ennen Yhdys­val­to­ja. Myös tämän 1965 maa­han­muut­to­lain seu­rauk­se­na Yhdys­val­lat vas­taan­ot­ti myös paljon enem­män pako­laisia. Ellei vuo­den 1965 maa­han­muut­to­la­ki olisi tul­lut voimaan ei esim Don­ald Trumpin edelli­nen puoli Ivana Trump (omaa sukua Zel­níčková) joka on kotoisin Tšekko­slo­va­ki­as­sa tai nykyi­nen puoliso Melani­ja olisi voin­ut muut­taa maa­han ja saa­da Yhdys­val­tain kansalaisu­u­den näin lyhyel­lä ajan­jak­sol­la kuin Melani­ja on sen saanut.

  15. Mikä siinä Osmo on että kun kat­selin kaiken­laisia videoita juu­tu­u­bista liit­tyen näi­hin Yhdys­val­to­jen kadulle jalka­u­tuneisi­in ihmisi­in niin ei todel­lakaan jäänyt kovinkaan älykästä kuvaa keskiver­to demokraat­tien äänestäjistä, oli kaiken­laista ilmi­selvää narkkaria, Dan Koivu­laak­son tyyp­pisiä väki­val­taa kan­nat­tavia anark­i­stirep­panoi­ta ja per­set­tään sheikkaavia halpo­ja n***eriakkoja.

    Rebub­likaanien äänestäjistä jäi taas aivan toisen­lainen kuva, esim. nekin mustat(joita muuten oli yllät­tävän paljon) jot­ka eivät var­maan piehtaroi rahas­sa oli­vat jol­lain tapaa arvokkai­ta toisin kuin möykkäävät, riehu­vat, paikko­ja hajot­ta­vat ja kaup­po­ja ryöstelevät demokraat­ti­vasti­neen­sa, niil­lä oli jotain peri­aat­tei­ta ja sem­mosten naa­puris­sa vois var­maan elää. Vähem­män näky niitä punanisko­ja joista meille halusit viestiä.

    Trump ei var­maan ole kenenkään mielestä mikään unel­mamies mut­ta toisaal­ta uskaltaisin jät­tää omat lapseni sik­si aikaa samaan tilaan kun itse piipah­taisin kau­pas­sa, uskaltaisinko Bidenin, jon­ka oma tytär on kir­joit­tanut että ei muista yksi­tyisko­htia mut­ta muis­taa trau­man lap­su­u­den sopi­mat­tomista suihkuhetk­istä isän­sä kanssa, en uskaltaisi. Trump ei myöskään aloit­tanut yhtään sotaa, Biden tai toden­näköisem­min Har­ris joka koh­ta syr­jäyt­tää Bidenin tulee silmääkään räpäyt­tämät­tä aloit­ta­maan kaik­ki sodat mitä glopal­is­tit tah­to­vat, jopa bioaseet voivat välinelistal­la, pääa­sia että tavoit­teisi­in päästään.

    Oikeas­t­aan nämä jutut pätee Suomeenkin, suurin osa kehä 3 ulkop­uolel­la asus­tavas­ta porukas­ta on oma­l­la taval­laan fik­sua ja osaavaa porukkaa, koulut­tau­tunut­takin, pääsään­töis­es­ti tule­vat toimeen jol­lain tuot­taval­la työl­lä, tääl­lä ei edes pär­jää mil­lään tasa-arvo­tutk­i­jan tit­telil­lä vaan on lähdet­tävä sinne Suomen persereikään jos mielii jol­lain tyhjäpäisel­lä hai­hat­telul­la tai esim. vihreäl­lä agi­toin­nil­la elan­ton­sa ansai­ta. Tääl­lä ei ihan kovin paljoa ole mitään anark­iste­ja ja huume­hörhötkin on nau­ret­ta­van pieni ongel­ma, nämä yleen­sä viihtyvät tääl­lä lap­suuten­sa ja vähän päälle, kunnes kyl­lästyvät pöhinän/lajitoverien puut­teeseen ja muut­ta­vat sinne teille.

    Olisi mie­lenki­in­toista nähdä että miten joku Helsin­ki pär­jäisi omana val­tiona ilman että se rak­en­teel­lis­es­ti kup­paisi muu­ta Suomea läh­tien luon­non­va­roista aina osaavaan/koulutettuun työvoimaan saak­ka. Sama hom­ma amerikan “kaupunki­laisä­lyköille” olisi myös oikea kohtalo.

    PS. Vaik­ka Ylen sosial­is­ti­toimit­teli­jat ovatkin anta­neet ymmärtää että Biden voit­ti niin näin­hän ei vielä ole, asia ratkaistaan oikeudessa kos­ka näyt­töä vaalivilpistä on run­saasti toisin kuin nämä mei­dän samaiset toimit­teli­jat ovat anta­neet ymmärtää. Jos asi­aa ei ratkaista oikeudessa niin Yhdys­val­lat on vajon­nut banaani­val­tion tasolle ja mei­dänkin on aika se uno­htaa ja kat­sel­la muus­ta suun­nas­ta kaikkea mitä Yhdys­val­lat on tähän asti meille edustanut.

    1. Olisi mie­lenki­in­toista nähdä että miten joku Helsin­ki pär­jäisi omana val­tiona ilman että se rak­en­teel­lis­es­ti kup­paisi muu­ta Suomea läh­tien luon­non­va­roista aina osaavaan/koulutettuun työvoimaan saakka. 

      Ver­rat­tain hyvin. Luon­non­va­ro­ja saa maail­mankau­pas­ta eikä osta­jan tarvitse mak­saa maat­alous­tuki­aisia. Osaa­van henkilökun­nan kup­paamin­ernkin olisi help­poa, ellei sit­ten muu Suuo­mi rak­en­taisi muur­tia piikki­lankaa ympärilleen. Joskus joku uhkasi, että Lap­pi itsenäistyy, kos­ka on kyl­lästynyt Etekln ryöstöön. Aika help­po oli lase­ka, ettei siitä val­tios­ta tulisi mikään men­estyjä. Kan­nataa siis lopet­taa ajatuk­set Suomen jakamis­es­ta kahdek­si tai use­am­mak­si valtioksi.

      1. E

        Osmo Soin­in­vaara: Ver­rat­tain hyvin. Luon­non­va­ro­ja saa maail­mankau­pas­ta eikä osta­jan tarvitse mak­saa maat­alous­tuki­aisia. Osaa­van henkilökun­nan kup­paamin­ernkin olisi help­poa, ellei sit­ten muu Suuo­mi rak­en­taisi muur­tia piikki­lankaa ympärilleen. Joskus joku uhkasi, että Lap­pi itsenäistyy, kos­ka on kyl­lästynyt Etekln ryöstöön. Aika help­po oli lase­ka, ettei siitä val­tios­ta tulisi mikään men­estyjä. Kan­nataa siis lopet­taa ajatuk­set Suomen jakamis­es­ta kahdek­si tai use­am­mak­si valtioksi.

        Mil­lä te ostat­te maail­mankau­pas­ta yhtään mitään kun teil­lä ei ole juuri mitään tuot­tavaa teol­lisu­ut­ta siel­lä mak­samas­sa yhteisöveroa, me saadaan per­iä teiltä vedestäkin mak­su. Samoin hiekas­ta kun rak­en­telette niitä mas­si­ivisia betonikuu­tioi­tanne, jot­ka nekään eivät ole kovin vihre­itä. Helsin­ki men­estyy tasan sik­si että se on koh­ta 500 vuot­ta pumpan­nut muu­ta maa­ta rak­en­teel­lis­es­ti. Muu Suo­mi pär­jää val­lan hyvin ilman helsinkiä, meil­lä var­masti menisi jopa parem­min kun mitkään city vihreät ide­al­is­tit eivät olisi jatku­vasti kek­simässä kaiken­laisia vitu­naika­sia lake­ja joiden vaiku­tuk­sia eivät ymmärrä.

        Tot­ta tosi­aan maat­alous­tu­ki voitaisi­in kyl­lä pois­taa, kato­taan miten Helsinkiläis­ten naa­ma venähtää kun tulee joku kri­isi­ai­ka, veikkaan että on kom­mu­nistien aiheut­tami­in nälän­häti­in ver­rat­ta­va kokemus.

      2. Vihreänku­plan­pois­ta­ja:
        E

        Mil­lä te ostat­te maail­mankau­pas­ta yhtään mitään kun teil­lä ei ole juuri mitään tuot­tavaa teol­lisu­ut­ta siel­lä mak­samas­sa yhteisöveroa, me saadaan per­iä teiltä vedestäkin mak­su. Helsin­ki men­estyy tasan sik­si että se on koh­ta 500 vuot­ta pumpan­nut muu­ta maa­ta rak­en­teel­lis­es­ti. Muu Suo­mi pär­jää val­lan hyvin ilman helsinkiä, meil­lä var­masti menisi jopa parem­min kun mitkään city vihreät ide­al­is­tit eivät olisi jatku­vasti kek­simässä kaiken­laisia vitu­naika­sia lake­ja joiden vaiku­tuk­sia eivät ymmärrä.
        Tot­ta tosi­aan maat­alous­tu­ki voitaisi­in kyl­lä pois­taa, kato­taan miten Helsinkiläis­ten naa­ma venähtää kun tulee joku kri­isi­ai­ka, veikkaan että on kom­mu­nistien aiheut­tami­in nälän­häti­in ver­rat­ta­va kokemus. 

        Teol­lisu­us on vain osa kansan­taloud­es­ta. Helsin­ki ei ole teol­lisu­uskaupun­ki mut­ta sata­makaupun­ki samal­la merkit­tävä kau­pan, finanssin ja muiden palvelu­iden tuot­ta­ja. Helsin­ki on Suomen finanssikeskus kun New York City joka ei ole teol­lisu­uskaupun­ki kuten ei ole San Fran­cis­co mut­ta niilä on merkkit­tävä osa Yhdys­val­tain kansan­talouteen. Olisiko San Fran­cis­co kas­vanut ilman Piilaak­soa? . Näis­säkin Yhdys­val­tain pres­i­den­tien­vaaleis­sa Joe Biden sai ääniä tuli isoista suurkaupungeista kuten Dal­las, Austin, San Anto­nio, Hous­ton, Phoenix, Atlanta, Dal­las ja Hous­ton jois­sa on paljon kan­sain­välisiä iso­ja yhtiötä joiden merk­i­tys on huo­mat­ta­va ja niil­lä on esim yhteisöveron kannal­ta merkit­tävä rooli Yhdys­val­tain yhteisöveron muo­dostamiselle. Yhdys­val­tain auto­te­ol­lisu­us ei ole enää merkit­tävä työl­listäjä kuin aiemmin. 

        Nuo lak­it mitkä mainit­sit säätää kyl­lä Eduskun­ta ei vihreät ja vihreil­lä ei ole ollut mil­loinkaan eduskun­nas­sa enem­mistö ollut var­maan koko puolueen his­to­ri­an aikana. Haja-asu­tusaluei­den jätevesi­ase­tuk­sen sääti alun­perin keskusta­lainen ympäristömin­is­teri Paula Lehtomä­ki . Muu Suo­mi ei kyl­lä pär­jää het­kekään kun se luule että kaik­ki ratkaistaan kun rajat pis­tetään kiin­ni ja eikä maa­han­muut­toa Suomen sal­li­ta mut­ta Helsin­ki jatkaa kasvuaan kos­ka avatuu maail­malle ja houkut­telee uusia työn­tek­i­jöitä ja ammat­ti­taitoisia työvoimaa. 

        Helsin­gin his­to­ri­an tun­te­muk­ses­sasi oli iso val­u­vi­ka ja voin kor­ja­ta tuon virheen että Helsin­ki olisi 500 vuot­ta pumpan­nut muu­ta maa­ta rak­en­teel­lis­es­ti. Pääkaupungik­si Helsingistä tuli vas­ta 1812. Helsin­gin väk­iluku alkoi kas­vaa sen jäl­keen tosin vuon­na 1840 se oli vaa­ti­mat­tomat 20 00. Vas­ta Suomen itsenäistyt­tyä 1917 jäl­keen Helsin­gin väestön kasvu alkoi todel­la kas­vaa ja 200 000 raja saavutet­ti­in vas­ta vuon­na 1930 ja kasvu on vain jatkunut siitä läh­tien. Ver­tailu­na voin ottaa Sak­san pääkaupun­gin Berli­inin jon­ka väk­iluku oli läh­es 29 vuot­ta laskus­sa ja nousee nyt ensim­mäistä ker­taa ensim­mäisen maail­man­so­dan jäl­keen his­to­ri­al­lis­es­ti mut­ta silti sen väk­iluku on vain 3 769 495.

      3. Rahul Somani: Teol­lisu­us on vain osa kansan­taloud­es­ta. Helsin­ki ei ole teol­lisu­uskaupun­ki mut­ta sata­makaupun­ki samal­la merkit­tävä kau­pan, finanssin ja muiden palvelu­iden tuottaja.Helsinkion Suomen finanssikeskus kun New York City joka ei ole teol­lisu­uskaupun­ki kuten ei ole San Fran­cis­co mut­ta niiläon merkkit­tävä osa Yhdys­val­tain kansan­talouteen. Olisiko San Fran­cis­co kas­vanut ilman Piilaak­soa? . Näis­säkin Yhdys­val­tain pres­i­den­tien­vaaleis­sa Joe Biden sai ääniä tuli isoista suurkaupungeista kuten Dal­las, Austin, San Anto­nio, Hous­ton, Phoenix, Atlanta, Dal­las ja Hous­ton jois­sa on paljon kan­sain­välisiä iso­ja yhtiötä joiden merk­i­tys onhuo­mat­tava­ja niil­lä on esim yhteisöveron kannal­ta merkit­tävä rooli Yhdys­val­tain yhteisöveron muo­dostamiselle. Yhdys­val­tain auto­te­ol­lisu­us ei ole enää merkit­tävä työl­listäjä kuin aiemmin. 

        Nuo lak­it mitkä mainit­sit säätää kyl­lä Eduskun­ta ei vihreät ja vihreil­lä ei ole ollut mil­loinkaan eduskun­nas­sa enem­mistö ollut var­maan koko puolueen his­to­ri­an aikana. Haja-asu­tusaluei­den jätevesi­ase­tuk­sen sääti alun­perin keskusta­lainen ympäristömin­is­teri Paula Lehtomä­ki . Muu Suo­mi ei kyl­lä pär­jäähetkekään kunse luule että kaik­ki ratkaistaan kun­ra­jat­pis­tetäänki­in­ni ja eikä­maa­han­muut­toa­Suomen­sal­li­ta­mut­ta Helsin­ki jatkaa kasvuaan kos­ka avatuu maail­malle­ja houkut­telee uusia työn­tek­i­jöitä ja ammat­ti­taitoisia työvoimaa. 

        Helsin­gin his­to­ri­an tun­te­muk­ses­sasi oli iso val­u­vi­ka javoin kor­ja­ta tuon virheen että Helsin­ki olisi500 vuot­ta pumpan­nut muu­ta maa­ta rak­en­teel­lis­es­ti. Pääkaupungik­si Helsingistä tuli vas­ta 1812. Helsin­gin väk­iluku alkoi kas­vaa sen jäl­keen tosin vuon­na 1840 se oli vaa­ti­mat­tomat 20 00. Vas­ta Suomen itsenäistyt­tyä 1917jälkeen Helsin­gin väestönkasvu alkoitodel­la kas­vaa ja 200 000 raja saavutet­ti­in vas­ta vuon­na 1930 ja kasvu on vain jatkunut siitä läh­tien. Ver­tailu­na voin ottaa Sak­san pääkaupun­gin Berli­inin jon­ka väk­iluku oli läh­es 29 vuot­ta laskus­sa­ja nousee nyt ensim­mäistä ker­taa ensim­mäisen maail­man­so­dan jäl­keen his­to­ri­al­lis­es­ti mut­ta silti sen väk­iluku on vain 3 769 495.

        Helsin­gin his­to­ri­as­sa itsel­läsi val­u­vi­ka, sinne on pakkosi­ir­ret­ty heti aluk­si ihmisiä muual­ta, muis­taak­seni myös vero­helpo­tuk­sil­la sinne siir­ret­ti­in. Eli muun Suomen kup­paami­nen alkoi heti alus­ta asti.
        Meinaatko tosi­aan että Helsingis­sä olisi pörssi tai mui­ta finanssi­palvelu­ja ilman muu­ta Suomea. Teol­lisu­us on tosi­aan vain osa kansan­taloud­es­ta mut­ta kun nyt puhutaan että mil­lä se raha saadaan tänne Suomeen ulko­mail­ta niin siinä Teol­lisu­us on val­taosa, Suo­mi ei elä tois­t­en­sa paito­ja pesemällä.

        https://www.youtube.com/watch?v=y1jVKD3Ttzs
        Tässä muuten uus­in­ta mate­ri­aalia älykkäistä ja vähem­män älykkäistä amerikkalai­sista äänestäjistä, jokainen tehkööt itse johtopäätök­set kumpaa osa­puol­ta pitää kaikin puolin asial­lisem­pana ja älykkäämpänä.

      4. Vihreänku­plan­pois­ta­ja: Helsin­gin his­to­ri­as­sa itsel­läsi val­u­vi­ka, sinne on pakkosi­ir­ret­ty heti aluk­si ihmisiä muual­ta, muis­taak­seni myös vero­helpo­tuk­sil­la sinne siir­ret­ti­in. Eli muun Suomen kup­paami­nen alkoi heti alus­ta asti.
        Meinaatko tosi­aan että Helsingis­sä olisi pörssi tai mui­ta finanssi­palvelu­ja ilman muu­ta Suomea. Teol­lisu­us on tosi­aan vain osa kansan­taloud­es­ta mut­ta kun nyt puhutaan että mil­lä se raha saadaan tänne Suomeen ulko­mail­ta niin siinä Teol­lisu­us on val­taosa, Suo­mi ei elä tois­t­en­sa paito­ja pesemällä. 

        Helsin­gin pörssin perustet­ti­in 1912 Keis­ar­il­lisen Venäjän markki­noi­ta ja sijoituk­sia varten jot­ka oli­vat tärkem­piä markki­noi­ta tuol­loin Helsingille ja Suomen suuriruhti­naskun­nalle ja Helsin­gin pörssin omis­tuk­set oli­vat myös osa Pietarin arvopa­per­i­markki­noi­ta ja Pietarin markki­nat vaikut­ti­vat koko Helsin­gin finanssi­palvelu­iden kuten pankkien liike­toim­intaan mon­en vuosikym­menten ajan ennen Suomen itsenäistymistä 1917. Suuret pankit kuten KOP ja SYP joiden pääkont­torit ovat olleet aina Helsingis­sä oli­vat suo­ma­laisen met­sä­te­ol­lisu­u­den rahoit­ta­jien tärkeimpiä raha­laitok­sia. Enso-Gutzeit oli nor­jalaises­sa yksi­tyisessä omis­tuk­ses­sa ennen kuin 1919 val­tio osti sen pois syistä jot­ka liit­ty­vivät ensim­mäisen maail­man­so­dan lop­putu­lok­seen. Myöhem­min kun Suo­mi itsenäistyi ja Helsin­gin pörssi liitet­ti­in osak­si muun Euroopan arvopa­per­i­markki­noi­ta joiden Pohjo­is­mainen finanssikeskus on Tukhol­ma. Yhdys­val­tain suurin pörssi on 200 vuo­den Yhdys­val­tain his­to­ri­as­sa on ollut­vain New Yorkin pörssi perustet­tu 1792 ja se on osakkei­den yhteen­las­ke­tul­la markki­na-arvol­la mitat­tuna maail­man suurin arvopa­peripörssi . Kuten myös Helsin­gin pörssin sijoituk­sista pääosa tulee ulko­mail­ta. Kuten kaik­ki pörssi­toim­inta maail­mas­sa niin niiden pääo­ma tulee nykyään pääosin ulko­mail­ta. Kaik­ki kaupun­git tekevät tuo­ta vero­helpo­tuk­sil­la houkutel­e­vaa liike­toim­intaa ja Kali­forn­ian Piilaak­so on tästä hyvä esimerk­ki ja mon­et muut osaval­tioiden isot kaupun­git kuten Dal­las (Tek­sas), Austi n(Teksas), San Anto­nio (Tek­sas), Hous­ton (Tek­sas), Phoenix (Ari­zona) ja Atlanta (Geor­gia) tekevät tätä tämän päivän Yhdys­val­lois­sa eli vero­helpo­tuk­sil­la saa­vat sijoituk­sia. Joe Biden voit­ti nämä osaval­tiot pääasi­as­sa näi­den kaupunkien äänestäjien äänillä

      5. Vihreänku­plan­pois­ta­ja: Helsin­gin his­to­ri­as­sa itsel­läsi val­u­vi­ka, sinne on pakkosi­ir­ret­ty heti aluk­si ihmisiä muual­ta, muis­taak­seni myös vero­helpo­tuk­sil­la sinne siir­ret­ti­in. Eli muun Suomen kup­paami­nen alkoi heti alus­ta asti.
        Meinaatko tosi­aan että Helsingis­sä olisi pörssi tai mui­ta finanssi­palvelu­ja ilman muu­ta Suomea. Teol­lisu­us on tosi­aan vain osa kansan­taloud­es­ta mut­ta kun nyt puhutaan että mil­lä se raha saadaan tänne Suomeen ulko­mail­ta niin siinä Teol­lisu­us on val­taosa, Suo­mi ei elä tois­t­en­sa paito­ja pesemällä. 

        Helsingis­sä on ja on aina ollut teol­lisu­ut­ta. Eikä ihmisiä ole mil­lään vero­helpo­tuk­si­la sinne siir­ret­ty. He ovat vain tulleet töi­hin. Helsin­gin varsi­nainen kasvu alkoi vas­ta 2. maail­man­so­dan jäl­keen, 50–100 vuot­ta Euroopan mui­ta pääkaupunke­ja jäl­jessä. Jos ei Helsin­gin olisi annet­tu kas­vaa 1950-luvus­ta eteen­päin niin Ruot­si­in olisi muut­tanut vielä enem­män suo­ma­laisia kuin mitä muutti. 

        PK-seudun suurin vien­ta­la on teknil­listä osaamista vaa­ti­vaa suun­nit­te­lu­työ eri muodois­sa, myös eri puo­lil­la maail­maa tapah­tu­van teol­lisu­us­totan­non hyväk­si. Jos ei sitä työtä tehtäisi Helsingis­sä niin sitä tehtäisi­in Tukhol­mas­sa tai Göteborgissa. 

        Huonoin­ta Suomes­sa on ylipään­sä se että niin paljon hyviä fir­mo­ja on myy­ty ulko­maisille omis­ta­jille ja osa suo­ma­laisi­ta työ­paikoista on saanut kyytiä ja voitot kotiute­taan veroparati­i­sei­hin. Mut­ta sitä tapah­tuu myös savupi­ip­pute­ol­lisu­udessa. Sen se tytäry­htiö­talous teettää. 

        Vihreänku­plan­pois­ta­ja:
        Tässä muuten uus­in­ta mate­ri­aalia älykkäistä ja vähem­män älykkäistä amerikkalai­sista äänestäjistä, jokainen tehkööt itse johtopäätök­set kumpaa osa­puol­ta pitää kaikin puolin asial­lisem­pana ja älykkäämpänä.

        Bidenin aito­jen kan­nat­ta­jien ei tarvitse lähteä kadulle huu­ta­maan kos­ka Biden on voit­ton­sa niin ylivo­maisel­la enem­mistöl­lä ansain­nut. Kun val­it­si­jamiehet ovat lop­ullis­es­ti vahvis­ta­neet tulok­sen niin Trump kan­netaan vaik­ka armei­jan voimin ulos Valkois­es­ta talosta jos ei vapaae­htois­es­ti lähde.

      6. Vihreänku­plan­pois­ta­ja:
        Mil­lä te ostat­te maail­mankau­pas­ta yhtään mitään kun teil­lä ei ole juuri mitään tuot­tavaa teol­lisu­ut­ta siel­lä mak­samas­sa yhteisöveroa, 

        Näin helsinkiläisenä yrit­täjänä tulee kyl­lä täysin yllä­tyk­senä, että yhteisöveroa mak­se­taankin ilmeis­es­ti vain teol­lisu­u­den tulok­ses­ta. Olen aina luul­lut jotakin aivan muuta.

      7. Tom­mi Uschanov: Näin helsinkiläisenä yrit­täjänä tulee kyl­lä täysin yllä­tyk­senä, että yhteisöveroa mak­se­taankin ilmeis­es­ti vain teol­lisu­u­den tulok­ses­ta. Olen aina luul­lut jotakin aivan muuta.

        Ker­ro toki mikä se sun jut­tu niin saamme yhdessä arvioi­da paljonko sil­lä tulee ulko­maan­val­u­ut­taa Suomeen.

      8. Vihreänku­plan­pois­ta­ja: Ker­ro toki mikä se sun jut­tu niin saamme yhdessä arvioi­da paljonko sil­lä tulee ulko­maan­val­u­ut­taa Suomeen.

        Ulko­maan­val­u­ut­ta tuloista huoli­mat­ta jokaiset yrit­täjät mak­sa­vat yri­tysveroa. Muun muas­sa rav­in­to­la yrit­täjien osu­us on tästä veros­ta iso osu­us pienyrityksille .

      9. Vihreänku­plan­pois­ta­ja:
        E

        Mil­lä te ostat­te maail­mankau­pas­ta yhtään mitään kun teil­lä ei ole juuri mitään tuot­tavaa teol­lisu­ut­ta siel­lä mak­samas­sa yhteisöveroa, me saadaan per­iä teiltä vedestäkin mak­su. Samoin hiekas­ta kun rak­en­telette niitä mas­si­ivisia betonikuu­tioi­tanne, jot­ka nekään eivät ole kovin vihre­itä. Helsin­ki men­estyy tasan sik­si että se on koh­ta 500 vuot­ta pumpan­nut muu­ta maa­ta rak­en­teel­lis­es­ti. Muu Suo­mi pär­jää val­lan hyvin ilman helsinkiä, meil­lä var­masti menisi jopa parem­min kun mitkään city vihreät ide­al­is­tit eivät olisi jatku­vasti kek­simässä kaiken­laisia vitu­naika­sia lake­ja joiden vaiku­tuk­sia eivät ymmärrä. 

        200 vuot­ta, ei 500. Sitä ennen pump­pasi Turku Tukhol­man avus­ta­mana. Ja jos ei olisi pumpan­nut niin Nov­gorod olisi pumpan­nut ja sen jäl­keen Pietari/Moskova.

        Nyt kun ei ole Noki­aa enää niin se on help­po huu­taa puskista että ei ole tuot­tavaa teol­lisu­ut­ta kehäkol­mosen sisäl­lä mut­ta kyl­lä me hom­mataan tänne vielä!

      10. Osmo Soin­in­vaara: Ver­rat­tain hyvin. Luon­non­va­ro­ja saa maail­mankau­pas­ta eikä osta­jan tarvitse mak­saa maat­alous­tuki­aisia. Osaa­van henkilökun­nan kup­paamin­ernkin olisi help­poa, ellei sit­ten muu Suuo­mi rak­en­taisi muur­tia piikki­lankaa ympärilleen. Joskus joku uhkasi, että Lap­pi itsenäistyy, kos­ka on kyl­lästynyt Etekln ryöstöön. Aika help­po oli lase­ka, ettei siitä val­tios­ta tulisi mikään men­estyjä. Kan­nataa siis lopet­taa ajatuk­set Suomen jakamis­es­ta kahdek­si tai use­am­mak­si valtioksi.

        Kyl­lä se muut­tovir­ta alkaa men­nä pois Suomes­ta Helsin­gin sijaan

      11. sep­po: Kyl­lä se muut­tovir­ta alkaa men­nä pois Suomes­ta Helsin­gin sijaan 

        Pääkaupunkiseudulle muut­taa paljon ihmisiä myös ulko­mail­ta ja joukos­sa on myös paluumuuttajia.

      12. sep­po: Toki pääkaupunkiseudulle muut­ta­jia on, mut­ta Suomeen muut­tavien ja pois­muut­tavien koulu­tuserot ovat aika suuria : https://images.cdn.yle.fi/image/upload//w_1199,h_797,f_auto,fl_lossy,q_auto:eco/13–3‑10123387.png

        Palu­umuut­to ei näe nois­sa tilas­tois­sa ja uskon että palu­umuut­to lisään­tyy Suomeen enem­män kos­ka se miten korona pan­demia hoidet­ti­in Suomes­sa ja miten se hoidet­ti­in muis­sa mais­sa jois­sa asuu paljon suo­ma­laisia niin ne ovat erit­täin iso­ja ero­ja. Palu­umuut­ta­jat ovat myös ihmis­inä hyvin toisen­laisia kos­ka ovat asuneet urbaanis­sa ympäristössä ulko­mail­la jos­sa ei ole paljonkaan luon­toa mut­ta pääkaupunkiseudul­la on paljon lähiöitä jois­sa on lähel­lä luontoa.

      13. Osmo Soin­in­vaara: Ver­rat­tain hyvin. Luon­non­va­ro­ja saa maail­mankau­pas­ta eikä osta­jan tarvitse mak­saa maat­alous­tuki­aisia. Osaa­van henkilökun­nan kup­paamin­ernkin olisi help­poa, ellei sit­ten muu Suuo­mi rak­en­taisi muur­tia piikki­lankaa ympärilleen. Joskus joku uhkasi, että Lap­pi itsenäistyy, kos­ka on kyl­lästynyt Etekln ryöstöön. Aika help­po oli lase­ka, ettei siitä val­tios­ta tulisi mikään men­estyjä. Kan­nataa siis lopet­taa ajatuk­set Suomen jakamis­es­ta kahdek­si tai use­am­mak­si valtioksi. 

        Eikö vas­tauk­sesi perus­teesit perus­tu nimeno­maan siihen mitä Vihreänku­plan­pois­ta­jan aja­tusleikissä piti nimeno­maan pois­taa? Eli luon­non­va­ro­jen hyö­ty­jen ja työvoiman saatavu­u­den kir­sikan­poim­imiseen. Vas­tauk­ses­sasi molem­mat jatkuisi­vat tai jopa voimis­tu­isi­vat: Oste­taan luon­non­va­ro­ja kuten ruokaa, ilman että osal­lis­tu­taan niiden tuot­tamisen kus­tan­nuk­si­in (maat­aloustuet), ja vas­taavasti koulute­tun valmi­in työvoiman saatavu­u­teen muual­ta maasta/maailmasta ilman että osal­lis­tu­taan niiden han­kkimiskus­tan­nuk­si­in (ihmis­ten kas­vat­ta­mi­nen ja koulut­ta­mi­nen veron­mak­sajik­si saak­ka, eli siihen asti että heistä tulisi yhteiskun­nalle ja kun­nalle net­tomak­sajia) tai “pois­tamiskus­tan­nuk­si­in” (van­hus­ten hoivakustannukset). 

        Kor­jaa jos olen väärässä, mut­ta eikö suurten kaupunkien ikärak­en­teet pain­ot­tuvat vah­vasti työikäisi­in suh­teessa muuhun maa­han, eli yleinen ilmiö on että henkilö muut­taa töi­den perässä Helsinkiin/muihin muut­tovoit­tokaupunkei­hin, ja use­at heistä vielä lähtevät viet­tämään van­hu­ut­taan jon­nekin muualle.

        Jot­ta Vihreänku­plan­pois­ta­jan aja­tusleikkiä käsiteltäisi­in rehellis­es­ti, kumpaankaan vas­tauk­sesi pääar­gu­ment­ti­in ei voisi noja­ta, sil­lä niistä luop­umi­nen oli se alku­peräi­nen ajatusleikki.

        Toki reaal­i­maail­mas­sa mah­dol­lista olisi että vapaa­matkus­ta­ju­ut­ta kat­sot­taisi­in sormien lävitse (kuten esim. EU:n sisäl­lä vas­taavaa kir­sikan­poim­intaa verokil­pailun kaut­ta on kat­sot­tu), mut­ta sitä nyt ei kan­na­ta aja­tusleikki­in sotkea. Suomes­sa toki tätä ilmiötä nykyisel­lään rak­en­teel­lis­es­ti kor­jataan val­tiono­su­usjär­jestelmäl­lä, ettei maakun­nat ole aivan konkurssis­sa eri­toten van­hus­ten­hoidon kus­tan­nusten takia kaupunkien imiessä niistä kaik­ki nettoveronmaksajat.

    2. Vihreänku­plan­pois­ta­ja:

      Rebub­likaanien äänestäjistä jäi taas aivan toisen­lainen kuva, esim. . Vähem­män näky niitä punanisko­ja joista meille halusit viestiä.

      Oletko kuul­lut koskaan valkoisen yli­val­lan kan­nat­ta­jista? Suosit­te­len tutus­tu­maan hei­dän ide­alo­giaan. Repub­likaa­ni­nen kan­nat­ta­jis­sa on paljon tämän ide­alo­gian edus­ta­jia. Yhdys­val­tain his­to­ria tun­tee myös jär­jestäy­tyneen valkoisen yli­val­lan kan­nat­ta­ja liik­keen jon­ka nimi on Klu Klux Klan. Suosit­te­len tutus­tu­maan tämän liikeen historiaan.

      1. Rahul Somani: Oletko kuul­lut koskaan valkoisen yli­val­lan kan­nat­ta­jista? Suosit­te­len tutus­tu­maan hei­dän ide­alo­giaan. Repub­likaa­ni­nen kan­nat­ta­jis­sa on paljon tämän ide­alo­gian edus­ta­jia. Yhdys­val­tain his­to­ria tun­tee myös jär­jestäy­tyneen valkoisen yli­val­lan kan­nat­ta­ja liik­keen jon­ka nimi on Klu Klux Klan. Suosit­te­len tutus­tu­maan tämän liikeen historiaan.

        Ku Klux klaanin ensim­mäiset kan­nat­ta­jat oli­vat lähin­nä etelän demokraat­te­ja. Repub­likaane­ja ei hyväksyt­ty jäseniksi. Pere­hdy tarkem­min Ku klux klaanin his­to­ri­aan. GOP ei ollut mukana .

      2. Coun­try­boy: Ku Klux klaanin ensim­mäiset kan­nat­ta­jat oli­vat lähin­nä etelän demokraat­te­ja. Repub­likaane­ja ei hyväksyt­ty jäseniksi.Perehdy tarkem­minKu klux klaanin his­to­ri­aan. GOP ei ollut mukana 

        Vielä nykyisen 45 pres­i­dent­tii Trumpin kan­nat­ta­jis­sa on Ku klux Klanin sir­pale ryh­miä ja hei­dän tuken­sa pres­i­den­tille on näkyvää ja mie­lenisoituk­sia hänen puoles­ta on osoitet­tu Ku Klux Klanin sir­pale ryh­mien tuki mie­lenosoituk­sis­sa. Ku Klux Klanin enti­nen suurmes­tari David Duke on avoimesti tukenut Trumpia ja kam­panoin­ut hänen val­in­tansa puoles­ta ja David Duke on näkyvämpiä Ku Klux Klanin jäseniä edelleen Yhdys­val­tain tämän päivän valkoisen yli­val­lan piireissä.David Duke valit­ti­in Louisianan edus­ta­jain­huoneeseen nimeno­maan repub­likaanien lis­toil­ta vuon­na 1989 . Kyl­lä itse tiedän mihin suun­taan Ku Klux Klanin his­to­ria meni 1920-luvul­ta 1960-luvulle enem­män kohti repub­likaanista puoluet­ta kos­ka 1960-luvul­la moni etelän­demokraat­ti kään­tyi poli­it­tis­es­ti kohti repub­likaane­ja kos­ka vas­tus­ti­vat vuo­den 1964 kansalaisoikeuslakia joka vieti­in läpi Yhdys­val­tain kon­gres­sis­sa nimeno­maan etelä­val­tios­ta tulleen tek­sasi­laisen pres­i­dentin Lyn­don B John­sonin aloit­teesta. Liikeen syn­ty his­to­ri­as­sa tuki alue oli etelä­val­tiot ja etelän­demokraatit mut­ta viimeiset 60 vuot­ta se on tul­lut lähem­mäk­si repub­likaanien valkoisen yli­val­lan kan­nt­ta­jia ja äänestäjiä joista suurin osa on nimeno­maan Trum­p­lan­di­as­ta ja maaseudul­ta joten ja tämän päivän Yhdys­val­tain repub­likaanien tuki alue on maaseu­tu. . Kyl­lä tämä on pitkäaikainen tren­di mihin Ku Klux Klanin äänestäjät ovat siir­tyneet mon­en vuosikym­menten ajan siis repub­likaanei­hin. Sen ver­ran voin asi­as­ta tietoise­na tode­ta että Don­ald Trumpin isä Fred Trump (syn­tyi 1905) osal­lis­tui nuore­na miehenä 1927 Ku Klux Klanin marssille Queen­sis­sa New Yorkissa kos­ka New Yorkin kaupun­gin poli­i­sis­sa oli enem­mistö rooma­laiska­to­lilaisia jot­ka kil­paili­vat tuol­loin kaupun­gin viroista ja Trumpit ovat protes­tant­te­ja ja Ku Klux Klanin kan­nt­ta­jat oli­vat pääasi­as­sa protes­tant­tisia amerikkalaisia valkoisia anglosakseja .

    3. Vihreänku­plan­pois­ta­ja:
      PS. Vaik­ka Ylen sosial­is­ti­toimit­teli­jat ovatkin anta­neet ymmärtää että Biden voit­ti niin näin­hän ei vielä ole, asia ratkaistaan oikeudessa kos­ka näyt­töä vaalivilpistä on run­saasti toisin kuin nämä mei­dän samaiset toimit­teli­jat ovat anta­neet ymmärtää. Jos asi­aa ei ratkaista oikeudessa niin Yhdys­val­lat on vajon­nut banaani­val­tion tasolle ja mei­dänkin on aika se uno­htaa ja kat­sel­la muus­ta suun­nas­ta kaikkea mitä Yhdys­val­lat on tähän asti meille edustanut. 

      Onko Vihreänku­plan­pois­ta­jal­la henkilöko­htaista koke­mus­ta ja näyt­töä Yhdys­val­tain pres­i­dentin­vaalien aikana tapah­tuneesta mah­dol­lis­es­ta vaalivilpistä? Olitko henkilöko­htais­es­ti paikalla Wis­con­sin Michi­ganin Penn­syl­van­ian Ari­zo­nan tai Geor­gian osaval­tiois­sa tuol­loin vaalipäivänä? Itse seurasin koko illan ja aamu yön pikku­tun­nille asti tulos lasken­taa ja pros­es­sia ja syy mik­si lasken­nas­sa kesti näinkin kauan oli postiäänet. Kun 60 miljoon­aa Yhdys­val­tain äänioikeutet­tua äänestää pos­titse ennakkoon niin luon­nol­lis­es­ti ään­ten lasken­ta kestää kauem­min kuin nor­maalis­es­ti. Vai onko Vihreänku­plan­pois­ta­jal­la parem­paa vai­h­toe­htoa kuin­ka äänestys toteutetaan täl­läisessä poikkeusti­lanteessa? Yhdys­val­tain perus­tus­la­ki ei määritele vaal­i­ta­paa vaan se on osaval­tioiden itsen­sä määriteltävis­sä. Yhdys­val­tain perus­tus­la­ki nimeno­maan antaa osaval­tioille poli­it­tista val­taa ja vaal­i­ta­pa on kunkin osaval­tion oman vaalilain mukaista. Esimerkik­si Penn­syl­va­ni­as­sa lasken­ta kestää kauem­min kuin nor­maalis­es­ti kos­ka osaval­tion vaalila­ki ei sal­li ennakkoään­ten lasken­taa vas­ta varsi­naise­na vaalipäivänä. Penn­syl­van­ian osaval­tion edus­ta­jain­huoneessa ja senaatis­sa on repub­likaa­ni­nen enem­mistö joten vaalilain muut­ta­mi­nen on hei­dän vas­tu­ul­la. Toisin kuin Flori­das­sa jos­sa osaval­tion vaalila­ki sal­lii ennakkoään­ten lasken­nan etukä­teen ennen vaalipäivää. Tässä kohtaa Flori­dan vaalila­ki on paljon joustavampi. 

      En ole pelkästään kuul­lut itse että vain Ylen sosial­is­ti­toimit­teli­jat kuten Vihreänku­plan­pois­ta­ja Itse antaa ymmärtää ovat julis­ta­neet Joe Bidenin voit­ta­jak­si ja kiistäneet vaalivilpin. Kos­ka Geor­gian osaval­tion apu­laisku­vernööri repub­likaa­ni­nen Geoff Dun­can on toden­nut ettei hän ole havain­nut mitään vaalivilp­piä Geor­gian ään­ten lasken­nas­sa. Siis apu­laisku­vernööri Geoff Dun­can edus­taa republikaaneja!

      Varsi­nainen vaal­i­t­u­los vahvis­te­taan vas­ta 14 jouluku­u­ta kun kaik­ki val­it­si­jamiehet kokoon­tu­vat Capi­tol kukku­lalle ja viral­lis­es­ti vahvis­ta­vat Yhdys­val­tain pres­i­dentin­vaalien tulok­sen ja val­it­se­vat maalle tämän tulok­sen mukaan uuden pres­i­dentin. Joulu­un alku­un men­nessä osaval­tiot vahvis­tet­ta­va ehdokas ja kaik­ki uudelleen­lasken­ta on suoritet­ta­va siihen men­nessä. Tämä on määritel­ty Yhdys­val­tain perus­tus­lais­sa. Mikäli vastapuoli pystyy anta­maan todis­tei­ta mah­dol­lis­es­ta vaalivilpistä on oikeus pros­es­si aloitet­ta­va ensin kunkin osaval­tion omas­sa oikeuslaitok­ses­sa ennen kuin asi­aa voidaan edes harki­ta viemään Yhdys­val­tain­in korkeim­paan oikeu­teen asti. 

      Onko Vihreänku­plan­pois­ta­jal­la mitään henkilöko­htaista näyt­töä vaalivilpistä? Jos todel­la näin onja epäilen ettei ole kos­ka Vihreänku­plan­pois­ta­ja tuskin ehti käy­dä yhtä aikaa näinkin lyhyessä ajas­sa Wis­con­sin Michi­ganin Penn­syl­van­ian Ari­zo­nan ja Geor­gian osaval­tiois­sa viikko sit­ten kun vaalit suoritet­ti­in ja havai­ta edes teo­ri­as­sa kuin­ka äänet las­ket­ti­in. Kuitenkin kun Vihreänku­plan­pois­ta­ja on nin henkilöko­htais­es­ti vaku­ut­tunut että vaalivilp­pil­lä on juridil­lista näyt­töä kuten hän ilmaisi hänen omas­sa kommentissa. 

      Mikäli todel­la Vihreänku­plan­pois­ta­jal­la on asi­aan liit­tyviä todis­tei­ta niin suosit­te­len otta­maan yhteyt­tä Don­ald Trumpin henkilöko­htain­seen asiana­ja­jaan Rudy Giu­liani­in joka var­masti tulee ilah­tu­maan kun Suomes­ta ilmestyy todis­tei­ta mah­dol­lis­es­ta vaalivilpistä Yhdys­val­tain pres­i­dentin­vaaleista! Näk­isin mielel­läni uudelleen New Yorkin entisen pormes­tarin ja nykyiseen Don­ald Trumpin asiana­ja­ja Rudy Giu­liani­in lehdis­töti­laisu­u­den samal­la teol­lisu­usalueel­la Philadel­phi­an esikaupunkialueel­la pihankun­nos­tus­li­ik­keen etupi­hal­la pornokau­pan ja kre­ma­to­ri­on kul­mas­sa joka jär­jestet­ti­in viime lauan­taina . Paik­ka on yhtä mie­lenki­in­toinen ja eksoot­ti­nen val­in­ta kuin Ala Tikkuri­lan Shell jos Sauli Niin­istö jär­jestäisi siel­lä vai­h­teek­si lehdis­töti­laisu­u­den siitä että Joe Biden tulee myöhem­min ensi vuon­na uute­na pres­i­dent­tinä Suomeen tapaa­maan Vladimir Putinin (sic)!

      Vakavasti puheen ollen jälleen ker­ran Geor­gian osaval­tion apu­laisku­vernööri repub­likaa­nipuoluet­ta edus­ta­va Geoff Dun­can on toden­nut myös ettei hänen osaval­tios­sa ään­ten­lasken­nas­sa yhtey­dessä tapah­tunut mitään vaalivilp­piä. Näin sanoo repub­likaa­ni­nen apu­laisku­vernööri Geor­gian osavaltiosta!

      Osaval­tioil­la on juridilli­nen velvol­lisu­us laskea äänet uudelleen mikäli vastapuolen lakimiehet vaa­ti­vat sitä oikeu­den päätök­sel­lä mut­ta jos lop­putu­los on sama niin vilp­piä on mah­do­ton­ta todis­taa mis­sään kohtaa. On otet­ta­va huomioon myös se että jokaises­sa osaval­tion ään­ten­lasken­ta hal­lis­sa oli kam­era valvon­ta joka kuvasi vide­olle lasken­ta pros­essin alus­ta lop­pu­un asti. Jokaisel­la osaval­tion ään­ten lasken­ta hal­lis­sa oli molem­pi­en osa­puolten nimit­tämät vaal­i­tarkkail­i­jat repub­likaa­ni­nen ja demokraa­tien sekä sitou­tu­ma­ton kol­mas osa­puoli ja myös kan­sain­välis­es­ti vaal­i­tarkkail­i­jat myös Suomes­ta. En tiedä onko Osmo Soin­in­vaara ollut itse kansane­dus­ta­jana vaal­i­tarkkail­i­jana ulko­mail­la mut­ta jos on niin hän voi ker­toa lisää prosessista

      Yhdys­val­tain 200 vuo­den his­to­ri­an aikana vaalit on toimitet­tu oli maail­man­poli­ti­it­ti­nen tilanne mikä hyvän­sä. Koskaan ei ole Yhdys­val­tain liit­to­val­tion 200 vuo­den his­to­ri­as­sa vaale­ja joudut­tu peru­maan tai uusimaan.

      Juuri tämän takia Yhdys­val­tain kuu­luisin poli­it­ti­nen lentävä lause on Gov­ern­ment of the peo­ple, by the peo­ple, for the peo­ple, shall not per­ish from the earth.

      1. Rahul Somani: OnkoVihreänku­plan­pois­ta­jal­la henkilöko­htaista koke­mus­ta­ja näyt­töäY­hdys­val­tain pres­i­dentin­vaalien aikana tapah­tuneesta mah­dol­lis­es­ta vaalivilpistä? Olitko henkilöko­htais­es­ti paikalla Wis­con­sin Michi­ganin Penn­syl­van­ian Ari­zo­nan tai Geor­gian osaval­tiois­sa tuol­loin vaalipäivänä? Itse seurasin koko illan ja aamu yön pikku­tun­nille asti tulos lasken­taa ja pros­es­sia ja syy mik­si lasken­nas­sa kesti näinkin kauan oli postiäänet. Kun 60 miljoon­aa Yhdys­val­tain äänioikeutet­tua äänestää pos­titse ennakkoon niin luon­nol­lis­es­ti ään­ten lasken­ta kestää kauem­min kuin nor­maalis­es­ti. Vai onko Vihreänku­plan­pois­ta­jal­la parem­paa vai­h­toe­htoa kuin­ka äänestys toteutetaan täl­läisessä poikkeustilanteessa? 

        En tiedä Vihreänku­plan­pois­ta­jas­ta, mut­ta mun ratkaisu olisi se että ennakkoäänestämi­nen pitäisi kaikissa mais­sa jos­sa IT-teknolo­gia on hyvin han­skat­tu, hoitaa netin kaut­ta. Niin USA:ssa, Suomes­sa kuin koko EU:ssa. Tulee paljon edullisem­mak­si ja vaal­i­t­u­los saadaan heti. Ihmiset jot­ka eivät jostain syys­tä pysty äänestämään netis­sä, äänestäkööt sit­ten äänesty­s­paikoil­la viral­lise­na äänestyspäivänä, mut­ta sil­loinkin koneen avulla.

      2. R.Silfverberg: Ratkaisu olisi se että ennakkoäänestämi­nen pitäisi kaikissa mais­sa jos­sa IT-teknolo­gia on hyvin han­skat­tu, hoitaa netin kaut­ta. Niin USA:ssa, Suomes­sa kuin koko EU:ssa. Tulee paljon edullisem­mak­si ja vaal­i­t­u­los saadaan heti. Ihmiset jot­ka eivät jostain syys­tä pysty äänestämään netis­sä, äänestäkööt sit­ten äänesty­s­paikoil­la viral­lise­na äänestyspäivänä, mut­ta sil­loinkin koneen avulla. 

        Viron entistä pres­i­dent­tiä Toomas Hen­rik Ilvestä haas­tatelti­in Al Jazeera Eng­lish kanaval­la juuri samana päivänä kun Joe Biden ylit­ti 270 val­it­si­jamies rajan ja yksi haas­tat­telun teema oli Viron nykyi­nen sähköi­nen äänestys jär­jestelmä ja häneltä kysyt­ti­in tuos­ta sähköis­es­tä net­ti äänestyk­ses­tä ja sen mah­dol­lis­es­ta toimivu­ud­es­ta ja käyt­töön ottamis­es­ta esimerkik­si Yhdys­val­lois­sa. Niin se ei ollut edes Toomas Hen­rik Ilvek­ses­tä mah­dol­lista Yhdys­val­lois­sa ihan senkin takia kos­ka Virossa on keskusjo­htoinen henkilöti­eto rek­isteri, stan­dard­is­oitu Väestörek­isterikeskus, har­mon­isoin­tu henkilöl­lisyys­todis­tus kort­ti ja sosi­aal­i­tur­vatun­nus. Yhdys­val­lois­sa on osaval­tioi­ta joil­la on osaval­tio kohtainen tieto kan­ta jot ei ole liit­to­val­ti­ol­la pait­si pas­si toimis­to on liit­to­val­tion viras­to. Esimerkik­si ajoko­rt­ti on Yhdys­val­lois­sa osaval­tio kohtainen. Toisin kuin Euroopas­sa jos­sa on kansalli­nen ajoko­r­tit myös liit­to­val­tiois­sa kuten Sak­sa , Itä­val­ta, Sveit­si ja Bel­gia. Tuo sähköi­nen äänestys jär­jestelmä tarvit­see sel­l­aisen totaalisen infra­struk­tu­urin Yhdys­val­lois­sa mitä täl­lä het­kel­lä ei ole ole­mas­sa edes man ter­vey­den­huol­los­sa ja autorek­isteröin­nis­sä ja monis­sa muis­sa hallinnol­li­sis­sa viras­tois­sa jot­ka ovat osaval­tio kohtaisia. Toki jokainen osaval­tio voi luo­da sen itsenäis­es­ti mut­ta Virossa on keskus­vaalilau­takun­ta kuten Suomes­sa joten reaali­aikainen vaal­i­t­u­lok­sen julka­isu esimerkik­si ennakkoään­ten lasken­nas­sa on Yhdys­val­tain kohdal­la edelleen sama hidas pros­es­si kuin täl­lä het­kel­lä ihan sen takia kos­ka osaval­tio kohtainen vaalilain­säädän­tö on niin eri­lainen 50 osaval­tion välil­lä että lain har­mon­isoin­ti veisi 30 vuot­ta. Viron sähköi­nen äänestys jär­jestelmä toimisi pienis­sä Yhdys­val­tain osaval­tiois­sa kuten Havai­jil­lä, Rhode Island Prov­i­dencessä, Mass­a­chu­settsis­sä, Con­necti­cutis­sä ja Delawa­ressä. Yhdys­val­lois­sa on myös inter­net yhteys hyvin hidas ja kallis riip­puen osaval­tios­ta joten moni jäisi tämän jär­jestelmän ulkop­uolelle. Jär­jestelmän ajami­nen läpi olisi myös erit­täin kallis veron­mak­sajille joten poli­it­tis­es­ti se ei menisi läpi jos vai­h­toe­htona on äänestäjille vero­tuk­sen keven­tämi­nen. Ideasi oli oikein hyvä mut­ta toteu­tus esimerkik­si Yhdys­val­lois­sa ei ole mitenkään nykyisel­lä osaval­tioiden eril­lisil­lä lain­säädän­nöl­lä mah­dol­lista. En usko että itse tulen näkemään sitä päivää Yhdys­val­tain vaal­i­jär­jestelmän muutoksessa.

      3. Rahul Somani: Viron entistä pres­i­dent­tiä Toomas Hen­rik Ilvestä haas­tatelti­in Al Jazeera Eng­lish kanaval­la juuri samana päivänä kun Joe Biden ylit­ti 270 val­it­si­jamies rajan ja yksi haas­tat­telun teema oli Viron nykyi­nen sähköi­nen äänestys jär­jestelmä ja häneltä kysyt­ti­in tuos­ta sähköis­es­tä net­ti äänestyk­ses­tä ja sen mah­dol­lis­es­ta toimivu­ud­es­ta ja käyt­töön ottamis­es­ta esimerkik­si Yhdys­val­lois­sa. Niin se ei ollut edes Toomas Hen­rik Ilvek­ses­tä mah­dol­lista Yhdys­val­lois­sa ihan senkin takia kos­ka Virossa on keskusjo­htoinen henkilöti­eto rek­isteri, stan­dard­is­oitu Väestörek­isterikeskus, har­mon­isoin­tu henkilöl­lisyys­todis­tus kort­ti ja sosiaaliturvatunnus. 

        Tietenkin on esteitä mut­ta jos ei asialle mitään tee, ne eivät ne poistu.

        Kom­ment­ti­ni oli lähin­nä osoitet­tu suo­ma­laista käytän­töä koske­vak­si: Mik­si meil­lä on posteis­sa tapah­tu­vaa man­u­aal­ista ennakkoäänestys­tä joka mak­saa 10 miljoon­aa euroa joka ker­ta kun jär­jestetään val­takun­nal­liset vaalit? On jopa väitet­ty että hal­li­tuk­sia ei halu­ta hajoit­taa ennenaikaises­ti vaik­ka hal­li­tus olisi täysin kyvytön päätök­si­in erim­ielisyyk­sien takia, kos­ka uudet vaalit “mak­saisi­vat liikaa”.

      4. R.Silfverberg:

        On jopa väitet­ty että hal­li­tuk­sia ei halu­ta hajoit­taa ennenaikaises­ti vaik­ka hal­li­tus olisi täysin kyvytön päätök­si­in erim­ielisyyk­sien takia,koska uudet vaalit ”mak­saisi­vat liikaa”. 

        Hal­li­tusten hajoami­nen ei edel­lytä ennenaikaisi­in vaalei­hin. Antti Rin­teen hal­li­tus hajosi viime vuo­den lopus­sa ja uusi hal­li­tus saati­in muo­dostet­tua. Eduskun­nan hajot­ta­mi­nen on sit­ten eri asia sil­loin Suomes­sa pitäisi olla esim perus­tus­lailli­nen kri­isi joka kukaan ei halua Suomeen ja sel­l­aista ei ole ollut pitkään näkyvil­lä. Viimek­si eduskun­ta hajotet­ti­in 1976.

  16. Se min­ua vain häm­men­tää, mikä saa muut repub­likaan­it edelleen niin nöyrik­si hävin­neen pres­i­dentin edessä. Hesarin mukaan vain yhden käden sormil­la las­ket­ta­va määrä repub­likaanise­naat­tor­e­i­ta on onnitel­lut Bideniä voitos­ta. Fox Newskin pitää väistyvän pres­i­dentin puhei­ta vaalivilpistä perät­töminä, mut­ta ilmeis­es­ti repub­likaa­nipuolueessa täm­möiset mielip­i­teet kuu­lu­vat vähem­mistöön ja emer­i­tus­poli­tikoille. Pelkäävätkö kaik­ki uudelleen­val­in­tansa puolesta?

    1. Erno P: Fox Newskin pitää väistyvän pres­i­dentin puhei­ta vaalivilpistä perät­töminä, mut­ta ilmeis­es­ti repub­likaa­nipuolueessa täm­möiset mielip­i­teet kuu­lu­vat vähem­mistöön ja emer­i­tus­poli­tikoille. Pelkäävätkö kaik­ki uudelleen­val­in­tansa puolesta? 

      Pelkäävät, mut­ta siinä mielessä, että pelkäävät jo esi­vaali­vai­heessa häviävän­sä Trump-henkisem­mille haas­ta­jille kil­pailun siitä, kuka pääsee repub­likaanien ehdokkaak­si. Trump on repub­likaanis­ten äänestäjien kesku­udessa niin suosittu.

      Suomes­sa ehkä hel­posti uno­htuu, että esi­vaalit käy­dään Yhdys­val­lois­sa ei vain pres­i­den­tistä vaan puolueen koko ehdokaslis­tas­ta. Ja suuri osa jopa kun­nal­li­sista viran­halti­joista val­i­taan puolue­poli­it­tisin tun­nuksin käy­dy­il­lä vaaleil­la, kaiken maail­man koiravero­tarkas­ta­jia myöten.

  17. USA:n pojat on suurin piirtein yhtä hyviä juin suo­ma­laiset pojat PISAn mukaan. Suo­ma­laiset tytöt ovat paljon yhdys­val­ta­laisia tyt­töjä parem­pia. Suomen koul­u­laitoshan on maail­man epä­tasa-arvoisimpia. USAlainen koulu on tietysti paljon tasa-arvoisem­pi. Ehdotan, että suo­ma­laiset käyvät opin­tomatkalla tasa-arvon nimissä..

    1. Atom­isti:
      USA:n pojat on suurin piirtein yhtä hyviä juin suo­ma­laiset pojat PISAn mukaan. Suo­ma­laiset tytöt ovat paljon yhdys­val­ta­laisia tyt­töjä parem­pia. Suomen koul­u­laitoshan on maail­man epä­tasa-arvoisimpia. USAlainen koulu on tietysti paljon tasa-arvoisem­pi. Ehdotan, että suo­ma­laiset käyvät opin­tomatkalla tasa-arvon nimissä..

      Tyt­tö­jen ja poikien väli­nen erot kyl­lä vääristävät Suomen koul­u­laitok­sen kokon­ais­puol­ta. Suomen koul­u­laito ei ole tässä kohtaa maail­man epä­tasa-arvoisimpia kun mitataan kokon­aisu­ut­ta. Valkois­t­en amerikkalais­ten koulut ovat kyl­lä paljon tasa-arvoisem­pia kuin mustien koulut. Yksi­tyiset koulut ovat osa Yhdys­val­tain koul­u­laitos­ta ja näin olleen kil­pailu on erit­täin epäoikeu­den­mukaista pien­tu­loisille oppi­laiden vanhemmille

  18. Näk­isin yhdek­si ongel­mak­si, että nämä paljon julk­isu­udessa olleet tiet­ty­jen teol­lisu­u­den alo­jen työn­tek­i­jät ovat olleet taloudel­lis­es­ti huo­mat­ta­van hyvässä ase­mas­sa, rikkai­ta ver­rat­tuna mei­dän paperityöläisiimmekin.

    HS kir­joit­ti lokaku­us­sa 2016 Buchananin piirikun­nan hiilikaivostyön­tek­i­jöistä, joiden keskimääräi­nen vuosi­palk­ka oli $90000 (lähde WSJ, link­ki). Kun heitä jäi työt­tömäk­si, sher­if­fi palkkasi joitakin heistä poli­i­seik­si, mut­ta alku­palk­ka siinä työssä oli vain $30000.

    Yhdys­val­lois­sa on ollut muu­ta­ma teol­lisu­u­den ja logis­ti­ikan erikoisala, jot­ka ovat onnis­tuneet puris­ta­maan erikoise­tu­ja eri­tyis­es­ti van­hoille työn­tek­i­jöilleen. Näitä oli­vat mm. kai­vok­set, pohjoisen autote­htaat ja satamat.

    Detroiti­lainen auto­te­ol­lisu­us meni nurin 2000-luvul­la muun muas­sa siitä syys­tä, että 1970-luvul­la ammat­tili­itot ja teol­lisu­us oli­vat men­neet sopi­maan pitkälle menevistä ter­veysvaku­u­tus­palveluista myös tehtail­ta eläk­keelle jääneille. Sil­loin ei osat­tu ajatel­la, että tule­vaisu­udessa tehtaiden työtek­i­jöi­den määrä lask­isi ja että suurin osa tehtaiden elät­tämistä tulisi ole­maan eläkeläisiä. Detroitin konkurssit ja velka­jär­jeste­lyt veivät nämä edut, jäänyt katkeru­us on var­mas­tikin ruokkin­ut ruostevyöhyk­keen trumpilaisuutta.

    Tähän kun lisää, että viimeiset vuosikymmenet Detroitin syömäham­mas ovat olleet polt­toainesyöpöt isot pick-upit ja katu­maas­tu­rit, niin auto­te­ol­lisu­ud­es­ta riip­pu­vaisen työväestön suhde polt­toaineku­lu­tuk­sen vähen­tämiseen ja veroi­hin on myös valitet­ta­van ymmär­ret­tävä. Jos Detroit olisi eden­nyt GM Impactin (1990!) tietä, sinikaulus­ten suh­tau­tu­mi­nen ben­si­ini­in olisi epäilemät­tä toisenlainen.

    Mut­ta kuten Suomes­sakin, Yhdys­val­lois­sa on ongel­mana koulutet­tu­jen ammat­ti­lais­ten saami­nen syr­jäseudun työ­paikoille. Syytkin epäilemät­tä samo­ja työ­markki­nan ohu­u­den ja puoli­son työ­paikan suh­teen, mut­ta myös syr­jäseudun äärim­mäi­nen kon­ser­vati­ivi­su­us pitää lib­er­aalit koulute­tut kaukana. Tulok­se­na koulu­tus­ta ei syr­jäseudul­la arvoste­ta, eikä varsinkaan kan­nate­ta taloudel­lista tukea opiskelulle — sehän tarkoit­taisi entistä use­am­man nuoren pakoa kaupunkiin.

  19. Suomen Trum­p­lan­dia on hyvää vauh­tia syn­tymässä — merkke­jä katkeru­ud­es­ta on paljon, ja jo lähel­lä Helsinkiä — esimerkik­si nos­taisin sen, kuin­ka Van­taan seu­rakun­tay­htymä pää­tyi hylkäämään alku­peräisen kom­pro­mis­sir­atkaisun Lehti­saaren taloy­htiöi­den vuokranko­ro­tuk­sis­sa. Pääpe­rustelu­na karu­un koro­tus­tahti­in — lop­putu­lok­se­na tuplavuokra ver­rat­tuna uusien asun­to­jen tont­tivuokrata­soon lähialueil­la — oli lähin­nä se, ettei “rikkai­ta helsinkiläisiä” pidä hyysätä. 

    Niin­pä nyt tulee näitä uutisia, jois­sa on las­ket­tu kuin­ka 60-luvun ker­rostalokäm­pän arvo putosi yhtäkkiä 400 tuhannes­ta eurosta 170 tuhanteen. Ilmeis­es­ti seu­rakun­tay­htymän mielipi­de on, että siinähän kär­sivät sit­ten samoista ongelmista kuin muukin Suo­mi (asun­non myymi­nen mah­do­ton­ta, asun­non arvo ei riitäkään enää vaku­udek­si perusko­r­jaus­lain­oi­hin varsinkaan Helsin­ki-hin­noil­la, osakas itsekään ei saa lainaa kun sitä on jo yli asun­non nyk­yarvon… voipi käy­dä niin, että van­ha ele­ment­ti­ta­lo tulee mer­inäköaloista huoli­mat­ta rapis­tu­maan hil­jaa paikoilleen) 

    Ja tässä oli kyse Van­taas­ta, jol­la menee vielä kohtu­ullisen hyvin kaukaisem­pi­in kehyskun­ti­in ver­rat­tuna. Pelkään, että perus­suo­ma­lais­ten kan­na­tus­luke­mat kehyskyn­nis­sa voivat nous­ta kun­tavaaleis­sa häm­mästyt­tävän korkeiksi.

    1. Mikko:
      Suomen Trum­p­lan­dia on hyvää vauh­tia syn­tymässä – merkke­jä katkeru­ud­es­ta on paljon, ja jo lähel­lä Helsinkiä – esimerkik­si nos­taisin sen, kuin­ka Van­taan seu­rakun­tay­htymä pää­tyi hylkäämään alku­peräisen kom­pro­mis­sir­atkaisun Lehti­saaren taloy­htiöi­den vuokranko­ro­tuk­sis­sa. Pääpe­rustelu­na karu­un koro­tus­tahti­in – lop­putu­lok­se­na tuplavuokra ver­rat­tuna uusien asun­to­jen tont­tivuokrata­soon lähialueil­la – oli lähin­nä se, ettei ”rikkai­ta helsinkiläisiä” pidä hyysätä.
      Ja tässä oli kyse Van­taas­ta, jol­la menee vielä kohtu­ullisen hyvin kaukaisem­pi­in kehyskun­ti­in ver­rat­tuna. Pelkään, että perus­suo­ma­lais­ten kan­na­tus­luke­mat kehyskyn­nis­sa voivat nous­ta kun­tavaaleis­sa häm­mästyt­tävän korkeiksi. 

      Seu­rakun­tay­htymien omaisu­u­den hal­lli­nolli­nen ja taloudelli­nen hyväk­si käyt­tö ei ole Trum­p­lan­di­an katkeru­u­den mitään tekemistä kos­ka Trum­p­lan­di­an katkeru­us on talouden rak­en­teen muu­tok­sen tuo­maa katkeru­ut­ta ja teknolo­gian kehi­tys­tä jos­sa per­in­teiset man­u­aaliset työ kor­vataan automaa­ti­ol­la. Seu­rakun­tay­htymän omis­ta­mat kiin­teistöt ja niiden vuokranko­ro­tuk­set päätetään demor­kaat­tis­es­ti seu­rakun­tay­htymän hal­li­tuk­ses­sa ja tähän kehi­tyk­seen voi vain seu­rakun­ta­laiset itse vaikut­taa seu­rakun­tavaaleis­sa. Tähän ei eduskun­ta tai Van­taan kaupung­in­val­tu­us­to voi mitenkään puut­tua. On valit­ta­va seu­rakun­tavaaleis­sa seu­rakun­taval­tu­ute­tut jot­ka eivät koro­ta vuokria seu­rakun­tay­htymän kiineistöis­sä. Itse en voi tähän vaikut­taa edes äänestäjänä kos­ka en mak­sa kirkol­lisvero kos­ka en kuu­lu mihinkään seu­rakun­taan kos­ka en kuu­lu kirkkoon. Perus­suo­ma­lais­ten äänestäjien kesku­udessa on paljon seu­rakun­ta­laisia ja se on hei­dän tehtävä hoitaa itse nämä seu­rakun­nan omat sisäiset omaisu­u­den net­toamiset. Seu­raavis­sa seu­rakun­tavaaleis­sa on hyvälle samar­i­alaiselle tilausta.

      1. Rahul Somani: Seu­rakun­tay­htymien omaisu­u­den hal­lli­nolli­nen ja taloudelli­nen hyväk­si käyt­tö ei ole Trum­p­lan­di­an katkeru­u­den­mitään tekemistäkos­ka Trum­p­lan­di­an katkeru­us on talouden rak­en­teen muu­tok­sen tuo­maa katkeru­ut­ta ja teknolo­gian kehi­tys­tä jos­sa per­in­teiset man­u­aaliset työ kor­vataan automaa­ti­ol­la. Seu­rakun­tay­htymän omis­ta­mat kiin­teistöt ja niiden vuokranko­ro­tuk­set päätetään demor­kaat­tis­es­ti seu­rakun­tay­htymän hal­li­tuk­ses­sa ja tähän kehi­tyk­seen voi vain seu­rakun­ta­laiset itse vaikut­taa seu­rakun­tavaaleis­sa. Tähän ei eduskun­ta tai Van­taan kaupung­in­val­tu­us­to voi mitenkään puut­tua. On valit­ta­va seu­rakun­tavaaleis­sa seu­rakun­taval­tu­ute­tut jot­ka eivät koro­ta vuokria seu­rakun­tay­htymän kiineistöis­sä. Itse en voi tähän vaikut­taa edes äänestäjänä kos­ka en mak­sa kirkol­lisvero kos­ka en kuu­lu mihinkään seu­rakun­taan kos­ka en kuu­lu kirkkoon. Perus­suo­ma­lais­tenäänestäjien kesku­udessa on paljon seu­rakun­ta­laisia ja se on hei­dän tehtävä hoitaa itse nämä seu­rakun­nan omat sisäiset omaisu­u­den­net­toamiset. Seu­raavis­sa seu­rakun­tavaaleis­sa on hyvälle samar­i­alaiselle tilausta. 

        Tässä on se ongel­ma että ton­tit omis­taa Van­taan seu­rakun­tay­htymä, ja ton­teille raken­net­tu­jen omis­tusker­rostalo­jen asukkaat ovat helsinkiläisiä kos­ka Lehti­saari on Helsingis­sä. Asun­to­jen omis­ta­jat siis eivät voi vaikut­taa ton­tin omis­ta­jan päätök­si­in mil­lään taval­la kos­ka asu­vat väärässä kaupungis­sa ja jos kuu­lu­vat kirkkoon, ovat väärässä seurakunnassa. 

        Ton­tit olisi pitänyt aiko­ja sit­ten siirtää Helsin­gin seu­rakun­tien omis­tuk­seen jol­loin asukkail­la olisi edes teo­reet­tista sanan­val­taa, tai ainakaan oma seu­rakun­ta ei lähtisi lyömään jäseniään kuin vieras­ta sikaa. Tähän edelli­nen kom­men­toi­ja viit­tasi “trump­is­mil­la” eli härskiy­del­lä jol­la ei ole mitään rajaa.

      2. R.Silfverberg: Tässä on se ongel­ma että ton­tit omis­taa Van­taan seu­rakun­tay­htymä, ja ton­teille raken­net­tu­jen omis­tusker­rostalo­jen asukkaat ovat helsinkiläisiä kos­ka Lehti­saari on Helsingis­sä. Asun­to­jen omis­ta­jat siis eivät voi vaikut­taa ton­tin omis­ta­jan päätök­si­in mil­lään taval­la kos­ka asu­vat väärässä kaupungis­sa­ja jos kuu­lu­vat kirkkoon, ovat väärässä seurakunnassa.
        Ton­tit olisi pitänyt aiko­ja sit­ten siirtää Helsin­gin seu­rakun­tien omis­tuk­seen jol­loin asukkail­la olisi edes teo­reet­tista sanan­val­taa, tai ainakaan oma seu­rakun­ta ei lähtisi lyömään jäseniään kuin vieras­ta sikaa. 

        Seu­rakun­tay­htymien omaisu­ud­es­ta ja varoista päätetään kyl­lä tietääk­seni seu­rakun­tay­htymän sisäl­lä eikä kaupung­in­val­tu­us­tois­sa. Juuri tämän takia seu­rakun­tien omaisu­u­den käyt­tö ei ole läpinäkyvää kos­ka vain kirkkoon kuu­lu­vat saa­vat äänestää seu­rakun­tavaaleis­sa. Suomes­sa on mon­ta seu­rakun­taa mut­ta vain yksi Evanke­lis-luter­i­lainen kirkko. Tosin myös Suomen ortodoksi­nen kirkol­la on saman­lainen ase­ma kuin ev.lut kirkol­la mut­ta se on jäsen­määräl­lis­es­ti pienempi.

      3. Raken­nemuu­tos (toinen suuri muut­toli­ike kasvukeskuk­si­in) alkaa olla jo imenyt mehut ympäröivistä kun­nista, joka ehkä alkaa nyt selkeässä taan­tu­mas­sa johta­maan katkeroi­tu­miseen ja entistä selkeäm­pään jenkki­tyyliseen kaupun­git vs. lähialueet poli­it­tiseen jakau­tu­miseen. Myön­nän, että kun luin kir­joit­ta­mani uud­estaan, Lehti­saari-esimerkki­ni meni liikaa tuhkan ripot­telu­un kyseis­ten taloy­htiöi­den tule­vaisu­ud­es­ta, ja tavoit­tele­mani argu­ment­ti jäi piiloon — siis se, että me vas­taan ne-ajat­telu on jo voimis­saan jopa Van­taal­la, ja jopa sel­l­ai­sis­sa teo­ri­as­sa lau­peut­ta har­ras­tavis­sa lafkois­sa kuin Van­taan seurakuntayhtymä.

        Siis down­ward mobil­i­ty konkreet­tis­es­ti: kun 20 kilo­metrin päässä Helsingistä asun­to­jen reaal­i­hin­nat laske­vat 15 vuot­ta put­keen eikä lop­pua näy, aina ole­mas­sa ollut var­al­lisu­uskuilu repey­tyy niin isok­si, että Nur­mi­järvi-ilmiön aikana per­heen perus­tanut duunari/toimihenkilöpariskunta alkaa tosis­saan jäämään loukku­un siel­lä kehyskun­nas­sa — työssäkäyn­tiku­lut kas­va­vat jatku­vasti, ter­vey­den­hoito kur­jis­tuu hil­jalleen, pikkukaupun­gin char­mi katoaa kun palve­lut keskit­tyvät enem­män ja enem­män sielut­tomi­in kaup­pakeskuk­si­in, ja Carunakin muis­taa aina jouluisin. Toisaal­ta lähem­mäs keskus­ta muut­tamisen estää vuosi vuodelta isom­pi taloudelli­nen kuilu ja nykyisen asun­non myymisen vaikeus. Kyn­nellekykenevät alka­vat olla jo läht­e­neet pois, ja mon­et jäl­jelle jääneistä katkeroitu­vat, mikä luo kaikupo­h­jaa aina ilon­amme ole­vien öyhöt­täjien kailotukselle. 

        Eli siis saman­laisia kehi­tyskulku­ja kuin muual­la Suomes­sa on ollut jo pidem­pään… pait­si, että muun Suomen näkökul­mas­ta tah­too olla, että Uusi­maa = Helsin­ki, jos­ta syys­tä kaiken­laisia alueel­lisia tulon­si­ir­to­ja sinne vas­tuste­taan joka suunnal­ta… mikä voi tehdä muu­tok­ses­ta nopeam­man ja karum­man kuin muual­la Suomessa.

        Höyrypäiset katas­trofiske­naar­i­ot tuskin toteu­tu­vat — van­ha vas­taus koulu­tus aut­ta­nee säi­lyt­tämään sosi­aal­ista kier­toa, kun­han taloudelli­nen mah­dol­lisu­us koulu­tuk­seen säi­lytetään kaikille — mut­ta van­hat Pisa-tulok­set eivät myöskään ole tae tulevasta.

      4. Mikko:
        Raken­nemuu­tos (toinen suuri muut­toli­ike kasvukeskuk­si­in) alkaa olla jo imenyt mehut ympäröivistä kun­nista, joka ehkä alkaa nyt selkeässä taan­tu­mas­sa johta­maan katkeroi­tu­miseen ja entistä selkeäm­pään jenkki­tyyliseen kaupun­git vs. lähialueet poli­it­tiseen jakautumiseen.

        Siis down­ward mobil­i­ty konkreet­tis­es­ti: kun 20 kilo­metrin päässä Helsingistä asun­to­jen reaal­i­hin­nat laske­vat 15 vuot­ta put­keen eikä lop­pua näy, aina ole­mas­sa ollut var­al­lisu­uskuilu repey­tyy niin isok­si, että Nur­mi­järvi-ilmiön aikana per­heen perus­tanut duunari/toimihenkilöpariskunta alkaa tosis­saan jäämään loukku­un siel­lä kehyskun­nas­sa – työssäkäyn­tiku­lut kas­va­vat jatku­vasti, ter­vey­den­hoito kur­jis­tuu hil­jalleen, pikkukaupun­gin char­mi katoaa kun palve­lut keskit­tyvät enem­män ja enem­män sielut­tomi­in kaup­pakeskuk­si­in, ja Carunakin muis­taa aina jouluisin. Toisaal­ta lähem­mäs keskus­ta muut­tamisen estää vuosi vuodelta isom­pi taloudelli­nen kuilu ja nykyisen asun­non myymisen vaikeus.Kynnellekykenevät alka­vat olla jo läht­e­neet pois, ja mon­et jäl­jelle jääneistä katkeroitu­vat, mikä luo kaikupo­h­jaa aina ilon­amme ole­vien öyhöt­täjien kailotukselle.
        Eli siis saman­laisia kehi­tyskulku­ja kuin muual­la Suomes­sa on ollut jo pidem­pään… pait­si, että muun Suomen näkökul­mas­ta tah­too olla, että Uusi­maa = Helsin­ki, jos­ta syys­tä kaiken­laisia alueel­lisia tulon­si­ir­to­ja sinne vas­tuste­taan joka suunnal­ta… mikä voi tehdä muu­tok­ses­ta nopeam­man ja karum­man kuin muual­la Suomessa. 

        Uusi­maa ei ole pelk­stään Helsin­ki. Toki Helsingillä on paljon merk­i­tys­tä mut­ta paikkakun­nat kuten Jär­ven­pää, Por­voo, Hyvinkää, Kirkkon­um­mi, Tuusu­la, Sipoo ja Tam­misaari vetävät ihmisiä myöä puoleen.
        Nur­mi­järvi-ilmiön hait­ta­puoli­in esim liikku­miseen yksi iso ero nimit­täin rautatie. Nur­mi­järvel­lä ei ole rautati­etä joka aut­taa nur­mi­järveläisiä matkus­ta­maan pääkaupunkiseudul­la kuten Jär­ven­päätä on tämä rautatie aut­tanut kehit­tämään kaupunkia ja Jär­ven­pää onkin hyvin kaupunki­mainen pikkukaupun­ki. Osmo Soin­in­vaara kom­men­to Jär­ven­pää ilmiötä 22.10.2018 kir­joituk­sel­la Asuinaluei­den muut­tu­va arvos­tus; https://www.soininvaara.fi/2018/10/22/asuinalueiden-muuttuva-arvostus/.

        Uus­den­maan jäl­keen Suomen korkea­t­u­loisin maakun­ta on muuten Ahve­nen­maa ja Mar­i­an­ham­i­nas­sa asuu paljon korkea­t­u­loisia ihmisiä suh­teessa väkilukuun.

  20. Minus­ta sinä olet tässä väärässä. Ihmiset kaikkial­la alka­vat menet­tämään uskoaan lib­er­aali­in demokra­ti­aan. Oikeis­to­laisetkaan eivät usko enää mata­lan veron oikeis­to­laisu­u­teen, kos­ka sil­lä ei voi pär­jätä demokra­ti­as­sa. Kiina, Venäjä etc. alka­vat kiin­nos­ta­maan äänestäjiä.

    https://www.mtvuutiset.fi/artikkeli/eip-n-paajohtaja-eurooppa-uhkaa-havita-kiinan-ja-venajan-kaltaisille-maille-silla-on-jarkyttavat-seuraukset-kilpailukykyymme/7458232

    1. sep­po:
      Minus­ta sinä olet tässä väärässä. Ihmiset kaikkial­la alka­vat menet­tämään uskoaan lib­er­aali­in demokra­ti­aan. Oikeis­to­laisetkaan eivät usko enää mata­lan veron oikeis­to­laisu­u­teen, kos­ka sil­lä ei voi pär­jätä demokra­ti­as­sa. Kiina, Venäjä etc. alka­vat kiin­nos­ta­maan äänestäjiä. 

      Kiinal­la on paljon poten­taal­lisia mon­es­sa asiois­sa mitkä tekevät siitä edelleen kil­pailukykyisen maan suh­teessa van­hoi­hin teol­lisu­us­mai­hin. Kiina on samas­sa ase­mas­sa kuin 1900-luvun alun Yhdys­val­lat joka kil­paili ase­mas­ta Sak­san, Bri­tann­ian ja keis­ar­il­lisen Venäjän kanssa. Aasi­as­ta tuli uusi tek­i­jä Japani tuol­loin joka sai siel­lä suuren taloudel­lisen mah­ti­ase­man aina 1990-luvun Japanin talousku­plan puhkeamiseen asti.

  21. Vasem­mis­tolle jää lin­jak­si räy­hä-twit­terin vasem­mis­to. Tuo­ta vas­taan on oikeis­ton Trump ja muut. Oikeis­to hylkää min­imivero-oikeis­ton ja siir­tyy uudelle linjalle.

    1. sep­po: twit­terin vasemmis

      sep­po:
      Vasem­mis­tolle jää lin­jak­si räy­hä-twit­terin vasem­mis­to. Tuo­ta vas­taan on oikeis­ton Trump ja muut. Oikeis­to hylkää min­imivero-oikeis­ton ja siir­tyy uudelle linjalle.

      Kieltämät­tä l vasem­mistopop­ulistien kesku­udessa on paljon tuol­l­laisia räy­hääjiä mut­ta vasem­mistopop­ulistien kan­na­tus on pienem­pi kuin oikeistopop­ulistien. Salali­it­to­teo­ri­at lev­iävät paljon nopeam­min oikeistopop­ulistien kesku­udessa kuin vasem­mistopop­ulistien. Salali­it­to­teo­ri­at ovat olleet Yhdys­val­lois­sa paljon van­hempi ja his­to­ri­al­lis­es­ti pitkäaikainen ilmiö kuin Euroopas­sa. Venäjä on tästä poikkeus jos­sa salali­it­to­te­o­ri­oi­hin uskoo moni venäläinen.

  22. Soin­in­vaaran markki­noima malli, mis­sä olisi markki­na­t­alous, mut­ta samanaikaises­ti pyrit­täisi­in mah­dol­lisim­man pieni­in tulota­sos­ta riip­pu­vi­in sosi­aal­isi­in hier­arkioi­hin, voisi olla yksi tavoit­telemisen arvoinen malli tulevaisuudelle.

    Ehkä se pitäisi jonkun tyytyväisenä.

    1. sep­po:
      Soin­in­vaaran markki­noima malli, mis­sä olisi markki­na­t­alous, mut­ta samanaikaises­ti pyrit­täisi­in mah­dol­lisim­man pieni­in tulota­sos­ta riip­pu­vi­in sosi­aal­isi­in hier­arkioi­hin, voisi olla yksi tavoit­telemisen arvoinen malli tulevaisuudelle.Ehkä se pitäisi jonkun tyytyväisenä. 

      Yhdys­val­lois­sa oli pres­i­dent­ti Franklin D. Roo­seveltin kaudel­la 1933–1945 New Deal malli jota myöhem­min seu­raa­jansa pres­i­dent­ti Har­ry S. Tru­man jatkoi uudel­la Fair Deal mallil­la ja tämä malli kyl­lä tasoit­ti tulo­ero­ja Yhdys­val­lois­sa suuren laman jäl­keen aina 1980-luvulle asti kun repub­likaan­it alkoi­vat purkaa sitä Ronald Rea­ganin ja van­hem­man George Bushin pres­i­dent­tikausil­la ja myöhem­min George. Bush nuorem­man kaudel­la . Välis­sä oli Clin­ton 2 kau­ti­nen pres­i­dent­tikausi mut­ta sil­loin repub­likaan­it sai enem­mistön Kon­gressin molem­pi­in kamarei­hin ja torp­pa­si­vat Clin­tonin ohjel­man jolle hän loi vaalivoiton 1992. Sama meno jatkui repub­likaanien kanssa 1996–2001. Myös Barack Oba­ma on toden­nut että hän­nen 1. kaudel­la Yhdys­val­tain talous olisi pahasti taloudel­lis­es­ti huonos­sa kun­nos­sa mut­ta repub­likaan­it tor­jui­v­at edus­ta­jain­huoneessa hänen kaik­ki ohjel­mat kos­ka oli­vat hävin­neet vaalit 2008 Valkoisen talon paikas­ta. Tämä tulee esille Oba­man tule­vis­sa muis­telmis­sa muu­ta­man viikon kuluttua.

  23. Suurin osa Helsin­gin kasvus­ta johtuu maa­han­muut­ta­jista. Joku pitää sitä hyvänä, joku toinen ei. Ei se aivan ongel­ma­ton­ta ole eilis­ten uutis­ten val­os­sa. Mukavampi asua republikaanivyöjylkeellä.

    1. Coun­try­boy:
      Suurin osa Helsin­gin kasvus­ta johtuu maa­han­muut­ta­jista. Joku pitää sitä hyvänä, joku toinen ei. Ei se aivan ongel­ma­ton­ta ole eilis­ten uutis­ten val­os­sa. Mukavampi asua republikaanivyöjylkeellä.

      Maa­han­muut­ta­jista vähem­mistö kuu­luu tuo­hon maintse­maasi 100 nuoriso­jengi­in ja kyl­lä repub­likaanivyöjyl­keel­lä on myös omat jen­git kuten Proud Boys ja Ku Klux Klanin eri sir­pale organ­isaa­tiot joil­la on kovat tuliaseet ja armei­ja varus­teet ja liikku­vat moot­toripyöril­lä ja avola­va autoil­la. Onko Nimimerkki:Countryboy uno­htanut repub­likaan­i­na kokon­aan Trumpin peruskan­nat­ta­ja kun­nan poli­it­tisen toimin­nan viime aikoina? Nämäkin valkoisen yli­val­lan nuoriso­jengiläiset ovat olleet kuviois­sa kauan ennen kuin Helsingis­sä oli maa­han­muut­ta­jia edes sen ver­ran että täl­läisiä jenge­jä olisi voitu edes suh­tau­tua vakavasti. Ood­inin soti­laiden jäsen­määrä on suurem­pi kuin 100 maa­han­muut­ta­jataus­tais­ten nuorten muo­dosta­mat jen­git jois­sa on myös edustet­tuina kan­taväestöön kuu­lu­via valkoisia nuo­ria helsinkiläisiä. Repub­likaanivyöjyl­keel­lä tuliaseet ovat yleisiä katuku­vas­sa joten eikös tämä ole ilmiö mihin tör­mää yleen­sä maaseudun republikaanivyöjylkeellä?

      1. Rahul Somani: Maa­han­muut­ta­jista vähem­mistö kuu­luu tuo­hon maintse­maasi 100 nuoriso­jengi­in jakyl­lä repub­likaanivyöjyl­keel­lä on myös omat jen­git kuten Proud Boys ja Ku Klux Klanin erisir­pale organ­isaa­tiot joil­la on kovat tuliaseet ja armei­ja varus­teet ja liikku­vat­moot­toripyöril­lä ja avola­va autoil­la. Onko Nimimerkki:Countryboyunohtanut repub­likaan­i­na kokon­aan Trumpin peruskan­nat­ta­ja kun­nan poli­it­tisen toimin­nan viime aikoina?Nämäkin valkoisen yli­val­lan nuoriso­jengiläiset ovat olleet kuviois­sa kauan ennen kuin­Helsingis­sä oli maa­han­muut­ta­jia edes sen ver­ran että täl­läisiä jenge­jä olisi voitu edes suh­tau­tua vakavasti.Oodinin soti­laiden jäsen­määrä on suurem­pi kuin 100 maa­han­muut­ta­jataus­tais­ten nuorten muo­dosta­mat jen­git jois­sa on myös edustet­tuina kan­taväestöön kuu­lu­via valkoisia nuo­ria helsinkiläisiä. Repub­likaanivyöjyl­keel­lä tuliaseet ovat yleisiä katuku­vas­sa joten eikös tämä ole ilmiö mihin tör­mää yleen­sä maaseudun republikaanivyöjylkeellä?

        Miten päät­telet että olen repub­likaani ? Eihän tääl­lä ole sel­l­aista puoluet­tkaan. En nyt ottanut kan­taa maa­han­muut­toon suo­raan, enkä varsinkaan USAn vaalei­hin. Maa­han­muut­to Suomeen on mielestäni OK, jos muut­ta­jat työl­listyvät jotenkuten. Mut­ta ei jos esim. muut­ta­jaryh­män työl­lisyysaste on 20% ja työt­tömyys 50%. Ja sit­ten vielä kausi­työvoimaa mm. maat­alouteen joudu­taan han­kki­maan Ukrainas­ta, Valko-Venäjältä ja Thaimaasta

      2. Coun­try­boy: Miten päät­telet että olen repub­likaani ? Eihän tääl­lä ole sel­l­aista puoluet­tkaan. En nyt ottanut kan­taa maa­han­muut­toon suo­raan, enkä varsinkaan USAn vaalei­hin. Maa­han­muut­to Suomeen on mielestäni OK, jos muut­ta­jat työl­listyvät jotenkuten. Mut­ta ei jos esim. muut­ta­jaryh­män työl­lisyysaste on 20% ja työt­tömyys 50%. Ja sit­ten vielä kausi­työvoimaa mm. maat­alouteen joudu­taan han­kki­maan Ukrainas­ta, Valko-Venäjältä ja Thaimaasta

        Siteer­an suo­raan nim­imerk­ki Coun­try­boytä mitä hän kom­men­toi tässä blo­gis­sa 13.11.2020“Countryboy sanoo:“Suurin osa Helsin­gin kasvus­ta johtuu maa­han­muut­ta­jista. Joku pitää sitä hyvänä, joku toinen ei. Ei se aivan ongel­ma­ton­ta ole eilis­ten uutis­ten val­os­sa. Mukavampi asua repub­likaanivyöjyl­keel­lä”. Etenkin tuos­ta viimeis­es­tä lauseesta saa sen käsi­tyk­sen että repub­likaa­ni­nen maail­manku­va on myös nim­imerk­ki Coun­try­boyn poli­it­tista ide­alo­giaa. Näin itse tulk­itsin tämän siteer­aa­mal­la nim­imerk­ki Coun­try­boytä. Suomes­sa ei ole repub­likaanista puoluet­ta mut­ta kyl­lä hei­dän tuk­i­joi­ta. Viimek­si edelli­nen ulko­min­is­teri Timo Soi­ni antoi haas­tat­telus­sa Helsin­gin Sanomis­sa että hän itse samais­tuu ide­al­o­gis­es­ti Yhdys­val­tain republikaaneihin

      3. Coun­try­boy:

        Maa­han­muut­to Suomeen on mielestäni OK, jos muut­ta­jat työl­listyvät jotenkuten. Mut­ta ei jos esim. muut­ta­jaryh­män työl­lisyysaste on 20% ja työt­tömyys 50%. Ja sit­ten vielä kausi­työvoimaa mm. maat­alouteen joudu­taan han­kki­maan Ukrainas­ta, Valko-Venäjältä ja Thaimaasta 

        kausi­työvoima ei ole pysyvää maa­han­muut­toa vaan väli­aikaises­ta seson­ki työvoimaa. Myös Puo­la rekry­toi vuosit­tain kausi­työvoimaa Ukrainas­ta ja Valko-Venäjältä vaik­ka Puo­la suh­tau­tuu yleis­es­ti hyvin kiel­teis­es­ti maa­han­muut­toon. Unkari on tässä kohtaa hyvin poikkeus ja Unkari ei rekry­toi ulko­maalaista työvoimaa vaik­ka Unkaris­sa on etenkin maaseudul­la työvoimas­ta pulaa.

  24. Soin­in­vaaran ver­taus :“Ver­taan sitä Suomen kepu­lan­di­aan. ” ontuu. Hän elää men­neessä, sil­lä PS on ohit­tanut Keskus­tan kan­natuk­sen. Maaseu­tu on PS:n hal­lus­sa. Tosin ei pelkästään maaseudun , vaan myös kaupungeis­sa PS on johta­va puolue kan­na­tus­mit­tausten perus­teel­la. Onhan Helsin­gin seu­raa­va pormes­tari Jus­si Halla-Aho.

    Suomen etelässä vaikut­ta­va poli­it­ti­nen eli­it­ti vuo­dat­taa vuodes­ta toiseen kepukau­naansa. Siinä ohes­sa PS:n kan­na­tus nousee kohis­ten , kos­ka kaik­ki maaseudun puo­lus­t­a­mi­nen ( Suomen vaikeudet) lue­taan kepun syyk­si. Keskus­taa par­jaa­mal­la tavisih­mi­nen siir­tyy PS:n leiri­in, ei demarien, vasem­mis­ton , vihrei­den eikä Kokoomuksen. 

    Suomen “älymys­tö” ja eli­it­ti medi­an avus­ta­mana ovat vuosia tehneet työtä , mikä sataa perus­suo­ma­lais­ten laari­in. Hal­la-Ahon joukot kiit­tävät , kumar­ta­vat ja nau­ra­vat vahin­go­nilois­es­ti. Sille on kansanomaises­sa kielessä rumem­pikin nimi, mut­ta en halua sitä kir­joit­taa näkyville.

    Poli­it­tises­sa strate­gias­sa ihmette­len tuon älymys­tön ajatuk­senkulkua. PS voit­taa vaaleis­sa, mut­ta ei kel­paa hal­li­tuk­seen. Hal­li­tus­puolueet kipuil­e­vat laske­van kan­natuk­sen kanssa ja samal­la PS nousee. Kun sit­ten tulee pakko ottaa PS hal­li­tuk­seen ei tah­do löy­tyä hal­li­tuskump­panei­ta. Sit­ten kyl­lä kepu kel­paa. Mut­ta taas sitä par­jataan, kos­ka menee hal­li­tuk­seen vaal­i­tap­pi­on kärsi­neenä. Taas PS saa lisää kannattajia.

    Ollaan kuin juok­suhiekas­sa. Jal­ka uppoaa, mut­ta kun varaa tuk­i­jalalle sekin alkaa vajo­ta. Olisiko vih­doin aika “älymys­tönkin ” taju­ta mis­sä men­nään ? Pitäisikö kepu­pam­fletit vai­h­taa nykypäivän poli­it­tisen tas­apain­on mukaiseksi ?

    1. Eemil:
      Soin­in­vaaran ver­taus :”Ver­taan sitä Suomen kepu­lan­di­aan. ” ontuu. Hän elää men­neessä, sil­lä PS ono­hit­tanut Keskus­tan kan­natuk­sen. Maaseu­tu on PS:n hal­lus­sa. Tosin ei pelkästään maaseudun , vaan myös kaupungeis­sa PS on johta­va puolue kan­na­tus­mit­tausten perus­teel­la. Onhan Helsin­gin seu­raa­va pormes­tari Jus­si Halla-Aho. 

      Jus­si Hal­la-Aho ei ole seu­raa­va Helsin­gin pormes­tari vaan hän on ehdokkaana ja pormes­tari val­i­taan kaupung­in­val­tu­us­ton toimes­ta suurim­man puolueen kesku­ud­es­ta eikä ehdokkaan kuka saa enem­män henkilöko­htaisia ääniä . Osmo Soin­in­vaara voi tarkem­min ker­toa miten Helsin­gin pormes­tarin val­in­ta käytän­nössä toteutetaan kos­ka tietää siitä enem­män kuin allekir­joit­tanut. Jus­si Hal­la-Aho ilmoit­ti kyl­lä että on valmis myös apu­lais­pormes­tarik­si . Tuo edel­lyt­tää sen että Jus­si Hal­la-Aho luop­uu kansane­dus­ta­ja paikas­ta. Jus­si Hal­la-Aho toden­näköis­es­ti tekee Paa­vo Väyry­set eli saa ison äänisaali­in mut­ta jatkaa kansane­dus­ta­jana kos­ka apu­lais­pormes­tarin vir­ka tuo myös vas­tu­u­ta ja velvoit­tei­ta ja ennen kaikkai yhteistyötä ja sekä muiden apu­lais­pormes­tarien mielip­iteitä joista aloit­teet ja päätök­set tehdään val­tu­us­ton kanssa ja sitä kut­su­taan nimel­lä kompromissi.

  25. Minä en ole vaku­ut­tunut vihrei­den tiede­myön­teisyy­destä. Vihreis­sä on per­in­teis­es­ti ollut paljon huuhaa aat­tei­den ja usko­mushoito­jen kuten home­opa­t­ian , steiner­i­laisu­u­den ja eräi­den muiden epämääräis­ten aat­tei­den kan­natuk­ses­ta. Myös ydin­voiman pop­ulisti­nen vas­tus­t­a­mi­nen on ollut vihrei­den keskeinen asia.
    Maaseudul­la luot­ta­mus luon­non­ti­eteisi­in on ollut vahvempi.

    1. Coun­try­boy:
      Minä en ole vaku­ut­tunut vihrei­den tiede­myön­teisyy­destä. Vihreis­sä on per­in­teis­es­ti ollut paljon huuhaa aat­tei­den ja usko­mushoito­jenkuten home­opa­t­ian , steiner­i­laisu­u­den ja eräi­den muiden epämääräis­ten aat­tei­den kan­natuk­ses­ta. Myös ydin­voiman pop­ulisti­nen vas­tus­t­a­mi­nen on ollut vihrei­den keskeinen asia

      Steiner­i­laisu­us ei ole Vihreän liik­keen keksin­töä vaan se on ped­a­gogi­nen ope­tus­me­to­di jon­ka kehit­täjä oli itä­val­ta­lainen Rudolf Stein­er 1900-luvun alus­sa. Eikä usko­mushoidot kuten home­opa­tia ole tietääk­seni koskaan ollut Vihrei­den poli­it­tisel­la agen­dal­la. Viimek­si kyl­lä Perus­suo­ma­laiset kansane­dus­ta­jat teki Eduskun­ta aloit­teen home­opa­tia hoito­jen sal­limis­es­ta Kela kor­vauk­sien piiri­in. Perus­suo­ma­lainen maaseudul­ta valit­tu europar­la­men­taarikko Teu­vo Hakkarainen on näkyvä kreo­tion­isti. En tiedä yhtäkään vihreätä tun­net­tua vaikut­taa joka olisi avoimesti kreo­tion­isti. Eikä ydin­voiman vas­tus­t­a­mi­nen ole Vihrei­den yksi­noikeus. Päin­vas­toin kyl­lä niitä löy­tyy maaseudun äänestistä jot­ka vas­tus­ta­vat ydin­voimaaa ja etenkin SMP oli kova ydin­voiman vas­tus­ta­ja ja vuon­na 1992 Keskustapuolueen kansane­dus­ta­ja Mat­ti Van­hanen ajoi ydin­voima vas­taista pont­ta Eduskun­nas­sa omaa Ahon hal­li­tus­ta vas­taan ja tämä Van­hasen pon­si voit­ti äänestyk­sen eduskun­nas­sa. Osmo Soin­in­vaara voi ker­toa lisää kun oli itse eduskun­nas­sa tuolloin.

  26. Olen käsit­tänyt, että USAn yhtey­dessä repub­likaanivyöhyk­keel­lä tarkoite­taan kaupunkikeskus­to­ja ympäröiviä laa­jo­ja ja melko hyv­in­voivia omako­tialuei­ta. Ei siel­lä asei­ta näy katuku­vas­sa, mut­ta yleen­sä äänestetään repub­likaane­ja tai lib­er­taare­ja. Täy­tyy muis­taa, että näis­säkin USA:n vaaleis­sa enem­mistö valkoi­sista äänesti Trumpia/republikaaneja.

    Kaupunkikeskus­tois­sa, esim New York City, on paljon mus­tia asukkai­ta, joista enem­mistö äänesti Bide­nia. Muuten New York , varsinkin ns upstate New York on taan­tu­va osaval­tio. Väestö väheni 2010-luvul­la 1,4 milj, kun koko maas­sa se kasvoi 6%. Esim Buf­falon kaupun­ki vaikut­ti tosi surkeal­ta kun ajet­ti­in ohi.

    1. Coun­try­boy:
      Olen käsit­tänyt, että USAn yhtey­dessä repub­likaanivyöhyk­keel­lä tarkoite­taan kaupunkikeskus­to­ja ympäröiviä laa­jo­ja ja melko hyv­in­voivia omako­tialuei­ta. Ei siel­lä asei­ta näy katuku­vas­sa, mut­ta yleen­sä äänestetään repub­likaane­ja tai lib­er­taare­ja. Täy­tyy muis­taa, että näis­säkin USA:n vaaleis­saen­em­mistö valkoi­sista äänesti Trumpia/republikaaneja.

      Kaupunkikeskus­tois­sa, esim New York City, on paljon mus­tia asukkai­ta, joista enem­mistö äänesti Bide­nia. Muuten New York , varsinkin ns upstate New York on taan­tu­va osaval­tio. Väestö väheni 2010-luvul­la 1,4 milj, kun koko maas­sa se kasvoi 6%. Esim Buf­falon kaupun­ki vaikut­ti tosi surkeal­ta kun ajet­ti­in ohi. 

      New Yorkin osaval­tion pohjoinen osa on taan­tu­vaa kos­ka se sijait­see käytän­nössä ruostevyöhy­keel­lä kuten mait­se­masi Buf­fa­lo aivan Kanadan rajan tun­tu­mas­sa. New York City on muu­takin kuin Man­hat­tan. Long Island, Stat­en Island ja ympäristö. New York Cityn väestö on hyvin sekoit­tunut. Yleen­sä ja eikä itse asi­as­sa yleen­sä vaan aina New Yorkin osaval­tion vaal­i­t­u­los on his­to­ri­al­lis­es­ti voitet­tu New York Cityn alueelta joka vaikut­taa koko osaval­tion vaal­i­t­u­lok­seen. Myös istu­va 45 pres­i­dent­ti on itse New York­isra ja hänen men­estys on osaval­tios­sa hyvin vaa­ti­ma­ton­ta tosin hän vai­h­toi osaval­tio­ta näis­sä vaaleis­sa ja on kir­joil­la Floridassa. 

      Joe Biden sai myös valkois­t­en ääniä osaval­tioista kuten Ari­zona, Geor­gia, Neva­da, Penn­syl­va­nia, Michi­gan, Wis­con­sin ja Tek­sasin suurim­mista kaupungeista Dal­las, Hous­ton, Austin ja San Anto­nio vaik­ka eivät demokraatit voit­ta­neet Tek­sa­sia mut­ta voit­ti­vat kyl­lä Geor­gian osaval­tion ensim­mäistä ker­taa sit­ten 1976 ja Ari­zo­nan ensim­mäistä ker­taa sit­ten 1992.

  27. Paluuviite: Trumpismin varjo
  28. Tiedok­si R.S:lle ja muillekin Keskus­tan nimi on Suomen Keskus­ta, ei Keskustapuolue. Yleis­es­ti käytetään nimeä Keskus­ta. Lyhenne kepu ei tarkoi­ta kyseistä puoluetta.

    Vihreät eivät esim. ilmastopoli­ti­ikas­saan tukeudu tieteeseen. He tekevät mitä vihe­liäis­in­tä ja epäre­hellis­in­tä mielipi­de­poli­ti­ikkaa. Esim. turpeen poli­it­ti­nen luokit­telu fos­si­ilisek­si, met­sien hiilin­ielu­jen tieteelli­nen poh­ja, lihan — ja maid­on­tuotan­non esit­tämi­nen vääril­lä lasken­ta­para­me­treil­lä, tekevät EU:ssa suo­ma­lais­ten vas­taista ympäristöpoli­ti­ikkaa , Helsin­gin his­to­ri­an osu­us Itämeren kuor­mi­tuk­ses­sa vai­etaan kuo­li­aak­si ja valkopestään nyky­istä ym,ym.

    Kak­si taan­tu­muk­sen pesäket­tä: R.S, kumpi tapah­tuu aikaisem­min ? USA:lle nais­pres­i­dent­ti vai Helsingille perus­suo­ma­lainen pormestari ?

    1. Eemil:

      Vihreät eivät esim. ilmastopoli­ti­ikas­saan tukeudu tieteeseen. He tekevät mitä vihe­liäis­in­tä ja epäre­hellis­in­tä mielipi­de­poli­ti­ikkaa. Esim. turpeen poli­it­ti­nen luokit­telu fos­si­ilisek­si, met­sien hiilin­ielu­jen tieteelli­nen poh­ja, lihan – ja maid­on­tuotan­non esit­tämi­nen vääril­lä lasken­ta­para­me­treil­lä, tekevät EU:ssa suo­ma­lais­ten vas­taista ympäristöpoli­ti­ikkaa , Helsin­gin his­to­ri­an osu­us Itämeren kuor­mi­tuk­ses­sa vai­etaan kuo­li­aak­si ja valkopestään nyky­istä ym,ym.

      Eemelin kom­ment­teille vain sel­l­ainen fak­tan tarkas­tus että kyl­lä ihan sel­l­ainen tieteelli­nen tutkimuk­seen perus­tu­va fak­ta että turve on hiilid­iok­sidipäästöiltä yhtä korkea kuin fos­si­iliset. Turve ei ole uusi­u­tu­vaa ellei 100 000 vuot­ta las­ke­ta uusi­u­tu­vak­si. Tuskin kukaan Helsin­gin ympäristön his­to­ri­al­lisen osu­u­den Itämeren kuor­mi­tuk­ses­ta kiistää ja kyl­lä HSY on tehnyt erit­täin paljon Helsin­gin Itämeren kuor­mi­tuk­sen vähen­tämisek­si ja kyl­lä Pietarin ja Venäjän ja Puolan päästöt Itämereen on ollut jo tiedos­sa 1980-luvul­ta asti että niiden osu­us on nous­sut merkit­tävästi. En usko että edes Osmo Soin­in­vaara kiistää Helsin­gin his­to­ri­al­lisen osu­u­den kos­ka his­to­ri­aa on erit­täin vaikeaa kiistää mut­ta kun puhutaan nyky­i­sistä päästöistä niin on puhut­ta­va tämän het­kises­tä tilanteesta eikä men­neisyy­destä kos­ka Helsin­ki on tehnyt erit­täin hyvää työtä tässä kohtaa Itämeren pohjois­ran­nan kaupungeista. Balt­ian ja Venäjän ja Puolan päästöt ovat nyt Itämeren suurin tämän het­ki­nen kuor­mit­ta­jat ja yksin Pietari on 5 miljoo­nan asukkaan kaupunk­i­na Itämeren suurin kuor­mit­ta­ja. Toi­sista suurin Itämeren kuor­mit­ta­ja on kyl­lä maat­alous ja senkin jakau­tuu Puolan, Venäjän, Pohjo­is­maid­en ja Balt­ian maid­en kesken. Nämä ovat kaik­ki fak­to­ja jot­ka on ympäristön tutkimus­laitok­set on tutki­neet Itämeren alueel­la viimeiset 30 vuot­ta. Tuos­ta met­sien hiilin­ielu ja lihan – ja maid­on­tuotan­to teemaan en ole kovinkaan paljon pere­htynyt. Sen ver­ran tiedän että met­sien hiilin­ielu­ja on Euroopan par­la­men­tis­sa etenkin kokoomuk­sen Petri Sar­va­maa hyvin onnis­tunut puo­lus­ta­maan yhdessä Nils Tor­valdsin kanssa. Mut­ta tosi­a­sia ja luon­non­ti­eteelli­nen fak­ta on se että turve on 100 000 vuo­den aikavälil­lä uusi­u­tu­va ja Itämeren suurin yksit­täi­nen kuor­mit­ta­ja on täl­lä het­kel­lä Venäjän, Puolan ja Balt­ian maid­en satamakaupungit.

      1. Rahul Somani: Eemelin kom­ment­teill­e­vain sel­l­ainen fak­tan tarkas­tus että kyl­lä ihan sel­l­ainen tieteelli­nen tutkimuk­seen perus­tu­va fak­ta että turve onhi­ilid­iok­sidipäästöiltä yhtä korkea kuin fos­si­iliset. Turve ei ole uusi­u­tu­vaa ellei 100 000 vuot­ta las­ke­ta uusiutuvaksi.

        Suo­mi vapau­tui viimeis­es­tä jääkaud­es­ta noin 10 000 vuot­ta sit­ten. Liki puo­let nykyis­es­tä maap­in­ta-alas­tamme oli täl­löin veden alla. Turpeen muo­dos­tus on voin­ut alkaa aikaisin­taan siis 10 000 vuot­ta sit­ten ja laa­joil­la alueil­la paljon myöhem­min maan­pin­nan kohoamisen myötä.

        Val­takun­nan turve­varo­jen ener­gia­sisältö on noin 13 000 TWh joka on kaksinker­tainen Poh­jan­meren tun­net­tui­hin öljy­varoi­hin verrattuna.
        (Kokon­aisen­er­gianku­lu­tus Suomes­sa vuon­na 2019 378 TWh)

        Luon­to on rak­en­tanut aurinkoen­er­gian keräämis- ja säilön­täjär­jestelmän jota kut­su­taan kasveik­si. Tämä pitäisi brändätä nyky­ih­misen ymmärtämään muo­toon ja kut­sua turvet­ta ja bioen­er­giaa luo­muen­er­giak­si, joka saadaan kestävästi ihmisen käyt­töön ilman satametrisiä pro­pel­li­torne­ja tai aurinkok­eräim­iä ja akku­ja joiden valmis­tus syn­nyt­tää päästöjä.

        Kyl­lä hiiltä ilmas­ta tal­teenot­tavaa tekn­lo­giaakin sopii kehit­tää. Hiilestä voi nikkaroi­da mate­ri­aale­ja, tuot­taa ener­giaa ja kor­va­ta fos­si­il­isia raa­ka-ainei­ta. Luon­to vain tar­joaa käyt­töömme tämän aurinkoen­er­gian ja hiilid­iok­sidin keru­u­jär­jestelmän valmi­ik­si kasvien muodossa.

      2. Kun­tali­itoskun­ta­lainen:
        Val­takun­nan turve­varo­jen ener­gia­sisältö on noin 13 000 TWh joka on kaksinker­tainen Poh­jan­meren tun­net­tui­hin öljy­varoi­hin verrattuna.
        (Kokon­aisen­er­gianku­lu­tus Suomes­sa vuon­na 2019 378 TWh) 

        Koko point­ti­ni taustal­la on myös se fal­tuaalli­nen toimen­pide jos­sa turpeen käyt­töä ener­gian tuotan­nos­sa vähen­netään Suomes­sa on myös se tosi asialli­nen ske­naario jos­sa Poh­jan­meren öljyn tuotan­toa vähen­netään niiden maid­en toimes­ta jot­ka täl­lä het­kel­lä pumpaa­vat (tap­pi­ol­la ‚alhaisen öljyn maail­man­markki­na hin­nan takia) öljyä Poh­jan­mer­estä ja siir­tyvät kokon­aan uusi­u­tu­vi­in ener­gia muo­toi­hin. Nor­jas­sa vesivoima on jo ener­gian tuotan­nos­sa suurem­pi volyy­mi kuin maakaa­su ja öljy. Myös Bri­tan­nia siir­tyy vähitellen pois Poh­jan­meren öljyn ja maakaa­sun tuotan­nos­ta kohti uusi­u­tu­vi­in. Juuri tämän takia turpeen tuotan­non vähen­tämi­nen on siir­tymäkau­den yli ain­oa vai­h­toe­hto. Itse asi­as­sa turpeen otta­mi­nen laa­jamit­tais­es­ti ener­gian tuotan­non käyt­töön 1970-luvul­la Suomes­sa oli nimeno­maan siir­tymäkau­den yli tarkoitet­tu ener­gia muo­to jol­la pyrit­ti­in vähen­tämään tuon­ti öljyn käyt­töä . Toki tämänkin otet­ti­in käyt­töön ennen ydin­voimaloiden käyt­töön ottamista Suomessa.

    2. Eemil:

      Kak­si taan­tu­muk­sen pesäket­tä: R.S, kumpi tapah­tuu aikaisem­min ? USA:lle nais­pres­i­dent­ti vai Helsingille perus­suo­ma­lainen pormestari ?

      Yhdys­val­tain vas­ta valit­tu vara­pres­i­dent­ti on nainen nimeltään Kamala Har­ris. Hän on puo­lik­si intialainen ja jamaikalainen. Oma isäni on myös intialainen ja olen ylpeä siitä että Joe Biden val­it­si Har­rik­sen vara­pres­i­dent­ti ehdokkaak­si ja voit­ti­vat vaalit. Itse asi­as­sa Kamala Har­ris ei ole ensim­mäi­nen nais­puo­li­nen vara­pres­i­dent­ti ehdokas Yhdys­val­tain historiassa.

      Mikäli Eemil pitää nais­puolisia pres­i­dent­te­jä tai päämin­is­tere­ja (riip­puen poli­it­tis­es­ta jär­jestelmästä) taan­tu­muk­sel­lisi­na ilmiöinä niin Eemelille suo­sisin kat­so­maan his­to­ri­aan niihin mai­hin jois­sa on ollut jo naisia pres­i­dent­teinä ja päämin­is­tere­inä. Oli­vatko he vahin­gol­lisia näille maille niin his­to­ria tulee aina tämän asian selvit­tämään enem­min tai myöhem­min. Mon­es­ta heistä on käytet­ty ter­miä Rauta rou­va (Iron Lady) eikä pelkästään Mar­garet Thatcheristä . 

      Perus­suo­ma­lainen Helsin­gin kaupun­gin pormes­tari ei ole vielä toteu­tunut kos­ka vaale­ja ei ole vielä käy­ty ja Helsin­gin pormes­tari val­i­taan Helsin­gin kaupung­in­val­tu­us­ton päätök­sel­lä suurim­mista puolueesta eikä siitä kuka on saanut henkilöko­htais­es­ti eniten ääniä. Toden­näköis­es­ti apu­lais­pormes­tarin vir­ka on sen ver­ran vaa­ti­ma­ton ja varsi­naisen pormes­tarin viran var­jos­sa että tämä ei houkut­tele Perus­suo­ma­lais­ten nyky­istä ehdokas­ta kos­ka suurin puolue voi Helsingis­sä vai­h­tua kokoomuk­ses­ta vihreisi­in tai sit­ten tulos voi olla tasan.
      Helsin­gin kaupun­gin pormes­tari vaalit muis­tut­ta­vat val­it­si­jamies­vaali tapaa joka oli myös Suomes­sa pres­i­dentin­vaaleis­sa 1919–1988.

  29. RS tarkastelee vain polton päästöjä/energiayksikkö. Kyl­lä turvesuo kas­vaa jatku­vasti, tosin hyvin hitaasti. Sen sijaan kivi­hi­ili ja maakaa­su (Helen) eivät uusi­udu ollenkaan. GTK:n mukaan turpeen hiili­varas­to on suur­in­pi­irtein tas­apain­os­sa Suomes­sa. IVL:n (Ruot­salainen tutkimus­laitos) turve on kivi­hi­iltä parem­pi polt­toaine jo 100 vuo­den aika­jän­teel­lä. Täy­tyy muis­taa myös että turvesuot ovat yleen­sä myös metaanilähteitä. CH4 on 20 vuo­den aika­jän­teel­lä noin 60-ker­taa hiilid­iok­sidia pahempi kasvihuonekaasu.

    Nyt turpeen käyt­tö vähe­nee nopeasti Suomes­sa. Vapo on myynyt soitaan pois ja myi myös yli 100 läm­pölaitos­ta (Nev­el) ran­skalaiselle sijoi­tusy­htiölle. Huo­masiko omis­ta­ja ohjaus­min­is­teri Tup­pu­rainen edes tätä ?

  30. R.S:“Mikäli Eemil pitää nais­puolisia pres­i­dent­te­jä tai päämin­is­tere­ja (riip­puen poli­it­tis­es­ta jär­jestelmästä) taan­tu­muk­sel­lisi­na ilmiöinä niin Eemelille suo­sisin kat­so­maan historiaan ”

    Lue­tun ymmärtämi­nen… Kuvailin USA:n ole­van van­hoilli­nen ja taan­tu­muk­selli­nen val­tio, kos­ka se ei koskaan tule val­it­se­maan naista pres­i­den­tik­si. Lujille otti Oba­mankin val­it­sem­i­nen. Oba­ma on paras­ta mitä USA:lleon tapah­tunut vuosikymmeniin. 

    Olisi hienoa, jos Har­ris nousisi pres­i­den­tik­si . Kuitenkin se edel­lyt­täisi Bidenin estymistä hoitaa virkaansa, joka ei ole toiv­ot­ta­va tapahtuma.

    Helsin­ki on poli­it­tis­eses­ti niin “verkostoitunut2 , ettei siel­lä ole mah­dol­lista vali­ta perus­suo­ma­laista pormes­tarik­si. Ei , vaik­ka puolueel­la on yli 20 pros­entin kan­na­tus Suomes­sa. Vihreät hal­lit­se­vat Helsinkiä 10 ja kokoomus 18 pros­entin kannatuksella.

    Kansa ajat­telee eri taval­la globaal­ista ilmas­ton­muu­tok­ses­ta , maa­han­muu­tos­ta ja lib­er­al­isoin­nista kuin etelän valtaeliitti. 

    R.S:“Mutta tosi­a­sia ja luon­non­ti­eteelli­nen fak­ta on se että turve on 100 000 vuo­den aikavälil­lä uusiutuva”

    Turve kas­vaa joka vuosi n. 2mm . Se siis imee hiiltä ilmas­ta, mut­ta sitä ei las­ke­ta mukaan päästökertoimeen.

    1. Eemil:

      Lue­tun ymmärtämi­nen… Kuvailin USA:n ole­van van­hoilli­nen ja taan­tu­muk­selli­nen val­tio, kos­ka se ei koskaan tule val­it­se­maan naista pres­i­den­tik­si. Lujille otti Oba­mankin val­it­sem­i­nen. Oba­ma on paras­ta mitä USA:lleon tapah­tunut vuosikym­meni­in. Olisi hienoa, jos Har­ris nousisi pres­i­den­tik­si . Kuitenkin se edel­lyt­täisi Bidenin estymistä hoitaa virkaansa, joka ei ole toiv­ot­ta­va tapahtuma. 

      Joe Biden on ilmoit­tanut että hänen pres­i­dent­ti kaut­en­sa jää yhdek­si kaudek­si. Kamala Har­risil­lä on kyl­lä paljon parem­mat mah­dol­lisu­udet tul­la seu­raavak­si pres­i­den­tik­si Joe Bidenin jäl­keen. Don­ald Trumpin ikä olisi jo 4 vuo­den jäl­keen sama kuin Bide­nil­la ja mah­dol­lisuuk­sia pala­ta takaisin pres­i­dent­tiehdokas on Yhdys­val­tain his­to­ri­as­sa hävin­neelle pres­i­den­tille on erit­täin pieni. Myös Suomes­sa kesti kauan kun nais­es­ta tuli Suomen tasaval­lan pres­i­dent­ti. 1994 tämä olisi ollut ensim­mäistä ker­taa hyvin lähel­lä ja sil­loin ehdokas oli pienen vähem­mistö puoleen ehdokas .

    2. Eemil:

      Helsin­ki on poli­it­tis­eses­ti niin ”verkostoitunut2 , ettei siel­lä ole mah­dol­lista vali­ta perus­suo­ma­laista pormes­tarik­si. Ei , vaik­ka puolueel­la on yli 20 pros­entin kan­na­tus Suomes­sa. Vihreät hal­lit­se­vat Helsinkiä 10 ja kokoomus 18 pros­entin kannatuksella.

      Yhdel­läkään näistä kahdel­la puolueel­la ja aikaisem­min myös SDP:llä kun se oli 2 suurin myös Helsin­gin kaupung­in­val­tu­us­tossa ei ole koskaan ollut enem­mistöä val­tu­us­tossa. Hyvin saman­lainen tilanne on myös Espoos­sa ja Van­taal­la. Turus­sa ja Tampereella.

    3. Eemil:

      Kansa ajat­telee eri taval­la globaal­ista ilmas­ton­muu­tok­ses­ta , maa­han­muu­tos­ta ja lib­er­al­isoin­nista kuin etelänvaltaeliitti. 

      Eikä Eemil tuos­sa ole se Kepu­lan­di­an ja Trum­p­landin väli­nen pieni yhteys että ilmiöt kuten ilmas­ton­muu­tos ja maa­han­muut­to, jot­ka eivät ole mitenkään eli­it­tin keksin­töjä vaan yleis­maail­mallisia ilmiöitä jois­sa on yhteiskun­nal­liset ja luon­non­ti­eteel­liset tek­i­jät oleel­li­sis­sa roolis­sa, ja nimeno­maan Osmo Soin­in­vaaran korosta­ma koulu­tus ja opin­tie, mitä kyl­lä Keskustapuolue on aina arvostanut his­to­ri­al­lis­es­ti, on nyt Perus­suo­ma­laiset tuoneet uuden näkökul­man jos­sa tieto pohjoinen koulu­tuk­sen arvost­a­mi­nen on jäänyt hiukan sivulle ja vah­vat näke­myk­set jos­sa vedo­taan tun­teisi­in ovat päässeet myös val­loille myös Suomes­sa maaseudul­la kun Kepu­lan­di­as­sa ver­sus Trum­pla­ni­as­sa on samankaltainen näke­mys siitä että niin ilmas­ton­muu­tos kuin maa­han­muut­to ovat vain eli pääkaupunkien niin Helsin­gin kuin Wash­ing­ton DC:n val­taeli­itin keksin­töjä? Juuri sen takia Kepu­lan­di­as­sa olisi hyvä että Alkion korosta­maa koulu­tu ja lukeneisu­ut­ta myös luon­non­ti­etei­den kohdal­la arvioitaisi­in nimeno­maan biolo­gian ja evoluu­tion kannal­ta niin maaseudul­la kuin suuris­sa kaupungeis­sa kos­ka nämä eivät ole mielipi­de kysymyk­siä vaan luon­non­ti­eteel­lisiä kehi­tyk­siä jois­sa on aina sama lop­putu­los. Eli ilmas­ton­muu­tos on koko Suomen ongel­ma ja samal­la koko maa­pal­lon ongel­ma. Eikä vain Kiinan, Int­ian ja kehi­tys­maid­en ongel­ma vaan myös teol­lisu­us­maid­en ongel­ma johon myös Suo­mi kuu­luu. Myös maa­han­muut­to on iso poli­it­ti­nen debat­ti Yhdys­val­lois­sa, etenkin Lati­nalais­es­ra Amerikas­ta tule­va maa­han­muut­to joka muut­taa Yhdys­val­tain väestön raken­net­ta kos­ka maa­han­muut­toa Euroopas­ta Yhdys­val­toi­hin on vähen­tynyt dramaattisesti.

    4. Eemil:

      Turve kas­vaa joka vuosi n. 2mm . Se siis imee hiiltä ilmas­ta, mut­ta sitä ei las­ke­ta mukaan päästökertoimeen.

      Turve on hybri­di joka on minus­ta raja tapaus. Se voidaan laskea uusi­u­tu­vi­in kos­ka se uusi­u­tuu hitaasti ja fos­si­il­isi­i­in sen päästö ker­toimen kaut­ta. Mut­ta yksimielisyyt­tä ei ole siitä onko turpeen käyt­tö Suomes­sa mitenkään hyödyl­listä jos tavoite on edis­tää uusi­u­tu­via ener­giaa kos­ka turve on raja tapaus.

  31. R.S:“Eli ilmas­ton­muu­tos on koko Suomen ongel­ma ja samal­la koko maa­pal­lon ongelma.”

    Juuri tuos­ta kansa on eli­itin kanssa eri mieltä. Suomen päästöt ovat globaal­isti mität­tömiä. Niiden vuok­si mei­dän ei saa kiire­htiä ja ylim­i­toit­taa ilmas­to­toimia. Me emme saa hait­taverot­taa Suomea kil­pailukyvyt­tömäk­si. Ilmas­ton­muu­tok­sen ehkäisy­toimet pitää mitoit­taa Suomen aiheut­ta­man ilmas­tokuor­man mukaisek­si, ja sen lisäk­si laskea päästöt ja nielut tieteel­lis­es­ti oikein.

    Kuten nyt on käynyt turpeen kohdal­la. Las­ket­tu päästöt /nielut väärin ja ajet­tu tuotan­to alas. Jo nyt on kadon­nut tuhan­sia työ­paikko­ja ja lisää katoaa kun turveketjun ali­hankki­joil­ta lop­pu­vat pusku­rit. Investoin­nit sulavat käsiin.

    Viro­laiset hierovat tyy­tyväis­inä käsiään ja tekevät osto­tar­jouk­sia Suomen turveketjun konekan­nas­ta. Siel­lä tuotan­to nousee kohis­ten, kos­ka markki­noil­la on tilaa. Saa­pas nähdä, mil­loin meille ale­taan tuo­da turvet­ta Viros­ta ja Venäjältä ?

    Ei todel­lakaan ole viisas­ta kansan­taloudel­lis­es­ti eikä ilmas­ton­muu­tok­sen tor­jun­nan kannalta.

    1. Min­ul­la on sel­l­ainen käsi­tys, että turpeen­polt­to lop­puu kan­nat­ta­mat­tomana paljon ennen kuin sen­pitäisi poli­itikko­jen päätök­sel­lä edes puolittua.

      1. Osmo Soin­in­vaara:
        Min­ul­la on sel­l­ainen käsi­tys, että turpeen­polt­to lop­puu kan­nat­ta­mat­tomana paljon ennen kuin sen­pitäisi poli­itikko­jen päätök­sel­lä edes puolittua.

        Juuri tämä on todel­lisu­ut­ta jo nyt. Yhdys­val­lois­sa kumot­ti­in kak­si vuot­ta sit­ten pres­i­dent­ti Trumpin päätök­sel­lä kivi­hi­ilen tuotan­to esteitä jot­ka pres­i­dent­ti Oba­ma oli aset­tanut mut­ta kivi­hi­ilen tuotan­to ei nous­sut siitä mitenkään kos­ka maakaa­sun tuotan­toon ja aurinkoen­er­gian tuotan­toon investoidaan paljon enem­män kuin kivi­hi­ilen. Näin käy markki­na­t­aloudessa myös turpeelle. Sau­di-Ara­bia esimerkik­si sijoit­taa jo nyt aurinko ener­giaan enem­män kuin uusi­in öljyn tuon­to laitoksiin.

    2. Eemil:

      Juuri tuos­ta kansa on eli­itin kanssa eri mieltä. Suomen päästöt ovat globaal­isti mität­tömiä. Niiden vuok­si mei­dän ei saa kiire­htiä ja ylim­i­toit­taa ilmas­to­toimia. Me emme saa hait­taverot­taa Suomea kil­pailukyvyt­tömäk­si. Ilmas­ton­muu­tok­sen ehkäisy­toimet pitää mitoit­taa Suomen aiheut­ta­man ilmas­tokuor­man mukaisek­si, ja sen lisäk­si laskea päästöt ja nielut tieteel­lis­es­ti oikein.

      Kuten nyt on käynyt turpeen kohdal­la. Las­ket­tu päästöt /nielut väärin ja ajet­tu tuotan­to alas. Jo nyt on kadon­nut tuhan­sia työ­paikko­ja ja lisää katoaa kun turveketjun ali­hankki­joil­ta lop­pu­vat pusku­rit. Investoin­nit sulavat käsiin.

      Viro­laiset hierovat tyy­tyväis­inä käsiään ja tekevät osto­tar­jouk­sia Suomen turveketjun konekan­nas­ta. Siel­lä tuotan­to nousee kohis­ten, kos­ka markki­noil­la on tilaa. Saa­pas nähdä, mil­loin meille ale­taan tuo­da turvet­ta Viros­ta ja Venäjältä ?

      Ei todel­lakaan ole viisas­ta kansan­taloudel­lis­es­ti eikä ilmas­ton­muu­tok­sen tor­jun­nan kannalta.

      Tästä Eemelin omas­ta hyvin tunne poh­jais­es­ta mielip­i­teestä saa hyvin esille seb että ilmas­ton­muu­tos on Kepu­lan­di­as­ta ver­sus Trum­p­lan­di­as­ta kat­sot­tuna joku eli­itin pääkaupungis­sa kek­simä ilmiö jol­la ei ole mitään todel­lista vaiku­tus­ta Suomelle ja Suomeen ja Suomen rooli tässä on min­i­maa­li­nen tai jopa pas­si­ivi­nen kos­ka jotenkin ei vain hah­mote­ta kansan kesku­udessa että Suomikin sijait­see maa­pal­lol­la. Juuri tämä on Osmo Soin­in­vaaran ana­lyysin punainen lan­ka että maaseudul­la niin Kepu­lan­di­as­sa kuin Trum­p­lan­di­as­sa usko­taan että ilmas­ton­muu­tos ei koske meitä ja se on eli­itin keksin­töä eli lop­putu­los on tieteen kyseenalais­t­a­mi­nen maaseudulla. 

      Osmo Soin­in­vaara on itse asi­as­sa kir­joit­ta­janut 1960-luvul­la kansak­oulus­sa (Osmo Soin­in­vaara voi kor­ja­ta asian fak­ta tark­ista­jana) esseen ilmas­ton­muu­tok­ses­ta. Ja kuin­ka ilmas­ton­muu­tos on Kepu­lan­di­as­sa ver­sus Trum­p­lan­di­as­sa jonkin­lainen eli­itin keksin­töä kos­ka siel­lä ei vain osa­ta hah­mot­taa Suomea maa­pal­lolle eikä Suomen ase­maa teol­lisu­us­maid­en ryh­mässä. Juuri tämän takia ymmär­rän Osmo Soin­in­vaaran näke­myk­siä tästä aiheesta jos­sa tieteen­vas­taisu­us on yleistä maaseudul­la kos­ka joku elinkeino kuten nyt esimerkik­si turpeen lopet­ta­mi­nen ener­gian tuotan­nos­sa vähen­tää työ­paikko­ja maaseudul­la vaik­ka raken­nemuu­tos 1950-luvul­ta alka­en on vähen­tänyt maaseudun työ­paikko­ja alka­en met­sä savotoista. 

      Kun nyt Eemil antaa ymmärtää että ilmas­ton­muu­tos on etelä­val­taeli­itin toisel­la taval­la mitat­tu ske­naario ihan sen takia kos­ka Suomen rooli koko ilmas­ton­muu­tok­ses­sa on muka Eemelin näke­myk­ses­tä ja samal­la joten kansan syvien riveistä kat­sot­tuna min­i­maa­li­nen ilmiö kos­ka se nyt ikäväl­lä taval­la lopet­taa yhden elinkeinon Suomes­ta joka elinkeinona ei ole mitenkään kansan­taloudel­lis­es­ti merk­itävä tek­i­jä eli turpeen polt­to (turve koko tuotan­to muis­sa ketjuis­sa ‚kuten lannoitteena)m, on sit­ten ihan toinen asia ja sen kieltämi­nen tai lopet­ta­mi­nen ei ole ajanko­htainen) ener­gian tuotan­nos­sa kos­ka kolikon toinen puoli olisi siinä että turvet­ta alet­taisi­in tuo­maan ulkomailta. 

      Eemelille vain sel­l­ainen pieni kansan­taloudelli­nen fak­ta tieto että Suo­mi on tuonut tuon­ti­na raa­ka-öljyn ja maakaa­sun kokon­aisu­udessaan ulko­mail­ta siis pääasi­as­sa poli­it­tis­ten syi­den takia Venäjältä jo 1950-luvul­ta alka­en ja turve tuli Suomen ener­gia markki­noille isol­la volyymil­la 1970-luvul­la. Kuitenkin olemme olleet riip­pu­vaisia siis tuon­ti ener­gias­ta sotien jäl­keen tähän päivään asti (pait­si turve ja koti­maiset uusi­u­tu­vat) kuten URAANI ja RAAKA-ÖLJY ja MAAKAASU. Mik­si emme vähen­nä niiden tuon­tia ja ryhty­isimme omavaraisik­si ? Syy mik­si emme tee näin on yksinker­tais­es­ti siinä että polt­toaineen ja sähkön kulut­ta­ja hin­ta nousisi niin dra­maat­tis­es­ti että yhdenkään viras­sa olleen hal­li­tuk­sen ener­gia veron euro määräiset koro­tuk­set viimeiset 30 vuo­den aikana oli­si­vat pieniä koro­tuk­sia jos Suo­mi lopet­taisi Eemelin kansan­taloudel­liseen omavaraisu­u­teen perus­tu­van mallin mukaises­ti kaiken fos­si­ilis­ten polt­toainei­den tuon­nin ulko­mail­ta siis mukaan lukien URAANIN, RAAKA-ÖLJYN ja MAAKAASUN. 

      Suo­mi ei menet­tä kil­pailukyvyä jos turpeen käyt­tö ener­gian tuotan­nos­sa vähe­nee ja lop­puu siir­tymäa­jan päästä. Eemelin anta­mat esimerk­it turpeen mah­dol­lis­es­ta tuon­nista ulko­mail­ta Suomeen jos turpeen ener­gia tuotan­to lop­puu Suomes­ta ei vas­taa markki­navoimien käyttäytymistä.Eemelille tiedok­si että Nor­jan val­tion sijoi­tus­ra­has­to ei enää sijoi­ta yhtään äyriä fos­si­iliseen ener­giaan vaik­ka Nor­ja on tässä kohtaa omavarainen. Nor­jan val­tion sijoi­tus­ra­has­to sijoit­taa uusi­u­tu­vi­in kuten vesivoimaan jne. Jopa Sau­di-Ara­bia pyrkii vähen­tämään raa­ka-öljyn tuotan­noa kuningaskun­nan ener­gian tuotan­nos­sa ja sijoit­taa uusi­u­tu­vi­in kuten aurinkoen­er­giaan. Alhainen raa­ka-öljyn hin­ta on tässä hyvä esimerk­ki maas­sa jos­sa ei ole mitään tuloveroa mut­ta joka nyt on ottanut käyt­töön ensim­mäistä ker­taa arvon­lisäveron jon­ka suu­ru­us on 15%

      1. Kir­joitin koulu­aineen vuon­na 1969 tai 1970 imas­ton­muu­tok­ses­ta, mut­ta en kansak­oulus­sa vaan lukiossa.

      2. Osmo Soin­in­vaara:
        Kir­joitin koulu­aineen vuon­na 1969 tai 1970 imas­ton­muu­tok­ses­ta, mut­ta en kansak­oulus­sa vaan lukiossa. 

        Onko mah­dol­lista että julkiset sen puh­taak­si kir­joitet­tuna joskus tähän blogi­in kat­e­go­ri­aan ANEKDOOTTEJA ELÄMÄNI VARRELTA?

      3. Onko mah­dol­lista että julkiset sen puh­taak­si kir­joitet­tuna joskus tähän blogi­in kat­e­go­ri­aan ANEKDOOTTEJA ELÄMÄNI VARRELTA?

        En usko, että min­ul­la opn sitä enää.

    3. Eemil:
      R.S:”Eli ilmas­ton­muu­tos on koko Suomen ongel­ma ja samal­la koko maa­pal­lon ongelma.”
      Juuri tuos­ta kansa on eli­itin kanssa eri mieltä. Suomen päästöt ovat globaal­isti mität­tömiä. Niiden vuok­si mei­dän ei saa kiire­htiä ja ylim­i­toit­taa ilmas­to­toimia. Me emme saa hait­taverot­taa Suomea kil­pailukyvyt­tömäk­si. Ilmas­ton­muu­tok­sen ehkäisy­toimet pitää mitoit­taa Suomen aiheut­ta­man ilmas­tokuor­man mukaisek­si, ja sen lisäk­si laskea päästöt ja nielut tieteel­lis­es­ti oikein.

      Tämä epälo­ogisu­us on ehkä kaikkein häm­mintäv­in­tä denial­is­teis­sa ja niis­sä jot­ka myön­tävät ilmas­ton­muu­tok­sen, mut­ta eivät suos­tu tekemään asian suh­teen mitään. 

      Globaaleis­sa ongelmis­sa kansal­lis­val­tio on pelkkä sosi­aa­li­nen kon­struk­tio. Val­ti­olähtöisen rajauk­sen hait­ta­puole­na on se, että suur­in­ta luku­unot­ta­mat­ta kaik­ki muut val­tiot voivat aina vedo­ta siihen, että jonkun muun pitäisi enem­män, ensin jne. 

      Epälo­ogisu­us on samaa tasoa kuin…
      * voin varas­taa työ­nan­ta­jal­tani, kos­ka joku Pena varas­taa enemmän
      * voin pahoin­pidel­lä vaimoa, kos­ka jois­sain muis­sa kult­tuureis­sa vaimo­jen ase­ma on vielä huonompi
      * voin ajaa Suomes­sa ylinopet­taa, kos­ka Sak­sas­sa on teitä jois­sa ei ole nopeusrajoitusta
      * jne.

      Sopi­va ver­rok­ki oikeut­taa aina sen, ettei min­un tarvitse muut­taa mitään, mut­ta kaikkien muiden kyllä. 

      Täl­lainen epäloogi­nen ja itsekeskeinen ajat­telumalli on suurin syy, mik­si yleinen äänestysoikeus pitäisi poistaa. 

      Mikäli on vähänkin kiin­nos­tunut markki­na­t­aloud­es­ta, niin on help­po nähdä, että eturiv­in toim­inta ilmas­ton­muu­tok­sen tor­jun­nas­sa tar­joaa ihan huikean markki­napo­ten­ti­aalin, jon­ka arvo on moninker­tainen nykyiseen turve­tuotan­toon tai muuhun van­haan teknolo­giaan ja muu­tosvas­tar­in­taan ver­rat­tuna. Meil­lä ei siis ole kansan­taloudel­lis­es­ti varaa olla olemat­ta muu­tok­sen eturivissä.

      1. Tämä epälo­ogisu­us on ehkä kaikkein häm­mintäv­in­tä denial­is­teis­sa ja niis­sä jot­ka myön­tävät ilmas­ton­muu­tok­sen, mut­ta eivät suos­tu tekemään asian suh­teen mitään.

        Min­un mak­samieni vero­jen merk­i­tys hyv­in­voin­ti­val­tion rahoit­tamises­sa on niin vähäi­nen, että voin hyväl­lä oma­l­la tun­nol­la jät­tää ne maksamatta…

      2. Osmo Soin­in­vaara: Min­un mak­samieni vero­jen merk­i­tys hyv­in­voin­ti­val­tion rahoit­tamises­sa on niin vähäi­nen, että voin hyväl­lä oma­l­la tun­nol­la jät­tää ne maksamatta… 

        R.S:”Eli ilmas­ton­muu­tos on koko Suomen ongel­ma ja samal­la koko maa­pal­lon ongelma.”
        Juuri tuos­ta kansa on eli­itin kanssa eri mieltä. Suomen päästöt ovat globaal­isti mität­tömiä. Niiden vuok­si mei­dän ei saa kiire­htiä ja ylim­i­toit­taa ilmas­to­toimia. Me emme saa hait­taverot­taa Suomea kil­pailukyvyt­tömäk­si. Ilmas­ton­muu­tok­sen ehkäisy­toimet pitää mitoit­taa Suomen aiheut­ta­man ilmas­tokuor­man mukaisek­si, ja sen lisäk­si laskea päästöt ja nielut tieteel­lis­es­ti oikein.

        Tai kään­teis­es­ti myös kaikissa isois­sa globaaleis­sa haasteis­sa kuten Eemil tote­si aiem­min ilmas­ton­muu­tok­ses­ta ja voisi yhtä hyvin tode­ta myös Colvid-19 epi­demi­as­ta seuraavaa:

        “Suo­ma­lais­ten kuolleisu­us Colvid-19 pan­demi­as­sa on pienem­pi kuin muis­sa mais­sa (etennkin Ruot­sis­sa ja siel­lä Anders Teg­nellin viitoit­ta­mal­la tiel­lä) joten Suomen tar­jun­nat ovat globaal­isti mität­tömiä. Niiden vuok­si mei­dän ei pidä tehtää mitään rajoituk­sia kiireesti kos­ka me emme saa niil­lä toimil­la maail­man­laa­juis­es­ti pan­demia häviämään joten rajoi­tus toimen­piteet pitää mitoit­taa Suomen aiheut­ta­man tapauk­sen mukaisek­si ei Suomen laa­juis­es­ti, ja sen lisäk­si laskea kuollei­den määrät ja tajun­nat tieteel­lis­es­ti oikein.

      3. Minä Oy:

        Tämä epälo­ogisu­us on ehkä kaikkein häm­mintäv­in­tä denial­is­teis­sa ja niis­sä jot­ka myön­tävät ilmas­ton­muu­tok­sen, mut­ta eivät suos­tu tekemään asian suh­teen mitään. 

        Globaaleis­sa ongelmis­sa kansal­lis­val­tio on pelkkä sosi­aa­li­nen kon­struk­tio. Val­ti­olähtöisen rajauk­sen­hait­ta­puole­na on se, että suur­in­ta luku­unot­ta­mat­ta kaik­ki muut val­tiot voivat aina vedo­ta siihen, että jonkun muun pitäisi enem­män, ensin jne. 

        Puoli­de­nial­istien kohdal­la epälo­ogisu­us senkin takia häm­mintävää kos­ka he eivät suo­raan kiistä mitään mut­ta eivät suos­tu hyö­dyn­tämään asi­as­sa tuo­mia mah­dol­lisuuk­sia kos­ka usko­vat jotenkin siihen että Suo­mi on liian pieni tek­i­jä esim tässä ilmas­ton­muu­tok­sen tor­jun­nas­sa. Suosit­te­len heille tutus­tu­maan kyl­lä mitä Israel tekee Negevin aavikol­la kun se tor­juu ison Saha­ran lev­iämistä noin 12 000 km² pin­ta­la-alla eli kokon­aisu­udessan 62 % koko pin­ta-alan alueel­la. Israelin kehit­tämä ympöristö teknolo­gia ja veden­jakelu jär­jestelmät jos­sa ilmas­ton­muu­tok­sen yritetään hyö­dyn­tää ja hillitä ovat suo­raan 1960-luvun scifi-elokuvista

      4. Minä Oy:

        Täl­lainen epäloogi­nen ja itsekeskeinen ajat­telumalli on suurin syy, mik­si yleinen äänestysoikeus pitäisi poistaa. 

        Myös rokotev­as­taisille mut­ta julk­ista ter­vey­den­huolto kuitenkin käyt­täville pitäisi ottaa pois myös yleinen äänestysoikeus.

  32. R.S:“pääkaupungissa kek­simä ilmiö jol­la ei ole mitään todel­lista vaiku­tus­ta Suomelle ”

    Onko­han tämä nyt kielel­listä vai tahal­lista väärin ymmärtämistä. Tolkun ihmiset vas­tus­ta­vat ylim­i­toitet­tu­ja ilmas­to­toimia, jot­ka eivät vas­taa Suomen aiheut­ta­maa ilmas­ton­muu­tos­ta. Viher­vasem­mis­to eli­it­ti heiken­tää näil­lä ylim­i­toite­tu­il­la toimil­la suo­ma­laista kil­pailukykyä. Tämän aate­su­un­nan utopisti­nen ide­olo­gia poh­jaa siihen, että val­ti­ol­la on aina rahaa riit­tävästi. Sitä voidaan lapi­oi­da surut­ta globaalin ilmas­ton­muu­tok­sen estämisek­si, val­ti­ol­ta tulee aina lisää rahaa. Mis­täkö, korote­taan vero­ja , lisätään elämisen ja elinkeino­toimin­nan haittamaksuja.

    R.S:“Norjan val­tion sijoi­tus­ra­has­to ei enää sijoi­ta yhtään äyriä fos­si­iliseen ener­giaan vaik­ka Nor­ja on tässä kohtaa omavarainen”

    Mis­täpä Nor­ja on sit­ten tahkon­nut tuon sijoit­tamiseen liikenevän pääo­man ? Ettei vaan osa siitä olisi tul­lut öljys­tä ? Mis­tä öljyn­tuot­ta­javal­tiot ovat kerän­neet mit­ta­vat sijoitusvaransa?

    R.S:“Kuitenkin olemme olleet riip­pu­vaisia siis tuon­ti energiasta ”

    Somani oikoo todel­la pahasti. Mis­sä olen kir­joit­tanut , että Suomen olisi kokon­aan pitäy­dyt­tävä koti­maises­sa ener­gias­sa ? En mis­sään. Etelän eli­it­il­lä vain ei ole hah­mo­tuskykyä siitä, että maaseudul­lakin pitäisi olla elinkeino­toim­intaa, työ­paikko­ja ja toimeli­aisu­ut­ta. Ruuan tuot­ta­mi­nen koko Suomelle vaatii muu­takin kuin vain pel­tovil­je­lyä ja kar­jan kasvatusta.

    On investoita­va infraan, tuotan­tovä­lineisi­in, hallintoon, koulu­tuk­seen jne. Ts. kaik­keen samaan mitä kaupun­gitkin tekevät. Mit­takaa­va on vain vaihtelee.

    R.S:” min­i­maa­li­nen ilmiö kos­ka se nyt ikäväl­lä taval­la lopet­taa yhden elinkeinon Suomes­ta joka elinkeinona ei ole mitenkään kansan­taloudel­lis­es­ti merk­itävä tekijä”

    Suomen päästöt ovat promille glob­aleista päästöistä. Turve­tuotan­non työ­paikko­jen mene­tys liitän­näisi­neen on las­ket­tu ole­van 30 000 . Ei vält­tämät­tä ole suuri kansan­talouden mit­takaavas­sa, mut­ta paikallis­es­ti, muu­ta­man maakun­nan alueel­la se on merkit­tävä rom­ah­dus. Vielä on laske­mat­ta miten suuri investoin­tien mene­tys on seurauksena. 

    Ja kaik­ki tämä vihe­liäsen ja epäre­hellisen puolue­poli­tikoin­nin seu­rauk­se­na. Ei ole reilua.

    1. Eemil:

      R.S:”Norjan val­tion sijoi­tus­ra­has­to ei enää sijoi­ta yhtään äyriä fos­si­iliseen ener­giaan vaik­ka Nor­ja on tässä kohtaa omavarainen”

      Mis­täpä Nor­ja on sit­ten tahkon­nut tuon sijoit­tamiseen liikenevän pääo­man ? Ettei vaan osa siitä olisi tul­lut öljys­tä ? Mis­tä öljyn­tuot­ta­javal­tiot ovat kerän­neet mit­ta­vat sijoitusvaransa?

      Eemil et hah­mot­tanut tätä kom­ment­tiani kokon­aisu­udessaan. Kyl­lä öljyn­tuot­ta­javal­tiot ovat kerän­neet alku­peräisen pääo­man nimeno­maan raa­ka-öljys­tä mut­ta sijoit­ta­vat sitä täl­lä het­kel­lä pörssis­sä suo­raan ja eri rahas­to­jen kaut­ta mui­hin sijoi­tusko­hteisi­in kuten yri­tys­ten osakkeisi­in ja kiin­teistöi­hin ympäri maail­maa ja näi­den maid­en julk­isi­in palvelui­hin. Esimerkik­si Nor­jan val­tion öljyra­has­to ei sijoi­ta enää uusi­in fos­si­il­isi­i­in läheisi­in. Sen rahas­ton sum­ma on 1000 mil­jar­dia euroa . Myös muiden öljyn­tuot­ta­ja maid­en kuten Ara­biemi­raa­tien öljyra­has­tot kuten Abu Dhabi Invest­ment Author­i­tyn (arvo 710 mil­jar­dia dol­lar­ia) , Kuwait­in Invest­ment Author­i­tyn (arvo 559 mil­jar­dia dol­lar­ia) ja Sau­di Ara­bi­an For­eign Hold­ingsin (arvo 448 mil­jar­dia dol­lar­ia), ja Qatar Invest­ment Author­i­tyn (arvo on 345 mil­jar­dia dol­lar­ia ) sijoituk­set esimerkik­si pelkästään Yhdys­val­tain osake markki­noille ja amerikkalaisi­in suuryri­tyk­si­in on jo erit­täin iso taloudelli­nen sat­saus. Näi­den per­in­teis­ten öljyn­tuot­ta­ja maid­en sijoituk­set ovat jo ajat sit­ten siir­tyneet muualle kuin per­in­teisi­in fos­si­il­isi­in. Niiden kas­va­vat sijoi­tusten tuot­to on kyl­lä nykyään ihan muual­ta kuin alku­peräi­nen lähde eli öljy.

    2. Eemil:
      Mis­sä olen kir­joit­tanut , että Suomen olisi kokon­aan pitäy­dyt­tävä koti­maises­sa ener­gias­sa ? En missään.Etelän eli­it­il­lä vain ei ole hah­mo­tuskykyä siitä, että maaseudul­lakin pitäisi olla elinkeino­toim­intaa, työ­paikko­ja ja toimeli­aisu­ut­ta. Ruuan tuot­ta­mi­nen koko Suomelle vaatii muu­takin kuin vain pel­tovil­je­lyä ja kar­jan kasvatusta 

      On investoita­va infraan, tuotan­tovä­lineisi­in, hallintoon, koulu­tuk­seen­jne. Ts. kaik­keen samaan mitä kaupun­gitkin tekevät. Mit­takaa­va on vain vaihtelee. 

      Otit kyl­lä esille tääl­läkin Venäjän tuon­nin esimerkik­si turpeen kohdal­la. Kuitenkin turvet­ta ei tuo­da Suomeen yhtä paljon kuin Venäjältä kuin mitä Venäjältä Suo­mi on hyvänä van­hoina YYA aikakau­den (sic) ajoista alka­en tuonut ja tuo edelleen. Venäjältä tuo­tu maakaa­su ja raa­ka-öljyn osu­us on huo­mat­tavasti enem­män kuin suh­teessa sieltä tuo­dun turpeen osu­us on vähäistä. 

      Mitä tulee ruuan tuotan­toon niin maaseudul­la asu­vat maalaiset uno­hta­vat sen fal­tuaal­lisen tosi asian ettei Suo­mi ei voi enää nykyisen kaup­pa­poli­ti­ikan mukaises­ti estää elin­tarvikkei­den tuon­tia ulko­mail­ta mil­lään tuon­ti kiin­tiöil­lä. Juuri sen takia koti­mainen ruuan tuot­ta­jat eivät voi 100% luot­taa pelkästään koti­markki­noiden kysyn­tään. Ruo­ka vien­ti Suomes­ta ulko­maille on suh­teel­lisen pien­tä ja tästä aiheesta on EVA:n enti­nen toim­i­tusjo­hta­ja Mat­ti Apunen kir­joit­tanut pam­fletin joka julka­isti­in syksyl­lä. Eemelille ehdot­taisin luke­maan sen kokon­aisu­udessaan (löy­tyy haku­sanal­la Seiso­va pöytä). Maaseudun elinkeino­toim­inta, työ­paikat ja toimeli­aisu­us oli­si­vat parem­min tur­vat­tu jos van­ho­jen inno­vaa­tioiden kuten turpeen sijas­ta kek­sit­täisi­in jotain uut­ta ja luo­vaa. Se vaatii luovu­ut­ta ja mieliku­vi­tus­ta. Mut­ta van­haan malli­in tak­er­tu­mi­nen pelkästään ei joh­da mihinkään uuteen luo­vaan elinkeinotoimintaan 

      Infra, hallinto ja koulu­tus tulee jo val­tion kaut­ta myös kaupunki­lais­ten veron­mak­sajien rahoista yhteiseen käyt­töön jota kut­summe Suomes­sa nimel­lä val­tion budjetti.

      Tuotan­tovä­linei­den han­k­in­ta on aina jokaisen oma sijoi­tus ja pääo­man tuo­toil­la ansait­tu ja sekin ansaitaan nykyään uusil­la luoville inno­vaa­tioil­la eikä van­hanaikaisil­la ratkaisuil­la kuten turpeel­la pelkästään. Näin markki­na­t­alous toimii parhaimmillaan.

    3. Eemil: Turve­tuotan­non työ­paikko­jen mene­tys liitän­näisi­neen on las­ket­tu ole­van 30 000 . Ei vält­tämät­tä ole suuri kansan­talouden mit­takaavas­sa, mut­ta paikallis­es­ti, muu­ta­man maakun­nan alueel­la se on merkit­tävä rom­ah­dus. Vielä on laske­mat­ta miten suuri investoin­tien mene­tys on seurauksena.
      Ja kaik­ki tämä vihe­liäsen ja epäre­hellisen puolue­poli­tikoin­nin seu­rauk­se­na. Ei ole reilua.

      Yhtä hyvin voidaan his­to­ri­al­lis­es­ti tode­ta että samankaltainen maaseudun raken­nemuu­tos kuten turpeen tuotan­non vähen­tämi­nen on nyt käyn­nis­sä niin pienvil­jeli­jöi­den lisä tulot väheni yhtä dra­maat­tis­es­ti met­sä savot­ta työ­mail­ta 1960–1970-luvun taiteessa ja tuo henkilö työvoima oli myös tuol­loin toden­näköis­es­ti suurem­pi kuin tämän het­ki­nen turpeen tuotan­non työ­paikko­jen määrä eli Eemelin nos­ta­ma 30 000 työ­paikko­jen vähen­e­m­i­nen turpeessa. Oliko saman­lainen kehi­tys tuol­loin 1960–1970-luvuilla reilua niille jot­ka oli­vat tuol­loin met­sä savot­ta työ­mail­la ? Raken­nemuu­tos vähen­si tuol­loin paljon enem­män ja nopeal­la aikataul­ul­la työ­paikko­ja alueel­lis­es­ti ja maakun­nal­lis­es­ti kuin turpeen tuotan­non lopet­ta­mi­nen siir­tymäkau­den jälkeen.Tuolloin 1960–1970-luvuilla tämänkin raken­nemuu­tos oli paljon suurem­pi kuin 30 000 turpeen tuotan­non vähen­tämis­es­tä koitu­vat työ­paik­ka mene­tyk­set. Jos 1960–1970-lukujen taiteessa olisi kysyt­ty tuol­loin pienvil­jeli­jöiltä ja met­sä savot­ta työ­maid­en ihmisiltä sitä että onko reilua että nämäkin työ­paikat vähenevät yli puolel­la 10–15 vuo­den päästä niin uskoisin että tuol­loin vas­taus olisi sama kuin nyt Eemilin eli ei ole reilua. Tämän toteu­tui osit­tain ylhäältäpäin Eemilin inhoa­man ja karsas­ta­man puolue­poli­tikoin­nin seu­rauk­se­na eli Viro­laisen ja Sor­san ” riis­to­hal­li­tuk­sen aikana” kuten Veikko Ven­namo sen hyvin aikoinaan kiteyt­ti lainatak­seni suo­raan Ven­namol­ta kun häneltä kysyt­ti­in mikä oli syynä pienvil­jeli­jöi­den määrän vähen­tämiseen Suomes­ta 1960–1970-lukujen taiteessa.

  33. Eemil:” ei saa kiire­htiä ja ylim­i­toit­taa ilmastotoimia”

    O.S. ym:“Tämä epälo­ogisu­us on ehkä kaikkein häm­mintäv­in­tä denial­is­teis­sa ja niis­sä jot­ka myön­tävät ilmas­ton­muu­tok­sen, mut­ta eivät suos­tu tekemään asian suh­teen mitään.”

    Ettekö ymmär­rä suomenkieltä. Kiire­htimi­nen = nopeut­taa , ja tässä yhtey­dessä liialli­nen kiire­htimi­nen . Ylim­i­toit­taa= tehdä liian suuria toimen­piteitä. Kumpikaan näistä ei tarkoi­ta sitä, ettei tehtäisi mitään.

    O.S:n ym:n keskustelu on nyt sitä paljon puhut­tua tahal­lista väärinymmärtämistä.

    Ker­taan vielä, vään­nän rauta­lan­gas­ta: Suomen ei tule tehdä kansakun­taa rasit­tavia toimien­piteitä , jot­ka eivät ole oike­as­sa suh­teessa tuot­ta­maamme ilmas­tokuor­maan. Mei­dän tulee hoitaa ja hoidammekin osu­utemme (toisin kuin mon­et muut maat). Toimia ei saa ylim­i­toit­taa kuten nyt vaaditaan.
    Vielä muis­tu­tuk­sek­si. Maaseu­tu hoitaa Suomen hiilen­si­d­on­nas­ta n. 99.9 pros­ent­tia. Kaupunkialueet näyt­täy­tyvät lähin­nä hiilivuodon lähteinä. Esim. Helsin­gin kaupun­ki avo­hakkaa keskus­puis­toa. Mis­sä näkyy YLE:n tutki­va jour­nal­is­mi ja hakkuukoneen telaketjui­hin kahli­u­tuneet cityluontoihmiset.

    Kri­ti­ik­ki ja ylhäältä sanelu kohdis­tuu tun­netusti vain maaseutualueille.

    1. Eemil:
      Kaupunkialueet näyt­täy­tyvät lähin­nä hiilivuodon lähteinä. Esim. Helsin­gin kaupun­ki avo­hakkaa keskus­puis­toa. Mis­sä näkyy YLE:n tutki­va jour­nal­is­mi ja hakkuukoneen telaketjui­hin kahli­u­tuneet cityluontoihmiset.
      Kri­ti­ik­ki ja ylhäältä sanelu kohdis­tuu tun­netusti vain maaseutualueille. 

      Jos Eemil tarkoit­taa tuol­la ensim­mäisel­lä kom­menteil­la kivi­hi­ilen käyt­töä läm­mi­tyk­sessä Helsin­gin ener­gian tuotan­nos­sa niin voin tode­ta että Helen on vähen­tynyt kivi­hi­ilen käyt­töä merkit­tävästi. Helsin­gin kaupun­ki ei avo­hakkaa koko keskus­puis­toa ja Helsin­gin kaupungilla ei ole met­sä­te­ol­lisu­u­den työ­paikko­ja ja keskus­puis­ton har­ven­t­a­mi­nen johtuu asun­to­tuotan­nos­ta . Osmo Soin­in­vaara voi valaista asi­aa tarkem­min . Helsin­gin Keskus­puis­ton hakku­ut ovat kyl­lä pieni osu­us koko Suomen met­sien hakku­us­ta. Näin ver­tailu on sen kuu­luisan appel­si­inin ja päärynän ver­tailu. Jos YLE tek­isi aiheesta jutun niin se olisi pelkästään paikallisuu­ti­nen Helsin­gin seudun Ilta uutisi­in. Tuskin kuu­luu edes jutki­van jour­nal­is­min piiri­in. Mitään skan­daalia ei tästä saa­da aikaan. Kyl­lä suurem­pia skan­daale­ja on täl­lä het­kel­lä Suomes­sa esimerkik­si huolto­var­muuskeskuk­sen hankinnat

      1. Rahul Somani: Helsin­gin kaupun­ki ei avo­hakkaa koko keskus­puis­toa ja Helsin­gin kaupungilla ei ole met­sä­te­ol­lisu­u­den työ­paikko­ja ja keskus­puis­ton har­ven­t­a­mi­nen johtuu asun­to­tuotan­nos­ta . Osmo Soin­in­vaara voi valaista asi­aa tarkem­min . Helsin­gin Keskus­puis­ton­hakku­ut ovat kyl­lä pieni osu­us koko Suomen met­sien hakku­us­ta. Näin ver­tailu on sen kuu­luisan appel­si­inin ja päärynän ver­tailu. Jos YLE tek­isi aiheesta jutun niin se olisi pelkästään paikallisuu­ti­nen Helsin­gin seudun Ilta uutisi­in. Tuskin kuu­luu edesjutki­van jour­nal­is­min piiriin. 

        Toki jos keskus­puis­ton nykyisen laa­juinen ole­mas­sao­lo on todiste maan hyvistä ilmas­to­toimista niin ollaan aika syväl­lä kuopas­sa. Täl­lä logi­ikalla voisin argu­men­toi­da että omako­ti­a­sum­i­nen on pahin ilmas­toteko, se kun leikkaa suh­teet­toman paljon metsä/niittyalaa pois luon­non tilasta.

        Tästä tulikin mieleen, Suomes­sa asu­taan muis­taak­seni tilas­to­jen mukaan ahtaam­min kuin mon­es­sa muus­sa maas­sa, mut­ta mikä on asumisen maankäytön todel­li­nen neliöte­hokku­us asukas­ta kohden? Eihän ahtail­la asun­toneliöil­lä ole esimerkik­si ilmas­ton ja luon­non­suo­jelun kanssa mitään tekemistä jos suurin osa ihmi­sistä asuu ahtaasti 1, 2, tai 3‑kerroksisissa raken­nuk­sis­sa. Veikkaan että moni muu maa pääsee tässä paljon suurem­pi­in tehokkuuk­si­in, tääl­lä kun on korkeista talois­takin onnis­tut­tu tekemään jotain rauhan ja har­mon­ian vihollisia.

        Ei tämän asian tarvitse, eikä pidä, olla joko tai poli­ti­ikkaa. Samoin on aivan nau­ret­tavaa syyl­listää met­sän käyt­täjiä (jopa raken­nus­pu­u­na) jos samaan aikaan tääl­lä kaikin­laisin päätöksin sekä vero­tuk­sen kaut­ta itseasi­as­sa tue­taan maankäytöl­lis­es­ti teho­ton­ta asum­ista. Val­tion retori­ikalla kaik­ki las­ke­tut verot ovat vero­tukea, ja talous­te­o­reet­tises­sa mielessä ton­tin pin­ta-alaan ja käyt­töar­voon kohdis­tu­va vero on sekä tarpeelli­nen että oikeu­den­mukainen laa­jem­minkin, eli nykyi­nen kiin­teistövero­tuk­sen tapa on itseasi­as­sa vero­tukea maa­ta tehot­tomasti käyt­täville sekä tuot­taa ansait­se­mat­to­mia voit­to­ja tont­tien omis­ta­jille heistä riip­pumat­tomista syistä.

      2. Stadist:

        Tästä tulikin mieleen, Suomes­sa asu­taan muis­taak­seni tilas­to­jen mukaan ahtaam­min kuin mon­es­sa muus­sa maas­sa, mut­ta mikä on asumisen maankäytön todel­li­nen neliöte­hokku­us asukas­ta kohden? Eihän ahtail­la asun­toneliöil­lä ole esimerkik­si ilmas­ton ja luon­non­suo­jelun kanssa mitään tekemistä jos suurin osa ihmi­sistä asuu ahtaasti 1, 2, tai 3‑kerroksisissa raken­nuk­sis­sa. Veikkaan että moni muu maa pääsee tässä paljon suurem­pi­in tehokkuuk­si­in, tääl­lä kun on korkeista talois­takin onnis­tut­tu tekemään jotain rauhan ja har­mon­ian vihollisia.

        Suomen väk­iluku per asukas suh­teessa pin­ta-alaan on 16,3 / km². Vain Uusi-See­lan­ti on suh­teessa väk­iluku­un (4 miljoon­aa asukas­ta ja väestö keskit­tymä on pohjois­saa­res­sa) per asukas / km² harvem­min asut­tu maa kuin Suo­mi, OECD maid­en ver­tailus­sa. Uuden-See­lan­nin väetöti­heys per asukas on 17 / km²

    2. Eemil: Ker­taan vielä, vään­nän rauta­lan­gas­ta: Suomen ei tule tehdä kansakun­taa rasit­tavia toimien­piteitä , jot­ka eivät ole oike­as­sa suh­teessa tuot­ta­maamme ilmas­tokuor­maan. Mei­dän tulee hoitaa ja hoidammekin osu­utemme (toisin kuin mon­et muut maat). Toimia ei saa ylim­i­toit­taa kuten nyt vaaditaan.

      Ylim­i­toite­tut toimet ilmas­ton­muu­tok­sen hillit­semisek­si on tyyp­illi­nen olk­iukko, jolle ei löy­dy mitään vastinet­ta reaal­i­maail­mas­ta. Ylim­i­toi­tus on hyödylli­nen käsite sil­loin kun halu­at vain hakea/osoittaa tukea kaikille ilmas­ton­muu­tok­sen kieltäjille/vähättelijöille. Siinä kon­tek­stis­sa kaik­ki aihealueen toimet ovat ylim­i­toitet­tu­ja. Ymmär­rän ihan hyvin että vas­takkainastet­telu­un ja vihol­lisku­vi­in perus­tu­va poli­ti­ik­ka voi olla sin­ulle hyödyl­listä vaik­ka työ­paikan muo­dos­sa keskustapuolueessa tai per­su­is­sa, mut­ta Suomelle tuol­lais­es­ta neli­raa­ja­jar­rut­tamis­es­ta on vain haittaa.

      Jos lukee maaseudun tai maat­alouden his­to­ri­aa, niin se sisältää vain yhden jatku­vu­u­den, joka on muu­tos. Niiden taustal­la ovat olleet poli­it­tiset, asu­tushis­to­ri­al­liset, taloudel­liset, teknolo­gian kehit­tymisen ja globaalin verkos­ton aiheut­ta­mat muu­tok­set. Tule­vaisu­us on näiltä osin saman­lainen ja tärkein kysymys on, minkälainen muu­tos tapah­tuu riip­pumat­ta siitä, miten arvotamme asi­aa. Yksi uskot­tavim­mista ske­naar­i­oista liit­tyy siihen, että ilmas­ton­muu­tok­sen hillinnän merk­i­tys kas­vaa globaal­isti. Jos asia on näin, niin siinä kan­nat­taa olla akti­ivis­es­ti mukana eikä akti­ivis­es­ti tai pas­si­ivis­es­ti (ylim­i­toi­tus retori­ik­ka) vas­tus­taa asi­aa. Tämän seu­rauk­se­na maaseudunkin tuke­vaisu­us näyt­tää paljon valoisemmalta.

      1. Minä Oy:

        Jos lukee maaseudun tai maat­alouden his­to­ri­aa, niin se sisältää vain yhden jatku­vu­u­den, joka on muu­tos. Niiden taustal­la ovat olleet poli­it­tiset, asu­tushis­to­ri­al­liset, taloudel­liset, teknolo­gian kehit­tymisen ja globaalin verkos­ton aiheut­ta­mat muu­tok­set. Tule­vaisu­us on näiltä osin saman­lainen ja tärkein kysymys on, minkälainen muu­tos tapah­tuu riip­pumat­ta siitä, miten arvotamme asiaa.

        Jos asia on näin, niin siinä kan­nat­taa olla akti­ivis­es­ti mukana eikä akti­ivis­es­ti tai pas­si­ivis­es­ti (ylim­i­toi­tus retori­ik­ka) vas­tus­taa asi­aa. Tämän seu­rauk­se­na maaseudunkin tuke­vaisu­us näyt­tää paljon valoisemmalta.

        Juuri tuo on ollut myös se näkökul­ma jon­ka olen Eemilille yrit­tänyt val­loit­taa kos­ka rakenne muu­tos maaseudul­la ei ole his­to­ri­al­lis­es­ti mitenkään uusi tek­i­jä . Kuten aikaisem­mas­sani kom­men­tis­sani olen toden­nut että varsinkin 1960-luvun lop­ul­la 1970-luvun alus­sa Suomes­sa maaseudul­ta hävisi hyvin nopeal­la aikavälil­lä yli 40 000 pien­ti­laa. Tätä kehi­tys­tä oli tuke­mas­sa Keskustapuolue (puolueen sil­loinen nimi) sen puheen­jo­hta­jan Johannes Viro­laisen johdol­la kansan­rin­ta­ma koali­tios­sa vasem­mistop­uoluei­den kanssa. Jostain syys­tä se on uno­htunut tämän päivän Suomen Keskus­tan edus­ta­jil­ta että Veikko Ven­na­mon sanoin että “talon­po­jan tap­polin­jan ” pääasialli­nen toimen­pide tehti­in tuol­loin Veikko Ven­na­ma siteer­aa­mal­la ” Sor­san-Viro­laisen riis­to­hal­li­tuk­sen toimes­ta”. Nyt ilmas­ton­muu­tok­sen takia Suomen maaseu­tu voisi kehit­tää uusia elin­tarvike tuot­tei­ta ja panos­taa myös kan­sain­välisille markki­noille. Näin tapah­tuu esimerkik­si Tan­skan, Irlan­nin, Hol­lan­nin, Ruotsin,Itävallan, ja Sveitsin elin­tarvikke tuotan­non piiris­sä. Ja ne tähtäävät nimeno­maan kan­sain­välisille markki­noille tosis­saan. Mut­ta tiedän että Eemil ja hänen kol­le­gansa vas­taa­vat tähänkin että Tan­s­ka, Irlanti,Hollanti, Ruot­si, Itä­val­ta, ja Sveit­si fuskaa­vat vaik­ka määritelmäl­lis­esi todis­tei­ta mah­dol­lis­es­ta fuskaamis­es­ta ei ole (kuten ei ole esimerkik­si Rudy Giu­lian­il­la mitään veden­pitävää näyt­töä vaik­ka tätä sanomaa julis­taa medi­as­sa ja käräjil­lä) Nim­imerk­ki Minä Oy tajusi juuri sen mitä itse ajat­te­len tästäkin asi­as­ta kos­ka olen matkus­tanut paljon Kes­ki-Euroopas­sa ja näh­nyt sen kon­sptin jol­la niiden maaseu­tu men­estyy maail­mal­la kil­paile­maan ruuan tuotan­nos­sa joka perus­tuu niin vien­ti­in kuin näi­den maid­en koti­markki­noille. Tan­s­ka, Irlanti,Hollanti, Ruot­si, Itä­val­ta, ja Sveit­si ovat asukaslu­vul­taan Suomen kanssa samas­sa sar­jas­sa Euroopan iso­jen maid­en rinnalla

  34. R.S:” kivi­hi­ilen käyt­töä läm­mi­tyk­sessä Helsin­gin ener­gian tuotan­nos­sa” Enkä tarkoi­ta yksistään sitä, vaan kaupunki­rak­en­t­a­mi­nen perus­tuu erit­täin ilmas­ton­muu­tosin­ten­si­iviseen betoni­rak­en­tamiseen. Lisäk­si liikenne pääkaupunkiseudul­la on maan vilkkain­ta ja perus­tuu fos­si­il­isi­in polt­toaineisi­in. Ruo­ka tuo­daan Helsinki­in kumipyöril­lä pitkien matko­jen takaa ja ulko­maisen ruuan syön­ti on Suomen kaupungeista kaikkein run­sain­ta. Hiilen nielut ovat kaupungis­sa olemat­tomat ja met­sien hakkaami­nen asun­to- ja liik­er­ak­en­tamisen tieltä jatkuu entiseen malli­in. Helsinkiläisen nielu­jalan­jäl­ki on ylivoimais­es­ti val­takun­nan pienin.

    Ilmas­ton­muu­tok­sen ehkäisemiseen esitetään uusi ja inno­vati­ivi­nen keino, korote­taan polt­toainei­den hin­taa. Hin­taa korote­taan myös maaseudul­la, jos­sa tapah­tuu hiilen sidon­ta. Ei ole oikein eikä tas­a­puolista. Van­hanen esit­tää käytän­töä, joka kohtelee asukkai­ta tas­a­puolisem­min maan eri kolkissa. Sehän ei todel­lakaan käy laatu­un, se on kepulointia.

    Helsin­gin met­sien hoitostrate­gia näyt­tää ole­van hyvä : “Uud­is­tus­menetelmistä on Helsingis­sä käytössä luon­tainen uud­is­t­a­mi­nen eli toimen­pide, jos­sa met­sis­sä jo oleville puun­taimille tehdään kasvu­ti­laa pois­ta­mal­la van­hempia ja heiken­tyneitä pui­ta. Kun heiken­tyneeseen met­sään ei ole syn­tynyt luon­tais­es­ti puun­taimia, käytetään met­sän uud­is­tamises­sa pien­aukko­ja. Näi­hin kooltaan enin­tään 0,3 hehtaarin kokoisi­in reiki­in sit­ten istute­taan uudet puuntaimet.
    Kaupunkialueel­la on helsinkiläis­ten käytössä yhteen­sä 4 800 hehtaaria met­siä. Lisäk­si Helsin­ki omis­taa 5300 hehtaaria ulkoilu­aluei­den met­siä lähikun­nis­sa.” On muis­tet­ta­va, että kyseessä ovat virk­istyskäytössä ole­vat metsät. 

    Vaik­ka kaupun­gin met­sän­hoito­su­un­nitel­maan ei kuu­lu avo­hakkuu , olen R.S:n kanssa samaa mieltä niiden ilmas­to­vaikut­tavu­ud­es­ta . Suomes­sa on 22 miljoon­aa hehtaaria met­sää, joten pieni aukko ei tee ilmastokatastrofia.
    Mit­takaa­va taitaa olla aika samankokoinen kun ver­taa Suomen päästöjä globaal­isti. Näi­nollen olemme R.S:n kanssa samoil­la lin­joil­la Suomen osu­ud­es­ta ilmas­ton­muu­tok­seen. Eihän todel­lakaan olisi mitään järkeä pidät­täy­tyä avo­hakku­us­ta Helsingis­sä Suomen met­sien hiilin­ielun säi­lyt­tämisek­si. Niin pieni on sen osu­us kokonaisuudesta.

    Aivan saman logi­ikan mukaan mei­dän ei kan­na­ta tehdä ylim­i­toitet­tu­ja ilmas­to­toimia globaalin ilmas­ton­muu­tok­sen ehkäisemiseksi. 

    R.S:“Oliko saman­lainen kehi­tys tuol­loin 1960–1970-luvuilla reilua ” Ver­taus ontuu, kos­ka muu­tos ei perus­tunut poli­it­tiseen suh­muroin­ti­in kuten turpeen kohdal­la kävi. Jos his­to­ria halu­aa muis­tel­la, niin olikos se Arvo Salon tais­telu­lause :“tapa talon­poi­ka päivässä”? Vai muis­tanko väärin ?

    1. Eemil:
      Ruo­ka tuo­daan Helsinki­in kumipyöril­lä pitkien matko­jen takaa ja ulko­maisen ruuan syön­ti on Suomen kaupungeista kaikkein runsainta. 

      Suomeen tuo­daan nautin­to ainet­ta nimeltään KAHVI isoil­la laivoil­la toiselta puolelta maa­pal­loa joiden päästöt ovat erit­täin suuret ja myös maaseudul­la myös kulute­taan kahvia toden­näköis­es­ti enem­män henkeä kohden kuin Helsingis­sä yhteen­sä ja voit laskea jos sen sil­lä että suo­ma­laiset juo­vat kahvia noin 10 kg henkeä kohden vuodessa. Onko tämäkin Eemilin mukaan mitenkään kestävää kehi­tys­tä kun kahvia ja mui­ta ns “siir­tomaa tuot­tei­ta” johon kuu­luu kahvin lisäk­si sok­e­ria, kaakao­ta ja banaane­ja tuo­daan eteläis­es­tä pal­lon­puoliskol­ta jos­sa plan­taa­seila työsken­televät työn­tek­i­jät saa­vat toden­näköis­es­ti kuukaudessa alle todel­la mini maal­lisen määrän alle 10€ kuukausi palkan. Näitäkin tuot­tei­ta kulute­taan myös maaseudul­la kuin Helsingis­sä. Maaseu­tu hyö­tyy myös tästäkin tuon­ti ruuan kulu­tuk­ses­ta yhtä paljon kuin Helsin­ki. tässä kohtaa emme ole poikkeuk­sia pääkaupunkiseudul­la. Mikäli seu­raa­van ker­ran Eemeli naut­tii näistä tuot­teista niin hän voi tehdä sen johtopäätök­sen että niiden saatavu­us on taat­tu sen takia kos­ka esimerkik­si kahvin kohdal­la Suo­mi ostaa vuosit­tain noin 67 miljoon­aa kiloa raakakahvia. On paljon muitakin tuon­ti elin­tarvikkei­ta joi­ta maaseudul­la kulute­taan kos­ka yksinker­tais­es­ti jos niitä ei tuo­da Suomeen ulko­mail­ta niiden saan­ti lop­puu kokon­aan ja mis­tä suo­ma­laiset sit­ten kahvin­sa ostaa niin Helsingis­sä kuin maaseudul­la? En usko että maaseudul­la ale­taan vil­jel­lä puut­teen vuok­si kahvia! Tai banaane­ja, kaakao­ta ja sok­e­ria jne. Jos olisimme Suomes­sa todel­la huolis­saan esimerkik­si Brasil­ian hal­li­tuk­sen toimista kulot­taa Ama­zonin sademet­sä ja ryhty­isimme boikot­ti­in brasil­ialaisia tuot­tei­ta niin toden­näköis­es­ti kahvi olisi paljon parem­pi vai­h­toe­hto kuin brasil­ialainen pihvi liha. Mut­ta pystyykö suo­ma­laiset myös maaseudul­la elämään ilman kahvia edes vuo­den ajan? Jos vähen­täisimme kahvin juon­tia Suomes­sa niin kyl­lä siinä hiili jalan­jäl­ki tässä kohtaa menisi alaspäin radikaalis­es­ti kos­ka suo­ma­lais­ten kahvin juon­ti on vuodessa 10 kg henkeä kohden. Entäs jos tavoite olisi 5 kg per henkeä kohden! Vapaae­htois­es­ti ilman häir­iöitä jakelu ketjus­sa jon­ka ensim­mäi­nen askel alkaa Brasiliasta.Itse en juo kahvia. Mut­ta tiedän että jos kahvin saatavu­us han­kaloituu niin heti alkaa ham­straus Suomes­sa. Tätä on jokaisen suo­ma­laisen myös Maaseudul­la asu­vien ihmis­ten syytä joskus pohtia kos­ka kahvin kulutts ei ole helsinkiläis­ten kulut­ta­jien etuoikeus vaan myös maaseudun. Sama kos­kee myös muiden tuon­ti elin­tarvikkei­den kulutusta

    2. Eemil:
      Ver­taus ontuu, kos­ka muu­tos ei perus­tunut poli­it­tiseen suh­muroin­ti­in kuten turpeen kohdal­la kävi. Jos his­to­ria halu­aa muis­tel­la, niin olikos se Arvo Salon tais­telu­lause :”tapa talon­poi­ka päivässä”?Vai muis­tanko väärin ? 

      Eemelille kyl­lä suosit­te­len tutus­tu­maan lähi his­to­ri­aan ja etenkin 1960–1970-luvum hal­li­tus­po­hji­in ja ohjelmi­in jos­sa oli myös mukana sil­loinen Maalaisliitto/ Keskustapuolue mukana vasem­mis­to enem­mistöi­sis­sä kansan­rin­ta­ma hal­li­tuk­sis­sa Suomen historiassa.Lopputulos oli maaseudun kohdal­la se että maaseudul­ta muut­ti pois pysyvästi vuo­teen 1970 men­nessä yhteen­sä 40 000 asukas­ta . Täl­läkin oli kyl­lä ihan poli­it­ti­nen päätös takana eli pel­lon­raivaus­la­ki jon­ka lop­putu­lok­se­na pel­to maan vil­je­lyä supis­tet­ti­in Suomes­sa yhteen­sä 6–7 prosenttia.Kyllä tämänkin muu­tos perus­tui poli­it­tiseen päätök­sen­tekoon yhtä hyvin kuin nykyi­nen päätös turpeen tuotan­non vähen­tämisessä. Ja Suomen keskus­ta on mukana tässä tekemässä tätä päätöstä yhdessä vasem­mistop­uoluei­den ja Vihrei­den kanssa.

      Arvo Salo kir­joit­ti tuol­loin vain humoris­tisen pak­i­nan Yliop­pi­lasle­hteen. Mut­ta poli­it­ti­nen toteu­tus tehti­in kyl­lä tuol­loin yhteistyössä SDP:n, SKDL:n ja Keskustapuolueen kesken jota Johannes Viro­lainen tuki jota itse maaseudun uno­hde­tun kansan johta­ja Veikko Ven­namo luon­nehti ”talon­po­jan tap­polin­jak­si” jon­ka toteut­ta­ja oli ”Sor­san-Viro­laisen riistohallitus”.

      Kyl­lä tämä oli iso raken­nemuu­tos jos­sa Suomen Keskus­ta oli toteut­ta­mas­sa Viro­laisen johdol­la ja maaseu­tu autioi­tui 40 000 ihmisel­lä kos­ka 176 000 hehtaaria pel­toa pis­tet­ti­in paket­ti­in uuden lain myötä. Viro­laisen ollessaan hallituksessa. 

      Kaik­ki isot rakenne muu­tok­set ovat poli­it­tisia päätöksiä.

    3. Eemil:
      Lisäk­si liikenne pääkaupunkiseudul­la on maan vilkkain­ta ja perus­tuu fos­si­il­isi­in polttoaineisiin. 

      Kaik­ki liikenne maail­mas­sa jos­sa on neljä pyörää ja moot­tori perus­tuu fos­si­il­isi­in polt­toaineisi­in. Pääkaupunkiseudul­la pääasialli­nen liiku­misen muo­to on kyl­lä julki­nen liikenne väli­neet ja Itse asi­as­sa pääkaupunkiseudun liiken­teen päästöt ovat vähen­tyneet kos­ka on hyvä muis­taa että pääkaupunkiseudul­la tapah­tu­va auto liikenne tulee myös pääkaupunkiseudun ulkop­uolelta tullei­den työ­matkalais­ten mukana. Toki nyt tämän het­ki­nen epi­demi­an seu­rauk­se­na tilanne on toinen kuin mitä oli esimerkik­si vuosi sit­ten ja etä­työ on lisään­tynyt. Osmo Soin­in­vaara voi ker­toa todel­liset luvut kuin­ka paljon pääkaupunkiseudun liiken­teen päästöt ovat vähen­tyneet ennen Colvid-19 epi­demi­aa. Hänel­lä on siinä parem­mat tilas­tot kuin minulla.

    4. Eemil:
      Aivan saman logi­ikan mukaan mei­dän ei kan­na­ta tehdäylim­i­toitet­tu­ja ilmas­to­toimia globaalin ilmas­ton­muu­tok­sen ehkäisemiseksi. 

      Suo­mi ei ole kyl­lä tehnyt mitään eri­tyisen isoa ylim­i­toitet­tu­ja ilmas­to­toimia ja kyl­lä Euroopas­sa on mai­ta esimerkik­si Tan­s­ka jon­ka aito tavoite on tuot­taa kaik­ki ener­gia uusi­u­tuvil­la ja niiden ajalli­nen tavoite ei ole kovinkaan pitkä aika. Bri­tann­ian kon­ser­vati­ivi­nen hal­li­tus ilmoit­ti että sen tavoit­teena on kieltää diesel ja ben­sa autot kokon­aan vuo­teen 2040. Kuitenkin tässäkin on esimerk­ki maas­ta jon­ka väk­iluku ja maan pin­ta-ala on huo­mat­tavasti suurem­pi kuin Suomen ja kyseessä on vielä saari­val­tio. Bri­tann­ian rautatie verkos­tos­ta ei ole paljonkaan apua kos­ka sen kun­to on paljon paljon surkeam­mas­sa kun­nos­sa kuin minkään muun Euroopan maan rata verkos­to yhteen­sä. Jopa Suomes­sa on paljon parem­pi ja kestävämpi rautatie verkos­to kuin Britanniassa.

  35. R.S:“Kaikki isot rakenne muu­tok­set ovat poli­it­tisia päätöksiä.”

    Tuol­loin päätök­set perus­tu­i­v­at taloudel­lisi­in fak­toi­hin . Nyt turpeen alasajo perus­tuu val­heel­liseen luokit­telu­un ja päästök­er­toimeen. Ilmas­to­vaiku­tus on niin pieni, että alasajo on ylim­i­toitet­tu toimi.

    R.S:“Suomi ei ole kyl­lä tehnyt mitään eri­tyisen isoa ylim­i­toitet­tu­ja ilmastotoimia”

    Kaipa ylim­i­toi­tuster­min voi noinkin käsit­tää. Minä tarkoi­tan ylim­i­toituk­sel­la sitä, että Suo­mi tekee ratkaisu­ja, jot­ka hait­taa­vat kil­pailukykyämme . Lisäk­si sitä, että tehtävät toimet ovat enem­män , kuin mitä Suomen aiheut­ta­mat päästöt vaati­si­vat. Karkein esimerk­ki tästä on juuri po. turpeen alasajo.

    “Bri­tann­ian hal­li­tus ilmoit­ti että sen tavoit­teena on kieltää diesel ja ben­sa autot kokon­aan vuo­teen 2040.” Yhtä uskot­ta­va ske­naario, kuin jos minä väit­täisin ole­vani paavi. Eikös Kiinakin ilmoit­tanut hil­jat­tain jotakin yhtä epäuskot­tavaa päästö­jen­sä alen­tamis­es­ta. Tuol­laiset huuhaa-väit­teet ovat kan­sain­välistä kaup­pa­poli­ti­ikkaa, jos­sa mielikuvil­la pyritään imagon parantamiseen.

    R.S:” Nyt ilmas­ton­muu­tok­sen takia Suomen maaseu­tu voisi kehit­tää uusia elin­tarvike tuot­tei­ta ja panos­taa myös kan­sain­välisille markki­noille. Näin tapah­tuu esimerkik­si Tan­skan, Irlan­nin, Hol­lan­nin, Ruotsin,Itävallan, ja Sveitsin elin­tarvikke tuotan­non piirissä. ”

    Oletkos kuul­lut Härkik­ses­tä, kau­ra­mai­d­os­ta, benecol­ista, nyhtökauras­ta ynnämuista. 

    https://www.etl.fi/vuoden-suomalainen-elintarvike/kilpailun-historia.html

    Suo­mi on vuosia ollut mukana elin­tarvialan mes­suil­la ympäri Euroopan .
    https://mmm.fi/igw

    Nyt on vain niin, että jalan­si­jan saami­nen ruoka­markki­noil­la on työn ja tuskan takana, jota lisää Suomen syr­jäi­nen sijain­ti (Itämeri) , pienet volyymit ja pääo­mat. Keskisen Euroopan val­tiot ovat lyhyen automatkan sisäl­lä toi­sis­taan, suurten väkimäärien ja pääomien keskel­lä. Se antaa kil­pailue­t­ua heille.

    Kyseis­ten maid­en hal­vat hin­nat poh­jaa­vat siir­to­työläis­ten käyt­tämiseen , löy­sem­pään tuotan­toa ohjaavaan lain­säädän­töön ja suurem­pi­in tuotan­toyk­siköi­hin . Kyse on todel­lis­es­ta tehomaat­aloud­es­ta Suomeen ver­rat­tuna. Teho ei tässä yhtey­dessä merk­itse korkeaa laat­ua eläin­ten hyv­in­voin­nis­sa , kasvin­suo­jelu­ainei­den käytössä, työn­tek­i­jöi­den kohtelus­sa jne.

    Ruo­ka on lisäk­si erit­täin kult­tuurisidon­nainen . Ruokakul­tu­uri mait­tain vai­htelee erit­täin suuresti, joten vien­ti­tuot­tei­den valikoima ei nouse kovinkaan suurek­si. Suo­ma­lainen mäm­mi tuskin voit­taa suuria markki­naaluei­ta enkä itsekään ole kovin innos­tunut ital­ialais­ten suurherkus­ta, pötsikeitosta.

    R.S:“Arvo Salo kir­joit­ti tuol­loin vain humoris­tisen pak­i­nan Ylioppilaslehteen.”
    Miltä luulet pilkan ja lah­tauk­sen kohteena ole­vien ihmis­ten ajatelleen ja tun­te­neen moi­ses­ta? Vähempiäkin her­jauk­sia on nykypäiv­inä pyy­det­ty anteeksi.

    1. Eemil:

      Tuol­loin päätök­set perus­tu­i­v­at taloudel­lisi­in fak­toi­hin . Nyt turpeen alasajo perus­tuu val­heel­liseen luokit­telu­un ja päästök­er­toimeen. Ilmas­to­vaiku­tus on niin pieni, että alasajo on ylim­i­toitet­tu toimi.

      Arvo Salo kir­joit­ti tuol­loin vain humoris­tisen pak­i­nan Ylioppilaslehteen.”
      Miltä luulet pilkan ja lah­tauk­sen kohteena ole­vien ihmis­ten ajatelleen ja tun­te­neen moi­ses­ta? Vähempiäkin her­jauk­sia on nykypäiv­inä pyy­det­ty anteeksi. 

      Eipä Eemil nyt ihan muute­ta todel­lista tilan­net­ta joka oli 1960-ja 1970-luku­jen tait­teessa ja tuo­hon Arvo Salon sarkas­tiseen pak­i­naan jon­ka MTK otti tuol­loin Veikko Ihamuoti­lan johdal­la niin hau­dan vakavasti mut­ta todel­lisu­udessa maaseudul­ta katosi pien­tilo­ja joiden seu­rauk­sen 40 000 ihmistä lähti maaseudul­ta pois ja Keskustapuolue tuki tätä poli­ti­ikkaa vasem­mis­toen­em­mistöi­sis­sä hal­li­tuk­sis­sa ja pel­to­jen­pake­toin­nin takia Suomes­ta väheni 176 000 hehtaaria vil­jelysmaa­ta jota toimenopi­det­tä uno­hde­tun kansan johta­ja Veikko Ven­namo kut­sui talon­po­jan tap­polin­jak­si joka toteutet­ti­in Sor­san ‑Viro­laisen johta­man riis­to­hal­li­tuk­sen toimesta.Myös tuol­loin oli saman­lainen tilanne eli korkea voi ja lihavuoret jon­ka seu­rauk­se­na 50 000 lyp­sylehmää teurastet­ti­in ja val­tio tuki tätä poli­ti­ikkaa rahal­lis­es­ti kun se oli aiem­min tukenut pel­lon­raivaus­ta ja yli­tuotan­non jatkamista joten kyl­lä kyeessä oli ihan harkit­tu toimen­pide ja siinä vaan oli Keskustapuolue mukana kansan­rin­tama­hal­li­tuk­ses­sa. Ilmas­to­vaiku­tus ei ole turpeessa pieni vaan korkea ja saman­lainen keskustelu oli tuol­loin 1960-ja 1970-luku­jen tait­teessa voi ja lihavuorista. Eipä mikään Eemil ole muut­tunut niistä päivistä pait­si pain­opiste. Olen itse tutus­tunut poli­it­tiseen his­to­ri­aan ja Suomen talouden muu­tok­si­in ne tapah­tui tuol­loin i 1960-ja 1970-luku­jen tait­teessa vasem­mistop­uoluei­den kansan­rin­ta­ma hal­li­tuk­ses­sa Viro­laisen tuel­la. Mik­si Ven­namo sai 1970 vaaleis­sa +18 kansane­dus­ta­jaa ja Keskustapuolue menet­ti ‑13 kansane­dust­jaa 36:sta? Sopii tutus­tua Maalaisliiton/Keskustapuolueen his­to­ri­aan. Kyl­lä se selviää. Talon­po­jan tap­polin­ja jon­ka Ven­namo vaali­ten­teis­sä onnsi­tui nos­ta­maan kan­na­tus­ta niin että Keskustapuolue kär­si his­to­ri­ansa siihen astisen suurim­man vaal­i­tap­pi­on. Vuo­den 2019 oli suurin tähän mennessä.

    2. Eemil:

      Kaipa ylim­i­toi­tuster­min voi noinkin käsit­tää. Minä tarkoi­tan ylim­i­toituk­sel­la sitä, että Suo­mi tekee ratkaisu­ja, jot­ka hait­taa­vat kil­pailukykyämme . Lisäk­si sitä, että tehtävät toimet ovat enem­män , kuin mitä Suomen aiheut­ta­mat päästöt vaati­si­vat. Karkein esimerk­ki tästä on juuri po. turpeen alasajo.

      Ter­mi ylim­i­toi­tus on kyl­lä niin laa­ja ja venyvä että sen määrit­te­ly on kyl­lä voidaan tehdä monel­la taval­la uusik­si joka ker­ta ja mitään lop­putu­losta ei saa­da koskaan tässä asi­as­sa kos­ka ter­mi on niin venyvä. Talouden kil­pailukyky perus­tuu mon­es­ta asi­as­ta kuten vero­tuk­ses­ta, palkkake­hi­tyk­ses­tä, kan­sain­välis­es­tä kau­pas­ta ja kaup­pa­sodista (joi­hin Suo­mi ei ole immuu­ni) jne. Yhden turpeen tuotan­non alas jako ei vaku­ta siir­tymäkau­den yli Suomen koko kansan­talouteen. Matkailun rajoituk­set Lapis­sa on paljon suurem­mat kuin turpeen ener­gian tuotan­non lopet­ta­mi­nen mut­ta valitet­tavasti emme voi Suomes­sa sanoa muille maille että hei­dän hoiton­sa colvid-19 epi­demi­alle vaaran­taa Suomen matkailun mut­ta voimme tehdä Suomes­ta kyl­lä tässä asi­as­sa malli maan siinä että saimme colvid-19 epi­demi­an kon­troli­in. Vaik­ka saisimme Suomes­sa taudin alas niin muual­la se on korkea matkailu ei palaa ennen kuin ulko­maat tekevät sille jotain hei­dän omas­sa maas­sa kos­ka hei­dän tur­is­teista Lap­pi on riip­pu­vainen. Mei­dän kil­pailukyky kansankun­tana on kan­sain­välisen talouden kehi­tys suun­ta ja muu toimen­pide on koti­maista jol­la on merk­i­tys­tä kyl­lä en tätä vähät­tele mut­ta jos ulko­maat eristäy­tyvät ja kään­tyvät sinään päin niin Suomesn vien­nil­lä ei ole enää mah­dol­lista laa­jen­tua kos­ka tul­li mak­sut ovat liian kalili­ta kos­ka isos­sa maail­mas­sa on johta­ji­na vain sel­l­aisia johta­jia jot­ka eivät ymmär­rä maail­man talouden kokonaisuutta.

    3. Eemil:

      Oletkos kuul­lut Härkik­ses­tä, kau­ra­mai­d­os­ta, benecol­ista, nyhtökauras­ta ynnä­muista. Suo­mi on vuosia ollut mukana elin­tarvialan mes­suil­la ympäri Euroopan .

      Nyt on vain niin, että jalan­si­jan saami­nen ruoka­markki­noil­la on työn ja tuskan takana, jota lisää Suomen syr­jäi­nen sijain­ti (Itämeri) , pienet volyymit ja pääo­mat. Keskisen Euroopan val­tiot ovat lyhyen automatkan sisäl­lä toi­sis­taan, suurten väkimäärien ja pääomien keskel­lä. Se antaa kil­pailue­t­ua heille.

      Ruo­ka on lisäk­si erit­täin kult­tuurisidon­nainen . Ruokakul­tu­uri mait­tain vai­htelee erit­täin suuresti, joten vien­ti­tuot­tei­den valikoima ei nouse kovinkaan suurek­si. Suo­ma­lainen mäm­mi tuskin voit­taa suuria markki­naaluei­ta enkä itsekään ole kovin innos­tunut ital­ialais­ten suurherkus­ta, pötsikeitosta.

      Olen kuul­lut härkik­ses­tä, kau­ra­mai­d­os­ta, benecol­ista, nyhtökauras­ta. Oikea kysymys on se että onko suuri maail­ma niistä kuul­lut ? En tarkoi­ta vain Euroop­pa. Vaan Aasi­aa ja Pohjois-Amerikkaa. Aasi­aa etenkin jos­sa markki­nat kas­va­vat koko ajan. Meil­lä on tässä kohtaa Suomel­la maanti­eteel­lis­es­ti parem­mat sijain­nit ja yhtey­det Aasi­aan kuin Sak­sal­la, Ital­ial­la, Espan­jal­la ja Ran­skalla yhteen­sä. Suo­mi on sijaintin­sa takia Gate­way between Europe and Asia. Finnair lentää lento­ja enem­män Aasi­aan Helsingistä kuin Scan­di­na­vian Air­lines Kööpen­ham­i­nas­ta, Tukhol­mas­ta ja Oslosta yhteen­sä. Nyt tarkoi­tan siis ajan­jak­soa ennen colvid-19 ja Aasian liikenne tulee kyl­lä kas­va­maan lisää tulevaisuudessa. 

      Mainit­se­masi härkis, kau­ra­maito, benecol, nyhtökau­ra ovat kaltaisia tuot­teil­la joi­ta voisimme tuot­taa lisää ja niil­lä men­estyä myös Euroopas­sa ja Euroopan ulkop­uolel­la kuten nor­jalainen lohi ja tan­skalainen por­sas on tuonut brändiä Tan­skalle ja Nor­jalle. Etenkin nor­jalainen lohi joka on maail­man tun­nte­tu­in kala tuote ja tan­skalainen por­sas eli Dan­ish pork joka tun­netaan maailmalla.

      Voisimme tehdä Suomes­sa samoin eli brändätä tuot­tei­ta ja aiheesta on jo tehty mie­lenki­in­toinen selvi­tys jon­ka Evan enti­nen toim­i­tusjo­hta­ja Mat­ti Apunen teki tänä vuon­na nimel­lä SEISOVA PYÖTÄ (löy­tyy neistä pdf tiedos­tona) ja Apunen esii vas­taus­ta mik­si suo­ma­lainen ruokavi­en­ti on mui­ta Pohjo­is­mai­ta jäljessä. 

      Mat­ti Apunen enkä minäkään viit­ta nyt siihen että kil­pail­isimme Keskisen Euroopan iso­je maid­en (Sak­sa, Italia, Ran­s­ka, Espan­ja) kanssa vaan Keskisen ja Län­tisen Euroopan pien­ten val­tioiden kuten Tan­skan, Irlannin,Hollannin, Ruotsin, Itä­val­lan ja Sveitsin kanssa .

      Etenkin Irlan­nin Apunen nos­ti hyväk­si esimerik­si siitä miten Irlan­nin kansal­lisen ruokavi­en­nin kat­to­jär­jestön Bord Bia onnis­tui 2000-luvun alus­sa kas­vat­ta­maan Irlan­nin ruokavi­en­tiä maail­man­markki­noille ja tässä kat­to­jär­jestössä on mukana kaik­ki Irlan­nin tuot­ta­jat ja vähit­täiskaup­pa ja Bord Bia tekee heille markin­noinin ja luo kana­vat ja kon­tak­tit. Tämä on sal­lit­tua EU:n kil­pailu lain­säädän­nön mukaises­ti joten se ei ole tekosyy siinä että Irlan­ti jotenkin fuskaisi tässäkin asi­as­sa kos­ka tämä on ihan lail­lista toimintaa. 

      Maanti­eteel­lis­es­ti Irlan­ti on saari keskel­lä Atlannin val­tamer­ta sen län­tisessä osas­sa ilman mitään maay­hteyt­tä (sil­taa tai tun­nelia) Kes­ki-Euroopaan eikä edes Bri­tan­ni­aan mut­ta se ei ole hai­tan­nut Irlan­nin ruokavi­en­tiä joka on todel­la merkit­tävä osa Irlan­nin kansan­talout­ta ja Irlan­ti on pienenä maana suuren maan vier­essä jos­sa on myös maat­alout­ta (joten kil­pailu pitäisi olla Irlan­nin kohdal­la läh­es mah­do­ton­ta) ja pääo­mia oms­ta takaa jota Irlan­nil­la ei ole niinkään paljon mut­ta Irlan­ti on onnis­tunut saa­maan jalan­si­jaa Pohjois-Amerikan markki­noil­la joka on pienelle Irlan­nille saavu­tus sekin mut­ta Irlan­ti on näh­nyt siinä paljon ja vaivaa ja työtä ja tuskaa mut­ta sen vaivan on Irlan­ti ottanut ja eikä ole pelkästään riipu­vainen help­po­jen iso­jen per­in­teis­ten itä­markki­noiden (Bri­tan­nia) kysyn­nästä (joka tapah­tuu pääasi­as­sa Pohjois-Irlan­nin kaut­ta) tai Irlan­nin omista kotimarkkinoista . 

      Toisin kuin Suomen kohdal­la jos­sa per­in­teis­es­ti vier­essä ole­vat isot sul­je­tut maantieel­lis­es­ti lähel­lä ole­vat helpot ja tun­netut itä­markki­nat (Venäjä) ovat aina tur­vana siis sil­loin kun sen maan talous on kun­nos­sa sisältä päin. Irlan­ti onnis­tui laa­jen­tu­maan kos­ka se ei pistänyt kaikkia ruokia samoille markkinoille.Toisin kuin Suo­mi joka luo aina läh­es riip­pu­vaisu­u­den itä­markki­noista jon­ka Suo­mi on aina jostain syys­tä onnis­tunut tekemään ja kun koko hom­ma on sit­ten men­nyt alas idässä niin asi­at tökkivät pahan ker­ran 20 vuo­den syk­lin aikana myös Suomes­sa. Emmekö oppi­neet yhteis­es­tä his­to­ri­as­ta mitään että Venäjä ei ole vakaa yhteiskun­ta sit­tenkään? Myös yhteinen taloushis­to­ria on näköjään aina hukas­sa kun Venäjän markki­nat tökkivät. Ensim­mäisenä siitä kär­sii suo­ma­lainen maitotuotanto. 

      Irlan­ti on tässä kohtaa ymmärtänyt että pienikin voi tehdä maail­man­markki­noil­la tässäkin haas­teel­lises­sa ruokavi­en­nis­sä men­estyvän liike­toimin­nan. Irlan­ti on pieni talous jos­sa on vähän pääo­mia kos­ka Irlan­nin taloudel­la on pienem­pi koti­mainen pääo­ma kan­ta kuin Suomel­la kos­ka Irlan­nin kansalli­nen pääo­ma on ollut aina saaren his­to­ri­as­sa pääasi­as­sa brit­tien käsis­sä ja omis­tuk­set myös. 

      Vaik­ka Eemil ei itse tykkää ital­ialais­ten suurherkus­ta mut­ta tosi asi­as­sa on se että suuri maail­ma tun­tee ital­ialais­ten suurherkut parem­min kuin suo­ma­laiset tuot­teet. Suuri maail­ma tun­tee parem­min nor­jalaisen lohen, tan­skalaisen por­saan ja ruot­salaisen Oatlyn. 

      Eemilin lin­ja siinä että muiden pikku­maid­en yksi­tyisko­htaisia viko­jen ja jotenkin ainais­ten hait­to­jen etsin­tä ja osoit­ta­mi­nen olisi esteenä kos­ka se ei joh­ta mihinkään eikä auta mitään maa­ta kos­ka men­estymi­nen kan­sain­välisessä kau­pas­sa kos­ka se on nimeno­maan siitä maas­ta kiin­ni mikäli se tah­too, halu­aa ja uskataa ottaa riskin kuten on. Irlan­ti on tässä kohtaa tehnyt ja Irlan­ti on esimerk­ki siitä että se on ain­oa tie pienen maan men­estyä maailmanmarkkinoilla . 

      Todel­lisu­udessa Suomen ruokavi­en­ti on jopa mui­ta Pohjo­is­mai­ta jäl­jessä ja enkä nyt edes ver­taa iso­ja Kes­ki-Euroopan mai­ta kos­ka ymmär­rän että Suo­mi ei voi kil­pail­la Sak­san, Ran­skan, Espan­jan ja Ital­ian kanssa. Sen Mat­ti Apunenkin on ottanut huomioon pam­fletis­saan mut­ta Apunen ottaakin juuri sen takia e Kes­ki-ja Län­si-Euroopan pienet kansakun­nat kuten Tan­skan, Irlannin,Hollannin, Ruotsin, Itä­val­lan, ja Sveitsin ja kysyy että mik­si Suo­mi ei voi tehdä kuten ne tekevät 

      Mat­ti Apunen keskustelisi aiheesta mieli­hyvin vaik­ka Eemilin kanssa kos­ka Apunen oli Ylen Mitä Mak­saa ohjel­mas­sa 8.10.2020 ja hän ker­toi että on ollut tässä asi­as­sa suo­raan yhteyk­sis­sä myös maanvil­jeli­jöi­den kuten kansane­dus­ta­ja maanvil­jeli­jä Anne Kalmarin kanssa.

    4. Eemil:

      Kyseis­ten maid­en hal­vat hin­nat poh­jaa­vat siir­to­työläis­ten käyt­tämiseen ja työn­tek­i­jöi­den kohtelus­sa jne.

      Kyl­lä Eemilin pitäisi tietää että hal­paan ulko­maalaista kausi­työvoimaa käytetään myös Suomes­sa maat­aloudessa. Uno­htaako Eemil tosi­aan sen että sitä tulee myös Suomeen etenkin Itä-Euroopas­ta ja Kaakkois-Aasi­as­ta? Etenkin tänä kesä moni tilalli­nen oli vaa­ti­mas­sa ulko­min­is­ter­iöstä erikoislu­pia siihen että kausi­työvoimaa maista kuten Valko-Venäjä, Ukraina ja Thaimaa on per­in­teis­es­ti tul­lut Suomen maat­alouteen kausi­työvoimak­si vuosittain. 

      Tätä poikkeuslu­paa oli etenkin keskusta­lainen maat­alous­min­is­teri Jari Lep­pä, itsekin maanvil­jeli­jä, vaa­ti­mas­sa hal­li­tuk­sen iltak­oulus­sa koko kevään ja kesän kos­ka se oli kansal­lisen ruuan tuotan­non ja vähit­täiskau­pan hätähu­u­to ja eline­hto kun kausi­työvoimaa ei ollut tiloil­la tänä kesänä tarpeek­si ja sadon kor­juu uhkasi pilaan­tua pel­loille ja kasvi­huoneisi­in. Valkovenäläiset, ukrainalaiset ja thaimaalaiset ovat olleet use­an kesän Suomes­sa maat­aloushom­mis­sa kuten on Etelä- ja Kes­ki-Euroopas­sa pohjoisafrikkalaiset kausi­työn­tek­i­jät. Elin­ta­soltaan Län­si-Euroop­paa alhaisem­pi Itä-Euroop­pa on vain lähempänä Suomea kuin elin­ta­soltaan alhaisem­pi Pohjois-Afrik­ka joka on lähempänä Ran­skaa, Ital­i­aa, Espan­jaa ja Por­tu­galia joten sijain­ti ratkaisee tässä kohtaa. 

      Eemil muis­tatko vielä tämän kesän kausi­työvoima pulan maaseudul­la! Kun maatiloil­la ei ollut tarpeek­si kausi­työvoimaa! MTK oikein vaa­ti­mal­la ja polvil­la rukoili Keskustal­ta että se ottaa asian esille sisämin­is­terin kanssa jot­ta Suomen rajat voitaisi­in tämänkin poikkeuse­na takia hiukan raot­taa kos­ka koti­maiset vil­jeli­jät eivät pär­jää ilman kausi­työvoimaa maista Ukrainas­ta, Valko-Venäjältä ja Thaimaas­ta . Siis hal­van työvoiman maista (sic).

      En ota kan­taa siihen mik­si suo­ma­laiset opiske­li­jat eivät mene töi­hin näi­hin tiloi­hin jot­ka oli­si­vat voineet palkata hei­dät sinne edes tämän kesän maat­alouteen. Samal­la tavoin kuten menivät hei­dän van­hem­mat ja toden­nököis­es­ti jopa iso­van­hem­mat 1960-ja 1970-luvuil­la kesäk­si Ruotsin maat­alouteen Ruotsin ja Suomen palkkaeron takia. Heitä ei kut­sut­tu sil­loin hal­patyövoimak­si mut­ta sil­loisil­la palkkaeroil­la ver­rat­tuna (siis Suomen ja Ruotsin) nämä suo­ma­laiset opiske­li­jat oli­vat halpatyövoimaa. 

      Eemil, tämä on todel­lisu­ut­ta että suo­ma­lainen maat­alous on yhtä riip­pu­vainen hal­vas­ta itäeu­roop­palais­es­ta kausi­työvoimas­ta kuten Kes­ki-ja Etelä-Euroopan maat pohjoisafrikkalais­es­ta kausi­työvoimas­ta . Olemme samas­sa veneessä van­ho­jen EU- maid­en kanssa vaik­ka Eemil jotenkin aina onnis­tuu keinotekois­es­ti luokit­tele­maan Suomen eri veneeseen kuin van­hat EU- maat .

    5. Eemil:

      R.S:”Arvo Salo kir­joit­ti tuol­loin vain humoris­tisen pak­i­nan Ylioppilaslehteen.”
      Miltä luulet pilkan ja lah­tauk­sen kohteena ole­vien ihmis­ten ajatelleen ja tun­te­neen moi­ses­ta? Vähempiäkin her­jauk­sia on nykypäiv­inä pyy­det­ty anteeksi. 

      Yhtäkään talon­poikaa ei kyl­lä tuol­loin 1960-luvun ja 1970-luvun taiteess­sa lah­dat­tu fyy­sis­es­ti. Viimek­si näin Suomes­sa tehti­in 1918 ja se on hirvit­tävä ja trau­maat­ti­nen kansalli­nen onnet­to­muus mitä Suo­mi on jounut kär­si­maan omas­sa 100 vuo­den his­to­ri­as­sa. Tosi asia on se kuitenkin että Keskustapuolue oli Viro­laisen johdol­la vasem­mis­ten­em­mistöi­sis­sä hal­li­tuk­sis­sa jos­sa 40 000 talon­poikaa jou­tui jät­tämään tilansa ja muut­ta­maan pois kun pel­lot pan­ti­in paket­ti­in ja tätä Veikko Ven­namo, Uno­hde­tun kansan puo­lus­ta­jana kut­sui “Talon­po­jan tap­polin­jak­si” ja korstie että tämä tapah­tui siis Viro­laisen val­takudel­la ja itse asi­as­sa noiden ihmis­ten pitäisi kysyä parem­min sitä mik­si Keskustapuolue ja Viro­lainen oli­vat mukana tässä Veikko Ven­na­mon aina esille tuo­mas­sa ” Talon­po­jan tap­polin­jas­sa” mukana jon­ka seu­rauk­se­na maaseu­tu tyhen­si ja 40 000 talon­poikaa muut­ti etelän isoi­hin asu­tuskeskuk­si­in. Veikko Vennnamol­la oli tässä myös oma näke­mys eli se että Keskustapuolue oli hylän­nyt Alkion lin­jan vuo­teen 1967 mennessä.

    6. Eemil:

      Ruo­ka on lisäk­si erit­täin kult­tuurisidon­nainen . Ruokakul­tu­uri mait­tain vai­htelee erit­täin suuresti, joten vien­ti­tuot­tei­den valikoima ei nouse kovinkaan suureksi. 

      Jos Eemil halu­aa esimerkin sel­l­ais­es­ta tuot­teesta joka on tul­lut Suomeen tuon­ti­tuot­teena on peruna. Se tuli Suomeen vas­ta 1720-luvun lopulla.

      1. Pakon sanele­m­ana pyöräretken Suomeen suun­nannneena havaitsin, että ain­oitaq rav­in­to­laruokia joi­ta suo­ma­laises­sa maalaiskun­nas­sa on tar­jol­la ovat piz­za ja kebab. Tuoti­tavaraa nekin.

      2. Osmo Soin­in­vaara:
        Pakon sanele­m­ana pyöräretken Suomeen suun­nannneena havaitsin, että ain­oitaq rav­in­to­laruokia joi­ta suo­ma­laises­sa maalaiskun­nas­sa on tar­jol­la ovat piz­za ja kebab. Tuoti­tavaraa nekin.

        Osmon havain­to ker­too sitä karua kieltä ettei koti­maista ruokaa itse asi­as­sa maaseudul­la arvoste­ta kun­nol­la kun maalaiskun­tien rav­in­to­la-tar­jon­ta on piz­za ja kebab. Kun Eemilin kan­ta on ollut koti­maisen ruuan arvos­tuk­sen puute kaupungeis­sa niin Osmon havain­to on todel­lisu­udessa se mikä on ollut min­un point­ti koko ajan eli tren­di on päin­vas­tainen. Kaupungeis­sa on tar­jol­la koti­maisia tuot­tei­ta rav­in­tolois­sa mut­ta maaseudul­la ulko­maalaisia kuten piz­za ja kebab. Tätä skit­sofrenista nuinkurista todel­lisu­ut­ta olen Eemil­lle yrit­tänyt mon­es­sakin Osmon blo­gi kir­joituk­ses­sa korostaa mut­ta en tiedä mik­si Eemil ei hah­mo­ta todel­lisu­ut­ta mut­ta Osmo hah­mot­ti sen jo ensim­mäisel­lä riviltä.

      3. Rahul Somani: Osmon havain­to ker­too sitä karua kieltä ettei koti­maista ruokaa itse asi­as­sa maaseudul­la arvoste­ta kun­nol­la kun maalaiskun­tien rav­in­to­la-tar­jon­ta on piz­za ja kebab. Kun Eemilin kan­ta on ollut koti­maisen ruuan arvos­tuk­sen puute kaupungeis­sa niin Osmon havain­to on todel­lisu­udessa se mikä on ollut min­un point­ti koko ajan eli tren­di on päin­vas­tainen. Kaupungeis­sa on tar­jol­la koti­maisia tuot­tei­ta rav­in­tolois­sa mut­ta maaseudul­la ulko­maalaisia kuten piz­za ja kebab.

        Noin asia on hyvin mon­es­sa pienessä kun­nas­sa kiin­tei­den rav­in­toloiden osalta. Maaseudun huoltoasemil­ta voi saa­da lisäk­si usein ham­puri­laisia ja ran­skalaisia, tai nakke­ja ja ran­skalaisia. Koti­maista rav­in­to­laruokaa halutes­saan maaseudul­la tilaus pitää usein tehdä pitopalveluyri­tyk­ses­tä, jot­ka toimi­vat yleen­sä yrit­täjän kotoa käsin, ja jois­sa on sit­ten koti­maisen ruoan tar­jon­taa. Keskimäärin maaseudul­la asu­vat syövät yleen­sä koton­aan ja käyvät niin har­voin syömässä rav­in­tolois­sa, ettei se riitä elät­tämään suo­ma­laista palkkata­soa tavoit­tele­vien yrit­täjien rav­in­toloi­ta ainakaan ympärivuo­tis­es­ti. Kesäaikaisia rav­in­toloi­ta on jois­sain mökkikun­nis­sa, ja talvi­aikaisia on ollut jois­sain Lapin kun­nis­sa. Pit­se­ri­at, kebab­paikat ja muut vas­taa­vat ovat usein sel­l­ais­ten yrit­täjien pitämiä, jot­ka eivät pääse koti­maiseen palkkata­soon. Eri­laisi­in juh­li­in maaseudul­la ruokia tilataan pitopalvelu- tai tilauk­ses­ta auki ole­vista rav­in­toloista, mut­ta ne eivät ole pysyvästi auki.

      4. nii: Noin asia on hyvin mon­es­sa pienessä kun­nas­sa kiin­tei­den rav­in­toloiden osalta. Maaseudun huoltoasemil­ta voi saa­da lisäk­si usein ham­puri­laisia ja ran­skalaisia, tai nakke­ja ja ran­skalaisia. Koti­maista rav­in­to­laruokaa halutes­saan maaseudul­la tilaus pitää usein tehdä pitopalveluyri­tyk­ses­tä, jot­ka toimi­vat yleen­sä yrit­täjän kotoa käsin, ja jois­sa on sit­ten koti­maisen ruoan tar­jon­taa. Keskimäärin maaseudul­la asu­vat syövät yleen­sä koton­aan ja käyvät niin har­voin syömässä rav­in­tolois­sa, ettei se riitä elät­tämään suo­ma­laista palkkata­soa tavoit­tele­vien yrit­täjien rav­in­toloi­ta ainakaan ympärivuo­tis­es­ti. Kesäaikaisia rav­in­toloi­ta on jois­sain mökkikun­nis­sa, ja talvi­aikaisia on ollut jois­sain Lapin kun­nis­sa. Pit­se­ri­at, kebab­paikat ja muut vas­taa­vat ovat usein sel­l­ais­ten yrit­täjien pitämiä, jot­ka eivät pääse koti­maiseen palkkata­soon. Eri­laisi­in juh­li­in maaseudul­la ruokia tilataan pitopalvelu- tai tilauk­ses­ta auki ole­vista rav­in­toloista, mut­ta ne eivät ole pysyvästi auki. 

        Eli maaseudul­la talous­te­o­reet­ti­nen edis­tymi­nen, eli työn­tek­i­jöi­den lisään­tyvä erikois­tu­mi­nen eri tehtävi­in pysähtyy ja jopa kään­tyy päin­vas­taisek­si kun täl­laiset palvelun­tar­joa­jat joutu­vat rääp­pimään elan­ton­sa mon­es­ta eri lähteestä.

      5. Osmo Soin­in­vaara:
        Pakon sanele­m­ana pyöräretken Suomeen suun­nannneena havaitsin, että ain­oitaq rav­in­to­laruokia joi­ta suo­ma­laises­sa maalaiskun­nas­sa on tar­jol­la ovat piz­za ja kebab. Tuoti­tavaraa nekin.

        Suun­taa seu­raa­va ret­ki Ylä-Savoon ja pysähdy Iisalmen ort. kirkon vier­essä ole­vaan hotel­li­in. Ei tarvise tyy­tyä piz­za­an ja kebabiin.

      6. Osmo Soin­in­vaara:
        Pakon sanele­m­ana pyöräretken Suomeen suun­nannneena havaitsin, että ain­oitaq rav­in­to­laruokia joi­ta suo­ma­laises­sa maalaiskun­nas­sa on tar­jol­la ovat piz­za ja kebab. Tuoti­tavaraa nekin.

        Mik­si et aja enem­män Suomes­sa. Mik­si lentelet pyörän kanssa ? Ei kovin ekologista.
        Ruo­ka on tuskin se suurin ongel­ma. Kyl­lä maal­la saa yleen­sä muu­takin kuin piz­zaa ja kebabia ! Olen ana sanonut, että Tornio­jok­i­laak­so on hyvä lab­o­ra­to­rio ver­ra­ta Sumea ja Ruotsia.

      7. Mik­si et aja enem­män Suomessa. 

        Syitä on monta.
        1)Pyöräily on Suomes­sa vaar­al­lista, kos­ka pyörän saa ohit­taa niin läheltä kuin uskaltaa ja moni uskaltaa. Kes­ki-Euroopas­sa pyörää eio saa ohit­taa metriä lähempää ja se tekee pyöräilystä mukavaa ja turvallista.
        2) Etäisyy­det ovat Suomes­sa todel­la pitk­iä. Muu­ta­ma kesä sit­ten poljin Uuteen kaupunki­in. Jos­san Turun tiel­lä tuli vbasstaan kahvi­la, mut­ta päätin poike­ta seu­raavas­sa. Seu­raan­vaan oli matkaa 80 km.
        3) Tiev­erkko on har­va. Kes­ki-Euroopas­sa on aina mon­ta reit­tiä valittavana.
        4) Maise­mis­sa ei ole hur­raamista. Kym­miä kilo­me­tre­jä yksi­toikkoista puu­pel­toa ja hakku­uaukei­ta ei ole mikään maisema.
        5) Tämä on vähän helpot­tunut, mut­ta on ikävää, kun kaik­ki tun­te­vat. Ei mitään yksityisyyttä.
        6) Suomes­sa omn mäk­istä, joten ajas­ta suuri osa on ylämä­keen polkemista, mut­ta koskaan ei kuitenkaan pääse ylös ihaile­maan hieno­ja maisemia. Rakas­ta vuorisos­sa pyöräilyä.

    7. Eemil:
      Suo­ma­lainen mäm­mi tuskin voit­taa suuria markki­naaluei­ta .Enkä itsekään ole kovin innos­tunut ital­ialais­ten suurherkus­ta, pötsikeitosta. 

      Kyl­lä tässä kohtaa olen samaa mieltä ja olen aina ollut sitä mieltä ettei mäm­mil­lä ole kil­pailukykyä edes Pohjo­is­mais­sa. Mäm­mi on myös Suomes­sa niin henkilöko­htainen elin­tarvike joka jakaa myös suo­ma­laiset kuluttaja.En tiedä mis­tä Eemil kek­si ter­min ital­ialaiset suurherkku kos­ka itse en tun­nista sel­l­aista mut­ta ital­ialais­ten tuot­tei­den hyvä puoli on siinä että niitä on paljon pieniä tuot­tei­ta jot­ka muo­dosta­vat kokon­aisu­u­den. Italia on pienyrit­täjien maa ja se on onnis­tunut val­loit­ta­man silti maail­man­markki­nat. Eemilin aja­tus on tyyp­il­listä sel­l­aista että Kes­ki-Euroopan tuot­teet men­estyvät kos­ka fuskaa­vat. No en tiedä mikä on tässä kohtaa fuskaus­ta. Samal­la logi­ikalla voimme sanoa että suo­ma­lainen jalka­pal­lon EM joukkue ei pär­jää finaali­in eli EM kisoi­hin kos­ka muut fuskaa­vat mut­ta Islanti on pieni maa ja se pär­jäsi myös MM-kisois­sa 2018 ja pääsi pelaa­maan maail­man­mes­tari Argen­ti­inan kanssa ja tulos oli 1–1. Juuri tämän takia kova kil­pailu on myös mah­dol­lista myös pienen maan kohdal­la ja maail­man­ruoka­markki­nat ovat kuten MM-kisat. Laa­ja pelikent­tä jos­sa on mah­dol­lisuuk­sia jos halu­aa ottaa ristin ja uskaltaa ottaa myös riskin

  36. R.S:“Nyt ilmas­ton­muu­tok­sen takia Suomen maaseu­tu voisi kehit­tää uusia elin­tarvike tuotteita”

    Nyt kan­nat­ta pitää vas­tu­ualueet kohdil­laan. Maanvil­jeli­jät tuot­ta­vat raa­ka-ainei­ta elin­tarvike­te­ol­lisu­udelle, joka jalostaa niitä . On väärin syyt­tää maa­jusse­ja , jos tuoteke­hi­tys ja vien­ti jurovat. Jus­sit tekevät talkoi­ta muulle maalle, kos­ka kau­pan mak­sama hin­ta raa­ka-aineista on pääsään­töis­es­ti huonom­pi kuin muual­la Euroopassa.

    Eikä kyse ole huonom­mas­ta laadus­ta. Päin­vas­toin laa­tumme on kaikil­la mittareil­la parempaa,todistetusti. Syyk­si huonoon hin­taan maini­taan suo­ma­laisen kau­pan keskit­tynyt kil­pailu­ase­ma sisä­markki­noil­la. Tästäkin on syyl­lis­tet­ty meitä maa­jusse­ja. En vaan mil­lään hah­mo­ta syyl­lisyyt­täni tähän. Suomen tuot­ta­ja kaipaa reilun kau­pan formaattia.

    Tuot­ta­jata­son tehtäväalueet luet­telono­mais­es­ti: tuotan­toeläi­nen hyv­in­voin­ti , tuotan­to­hy­gien­ia , ympäristöä , poh­javesiä suo­jel­e­vat vil­je­ly­menetelmät, työ­nan­ta­javelvoit­teet. Kyseis­ten toim­inta-aluei­den sisäl­lä on lukuisa määrä työte­htäviä , joi­ta koti­mainen ja EU-tasoinen lain­säädän­tö valvon­toi­neen ohjaa­vat ja sanktioivat.

    Kuriosi­teet­ti­na vielä siitä miten kaik­ki liit­tyy toisi­in­sa, ketju­un­tuu. Turve­tuotan­nol­la on vank­ka yhteys eläin­ter­vey­teen. Tuotan­toeläin­ten sorkkien ter­veyt­tä paran­taa turvepehku, jota käytetään kuivikkeena ja pehmik­keenä . Sil­lä on antibioot­tisia vaiku­tuk­sia, mikä on omi­aan ehkäisemään sorkkien, kavioiden ja jalko­jen tulehdustauteja.
    http://www.siipi.net/images/stories/siipikarjaliitto/teholanta-hankkeen_loppuraportti_11_19.pdf

    Tätä eikä kasvu­turvein­no­vaa­tio­ta ei olisi huo­mat­tu ilman ener­giaturpeen toimi­alaa. Kyseiset tarpeet ovat kuitenkin määrältään niin pieniä, että kan­nat­tavu­us pelkästään niiden varas­sa ei toi­mi. Ener­giaturvein­vestoin­tien oheis­tuotan­to­muo­tona ne pysyvät kan­nat­tavina. Nyt kun turve piti ajaa alas, niin tilanne muut­tuu huonom­paan suuntaan.

    Tämä toimii mallies­imerkkinä siitä, miten huonoil­la ilmas­toratkaisuil­la heiken­nämme kansal­lista kilpailukykyämme.

    1. Eemil:

      Maanvil­jeli­jät tuot­ta­vat raaka-aineitaelintarviketeollisuudelle,joka jalostaa niitä . On väärin syyt­tää maa­jusse­ja , jos tuoteke­hi­tys ja vien­ti jurovat. Jus­sit tekevät talkoi­ta muulle maalle, kos­ka kau­pan mak­sama hin­ta raa­ka-aineista on pääsään­töis­es­ti huonom­pi kuin muual­la Euroopassa.

      Eikä kyse ole huonom­mas­ta laadus­ta. Päin­vas­toin laa­tumme on kaikil­la mittareil­la parempaa,todistetusti. Syyk­si huonoon hin­taan­maini­taan suo­ma­laisen kau­pan keskit­tynyt kil­pailu­ase­ma sisämarkkinoilla.Tästäkin on syyl­lis­tet­ty meitä maa­jusse­ja. En vaan mil­lään hah­mo­ta syyl­lisyyt­täni tähän. Suomen tuot­ta­jakaipaa reilun kau­pan formaattia.

      Tuotan­toeläin­ten sorkkien ter­veyt­tä paran­taa turvepehku, jota käytetään kuivikkeena ja pehmik­keenä . Sil­lä on antibioot­tisia vaiku­tuk­sia, mikä on omi­aan ehkäisemään sorkkien, kavioiden ja jalko­jen tulehdustauteja.

      Eemil on kyl­lä siinä asi­as­sa oike­as­sa että elin­tarvike­te­ol­lisu­us jalostaa lop­putu­lok­sen eli tuot­teet mut­ta Eemil uno­htaa kuitenkin tuotan­to taloudel­lisen jakeluketjun molem­mat päät. Eemil hyvinkin näkyvästi ja toden­näköis­es­ti oikein perustein moit­tii ihan oikeutetusti elin­tarvike­te­ol­lisu­u­den hitaut­ta mut­ta kyl­lä muis­taak­seni hyvin senkin keskustelun että MTK pitkään sinä 1990-luvul­ta 2000-luvun puo­liväli­in vastusti
      vähit­täiskau­pan avaamista ulko­maalaiselle kil­pailulle (tapaus Lidl) . Tämänkin on Eemelin hyvä muis­taa että myös maanvil­jeli­jät vas­tus­ti­vat kil­pailun avaamista .
      Suomes­sa vaik­ka ovat olleet pitkään ihan oikeutetusti sitä mieltä että vähit­täiskaup­pa on Suomes­sa liian keskitet­ty. Onko MTK ja maanvil­jeli­jät esimerkik­si vaati­neet vähit­täiskau­pan duop­o­lin pilkkomista? Euroopan komis­sio ja OECD sekä Euroopan kil­pailu­vi­ras­to on kyl­lä huo­maut­tanut Suomea liian keskite­tys­tä vähit­täiskau­pas­ta ja ehdot­ta­neet sen pilkkomista. Itse asi­as­sa OECD:n suo­ma­lainen jäsen Mari Kivinie­mi ehdot­ti tätä muu­ta­ma vuosi sit­ten sil­loin kun oli vielä OECD:ssä. Samal­la taval­la kuin puhe­lin­verkko avat­ti­in kil­pailulle Suomes­sa 2000-luvun alus­sa ja lop­putu­los on se että Suomes­sa on Euroopan union­in halvim­mat puhe aika hin­nat ja laa­jakaista kuukausi paket­ti. Muis­sa EU mais­sa on yksi iso oper­aat­tori ja toinen pienem­pi mut­ta Suomes­sa on kolme isoa jot­ka kil­pail­e­vat keskenään hin­ta sodan merkeis­sä. Yksikään ei koro­ta hin­taa kos­ka muut alen­ta­vat heti. Mikäli Suomes­sa olisi sama tilanne vähit­täiskau­pas­sa että duop­o­lin sijas­ta Suomes­sa olisi esimerkik­si 4 keskikokoista vähit­täiskaup­paa (Englan­nis­sa on 6 ja silti siel­lä on valitet­tu kil­pailun puut­teesta vähit­täiskau­pas­sa) mut­ta mikä olisi Eemil lop­putu­los? Aivan oikein hin­ta sota. 4 keskikokoista vähit­täiskaup­paa Suomes­sa alka­isi­vat kil­pail­la hin­nas­ta hyvin samal­la taval­la kuin Suomen kolme puhe­lin liit­tymä yhtiötä. Jos joku las­kee hin­to­ja niin toiset laske­vat hin­to­ja vielä enem­män. Tässä syn­ty­isi kil­pailua ja duop­o­li eli keskitet­ty vähit­täiskaup­pa olisi his­to­ri­aa mut­ta siinä olisi todel­la iso­ja haastei­ta varsinkin maanvil­jeli­jöille kos­ka hin­ta sotaa ei voi mikään vira­nomainen lopet­taa. Se on luon­nolli­nen markki­na­t­alouden pros­es­si kun liikku­mati­laa on paljon enem­män kuin per­in­teis­es­ti duop­o­lis­sa kos­ka se lisää kil­pailua mut­ta kyl­lä Eemelin on myön­net­tävä että myös MTK on pitkään vas­tus­tanut kil­pailun avaamista vähit­täiskau­pas­sa 1990-ja 2000-luvul­la kos­ka pelkona oli hin­ta sota.

      Eemil on hyvinkin oike­as­sa siinä että nimeno­maan kyse ei ole huonom­mas­ta laadus­ta elin­tarvike tuotan­nos­sa. Laatu ei ole ongel­ma eikä itse asi­as­sa Mat­ti Apunen laat­ua arvostele vaan päin­vas­toin ymmärtää
      ja tun­nus­taa suo­ma­laisen laadun merk­i­tyk­sen joka on kyl­lä ehdot­tomasti parem­pi kuin pienis­sä Kes­ki-Euroopan mais­sa kun mitataan sitä antibioot­tien määräl­lä ja muil­la lääkkei­den määräl­lä joka Suomes­sa alhaisem­pi kuin Kes­ki-Euroopas­sa mut­ta Apunen korostaakin tuo­teen laat­ua joka läh­tee tuot­ta­jal­ta eli maanvil­jeli­jältä ja päät­tyy vähit­täiskau­pan jakelu­un jos­sa tuot­teen jalostus aste voisi olla parem­pi kuin se on täl­lä het­kel­lä Suomes­sa ja Apunen toteaa että siihen tarvi­taan molem­pia osa­puo­lia maanvil­jeli­jöitä ja vähit­täiskaupp­paa. Itse asi­as­sa kansane­dus­ta­ja maanvil­jeli­jä Anne Kalmari on tässä kohtaa Mat­ti Apusen kanssa samaa mieltä että maanvil­jeli­jöi­den tuotan­non hait­tana ei ole ain­os­taan vähit­täiskaup­pa vaan uuden­laisen tuotan­to tavan oppimi­nen. Anne Kalmari on luo­mu vil­jeli­jä liha puolel­la ja on Apusen pam­fletis­sä ottanut esimerkik­si sen tosi asian että markki­noin­ti on täl­lä het­kel­lä Suomes­sa myös vil­jeli­jä piiris­sä heikoin lenk­ki. Aina ei voi­da syyt­tää vähit­täiskaupp­paa. Jos näin tehtäisi muis­sakin elinkeinois­sa niin Nokia olisi nyt Applen sijas­ta maail­man johtavin äly­puhe­lim­ien valmistaja

      Eemilin on myös hyvä kat­soa sitä tosi­aa että kaikissa tuotan­nos­sa on kolme osa­puol­ta. Elin­tarkke­te­ol­lisu­udessa on tuot­ta­ja jalosta­jat ja jake­li­ja mut­ta jos tuot­ta­ja ei jostain syys­tä pysty vas­taa­maan uusi­in tuot­tei­den kysyn­tään vaik­ka jalosta­ja tämän ymmärtäisi niin ei tuot­ta­jan pidä syyl­listää jalosta­jaa vaan uudelleen arvoi­da oman tuotan­non heikot koh­dat. Näin tekee kaik­ki tuot­ta­jat oli ala mikä hyvänsä.
      Eemil koris­taa että maanvil­jeli­jöitä jotenkin syyl­lis­tetään ja eikä tun­nista itsessään syyl­lisyyt­tä asi­as­sa mut­ta en ole koskaan syyl­listänyt pelkästään maanvil­jeli­jöitä mut­ta kansan­taloudel­lis­es­ti tiedän että jos ei ole vil­jeli­jöitä ei ole koti­maista tuotan­toa mut­ta vähit­täiskaup­paa kyl­lä pär­jää edelleen kos­ka emme voi estää enää Suomes­sa tul­li ja kiin­tiö poli­ti­ikan kaut­ta ulko­maalaista tuon­tia yksinker­tais­es­ti. Vaik­ka olisim­mekin jäyt­täy­tyneet 1994 kansanäänestyk­sessä 1994 EU:n ulkop­uolelle niin painet­ta olisi ollut niin WTO:n, OECD:n ja EU:n toimes­ta siinä että mikäli Suo­mi halu­aa pääsyn EU:n sisä­markki­noille esimerkik­si muun teol­lisu­u­den ja palvelu sek­torin takia niin on myös suo­ma­lainen maat­alous avat­ta­va kil­pailulle ja samal­la vähit­täiskaup­pa. Miten tämä olisi toteu­tunut toden­näköis­es­ti siir­tymäkau­den yli mut­ta avoimes­sa EU:n sisä­markki­nois­sa sel­l­aiset ter­mit kuten Eemil koristi että “Suomen tuot­ta­ja kaipaa reilun kau­pan for­maat­tia” ovat samo­ja ter­me­jä mitä pres­i­dent­ti Trump korostaa reilul­la kil­pailul­la maail­man­markki­noil­la suh­teessa amerikkalais­ten ja ulko­maalais­ten yri­tys­ten kil­pailu­un niin että vien­ti ja tuon­ti olisi Yhdys­val­lois­sa kaup­pataseen mukaises­ti tas­apain­os­sa mut­ta reilu kil­pailu tarkoit­taa tässä kohtaa per­in­teis­es­ti kyl­lä sitä että samat pelisään­nöt kaikille siis kil­pailua ei voi rajoit­taa tul­lien tai kiin­tiöi­den kaut­ta. Kil­pailua ei voi rajoit­taa ulko­maalais­ten vähit­täiskau­pan omis­ta­ju­us per­jaat­teel­la kuten säätämäl­lä esimerkik­si 49/51% omis­ta­ju­us kri­teerin ulko­maalaisille vähit­täiskau­palle Suomessa.EU:n sisä­markki­noiden idea on avoin kil­pailu. Sisä­markki­nat eivät ole vapaakaup­paa. Ter­mi on tässä kohtaa hämäävä. 

      Juuri tämän takia tuottaja+jalostaja+ jake­li­ja on tehtävä laa­jem­paa yhteistyötä kuten Irlan­nis­sa on onnis­tut­tu tekemään yhteisel­lä markki­noin­nin kat­to­jär­jestöl­lä nimeltään Bord Bia. Tässä on mukana tuot­ta­jat, jalosta­jat ja jake­li­jat. Yhdessä. Ja tekevät hyvin tiivistä yhteistyötä tois­t­en­sa kanssa ja ovat keskit­täneet markkin­noin nimeno­maan Bord Bialle ulko­maan­vi­en­nis­sä. Irlan­nin koti­maan markki­noil­la on sit­ten hyvin vapaa asetel­ma ilman yhtä keskit­tyä kattojärjestöä

  37. R.H:“Eemil, tämä on todel­lisu­ut­ta että suo­ma­lainen maat­alous on yhtä riip­pu­vainen hal­vas­ta itäeu­roop­palais­es­ta kausi­työvoimas­ta kuten Kes­ki-ja Etelä-Euroopan maat pohjoisafrikkalais­es­ta kausityövoimasta .”

    Ei kyl­lä pidä paikkaansa. Suo­ma­lainen ulko­maisen työvoiman käyt­tö on vähäistä ver­rat­tuna Kes­ki- ja Eteläeu­roop­paan. Meil­lä heitä palkataan lyhyen kylvö- ja sadonko­r­juukau­den aikana. Muis­sa mais­sa käyt­tö on pidem­pi­en kasvukausienkin vuok­si ympärivuo­tista. Esim. sak­salaiset yksi­ty­is­teuras­ta­mot ovat olleet luupin alla vierastyövoiman run­saan käytön vuok­si. Meil­lä kyseinen ala on täysin suo­ma­lais­ten ammat­ti­lais­ten varassa. 

    Sil­loin palkkata­sokin on SAK:n sopimusten mukainen. Muutenkin kausi­työn­tek­i­jöi­den palkkaus on Suomes­sa viral­lis­es­ti työlain­säädän­nön mukaista. Samaa ei voi sanoa Välimeren­maista , jos­sa käytän­nöt lievästi sanoen kir­javia. Jopa sak­salainen palkkausjär­jestelmä on Suomen vas­taavaa jous­tavampi ja paikalli­nen sopimi­nen pidem­mälle vietyä.

    Ulko­maisen työvoiman käyt­tö on Suomes­sa vähäisem­pää , kos­ka vil­je­lymme on lähtöko­hdil­taan per­hevil­jelmäpo­h­jainen. Mitä enem­män kulut­ta­ja vaatii ja ostaa halpu­utet­tua ruokaa, sitä suurem­pi­in yksiköi­hin on siir­ryt­tävä. Ja se ei todel­lakaan ole kenenkään etu.

    Kulut­ta­ja luulee hal­van ruuan ole­van ihanne. Halpu­ute­tus­ta käteen jäävän osu­u­den hän käyt­tää sit­ten viihdeku­lu­tuk­seen ja ylel­lisyys­tuot­tei­den han­k­in­taan. Onko tämä ilmas­ton­muu­tok­sen ehkäisyn kannal­ta toiv­ot­ta­va ske­naario ? Luulisin vihrei­denkin ole­van samaa mieltä.

    1. Suo­ma­lainen ulko­maisen työvoiman käyt­tö on vähäistä ver­rat­tuna Kes­ki- ja Eteläeurooppaan.

      Ulko­maista työvoimaa on kai noin 25 000. Kos­ka tilo­ja on 48 000, koti­maista työvoimaa on yhä enem­män kuin ulkomaista.

    2. Eemil:

      Ei kyl­lä pidä paikkaansa. Suo­ma­lainen ulko­maisen työvoiman käyt­tö on vähäistä ver­rat­tuna Kes­ki- ja Eteläeu­roop­paan. Meil­lä heitä palkataan lyhyen kylvö- ja sadonko­r­juukau­den aikana. Muis­sa mais­sa käyt­tö on pidem­pi­en kasvukausienkin vuok­si ympärivuo­tista. Esim. sak­salaiset yksi­ty­is­teuras­ta­mot ovat olleet luupin alla vierastyövoiman run­saan käytön vuoksi. 

      Tarkoit­taako Eemil tässä kohtaa pelkästään maat­alouteen palkat­tuun työvoimaan? Sil­loin kyl­lä Kes­ki-Euroopas­sa on Suomea edel­lä. Eemil ei kyl­lä voi kieltää etteikö suo­ma­laiset maanvil­jeli­jät ole riip­pu­vaisia itäeu­roop­palais­es­ta vierastyövoimas­ta ja tämä kesä 2020 oli siitä hyvä esimerk­ki kun työvoimas­ta on todel­la pulaa kun rajat oli kiin­ni. Sak­sas­sa on ollut vierastyövoimaa jo 1950-luvul­ta asti

    3. Eemil:
      Mitä enem­män kulut­ta­ja vaatii ja ostaa halpu­utet­tua ruokaa, sitä suurem­pi­in yksiköi­hin on siir­ryt­tävä. Ja se ei todel­lakaan ole kenenkään etu.
      Kulut­ta­ja luulee hal­van ruuan ole­van ihanne. 

      Eemilille oleelli­nen sosi­aalipoli­it­ti­nen huo­mau­tus että kyl­lä hal­pa ja edulli­nen ruo­ka on vähä­varaisille per­heille eline­hto kos­ka he eivät tin­gi todel­lakaan viihdeku­lu­tuk­sen ja ylel­lisyys­tuot­tei­den väliltä. Vähä­varaiset per­heet tin­kivät joko ruuan tai vaat­tei­den käytöstä ja sil­loinkin bud­jet­ti on erit­täin supis­tet­tu min­imi­in. Onko Eemil uno­htanut vähä­varaiset per­heet? Eemil on oike­as­sa ruuan hin­nan korkeas­ta hin­nas­ta jos ruo­ka ketjus­sa on myös kalli­ita elin­tarvikkei­ta kuten mon­en maid­en ruo­ka ketjus­sa on täl­läkin het­kel­lä. Sil­loin ruo­ka ketju on tas­apain­os­sa. Hal­pa edelli­nen ruo­ka on vält­tämät­tömyys mon­elle suo­ma­laiselle mut­ta ketjus­sa on olta­va myös korkea tasoisia ja kalli­impia elin­tarvikkei­ta. Niitä pitää vain kehit­tää kuten mon­et ver­rak­ki maat ovat tehneet ja tätä myös Mat­ti Apunen korostaa pam­fletiss­saan . Suosit­te­len kuun­tele­maan YLE Areenas­ta Mitä mak­saa ohjel­man lokaku­ul­ta jos­sa Mat­ti Apunen hah­mot­taa laa­jem­min tämän asian jos­sa hän myös näkee sosi­aalisen oikeu­den­mukaisu­u­den mikä oleelli­nen asia ruo­ka ketjus­sa mut­ta ymmärtää että laatu tuot­tei­den hin­nat pitäisi olla korkeat mut­ta ruoka­markki­nat ovat siten tas­apain­os­sa niin että hin­ta jous­taa kalli­in ja hal­van välillä.

    4. Eemil:
      Kulut­ta­ja luulee hal­van ruuan ole­van ihanne. Halpu­ute­tus­ta käteen jäävän osu­u­den hän käyt­tää sit­ten viihdeku­lu­tuk­seen ja ylel­lisyys­tuot­tei­den han­k­in­taan. Onko tämä ilmas­ton­muu­tok­sen ehkäisyn kannal­ta toiv­ot­ta­va skenaario ? 

      Miten Eemil perustelee viihdeku­lu­tuk­seen ja ylel­lisyys­tuot­tei­den ilmas­ton­muu­tok­sen vaiku­tuk­sen ? Eemil ei edes ottanut esimerkik­si mikä on tässä kohtaa viihdeku­lu­tus­tuote tai ylel­lisyys­tuote. Ylel­lisyys­tuote voi olla erit­täin kallis sham­pan­ja pul­lo, kau­nis anti­iki­nen huonekalu, itä­mainen mat­to, taulu, piano, kristal­likru­unu, lasi­nen kau­nis mal­jakko, posli­i­ni tee/kahvi set­ti jne. Myös Eemel ei määritel­lyt mikä on viihdeku­lu­tus tuote. Se voil­la uusi tele­vi­sio kotiteat­teri, CD musi­ik­ki soitin, rum­mut, sähkök­i­tara, PlaySta­tion, vai­h­toe­hto on lukuisia. Jos Eemil ver­taa kulut­ta­jien val­in­taa rahal­lis­es­ti joko ruuan ja muun kulu­tuk­sen välil­lä ja jos tin­kimistä on niin kyl­lä kulut­ta­ja tin­kii viihdeku­lu­tus­tuotei­den ja ylel­lisyys­tuot­teista eikä ruuas­ta. Juuri sen takia Eemilin esimerk­it siitä että halpuuten ruuan sijas­ta kulut­ta­ja kulut­taa rahansa viihdeku­lu­tus­tuoteisi­in tai ylel­lisyys­tuot­teisi­in jol­la olisi jonkin­lainen ilmas­ton­muu­tok­selli­nen vaiku­tus. Kyl­lä kaipaan Eemililtä tässä kohtaa parem­pia esimerkke­jä mil­laisia kulu­tus tuot­tei­ta Eemil ver­tailee jol­la olisi ilmas­ton­muu­tok­sen kannal­ta todel­la isoa merk­i­tys­tä. Urheilu­au­to on var­maan täl­läi­nen jol­la on ympäristölli­nen merk­i­tys mut­ta en usko että moni tavalli­nen keskilu­okan kulut­ta­ja tin­kii ruuas­ta jot­ta voi ostaa urheilu­au­ton. Joten Eemilin ver­tailus­sa on hiukan aukko­ja kos­ka ruuankin hin­ta vai­htelee kallis­taa hal­paan. En itse hah­mo­ta mikä viihdeku­lu­tus­tuote ja ylel­lisyys­tuote olisi konkreet­tis­es­ti täl­läi­nen han­k­in­nalli­nen kohde jol­la olisi konkreet­tis­es­ti merk­i­tys­tä kun ver­tailee suo­raan ilmas­ton­muu­tok­sen vaiku­tuk­seen ja vai­h­toe­htois­es­ti kulut­ta­ja tin­kii ruuasta .

    5. Eemil: Ulko­maisen työvoiman käyt­tö on Suomes­sa vähäisem­pää , kos­ka vil­je­lymme on lähtöko­hdil­taan per­hevil­jelmäpo­h­jainen. Mitä enem­män kulut­ta­ja vaatii ja ostaa halpu­utet­tua ruokaa, sitä suurem­pi­in yksiköi­hin on siir­ryt­tävä. Ja se ei todel­lakaan ole kenenkään etu.

      Miten ihmeessä per­hevil­jelmistä isom­pi­in yksiköi­hin siir­tymi­nen ei olisi kenenkään etu? Suomen maat­alouden läh­es kaik­ki ongel­mat alhai­sista tuot­ta­jahin­noista täy­del­lisen tukiri­ip­pu­vaisu­u­den kaut­ta kalli­isi­in tuotan­non­tek­i­jöi­hin juon­tu­vat juuri tuos­ta absur­din hajau­tuneesta tilarakenteesta.

      Elin­tarvike­tur­val­lisu­ud­es­ta, ympäristö­vaiku­tuk­sista ja tuotan­toeläin­ten hyv­in­voin­nista huole­hdi­taan lain­säädän­nöl­lä ja vira­nomais­valvo­jan piiskalla, ei siihen mitään söpöjä per­heyrit­täjiä tarvi­ta. Päin­vas­toin piiskaami­nen ja lain­säätämi­nen on poli­it­tis­es­ti helpom­paa kun piiskat­ta­vana on suuryri­tyk­set pienvil­jeli­jöi­den sijaan.

      1. arkkite­hti
        Miten ihmeessä per­hevil­jelmistä isom­pi­in yksiköi­hin siir­tymi­nen ei olisi kenenkään etu? Suomen maat­alouden läh­es kaik­ki ongel­mat alhai­sista tuot­ta­jahin­noista täy­del­lisen tukiri­ip­pu­vaisu­u­den kaut­ta kalli­isi­in tuotan­non­tek­i­jöi­hin juon­tu­vat juuri tuos­ta absur­din hajau­tuneesta tilarakenteesta.Ei siihen mitään söpöjä per­heyrit­täjiä tarvi­ta. Päin­vas­toin piiskaami­nen ja lain­säätämi­nen on poli­it­tis­es­ti helpom­paa kun piiskat­ta­vana on suuryri­tyk­set pienvil­jeli­jöi­den sijaan.

        Niin Eemilin logi­ik­ka on että Torp­par­it takaisin mut­ta eri­laisil­la työe­hdoil­la kuin 100 vuot­ta sit­ten jos per­hevil­jelmät ovat Eemilin mukaan ratkaisu koko Suomen maatalouteen.

    6. Eemil:

      Kulut­ta­ja luulee hal­van ruuan ole­van ihanne. Halpu­ute­tus­ta käteen jäävän osu­u­den hän käyt­tää sit­ten viihdeku­lu­tuk­seen ja ylel­lisyys­tuot­tei­den han­k­in­taan. Onko tämä ilmas­ton­muu­tok­sen ehkäisyn kannal­ta toiv­ot­ta­va ske­naario ? Luulisin vihrei­denkin ole­van samaa mieltä.

      Ylel­lisys­tuot­tei­ta? WTF?
      Mä ihmette­len mitä puoluet­ta kaupungis­sa asu­van ns valkokaulusköy­hälistöön kuu­lu­van olisi järkev­in­tä äänestää?
      No ei ainakaan Keskus­taa, joka halu­aa antaa vain piiskaa kaupunkilaisille!

      1. R.Silfverberg: Ylel­lisys­tuot­tei­ta? WTF?
        Mä ihmette­len mitä puoluet­ta kaupungis­sa asu­van ns valkokaulusköy­hälistöön kuu­lu­van olisi järkev­in­tä äänestää?
        No ei ainakaan Keskus­taa, joka halu­aa antaa vain piiskaa kaupunkilaisille!

        Niin mikä on Ylel­lisys­tuote niin sitä yritin itsekin kysyä Eemililtä mut­ta mitään konkreet­tista esimerkkiä ei Eemil ole tuon­nut esille. Ylel­lisys­tuote on niin laa­ja käsite että siinä on 1000 eri vai­h­toe­htoa jot­ka kaik­ki ovat ihan erilaisia.

  38. R.S:“alkaisivat kil­pail­la hin­nas­ta hyvin samal­la taval­la kuin Suomen kolme puhe­lin liit­tymä yhtiötä. Jos joku las­kee hin­to­ja niin toiset laske­vat hin­to­ja vielä enemmän” 

    Ver­taus ei toi­mi. Puhe­lin­li­it­tymä on kaikil­la oper­aat­tor­eil­la sama tuote. Ruuas­sa raa­ka-aineet, tuotan­to­ta­vat vai­htel­e­vat. Hal­pa ei ole hyvä. Kulut­ta­jat , jot­ka eivät ole valveu­tunei­ta osta­vat vain hin­nan perus­teel­la. Kil­pailu on alku­tuot­ta­jalle myrkkyä, kos­ka se on pakko myy­dä aina vain halvemmalla. 

    Alku­tuot­ta­ja ei hyödy kaup­po­jen välis­es­tä kil­pailus­ta mil­lään tavalla.

    1. Eemil:
      Ver­taus ei toi­mi. Puhe­lin­li­it­tymä on kaikil­la oper­aat­tor­eil­la sama tuote. Ruuas­sa raa­ka-aineet, tuotan­to­ta­vat vai­htel­e­vat. Hal­pa ei ole hyvä. Kulut­ta­jat , jot­ka eivät ole valveu­tuneitaosta­vat vain hin­nan perus­teel­la. Kil­pailu on alku­tuot­ta­jalle myrkkyä, kos­ka se on pakko myy­dä aina vain halvemmalla. 

      Alku­tuot­ta­ja ei hyödy kaup­po­jen välis­es­tä kil­pailus­ta mil­lään tavalla. 

      Puhe­lin­li­it­tymä on kyl­lä ver­tailulli­nen kohde kos­ka puhe­lin­li­it­tymien tuote on palvelu eikä tavara ja jos niitä olisi vain yksi tai kak­si niin sil­loin yksi operaattori(t) saiso yksi­noikeudel­la hin­noitel­la hin­nat mihin hin­taan tahansa ja yleen­sä kun on kak­si toim­i­jaa niin hin­ta on aina kallista kos­ka kil­pailua ei ole yksinkertaisesti.Internetin kalleus olisi tässä kohtaa hyvin kallista ja Suomen tekekom­mu­nikaa­tio mah­dol­lisu­udet ulko­maille olisi erit­täin kallista. Kauko ja ulko­maan puhe­lut olisi erit­täin kalli­ita kos­ka korkeat roam­ing mak­su­jen hin­nat nousisi pil­vi­in automaattisesti.

      Kuitenkin Eemil piti tässäkin keskustelus­sa aikaisem­mas­sa kom­men­tis­sa sitä että Suomen keskitet­ty vähit­täiskaup­pa on yksi ongel­ma tek­i­jä kos­ka se vetää välistä. Eikö niin? Ymmärsinkö oikein. Suomes­sa on liian keskit­ty vähit­täiskaup­pa on Eemilinkin mielestä ongel­ma kos­ka kaup­pa vetää välistä!? Jos todel­la näin on niin alku­tuot­ta­jalle ihanteelli­nen tilanne olisi tuol­loin se että Suomes­sa olisi vain yksi vähit­täiskaup­pa ketju kos­ka kun kil­pailu on Eemilin oman näke­myk­sen mukaan haitallista alku­tuot­ta­jalle niin asia olisi kor­jat­tu siten että kil­pailua ei pitäisi olla ollenkaan. Suomes­sa on kak­si koti­maista ketjua ja yksi ulko­maalainen . Eemilin ihanne olisi yksi ketju? Kos­ka kak­sikin alku­tuot­ta­jalle liikaa eikö niin? Kos­ka se on myrkkyä alku­tuot­ta­jalle kos­ka hin­nat las­kee kil­pailun takia eikö niin , mut­ta ne eivät lask­isi kil­pailun puut­teen takia ja tämä pitää ruuan hin­to­ja korkeal­la . Kos­ka olisi vain yksi ketju jolle maas­sa sil­lä olisin yksi­noikeus myy­dä ja ostaa elin­tarvikei­ta kaik­il­ta alku­tuot­ta­jil­ta ja hin­ta olisi sama kos­ka kun olisi yksi niin hin­ta olisi kiin­teä ja tämä ei luo kil­pailua eli Itse asi­as­sa monop­o­li vähit­täiskaup­paan olisi Eemilille paras ratkaisu malli jol­la ruuan hin­ta pide­tään korkeal­la. Kansan­taloudel­lis­es­ti en kek­si muu­ta toimi­vaa logi­ikkaa kuin monop­o­li vähit­täiskaup­paan niin Eemil olisi tyy­tyväi­nen kos­ka kil­pailua ei olisi ja ruuan hin­nat pysyivät korkeal­la jatkuvasti.

    2. Eemil:
      Kulut­ta­jat , jot­ka eivät ole valveu­tuneitaosta­vat vain hin­nan perusteella. 

      Kulut­ta­jat jot­ka osta­vat vain hin­nan perus­teel­la ovat pääasi­as­sa vähä­varaisia . Miten Eemil ratkaisi hei­dän taloudel­lisen tilanteen siinä että heille peruselin­tarkkei­den hin­ta on oleelli­nen tek­i­jä hei­dän elämään­sä. He eivät tin­gi tulois­taan mui­hin menoi­hin vaan kaik­ki menevät ruokaan ja asumiseen. Miten Eemil suun­nitelisi vähit­täiskau­pan niin että vähä­varaiset oli­si­vat jatkos­sa kulut­ta­ji­na siinäkin tapauk­ses­sa että Eemilin näkökul­mas­ta peruselin­tarkkei­den hin­ta pitäisi olla kalli­im­paa kuin se nyt on. Onko Eemil ajatel­lut sitä että vähä­varaiset per­heet oli­si­vat erit­täin pahas­sa taloudel­lises­sa ahdin­gos­sa kun peruselin­tarkkei­den hin­nat kolminker­tais­tu­vat niin että tuot­ta­ja siitä hyö­tyy mut­ta peruselin­tarvikkeet kallis­tu­isi niin paljon että vähä­varaiset per­heet oli­si­vat todel­la pulas­sa taloudel­lis­es­ti. Tässä yhtälössä on vain kak­si vai­h­toe­htoa. Val­tion vähit­täiskaup­pa ja yksi­tyi­nen vähit­täiskaup­pa kuten on täl­lä het­kel­lä Kuubas­sa tilanne. Muu­ta ratkaisua ei ole sille kuin­ka kil­pailua säädel­lään niin että peruselin­tarkkei­den hin­nat nousi­vat mut­ta vähä­varais­ten ostovoima ei kär­sisi. Rikkaat jatkaisi­vat ostok­sia oli hin­ta mikä hyvänsä.

  39. R.S:”Arvo Salo kir­joit­ti tuol­loin vain humoris­tisen pak­i­nan Ylioppilaslehteen.”
    Miltä luulet pilkan ja lah­tauk­sen kohteena ole­vien ihmis­ten ajatelleen ja tun­te­neen moi­ses­ta? Vähempiäkin her­jauk­sia on nykypäiv­inä pyy­det­ty anteeksi.

    Kir­jail­i­ja Kari Hotakainen sanoi äsket­täisessä Apu-lehden haas­tat­telus­sa, että “kun on maal­ta kotoisin saa tot­tua kaiken­laisi­in ilkeyk­si­in tästä johtuen”. Arvo Salon tek­sti on juuri sitä. Myös täl­lä pal­stal­la tör­mää joskus täl­laisi­in lohkaisuihin.

  40. Maa ja met­sä­taloushan on läh­es ain­oa elinkeino, joka kyke­nee sit­o­maan hiiltä. Suomen met­sien hiili­varas­to on lisään­tynyt 70% 1970-luvul­ta läh­tien. Tämä pääasi­as­sa met­sän­hoidon ansios­ta (2/3) ja pienem­mältä osin ilmas­ton läm­pen­e­misen vuoksi.

  41. Rahul kir­joi­ta vähän lyhyem­min että jak­saa lukea koko tek­stin ja ydin­sanoma selviää lyhyemminkin.

    1. Coun­try­boy:
      Rahul kir­joi­ta vähän lyhyem­min että jak­saa lukea koko tek­stin ja ydin­sanoma selviää lyhyemminkin. 

      Juu yhdessä kohtaa jouduin kyl­lä ikävä kyl­lä kir­joita­maan pitkän ana­lyysin kos­ka aihe oli niin laa­ja. Pyrin kyl­lä pilkko­maan asi­at erik­seen mikäli eri teemat on niputet­tu yhteen kokon­aiseen kom­ment­ti ketju­un. Olen huono tiivistämään kir­jal­lis­es­ti. Ver­baalis­es­ti tääl­lä ei voi ilmaista itseään

  42. Palaisin vielä turpeeseen. Se on IPCC;n mukaan välimuo­to fos­si­ilisen ja uusi­u­tu­van välil­lä (=hitaasti uusi­u­tu­va). Se, että se on Suomes­sa luokitel­tu fos­si­ilisek­si on poli­ti­ikkaa. IPCC:n kan­ta tiedettä.

    Turpeen kova vas­tus­tus on saanut sen aikaan, että Vapo on myynyt suuren osan turvesois­taan pois. Ja myynyt myös 140 läm­pövoimalaitos­ta omis­ta­van tytäry­htiön­sä Nevelin ran­skalaisille. Tulee mieleen For­tu­min Caruna kau­pat. Mik­si tätä ei ole kukaan huo­man­nut. taas suo­ma­laista infraa myyti­in ulko­maille. Oliko omis­tao­h­jaus­min­is­teri ollenkaan hereil­lä ? Huo­masin myös, että VR on myynyt kisko­hit­saa­mon­sa sak­salaiselle Voss­loh nimiselle yhtiölle. Yle on myynyt lähetys­tekni­ikkansa ran­skalaiselle Dig­i­talle, joka myi sen edelleen amerikkalaisille. Eli tätä rataa suo­ma­lainen infra siir­tyy ulko­maiseen omistukseen

    1. Coun­try­boy:
      Yle on myynyt lähetys­tekni­ikkansa ran­skalaiselle Dig­i­talle, joka myi sen edelleen amerikkalaisille. Eli tätä rataa suo­ma­lainen infra siir­tyy ulko­maiseen omistukseen 

      Yleis­ra­dio ei ollut enään tuol­loin monop­o­li yhtiö . Tuo lähetys­tekni­ikkan myyn­ti oli kyl­lä avoin tar­jouskil­pailu. Mikael Jungn­er perusteli myyn­nin kos­ka YLE oli tuol­loin pahas­sa raha­pu­las­sa vuon­na 2005. Ylen edeltävien vuosien tap­pio oli tuol­loin yli 300 miljoon­aa euroa. 

      Tästä saat lisää tietoa siitä https://yle.fi/aihe/artikkeli/2006/09/08/ulosmarssi-irtisanomisten-tahden

    2. Coun­try­boy:

      Turpeen kova vas­tus­tus on saanut sen aikaan, että Vapo on myynyt suuren osan turvesois­taan pois. Ja myynyt myös 140 läm­pövoimalaitos­ta omis­ta­van tytäry­htiön­sä Nevelin ran­skalaisille. Tulee mieleen For­tu­min Caruna kau­pat. Mik­si tätä ei ole kukaan huo­man­nut. taas suo­ma­laista infraa myyti­in ulko­maille. Oliko omis­tao­h­jaus­min­is­teri ollenkaan hereil­lä ? Huo­masin myös, että VR on myynyt kisko­hit­saa­mon­sa sak­salaiselle Voss­loh nimiselle yhtiölle. Yle on myynyt lähetys­tekni­ikkansa ran­skalaiselle Dig­i­talle, joka myi sen edelleen amerikkalaisille. Eli tätä rataa suo­ma­lainen infra siir­tyy ulko­maiseen omistukseen

      For­tum on kyl­lä pörssi yhtiö joten omis­tao­h­jaus­min­is­teri ei kyl­lä voi vaikut­taa pörssi yhtiön toim­intaan. EU:n uusi kil­pailu direk­ti­ivi vaikut­taa myös VR:n toim­i­taan kos­ka EU:n uusi kil­pailu direk­ti­ivi vaatii myös rautatieli­iken­teen kil­pailun avaamista liiken­teelle. Myös YLE ei ole enää monop­o­li yhtiö kos­ka TV ja radio liiken­teen kil­pailu on jo avat­tu . Vapo on tässä kohtaa per­in­teinen val­tiony­htiö. Omis­tao­h­jaus­min­is­terin salkku on aina erit­täin haas­ta­va salkku ja minus­ta parem­pi vai­h­toe­hto on se että se palaute­taan takaisin kaup­pa-ja teol­lisu­us­min­is­ter­iön eli nykyisen elinkeino­min­is­terin vas­tu­ulle kun se aikoinaan siir­ret­ti­in sieltä pois 1990-luvun puolivälissä

      1. For­tum on pörssy­htiö, jos­sa val­tion omis­tus on hie­man yli 50%. Omis­ta­jao­h­jaus­min­is­teri voi kyl­lä vaikut­taa jos halu­aa ja on tarkkana. Olin For­tu­min yhtiökok­ouk­ses­sa muu­ta­ma vuosi sit­ten ja täl­löin omistajaohjausministeri/valtio esti mm. johdon palkkioiden koro­tuk­sen vaik­ka siitä oli esi­tys. For­tu­mille ei riit­tänyt 5–6% tuot­to verkoista tavoit­teli yli 10% tuot­toa. Sik­si myi verkot Carunalle. Jälkikä­teen oli ehkä tyh­mää, nyt tuli viime neljän­nek­sel­lä jopa tappiota.

  43. Tan­skan ener­giapoli­ti­ik­ka, RS.

    Tan­skan maas­tossa ei ole korkeusero­ja, eikä siten vesivoimaakaan. Puo­let sähköstä saadaan polt­toaineista: hiilestä 25 %, bio­mas­sas­ta 12 %, kaa­sus­ta 6 % ja jät­teistä 6 %. Toinen puoli saadaan tuules­ta. Ydin­voima on Tan­skas­sa lail­la kiel­let­ty, mikä selit­tää hiilivoiman suuren määrän. Tan­s­ka ei pääse hiilestä eroon pitkään aikaan, kos­ka tuulivoima on vaihtelevaa/stokastista.

    Kyl­lä Suo­mi on Tan­skaa edel­lä kovasti. Sähköstä noin 80% tuote­taan hiilid­iok­sidi­va­paasti. Polt­to­moot­to­rien kiel­to ei ole järkevää, kos­ka sil­loin kiel­lämme myös biokaa­sun ja syn­teet­tiset polt­toaineet (metaani, vety). Toiv­ot­tavasti Suomen poli­itikot eivät lankea tähän. Ennen vaale­ja taisi­vat jotkut puolueet jopa esit­tää tätä.

    Ruotsin tavoite tul­la CO2 vapaak­si on muis­taaseni v. 2045 mikä on maalle Suomea helpom­paa, kos­ka Ruot­sil­la on paljon vesivoimaa. Suo­mi olisi voin­ut ottaa saman aikataulun.

    1. Coun­try­boy:

      Tan­skan maas­tossa ei ole korkeusero­ja, eikä siten vesivoimaakaan. Puo­let sähköstä saadaan polt­toaineista: hiilestä 25 %, bio­mas­sas­ta 12 %, kaa­sus­ta 6 % ja jät­teistä 6 %. Toinen puoli saadaan tuules­ta. Ydin­voima on Tan­skas­sa lail­la kiel­let­ty, mikä selit­tää hiilivoiman suuren määrän. Tan­s­ka ei pääse hiilestä eroon pitkään aikaan, kos­ka tuulivoima on vaihtelevaa/stokastista.

      Tuo Coun­try­boyn anta­ma­vat luvut Tan­skan ener­gian tuotan­nos­ta ei ole enää ajanko­htainen kos­ka tark­istin luvut Ener­gistyrelsenistä joka Tan­skan ener­giavi­ras­to Tan­skan Ilmasto‑, ener­gia- ja raken­nus­min­is­ter­iön alainen viras­to ja vuon­na 2018 Tan­skan sähkön­tuotan­to muo­dos­tui seuraavista;

      Hiilen osu­us on vähenynyt ‘vuosi­na 1994 — 2018 ‑80,3%
      Maakaa­sun osu­us on vähenynyt vuosi­na 1994 — 2018 ‑15,6%
      Bio­mas­san osu­us on lisään­tynyt vuosi­na 1994 — 2018 347%
      Jät­tei­den osu­us ei ole muuttunut. 

      Tan­s­ka tuot­taa jo täl­lä het­kel­lä läh­es koko tuotan­non uusi­u­tuvil­la. 1990-luvul­la hiilen/koksin osu­us Tan­skan ener­gia tuotan­nos­sa oli iso mut­ta se pudon­nut dra­maat­tis­es­ti joten käytän­nössä Tan­skas­sa hiilen/koksin tuotan­to vähen­tynyt läh­es kokonaan. 

      Tilas­to­ja löy­tyy täältä (Tan­skan ener­giavi­ras­ton julka­isu) . Sivul­la 50 on ver­tailu uusi­u­tu­vien ener­giantuotan­non osu­us Euroopas­sa (jos­sa ver­tailus­sa on mukana USA, Japani ja Norja)
      https://ens.dk/sites/ens.dk/files/Statistik/energy_statistics_2018.pdf (julka­isu on englanninkielinen)

      1. Rahul Somani: Tuo Coun­try­boyn anta­ma­vat luvut Tan­skan ener­gian tuotan­nos­ta ei ole enää ajanko­htainen kos­ka tark­istin luvut Ener­gistyrelsenistä joka Tan­skan ener­giavi­ras­to Tan­skan Ilmasto‑, ener­gia- ja raken­nus­min­is­ter­iön alainen viras­to ja vuon­na 2018Tanskan sähkön­tuotan­to muo­dos­tui seuraavista;

        Hiilen osu­us on vähenynyt ’vuosi­na 1994 – 2018–80,3%
        Maakaa­suno­su­us on vähenynytvu­osi­na 1994 – 2018–15,6%
        Bio­mas­san osu­us on lisään­tynyt vuosi­na 1994 – 2018347%
        Jät­tei­den osu­us ei ole muuttunut. 

        Tan­s­ka tuot­taa jo täl­lä het­kel­lä läh­es koko tuotan­nonu­u­si­u­tuvil­la. 1990-luvul­la hiilen/koksin osu­us Tan­skan ener­gia tuotan­nos­sa oli iso mut­ta se pudon­nut dra­maat­tis­es­ti joten käytän­nössä Tan­skas­sa hiilen/koksin tuotan­to vähen­tynyt läh­es kokonaan. 

        Tan­skan kohdal­la täy­tyy huo­ma­ta, että noin 15 % vuo­tuis­es­ta sähkön tarpeesta kate­taan tuon­nil­la, oma tuotan­to on vain noin 85 % kulu­tuk­ses­ta. 15 % voi kuu­lostaa pieneltä luvul­ta, mut­ta siinä täy­tyy myös ottaa huomioon, että se jakau­tuu ajal­lis­es­ti epä­ta­sais­es­ti: joskus tuon­nin osu­us kulu­tuk­ses­ta on negati­ivi­nen (kun tuulee paljon, Tan­s­ka vie sähköä) ja toisaal­ta välil­lä tuon­ti kat­taa noin 50 % Tan­skan sähkönkulutuksesta.

        Hiilen ja maakaa­sun osu­us Tan­skan sähkön­tuotan­nos­sa on vähen­tynyt täl­lä vuosi­tuhan­nel­la ennen kaikkea sik­si, että Nor­jas­ta Tan­skaan on raken­net­tu tehokkaampia siir­toy­hteyk­siä: https://en.wikipedia.org/wiki/Skagerrak_(power_transmission_system)#Skagerrak_4 Ilman Nor­jan vesivoiman tasaavaa vaiku­tus­ta Tan­s­ka jou­tu­isi tyynel­lä sääl­lä tuot­ta­maan läh­es kaiken sähkön fos­si­il­isil­la ja bio­mas­sal­la. Karu fak­ta on se, että fos­si­il­i­sista ei pääse eroon ilman vesi- ja ydin­voimaa. Tan­s­ka on selviy­tynyt kuin koira veräjästä, kos­ka sil­lä on naa­pu­ri­na Nor­ja, mut­ta Sak­san tuotan­non­va­i­htelu­ja ei pysty tasaa­maan mil­lään, joten hiilen ja maakaa­sun polt­ta­mi­nen sen kuin vain jatkuu.

      2. Rahul Somani: Tuo Coun­try­boyn anta­ma­vat luvut Tan­skan ener­gian tuotan­nos­ta ei ole enää ajanko­htainen kos­ka tark­istin luvut Ener­gistyrelsenistä joka Tan­skan ener­giavi­ras­to Tan­skan Ilmasto‑, ener­gia- ja raken­nus­min­is­ter­iön alainen viras­to ja vuon­na 2018Tanskan sähkön­tuotan­to muo­dos­tui seuraavista;

        Hiilen osu­us on vähenynyt ’vuosi­na 1994 – 2018–80,3%
        Maakaa­suno­su­us on vähenynytvu­osi­na 1994 – 2018–15,6%
        Bio­mas­san osu­us on lisään­tynyt vuosi­na 1994 – 2018347%
        Jät­tei­den osu­us ei ole muuttunut. 

        Tan­s­ka tuot­taa jo täl­lä het­kel­lä läh­es koko tuotan­nonu­u­si­u­tuvil­la. 1990-luvul­la hiilen/koksin osu­us Tan­skan ener­gia tuotan­nos­sa oli iso mut­ta se pudon­nut dra­maat­tis­es­ti joten käytän­nössä Tan­skas­sa hiilen/koksin tuotan­to vähen­tynyt läh­es kokonaan. 

        Tilas­to­ja löy­tyy täältä (Tan­skan ener­giavi­ras­ton julka­isu) . Sivul­la 50on ver­tailu uusi­u­tu­vien ener­giantuotan­non osu­us Euroopas­sa (jos­sa ver­tailus­sa on mukana USA, Japani ja Norja)
        https://ens.dk/sites/ens.dk/files/Statistik/energy_statistics_2018.pdf (julka­isu on englanninkielinen)

        Eivät ole kovin van­ho­ja. Luvut ovat vuodelta 2015. Tan­skan luku­ja hämää kovasti se, että Tan­s­ka ostaa paljon nor­jalaista vesisähköä, kos­ka tuulivoima on epä­ta­saista. Näis­sä luvuis­sa ei ole myöskään mukana raken­nusten lämmitys.

      3. Luku­ni ovat vuodelta 2015. Eivät kovin vanhoja.

        Lähet­tämäsi linkin mukaan Tan­s­ka tuot­ti sähköstä 2018 edelleen hiilel­lä 22%, maakaa­sul­la 6%, öljyl­lä 2% ja bio­mas­soil­la 7% (tuon­ti­tavaraa). Tan­s­ka käyt­tää myös paljon tuon­tisähköä Nor­jas­ta, kos­ka tuulivoima epä­ta­saista ja myy myös sitä mm Sak­saan. Uusi­u­tuvil­la tuotet­ti­in 75% eli hie­man vähem­män kuin Suomessa.

      4. Coun­try­boy:
        Luku­ni ovat vuodelta 2015. Eivät kovin vanhoja.

        Lähet­tämäsi linkin mukaan Tan­s­ka tuot­ti sähköstä 2018 edelleen hiilel­lä 22%, maakaa­sul­la 6%, öljyl­lä 2% ja bio­mas­soil­la 7% (tuon­ti­tavaraa). Tan­s­ka käyt­tää myös paljon tuon­tisähköä Nor­jas­ta, kos­ka tuulivoima epä­ta­saista ja myy myös sitä mm Sak­saan. Uusi­u­tuvil­la tuotet­ti­in 75% eli hie­man vähem­män kuin Suomessa.

        Tuos­sa rapor­tis­sa on uusi­u­tu­vat ener­giat luokitel­tu erik­seen. Tan­s­ka on vähen­tynyt huo­mat­tavasti esimerkik­si kivi­hi­ilen käyt­töä 1990-luvul­ta asti joka oli iso tek­i­jä Tan­skan ener­gian tuotan­nos­sa jopa yli 50% huip­pu vuosi­na. Se on tul­lut alas huo­mat­tavasti. Tuos­sakin uusi­u­tu­vien ener­gialähtei­den ver­tailus­sa Suo­mi pär­jäsi hyvin. Myös Suo­mi tuo ener­giaa Venäjältä.

  44. Kyl­lä maaseudul­la saa esim. kalaa, liha­pul­lia, pihve­jä, keit­to­ja, salaate­ja yms . Kum­ma jos OS ei ole tätä huomannut.

    1. Coun­try­boy:
      Kyl­lä maaseudul­la saa esim. kalaa, liha­pul­lia, pihve­jä, keit­to­ja, salaate­ja yms . Kum­ma jos OS ei ole tätä huomannut.

      Jos Coun­try­boyl­la lista Suomen maaseudun kala ja pihvi rav­in­toloista niin anna ihmeessä se Osmo Soin­in­vaar­alle. Kun todel­lisu­udessa mitään kala ja pihvi rav­in­toloiden laa­jaa valikoimaa ei ole Suomes­sa niin valikoima on aika tor­so. Kes­ki-Euroopas­sa on juuri sen takia parem­mat edel­ly­tyk­set maaseu­tu pyöräilylle.

      1. Jokaisel­la ABC:lla tai vas­taav­il­la on yleen­sä saatavis­sa pihve­jä, kalaa ja laatikko­ruokia (pein­teistä suo­ma­laista). Kebab ja pizze­ri­apaikat ovat yleen­sä maa­han­muut­ta­jien perus­tamia. Jos parem­min halu­aa syödä niin, sitä löy­tyy yleen­sä ns kar­tanorav­in­toloista. Pitää vain suun­nitel­la matkat etukä­teen. Kotikun­nas­sani esim Vaih­malan hovi, Hakkarin kar­tano ja naa­puris­sa Laukon kar­tano. On ihan huip­pukokke­jakin aika ajoin. Lapis­sa esimYl­läk­sel­lä ja Lev­il­lä löy­tyy hyviä rav­in­toloi­ta. Voi pyöräil­lä esim Ylläs-Levi välin maastopy­öräl­lä. Vähän mieliku­vi­tus­ta ja suunnittelua !

        Kes­ki-Europas­sa koke­musteni mukaan on vähän liikaa eri­laisia schnitzeleitä ja gulas­sia (Sak­sa). Sekin voi olla tyl­sää pidem­män päälle.

      2. Coun­try­boy:
        Jokaisel­la ABC:lla tai vas­taav­il­la on yleen­säsaatavis­sa pihve­jä, kalaa ja laatikko­ruokia (pein­teistä suo­ma­laista). Jos parem­min halu­aa syödä niin, sitä löy­tyy yleen­sä ns kar­tanorav­in­toloista. Pitää vain suun­nitel­la matkat etukä­teen. Kotikun­nas­sani esim Vaih­malan hovi, Hakkarin kar­tano ja naa­puris­sa Laukon kar­tano. On ihan huip­pukokke­jakin aika ajoin. Lapis­sa esimYl­läk­sel­lä ja Lev­il­lä löy­tyy hyviä rav­in­toloi­ta. Voi pyöräil­lä esim Ylläs-Levi välin maastopy­öräl­lä. Vähän mieliku­vi­tus­ta ja suunnittelua !

        Kes­ki-Europas­sa koke­musteni mukaan on vähän liikaa eri­laisia schnitzeleitä ja gulas­sia (Sak­sa). Sekin voi olla tyl­sää pidem­män päälle.

        ABC rav­in­toloiden taso ei ole mitenkään eri­tyisen korkea ja ruuan laatu itse asi­as­sa vas­taa noiden piz­za ja kebab rav­in­toloiden tasoa. Kar­tano rav­in­toloista aika moni on tilaus rav­in­toloi­ta joten niiden sään­nöl­liset auki­oloa­jat ovat rajoite­tut. Ne jot­ka sit­ten ovat auki lounas aikaan ovat kyl­lä aika yli­hin­taisia eikä ruo­ka vas­taa hin­taan. Ylläk­sen ja Levin rav­in­to­lat ovat erit­täin kalli­ita. Itsel­läni on tästä myös koke­mus­ta. Huip­pukokeista en oikein osaa sanoa se on ter­minä hiukan kulunut kun tiedän sen kyl­lä koke­muk­ses­ta että pien­ten keskieu­roop­palais­ten kylien taso on paljon monipuolisem­paa ja Osmo Soin­in­vaaran ja oman koke­muk­seni siel­lä matkus­tamis­es­ta on kyl­lä hyvin saman­lainen ver­rat­tuna esimerkik­si Suomeen maaseudun rav­in­to­la tasoon. Schnitzel ja gulas­si eivät kyl­lä ole enää mikään kovinkaan yleinen ruokala­ji edes Kes­ki-Euroopan rav­in­tolois­sa enää vaan ruuan laatu on monipuolisempaa.Schnitzel ja gulas­si oli­vat toden­näköis­es­ti yleisem­piä ruokala­je­ja Kes­ki-Euroopas­sa noin 30 kym­men­tä vuot­ta sit­ten taakse päin. Moni täl­lainen pieni Keskieu­roop­palainen rav­in­to­la on esimerkik­si voit­tanut usei­ta ruo­ka palk­in­to­ja joi­ta arvoste­taan Kes­ki-Euroopas­sa ihan eri taval­la kuin Suomes­sa. Min­ul­la on hyvin saman­lainen koke­mus poh­ja kuin Osmo Soin­in­vaar­al­la . Coun­try­boylle voin tode­ta että jopa hyvän kala rav­in­tolan löytämi­nen on Suomes­sa haas­teel­lista. En pidä ABC rav­in­toi­ta kovinkaan mieliku­vi­tuk­sel­lisi­na paikkoina. Kar­tano rav­in­toloista moni ovat toden­näköis­es­ti hyvä laa­tu­isia mut­ta myös kalli­ita ver­rat­tuna esimerkik­si Kes­ki-Euroopan pieni­in rav­in­toloi­hin joista moni on saman per­heen ja suvun omis­tuk­ses­sa jo mon­es­sa sukupolves­sa. Niiden taso on kyseisen paikkakun­nan ylpeys. ABC rav­in­toloiden taso ei vas­taa edes monien Suomes­sa ole­vien piz­za ja kebab rav­in­toloiden tasoa. Ymmär­rän hyvin Osmo Soin­in­vaaran nautin­non matkail­la polkupyöräl­lä Keski-Euroopassa.

  45. O.S:“Ulkomaista työvoimaa on kai noin 25 000. Kos­ka tilo­ja on 48 000, koti­maista työvoimaa on yhä enem­män kuin ulkomaista.”

    Luvus­sa lie­nee tilas­toitu myös ulko­maiset met­sä­mar­jo­jen poim­i­jat. Niitä on n. 3 — 5000 vuosi­ta­sol­la. He eivät lukeudu varsi­naiseen maatilo­jen työvoimaan. Samoin kasvi­tarhois­sa työsken­televät ulko­maalaiset eivät edus­ta varsi­naisia vil­ja- karjatiloja. 

    Suomes­sa maaseutuelinkeino­jen työe­htosopimuk­ses­sa brut­topalkan vähim­mäis­määräk­si on kokoaikatyössä sovit­tu 1 474 euroa kuus­sa. Mais­sa, joista saa­puu eniten kausi­työn­tek­i­jöitä, kuukausit­taiset min­imi­palkat ovat pien­im­mil­lään kymme­ne­sosa tästä. (MT 18.4.2020) On vielä huo­mat­ta­va, että maati­lan isän­nän tun­tipalk­ka (5,4 euroa) on työn­tek­i­jöi­den­sä palkkaa pienempi.

    Countryboy:“Vapo on myynyt suuren osan turvesois­taan pois. Ja myynyt myös 140 läm­pövoimalaitos­ta omis­ta­van tytäry­htiön­sä Nevelin ranskalaisille. ”

    Huo­mat­ta­va ja huolestut­ta­va ilmiö Suomes­sa. Juuri tuol­laista tarkoi­tan, että Suo­mi rankaisee itseään ylim­i­toite­tu­il­la ilmas­to­toim­l­la. Annamme muille val­tioille työl­lä ja vaival­la raken­netut investoin­nit ja työ­paikat ilmas­toki­iman sokaisemina.

    Turveala on maail­man mit­takaavas­sa pieni, mut­ta kun Suo­mi myy osan sieltä ja osan täältä , niin yhteis­vaiku­tus on mas­si­ivi­nen. Vihreiltä kysy­isin: anek­dootin mukaan vihreät tietävät , että sähköä saadaan töpselistä. Saadaanko rahaa sit­ten seinästä ? 🙂

    1. Eemil:

      Huo­mat­ta­va ja huolestut­ta­va ilmiö Suomes­sa. Juuri tuol­laista tarkoi­tan, että Suo­mi rankaisee itseään ylim­i­toite­tu­il­la ilmas­to­toim­l­la. Annamme muille val­tioille työl­lä ja vaival­la raken­netut investoin­nit ja työ­paikat ilmas­toki­iman sokaisemina.

      Turveala on maail­man mit­takaavas­sa pieni, mut­ta kun Suo­mi myy osan sieltä ja osan täältä , niin yhteis­vaiku­tus on massiivinen. 

      Eemil maail­man ener­gia tuotan­nos­sa turpeen rooli on ollut aina pieni ja Suomes­sa turpeen käyt­tö otet­ti­in Vapon toimes­ta 1970-luvun ener­giakri­isin aikana kos­ka siir­tymäkau­den yli oli turve sil­loin siinä olo­suhteis­sa yli menokau­den ener­gia lähde. Maail­man suurin turpeen tuot­ta­ja on Venäjä. Toinen merkit­tävä turpeen tuo­ta­ja on ollut per­in­teis­es­ti Suomen lisäk­si Irlan­ti. Jos Suo­mi lopet­taisi turpeen tuotan­non siir­tymäkau­den yli niin se ei ole mas­si­ivi­nen kos­ka turve ei ole mikän maail­man laa­juis­es­ti käytössä ole­va ener­gia muo­to toisin kuin raa­ka-öljy, maakaa­su, uraani, kivi ja rusko­hi­ili tai puu. Vapon markki­na osu­us ei ole edes For­tu­min tasol­la. For­tum kuitenkin iso tek­i­jä Suomen ener­gia sek­to­ril­la. Jos For­tum jo täl­lä het­kel­lä siir­tyy uusi­u­tu­vi­in niin pienet yhtiöi­den on pakko seu­ra­ta samaa mallia kos­ka kil­pailus­sa ne ei pärjää.

    2. Eemil:
      Luvus­sa lie­nee tilas­toitu myös ulko­maiset met­sä­mar­jo­jen poim­i­jat. Niitä on n. 3 – 5000 vuosi­ta­sol­la. He eivät lukeudu varsi­naiseen maatilo­jen työvoimaan. Samoin kasvi­tarhois­sa työsken­televät ulko­maalaiset eivät edus­ta varsi­naisia vil­ja- karjatiloja. 

      Kyl­lä tämän kesäisen työvoima­pu­lan yksi merkit­tävistä tek­i­jöistä oli se että nor­maalis­sa olo­suhteis­sa Suomeen tulee vuosit­tain kausi­työvoimaa pääasi­as­sa Itä-Euroopas­ta ja jopa maat­alous­min­is­teri Jari Lep­pä korosti kuin­ka elin­tärkeää se on tiloille jot­ta sato saadaan kor­jat­tua joten riipu­vaisu­us on jo nyt iso Suomes­sa itäeu­roop­palai­sista kausi­työn­tek­i­jöistä. Olisiko vil­jeli­jät voineet esim palkata koti­maisia nuo­ria töi­hin? En usko kos­ka moti­vaa­tio­ta ei ole enää joten riip­pu­vaisu­us on myös Suomes­sa vil­jeli­jöil­lä itäeu­roop­palai­sista kausi­työn­tek­i­jöistä. Sak­saa, Ran­skaa, Ital­i­aa ja Espan­jaa ja myös Bri­tan­ni­aa ei pitäisi ver­ra­ta maid­en väestön kokoon mut­ta ei sel­l­aista tietoa tai infor­maa­tio­ta pidä levit­tää että Kes­ki-Euroopan mais­sa maat­alous pyörii siir­to­työvoimal­la ja Suomes­sa maat­alous­pyörii pääasi­as­sa koti­maisen työvoiman piiris­sä. Kos­ka Suomen kohdal­la Itä-Euroop­pa on Suomelle työvoima reservi. Toki volyymit ovat eri kos­ka väk­iluku on Suomes­sa pienem­pi kuin isois­sa Kes­ki-Euroopan mais­sa. Toki moni pieni Kes­ki-Euroopan maa on myös riip­pu­vainen kausityövoimasta

  46. R.S:” maail­man ener­gia tuotan­nos­sa turpeen rooli on ollut aina pieni ja Suomes­sa turpeen käyt­tö otet­ti­in Vapon toimes­ta 1970-luvun ener­giakri­isin aikana”

    Turpeen merk­i­tys on maail­man­laa­juis­es­ti pieni, kuten R.S. tote­si. Samoin sen päästöt ovat globaal­isti olemat­to­mia. Turpeen merk­i­tys Suomelle on kuitenkin suuri ener­gian, kasvualus­to­jen ja tuotan­toeläin­ten kannal­ta. Turve on myös suuri työl­listäjä ja nyt kri­isin aikana jokainen työ­paik­ka olisi kul­taakin kalliimpi.

    Kokkolan Ener­gia varautuu turpeenkäytön vähen­e­miseen. Yhtiö tilasi Latvi­as­ta laivalastil­lisen met­sähaket­ta tes­tatak­seen mer­i­toim­i­tus­ketjun toimivu­ut­ta ja löytääk­seen mah­dol­liset heikot kohdat.
    Maanan­taina saa­punut 7 000 kuu­tion hake­lasti kat­taa alle pros­entin Kokkolan Ener­gian kaukoläm­pölaitosten vuosit­tais­es­ta polt­toaineen tarpeesta. Tärkein­tä oli logis­ti­ikan testaus. 

    Ener­gialaitok­sen edus­ta­ja tote­si tämän päivän 3:n uuti­sis­sa, että jos Suo­mi joutuu äkil­liseen ener­gian huip­putarpeeseen, niin puuhake ei riitä. Jo nyt koti­maisen hak­keen saatavu­us pätkii eikä sitä yksinker­tais­es­ti ole saatavis­sa riit­tävästi. Turpeel­la hänen mukaansa ruuhkahuip­pu­jen kysyn­tä pystyt­ti­in hoita­maan jouhev­asti. Turvet­ta tarvi­taan hak­keen seassa myös varmis­ta­maan puh­das­ta palamista. Kat­tiloiden huolto­tarve vähe­nee ja käyt­töikä pitenee.

    Haket­ta tuo­daan entis­es­tä itäblok­ista. Onko­han siel­lä kaik­ki met­sänvil­je­lyn ser­ti­fikaatit yhtä hyvässä jamas­sa kuin Suomes­sa? Tätäkö vihreät tarkoit­ta­vat ilmas­ton­muu­tok­sen tor­jun­nal­la ? Kun polt­ta­mamme puu hakataan ulko­mail­la, niin sil­loin olemme ilmas­ton­muu­tok­sen vas­taises­sa tais­telus­sa eturintamassa. 

    P.s. onhan jo ennenkin tul­lut tode­tuk­si, ettei turpeen alasajolle ole minkään val­takun­nan ratio­naal­ista perustet­ta. Päätös on puh­das­ta puoluepolitiikkaa.

    R.S:“Kun todel­lisu­udessa mitään kala ja pihvi rav­in­toloiden laa­jaa valikoimaa ei ole Suomes­sa niin valikoima on aika torso.”

    Raoul uno­htaa aina väkimäärän ja tihey­den mark­i­tyk­sen. Jos olisi kysyn­tää , niin tulisi myös tarjontaa.

    1. Jo nyt koti­maisen hak­keen saatavu­us pätkii eikä sitä yksinker­tais­es­ti ole saatavis­sa riittävästi. 

      Keskusta­laiset ovat todel­la johdon­mukaisia. Hele­nille ne tuput­ta­vat haket­ta Helsin­gin läm­mit­tämiseen ja vaku­ut­ta­vat, että haket­ta Suomes­sa kyl­lä riit­tää. Kun tulee puhe turpeen kor­vaamis­es­ta hak­keel­la, sitä ei olekaan missään.

      1. Osmo Soin­in­vaara: Keskusta­laiset ovat todel­la johdon­mukaisia. Hele­nille ne tuput­ta­vat haket­ta Helsin­gin läm­mit­tämiseen ja vaku­ut­ta­vat, että haket­ta Suomes­sa kyl­lä riit­tää. Kun tulee puhe turpeen kor­vaamis­es­ta hak­keel­la, sitä ei olekaan missään.

        Turve­laitok­set eivät ilmeis­es­ti pysty kokon­aan siir­tymään hak­keeseen tekni­sistä syistä. Sekapolt­toaine käy.

    2. Eemil:

      Turpeen merk­i­tys on maail­man­laa­juis­es­ti pieni, kuten R.S. tote­si. Samoin sen päästöt ovat globaal­isti olemat­to­mia. Turpeen merk­i­tys Suomelle on kuitenkin suuri ener­gian, kasvualus­to­jen ja tuotan­toeläin­ten kannal­ta. Turve on myös suuri työl­listäjä ja nyt kri­isin aikana jokainen työ­paik­ka olisi kul­taakin kalliimpi. 

      En oikein usko että jos maail­mas­sa tulisi saman­lainen ener­gia kri­isi kuin 1973 tai 1979 tai 1990 (Per­sian­lah­den sota) niin Suomen ener­gia tarve olisi tyy­dytet­ty pelkästään turpeel­la. Vaik­ka nyt täl­lä het­kel­lä on kri­isi niin maail­man ener­gia markki­nat eivät ole mitenkään eri­tyis­es­ti kri­i­sis­sä. Myös Lapin matkailu on kri­i­sis­sä ja toden­näköis­es­ti pitkään kri­i­sis­sä joten ei yhtä elinkeinoa voi pelas­taa ja antaa muiden kaat­ua sil­lä perus­teel­la mikä on alueelli­nen tuki jal­ka kos­ka senkin voi markki­na­t­aloudessa muut­tua. Lapin matkailu kil­pailee esimerkik­si Ruotsin ja Nor­jan Lapin matkailun kanssa mut­ta en usko että turpeen tuotan­to sinän­sä Lapin matkailun kanssa.

    3. Eemil:

      R.S:”Kun todel­lisu­udessa mitään kala ja pihvi rav­in­toloiden laa­jaa valikoimaa ei ole Suomes­sa niin valikoima on aika torso.”

      Raoul uno­htaa aina väkimäärän ja tihey­den mark­i­tyk­sen. Jos olisi kysyn­tää , niin tulisi myös tarjontaa.

      Eemil ei kalan saatavu­us rav­in­toloiden ruokalis­tas­sa ole maan asukaslu­vun määrästä kiin­ni suh­teessa väk­iluku­un sinän­sä kos­ka jos Eemil muis­taa että Suomes­sa on paljon järviä ja meri ympäröi Suomea
      eteläistä län­teen ja kaupois­sa on hyvä valikoima kalaa myytävänä niin kalan tar­jon­ta rav­in­tolois­sa ei pitäisi olla ainakaan ongel­ma kun kyseessä on tar­jon­nas­ta jos­ta ei ole pulaa Suomes­sa kos­ka Suomes­sa on järviä ja kalas­tus on Suomes­sa yleistä kos­ka meil­lä on niin paljon järviä ja kalaa saa kau­pas­ta ilman toim­i­tus vaikeuksia. 

      Mon­es­sa Kes­ki-Euroopan pienis­sä Suomen kokoi­sis­sa mais­sa jot­ka ovat myös sisä­maaval­tioi­ta on esimerkik­si rav­in­tolois­sa paljon kala vai­h­toe­hto­ja tar­jol­la. Esimerkik­si Itä­val­las­sa, Sveit­sis­sä jot­ka ovat sisä­maan val­tioi­ta . Myös Sak­sas­sa joka on jos­sain määrin myös sisä­maaval­tio (Eteläi­nen Sak­sa) ja siel­läkin rav­in­toloiden tar­jon­nas­sa, Eemil, ei määrässä, on paljon monipuolisem­pia vai­h­toe­hto­ja kuten esimerkik­si kalaa toisin kuin Suomes­sa vaik­ka Suomes­sa on saatavil­la esimerkik­si kalaa. 

      Ei val­tion asukaslu­vul­la ole mitään tekemistä tässä kohtaa rav­in­toloiden tar­jon­nas­sa (huom määrän ja tar­jon­nan erot). Tan­skas­sa ja Nor­jas­sa asuu saman ver­ran asukkai­ta kuin Suomes­sa ja ne ovat ran­nikol­la ja niiden rav­in­toloiden tar­jon­ta (ei määrä) on monipuolisem­paa kuin Suomes­sa. Eemil tässä kohtaa määrä ja saatavu­us ovat kak­si eri asi­aa. Tuot­tei­den kuten kalan saatavu­us ei ole kiin­ni maan asukaslu­vun kokoos­ta kos­ka Suomes­sa esimerkik­si vähit­täiskau­pas­ta saa kalaa ympäri vuo­den. Täl­lä ei ole mitään tekemistä onko iso vai pieni maa. Itse olen ollut loma­l­la Int­ian val­tameren saar­il­la Mau­ri­tiuk­sel­la ja Reunion­il­la ja voin tode­ta koke­muk­ses­ta että näis­sä kahdessa saa­res­sa keskel­lä Int­ian val­tamer­ta kau­pas­sa myy­ty kala ja rav­in­tolois­sa saata­va kala oli tuon­ti tavaraa. Mis­täkö? Viet­namista ja Kiinas­ta ja Mada­gaskar­il­ta! Lento teitse!

    4. Eemil:
      Haket­ta tuo­daan entis­es­tä itäblokista.
      P.s. onhan jo ennenkin tul­lut tode­tuk­si, ettei turpeen alasajolle ole minkään val­takun­nan ratio­naal­ista perustet­ta. Päätös on puh­das­ta puoluepolitiikkaa.

      Öljyä ja maakaa­sua tuo­daan entis­es­tä itäblok­ista ja tämä ei näköjään häir­itse Eemilä? Eihän? Kyl­lä trak­torit ja auto pitää saa­da käyn­ti­in jol­lain jota Suomen val­tio voi myös verot­taa jatkos­sa. Eemil oliko kivi­hi­ilen alasajolle ole minkään val­takun­nan ratio­naal­ista perustet­ta Yhdys­val­lois­sa? Edel­lisen pres­i­dentin hallinnon aikana? Siis 44:n ei tämä 45:nen. Päätös oli kyl­lä Penn­syl­van­ian, Län­si-Vir­gin­ian, Ohion, Michi­ganin, Min­nesotan äänestäjien mielestä puh­das­ta puolue­poli­ti­ikkaa ja nykyi­nen 45 pres­i­dent­ti hehkut­ti kuin­ka hän purkaa edeltäjän­sä kaik­ki ympäristön suo­jelun rajoituk­set pois ja ylisti kuin­ka puh­das­ta kivi­hi­ili on ener­gian tuotan­nos­sa. Nice clean coal kuten hän omaa päätöstä purkaa edeltäjän­sä kivi­hi­ilen käyt­tö rajoituk­set. Juuri niin Eemil puh­das­ta hiiltä. Turve jon­ka c20 päästöt ovat samal­la tasol­la kuin kivi­hi­ilen päästöt

    1. Sam­po Smolan­der: CNN ja Guardian kir­joit­ta­vat päinvastaista:

      https://edition.cnn.com/interactive/2020/11/politics/election-analysis-exit-polls-2016–2020/

      https://www.theguardian.com/commentisfree/2020/nov/14/joe-biden-trump-black-latino-republicans

      Tuokin tutkimus on hyvin pieni otos mitä CNN ja The Guardian korosta­vat. Viralli­nen vaalien äänestys käyt­täy­tymis­es­tä tule­va tutkimus tul­laan tekemään aka­teemisel­la yliopis­tol­lise­na tutkimuksella.

Vastaa käyttäjälle Osmo Soininvaara Peruuta vastaus

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Notify me of followup comments via e-mail. You can also subscribe without commenting.