Tieteentekemisen digiloikka: globaalit yliopistot?

Cafe Odessa vier­aanani oli nuori lah­jakas talousti­eteen tutk­i­ja Julia Sal­mi, jon­ka kolmi­henk­i­nen per­he asuu kolmes­sa maas­sa. Puhuimme kaikesta mie­lenki­in­tois­es­ta. Mitä dig­iloik­ka tekee tieteen tekemiselle? Laa­jen­vatko huip­puyliopis­tot maail­man­laa­juisik­si? Mitä tapah­tui VATT:n yli­jo­hta­jan nim­i­tyk­sessä? Lue tästä

9 vastausta artikkeliin “Tieteentekemisen digiloikka: globaalit yliopistot?”

  1. Enem­män Juli­aa, vähem­män Odea.

    Jos halu­at tuo­da esille jonkin poli­it­tisen agen­dan, yritä saa­da haas­tatelt­va sanomaan se.

  2. Yliopis­tot voivat hyvinkin laa­jen­tua yliopis­toketjuik­si, kuten lentoy­htiötkin ovat muo­dosta­neet lentoy­htiöal­liansse­ja. Syy sille, mik­si niin ei ole tapah­tunut vielä, lie­nee yliopis­to­jen rahoi­tus­po­h­jas­sa. Yliopis­to­jen rahoi­tus on pääosin peräisin samas­ta maas­ta: joko julk­ista tai yksi­ty­istä, mut­ta kuitenkin pääasi­as­sa samas­ta maas­ta peräisin. Jos vaikka­pa siir­ryt­täisi­in malli­in, jos­sa tutkimu­sai­hei­ta kil­pailutet­taisi­in niin, että rahoit­ta­jat antaisi­vat valmi­it tutkimuskysymyk­set ja kuka tietyn laatu­ta­son perus­vaa­timuk­set täyt­tävä taho tekee tar­jouskil­pailun mukaan tutkimuk­sen halvim­mal­la, saa sen tehtäväk­seen, niin saatet­taisi­in ottaa samal­la aske­lia kohti globaalia yliopis­toa. Nyt vaikka­pa Suomen Akatemi­an rahoituk­ses­ta kil­pail­laan lähin­nä Suomen sisäis­es­ti, ja aidosti globaalia tutkimus­ra­haa, joka voisi men­nä ihan mihin maa­han maail­mas­sa tahansa, on tar­jol­la hyvin vähän. EU-tutkimus­ra­hakaan ei ole sellaista.

    VAT­Tin yli­jo­hta­jak­si oli 9 hak­i­jaa. Joukos­sa näyt­täisi olleen val­i­tuk­si tulleen pro­fes­sorin ja edel­lisen yli­jo­hta­jan lisäk­si ainakin yksi kansan­talousti­eteen tohtori Val­tioneu­vos­ton kanslias­ta, erään taloudel­lisen tutkimuskeskuk­sen tutkimusjo­hta­ja, erään talous­tutkimus­ta tekevän yri­tyk­sen tutkimusjo­hta­ja sekä eräs kaup­pati­etei­den pro­fes­sori. Hake­muk­sen jät­täneet lienevät olet­ta­neet paikan ole­van auki, vaik­ka joku hake­mus­ta jät­tämätön olisikin olet­tanut, että se ei ole auki. Se ei ole vält­tämät­tä huono asia, jos Val­tion taloudel­lises­sa tutkimuskeskuk­ses­sa on investoin­tien tutkimuk­si­in erikois­tunut henkilö joh­dos­sa. Investoin­nit ja niis­sä onnis­tu­mi­nen on val­tion taloudel­lis­ten päätök­sen­teon kannal­ta aika keskeinen asia, ja val­tion investoin­te­ja ja niis­sä onnis­tu­mista on tutkit­tu kri­it­tis­es­ti jopa häm­men­tävän vähän siihen näh­den, mon­tako mil­jar­dia investoin­tei­hin vuosit­tain käytetään. Viime vuosi­nakin on puhut­tu paljon tule­vaisu­us­in­vestoineista, mut­ta vähem­män selvää on, että mitkä niistä ovat oikeasti val­tion kannal­ta tuot­tavia investointeja.

  3. Ensi­vaikutel­ma Verdestä on varovaisen posi­ti­ivi­nen vaik­ka resurssien rajal­lisu­us näkyykin. Osa jutu­ista on uudelleen­julka­isu­ja joka ei tietenkään sinän­sä ole ollenkaan huono asia.

    Mut­ta asi­aan. Suurin vika on kom­men­toin­timah­dol­lisu­u­den puut­tumi­nen joka tekee tässä vai­heessa vielä julka­is­us­ta tor­son. Yksi tai kak­si hyvääkään toimit­ta­jaa ei voi yltää samaan kuin luk­i­jat yhdessä. Tieteessä puhutaan ver­tais­arvioimat­tomas­ta tutkimuk­ses­ta. Mielestäni lehtiuuti­sis­sa on sama asia.

    Luk­i­joiden par­ven hyö­dyn­tämi­nen on vaikeaa ja Suomes­sa HS on mielestäni onnis­tunut parhait­en. Jos, ja kun, HS julkaisee aivan soopaa niin virheet oikaistaan kom­ment­tio­sios­sa melko hyvin. Samoin vai­h­toe­htoiset näkökan­nat tule­vat kom­men­toin­nis­sa esille. Itse jut­tu kun on yleen­sä kir­joitet­tu jostakin näkökan­nas­ta käsin ja sen näkökan­nan vas­taisia fak­to­ja ei tuo­da esille. Tähän voi olla kau­pal­lisi­akin syitä, har­maa toisaal­ta-ja-toisaal­ta todel­lisu­us myy huonom­min kuin mustavalkoinen.

    Anek­doot­ti­na voin ker­toa takavu­osil­ta YLE:n jutus­ta jon­ka otsikkona oli raflaa­va sitaat­ti toim­i­tusjo­hta­ja Tom Kaislal­ta. Tom Kaisla ker­toi YLE:lle että yhtiöl­lä olisi Varsi­nais-Suomes­sa heti 30–40 työ­paikkaa joi­hin ei saa­da hak­i­joi­ta liian hyvän työt­tömyys­tur­van takia, joku hak­i­ja sanoi keskit­tyvän­sä nyt “mielu­um­min pur­je­htimiseen”. Jutun kom­ment­tio­sios­sa tuli heti kiin­nos­tunei­ta jot­ka oli­vat etsi­neet ko. työ­paikko­ja TE-keskuk­ses­ta , löytämät­tä. Toimit­ta­ja vas­tasi pyytäneen­sä tarken­nus­ta Tom Kaislal­ta jon­ka mukaan ne 30–40 työ­paikkaa oli­vatkin ns. hil­jaises­sa haus­sa. Tähän tuli kom­ment­tio­sioon lisää kyse­lyjä ihmisiltä jot­ka oli­vat näil­lä Kaislan lis­toil­la johon keskustelu lop­puikin. Luon­nolli­nen johtopäätös tästä oli että kyseessä oli alun­perinkin valeuu­ti­nen ja niitä mainit­tu­ja 30–40 työ­paikkaa joiden ker­rot­ti­in ole­van Varsi­nais-Suomes­sa ei konkreet­tis­es­ti ollut, pelkkä retori­nen heit­to. Toimit­ta­ja oli men­nyt toim­i­tusjo­hta­jan hal­paan ja julkaissut toim­i­tusjo­hta­jan ker­to­muk­sen tote­na YLE:n arvo­val­lal­la. Sit­tem­min­hän YLE sul­ki kom­men­toin­timah­dol­lisu­u­den uutisista.

    1. K.k.: Jos, ja kun, HS julkaisee aivan soopaa niin virheet oikaistaan kom­ment­tio­sios­sa melko hyvin. Samoin vai­h­toe­htoiset näkökan­nat tule­vat kom­men­toin­nis­sa esille. Itse jut­tu kun on yleen­sä kir­joitet­tu jostakin näkökan­nas­ta käsin ja sen näkökan­nan vas­taisia fak­to­ja ei tuo­da esille. Tähän voi olla kau­pal­lisi­akin syitä, har­maa toisaal­ta-ja-toisaal­ta todel­lisu­us myy huonom­min kuin mustavalkoinen. 

      Syy voi olla myös banaali tilan puute. Osas­ta jut­tu­ja tehdään print­tile­hteen menevää ver­sio­ta pidem­pi ver­sio verkkoon, mut­ta ei läh­eskään kaik­ista. Kun olin HS:n sun­nun­taisivuil­la kolum­nisti­na, sain vähän väliä luk­i­joil­ta palautet­ta, jos­sa kysyt­ti­in, mik­si olin vai­en­nut käsit­telemääni aiheeseen liit­tyvästä näköko­hdas­ta X — siihen sävyyn, että kysyjä uskoi selvästi min­un jotenkin arastelleen käsitel­lä sitä. Yhdek­sässä tapauk­ses­sa kymmen­estä jouduin vas­taa­maan, että asian X käsit­te­ly oli viime metreille saak­ka mukana käsikir­joituk­ses­sa ja olin jopa naut­tin­ut pääsys­tä käsit­telemään sitä. Mut­ta kun piti kir­joi­tus­pros­essin lopuk­si pois­taa yksi kap­pale (tai jopa yksi yksit­täi­nen virke), ettei merkkimäärän ylära­ja yli­ty, niin jouduin pois­ta­maan juuri sen kap­paleen (tai virk­keen), joka käsit­teli asi­aa X.

    2. K.k.:
      Anek­doot­ti­na voin ker­toa takavu­osil­ta YLE:n jutus­ta jon­ka otsikkona oli raflaa­va sitaat­ti toim­i­tusjo­hta­ja Tom Kaislal­ta. Tom Kaisla ker­toi YLE:lle että yhtiöl­lä olisi Varsi­nais-Suomes­sa heti 30–40 työ­paikkaa joi­hin ei saa­da hak­i­joi­ta liian hyvän työt­tömyys­tur­van takia, joku hak­i­ja sanoi keskit­tyvän­sä nyt ”mielu­um­min pur­je­htimiseen”. Jutun kom­ment­tio­sios­sa tuli heti kiin­nos­tunei­ta jot­ka oli­vat etsi­neet ko. työ­paikko­ja TE-keskuk­ses­ta , löytämät­tä. Toimit­ta­ja vas­tasi pyytäneen­sä tarken­nus­ta Tom Kaislal­ta jon­ka mukaan ne 30–40 työ­paikkaa oli­vatkin ns. hil­jaises­sa haus­sa. Tähän tuli kom­ment­tio­sioon lisää kyse­lyjä ihmisiltä jot­ka oli­vat näil­lä Kaislan lis­toil­la johon keskustelu lop­puikin. Luon­nolli­nen johtopäätös tästä oli että kyseessä oli alun­perinkin valeuu­ti­nen ja niitä mainit­tu­ja 30–40 työ­paikkaa joiden ker­rot­ti­in ole­van Varsi­nais-Suomes­sa ei konkreet­tis­es­ti ollut, pelkkä retori­nen heit­to. Toimit­ta­ja oli men­nyt toim­i­tusjo­hta­jan hal­paan ja julkaissut toim­i­tusjo­hta­jan ker­to­muk­sen tote­na YLE:n arvo­val­lal­la. Sit­tem­min­hän YLE sul­ki kom­men­toin­timah­dol­lisu­u­den uutisista. 

      Taidan muis­taa tuon jutun — eikö siinä ollut haus­sa jotain johta­jata­son työn­tek­i­jöitä? Pur­je­htimisen pri­or­isoin­ti kuu­lostaa minus­ta vain hyvältä elämänvalinnalta.

  4. Upeaa, että joku tekee vielä haas­tat­telu­ja tek­stimuo­dos­sa. Olen lopen kyl­lästynyt kuun­tele­maan pod­castien höhö­tys­tä puoli tun­tia saadak­seni kuul­tua asian, jon­ka luk­isin tek­stinä viidessä min­uutis­sa, ilman turhia länky­tyk­siä. Myös fik­su aihe!

  5. Ode: Julkises­sa keskustelus­sa ei ymmär­retä, että yri­tys­talouden osaami­nen ei anna poh­jaa ymmärtää kansantaloustiedettä.

    Itse olen tehnyt gradun kansan­talousti­eteessä ja elämän­työni olen tehnyt yrit­täjänä. Näin päin olen ainakin minä kokenut, että opin­nois­tani on ollut kovastikin hyö­tyä käytän­nön yritystaloudessa.

    1. Julia: On ole­mas­sa New York Uni­ver­si­ty Abu Dhabi ja New York Uni­ver­si­ty Shang­hai, jois­sa brän­di on myy­ty ja emoyliopis­ton prof­fia houkutel­laan opet­ta­maan näis­sä satelliitissa.

      Ode: Har­vard voisi levit­täy­tyä maineen­sa avul­la maail­man­laa­juisek­si samal­la, kun se tietysti valvoisi satel­li­it­tiyliopis­to­jen­sa tasoa.

      Julia: Har­vardil­la on todel­la arvokas brän­di suo­jelta­vana. Tuo on täysin mah­dol­lista ja olisi tehokku­us­mielessä hieno asia. Suo­ma­laiset opiske­li­jat oli­si­vat maanti­eteel­lis­es­ti samal­la viival­la amerikkalais­ten kanssa.

      Mitä se tarkoit­taisi aidosti paikallisille yliopis­toille – niin, mihin me tarvit­semme aidosti paikallisia yliopistoja?

      Ylläol­evas­sa pätkässä koros­tuu aja­tus, että tutkin­nos­sa tai opin­nois­sa ylipään­sä olisi enim­mäk­seen kyseessä kurs­seista tai niiden sisäl­löstä. Tämä on vähin­tään vajaa ja ehkä hie­man naivi kuva. Todel­lisu­udessa opin­nois­sa on erit­täin suuris­sa määrin kyse tietyn­lais­es­ta “sosi­aal­is­tu­mis­es­ta” mut­ta ennen kaikkea verkos­toi­tu­mis­es­ta ja tämän verkos­toi­tu­misen arvo nousee mitä “presti­isimpi­in” piirei­hin pääsee.

      Olin Bostonis­sa pro­fes­so­ri­na kolme vuot­ta ja asuin kiven­heiton päässä Har­vardin van­hal­ta kam­puk­selta. Olin jonkin ver­ran tekemi­sis­sä har­vardi­lais­ten ja MIT:läisten kanssa erinäisil­lä “jun­nuproffien” tapaami­sis­sa ja illal­lisil­la. Pääsi mukavasti ver­taile­maan koke­muk­sia. Näistä keskusteluista tuli varsin selväk­si, että varsinkin näis­sä kahdessa huip­puyliopis­tossa se kokon­ais­val­tainen “kam­puskoke­mus” eri­lai­sine sosi­aal­i­sine tapah­tu­m­i­neen luen­to­jen ulkop­uolel­la on äärim­mäisen tärkeä vetovoi­matek­i­jä. Läh­es joka ilta on tar­jol­la eri insti­tuu­tioiden järkkäämiä tapah­tu­mia jos­sa on yleen­sä puhu­jana joku huip­puni­mi tai vas­taavasti jonkun For­tune 500 ‑yri­tyk­sen tapah­tu­ma, jos­sa alum­nit tutus­tuu nyky­isi­in opiske­li­joi­hin. (Näitä julis­tei­ta näki itsekin kun käveli kam­puk­sen läpi, ker­ran oli Tar­ja Halosen nimi isol­la.) Samaa viestiä kuulin myös Har­vardin käyneiltä tai siel­lä opiskelevil­ta. Toki he sanoi­vat että ope­tus oli eri­no­maista mut­ta aina pain­ot­ti­vat sitä verkos­toi­tu­mista ja sosi­aal­ista elämää. Näis­sä piireis­sä ne ensim­mäiset tai seu­raa­vat työ­paikat jaet­ti­in ja start­up-aihiot luotiin. 

      Eli toisin sanoen, jos olisi ole­mas­sa Har­vard Helsin­ki niin se ei todel­lakaan olisi “maanti­eteel­lis­es­ti samal­la viival­la” Har­vard Bostonin* kanssa, ei lähi­mainkaan. Har­vard Bostonin ympäril­lä on varsi­nainen ekosyys­tee­mi joka on kehit­tynyt jopa vuo­sisato­jen aikana. Sama­han näkyy Suomes­sakin pienoiskoos­sa, eli kyl­lä esimerkik­si Helsin­gin Yliopis­ton ja Aal­lon opiske­li­ja­jär­jestöt sun muut luo­vat samal­la taval­la luo­vat vahvo­ja verkos­to­ja jot­ka kan­taa läpi elämän ja tuo vah­vaa etua työmarkkinoilla. 

      *oikeasti Har­vard on siis Cam­bridgessä mut­ta nuo Bostonin lähialueet on niin kas­vanut yhteen että mon­et niistä on paikallis­ten silmis­sä ja puheessa “samaa Bosto­nia”. Ja jos kir­joit­taa Cam­bridge niin ihmiset ajat­telee Englan­nin Cambridgea.

  6. Globaale­ja yliopis­to­ja toki on — mut­ta kysymys on sit­ten yliopis­ton määritelmästä.
    Jos­sain mielessä on ihan sama mikä kylt­ti siel­lä katol­la vilkkuu Aal­to tai Aal­bor­gin yliopis­to, yliopis­to on kokoel­ma laitok­sia. Hyvässä yliopis­tossa on hyviä ja huono­ja pro­fes­sor­e­i­ta kumpiakin, mut­ta hyviä enem­män kuin huonos­sa yliopistossa.

    Globaale­ja malle­ja ovat esim etätiedekun­nat, jois­sa pääylioip­is­ton koulu­tu­so­hjel­ma toteutetaan etäluentojen/tenttien sekä maail­maa kiertävien opet­ta­jien keikoil­la. Jois­sakin paikois­sa yliopis­ton voi koo­ta vaik­ka eri luopis­to­jen etätiedekun­nista. Itä-Suomen ja Joen­su­un yliopis­to ovat ainakin saa­neet koke­mus­ta siitä kun pro­fes­sorit ja opiske­li­jat tule­vat paikalle ja pois­tu­vat samal­la lentokoneel­la tai junalla. 

    Opiske­li­jan näkökul­mas­ta alma mater on silti se mis­sä suh­teet ja verkos­tot syn­tyvät. Elämi­nen on paikallista. Vähän has­sua olisi, jos matem­ati­ik­ka olisi Kööpen­ham­i­nas­sa ja kansa­t­alous Vaasas­sa. Viikot­tainen lentomat­ka kurssien mukaan. Tätä on kokeil­laan Otaniemen ja Viikin välil­lä eikä sitäö kukaan pitänyt. Ajankäyt­tö kam­puk­sel­la on merkit­tävä tek­i­jä mon­een asiaan.

    Sit­ten on kaup­paa: myy­dään brän­di ja valvotaan sitä. MIT tar­joaa Open Course­ware sivuil­laan eri kurssien ope­tu­so­hjelmia — kun niiden mukaan tekee, ei meni ihan pieleen. Aina on ollut globaale­ja read­er-oppikir­jo­ja, joi­ta lue­taan ympäri maail­maa ja ovat oman alansa perus­teok­sia. Tämä mah­dol­lis­taa liikku­vu­u­den ja vaihto-opsikelun.

    ICT-alal­la on kan­sain­vä­li­nen viiteke­hys, johon­ka voi sijoit­taa surit­ta­mansa kurssit. Helpot­taa selvit­tämään hilav­itkuti­no­hjel­moin­nin kurssin sisäl­lön ja oman osaamisen­sa selittämistä.

    EU:n iso arvo on opiske­li­javai­h­to. Nädään elämää ja mininkiä muual­lakin, opi­taan ole­maan ja opsikele­maan muus­sakin kul­tu­uris­sa. Tutk­i­jau­raan kuu­luu kiertämi­nen maail­mal­la eri taval­la, se on osa pätevöitymistä.

    Mikä on hyvä malli? Kaikissa on puolen­sa. Stan­fordis­sa ja huip­puyliopis­tois­sa on tietysti se, että niihin tul­laan ympoäri maail­maa. Yhtei­sis­sä kurssi­ma­te­ri­aaleis­sa ja ope­tus­su­un­nitelmis­sa on vahvuuk­sia paljon.

    Mut­ta mikä on yliopis­to? Aal­los­sa saa hin­teläm­män suhde­v­erkon kuin Oxfordis­sa. Mil­laisia suhtei­ta luo opiskelu­aikanaan ja mitä mah­dol­lisuuk­sia se avaa? Mikke­li on vähän heikko paik­ka tässä suh­teessa. Toki peru­sopin­nois­sa on hyvä olla tutuis­sa kuviois­sa ja opetel­la opiskele­maan. Maakun­nat toivo­vat, että ne jot­ka ovat tlleet opiskele­maan eivät lähde globaaleisi­in haasteisi­in. Arvo sekin.

Vastaa käyttäjälle TimoT Peruuta vastaus

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Notify me of followup comments via e-mail. You can also subscribe without commenting.