Kirjoitin Verde-lehteen liikenteen päästöjen vähentämisestä

Olen aloit­tanut Verde-lehden palkat­tomana pää­toimit­ta­jana. Se tarkoit­taa, että osa niistä kir­joituk­sista, jot­ka muuten julka­i­sisin täl­lä blogilla, julkaisen Verdessä. Linkitän tästä eteen­päin kaik­ki omat kir­joituk­seni tänne. Viime torstainan julka­isin pääkir­joituk­se­na kir­joituk­sen liiken­teen päästö­jen puolit­tamis­es­ta. Sen jäl­keen on tul­lut Aal­to-yliopis­ton poli­ti­ikka­su­osi­tus­pa­peri, mut­ta se ei ole van­hen­tanut tästä kir­joituk­ses­ta mitään.

Tuos­sa oike­as­sa palkissa olev­as­ta Verde-lehden main­ok­ses­ta pääsee lehden sivuille.

Kir­joituk­seeni pääsee suo­raan tästä

52 vastausta artikkeliin “Kirjoitin Verde-lehteen liikenteen päästöjen vähentämisestä”

  1. Lois­tavaa tek­stiä jälleen ker­ran, kiitos!
    Yhdestä asi­as­ta olen kuitenkin eri mieltä: pien­i­t­u­lois­t­en “van­hat romut” eivät ole mitään suursyömäre­itä uusi­in autoi­hin. Polt­to­moot­toritekni­ik­ka ei ole men­nyt merkit­tävästi eteen­päin viime vuosi­na, tämän voi tode­ta ver­taa­mal­la vaik­ka VW tai Toy­otan perus­mall­ien nyky­isiä ja 15v van­ho­ja versioita.
    Hybri­di, sähkö ja Vetyau­tot ovatkin sit­ten asia erik­seen. Väitän silti että se 10–20v van­ha rit­sa kan­nat­taa “ajaa lop­pu­un” ennen kuin louhii kym­meniä kilo­ja akku­ma­te­ri­aale­ja säästääk­seen muu­tamia litro­ja / 100km.

    Vastaa

    1. Tätä olen itsekin keskustelus­sa ihme­tel­lut. Autokan­nan uusimis­es­ta puhutaan ikään kuin se ratkai­sisi päästöon­gel­man. Käytän­nössä polt­to­moot­to­ri­au­to­jen polt­toaineenku­lu­tus per kilo­metri ei ole muut­tunut juuri mihinkään vuosikym­meni­in. Moot­to­rien tehot ovat kyl­lä nousseet, ja lisäte­ho­ja on käytet­ty lähin­nä isom­pi­en ja raskaampi­en auto­jen liikut­telu­un, kun kansa on vauras­tunut ja vai­h­tanut katu­maas­turi­in tms., ja pikkuau­totkin ovat muut­tuneet jatku­vasti isommiksi.

      Tietysti ‘van­has­sa romus­sa’ voi esimerkik­si huonokun­toinen moot­tori polt­taa voiteluöljyä tai katalysaat­tori olla rik­ki, mis­tä syn­tyy hiilivetypäästöjä sun muu­ta. Hiilid­iok­sidipäästöön nuo eivät kum­minkaan juuri vaiku­ta, kun sen osalta kyse on joka tapauk­ses­sa suo­raan pala­neen polt­toaineen määrästä.

      Hybrid­it ja sähköau­tot tietysti ovat sit­ten eri jut­tu, ja ne tekni­ikat vähen­tävät suo­raan polt­toaineenku­lu­tus­ta. Itseäni tosin kiin­nos­taisi nähdä joku arvio näi­den auto­jen akku­jen ympäristö­vaiku­tuk­sista. Osa litiu­min sun muun tuotan­nos­ta on melkoisen tuhoisaa ympäristön kannal­ta, osa ei niinkään. Akku­jen raa­ka-ainei­den markki­noil­la on odotet­tavis­sa melko railakas­ta menoa, jos maail­ma vai­h­taa autot sähköisi­in pikavauh­tia esim. EU:n komennolla.

      Vastaa

      1. Mikko H: Tätä olen itsekin keskustelus­sa ihme­tel­lut. Autokan­nan uusimis­es­ta puhutaan ikään kuin se ratkai­sisi päästöon­gel­man. Käytän­nössä polt­to­moot­to­ri­au­to­jen polt­toaineenku­lu­tus per kilo­metri ei ole muut­tunut juuri mihinkään vuosikymmeniin. 

        On se silti muut­tunut, vaik­ka muu­tok­sen näkymistä kulu­tuk­ses­sa onkin hidas­tanut autokan­nan jatku­va van­hen­e­m­i­nen kes­ki-iältään. Vuon­na 2021 voimaan astu­vat auto­valmis­ta­jia koske­vat nor­mit huole­hti­vat siitä, että kulu­tus­lasku jatkuu jatkos­sakin. 1990-luvul­la yleinen kulu­tus oli 8–10 litraa sadal­la. Jopa mon­es­sa uudessa katu­maas­turis­sa kulu­tus on alle 7 litraa sadal­la, ja uusis­sa pikkuau­tois­sa kulu­tus on alle 5 litraa sadal­la. Autokan­nan uud­is­tu­mi­nen ei ratkaise päästöon­gel­maa, mut­ta jokin osa sil­läkin on. Täl­lä het­kel­lä autokan­nan uusi­u­tu­mi­nen alen­taa polt­toaineen kulu­tus­ta noin pros­entin per vuosi. Ben­san myyn­ti­ti­las­tot ovat pitkään olleet laske­via. Dieselin kulu­tus puolestaan on nous­sut jo pitkään. Vuon­na 2019 ben­saa kulutet­ti­in 1400 000 ton­nia ja dieseliä 2600 000 ton­nia. Esim. vuon­na 2010 ben­san kulu­tus oli vielä 1680 000 ton­nia ja dieselin 2360 000 ton­nia. Luvuista ei ole pois­tet­tu biokom­po­nent­tien osu­ut­ta. Ener­giate­hokku­u­den kasvun kanssa samaan aikaan ajok­ilo­metrit kas­va­vat. Taustal­la on mm. asun­tokun­tien keskikoon pienen­e­m­i­nen ja samal­la se, että mm. yksin autol­la ajami­nen on lisään­tynyt, kun aiem­min matkus­ta­jia oli keskimäärin enem­män samas­sa autossa.

      2. tota: autokan­nan jatku­va van­hen­e­m­i­nen keski-iältään.

        Mis­sä muus­sa tuot­teessa merkit­tävä laadun parane­m­i­nen ja tuot­teen elinkaaren kas­vami­nen nähdään kulut­ta­jien toimes­ta ongelmana?

      3. tota: On se silti muut­tunut, vaik­ka muu­tok­sen näkymistä kulu­tuk­ses­sa onkin hidas­tanut autokan­nan jatku­va van­hen­e­m­i­nen kes­ki-iältään. Vuon­na 2021 voimaan astu­vat auto­valmis­ta­jia koske­vat nor­mit huole­hti­vat siitä, että kulu­tus­lasku jatkuu jatkos­sakin. 1990-luvul­la yleinen kulu­tus oli 8–10 litraa sadal­la. Jopa mon­es­sa uudessa katu­maas­turis­sa kulu­tus on alle 7 litraa sadal­la, ja uusis­sa pikkuau­tois­sa kulu­tus on alle 5 litraa sadal­la. Autokan­nan uud­is­tu­mi­nen ei ratkaise päästöon­gel­maa, mut­ta jokin osa sil­läkin on. Täl­lä het­kel­lä autokan­nan uusi­u­tu­mi­nen alen­taa polt­toaineen kulu­tus­ta noin pros­entin per vuosi. Ben­san myyn­ti­ti­las­tot ovat pitkään olleet laske­via. Dieselin kulu­tus puolestaan on nous­sut jo pitkään. Vuon­na 2019 ben­saa kulutet­ti­in 1400 000 ton­nia ja dieseliä 2600 000 ton­nia. Esim. vuon­na 2010 ben­san kulu­tus oli vielä 1680 000 ton­nia ja dieselin 2360 000 ton­nia. Luvuista ei ole pois­tet­tu biokom­po­nent­tien osu­ut­ta. Ener­giate­hokku­u­den kasvun kanssa samaan aikaan ajok­ilo­metrit kas­va­vat. Taustal­la on mm. asun­tokun­tien keskikoon pienen­e­m­i­nen ja samal­la se, että mm. yksin autol­la ajami­nen on lisään­tynyt, kun aiem­min matkus­ta­jia oli keskimäärin enem­män samas­sa autossa.

        Onko kulu­tus­luke­mis­sa mukana myös kuor­ma-auto‑, bussi‑, juna- ja laivali­ikenne, kun dieseliä tun­tuu menevän 2‑kertainen määrä ben­saan verrattuna?

  2. Jos ollaan oikeasti huolis­saan CO2-päästöistä, niin mik­si ihmeessä tavoitel­laan nimeno­maan tieli­iken­teen päästö­jen puolit­tamista — ja vielä varsin tiukalla aikataul­ul­la? Raha on kuitenkin rajalli­nen resurssi (tai no, EKP tietysti painaa sitä koneet punaise­na kokoa­jan lisää, mut­ta..) ja luulisi, että jokainen ilmas­ton­muu­tok­ses­ta huolestunut suo­ras­taan vaatisi mak­si­maal­isia päästövähen­nyk­siä käytet­tyyn rahamäärään näh­den. Tässä mielessä kaikkien luulisi vas­tus­ta­van tieli­iken­teelle erik­seen jyvitet­tyjä päästövähen­nys­tavoit­tei­ta — kos­ka kyseessä lie­nee edelleenkin kaikkein kallein (so. tehot­tomin) tapa saavut­taa todell­sia päästövähennyksiä.

    Kos­ka tämä “päästö­jen puolit­ta­mi­nen” tieli­iken­teenos­alta vaikut­taa kuitenkin nousseen yhdek­si tärkeim­mistä tavoit­teista, jos­ta mil­lään ei voi jous­taa, niin taustal­la on pakko olla jotain muu­ta ratio­naa­li­nen huoli päästöistä. Tietysti monille kokon­aisuuk­sien käsit­tämisessä ja loogises­sa ajat­telus­sa haas­teel­lis­ten silmis­sä autoli­ikenne — eri­tyis­es­ti yksi­ty­isautoilu — on varsin konkreet­ti­nen ja hel­posti käsitet­tävä päästölähde. Kuitenkin tar­jol­la on enem­män kuin riit­tävästi tietoa maantieli­iken­teen todel­lis­es­ta merk­i­tyk­ses­tä ja vähen­nys­tavoit­teisi­in liit­tyvistä kus­tan­nuk­sista — ja tässä mielessä on vaikea ymmärtää miten yksimielis­es­ti em. tavoite hyväksytään ikään kuin vai­h­toe­hdot­tomak­si pakoksi.

    Ain­oal­ta jär­keenkäyvältä seli­tyk­seltä tun­tuu se, että viher­vasem­mis­to­laisen eli­itin ja heitä myötäilevän val­ta­me­di­an mielestä yksi­ty­isautoilu (varsinkin muiden ihmis­ten, etenkin varakkaampi­en) on nyt vain niin pöyristyt­tävää ja hyvän pös­sik­sen pilaavaa, että siitä täy­tyy keinol­la jos toisel­la päästä eroon. Keskus­taoikesto­laiset pelkäävät ympäristö­vas­tais­taista, tai jopa ilmas­to­de­nial­istin, leimaa kuin aikoinaan neu­vos­to­vas­taisu­u­den myl­lykiveä — ja juok­see siten myötämielisenä mukana omat aiv­ot kytket­tynä nollaan.

    Mut­ta tärkein­tähän on, että hyves­ig­naloidaan oikein näkyvästi sen minkä keritään!

    (Sinän­sä, jos päästöjä halut­taisi­in oikeasti vähen­tää, niin ensim­mäisenä pitäisi hävit­tää kaik­ki maa- ja sek­toriko­htaiset kiin­tiöt ja siir­tyä yhteen yht­enäiseen mekanis­mi­in eli päästökaup­paan. Taitaisi itseasi­as­sa polt­toainei­den hin­nat laskea, jos niistä pois­tet­taisi­in kaik­ki ylimääräiset rasituk­set eli pump­puhin­ta olisi “verova­paa hin­ta” + “päästöoikeuk­sien hin­ta” + “alv”?)

    Vastaa

    1. Kyl­lä, liiken­ty­een päästöjä pitäisi säädel­lä samal­la taval­la kuin kaikkia muitakin pääst5öjä. Se merk­it­see, että liiken­teen polt­toaineet tulee saat­taa päästökau­pan piiri­in, jos­ta ne nyt on vapautettu.

      Vastaa

      1. Tämähän olisi todel­lakin hyvä asia — siir­ryt­täisi­in nykyis­es­tä koti­mais­es­ta päästöpe­rusteis­es­ta polt­toain­everos­ta päästökauppaan.

        CO2-ton­nin hin­nat ovat näem­mä liikkuneet jos­sain 25 €/tn luokas­sa ja kun esim. diesel litrasta syn­tyy n. 2,6 kg CO2-päästöjä, niin kus­tan­nuk­sia tästä tulisi 6,5 senttiä/l.

        Jos­sain väitet­ti­in, että dieselin hin­nas­ta on vero­ja n. 55% — ja käyt­täen tätä tietoa arvon­verolli­nen hin­ta (suo­takoon verokarhulle alv myös päästökau­pan osu­ud­es­ta) olisi nykyisen(?) 1,3 €/l sijaan n. 0,8 €/l. Sopii oikein mainiosti.

        (Samo­jen lähtei­den tieto­jen mukaises­ti ben­san hin­ta muut­tuisi esim. 1,4 €/l — n. 0,64 €/).

        No, vaik­ka rin­nais­ten maail­mankaikkeuk­sien määrä olisi ääretön, niin yhdestäkään niistä ei löy­dy Suomea, jos­sa täl­lainen muu­tos tehtätäisiin…

      2. ksee:
        Tämähän olisi todel­lakin hyvä asia – siir­ryt­täisi­in nykyis­es­tä koti­mais­es­ta päästöpe­rusteis­es­ta polt­toain­everos­ta päästökauppaan.

        CO2-ton­nin hin­nat ovat näem­mä liikkuneet jos­sain 25 €/tn luokas­sa ja kun esim. diesel litrasta syn­tyy n. 2,6 kg CO2-päästöjä, niin kus­tan­nuk­sia tästä tulisi 6,5 senttiä/l.

        Jos­sain väitet­ti­in, että dieselin hin­nas­ta on vero­ja n. 55% – ja käyt­täen tätä tietoa arvon­verolli­nen hin­ta (suo­takoon verokarhulle alv myös päästökau­pan osu­ud­es­ta) olisi nykyisen(?) 1,3 €/l sijaan n. 0,8 €/l. Sopii oikein mainiosti.

        (Samo­jen lähtei­den tieto­jen mukaises­ti ben­san hin­ta muut­tuisi esim. 1,4 €/l — n. 0,64 €/).

        No, vaik­ka rin­nais­ten maail­mankaikkeuk­sien määrä olisi ääretön, niin yhdestäkään niistä ei löy­dy Suomea, jos­sa täl­lainen muu­tos tehtätäisiin…

        Verot­ta­jan sivuil­ta löy­tyy nestemäis­ten polt­toainei­den vero­taulukko, jos­ta käy ilmi että dieselin hiilid­iok­sidi­vero on 24,56 sent­tiä litraa kohden, mikä vas­taa noin 90 euron päästöhintaa/tonni.

        https://www.vero.fi/yritykset-ja-yhteisot/tietoa-yritysverotuksesta/valmisteverotus/nestemaiset_polttoaineet/nestemaisten_polttoaineiden_verotaulukk/

        Mut­ta tosi­aan polt­toainei­den hiilid­iok­sidi­vero on korkeampi kuin päästökaup­pahin­ta, ja tietysti voi pohtia myös mikä on ener­gia­sisältöveron oikeu­tus, ja vas­taavasti päästöpe­rusteinen autovero johtaa päällekkäiseen päästöverotukseen.

        Eli joo, polt­toainet­ta verote­taan enem­män kuin päästökaup­pa­jär­jestelmän hin­tata­soon ver­rat­tuna olisi perusteltua.

        Toisaal­ta liikku­mista yleen­sä tue­taan monin tavoin verovähen­nyk­sil­lä (kilo­metriko­r­vauk­set ja työ­matkavähen­nyk­set) ja yleisel­lä syr­jäis­ten seu­tu­jen tukemisel­la, mikä sot­kee liiken­teen veror­a­situk­sen arvioimista.

        Jokat­a­pauk­ses­sa isoin ongel­ma on miten saadaan päästöjä vähen­net­tyä paljon nyky­istä nopeam­min. Päästökaup­pa on ihan ok työkalu, mut­ta siinä kiristys­ru­u­vi on liian löysäl­lä. Ideaal­i­ti­lanne olisi tietysti että kaik­ki sek­torit oli­si­vat päästökau­pan piiris­sä ja päästökaup­pa olisi viritet­ty riit­tävän tiukalle, mut­ta valitet­tavasti Suomen “viher­vasem­mis­to­laisel­la eli­it­il­lä” ei ole val­taa tehdä tarvit­tavia muu­tok­sia päästökaup­pa­jär­jestelmään. Eli on pakko tehdä epäop­ti­maal­isia ratkaisu­ja jär­jestelmän ulkopuolella. 

        Tähän ei oikeas­t­aan olisi varaa kos­ka päästö­jen vähen­tämi­nen tulee muutenkin kalli­ik­si, mut­ta vielä vähem­män on varaa jät­tää asioi­ta tekemättä.

      3. Eli joo, polt­toainet­ta verote­taan enem­män kuin päästökaup­pa­jär­jestelmän hin­tata­soon ver­rat­tuna olisi perusteltua.

        Näitä ei voi noin ver­ra­ta. Jos polt­toaineet olisig­vat päästökau­pas­sa, eikä eril­listä hiilid­iok­sidi­veroa olisi, polt­toaineen hin­ta kyl­lä lask­isi, mut­ta samal­la jokainen ajet­tu kilo­metri söisi päästöoikeuk­sia ja olisi nos­ta­mas­sa päästöoikeuk­sien hin­taa, eikä autoilu näin lisäisi pääsötjä. Nyt se lisää, vaik­ka aneet maksetaankin.

      4. Osmo Soin­in­vaara: Näitä ei voi noin ver­ra­ta. Jos polt­toaineet olisig­vat päästökau­pas­sa, eikä eril­listä hiilid­iok­sidi­veroa olisi, polt­toaineen hin­ta kyl­lä lask­isi, mut­ta samal­la jokainen ajet­tu kilo­metri söisi päästöoikeuk­sia ja olisi nos­ta­mas­sa päästöoikeuk­sien hin­taa, eikä autoilu näin lisäisi pääsötjä. Nyt se lisää, vaik­ka aneet maksetaankin.

        Niin­pä — ja päästöoikeuk­sien hin­nan noustes­sa voisi vaik­ka käy­dä niin, että vaikka­pa Puo­las­sa kan­nataisi sulkea joku van­ha kivi­hi­ilivoimala ja kor­va­ta se jol­lain vähäpäästöisem­mäl­lä laitok­sel­la (tai jopa ener­gian säästöl­lä vier­essä ole­vaa kom­mu­nis­min aikaista teräste­hdas­ta modernisoimalla).

        Nyt näin ei käy, kos­ka Itä-Euroopan maat Puolan johdol­la onnis­tu­i­v­at neu­vot­tele­maan itselleen olemat­tomat maako­htaiset päästövähen­nys­tavoit­teet. Järke­vien ja kus­tan­nuste­hokkaisen toimien sijaan mm. suo­ma­laiset mak­sa­vat entistä enem­män liikku­mis­es­taan, verora­ho­ja käytetään kus­tan­nuste­hot­tomi­in verokan­nusteisi­in ja kansan­talous hiipuu, kun kul­je­tuk­set kallis­tu­vat ja ihmis­ten liikku­mi­nen vähenee.

      5. Osmo Soin­in­vaara:

        Näitä ei voi noin ver­ra­ta. Jos polt­toaineet olisig­vat päästökau­pas­sa, eikä eril­listä hiilid­iok­sidi­veroa olisi, polt­toaineen hin­ta kyl­lä lask­isi, mut­ta samal­la jokainen ajet­tu kilo­metri söisi päästöoikeuk­sia ja olisi nos­ta­mas­sa päästöoikeuk­sien hin­taa, eikä autoilu näin lisäisi pääsötjä. Nyt se lisää, vaik­ka aneet maksetaankin.

        Koti­maan sisäi­nen päästökaup­pa kuu­lostaa mon­imutkaiselta. Antaako perus­tus­la­ki ja Itse­hallinto­lain 18 § edes eduskun­nalle oikeut­ta sel­l­aisen säätämistä voimaan val­takun­nal­lis­es­ti eli myös man­ner-Suomen lisäk­si myös Ahve­nan­maalle? Esimerkik­si biopolt­toainei­den jakelu­velvoite­han ei ole Ahve­nan­maal­la voimas­sa, kos­ka eduskun­nan lain­säädän­tö­val­lan ei siitä säädet­täessä kat­sot­tu riit­tävän sen voimaan saat­tamiseen kuin man­ner-Suomeen. Itse­hallinto­lain mukaan Ahve­nan­maal­la on lain­säädän­tö­val­ta mm. ympäristön­suo­jelua sekä elinkei­noelämään­sä koske­vi­in asioihin.

        Sel­l­ainen vai­h­toe­hto taas, jos­sa päästökaup­pa olisi voimas­sa man­ner-Suomes­sa, mut­ta ei Ahve­nan­maalle rek­isteröidyis­sä ajoneu­vois­sa, voisi johtaa vääristymi­in auto­jen rek­isteröin­tipaikko­jen suh­teen. Sil­loin kan­nat­taisi liisa­ta auton­sa Ahve­nan­maal­ta niin, että ne ovat rek­isteris­sä siel­lä, ja siten vapai­ta päästökau­pas­ta, mut­ta käytössä man­ner-Suomes­sa. EU:ssa on tavaroiden ja palvelu­iden vapaa liikku­vu­us. Polt­toain­everot pystyy säätämään val­takun­nal­lis­es­ti, mut­ta kun men­nään mui­hin viritelmi­in kuin veroi­hin, niin eduskun­nan toimi­val­ta onkin usein rajoite­tumpaa, ja voi rajoit­tua vain manner-Suomeen.

      6. Sel­l­ainen vai­h­toe­hto taas, jos­sa päästökaup­pa olisi voimas­sa man­ner-Suomes­sa, mut­ta ei Ahve­nan­maalle rek­isteröidyis­sä ajoneu­vois­sa, voisi johtaa vääristymi­in auto­jen rek­isteröin­tipaikko­jen suhteen. 

        Päästöoikeuk­sia ei osta autoil­i­ja vaan polt­toaineen jakelia.

      7. Osmo Soin­in­vaara:

        Päästöoikeuk­sia ei osta autoil­i­ja vaan polt­toaineen jakelia.

        Päästöoikeuk­sien jär­jestämiseen on mon­ta vai­h­toe­htoa. Yksi on se, että oikeudet viedään lop­pukäyt­täjälle asti niin, että vaik­ka aina tankates­sa per­itään nor­maali ben­san hin­ta + päivän markki­nahin­taan perus­tu­va päästöoikeusmak­su, joka tilitetään suo­raan val­ti­olle, toinen vai­h­toe­hto että päästöoikeudet ostaa jake­li­ja, joka käy niil­lä kaup­paa ostaen ja myy­den. Jälkim­mäi­nen voi olla helpom­pi toteut­taa, kos­ka jake­li­joi­ta on suh­teel­lisen vähän, mut­ta ei se ain­oa vai­h­toe­hto ole toteu­tuk­seen. Jake­li­javer­sio on käytössä mm. nykyisessä biopolt­toainei­den jakelu­velvoit­teessa, kun taas mm. ajoneu­vovero hoide­taan Trafi­comin automa­ti­soidul­la tieto­jär­jestelmäl­lä, jos­sa verov­elvolli­nen voi säätää jopa päivä­ta­son verov­elvol­lisuuk­si­aan liiken­nekäyt­tööno­toil­la ja ‑pois­toil­la. Se on yksi edis­tyneim­mistä val­tion mak­su­jen per­im­isjär­jestelmistä. Päästökau­pan voisi toteut­taa myös jol­lain sen tapaisel­la jär­jetelmäl­lä siten, että päästö­mak­sut perit­täisi­in vuosit­tain esim. kat­sas­tuk­ses­sa todet­tu­jen kilo­me­trien perusteella.

        Päästöoikeusmarkki­na hin­to­jen muo­dos­tu­misen osalta voisi olla kyl­lä aika tor­so, jos se toteutet­taisi­in kansal­lis­es­ti jake­li­joiden kesken. Neste, ABC ja ST1 muodota­vat kolmis­taan enem­mistön Suomen polt­toaine­markki­nas­ta, jol­loin päästöoikeuk­sien markki­nahin­nan muo­dos­tu­mi­nen tapah­tu­isi oligopolissa.

        Bio­jakelu­velvoite ei koske Ahve­nan­maa­ta eikä pieniä yksi­ty­isiä polt­toaineen jake­li­joi­ta, joiden vuo­sivolyy­mi on alle miljoona litraa. Voimaloidenkaan EU-päästökaup­pa ei koske pieniä toim­i­joi­ta. Jos sama peri­aate pätisi kuin jakelu­velvoit­teessa, päästökau­pan ulkop­uolelle jäisi Ahve­nan­maa sekä mm. yhden huoltoase­man kokoiset pienet ben­san myyjät. Hin­nat nousi­si­vat muil­la, mut­ta päästökau­pan ulkop­uolisil­la jake­li­joil­la hin­nat voisi­vat ken­ties jopa laskea. Se voisi vääristää kilpailua.

      8. Päästöoikeusmarkki­na hin­to­jen muo­dos­tu­misen osalta voisi olla kyl­lä aika tor­so, jos se toteutet­taisi­in kansal­lis­es­ti jake­li­joiden kesken. Neste, ABC ja ST1 muodota­vat kolmis­taan enem­mistön Suomen polt­toaine­markki­nas­ta, jol­loin päästöoikeuk­sien markki­nahin­nan muo­dos­tu­mi­nen tapah­tu­isi oligopolissa.

        Mitäs hait­taa tuos­ta on. Jos päästöoikeuk­sia on tar­jol­la määrä, joka vähe­nee vuo­den 2020 päästöistä viisi pros­ent­tiyk­sikköä vuodessa, tavoite toteu­tuu, eikä jakelukartel­li voi sen hin­taan juuri vaikut­taa. Yksinker­tais­in­ta on pan­na päästöoikeu­den sen mak­set­tavak­si, joka toimit­taa polt­toaineen ben­sakaup­pi­aille. Näitä on vielä vähem­män kuin huoltoasemaketjuja.

      9. Osmo Soin­in­vaara:

        Mitäs hait­taa tuos­ta on. Jos päästöoikeuk­sia on tar­jol­la määrä, joka vähe­nee vuo­den 2020 päästöistä viisi pros­ent­tiyk­sikköä vuodessa, tavoite toteu­tuu, eikä jakelukartel­li voi sen hin­taan juuri vaikut­taa. Yksinker­tais­in­ta on pan­na päästöoikeu­den sen mak­set­tavak­si, joka toimit­taa polt­toaineen ben­sakaup­pi­aille. Näitä on vielä vähem­män kuin huoltoasemaketjuja.

        Jos päästökaup­pa­markki­na toimisi niin kuin pörssi­tyyp­piset markki­nat yleen­sä, että olisi joka päivä ole­mas­sa markki­nahin­ta, oli­gop­o­lilu­on­teisil­la markki­noil­la pien­toim­i­jat voisi­vat olla epäsym­metrisen infor­maa­tion joh­dos­ta lähtöko­htais­es­ti alakyn­nessä. Isot toim­i­jat tietäi­sivät parem­min sen, kuin­ka hyvin päästöoikeudet näyt­tävät minäkin vuon­na tule­van riit­tämään, ja pysty­i­sivät käyt­tämään sisäpi­ir­i­ti­eto­ja hin­nan määritky­sen, ja muut eivät. Tavoite voisi päästöjär­jestelmän näkökul­mas­ta toteu­tua, mut­ta jär­jestelmien pitää yleen­sä olla kil­pailu­oikeudel­lis­es­tikin riit­tävän oikeu­den­mukaisia, jot­ta voivat läpäistä mm. EU-vaa­timusten seu­lat. EU:ssahan tavaroiden vapaaseen liiku­vu­u­teen kuu­luu myös polt­toainei­den vapaa liikku­vu­us, ja päästökaup­pa pitäisi sik­si toteut­taa niin, ettei se muo­dos­ta liian suur­ta estet­tä vaikka­pa jonkun muun EU-maid­en fir­mo­jen polt­toaine­toim­i­tuk­sille Suomeen. Asi­aa on kuitenkin han­kala arvioi­da, kun yhtään konkreet­tista esi­tys­tä päästökau­pan yksi­tyisko­hdista ei ole.

        Viimek­si mainit­tu asia pätee sil­loin, jos päästökaup­pa koskisi vain esim. yli miljoo­nan euron vuosimyyn­ti­in yltäviä taho­ja. Biopolt­toainei­den jakelu­velvoite kos­kee vain sel­l­aisia. Vaik­ka yli 95 pros­ent­tia polt­toaine­tuon­nista on yhden käden sormil­la las­ket­tavis­sa käsis­sä, se lop­pu­osa onkin kai hyvin sir­paleista toim­i­jak­ent­tää. Pien­toim­i­joi­ta polt­toainepuolel­la on val­ta­va määrä. Esimerkik­si dieseliä saa tuo­da kanis­teris­sa 10 litraa rajan yli veroit­ta. Jos tuo 11 litraa, Tul­li perii 1 litrasta veroa valmis­teveroa joitain kym­meniä sent­te­jä sekä arvon­lisäveron. Pitäisikö 11 litraa kanis­teris­sa dieseliä tuo­van alkaa käy­dä 1 litran tuon­nista päästökaup­paa rajan yli päästäk­seen? Polt­toainei­den maa­han­tuo­jia on kaiketi huo­mat­tavasti enem­män kuin huoltoasemaketjuja.

      10. miet­intää: Polt­toainei­den maa­han­tuo­jia on kaiketi huo­mat­tavasti enem­män kuin huoltoasemaketjuja. 

        Niinkuin jo aiem­min kir­joitin niin täl­lainen sys­tee­mi vuo­taisi kuin seu­la. Yksi­ty­ishenkilöt ham­straisi­vat polt­toainet­ta naa­puri­maista, isot öljy-yhtiöt kier­rät­täi­sivät päästöoikeuten­sa samal­la taval­la kuin pör­siy­htiöt voit­ton­sa veroparati­i­seis­sa jne.

        Ain­oa reilu keino rajoit­taa autoilun päästöjä on mak­saa veroa polt­toaineesta, ja itse autos­ta. Auton vuosit­tainen ajoneu­vovero saisi tosin määräy­tyä suh­teutet­tuna ajet­tui­hin kilo­me­trei­hin eikä pelkästään auton lasken­nal­li­sista CO2 päästöistä.

        Yksi­tyiskäyt­töis­ten diesel­henkilöau­to­jen eri­tyisko­htelu (polt­toaineen vero­tu­ki + käyt­tövoimavero) joutaisi romukop­paan eli diesel- ja kaa­suau­toille sama veroko­htelu kuin ben­sa-autoille. Täyssähköau­to­jen käyt­tövoimavero pitäisi pois­taa. Van­ho­jen diese­lau­to­jen käyt­tö suurim­mis­sa kaupungeis­samme pitäisi kieltää niiden aiheut­tamien paikallispäästö­jen takia.

      11. Yksi­ty­ishenkilöt ham­straisi­vat polt­toainet­ta naa­puri­maista, isot öljy-yhtiöt kier­rät­täi­sivät päästöoikeuten­sa samal­la taval­la kuin pör­siy­htiöt voit­ton­sa veroparati­i­seis­sa jne.

        Venäjältähän saa hal­paa polt­toainet­ta nytkin. Ham­straa­vatko ihmiset hal­paa polt­toainet­ta venäjältä ja säi­lyt­tävät pihoil­laan suuris­sa koti­varas­tois­sa? Mikä tässä muuttuisi?

      12. Osmo Soin­in­vaara: Venäjältähän saa hal­paa polt­toainet­ta nytkin. Ham­straa­vatko ihmiset hal­paa polt­toainet­ta venäjältä ja säi­lyt­tävät pihoil­laan suuris­sa koti­varas­tois­sa? Mikä tässä muuttuisi?

        Venäjä on erikoistapaus kos­ka sinne tarvi­taan viisu­mi ym pro­pusko­ja ja raja-asemille on jonot, että se karkot­taa osan ham­stereista, mut­ta siitä huoli­mat­ta mon­et ham­straa­vat sieltä urakalla polttoainetta.
        Asia muut­tuisi päästökau­pan mukana, että myös Ruot­si­in ja Nor­jaan lähdet­täisi­in ham­straa­maan, ellei suo­ma­laisil­ta kiel­let­täisi osta­mas­ta siel­lä, mut­ta tuskin kiel­let­täisi­in. Oulus­ta asti lähdet­täisi­in var­muudel­la Ruot­si­in tankka­maan. Eikä Viro ole poisul­jet­tu uusien ben­san­ham­strausko­htei­den joukosta.

      14. Osmo Soin­in­vaara:
        Saa­han sitä Viros­ta käy­dä nytkin ham­straa­mas­ta. Siel­lä men­ovesi on halvempaa.

        On vähän, mut­ta jos se Suomes­sa kallis­tu­isi kun­nol­la päästöoikeuk­sien tai jonkun muun syyn takia joka näky­isi pump­puhin­nois­sa, niin jotkut meni­sivät sinne kanssa. Joka tapauk­ses­sa ben­sa­t­ur­is­mi Venäjälle lisään­ty­isi, ja Ruot­si­in ja Nor­jaan alkaisi.

      15. R.Silfverberg:

        On vähän, mut­ta jos se Suomes­sa kallis­tu­isi kun­nol­la päästöoikeuk­sien tai jonkun muun syyn takia joka näky­isi pump­puhin­nois­sa, niin jotkut meni­sivät sinne kanssa. Joka tapauk­ses­sa ben­sa­t­ur­is­mi Venäjälle lisään­ty­isi, ja Ruot­si­in ja Nor­jaan alkaisi.

        Viros­ta ben­san ham­straus­ta muualle kuin tankki­in estää se, että Viroon ei ole maay­hteyt­tä ja laivay­htiöi­den sään­nöis­sä on kiel­to­ja syt­tyvien nestei­den kul­jet­tamiselle, kuten esim. näin: “Autokan­nel­la ei saa kul­jet­taa syt­tyviä nesteitä irral­lisi­na pakkauksi­na tai gril­li­hi­il­iä.” 10 litran kanis­terin ben­saa saisi tuo­da mukanaan kyl­lä lakien puoles­ta, mut­ta laivay­htiöt eivät palo­tur­val­lisu­ussy­istä anna kul­jet­taa niitä. Sik­si kanis­tere­i­ta kuskataan vain pohjoisen ja idän rajoil­la auto­jen mukana, mut­ta laivoil­la kul­jetet­tavi­in autoi­hin kaik­ki polt­toaine tankataan vain tankki­in, eikä irtokanis­te­rien ham­straus­ta niin esi­in­ny. Ehkä jotkut yksit­täiset matkaa­jat rikko­vat sään­töjä, mut­ta pääosa pitäy­tyy sään­nöis­sä. Nor­jaan ben­sa­t­ur­is­mia ei ole suun­tau­tunut sik­si, että siel­lä on Suomeakin kovem­mat verot.

      16. Osmo Soin­in­vaara:
        Saa­han sitä Viros­ta käy­dä nytkin ham­straa­mas­ta. Siel­lä men­ovesi on halvempaa.

        Niin saa. Mut­ta point­ti on se, että jos Suomeen kehitet­tävä liiken­teen päästökaup­pa koskisi vain man­ner-Suomen ben­sa-ase­maketju­jen asemia, siitä voisi seu­ra­ta kan­nustei­ta hakea polt­toainei­ta muual­ta kuin päästökau­pan piiris­sä olevil­ta huoltoasemil­ta. Jos taas päästökaup­pa koskisi myös ben­san tai dieselin yksi­tys­tuo­jia, siitä tulisi herkästi byrokra­ti­aa lisää aika paljonkin. Sähkön- ja kaukoläm­mön tuotan­non kohdal­la päästökaup­pa kos­kee vain iso­ja voimaloi­ta. Pienet voimalat ovat päästökau­pan ulkop­uolel­la, vaik­ka polt­telisi­vat kivi­hi­iltä, kaa­sua tai öljyä. Niin kauan kuin ei ole yhtään konkreet­tista mallia ole­mas­sa siitä, miten päästökau­pan voisi toteut­taa polt­toaineen kulut­ta­jakau­pan kohdal­la täyt­täen mm. EU-oikeu­den vaa­timuk­set, en suh­taudu ehdo­tuk­si­in kulut­ta­jakaup­paan kohdis­tu­vas­ta polt­toainei­den päästökau­pas­ta kovin real­is­tise­na ajatuk­se­na. Biopolt­toainei­den jakelu­velvoitekin typ­istyi aikoinaan, kun sitä ei käytän­nössä voitukaan säätää voimaan kaikkia toim­i­joi­ta Suomes­sa kattavana.

      17. R.Silfverberg: Venäjä on erikoistapaus kos­ka sinne tarvi­taan viisu­mi ym pro­pusko­ja ja raja-asemille on jonot, että se karkot­taa osan ham­stereista, mut­ta siitä huoli­mat­ta mon­et ham­straa­vat sieltäu­rakalla polttoainetta.
        Asia muut­tuisi päästökau­pan mukana, että myös Ruot­si­in ja Nor­jaan lähdet­täisi­in ham­straa­maan, ellei suo­ma­laisil­ta kiel­let­täisi osta­mas­ta siel­lä, mut­ta tuskin kiel­let­täisi­in. Oulus­ta asti lähdet­täisi­in var­muudel­la Ruot­si­in tankka­maan. Eikä Viro ole poisul­jet­tu uusien ben­san­ham­strausko­htei­den joukosta. 

        Nor­jalaiset ham­straa­vat ben­si­iniä myös Venäjältä etenkin Kirkkoniemen raja-alueelta nor­jalaiset käyvät osta­mas­sa Venäjän puolelta ben­si­iniä vaik­ka Nor­ja on itse raa­ka-öljyn tuot­ta­ja­maa. Nor­jan kova vero­tus tekee Nor­jas­sa ben­san hin­nas­ta kalli­in. Viro­laiset hake­vat myös hal­paa ben­si­iniä Nar­van rajal­ta Venäjän puolelta. Venäjän viisum­in han­kki­nen ei ole enää ongel­ma. Venäjälle saa 10 vuo­den viisume­ja kun­han niistä mak­saa viisu­mi mak­sut. Nykyi­nen eVi­isu­mi jär­jestelmä tulee aut­ta­maan myös Venäjälle liikku­mista. Olin ker­ran Dubais­sa ja siel­lä ben­si­i­ni mak­saa 20 sent­tiä litra mut­ta Abu Dhabis­sa 10 sent­tiä litra vaik­ka ovat samaa Ara­biemi­raat­te­ja joka on liit­to­val­tio. Abu Dhabi lla on isot öljy ken­tät mut­ta Dubais­sa ei ole öljyä

      18. Rahul Somani: Nor­jalaiset ham­straa­vat ben­si­iniä myös Venäjältä etenkin Kirkkoniemen raja-alueelta nor­jalaiset käyvät osta­mas­sa Venäjän puolelta ben­si­iniä vaik­ka Nor­ja on itse raa­ka-öljyn tuot­ta­ja­maa. Nor­jan kova vero­tus tekee Nor­jas­sa ben­san hin­nas­ta kalli­in. Viro­laiset hake­vat myös hal­paa ben­si­iniä Nar­van rajal­ta Venäjän puolelta. Venäjän viisum­in han­kki­nen ei ole enää ongel­ma. Venäjälle saa 10 vuo­den viisume­ja kun­han niistä mak­saa viisu­mi mak­sut. Nykyi­nen eVi­isu­mi jär­jestelmä tulee aut­ta­maan myös Venäjälle liikku­mista. Olin ker­ran Dubais­sa ja siel­läben­si­i­ni mak­saa 20 sent­tiä litra mut­ta Abu Dhabis­sa 10 sent­tiä litra vaik­ka ovat samaa Ara­biemi­raat­te­ja joka on liit­to­val­tio. Abu Dhabi lla on isot öljy ken­tät mut­ta Dubais­sa ei ole öljyä

        e‑Viisumin mah­dolli­nen voimaanas­tu­mi­nen ja korona-rajoi­tusten pois­tu­mi­nen jos­sain vai­heessa lisää var­masti matkailua Venäjälle, kuka mis­täkin syys­tä. Toisaal­ta se piden­tää jono­ja raja-asemil­la kanssa.

      19. R.Silfverberg: e‑Viisumin mah­dolli­nen voimaanas­tu­mi­nen­ja korona-rajoi­tusten pois­tu­mi­nen jos­sain vai­heessa lisää var­masti matkailua Venäjälle, kuka mis­täkin syys­tä. Toisaal­ta se piden­tää jono­ja raja-asemil­la kanssa. 

        Venäjälle matkus­t­a­mi­nen tapah­tuu myös junal­la ja laival­la Suomes­ta joten sekin on paljon nopeampi tapa matkus­taa Venäjälle kuin maantieli­ikenne. Pitkät jonot ovat Venäjän vira­nomais­ten byrokra­ti­aa. Venäjä itse sul­ki rajansa jo keväällä.

      20. Rahul Somani:
        Venäjälle matkus­t­a­mi­nen tapah­tuu myös junal­la ja laival­la Suomes­ta joten sekin on paljon nopeampi tapa matkus­taa Venäjälle kuin maantieli­ikenne. Pitkät jonot ovat Venäjän vira­nomais­ten byrokra­ti­aa. Venäjä itse sul­ki rajansa jo keväällä.

        Laival­la ei ole Suomes­ta tänä vuon­na juuri Venäjälle matkat­tu. Taitaa olla 2000-luvun tilas­to­his­to­ri­an poh­jan­oteer­aus siinä lajis­sa. Ei ole reit­ti­laivo­ja ollut liiken­teessä sen enem­pää Saimaal­la kuin Itämerel­läkään näi­den kah­den maan välil­lä. Saimaan kana­van piden­nyk­sen valmis­tut­tua Suomen ja Venäjän väli­nen matkus­ta­jalaivali­ikenne ehkä volyymeiltään hiukan kas­vaa, jos reit­ille tulee sen jäl­keen joku uusi toim­i­ja isompine tax free ‑kaup­poi­neen, kun pidem­mät sulut mah­dol­lis­ta­vat myös isom­mat matkustajalaivat.

        Itära­jan koti­maisille huoltoasemille korona-aika on ollut erään­lainen lot­tovoit­to. Aiem­min Venäjäl­lä tankan­neet itära­jan asukkaat ovat nyt joutuneet tankkaa­maan Suomes­sa. Toki rajan kiin­ni olo ja automatkus­tamisen reilu vähen­tymi­nen on myös hai­tan­nut lukuis­ten yri­tys­ten toim­intaa siel­lä, mut­ta huoltoase­mat ovat olleet kai silti kokon­aisu­udessaan jonkin­laisia hyötyjiä.

      21. Sin­ga­pores­sa muuten on käytän­tö, että jos läh­tee auton kanssa käymään naa­puri­maas­sa, jos­sa vben­sa on olen­nais­es­ti halvem­paa, tankin on olta­va vähin­tään 3/4 täynnä.

      22. Osmo Soin­in­vaara:
        Sin­ga­pores­sa muuten on käytän­tö, että jos läh­tee auton kanssa käymään naa­puri­maas­sa, jos­sa vben­sa on olen­nais­es­ti halvem­paa, tankin on olta­va vähin­tään 3/4 täynnä. 

        En usko että täl­lainen toimisi län­si­mais­sa vapaus­lan­diois­sa, hirveää totalitarismia.

      23. Stadist: En usko että täl­lainen toimisi län­si­mais­sa vapaus­lan­diois­sa, hirveää totalitarismia.

        Itse asi­as­sa autovuokraamot vaa­ti­vat jo täl­läistä käytän­töä kun auto palaute­taan takaisin vuokrausliikeeseen

      24. Rahul Somani: Itse asi­as­sa autovuokraamot vaa­ti­vat jo täl­läistä käytän­töä kun auto palaute­taan takaisin vuokrausliikeeseen 

        Auton vuokraamista ja siihen liit­tyviä sopimus­pykäliä ei usein las­ke­ta yksilön­va­pauk­sien piiri­in kuu­lu­viksi. Tääl­lähän itse asi­as­sa sopimus­va­paus arvote­taan paljon tärkeäm­mäk­si kuin val­tioiden oikeus määräil­lä kansalaisia.

        Itse ainakin kum­mek­su­isin hyvin suuresti jos ihmiset pitävät täl­laista tankkaus­pakkoa rajo­jen yli liikkues­sa sopi­vana samal­la kun yri­tyskon­ser­nit saa­vat lainail­la tytäry­htiöilleen rahaa yliko­rkoisil­la lain­oil­la. Mut­ta jotkut vapaudet ovatkin parem­pia kuin toiset.

      25. Stadist

        Itse ainakin kum­mek­su­isin hyvin suuresti jos ihmiset pitävät täl­laista tankkaus­pakkoa rajo­jen yli liikkues­sa sopi­vana samal­la kun yri­tyskon­ser­nit saa­vat lainail­la tytäry­htiöilleen rahaa yliko­rkoisil­la lain­oil­la. Mut­ta jotkut vapaudet ovatkin parem­pia kuin toiset.

        Yhdys­val­tain val­tio­varain­min­is­teri valvoo dol­lari transak­tioi­ta erit­täin tarkasti nykyään rahan­pe­sun ja ter­ror­istien rahoituk­sen takia. Pääosa val­u­ut­ta siir­roista tehdään Yhdys­val­tain dollareissa

      26. Osmo Soin­in­vaara: Osmo Soin­in­vaara sanoo

        Osmo Soin­in­vaara:
        Sin­ga­pores­sa muuten on käytän­tö, että jos läh­tee auton kanssa käymään naa­puri­maas­sa, jos­sa vben­sa on olen­nais­es­ti halvem­paa, tankin on olta­va vähin­tään 3/4 täynnä.

        Sin­ga­porel­la on yksi naa­puri­maa Male­sia joten kon­rol­li on helpom­paa. Male­sia on myös huo­mat­ta­va öljyn tuot­ta­ja maa. Myös bahraini­laiset osta­vat nykään ben­sansa Sau­di-Ara­bi­as­ta ja sau­dit käyvät Bahrainis­sa juo­mas­sa sitä kiel­let­ty juo­maa eli alkoholia.

      27. Osmo Soin­in­vaara:
        Venäjältähän saa hal­paa polt­toainet­ta nytkin. Ham­straa­vatko ihmiset hal­paa polt­toainet­ta venäjältä ja säi­lyt­tävät pihoil­laan suuris­sa koti­varas­tois­sa? Mikä tässä muuttuisi?

        Ei tietoa. Tuskin siitä kukaan ker­too ääneen, jos niin tekee, kos­ka lain­säädän­tö. Viros­ta takavu­osi­na uuti­soiti­in, että siel­lä Nar­van suun­nal­la olisi Venäjän rajal­la jos­sain laa­ju­udessa ollut tuol­laista har­ras­tus­ta, vaikkei toim­inta ollutkaan lail­lista: https://www.is.fi/ulkomaat/art-2000000075048.html . Aika pienen mit­takaa­van toim­intaa lie­nee ollut kuitenkin.

      28. miet­intää: EU:ssahan tavaroiden vapaaseen liiku­vu­u­teen kuu­luu myös polt­toainei­den vapaa liikku­vu­us, ja päästökaup­pa pitäisi sik­si toteut­taa niin, ettei se muo­dos­ta liian suur­ta estet­tä vaikka­pa jonkun muun EU-maid­en fir­mo­jen polt­toaine­toim­i­tuk­sille Suomeen 

        Euroopan sisä­markki­nat eivät ole vieläkään ener­gian tuotan­nolle yht­enäiset vaan edelleen kukin jäsen­maa voi säädel­lä ener­gia­markki­noi­ta ja tavaroiden vapaaseen liiku­vu­u­den piiri­in ei kuu­lu ener­gia. Esim hyvä esimerk­ki on ydinpolttoaine.Sen tuomi­nen esim Suomeen Ran­skas­ta vaatii Suomen vira­nomais­ten eril­liset luvat. Vaik­ka Ran­s­ka on EU maa siinä mis­sä Suo­mi. Yhdys­val­lois­sa tilanne on ihan toinen kun osaval­tioiden välil­lä ei ole mitään rajoituk­sia tavaroiden kuljetuksille.

      29. Rahul Somani:

        Euroopan sisä­markki­nat eivät ole vieläkään ener­gian tuotan­nolle yht­enäiset vaan edelleen kukin jäsen­maa voi säädel­lä ener­gia­markki­noi­ta ja tavaroiden vapaaseen liiku­vu­u­den piiri­in ei kuu­lu ener­gia. Esim hyvä esimerk­ki on ydinpolttoaine.Sen tuomi­nen esim Suomeen Ran­skas­ta vaatii Suomen vira­nomais­ten eril­liset luvat. Vaik­ka Ran­s­ka on EU maa siinä mis­sä Suo­mi. Yhdys­val­lois­sa tilanne on ihan toinen kun osaval­tioiden välil­lä ei ole mitään rajoituk­sia tavaroiden kuljetuksille.

        Ydin­voiman polt­toaine ei ole hyvä esimerk­ki, vaan säteilevät mate­ri­aalit ylipäätään ovat poikkeus vapaaseen liikku­vu­u­teen. Ei rajo­jen yli saa viedä vapaasti tiet­tyjä eläin­la­je­jakaan. EU:n sisä­markki­noil­la pääsään­tö polt­toainei­den suh­teen EU-maid­en kesken on silti tavaroiden vapaa liikku­vu­us. Käyt­tö­maas­sa mak­se­taan sen maan verot, mut­ta sisära­jo­jen yli­tys­ten pitäisi olla sujuvia.

      30. miet­intää: Ydin­voiman polt­toaine ei ole hyvä esimerk­ki, vaan säteilevät mate­ri­aalit ylipäätään ovat poikkeus vapaaseen liikku­vu­u­teen. Ei rajo­jen yli saa viedä vapaasti tiet­tyjä eläin­la­je­jakaan. EU:n sisä­markki­noil­la pääsään­tö polt­toainei­den suh­teen EU-maid­en kesken on silti tavaroiden vapaa liikkuvuus. 

        Tuos­sakin on joitakin rajoituk­sia jot­ka eivät ole tavaroiden vapaan liikku­vu­u­den piiris­sä. Jotkut kemikaalit, lan­noit­teet, tuliaseet, polt­toaineet sekä lääk­keet eivät ole tavaroiden vapaan liikku­vu­u­den piiris­sä vaan niihin tarvit­see erilli­nen lupa . Esimerkik­si verkkokau­pan sään­nöt ovat edelleen jäsen­maid­en kansal­lisen päätöksessä

      31. miet­intää:
        Päästöoikeusmarkki­na hin­to­jen muo­dos­tu­misen osalta voisi olla kyl­lä aika tor­so, jos se toteutet­taisi­in kansal­lis­es­ti jake­li­joiden kesken. Neste, ABC ja ST1 muodota­vat kolmis­taan enem­mistön Suomen polt­toaine­markki­nas­ta, jol­loin päästöoikeuk­sien markki­nahin­nan muo­dos­tu­mi­nen tapah­tu­isi oligopolissa.

        His­to­ri­al­liset maail­man suurim­mat öljyy­htiöt ovat olleet iso­ja yhtiöitä joi­ta kut­sut­ti­in vielä 1970-luvun alku­un asti 7 sis­arus­ta (Sev­en sis­ters) jot­ka oli­vat Anglo-Iran­ian Oil Com­pa­ny (nykyi­nen BP), Roy­al Dutch Shell, Stan­dard Oil Com­pa­ny of Cal­i­for­nia, Gulf Oil , Tex­a­co , Stan­dard Oil Com­pa­ny of New Jer­sey, Stan­dard Oil Com­pa­ny of New York . Maail­man suurim­mat öljy­htiöt ovat täl­lä het­kel­lä markki­nao­su­udeltaan Sau­di Aram­co , Roy­al Dutch Shell, Chi­na Nation­al Petro­le­um Cor­po­ra­tion , BP, Exxon Mobil , Total SA, Chevron Cor­po­ra­tion ja Lukoil

      32. Osmo Soin­in­vaara: Näitä ei voi noin ver­ra­ta. Jos polt­toaineet olisig­vat päästökau­pas­sa, eikä eril­listä hiilid­iok­sidi­veroa olisi, polt­toaineen hin­ta kyl­lä lask­isi, mut­ta samal­la jokainen ajet­tu kilo­metri söisi päästöoikeuk­sia ja olisi nos­ta­mas­sa päästöoikeuk­sien hin­taa, eikä autoilu näin lisäisi pääsötjä. Nyt se lisää, vaik­ka aneet maksetaankin. 

        Mun täy­tyy sanoa että en ymmär­rä miten joku päästökaup­pa vähen­tää auto­jen päästöjä? Autoil­la joko aje­taan tai ei. Ja niitä ajaa yksi­ty­ishenkilöt eikä val­tiot. Enkä minä ymmär­rä mik­si jonkun muun kuin auton käyt­täjän pitäisi mak­saa ajois­taan ja siitä aiheutu­vista päästöistä, asui mis­sä asui.
        Tarkoit­taisiko päästökaup­pa liiken­nepolt­toainei­den osalta että jos joku raja ylit­tyy Suomen kohdal­la, ja Suo­mi ei pysty/suostu mak­samaan niistä, niin kaikkien auto­jen polt­toainesyöt­tö lakkaa heti ja autot jäävät sei­so­maan vai mitä? Kerätäänkö sit­ten autoil­i­joil­ta jälkikä­teen rahaa että saadaan päästöoikeudet mak­set­tua vai miten?

      33. Mun täy­tyy sanoa että en ymmär­rä miten joku päästökaup­pa vähen­tää auto­jen päästöjä? Autoil­la joko aje­taan tai ei. Ja niitä ajaa yksi­ty­ishenkilöt eikä valtiot.

        Jos sinä sylöt päästöoikeuk­sia aja­mal­la autoa, niitä on sen jäl­keen vähem­män ja niiden hin­ta nousee, kunnes jonkin toisen on pakko vähen­tää päästöjään niin paljon kuin sinä niitä aiheutit. OK, sin­un ajosi eivät tässä ehkä niin hirveästi vaiku­ta, mut­ta kolme miljoon­aa autoil­i­jaa vaikuttaa.

      34. Osmo Soin­in­vaara: Jos sinä sylöt päästöoikeuk­sia aja­mal­la autoa, niitä on sen jäl­keen vähem­män ja niiden hin­ta nousee, kunnes jonkin toisen on pakko vähen­tää päästöjään niin paljon kuin sinä niitä aiheutit. OK, sin­un ajosi eivät tässä ehkä niin hirveästi vaiku­ta, mut­ta kolme miljoon­aa autoil­i­jaa vaikuttaa.

        Sys­tee­mi tulisi vuo­ta­maan kuin seu­la. Öljy-yhtiöt muut­ta­vat johonkin “kehi­tys­maa­han” ja tuo­vat ben­sansa sitä kaut­ta suo­raan jakelupis­teisi­in kiin­tiöi­den ohi. Kallis “kiin­tiöi­ty” polt­toaine myy­dään sit­ten maa­han jos­sa vielä tiukem­mat päästöki­in­tiöt kuin Suomes­sa. Sitä että paljonko myytävään ben­saan tai dieseli­in sekoite­taan bio-kom­po­nent­te­ja pystyy kiertämään kos­ka sitä ei pystytä mit­taa­maan mitenkään. Kir­jan­pidos­sa ilmoite­taan sit­ten kau­nis­tel­tu­ja luku­ja. Osa autoil­i­joista, arvat­en maaseudul­la asu­vat ja paljon aja­vat, alka­vat pitää koton­aan polt­toainevaras­to­ja johon tuo­daan naa­puri­val­tioista ben­saa kiin­tiöi­den ohi.

  3. Kun keskustelua seu­raa, niin olisi parem­pi jos poli­itikot eivät tek­isi mitään. Tulee vain koko joukko tapo­ja vesit­tää koko hom­ma ja veron­mak­sa­ja joutuu taas mak­samaan turhas­ta. Tulos­sa vain lisää rahan siirte­lyä taskus­ta toiseen jonkun alue­poli­it­tisen roman­ti­ikan vär­jäämänä, jos­sa maaseu­tu on yhä sodan­jälkeisessä pel­lon­raivu­us­sa, eikä kuin mikä tahansa Helsin­gin lähiö kuten se jo pääasi­as­sa on. Tai sit­ten jonkun demarin keksin­tö syytä rahaa sitä mukaan mitä enem­män ajaa kun­han on kir­joil­la jos­sain hevon­perseessä. Onko tarkoi­tus saa­da ääniä perseen­n­uolen­nal­la vai tehdä ilmas­tolle hyödyl­lisiä asioi­ta? Mitä hel­vettiä täl­laisel­la nau­ret­taval­la teat­ter­il­la tekee, jos koko ilmastopoli­ti­ik­ka on vain täl­laista temp­puilua ään­ten saamiseen, eikä hyödytä ilmas­toa mitenkään? Sit­ten joku vielä puuhaa polt­toainete­hdas­ta kun maail­ma ajaa sähköl­lä vuosikymme­nessä. Miten ykkösa­ja­tus on taas se, että miten kor­vataan hait­tavero saas­tut­ta­jalle, kun alun­perin aja­tus oli ajaa verol­la hait­taa alas, eikä var­maan se, että hait­ta jatkuu, mut­ta hait­taa­ja saa rahaa veron­mak­sajil­ta kom­pen­saa­tiona. Pelkkää teat­te­ria ja kor­rup­tio­ta! Nerot soit­telee viu­lua Arka­di­al­la ja maail­ma palaa.

    Vastaa

    1. JS:
      Kun keskustelua seu­raa, niin olisi parem­pi jos poli­itikot eivät tek­isi mitään. Tulee vain koko joukko tapo­ja vesit­tää koko hom­ma ja veron­mak­sa­ja joutuu taas mak­samaan turhas­ta. Tulos­sa vain lisää rahan siirte­lyä taskus­ta toiseen jonkun alue­poli­it­tisen roman­ti­ikan vär­jäämänä, jos­sa maaseu­tu on yhä sodan­jälkeisessä pel­lon­raivu­us­sa, eikä kuin mikä tahansa Helsin­gin lähiö kuten se jo pääasi­as­sa on. Tai sit­ten jonkun demarin keksin­tö syytä rahaa sitä mukaan mitä enem­män ajaa kun­han on kir­joil­la jos­sain hevon­perseessä. Onko tarkoi­tus saa­da ääniä perseen­n­uolen­nal­la vai tehdä ilmas­tolle hyödyl­lisiä asioi­ta? Mitä hel­vettiä täl­laisel­la nau­ret­taval­la teat­ter­il­la tekee, jos koko ilmastopoli­ti­ik­ka on vain täl­laista temp­puilua ään­ten saamiseen, eikä hyödytä ilmas­toa mitenkään? Sit­ten joku vielä puuhaa polt­toainete­hdas­ta kun maail­ma ajaa sähköl­lä vuosikymme­nessä. Miten ykkösa­ja­tus on taas se, että miten kor­vataan hait­tavero saas­tut­ta­jalle, kun alun­perin aja­tus oli ajaa verol­la hait­taa alas, eikä var­maan se, että hait­ta jatkuu, mut­ta hait­taa­ja saa rahaa veron­mak­sajil­ta kom­pen­saa­tiona. Pelkkää teat­te­ria ja kor­rup­tio­ta! Nerot soit­telee viu­lua Arka­di­al­la ja maail­ma palaa. 

      Nim­imerk­ki JS on kri­ti­soin­ut use­assa eri ketjuss­sa poli­it­tista kyvyt­tömyyt­tä konkreet­tisia toimen­piteitä tuot­tavaaan päätöksentekoon.

      Olisin kyl­lä taipu­vainen ymmärtämään hänen näkökulmia.

      Jos päätök­sen­tekoa kat­soo etääm­mältä, näyt­tää se ole­van per­for­mati­ivista hyvesignalointia.
      Mittare­i­ta joista tiedät että mikään ei muu­tu, eikä mitään tapahdu:
      1. Tarvi­taan lisää tietoa
      2. Tuote­taan kansalaisille lisää tietoa
      3. Somepäiv­i­tys tai tykkäys on teko
      4. Kir­joite­taan mah­dol­lisim­man pitkä strategia/ohjelma puolueen verkkosivuille
      5. Annetaan nais­ten­le­hdelle haas­tat­telu, jon­ka val­oku­vas­sa ollaan vakavana.
      6. Mkäli joku ehdo­tus on ikävä yhdellekin kansalaiselle, sitä ei voi toteut­taa tai se pitää kom­pen­soi­da 500 prosenttisesti.

      Ihmette­len suuresti miten pitkään täl­läi­nen teat­teri menee läpi. 

      “Kaikkia ihmisiä voi hui­ja­ta jonkin aikaa, joitakin ihmisiä voi hui­ja­ta kaiken aikaa, mut­ta kaikkia ihmisiä ei voi hui­ja­ta kaiken aikaa.” A. Lincoln.

      Vastaa

      1. Minä Oy: Nim­imerk­ki JS on kri­ti­soin­ut use­assa eri ketjuss­sa poli­it­tista kyvyt­tömyyt­tä konkreet­tisia toimen­piteitä tuot­tavaaan päätöksentekoon.

        Olisin kyl­lä­taipu­vainen ymmärtämään hänen näkökulmia.

        Jos päätök­sen­tekoa kat­soo etääm­mältä, näyt­tää se ole­van per­for­mati­ivista hyvesignalointia.
        Mittare­i­ta joista tiedät että mikään ei muu­tu, eikä mitään tapahdu:
        1. Tarvi­taan lisää tietoa
        2. Tuote­taan kansalaisille lisää tietoa
        3. Somepäiv­i­tys tai tykkäys on teko
        4. Kir­joite­taan mah­dol­lisim­man pitkä strategia/ohjelma puolueen verkkosivuille
        5. Annetaan nais­ten­le­hdelle haas­tat­telu, jon­ka val­oku­vas­sa ollaan vakavana.
        6. Mkäli joku ehdo­tus on ikävä yhdellekin kansalaiselle, sitä ei voi toteut­taa tai se pitää kom­pen­soi­da 500 prosenttisesti.

        Ihmette­len suuresti miten pitkään täl­läi­nen teat­teri menee läpi. 

        ”Kaikkia ihmisiä voi hui­ja­ta jonkin aikaa, joitakin ihmisiä voi hui­ja­ta kaiken aikaa, mut­ta kaikkia ihmisiä ei voi hui­ja­ta kaiken aikaa.” A. Lincoln.

        Täy­dyn­nyk­senä…

        Nyky­poli­ti­ikan vaikut­ta­mat­to­muus ja/tai päätök­sen­teot­to­muus suo­ras­taan huu­taa Euroopas­sa toimi­van Extinc­tion Rebel­lion ja sen suo­ma­laisen ver­sion Elokap­inan tyyp­pistä aktivis­mia. En pysty mitenkään selit­tämän itsel­leni, mik­seivät myös radikaal­im­mat aktivi­s­tiryh­mät kuten Beyond Pol­i­tics ole (vielä) nyky­istä suositumpia. 

        Verde-lehdestä olisi kiin­nos­tavaa lukea ana­lyysiä siitä, mik­si suurin osa ihmi­sistä edelleen tyy­tyy nykyiseen itsepetok­seen ja hyväksyy päätök­sen­tek­i­jöi­den teat­terin, eli mitään ei tapah­du. Korona osoit­ti että ihan mitä tahansa voidaan tehdä heti, jos halu­taan. Ilmas­ton­muu­tos tai lajien sukupu­ut­to eivät ilmeis­es­ti ole mitään vakavasti otet­tavia asioi­ta, kos­ka ne voidaan hoitaa puhu­mal­la ja blogipäivityksillä?

  4. Miten olisi val­tion vetyte­hdas tuulivoimal­la? Tuos­sa ei olisi työvoimaku­lu­ja, raa­ka-aine on ilmaista ja ener­gia on ilmas­ta. Val­tio saa lainaa negati­ivisel­la korol­la. Päästötön koti­mainen liikennepolttoaine.

    Vastaa

    1. Vety voi olla hyvä raskaan liiken­teen polt­toaine. Henkilöau­tois­sa tarvin­neet jalostaa vety metaaniksi, kos­ka vety­tank­ki on aika raskas.

      Vastaa

  5. O.S:“Maaseudulla autoil­laan enem­män kuin kaupungeis­sa, mut­ta yllät­täen tämä kos­kee vain kohta­laisen suurituloisia.”

    Ota huomioon suh­teel­lisu­us. Rikkaampia vähem­män aja­va “köy­hä” joutuu mak­samaan kilo­me­treistään suh­teel­lis­es­ti enem­män, siis suh­teutet­tuna omi­in tuloi­hin­sa. Hän on usein myös työ­paikas­sa, jonne ei tarvitse ajaa sataa kilo­metriä päivässä. Korkeam­min koulutet­tu­jen työ­paikat maaseudul­la ovat harvem­mas­sa, sik­si ajamista tulee enemmän.

    Mikä olisi sit­ten O.S:n viit­taa­ma kom­pen­saa­tio­jär­jestelmä? Ettei vaan käy niin, että byrokra­tia ja sen tar­joa­mat työ­paikat lisään­tyvät ? Päästö­jen puolit­ta­mi­nen tulisi tolkut­toman kalli­ik­si, tuskin päästötkään vähen­ty­i­sivät loppulaskelmassa.

    Vastaa

  6. 24 000 t CO2 vähen­emä vuodessa. Tämä saadaan aikaan tule­vaisu­udessa Nur­mon biokaa­su­laitok­sel­la. Kyseessä on lihan­tuotan­non sivu­vir­roista syn­tyvä biokaa­su lähin­nä raskaan liiken­teen tarpeisiin.

    https://energiayrittajyys.fi/sites/energiatehokkaasti/files/jyrki_heila_toimialapaivat_17.10.2019.pdf

    WWF:“Rehuksi kas­vatet­ta­van soi­jan tieltä rai­vataan koske­ma­ton­ta luon­toa muun muas­sa Brasil­ias­sa, Argen­ti­inas­sa, Bolivi­as­sa ja Paraguayssa. Soi­jas­ta tehdään rehua esimerkik­si sioille ja siipikar­jalle. Soi­ja on myös olen­nainen osa use­an kasvis­syöjän ruokavaliota.”

    Tuos­sa kitey­tyy virhea­jat­telu, että suo­ma­lainen lihan­tuotan­to olisi ilmas­ton­muu­tok­sen lähde. Meil­lä lihan tuotan­to perus­tuu lyp­sykar­jan pitoon . Lyp­sykar­ja laidun­taa pitäen yllä luon­non mon­imuo­toisu­ut­ta ja vähen­täen val­u­mia vesistöi­hin. Maitoa vas­taan on myös kam­pan­joitu väärin perustein , kts. edelli­nen koh­ta. Lisäk­si suo­ma­lainen tarvit­see maid­on lisävi­ta­mi­ine­ja , kos­ka meil­lä ei paista aurinko. 

    Lihan ja maid­on tuotan­nol­la on siis moni­ta­hoiset ter­veysvaiku­tuk­set ihmisi­in ja ekolo­giaan, ilma mukaanlukien.

    Vastaa

    1. Lehmän tuotan­nolli­nen idea on jalostaa pro­tei­inia metaaniksi ja tuot­taa sen sivu­tuot­teena lihaa. Metaani on tod­fel­la voimakas kasvihuonekaasu.

      Vastaa

  7. Saate­taan sähköau­toilu ja polt­to­moot­to­ri­au­toilu tasa-arvoiseen asemaan:
    Joka huoltoase­mal­la saa olla enin­tään kak­si polt­toaine­mit­taria joiden mak­simivir­taa­ma on litra min­uutis­sa. Näin tehdään sähköau­toilus­ta houkut­tel­e­vaa kun se tun­nin saa vietet­tyä sisäl­lä kahvil­la eikä tarvitse seistä ulkona sateessa (kiel­letään myös katok­set) puris­ta­mas­sa tankkaus­pis­too­lia tun­nin ajan. 

    Tietysti sama 3–4 tun­nin odotu­sai­ka ennen mittarille/tolpalle pääsyä on molem­mil­la, sen ajan voi käyt­tää miet­timäl­lä olisinko sit­tenkin jo per­il­lä polkupyörällä.

    Vastaa

  8. Sakari Ala­su­u­tari:

    https://www.mtk.fi/-/lehman-hiilijalanjaljilla

    Hyvä ana­lyysi , jos­sa mm:” Nurmel­la kas­vatet­tu liha on ympäristöys­täväl­lisem­pää kuin brasil­ialainen mais­sil­la ja soi­jal­la lihotet­tu” Kuitenkin julk­isu­udessa esite­tyt väit­teet lihas­ta poh­jau­tu­vat lihakar­jan tuot­tamis­es­ta Etelä- ja Pohjois-Amerikas­sa. Siel­lä kas­va­tus on teho­tuotan­toa äärim­mäisessä mielessä. 

    Suomes­sa tutk­i­taan lehmien ja nau­to­jen ruok­in­taa. Rehun lisäaineista voi löy­tyä uusia ratkaisu­ja. Paras tiedos­sa ole­va teknolo­gia on 3‑NOP-yhdiste. Sil­lä voidaan tutkimusten mukaan vähen­tää märe­hti­jän metaanin tuotan­toa jopa 30 pros­ent­tia. Tämä on merkit­tävä vaiku­tus ja vas­taa jopa 15 pros­entin laskua raaka­maid­on hiilijalanjäljessä. 

    On vielä tuo­ta­va esi­in ero suo­ma­laisen ja teho­tuotan­tomaid­en kar­jankas­vatuk­ses­sa. Kuten todet­tua meil­lä lihan ja maid­on tuot­ta­mi­nen liit­tyvät yht­en. Kesäpäivisin lehmät laidun­ta­vat ulkona tuot­taen metaa­nia ja typpeä ilmake­hään. Kahdesti vuorokaudessa ne kävelevät vapaae­htois­es­ti sisälle automaat­tiselle lyp­syase­malle. Tapah­tu­man kulues­sa ne myöskin poikkeuk­set­ta pasko­vat ja virt­saa­vat lat­tialle, jos­ta jätök­set kerätään tal­teen lan­ta­laan. Näistä jaloste­taan lan­noitet­ta pel­loille ja /tai biokaa­sua polt­toaineik­si. Teho­tuotan­tomais­sa lihakar­ja on kesät tal­vet ulkona eikä lan­noit­tei­den jtko­jalostus­ta tehdä. 

    Suomes­sa eläimet ovat lisäk­si talvi­saikaan sisäl­lä nave­tois­sa ja piha­tois­sa. Ain­oas­taan vapaae­htoinen jaloit­telu ulkona katkaisee ruti­inin. Näin pääsääntöisesti.

    O.S:“Lehmän tuotan­nolli­nen idea on jalostaa pro­tei­inia metaaniksi ja tuot­taa sen sivu­tuot­teena lihaa. Metaani on tod­fel­la voimakas kasvihuonekaasu.”

    Kir­joit­ta­jan näkökul­ma on kapea ja perin mus­tavalkoinen. Arvioikoon luk­i­jat onko kan­nanil­maus tiedemiehen vai poliitikon.

    Vastaa

  9. Vähen­netään vain päästöjä, mut­ta reilul­la tavalla:

    Henkilöko­htaiset päästöoikeudet

    https://en.wikipedia.org/wiki/Personal_carbon_trading
    ”
    Per­son­al car­bon trad­ing has been crit­i­cised for its pos­si­ble com­plex­i­ty and high imple­men­ta­tion costs. As yet, there is min­i­mal reli­able data on these issues. There is also the fear that per­son­al “rationing” and trad­ing of allowances will be polit­i­cal­ly unacceptable,[16] espe­cial­ly if those allowances are used to buy from indus­tries who are already pass­ing on costs from their par­tic­i­pa­tion in car­bon levy or trad­ing schemes such as the EU ETS.[citation needed]

    Research in this area[17][18] has shown that per­son­al car­bon trad­ing would be a pro­gres­sive pol­i­cy instru­ment — redis­trib­ut­ing mon­ey from the rich to the poor — as the rich use more ener­gy than the poor, and so would need to buy allowances from them. This is in con­trast to a direct car­bon tax, under which all low­er income peo­ple are worse off, pri­or to rev­enue redistribution.”

    Sen sijaan puuhail­laan vain yleisiä hiiliv­ero­ja, ja sit­ten poli­itikot vain heit­televät että pien­i­t­u­loisille ja maaseudul­la asuville nämä kas­va­vat menot kom­pen­soidaan. Kum­masti ei tai­da olla esitet­ty Suomes­sa vielä yhtään kom­pen­soin­ti­mallia vaik­ka kovasti valmis­tel­laan hiiliv­ero­jen nostoa.

    Hiiliv­erois­sa on myös sel­l­ainen yleinen ongel­ma, etteivät ne oikeas­t­aan ohjaa kulu­tus­ta mitenkään merkittävästi:

    https://www.europarl.europa.eu/doceo/document/E‑9–2019-004274_EN.html

    “The IMF con­sid­ers the car­bon tax, which is around USD 70 per tonne of CO2, to be the most effec­tive instru­ment for reduc­ing green­house gas emissions.”

    Samal­la:

    https://www.motiva.fi/ratkaisut/kestava_liikenne_ja_liikkuminen/nain_liikut_viisaasti/valitse_auto_viisaasti/energialahteet/bensiini

    “Ben­si­inil­i­tran ener­gia­sisältö (9 kWh/litra) on hie­man pienem­pi kuin dieselin. Myös CO2-päästöt litraa kohti (2 350 grammaa/litra) ovat pienemmät.”

    Täl­löin ton­nia CO2 kohden (70 $, ~ 60 €) saisi käyt­tää 425 litraa ben­si­iniä. Las­ket­tu vaik­ka 1,40 € per litra, mak­saa 425 litraa 595 €, päälle 60 € hiiliv­ero niin puhutaan 1,54 € per litra hin­nas­ta, ei mitenkään merkit­tävä nousu. Todel­lisu­udessa vero­tus­ta­han ei tehdä näin, vaan poli­it­tis­es­ti valikoidaan hyviä ja huono­ja kohtei­ta, esimerkik­si autol­la ajami­nen on huono, kun taas teräk­sen valmis­tus on hyvä asia. Kuitenkin sopii kysyä, mik­si näin? Onko jonkin­lainen saas­tut­ta­mi­nen parem­paa kuin jokin toinen? Muutenkin ben­si­in­istä mak­se­taan jo niin paljon vero­ja että IMF:n hiiliv­ero on vain pieni pis­ara kokon­aisu­ut­ta. Suomes­sa­han verot lyödään liikku­miseen ja asumiseen, jol­loin eri­tyis­es­ti pien­i­t­u­loiset otta­vat suurim­man iskun, he kun käyt­tävät paljon suurem­man osan net­to­tu­lois­taan peruselämisen edel­lyt­tämään liikku­miseen ja asumiseen. Sen sijaan ulko­maan rajoille lyödään IMF:n ehdot­ta­mat 60 € per ton­ni, jol­la on oikeas­t­aan hyvin pieni vaiku­tus paljon ulko­maan tuotan­toa kuluttaville.

    Vastaa

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Notify me of followup comments via e-mail. You can also subscribe without commenting.