Kirjoitin Verde-lehteen liikenteen päästöjen vähentämisestä

Olen aloit­ta­nut Ver­de-leh­den pal­kat­to­ma­na pää­toi­mit­ta­ja­na. Se tar­koit­taa, että osa niis­tä kir­joi­tuk­sis­ta, jot­ka muu­ten jul­kai­si­sin täl­lä blo­gil­la, jul­kai­sen Ver­des­sä. Lin­ki­tän täs­tä eteen­päin kaik­ki omat kir­joi­tuk­se­ni tän­ne. Vii­me tors­tai­nan jul­kai­sin pää­kir­joi­tuk­se­na kir­joi­tuk­sen lii­ken­teen pääs­tö­jen puo­lit­ta­mi­ses­ta. Sen jäl­keen on tul­lut Aal­to-yli­opis­ton poli­tiik­ka­suo­si­tus­pa­pe­ri, mut­ta se ei ole van­hen­ta­nut täs­tä kir­joi­tuk­ses­ta mitään.

Tuos­sa oikeas­sa pal­kis­sa ole­vas­ta Ver­de-leh­den mai­nok­ses­ta pää­see leh­den sivuille.

Kir­joi­tuk­see­ni pää­see suo­raan täs­tä

52 vastausta artikkeliin “Kirjoitin Verde-lehteen liikenteen päästöjen vähentämisestä”

  1. Lois­ta­vaa teks­tiä jäl­leen ker­ran, kiitos!
    Yhdes­tä asias­ta olen kui­ten­kin eri miel­tä: pie­ni­tu­lois­ten “van­hat romut” eivät ole mitään suur­syö­mä­rei­tä uusiin autoi­hin. Polt­to­moot­to­ri­tek­niik­ka ei ole men­nyt mer­kit­tä­väs­ti eteen­päin vii­me vuo­si­na, tämän voi tode­ta ver­taa­mal­la vaik­ka VW tai Toy­otan perus­mal­lien nykyi­siä ja 15v van­ho­ja versioita.
    Hybri­di, säh­kö ja Vety­au­tot ovat­kin sit­ten asia erik­seen. Väi­tän sil­ti että se 10–20v van­ha rit­sa kan­nat­taa “ajaa lop­puun” ennen kuin lou­hii kym­me­niä kilo­ja akku­ma­te­ri­aa­le­ja sääs­tääk­seen muu­ta­mia lit­ro­ja / 100km.

    1. Tätä olen itse­kin kes­kus­te­lus­sa ihme­tel­lut. Auto­kan­nan uusi­mi­ses­ta puhu­taan ikään kuin se rat­kai­si­si pääs­tö­on­gel­man. Käy­tän­nös­sä polt­to­moot­to­ri­au­to­jen polt­toai­neen­ku­lu­tus per kilo­met­ri ei ole muut­tu­nut juu­ri mihin­kään vuo­si­kym­me­niin. Moot­to­rien tehot ovat kyl­lä nous­seet, ja lisä­te­ho­ja on käy­tet­ty lähin­nä isom­pien ja ras­kaam­pien auto­jen lii­kut­te­luun, kun kan­sa on vau­ras­tu­nut ja vaih­ta­nut katu­maas­tu­riin tms., ja pik­kuau­tot­kin ovat muut­tu­neet jat­ku­vas­ti isommiksi.

      Tie­tys­ti ‘van­has­sa romus­sa’ voi esi­mer­kik­si huo­no­kun­toi­nen moot­to­ri polt­taa voi­te­lu­öl­jyä tai kata­ly­saat­to­ri olla rik­ki, mis­tä syn­tyy hii­li­ve­ty­pääs­tö­jä sun muu­ta. Hii­li­diok­si­di­pääs­töön nuo eivät kum­min­kaan juu­ri vai­ku­ta, kun sen osal­ta kyse on joka tapauk­ses­sa suo­raan pala­neen polt­toai­neen määrästä.

      Hybri­dit ja säh­kö­au­tot tie­tys­ti ovat sit­ten eri jut­tu, ja ne tek­nii­kat vähen­tä­vät suo­raan polt­toai­neen­ku­lu­tus­ta. Itseä­ni tosin kiin­nos­tai­si näh­dä joku arvio näi­den auto­jen akku­jen ympä­ris­tö­vai­ku­tuk­sis­ta. Osa litiu­min sun muun tuo­tan­nos­ta on mel­koi­sen tuhoi­saa ympä­ris­tön kan­nal­ta, osa ei niin­kään. Akku­jen raa­ka-ainei­den mark­ki­noil­la on odo­tet­ta­vis­sa mel­ko rai­la­kas­ta menoa, jos maa­il­ma vaih­taa autot säh­köi­siin pika­vauh­tia esim. EU:n komennolla.

      1. Mik­ko H: Tätä olen itse­kin kes­kus­te­lus­sa ihme­tel­lut. Auto­kan­nan uusi­mi­ses­ta puhu­taan ikään kuin se rat­kai­si­si pääs­tö­on­gel­man. Käy­tän­nös­sä polt­to­moot­to­ri­au­to­jen polt­toai­neen­ku­lu­tus per kilo­met­ri ei ole muut­tu­nut juu­ri mihin­kään vuosikymmeniin. 

        On se sil­ti muut­tu­nut, vaik­ka muu­tok­sen näky­mis­tä kulu­tuk­ses­sa onkin hidas­ta­nut auto­kan­nan jat­ku­va van­he­ne­mi­nen kes­ki-iäl­tään. Vuon­na 2021 voi­maan astu­vat auto­val­mis­ta­jia kos­ke­vat nor­mit huo­leh­ti­vat sii­tä, että kulu­tus­las­ku jat­kuu jat­kos­sa­kin. 1990-luvul­la ylei­nen kulu­tus oli 8–10 lit­raa sadal­la. Jopa mones­sa uudes­sa katu­maas­tu­ris­sa kulu­tus on alle 7 lit­raa sadal­la, ja uusis­sa pik­kuau­tois­sa kulu­tus on alle 5 lit­raa sadal­la. Auto­kan­nan uudis­tu­mi­nen ei rat­kai­se pääs­tö­on­gel­maa, mut­ta jokin osa sil­lä­kin on. Täl­lä het­kel­lä auto­kan­nan uusiu­tu­mi­nen alen­taa polt­toai­neen kulu­tus­ta noin pro­sen­tin per vuo­si. Ben­san myyn­ti­ti­las­tot ovat pit­kään olleet las­ke­via. Die­se­lin kulu­tus puo­les­taan on nous­sut jo pit­kään. Vuon­na 2019 ben­saa kulu­tet­tiin 1400 000 ton­nia ja die­se­liä 2600 000 ton­nia. Esim. vuon­na 2010 ben­san kulu­tus oli vie­lä 1680 000 ton­nia ja die­se­lin 2360 000 ton­nia. Luvuis­ta ei ole pois­tet­tu bio­kom­po­nent­tien osuut­ta. Ener­gia­te­hok­kuu­den kas­vun kans­sa samaan aikaan ajo­ki­lo­met­rit kas­va­vat. Taus­tal­la on mm. asun­to­kun­tien kes­ki­koon pie­ne­ne­mi­nen ja samal­la se, että mm. yksin autol­la aja­mi­nen on lisään­ty­nyt, kun aiem­min mat­kus­ta­jia oli kes­ki­mää­rin enem­män samas­sa autossa.

      2. tota: auto­kan­nan jat­ku­va van­he­ne­mi­nen keski-iältään.

        Mis­sä muus­sa tuot­tees­sa mer­kit­tä­vä laa­dun para­ne­mi­nen ja tuot­teen elin­kaa­ren kas­va­mi­nen näh­dään kulut­ta­jien toi­mes­ta ongelmana?

      3. tota: On se sil­ti muut­tu­nut, vaik­ka muu­tok­sen näky­mis­tä kulu­tuk­ses­sa onkin hidas­ta­nut auto­kan­nan jat­ku­va van­he­ne­mi­nen kes­ki-iäl­tään. Vuon­na 2021 voi­maan astu­vat auto­val­mis­ta­jia kos­ke­vat nor­mit huo­leh­ti­vat sii­tä, että kulu­tus­las­ku jat­kuu jat­kos­sa­kin. 1990-luvul­la ylei­nen kulu­tus oli 8–10 lit­raa sadal­la. Jopa mones­sa uudes­sa katu­maas­tu­ris­sa kulu­tus on alle 7 lit­raa sadal­la, ja uusis­sa pik­kuau­tois­sa kulu­tus on alle 5 lit­raa sadal­la. Auto­kan­nan uudis­tu­mi­nen ei rat­kai­se pääs­tö­on­gel­maa, mut­ta jokin osa sil­lä­kin on. Täl­lä het­kel­lä auto­kan­nan uusiu­tu­mi­nen alen­taa polt­toai­neen kulu­tus­ta noin pro­sen­tin per vuo­si. Ben­san myyn­ti­ti­las­tot ovat pit­kään olleet las­ke­via. Die­se­lin kulu­tus puo­les­taan on nous­sut jo pit­kään. Vuon­na 2019 ben­saa kulu­tet­tiin 1400 000 ton­nia ja die­se­liä 2600 000 ton­nia. Esim. vuon­na 2010 ben­san kulu­tus oli vie­lä 1680 000 ton­nia ja die­se­lin 2360 000 ton­nia. Luvuis­ta ei ole pois­tet­tu bio­kom­po­nent­tien osuut­ta. Ener­gia­te­hok­kuu­den kas­vun kans­sa samaan aikaan ajo­ki­lo­met­rit kas­va­vat. Taus­tal­la on mm. asun­to­kun­tien kes­ki­koon pie­ne­ne­mi­nen ja samal­la se, että mm. yksin autol­la aja­mi­nen on lisään­ty­nyt, kun aiem­min mat­kus­ta­jia oli kes­ki­mää­rin enem­män samas­sa autossa.

        Onko kulu­tus­lu­ke­mis­sa muka­na myös kuor­ma-auto‑, bussi‑, juna- ja lai­va­lii­ken­ne, kun die­se­liä tun­tuu mene­vän 2‑kertainen mää­rä ben­saan verrattuna?

  2. Jos ollaan oikeas­ti huo­lis­saan CO2-pääs­töis­tä, niin mik­si ihmees­sä tavoi­tel­laan nime­no­maan tie­lii­ken­teen pääs­tö­jen puo­lit­ta­mis­ta — ja vie­lä var­sin tiu­kal­la aika­tau­lul­la? Raha on kui­ten­kin rajal­li­nen resurs­si (tai no, EKP tie­tys­ti pai­naa sitä koneet punai­se­na kokoa­jan lisää, mut­ta..) ja luu­li­si, että jokai­nen ilmas­ton­muu­tok­ses­ta huo­les­tu­nut suo­ras­taan vaa­ti­si mak­si­maa­li­sia pääs­tö­vä­hen­nyk­siä käy­tet­tyyn raha­mää­rään näh­den. Täs­sä mie­les­sä kaik­kien luu­li­si vas­tus­ta­van tie­lii­ken­teel­le erik­seen jyvi­tet­ty­jä pääs­tö­vä­hen­nys­ta­voit­tei­ta — kos­ka kysees­sä lie­nee edel­leen­kin kaik­kein kal­lein (so. tehot­to­min) tapa saa­vut­taa todell­sia päästövähennyksiä.

    Kos­ka tämä “pääs­tö­jen puo­lit­ta­mi­nen” tie­lii­ken­teen­osal­ta vai­kut­taa kui­ten­kin nous­seen yhdek­si tär­keim­mis­tä tavoit­teis­ta, jos­ta mil­lään ei voi jous­taa, niin taus­tal­la on pak­ko olla jotain muu­ta ratio­naa­li­nen huo­li pääs­töis­tä. Tie­tys­ti monil­le koko­nai­suuk­sien käsit­tä­mi­ses­sä ja loo­gi­ses­sa ajat­te­lus­sa haas­teel­lis­ten sil­mis­sä auto­lii­ken­ne — eri­tyi­ses­ti yksi­tyi­sau­toi­lu — on var­sin kon­kreet­ti­nen ja hel­pos­ti käsi­tet­tä­vä pääs­tö­läh­de. Kui­ten­kin tar­jol­la on enem­män kuin riit­tä­väs­ti tie­toa maan­tie­lii­ken­teen todel­li­ses­ta mer­ki­tyk­ses­tä ja vähen­nys­ta­voit­tei­siin liit­ty­vis­tä kus­tan­nuk­sis­ta — ja täs­sä mie­les­sä on vai­kea ymmär­tää miten yksi­mie­li­ses­ti em. tavoi­te hyväk­sy­tään ikään kuin vaih­toeh­dot­to­mak­si pakoksi.

    Ainoal­ta jär­keen­käy­väl­tä seli­tyk­sel­tä tun­tuu se, että viher­va­sem­mis­to­lai­sen elii­tin ja hei­tä myö­täi­le­vän val­ta­me­dian mie­les­tä yksi­tyi­sau­toi­lu (var­sin­kin mui­den ihmis­ten, eten­kin varak­kaam­pien) on nyt vain niin pöy­ris­tyt­tä­vää ja hyvän pös­sik­sen pilaa­vaa, että sii­tä täy­tyy kei­nol­la jos toi­sel­la pääs­tä eroon. Kes­kus­ta­oi­kes­to­lai­set pel­kää­vät ympä­ris­tö­vas­tais­tais­ta, tai jopa ilmas­to­de­nia­lis­tin, lei­maa kuin aikoi­naan neu­vos­to­vas­tai­suu­den myl­ly­ki­veä — ja juok­see siten myö­tä­mie­li­se­nä muka­na omat aivot kyt­ket­ty­nä nollaan.

    Mut­ta tär­kein­tä­hän on, että hyve­sig­na­loi­daan oikein näky­väs­ti sen min­kä keritään!

    (Sinän­sä, jos pääs­tö­jä halut­tai­siin oikeas­ti vähen­tää, niin ensim­mäi­se­nä pitäi­si hävit­tää kaik­ki maa- ja sek­to­ri­koh­tai­set kiin­tiöt ja siir­tyä yhteen yhte­näi­seen meka­nis­miin eli pääs­tö­kaup­paan. Tai­tai­si itsea­sias­sa polt­toai­nei­den hin­nat las­kea, jos niis­tä pois­tet­tai­siin kaik­ki yli­mää­räi­set rasi­tuk­set eli pump­pu­hin­ta oli­si “vero­va­paa hin­ta” + “pääs­tö­oi­keuk­sien hin­ta” + “alv”?)

    1. Kyl­lä, lii­ken­tyeen pääs­tö­jä pitäi­si sää­del­lä samal­la taval­la kuin kaik­kia mui­ta­kin pääst5öjä. Se mer­kit­see, että lii­ken­teen polt­toai­neet tulee saat­taa pääs­tö­kau­pan pii­riin, jos­ta ne nyt on vapautettu.

      1. Tämä­hän oli­si todel­la­kin hyvä asia — siir­ryt­täi­siin nykyi­ses­tä koti­mai­ses­ta pääs­tö­pe­rus­tei­ses­ta polt­toai­ne­ve­ros­ta päästökauppaan.

        CO2-ton­nin hin­nat ovat näem­mä liik­ku­neet jos­sain 25 €/tn luo­kas­sa ja kun esim. die­sel lit­ras­ta syn­tyy n. 2,6 kg CO2-pääs­tö­jä, niin kus­tan­nuk­sia täs­tä tuli­si 6,5 senttiä/l.

        Jos­sain väi­tet­tiin, että die­se­lin hin­nas­ta on vero­ja n. 55% — ja käyt­täen tätä tie­toa arvon­ve­rol­li­nen hin­ta (suo­ta­koon vero­kar­hul­le alv myös pääs­tö­kau­pan osuu­des­ta) oli­si nykyi­sen(?) 1,3 €/l sijaan n. 0,8 €/l. Sopii oikein mainiosti.

        (Samo­jen läh­tei­den tie­to­jen mukai­ses­ti ben­san hin­ta muut­tui­si esim. 1,4 €/l — n. 0,64 €/).

        No, vaik­ka rin­nais­ten maa­il­man­kaik­keuk­sien mää­rä oli­si ääre­tön, niin yhdes­tä­kään niis­tä ei löy­dy Suo­mea, jos­sa täl­lai­nen muu­tos tehtätäisiin…

      2. ksee:
        Tämä­hän oli­si todel­la­kin hyvä asia – siir­ryt­täi­siin nykyi­ses­tä koti­mai­ses­ta pääs­tö­pe­rus­tei­ses­ta polt­toai­ne­ve­ros­ta päästökauppaan.

        CO2-ton­nin hin­nat ovat näem­mä liik­ku­neet jos­sain 25 €/tn luo­kas­sa ja kun esim. die­sel lit­ras­ta syn­tyy n. 2,6 kg CO2-pääs­tö­jä, niin kus­tan­nuk­sia täs­tä tuli­si 6,5 senttiä/l.

        Jos­sain väi­tet­tiin, että die­se­lin hin­nas­ta on vero­ja n. 55% – ja käyt­täen tätä tie­toa arvon­ve­rol­li­nen hin­ta (suo­ta­koon vero­kar­hul­le alv myös pääs­tö­kau­pan osuu­des­ta) oli­si nykyi­sen(?) 1,3 €/l sijaan n. 0,8 €/l. Sopii oikein mainiosti.

        (Samo­jen läh­tei­den tie­to­jen mukai­ses­ti ben­san hin­ta muut­tui­si esim. 1,4 €/l — n. 0,64 €/).

        No, vaik­ka rin­nais­ten maa­il­man­kaik­keuk­sien mää­rä oli­si ääre­tön, niin yhdes­tä­kään niis­tä ei löy­dy Suo­mea, jos­sa täl­lai­nen muu­tos tehtätäisiin…

        Verot­ta­jan sivuil­ta löy­tyy nes­te­mäis­ten polt­toai­nei­den vero­tau­luk­ko, jos­ta käy ilmi että die­se­lin hii­li­diok­si­di­ve­ro on 24,56 sent­tiä lit­raa koh­den, mikä vas­taa noin 90 euron päästöhintaa/tonni.

        https://www.vero.fi/yritykset-ja-yhteisot/tietoa-yritysverotuksesta/valmisteverotus/nestemaiset_polttoaineet/nestemaisten_polttoaineiden_verotaulukk/

        Mut­ta tosi­aan polt­toai­nei­den hii­li­diok­si­di­ve­ro on kor­keam­pi kuin pääs­tö­kaup­pa­hin­ta, ja tie­tys­ti voi poh­tia myös mikä on ener­gia­si­säl­tö­ve­ron oikeu­tus, ja vas­taa­vas­ti pääs­tö­pe­rus­tei­nen auto­ve­ro joh­taa pääl­lek­käi­seen päästöverotukseen.

        Eli joo, polt­toai­net­ta vero­te­taan enem­män kuin pääs­tö­kaup­pa­jär­jes­tel­män hin­ta­ta­soon ver­rat­tu­na oli­si perusteltua.

        Toi­saal­ta liik­ku­mis­ta yleen­sä tue­taan monin tavoin vero­vä­hen­nyk­sil­lä (kilo­met­ri­kor­vauk­set ja työ­mat­ka­vä­hen­nyk­set) ja ylei­sel­lä syr­jäis­ten seu­tu­jen tuke­mi­sel­la, mikä sot­kee lii­ken­teen vero­ra­si­tuk­sen arvioimista.

        Joka­ta­pauk­ses­sa isoin ongel­ma on miten saa­daan pääs­tö­jä vähen­net­tyä pal­jon nykyis­tä nopeam­min. Pääs­tö­kaup­pa on ihan ok työ­ka­lu, mut­ta sii­nä kiris­tys­ruu­vi on lii­an löy­säl­lä. Ide­aa­li­ti­lan­ne oli­si tie­tys­ti että kaik­ki sek­to­rit oli­si­vat pääs­tö­kau­pan pii­ris­sä ja pääs­tö­kaup­pa oli­si viri­tet­ty riit­tä­vän tiu­kal­le, mut­ta vali­tet­ta­vas­ti Suo­men “viher­va­sem­mis­to­lai­sel­la elii­til­lä” ei ole val­taa teh­dä tar­vit­ta­via muu­tok­sia pääs­tö­kaup­pa­jär­jes­tel­mään. Eli on pak­ko teh­dä epä­op­ti­maa­li­sia rat­kai­su­ja jär­jes­tel­män ulkopuolella. 

        Tähän ei oikeas­taan oli­si varaa kos­ka pääs­tö­jen vähen­tä­mi­nen tulee muu­ten­kin kal­liik­si, mut­ta vie­lä vähem­män on varaa jät­tää asioi­ta tekemättä.

      3. Eli joo, polt­toai­net­ta vero­te­taan enem­män kuin pääs­tö­kaup­pa­jär­jes­tel­män hin­ta­ta­soon ver­rat­tu­na oli­si perusteltua.

        Näi­tä ei voi noin ver­ra­ta. Jos polt­toai­neet oli­sig­vat pääs­tö­kau­pas­sa, eikä eril­lis­tä hii­li­diok­si­di­ve­roa oli­si, polt­toai­neen hin­ta kyl­lä las­ki­si, mut­ta samal­la jokai­nen ajet­tu kilo­met­ri söi­si pääs­tö­oi­keuk­sia ja oli­si nos­ta­mas­sa pääs­tö­oi­keuk­sien hin­taa, eikä autoi­lu näin lisäi­si pää­söt­jä. Nyt se lisää, vaik­ka aneet maksetaankin.

      4. Osmo Soi­nin­vaa­ra: Näi­tä ei voi noin ver­ra­ta. Jos polt­toai­neet oli­sig­vat pääs­tö­kau­pas­sa, eikä eril­lis­tä hii­li­diok­si­di­ve­roa oli­si, polt­toai­neen hin­ta kyl­lä las­ki­si, mut­ta samal­la jokai­nen ajet­tu kilo­met­ri söi­si pääs­tö­oi­keuk­sia ja oli­si nos­ta­mas­sa pääs­tö­oi­keuk­sien hin­taa, eikä autoi­lu näin lisäi­si pää­söt­jä. Nyt se lisää, vaik­ka aneet maksetaankin.

        Niin­pä — ja pääs­tö­oi­keuk­sien hin­nan nous­tes­sa voi­si vaik­ka käy­dä niin, että vaik­ka­pa Puo­las­sa kan­na­tai­si sul­kea joku van­ha kivi­hii­li­voi­ma­la ja kor­va­ta se jol­lain vähä­pääs­töi­sem­mäl­lä lai­tok­sel­la (tai jopa ener­gian sääs­töl­lä vie­res­sä ole­vaa kom­mu­nis­min aikais­ta teräs­teh­das­ta modernisoimalla).

        Nyt näin ei käy, kos­ka Itä-Euroo­pan maat Puo­lan joh­dol­la onnis­tui­vat neu­vot­te­le­maan itsel­leen ole­mat­to­mat maa­koh­tai­set pääs­tö­vä­hen­nys­ta­voit­teet. Jär­ke­vien ja kus­tan­nus­te­hok­kai­sen toi­mien sijaan mm. suo­ma­lai­set mak­sa­vat entis­tä enem­män liik­ku­mi­ses­taan, vero­ra­ho­ja käy­te­tään kus­tan­nus­te­hot­to­miin vero­kan­nus­tei­siin ja kan­san­ta­lous hii­puu, kun kul­je­tuk­set kal­lis­tu­vat ja ihmis­ten liik­ku­mi­nen vähenee.

      5. Osmo Soi­nin­vaa­ra:

        Näi­tä ei voi noin ver­ra­ta. Jos polt­toai­neet oli­sig­vat pääs­tö­kau­pas­sa, eikä eril­lis­tä hii­li­diok­si­di­ve­roa oli­si, polt­toai­neen hin­ta kyl­lä las­ki­si, mut­ta samal­la jokai­nen ajet­tu kilo­met­ri söi­si pääs­tö­oi­keuk­sia ja oli­si nos­ta­mas­sa pääs­tö­oi­keuk­sien hin­taa, eikä autoi­lu näin lisäi­si pää­söt­jä. Nyt se lisää, vaik­ka aneet maksetaankin.

        Koti­maan sisäi­nen pääs­tö­kaup­pa kuu­los­taa moni­mut­kai­sel­ta. Antaa­ko perus­tus­la­ki ja Itse­hal­lin­to­lain 18 § edes edus­kun­nal­le oikeut­ta sel­lai­sen sää­tä­mis­tä voi­maan val­ta­kun­nal­li­ses­ti eli myös man­ner-Suo­men lisäk­si myös Ahve­nan­maal­le? Esi­mer­kik­si bio­polt­toai­nei­den jake­lu­vel­voi­te­han ei ole Ahve­nan­maal­la voi­mas­sa, kos­ka edus­kun­nan lain­sää­dän­tö­val­lan ei sii­tä sää­det­täes­sä kat­sot­tu riit­tä­vän sen voi­maan saat­ta­mi­seen kuin man­ner-Suo­meen. Itse­hal­lin­to­lain mukaan Ahve­nan­maal­la on lain­sää­dän­tö­val­ta mm. ympä­ris­tön­suo­je­lua sekä elin­kei­noe­lä­mään­sä kos­ke­viin asioihin.

        Sel­lai­nen vaih­toeh­to taas, jos­sa pääs­tö­kaup­pa oli­si voi­mas­sa man­ner-Suo­mes­sa, mut­ta ei Ahve­nan­maal­le rekis­te­röi­dyis­sä ajo­neu­vois­sa, voi­si joh­taa vää­ris­ty­miin auto­jen rekis­te­röin­ti­paik­ko­jen suh­teen. Sil­loin kan­nat­tai­si lii­sa­ta auton­sa Ahve­nan­maal­ta niin, että ne ovat rekis­te­ris­sä siel­lä, ja siten vapai­ta pääs­tö­kau­pas­ta, mut­ta käy­tös­sä man­ner-Suo­mes­sa. EU:ssa on tava­roi­den ja pal­ve­lui­den vapaa liik­ku­vuus. Polt­toai­ne­ve­rot pys­tyy sää­tä­mään val­ta­kun­nal­li­ses­ti, mut­ta kun men­nään mui­hin viri­tel­miin kuin veroi­hin, niin edus­kun­nan toi­mi­val­ta onkin usein rajoi­te­tum­paa, ja voi rajoit­tua vain manner-Suomeen.

      6. Sel­lai­nen vaih­toeh­to taas, jos­sa pääs­tö­kaup­pa oli­si voi­mas­sa man­ner-Suo­mes­sa, mut­ta ei Ahve­nan­maal­le rekis­te­röi­dyis­sä ajo­neu­vois­sa, voi­si joh­taa vää­ris­ty­miin auto­jen rekis­te­röin­ti­paik­ko­jen suhteen. 

        Pääs­tö­oi­keuk­sia ei osta autoi­li­ja vaan polt­toai­neen jakelia.

      7. Osmo Soi­nin­vaa­ra:

        Pääs­tö­oi­keuk­sia ei osta autoi­li­ja vaan polt­toai­neen jakelia.

        Pääs­tö­oi­keuk­sien jär­jes­tä­mi­seen on mon­ta vaih­toeh­toa. Yksi on se, että oikeu­det vie­dään lop­pu­käyt­tä­jäl­le asti niin, että vaik­ka aina tan­ka­tes­sa peri­tään nor­maa­li ben­san hin­ta + päi­vän mark­ki­na­hin­taan perus­tu­va pääs­tö­oi­keus­mak­su, joka tili­te­tään suo­raan val­tiol­le, toi­nen vaih­toeh­to että pääs­tö­oi­keu­det ostaa jake­li­ja, joka käy niil­lä kaup­paa ostaen ja myy­den. Jäl­kim­mäi­nen voi olla hel­pom­pi toteut­taa, kos­ka jake­li­joi­ta on suh­teel­li­sen vähän, mut­ta ei se ainoa vaih­toeh­to ole toteu­tuk­seen. Jake­li­ja­ver­sio on käy­tös­sä mm. nykyi­ses­sä bio­polt­toai­nei­den jake­lu­vel­voit­tees­sa, kun taas mm. ajo­neu­vo­ve­ro hoi­de­taan Tra­fico­min auto­ma­ti­soi­dul­la tie­to­jär­jes­tel­mäl­lä, jos­sa vero­vel­vol­li­nen voi sää­tää jopa päi­vä­ta­son vero­vel­vol­li­suuk­si­aan lii­ken­ne­käyt­töö­no­toil­la ja ‑pois­toil­la. Se on yksi edis­ty­neim­mis­tä val­tion mak­su­jen peri­mis­jär­jes­tel­mis­tä. Pääs­tö­kau­pan voi­si toteut­taa myös jol­lain sen tapai­sel­la jär­je­tel­mäl­lä siten, että pääs­tö­mak­sut perit­täi­siin vuo­sit­tain esim. kat­sas­tuk­ses­sa todet­tu­jen kilo­met­rien perusteella.

        Pääs­tö­oi­keus­mark­ki­na hin­to­jen muo­dos­tu­mi­sen osal­ta voi­si olla kyl­lä aika tor­so, jos se toteu­tet­tai­siin kan­sal­li­ses­ti jake­li­joi­den kes­ken. Nes­te, ABC ja ST1 muo­do­ta­vat kol­mis­taan enem­mis­tön Suo­men polt­toai­ne­mark­ki­nas­ta, jol­loin pääs­tö­oi­keuk­sien mark­ki­na­hin­nan muo­dos­tu­mi­nen tapah­tui­si oligopolissa.

        Bio­ja­ke­lu­vel­voi­te ei kos­ke Ahve­nan­maa­ta eikä pie­niä yksi­tyi­siä polt­toai­neen jake­li­joi­ta, joi­den vuo­si­vo­lyy­mi on alle mil­joo­na lit­raa. Voi­ma­loi­den­kaan EU-pääs­tö­kaup­pa ei kos­ke pie­niä toi­mi­joi­ta. Jos sama peri­aa­te päti­si kuin jake­lu­vel­voit­tees­sa, pääs­tö­kau­pan ulko­puo­lel­le jäi­si Ahve­nan­maa sekä mm. yhden huol­toa­se­man kokoi­set pie­net ben­san myy­jät. Hin­nat nousi­si­vat muil­la, mut­ta pääs­tö­kau­pan ulko­puo­li­sil­la jake­li­joil­la hin­nat voi­si­vat ken­ties jopa las­kea. Se voi­si vää­ris­tää kilpailua.

      8. Pääs­tö­oi­keus­mark­ki­na hin­to­jen muo­dos­tu­mi­sen osal­ta voi­si olla kyl­lä aika tor­so, jos se toteu­tet­tai­siin kan­sal­li­ses­ti jake­li­joi­den kes­ken. Nes­te, ABC ja ST1 muo­do­ta­vat kol­mis­taan enem­mis­tön Suo­men polt­toai­ne­mark­ki­nas­ta, jol­loin pääs­tö­oi­keuk­sien mark­ki­na­hin­nan muo­dos­tu­mi­nen tapah­tui­si oligopolissa.

        Mitäs hait­taa tuos­ta on. Jos pääs­tö­oi­keuk­sia on tar­jol­la mää­rä, joka vähe­nee vuo­den 2020 pääs­töis­tä vii­si pro­sent­tiyk­sik­köä vuo­des­sa, tavoi­te toteu­tuu, eikä jake­lu­kar­tel­li voi sen hin­taan juu­ri vai­kut­taa. Yksin­ker­tai­sin­ta on pan­na pääs­tö­oi­keu­den sen mak­set­ta­vak­si, joka toi­mit­taa polt­toai­neen ben­sa­kaup­piail­le. Näi­tä on vie­lä vähem­män kuin huoltoasemaketjuja.

      9. Osmo Soi­nin­vaa­ra:

        Mitäs hait­taa tuos­ta on. Jos pääs­tö­oi­keuk­sia on tar­jol­la mää­rä, joka vähe­nee vuo­den 2020 pääs­töis­tä vii­si pro­sent­tiyk­sik­köä vuo­des­sa, tavoi­te toteu­tuu, eikä jake­lu­kar­tel­li voi sen hin­taan juu­ri vai­kut­taa. Yksin­ker­tai­sin­ta on pan­na pääs­tö­oi­keu­den sen mak­set­ta­vak­si, joka toi­mit­taa polt­toai­neen ben­sa­kaup­piail­le. Näi­tä on vie­lä vähem­män kuin huoltoasemaketjuja.

        Jos pääs­tö­kaup­pa­mark­ki­na toi­mi­si niin kuin pörs­si­tyyp­pi­set mark­ki­nat yleen­sä, että oli­si joka päi­vä ole­mas­sa mark­ki­na­hin­ta, oli­go­po­li­luon­tei­sil­la mark­ki­noil­la pien­toi­mi­jat voi­si­vat olla epä­sym­met­ri­sen infor­maa­tion joh­dos­ta läh­tö­koh­tai­ses­ti ala­kyn­nes­sä. Isot toi­mi­jat tie­täi­si­vät parem­min sen, kuin­ka hyvin pääs­tö­oi­keu­det näyt­tä­vät minä­kin vuon­na tule­van riit­tä­mään, ja pys­tyi­si­vät käyt­tä­mään sisä­pii­ri­tie­to­ja hin­nan mää­rit­ky­sen, ja muut eivät. Tavoi­te voi­si pääs­tö­jär­jes­tel­män näkö­kul­mas­ta toteu­tua, mut­ta jär­jes­tel­mien pitää yleen­sä olla kil­pai­luoi­keu­del­li­ses­ti­kin riit­tä­vän oikeu­den­mu­kai­sia, jot­ta voi­vat läpäis­tä mm. EU-vaa­ti­mus­ten seu­lat. EU:ssahan tava­roi­den vapaa­seen lii­ku­vuu­teen kuu­luu myös polt­toai­nei­den vapaa liik­ku­vuus, ja pääs­tö­kaup­pa pitäi­si sik­si toteut­taa niin, ettei se muo­dos­ta lii­an suur­ta estet­tä vaik­ka­pa jon­kun muun EU-mai­den fir­mo­jen polt­toai­ne­toi­mi­tuk­sil­le Suo­meen. Asi­aa on kui­ten­kin han­ka­la arvioi­da, kun yhtään kon­kreet­tis­ta esi­tys­tä pääs­tö­kau­pan yksi­tyis­koh­dis­ta ei ole.

        Vii­mek­si mai­nit­tu asia pätee sil­loin, jos pääs­tö­kaup­pa kos­ki­si vain esim. yli mil­joo­nan euron vuo­si­myyn­tiin yltä­viä taho­ja. Bio­polt­toai­nei­den jake­lu­vel­voi­te kos­kee vain sel­lai­sia. Vaik­ka yli 95 pro­sent­tia polt­toai­ne­tuon­nis­ta on yhden käden sor­mil­la las­ket­ta­vis­sa käsis­sä, se lop­puo­sa onkin kai hyvin sir­pa­leis­ta toi­mi­ja­kent­tää. Pien­toi­mi­joi­ta polt­toai­ne­puo­lel­la on val­ta­va mää­rä. Esi­mer­kik­si die­se­liä saa tuo­da kanis­te­ris­sa 10 lit­raa rajan yli veroit­ta. Jos tuo 11 lit­raa, Tul­li perii 1 lit­ras­ta veroa val­mis­te­ve­roa joi­tain kym­me­niä sent­te­jä sekä arvon­li­sä­ve­ron. Pitäi­si­kö 11 lit­raa kanis­te­ris­sa die­se­liä tuo­van alkaa käy­dä 1 lit­ran tuon­nis­ta pääs­tö­kaup­paa rajan yli pääs­täk­seen? Polt­toai­nei­den maa­han­tuo­jia on kai­ke­ti huo­mat­ta­vas­ti enem­män kuin huoltoasemaketjuja.

      10. mie­tin­tää: Polt­toai­nei­den maa­han­tuo­jia on kai­ke­ti huo­mat­ta­vas­ti enem­män kuin huoltoasemaketjuja. 

        Niin­kuin jo aiem­min kir­joi­tin niin täl­lai­nen sys­tee­mi vuo­tai­si kuin seu­la. Yksi­tyis­hen­ki­löt ham­strai­si­vat polt­toai­net­ta naa­pu­ri­mais­ta, isot öljy-yhtiöt kier­rät­täi­si­vät pääs­tö­oi­keu­ten­sa samal­la taval­la kuin pör­siyh­tiöt voit­ton­sa vero­pa­ra­tii­seis­sa jne.

        Ainoa rei­lu kei­no rajoit­taa autoi­lun pääs­tö­jä on mak­saa veroa polt­toai­nees­ta, ja itse autos­ta. Auton vuo­sit­tai­nen ajo­neu­vo­ve­ro sai­si tosin mää­räy­tyä suh­teu­tet­tu­na ajet­tui­hin kilo­met­rei­hin eikä pel­käs­tään auton las­ken­nal­li­sis­ta CO2 päästöistä.

        Yksi­tyis­käyt­töis­ten die­sel­hen­ki­lö­au­to­jen eri­tyis­koh­te­lu (polt­toai­neen vero­tu­ki + käyt­tö­voi­ma­ve­ro) jou­tai­si romu­kop­paan eli die­sel- ja kaa­suau­toil­le sama vero­koh­te­lu kuin ben­sa-autoil­le. Täys­säh­kö­au­to­jen käyt­tö­voi­ma­ve­ro pitäi­si pois­taa. Van­ho­jen die­se­lau­to­jen käyt­tö suu­rim­mis­sa kau­pun­geis­sam­me pitäi­si kiel­tää nii­den aiheut­ta­mien pai­kal­lis­pääs­tö­jen takia.

      11. Yksi­tyis­hen­ki­löt ham­strai­si­vat polt­toai­net­ta naa­pu­ri­mais­ta, isot öljy-yhtiöt kier­rät­täi­si­vät pääs­tö­oi­keu­ten­sa samal­la taval­la kuin pör­siyh­tiöt voit­ton­sa vero­pa­ra­tii­seis­sa jne.

        Venä­jäl­tä­hän saa hal­paa polt­toai­net­ta nyt­kin. Ham­straa­vat­ko ihmi­set hal­paa polt­toai­net­ta venä­jäl­tä ja säi­lyt­tä­vät pihoil­laan suu­ris­sa koti­va­ras­tois­sa? Mikä täs­sä muuttuisi?

      12. Osmo Soi­nin­vaa­ra: Venä­jäl­tä­hän saa hal­paa polt­toai­net­ta nyt­kin. Ham­straa­vat­ko ihmi­set hal­paa polt­toai­net­ta venä­jäl­tä ja säi­lyt­tä­vät pihoil­laan suu­ris­sa koti­va­ras­tois­sa? Mikä täs­sä muuttuisi?

        Venä­jä on eri­kois­ta­paus kos­ka sin­ne tar­vi­taan vii­su­mi ym pro­pus­ko­ja ja raja-ase­mil­le on jonot, että se kar­kot­taa osan hams­te­reis­ta, mut­ta sii­tä huo­li­mat­ta monet ham­straa­vat siel­tä ura­kal­la polttoainetta.
        Asia muut­tui­si pääs­tö­kau­pan muka­na, että myös Ruot­siin ja Nor­jaan läh­det­täi­siin ham­straa­maan, ellei suo­ma­lai­sil­ta kiel­let­täi­si osta­mas­ta siel­lä, mut­ta tus­kin kiel­let­täi­siin. Oulus­ta asti läh­det­täi­siin var­muu­del­la Ruot­siin tank­ka­maan. Eikä Viro ole poi­sul­jet­tu uusien ben­san­ham­straus­koh­tei­den joukosta.

      13. Osmo Soi­nin­vaa­ra:
        Saa­han sitä Viros­ta käy­dä nyt­kin ham­straa­mas­ta. Siel­lä meno­ve­si on halvempaa.

        On vähän, mut­ta jos se Suo­mes­sa kal­lis­tui­si kun­nol­la pääs­tö­oi­keuk­sien tai jon­kun muun syyn takia joka näkyi­si pump­pu­hin­nois­sa, niin jot­kut meni­si­vät sin­ne kans­sa. Joka tapauk­ses­sa ben­sa­tu­ris­mi Venä­jäl­le lisään­tyi­si, ja Ruot­siin ja Nor­jaan alkaisi.

      14. R.Silfverberg:

        On vähän, mut­ta jos se Suo­mes­sa kal­lis­tui­si kun­nol­la pääs­tö­oi­keuk­sien tai jon­kun muun syyn takia joka näkyi­si pump­pu­hin­nois­sa, niin jot­kut meni­si­vät sin­ne kans­sa. Joka tapauk­ses­sa ben­sa­tu­ris­mi Venä­jäl­le lisään­tyi­si, ja Ruot­siin ja Nor­jaan alkaisi.

        Viros­ta ben­san ham­straus­ta muu­al­le kuin tank­kiin estää se, että Viroon ei ole maayh­teyt­tä ja lai­vayh­tiöi­den sään­nöis­sä on kiel­to­ja syt­ty­vien nes­tei­den kul­jet­ta­mi­sel­le, kuten esim. näin: “Auto­kan­nel­la ei saa kul­jet­taa syt­ty­viä nes­tei­tä irral­li­si­na pak­kauk­si­na tai gril­li­hii­liä.” 10 lit­ran kanis­te­rin ben­saa sai­si tuo­da muka­naan kyl­lä lakien puo­les­ta, mut­ta lai­vayh­tiöt eivät palo­tur­val­li­suus­syis­tä anna kul­jet­taa nii­tä. Sik­si kanis­te­rei­ta kus­ka­taan vain poh­joi­sen ja idän rajoil­la auto­jen muka­na, mut­ta lai­voil­la kul­je­tet­ta­viin autoi­hin kaik­ki polt­toai­ne tan­ka­taan vain tank­kiin, eikä irto­ka­nis­te­rien ham­straus­ta niin esiin­ny. Ehkä jot­kut yksit­täi­set mat­kaa­jat rik­ko­vat sään­tö­jä, mut­ta pää­osa pitäy­tyy sään­nöis­sä. Nor­jaan ben­sa­tu­ris­mia ei ole suun­tau­tu­nut sik­si, että siel­lä on Suo­mea­kin kovem­mat verot.

      15. Osmo Soi­nin­vaa­ra:
        Saa­han sitä Viros­ta käy­dä nyt­kin ham­straa­mas­ta. Siel­lä meno­ve­si on halvempaa.

        Niin saa. Mut­ta point­ti on se, että jos Suo­meen kehi­tet­tä­vä lii­ken­teen pääs­tö­kaup­pa kos­ki­si vain man­ner-Suo­men ben­sa-ase­ma­ket­ju­jen ase­mia, sii­tä voi­si seu­ra­ta kan­nus­tei­ta hakea polt­toai­nei­ta muu­al­ta kuin pääs­tö­kau­pan pii­ris­sä ole­vil­ta huol­toa­se­mil­ta. Jos taas pääs­tö­kaup­pa kos­ki­si myös ben­san tai die­se­lin yksi­tys­tuo­jia, sii­tä tuli­si her­käs­ti byro­kra­ti­aa lisää aika pal­jon­kin. Säh­kön- ja kau­ko­läm­mön tuo­tan­non koh­dal­la pääs­tö­kaup­pa kos­kee vain iso­ja voi­ma­loi­ta. Pie­net voi­ma­lat ovat pääs­tö­kau­pan ulko­puo­lel­la, vaik­ka polt­te­li­si­vat kivi­hiil­tä, kaa­sua tai öljyä. Niin kau­an kuin ei ole yhtään kon­kreet­tis­ta mal­lia ole­mas­sa sii­tä, miten pääs­tö­kau­pan voi­si toteut­taa polt­toai­neen kulut­ta­ja­kau­pan koh­dal­la täyt­täen mm. EU-oikeu­den vaa­ti­muk­set, en suh­tau­du ehdo­tuk­siin kulut­ta­ja­kaup­paan koh­dis­tu­vas­ta polt­toai­nei­den pääs­tö­kau­pas­ta kovin rea­lis­ti­se­na aja­tuk­se­na. Bio­polt­toai­nei­den jake­lu­vel­voi­te­kin typis­tyi aikoi­naan, kun sitä ei käy­tän­nös­sä voi­tu­kaan sää­tää voi­maan kaik­kia toi­mi­joi­ta Suo­mes­sa kattavana.

      16. R.Silfverberg: Venä­jä on eri­kois­ta­paus kos­ka sin­ne tar­vi­taan vii­su­mi ym pro­pus­ko­ja ja raja-ase­mil­le on jonot, että se kar­kot­taa osan hams­te­reis­ta, mut­ta sii­tä huo­li­mat­ta monet ham­straa­vat siel­tä­ura­kal­la polttoainetta.
        Asia muut­tui­si pääs­tö­kau­pan muka­na, että myös Ruot­siin ja Nor­jaan läh­det­täi­siin ham­straa­maan, ellei suo­ma­lai­sil­ta kiel­let­täi­si osta­mas­ta siel­lä, mut­ta tus­kin kiel­let­täi­siin. Oulus­ta asti läh­det­täi­siin var­muu­del­la Ruot­siin tank­ka­maan. Eikä Viro ole poi­sul­jet­tu uusien ben­san­ham­straus­koh­tei­den joukosta. 

        Nor­ja­lai­set ham­straa­vat ben­sii­niä myös Venä­jäl­tä eten­kin Kirk­ko­nie­men raja-alu­eel­ta nor­ja­lai­set käy­vät osta­mas­sa Venä­jän puo­lel­ta ben­sii­niä vaik­ka Nor­ja on itse raa­ka-öljyn tuot­ta­ja­maa. Nor­jan kova vero­tus tekee Nor­jas­sa ben­san hin­nas­ta kal­liin. Viro­lai­set hake­vat myös hal­paa ben­sii­niä Nar­van rajal­ta Venä­jän puo­lel­ta. Venä­jän vii­su­min hank­ki­nen ei ole enää ongel­ma. Venä­jäl­le saa 10 vuo­den vii­su­me­ja kun­han niis­tä mak­saa vii­su­mi mak­sut. Nykyi­nen eVii­su­mi jär­jes­tel­mä tulee aut­ta­maan myös Venä­jäl­le liik­ku­mis­ta. Olin ker­ran Dubais­sa ja siel­lä ben­sii­ni mak­saa 20 sent­tiä lit­ra mut­ta Abu Dha­bis­sa 10 sent­tiä lit­ra vaik­ka ovat samaa Ara­bie­mi­raat­te­ja joka on liit­to­val­tio. Abu Dha­bi lla on isot öljy ken­tät mut­ta Dubais­sa ei ole öljyä

      17. Rahul Soma­ni: Nor­ja­lai­set ham­straa­vat ben­sii­niä myös Venä­jäl­tä eten­kin Kirk­ko­nie­men raja-alu­eel­ta nor­ja­lai­set käy­vät osta­mas­sa Venä­jän puo­lel­ta ben­sii­niä vaik­ka Nor­ja on itse raa­ka-öljyn tuot­ta­ja­maa. Nor­jan kova vero­tus tekee Nor­jas­sa ben­san hin­nas­ta kal­liin. Viro­lai­set hake­vat myös hal­paa ben­sii­niä Nar­van rajal­ta Venä­jän puo­lel­ta. Venä­jän vii­su­min hank­ki­nen ei ole enää ongel­ma. Venä­jäl­le saa 10 vuo­den vii­su­me­ja kun­han niis­tä mak­saa vii­su­mi mak­sut. Nykyi­nen eVii­su­mi jär­jes­tel­mä tulee aut­ta­maan myös Venä­jäl­le liik­ku­mis­ta. Olin ker­ran Dubais­sa ja siel­lä­ben­sii­ni mak­saa 20 sent­tiä lit­ra mut­ta Abu Dha­bis­sa 10 sent­tiä lit­ra vaik­ka ovat samaa Ara­bie­mi­raat­te­ja joka on liit­to­val­tio. Abu Dha­bi lla on isot öljy ken­tät mut­ta Dubais­sa ei ole öljyä

        e‑Viisumin mah­dol­li­nen voi­maa­nas­tu­mi­nen ja koro­na-rajoi­tus­ten pois­tu­mi­nen jos­sain vai­hees­sa lisää var­mas­ti mat­kai­lua Venä­jäl­le, kuka mis­tä­kin syys­tä. Toi­saal­ta se piden­tää jono­ja raja-ase­mil­la kanssa.

      18. R.Silfverberg: e‑Viisumin mah­dol­li­nen voi­maa­nas­tu­mi­nen­ja koro­na-rajoi­tus­ten pois­tu­mi­nen jos­sain vai­hees­sa lisää var­mas­ti mat­kai­lua Venä­jäl­le, kuka mis­tä­kin syys­tä. Toi­saal­ta se piden­tää jono­ja raja-ase­mil­la kanssa. 

        Venä­jäl­le mat­kus­ta­mi­nen tapah­tuu myös junal­la ja lai­val­la Suo­mes­ta joten sekin on pal­jon nopeam­pi tapa mat­kus­taa Venä­jäl­le kuin maan­tie­lii­ken­ne. Pit­kät jonot ovat Venä­jän viran­omais­ten byro­kra­ti­aa. Venä­jä itse sul­ki rajan­sa jo keväällä.

      19. Rahul Soma­ni:
        Venä­jäl­le mat­kus­ta­mi­nen tapah­tuu myös junal­la ja lai­val­la Suo­mes­ta joten sekin on pal­jon nopeam­pi tapa mat­kus­taa Venä­jäl­le kuin maan­tie­lii­ken­ne. Pit­kät jonot ovat Venä­jän viran­omais­ten byro­kra­ti­aa. Venä­jä itse sul­ki rajan­sa jo keväällä.

        Lai­val­la ei ole Suo­mes­ta tänä vuon­na juu­ri Venä­jäl­le mat­kat­tu. Tai­taa olla 2000-luvun tilas­to­his­to­rian poh­ja­no­tee­raus sii­nä lajis­sa. Ei ole reit­ti­lai­vo­ja ollut lii­ken­tees­sä sen enem­pää Sai­maal­la kuin Itä­me­rel­lä­kään näi­den kah­den maan välil­lä. Sai­maan kana­van piden­nyk­sen val­mis­tut­tua Suo­men ja Venä­jän väli­nen mat­kus­ta­ja­lai­va­lii­ken­ne ehkä volyy­meil­tään hiu­kan kas­vaa, jos rei­til­le tulee sen jäl­keen joku uusi toi­mi­ja isom­pi­ne tax free ‑kaup­poi­neen, kun pidem­mät sulut mah­dol­lis­ta­vat myös isom­mat matkustajalaivat.

        Itä­ra­jan koti­mai­sil­le huol­toa­se­mil­le koro­na-aika on ollut erään­lai­nen lot­to­voit­to. Aiem­min Venä­jäl­lä tan­kan­neet itä­ra­jan asuk­kaat ovat nyt jou­tu­neet tank­kaa­maan Suo­mes­sa. Toki rajan kiin­ni olo ja auto­mat­kus­ta­mi­sen rei­lu vähen­ty­mi­nen on myös hai­tan­nut lukuis­ten yri­tys­ten toi­min­taa siel­lä, mut­ta huol­toa­se­mat ovat olleet kai sil­ti koko­nai­suu­des­saan jon­kin­lai­sia hyötyjiä.

      20. Sin­ga­po­res­sa muu­ten on käy­tän­tö, että jos läh­tee auton kans­sa käy­mään naa­pu­ri­maas­sa, jos­sa vben­sa on olen­nai­ses­ti hal­vem­paa, tan­kin on olta­va vähin­tään 3/4 täynnä.

      21. Osmo Soi­nin­vaa­ra:
        Sin­ga­po­res­sa muu­ten on käy­tän­tö, että jos läh­tee auton kans­sa käy­mään naa­pu­ri­maas­sa, jos­sa vben­sa on olen­nai­ses­ti hal­vem­paa, tan­kin on olta­va vähin­tään 3/4 täynnä. 

        En usko että täl­lai­nen toi­mi­si län­si­mais­sa vapaus­lan­diois­sa, hir­ve­ää totalitarismia.

      22. Sta­dist: En usko että täl­lai­nen toi­mi­si län­si­mais­sa vapaus­lan­diois­sa, hir­ve­ää totalitarismia.

        Itse asias­sa auto­vuo­kraa­mot vaa­ti­vat jo täl­läis­tä käy­tän­töä kun auto palau­te­taan takai­sin vuokrausliikeeseen

      23. Rahul Soma­ni: Itse asias­sa auto­vuo­kraa­mot vaa­ti­vat jo täl­läis­tä käy­tän­töä kun auto palau­te­taan takai­sin vuokrausliikeeseen 

        Auton vuo­kraa­mis­ta ja sii­hen liit­ty­viä sopi­mus­py­kä­liä ei usein las­ke­ta yksi­lön­va­pauk­sien pii­riin kuu­lu­vik­si. Tääl­lä­hän itse asias­sa sopi­mus­va­paus arvo­te­taan pal­jon tär­keäm­mäk­si kuin val­tioi­den oikeus mää­räil­lä kansalaisia.

        Itse aina­kin kum­mek­sui­sin hyvin suu­res­ti jos ihmi­set pitä­vät täl­lais­ta tank­kaus­pak­koa rajo­jen yli liik­kues­sa sopi­va­na samal­la kun yri­tys­kon­ser­nit saa­vat lai­nail­la tytä­ryh­tiöil­leen rahaa yli­kor­koi­sil­la lai­noil­la. Mut­ta jot­kut vapau­det ovat­kin parem­pia kuin toiset.

      24. Sta­dist

        Itse aina­kin kum­mek­sui­sin hyvin suu­res­ti jos ihmi­set pitä­vät täl­lais­ta tank­kaus­pak­koa rajo­jen yli liik­kues­sa sopi­va­na samal­la kun yri­tys­kon­ser­nit saa­vat lai­nail­la tytä­ryh­tiöil­leen rahaa yli­kor­koi­sil­la lai­noil­la. Mut­ta jot­kut vapau­det ovat­kin parem­pia kuin toiset.

        Yhdys­val­tain val­tio­va­rain­mi­nis­te­ri val­voo dol­la­ri tran­sak­tioi­ta erit­täin tar­kas­ti nyky­ään rahan­pe­sun ja ter­ro­ris­tien rahoi­tuk­sen takia. Pää­osa valuut­ta siir­rois­ta teh­dään Yhdys­val­tain dollareissa

      25. Osmo Soi­nin­vaa­ra: Osmo Soi­nin­vaa­ra sanoo

        Osmo Soi­nin­vaa­ra:
        Sin­ga­po­res­sa muu­ten on käy­tän­tö, että jos läh­tee auton kans­sa käy­mään naa­pu­ri­maas­sa, jos­sa vben­sa on olen­nai­ses­ti hal­vem­paa, tan­kin on olta­va vähin­tään 3/4 täynnä.

        Sin­ga­po­rel­la on yksi naa­pu­ri­maa Male­sia joten kon­rol­li on hel­pom­paa. Male­sia on myös huo­mat­ta­va öljyn tuot­ta­ja maa. Myös bah­rai­ni­lai­set osta­vat nykään ben­san­sa Sau­di-Ara­bias­ta ja sau­dit käy­vät Bah­rai­nis­sa juo­mas­sa sitä kiel­let­ty juo­maa eli alkoholia.

      26. Osmo Soi­nin­vaa­ra:
        Venä­jäl­tä­hän saa hal­paa polt­toai­net­ta nyt­kin. Ham­straa­vat­ko ihmi­set hal­paa polt­toai­net­ta venä­jäl­tä ja säi­lyt­tä­vät pihoil­laan suu­ris­sa koti­va­ras­tois­sa? Mikä täs­sä muuttuisi?

        Ei tie­toa. Tus­kin sii­tä kukaan ker­too ääneen, jos niin tekee, kos­ka lain­sää­dän­tö. Viros­ta taka­vuo­si­na uuti­soi­tiin, että siel­lä Nar­van suun­nal­la oli­si Venä­jän rajal­la jos­sain laa­juu­des­sa ollut tuol­lais­ta har­ras­tus­ta, vaik­kei toi­min­ta ollut­kaan lail­lis­ta: https://www.is.fi/ulkomaat/art-2000000075048.html . Aika pie­nen mit­ta­kaa­van toi­min­taa lie­nee ollut kuitenkin.

      27. mie­tin­tää: EU:ssahan tava­roi­den vapaa­seen lii­ku­vuu­teen kuu­luu myös polt­toai­nei­den vapaa liik­ku­vuus, ja pääs­tö­kaup­pa pitäi­si sik­si toteut­taa niin, ettei se muo­dos­ta lii­an suur­ta estet­tä vaik­ka­pa jon­kun muun EU-mai­den fir­mo­jen polt­toai­ne­toi­mi­tuk­sil­le Suomeen 

        Euroo­pan sisä­mark­ki­nat eivät ole vie­lä­kään ener­gian tuo­tan­nol­le yhte­näi­set vaan edel­leen kukin jäsen­maa voi sää­del­lä ener­gia­mark­ki­noi­ta ja tava­roi­den vapaa­seen lii­ku­vuu­den pii­riin ei kuu­lu ener­gia. Esim hyvä esi­merk­ki on ydinpolttoaine.Sen tuo­mi­nen esim Suo­meen Rans­kas­ta vaa­tii Suo­men viran­omais­ten eril­li­set luvat. Vaik­ka Rans­ka on EU maa sii­nä mis­sä Suo­mi. Yhdys­val­lois­sa tilan­ne on ihan toi­nen kun osa­val­tioi­den välil­lä ei ole mitään rajoi­tuk­sia tava­roi­den kuljetuksille.

      28. Rahul Soma­ni:

        Euroo­pan sisä­mark­ki­nat eivät ole vie­lä­kään ener­gian tuo­tan­nol­le yhte­näi­set vaan edel­leen kukin jäsen­maa voi sää­del­lä ener­gia­mark­ki­noi­ta ja tava­roi­den vapaa­seen lii­ku­vuu­den pii­riin ei kuu­lu ener­gia. Esim hyvä esi­merk­ki on ydinpolttoaine.Sen tuo­mi­nen esim Suo­meen Rans­kas­ta vaa­tii Suo­men viran­omais­ten eril­li­set luvat. Vaik­ka Rans­ka on EU maa sii­nä mis­sä Suo­mi. Yhdys­val­lois­sa tilan­ne on ihan toi­nen kun osa­val­tioi­den välil­lä ei ole mitään rajoi­tuk­sia tava­roi­den kuljetuksille.

        Ydin­voi­man polt­toai­ne ei ole hyvä esi­merk­ki, vaan sätei­le­vät mate­ri­aa­lit yli­pää­tään ovat poik­keus vapaa­seen liik­ku­vuu­teen. Ei rajo­jen yli saa vie­dä vapaas­ti tiet­ty­jä eläin­la­je­ja­kaan. EU:n sisä­mark­ki­noil­la pää­sään­tö polt­toai­nei­den suh­teen EU-mai­den kes­ken on sil­ti tava­roi­den vapaa liik­ku­vuus. Käyt­tö­maas­sa mak­se­taan sen maan verot, mut­ta sisä­ra­jo­jen yli­tys­ten pitäi­si olla sujuvia.

      29. mie­tin­tää: Ydin­voi­man polt­toai­ne ei ole hyvä esi­merk­ki, vaan sätei­le­vät mate­ri­aa­lit yli­pää­tään ovat poik­keus vapaa­seen liik­ku­vuu­teen. Ei rajo­jen yli saa vie­dä vapaas­ti tiet­ty­jä eläin­la­je­ja­kaan. EU:n sisä­mark­ki­noil­la pää­sään­tö polt­toai­nei­den suh­teen EU-mai­den kes­ken on sil­ti tava­roi­den vapaa liikkuvuus. 

        Tuos­sa­kin on joi­ta­kin rajoi­tuk­sia jot­ka eivät ole tava­roi­den vapaan liik­ku­vuu­den pii­ris­sä. Jot­kut kemi­kaa­lit, lan­noit­teet, tulia­seet, polt­toai­neet sekä lääk­keet eivät ole tava­roi­den vapaan liik­ku­vuu­den pii­ris­sä vaan nii­hin tar­vit­see eril­li­nen lupa . Esi­mer­kik­si verk­ko­kau­pan sään­nöt ovat edel­leen jäsen­mai­den kan­sal­li­sen päätöksessä

      30. mie­tin­tää:
        Pääs­tö­oi­keus­mark­ki­na hin­to­jen muo­dos­tu­mi­sen osal­ta voi­si olla kyl­lä aika tor­so, jos se toteu­tet­tai­siin kan­sal­li­ses­ti jake­li­joi­den kes­ken. Nes­te, ABC ja ST1 muo­do­ta­vat kol­mis­taan enem­mis­tön Suo­men polt­toai­ne­mark­ki­nas­ta, jol­loin pääs­tö­oi­keuk­sien mark­ki­na­hin­nan muo­dos­tu­mi­nen tapah­tui­si oligopolissa.

        His­to­rial­li­set maa­il­man suu­rim­mat öljyyh­tiöt ovat olleet iso­ja yhtiöi­tä joi­ta kut­sut­tiin vie­lä 1970-luvun alkuun asti 7 sisa­rus­ta (Seven sis­ters) jot­ka oli­vat Anglo-Ira­nian Oil Com­pa­ny (nykyi­nen BP), Roy­al Dutch Shell, Stan­dard Oil Com­pa­ny of Cali­for­nia, Gulf Oil , Texaco , Stan­dard Oil Com­pa­ny of New Jer­sey, Stan­dard Oil Com­pa­ny of New York . Maa­il­man suu­rim­mat öljyh­tiöt ovat täl­lä het­kel­lä mark­ki­nao­suu­del­taan Sau­di Aramco , Roy­al Dutch Shell, Chi­na Natio­nal Pet­ro­leum Cor­po­ra­tion , BP, Exxon Mobil , Total SA, Chev­ron Cor­po­ra­tion ja Lukoil

      31. Osmo Soi­nin­vaa­ra: Näi­tä ei voi noin ver­ra­ta. Jos polt­toai­neet oli­sig­vat pääs­tö­kau­pas­sa, eikä eril­lis­tä hii­li­diok­si­di­ve­roa oli­si, polt­toai­neen hin­ta kyl­lä las­ki­si, mut­ta samal­la jokai­nen ajet­tu kilo­met­ri söi­si pääs­tö­oi­keuk­sia ja oli­si nos­ta­mas­sa pääs­tö­oi­keuk­sien hin­taa, eikä autoi­lu näin lisäi­si pää­söt­jä. Nyt se lisää, vaik­ka aneet maksetaankin. 

        Mun täy­tyy sanoa että en ymmär­rä miten joku pääs­tö­kaup­pa vähen­tää auto­jen pääs­tö­jä? Autoil­la joko aje­taan tai ei. Ja nii­tä ajaa yksi­tyis­hen­ki­löt eikä val­tiot. Enkä minä ymmär­rä mik­si jon­kun muun kuin auton käyt­tä­jän pitäi­si mak­saa ajois­taan ja sii­tä aiheu­tu­vis­ta pääs­töis­tä, asui mis­sä asui.
        Tar­koit­tai­si­ko pääs­tö­kaup­pa lii­ken­ne­polt­toai­nei­den osal­ta että jos joku raja ylit­tyy Suo­men koh­dal­la, ja Suo­mi ei pysty/suostu mak­sa­maan niis­tä, niin kaik­kien auto­jen polt­toai­ne­syöt­tö lak­kaa heti ja autot jää­vät sei­so­maan vai mitä? Kerä­tään­kö sit­ten autoi­li­joil­ta jäl­ki­kä­teen rahaa että saa­daan pääs­tö­oi­keu­det mak­set­tua vai miten?

      32. Mun täy­tyy sanoa että en ymmär­rä miten joku pääs­tö­kaup­pa vähen­tää auto­jen pääs­tö­jä? Autoil­la joko aje­taan tai ei. Ja nii­tä ajaa yksi­tyis­hen­ki­löt eikä valtiot.

        Jos sinä sylöt pääs­tö­oi­keuk­sia aja­mal­la autoa, nii­tä on sen jäl­keen vähem­män ja nii­den hin­ta nousee, kun­nes jon­kin toi­sen on pak­ko vähen­tää pääs­tö­jään niin pal­jon kuin sinä nii­tä aiheu­tit. OK, sinun ajo­si eivät täs­sä ehkä niin hir­veäs­ti vai­ku­ta, mut­ta kol­me mil­joo­naa autoi­li­jaa vaikuttaa.

      33. Osmo Soi­nin­vaa­ra: Jos sinä sylöt pääs­tö­oi­keuk­sia aja­mal­la autoa, nii­tä on sen jäl­keen vähem­män ja nii­den hin­ta nousee, kun­nes jon­kin toi­sen on pak­ko vähen­tää pääs­tö­jään niin pal­jon kuin sinä nii­tä aiheu­tit. OK, sinun ajo­si eivät täs­sä ehkä niin hir­veäs­ti vai­ku­ta, mut­ta kol­me mil­joo­naa autoi­li­jaa vaikuttaa.

        Sys­tee­mi tuli­si vuo­ta­maan kuin seu­la. Öljy-yhtiöt muut­ta­vat johon­kin “kehi­tys­maa­han” ja tuo­vat ben­san­sa sitä kaut­ta suo­raan jake­lu­pis­tei­siin kiin­tiöi­den ohi. Kal­lis “kiin­tiöi­ty” polt­toai­ne myy­dään sit­ten maa­han jos­sa vie­lä tiu­kem­mat pääs­tö­kiin­tiöt kuin Suo­mes­sa. Sitä että pal­jon­ko myy­tä­vään ben­saan tai die­se­liin sekoi­te­taan bio-kom­po­nent­te­ja pys­tyy kier­tä­mään kos­ka sitä ei pys­ty­tä mit­taa­maan miten­kään. Kir­jan­pi­dos­sa ilmoi­te­taan sit­ten kau­nis­tel­tu­ja luku­ja. Osa autoi­li­jois­ta, arva­ten maa­seu­dul­la asu­vat ja pal­jon aja­vat, alka­vat pitää koto­naan polt­toai­ne­va­ras­to­ja johon tuo­daan naa­pu­ri­val­tiois­ta ben­saa kiin­tiöi­den ohi.

  3. Kun kes­kus­te­lua seu­raa, niin oli­si parem­pi jos polii­ti­kot eivät teki­si mitään. Tulee vain koko jouk­ko tapo­ja vesit­tää koko hom­ma ja veron­mak­sa­ja jou­tuu taas mak­sa­maan tur­has­ta. Tulos­sa vain lisää rahan siir­te­lyä tas­kus­ta toi­seen jon­kun alue­po­liit­ti­sen roman­tii­kan vär­jää­mä­nä, jos­sa maa­seu­tu on yhä sodan­jäl­kei­ses­sä pel­lon­rai­vuus­sa, eikä kuin mikä tahan­sa Hel­sin­gin lähiö kuten se jo pää­asias­sa on. Tai sit­ten jon­kun dema­rin kek­sin­tö syy­tä rahaa sitä mukaan mitä enem­män ajaa kun­han on kir­joil­la jos­sain hevon­per­sees­sä. Onko tar­koi­tus saa­da ääniä per­seen­nuo­len­nal­la vai teh­dä ilmas­tol­le hyö­dyl­li­siä asioi­ta? Mitä hel­vet­tiä täl­lai­sel­la nau­ret­ta­val­la teat­te­ril­la tekee, jos koko ilmas­to­po­li­tiik­ka on vain täl­lais­ta temp­pui­lua ään­ten saa­mi­seen, eikä hyö­dy­tä ilmas­toa miten­kään? Sit­ten joku vie­lä puu­haa polt­toai­ne­teh­das­ta kun maa­il­ma ajaa säh­köl­lä vuo­si­kym­me­nes­sä. Miten ykkös­a­ja­tus on taas se, että miten kor­va­taan hait­ta­ve­ro saas­tut­ta­jal­le, kun alun­pe­rin aja­tus oli ajaa verol­la hait­taa alas, eikä var­maan se, että hait­ta jat­kuu, mut­ta hait­taa­ja saa rahaa veron­mak­sa­jil­ta kom­pen­saa­tio­na. Pelk­kää teat­te­ria ja kor­rup­tio­ta! Nerot soit­te­lee viu­lua Arka­dial­la ja maa­il­ma palaa.

    1. JS:
      Kun kes­kus­te­lua seu­raa, niin oli­si parem­pi jos polii­ti­kot eivät teki­si mitään. Tulee vain koko jouk­ko tapo­ja vesit­tää koko hom­ma ja veron­mak­sa­ja jou­tuu taas mak­sa­maan tur­has­ta. Tulos­sa vain lisää rahan siir­te­lyä tas­kus­ta toi­seen jon­kun alue­po­liit­ti­sen roman­tii­kan vär­jää­mä­nä, jos­sa maa­seu­tu on yhä sodan­jäl­kei­ses­sä pel­lon­rai­vuus­sa, eikä kuin mikä tahan­sa Hel­sin­gin lähiö kuten se jo pää­asias­sa on. Tai sit­ten jon­kun dema­rin kek­sin­tö syy­tä rahaa sitä mukaan mitä enem­män ajaa kun­han on kir­joil­la jos­sain hevon­per­sees­sä. Onko tar­koi­tus saa­da ääniä per­seen­nuo­len­nal­la vai teh­dä ilmas­tol­le hyö­dyl­li­siä asioi­ta? Mitä hel­vet­tiä täl­lai­sel­la nau­ret­ta­val­la teat­te­ril­la tekee, jos koko ilmas­to­po­li­tiik­ka on vain täl­lais­ta temp­pui­lua ään­ten saa­mi­seen, eikä hyö­dy­tä ilmas­toa miten­kään? Sit­ten joku vie­lä puu­haa polt­toai­ne­teh­das­ta kun maa­il­ma ajaa säh­köl­lä vuo­si­kym­me­nes­sä. Miten ykkös­a­ja­tus on taas se, että miten kor­va­taan hait­ta­ve­ro saas­tut­ta­jal­le, kun alun­pe­rin aja­tus oli ajaa verol­la hait­taa alas, eikä var­maan se, että hait­ta jat­kuu, mut­ta hait­taa­ja saa rahaa veron­mak­sa­jil­ta kom­pen­saa­tio­na. Pelk­kää teat­te­ria ja kor­rup­tio­ta! Nerot soit­te­lee viu­lua Arka­dial­la ja maa­il­ma palaa. 

      Nimi­merk­ki JS on kri­ti­soi­nut useas­sa eri ket­juss­sa poliit­tis­ta kyvyt­tö­myyt­tä kon­kreet­ti­sia toi­men­pi­tei­tä tuot­ta­vaaan päätöksentekoon.

      Oli­sin kyl­lä tai­pu­vai­nen ymmär­tä­mään hänen näkökulmia.

      Jos pää­tök­sen­te­koa kat­soo etääm­mäl­tä, näyt­tää se ole­van per­for­ma­tii­vis­ta hyvesignalointia.
      Mit­ta­rei­ta jois­ta tie­dät että mikään ei muu­tu, eikä mitään tapahdu:
      1. Tar­vi­taan lisää tietoa
      2. Tuo­te­taan kan­sa­lai­sil­le lisää tietoa
      3. Some­päi­vi­tys tai tyk­käys on teko
      4. Kir­joi­te­taan mah­dol­li­sim­man pit­kä strategia/ohjelma puo­lu­een verkkosivuille
      5. Anne­taan nais­ten­leh­del­le haas­tat­te­lu, jon­ka valo­ku­vas­sa ollaan vakavana.
      6. Mkä­li joku ehdo­tus on ikä­vä yhdel­le­kin kan­sa­lai­sel­le, sitä ei voi toteut­taa tai se pitää kom­pen­soi­da 500 prosenttisesti.

      Ihmet­te­len suu­res­ti miten pit­kään täl­läi­nen teat­te­ri menee läpi. 

      Kaik­kia ihmi­siä voi hui­ja­ta jon­kin aikaa, joi­ta­kin ihmi­siä voi hui­ja­ta kai­ken aikaa, mut­ta kaik­kia ihmi­siä ei voi hui­ja­ta kai­ken aikaa.” A. Lincoln.

      1. Minä Oy: Nimi­merk­ki JS on kri­ti­soi­nut useas­sa eri ket­juss­sa poliit­tis­ta kyvyt­tö­myyt­tä kon­kreet­ti­sia toi­men­pi­tei­tä tuot­ta­vaaan päätöksentekoon.

        Oli­sin kyl­lä­tai­pu­vai­nen ymmär­tä­mään hänen näkökulmia.

        Jos pää­tök­sen­te­koa kat­soo etääm­mäl­tä, näyt­tää se ole­van per­for­ma­tii­vis­ta hyvesignalointia.
        Mit­ta­rei­ta jois­ta tie­dät että mikään ei muu­tu, eikä mitään tapahdu:
        1. Tar­vi­taan lisää tietoa
        2. Tuo­te­taan kan­sa­lai­sil­le lisää tietoa
        3. Some­päi­vi­tys tai tyk­käys on teko
        4. Kir­joi­te­taan mah­dol­li­sim­man pit­kä strategia/ohjelma puo­lu­een verkkosivuille
        5. Anne­taan nais­ten­leh­del­le haas­tat­te­lu, jon­ka valo­ku­vas­sa ollaan vakavana.
        6. Mkä­li joku ehdo­tus on ikä­vä yhdel­le­kin kan­sa­lai­sel­le, sitä ei voi toteut­taa tai se pitää kom­pen­soi­da 500 prosenttisesti.

        Ihmet­te­len suu­res­ti miten pit­kään täl­läi­nen teat­te­ri menee läpi. 

        ”Kaik­kia ihmi­siä voi hui­ja­ta jon­kin aikaa, joi­ta­kin ihmi­siä voi hui­ja­ta kai­ken aikaa, mut­ta kaik­kia ihmi­siä ei voi hui­ja­ta kai­ken aikaa.” A. Lincoln.

        Täy­dyn­nyk­se­nä…

        Nyky­po­li­tii­kan vai­kut­ta­mat­to­muus ja/tai pää­tök­sen­teot­to­muus suo­ras­taan huu­taa Euroo­pas­sa toi­mi­van Extinc­tion Rebel­lion ja sen suo­ma­lai­sen ver­sion Elo­ka­pi­nan tyyp­pis­tä akti­vis­mia. En pys­ty miten­kään selit­tä­män itsel­le­ni, mik­sei­vät myös radi­kaa­lim­mat akti­vis­ti­ryh­mät kuten Bey­ond Poli­tics ole (vie­lä) nykyis­tä suositumpia. 

        Ver­de-leh­des­tä oli­si kiin­nos­ta­vaa lukea ana­lyy­siä sii­tä, mik­si suu­rin osa ihmi­sis­tä edel­leen tyy­tyy nykyi­seen itse­pe­tok­seen ja hyväk­syy pää­tök­sen­te­ki­jöi­den teat­te­rin, eli mitään ei tapah­du. Koro­na osoit­ti että ihan mitä tahan­sa voi­daan teh­dä heti, jos halu­taan. Ilmas­ton­muu­tos tai lajien suku­puut­to eivät ilmei­ses­ti ole mitään vaka­vas­ti otet­ta­via asioi­ta, kos­ka ne voi­daan hoi­taa puhu­mal­la ja blogipäivityksillä?

  4. Miten oli­si val­tion vety­teh­das tuu­li­voi­mal­la? Tuos­sa ei oli­si työ­voi­ma­ku­lu­ja, raa­ka-aine on ilmais­ta ja ener­gia on ilmas­ta. Val­tio saa lai­naa nega­tii­vi­sel­la korol­la. Pääs­tö­tön koti­mai­nen liikennepolttoaine.

    1. Vety voi olla hyvä ras­kaan lii­ken­teen polt­toai­ne. Hen­ki­lö­au­tois­sa tar­vin­neet jalos­taa vety metaa­nik­si, kos­ka vety­tank­ki on aika raskas.

  5. O.S:“Maaseudulla autoil­laan enem­män kuin kau­pun­geis­sa, mut­ta yllät­täen tämä kos­kee vain koh­ta­lai­sen suurituloisia.”

    Ota huo­mioon suh­teel­li­suus. Rik­kaam­pia vähem­män aja­va “köy­hä” jou­tuu mak­sa­maan kilo­met­reis­tään suh­teel­li­ses­ti enem­män, siis suh­teu­tet­tu­na omiin tuloi­hin­sa. Hän on usein myös työ­pai­kas­sa, jon­ne ei tar­vit­se ajaa sataa kilo­met­riä päi­väs­sä. Kor­keam­min kou­lu­tet­tu­jen työ­pai­kat maa­seu­dul­la ovat har­vem­mas­sa, sik­si aja­mis­ta tulee enemmän.

    Mikä oli­si sit­ten O.S:n viit­taa­ma kom­pen­saa­tio­jär­jes­tel­mä? Ettei vaan käy niin, että byro­kra­tia ja sen tar­joa­mat työ­pai­kat lisään­ty­vät ? Pääs­tö­jen puo­lit­ta­mi­nen tuli­si tol­kut­to­man kal­liik­si, tus­kin pääs­töt­kään vähen­tyi­si­vät loppulaskelmassa.

  6. 24 000 t CO2 vähe­ne­mä vuo­des­sa. Tämä saa­daan aikaan tule­vai­suu­des­sa Nur­mon bio­kaa­su­lai­tok­sel­la. Kysees­sä on lihan­tuo­tan­non sivu­vir­rois­ta syn­ty­vä bio­kaa­su lähin­nä ras­kaan lii­ken­teen tarpeisiin.

    https://energiayrittajyys.fi/sites/energiatehokkaasti/files/jyrki_heila_toimialapaivat_17.10.2019.pdf

    WWF:“Rehuksi kas­va­tet­ta­van soi­jan tiel­tä rai­va­taan kos­ke­ma­ton­ta luon­toa muun muas­sa Bra­si­lias­sa, Argen­tii­nas­sa, Boli­vias­sa ja Para­guays­sa. Soi­jas­ta teh­dään rehua esi­mer­kik­si sioil­le ja sii­pi­kar­jal­le. Soi­ja on myös olen­nai­nen osa usean kas­vis­syö­jän ruokavaliota.”

    Tuos­sa kitey­tyy vir­hea­jat­te­lu, että suo­ma­lai­nen lihan­tuo­tan­to oli­si ilmas­ton­muu­tok­sen läh­de. Meil­lä lihan tuo­tan­to perus­tuu lyp­sy­kar­jan pitoon . Lyp­sy­kar­ja lai­dun­taa pitäen yllä luon­non moni­muo­toi­suut­ta ja vähen­täen valu­mia vesis­töi­hin. Mai­toa vas­taan on myös kam­pan­joi­tu vää­rin perus­tein , kts. edel­li­nen koh­ta. Lisäk­si suo­ma­lai­nen tar­vit­see mai­don lisä­vi­ta­mii­ne­ja , kos­ka meil­lä ei pais­ta aurinko. 

    Lihan ja mai­don tuo­tan­nol­la on siis moni­ta­hoi­set ter­veys­vai­ku­tuk­set ihmi­siin ja eko­lo­gi­aan, ilma mukaanlukien.

    1. Leh­män tuo­tan­nol­li­nen idea on jalos­taa pro­teii­nia metaa­nik­si ja tuot­taa sen sivu­tuot­tee­na lihaa. Metaa­ni on tod­fel­la voi­ma­kas kasvihuonekaasu.

  7. Saa­te­taan säh­kö­au­toi­lu ja polt­to­moot­to­ri­au­toi­lu tasa-arvoi­seen asemaan:
    Joka huol­toa­se­mal­la saa olla enin­tään kak­si polt­toai­ne­mit­ta­ria joi­den mak­si­mi­vir­taa­ma on lit­ra minuu­tis­sa. Näin teh­dään säh­kö­au­toi­lus­ta hou­kut­te­le­vaa kun se tun­nin saa vie­tet­tyä sisäl­lä kah­vil­la eikä tar­vit­se seis­tä ulko­na satees­sa (kiel­le­tään myös katok­set) puris­ta­mas­sa tank­kaus­pis­too­lia tun­nin ajan. 

    Tie­tys­ti sama 3–4 tun­nin odo­tusai­ka ennen mittarille/tolpalle pää­syä on molem­mil­la, sen ajan voi käyt­tää miet­ti­mäl­lä oli­sin­ko sit­ten­kin jo peril­lä polkupyörällä.

  8. Saka­ri Alasuutari:

    https://www.mtk.fi/-/lehman-hiilijalanjaljilla

    Hyvä ana­lyy­si , jos­sa mm:” Nur­mel­la kas­va­tet­tu liha on ympä­ris­töys­tä­väl­li­sem­pää kuin bra­si­lia­lai­nen mais­sil­la ja soi­jal­la liho­tet­tu” Kui­ten­kin jul­ki­suu­des­sa esi­te­tyt väit­teet lihas­ta poh­jau­tu­vat liha­kar­jan tuot­ta­mi­ses­ta Ete­lä- ja Poh­jois-Ame­ri­kas­sa. Siel­lä kas­va­tus on teho­tuo­tan­toa äärim­mäi­ses­sä mielessä. 

    Suo­mes­sa tut­ki­taan leh­mien ja nau­to­jen ruo­kin­taa. Rehun lisä­ai­neis­ta voi löy­tyä uusia rat­kai­su­ja. Paras tie­dos­sa ole­va tek­no­lo­gia on 3‑NOP-yhdis­te. Sil­lä voi­daan tut­ki­mus­ten mukaan vähen­tää märeh­ti­jän metaa­nin tuo­tan­toa jopa 30 pro­sent­tia. Tämä on mer­kit­tä­vä vai­ku­tus ja vas­taa jopa 15 pro­sen­tin las­kua raa­ka­mai­don hiilijalanjäljessä. 

    On vie­lä tuo­ta­va esiin ero suo­ma­lai­sen ja teho­tuo­tan­to­mai­den kar­jan­kas­va­tuk­ses­sa. Kuten todet­tua meil­lä lihan ja mai­don tuot­ta­mi­nen liit­ty­vät yhten. Kesä­päi­vi­sin leh­mät lai­dun­ta­vat ulko­na tuot­taen metaa­nia ja typ­peä ilma­ke­hään. Kah­des­ti vuo­ro­kau­des­sa ne käve­le­vät vapaa­eh­toi­ses­ti sisäl­le auto­maat­ti­sel­le lyp­sy­ase­mal­le. Tapah­tu­man kulues­sa ne myös­kin poik­keuk­set­ta pas­ko­vat ja virt­saa­vat lat­tial­le, jos­ta jätök­set kerä­tään tal­teen lan­ta­laan. Näis­tä jalos­te­taan lan­noi­tet­ta pel­loil­le ja /tai bio­kaa­sua polt­toai­neik­si. Teho­tuo­tan­to­mais­sa liha­kar­ja on kesät tal­vet ulko­na eikä lan­noit­tei­den jtko­ja­los­tus­ta tehdä. 

    Suo­mes­sa eläi­met ovat lisäk­si tal­vi­sai­kaan sisäl­lä nave­tois­sa ja piha­tois­sa. Ainoas­taan vapaa­eh­toi­nen jaloit­te­lu ulko­na kat­kai­see rutii­nin. Näin pääsääntöisesti.

    O.S:“Lehmän tuo­tan­nol­li­nen idea on jalos­taa pro­teii­nia metaa­nik­si ja tuot­taa sen sivu­tuot­tee­na lihaa. Metaa­ni on tod­fel­la voi­ma­kas kasvihuonekaasu.”

    Kir­joit­ta­jan näkö­kul­ma on kapea ja perin mus­ta­val­koi­nen. Arvioi­koon luki­jat onko kan­na­nil­maus tie­de­mie­hen vai poliitikon.

  9. Vähen­ne­tään vain pääs­tö­jä, mut­ta rei­lul­la tavalla:

    Hen­ki­lö­koh­tai­set päästöoikeudet

    https://en.wikipedia.org/wiki/Personal_carbon_trading

    Per­so­nal car­bon tra­ding has been cri­tici­sed for its pos­sible complexi­ty and high imple­men­ta­tion costs. As yet, the­re is mini­mal reliable data on the­se issues. The­re is also the fear that per­so­nal “ratio­ning” and tra­ding of allowances will be poli­tical­ly unacceptable,[16] especial­ly if tho­se allowances are used to buy from industries who are alrea­dy pas­sing on costs from their par­tici­pa­tion in car­bon levy or tra­ding sche­mes such as the EU ETS.[citation needed]

    Research in this area[17][18] has shown that per­so­nal car­bon tra­ding would be a progres­si­ve policy instru­ment — redi­stri­bu­ting money from the rich to the poor — as the rich use more ener­gy than the poor, and so would need to buy allowances from them. This is in cont­rast to a direct car­bon tax, under which all lower inco­me people are wor­se off, prior to reve­nue redistribution.”

    Sen sijaan puu­hail­laan vain ylei­siä hii­li­ve­ro­ja, ja sit­ten polii­ti­kot vain heit­te­le­vät että pie­ni­tu­loi­sil­le ja maa­seu­dul­la asu­vil­le nämä kas­va­vat menot kom­pen­soi­daan. Kum­mas­ti ei tai­da olla esi­tet­ty Suo­mes­sa vie­lä yhtään kom­pen­soin­ti­mal­lia vaik­ka kovas­ti val­mis­tel­laan hii­li­ve­ro­jen nostoa.

    Hii­li­ve­rois­sa on myös sel­lai­nen ylei­nen ongel­ma, ettei­vät ne oikeas­taan ohjaa kulu­tus­ta miten­kään merkittävästi:

    https://www.europarl.europa.eu/doceo/document/E‑9–2019-004274_EN.html

    The IMF con­si­ders the car­bon tax, which is around USD 70 per ton­ne of CO2, to be the most effec­ti­ve instru­ment for reducing green­house gas emissions.”

    Samal­la:

    https://www.motiva.fi/ratkaisut/kestava_liikenne_ja_liikkuminen/nain_liikut_viisaasti/valitse_auto_viisaasti/energialahteet/bensiini

    Ben­sii­ni­lit­ran ener­gia­si­säl­tö (9 kWh/litra) on hie­man pie­nem­pi kuin die­se­lin. Myös CO2-pääs­töt lit­raa koh­ti (2 350 grammaa/litra) ovat pienemmät.”

    Täl­löin ton­nia CO2 koh­den (70 $, ~ 60 €) sai­si käyt­tää 425 lit­raa ben­sii­niä. Las­ket­tu vaik­ka 1,40 € per lit­ra, mak­saa 425 lit­raa 595 €, pääl­le 60 € hii­li­ve­ro niin puhu­taan 1,54 € per lit­ra hin­nas­ta, ei miten­kään mer­kit­tä­vä nousu. Todel­li­suu­des­sa vero­tus­ta­han ei teh­dä näin, vaan poliit­ti­ses­ti vali­koi­daan hyviä ja huo­no­ja koh­tei­ta, esi­mer­kik­si autol­la aja­mi­nen on huo­no, kun taas teräk­sen val­mis­tus on hyvä asia. Kui­ten­kin sopii kysyä, mik­si näin? Onko jon­kin­lai­nen saas­tut­ta­mi­nen parem­paa kuin jokin toi­nen? Muu­ten­kin ben­sii­nis­tä mak­se­taan jo niin pal­jon vero­ja että IMF:n hii­li­ve­ro on vain pie­ni pisa­ra koko­nai­suut­ta. Suo­mes­sa­han verot lyö­dään liik­ku­mi­seen ja asu­mi­seen, jol­loin eri­tyi­ses­ti pie­ni­tu­loi­set otta­vat suu­rim­man iskun, he kun käyt­tä­vät pal­jon suu­rem­man osan net­to­tu­lois­taan perus­e­lä­mi­sen edel­lyt­tä­mään liik­ku­mi­seen ja asu­mi­seen. Sen sijaan ulko­maan rajoil­le lyö­dään IMF:n ehdot­ta­mat 60 € per ton­ni, jol­la on oikeas­taan hyvin pie­ni vai­ku­tus pal­jon ulko­maan tuo­tan­toa kuluttaville.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Notify me of followup comments via e-mail. You can also subscribe without commenting.