Kaupunkiympäristölautakunnan listalla oli kaksi isoa Vuosaarta koskevaa asiaa, Vartiokylänlahden suunnitteluperiaatteet ja Meri-Rastilan länsiosan asemakaava.
Vartiokylänlahdelle suunniteltiin mittavaa rakentamista kolmelle alueelle, Rastilan rantaan, Rastilan leirintäalueelle ja lahden toiselle puolelle Puotilan rantaan.
Näistä Rastilan rannan rakentaminen on ollut pitkän riidan alainen. Siitä tehtiin osayleiskaava, joka läpäisi valtuuston äänestyspäätöksellä.
Asukkaat vetosivat päättäjiin, että tiivistäkää mieluummin Meri-Rastilaa. Nyt tämä tiivistäminen on toteutumassa. Itse asiassa sillä saadaan huomattavasti enemmän asuntoja kuin oli kaavailtu Rastilanrantaan.
Pienenä yllätyksenä lautakunta oli yksimielinen siitä, että näissä oloissa Rastilanranta voidaan jättää viheralueeksi, korkeintaan Meri-Rastilantien varrelle voi laittaa vähän taloja. Esittelijä totesi kuitenkin, ettei lautakunta voi antaa osayleiskaavan vastaista suunnitteluohjetta, missä hän oli tietysti juridisesti oikeassa. Niinpä päätimme rajata alueen kokonaan suunnitelman ulkopuolelle. Samaa asiaa se tarkoittaa, mutta juridisesti tämän pitää mennä niin, että muutetaan yleiskaavaa ennen asemakaavaa tai puistosuunnitelmaa.
Haluja oli ottaa pois myös rakentaminen Rastilan leirintäalueelle. Siinä oli sama ongelma. Siitä päätettiin niin ikään yksimielisesti, että aluetta kehitetään matkailualueena kunnes leirintäalueelle löydetään uusi paikka.
Puotilan rannan rakentaminen sen sijaan hyväksyttiin, vaikka joitakin veneensäilytyspaikkoja siinäkin tietysti menee.
Tämän päätöksen hengessä Meri-Rastilan länsiosan kaava hyväksyttiin keskusteluitta. Siinä päätettiin 2 400 ihmisen asunnoista yhdellä nuijan kopautuksella.
Olen tästä päätöksestä todella tyytyväinen. En vain sen vuoksi, että vihreät ovat vastustaneet Rastilanrannan rakentamista koko ajan. Hyvää oli myös vuorovaikutus asukkaiden kanssa – siis rakennusoikeuden siirtäminen Meri-Rastilan sisälle. Se oli asukkailta hyvä ehdotus.
Rastilan leirintäalue on kyllä Rastilalaisen, alueen naapurissa asuvan näkökulmasta aivan turhaa tilan hukkaa. Ei mitään iloa asukkaille ja pidentää matkaa metroasemalle merkittävästi. Kartanon alue on tietysti asia erikseen.
Mitä ihmeen ’hukkatilaa’!!!
Niin hukkatila voi tosiaan olla turhan positiivinen luonnehdinta, sillä leirintäalue aidattuna alueena itse asiassa haittaa kulkemista ja estää Rastilan kartanon puiston käyttämistä. Hukka omissa korvissani viittaisi siihen, että se on vain turha, mutta sehän onkin itseasiassa aktiivinen haitta.
> pidentää matkaa metroasemalle merkittävästi.
Tarkalleen ottaen millä alueella asuvien matkaa metrolle se pidentää merkittävästi? Lokitien länsipäädyn muutamalle talolle on nyt ehkä 130 metriä pidempi matka metrolta linnuntiehen verrattuna. Kenenkään muun “tiellä” leirintäalue ei ole metrolle mentäessä.
Kaikkien jotka kulkevat metroasemalle Rastilantietä pitkin, eli kaikkien jotka asuvat Rastilantien länsipuolella mukaanlukien vartionkylän lahden päädyn asukkaat. En tiedä mistä hatusta revit tuon 130 metriä? kartta.hel.fi:n perusteella arvioiden sanoisin, että 500 metriä, joka tekee viikossa 5 kilometriä per metron käyttäjä.
Haitta on vielä merkittävämpi, jos ajatellaan että haluaisi metroaseman sijaan esimerkiksi käyttää Rastilan kartanon puistoaluetta. Tänne päästääkseen pitää joko kiertää koko leirintäalue pääportille tai sitten arpoa, onko Rastilan uimarannan portti auki. Matka tännekin kiertää merkittäväksi.
https://imgur.com/a/vM2crkY siinä nyt piirrtty kartalle pari reittiä leirintäalueella ja ilman. Kuvissa näkyy se kierto metreinä joka tulee. Ennen näitä mittauksi mulla oli kai joku mutka oikaistu jossain, näykis olevan 170 metriä kiertoa linnuntiehen verrattuna (ja eihän sitä mitään linnuntietä okeasti milloinkaan pääse, eli oikeati vielä vähemmän kiertoa).
Eli mitään merkittävää kiertoa ei tule, tai sitten pitää olla omituinen merkitys merkittävälle.
Eipäs ole tullut mieleenkään edes yrittää lähteä tuolta taloyhtiöiden keskeltä puikkelehtimaan. Epäilen käyttääkö reittiä juuri kukaan? Lähinnä kuvat osoittavat vaivan, mitä tällä hetkellä pitää nähdä päästääkseen järkevästi metroasemalle verrattuna ihaanteelliseen tilanteeseen, jossa suora tie kulkee suoraan leirintäalueen läpi. Lisäksi vertaat reittiä itä- ja länsipäätyyn toisiinsa. Onko itääpädyssä esimerkiksi lippuautomaattia ja hissiä?
Voin hyväksyä, että noin 300m eroon on mahdollista päästä, jos on valmis etsimään optimaalisen kärrypolun taloyhtiöiden lävitse. Rastilan kartanon puiston saavutettavuudelle tämä ei toki tee mitään. Mielestäni suotavaa olisi rakentaa portti ja tie juuri tuohon kuvasi esittämään kohtaan. Tätä taustaa vasten suhtaudun varovaisen optimistisesti “leirintäalueen kehittämiseen matkailualueena”.
Nykytilanteen reittisi kulkee “läpikulku kielletty” ‑pihojen läpi. Avattakoon aluetta paikallisille.
Lisäksi päätös on todennäköisesti huono meri-rastilan profiilin kannalta. Vaikea uskoa, että tiivistämällä saadaan väestörakennetta tasapainotettua samalla tavalla kuin oltaisiin saatu asunnoilla rantaan.
Itselleni on ihan kiva, että ulkoilualueet säilyy, mutta ei se koko vuosaaren etu ole. Vaikuttaa siltä, että kovaääninen vähemmistö on saanut nimbyiltyä itselleen ikävät asiat pois pöydältä.
Itsellenikin ensimmäinen mieleen tuleva asia on, että siinä meni mahdollisuus Pikku-Mogadishun profiilinnostoon. Jonkinlainen Aurinkolahti II olisi ollut kiva. Siis tiivis kerrostaloalue ja mahdollisimman paljon kovan rahan asuntoja. Houkuttimena juuri rantarakentaminen ja metroasema. Kyllä siellä ihan riittävästi ulkoilutilaa on, vaikka vähän lisää rakennettaisiinkin.
“Puotilan rannan rakentaminen sen sijaan hyväksyttiin, vaikka joitakin veneensäilytyspaikkoja siinäkin tietysti menee.”
Kyseessä on Helsingin suurin veneiden talvisäilytysalue, noin 500 venepaikkaa. Pikku juttu.
https://www.hel.fi/helsinki/fi/kulttuuri-ja-vapaa-aika/ulkoilu/veneily/veneiden-talvisailytys/
Ei jumakauta, alkaako autopuolueen lisäksi myös venepuolue vänistä kuinka kaupungista pitäisi löytyä heille puoli-ilmaisia veneensäilytyspaikkoja? Ikäänkuin ei riittäisi, että täällä on pienvenesatama rantaviivalla aina 2 km välein ja kesällä (sen 3 kk kun täällä voi venettä käyttää) kaupungin edusta täynnä metelöiviä purkkeja syytämässä saastetta ja roskaa, ja häiritsemässä lintuja merellä ja niiden pesintää jokaisella pikkuruisellakin luodolla.
Rastilan suosittu leirintäalue on erinomaisella paikalla Helsingissä, ja kaiken lisäksi vielä merenlahden rannalla hyvien kulkuyhteyksien päässä. Sinne mahtuvat niin telttailijat, mökkeilijät kuin karavaanaritkin kaikki samaan paikkaan. Juuri tällaista aluetta Helsinki matkailupääkaupunkina tarvitsee.
Leirintäalueesta on paljon suurempi hyöty kaupungille leiritäalueena kuin että se rakennetaan täyteen asuntoja. Rastilaa parempaa paikkaa leirintäaluelle on vaikea löytää. Eikä tarvitse edes etsiä.
Lähinnä ärsyttävän hyvällä paikalla paikallisen näkökulmasta. Tämä olisi paremmin hyväksyttävissä, jos alue olisi aidosti kaupunkilaisten saavutettavissa, eikä aidattu ja suljettu ympäri vuoden.
Kunnallisvaalit ovat selvästikin tulossa, mutta kaikki lasketaan. Neljässä vuodessa ehtii saada paljon pahaa aikaan. Kunnallisvaaleja pitäisi ruveta Helsingissä pitämään vuoden välein.
Itseäni aina harmittaa luonnon puolesta silloin kun kaupungin läheisyydessä jätetään hienoja ranta- ja muita paikkoja rakentamatta. Se ei kuitenkaan tarkoita että rakentaminen kokonaisuutena vähenisi, vaan ainoastaan siirtää sen uudisrakentamisen kauemmaksi keskusta-alueista ja kasvattaa harvaan asutun ”puolikaupungin” määrää. Mielestäni olisi parempi suojella luontoarvoja jossain muualla kuin kaupunkien kupeessa ja käyttää suosiolla kaupunkialueiden rantoja myös siihen että tehtäisyys upeita merellisiä ja hyvillä palveluilla varustettuja asuin- ja liikekiinteistöalueita jotka houkuttelisivat ihmisiä asumaan kaupunkiin eikä kahden auton varaan kehyskuntiin.
Jos luonto saisi käydä kauppaa, se myisi jokaisen puistopläntin Helsingistä ja ostaisi sillä rahalla satakertaisen maa-alan muualta. Äänioikeus on kuitenkin vain ihmisillä.
Helsingissä löytyy lähiluontoa todella mukavasti. Useimmiten ei tule mentyä keskustasta mihinkään, mutta tänä kesänä kävin hieman kurkkaamassa millaisia paikkoja keskustan ulkopuolelta löytyy. Kulosaaren metroasema oli ehkä suurin yllätys. Tullessa ulos asemalta astuu suoraan keskelle luontoa. Aika hienoa.
Ei kyllä mitenkään välttämättä noin. Tai siis hyvin monissa tapauksissa noin, mutta kaupunkien liepeillä on kyllä sellaisiakin alueita, joita ei vaan ole sitä satakertaista määrää ostettavaksi. Vanhankaupunginlahti, Mustavuori. Ja jotkut kaupunkiluonnon arvot ovat muodostuneet nimenomaan siksi, että on ollut sopivassa suhteessa rauhaa ja ihmisvaikutusta. Vallisaari, Santahamina.
Ja ei, meillä ei ole enää sitä sataa vuotta aikaa ostaa joku paikka kehittymään menetetynlaiseksi.
Jos luonto saisi käydä kauppaa, se myisi jokaisen puistopläntin Helsingistä ja ostaisi sillä rahalla satakertaisen maa-alan muualta. Äänioikeus on kuitenkin vain ihmisillä. Ongelma on, että ihmiset asuvat kaupungeissa.
Kuka omistaa Rastilan leirintäalueen maan? Jos kaupunki, niin millainen on vuokrasopimus? Voiko sen edes sanoa irti?
Kaupunki omistaa Rastilanleirintäalueen maan. Ei kai kukaan ykstyinen käyttäisi maaomaisuuttaan noin.
Kyllähän näistä kaavamuutoksista jää yleensä sellainen NIMBY vaikutelma. Mitään kovin suurisuuntaista ja kaupunkirakennetta kehittävää ei uskalleta tehdä, muutama talo sinne ja tänne.
“aluetta kehitetään matkailualueena kunnes leirintäalueelle löydetään uusi paikka.”
miksi ihmeessä se pitäisi siirtää? 100% toimiva ja erittäin houkutteleva matkailijoille. eikö karavaanareita enää haluta helsinkiin?
Ari sanoi:
“Tämä olisi paremmin hyväksyttävissä, jos alue olisi aidosti kaupunkilaisten saavutettavissa, eikä aidattu ja suljettu ympäri vuoden.”
Tässä on se ongelma, ettei leirintäaluetta voi tai kannata pitää kaikille avoimena, siitä aiheutuisi järjestyshäiriöitä välittömästi. Ilmaiseksi tilaa käyttäviä sekä erityisesti varkausongelmia.
Tämä onkin tärkeä näkökohta. Nykyisellään aidatun alueen sisällä on leirintäalueen lisäksi myös Rastilan kartano puistoalueineen, jotka ovat vapaassa kaupunkilaisten käytössä — mutta vaikeasti saavutettavissa — ja leirintäalueen puolustuspuheissa on monesti mainittu, että alue on tärkeä vuosaarelaisille. Uskon kuitenkin, että kirjoittajan esittämä argumentti on sangen olennainen, joskin harvemmin ääneen sanottu.
Mielestäni erinomainen ja nykyisten linjausten mukainen ratkaisu olisi rakentaa kevyen liikenteen väylä, joka noudattaa Harrin aiemman viestin kuvissa ollutta “linnuntietä”. Kartanon alueet jäisivät tien länsipuolelle ja itäpuolelle leirintäalue. Tällöin kartanon aluetta puistoineen olisi mahdollista avata kaupunkilaisille lähimatkailuun, mutta leirintäalueen paikat olisi edelleen mahdollista rauhoittaa karavaanareille, jotka tulevat pidemmän matkan takaa. Myös kartanon puistossa sijaitsevien leirintäalueen saunojen käyttöä voisi kehittää tukemaan aluetta lähimatkailun kannalta.
Kuten jo mainitsin, suhtaudun varovaisen positiivisesti alueen kehittämiseen matkailualueena.
Olen pari kertaa leiriytynyt perheen kanssa Rastilassa. Hyvä tukikohta Helsinki-viikolle.Varmaan nekin viikot olisi kulunut jossakin muualla, jos leirintäaluetta ei olisi ollut noin hyvien kulkyhteyksien varrella tarjolla.
Muista kuyitenkin, että tuon vaihtoehtona on, että runsaat 2000 ihmistä yöpyy siellä ympärivuotisesti kotonaan.
Oli siellä muitakin kuin me. Voi leirintäalueen tietysti perustaa muuallekin, jos se tuolla syö liikaa asuntoneliöitä. Tukholmassa leiriydyimme olympiastadionin vieressä olleella puistoalueella. Siellä oli käytössä urheilurakennusten sosiaalitilat. Ehkä vastaava paikka olisi mahdollista löytää Helsingistäkin. Keskuspuistossa ainakin on tilaa.
Yleisemmällä tasolla Helsingin rakentamisesta.
Ensimmäisenä pitää ottaa käyttöön asunnot sieltä, mistä ne halvimmalla ja nopeiten saadaan. Ja kiireesti.
– Koronan ja talousromahduksen seurauksena liiketiloja tulee jäämään pysyvästi tyhjilleen. Ja paljon.
– Halvin ja nopein tapa saada uusia asuntoja on vapaiden neliöiden allokointi uudestaan.
– Liikehuoneistojen käyttö asumiseen pitää sallia. Heti.
– Käyttötarkoituksen muuttaminen ei tietenkään tarkoita helpotuksia asuntojen laatuvaatimuksiin.
Jotta tällainen muutos saadaan aikaan, on pikaisesti luotava mekanismi, jolla puolueet pystyvät rahastamaan „vaalitukea“, kun käyttötarkoituksen muutos tulee käsittelyyn.
– Nyt lahjonta on keskittynyt vain uusrakentamiseen (koska siellä pyörii iso raha) ja sen seurauksena kaikki muu rakentaminen, esimerkiksi käyttötarkoitusten muuttaminen, nähdään toissijaisena.
Loistava kommentti. Toimistotilojen käyttö myös on muuttunut etätöiden mukana, kaikki firmat ovat irtisanoneet vuokrasopimuksensa isoista toimistotiloista ja niitä tulee olemaan tyhjillään valtavat määrät.