Toisen aallon tilastollinen päivitys

Kun tilanne näyt­tää rauhoit­tuneen, lopetan­tämän sivun päivit­tämisen joka päivä ja siir­ryn päivit­tämään lauan­taisi tai kun jotain uut­ta ilmenee.

Lauan­tai 6.3..2021 4500

Nyt (6.3.) tar­tun­to­jen määrä on yhä selvässä kasvus­sa. Itse asi­as­sa kasvu on ollut aika suo­ravi­ivaista nyt ja kahdek­san viikkoa. Eri­tyisen huo­le­tut­ta­va tilanne on pääkaupunkisueudulla.

Koko maan tilanne ei ole yhtä mie­lenki­in­toinen kuin jako Uuteen­maa­han ja muuhun Suomeen. Käsit­te­len tätä päivit­täin päivit­tyvässä artikke­lis­sa Verdele­hdessä. Siihen pääsee tästä 

Näytän tämän myös absolu­ut­tisel­la asteikol­la, kos­ka kaik­ki eivät ole oikein sin­u­ja log­a­r­it­misen asteikon kanssa.

= = = =

Van­hat päivitykset:

27.2.2021  3767

20.2.2021 3278

13.2.2021  2745

6.2.2021 2391

30.1 2021 2537

23.1.2021   2233

16.1.2021 1709

9.1.2021 1788

2.1.2021   1783

26.12.2020   1968

Lauan­tai 19.12.2020  2403

Lauan­tai 12.112.2020  2958

Per­jan­tai 11.12.2020  3111

Torstai   10.12.2020  3017

Keskivi­ikko   9.12.2020  3205

Seu­raavia luku­ja ei ole korjattu:

Tiis­tai  8.12.2020  2780

Maanan­tai  7.12.2020  2969

Sun­nun­tai 6.12.2020  3002

Lauan­tai 5.12.2020  2911

Per­jan­tai 4.12.2020: . 2992

Torstai 3.12.2020: . 3274

Keskivi­ikko 2.12.2020: . 3230

Tiis­tai   1.12.2020: . 3173

Maanan­tai  30.11. 2976 / 7 pävää

Sun­nun­tai 29.11.2990

Lauan­tai  28.11.3091

Per­jan­tai 27.11.3017

Torstai 26.11.2862

Keskivi­ikko 25.11. 2717

Tiis­tai 24.11. 2642

Maanan­tai 23.11. 2517

Sun­nun­tai 22.11. 2324

Lauan­tai 21.11. 2114

Per­jan­tai 20.11. 1881

Torstai 19.11. 1744

Keskivi­ikko 18.11. 1590

Tiis­tai 17.11. 1540

Maanan­tai 16.11. 1532

Sun­nun­tai 15.11. 1518

Lauan­tai 14.11. 1511

Per­jan­tai 13.11.1473

Torstai 12.11.1423

Keskivi­ikko 11.11. 1415

Tiis­tai 10.11.1470

Maanan­tai 9.11.1487

Päiv­i­tys sun­nun­tai 8.11.2020

Tasaista on yhä.

Tren­di 5917 toteu­tunut 1506

THL ei ole antanut lauan­tain 7.11. tietoja

Päiv­i­tys per­jan­tai 6.11.2020

Tasaista on yhä.

Tren­di 5320 toteu­tunut 1475

Päiv­i­tys torstai 5.11.2020

Tasaista on. Johonkin suun­taan tuon on pakko kääntyä.

Tren­di 5044 toteu­tunut 1553

Päiv­i­tys keskivi­ikkona 4.11.2020

Pari päivää ollut pien­tä nousua, mut­ta ei vielä syytä muut­taa tilan­neku­vaa. Tarkkail­laan pari päivää.

Tren­di 4783 toteu­tunut 1552

Päiv­i­tys tiis­taina 3.11.2020

Yhä vain tasaista. .

Tren­di 4635 toteu­tunut 1474

Päiv­i­tys maanan­taina 2.11.2020

Tasaista on yhä.

Tren­di 4300 toteu­tunut 1430

Päiv­i­tys sun­nun­tai 1.11.2020

Tasaista on. Käsit­tämät­tömän hyvä tilanne, kun ver­taa mui­hin Euroopan mai­hin. Vaan miten käy, kun talvi tulee ja päivät lyhenevät?

Tren­di 4077 toteu­tunut 1443

Päiv­i­tys lauan­tai 31.10.2020

Taas rauhoit­tui. Eili­nen luku ei ainakaan vielä osoit­tau­tunut uuden nousun ensim­mäisek­si havainnoksi.

Tren­di 3866 toteu­tunut 1461

Päiv­i­tys per­jan­tai  30.10.2020

Vähän pomp­pasi yläspäin, mut­ta tuon perus­teel­la ei vielä muut­taisi tilannekuvaa.

Tren­di 3666 toteu­tunut 1436

Päiv­i­tys torstai  29.10.2020

Lev­iämis­vauhti yhä kovin tasainen.

Tren­di 3476 toteu­tunut 1311

Päiv­i­tys keskivi­ikko 28.10.2020

Lev­iämis­vauhti yhä kovin tasainen.

Tren­di 3296 toteu­tunut 1307

äiv­i­tys tiis­tai 27.10.2020

Lev­iämis­vauhti yhä kovin tasainen.

Tren­di 3125 toteu­tunut 1314

Päiv­i­tys maanan­tai 26.10.2020

Lev­iämis­vauhti näyt­täisi juu­tuneen paikoilleen. Se on pitkäl­lä aikavälil­lä yhtä toden­näköistä kuin lant­tia heit­et­täessä kolikon j’äämi­nen pystyyn.

Tren­di 2962 toteu­tunut 1415

Päiv­i­tys sun­nun­taui 25.10.2020

Pieni käänne ylöspäin, mut­ta en vielä vetäisi tuos­ta johtopäätöksiä.

Tren­di 2809, toteu­tunut 1424

Päiv­i­tys lauan­tai 24.10.2020

Eipä juuri muutosta.

Tren­di 2664, toteu­tunut 1359

Päiv­i­tys per­jan­tai 23.10.2020

Eipä juuri muutosta.Ennustan, että koh­ta kään­tyy taas hitaaseen kasvuun.

Tren­di 2526, toteu­tunut 1341

Päiv­i­tys torstai 22.10.2020

Tar­tun­to­jen määrän kasvu on pysynyt vakaal­la tasol­la ja yli viikon. Trendis­tä on tois­taisek­si erkaan­nut­tu, mut­ta muun Euroopan tilanne ei lupaa yvää meillekään.

Tren­di 2395, toteu­tunut 1311

Päiv­i­tys keskivi­ikko 21.10.2020

Tar­tun­to­jen määrä on vaki­in­tunut vähän alle 200:aan päivässä. Trendis­tä on erkaan­nut­tu. Muun Euroopan tilanne näyt­tää pahalta.

Tren­di 2221, toteu­tunut 1368

Päiv­i­tys tiis­tai 20.10.2020

Vaik­ka tänään tuli taas aika iso luku, 294 tar­tun­taa, se on tiis­tain­lu­vuk­si ihan nor­maali. Yhä kauem­mak­si jäädään trendis­tä. Muun Euroopan tilanne näyt­tää pahalta.

Tren­di 2153, toteu­tunut 1350

 

Päiv­i­tys maanan­tai 19.10.2020

Yhä alaspäin, mut­ta muual­la Euroopas­sa epi­demia lev­iää. Val­taosa tar­tun­noista Helsin­gin seudul­la. Voi olla vaikea tor­jua sitä Suomes­sakin. Tren­di 2042, toteu­tunut 1343

 

Päiv­i­tys sun­nun­tai 18.10.2020

Muu­tos alkaa olla jo selvä. Tosin Helsin­gin seudul­la enti­nen meno jatkuu. Pitäänee ottaa se alue erityistarkkailuun.

Tren­di 1936, toteu­tunut 1426

Päiv­i­tys lauan­tai 17.10.2020

Nyt käänne parem­paan alkaa näyt­tää uskot­taval­ta. Tosin kevääseen on vielä aikaa.

Tren­di 1836, toteu­tunut 1444

Päiv­i­tys per­jan­tai 16.10.2020

Lasku jatkuu. Olisiko tässä jo käänne parem­paan? Tule­vat päivät näyt­tävät, onko kyse vain Vaasan ja Jyväskylän muo­dostamien kupru­jen sulamis­es­ta vai oikeas­ta käännöksestä.

Tren­di 1741 Toteu­tunut 1553

Päiv­i­tys torstai 15.10.2020

Lop­ul­takin kään­nös alaspäin. Tule­vat päivät näyt­tävät, onko kyse vain Vaasan tuot­ta­man kuprun sulamis­es­ta vai oikeas­ta käännöksestä.

Tren­di 1651 Toteu­tunut 1599

Keskivi­ikko 14.10.2020

Yhä vähän trendin yläpuolel­la, mut­ta enää päivän edel­lä. Olisi hyvä pikkuhil­jaa taipua trendin ala­puolelle. Muuten kuun vai­h­teessa on päiväit­täin yli 700 tar­tun­taa. Vieläkö joku väit­tää, ettei epi­demi­as­sa ole kyse matematiikasta?

Tren­di 1565, toteu­tunut 1654.

***

Aloi­tan päivit­täin päivit­tyvän seu­ran­nan COVID-19 ‑epi­demi­an tois­es­ta aal­losta Suomes­sa. Esti­moin tar­tun­to­jen seit­semän päivän liuku­van sum­man trendin log­a­r­it­misel­la asteikol­la syysku­un havain­noista. Se näyt­ti tältä. Hätäi­nen opti­misti voisi tästä kuvas­ta päätel­lä, että pahin on ohi ja tren­di on taittunut.

Tämän jäl­keen jatkan aineis­toa aina kun uusia tieto­ja julk­iste­taan. Trendiä en esti­moi uud­estaan, kos­ka halu­an nähdä, mil­loin kehi­tys alkaa kään­tyä trendis­tä alaspäin rajoi­tus­toimien tai käyt­täy­tymis­muu­tosten ansios­ta. Sitä ei näe yhtä selvästi, jos tren­di muut­tuu mukana. Kaik­ki ennal­laan ‑ske­naar­ios­sa tar­tun­to­jen määrä jatkaisi tätä ekspo­nen­ti­aal­ista kasvua, mut­ta niin ei voi käy­dä. Muu­toin meil­lä olisi vuo­den­vai­h­teessa satatuhat­ta tar­tun­taa viikos­sa. Seu­raavas­sa kuvaan on lisät­ty lokaku­un viiden ensim­mäisen päivän havain­not. Kuvas­sa syysku­un jäl­keen tulleet uudet havain­not ovat punaisella.

Huo­maamme, että tois­taisek­si kaik­ki jatkuu ennal­laan kuin epi­demi­an oppikir­jas­sa. Käyrän kään­tymi­nen alaspäin antaa odot­taa itseään. Toiv­ot­tavasti ei kauan.

= = = =

Päivän havain­tona käytän tar­tun­to­jen kokon­ais­määrän muu­tos­ta, jon­ka THL ilmoit­taa klo 12. Nyt viimeinen havain­to on siis tiedos­sa ole­vien tar­tun­to­jen määrä 5.10. klo 12. Sille päivälle olen kir­jan­nut 164 tar­tun­taa, vaik­ka luvus­sa ei ole yhtään 5.10. otet­tua testiä. Voisin pienel­lä vaivan­näöl­lä merk­itä uudet tar­tun­nat aina sille päivälle, jol­loin testi on otet­tu. Näin jou­tu­isin kor­jaa­maan havain­to­ja takau­tu­vasti sitä mukaan, kun tieto­ja lab­o­ra­to­riokokeista tulisi. His­to­ri­aa ajatellen tämä olisi oikein, mut­ta nyky­hetkeä ajatellen väärin. Käyrä olisi aina kään­tymässä alaspäin, kos­ka viimeis­ten päivien havain­to­ja vielä puuttuu.

Käytän seit­semän päivän liuku­vaa sum­maa, kos­ka näin saan pois­te­tuk­si viikon­päivä­vai­htelun. Viikon­lo­pus­ta johtuen tiis­taisin luvut ovat selvästi korkeampi kuin muiden päivien. En halua käyt­tää kah­ta viikkoa, kuten koron­apoli­ti­ikkaa koskevas­sa päätök­sen­teossa käytetään, vaik­ka se toisi vakaa­man sar­ja. Vakau­den hin­ta muu­tos myös tulisi näkyvin hitaammin.

En julkaisen uut­ta postaus­ta päivit­täin, vaan päiv­itän kuvan päivittäin.

351 vastausta artikkeliin “Toisen aallon tilastollinen päivitys”

  1. Hei,

    kiitos on ehdot­tomasti ensim­mäi­nen, toinen ja kol­mas kom­ment­ti­ni; mie­lenki­in­toista ja hyödyl­listä, ei vähiten sik­si, että omat (pakol­liset) tilas­toti­eteen opin­toni 70-luvul­la otti­vat koville.

    1. Tes­taus­määrät olisi kiva tietää nyt ja kevääl­lä. Kuolonuhrit kor­reloi­vat var­maan jonkin ver­ran vaik­ka tietenkin oppimi­nen taudin hoitoon on paran­tunut todel­la paljon.

      1. Olli-Pekka Mus­to­nen:
        Tes­taus­määrät olisi kiva tietää nyt ja keväällä. 

        Tes­taus­määrät näkyvät HS:n sta­tis­ti­ikkaa kokoavas­ta, päivit­tyvästä uutisjutusta.

        MUTTA tes­taus­määrien lisäk­si on toinen, ISO ongel­ma, joka selit­tänee tämän merkil­lisen trendike­hi­tyk­sen Osmon graafeis­sa: PCR:llä on mah­dol­lista saa­da aikaisek­si hul­vat­tomat määrät vääriä posi­ti­ivisia korona­di­ag­noose­ja. NY Times kir­joit­taa asiasta: 

        Your Coro­n­avirus Test Is Pos­i­tive. Maybe It Shouldn’t Be.

        https://www.nytimes.com/2020/08/29/health/coronavirus-testing.html?fbclid=IwAR1xdQ9n-KX8e27L_J4eFgc6qCa6oh07_uj-2gQh6vtPd-wKZMo4c-kaT4o

        Asia tulee entistä ajanko­htaisem­mak­si, kun aikanaan Deutsche Bankin ja VW:n haas­tanut sak­salaisjuristi kol­le­goi­neen ryhtyy nyt viemään PCR-edel­lä aikaansaatu­ja korona­toimia oikeu­teen eri puo­lil­la maail­maa (artikke­li kään­tynee googlel­la aika suju­vak­si englanniksi):

        With a class action law­suit in the USA and a law­suit in Ger­man courts, the Göt­tin­gen lawyer Dr. Rein­er Füllmich (62) and a team of lawyers are assert­ing dam­ages for com­pa­nies that have suf­fered loss­es due to the coro­na lock­down. He plans to file the first law­suits this week. 

        https://www.fuldaerzeitung.de/fulda/coronavirus-reiner-fuellmich-rki-luege-lothar-wieler-virologe-christian-drosten-charite-fulda-interview-90096522.html?fbclid=IwAR2kb3quzWAOz_mFo5MmzLqi5gHH-uoqKU0ZTAAU6DZntsdfY7OvqLJuSbk

  2. Tren­disi hyy­tyy alku­un­sa. Kuh­mon, Mikke­lin ja Jyväskylän koke­muk­set syysku­ul­ta jo ker­to­vat miten tämä tulee men­emään. Kun tar­tun­to­ja tulee, jen­gi jää koti­in. Seu­raa­vana Vaasa (tänään 77 tar­tun­taa), parin viikon päästä ei ole Vaasas­sa juuri yhtään.

    Voin toki olla väärässäkin, ehkä Vaasan ter­vey­den­huolto rom­ah­taa siihen epäin­himil­liseen tilanteeseen, että teho­hoitoa joudu­taan anta­maan virkaruot­sil­la. Ruot­sista hoita­jia apuun?

    1. Tren­disi hyy­tyy alku­un­sa. Kuh­mon, Mikke­lin ja Jyväskylän koke­muk­set syysku­ul­ta jo ker­to­vat miten tämä tulee men­emään. Kun tar­tun­to­ja tulee, jen­gi jää kotiin.

      Tätä me kaik­ki toivomme. Hyy­tyy var­masti tuo­ta pikaa, mut­ta kuin­ka pian. Tänään ei hyytynyt.

      1. Jos olette seu­ran­neet Tan­skan tänä syksynä nopeasti nous­sut­ta intek­tiokäyrää, niin olette ehkä huo­man­neet että muus­ta Euroopas­ta poiketen kasvu vai­h­tui jyrkkään lasku­un hiljattain.
        Vas­taavasti viime keväänä näin kävi Euroopas­sa mon­es­sakin maas­sa. Mitkä toimet siis Tan­skas­sa juuri tehti­in, jot­ka oli­vat saman­laisia kuin tuol­loin viime keväänä?
        Tan­s­ka rajoit­ti pahim­man alueen, eli Kööpen­ham­i­nan ympäristöi­neen, rav­in­toloiden auki­olon klo. 22:een alka­en torstaina 17. syysku­u­ta. Noin viikko tämän jäl­keen näkyi testi­t­u­lok­sis­sa muutos.
        Tehti­inkö mui­ta sel­l­aisia toimia, jot­ka oli­vat yhteisiä kaikille vas­taavas­sa viime keväänä onnis­tuneille Euroopan maille?
        Joukkokokoon­tu­miset rajoitet­ti­in 50 hen­keen (eri­ty­isjär­jeste­lyin 500:aan). Mah­dol­lis­es­ti myös jotain mask­isään­nök­siä tuli lisää, mut­ta ne eivät olleet viime keväänä käytössä ainakaan pohjo­is­mais­sa, Bal­ti­as­sa (tai Aus­tralias­sa, Uudessa-See­lan­nis­sa jne.), joten näyt­tää vah­vasti siltä, että ainakin Tan­skas­sa rav­in­to­lara­joituk­set puri­vat todel­la tehokkaasti.
        Aiem­mista kokoon­tu­mis­ra­joituk­sista en löytänyt hel­posti tietoa, joten vaikea arvioi­da mikä oli niiden osu­us tuo­hon käyrän suun­nan muutokseen.
        [THL:n] “Salmisen mukaan laa­ja kan­sain­vä­li­nen tutkimus osoit­taa, että jos baar­it ja yök­er­hot sul­je­taan, 31 pros­ent­tia tar­tun­noista vähenisi.”
        Mikäli luku olisi sama Suomes­sakin, tämän het­ken R Suomes­sa ollessa n. 1.55 mis­tä pois 31% niin jäisi 1.07. Tan­skas­sa muu­tos oli kuitenkin suurem­pi, ja R nyt reilusti alle yhden, vaik­ka koko maan alueel­la ei auki­oloaiko­jen muu­tos­ta tehty. Sulkemi­sai­ka tosin on aikaisem­pi kuin Suomes­sa, ja voi olla ettei tämä vielä riitä kuin hidas­ta­maan ekspo­ten­ti­aal­ista kasvua.

      2. Laskeske­li­ja:
        Jos olette seu­ran­neet Tan­skan tänä syksynä nopeasti nous­sut­ta intek­tiokäyrää, niin olette ehkä huo­man­neet että muus­ta Euroopas­ta poiketen kasvu vai­h­tui jyrkkään lasku­un hiljattain.
        Vas­taavasti viime keväänä näin kävi Euroopas­sa mon­es­sakin maas­sa. Mitkä toimet siis Tan­skas­sa juuri tehti­in, jot­ka oli­vat saman­laisia kuin tuol­loin viime keväänä?
        Tan­s­ka rajoit­ti pahim­man alueen, eli Kööpen­ham­i­nan ympäristöi­neen, rav­in­toloiden auki­olon klo. 22:een alka­en torstaina 17. syysku­u­ta. Noin viikko tämän jäl­keen näkyi testi­t­u­lok­sis­sa muutos.
        Tehti­inkö mui­ta sel­l­aisia toimia, jot­ka oli­vat yhteisiä kaikille vas­taavas­sa viime keväänä onnis­tuneille Euroopan maille?
        Joukkokokoon­tu­miset rajoitet­ti­in 50 hen­keen (eri­ty­isjär­jeste­lyin 500:aan). Mah­dol­lis­es­ti myös jotain mask­isään­nök­siä tuli lisää, mut­ta ne eivät olleet viime keväänä käytössä ainakaan pohjo­is­mais­sa, Bal­ti­as­sa (tai Aus­tralias­sa, Uudessa-See­lan­nis­sa jne.), joten näyt­tää vah­vasti siltä, että ainakin Tan­skas­sa rav­in­to­lara­joituk­set puri­vat todel­la tehokkaasti.
        Aiem­mista kokoon­tu­mis­ra­joituk­sista en löytänyt hel­posti tietoa, joten vaikea arvioi­da mikä oli niiden osu­us tuo­hon käyrän suun­nan muutokseen.
        [THL:n] ”Salmisen mukaan laa­ja kan­sain­vä­li­nen tutkimus osoit­taa, että jos baar­it ja yök­er­hot sul­je­taan, 31 pros­ent­tia tar­tun­noista vähenisi.”
        Mikäli luku olisi sama Suomes­sakin, tämän het­ken R Suomes­sa ollessa n. 1.55 mis­tä pois 31% niin jäisi 1.07. Tan­skas­sa muu­tos oli kuitenkin suurem­pi, ja R nyt reilusti alle yhden, vaik­ka koko maan alueel­la ei auki­oloaiko­jen muu­tos­ta tehty. Sulkemi­sai­ka tosin on aikaisem­pi kuin Suomes­sa, ja voi olla ettei tämä vielä riitä kuin hidas­ta­maan ekspo­ten­ti­aal­ista kasvua.

        Tan­skas­sa velvoitet­ti­in ihmiset käyt­tämään mask­ia tai visi­ir­iä joukkoli­iken­teessä ja hie­man myöhem­min myös rav­in­tolois­sa, jos ei istu pöy­dässä. Enpä osaa sanoa, oliko pakkon­aamioin­nin vaiku­tus merkit­tävä auki­olorajoituk­si­in ver­rat­tuna, saati sitä, onko ero iltakymme­nen ja ‑yhden­toista välil­lä niin merkit­tävä, jos viinaa saa ”vain” kymme­neen. En tiedä, pitääkö anniskelu Tan­skas­sa lopet­taa ennen varsi­naista sulkemisaikaa.

      3. Her­ra Hep­okat­ti: Tan­skas­sa velvoitet­ti­in ihmiset käyt­tämään mask­ia tai visi­ir­iä joukkoli­iken­teessä ja hie­man myöhem­min myös rav­in­tolois­sa, jos ei istu pöy­dässä. Enpä osaa sanoa, oliko pakkon­aamioin­nin vaiku­tus merkit­tävä auki­olorajoituk­si­in ver­rat­tuna, saati sitä, onko ero iltakymme­nen ja ‑yhden­toista välil­lä niin merkit­tävä, jos viinaa saa ”vain” kymme­neen. En tiedä, pitääkö anniskelu Tan­skas­sa lopet­taa ennen varsi­naista sulkemisaikaa.

        Pakkon­aamioin­ti ei ole tehon­nut toib­vo­tusti UK:ssa eikä Ran­skas­sa. Myöskään Sak­sas­sa ei ole saatu minkään näköistä epä­jatku­vu­usko­htaa kehi­tyk­seen. Kun lähde­tään tekemään usei­ta samaan suun­taan pyrkiviä pani­iki­no­maisia toimen­piteitä, me emme voi erotel­la niistä vaikuttavinta. 

        Maskeista on mon­en­laista seli-seli seli­tys­tä, mut­ta tosi­asi­as­sa koron­aviruk­sen osalta ei ole ole­mas­sa kon­trol­liryh­mäl­lä varustet­tua ja muiden yhtäaikaisten toimen­pitei­den vaiku­tuk­ses­ta var­jos­tu­ma­ton­ta kokeel­lista tutkimus­ta, kuten ennen koron­aa oli ole­mas­sa useitakin, muista liik­keel­lä ole­vista viruk­sista. Ja on vieläkin, tietenkin. Nämä tutkimuk­set var­maan pitäisi pois­taa (huom. “cancel”-kulttuuri !) tutkimusti­etokan­noista, kos­ka ne nyt debunkataan täysin, jonkun vähän heikosti työl­lis­te­tyn aeroso­lifyysikon python ‑ohjelma­har­joituk­sen johdattamana. 

        Fau­cikin on toden­nut maskin ole­van viruk­sen tor­jun­nas­sa lähin­nä sym­bo­l­i­nen ele [ jol­la henkilö ilmoit­taa julkisel­la paikalla naamioi­tu­mal­la ehdoit­ta tuke­vansa kul­loisenkin autokra­t­ian antamia säädök­siä ja rajoituksia. ]

      4. Mask­ip­sykoosi: Pakkon­aamioin­ti ei ole tehon­nut toib­vo­tusti UK:ssa eikä Ran­skas­sa. Myöskään Sak­sas­sa ei ole saatu minkään näköistä epä­jatku­vu­usko­htaa kehi­tyk­seen. Kun lähde­tään tekemään usei­ta samaan suun­taan pyrkiviä pani­iki­no­maisia toimen­piteitä, me emme voi erotel­la niistä vaikuttavinta. 

        Maskeista on mon­en­laista seli-seli seli­tys­tä, mut­ta tosi­asi­as­sa koron­aviruk­sen osalta ei ole ole­mas­sa kon­trol­liryh­mäl­lä varustet­tua ja muiden yhtäaikaisten toimen­pitei­den vaiku­tuk­ses­ta var­jos­tu­ma­ton­ta kokeel­lista tutkimus­ta, kuten ennen koron­aa oli ole­mas­sa useitakin, muista liik­keel­lä ole­vista viruksista.Ja on vieläkin, tietenkin. Nämä tutkimuk­set var­maan pitäisi pois­taa (huom. ”cancel”-kulttuuri !)tutkimusti­etokan­noista, kos­ka ne nyt debunkataan täysin, jonkun vähän heikosti työl­lis­te­tyn aeroso­lifyysikon python ‑ohjelma­har­joituk­sen johdattamana. 

        Fau­cikin on toden­nut maskin ole­van viruk­sen tor­jun­nas­sa lähin­nä sym­bo­l­i­nen ele [ jol­la henkilö ilmoit­taa julkisel­la paikalla naamioi­tu­mal­la ehdoit­ta tuke­vansa kul­loisenk­in­au­tokra­t­ian antamia säädök­siä ja rajoituksia. ]

        Influ­enssavirus­ta koske­vat tutkimuk­set ovat edelleen arvokkai­ta — influ­enssan osalta. Kokon­aan eri asia on että niitä voi vain äärim­mäisen rajoite­tusti käyt­tää päätelmi­in Covid-19 käytöksestä.

        THL:n epäon­nis­tu­mi­nen jok­seenkin kaikissa alku­vuo­den ennusteis­saan ja suosi­tuk­sis­sa joh­tui paljolti THL:n influ­enssaviru­sosaamisen ylikäytöstä koron­aepi­demi­as­sa. Korona käyt­täy­tyi eri tavalla.

        Kuten “koron­aviruk­sen aiheut­ta­mat kuolonuhrit Euroopas­sa ovat epä­to­den­näköisiä”, dekadil­la alakan­tis­sa olleet THL:n kuolleisu­usen­nus­teet, karan­tee­nien merk­i­tyk­sen aliarvioin­ti, rokot­teen 5–10 vuo­den kehi­ty­sai­ka ja sok­e­ri­na poh­jal­la aja­tus lau­maim­mu­ni­teetin han­kkimis­es­ta sairastamalla.

        Mask­ien osalta taas näyt­tää selvältä että suosi­tus­ta ei annet­tu vain sik­si kun niitä ei olisi ollut.

      5. K.k.:
        THL:n epäon­nis­tu­mi­nen jok­seenkin kaikissa alku­vuo­den ennusteis­saan ja suosi­tuk­sis­sa joh­tui paljolti THL:n influ­enssaviru­sosaamisen ylikäytöstä koron­aepi­demi­as­sa. Korona käyt­täy­tyi eri tavalla.

        Kuten ”koron­aviruk­sen aiheut­ta­mat kuolonuhrit Euroopas­sa ovat epä­to­den­näköisiä”, dekadil­la alakan­tis­sa olleet THL:n kuolleisu­usen­nus­teet, karan­tee­nien merk­i­tyk­sen aliarvioin­ti, rokot­teen 5–10 vuo­den kehi­ty­sai­ka ja sok­e­ri­na poh­jal­la aja­tus lau­maim­mu­ni­teetin han­kkimis­es­ta sairastamalla.

        Mask­ien osalta taas näyt­tää selvältä että suosi­tus­ta ei annet­tu vain sik­si kun niitä ei olisi ollut.

        Ei ole noin. Oli muitakin syitä. Kan­nat­taa muis­taa, että maail­man ter­veysjär­jestö WHO:n viralli­nen suosi­tus koro­nan osalta vielä viime keväänä oli, että maske­ja suositel­laan vain tiety­ille riskiryh­mille sekä koron­apoti­laiden hoito­henkilökun­nalle, ei muille.

        THL aliarvioi taudin lev­iämis­riskin. Kuolleisu­usen­nus­teet eivät käsit­tääk­seni lop­ul­ta olleet pahasti ainakaan alakan­tis­sa, jos huomioi tar­tun­nan saanei­den määrät. Rokot­teen osalta THL:llä en muista puhutun 5–10 vuo­den kestos­ta. Koitin tark­istaa sitä väitet­tä Googlel­la, mut­ta ei löy­tynyt sel­l­aista väitet­tä. Sen sijaan THL:n infor­moi kevääl­lä 2020 siitä, että “Ennen kuin päästään ihmiskokeisi­in ja saadaan niistä riit­tävästi luotet­tavia tulok­sia, ollaan var­maan jo kesän lopus­sa tai syksyssä, ehkä myöhem­mässäkin” (Ylen uuti­nen 4.2.2020): https://yle.fi/uutiset/3–11191423 . Täy­den­nys “ehkä myöhem­mässäkin” lie­nee lähim­pänä toteutunutta.

      6. joo:

        THL aliarvioi taudin lev­iämis­riskin. Kuolleisu­usen­nus­teet eivät käsit­tääk­seni lop­ul­ta olleet pahasti ainakaan alakan­tis­sa, jos huomioi tar­tun­nan saanei­den määrät. Rokot­teen osalta THL:llä en muista puhutun 5–10 vuo­den kestosta. 

        THL esit­ti pitkään lasku­mallilleen kuolleisu­usen­nustet­ta 0.05–0.1% sairas­tuneista. Mallia ja sen ole­tusar­vo­ja salailti­in kuin jotain uuden asete­knolo­gian kehi­tystyötä. Neil Fer­gu­sonin Impe­r­i­al Col­le­gen mallin ole­tuk­sia THL kom­men­toi “aja­tusvirheek­si”.

        Sinän­sä nuo kuolleisu­us­lu­vut voivat vai­hdel­la paljon, kos­ka eri ryh­mät sairas­tu­vat. “Lib­er­tar­i­ans” tykkäävät refer­oi­da kuolleisu­us­luku­ja alueil­la, jois­sa on lähin­nä vain nuorem­pi väestö sairas­tunut, ja muut jos­sain muual­la miel­tymys­ten mukaan.
        Ital­ian Nem­brossa kuolleisu­us oli jotain 2.2–2.4% sairastuneista
        https://www.bmj.com/content/369/bmj.m1835
        Man­auk­sel­la jotain 0.2–0.4% (mis­sä vähän van­huk­sia, asukkaista vain noin 6% oli yli 60-vuo­ti­ai­ta). En muista New York Cityn uudem­pia arvioi­ta, mut­ta jotain näi­den kah­den luvun puolivälistä.

        Jos Suomes­sa covid olisi laa­jasti levin­nyt sairaan­hoidon kan­tokyvyn yli, ei kuolleisu­us ainakaan olisi ollut lähel­läkään THL arvioita.

      7. Osmo Soin­in­vaara:
        New Yorkin alueel­la korkein väestökuolleisyys on Bronxis­sa, 0,35 %.

        Keskustelu oli kuolleisu­udessa sairas­tuneista, ei koko väestöstä

      8. joo: Ei ole noin. Oli muitakin syitä. Kan­nat­taa muis­taa, että maail­man ter­veysjär­jestö WHO:n viralli­nen suosi­tus koro­nan osalta vielä viime keväänä oli, että maske­ja suositel­laan vain tiety­ille riskiryh­mille sekä koron­apoti­laiden hoito­henkilökun­nalle, ei muille.

        THL aliarvioi taudin lev­iämis­riskin. Kuolleisu­usen­nus­teet eivät käsit­tääk­seni lop­ul­ta olleet pahasti ainakaan alakan­tis­sa, jos huomioi tar­tun­nan saanei­den määrät. Rokot­teen osalta THL:llä en muista puhutun 5–10 vuo­den kestos­ta. Koitin tark­istaa sitä väitet­tä Googlel­la, mut­ta ei löy­tynyt sel­l­aista väitet­tä. Sen sijaan THL:n infor­moi kevääl­lä 2020 siitä, että ”Ennen kuin päästään ihmiskokeisi­in ja saadaan niistä riit­tävästi luotet­tavia tulok­sia, ollaan var­maan jo kesän lopus­sa tai syksyssä, ehkä myöhem­mässäkin” (Ylen uuti­nen 4.2.2020): https://yle.fi/uutiset/3–11191423 . Täy­den­nys ”ehkä myöhem­mässäkin” lie­nee lähim­pänä toteutunutta.

        Het­emäen komitean raport­ti toukoku­ul­ta hal­li­tuk­sen päätök­sen­teon tuek­si, lääketi­eteen osu­ud­es­ta siinä vas­taa THL: ”Täl­lä het­kel­lä opti­mistisim­matkin arviot ovat, että rokotet­ta toden­näköis­es­ti joudu­taan odot­ta­maan vuosia, eikä sen onnis­tuneesta kehit­tämis­es­tä ole takeita.”

        Myön­nän että muistin tuon 5–10 väärin. Siinä perustelti­in tätä kestoa sil­lä että SARS:iin ei saatu rokotet­ta mut­ta viral­li­sista lähteistä se eo

        joo: Ei ole noin. Oli muitakin syitä. Kan­nat­taa muis­taa, että maail­man ter­veysjär­jestö WHO:n viralli­nen suosi­tus koro­nan osalta vielä viime keväänä oli, että maske­ja suositel­laan vain tiety­ille riskiryh­mille sekä koron­apoti­laiden hoito­henkilökun­nalle, ei muille.

        THL aliarvioi taudin lev­iämis­riskin. Kuolleisu­usen­nus­teet eivät käsit­tääk­seni lop­ul­ta olleet pahasti ainakaan alakan­tis­sa, jos huomioi tar­tun­nan saanei­den määrät. Rokot­teen osalta THL:llä en muista puhutun 5–10 vuo­den kestos­ta. Koitin tark­istaa sitä väitet­tä Googlel­la, mut­ta ei löy­tynyt sel­l­aista väitet­tä. Sen sijaan THL:n infor­moi kevääl­lä 2020 siitä, että ”Ennen kuin päästään ihmiskokeisi­in ja saadaan niistä riit­tävästi luotet­tavia tulok­sia, ollaan var­maan jo kesän lopus­sa tai syksyssä, ehkä myöhem­mässäkin” (Ylen uuti­nen 4.2.2020): https://yle.fi/uutiset/3–11191423 . Täy­den­nys ”ehkä myöhem­mässäkin” lie­nee lähim­pänä toteutunutta.

        THL Het­emäen komitean rapor­tis­sa hal­li­tuk­sen päätök­sen­teon poh­jak­si: ”Täl­lä het­kel­lä opti­mistisim­matkin arviot ovat, että rokotet­ta toden­näköis­es­ti joudu­taan odot­ta­maan vuosia, eikä sen onnis­tuneesta kehit­tämis­es­tä ole takeita.”

      9. K.k.: Influ­enssavirus­ta koske­vat tutkimuk­set ovat edelleen arvokkai­ta – influ­enssan osalta. Kokon­aan eri asia on että niitä voi vain äärim­mäisen rajoite­tusti käyt­tää päätelmi­in Covid-19 käytöksestä.

        THL:n epäon­nis­tu­mi­nen jok­seenkin kaikissa alku­vuo­den ennusteis­saan ja suosi­tuk­sis­sa joh­tui paljolti THL:n influ­enssaviru­sosaamisen ylikäytöstä koron­aepi­demi­as­sa. Korona käyt­täy­tyi eri tavalla.

        Kuten ”koron­aviruk­sen aiheut­ta­mat kuolonuhrit Euroopas­sa ovat epä­to­den­näköisiä”, dekadil­la alakan­tis­sa olleet THL:n kuolleisu­usen­nus­teet, karan­tee­nien merk­i­tyk­sen aliarvioin­ti, rokot­teen 5–10 vuo­den kehi­ty­sai­ka ja sok­e­ri­na poh­jal­la aja­tus lau­maim­mu­ni­teetin han­kkimis­es­ta sairastamalla.

        Mask­ien osalta taas näyt­tää selvältä että suosi­tus­ta ei annet­tu vain sik­si kun niitä ei olisi ollut.

        Viimei­sis­sä mask­i­tutkimuk­sis­sa tarkasteltavina oli­vat viruk­set kokon­aisen virus­per­heen osalta; tavanomaisia hen­gi­ty­selin­in­fek­tioi­ta aiheut­ta­vat flun­ssaviruk­set oli­vat mukana, ja sit­ten myös influ­enssaviruk­set. Mikä olisi se mekanis­mi, mik­si kaik­ki nämä kon­trol­loidut tutkimuk­set eivät toimisi koron­aviruk­sen osalta ? Fanatismia jonkun yksit­täisen toimen­piteen osalta ei voi­da hyväksyä, jos se voi johtaa taudin suurleviämiseen, mitä nyt näyt­tää tapah­tuneen jois­sakin mask­ia liput­taneis­sa maissa. 

        On edelleen muis­tet­ta­va, että Iso-Bri­tan­ni­as­sa mei­dän nyky­su­osi­tusten mukainen mask­ipakko ja tiukat rajoituk­set ovat olleet voimas­sa läh­es koko ajan. Syysku­un alus­ta tapausten määrä on 15-ker­tais­tunut ! Ran­skas­sa kaupungeis­sa, Pari­isia myöten otet­ti­in mask­ipakko myös ulkona käyt­töön 9.8.2020. Tapausten määrä on siitä kuusi­tois­tak­er­tais­tunut ! Ital­ias­sa ja Espan­jas­sa ja Sak­sas­sa maksin käyt­tö on nor­mi, ain­oas­taan Espan­jas­sa uusien tar­tun­to­jen määrän nopea kasvu on tasaan­tunut, heil­lä alkoikin ensimmäiseksi.

        Näyt­tää siltä, että tar­tun­to­jen mak­si­mi tulee vuo­de­naiko­jen mukaan esi­in­tyvien aal­to­jen yhtey­dessä samal­la taval­la ja päät­tyy samal­la taval­la, ehkä sik­si, että ihmiset eivät ole tietoko­neo­hjel­ma, eivätkä ihmiset ole molekyyle­jä kaa­susäil­iössä. Mut­ta kovin kun tehdään vain fiil­ispo­h­jal­ta eri asioi­ta monel­la rin­ta­mal­la, aina kun se uusien tapausten vuoris­tora­ta kään­tyy alaspäin, se nimit­täin kään­tyy aina, vaikka­pa sit­ten niin, että olemme kuolleet kaik­ki, olemme itsepetok­sen klas­sisel­la tapah­tuma­paikalla: Me voimme laskea val­in­tamme mukaan kaik­ki ennen laan­tu­mista tapah­tuneet tomer­at ja ahk­er­at toimen­piteemme mukaan ja ylistää niitä, kuin­ka me olim­mekin fik­su­ja, ja “voitimme viruk­sen” . Ain­oa toimen­pide, joka ei kel­paa kellekään, ja aiheut­taa val­taisia viharyöp­pyjä olisi se, että “emme tehneet asialle mitään” , vaik­ka oli­si­vat peri­aat­teessa samal­la taval­la eden­neet tau­ti­hyökkäys­ten läpi.

        Toki voimme tyy­dyt­tää lob­barikaup­pi­aiden tarpeen kulut­taa suo­datinku­dos­ta Suomes­sakin use­an miljoo­nan maskin päivä­vauh­tia, mil­jar­di mask­ia vuodessa. Todel­la hyvä diili joillekin, kun meiltä kupataan 30c maskista.

      10. K.k.: Influ­enssavirus­ta koske­vat tutkimuk­set ovat edelleen arvokkai­ta – influ­enssan osalta. Kokon­aan eri asia on että niitä voi vain äärim­mäisen rajoite­tusti käyt­tää päätelmi­in Covid-19 käytöksestä.

        THL:n epäon­nis­tu­mi­nen jok­seenkin kaikissa alku­vuo­den ennusteis­saan ja suosi­tuk­sis­sa joh­tui paljolti THL:n influ­enssaviru­sosaamisen ylikäytöstä koron­aepi­demi­as­sa. Korona käyt­täy­tyi eri tavalla.

        Kuten ”koron­aviruk­sen aiheut­ta­mat kuolonuhrit Euroopas­sa ovat epä­to­den­näköisiä”, dekadil­la alakan­tis­sa olleet THL:n kuolleisu­usen­nus­teet, karan­tee­nien merk­i­tyk­sen aliarvioin­ti, rokot­teen 5–10 vuo­den kehi­ty­sai­ka ja sok­e­ri­na poh­jal­la aja­tus lau­maim­mu­ni­teetin han­kkimis­es­ta sairastamalla.

        Mask­ien osalta taas näyt­tää selvältä että suosi­tus­ta ei annet­tu vain sik­si kun niitä ei olisi ollut.

        Mikä olisi se mekanis­mi, että jos mask­it eivät kon­trol­loiduis­sa tutkimuk­sis­sa tehoa influ­enssaviruk­seen eikä influ­enssankaltaisi­in hen­gi­tys­tei­den viruk­si­in, koron­avirus olisi jotenkin poikkeus, vaik­ka osoit­taa herkem­pää tart­tuvu­ut­ta kuin influenssa ?

        Tan­skalainen tämän vuo­den suur­tutkimus mask­ien käytön vaiku­tuk­ses­ta Covid-19 — tar­tun­toi­hin on hil­jais­es­ti mitätöi­ty julka­isukiel­lol­la kolmes­sa suurim­mas­sa tiedele­hdessä. Syyk­si san­ot­ti­in ympäripyöreästi, että tulok­set oli­vat “kon­tro­ver­si­aaliset” ja “negati­ivista keskustelua herät­tävät”. Yhden tutk­i­jan, Crit­s­t­ian Torp-Ped­er­s­enin , haas­tat­telus­sa , kun kysyt­ti­in, että mitä tarkoit­taa, se, että tulok­set ovat kon­tro­ver­si­aal­isia ? Tarkoit­taisiko se sitä, että mask­ien käytöstä ei toiveesta huoli­mat­ta löy­det­ty tilas­tol­lis­es­ti merk­it­sevää hyö­tyä ? Hän vas­tasi arvoituk­sel­lis­es­ti: “I think that’s a very rel­e­vant ques­tion you are asking ”

        Tämä, jos mikä, saa aiheen epäil­lä jonkun tahon väk­isin ylläpitämää koro­na­nar­rati­ivia, jota fak­tat saat­taisi­vat vahingoittaa !

        Eli tämä tutkimus on 6000 henkilön suurtutkimus.
        https://www.rigshospitalet.dk/presse-og-nyt/nyheder/nyheder/Sider/2020/april/forskere-skal-teste-om-mundbind-beskytter-mod-covid-19-i-det-offentlige-rum.aspx

      11. Mask­ip­sykoosi: Mikä olisi se mekanis­mi, että jos mask­it eivät kon­trol­loiduis­sa tutkimuk­sis­sa tehoa influ­enssaviruk­seen eikä influ­enssankaltaisi­in hen­gi­tys­tei­den viruk­si­in, koron­avirus olisi jotenkin poikkeus, vaik­ka osoit­taa herkem­pää tart­tuvu­ut­ta kuin influenssa ?

        Tan­skalainen tämän vuo­den suur­tutkimus mask­ien käytön vaiku­tuk­ses­ta Covid-19 – tar­tun­toi­hin on hil­jais­es­ti mitätöi­ty julka­isukiel­lol­la kolmes­sa suurim­mas­sa tiedele­hdessä. Syyk­si san­ot­ti­in ympäripyöreästi, että­tu­lok­set oli­vat ”kon­tro­ver­si­aaliset” ja ”negati­ivista keskustelua herät­tävät”. Yhden tutk­i­jan, Crit­s­t­ian Torp-Ped­er­s­enin , haas­tat­telus­sa , kun kysyt­ti­in, että mitä tarkoit­taa, se, että tulok­set ovat kon­tro­ver­si­aal­isia ? Tarkoit­taisiko se sitä, että mask­ien käytöstä ei toiveesta huoli­mat­ta löy­det­ty tilas­tol­lis­es­ti merk­it­sevää hyö­tyä ? Hän vas­tasi arvoituk­sel­lis­es­ti: ”I think that’s a very rel­e­vant ques­tion you are asking ”

        Tämä, jos mikä, saa aiheen epäil­lä jonkun tahon väk­isin ylläpitämää koro­na­nar­rati­ivia, jota fak­tat saat­taisi­vat vahingoittaa !

        Eli tämä tutkimus on 6000 henkilön suurtutkimus.
        https://www.rigshospitalet.dk/presse-og-nyt/nyheder/nyheder/Sider/2020/april/forskere-skal-teste-om-mundbind-beskytter-mod-covid-19-i-det-offentlige-rum.aspx

        Olisiko Sin­ul­la linkkiä tuo­hon mainit­se­maasi haas­tat­telu­un? Ihan heti en usko mihinkään tiedele­htien kätket­tyyn agen­daan, jos­sa maskinkäytön hyö­tyjä mah­dol­lis­es­ti kyseenalais­ta­va tutkimus vai­et­taisi­in kuo­li­aak­si ”yleisen edun nimissä”. 

        Se on sit­ten eri asia, että mask­ien koros­tu­mi­nen korona­toimis­sa voi olla sinän­sä ylim­i­toitet­tua, kos­ka mas­ki on hel­posti havait­tavis­sa ja saanut symboliarvoakin.

      12. Her­ra Hep­okat­ti: Olisiko Sin­ul­la linkkiä tuo­hon mainit­se­maasi haas­tat­telu­un? Ihan heti en usko mihinkään tiedele­htien kätket­tyyn agen­daan, jos­sa maskinkäytön hyö­tyjä mah­dol­lis­es­ti kyseenalais­ta­va tutkimus vai­et­taisi­in kuo­li­aak­si ”yleisen edun nimissä”. 

        Se on sit­ten eri asia, että mask­ien koros­tu­mi­nen korona­toimis­sa voi olla sinän­sä ylim­i­toitet­tua, kos­ka mas­ki on hel­posti havait­tavis­sa ja saanut symboliarvoakin.

        Kööpen­ham­i­nalaises­sa Berlingske — lehdessä ainakin puhutaan asi­as­ta. Samoin Jyl­land Postis­sa. Tulok­set lienevät liian vaar­al­liset, nyt kun maskin käyt­tö saate­taan tehdä jois­sakin mais­sa pahim­mil­laan kuole­man­ran­gais­tuk­sen uhal­la pakol­lisek­si, perustei­den rapau­tu­mi­nen aiheut­taisi kap­inaa ja perustel­lun kyseenalais­tamisen, että mik­si se, että muuten ter­ve maskikap­inalli­nen voitaisi­in ampua kadulle, olisi ehdot­toman hyväksyt­tävää, mut­ta 86-vuo­ti­aan mon­i­sairaan infek­tioyskäisy ja kuolem­i­nen ei.

        Mask­ipakko 1.9.2020 ei tehnyt edes notkah­dus­ta tsekkien tar­tun­takäyri­in, jokaisen aal­lon muo­to näkyy ole­van sama, ensin nopea nousu, sit­ten pani­ik­ki, mut­ta sit­ten tapah­tuu nopea lasku. Kos­ka ihmiset eivät ole mallinnusten olet­tamia laatikos­sa vapaasti vael­tele­via kaa­sumolekyyle­jä. Käyt­täy­tymisen muu­tok­set ja se, että ihmisil­lä ei ole rajat­tomasti kon­tak­te­ja ympäröivään maail­maan, jar­rut­taa lev­iämistä ver­rat­tuna malleihin.

      13. #maskit­toimi­iko­hyvin: Kööpen­ham­i­nalaises­sa Berlingske – lehdessä ainakin puhutaan asi­as­ta. Samoin Jyl­land Postis­sa. Tulok­set lienevät liian vaar­al­liset, nyt kun maskin käyt­tö saate­taan tehdä jois­sakin mais­sa pahim­mil­laan kuole­man­ran­gais­tuk­sen uhal­la pakol­lisek­si, perustei­den rapau­tu­mi­nen aiheut­taisi kap­inaa ja perustel­lun kyseenalais­tamisen, että mik­si se, että muuten ter­ve maskikap­inalli­nen voitaisi­in ampua kadulle, olisi ehdot­toman hyväksyt­tävää, mut­ta 86-vuo­ti­aan mon­i­sairaan infek­tioyskäisy ja kuolem­i­nen ei.

        Mask­ipakko 1.9.2020 ei tehnyt edes notkah­dus­ta tsekkien tar­tun­takäyri­in, jokaisen aal­lon muo­to näkyy ole­van sama, ensin nopea nousu, sit­ten pani­ik­ki, mut­ta sit­ten tapah­tuu nopea lasku. Kos­ka ihmiset eivät ole mallinnusten olet­tamia laatikos­sa vapaasti vael­tele­via kaa­sumolekyyle­jä. Käyt­täy­tymisen muu­tok­set ja se, että ihmisil­lä ei ole rajat­tomasti kon­tak­te­ja ympäröivään maail­maan, jar­rut­taa lev­iämistä ver­rat­tuna malleihin.

        Var­maankin omaa osaa­mat­to­muut­tani en nyt löy­dä tätä käsit­tele­viä uutisia kum­mankaan lehden koti­sivuil­ta. Olisiko Sin­ul­la linkkiä heit­tää? Vaik­ka jutut toden­näköis­es­ti ovat mak­sumuurin takana, niin ei haittaa.

        Maskinkäytön nousem­i­nen pan­demi­an sym­bo­l­ik­si on vähän kak­sipi­ip­puinen jut­tu. Yhtäältä on tietysti hyvä, jos mask­it toimi­vat pait­si suo­raan myös epä­suo­rasti pitämäl­lä pan­demi­an ihmis­ten mielessä. Kun pan­demia aikanaan laan­tuu, sen sym­bol­eis­takin toiv­ot­tavasti halu­taan eroon, ja mask­ipakoista luovutaan. 

        Toisaal­ta mask­ien sym­bo­l­iar­von koros­tu­mi­nen ei saisi johtaa siihen, että niistä tehdään jokin yleisem­pi vas­tu­ullisu­u­den ver­tausku­va eikä niistä päästä eroon edes pan­demi­an joskus tal­tut­tua. Var­maan niitä tule­vaisu­udessa näkee ihmisil­lä enem­män kuin ennen jois­sain tilanteis­sa, mut­ta toiv­ot­tavasti suh­tau­tu­mi­nen muut­tuu joustavammaksi.

      14. Pakkon­aamioin­ti ei ole tehon­nut toib­vo­tusti UK:ssa eikä Ranskassa. 

        Ainakin UK:n perus­teel­la pakkon­aamioin­nin (tai kokoon­tu­miskiel­to­jen) tehoa ei oikein voi arvioi­da, kos­ka sitä ei sovel­leta mitenkään johdon­mukaises­ti, vaan kansan­ryh­mäko­htais­es­ti. Tar­tun­to­jen kansan­ryh­mäko­htaista tilas­toin­tia taas ei tiet­tävästi julkaista.

      15. [jol­la henkilö ilmoit­taa julkisel­la paikalla naamioi­tu­mal­la ehdoit­ta tuke­vansa kul­loisenkin autokra­t­ian antamia säädök­siä ja rajoituksia.]

        Höpö höpö. Itse vas­tus­tan ankarasti ylim­i­toitet­tu­ja koro­nan tukah­dut­tamis­toimia (so. Suomen sekoilupoli­ti­ik­ka, auki-kiin­ni-auki-kiin­ni-vai­heilu rajavalvon­nan kanssa, epi­demi­an tukah­dut­tamisen yleinen mah­dot­to­muus, kauhea älämölöö-hys­te­ria jne.) ja käytän silti mask­ia julk­i­sis­sa sisätilois­sa sik­si, että var­mas­sa vara parem­pi — ja jot­ta itse mah­dol­lis­es­ti pas­si­ivise­na viruk­senkan­ta­jana en tar­tut­taisi niin hel­posti mui­ta. Ja tämän pienen vaivan siedän, kos­ka hyvin tun­te­mani virolo­gi sitä suosit­telee ja toimii itse samoin. 

        Mask­ip­sykoosi?

      16. Mau­r­izio: Höpö höpö. Itse vas­tus­tan ankarasti ylim­i­toitet­tu­ja koro­nan tukah­dut­tamis­toimia (so. Suomen sekoilupoli­ti­ik­ka, auki-kiin­ni-auki-kiin­ni-vai­heilu rajavalvon­nan kanssa, epi­demi­an tukah­dut­tamisen yleinen mah­dot­to­muus, kauhea älämölöö-hys­te­ria jne.) ja käytän silti mask­ia julk­i­sis­sa sisätilois­sa sik­si, että var­mas­sa vara parem­pi – ja jot­ta itse mah­dol­lis­es­ti pas­si­ivise­na viruk­senkan­ta­jana en tar­tut­taisi niin hel­posti mui­ta. Ja tämän pienen vaivan siedän, kos­ka hyvin tun­te­mani virolo­gi sitä suosit­telee ja toimii itse samoin. 

        Mask­ip­sykoosi?

        Ter­ve menoa sit­ten Etelä-Euroopan mai­hin, jois­sa ei juuri muu­ta kon­ste­ja ole käytet­ty kuin mask­ipakkoa joka puolel­la. Ran­skas­sa, Espan­jas­sa ja Bel­gias­sa mask­ien ansios­ta onkin koron­avirus saatu täysin kuri­in ja talous pyörii kuin unel­ma. Eikun…

        Maskeista on hyö­tyä jois­sain raja­tuis­sa tilanteis­sa, mut­ta kokon­aisu­udessaan niiden pakot­tamis­es­ta tule­va vaiku­tus on negati­ivi­nen, kos­ka ihmiset eivät osaa tai halua niitä käyt­tää oikein. Lisäk­si ne aiheut­ta­vat val­heel­lista tur­val­lisu­u­den ja tar­tut­ta­mat­to­muu­den tunnetta.

      17. Ter­ve menoa? Joo kaa­da itelles vaan. Jos viru­sopin ammat­ti­lainen sanoo, että niitä kan­nat­taa käyt­tää OIKEIN vs. joku mask­ip­sykoot­ti­nen spede intern­jet­sistä, niin arvaas piru­ut­tas kum­man tietoon mä luotan?

        Mut­ta ihan sama. Vedä sä miten vedät, mä vedän näin. Morjens.

    2. Jalo­nen:
      Tren­disi hyy­tyy alku­un­sa. Kuh­mon, Mikke­lin ja Jyväskylän koke­muk­set syysku­ul­ta jo ker­to­vat miten tämä tulee men­emään. Kun tar­tun­to­ja tulee, jen­gi jää koti­in. Seu­raa­vana Vaasa (tänään 77 tar­tun­taa), parin viikon päästä ei ole Vaasas­sa juuri yhtään.

      Voin toki olla väärässäkin, ehkä Vaasan ter­vey­den­huolto rom­ah­taa siihen epäin­himil­liseen tilanteeseen, että teho­hoitoa joudu­taan anta­maan virkaruot­sil­la. Ruot­sista hoita­jia apuun?

      Hyy­tyy Vaasas­sa, mut­ta tilalle tulee uusi vaasa tai mikkeli.

  3. Posi­ti­ivis­ten määrä on näyt­teenot­toak­ti­ivi­su­u­den funk­tio. Ei liene yksiselit­teistä, että juuri täl­lä näyt­tei­den määräl­lä saataisi­in luotet­tavaa tietoa taudin esiintyvyydestä.

    Kun posi­ti­ivisia on jotain 0,2–2 pros­ent­tia tes­ta­tu­ista, mikäköhän niitä lop­pu­ja vaivaa, kun influ­enssakausikin on kuulem­ma lievä? Vai onko jo siir­ryt­ty oireel­lis­ten puut­teessa tes­taa­maan kaikkia vas­taan­otolle tule­via? En ole huo­man­nut mitään kun­nol­lista selon­tekoa Suomen testauskäytännöistä.

    1. Kyselin näitä THL:stä kesäl­lä, mut­ta sain hyvin vält­televän vas­tauk­sen. Selväk­si kävi, että 1) yksi posi­ti­ivi­nen tulos riit­tää, testiä ei uusi­ta. 2) PCR-testin herkkyyt­tä (cycles) eivät tien­neet, eivätkä ole ohjeis­ta­neet. On siis mah­dol­lista, että yksi labra antaisi samas­ta näyt­teestä posi­ti­ivisen ja toinen negati­ivisen tulok­sen. 3) Eivät tien­neet tai halun­neet ker­toa testin sen­si­ti­ivisyyt­tä eikä selek­ti­ivisyyt­tä. 4) FP-rate ei ollut hei­dän mielestään todel­li­nen ongelma.

      Epä­selväk­si jäi miten yhden ihmisen use­am­paa tulosta käsitel­lään, eli jos käyn use­am­man ker­ran testis­sä ja saan mon­ta posi­ti­ivistä tulosta, ker­tau­tuuko tulos vai näkyykö luvuis­sa vain yksi tartunta.

      Nor­jalais­ten ja muiden maid­en koke­muk­si­in nojat­en, on toden­näköistä että isohko osa tapauk­sista on tes­tausharhaa. THL:ää ei asia kiinnosta.

      1. PCR-testin tulok­sen var­muus on about reilu 80%, se kan­nat­taa hyväksyä ja men­nä sil­lä tiedol­la eteen­päin. Parem­piakaan työkalu­ja ei valitet­tavasti ole käytössä.

        Tilas­toin­nis­sa ei var­mas­tikaan las­ke­ta yhtä henkilöä kahdek­si tapauk­sek­si, jos hän saa posi­ti­ivisen tulok­sen vaikka­pa kah­den viikon välein. Jos hän saa kak­si posi­ti­ivista tulosta kuu­den kuukau­den välein ja välis­sä on ollut negati­ivi­nen tulos, niin sil­loin yksi henkilö voi kat­taa kak­si tapaus­ta. Tämä toki aika teo­reet­tise­na esimerkkinä.

      2. Koron­a­hep­pu:
        PCR-testin tulok­sen var­muus on about reilu 80%, se kan­nat­taa hyväksyä ja men­nä sil­lä tiedol­la eteen­päin. Parem­piakaan työkalu­ja ei valitet­tavasti ole käytössä.

        Tilas­toin­nis­sa ei var­mas­tikaan las­ke­ta yhtä henkilöä kahdek­si tapauk­sek­si, jos hän saa posi­ti­ivisen tulok­sen vaikka­pa kah­den viikon välein. Jos hän saa kak­si posi­ti­ivista tulosta kuu­den kuukau­den välein ja välis­sä on ollut negati­ivi­nen tulos, niin sil­loin yksi henkilö voi kat­taa kak­si tapaus­ta. Tämä toki aika teo­reet­tise­na esimerkkinä.

        Ilmeis­es­ti peru­s­tat vas­tauk­sesi täysin ole­tuk­si­in, etkä poh­di mikä noiden asioiden todel­li­nen vaiku­tus on. Testin tarkku­ut­ta ei voi ilmoit­taa yhdel­lä luvul­la, joten joudun olet­ta­maan, että tietosi eivät ole kovin var­mal­la pohjalla.

        Mikäli testin spe­si­fisyys on todel­la ilmoitet­tu 99,8%, sen­si­ti­ivisyys 99,5% ja taudin yleisyys 0,1% tes­taus­pop­u­laa­tios­sa, on yli 60% tapauk­sista false posi­ti­ive­jä. Tämä ei THL:ää, eikä juuri muitakaan kiin­nos­ta. Maail­mal­la asi­as­ta kir­joite­taan kuitenkin paljon. 

        Mikäli testin tarkku­udet ovat molem­mat epäilemäsi 80%, testi on käytän­nössä hyödytön diag­noosin tekemiseen. Se sovel­tu­isi korkein­taan epi­demi­an eten­e­misen seu­ran­taan pop­u­laa­tios­sa ja seulontaan.

        Tes­tauk­sen ongel­mat ovat aiheut­ta­neet jo aiem­min luul­tu­ja epi­demioi­ta, jot­ka jälkikäteis­tarkastelus­sa on todet­tu tes­tausharhak­si, kuten 2006 vuo­den hinkuyskän harhaepi­demia New Hamp­shire­laises­sa sairaalassa:

        https://www.nytimes.com/2007/01/22/health/22whoop.html

        https://www.nytimes.com/2020/08/29/health/coronavirus-testing.html

        Ennen Covidin tuloa peru­sop­pi ja myös WHO:n ohjeis­tus on ollut, että diag­noosi­in pitää olla vähin­tään kak­si oiret­ta ja kak­si posi­ti­ivistä testi­t­u­losta, mielel­lään eri tekni­ikalla tehty­inä. Nyt näistä aiem­min järkev­inä pide­ty­istä varmis­tuk­sista on Covidin suh­teen jostain syys­tä luovut­tu, joten on mah­dol­lista ja jopa toden­näköistä saa­da diag­noosi oireet­tomana, kun­han testi on posi­ti­ivi­nen. Testin tarkku­ud­es­ta ei kenel­läkään ole tietoa, joten oikeasti emme edes tiedä, että kuin­ka moni diag­noosin saaneista on oikesti sairastunut. 

        Kun false pos­i­tive-ratea ei oikeasti tiede­tä ja tes­taus­määrä kas­vaa, saimme luo­tua ikili­ikku­jan. Kas­vanut tes­timäärä nos­taa posi­ti­ivis­ten tapausten määrä, joka siis olete­taan suo­raan ker­to­van sairas­tunei­den määrän, joka taas nos­taa testausmäärää. 

        Eipä tätä voi kuin ihmetellä.

      3. Väärien posi­ti­ivis­ten osu­us ainakin Suomes­sa tehdy­istä PCR-testeistä on toden­näköis­es­ti hyvin pieni, kos­ka muuten emme olisi saa­neet tuos­sa heinäku­un alkupuolel­la niitä paria, kolmea päivit­täistä löy­det­tyä tar­tun­taa, tai eloku­un puo­livälis­sä kun teste­jä tehti­in jo paljon rinovirusepi­demi­an takia, ja silti posi­ti­ivisia löy­tyi vain parisenkym­men­tä päivässä.

        Tehdään­päs toinenkin san­i­ty check, kun on esitet­ty, että todel­lisu­udessa infek­tioi­ta olisi Suomes­sa todel­la moninker­tainen määrä löy­det­ty­i­hin tapauk­si­in verrattuna:

        Suomes­sa on nyt tehty THL:n mukaan n. 1 190 000 testiä — oletet­tavasti tarkoit­taen PCR-teste­jä. Jos ketään ei olisi tes­tat­tu kah­ta ker­taa, väestöstä n. 1190000/5530706 = 21.5% olisi testattu.
        Testit on pain­otet­tu hei­hin, joil­ta löy­tyy tar­tun­ta toden­näköisem­min kuin väestöltä keskimäärin, eli oireel­lisi­in tai poten­ti­aalis­es­ti altistuneisi­in. Tämä pain­o­tus ohit­ta­nee selvästi sen toiseen suun­taan vaikut­ta­van tek­i­jän, että joillekin on tehty kak­si tai jopa use­ampi testi.
        Kun posi­ti­ivisia iden­ti­fioitu­ja tapauk­sia on ollut tuo 12 200, posi­ti­ivis­ten osu­us on siis n. 1.0% (joitakin on voitu luokitel­la oirei­den perus­teel­la, vaik­ka testit ovat olleet negatiivisia)
        Suomen väestöstä siis käytän­nössä _alle_ 1% eli alle 53 300 on tähän men­nessä saanut tar­tun­nan viime talves­ta tähän päivään.
        Kun iden­ti­fioitu­ja tar­tun­to­ja on 12 200, se tekee 0.22% Suomen väestöstä. Toden­näköi­nen ylära­ja tar­tun­nan saaneille siis 1%, mikä on 4.5‑kertaisesti iden­ti­fioi­tu­i­hin tapauk­si­in näh­den, koko epi­demi­an ajal­ta. Mut­ta luul­tavasti ker­roin siis on tuo­ta pienem­pi, tuo on vain läh­es ehdo­ton yläraja.

      4. Las­ket­teli­ja, ei sitä voi noin lakea. PCR-tesi ker­too, onko sairas nyt. Se ei ker­ro, onko ollut sairas joskus aiem­min. Kevään infek­toitunei­den määrästä meil­lä ei ole mitään tietoa.

      5. Osmo Soin­in­vaara:
        Las­ket­teli­ja, ei sitä voi noin lakea. PCR-tesi ker­too, onko sairas nyt. Se ei ker­ro, onko ollut sairas joskus aiem­min. Kevään infek­toitunei­den määrästä meil­lä ei ole mitään tietoa.

        PCR-testi ei vält­tämät­tä ker­ro, onko sairas nyt. Testi voi antaa posi­ti­ivisen tulok­sen vielä viikko­ja sairas­tamisen jäl­keen. Se sovel­tuu hyvin (vaikeista) koronaoireista kär­sivän tes­taamiseen, jol­loin oireet huomioiden tulosta voi pitää luotet­ta­vana, mut­ta EI väestön ja varsinkaan oireet­tomien mas­sat­es­taamiseen. Lieväoireinenkin voi kär­siä samaan aikaan muus­ta flun­ssas­ta ja olla aiem­min sairas­tanut tämän uuden koronan. 

        BBC: “Test could be pick­ing dead virus”
        https://www.bbc.com/news/health-54000629

        PCR-testien sopi­mat­to­muu­teen mas­sat­es­tauk­sis­sa viit­tasi myös taan­noinen sak­salaisen juristin (Dr. Rein­er Fuellmich) ulostulo:
        https://www.youtube.com/watch?fbclid=IwAR12AqTmolM6l9LIBrETICOXg9l0JzIqoHwo1d5_rWMuwczbTMcSwVm4dGg&feature=youtu.be&v=kr04gHbP5MQ&app=desktop

        Toinen hyvä kysymys liit­tyy siihen KEITÄ täl­lä het­kel­lä tes­tataan: onko tes­tat­tavien joukko kuin­ka kat­ta­va sekä määräl­lis­es­ti että laadullis­es­ti. Tilas­tot tes­tat­tavien määrästä eivät näytä ole­van nousus­sa, vaik­ka tode­tut tapauk­set ovat. Myös oma havain­to on, että kaik­ki eivät hakeudu testei­hin. Kuka sit­ten hakeu­tuu? Pain­ot­tuuko siel­lä määrään­sä enem­män hys­teerisim­mät, jot­ka pysyvät loitol­la kaikesta muutenkin? 

        Edelleen, todel­lisen epi­demi­aku­van saamisek­si oleel­lista on seu­ra­ta teho­hoidet­tavien ja kuollei­den käyriä. 

        Niis­sä vakavien tapausten määrä riip­puu paljolti sekä demografi­sista (väestön ikä- ja elin­ta­so­jakau­mat) että kansan­ter­vey­del­li­sistä tek­i­jöistä (yli­paino, piilevät+ilmenneet elintasosairaudet). 

        Lancetis­sa julka­istu mie­lenki­in­toinen artikkeli:
        The Lancet: “Offline: COVID-19 is not a pandemic”
        https://www.thelancet.com/journals/lancet/article/PIIS0140-6736(20)32000–6/fulltext?fbclid=IwAR0dEbQK77al5LYaiumieu-Y_7P4cK9mvcCsbdcK2GFVIdadbKSd4hFxGpg

      6. Quo vadis:
        Toinen hyvä kysymys liit­tyy siihen KEITÄ täl­lä het­kel­lä tes­tataan: onko tes­tat­tavien joukko kuin­ka kat­ta­va sekä määräl­lis­es­ti että laadullis­es­ti. Tilas­tot tes­tat­tavien määrästä eivät näytä ole­van nousus­sa, vaik­ka tode­tut tapauk­set ovat. Myös oma havain­to on, että kaik­ki eivät hakeudu testei­hin. Kuka sit­ten hakeu­tuu? Pain­ot­tuuko siel­lä määrään­sä enem­män hys­teerisim­mät, jot­ka pysyvät loitol­la kaikesta muutenkin? 

        Tiedän monia, jot­ka eivät hakeudu testei­hin, kos­ka tietävät testien ole­van kalli­ita, eivätkä halua polt­taa yhteiskun­nan rahaa. Osal­la on myös pitkä mat­ka tes­tau­s­paikkoi­hin, mikä käytän­nössä estää testei­hin hakeu­tu­misen. Tes­ta­tuis­sa koros­tunevat testi­paikko­jen lähel­lä asu­vat sekä mm. ulko­maille matkan tehneet, sekä mm. tarha­lapset, kun nuhaisia lap­sia ei mon­es­sa paikas­sa anneta viedä hoitoon, ellei teste­jä lap­sille teetel­lä. Sen sijaan esimerkik­si van­huk­sia tes­tataan ilmeis­es­ti suh­teel­lisen vähän. Van­huk­set eivät itse niin hakeudu testei­hin. Toki eivät vaik­ka tarha­lapsetkaan itse hakeudu, vaan van­hem­mat vievät.

  4. Aika paljon riip­puu siitä miten käyt­täy­tymi­nen muut­tuu. Jos tilanne on se, että kun “Timo” saa koro­nan ja on kotona flun­ssas­sa viikon ja ei mitään, niin ainakaan muoret eivät muu­ta käyt­täy­tymistä. Ei tässä pelkästään hal­li­tus päätä ja tiedoi­tusvä­li­neet ohjaa, vaan ihmiset tekevät omistä lähtöko­hdis­taa päätök­siä jot­ka perus­tu­vat myös tut­tu­jen ja laa­jem­man ystäväpi­irin koke­muk­si­in. Kun Helsingis­sä kaupugilla kul­kee, niin enim­mäk­seen ihmisiä ei tun­nut asia suuresti huolestut­ta­van. Eläkeläi­sis­sä on var­maan eri jut­tu, mut­ta ne muutenkin istu­vat kotona kiikkus­tuolis­sa ja katso­vat televisiota.

    Ei nuoret ota tätä vakavasti, kun heil­lä on suurem­pi ris­ki jäädä auton alle kuin kuol­la koronaan.

    Kevääseen ver­rat­tuna on iso ero kuolleisu­us­luku­jen ja tar­tun­to­jen välil­lä. Olisi kiva kuul­la esim. Osmon viimeisin näkymys kuolleisuudesta.

    1. Saatan alkaa laskea esti­maat­tia tapauskuolleisu­udelle (kuolleita/todettu tapaus) eloku­un alus­ta alka­en. Se on kuitenkin aivan eri asia kuin infek­tiokuolleisu­us eli kuolleita/tartunnan saanut.

      1. Löy­ty­isikö myös dataa laskea trendiä sairaala- ja teho­hoitoa vaa­tivien tapausten osu­ud­es­ta posi­ti­ivis­es­ta testi­ta­pauk­sista? Tässä tun­tuu tapah­tuneen erit­täin merkit­tävä muu­tos kevääseen, ja men­emät­tä siihen onko syynä testien määrän kasvu vai nuorten suurem­pi osu­us tapauk­sista olisi mielestäni erit­täin tärkeä pystyä seu­raa­maan mah­dol­lista trendin muu­tos­ta. Allekir­joitet­ta­neen mielestä nämä ovat merkit­tävästi kiin­nos­tavampia mittare­i­ta kuin tapaus­määrien tuijottaminen.

      2. Tuo­mas:
        Löy­ty­isikö myös dataa laskea trendiä sairaala- ja teho­hoitoa vaa­tivien tapausten osu­ud­es­ta posi­ti­ivis­es­ta testi­ta­pauk­sista? Tässä tun­tuu tapah­tuneen erit­täin merkit­tävä muu­tos kevääseen, ja men­emät­tä siihen onko syynä testien määrän kasvu vai nuorten suurem­pi osu­us tapauk­sista olisi mielestäni erit­täin tärkeä pystyä seu­raa­maan mah­dol­lista trendin muu­tos­ta. Allekir­joitet­ta­neen mielestä nämä ovat merkit­tävästi kiin­nos­tavampia mittare­i­ta kuin tapaus­määrien tuijottaminen.

        Sepä se. Laa­tu­me­di­as­sakin seu­ran­ta pain­ot­tuu tar­tun­nan saaneisi­in ja mah­dol­lisi­in altistu­misi­in. Luo­daanko osit­tain turhaan hys­te­ri­aa?! Avoimem­pi uuti­soin­ti ja ana­lyysi myös sairaalas­sa ole­vista, teho­hoi­dos­sa ole­vista ja kuolemista olisi taudin kokon­aisku­van seu­ran­nan kannal­ta järkevämpää.

      3. mahdollinen_altistuminen: Sepä se. Laa­tu­me­di­as­sakin seu­ran­ta pain­ot­tuu tar­tun­nan saaneisi­in ja mah­dol­lisi­in altistu­misi­in. Luo­daanko osit­tain turhaan hys­te­ri­aa?! Avoimem­pi uuti­soin­ti ja ana­lyysi myös sairaalas­sa ole­vista, teho­hoi­dos­sa ole­vista ja kuolemista olisi taudin kokon­aisku­van seu­ran­nan kannal­ta järkevämpää.

        THL:n sivuil­ta näyt­täisi löy­tyvän käp­pyröitä sairaala- ja teho­hoi­dos­sa ole­vista sairaan­hoitopi­ire­it­täin (n. sivun puolessavälissä).

        Huhti-toukoku­us­sa näyt­ti tosi­aan ole­van hoidon tarvet­ta, mut­ta kesäku­us­sa poti­las­määrät näyt­tivät laske­van kohi­nan tasolle — eikä siitä näytä suun­ta ole­van oikeas­t­aan mihinkään. No, syysku­un puo­livälin jäl­keen näyt­tää ehkä pien­tä aktivoitu­mista ole­van, mut­ta ei tuos­ta vielä mitään voi oikeas­t­aan päätel­lä — ja ennen kaikkia ollaan hyvin kaukana kevään luvuista.

  5. Kiitos hyvistä artikkeleista! Olen koron­akri­it­tis­ten artikkeleiden/videoiden yhtey­dessä tör­män­nyt käsit­teeseen “false pos­i­tive” (esim. tääl­lä: https://youtu.be/LrRijSa8494), mikä tarkoit­ta­nee käytän­nössä, että löy­de­tään virus­ta tai sen osia, mut­ta testin anta­ja ei kuitenkaan tar­tu­ta tai edes sairas­ta oireel­lista koron­aa. Samoin ymmärtääk­seni on vääriä negati­ivisia (jol­loin henkilö on antanut negati­ivisen koron­avirus­näyt­teen, mut­ta myöhem­min posi­ti­ivisen näyt­teen vas­ta-ainetestis­sä). Miten nämä mielestäsi vaikut­ta­vat tilastoihin? 

    Entä mitä ajat­telet tar­tun­talu­vuista tilas­toti­eteil­i­jänä, ovatko aiem­pi­en vuosien testi­t­u­lok­set ver­tailukelpoisia koronat­es­tauk­sen kanssa? Aiemp­ina vuosi­na kausi­flun­ssat ovat kiertäneet väestössä ilman, että aiheut­ta­jaa sen kum­mem­min tes­tataan. Nythän tes­tataan kaik­ki aivan pien­im­mil­läkin oireil­la. Eikö tämä väistämät­tä anna vääristyneen kuvan taudin lev­iämis­es­tä? Jos esim. vuon­na 2018–2019 olisi tes­tat­tu kaik­ki hie­mankin flun­s­saiset, eikö olisi voitu saa­da yhtä hälyt­täviä, kas­vavia tartuntalukuja?

    1. Tuskin olisi. Tau­ti alkoi lev­itä Suomes­sa ilmeisti vas­ta vuon­na 2020, korkein­taan joitain yksit­täisiä tapauk­sia saat­toi olla jo vuo­den 2019 puolella

      1. Ilmaisin itseäni epä­selvästi. Tarkoi­tan, että jos aiemp­ina vuosi­na olisi tes­tat­tu kaik­ki vähänkin nuhaiset / flun­s­saiset, eikö sieltä olisi voin­ut löy­tyä yhtä suuria määriä jotain muu­ta flun­ssavirus­ta kuin tämä uusi koron­avirus (tavalli­nen koron­avirus, ade­n­ovirus tai jokin muu vas­taa­va) mikä mil­loinkin käy väestöä läpi?

        Eli nyt näyt­tää siltä, että koron­avirus­ta on todel­la paljon, mut­ta voiko olla että aiemp­ina vuosi­na jotain vas­taavaa virus­ta on ollut yhtä paljon mut­ta siitä ei ole dataa kos­ka pikku­flun­ssia ei ole jär­jestelmäl­lis­es­ti testattu.

      2. Tan­ja:
        Ilmaisin itseäni epä­selvästi. Tarkoi­tan, että jos aiemp­ina vuosi­na olisi tes­tat­tu kaik­ki vähänkin nuhaiset / flun­s­saiset, eikö sieltä olisi voin­ut löy­tyä yhtä suuria määriä jotain muu­ta flun­ssavirus­ta kuin tämä uusi koron­avirus (tavalli­nen koron­avirus, ade­n­ovirus tai jokin muu vas­taa­va) mikä mil­loinkin käy väestöä läpi?

        Eli nyt näyt­tää siltä, että koron­avirus­ta on todel­la paljon, mut­ta voiko olla että aiemp­ina vuosi­na jotain vas­taavaa virus­ta on ollut yhtä paljon mut­ta siitä ei ole dataa kos­ka pikku­flun­ssia ei ole jär­jestelmäl­lis­es­ti testattu.

        Täl­lä lin­jal­la on Jean-Fran­cois Tou­s­saint. Yhdessä haas­tat­telus­sa hän tote­si että ikinä aikaisem­min maail­man­his­to­ri­as­sa on jokainen nenä euroopas­sa tutkit­tu viruk­sia etsien. Eli meil­lä ei oikeas­t­aan ole tietoa miten levit­täy­tyneitä esimerkik­si influ­enssat ovat oikeasti olleet. Ihmi­nen jos­ta löy­tyy virus tai virusjään­teitä ei vält­tämät­tä ole sairas joten fokus tar­tun­tamääri­in tai jopa altistuneis­määri­in vie väärään suun­taan kos­ka samal­la laimin­lyödään muiden tau­tien hoito ja uno­hde­taan viet­tää elämää.

      3. MF: Täl­lä lin­jal­la on Jean-Fran­cois Tou­s­saint. Yhdessä haas­tat­telus­sa hän tote­si että ikinä aikaisem­min maail­man­his­to­ri­as­sa on jokainen nenä euroopas­sa tutkit­tu viruk­sia etsien. Eli meil­lä ei oikeas­t­aan ole tietoa miten levit­täy­tyneitä esimerkik­si influ­enssat ovat oikeasti olleet. Ihmi­nen jos­ta löy­tyy virus tai virusjään­teitä ei vält­tämät­tä ole sairas joten fokus tar­tun­tamääri­in tai jopa altistuneis­määri­in vie väärään suun­taan kos­ka samal­la laimin­lyödään muiden tau­tien hoito ja uno­hde­taan viet­tää elämää.

        Kiitos, kat­soin kyseisen her­ran haas­tat­telu­ja ja ihan järke­viä näyt­ti puhu­van. Puhui myös paljon siitä, että pan­demi­an vaiku­tuk­sia arvioitaes­sa tärkein kri­teeri on nimen omaan teho­hoito ja kuolleisu­us, ei todet­tu­jen tar­tun­to­jen määrä. Kuolleisu­ud­estakin tärkein mit­tari lie­nee ylikuolleisu­us. Niin­pä on tul­lut mietit­tyä, onko tar­tun­to­jen määrä todel­la se mit­tari, mitä kan­nat­taa päivit­täin huudel­la lehdis­sä ihmisiä pelotellen.

        Ilmeis­es­ti korona on perus­flun­ssaa hie­man ärhäkämpi tau­ti, Euro­momon (https://www.euromomo.eu/graphs-and-maps#z‑scores-by-country) tilas­to­jen mukaan ylikuolleisu­us on jois­sakin mais­sa isoa, kun taas toi­sis­sa mais­sa, kuten Suomes­sa, ylikuolleisu­ut­ta ei käytän­nössä ole ollut lainkaan.

      4. Tan­ja:Niin­pä on tul­lut mietit­tyä, onko tar­tun­to­jen määrä todel­la se mit­tari, mitä kan­nat­taa päivit­täin huudel­la lehdis­sä ihmisiä pelotellen. 

        Pelotel­la ei tietysti pitäisi, mut­ta media elää klikkiot­sikoista. Sinän­sä tar­tun­to­jen määrä on kyl­lä se mit­tari, jota tulee seu­ra­ta. Koron­apoti­laat pää­tyvät sairaalaan parin viikon viiveel­lä tar­tun­nas­ta. Epi­demi­as­sa nopean ekspo­nen­ti­aalisen kasvun ongel­ma sairaalan näkövinkke­listä on se, että siinä vai­heessä kun poti­las­määrä alkaa näyt­tää hälyt­tävältä, niin uusia poti­lai­ta on tulos­sa seu­raa­vana päivän tuplamäärä, ja sitä seu­raa­vana nelink­er­tainen määrä. Toisin sanoen, jos tar­tun­to­jen määrää ei seu­ra­ta, on suuri ris­ki, että epi­demi­an nopea kasvu yllät­tää ter­vey­den­hoito­jär­jestelmän, ja siitä seu­raa kaiken­laista hait­taa muillekin kuin koron­apoti­laille. Käytän­nössä Suomes­sa ei täl­lä het­kel­lä todel­lakaan ole täm­möistä vaaraa, kun teste­jä tehdään ver­rat­en paljon ja posi­ti­ivisia tulok­sia on luokkaa pros­ent­ti. Epi­demi­an kasvu­vauhti on varsin tarkkaan tiedossa.

      5. Siis Suomes­sa ei ole ollut koron­aviruk­ses­ta johtu­vaa ylikuolleisu­ut­ta epi­demi­an aikana? Ylikuolleisu­ut­ta on kuitenkin ollut koko korona ajan. Myös ensim­mäisen ja toisen aal­lon välissä.

      6. kom­ment­ti: Siis Suomes­sa ei ole ollut koron­aviruk­ses­ta johtu­vaa ylikuolleisu­ut­ta epi­demi­an aikana? Ylikuolleisu­ut­ta on kuitenkin ollut koko korona ajan. Myös ensim­mäisen ja toisen aal­lon välissä.

        Kan­nat­taa huomioi­da että (ainakin Euro­Momon mukaan) Suomes­sa kuolleisu­us oli keskimääräistä alem­pi yhtä­jak­sois­es­ti mar­rasku­un 2019 alus­ta maalisku­un 2020 puo­liväli­in. Lisäk­si 2019 influ­enssakausi oli varsin lievä. Kuolleisu­u­den ei voi olet­taa pysyvän keskimääräistä mata­lam­pana kovin pitkään kerrallaan.

      7. Ilmeis­es­ti korona on perus­flun­ssaa hie­man ärhäkämpi tauti, … 

        Tässä olisi ehkä syytä tarken­taa ter­mi­nolo­giaa: korona on ajoit­tain esi­in­tyvää kausi-influ­enssaa ärhäkämpi tauti.

        Sen sijaan “perus­flun­ssa”, eli tavalli­nen vilus­tu­mi­nen, on paljon miedom­pi sairaus. 

        Kausi-influ­enssa on niin vaka­va sairaus että sitä vas­taan rokote­taan, perus­flun­ssia vas­taan se ei ole mielekästä.

      8. Tan­ja:
        Ilmaisin itseäni epä­selvästi. Tarkoi­tan, että jos aiemp­ina vuosi­na olisi tes­tat­tu kaik­ki vähänkin nuhaiset / flun­s­saiset, eikö sieltä olisi voin­ut löy­tyä yhtä suuria määriä jotain muu­ta flun­ssavirus­ta kuin tämä uusi koron­avirus (tavalli­nen koron­avirus, ade­n­ovirus tai jokin muu vas­taa­va) mikä mil­loinkin käy väestöä läpi?

        Eli nyt näyt­tää siltä, että koron­avirus­ta on todel­la paljon, mut­ta voiko olla että aiemp­ina vuosi­na jotain vas­taavaa virus­ta on ollut yhtä paljon mut­ta siitä ei ole dataa kos­ka pikku­flun­ssia ei ole jär­jestelmäl­lis­es­ti testattu.

        Vaikea näin maal­likkona sanoa, mut­ta mik­sei teo­ri­as­sa jokin virus olisi voin­ut lev­itä koron­avirus­ta laa­jem­mal­lakin väestöön. Mut­ta tämä mah­dolli­nen toinen virus on siis ollut eri virus, eikä sen aiheut­ta­ma tau­ti ole ollut yhtä vaka­va yhtä suurelle joukolle ihmisiä, kos­ka mitään korona-aikana käytet­ty­i­hin rajoituk­si­in ver­rat­tavia varo­toimia ei ole ollut, eikä mitään uhkaa ter­vey­den­huol­lon kan­tokyvylle ole ainakaan uutisoitu.

  6. Testi­t­u­lok­set kuvaa­vat tilan­net­ta noin viikkoa aiem­min ja sairas­tuneet kak­si viikkoa aiem­min. Sik­si toimen­piteet vaikut­ta­vat todel­la hitaasti.

    Lasken­nal­lisen fysi­ikan tutk­i­joiden ennustemalli (kaa­vat löy­tyvät myös)
    https://covid19.solanpaa.fi

    Sit­ten voi tes­ta­ta miten mask­ien käytön yleistymi­nen vaikut­taa: https://www.omnicalculator.com/health/mask-vs-no-mask

    Todel­lakin etäisyys, mas­ki, käsien pesu ja kon­tak­tien määrä vaikut­ta­vat. Kehno mas­ki on paljon parem­pi kuin ei mitään.

    Kovin kehnos­ti ja teknis­es­ti hoidet­tu viestin­tä on tässä isoin ongel­ma. Uuden­maan sulkem­i­nen oli viesti ja se vaikut­ti. Nyt on kum­mallis­tasössö­tys­tä matkailukupilista ja muusa höperöstä rav­in­toloiden kan­nat­tavu­ud­es­ta. Asia on uno­htunut, vaali­ra­hoi­tus­tako tässä odote­taan vai mitä?

    “Mask­isu­osi­tus” on ker­rot­tu sekavasti. THL ei sit­ten kykene sanomaan pik­tä ovat TTL:n ohjeet, jot­ka alka­vat s “On suositeltavaa perus­taa työ­paikallenne ryh­mä…” ja sit­ten lop­ul­ta jos joku löytää niin tulee “Kun työ­paikan olo­suh­teet muut­tuvat, työ­nan­ta­jan pitää päivit­tää laa­ti­mansa riskien arvioin­ti ja arvioi­da muu­tosten merk­i­tys työn­tek­i­jöi­den ter­vey­delle ja tur­val­lisu­udelle nyt eri­tyis­es­ti COVID-19 tar­tun­tataudille altistu­mi­nen huomioiden” 

    Kenelle tuol­la mak­se­taan palkkaa ja mis­tä hyvästä! Ei noin. 

    THL:n har­ras­ta­ma keväi­nen mask­ien vähät­te­ly oli täysin käsit­tämätön teko ja kukaan ei ole tääl­lä sanonut, että tieto­jen karttues­sa ohjei­ta on syytä muut­taa. Rokotet­ta kun ei tule vielä kuukausi­in. No, pieleen meni. Samoin kuin “hiih­tokeskuk­sis­sa ei ole koronariskiä” — ei sit­ten aikuisille tul­lut mieleen, että sinne men­nään lento­kent­tien kaut­ta ja saat­taa joku käy­dä kaupungeissa.

    Lop­putu­los: tilanne pahe­nee vielä pitkään.

    1. JTS: ”Kun työ­paikan olo­suh­teet muut­tuvat, työ­nan­ta­jan pitää päivit­tää laa­ti­mansa riskien arvioin­ti ja arvioi­da muu­tosten merk­i­tys työn­tek­i­jöi­den ter­vey­delle ja tur­val­lisu­udelle nyt eri­tyis­es­ti COVID-19 tar­tun­tataudille altistu­mi­nen huomioiden” 

      Taas men­nyt sekaisin suosi­tus­lu­on­teiset ohjeet ja sito­vat lait ja määräyk­set. Määräys pitäisi antaa määräyk­senä, jos halu­taan jotain määrätä. Ohjeet puolestaan ovat suosi­tuk­sia. Asi­akir­jois­sa menee yhä jatku­vasti sekaisin, että mitä on annet­tu velvoit­ta­vana määräyk­senä ja mikä on “kiva olis, mut ei tartte” luon­teista ohjeis­tus­ta. Nyt ohjeisi­in upote­taan tek­stiä, joka ulkois­es­ti näyt­tää ja kuu­lostaa määräyk­seltä. Jos halu­taan määrätä, pitää antaa vira­nomais­määräys tai säätää laki tai asetus.

    2. ”Mask­isu­osi­tus” on ker­rot­tu sekavasti. THL ei sit­ten kykene sanomaan pik­tä ovat TTL:n ohjeet, jot­ka alka­vat s ”On suositeltavaa perus­taa työ­paikallenne ryh­mä…” ja sit­ten lop­ul­ta jos joku löytää niin tulee ” — 

      THL:llä on vaikeuk­sia artiku­loi­da asi­aa, jon­ka sanomiseen heitä on pain­os­tet­tu. THL:n alku­peräistä kan­taa olla suosit­ta­mat­ta maske­ja voi pitää järkevänä. Tilas­to­jen val­os­sa mask­it ovat näytö­sop­er­aa­tio, ja voivat jopa lisätä viruk­sen lev­iämistä. Olen usein näh­nyt asi­akas­palve­lu­ti­lanteessa mask­ia käytävän myyjän kos­ket­tel­e­van mask­i­aan – ne eivät istu/pysy paikoil­laan, tai niiden läpi puhe voi olla epä­selvää. Mask­ien käyt­tö ei pääosin ole hygien­iao­hjei­den mukaista, mikä jopa kään­tää hygien­ian päälaelleen. Entä maid­en evi­denssi?! Siel­lä mis­sä ne ovat pakol­lisia, löy­de­tään eniten uusia tartuntoja. 

      Koronari­ip­pumat­to­mia tutkimuk­sia kasvo­mask­ien hyödyt­tömyy­destä löy­tyy ajal­ta ennen koron­aa. Aiheesta voi lukea vaikka­pa täältä:
      https://off-guardian.org/2020/06/06/coronavirus-fact-check-6-does-wearing-a-mask-do-anything/

      Erit­täin hyvä jatko-osa koko koronar­allin mielet­tömyy­destä löy­tyy täältä (siinä myös olen­naisia tilas­to­ja mask­ien käyt­töön liittyen):
      https://www.youtube.com/watch?v=eKKIr425b40

      1. Quo vadis: Entä maid­en evi­denssi?! Siel­lä mis­sä ne ovat pakol­lisia, löy­de­tään eniten uusia tartuntoja. 

        Maskin käyt­töä puolta­va evi­denssi tulee niistä maista, jois­sa maskin käyt­tö on taval­li­sis­sakin flun­ssis­sa arkipäivää, siis omien havain­to­jeni mukaan ainakin Japanis­sa, Sin­ga­pores­sa, Hong-Kongis­sa ja Etelä-Kore­as­sa. Niis­sä kaikissa ilmaan­tui alkusyksys­tä toinen aal­to ja se on saatu jo tähän men­nessä kuri­in. — Pakko on pakko, maan tapa on maan tapa. Pakko vuo­taa, tapa vähem­mässä määrin.

        Mask­ien hyödyl­lisyys on ilmiselvä.

      2. Quo vadis: Koronari­ip­pumat­to­mia tutkimuk­sia kasvo­mask­ien hyödyt­tömyy­destä löy­tyy ajal­ta ennen koron­aa. Aiheesta voi lukea vaikka­pa täältä:

        Ehkä uskoisin kuitenkin enem­män tätä:

        Chu and col­leagues report­ed that masks and res­pi­ra­tors reduced the risk of infec­tion by 85% (aOR 0·15, 95% CI 0·07–0·34), with greater effec­tive­ness in health-care set­tings (RR 0·30, 95% CI 0·22–0·41) than in the com­mu­ni­ty (0·56, 0·40–0·79; pinteraction=0·049). They attribute this dif­fer­ence to the pre­dom­i­nant use of N95 res­pi­ra­tors in health-care set­tings; in a sub-analy­sis, res­pi­ra­tors were 96% effec­tive (aOR 0·04, 95% CI 0·004–0·30) com­pared with oth­er masks, which were 67% effec­tive (aOR 0·33, 95% CI 0·17–0·61; pinteraction=0·090). The oth­er impor­tant find­ing for health work­ers by Chu and col­leagues was that eye pro­tec­tion result­ed in a 78% reduc­tion in infec­tion (aOR 0·22, 95% CI 0·12–0·39); infec­tion via the ocu­lar route might occur by aerosol trans­mis­sion or self-inoculation.

      3. spot­tu: Ehkä uskoisin kuitenkin enem­män tätä:

        MITÄ MASKEJA selvi­tys kos­kee? Jos puhutaan varsi­nai­sista FFP2- ja FFP3-merk­i­ty­istä “kuonokop­pa­malli­sista” hen­gi­tys­suo­jaimista, on niil­lä tietenkin tehoa. (Olen käyt­tänyt seiniä hioes­sa ja aut­ta­vat pölyyn.) Mut­ta toises­sa ääripäässä ovat “kansan­mask­it” jot­ka ovat mitä sat­tuu. Ne ovat käytän­nössä kuin HUIVI NAAMALLA. Sum­ma sum­marum, lainat­en maski­selvi­tyk­sen tehnyt­tä emer­i­tapro­fes­sori Mar­juk­ka Mäkelää: 

        ”Tieto ei ole muut­tunut mihinkään. Meil­lä ei edelleenkään ole vaku­ut­tavaa tutkimus­näyt­töä siitä, että mask­it väestön käytössä oli­si­vat eri­tyisen hyvä suo­ja hen­gi­tystiein­fek­tioiden lev­iämistä vastaan.”

        “Minus­ta se kesäkuinen päätös oli fik­su. Ei ollut vah­vaa näyt­töä siitä, että mask­it suo­jaisi­vat ja jos kat­so­taan, mitä tapah­tui, meil­lähän tilanne rauhoit­tui ihan ilman maskeja.”

        “– toisaal­ta voidaan kri­ti­soi­da sitä, että mon­et maat ovat aset­ta­neet ankaria mask­ipakko­ja, jot­ka eivät ole estäneet koron­aviruk­sen lev­iämistä. Esimerkkinä hän mainit­see Espan­jan, jon­ka tilanne on huono.”

        “–ter­vey­den­huol­lon henkilökun­ta käyt­tää kalli­im­man tyypin FFP2- ja FFP3-merkit­tyjä maske­ja, jot­ka suo­jaa­vat käyt­täjään­sä tar­tunnal­ta. Syynä on, että koron­apoti­lai­ta hoita­vat ovat itse selkeässä tartuntariskissä.

        Mut­ta eikö tavalli­nen kansalainenkin voisi käyt­tää korkeam­man tason mask­ia ja han­kkia näin itselleen suo­jan? Tot­ta kai, Mäkelä vas­taa, mut­ta viit­taa hin­taan. Hänen mielestään on paikallaan pohtia, onko kalli­iden mask­ien käyt­tö paras sat­saus siihen, miten Suo­mi kansakun­tana suures­ta kri­i­sistä selviää.”

        Eroon koronas­ta ‑ryh­män tutkimus­ta Mäkelä kri­ti­soi mm. seuraavasti:

        “He ovat valikoi­neet luku­ja ja käyt­täneet omas­sa yhteenve­dos­saan meto­dia, jol­la he sai­vat saman aineis­ton näyt­tämän siltä, että vaikut­tavu­ut­ta olisi. Huoli ei minus­ta anna aihet­ta tehdä virheel­listä tiedettä.”

        Lähde: Uusi Suo­mi: https://www.uusisuomi.fi/uutiset/sanna-marinin-maskipuheista-alkoi-huuto-nyt-puhuu-stmn-selvityksen-tehnyt-professori-tulos-patee/e7971c43-281b-443a-bc32-bb6a5831b302

        Maikkari oli ottanut Mäkelän haas­tat­telun eilen illal­la kympin uutisi­in, kiitos heille siitä. Mik­si tämä päteväk­si arvioitu tutkimus sivu­ute­taan täl­läkin hetkellä?

      4. spot­tu: Ehkä uskoisin kuitenkin enem­män tätä:

        spot­tu: Ehkä uskoisin kuitenkin enem­män tätä:

        Huo­m­a­sitko, että tutk­i­jat tote­si­vat itsekin, että on vain “asso­ci­a­tion”, ei “causal­i­ty” . Tämähän oli meta-ana­lyysi edel­li­sistä sars- ja mers- epi­demioista, ja niihin liit­tyvistä tutkimuk­sista, jot­ka sai­vat val­tavasti medi­a­julk­isu­ut­ta ja jot­ka aloit­ti­vat kaukoidän mais­sa lain­säädän­nön, jois­sa kansalainen ei ole akti­ivi­nen toim­i­ja enää vaan autokra­t­ian tot­tel­e­vainen tottelija. 

        Tosi­asi­as­sa esimerkik­si Hong Kong , jos­sa on tehty paljon mask­i­tutkimuk­sia, ei voi oikeas­t­aan enää suositel­la mask­ia vah­vak­si keinok­si rajoit­taa tar­tun­to­ja, vaan pitää tes­taamista, jälji­tys­tä, vah­vaa vuo­tam­a­ton­ta karan­tee­nia, kokoon­tu­mis­ten rajoit­tamista, liikku­misen rajoit­tamista ja *tur­vaetäisyyt­tä* olen­naisemp­ina työkaluina tar­tun­to­jen lev­iämisessä. Hong Kon­gin kolme aal­toa ovat tulleet niiden mukana, jot­ka ovat joko poikkeuslu­val­la ohit­ta­neet karan­teenin, tai pois­tuneet kotikaran­teenistaan. (Karan­teenin ulkop­uolel­la ovat olleet lentäjät, tärkeät liikemiehet, huoltomiehet, ym. ) Uusi-See­lan­ti lait­taa kaik­ki maa­han­tuli­jat valvot­tuun hotel­li­ma­joituk­seen, eikä päästä heitä kotiinsa. 

        Hong Kong on nyt harkin­nut karan­teenin aikaisen tun­nistin­lait­teen tai vas­taa­van käyt­töä, kos­ka uusia tapauk­sia syt­tyy sinne tänne, huoli­mat­ta maail­man korkeim­mas­ta maskinkäyttöprosentista.

        Miten pitkälle län­si­maalaiset kes­ki-ikäiset yli­pain­oiset ovat valmi­it men­emään suo­jel­lak­seen iki­aikaista etuoikeut­taan han­kkia puo­len­toista metrin vyötärönympärys, tarvit­se­mat­ta koskaan steri­ilis­sä ympäristössämme koh­da­ta riskin­sä real­isoi­tu­mista ? Koh­ta nähtävästi ale­taan elim­i­noimaan 15–30-vuotiasta kansanosaa, teloituksin ja keski­tysleirein, kos­ka nuoret “holtit­tomat” aikuiset näyt­tävät ole­van kaikkein suurin vaara meille punkeroille.

      5. Koron­ap­sykoosi: Tämähän oli meta-ana­lyysi edel­li­sistä sars- ja mers- epi­demioista, ja niihin liit­tyvistä tutkimuk­sista, jot­ka sai­vat val­tavasti medi­a­julk­isu­ut­ta ja jot­ka aloit­ti­vat kaukoidän mais­sa lain­säädän­nön, jois­sa kansalainen ei ole akti­ivi­nen toim­i­ja enää vaan autokra­t­ian tot­tel­e­vainen tottelija. 

        Sars ja mers ehkä muut­ti­vat lain­säädän­töjä mainit­se­maasi suun­taan, mut­ta mask­ien käyt­tö oli nois­sa mais­sa kansan tapa pien­im­mis­säkin flun­ssis­sa. Man­ner-Kiina oli jostain syys­tä poikkeus, siel­lä siel­lä mask­it ilmestyivät naa­malle vas­ta kun puolue käs­ki. Ehkä hait­ta­si­vat naamo­jen tunnistamista.

        Kukaan ei ole väit­tänyt, että mask­it anta­vat täy­den suo­jan. Ne vain vähen­tävät tar­tun­to­ja ja ehkä myös lieven­tävät tar­tun­nan saanei­den sairautta.

      6. Quo vadis: THL:llä on vaikeuk­sia artiku­loi­da asi­aa, jon­ka sanomiseen heitä on pain­os­tet­tu. THL:n alku­peräistä kan­taa olla suosit­ta­mat­ta maske­ja voi pitää järkevänä. Tilas­to­jen val­os­sa mask­it ovat näytö­sop­er­aa­tio, ja voivat jopa lisätä viruk­sen lev­iämistä. Olen usein näh­nyt asi­akas­palve­lu­ti­lanteessa mask­ia käytävän myyjän kos­ket­tel­e­van mask­i­aan – ne eivät istu/pysy paikoil­laan, tai niiden läpi puhe voi olla epä­selvää. Mask­ien käyt­tö ei pääosin ole hygien­iao­hjei­den mukaista, mikä jopa kään­tää hygien­ian päälaelleen. Entä maid­en evi­denssi?! Siel­lä mis­sä ne ovat pakol­lisia, löy­de­tään eniten uusia tartuntoja. 

        Koronari­ip­pumat­to­mia tutkimuk­sia kasvo­mask­ien hyödyt­tömyy­destä löy­tyy ajal­ta ennen koron­aa. Aiheesta voi lukea vaikka­pa täältä:
        https://off-guardian.org/2020/06/06/coronavirus-fact-check-6-does-wearing-a-mask-do-anything/

        Erit­täin hyvä jatko-osa koko koronar­allin mielet­tömyy­destä löy­tyy täältä (siinä myös olen­naisia tilas­to­ja mask­ien käyt­töön liittyen):
        https://www.youtube.com/watch?v=eKKIr425b40

        Mitä mieltä olet teo­ri­as­ta jon­ka mukaan hen­gi­tys­suo­jain, itse ja/tai toisen käyt­tämänä, pienen­tää saatavaa virus­määrää jol­loin seu­rauk­se­na on toden­näköisem­min lievä tauti?
        FP2 ja parem­pi suo­dat­taa jo koron­avirus­takin kui­tu­i­hin muo­dos­tu­van staat­tisen sähkön avul­la joka vaiku­tus tosin taitaa laka­ta toim­i­mas­ta kuitu­jen kostuessa.

        Tutkimuk­si­in jot­ka perus­tu­vat mui­hin viruk­si­in ja epi­demioi­hin kan­nat­taa suh­tau­tua varauksin muidenkin kuin mask­ien osalta. Ennen koron­aa esimerkik­si THL:n Jus­si Sanen kan­ta oli että rajakaran­teeneista ei ole hyö­tyä epi­demi­an rajoit­tamises­sa ja saat­taa olla jopa hait­taa. Korona on osoit­tanut ainakin tämän vääräksi.

  7. THL:n koron­av­ilkku reagoi kun etäisyys on alle 1,5 metriä viiden­toista min­uutin ajan. 

    Eikö saman laitok­sen mask­isu­osi­tuk­senkin tulisi perus­tua samoi­hin lukui­hin? Eli ei tarvet­ta jos olet koko ajan etääm­mäl­lä muista ihmi­sistä tai lyhem­män aikaa lähempänäkin?

  8. Rypäs­mäiset tar­tun­nat ja ns. super­tatut­ta­jat herät­tävät kysymyksen: 

    Pitäisikö super­tar­tut­ta­jien sijaan puhua supertartuntatilanteista?

    Eli tar­tun­tarypäs ja käsi­tys super­tar­tut­ta­jas­ta syn­ty­isi tilanteessa, jos­sa virus­ta levit­tävä henkilö sat­tuu osumaan tilanteeseen, jos­sa ympäril­lä olevil­la on huono vas­tu­tuskyky = ei minkään­laista immu­ni­teet­tia uuden koron­aviruk­sen kohtaamis­es­ta ja/tai ei risti-immu­ni­teet­tia muista koron­aviruk­sista, ja ken­ties kau­pan päälle huono perusterveys/ylipaino/piilevä sairaus/korkea ikä.

    Samal­la kan­nat­taa huomioi­da, että suurin osa tar­tun­noista ja ryp­päistä on koko ajan jäänyt tutkan alle, ja jää edelleen. Vaik­ka nyt hyper­tes­tataan ja meil­lä on tämä “tapaus­demia” (casedem­ic), eivät kaik­ki oireet­tomat kan­ta­jat ja lievem­min oireel­lisetkaan tule tes­ta­tuik­si. Kun datas­sa on näin hirveän paljon ja iso­ja sokei­ta aluei­ta, menevät johtopäätök­set sit­ten nar­rati­iveil­la, joi­hin ei tah­do löy­tyä tieteel­listä seli­tys­tä, tai nimel­lis­es­ti sel­l­ainen kyhätään kaiken maail­man kehäpäätelmillä.

    1. Quo vadis:
      Rypäs­mäiset tar­tun­nat ja ns. super­tatut­ta­jat herät­tävät kysymyksen: 

      Pitäisikö super­tar­tut­ta­jien sijaan puhua supertartuntatilanteista?

      Eli tar­tun­tarypäs ja käsi­tys super­tar­tut­ta­jas­ta syn­ty­isi tilanteessa, jos­sa virus­ta levit­tävä henkilö sat­tuu osumaan tilanteeseen, jos­sa ympäril­lä olevil­la on huono vas­tu­tuskyky = ei minkään­laista immu­ni­teet­tia uuden koron­aviruk­sen kohtaamis­es­ta ja/tai ei risti-immu­ni­teet­tia muista koron­aviruk­sista, ja ken­ties kau­pan päälle huono perusterveys/ylipaino/piilevä sairaus/korkea ikä.

      Samal­la kan­nat­taa huomioi­da, että suurin osa tar­tun­noista ja ryp­päistä on koko ajan jäänyt tutkan alle, ja jää edelleen. Vaik­ka nyt hyper­tes­tataan ja meil­lä on tämä ”tapaus­demia” (casedem­ic), eivät kaik­ki oireet­tomat kan­ta­jat ja lievem­min oireel­lisetkaan tule tes­ta­tuik­si. Kun datas­sa on näin hirveän paljon ja iso­ja sokei­ta aluei­ta, menevät johtopäätök­set sit­ten nar­rati­iveil­la, joi­hin ei tah­do löy­tyä tieteel­listä seli­tys­tä, tai nimel­lis­es­ti sel­l­ainen kyhätään kaiken maail­man kehäpäätelmillä.

      Ei tai­da vaa­tia noin mon­imutkaista seli­tys­tä. Yksinker­taisin seli­tys näyt­tää ole­van oiree­ton tai vähäoireinen kan­ta­ja sisätilois­sa jois­sa paljon ihmisiä pitkähkön aikaa lähekkäin ja ehkä vielä tilanteessa jos­sa pon­nis­tel­laan, huude­taan tai lauletaan.

      En oikein näe tässä tar­tun­nan saa­neen immu­ni­teetis­sa mitään selit­tävää. Ajatel­laan vaik­ka Vaasan opiske­li­ja­juh­lia. Ei ole mielestäni mitään perustei­ta epäil­lä että tar­tun­nan saa­jat oli­si­vat olleet mitään eri­ty­istä riskiryh­mää. Immu­ni­teetin vahvu­ut­ta koron­aa vas­taan emme tietenkään voi tietää. Kaikki­han on mah­dol­lista. Jos niin on niin sille emme voi mitään ennen rokotet­ta. Näille muille asioille sen­tään voimme, vähen­tää näitä super­tar­tun­tati­lantei­ta niinkuin kevääl­lä teimme ja lopetimme tekemästä elokuussa.

  9. Oma käsi­tyk­seni tilanteesta menee nyt niin, että tau­ti läpäisi suuren osan väestöstä kevääl­lä, ja tes­tasimme sil­loin liian vähän ja vääriä asioi­ta havaitak­semme sitä. Tar­tun­nan saanei­ta on kevääl­lä ollut ken­ties miljoo­nia. Ruotsin edel­lis­ten vuosien kuolleisu­usvel­ka selit­tää suurelta osin eron kuollei­den määrässä esimerkik­si Suomeen nähden.

    Kesän jäl­keen saa­vat nyt oire­i­ta kevääl­lä ilman jääneet ja häviävän pieni osa toiseen ker­taan. Pan­demi­as­ta on ainakin min­un vaikea puhua, kun en edelleenkään tunne ketään, joka olisi tes­ta­tusti sairas­tanut koronan.

    Vai mikä on vai­h­toe­htoinen seli­tys sille, että kuolemis- ja hoitoon jou­tu­mis­tahti on kevääseen ver­rat­tuna nyt aivan olematon?

    1. Timo A.: Vai mikä on vai­h­toe­htoinen seli­tys sille, että kuolemis- ja hoitoon jou­tu­mis­tahti on kevääseen ver­rat­tuna nyt aivan olematon?

      Vai­h­toe­htoinen seli­tys­malli on että vakavaan tau­timuo­toon tarvit­ta­va keskimääräi­nen virusaltistuk­sen määrä ei ole vakio. Kevääl­lä virus­määrät oli­vat keskimäärin pieniä, ja nuoret selvi­sivät viruk­ses­ta sekä epäspe­si­fisen että solu­välit­teisen immu­ni­teetin avul­la. Van­hem­mil­la ihmisil­lä epäspe­sifinen ja solu­välit­teinen immu­ni­teet­ti toimi­vat hitaam­min ja virusten tor­jun­ta oli enem­män humoraalisen immu­ni­teetin varas­sa. Tämä selit­tää mik­si van­hem­mal­la väestöl­lä oli aluk­si enem­män vas­ta-ainei­ta kuin nuoremmilla.

      Kevääl­lä sairas­tu­i­v­at vakavasti sel­l­aiset peruster­veet joil­la oli joko tavat­toman huono tuuri tai sit­ten virus­määrät oli­vat pos­ket­to­mia, kuten esimerkik­si sil­loin kun koron­aviruk­seen sairas­tunut tar­joil­i­ja puhal­taa pil­li­in täpötäy­dessä itävaltalaisravintolassa.

      Minus­ta olisi ihan järkevää olet­taa että keväästä asti jatkunut kohtu­ulli­nen koron­avirusaltistus on väestössä pääosin johtanut pri­maari­vas­teen käyn­nistymiseen, ja jotenkin maagis­es­ti sen seu­rauk­se­na elim­istöön on jäänyt muis­ti­jälk­iä antigeenistä joka on pienen­tänyt sairas­tu­misen, ja eri­tyis­es­ti vakavaan tau­timuo­toon sairas­tu­misen toden­näköisyyt­tä. Toisin­sa­noen, vakavaan sairas­tu­miseen tarvit­ta­va keskimääräi­nen virus­määrä on kas­vanut. Tutkimisen arvoinen hypo­teesi on että tämä on tapah­tunut niin suures­sa osas­sa väestöä että se selit­tää teho­hoitoon joutunei­den määrän rom­ah­tamisen. Kuolleisu­us on huonom­pi mit­tari, kos­ka teho­hoidon vaikut­tavu­us on epi­demi­an alku­vai­heista ratkai­sev­asti parantunut.

    2. Eikö se yleisim­min mainit­tu seli­tys ole, että nyt tar­tun­to­ja on enem­män nuo­ril­la, jot­ka eivät yhtä usein saa vakavia oire­i­ta kuin van­hem­mat. Esimerkik­si paljon tar­tun­to­ja rapor­toivas­sa Ran­skas­sa Pari­isin seudul­la ilmeis­es­ti teho­hoitopaikoista jolti­nenkin osu­us on täl­lä het­kel­lä koron­apoti­lail­la, mut­ta en tiedä siel­lä teho­hoitoon joutunei­den määriä, nyky­is­ten määrien suhdet­ta kevään tilanteeseen enkä teho­hoidet­tavien ikä­jakau­maa. Var­maan niitä googlaa­mal­la löytäisi, mut­ta otan mielel­läni vas­taan lisäti­etoa tässäkin, jos pieni eksymi­nen päiv­i­tyk­sen ydi­nai­heesta sallitaan.

      1. Mihin perus­tee väite, että nyt tar­tun­to­ja on enem­män nuo­ril­la? Nyt tes­taus­määrät ovat vain suurem­mat ja pienistäkin oireista käy­dään testeissä.

  10. Kiin­nos­taisi käyrä, jos­sa ver­tail­taisi­in Suomen ja Kiinan tar­tun­taluku­ja tietemkin asian­mukaises­ti suh­teutet­tuina. Voisi sit­ten pohtia, kan­nat­taako Kiinan toimista ottaa mallia.

    1. Löy­tyy­hän noi­ta valmi­ita worl­dome­ter­istä. Esimerkik­si kuollei­ta per miljoon on Kiinas­sa kolme ja erit­täin hyvin tähän asti selvin­neessä Suomes­sa 60, ja Ruot­sis­sa 600. Suomen luku voi vielä nous­ta paljonkin, siltä alkaa näyt­tää, ja Ruotsinkin. Kiinas­sa on tehty päätös että virus­ta ei päästetä lev­iämään ja uskon että niin myös tehdään.

      1. K.k.:
        Löy­tyy­hän noi­ta valmi­ita worl­dome­ter­istä. Esimerkik­si kuollei­ta per miljoon on Kiinas­sa kolme ja erit­täin hyvin tähän asti selvin­neessä Suomes­sa 60,ja Ruot­sis­sa 600. Suomen luku voi vielä nous­ta paljonkin, siltä alkaa näyt­tää, ja Ruotsinkin. Kiinas­sa on tehty päätös että virus­ta ei päästetä lev­iämään ja uskon että niin myös tehdään.

        …ja tok­i­han me kaik­ki uskomme Kiinan ilmoit­ta­mat luvut. Eihän Nalle Puhilla ole mitään tarvet­ta muun­nel­tu­un totu­u­teen esim. kasvo­jen säästämisek­si ja Puolueeseen kohdis­tu­van arvostelun välttämiseksi.

        Toisek­seen täl­laiset kuolleisu­us­lu­vut eivät ole maid­en kesken ver­tailukelpoisia eivätkä muutenkaan ker­ro yhtään mitään asi­as­ta. Ain­oa, jol­la on merk­i­tys­tä on nor­maal­ista poikea­va ylikuolleisu­us — ja tämän poh­jal­ta ei voi tode­ta muu­ta kuin sen, ettei Suomes­sa koro­nan vaiku­tuk­set ole näkyneet edes nor­maalin influ­enssakau­den veroisena.

    2. erk­ki nii­ni:
      Kiin­nos­taisi käyrä, jos­sa ver­tail­taisi­in Suomen ja Kiinan­tar­tun­taluku­ja tietemkin asian­mukaises­ti suhteutettuina.Voisi sit­ten pohtia, kan­nat­taako Kiinan toimista ottaa mallia. 

      Nooh… Nämä mei­dän ‘tieteel­liset’ ihmiset keskit­tyvät todis­tele­maan ettei mitään pitäisi tehdä kos­ka mitään riskiä ei edes ole, ainakaan ennen kuin se on pitävästi todis­tet­tu. Kaik­ki on vain suur­ta val­tioiden salali­it­to­teo­ri­aa, jol­la koite­taan ajaa jotain viher­vasem­mis­to­laista ilmas­to­to­tal­i­taris­mia. Kum­masti Aasi­as­sa on paljonkin esimerkke­jä kuin­ka asia voidaan hoitaa hyvin, mut­ta län­si­maiset minäminäminä-yksilöt eivät osaa ajatel­la mitään muu­ta kuin itseään ja vihaa­vat yhteiskun­taa sekä val­tio­ta jopa avoimeen vas­tus­tuk­seen asti. Län­si­mais­sa on uus­lib­er­aali maail­manku­va eden­nyt niin pitkälle että osalle ihmi­sistä val­tio on suurin este hei­dän hyv­in­voin­nille. Yhteiskun­tavi­ha taas selit­tyy sil­lä kos­ka yhteiskun­ta estää heitä kah­mi­mas­ta vieläkin suurem­paa osaa yhteis­es­tä kakus­ta kuin täl­lä hetkellä.

      No, olen odot­tanut Aasian nousua johtavak­si maanosak­si, mut­ta en odot­tanut muu­tos­ta näin nopeak­si. Vahvem­mat yhteiskun­nat kil­pail­e­vat heikom­mat nurin, tosin län­si­maat tietysti tule­vat käyt­tämään WTO:ta, mui­ta län­sior­gan­isaa­tioi­ta ja tulle­ja Aasian kampittamiseksi.

  11. häm­mästyt­tävän hyvin seu­raa käyrää. jos olisi 10.000 — 100.000 välil­lä näin kau­ni­isti niin se olisi enem­män tilas­tol­lis­es­ti uskot­tavaa. häm­mästyt­tää että näinkin pie­nil­lä luvuil­la pysyy näin kau­ni­isti teo­ri­as­sa. matem­ati­ik­ka on ihmeellistä.

  12. Hei Osmo,

    Olisiko syytä tode­ta ääneen että viruk­sen vaar­al­lisu­ut­ta on yliarvioitu ja että se on muun­tau­tunut vaarat­tomam­mak­si kuin influ­enssat konsanaan?!

    Pitäiskö älyl­lis­es­ti miet­tiä vih­doin sitä että val­it­se­mamme koronas­trate­gia on täysin väärä ja aiheut­taa hait­to­ja eri­tyis­es­ti, lap­sille, nuo­rille ja heikom­pio­saisille? Ei siis talous edel­lä vaan JÄRKI edel­lä! Taudin kuolleisu­us on jo nyt niin pieni ettei se enään täytä edes kri­teere­itä YLEISVAARALLISESTA TARTUNTATAUDISTA. Hal­li­tus siis rikkoo lakia ja rajoit­taa kansalais­ten vapauk­sia ja oikeuk­sia! Hal­li­tus itse laati niin pöljän lain kiireel­lä että esim. rav­in­toloiden rajoituk­sia EI voi edes asetet­taa aluel­lis­es­ti tai kohden­netusti. Käym­mekö sotaa jos­sa uhreina ovat tais­telui­ta seu­raa­vat siviilit? 

    Nyt Kiu­ru on saanut hys­ter­ian ja Sdp:n kan­natuk­sen lentoon. Pelkään että seu­raavak­si pilaa Sote ‑uud­is­tuk­sen. Mis­tä löy­tyy oikeasti vas­tu­ulliset ja rohkeat poli­ti­ikot jot­ka uskalta­vat tehdä iso­ja uud­is­tuk­sia ja kipeitäkin päätök­siä, eivätkä vain kerää help­po­ja ääniä?

    Nyt syyl­lis­tetään vas­tu­ut­tomik­si nuo­ria joiden mielestä ilmas­ton­muu­tos on koron­aa pahempi ongelma. 

    Ilmas­ton­muu­tos ei odota koron­aa, mut­ta mei­dän aikuis­ten täy­tyy todis­taa ole­vamme nuo­ria vastuullisempia!

    1. Markus Honko: Olisiko syytä tode­ta ääneen että viruk­sen vaar­al­lisu­ut­ta on yliarvioitu ja että se on muun­tau­tunut vaarat­tomam­mak­si kuin influ­enssat konsanaan?!

      Vaar­al­lisu­ut­ta on yliarvioitu mut­ta viruk­sen muun­tau­tu­mis­es­ta ei ole näyt­töä. Uskot­tavam­paa on että yleis­es­ti ottaen ihmisen immuu­nipuo­lus­tus on ollut juuri tätä koron­avirus­ta vas­taan tehokkaampi kuin aluk­si luul­ti­in. Har­va esimerkik­si osasi maalisku­us­sa arva­ta että T‑soluimmuniteettia SARS-CoV­‑2 vas­taan löy­tyy 40–60% vuosi­na 2015–2018 kerä­ty­istä ver­inäyt­teistä[lähde].

      Poli­itikot keskit­tyvät nyt siihen mitä parhait­en osaa­vat eli irtopis­tei­den keräämiseen, mut­ta toiv­ot­tavasti ammat­ti­laiset muis­ta­vat mitä reilu sata vuot­ta sit­ten tapah­tui: espan­jan­taudin ensim­mäi­nen aal­to oli per­in­teiseen tapaan vaar­alli­nen van­huk­sille ja muuten vaan heikoille ja sairaille, mut­ta toises­sa aal­los­sa virus palasi muta­toituneena ja vaikut­ti aivan eri­laisel­la demografisel­la profi­ilil­la. Juuri nyt on aika varmis­taa että alan tutkimuk­selle on riit­tävä rahoi­tus, eikä kansan­ter­vey­del­lisiä, sosi­aal­isia tai taloudel­lisia aikapom­me­ja päästetä syn­tymään perus­teet­toman hys­ter­ian vuok­si. Tämä siltä var­al­ta että kävisi kuten sata vuot­ta sit­ten, ja yhteiskun­nal­la olisi edessään oikei­ta ongelmia näi­den nyky­is­ten lähin­nä itseai­heutet­tu­jen lisäksi.

      1. spot­tu: “Vaar­al­lisu­ut­ta on yliarvioitu mut­ta viruk­sen muun­tau­tu­mis­es­ta ei ole näyt­töä. Uskot­tavam­paa on että yleis­es­ti ottaen ihmisen immuu­nipuo­lus­tus on ollut juuri tätä koron­avirus­ta vas­taan tehokkaampi kuin aluk­si luultiin.” 

        Kom­ment­tisi liit­tyy siihen että vaar­al­lisu­ut­ta on yliarvioitu. Oleel­lista on kuitenkin se että sairaala­hoitoon joutu­vien tarve ja kuolleisu­us on vähen­tynyt merkit­tävästi keväästä ja tun­tuu vähenevän edelleen. Tämä kaipaa selit­täviä syitä. On selvää että nyt sairas­tunei­den iäl­lä on osavaiku­tus, mut­ta ainakaan vielä ei muut ole tar­jon­neet parem­paa vai­h­toe­htoa kuin taudin muun­tau­tu­mi­nen? En edes läht­enyt googlet­ta­maan, kos­ka ole­tan ettei asi­as­ta ole vielä ehdit­ty saa­maan tutkimustietoa.

      2. Espan­jan­tau­ti run­teli ensim­mäisen maail­man­so­dan heiken­tämiä ihmisiä, huono rav­it­se­musti­la ja stres­si. Ja ilmeis­es­ti oli uusi zoonoosi, johon kel­lään ei ollut risti-immuniteettia.

        spot­tu: Vaar­al­lisu­ut­ta on yliarvioitu mut­ta viruk­sen muun­tau­tu­mis­es­ta ei ole näyt­töä. Uskot­tavam­paa on että yleis­es­ti ottaen ihmisen immuu­nipuo­lus­tus on ollut juuri tätä koron­avirus­ta vas­taan tehokkaampi kuin aluk­si luul­ti­in. Har­va esimerkik­si osasi maalisku­us­sa arva­ta että T‑soluimmuniteettia SARS-CoV­‑2 vas­taan löy­tyy 40–60% vuosi­na 2015–2018 kerä­ty­istä ver­inäyt­teistä[lähde].

        Poli­itikot keskit­tyvät nyt siihen mitä parhait­en osaa­vat eli irtopis­tei­den keräämiseen, mut­ta toiv­ot­tavasti ammat­ti­laiset muis­ta­vat mitä reilu sata vuot­ta sit­ten tapah­tui: espan­jan­taudin ensim­mäi­nen aal­to oli per­in­teiseen tapaan vaar­alli­nen van­huk­sille ja muuten vaan heikoille ja sairaille, mut­ta toises­sa aal­los­sa virus palasi muta­toituneena ja vaikut­ti aivan eri­laisel­la demografisel­la profi­ilil­la. Juuri nyt on aika varmis­taa että alan tutkimuk­selle on riit­tävä rahoi­tus, eikä kansan­ter­vey­del­lisiä, sosi­aal­isia tai taloudel­lisia aikapom­me­ja päästetä syn­tymään perus­teet­toman hys­ter­ian vuok­si. Tämä siltä var­al­ta että kävisi kuten sata vuot­ta sit­ten, ja yhteiskun­nal­la olisi edessään oikei­ta ongelmia näi­den nyky­is­ten lähin­nä itseai­heutet­tu­jen lisäksi.

    2. Tar­tun­tatau­ti on yleis­vaar­alli­nen, jos:

      taudin tart­tuvu­us on suuri,
      tau­ti on vaar­alli­nen ja
      taudin lev­iämi­nen voidaan estää toimen­piteil­lä, jot­ka kohdis­tu­vat tau­ti­in sairas­tuneeseen, tau­d­i­nai­heut­ta­jalle altistuneeseen tai täl­laisek­si perustel­lusti epäiltyyn henkilöön.

      Mitkä kri­teer­it ei täyty?

      Esimerkik­si kup­pa on luokitel­tu yleis­vaar­al­lisek­si tar­tun­tataudik­si, vaik­ka kuolleisu­us siihen on nykylääkkeil­lä län­si­mais­sa minimaalinen.

      1. <a

        Mikko:
        Tar­tun­tatau­ti on yleis­vaar­alli­nen, jos:

        taudin tart­tuvu­us on suuri, tau­ti on vaar­alli­nen ja taudin lev­iämi­nen voidaan estää toimen­piteil­lä, jot­ka kohdis­tu­vat tau­ti­in sairas­tuneeseen, tau­d­i­nai­heut­ta­jalle altistuneeseen tai täl­laisek­si perustel­lusti epäiltyyn henkilöön.

        Mitkä kri­teer­it ei täyty?

        Nimeno­maan vaar­al­lisu­us. Esimerkik­si, viimeisen kah­den viikon kuolleisu­us alle 0,01%.

        Demokra­t­ian tule­vaisu­us näyt­tää heikol­ta kun ei edes tarvitse esit­tää dataa rajoi­tusten poh­jak­si. Seu­raavaak­si opiskelu­ja siir­retään etään ilman minkään­laisia näyt­töjä. Jos kat­soitte esim Salmisen esi­in­tymistä tele­vi­sios­sa men­neel­lä viikol­la niin mies ei tosi­aankaan ollut oma itsen­sä! Liekö joutunut Kiu­run mankeliin?!

      2. Esimerkik­si, viimeisen kah­den viikon kuolleisu­us alle 0,01%.

        Viimeisen kah­den viikon aikana kuollei­ta on ollut kolme ja sitä edel­lisenä aikana tar­tun­to­ja on rek­isteröitä 900. (Tar­tun­nan havait­semis­es­ta menee kuole­maan keskimäärin kak­si viikkoa.) Tästä tulisi tapauskuolleisu­udek­si noin 0,3 %. Eloku­un alus­ta las­ket­tuna tapauskuolleisu­us on Suomes­sa noin 0,6% Infek­tiokuollei­w­su­ut­ta emme pysty laske­man, kos­ka emme tiedä, kuin­ka moni on saanut tar­tun­nan mut­ta ei ole käynyt testeis­sä. Mut­ta jos infek­toitunei­ta on vaikka­pa kolminker­tais­es­ti varmis­tet­tui­hin tar­tun­toi­hin näh­den, infek­tiokuolleisu­us olisi noin 0,2. Paljon enem­män kuin 0,01 %.

      3. Osmo Soin­in­vaara: Viimeisen kah­den viikon aikana kuollei­ta on ollut kolme ja sitä edel­lisenä aikana tar­tun­to­ja on rek­isteröitä 900. (Tar­tun­nan havait­semis­es­ta menee kuole­maan keskimäärin kak­si viikkoa.) Tästä tulisi tapauskuolleisu­udek­si noin 0,3 %. Eloku­un alus­ta las­ket­tuna tapauskuolleisu­us on Suomes­sa noin 0,6% Infek­tiokuollei­w­su­ut­ta emme pysty laske­man, kos­ka emme tiedä, kuin­ka moni on saanut tar­tun­nan mut­ta ei ole käynyt testeis­sä. Mut­ta jos infek­toitunei­ta on vaikka­pa kolminker­tais­es­ti varmis­tet­tui­hin tar­tun­toi­hin näh­den, infek­tiokuolleisu­us olisi noin 0,2. Paljon enem­män kuin 0,01 %.

        Tähän kuolleisu­us­luku­un liit­tyen: oma käsi­tys, että luku­un las­ke­taan kaik­ki kuolleet, joil­la on ollut korona kuolin­hetkel­lä? Entä jos luku­un ote­taan mukaan vain ne, joil­la ei ollut mui­ta sairauksia?

    3. Samaa ajat­telin kun palasin eilen Ruotsin reis­sus­ta ja sain lento­ken­täl­lä koronao­hjeet kouraan. Kun kyse oli yksit­täis­es­tä matkas­ta niin korona on ilmeisen vaar­alli­nen ja nyt min­un pitää olla 14 päivää karan­teenis­sa tai käy­dä testeis­sä. Mut­ta jos olisin menos­sa heti ensi viikol­la uud­estaan niin sit­ten ei olisi mitään vaaraa; ei päivänkään karan­tee­nia tai teste­jä. Ohjeis­sa luki, että sään­nöl­lisessä työ­matkailus­sa Ruot­si­in ja Viroon ei tarvi­ta karan­tee­nia tai teste­jä ja kun kysyin tarken­nus­ta niin sään­nö­li­nen tarkoit­taa sitä että käy vähin­tään ker­ran viikossa. 

      Insinöörin logi­ikalla pohdin, että vähän ris­tiri­itaiseen ohjeeseen on vain kak­si vaihtoehtoa:
      1. Koron­avirus on niin viisas, että se ei tar­tu usein Ruot­sis­sa käyvi­in työmatkalaisiin
      2. Korona ei olekaan niin vaar­alli­nen kuin meille on väitet­ty ja rajoituk­set ovat vain tuon mainit­se­masi puolueen vedätys

      1. Vai­h­toe­hto­ja on muitakin. Esimerkiksi:

        3. Koronao­hjei­ta ei muo­doste­ta insinöörilogi­ikalla, eikä yleen­säkään mil­lään perusteil­taan johdon­mukaisel­la taval­la, vaan poli­it­tis­ten painei­den ris­ti­aal­lokos­sa. Mitään salali­it­toa ja vedä­tys­tä tämä ei tarvitse, ihan nor­maalit etur­i­s­tiri­idat ja sek­to­ri­a­jat­telu riittävät.

  13. Hyvin ainakin lev­iää Tukhol­man läänis­sä Ruotsissa:

    https://experience.arcgis.com/experience/09f821667ce64bf7be6f9f87457ed9aa

    Kumu­lati­ivis­es­ti siel­lä on ollut tähän asti 26_240 tar­tun­taa (2_377_081 asukas­ta, eli 1,1 % asukkaista sairas­tanut). Tosin kevääl­lä kaik­ki oli­vat melko vaku­ut­tunei­ta että sairas­tunei­ta oli vähin­tään ~ 10-ker­tainen määrä tode­tu­ista. Tukhol­mas­sa myös sairaalas­sa sekä teho­hoi­dos­sa ole­vien määrä tren­daa ylöspäin, eli ainakaan täl­lä het­kel­lä oikein mikään ei viit­taa siihen että tuol­la mitään merkit­tävää lau­ma­suo­jaa olisi. Tietenkin toivomme paras­ta, mut­ta ei tuol­la ole ainakaan mitään hyviä merkke­jä havait­tavis­sa täl­lä hetkellä.

    1. Stadist:
      Kumu­lati­ivis­es­ti siel­lä on ollut tähän asti 26_240 tar­tun­taa (2_377_081 asukas­ta, eli 1,1 % asukkaista sairastanut). 

      Ja kuollei­ta tähän asti 2_206 eli 0,1 % läänin väestöstä on kuol­lut. Sitä voi sit­ten pohtia pidem­pääkin kuin­ka jotkut saa­vat las­ket­tua kuolleisu­udek­si 0,01–0,02 %.

      1. Stadist: Ja kuollei­ta tähän asti 2_206 eli 0,1 % läänin väestöstä on kuol­lut. Sitä voi sit­ten pohtia pidem­pääkin kuin­ka jotkut saa­vat las­ket­tua kuolleisu­udek­si 0,01–0,02 %.

        Yhteiskun­nas­sa kuin yhteiskun­nas­sa kuolee vuosit­tain vajaan pros­entin väestöstä. Selvästi vähem­män kuin tämä ja maa­pal­lo olisi muut­tunut ylikan­soituk­sen takia elinkelvot­tomak­si kauan sitten.

        Joten sinän­sä tuo 0,1 % ei tarkoi­ta yhtään mitään jos se on osa nor­maalia huom. syk­listä kuolleisu­ut­ta. Ain­oa järkevä mit­tari Coro­nan kuolleisu­ud­es­ta on ylikuolleisu­us mut­ta sekin vaan sil­loin kun syk­lisyyt­tä ote­taan huomioon (eli tarpeek­si pitk­iä jaksoja).

        Ver­rat­tavis­sa ilmas­ton läm­pen­e­mis­tutkimuk­si­in, ei vai­hte­lut säässä todista kovinkaan paljon, kuten ei myöskään Covid-19 päivit­täiset tartunnat/kuolemat sen tappavuudesta.

      2. Stadist: Ja kuollei­ta tähän asti 2_206 eli 0,1 % läänin väestöstä on kuol­lut. Sitä voi sit­ten pohtia pidem­pääkin kuin­ka jotkut saa­vat las­ket­tua kuolleisu­udek­si 0,01–0,02 %.

        Yksi asia, mikä ehkä jäi huo­maa­mat­ta, että mon­en elin­ta­so­maan ikäpyra­midil­la *vuo­den aikana* kuolee jopa noin 0,7% väestöstä. Sel­l­ainen ole­tus, että koron­akuole­ma kohtaisi vain *täysin kuolema­ton­ta* osaa väestöstä , on aika rohkea. Mitä pitem­pää aika­jak­soa seu­rataan, sitä suurem­mal­la mah­dol­lisu­udel­la voi löy­tyä yhtäaikainen tapaus; kuole­ma ja koronapositiivisuus. 

        Mut­ta jos ja kun meil­lä on määrit­telemät­tömästä syys­tä nar­rati­ivi koron­aviruk­sen äärim­mäis­es­tä vaar­al­lisu­ud­es­ta, ja että kaik­ki muut sairaudet ja riskit lakkaa­vat viruk­sen saa­pues­sa väestöön, niin näin voidaan hyvin laskea. Yksi poli­ti­ikkaa lukenut aka­teem­i­nen tut­ta­va nieli täysin ehkä hie­man liioitellen raken­netun vaar­al­lisu­usarvioin­ti­ni, jos­sa määrit­telin riskin kuol­la Covid-19:ään, esimerkik­si 1991 — ikälu­okalla yksit­täisen yksilön saa­man Covid-19 — tapauskuolleisu­u­den ennuste tulee kohoa­maan yli 95% :n viimeistään vuon­na 2090. Sik­si suo­jelus­ta tarvi­taan, etteivät mei­dän nuoremme saisi tuo­ta kamalaa tautia. 

        #long­covid

  14. Aika tarkkaan kol­men aal­lon tak­ti­ikalla ovat eden­neet aiem­mat pan­demi­at. Ja kun yksi aal­to kestää 3–6 kk, ja Suomen kokoises­sa maas­sa aal­lon kesto on tuol­la haarukan alapäässä, kun taas suurem­mis­sa mais­sa lähel­lä tuo­ta puol­ta vuot­ta. Toinen aal­to kään­tynee meil­lä ennen Jouluku­u­ta lasku­un, ja on Suomen kovin aal­to johtuen siitä että suljimme maan liian hyvin ensim­mäisen aal­lon kohdal­la. Pian luis­us­sa, kevääl­lä kol­man­nen aal­lon jälk­il­iukkaat ja sil­loin jo toiv­ot­tavasti toisen aal­lon datan kanssa voidaan kerätä rohkeutemme ja pitää yhteiskun­ta läh­es kokon­aan auki. Sit­ten paluu van­haan ihqu­un normaaliin.

  15. Suo­mi tiedot­taa aika huonos­ti siitä, mil­laisia suun­nitelmia tule­vaan on ole­mas­sa. Kaik­ki päätök­set tun­tu­vat siltä, että niitä vaan rav­is­tel­laan hihas­ta eikä mitään suun­nitel­maan tule­van var­alle ole olemassa. 

    Itsenäni henkilöko­htais­es­ti kiin­nos­taisi erit­täin paljon tietää, miten Suomen ja Venäjän väli­nen rajali­ikenne tulee muut­tumaan. Min­ul­la on asun­to ja per­he Lappeen­ran­nas­sa, mut­ta Suomes­sa olem­i­nen ei ole help­poa, jos rajali­ikenne ei toi­mi. Olen täl­lä het­kel­lä kol­man­nes­sa maas­sa töis­sä koro­nan vuok­si. Ehkä kuukausi ennen rajan avau­tu­mista voisin tul­la Suomeen, mut­ta mil­loin se suun­nilleen olisi?

  16. Barcelonas­sa ilmestyvässä La Van­guardia ‑lehdessä on tänään mie­lenki­in­toinen havain­to Kat­alon­ian tartuntatilanteessa.

    Heinäku­un puolestavälistä alka­en tar­tun­to­jen määrää kuvail­e­va käyrä kiemurtelee ylös ja alas noin kah­den viikon rytmissä.

    Asiantun­ti­joiden mukaan tuo näyt­tää seu­rail­e­van eri­ty­isiä pitk­iä viikon­lop­pu­ja, jol­loin kaupunki­laiset ovat siir­tyneet normielämästän (siis työn­teosta, kaupois­sa käymis­es­tä jne) eri­laisi­in viikon­lop­puta­pah­tu­mi­in, matkoi­hin toisi­in kaupunkei­hin, kakkosasun­noille, suku­laisi­in, iltakäve­ly­ille kohtaa­man tut­tu­ja joi­ta ei ole het­keen nähty jne.

    Tietenkin tar­tun­taryp­päitä on myös teuras­ta­moissa ja maatiloil­la, mut­ta tuo ihmis­ten vapaa-ajan käyt­täy­tymi­nen taitaa vähän romut­taa (myös Suomes­sa) viral­lisen taudin tor­jun­nan mah­dol­lisuuk­sia ja tuloksia.

    Nyt puhutaan paljon (Suomes­sa) mask­ien käytöstä esim. kaupois­sa, mut­ta onko sieltä syn­tynyt yhtään tar­tun­tarypästä. Julki­nen näyt­täy­tymi­nen maskeis­sa ei auta mitään siihen, että ihmiset koti­olois­sa ja mökeil­lä jne kokoon­tu­vat seu­rustele­maan. Espan­jas­sa tiedemies­poruk­ka jokin aika sit­ten julka­isi kir­jeen, jos­sa todet­ti­in että viruk­sen tor­jun­nan pitäisi perus­tua lääketi­eteel­lisen perustelu­un eikä poli­it­tisen hal­lit­semisen perustelu­un. Tiedemiehet pitivät esim. mask­ipakkoa ulkoti­las­sa (mikä Espan­jas­sa val­lit­see) tieteel­lis­es­ti perustelemattomana.

    Voiko sit­ten kieltää etteivät ihmiset saa tava­ta toisi­aan? Ei tietenkään.

    Madrid on nyt sit­ten esimerkik­si sul­jet­tu kaupun­ki. Siel­lä poli­isit ja armei­ja vah­ti­vat etteivät kaupunki­laiset pois­tu “huvikseen” omista kaupungi­nosis­taan eivätkä matkus­ta muualle Espan­jaan. Madridis­sa­han tar­tun­to­ja on nyt luokkaa 750 / 100 000 asukas­ta kun Espan­jan keskiar­vo on jotain 300.

    Jonkin ajan päästä sit­ten nähdään aut­taako tuokaan, jos kort­telien sisäl­lä asun­nois­sa pide­tään yhteyk­siä naa­purei­hin entiseen malliin.

    1. Kyösti Salo­vaara: Espan­jas­sa tiedemies­poruk­ka jokin aika sit­ten julka­isi kir­jeen, jos­sa todet­ti­in että viruk­sen tor­jun­nan pitäisi perus­tua lääketi­eteel­lisen perustelu­un eikä poli­it­tisen hal­lit­semisen perustelu­un. Tiedemiehet pitivät esim. mask­ipakkoa ulkoti­las­sa (mikä Espan­jas­sa val­lit­see) tieteel­lis­es­ti perustelemattomana.

      Var­maankin kri­ti­ik­ki on aiheel­lista, ulkop­uolis­es­ta Espan­jan koron­apoli­ti­ik­ka vaikut­taa lähin­nä val­tatais­telul­ta, eri­tyis­es­tikin kun:

      The aver­age age of death from the coro­n­avirus in Spain is 3 years old­er than the aver­age life expectan­cy, a per­spec­tive rarely shared in the main­stream media. Life expectan­cy in Spain (2019) is 83 years, where­as the aver­age age of death from the coro­n­avirus is 86 years.

      ja kuten samas­ta läh­teestä käy ilmi että posi­ti­ivis­ten PCR-tulosten määrä on ollut laskus­sa jo syysku­un puolestavälistä läh­tien. Worl­dome­terin tilas­tot ovat saman­su­un­taisia. Kuolonuhre­ja on ollut mur­to-osa kevääseen verrattuna.

      1. Min­ua ihme­tyt­tää, miten salali­it­tokyt­tääjät jak­sa­vat ver­tail­la eli­na­jan­odotet­ta ja koron­aan kuollei­den keskimääräistä ikää. Siitä saa kai help­poa ja hal­paa pop­ulis­mia, joka puree ainakin niihin, joiden per­spek­ti­ivis­sä van­hu­us on vielä kovin kaukana, ja tilas­toti­eteen perus­teet ovat olleet liian tyl­sä aihe opiskeltavaksi..

        Koron­akuolemat vievät ihmisiltä keskimäärin tois­takym­men­tä elin­vuot­ta, eikä kyse ole siitä että jokunen yli­a­jal­la muutenkin elävä saisi siitä armol­lisen lop­un. Jos ihmi­nen on elänyt Suomes­sa 80-vuo­ti­aak­si, hänen jäl­jel­lä ole­va eli­na­jan­odot­teen­sa ei ole puoli­toista vuot­ta, vaik­ka suo­ma­lais­ten eli­na­jan­odote on 81,5 vuot­ta. Hänel­lä on keskimäärin jäl­jel­lä 7–8 vuot­ta elämää.

      2. Koron­akuolleil­la ei ollut kevääl­lä jäl­jel­lä keskimäärin yli kym­men­tä elin­vuot­ta, kos­ka puo­let heistä sai taudin hoivakodeis­sa, jois­sa ihmisel­lä on keskimäärin sinne joutues­saan jäl­jel­lä kak­si. Lisäk­si koron­aan kuolleil­la nuorem­mil­la oli monil­la elämää suuresti lyhen­tävä diagnoosi.

      3. “Using the stan­dard WHO life tables, YLL per COVID-19 death was 14 for men and 12 for women. After adjust­ment for num­ber and type of LTCs, the mean YLL was slight­ly low­er, but remained high (13 and 11 years for men and women, respectively).”
        Tuo tuli tosin jo huhtiku­us­sa, ja löy­tyy nimel­lä COVID-19 – explor­ing the impli­ca­tions of long-term con­di­tion type and extent of mul­ti­mor­bid­i­ty on years of life lost: a mod­el­ling study

        Tilanne ei tietenkään kaikkial­la ole tai ole ollut tismall­een sama, ja mm. Kanadan tilas­toista nähdään, että ainakin iden­ti­fioidut tar­tun­nat ovat kevään jäl­keen vähen­tyneet radikaal­isti varsinkin 70–80 sekä yli 80-vuo­ti­aiden ikäryh­mis­sä — ver­rat­tuna siis mui­hin ikäryh­mi­in. Tosin tämä nos­taa keskimääräistä menetet­ty­jen elin­vu­osien määrää kuollei­den joukossa.

      4. Laskeske­li­ja:
        ”Using the stan­dard WHO life tables, YLL per COVID-19 death was 14 for men and 12 for women. After adjust­ment for num­ber and type of LTCs, the mean YLL was slight­ly low­er, but remained high (13 and 11 years for men and women, respectively).”
        Tuo tuli tosin jo huhtiku­us­sa, ja löy­tyy nimel­lä COVID-19 – explor­ing the impli­ca­tions of long-term con­di­tion type and extent of mul­ti­mor­bid­i­ty on years of life lost: a mod­el­ling study

        Tilanne ei tietenkään kaikkial­la ole tai ole ollut tismall­een sama, ja mm. Kanadan tilas­toista nähdään, että ainakin iden­ti­fioidut tar­tun­nat ovat kevään jäl­keen vähen­tyneet radikaal­isti varsinkin 70–80 sekä yli 80-vuo­ti­aiden ikäryh­mis­sä – ver­rat­tuna siis mui­hin ikäryh­mi­in. Tosin tämä nos­taa keskimääräistä menetet­ty­jen elin­vu­osien määrää kuollei­den joukossa.

        Kyseistä pape­ria on jo kerit­ty arvostelemaan:

        Years of life lost esti­mates can­not always be tak­en at face val­ue: Response to “COVID-19 – explor­ing the impli­ca­tions of long-term con­di­tion type and extent of mul­ti­mor­bid­i­ty on years of life lost: a mod­el­ling study”

        In their recent analy­sis, Han­lon et al. set out to esti­mate the years of life lost (YLL) in peo­ple who have died with COVID-19 by fol­low­ing and expand­ing on the WHO stan­dard approach. We wel­come this research as an attempt to draw a more accu­rate pic­ture of the mor­tal­i­ty bur­den of this dis­ease which has been involved in the deaths of more than 300,000 peo­ple world­wide as of May 2020. How­ev­er, we argue that obtained YLL esti­mates (13 years for men and 11 years for women) are inter­pret­ed in a mis­lead­ing way. Even with the pre­sent­ed efforts to con­trol for the role of mul­ti­mor­bid­i­ty in COVID-19 deaths, these esti­mates can­not be inter­pret­ed to imply “how long some­one who died from COVID-19 might oth­er­wise have been expect­ed to live”. By exam­ple we ana­lyze the under­ly­ing prob­lem of data selec­tion bias which, in the con­text of COVID-19, ren­ders such an inter­pre­ta­tion of YLL esti­mates impos­si­ble, and out­line poten­tial approach­es to con­trol for the problem.

        Yleen­säkin YLL laskel­mat täl­laises­sa tilanteessa tup­paa­vat ole­maan jär­jestäin yläkanttiin?

        It has been shown in a vari­ety of cas­es that stan­dard mea­sures in epi­demi­ol­o­gy can be, and are, fre­quent­ly used in mis­lead­ing ways, even by med­ical experts (Gigeren­z­er et al., 2007). We argue that this is also true for the study by Han­lon et al. (2020). By not prop­er­ly account­ing for the uncer­tain­ty around the pre­cise cause of death, the study is unpro­tect­ed against a bias in data selec­tion, lead­ing to YLL esti­mates which must be con­sid­ered inflat­ed if one inter­prets them direct­ly, as the authors do. The authors them­selves not­ed that their study was “con­duct­ed rapid­ly and under pres­sure of time”. In our per­son­al view, these cir­cum­stances may explain rushed con­clu­sions, and we express respect to the huge effort that was tak­en under these cir­cum­stances. Nonethe­less, we sug­gest to revise the inter­pre­ta­tion of the data at hand and to pre­vent mis­lead­ing infor­ma­tion from fur­ther spread­ing into the public.

      5. Osmo Soin­in­vaara:
        Koron­akuolleil­la ei ollut kevääl­lä jäl­jel­lä keskimäärin yli kym­men­tä elin­vuot­ta, kos­ka puo­let heistä sai taudin hoivakodeis­sa, jois­sa ihmisel­lä on keskimäärin sinne joutues­saan jäl­jel­lä kak­si. Lisäk­si koron­aan kuolleil­la nuorem­mil­la oli monil­la elämää suuresti lyhen­tävä diagnoosi.

        Ain­ut kat­tavampi tutkimus tästä tehti­in Skot­lannis­sa (U of Edin­burgh). En nyt jak­sa kaivaa esille, enkä muista mil­lä otok­sel­la tai mis­tä. Mukaan huomioiti­in kuollei­den ter­vey­den­ti­la jäl­jel­lä ole­vaan eli­naikaodotuk­seen, ja tulos oli jotain 11–14 vuot­ta keskimääräi­nen jäl­jel­lä ollut elinikä kuollei­den kesku­udessa, mikä vai­hteli sukupuolen jne mukaan.

      6. Ain­ut kat­tavampi tutkimus tästä tehti­in Skot­lannis­sa (U of Edin­burgh). En nyt jak­sa kaivaa esille, enkä muista mil­lä otok­sel­la tai mistä. 

        Yhden maan tutkimuk­sia ei voi siirtää toiseen maa­han. Suomes­sa puo­let kuolleista on van­hus­ten hoivakodeis­sa, siis käy­htän­nössä saat­to­hoitopaikois­sa. Sin­ga­pores­sa taas koko epi­demia on koskenut lähin­nä mnuo­ria aikuisia. Skot­lannista en tiedä. Jotain Suomen tilanteesta ker­too se, että enem­mistö kuolleista ei ymmärtääk­seni ole ollut teho­hoi­dos­sa, moni hoito­tah­ton­sa vuok­si toiset lääkärin päätöksellä.

      7. Osmo Soin­in­vaara: Yhden maan tutkimuk­sia ei voi siirtää toiseen maa­han. Suomes­sa puo­let kuolleista on van­hus­ten hoivakodeis­sa, siis käy­htän­nössä saat­to­hoitopaikois­sa. Sin­ga­pores­sa taas koko epi­demia on koskenut lähin­nä mnuo­ria aikuisia. Skot­lannista en tiedä. Jotain Suomen tilanteesta ker­too se, että enem­mistö kuolleista ei ymmärtääk­seni ole ollut teho­hoi­dos­sa, moni hoito­tah­ton­sa vuok­si toiset lääkärin päätöksellä.

        Ei tietenkään, sama kuin asia kuolleisu­us­lu­vuis­sa. Keskustelu oli kuitenkin yleisel­lä tasol­la, eikä Suomes­ta. (Yksi aikaisem­mista viesteistä kos­ki Espan­jaa). Jos tarkoitit kom­men­til­lasi “Koron­akuolleil­la ei ollut kevääl­lä jäl­jel­lä keskimäärin yli kym­men­tä elin­vuot­ta” nimeno­maan Suomea, uno­hdit maini­ta sen.

      8. Janne: Ei tietenkään, sama kuin asia kuolleisu­us­lu­vuis­sa. Keskustelu oli kuitenkin yleisel­lä tasol­la, eikä Suomes­ta. (Yksi aikaisem­mista viesteistä kos­ki Espan­jaa). Jos tarkoitit kom­men­til­lasi ”Koron­akuolleil­la ei ollut kevääl­lä jäl­jel­lä keskimäärin yli kym­men­tä elin­vuot­ta” nimeno­maan Suomea, uno­hdit maini­ta sen.

        Se oli vas­taus viesti­in jos­sa puhut­ti­in nimeno­maan Suomen tilanteesta:

        “Jos ihmi­nen on elänyt Suomes­sa 80-vuo­ti­aak­si, hänen jäl­jel­lä ole­va eli­na­jan­odot­teen­sa ei ole puoli­toista vuot­ta, vaik­ka suo­ma­lais­ten eli­na­jan­odote on 81,5 vuot­ta. Hänel­lä on keskimäärin jäl­jel­lä 7–8 vuot­ta elämää.”

        Johon liit­tyen: on kätevää että uusi käyränko­r­jaus tulee ylim­mäk­si samaan postauk­seen mut­ta tämä keskustelu valitet­tavasti kas­vaa kun koh­ta on parin viikon ajal­ta ker­tyneet kom­men­tit yhden ain­oan postauk­sen alla ja niiden lukem­i­nen ja viit­tauk­set vaikeutuvat.

      9. Pekka Taipale:
        Min­ua ihme­tyt­tää, miten salali­it­tokyt­tääjät jak­sa­vat ver­tail­la eli­na­jan­odotet­ta ja koron­aan kuollei­den keskimääräistä ikää. Siitä saa kai help­poa ja hal­paa pop­ulis­mia, joka puree ainakin niihin, joiden per­spek­ti­ivis­sä van­hu­us on vielä kovin kaukana, ja tilas­toti­eteen perus­teet ovat olleet liian tyl­sä aihe opiskeltavaksi..

        Koron­akuolemat vievät ihmisiltä keskimäärin tois­takym­men­tä elin­vuot­ta, eikä kyse ole siitä että jokunen yli­a­jal­la muutenkin elävä saisi siitä armol­lisen lop­un. Jos ihmi­nen on elänyt Suomes­sa 80-vuo­ti­aak­si, hänen jäl­jel­lä ole­va eli­na­jan­odot­teen­sa ei ole puoli­toista vuot­ta, vaik­ka suo­ma­lais­ten eli­na­jan­odote on 81,5 vuot­ta. Hänel­lä on keskimäärin jäl­jel­lä 7–8 vuot­ta elämää.

        Nyt on jäänyt her­ral­la itsel­lään tilas­to-opin­not luke­mat­ta. Se mikä on täl­lä het­kel­lä eli­na­jan­odote ei ole sama, mikä on 80 vuot­ta sit­ten syn­tyneel­lä odote. Mis­tä heitit tuon 7–8 vuo­den keskimääräisen jäl­jel­läol­e­van elinajan?

    1. Janne:
      Shid­harin kir­joi­tus tämän päivän Guardianis­sa on taas sieltä älykkääm­mästä päästä covid arvioiden suhteen
      https://www.theguardian.com/commentisfree/2020/oct/10/continual-local-lockdowns-answer-covid-control

      Shid­harin kir­joi­tus on ihan oike­as­sa siinä, mikä Bri­tan­ni­as­sa (ja yleis­es­ti koko Euroopas­sa) on men­nyt pieleen. Toimen­pide-ehdo­tus on kuitenkin helpom­min san­ot­tu kuin tehty. Riskiryh­mi­in kuu­lumat­tomat eivät vaan jak­sa län­si­mais­sa rajoit­taa elämään­sä sen ver­taa, että korona ei pää­sisi lev­iämään. Aasian kollek­tivi­sis­sa kult­tureis­sa tilanne on eri­lainen. Uuden-See­lan­nin syr­jäi­nen sijain­ti on mah­dol­lis­tanut siel­lä rajo­jen tehokkaan sulkemisen.

      Euroopan pitäisi luo­da meille sopi­va oma tapa pitää korona hallinnas­sa — mut­ta en usko sel­l­aista syn­tyvän ennen rokotet­ta. Ei näköjään edes Suomes­sa, vaik­ka tääl­lä ihmis­ten sosi­aa­li­nen kanssakäymi­nen on luon­nos­taan monia mui­ta Euroopan mai­ta vähäisem­pää ja tääl­lä onnis­tu­misen edel­ly­tyk­set oli­si­vat sik­si yksiä parhaista.

      1. huolestunut ja samal­la opti­misti: Shid­harin kir­joi­tus on ihan oike­as­sa siinä, mikä Bri­tan­ni­as­sa (ja yleis­es­ti koko Euroopas­sa) on men­nyt pieleen. Toimen­pide-ehdo­tus on kuitenkin helpom­min san­ot­tu kuin tehty. Riskiryh­mi­in kuu­lumat­tomat eivät vaan jak­sa län­si­mais­sa rajoit­taa elämään­sä sen ver­taa, että korona ei pää­sisi lev­iämään. Aasian kollek­tivi­sis­sa kult­tureis­sa tilanne on eri­lainen. Uuden-See­lan­nin syr­jäi­nen sijain­ti on mah­dol­lis­tanut siel­lä rajo­jen tehokkaan sulkemisen.

        Euroopan pitäisi luo­da meille sopi­va oma tapa pitää korona hallinnas­sa – mut­ta en usko sel­l­aista syn­tyvän ennen rokotet­ta. Ei näköjään edes Suomes­sa, vaik­ka tääl­lä ihmis­ten sosi­aa­li­nen kanssakäymi­nen on luon­nos­taan monia mui­ta Euroopan mai­ta vähäisem­pää ja tääl­lä onnis­tu­misen edel­ly­tyk­set oli­si­vat sik­si yksiä parhaista.

        Olen hie­man skepti­nen sen suh­teen, että val­i­tut toimet oli­si­vat kaiken avain. Etenkin kun eri mais­sa on valit­tu eri toim­intal­in­jo­ja eikä tulok­set kuitenkaan kor­reloi sys­temaat­tis­es­ti niiden toim­intal­in­jo­jen kanssa.

        Tuos­ta jutus­ta: “Out of a pop­u­la­tion of 1.4bn peo­ple, Chi­na has only suf­fered 4,634 Covid-19 deaths; Viet­nam, Tai­wan and New Zealand togeth­er have had 67. How are these coun­tries keep­ing Covid-19 under con­trol, their health ser­vices run­ning, and their economies and soci­eties afloat?”

        Ja sit­ten vähän alem­pana: “And how do you dis­tin­guish the vul­ner­a­ble from the healthy? This isn’t just about age – Covid is proven to have worse out­comes in peo­ple who are over­weight, of par­tic­u­lar eth­nic­i­ties, or have pre­ex­ist­ing con­di­tions they may not even be aware of.”

        Tuos­ta lis­tas­ta kun poim­i­taan väestön ikärakenne, yli­pain­oisu­us, etnisyys ja tietyt perus­sairaudet kuten aller­giat, ast­mat ja sydänon­gel­mat, huo­mataan että Viet­namin ja Euroopan tilanteessa on muu­takin eroa kuin kollek­ti­ivi­nen kulttuuri.

      2. Peter: Olen hie­man skepti­nen sen suh­teen, että val­i­tut toimet oli­si­vat kaiken avain. Etenkin kun eri mais­sa on valit­tu eri toim­intal­in­jo­ja eikä tulok­set kuitenkaan kor­reloi sys­temaat­tis­es­ti niiden toim­intal­in­jo­jen kanssa.

        Tuos­ta jutus­ta: ”Out of a pop­u­la­tion of 1.4bn peo­ple, Chi­na has only suf­fered 4,634 Covid-19 deaths; Viet­nam, Tai­wan and New Zealand togeth­er have had 67. How are these coun­tries keep­ing Covid-19 under con­trol, their health ser­vices run­ning, and their economies and soci­eties afloat?”

        Ja sit­ten vähän alem­pana: ”And how do you dis­tin­guish the vul­ner­a­ble from the healthy? This isn’t just about age – Covid is proven to have worse out­comes in peo­ple who are over­weight, of par­tic­u­lar eth­nic­i­ties, or have pre­ex­ist­ing con­di­tions they may not even be aware of.”

        Tuos­ta lis­tas­ta kun poim­i­taan väestön ikärakenne, yli­pain­oisu­us, etnisyys ja tietyt perus­sairaudet kuten aller­giat, ast­mat ja sydänon­gel­mat, huo­mataan että Viet­namin ja Euroopan tilanteessa on muu­takin eroa kuin kollek­ti­ivi­nen kulttuuri.

        Kyl­lä Kiinas­sakin on van­ho­ja ihmisiä, samoin Uudessa See­lan­nis­sa. Kyseis­ten maid­en ikä­jakau­mas­sa ei ole niin paljon eroa että se selit­tää monikym­menker­taisen eron maako­htaises­sa kuolleisu­udessa. Ei myöskään etnisyys selitä, kyl­lä virus teki Wuhanis­sakin pahaa jälkeä kun se lev­isi vapaasti.

        Se ero joka täysin riit­tää selit­tämään on kyseis­ten maid­en päätös tukah­dut­taa virus kaikin keinoin, aivan WHO:n sil­loin esit­tämän vah­van vetoomuk­sen mukaan. Suomes­sa ja yleen­säkin Euroopas­sa on tehty puo­livil­laisia päätök­siä ja ennenkaikkea liian myöhään, reak­ti­ivis­es­ti. Ital­i­aan virus tuli aluk­si huo­maa­mat­ta ja tilanteen huonontues­sakin Ital­ian päämin­is­teri vielä vetosi mui­hin Euroopan Union­in mai­hin maalleen tärkeän tur­is­min puoles­ta karan­teene­ja ja matkus­tuskiel­to­ja vas­taan. Suomes­sa joko tämän vetoomuk­sen tai taudin vähät­te­lyn takia lento­ken­tiltä päästet­ti­in virus maa­han. Emme var­maan saa var­muudel­la tietää mis­sä määrin tämä päätös liit­tyi sen­hetkiseen lau­maim­munuteet­ti­a­jatuk­seen jol­loin virus­ta ei kan­na­ta tor­jua “liikaa” eikä “liian aikaisin” ja “oikea-aikaisu­us on tärkeää”.

        Kiinas­sa, Uudessa See­lan­nis­sa, Tai­wanis­sa on ollut epi­demioi­ta lähiym­päristössä ennenkin. Euroopas­sa ei ole ollut sataan vuo­teen mitään vas­taavaa ja tääl­lä asen­noi­tu­mi­nen on ollut epäuskoista, ei koske meitä, tätä ei voi tapah­tua meille.

        Voisi sanoa että aikaisem­mat epi­demi­at ja niiden konkreet­ti­nen uhka on kehit­tänyt näille yhteiskun­nille erään­laisen psykol­o­gisen immu­ni­teetin vaik­ka immu­ni­teet­tia uudelle viruk­selle ei yksilö­ta­sol­la olekaan. Ollaan valmi­ita toim­i­maan. Esimerkik­si kun Kiinas­sa toinen aal­to nos­ti päätään ja tar­tun­to­ja oli kym­meniä niin siihen puu­tut­ti­in täysimääräis­es­ti ja heti. Suomes­sa samas­sa tilanteessa vira­nomaiset sanoi­vat tar­tun­tati­lanteen ole­van “rauhalli­nen”. Niinkuin se luon­nol­lis­es­ti ekspo­nen­ti­aalisen käyrän alus­sa onkin. Kiinas­sa ovat tietysti myös joko ajan olleet rajat pakol­lisen karan­teenin ja tes­tauk­sen takana ja Tai­wanis­sa vielä Kiinaakin aikaisemmin.

        Kiinan ja Tai­wanin talous ei ainakaan näytä erit­täin kovista rajoituk­sista kärsi­neen. Uudessa See­lan­nis­sa tur­is­mi on kärsinyt mut­ta maas­sa ovat sen­tään sisäis­es­ti esimerkik­si ne Suomes­sa huol­ta herät­täneet rav­in­to­lat auki.

      3. Peter:
        Tuos­ta jutus­ta: ”Out of a pop­u­la­tion of 1.4bn peo­ple, Chi­na has only suf­fered 4,634 Covid-19 deaths; Viet­nam, Tai­wan and New Zealand togeth­er have had 67. How are these coun­tries keep­ing Covid-19 under con­trol, their health ser­vices run­ning, and their economies and soci­eties afloat?”

        Ja sit­ten vähän alem­pana: ”And how do you dis­tin­guish the vul­ner­a­ble from the healthy? This isn’t just about age – Covid is proven to have worse out­comes in peo­ple who are over­weight, of par­tic­u­lar eth­nic­i­ties, or have pre­ex­ist­ing con­di­tions they may not even be aware of.”

        Tuos­ta lis­tas­ta kun poim­i­taan väestön ikärakenne, yli­pain­oisu­us, etnisyys ja tietyt perus­sairaudet kuten aller­giat, ast­mat ja sydänon­gel­mat, huo­mataan että Viet­namin ja Euroopan tilanteessa on muu­takin eroa kuin kollek­ti­ivi­nen kulttuuri.

        Noi­hin Kiinan hal­li­tuk­sen antami­in lukui­hin en usko, mut­ta muual­la pait­si Sin­ga­pores­sa myös tar­tun­nat vähen­net­ti­in. Sin­ga­pores­sa taas covid lev­isi ain­oas­taan siir­to­työläisas­uinalueel­la, mis­sä ihmiset oli­vat nuo­ria ja hyväkuntoisia.

      4. Huo­mau­tan: niille, jot­ka usko­vat Kiinan julkaisemia viral­lisia tar­tun­ta- ja kuolleisu­us­luku­ja, min­ul­la olisi myytävänä hyvä sil­ta Laut­tasaa­res­sa, siihen saisi lait­taa oman tietullin.

      5. huolestunut ja samal­la opti­misti: Shid­harin kir­joi­tus on ihan oike­as­sa siinä, mikä Bri­tan­ni­as­sa (ja yleis­es­ti koko Euroopas­sa) on men­nyt pieleen. Toimen­pide-ehdo­tus on kuitenkin helpom­min san­ot­tu kuin tehty. Riskiryh­mi­in kuu­lumat­tomat eivät vaan jak­sa län­si­mais­sa rajoit­taa elämään­sä sen ver­taa, että korona ei pää­sisi lev­iämään. Aasian kollek­tivi­sis­sa kult­tureis­sa tilanne on eri­lainen. Uuden-See­lan­nin syr­jäi­nen sijain­ti on mah­dol­lis­tanut siel­lä rajo­jen tehokkaan sulkemisen.

        Euroopan pitäisi luo­da meille sopi­va oma tapa pitää korona hallinnas­sa – mut­ta en usko sel­l­aista syn­tyvän ennen rokotet­ta. Ei näköjään edes Suomes­sa, vaik­ka tääl­lä ihmis­ten sosi­aa­li­nen kanssakäymi­nen on luon­nos­taan monia mui­ta Euroopan mai­ta vähäisem­pää ja tääl­lä onnis­tu­misen edel­ly­tyk­set oli­si­vat sik­si yksiä parhaista.

        Infek­tion pitkit­tymi­nen, vaikkakin säästöliekil­lä, ja aina uudelleen syt­tymi­nen nimeno­maan johtaa riskiryh­mien jatku­vaan pitkit­tyneeseen suo­jau­tu­miseen (vapaae­htois­es­ti tai säädöksin). Srid­harin point­ti on nimeno­maan vält­tää tätä aikaisel­la ja päät­täväisel­lä toimin­nal­la. Tes­taus ja jälji­tys on tietysti haaste, ja tätä Euroop­pa ei saanut selvästikään toim­i­maan maalisku­uhun men­nessä (kun tam­mi- helmikuu meni hor­rokses­sa). Nyt aikaa on ollut vaik­ka kuin­ka paljon saa­da parem­pi tulos talvek­si, mut­ta tes­tauska­p­a­siteet­ti on mitoitet­tu paljon pienem­mille tapaus­määrille kuin mitä covid lev­iämi­nen on jo nyt saanut aikaan. Eli virus­määrät päästet­ti­in (taas) liian suurik­si kesäl­lä, eikä tes­taus-jälji­tys ole lähel­läkään vaa­dit­tavaa tasoa.

        Noi­ta aikaisem­piakin Srid­harin kir­joituk­sia kan­nat­taa lukea.
        https://www.theguardian.com/profile/devi-sridhar

  17. Väärät posi­ti­iviset testi­t­u­lok­set, eikä alku­perää viruk­ses­ta edes tunnistettu?
    Ei mitään pan­demi­aa ? enem­mänkin syn­demia ja kausi-influenssa?
    Korona on pal­jas­tanut van­hus­ten ja sairaan­hoidon surkean tason mm: flun­s­saisia on viety hoivakoteihin?
    Sulku­toimet perus­tus­lain vas­taisia — autono­mia, kom­pe­tenssi, yhteenkuuluvuus?
    Rav­in­to­su­osi­tuk­sil­la syyllistetään?
    Lääkeala (kole­stroli­hype ja sta­ti­init) ja roko­tuskam­pan­jat tuke­vat busi­ness­mall­e­ja ja vilpil­lisiä tutkimuksia?
    Eri­ar­voisu­us lisään­tyy ja rikkaat vain lisää rikastuvat?
    Katas­tro­feil­la ja niiden ennusteil­la luo­daan pelko­ja ja moraal­ista fasismia?
    Valvon­ta ja yksi­ty­isyys — perin­netiedot, kasvoista tun­nis­tuk­set, läm­pökam­er­at ja tieto­ja keräävät sovellukset?
    Luk­i­tuk­set, karan­teen­it, kasvo­mask­it hait­taa­vat toimeen­tu­loa ja eri­ar­voisu­us lisääntyy?
    Media rypee koronaot­sikoit­ten kaut­ta kansaa manip­u­loiden kyyky­tys­ten laillistamisessa?
    Kuolemia ilman ruumi­inavauk­sia lis­tat­tu koron­akuolemik­si ja vaik­ka kuolin­syy on ollut muut sairaudet?
    Luot­ta­mus on katoavaa, kun sopimuk­sia ja lake­ja voidaan rikkoa tai kiertää?
    Tietokone­malleil­la stim­u­loidaan todel­lisu­ut­ta ja kansalle medi­an kaut­ta ker­ro­taan sen ole­van totuus?

    Läh­teet:
    https://www.youtube.com/watch?v=kr04gHbP5MQ&feature=youtu.be&fbclid=IwAR3HXiZp8J_NAzLk-_9VMwOfHemU-y57fdcov3f_E_9BBPFGXv-C27aVjfk
    https://www.thelancet.com/journals/lancet/article/PIIS0140-6736(20)32000–6/fulltext

    Covid-19 ei siis ole pan­demia, vaan syn­demia eli COVID-19 hoito tarkoit­taa mm: veren­paine­taudin, liikali­havu­u­den, dia­betek­sen, sydän- ja verisuoni­tau­tien, kroon­is­ten hen­gi­tystie­sairauk­sien ja syövän hoita­mista. Syn­demia korostaa sen sosi­aal­ista alku­perää eli ikään­tynei­den kansalais­ten haavoit­tuvu­ut­ta, sekä olo­suhtei­ta jois­sa mak­se­taan huonos­ti vähem­mäl­lä sosi­aal­i­tur­val­la (kiky).

    Ellei hal­li­tuk­set suun­nit­tele poli­ti­ikkaa ja ohjelmia eri­ar­voisuuk­sien pois­tamisek­si, yhteiskun­tamme eivät koskaan ole todel­la tur­vas­sa COVID-19 ‑tar­tun­noil­ta.

  18. Mie­lenki­in­toista keskustelua maskeista. Olet­teko uno­hta­neet kuollei­den määrät? Suomes­sa on viimeisen kah­den viikon aikana kuol­lut kak­si. Vas­taaval­la aika­jak­sol­la on kuol­lut muista syistä kuin korona 2100 ihmistä. Jos kak­si on paljon, niin sil­loin pitäisi puut­tua järvessä uimiseen (saatat hukkua, palel­tua, väsyä) kieltäen ja alko­holin myyn­nin lopet­tamiseen. Myös rav­in­tolois­sa tar­tun­nan lähteinä on absur­di. Kysy­isinkin tois­in­päin, kuin­ka mon­ta ei ole saanut tar­tun­taa rav­in­to­las­sa? Niin­pä miljoona rav­in­to­lakäyn­tiä ja vas­taan <50 ker­too enem­män kuin koskaan, kuin­ka olemme pelon vuok­si tehneet huo­mat­tavasti enem­män vahinkoa, kuin hyvää.

    1. Tom­pah­pah:
      Mie­lenki­in­toista keskustelua maskeista. Olet­teko uno­hta­neet kuollei­den määrät? Suomes­sa on viimeisen kah­den viikon aikana kuol­lut kak­si. Vas­taaval­la aika­jak­sol­la on kuol­lut muista syistä kuin korona 2100 ihmistä. 

      Koron­aan, tai sen kanssa, kuolem­i­nen on nyt normien vas­taista. Mui­hin syi­hin kuolem­i­nen sen sijaan on ihan fine. 

      Dying is nor­mal, dying with the coro­n­avirus is not: a soci­o­log­i­cal analy­sis of the implic­it norms behind the crit­i­cism of Swedish ‘excep­tion­al­ism’

      https://www.tandfonline.com/doi/full/10.1080/14616696.2020.1826555

      “– Where­as the offi­cial main goal of the pan­dem­ic mit­i­ga­tion inter­ven­tions has been to keep the health sys­tem from get­ting over­bur­dened, we observe the emer­gence of an implic­it norm actu­al­ly focused on the pre­ven­tion of deaths relat­ed to a coro­n­avirus infec­tion. We point out that this norm is there­by not about pro­tect­ing lives per se, but mere­ly about pre­vent­ing peo­ple from dying from or with a coro­n­avirus infec­tion. Hence, we argue that this implic­it norm is asym­met­ric and thus not ten­able, because it implies that a death from the nov­el coro­n­avirus is more impor­tant than a death from anoth­er infec­tion, such as influenza. –”

      Kuolleisu­uskäyrää kun tuskin saadaan pysymään pitk­iä aiko­ja pyöreässä nol­las­sa, eli karusel­li jatkaa…

      1. Linkkaa­maasi artikke­li oli kiitol­lisen selkeää luet­tavaa. Tutk­i­joiden esit­tämät tule­vaisu­u­denku­vat voivat toki toteu­tua jonkin­laise­na yhdis­telmäver­siona. Yhtäältä koronalle sen uutu­u­den ja toki myös tiety­nasteisen vakavu­u­den myötä annet­tu eri­ty­isas­e­ma julkises­sa keskustelus­sa laime­nee, kun tehokkai­ta roko­tuk­sia ja hoito­ja joskus on saatavil­la. Toisaal­ta yhteiskun­tien tietoisu­us tar­tun­tatau­tien riskeistä jää var­maan aika pitkäk­si aikaa korkeam­malle tasolle ja tässä pelkään vähän ylireagoin­tia. Enpä halu­aisi elää koronati­lanteen joskus helpotet­tua pidem­piaikaises­ti yhteiskun­nas­sa, jos­sa kohtaami­nen toisen ihmisen kanssa on lähtöko­htais­es­ti uhka, läheis­ten halaami­nen vira­nomais­ten toru­jen kohde ja maski­in son­nus­tau­tu­mi­nen todel­lisen taud­in­tor­jun­nan ase­mes­ta pakol­lista hyvesignalointia.

        En halua väit­tää, että tur­vavälit, mask­it ja muut varo­toimet oli­si­vat val­lit­sevas­sa tilanteessa turhia. En kuitenkaan halu­aisi niiden muo­dos­tu­van pan­demi­an jälkeisek­si normik­si nykyintensiteetillään.

  19. Aika vähäl­lä jär­jel­lä maail­maa hal­li­taan. Epä­var­muustek­i­jöitä on niin paljon, että tilas­to­jen kaut­ta tätä on läh­estyt­tävä, ei sel­l­ais­ten mit­taus­tu­losten, joiden anta­mas­ta tiedos­ta on kovin vähän yksimielisyyttä.

    Mis­sä viipyvät lehti­ju­tut vaasalai­sista kak­si viikkoa sit­ten sairas­tuneista? Mitä heille kuu­luu nyt? Moniko on tehol­la, sairaalas­sa tai sairaana kotona? Tätä emme tiedä, eikä lehtimiehen ole help­poa päästä jutun tekoon, kos­ka ei hänellekään näitä tieto­ja mis­tään anneta. Mut­ta pien­in­täkään yri­tys­tä tähän suun­taan en ole havainnut

    Koro­nan piti ensin olla poikkeuk­sel­lisen tap­pa­va, nyt­tem­min jälkiseu­rauk­sil­taan poikkeuk­sel­lisen vaka­va. Onko asia näin? Lehti­in tule­vat ne ihmisko­htalot, jois­sa on jotain ker­rot­tavaa, paljon vähem­män sel­l­aisia, jois­sa tau­ti tuli ja meni eikä sitä oikein edes huo­man­nut. Mut­ta onko tässä eroa kausi-influ­enssaan nähden?

    Log­a­r­it­mikäyräl­lä vielä ollaan, mut­ta paikallis­es­ti mitään ekspo­nen­ti­aal­isu­ut­ta ei tai­da olla havait­tavis­sa. Kasvu johtuu vain uusista ryp­päistä, jot­ka vähitellen tukah­tu­vat. Mik­si ne tukah­tu­vat? Toimi­iko tes­taa ja jäljitä ‑strate­gia, vai onko tau­ti sit­tenkin melko heikosti tart­tu­va vai kohdan­nut lau­maim­mu­ni­teetin? Mil­loin lisään­tynyt mask­ien käyt­tö alkaa näkyä luvuis­sa? Vai näkyykö juuri nyt? Jos kasvu pysähtyy, mitä sit­ten tehdään?

    1. Timo A.: Log­a­r­it­mikäyräl­lä vielä ollaan, mut­ta paikallis­es­ti mitään ekspo­nen­ti­aal­isu­ut­ta ei tai­da olla havait­tavis­sa. Kasvu johtuu vain uusista ryp­päistä, jot­ka vähitellen tukah­tu­vat. Mik­si ne tukah­tu­vat? Toimi­iko tes­taa ja jäljitä ‑strate­gia, vai onko tau­ti sit­tenkin melko heikosti tart­tu­va vai kohdan­nut lau­maim­mu­ni­teetin? Mil­loin lisään­tynyt mask­ien käyt­tö alkaa näkyä luvuis­sa? Vai näkyykö juuri nyt? Jos kasvu pysähtyy, mitä sit­ten tehdään?

      Eteläisel­lä pal­lon­puoliskol­la ei ole ollut tänä vuon­na nor­maalia flun­ssakaut­ta, mikä viit­taa siihen, että flun­ssien tart­tuvu­us on heikom­pi kuin koro­nan. Tämän päivän IS:n Tiede-osas­tossa on puolestaan hyvä jut­tu maskeista. Kyl­lä mask­ien käytöstä on hyötyä.

  20. Infek­tio­tau­tien emer­i­tus­pro­fes­sori Heik­ki Pel­to­la oli MTV:n suo­ran­Vi­iden jäl­keen ‑ohjel­man etähaas­tat­telus­sa. Pro­fes­sori oli juuri pääsemässä mie­lenki­in­toiseen asi­aan, kun toimit­ta­ja keskeyt­ti hänet kesken lauseen. 

    Mitä Pel­to­la sanoi? 

    Hän oli edel­lä kuvan­nut kuin­ka hen­gi­tystiein­fek­tiot yleen­sä sairas­tut­ta­vat vain osan väestöä, ja oli juuri ker­tomas­sa mie­lenki­in­tois­es­ta tutkimuk­ses­ta, johon liit­tyen tuli main­in­neek­si, että infek­tiot näyt­täi­sivät tör­määvän johonkin, että väestössä olisi jokin immunologinen — 

    - Ja nyt mei­dän pitääkin jo siir­tyä toiseen aiheeseen, tote­si toimittaja. 

    Että näin. En kyl­lä aiem­minkaan uskonut medi­an riip­pumat­to­muu­teen ja avoimuu­teen asian käsittelyssä. 

    Mikähän tutkimus mah­taisi olla kyseessä, tietääkö kukaan?

    Nopeal­la haulla aiheesta löy­tyy ainakin tämä artikkeli:

    Covid-19: Do many peo­ple have pre-exist­ing immunity?
    https://www.bmj.com/content/370/bmj.m3563 (Pub­lished 17 Sep­tem­ber 2020)

    “Yet a stream of stud­ies that have doc­u­ment­ed SARS-CoV­‑2 reac­tive T cells in peo­ple with­out expo­sure to the virus are rais­ing ques­tions about just how new the pan­dem­ic virus real­ly is, with many implications.”

    1. Tässä kak­si pape­ria, jot­ka ovat mah­dol­lisia lähteitä myös:
      https://www.biorxiv.org/content/10.1101/2020.06.29.174888v1
      https://www.medrxiv.org/content/10.1101/2020.06.21.20132449v1

      Jälkim­mäisen artikke­lin (Intrafa­mil­ial Expo­sure to SARS-CoV­‑2 Induces Cel­lu­lar Immune Response with­out Sero­con­ver­sion) johtopäätök­set oli­vat tiivis­tet­tynä täl­laiset: “Expo­sure to SARS-CoV­‑2 can induce virus-spe­cif­ic T cell respons­es with­out sero­con­ver­sion. T cell respons­es may be more sen­si­tive indi­ca­tors of SARS-Co-V‑2 expo­sure than anti­bod­ies. Our results indi­cate that epi­demi­o­log­i­cal data rely­ing only on the detec­tion of SARS-CoV­‑2 anti­bod­ies may lead to a sub­stan­tial under­es­ti­ma­tion of pri­or expo­sure to the virus”

    2. Quo vadis: Mitä Pel­to­la sanoi?

      Kan­nat­taa lukea Pel­tolan kolum­ni Immunolo­gian palomiehet työssään. Siel­lä viitataan tääl­läkin esil­lä oleeseen julka­isu­un, jos­sa tode­taan mm. Impor­tant­ly, we detect­ed SARS-CoV-2-reac­tive CD4+ T cells in ∼40%–60% of unex­posed indi­vid­u­als, sug­gest­ing cross-reac­tive T cell recog­ni­tion between cir­cu­lat­ing “com­mon cold” coro­n­avirus­es and SARS-CoV­‑2.

      Tämä aihe on menos­sa hyvin mie­lenki­in­toisek­si, luon­nol­lis­es­ti aluk­si ajatelti­in että immu­ni­teet­ti olisi peräisin vaarat­tomista koron­aviruk­sista, mut­ta ei vält­tämät­tä: Our results indi­cate a lack of SARS-CoV­‑2 cross-neu­tral­iza­tion activ­i­ty between the sea­son­al HCoVs and SARS-CoV­‑2.

  21. Olisiko mah­dol­lista jät­tää noi päivit­täiset sanal­liset arviot esim. blog­itek­stin loppuun.

      1. Käsitin JH:n viestin niin, että noi­ta päivit­täisiä arvioi­ta ei pois­tet­taisi, kun uusi tulee tilalle. Nythän van­ha taitaa hävitä, mut­ta olisi hyvä nähdä ne vanhatkin.

  22. Kun virus viimein “katoaa” niin sil­loin alkaa mit­telö siitä, kuka ja mikä siihen aut­toi ja THL ynnä kump­pan­it toitot­ta­vat yhteen ääneen ? kyl­lä kan­nat­ti sulkea yhteiskun­nat (lock­down), suositel­la vah­vasti maske­ja ja hyvä kun kansalaiset tot­te­liv­at etäisyyk­sis­sä ja saip­puape­sul­la ja niin, että saati­in van­huk­set eris­tet­tyä vaikkein niitä saatukaan pelastet­tua toiv­o­tusti ja vaik­ka rokot­teen saamiseen meni aikaa, sekin lop­ul­ta toi­mi — mitä noista sivu­vaiku­tuk­sista ja jostain vakav­is­takin sairauk­sista sen johdosta.

    Kun aika kuluu mon­et asiantun­ti­jatkin selit­tävät, että jotain hyvää on tästäkin seu­ran­nut “kokon­aiskuolemiset ovat laske­neet selvästi” —> niin­pä, kun jo kuole­maisil­laan ole­vat kroonis­es­ti sairaat kuo­li­vat etu­a­jas­sa, kun ter­vey­den­hoito (sote) ei ole tehtävien­sä tasolla.

  23. Kiitos Osmo hyvistä ana­lyy­seistä. Otit joskus kevääl­lä kuolleisu­u­den per ikä. Jos kat­so­taan tämän päivän tilan­net­ta THL (oli myös Hesaris­sa tänään) mukaan niin tilanne on tämä
    Ikä Tar­tun­nat Kuolleet Kuolleisu­us (=kuolleet/tartunnat)
    0–9 433 0 0,00 %
    10–19 1161 0 0,00 %
    20–29 3134 2,5 0,08 %
    30–39 2206 2,5 0,11 %
    40–49 1842 2,5 0,14 %
    50–59 1917 11 0,57 %
    60–69 968 26 2,69 %
    70–79 465 67 14,41 %
    +80 577 236 40,90 %

    Luvuista nähdään että tau­ti on hyvin vaar­alli­nen 70+ ikäisille, vaar­alli­nen 60–69:lle. Mut­ta onko tää oikeasti vaar­alli­nen tau­ti alle 60 vuo­ti­aille? Eikö influ­enssa ole ihan yhtä vaar­alli­nen? Pitäisikö fokus olla riskiryh­mien suo­jaus. Muut toimet sel­l­aisik­si jot­ka eivät hait­taa elämää ja liike­toim­intaa (pesen miel­läni käsiä, pidän mask­ia mut­ta en tykkää matkus­tus­ra­joituk­sista, karan­teeneista etc..)

    1. Riskiryh­mien eristämi­nen muun yhteiskun­nan ulkop­uolelle on epäin­himil­listä hei­dän kannal­taan ja vaikut­taa myös muiden elämään. Olen sitä mieltä, että mielu­um­min biletetään ja matkuste­taan vähän vähem­män kun­han lapset saa­vat tava­ta iso­van­hempiaan muutenkin kuin videop­uhelun välityksellä.

      1. AM:
        Riskiryh­mien eristämi­nen muun yhteiskun­nan ulkop­uolelle on epäin­himil­listä hei­dän kannal­taan ja vaikut­taa myös muiden elämään. Olen sitä mieltä, että mielu­um­min biletetään ja matkuste­taan vähän vähem­män kun­han lapset saa­vat tava­ta iso­van­hempiaan muutenkin kuin videop­uhelun välityksellä.

        Riskiryh­mien, 50+, eristämi­nen on jär­jet­tömän han­kalaa maan sisäl­lä ja jopa per­heen sisäl­lä. Miten eristää esimerkik­si kotona asu­vat lapset van­hem­mis­taan, työ­paikalla, joukkoli­iken­teessä — eri bus­sit ja junan­vaunut? Riskiryh­mät ovat Suomes­sa niin suuria että hei­dän eristämisen­sä on taa­tusti kalli­im­paa kuin min­imi­ra­joituk­set: rajat karan­teenin taakse, mukaan lukien nuuskan­hak­i­jat ja hal­patyövoima maat­alouteen ja raken­nuk­sille sekä mar­jan­poim­i­jat. Yök­er­hot kiin­ni ja joukkokok­ouk­set kiel­let­ty. Näil­lä min­imi­ra­joituk­sil­la virus pysyi hyvin kuris­sa kesällä.

        Jostakin syys­tä juuri syksyn tul­lessa hal­li­tus päät­ti luop­ua ker­tarysäyk­sel­lä kaik­ista rajoituk­sista. Asiantun­ti­joiden suosi­tus oli luop­ua vai­heit­tain jol­loin vaiku­tus näkyy ja voidaan heti puuttua.

        Ruot­si oli oppin­ut keväästä eikä pois­tanut rajoituk­si­aan Suomen tapaan. Kuvaavaa on pal­loilu­la­jien edus­ta­jien val­i­tus Ruot­sis­sa jos­sa kil­pailukausi ei alka­nut Suomen tapaan.

        Riski­hän nousee jo 50 vuodes­ta läh­tien. Yli puolen pros­entin kuolleisu­us ei ehkä kuu­losta pahal­ta ellei se koske itseä. Ja työelämässä on yli 60-vuo­ti­ai­ta vielä paljon. Enkä pidä sitä van­hempiakaan uhrat­ta­vana tykinruokana.

        Nuorem­mil­lakin, 40 ikäisil­lä vaik­ka kuolleisu­us on hyvin pieni esi­in­tyy ns. pitkää koron­aa, alen­tunut­ta toim­intakykyä kuukausien ajan. Vaka­va sauras­tu­mi­nen ja kuolleisu­us nuorem­mil­la saat­taa liit­tyä hyvin suureen ker­ral­la saatu­un virus­määrään, kuten hoito­henkilökun­nal­la ilman kun­non suo­juk­sia, tun­tem­at­to­mia ilmiöitä kausi-influenssassa.

      2. No höh, en sanonut että riskiryh­mäläiset pitää eristää vaan fokus hei­dän suo­jelemiseen, ei mei­dän muiden.

      3. Patrik:
        No höh, en sanonut että riskiryh­mäläiset pitää eristää vaan fokus hei­dän suo­jelemiseen, ei mei­dän muiden.

        Virus tart­tuu oireet­tomista kan­ta­jista, joten en näe, miten voitaisi­in olla läheisessä kanssakäymisessä riskiryh­mäläis­ten kanssa, jos virus lev­iää “mei­dän muiden” kesku­udessa. Ehkä riskikäyt­täy­tyjät pitäisi eristää omaan kuplaansa?

      4. AM:
        Riskiryh­mien eristämi­nen muun yhteiskun­nan ulkop­uolelle on epäin­himil­listä hei­dän kannal­taan ja vaikut­taa myös muiden elämään. Olen sitä mieltä, että mielu­um­min biletetään ja matkuste­taan vähän vähem­män kun­han lapset saa­vat tava­ta iso­van­hempiaan muutenkin kuin videop­uhelun välityksellä.

        Juu, kaik­ki vaan kiin­ni ja ulkon­ali­ikku­miskiel­to voimaan. Jatkos­sa sit­ten vaikka­pa matkailu­alan yrit­täjäper­heen lapset voivatkin viet­tää lop­ut­tomasti aikaa iso­van­hempi­en kanssa, kun konkurssin jäl­keen isä ajaa entisen fir­man liis­ar­il­la tukkirekan alle ja äiti makaa pil­leri- ja viinakoomas­sa säng­y­n­po­h­jal­la 23h vuorokaudesta.

        Ukki ja mum­mi tarvit­se­vatkin kaiken jäl­keen pieniä apu­laisia arjes­sa pär­jäämiseen, kos­ka lonkka‑, kai­hi- ja ohi­tusleikkauk­set ovat jääneet tekemät­tä. Kyl­lä lapset ovat onnel­lisia tässä tilanteessa siitä, että hal­li­tuk­sen ansios­ta he voivat tava­ta iso­van­hempiaan muutenkin kuin videop­uhelun välityksellä.

    2. Patrik:
      … Mut­ta onko tää oikeasti vaar­alli­nen tau­ti alle 60 vuo­ti­aille? Eikö influ­enssa ole ihan yhtä vaar­alli­nen? Pitäisikö fokus olla riskiryh­mien suo­jaus. Muut toimet sel­l­aisik­si jot­ka eivät hait­taa elämää ja liike­toim­intaa (pesen miel­läni käsiä, pidän mask­ia mut­ta en tykkää matkus­tus­ra­joituk­sista, karan­teeneista etc..)

      Lauan­tain 17.10. HS:n jut­tu ker­too, että WHO on kor­jan­nut kuolleisu­usarvio­taan alas päin 0,14 prosenttiin. 

      Tästä human­isti las­kee lyhyel­lä matem­ati­ikalla, että 350 kuolleen jäl­keen meil­lä olisi 250 000 infek­tion saanut­ta (mukaan lukien oireet­tomat kan­ta­jat), right? Infek­tio­tau­tien emer­i­tus­pro­fes­sori Heik­ki Pel­to­la tote­si taan­noises­sa haas­tat­telus­sa, että hen­gi­tystieviruk­set eivät yleen­sä käy läpi koko väestöä, vaan esim. luokkaa 20% sairas­tuu tiheästi asu­tu­il­la alueil­la. Samal­la hän viit­tasi tutkimuk­seen, jon­ka mukaan meil­lä näyt­täisi ole­van myös tälle uudelle koronalle yllät­tävää vas­tus­tuskykyä väestössä, ei vain risti-immu­ni­teet­tia. Vas­ta-aine­tutkimuk­sethan eivät havaitse tätä olen­naista asi­aa. Luku­jen val­os­sa olisimme siis saavut­ta­mas­sa Suomes­sa (tai ainakin osas­sa maa­ta) jonkin­laisen sat­u­raa­tiopis­teen, ja tar­tun­to­jen pitäisikin kään­tyä alas päin. Kuolleisu­us­luku­jen osalta Suomen tilas­tot lienevät suht. luotettavat?

      Sairaala­hoidet­tavien profi­ili vas­taa HUS:n mukaan keväistä, eli yliedustet­tuna lienevät van­hem­mat ja perus­sairauk­sia omaa­vat sekä maa­han­muut­ta­jat (joil­la on muu­ta väestöä korkeampi D‑vitamiinin puut­teen ris­ki = tode­tusti korkeampi ris­ki ns. sytokiinimyrskyyn).

      Sit­ten on vielä se kysymys PCR-testien luotet­tavu­ud­es­ta — kuin­ka paljon ne anta­vat vääriä posi­ti­ivisia (tai negati­ivisia), ja sisältävätkö vahvis­tet­tu­jen tar­tun­to­jen luvut nyt max. 1 posi­ti­ivi­nen tulos per henkilö?

  24. Tänään hal­li­tus on näem­mä antanut suosi­tuk­sen sisäli­ikun­ta­har­ras­tusten lopet­tamis­es­ta väli­aikaises­ti isos­sa osas­sa maa­ta. Mikä sel­l­aisen suosi­tuk­sen kansan­ter­vey­delli­nen vaiku­tus on? Suo­ma­laiset ovat yli­pain­ois­ia ja liian vähän liikku­via jo muutenkin, ja yksi suurim­mista kansan­ter­vey­del­li­sistä ongelmista on liikku­misen puute. Nyt suositel­laan sulke­maan sisäli­ikun­ta­paikko­ja ja lopet­ta­maan mm. säh­lyn ja kori­pal­lon pelaaminen.

    Mikä on tuol­laisen suosi­tuk­sen hyö­ty suh­teessa haittoihin?

  25. Osmo ja muut, voit­teko vähän kom­men­toi­da seu­raavaa aja­tus­ketjua; en nimit­täin tiedä olenko itse tulos­sa hul­luk­si vai ovatko kaik­ki muut tulos­sa hulluiksi: 

    Covidin takia, sen kanssa tai siitä huoli­mat­ta kuolee lähin­nä >80-vuo­ti­ai­ta mon­i­sairai­ta, jot­ka kuoli­si­vat pian muutenkin. Tänä(kin) vuon­na min­ua hirvit­tää paljon enem­män vaikka­pa itse­murhakuolleisu­us (luul­tavasti jo >500 hlöä tänä vuon­na) kuin tämä type­rä senior­i­flun­ssa Covid-19. 

    Tiedostan, että viruk­sen luon­teen vuok­si tilanne pahe­nee todel­la paljon ja todel­la nopeasti jos pahe­nee, mut­ta tämän het­k­isten teho-hoidet­tavien ja kuollei­den lukumääril­lä olen täysin ällistynyt tästä hol­houk­sen ja hössö­tyk­sen määrästä. Tämä resurssien keskit­tämi­nen Covidin tor­jun­taan ja ihmis­ten jono­tut­ta­mi­nen lait­toman pitkissä jonois­sa vaikut­taa täysin vain­o­harhaiselta. Mitä en nyt ymmärrä?

    1. Mitä en nyt ymmärrä?

      Ei, vaan olet ymmärtänyt aivan oikein, että tästä sotkus­ta ja hölmöilystä vas­tu­ulliset ovat näköjään itse menet­täneet ymmär­ryk­sen­sä, ja pakkosyöt­tävät sik­si meille hallintoala­maisille lääket­tä, joka on kokon­ais­vaiku­tuksi­neen vahin­gol­lisem­paa kuin itse tauti.

      1. Kiitos, lohdut­tavaa kul­la etten ole ain­oa. Laskin ral­li­matikalla kulu­van vuo­den ylikuolleisu­u­den Tilas­tokeskuk­sen väestörak­en­teen ennakkoti­las­ton ja Kuolleet viikot­tain ‑pikaen­nakkoti­las­ton perus­teel­la. Kuolemat per capi­ta koko väestössä ja 80+ vuo­ti­ais­sa on tois­taisek­si vuo­den 2018 tasoa matalampi.

        Kuolleet / väestö 2018 = 0,0099
        Kuolleet* 2020E / väestö 2020E = 0,0097

        Kuolleet 80+ vuo­ti­aat 2018 / 80+ vuo­tias väestö 2018 = 0,0994
        Kuolleet* 80+ vuo­ti­aat 2020E / 80+ vuo­tias väestö 2020E = 0,0940

        *((TOTAL viikot 1–40)/40*52) / (ka. väestö 2020 tammi-elokuu)

        En ehkä pääse eläkeläis­ten äänil­lä eduskun­taan, mut­ta jos tämä sen­ti­men­taa­li­nen hössö­tys jatkuu niin aion kyl­lä yrittää 😛

      2. niin aion kyl­lä yrittää

        Ja brkl syys­täkin. Mut­ta älä pli­is ole kuitenkaan Oden kaltainen yltiövihreä, tai menetät ainakin mun ääneni 😀

    2. Saara L:
      Osmo ja muut, voit­teko vähän kom­men­toi­da seu­raavaa aja­tus­ketjua; en nimit­täin tiedä olenko itse tulos­sa hul­luk­si vai ovatko kaik­ki muut tulos­sa hulluiksi: 

      Covidin takia, sen kanssa tai siitä huoli­mat­ta kuolee lähin­nä >80-vuo­ti­ai­ta mon­i­sairai­ta, jot­ka kuoli­si­vat pian muutenkin. Tänä(kin) vuon­na min­ua hirvit­tää paljon enem­män vaikka­pa itse­murhakuolleisu­us (luul­tavasti jo >500 hlöä tänä vuon­na) kuin tämä type­rä senior­i­flun­ssa Covid-19. 

      Tiedostan, että viruk­sen luon­teen vuok­si tilanne pahe­nee todel­la paljon ja todel­la nopeasti jos pahe­nee, mut­ta tämän het­k­isten teho-hoidet­tavien ja kuollei­den lukumääril­lä olen täysin ällistynyt tästä hol­houk­sen ja hössö­tyk­sen määrästä. Tämä resurssien keskit­tämi­nen Covidin tor­jun­taan ja ihmis­ten jono­tut­ta­mi­nen lait­toman pitkissä jonois­sa vaikut­taa täysin vain­o­harhaiselta. Mitä en nyt ymmärrä?

      Toteat itsekin, että tilanne voi pahen­tua nopeasti, ja sik­si pyritään toim­i­maan osin ennal­taehkäi­sevästi. Sil­lä juuri yritetään vält­tyä pait­si ter­vey­den­huol­lon absolu­ut­tiselta kuor­mit­tumiselta (ennen kaikkea teho­hoitopaikko­jen riit­tävyy­den osalta), myös tilanteelta, jos­sa kiireet­tömämpiä, mut­ta tarpeel­lisia toimen­piteitä ei voi tehdä, kun kaik­ki voimavarat menevät koro­nan hoitoon.

      Se on sit­ten toinen jut­tu, onko esimerkik­si sisäli­ikun­ta­har­ras­tusten kar­simisel­la ratkai­se­vaa merk­i­tys­tä tar­tun­to­jen vähentämisessä.

      1. Her­ra Hep­okat­ti: Toteat itsekin, että tilanne voi pahen­tua nopeasti, ja sik­si pyritään toim­i­maan osin ennal­taehkäi­sevästi. Sil­lä juuri yritetään vält­tyä pait­si ter­vey­den­huol­lon absolu­ut­tiselta kuor­mit­tumiselta (ennen kaikkea teho­hoitopaikko­jen riit­tävyy­den osalta), myös tilanteelta, jos­sa kiireet­tömämpiä, mut­ta tarpeel­lisia toimen­piteitä ei voi tehdä, kun kaik­ki voimavarat menevät koro­nan hoitoon.

        Se on sit­ten toinen jut­tu, onko esimerkik­si sisäli­ikun­ta­har­ras­tusten kar­simisel­la ratkai­se­vaa merk­i­tys­tä tar­tun­to­jen vähentämisessä.

        Tämäkin on hyvä näköko­h­ta. Oma epäi­lyk­seni on, että tuo leikkausjono­jen pitu­us voi lisätä teho­hoidon tarvet­ta siinä mis­sä aamuöi­nen alko­holi­tar­joilu. Helsingis­sä suun ter­vey­den­huol­lost on siir­ret­ty väkeä tekemään jotain ihmeen sata­mavas­taan­ot­toa sen sijaan, että he hoitaisi­vat ihmis­ten suun ter­veyt­tä. Toisek­seen en ole näh­nyt näyt­töä siitä, että rajoi­tus­toimien ankarus olisi posi­ti­ivises­sa yhtey­dessä kuolemi­in. Voi toki olla omaa tietämättömyyttä.

      2. Her­ra Hep­okat­ti: Toteat itsekin, että tilanne voi pahen­tua nopeasti, ja sik­si pyritään toim­i­maan osin ennal­taehkäi­sevästi. Sil­lä juuri yritetään vält­tyä pait­si ter­vey­den­huol­lon absolu­ut­tiselta kuor­mit­tumiselta (ennen kaikkea teho­hoitopaikko­jen riit­tävyy­den osalta), myös tilanteelta, jos­sa kiireet­tömämpiä, mut­ta tarpeel­lisia toimen­piteitä ei voi tehdä, kun kaik­ki voimavarat menevät koro­nan hoitoon.

        Olen koit­tanut yli puoli vuot­ta saa­da aikaa ham­mashoitoon julkiselta sek­to­ril­ta, mut­ta viime kevään jäl­keen ei ole päästet­ty edes jonoon. Edel­lis­es­tä hoitokäyn­nistä on use­ampi vuosi. Täl­lä het­kel­lä voimavarat eivät mene koro­nan hoitoon, mut­ta koko ter­vey­den­hoito on sekaisin ja ruuhkau­tunut koro­nan ehkäisyn takia. Näin on tilanteessa, jos­sa koro­nan takia teho­hoi­dos­sa ole­via ei ole juuri lainkaan. Enää ei uskalla edes arvail­la, mitä tilanne ter­vey­den­hoi­dos­sa on sit­ten, jos korona alkaa lev­itä laa­jem­min. Kun koit­taa vara­ta aikaa, käs­ketään vaan soit­taan aina joidenkin kuukausien päästä uud­estaan, josko aiko­ja saisi sil­loin antaa. Tässä tapauk­ses­sa kyse on lähet­teel­lis­es­tä hoi­dos­ta, eikä esim. ham­mas­tarkas­tuk­ses­ta. Suomes­sa on kum­malli­nen 6 kuukau­den hoito­takuu, kun se kos­kee vain ajan­jak­soa hoito­jonoon pääsys­tä hoitoon pääsyyn. Kun­nat ovat ratkaisseet asian niin, että kun ne eivät anna paikkaa jonoon, ei tilas­toi­hin tule jono­tu­saiko­jakaan 6 kuukaut­ta enempää.

    3. Päät­te­lyvirheesi on siinä että kuolleisu­ut­ta pitää ver­ra­ta suh­teessa tar­tun­to­jen määrään. Hoivakodeis­sa on samas­sa ikäryh­mässä pait­si enem­män kuolemia niin suh­teessa myös enem­män tar­tun­to­ja kuin samanikäi­sis­sä kotona asu­vis­sa. Hoivakodeis­sa tar­tun­to­ja on ollut vaikeampi vält­tää kuin kotona ja sairas­tavu­us on ollut yleisempää.

      Siis, siitä fak­tas­ta että noin puo­let kuolleista on ollut hoivakodeis­sa ei seu­raa tekemäsi johtopäätös: “Covidin takia, sen kanssa tai siitä huoli­mat­ta kuolee lähin­nä >80-vuo­ti­ai­ta mon­i­sairai­ta, jot­ka kuoli­si­vat pian muutenkin.” 

      Influ­enssan osalta lie­nee kyl­lä aika lail­la näin, se tiede­tään entu­ud­estaan mut­ta korona on eri­lainen ja siihen sairas­tuu vakavasti myös nuo­ria hyväkun­toisia joka influ­enssas­sa on äärim­mäisen harv­inaista. Tässä on jonk­in­ver­ran poisop­pimista, influ­enssas­ta tiede­tään niin paljon että sitä tietämys­tä ylikäytetään hel­posti myös koronavirukseen.

      “Tämä resurssien keskit­tämi­nen Covidin tor­jun­taan ja ihmis­ten jono­tut­ta­mi­nen lait­toman pitkissä jonois­sa vaikut­taa täysin vainoharhaiselta.”

      Tässä on se aja­tusvirhe että jos korona lev­iää enem­män niin sil­loin kiireet­tömälle hoidolle ei jää tilaa. Ellei argu­ment­tisi sit­ten tarkoi­ta että koron­aa pitäisi tor­jua tehokkaam­min jol­loin ihmisiä ei tarvitse jono­tut­taa laittomasti?

      1. Taitaa kyl­lä influ­enssa olla nuo­rille vaar­al­lisem­pi kuin Covid-19. Kumpikaan ei ole heille kovin vaarallinen.

      2. Osmo Soin­in­vaara:
        Taitaa kyl­lä influ­enssa olla nuo­rille vaar­al­lisem­pi kuin Covid-19. Kumpikaan ei ole heille kovin vaarallinen.

        Ei tämä pelkästään riipu kuolleisu­ud­es­ta, vaan myös pitkäaikaisoireista, ja tietoa vas­ta kerätään. Oheinen ei ole mikään tiedeartikke­li, mut­ta ainakin muis­tut­taa, ettei vaiku­tuk­sia voi pelk­istää yhteen numeroon.
        https://www.theguardian.com/world/2020/oct/04/long-covid-the-evidence-of-lingering-heart-damage

      3. K.k.:
        Ellei argu­ment­tisi sit­ten tarkoi­ta että koron­aa pitäisi tor­jua tehokkaam­min jol­loin ihmisiä ei tarvitse jono­tut­taa laittomasti? 

        Hyviä huomioi­ta, kiitos. Agu­ment­ti­ni on se, että 6 kuole­maa viim. 14 vrk sisään on niin vähän, että se ei ole hyväksyt­tävä peruste maku­ut­taa ihmisiä lait­toman pitkissä leikkausjonois­sa. Toisin sanoen minus­ta ihmis­ten pitää antaa kuol­la Covidi­in siinä mis­sä mui­hinkin sairauk­si­in ilman, että vapaa­ta yhteiskun­taa rajusti sul­je­taan. Ihmisiä kuolee alko­holi­in ja tupakkaan ja silti molem­pia saa kau­pas­ta. Yli­pain­oon kuolee ihmisiä mut­ta ei siitä sakoteta. 

        Ehkä ihmisil­lä on eri­lainen kipukyn­nys näis­sä asiois­sa. Minus­ta on härskiä että Covid-kuolemat arvote­taan eri taval­la kuin muut kuolemat. MInus­ta ruumis­luku saa olla paljon nyky­istä korkeampi ennen kuin ekspo­nen­ti­aal­ista kuolin­lukua kan­nat­taa hillitä viemäl­lä vaikka­pa rav­in­to­la-alal­ta työt. En voi uskoa että Suomen ikään­tyneetkään halu­a­vat kohdel­la lap­si­aan ja lapsen­lap­si­aan näin. Toivoisin ettei tämä olisi osin sukupolvikysymys, mut­ta se nyt vain on.

      4. Saara L: Minus­ta on härskiä että Covid-kuolemat arvote­taan eri taval­la kuin muut kuolemat. MInus­ta ruumis­luku saa olla paljon nyky­istä korkeampi ennen kuin ekspo­nen­ti­aal­ista kuolin­lukua kan­nat­taa hillitä viemäl­lä vaikka­pa rav­in­to­la-alal­ta työt.

        Tsekeis­sä (asukasluku 11 miljoon­aa) on nyt men­nyt seu­raavasti. Kun kyseessä on tar­tun­tatau­ti jon­ka annetaan lev­itä ilman rajoit­tei­ta niin viikoit­taiset kuolemat, ja sairaalaan pää­tyvät, kas­va­vat viikko viikol­ta. Kun kukaan ei oikein osaa arvioi­da mihin asti vapaasti etenevä kasvu jatkuisi ja mil­loin se ehkä tait­tuisi, niin saa olla aika pää kylmänä jot­ta voisi tyynesti seu­ra­ta viikoit­taista kasvua. Muista syistä johtu­vat kuolemat eivät ole saman­lainen nopeasti viikko viikol­ta kas­va­va prosessi.

        Viikko 37: 22 kuollutta

        Viikko 38: 46 kuollutta

        Viikko 39: 92 kuollutta

        Viikko 40: 120 kuollutta

        Viikko 41: 194 kuollutta

        https://covid19.who.int/region/euro/country/cz

      5. Sam­po Smolan­der: Kun kukaan ei oikein osaa arvioi­da mihin asti vapaasti etenevä kasvu jatkuisi ja mil­loin se ehkä tait­tuisi, niin saa olla aika pää kylmänä jot­ta voisi tyynesti seu­ra­ta viikoit­taista kasvua. 

        Kuten san­ot­tua, ihmisil­lä on selvästi eri­lainen kipukyn­nys näis­sä asiois­sa. Minus­ta Suomen tilanteessa, jos­sa ylikuolleisu­ut­ta ei ker­ta kaikki­aan ole, ei ole hyväksyt­tävää viedä leipää vaikka­pa nyt tar­joil­i­japer­hei­den pöy­dästä. Se vas­ta vaati­ikin kylmää päätä. Minus­ta rajoi­tus­toimia tarvi­taan vas­ta, kun ollaan selvästi ylikuolleisu­u­den tiel­lä. Lomautet­tu per­heelli­nen tar­joil­i­ja leipäjonos­sa on paljon synkem­pi näky kuin täy­den elämän elänyt mon­i­sairas hau­dan lev­os­sa. Rauha hei­dän muis­tolleen, jokainen kuole­ma on tietysti surun aihe.

      6. Saara L: Kuten san­ot­tua, ihmisil­lä on selvästi eri­lainen kipukyn­nys näis­sä asiois­sa. Minus­ta Suomen tilanteessa, jos­sa ylikuolleisu­ut­ta ei ker­ta kaikki­aan ole, ei ole hyväksyt­tävää viedä leipää vaikka­pa nyt tar­joil­i­japer­hei­den pöy­dästä. Se vas­ta vaati­ikin kylmää päätä. Minus­ta rajoi­tus­toimia tarvi­taan vas­ta, kun ollaan selvästi ylikuolleisu­u­den tiel­lä. Lomautet­tu per­heelli­nen tar­joil­i­ja leipäjonos­sa on paljon synkem­pi näky kuin täy­den elämän elänyt mon­i­sairas hau­dan lev­os­sa. Rauha hei­dän muis­tolleen, jokainen kuole­ma on tietysti surun aihe.

        Tässä on nyt perus­tavaa laat­ua ole­va loogi­nen virhe. Kuolleisu­us on näin alhainen, kos­ka rajoi­tus­toimia on tehty ja ihmiset ovat oma­toimis­es­ti rajoit­ta­neet kon­tak­te­ja. Jos näin ei olisi tehty, kuolleisu­us olisi korkeampi.

        Toimien perustelua ei siis pidä ver­ra­ta toteu­tuneeseen kuolleisu­u­teen vaan siihen kuolleisu­u­teen, mikä olisi tapah­tunut ilman niitä rajoi­tus­toimia. Nyt kun ver­tailet toteu­tunut­ta kuolleisu­ut­ta ja toimia, tilanne on sama kuin valit­taisi, että palokun­ta pilasi talon suihkut­ta­mal­la sinne vet­tä vaik­ka se ei palanutkaan kivi­jalka­an saak­ka. Niil­lä toimil­la juuri pyritään estämään sen liial­lisen kuolleisu­u­den toteu­mi­nen, minkä takia onnis­tunei­den toimien jäl­keen sel­l­aista ei pitäisikään syntyä.

        Jos ollaan jo ylikuolleisu­u­den tiel­lä, ollaan jo täysin myöhässä mis­tään rajoi­tus­toimista, kos­ka toimien aloit­tamis­es­ta menee pari viikkoa siihen, että se näkyy sairas­tu­vu­udessa ja siitä edelleen pari viikkoa siihen, että se näkyy kuolleisu­udessa. Jos vas­ta ylikuolleisu­u­den myötä alet­taisi­in rajot­taa toimia, se kuolleisu­us jatkaisi tuo­ta Tsekin sar­jan kaltaista kasvua kuukau­den ajan ennen kuin ne rajoi­tus­toimet puri­si­vat. Se hin­ta olisi aika valtava.

      7. Antero: Tässä on nyt perus­tavaa laat­ua ole­va loogi­nen virhe. Kuolleisu­us on näin alhainen, kos­ka rajoi­tus­toimia on tehty ja ihmiset ovat oma­toimis­es­ti rajoit­ta­neet kon­tak­te­ja. Jos näin ei olisi tehty, kuolleisu­us olisi korkeampi.

        Toimien perustelua ei siis pidä ver­ra­ta toteu­tuneeseen kuolleisu­u­teen vaan siihen kuolleisu­u­teen, mikä olisi tapah­tunut ilman niitä rajoi­tus­toimia. Nyt kun ver­tailet toteu­tunut­ta kuolleisu­ut­ta ja toimia, tilanne on sama kuin valit­taisi, että palokun­ta pilasi talon suihkut­ta­mal­la sinne vet­tä vaik­ka se ei palanutkaan kivi­jalka­an saak­ka. Niil­lä toimil­la juuri pyritään estämään sen liial­lisen kuolleisu­u­den toteu­mi­nen, minkä takia onnis­tunei­den toimien jäl­keen sel­l­aista ei pitäisikään syntyä.

        Jos ollaan jo ylikuolleisu­u­den tiel­lä, ollaan jo täysin myöhässä mis­tään rajoi­tus­toimista, kos­ka toimien aloit­tamis­es­ta menee pari viikkoa siihen, että se näkyy sairas­tu­vu­udessa ja siitä edelleen pari viikkoa siihen, että se näkyy kuolleisu­udessa. Jos vas­ta ylikuolleisu­u­den myötä alet­taisi­in rajot­taa toimia, se kuolleisu­us jatkaisi tuo­ta Tsekin sar­jan kaltaista kasvua kuukau­den ajan ennen kuin ne rajoi­tus­toimet puri­si­vat. Se hin­ta olisi aika valtava.

        Meil­lähän on Ruot­si ver­tail­uryh­mänä. Onko siel­lä tehty jotain merkit­täviä rajoi­tus­toimia entis­ten lisäk­si ja onko mask­ien käyt­tö yleistä? Tapauk­sia kyl­lä riit­tää moninker­tais­es­ti Suomeen näh­den mut­ta vaina­jia tulee kovin vähän kevääseen verrattuna.

      8. Antero: Tässä on nyt perus­tavaa laat­ua ole­va loogi­nen virhe. Kuolleisu­us on näin alhainen, kos­ka rajoi­tus­toimia on tehty ja ihmiset ovat oma­toimis­es­ti rajoit­ta­neet kon­tak­te­ja. Jos näin ei olisi tehty, kuolleisu­us olisi korkeampi.

        Kiitos kom­men­tista, mut­ta enhän minä väit­tänyt, että rajoi­tus­toimet eivät vähen­nä kon­tak­te­ja. Väitän kyl­lä, että Suomen kuolleisu­us on mitä on joko rajoi­tusten takia tai niistä huoli­mat­ta. Emme koskaan saa tietää, kumpi on enem­män tot­ta. Kon­trafak­tu­aalin puute, nääs. Tiedos­sani ei ole myöskään näyt­töä siitä, että rajoi­tus­toimien raju­us olisi yhtey­dessä Covid-kuolleisuuteen.

        Vajaa 200 kuole­maa Tsekissä ei tun­nu min­ul­la mis­sään, minus­ta parisa­taa ylimääräistä >80-vuo­ti­as­ta mon­i­sairas­ta suo­ma­laista ja pari nuorem­paakin saa kaikin mokomin kuol­la tänä vuon­na Covidi­in, jos sil­lä pelaste­taan vaikka­pa 1000 las­ta lomau­tusten aiheut­ta­mal­ta köy­hyy­deltä. Lapset ovat tärkeämpiä kuin ikään­tyneet. Jos joku on eri mieltä, kir­joi­tan jatko-osan Osku Pajamäen kir­jasar­jaan. Kan­nat­taa muuten lukea.

        Tänäänkin kuoli 2 suo­ma­laista itse­murhaan ja yli 130 muu­ta mui­hin syi­hin kuten viinaan ja tupakkaan, eikä kukaan niitä ole kovin äänekkäästi kieltämässä. Covidin uhrit jouta­vat hau­taan ihan samal­la taval­la kuin muidenkin ongelmien uhrit. Argu­ment­ti­ni on, että jar­rua ei pidä painaa nyt kun kuolemia on vaivaiset 5 kap­palet­ta 2 vkon sisäl­lä. Ter­veyspoli­ti­ikas­sa on lapsel­lista väit­tää, että ihmiselämä olisi mit­taa­mat­toman arvokas. Ei ole.

        ps. Aivan oman blo­gin­sa paik­ka olisi se, miten sokean kult­ti­mainen asiantun­ti­javal­ta sairaan­hoitopi­irien johdolle on tänä vuon­na annet­tu. Tästä maas­ta tulee ylilääkärien ilo­ton dik­tatu­uri jos kukaan ei pidä kansalais­va­pauk­sien puol­ta. Ihmiset bailaa­vat kos­ka se on kivaa eivätkä sik­si, että yrit­tävät mak­si­moi­da kenenkään elinikää. Määrä ei niis­sä kor­vaa laatua.

      9. Saara L: Vajaa 200 kuole­maa Tsekissä ei tun­nu min­ul­la mis­sään, minus­ta parisa­taa ylimääräistä >80-vuo­ti­as­ta mon­i­sairas­ta suo­ma­laista ja pari nuorem­paakin saa kaikin mokomin kuol­la tänä vuon­na Covidi­in, jos sil­lä pelaste­taan vaikka­pa 1000 las­ta lomau­tusten aiheut­ta­mal­ta köyhyydeltä. 

        Tsekissä kuollei­den määrä oli viime viikol­la jo yli 700 ja täl­lä het­kel­lä varsinkin palvelu­alat otta­vat siel­lä rajusti turpi­in­sa, kun taudin lev­iämistä ei saatu kuri­in aiem­min. Eli tuol­lainen kau­pankäyn­ti viruk­sen kanssa, että uhrataan ihmishenkiä ja vasta­lah­jak­si saadaan säi­lytet­tyä työ­paikko­ja, ei ole vält­tämät­tä mah­dol­lista tosielämässä.

      10. Toinen Sam­po: Tsekissä kuollei­den määrä oli viime viikol­la jo yli 700 ja täl­lä het­kel­lä varsinkin palvelu­alat otta­vat siel­lä rajusti turpi­in­sa, kun taudin lev­iämistä ei saatu kuri­in aiem­min. Eli tuol­lainen kau­pankäyn­ti viruk­sen kanssa, että uhrataan ihmishenkiä ja vasta­lah­jak­si saadaan säi­lytet­tyä työ­paikko­ja, ei ole vält­tämät­tä mah­dol­lista tosielämässä. 

        Ei vält­tämät­tä. Minus­ta län­si­maas­sa tämä val­in­ta pitäisi kuitenkin jät­tää yksilöi­den omaan hark­in­taan, eli menenkö baari­in vai enkö mene. Jos ruumis­luku nousee tarpeek­si niin kyl­lä ihmiset omas­takin takaa alka­vat varovaisem­mik­si. Täl­löin kansa saa mitä tilaa ja rav­in­toloit­si­ja kohtaa taval­lisen yrit­täjäriskin. Nyt hän on Kiu­run ja kump­panien poli­it­tis­ten oikku­jen armoil­la. Halu­aisin itse elää tässä suh­teessa vähän vapaam­mas­sa maas­sa. Kai se on sit­ten lähdet­tävä politiikkaan.

      11. Saara L.: Ei vält­tämät­tä. Minus­ta län­si­maas­sa tämä val­in­ta pitäisi kuitenkin jät­tää yksilöi­den omaan hark­in­taan, eli menenkö baari­in vai enkö mene. Jos ruumis­luku nousee tarpeek­si niin kyl­lä ihmiset omas­takin takaa alka­vat varovaisem­mik­si. Täl­löin kansa saa mitä tilaa ja rav­in­toloit­si­ja kohtaa taval­lisen yrit­täjäriskin. Nyt hän on Kiu­run ja kump­panien poli­it­tis­ten oikku­jen armoil­la. Halu­aisin itse elää tässä suh­teessa vähän vapaam­mas­sa maas­sa. Kai se on sit­ten lähdet­tävä politiikkaan.

        Sitä omae­htoista varovaisu­ut­ta har­joit­ta­vat eniten ne joiden varovaisu­udel­la on taudin lev­iämiseen vähiten merk­i­tys­tä. Se omae­htoinenkin varovaisu­us mak­saa yhtäläil­lä, ei se ole ilmaista, mut­ta siitä vasti­neek­si saatu ter­vey­delli­nen hyö­ty on vähäi­nen. Taloudel­lis­es­ti olisi tehokkain­ta jos rajoituk­set kohden­tu­vat pahim­paan riskikäytökseen.

        Ja mitä tulee yrit­täjäriski­in niin yök­er­hon pitäjä on koronas­sa kohdan­nut sen yrit­täjäriskin. Toim­inta ei ole nyt ter­vey­delle tur­val­lista. Yhteiskun­ta rajoit­taa toim­intaa joka on ter­vey­delle vaar­al­lista ja se on oikein. Ja on turhaa lähteä pelas­ta­maan yrit­täjää täl­laisel­la toimi­alal­la. Sen jäl­keen kun yök­er­ho­toim­inta on taas tur­val­lista niin kaatunei­den yri­tys­ten tilalle nousee het­kessä vas­taa­va määrä uusia yrityksiä. 

        Ja vapau­den osalta rajoituk­sia voi ver­ra­ta nopeusra­joituk­si­in, tai pakol­liseen vuosikat­sas­tuk­seen, pakol­liseen ajo-opetuk­seen. Sääte­lyä on nykyään jo hyvin paljon vaik­ka kyse on koron­aa paljon pienem­mästä määrästä kuole­man­ta­pauk­sia. Näistä esimerkik­si pakol­lisen vuosikat­sas­tuk­sen merk­i­tys ihmishengis­sä todet­ti­in jokunen vuosi sit­ten selvi­tyk­sessä erit­täin vähäiseksi.

      12. K.k.:

        — Sääte­lyä on nykyään jo hyvin paljon vaik­ka kyse on koron­aa paljon pienem­mästä määrästä kuole­man­ta­pauk­sia. Näistä esimerkik­si pakol­lisen vuosikat­sas­tuk­sen merk­i­tys ihmishengis­sä todet­ti­in jokunen vuosi sit­ten selvi­tyk­sessä erit­täin vähäiseksi.

        No huh, eli perustelet uusia koronasäädök­siä sil­lä, että meil­lä on mui­ta, asi­aan liit­tymät­tömiä, ja osin heikosti vaikut­tavia, säädök­siä. Aika kum­mallisel­la logi­ikalla ajat meille poli­isi­val­tio­ta vapaan demokra­t­ian kustannuksella. 

        Sak­salainen lääkärili­it­to ajaa nyt toisen­laista, riskiryh­mi­in keskit­tyvää, koronas­trate­giaa. Ohes­sa hyvä koon­ti aiheesta sikäläisessä urolo­gian alan lääkärile­hdessä, jon­ka voi lukea mak­sut­ta, pää­pointit käänsin alle. Aiheesta on kir­joit­ta­neet myös mon­et muut sak­salais­me­di­at, mm. Frank­furter All­ge­meine, mut­ta ko. artikke­li on valitet­tavasti mak­sumuurin takana.

        Ärzte und Wis­senschaftler wer­ben für Strate­giewech­sel in Pandemiebekämpfung

        Eli, sairaus­vaku­u­tus­lääkärei­den kansal­lisen yhdis­tyk­sen edus­ta­jat tote­si­vat lokaku­un lop­un lehdis­töti­laisu­udessaan seuraavaa:

        ”Tavoit­teenamme on real­isti­nen lääketi­eteelli­nen mah­dol­lisuuk­sien ja riskien arvioin­ti tilanteesta, kos­ka viruk­sen hävit­tämi­nen ei tule ole­maan mah­dol­lista ainakaan lähi­aikoina. Emme voi lait­taa koko maa­ta, man­tereesta puhu­mat­takaan, keinotekoiseen koomaan viikoik­si ja kuukausik­si, kos­ka se aiheut­taisi pysyvää tuhoa.”

        ”Tarvit­semme ter­veen tas­apain­on rajoi­tusten ja tieteel­lis­es­ti perustel­tu­jen toimien välille. Tässä mukana eri­tyisen haavoit­tuvas­sa ase­mas­sa ole­vien väestöryh­mien suo­jelem­i­nen. On myös aika luop­ua kaikenkat­tavas­ta tar­tun­to­jen­jälji­tyk­ses­tä, kos­ka sen toimivu­ut­ta ei voi­da taata.”

        ”Korona­toimien sivu­vaiku­tuk­set eivät saa olla pahempia kuin itse taudin vaiku­tuk­set. Kestävät toim­inta­mallit ovat nyt tärkeitä. Halu­amme ava­ta keskustelun näistä.”

        He totea­vat yhdessä, että riskiryh­mien suo­jelem­i­nen on erit­täin tärkeää, mut­ta ihmisiä kuitenkaan ei saisi eristää. Vierailut hoivakotei­hin voisi sal­lia vain negati­ivisen pikat­estin antaneille. Kotona asuville van­huk­sille he suosit­ta­vat tarvit­taes­sa FFP2-tason hen­gi­tys­suo­jaimia, sekä arjen tuke­na naapuriapua.

        Bon­nin yliopis­ton virolo­gian insti­tuutin johta­ja huo­maut­taa lisäk­si, että on väärinymmär­rys pitää rokotet­ta ratkaisuna tämän viruk­sen päi­hit­tämiseen. Hänen mukaansa tilan­net­ta pitää ajatel­la mara­ton­i­na, eikä pitäisi tui­jot­taa pelkki­in varmis­tet­tu­jen tar­tun­to­jen määriin.

      13. K.k.: Sitä omae­htoista varovaisu­ut­ta har­joit­ta­vat eniten ne joiden varovaisu­udel­la on taudin lev­iämiseen vähiten merk­i­tys­tä. Se omae­htoinenkin varovaisu­us mak­saa yhtäläil­lä, ei se ole ilmaista, mut­ta siitä vasti­neek­si saatu ter­vey­delli­nen hyö­ty on vähäi­nen. Taloudel­lis­es­ti olisi tehokkain­ta jos rajoituk­set kohden­tu­vat pahim­paan riskikäytökseen.

        Ja mitä tulee yrit­täjäriski­in niin yök­er­hon pitäjä on koronas­sa kohdan­nut sen yrit­täjäriskin. Toim­inta ei ole nyt ter­vey­delle tur­val­lista. Yhteiskun­ta rajoit­taa toim­intaa joka on ter­vey­delle vaar­al­lista ja se on oikein. Ja on turhaa lähteä pelas­ta­maan yrit­täjää täl­laisel­la toimi­alal­la. Sen jäl­keen kun yök­er­ho­toim­inta on taas tur­val­lista niin kaatunei­den yri­tys­ten tilalle nousee het­kessä vas­taa­va määrä uusia yrityksiä. 

        Ja vapau­den osalta rajoituk­sia voi ver­ra­ta nopeusra­joituk­si­in, tai pakol­liseen vuosikat­sas­tuk­seen, pakol­liseen ajo-opetuk­seen. Sääte­lyä on nykyään jo hyvin paljon vaik­ka kyse on koron­aa paljon pienem­mästä määrästä kuole­man­ta­pauk­sia. Näistä esimerkik­si pakol­lisen vuosikat­sas­tuk­sen merk­i­tys ihmishengis­sä todet­ti­in jokunen vuosi sit­ten selvi­tyk­sessä erit­täin vähäiseksi.

        Tässä ei ole kyseessä yrit­täjäris­ki vaan poli­it­ti­nen ris­ki. Samaa mieltä aiem­man kir­joit­ta­jan kanssa, että jokainen päät­täköön itse meneekö rav­in­to­laan vai ei. Melko itsekäs ajat­te­lu­ta­pa, että yri­tyk­set kaatuu ja niitä tulee uusia. Jos niskaan jää isot velat niin se voi vaikut­taa koko lop­puelämään. Mitään luotet­tavaa tutkimus­ta rav­in­toloiden vaar­al­lisu­ud­es­ta en ole näh­nyt. Kuin­ka mon­ta ihmistä kuolee vuosit­tain liiken­teessä? Mik­sei autoilua kielletä?

      14. Saara L.: Ei vält­tämät­tä. Minus­ta län­si­maas­sa tämä val­in­ta pitäisi kuitenkin jät­tää yksilöi­den omaan hark­in­taan, eli menenkö baari­in vai enkö mene. Jos ruumis­luku nousee tarpeek­si niin kyl­lä ihmiset omas­takin takaa alka­vat varovaisem­mik­si. Täl­löin kansa saa mitä tilaa ja rav­in­toloit­si­ja kohtaa taval­lisen yrit­täjäriskin. Nyt hän on Kiu­run ja kump­panien poli­it­tis­ten oikku­jen armoil­la. Halu­aisin itse elää tässä suh­teessa vähän vapaam­mas­sa maas­sa. Kai se on sit­ten lähdet­tävä politiikkaan.

        Miten olisi jos minä vaik­ka halu­aisin aloit­taa sel­l­aisen businek­sen, että jär­jestän kil­pa-ajo­ja jois­sa auto­ja ajet­taisi­in kän­nis­sä Helsin­gin keskus­tas­sa arkipäivänä? Yksilöt voivat itse päät­tää osal­lis­tu­mis­es­ta, mitään rajoituk­sia ei ole, ja yrit­täjil­lä on vapaus yrit­tää. Kil­pailun aikana voisi sit­ten auton ikkunoista ammuskel­la jalankulk­i­joi­ta, mut­ta suosi­tuk­se­na on että vain niitä elämän ehtoop­uolel­la ole­via, joil­la ei nyt paljoa ole muutenkaan aikaa jäljellä.

      15. Janne: Miten olisi jos minä vaik­ka halu­aisin aloit­taa sel­l­aisen businek­sen, että jär­jestän kil­pa-ajo­ja jois­sa auto­ja ajet­taisi­in kän­nis­sä Helsin­gin keskus­tas­sa arkipäivänä? Yksilöt voivat itse päät­tää osal­lis­tu­mis­es­ta, mitään rajoituk­sia ei ole, ja yrit­täjil­lä on vapaus yrit­tää. Kil­pailun aikana voisi sit­ten auton ikkunoista ammuskel­la jalankulk­i­joi­ta, mut­ta suosi­tuk­se­na on että vain niitä elämän ehtoop­uolel­la ole­via, joil­la ei nyt paljoa ole muutenkaan aikaa jäljellä.

        Oletko aivan tosis­sasi esimerkkisi kanssa? Ei liity mil­lään taval­la rav­in­toloiden auki­oloon ja yksilön vapau­teen käy­dä niis­sä. Kuin­ka mon­ta lakia sin­un esimerkissä rikotaan?

      16. Janne: Miten olisi jos minä vaik­ka halu­aisin aloit­taa sel­l­aisen businek­sen, että jär­jestän kil­pa-ajo­ja jois­sa auto­ja ajet­taisi­in kän­nis­sä Helsin­gin keskus­tas­sa arkipäivänä? Yksilöt voivat itse päät­tää osal­lis­tu­mis­es­ta, mitään rajoituk­sia ei ole, ja yrit­täjil­lä on vapaus yrit­tää. Kil­pailun aikana voisi sit­ten auton ikkunoista ammuskel­la jalankulk­i­joi­ta, mut­ta suosi­tuk­se­na on että vain niitä elämän ehtoop­uolel­la ole­via, joil­la ei nyt paljoa ole muutenkaan aikaa jäljellä.

        Liit­tyy miten rav­in­toloiden toim­intaan ja yksilön vapauteen?

      17. Janne: jos minä

        Sil­loin jou­tu­isit vanki­laan ja ihan aiheesta.

      18. Saara L.: Ei vält­tämät­tä. Minus­ta län­si­maas­sa tämä val­in­ta pitäisi kuitenkin jät­tää yksilöi­den omaan hark­in­taan, eli menenkö baari­in vai enkö mene. Jos ruumis­luku nousee tarpeek­si niin kyl­lä ihmiset omas­takin takaa alka­vat varovaisem­mik­si. Täl­löin kansa saa mitä tilaa ja rav­in­toloit­si­ja kohtaa taval­lisen yrit­täjäriskin. Nyt hän on Kiu­run ja kump­panien poli­it­tis­ten oikku­jen armoil­la. Halu­aisin itse elää tässä suh­teessa vähän vapaam­mas­sa maas­sa. Kai se on sit­ten lähdet­tävä politiikkaan. 

        Tsekissä viime viikol­la läh­es 1200 kuole­maa ja täl­lä viikol­la sama tahti jatkunut. Koko maan palvelusek­tori on nyt melko seisok­sis­sa eikä tule palaa­maan nor­maal­i­ta­solle ennen kuin virusti­lanne saadaan kun­nol­la hal­tu­un. Ja nyt kun tar­tun­to­ja on aivan mielet­tömät määrät, tilanteen nor­mal­isoin­ti tulee kestämään pitkään ja sen myötä myös talouskyykkäys syve­nee. Olisiko kan­nat­tanut toimia aiem­min sen sijaan, että luotet­ti­in ide­al­is­tis­es­ti “yksilöi­den omaan hark­in­taan” koko maa­ta näin laa­jamit­tais­es­ti koskevas­sa asiassa? 

        Vapaus on min­ullekin läh­es kaik­ki kaikessa, mut­ta on se nyt kum­ma, jos poikkeuk­sel­lisen tap­pa­van ja hel­posti lev­iävän tar­tun­tataudin tapaista ulkoista uhkaa vas­taan ei kyetä puo­lus­tau­tu­maan. Mitä tämä ker­too yhteiskun­tamme resilienssistä? Jo nyt on nähtävis­sä, että useimpi­en län­si­maid­en val­it­se­ma “lin­ja” (tai oikeas­t­aan lin­jat­to­muus), jos­sa virus heilut­taa tahtipuikkoa, on osoit­tau­tu­mas­sa taloudel­lises­sakin mielessä täysin kestämät­tömäk­si vrt. Aasian maat, joista virus tukah­dutet­ti­in pois ankar­il­la toimil­la. Suomes­sa­han tukah­du­tus onnis­tui ker­ran jo läh­es vahin­gos­sa, joten kovin vaikeas­ta toimen­piteestä ei lop­pu­jen lopuk­si ole kyse, jos se vain päätetään tehdä.

      19. Toinen Sam­po: Aasi

        Minä nimeno­maan en halua asua Aasi­as­sa jos­sa val­lan­pitäjät voivat kur­muut­taa kansalaisia aivan miten lystäävät. Pan­demia ei ole kenenkään vika ja shit hap­pens, ei kenel­läkään ole mitään kos­mista oikeut­ta olla kuolemat­ta flun­ssaan. Olen Ben Franklin­in lin­joil­la siinä, että ne jot­ka ovat valmi­ita tin­kimään vapaud­es­ta tur­val­lisu­u­den vuok­si eivät ansaitse kumpaakaan. Mitä teho­hoitopaikkoi­hin tulee, niin sen kun raken­netaan lisää ja ennen kaikkea pri­or­isoidaan poti­lai­ta avoimesti ja ankarasti odotet­tavis­sa ole­vien laatu­pain­otet­tu­jen elin­vu­osien perus­teel­la. Ja uno­hde­taan se type­rä aja­tus että kansalais­ten tehtävä on suo­jel­la teho-osas­to­ja eikä päin­vas­toin. Mis­tä niille sairaan­hoitopi­ireille oikein mak­se­taan 7 mrd. € vuodessa jos ne vyöryt­tävät vuo­sisadan pan­demi­as­ta vas­tu­un joillekin dokaav­ille fuk­seille ja baarin pitäjille?

      20. Saara L: Minä nimeno­maan en halua asua Aasi­as­sa jos­sa val­lan­pitäjät voivat kur­muut­taa kansalaisia aivan miten lystäävät. Pan­demia ei ole kenenkään vika ja shit hap­pens, ei kenel­läkään ole mitään kos­mista oikeut­ta olla kuolemat­ta flun­ssaan. Olen Ben Franklin­in lin­joil­la siinä, että ne jot­ka ovat valmi­ita tin­kimään vapaud­es­ta tur­val­lisu­u­den vuok­si eivät ansaitse kumpaakaan. Mitä teho­hoitopaikkoi­hin tulee, niin sen kun raken­netaan lisää ja ennen kaikkea pri­or­isoidaan poti­lai­ta avoimesti ja ankarasti odotet­tavis­sa ole­vien laatu­pain­otet­tu­jen elin­vu­osien perus­teel­la. Ja uno­hde­taan se type­rä aja­tus että kansalais­ten tehtävä on suo­jel­la teho-osas­to­ja eikä päin­vas­toin. Mis­tä niille sairaan­hoitopi­ireille oikein mak­se­taan 7 mrd. € vuodessa jos ne vyöryt­tävät vuo­sisadan pan­demi­as­ta vas­tu­un joillekin dokaav­ille fuk­seille ja baarin pitäjille?

        Piristävää lukea järkevää tek­stiä. Jokaisel­la on oikeus vali­ta kuin­ka paljon rajoit­taa omaa elämää, mut­ta ei oikeut­ta rajoit­taa muiden elämää.

      21. Saara L: —- Olen Ben Franklin­in lin­joil­la siinä, että ne jot­ka ovat valmi­ita tin­kimään vapaud­es­ta tur­val­lisu­u­den vuok­si eivät ansaitse kumpaakaan. —- 

        Avot. Komp­paan alus­ta loppuun.

        Nyt kun Biden on valit­tu ja hyvä roko­teuu­ti­nenkin saatu ulos, voidaan tar­tun­talu­vuil­la mässäi­ly vähitellen lopet­taa, elämä vapaut­taa ja nos­taa val­okeilaan ihan mui­ta uutisia. Rokot­ta­mi­nen tulee kestämään eikä ole mis­sään tilanteessa nopea ratkaisu mihinkään epi­demi­aan, mut­ta onpa­han joku muodolli­nen seli­tys mik­si voidaan alkaa löy­hen­tää korona­toimia. Paras­ta koro­nan ja mon­en muun taudin hallintaa on sitä pait­si hyvä kansan peruster­veys — jos siihen nyt on enää varaa.

      22. ^ Kas, en huo­man­nut, että Smolan­der olikin kir­joit­tanut jo läh­es saman­sisältöisen vas­tauk­sen aiem­min. Noh, menköön kertauksena.

      23. Päiv­i­tys Tsekin tilanteeseen. Kuolemat suun­nilleen 10-ker­tais­tu­i­v­at aina kuukau­den välein, kun taudin annet­ti­in lev­itä. Tähän asti Tsekin huip­pu on noin 200 kuole­maa päivässä, eli Suomen väestöön suh­teutet­tuna 100 kuole­maa päivässä. Joko olisitte valmi­ita paina­maan jar­rua, vai vieläkö antaisitte kas­vaa korkeam­mak­si? Ja jos jar­rua lop­ul­ta kuitenkin paine­taan, niin sit­ten olisi saman tien voin­ut painaa jar­rua jo aikaisem­min, ja vält­tyä niiltä kuolemil­ta jot­ka tapah­tu­i­v­at jar­run käyt­töä viivyteltäessä.

        Viikko 37: 22 kuollutta

        Viikko 38: 46 kuollutta

        Viikko 39: 92 kuollutta

        Viikko 40: 120 kuollutta

        Viikko 41: 284 kuollutta

        Viikko 42: 357 kuollutta

        Viikko 43: 725 kuollutta

        Viikko 44: 1174 kuollutta

        https://covid19.who.int/region/euro/country/cz

      24. Sam­po Smolan­der: minta ei ole nyt ter­vey­delle tur­val­lista. Yhteiskun­ta rajoit­taa toim­intaa joka on ter­vey­delle vaar­al­lista ja se on oikein. Ja on turhaa lähteä pelas­ta­maan yrit­täjää täl­laisel­la toimi­alal­la. Sen jäl­keen kun yök­er­ho­toim­inta on taas tur­val­lista niin kaatunei­den yri­tys­ten tilalle nousee het­kessä vastaav

        Sam­po Smolan­der:
        Päiv­i­tys Tsekin tilanteeseen. Kuolemat suun­nilleen 10-ker­tais­tu­i­v­at aina kuukau­den välein, kun taudin annet­ti­in lev­itä. Tähän asti Tsekin huip­pu on noin 200 kuole­maa päivässä, eli Suomen väestöön suh­teutet­tuna 100 kuole­maa päivässä. Joko olisitte valmi­ita paina­maan jar­rua, vai vieläkö antaisitte kas­vaa korkeam­mak­si? Ja jos jar­rua lop­ul­ta kuitenkin paine­taan, niin sit­ten olisi saman tien voin­ut painaa jar­rua jo aikaisem­min, ja vält­tyä niiltä kuolemil­ta jot­ka tapah­tu­i­v­at jar­run käyt­töä viivyteltäessä.

        Viikko 37: 22 kuollutta

        Viikko 38: 46 kuollutta

        Viikko 39: 92 kuollutta

        Viikko 40: 120 kuollutta

        Viikko 41: 284 kuollutta

        Viikko 42: 357 kuollutta

        Viikko 43: 725 kuollutta

        Viikko 44: 1174 kuollutta

        https://covid19.who.int/region/euro/country/cz

        Jos maa on selkeästi ylikuolleisu­u­den tiel­lä niin olen valmis ilmoit­ta­maan väestölle ja riskiryh­mille, että maa on selkeästi ylikuolleisu­u­den tiel­lä, ja että lähikon­tak­tit ovat kunkin oma­l­la vas­tu­ul­la. En suurin sur­minkaan kehtaisi usut­taa iso­van­hempia ole­maan tapaa­mat­ta lapsen­lap­si­aan tai kieltää ihmisiä elämästä elämään­sä. Joka päivä kun en lahjoi­ta raho­jani Afrikkaan niin annan köy­hien las­ten kuol­la. Niin teet sinäkin. Vapaas­sa maas­sa hal­lit­si­jat eivät ker­ro kansalaisille mil­laises­sa maas­sa hei­dän tulee elää ja miten, vaan päin­vas­toin. Tässä jokainen vaikut­taa omil­la valin­noil­laan lev­iämiseen siltä osin kuin kat­soo vaivan arvoiseksi.

      25. Saara L:
        Jos maa on selkeästi ylikuolleisu­u­den tiel­lä niin olen valmis ilmoit­ta­maan väestölle ja riskiryh­mille, että maa on selkeästi ylikuolleisu­u­den tiel­lä, ja että lähikon­tak­tit ovat kunkin oma­l­la vas­tu­ul­la. En suurin sur­minkaan kehtaisi usut­taa iso­van­hempia ole­maan tapaa­mat­ta lapsen­lap­si­aan tai kieltää ihmisiä elämästä elämään­sä. Joka päivä kun en lahjoi­ta raho­jani Afrikkaan niin annan köy­hien las­ten kuol­la. Niin teet sinäkin. Vapaas­sa maas­sa hal­lit­si­jat eivät ker­ro kansalaisille mil­laises­sa maas­sa hei­dän tulee elää ja miten, vaan päin­vas­toin. Tässä jokainen vaikut­taa omil­la valin­noil­laan lev­iämiseen siltä osin kuin kat­soo vaivan arvoiseksi.

        Nyt kan­nat­taa ymmärtää sekin, että Kes­ki-Euroopas­sa ollaan tilanteessa, mis­sä ihmisiä ei enää voi­da ottaa sairaaloi­hin niiden täy­tyt­tyä. Pait­si että “kiireet­tömät” polvi- yms.leikkaukset ovat täysin pois kyseestä, ei nykyti­lanteessa ole mah­dol­lista tehdä syöpähoitoa tai vastaavia.

        Viruk­sen pääsy val­loilleen tap­paa pait­si koronatar­tun­toina, myös ter­vey­den­hoidon kuor­mit­tumisen seurauksena.

      26. Rolle: sijaan tiedämme, että van­huis­ten hoivakodit on onnis­tut­tu suo­jaa­maan kevät­tä parem­min ja se yksinään on puolit­tanut kuollei­den määrän.

        Me emme ole Kes­ki-Euroopas­sa. Covid on tois­taisek­si mität­tömin suo­ma­lais­ten kuolin­syy mies­muis­ti­in. Ja silti HUSin jonot paisu­vat. Nyt aikuis­ten oikeasti: mure­hdi­taan vih­doin niistä aivov­erenkier­to­häir­iöistä jos se elämän rajal­lisu­us niin kamalasti ahdis­taa. Maa kut­suu itse kutakin aikanaan. Pide­tään sil­lä välin kir­jas­tot auki.

      27. Sam­po Smolan­der:
        Päiv­i­tys Tsekin tilanteeseen. Kuolemat suun­nilleen 10-ker­tais­tu­i­v­at aina kuukau­den välein, kun taudin annet­ti­in lev­itä. Tähän asti Tsekin huip­pu on noin 200 kuole­maa päivässä, eli Suomen väestöön suh­teutet­tuna 100 kuole­maa päivässä. Joko olisitte valmi­ita paina­maan jar­rua, vai vieläkö antaisitte kas­vaa korkeam­mak­si? Ja jos jar­rua lop­ul­ta kuitenkin paine­taan, niin sit­ten olisi saman tien voin­ut painaa jar­rua jo aikaisem­min, ja vält­tyä niiltä kuolemil­ta jot­ka tapah­tu­i­v­at jar­run käyt­töä viivyteltäessä.

        Viikko 37: 22 kuollutta

        Viikko 38: 46 kuollutta

        Viikko 39: 92 kuollutta

        Viikko 40: 120 kuollutta

        Viikko 41: 284 kuollutta

        Viikko 42: 357 kuollutta

        Viikko 43: 725 kuollutta

        Viikko 44: 1174 kuollutta

        https://covid19.who.int/region/euro/country/cz

        Kysymyk­sesi perus­tuu ole­tuk­seen siitä, että Covid-19 — kuolemat eivät olisi voineet tapah­tua ollenkaan mis­tään muus­ta syys­tä. Suomes­sa päivit­täin kuolee 150 ihmistä, nuo­ri­akin. Eli kyse on ikuisen elämän lah­jan saanei­den suo­jelemis­es­ta. Jol­loin mikään keskustelu ei voi enää jatkua eteen päin. 

        Lisäk­si kun par­a­dig­ma on se, että jos emme olisi siir­tyneet rajoi­tus­toimi­in, niin meil­lä olisi **mallinnusten mukaan** miljoo­nia enem­män kuolemia, kukaan ei edes uskalla hark­i­takaan kskustel­l­la asi­as­ta. Sikain­flu­enss­apan­demi­an aikaan rokot­teen han­kkimis­es­ta kieltäy­tynyt Puo­la oli sil­loinen Ruot­si. Sil­loin vain ei kukaan vielä keksinyt aloit­taa tämänkaltaista pan­demi­a­nar­rati­ivia, vaan kohautet­ti­in olka­päitä ja ajatelti­in, seit­semän euron rokote, ei siinä paljon hävit­ty, aina­han niitä hute­ja tulee. Ja narkolep­tikot eivät sen­tään kuolleet.

      28. Ja jälleen täyt­tä asi­aa. Kiitos Saara.

    4. Oikein olet ajatel­lut Saara. Todel­la vähän uuti­soiden juuri rajoi­tusten aiheut­tamia kuolleisuuk­sia ja lisäk­si koron­aan kuollei­den joukos­sa on juuri näitä mon­i­sairai­ta. Mik­si mon­i­sairas henkilö tilas­toidaan juuri koron­aan kuollei­den joukkoon?

      1. Helsingis­sä puo­let kuolleista on kuol­lut hoivakodeis­sa, jois­sa eletään keskimäärin kak­si elämän viimeistä vuotta.

  26. Palaan lem­pia­jatuk­seeni, jon­ka mukaan tau­ti olisikin läpäis­syt suuren osan väestöstä jo kevääl­lä. Jos on uskomista niihin näke­myk­si­in, joiden mukaan PCR-testi pal­jas­taa myös van­ho­ja vas­ta-ainei­ta, tämä selit­täisi, mik­si sairaaloi­hin ei ole meni­jöitä eivätkä tar­tun­nat ota lisääntyäkseen.

    Selit­tää tosin huonos­ti, mik­si vain 1,5 pros­ent­tia testeistä osoit­tau­tuu posi­ti­ivisik­si. Vas­ta-aineet kadon­neet, mut­ta immu­ni­teet­tia löytyy?

    Kuin­ka moni esimerkik­si Jyväskylän tau­tiryp­päästä on saanut oire­i­ta? Tätä emme tiedä, mut­ta THL:n käytet­tävis­sä se tieto kaiketi on. Mik­si mitään täl­laista ei käsitel­lä julkisuudessa?

    1. Ilmeis­es­ti vahin­gos­sa blo­gis­sa on nyt aiem­mista päivistä poiketen kak­si samaa kuvaa ei-log­a­r­it­misel­la asteikol­la, ja log­a­r­it­mi­asteikolle piir­ret­ty lin­eaari­nen tren­di ei esi­in­ny nyt sit­ten kum­mas­sakaan. Ehkä ensi päiv­i­tyk­sen jäl­keen on taas samat poh­jaku­vat kuin aiem­min oli.

  27. COVID-19 ei ole oikea pan­demia ja PCR-testit, joi­ta ei ole tarkoitet­tu virus­rairau­den ilmi­t­u­loon antaa tästä syys­tä yli 90 % virheel­lisiä posi­ti­ivisia tulok­sia ja tätä sanoo myös sen kehit­täjä Kary Mullis, joten …???

    https://www.youtube.com/watch?v=qm1oxg4Jl0U

    1. COVID-19 ei ole oikea pan­demia ja PCR-testit, joi­ta ei ole tarkoitet­tu virus­rairau­den ilmi­t­u­loon antaa tästä syys­tä yli 90 % virheel­lisiä posi­ti­ivisia tulok­sia ja tätä sanoo myös sen kehit­täjä Kary Mullis, joten …???

      Vähän kri­ti­ikkiä kaikki­in huhui­hin. Tuos­sa lop­pukesästä, kun Suomes­sa tes­tat­ti­in paljon, mut­ta tau­ti oli melkein kadon­nut, tes­ta­tu­ista yksi promille sai posi­ti­ivisen tulok­sen, eivätkä nekään olleet kaik­ki vääriä, ei edews enemmistö.

      1. Tot­ta toinen puoli, kun­han tietäisi kumpi puoli. 

        Joo näi­hin “huhui­hin” kan­nat­taa suh­tau­tua varauk­sel­la, mut­tei kaik­ki noi tubet­ta­jat ole sat­u­tari­noivia lähteitä. Toi PCR-testi on aika mon­imutkainen ja siinä matkalla voi tul­la mitä vain vääristävää lop­putu­lok­seen. Ja mik­sei sitä varmis­te­ta esim. antigeeni ‑testil­lä? Luin myös miten pan­demia ‑määri­tys­tä muutet­ti­in eli kyn­nys­tä alen­net­ti­in, mik­si ? roko­tus­ra­hoituk­sen saamisek­siko… kuten koles­terolin mil­limoolitkin las­ket­ti­in ja taustal­la tuumati­in, että saadaan siten koko kansa ter­veek­si sta­ti­ine­ja syömällä.

        Olen pet­tynyt nyky­menoon (glob­al­isaa­tio, kap­i­tal­i­mi, finanssikeinot­telu, bkt-markki­na­t­alous + some), sekä tau­tol­o­gisi­in uutisi­in ja poli­tikoin­tei­hin. Lisäk­si taustal­la häi­lyy omako­htainen koke­mus 90-lamas­ta. Syyt ja seu­raus vahvistusharhoille?

        Osmo — teet arvokas­ta työtä täl­lä seu­ran­nal­la ja kuten itse sen näen — olet tehnyt sitä aina ja paras vihreä poli­itikko kaut­ta Suomen maan. Oho eli näen hyvääkin:).

      2. Osmo Soin­in­vaara: Vähän kri­ti­ikkiä kaikki­in huhui­hin. Tuos­sa lop­pukesästä, kun Suomes­sa tes­tat­ti­in paljon, mut­ta tau­ti oli melkein kadon­nut, tes­ta­tu­ista yksi promille sai posi­ti­ivisen tulok­sen, eivätkä nekään olleet kaik­ki vääriä, ei edews enemmistö.

        Mis­täs tiedät kuin­ka suuri osu­us tes­ta­tu­ista ei ole vääriä posi­ti­ivisia? Karkeaa arvioin­tia voi toki tehdä sairaalaan pää­tymi­sistä, mut­ta mielestäni ei tarkalla tasol­la eikä varmasti.

        Tes­tauk­sen ongel­mat ja siihen liit­tyvänä väärien posi­ti­ivis­ten arvioin­ti on aihe, johon ei mielestäni panos­te­ta riit­tävästi. Pidän ihmeel­lisenä, että ter­vey­den­huol­los­sa ja rokote­tutkimuk­ses­sa on eri kri­teer­it tar­tun­nan saa­neen määrit­te­lylle. Covid-rokote­tutkimuk­seen hyväksytään tar­tun­nan saaneik­si vain jos on vähin­tään kak­si (muis­ti­ni mukaan) tyyp­il­listä oiret­ta ja pos­i­tivi­inen testi­t­u­los. Ter­vey­den­huol­los­sa riit­tää pelkkä testi.

        THL sanoo huole­hti­vansa enem­män vääristä negati­ivi­sista, ja tietyl­lä taval­la ymmär­rän tuon ajat­telun. Mut­ta kukaan ei tun­nu huole­hti­van siitä, että kuin­ka suuri osu­us mah­dol­lis­es­ti tulev­as­ta epi­demi­as­ta on puh­taasti tes­tausharhaa. Jos ajamme itse talout­ta nurin huonon tes­tauk­sen perus­teel­la on tilanne jo merkit­tävästi vakavampi kuin havait­se­mat­ta jääneet tartunnat.

        Onko mah­dol­lista, että ver­tausku­val­lis­es­ti lamp­pumme onkin lat­t­ian rajas­sa, ja se hei­jas­taa hiiren var­jon nor­sun kokoise­na luo­lamme seinälle?

      3. Eloku­us­sa tes­ta­tuis­sa posi­ti­ivisia oli noin promille. Vaik­ka ne oli­si­vat kaik­ki olleet vääriä — eivätkä var­masti olleet — väär­fiä posi­ti­ivisia on siis korkein­taan promille.

      4. Osmo Soin­in­vaara:
        Eloku­us­sa tes­ta­tuis­sa posi­ti­ivisia oli noin promille. Vaik­ka ne oli­si­vat kaik­ki olleet vääriä – eivätkä var­masti olleet – väär­fiä posi­ti­ivisia on siis korkein­taan promille.

        Tuo oikeas­t­aan kään­tää selän ongel­malle, kos­ka tuos­ta asi­as­ta ei ollut kysymys. Sanois­in, että nämä artikke­lit ja kir­joituk­set, jois­sa puhutaan vääristä posi­ti­ivi­sista, ovat yhdis­täneet tulok­sia Bayesin teo­reemaan, joka on taval­laan rekur­si­ivis­es­ti mukana koko tässä tes­tauk­sen luotettavuuskysymyksessä. 

        Poli­itikko­ja ei siis kiin­nos­ta, paljonko esimerkik­si miljoonas­ta tes­ta­tus­ta on oikeasti posi­ti­ivisia tai vääriä posi­ti­ivisia, kos­ka poli­itikot ja media tekevät nähtävästi johtopäätök­sen­sä vain posi­ti­ivis­ten tapausten suh­teesta kokon­ais­määrään tes­tat­tu­ja ja löy­tynei­den muka posi­ti­ivis­ten kokon­ais­määrästä sellaisenaan. 

        Siis mitä pienem­pi osa tes­ta­tu­ista omaa sairau­den oikeasti, sitä heikom­mal­la toden­näköisyy­del­lä testeil­lä saatu­jen posi­ti­ivis­ten määrä on oikea, sil­loin myös oikei­den posi­ti­ivis­ten suhde tes­tat­tu­jen kokon­ais­määrään on harhainen. On melkoisen eri asia, että esimerkik­si tuhan­sista päivässä tes­ta­tu­ista 165 :lla “on virus” tai vain 45:llä “on oikeasti virus” ! Vääriä negati­ivisi­a­han tulee harvem­min. Jos tes­tauk­sia lisätään tilanteen kri­isiy­tymisen ole­tuk­ses­sa voimakkaasti, ja jos samanaikaises­ti tähän Bayesin kaavaan sijoite­taan para­metrik­si aikaisem­pi­en viikko­jen syys­tä tai tois­es­ta nous­sut löy­tymis­pros­ent­ti, niin sil­loin kun se pros­ent­tiar­vo nousee, myös Bayesin kaa­va muut­tuu niin, että tulok­set alka­vat näyt­tää luotet­tavam­mil­ta, ja koko sys­tee­mi alkaa vahvis­taa tulosta. Vaik­ka koko perus­teet saat­ta­vat olla hyvin hataral­la pohjalla. 

        Varsinkin hen­gi­ty­selin­in­fek­tiokuolemien osalta väärät posi­ti­iviset testi­tuk­set voivat muut­taa taudin arvio­ta voimakkaasti. Lisäk­si mon­es­sa maas­sa pelkkä epäi­ly ilman lab­o­ra­to­ri­o­varmis­tet­tua tulosta riit­tää kir­jaa­maan Covid-19:n mukaan kuolin­sy­i­hin. Tämä näkyy tilas­tois­sa demen­tia- ja muiden infek­tiokuolemien vähen­e­misenä tänä vuon­na, varsinkin briteis­sä. Euroopas­sa ei viimeisenä vuosikymme­nenä keuhkoku­ume tai hen­gi­tystiein­fek­tio edes ole ollut merkit­tävä kuolin­syy, kos­ka se on lähin­nä varsi­naisen kir­jatun kuolin­syyn (Demen­ti­at, sydän-verisuoni­tau­dit, pahan­laa­tuiset solu­muu­tok­set) näkyvä loppukomplikaatio.

        Pait­si nyt vuon­na 2020 Covid-19 on palan­nut takaisin uudek­si sel­l­aise­naan kel­paavak­si kuolin­syyk­si. Kumu­lati­ivi­nen sal­do lisäk­si on var­masti kauhea, kun asi­aa seu­rataan use­am­man vuo­den ajan, pan­demi­an nol­lapis­teestä alkaen.

        Aika har­vaa kuolin­syytä muuten seu­rataan ihmiskun­nas­sa var­maankin seu­raa­vat vuosikymmenetkin nol­laa­mat­ta tilan­net­ta välil­lä, kumulatiivisesti ?

      5. supel­tura: Mis­täs tiedät kuin­ka suuri osu­us tes­ta­tu­ista ei ole vääriä posi­ti­ivisia? Karkeaa arvioin­tia voi toki tehdä sairaalaan pää­tymi­sistä, mut­ta mielestäni ei tarkalla tasol­la eikä varmasti.

        Tes­tauk­sen ongel­mat ja siihen liit­tyvänä väärien posi­ti­ivis­ten arvioin­ti on aihe, johon ei mielestäni panos­te­ta riit­tävästi. Pidän ihmeel­lisenä, että ter­vey­den­huol­los­sa ja rokote­tutkimuk­ses­sa on eri kri­teer­it tar­tun­nan saa­neen määrit­te­lylle. Covid-rokote­tutkimuk­seen hyväksytään tar­tun­nan saaneik­si vain jos on vähin­tään kak­si (muis­ti­ni mukaan) tyyp­il­listä oiret­ta ja pos­i­tivi­inen testi­t­u­los. Ter­vey­den­huol­los­sa riit­tää pelkkä testi.

        THL sanoo huole­hti­vansa enem­män vääristä negati­ivi­sista, ja tietyl­lä taval­la ymmär­rän tuon ajat­telun. Mut­ta kukaan ei tun­nu huole­hti­van siitä, että kuin­ka suuri osu­us mah­dol­lis­es­ti tulev­as­ta epi­demi­as­ta on puh­taasti tes­tausharhaa. Jos ajamme itse talout­ta nurin huonon tes­tauk­sen perus­teel­la on tilanne jo merkit­tävästi vakavampi kuin havait­se­mat­ta jääneet tartunnat.

        Onko mah­dol­lista, että ver­tausku­val­lis­es­ti lamp­pumme onkin lat­t­ian rajas­sa, ja se hei­jas­taa hiiren var­jon nor­sun kokoise­na luo­lamme seinälle?

        supel­tura: Mis­täs tiedät kuin­ka suuri osu­us tes­ta­tu­ista ei ole vääriä posi­ti­ivisia? Karkeaa arvioin­tia voi toki tehdä sairaalaan pää­tymi­sistä, mut­ta mielestäni ei tarkalla tasol­la eikä varmasti.

        Tes­tauk­sen ongel­mat ja siihen liit­tyvänä väärien posi­ti­ivis­ten arvioin­ti on aihe, johon ei mielestäni panos­te­ta riit­tävästi. Pidän ihmeel­lisenä, että ter­vey­den­huol­los­sa ja rokote­tutkimuk­ses­sa on eri kri­teer­it tar­tun­nan saa­neen määrit­te­lylle. Covid-rokote­tutkimuk­seen hyväksytään tar­tun­nan saaneik­si vain jos on vähin­tään kak­si (muis­ti­ni mukaan) tyyp­il­listä oiret­ta ja pos­i­tivi­inen testi­t­u­los. Ter­vey­den­huol­los­sa riit­tää pelkkä testi.

        THL sanoo huole­hti­vansa enem­män vääristä negati­ivi­sista, ja tietyl­lä taval­la ymmär­rän tuon ajat­telun. Mut­ta kukaan ei tun­nu huole­hti­van siitä, että kuin­ka suuri osu­us mah­dol­lis­es­ti tulev­as­ta epi­demi­as­ta on puh­taasti tes­tausharhaa. Jos ajamme itse talout­ta nurin huonon tes­tauk­sen perus­teel­la on tilanne jo merkit­tävästi vakavampi kuin havait­se­mat­ta jääneet tartunnat.

        Onko mah­dol­lista, että ver­tausku­val­lis­es­ti lamp­pumme onkin lat­t­ian rajas­sa, ja se hei­jas­taa hiiren var­jon nor­sun kokoise­na luo­lamme seinälle?

        Kaik­ki joiden tarvit­see tulki­ta näitä luku­ja osaa­vat kyl­lä sen ver­ran toden­näköisyys­lasken­taa, ettei tämä mikään mys­teeri ole. PCR testin sen­si­ti­ivisyys ei ole kauhean hyvä ja riip­puu myös näyt­teen oto­s­ta, mut­ta spe­si­fisyys on tyyp­il­lis­es­ti paljon korkeampi. Tietysti jos viruk­sen esi­in­tyvyys on vähäi­nen, vääriä posi­ti­ivisia tulee paljon, esimerkik­si joidenkin testien 96% arvol­la, mut­ta tämän voi tietysti hel­posti kali­broi­da taudin lev­iämisen analysoin­nis­sa. Väärien posi­ti­ivis­ten määrää voi vähen­tää, kun tes­tat­ta­vat val­i­taan toden­näköisem­min viruk­seen sairas­tuneista. Enem­män ongel­mana pan­demi­an lev­iämisen kannal­ta ovat väärät negati­iviset tulokset.

        Ei ole ollenkaan ihmeel­listä, ettei analysoin­nista kir­joitel­la uuti­soin­nin yhtey­dessä, kun jo ekspo­nen­ti­aalisen kasvun ymmärtämi­nen tun­tuu usein ole­van luk­i­joille ylivoimaista, minkä näkee tämänkin pal­stan kommenteista.

      6. Janne: Kaik­ki joiden tarvit­see tulki­ta näitä luku­ja osaa­vat kyl­lä sen ver­ran toden­näköisyys­lasken­taa, ettei tämä mikään mys­teeri ole. 

        Ongel­ma ei ole tes­tauk­sen peruskäsit­teet vaan tulk­in­ta: tarkoit­taako posi­ti­ivi­nen PCR-testi että henkilö on sairas? Pitäisikö edel­lyt­tää lisäk­si yksi tyyp­illi­nen oire? Kak­si? Entä sit­ten jos henkilöl­lä on tyyp­il­lisiä oire­i­ta? Pitäisikö siihen reagoi­da yhteiskun­nan tasol­la vai riit­tääkö läm­min mehu ja vuodelepo?

        Skop­jes­ta tulee lento toisen­sa jäl­keen jos­sa suu­ru­us­lu­okkaa 15% matkus­ta­jista antaa posi­ti­ivisen PCR-testi­t­u­lok­sen. Onko Pohjois-Make­do­nia jotenkin kaaok­ses­sa? Onko kuolleisu­us merkit­tävästi suurem­pi kuin influ­enssaepi­demiois­sa? Mis­sä kohort­eis­sa? Pitäisikö Suomes­sa vas­taa­va kehi­tys estää? Mil­lä hinnalla?

    2. Raimo Alha: tästä syys­tä yli 90 % virheel­lisiä posi­ti­ivisia tulok­sia ja tätä sanoo myös sen kehit­täjä Kary Mullis, joten …???

      Kary Mullis ei sano enää mitään, hän kuoli vuon­na 2019. Mullis oli pätevä kehit­tämään PCR-teknolo­gian, mut­ta muu­toin hänel­lä oli varsin omi­tu­isia mielip­iteitä (mm. HIV:n ja AIDSin yhtey­den kiistämi­nen) ja out­o­ja näkyjä.

  28. WHO julka­isi uuden metatutkimuk­sen tapauskuolleisu­ud­es­ta, tek­i­jänä jo aiem­min koron­akri­it­ti­sistä lausun­noista julk­isu­ut­ta saanut John Ioan­ni­dis. Tutkimuk­sen mukaan:

    “The infec­tion fatal­i­ty rate of COVID-19 can vary sub­stan­tial­ly across dif­fer­ent loca­tions and this may reflect dif­fer­ences in pop­u­la­tion age struc­ture and casemix of infect­ed and deceased patients and oth­er fac­tors. The inferred infec­tion fatal­i­ty rates tend­ed to be much low­er than esti­mates made ear­li­er in the pandemic. ”

    Alle 70-vuo­ti­aiden tapauskuolleisu­us, medi­aani 0.05%. Ei liene syytä sulkea koko yhteiskun­taa tai oikeas­t­aan tehdä enää yhtään lisää rajoi­tus­ta täl­lais­ten luku­jen takia. Riskiryh­mät on syytä suo­jel­la, mut­ta kokon­aisuute­na koronara­joi­tusten hai­tat alka­vat ylit­tää hyödyt talouden sakates­sa ja hoito­jono­jen pitkittyessä.

    https://www.who.int/bulletin/online_first/BLT.20.265892.pdf

  29. Vaasan ja Jyväskylän tar­tun­taketjut näyt­tävät hiipu­van eikä uusia iso­ja ryp­päitä ole tul­lut mui­hin kaupunkei­hin. Pääkaupunkiseudul­la sen sijaan kiihtymi­nen jatkuu.

    1. huolestunut ja samal­la opti­misti:
      Vaasan ja Jyväskylän tar­tun­taketjut näyt­tävät hiipu­van eikä uusia iso­ja ryp­päitä ole tul­lut mui­hin kaupunkei­hin. Pääkaupunkiseudul­la sen sijaan kiihtymi­nen jatkuu.

      Jälji­tyk­set ja karan­teen­it etc. ilmeis­es­ti toim­i­neet hyvin nois­sa kaupungeis­sa. Miten saataisi­in sama aikasek­si myös pks-seudul­la? Vai­h­toe­htona pks lock-down kunnes opi­taan ole­maan ihmisiksi?

  30. Oli paljon kom­ment­te­ja, joi­ta en lukenut. Saat­taa olla, että joku mainit­si poten­ti­aalisen syyn joka on yksinker­tainen. Koulu­jen syys­lo­ma. Junior­it kun ovat lomil­la ainakin pääkaupunkiseudul­la niin tau­ti ei lev­iä. Koulu­jen ja yliopis­to­jen sulkem­i­nen on todet­tu heiken­tävän voimakkaasti epi­demi­an etenemistä.

  31. The Econ­o­mist Sep­tem­ber 26 2020:ssa on laa­ja artikke­li korona-epi­demi­an kehi­ty­tymis­es­tä ja pohdiskel­laan sen tule­vaisu­ut­ta. Lehti arvioi, että syysku­un puo­liväli­in men­nessä sairas­tunei­ta on globaal­isti noin 600 miljoon­aa, siis 20-ker­tainen määrä vahvis­tet­tui­hin tapauk­si­in ver­rat­tuna. Arvio on samaa luokkaa kuin Ioan­ni­dis­il­la. Yllät­tävä detalji on, että ensim­mäi­nen miljoona meni rik­ki jo tam­miku­un lopussa. 

    Lehti ei ota kan­taa infek­tiokuolleisu­u­teen, mut­ta ver­taile­mal­la korona- ja ylikuolleisu­ut­ta pää­tyy siihen, että kuolleisu­us koron­aan on Euroopan ulkop­uolel­la merkit­tävästi ilmoitet­tua korkeampi. Jopa USA:ssa koron­akuolemia on lehden arvion mukaan lähem­mäs 300 000, kun rek­isteröi­tyjä tapauk­sia on (15.9. men­nessä) noin 200 000.

    Lehti nos­taa esille Cam­brid­gen yliopis­ton UK-aineis­toon perus­tu­van tutkimuk­sen, jon­ka mukaan 65-vuo­ti­aal­la on 100-ker­tainen toden­näköisyys kuol­la koron­aan ver­at­tuna 25-vuo­ti­aaseen, ja että ris­ki kas­vaa 13% per vuosi!

  32. Luin juuri kään­teen­tekevän uutisen. Se avasi mys­teer­iä, mik­si lapset ja nuoret har­voin sairas­tu­vat koron­aan, ja vaik­ka saa­vat tar­tun­nan, sairaus on lievä. Koro­nan hel­posti tart­tuvien suku­la­is­flun­ssien aktivoima immu­ni­teet­ti on kelvvolli­nen seli­tys, mik­si lapset ja nuoret pää­sevät helpol­la. Sen sijaan olen ihme­tel­lyt, mikä suo­jaa koronal­ta sylip­sia, jot­ka eivät ole ehti­neet kehit­tää flun­ssia vas­taan immu­ni­teet­tia. Nyt selvisi, että osansa ainakin on MPR-roko­tuk­sel­la (HS Mielipi­de 17.10).
    Emer­i­tus­pro­fes­sori, rokote­tutk­i­ja Timo Vesikari ker­toi, että MPR-roko­tus (tuhkarokko-siko­tau­ti-vihurirokkoa) voi lieven­tää tai tehdä oireet­tomak­si covid-19-taudin. Suomes­sa tämä roko­tus annetaan ensin 12 kuukau­den, toinen esik­ouluiässä ja kol­mas roko­tus armei­jas­sa (jot­ka sen käyvät?), mis­tä koro­nan osalta on hyviä kokemuksia.
    Aihet­ta on tutkit­tu keväästä alka­en, mut­ta Vesikari jät­tää ker­toa­mat­ta, onko jo tutkit­tu, voisiko neljäs jne. roko­tus aut­taa van­hempia ikälu­okkia. Onko täl­lais­ten mah­dol­lisuuk­sien julk­ist­a­mi­nen, varsinkin jos tiedot pitävät paikkasa, kapu­loiden heit­te­lyä koronarokot­tei­den kehit­täjien rat­taisi­in. Raha­han sen ratkaisee, mihin lääketiede panos­taa. (Yleis­es­ti usko­taan, että malar­i­allekin olisi kehitet­ty rokote, jos rokot­teen käyt­täjät oli­si­vat varakkaita)

    1. Pat­mä­ki,
      Ei kan­na­ta luot­taa kään­teen­teke­vi­in uurisi­in. Lapset eivät kuole koron­aan oikein mis­sään, vaik­ka kaikissa mais­sa ei ole MPR-roko­tus­ta. Mut­ta voi se olla merkit­tävnä tekijänä.

    2. Kään­teen­tekevä havain­noin­ti olisi se, että ikä ei ole ratkai­se­va tek­i­jä ? vaan elin­ta­so­sairaus, kuten lihavu­us ja diabetes2‑3. Nämä kroon­ista­vat sairaudet altista­vat ihmiset vakavaan virus­in­fek­tioon ja jota pahen­taa mm: ras­vaku­dok­ses­ta vapau­tu­vat tule­hdustek­i­jät (sytoki­init). Eli taustal­la on län­si­mainen ruo­ka sok­ere­i­neen, vehni­neen ja pros­es­soidut lisäaineis­te­tut tuot­teet + rav­in­tee­ton muu saf­ka. Tätä edesaut­ta­vat suolis­ton huono bak­teeris­tokan­ta ja antibiootit, sekä liikku­mat­to­muus, some­tusStres­si ja unettomuus.

  33. Ker­ro Osmo mielip­i­teesi tutk­i­ja­to­htori Solan­pään ennus­teesta, jon­ka mukaan 3K tar­tun­taa päivässä saavut­taa Suomen mar­rasku­un aikana. Maal­likkokin vetäisi parem­min, ilman että tutus­tuu aiheeseen.

    1. Ker­ro Osmo mielip­i­teesi tutk­i­ja­to­htori Solan­pään ennus­teesta, jon­ka mukaan 3K tar­tun­taa päivässä saavut­taa Suomen mar­rasku­un aikana.

      Tuo­hon 3000 tar­tun­taan päivässä päädyt­täisi­in, jos kasvu olisi jatkunut ekspo­nen­ti­aalis­es­ti kaksinker­taistue kahdessa viikos­sa. Niin ei kuitenkaan käy, kos­ka ihmiset muut­ta­vat käyttäytymistään.

      1. Osmo Soin­in­vaara: Tuo­hon 3000 tar­tun­taan päivässä päädyt­täisi­in, jos kasvu olisi jatkunut ekspo­nen­ti­aalis­es­ti kaksinker­taistue kahdessa viikos­sa. Niin ei kuitenkaan käy, kos­ka ihmiset muut­ta­vat käyttäytymistään.

        Ei hätää — lisätään päivit­täistä testien määrää kunnes “tavoite” saavute­taan. Jos muu ei auta (ja labraka­p­a­siteet­ti lop­puu kesken), niin ote­taan käyt­töön kiinalaisia pikatestejä.

        Tämän jäl­keen hal­li­tuk­sen koro­nanyrk­ki voi taas julis­taa koron­a­pani­ikki­hätäti­lan — täy­delli­nen lock-down, ulkon­ali­ikku­miskiel­to ja rajo­jen sulkem­i­nen — armei­ja kaduille valvo­maan kiel­lon nou­dat­tamista. Juh­li­va nuoriso lähetetään Kain­u­useen koronau­udelleenk­oulu­tusleireille opet­tele­maan kun­nol­lista käytöstä.

      2. ksee: Ei hätää – lisätään päivit­täistä testien määrää kunnes ”tavoite” saavute­taan. Jos muu ei auta (ja labraka­p­a­siteet­ti lop­puu kesken), niin ote­taan käyt­töön kiinalaisia pikatestejä.

        Tämän jäl­keen hal­li­tuk­sen koro­nanyrk­ki voi taas julis­taa koron­a­pani­ikki­hätäti­lan – täy­delli­nen lock-down, ulkon­ali­ikku­miskiel­to ja rajo­jen sulkem­i­nen – armei­ja kaduille valvo­maan kiel­lon nou­dat­tamista. Juh­li­va nuoriso lähetetään Kain­u­useen koronau­udelleenk­oulu­tusleireille opet­tele­maan kun­nol­lista käytöstä.

        Jos tar­tun­nat lisään­tyvät niin ihmiset kyl­lä muut­ta­vat käyt­täy­tymistään ilman mitään julis­tet­tua hätäti­laa. Ja sil­loin vielä luul­tavim­min ne ihmiset jot­ka eivät edes lev­itä virus­ta. Äärim­mäisen teho­ton­ta koronatorjuntaa.

        Kesäl­lä oli voimas­sa hyvin lievät rajoituk­set, yök­er­hot, joukkokokoon­tu­miset, ulko­maan­matkailu. Niiden pois­tamisen jäl­keen päästi­in ekspo­nen­ti­aaliseeen kasvu­un. Ne kesän rajoituk­set eivät kus­tan­ta­neet kym­meniä mil­jarde­ja. Pelko mak­saa enemmän.

      3. K.k.: Jos tar­tun­nat lisään­tyvät niin ihmiset kyl­lä muut­ta­vat käyt­täy­tymistään ilman mitään julis­tet­tua hätäti­laa. Ja sil­loin vielä luul­tavim­min ne ihmiset jot­ka eivät edes lev­itä virus­ta. Äärim­mäisen teho­ton­ta koronatorjuntaa.

        Kesäl­lä oli voimas­sa hyvin lievät rajoituk­set, yök­er­hot, joukkokokoon­tu­miset, ulko­maan­matkailu. Niiden pois­tamisen jäl­keen päästi­in ekspo­nen­ti­aaliseeen kasvuun.Ne kesän rajoituk­set eivät kus­tan­ta­neet kym­meniä mil­jarde­ja. Pelko mak­saa enemmän.

      4. K.k.:

        Kesäl­lä oli voimas­sa hyvin lievät rajoituk­set, yök­er­hot, joukkokokoon­tu­miset, ulko­maan­matkailu. Niiden pois­tamisen jäl­keen päästi­in ekspo­nen­ti­aaliseeen kasvuun.Ne kesän rajoituk­set eivät kus­tan­ta­neet kym­meniä mil­jarde­ja. Pelko mak­saa enemmän.

        Koro­nan itämi­sai­ka ei kuitenkaan tai­da olla kuukau­sia eikä edes usei­ta viikko­ja. Jos kesäl­lä elet­ti­in kuin siat vatukos­sa, niin mik­si ihmeessä tar­tun­nat läh­tivät kasvu­un vas­ta syyskussa?

      5. ksee: Koro­nan itämi­sai­ka ei kuitenkaan tai­da olla kuukau­sia eikä edes usei­ta viikko­ja. Jos kesäl­lä elet­ti­in kuin siat vatukos­sa, niin mik­si ihmeessä tar­tun­nat läh­tivät kasvu­un vas­ta syyskussa?

        Voisiko­han syynä olla ilman suh­teelli­nen kos­teus niis­sä tilanteis­sa, jois­sa ihmiset toisi­aan kohtaa­vat? Mata­la suh­teelli­nen kos­teus kui­v­at­taa ulos hönkäil­lyt pienet ja pienehköt sylkip­is­arat pitkälle eteneviksi ja pitkään ilmas­sa pysyviksi aerosoleik­si, kun taas koste­as­sa ilmas­sa ne putoa­va nopeasti alas.

      6. ksee: Koro­nan itämi­sai­ka ei kuitenkaan tai­da olla kuukau­sia eikä edes usei­ta viikko­ja. Jos kesäl­lä elet­ti­in kuin siat vatukos­sa, niin mik­si ihmeessä tar­tun­nat läh­tivät kasvu­un vas­ta syyskussa?

        No,

        1: Rajoituk­set pois­tet­ti­in vas­ta elokuussa.

        2: Ekspo­nen­ti­aa­li­nen kasvu on alkukäyräl­lään varsin rauhalli­nen (THL syysku­us­sa: “tar­tun­nat Suomes­sa ovat rauhal­lisel­la tasolla”)

      7. K.k.:

        Kesäl­lä oli voimas­sa hyvin lievät rajoituk­set, yök­er­hot, joukkokokoon­tu­miset, ulko­maan­matkailu. Niiden pois­tamisen jäl­keen päästi­in ekspo­nen­ti­aaliseeen kasvuun..

        Tuol­la­han nyt ei ole juuri mitään tekemistä rajoi­tusten kanssa. Pohjoises­sa ilmas­tossa mikään koron­avirus (COVID-19 tai aiem­mat) ei lev­iä kesäl­lä juuri lainkaan, oli rajoituk­sia tai ei. COVID-19 tar­tun­nat ja kuolemat ovat melko lail­la samas­sa suu­ru­us­lu­okas­sa kuin aiem­pi­en kausi-influ­enssien rajoi­tus­toimi­in kat­so­mat­ta. Jois­san mais­sa vakavampia (eri­tyis­es­ti jos edelli­nen influ­enssakausi oli mieto), mut­ta eivät kovin moninker­tais­es­ti, eikä rajoi­tusten ja mask­ien vaiku­tus ole ollut kovin merkit­tävää, elleivät rajoit­teet ole olleet ehdot­to­mia (esim. Uusi-Seelanti).

      8. Vaahter­amäen Eemeli: K.k

        Hyvä huo­mau­tus sikäli että kesä voi tosi­aan olla eräs osaseli­tys mut­ta aurinko ei ole estänyt koron­aa paljon Suomea eteläisem­mis­säkään mais­sa, vaikka­pa Iranis­sa jos­sa on kui­va ilmas­to ja kova auringon säteily.

        Syy löy­tynee ihmis­ten käyt­täy­tymis­es­tä. Muina vuo­de­naikoina oleil­laan paljon sisätilois­sa muiden ihmis­ten läheisyydessä.

        Juuri siihen asi­aan pyrit­ti­in vielä kesäl­lä voimas­sa olleil­la kiel­loil­la puut­tumaan. Sik­si olikin täy­del­listä jär­jen köy­hyyt­tä pois­taa ne kesäl­lä voimas­sa olleet vähäiset rajo­tuk­set syksyn korvilla.

        Eräs koron­aviruk­sen erikoisuuk­sia on että sen ekspo­nen­ti­aa­li­nen kasvu on ollut melko hel­posti hal­lit­tavis­sa kun toim­i­taan aivan käyrän alku­vai­heessa. Tuskin kukaan uskoi että Kiina enää saisi laa­jalle levin­neen epi­demi­an kuri­in pelkil­lä “van­hanaikaisil­la” karan­teeneil­la. Eikä Suomes­sa THL uskonut kevään rajoituk­sil­lä päästävän kuin tar­tun­taluku­un 1.6 ja toteu­tu­ma oli reilusti alle yhden.

      9. Vaik­ka eteläm­pänä on enem­män aurinkoa, paikalliset asukkaat eivät saa siel­lä enem­pää D‑vitamiinia, kos­ka iho suo­jau­tuu melanoomaa vas­taan. Virus lev­iää parem­min kuiv­as­sa kuin kostes­sa ilmas­sa, kos­ka pis­arat kuiv­u­vat aerosoliksi.

      10. Osmo Soin­in­vaara:
        Virus lev­iää parem­min kuiv­as­sa kuin kostes­sa ilmas­sa, kos­ka pis­arat kuiv­u­vat aerosoliksi.

        Näyt­töä tähän?

      11. ft maail­mal­ta: Näyt­töä tähän?

        Pien­ten pis­aroiden kuiv­u­mi­nen aeroso­lik­si on perus­fysi­ikkaa: vaikka­pa ISSN: 0925–7535 Vuori­nen Ville et al. Jos pis­aras­sa on viruk­sia, niitä on myös siitä syn­tyneessä aerosolihiukkasessa.

      12. Tapio: Pien­ten pis­aroiden kuiv­u­mi­nen aeroso­lik­si on perus­fysi­ikkaa: vaikka­pa ISSN: 0925–7535 Vuori­nen Ville et al. Jos pis­aras­sa on viruk­sia, niitä on myös siitä syn­tyneessä aerosolihiukkasessa.

        Keskustelu pis­ara- ja aerosoli­tar­tun­noista on osit­tain harhaan­jo­htavaa. Todel­lisu­udessa ulos hönkäisty­jen pis­aroiden koko on jatku­mo, ja siten myös niiden lev­iämi­nen on jatku­mo. Aerosoli­hiukkas­ten koon ylära­jana pide­tään yleen­sä 5 mikrometriä. Tuskin 6 mikrometrin pis­aran käyt­täy­tymi­nen paljon 5 mikrometrin aerosoli­hiukkas­es­ta poikkeaa.

        Voi olet­taa, että tar­tut­tavas­sa vai­heessa ole­van ihmisen ulos hönkäilemässä pis­aras­sa on viruk­sia sitä enen­em­män, mitä kookkaampi pis­ara on. Mata­las­sa ilmankos­teudessa tapah­tu­va nopea kuiv­u­mi­nen aut­taa siis myös paljon viruk­sia sisältäviä pis­aroi­ta lev­iämään kauem­mas. On epäoleel­lista, nimitetäänkö niitä aerosoleik­si vai ei.

  34. Mikä sit­ten estää yhä uusia ja uusia aal­to­ja syn­tymästä? Tau­ti tuskin häviää kaikkial­ta yhtä aikaa, ja jotain liikku­mista maid­en sisäl­lä ja maas­ta toiseen tapah­tuu aina.

    1. Timo A.:
      Mikä sit­ten estää yhä uusia ja uusia aal­to­ja syn­tymästä? Tau­ti tuskin häviää kaikkial­ta yhtä aikaa, ja jotain liikku­mista maid­en sisäl­lä ja maas­ta toiseen tapah­tuu aina.

      Matkus­t­a­mi­nen ei suo­raan tuo mukanaan uusia aal­to­ja vaan yksit­täisiä tar­tun­taryp­päitä. Mm. Vaasan, Jyväskylän ja Mikke­lin tuoreet esimerk­it osoit­ta­vat, että yksit­täis­ten ryp­päi­den laa­jen­e­m­i­nen aal­lok­si on estet­tävis­sä kohtu­ullisen lyhytkestoisil­la sulku­toimil­la sekä ahk­er­al­la jäljit­tämisel­lä + karan­teeneil­la. Helsin­gin seudul­la taas se ryp­päi­den lev­iämi­nen aal­lok­si on jo tapahtunut.

    2. Timo A.:
      Mikä sit­ten estää yhä uusia ja uusia aal­to­ja syn­tymästä? Tau­ti tuskin häviää kaikkial­ta yhtä aikaa, ja jotain liikku­mista maid­en sisäl­lä ja maas­ta toiseen tapah­tuu aina.

      Uusi aal­to on oikeas­t­aan vain tyhjiä sano­ja. Kevääl­lä oli joitakin tau­ti­ta­pauk­sia ja sen jäl­keen on ollut vähän hiljaisempaa.

      Aal­to on siinä määrin vaki­in­tunut ter­mi, että sitä pitäisi käyt­tää oikein. Tämänkin postauk­sen pitäisi olla nimet­ty esim. “Suomen Covid-10 tapauk­set talvel­la 20–21”. Ei ole oikein perustel­tul­ta puhua mis­tään aal­losta tilanteessa, jos­sa mitään epi­demi­aa ei ole mis­sään vai­heessa päässyt syntymään.

  35. Mikä on tämä pohjo­is­mainen ihme? Varsin maltil­lisil­la toimil­la mm. Suomes­sa, Nor­jas­sa, Virossa ja Tan­skas­sa on tar­tun­talu­vut saatu kään­net­tyä lasku­un. Ja samal­la Euroopas­sa pan­demia ottaa koko ajan uut­ta vauhtia.

    Mitä me tehdään tääl­lä oikein?

    1. Rolle:
      Mikä on tämä pohjo­is­mainen ihme? Varsin maltil­lisil­la toimil­la mm. Suomes­sa, Nor­jas­sa, Virossa ja Tan­skas­sa on tar­tun­talu­vut saatu kään­net­tyä lasku­un. Ja samal­la Euroopas­sa pan­demia ottaa koko ajan uut­ta vauhtia.

      Mitä me tehdään tääl­lä oikein?

      Toden­näköis­es­ti emme tee yhtään mitään sen kum­mem­min oikein kuin muutkaan. Joko suomes­sa ei ole sijain­nin tai har­van asu­tuk­sen vuok­si virus päässyt kun­nol­la lev­iämään tai sit­ten meil­lä on
      t‑solu ‑immu­ni­teet­tia tms. enem­män kuin muualla.
      Vaikea uskoa, että tämäkään virus olisi täysin ihmis­ten kontrolloitavissa.

    2. Rolle:
      Mikä on tämä pohjo­is­mainen ihme? Varsin maltil­lisil­la toimil­la mm. Suomes­sa, Nor­jas­sa, Virossa ja Tan­skas­sa on tar­tun­talu­vut saatu kään­net­tyä lasku­un. Ja samal­la Euroopas­sa pan­demia ottaa koko ajan uut­ta vauhtia.

      Mitä me tehdään tääl­lä oikein? 

      Meil­lä on vähem­män tilaisuuk­sia ja tapah­tu­mia, jois­sa mas­sa­tart­tumiselle altista­vat ehdot täyt­tyvät: aikuisia — ahtais­sa sisätilois­sa lähikon­tak­tis­sa — pikako­htaamisia pidem­män aikaa — pitämässä kovaa ään­tä tai hengästyneinä. Näi­hin epi­demi­an voimakku­us tun­tuu aika lail­la kiinnittyvän.

      Osaseli­tyk­senä yksilöinä sekä yhteiskunti­na vähen­simme kon­tak­te­ja ajois­sa kun maail­mal­ta uutiset lisään­tyivät. Meil­lä luu­tavasti mon­et yksilöt vält­televät mon­en­laisia kon­tak­te­ja use­am­min kuin muis­sa mais­sa nor­maaliar­jes­saan, ja puhevolyy­mi on sosi­aalis­es­ti tyyp­il­lis­es­ti maltill­i­nen — tai Suomes­sa ja Virossa jopa olema­ton. Tar­tun­to­jen jälji­tyk­seen on mekanis­me­ja ja työn­tek­i­jöitä, ja jälji­tys toimii ainakin kohtuullisesti.

      Mui­ta, vielä hieno­jakoisem­pia osasy­itä voi olla että meil­lä myös van­hus­ten palvelu­a­sum­i­nen on yleisem­pää, ja roko­tusten kir­jo lie­nee laa­jem­pi vaik­ka roko­tuskat­tavu­us vält­tämät­tä ei. Ken­ties ei-spe­si­fisen immu­ni­teetin osu­us on joko tuuril­la, geeneis­sä tai sit­ten maanti­eteel­lis­ten kylmän kau­den flun­ssaolo­suhtei­den vuok­si suurem­pi. D‑vitamiini on innokkaim­mille sotureilleen (ja varsinkin markki­noi­jilleen) aina seli­tys kaikki­in mah­dol­lisi­in ter­veyskysymyk­si­in, mut­ta jonkin ver­ran näyt­töä alkaa jo olla siitä että yhteyt­tä koron­aviruk­sen immuu­ni­vas­teeseen sen tasoil­la on. Kausali­teet­ti lie­nee vielä vahvis­ta­mat­ta, mut­ta mah­dol­lista on että osaseli­tys­tä tulee löy­tymään myös sieltä suunnal­ta, samoin veriryh­mistä. Yleis­es­ti geneti­ik­ka vaikut­taa var­masti molem­pi­in näi­hin, sekä toki myös mui­hin epi­demi­an kannal­ta vaikut­tavi­in tekijöihin.

    3. Rolle:
      Mikä on tämä pohjo­is­mainen ihme? Varsin maltil­lisil­la toimil­la mm. Suomes­sa, Nor­jas­sa, Virossa ja Tan­skas­sa on tar­tun­talu­vut saatu kään­net­tyä lasku­un. Ja samal­la Euroopas­sa pan­demia ottaa koko ajan uut­ta vauhtia.

      Mitä me tehdään tääl­lä oikein?

      Tämähän vas­taa aika hyvin salmi­ak­ki-ja-sil­li ‑vyöhyket­tä — eli siis salmi­akkin ja sillin syön­ti mitä ilmeisem­min suo­jaa koronal­ta. Ruotsin poikkea­vat luvut voidaan selit­tää sil­lä, että maas­sa on paljon maa­han­muut­ta­jia, joista merkit­tävä osa on kotoisin maista, jois­sa pikkelöidys­tä sil­listä tai salmi­ak­ista ei ole kuultukaan.

      (Noh — yhtä toden­näköi­nen tämä seli­tys lie­nee vrt. viisaat hal­li­tuk­set ovat tehneet juuri oikea-aikaises­ti, täysin oikein mitote­tut ja ‑suun­nat­tu rajoitustoimet…)

      1. Nor­jas­sa on hyvä tilanne, mut­ta Tan­skaa en kovin paljon kehuisi. Noin 500 tar­tun­taa päivit­täin ei ole kovin vähän.

      2. Mika:
        Nor­jas­sa on hyvä tilanne, mut­ta Tan­skaa en kovin paljon kehuisi.Noin 500 tar­tun­taa päivit­täin ei ole kovin vähän.

        Tot­ta. Sil­lä vauhdil­la jokainen tan­skalainen on saanut taudin 30 vuo­den kuluttua.

  36. Taidamme olla taas siinä tilanteessa, että tapaus­määrät Suomes­sa laske­vat (joidenkin mielestä) rajoi­tusten ja mask­ien käytön ansios­ta, ja jot­ta tapaus­määrät eivät nousisi, rajoituk­sia on jatket­ta­va. Rajoituk­set toimi­vat siis epi­demi­an kaikissa vai­heis­sa. Mil­loin niitä sit­ten ei enää tarvi­ta? Pres­i­dent­ti puhui kol­men viikon kur­in­palau­tuk­ses­ta. Mik­si juuri kolme viikkoa auttaisi?

    Espan­jan koke­muk­set taas osoit­ta­vat, että rajoituk­sil­la ja mask­ien käyt­tö­pakol­la on ollut kovin vähän vaiku­tus­ta tapausten lisään­tymiseen. Tsekeis­sä tulee nyt vaina­jia samaan tahti­in kuin kevääl­lä, mut­ta Suomes­sa ei. Tämän taudin salaisuuk­sien selvi­tystyö on vielä pahasti kesken.

    1. Timo A.: Tämän taudin salaisuuk­sien selvi­tystyö on vielä pahasti kesken.

      Saataisi­in nyt edes se selville mik­si lapset eivät juurikaan sairas­tu ja lev­itä tätä vaik­ka las­ten eli­nolo­suh­teet, rokotukset(kuten blo­gisti jo totesikin)etc. ympäri mail­maa ovat hyvin eri­laiset! Mikä on se yhteinen suo­jaa­va tekijä?

      1. Jokke49: Saataisi­in nyt edes se selville mik­si lapset eivät juurikaan sairas­tu ja lev­itä tätä — Mikä on se yhteinen suo­jaa­va tekijä?

        Niitä lie­nee usei­ta, mut­ta ehkä
        1. tärkeim­pänä tehokas solu­välit­teinen immu­ni­teet­ti (joka ei näyt mis­sään massatesteissä)
        2. lapsel­lis­ten elämän­tapo­jen suo­ma run­sas altistu­mi­nen eri­laisille mikrobeille, ml. muut koron­av­is­ruk­set, joista sit­ten sitä risti-immu­ni­teet­tia. Pohjo­is­mais­sa yleinen kun­nalli­nen päivähoito isois­sa ryhmissä/päiväkodeissa lisää tätä altistumista.
        3. Mietin myös, olisiko lap­sil­la keskimäärin van­hempia korkeampi veren D‑vitamiintaso, kun ulkoil­e­vat paljon ja ainakin kesäläpötilois­sa melko vähissä vaat­teis­sa. Ainakin osaa lap­sista ehkä myös D‑vitaminoidaan purk­ista use­am­min kuin aikuisia.
        4. Suomessa/Pohjoismaissa sit­ten vielä tuo rokotusohjelma.

      2. Quo vadis: Niitä lie­nee usei­ta, mut­ta ehkä
        1. tärkeim­pänä tehokas solu­välit­teinen immu­ni­teet­ti (joka ei näyt mis­sään massatesteissä)
        2. lapsel­lis­ten elämän­tapo­jen suo­ma run­sas altistu­mi­nen eri­laisille mikrobeille, ml. muut koron­av­is­ruk­set, joista sit­ten sitä risti-immu­ni­teet­tia. Pohjo­is­mais­sa yleinen kun­nalli­nen päivähoito isois­sa ryhmissä/päiväkodeissa lisää tätä altistumista.
        3. Mietin myös, olisiko lap­sil­la keskimäärin van­hempia korkeampi veren D‑vitamiintaso, kun ulkoil­e­vat paljon ja ainakin kesäläpötilois­sa melko vähissä vaat­teis­sa. Ainakin osaa lap­sista ehkä myös D‑vitaminoidaan purk­ista use­am­min kuin aikuisia.
        4. Suomessa/Pohjoismaissa sit­ten vielä tuo rokotusohjelma.

        5. Äidin han­kki­mat vas­ta-aineet lev­iävät sik­iöön yhteisen verenkier­ron mukana ja syn­tymän jäl­keen lapseen äid­in­maid­on mukana. Usein­han on todet­tu äid­in­maid­on tärkeys.

  37. https://www.youtube.com/watch?v=S_1Z8cSXI‑Q

    PCR ‑testi ei yksi­no­maan sovel­lu kar­toit­ta­maan posi­ti­is­es­ti tar­tut­tavia ja akti­ivis­es­ti sairastuneita.
    -> tes­tauk­ses­ta saatu tulos on joko posi­ti­ivi­nen tai negati­ivi­nen, ei sen väliltä. Jos viru­solosta on saatu pieni otos, niin sitä on tes­tauk­ses­sa kopi­oita­va use­aan ker­taan saadak­seen jotain näkyvi­in ja sil­loin lisään­tyy toden­näköisyys, että virus­ta ei ole tai se on vain pas­si­ivi­nen jätös ehkäpä jostain muus­ta viruk­ses­ta tai jopa kuukausien jälkeis­es­tä tartunnasta.

    Näin toimien tuh­lataan resursse­ja, lisätään odot­tavien tuskaa ja laite­taan karan­teeni­in ihmisiä, vaik­ka posi­ti­ivi­nen testi­t­u­los ei vas­taa totu­u­den­mukaisu­ut­ta. Ja lisään­tyneet ++++ saa­vat aikaan pani­ikkia luki­ta yhteiskun­taa ja viedä talous siten kri­isi­in, työt­tömyy­teen, mak­su­vaikeuk­si­in ja lop­ul­ta pankkikriiseihin…

    1. https://www.youtube.com/watch?v=VdEqdTzE6u0

      Yritän yhä etsiä totu­ut­ta “tosi­a­sioiden joukos­ta”. Oheisen vide­olinkin viesti tulk­i­tusti kuu­luu, mik­si nyky­isin yleis­es­ti käytössä ole­vat testit voivat johtaa hätä­var­jelun liioit­telu­un ja ylireakoivi­in LOCKDOWN ‑toimen­piteisi­in, kun parem­minkin ja hal­li­tusti voitaisi­in toimia.

      Esimerkik­si, kun testin virhe­mar­gin­aali on 1%, niin 2000 tes­tatun joukos­ta 20:llä on virheelli­nen posi­ti­ivi­nen tulos ja jos ko. joukos­sa olisikin ollut vain 1 todel­li­nen virus­sairaus niin sil­loin saadaan tulok­sek­si 20+1 virustartuntaa.

      Mikä lisää virheel­lisyyt­tä on se, että saadak­seen viruk­sen RNA-DNA:ta esi­in, on sitä kopi­oita­va 37/40 ker­taa, kun oikeampi voisi olla alle 30 ker­taa, kuitenkin jo 30–35 kopi­oin­tia riit­tää. Mitä sit­ten kopi­oidaan, ovatko ne jonkin van­han viruk­sen pirstalei­ta ja pala­sia, joista kootaan lähdemateriaali.

      Oikea testi­t­u­lok­sen varmis­tamisek­si tulisi suorit­taa: tes­taus — uudelleen­tes­taus — uudelleentestaus.

      Mik­si siis näin alakant­ti­in toim­i­taan, toivooko tri Rokote, että siten saadaan myyn­ti­markki­nat osto­herkik­si ? sen nuo (busi­ness-as-usu­al) osaa­vat kyl­lä, jos­sa $-kuva juon­taa johtopäätöksiin!

      1. Raimo Alha:
        Yritän yhä etsiä totu­ut­ta ”tosi­a­sioiden joukos­ta”. Oheisen vide­olinkin viesti tulk­i­tusti kuu­luu, mik­si nyky­isin yleis­es­ti käytössä ole­vat testit voivat johtaa hätä­var­jelun liioit­telu­un ja ylireakoivi­in LOCKDOWN ‑toimen­piteisi­in, kun parem­minkin ja hal­li­tusti voitaisi­in toimia.

        Esimerkik­si, kun testin virhe­mar­gin­aali on 1%, niin 2000 tes­tatun joukos­ta 20:llä on virheelli­nen posi­ti­ivi­nen tulos ja jos ko. joukos­sa olisikin ollut vain 1 todel­li­nen virus­sairaus niin sil­loin saadaan tulok­sek­si 20+1 virustartuntaa. 

        Youtubesta on ihan turha etsiä mitään totu­u­teen viittaavaakaan. 

        Virheel­lis­ten posi­ti­ivis­ten osu­udelle voi arvioi­da ylära­jan, kun muis­taa, että Suomes­sa tehti­in heinäku­us­sa yli 100 000 testiä, joista posi­ti­ivisia oli alle 200. Eli vaik­ka kaik­ki heinäku­us­sa havaitut tapauk­set oli­si­vat olleet virheel­lisiä posi­ti­ivisia, niin sil­loinkin niiden osu­us on alle 0,2 pros­ent­tia. Todel­li­nen luku lie­nee vielä paljon pienempi.

      2. Jope

        Youtubesta on ihan turha etsiä mitään totu­u­teen viittaavaakaan. 

        YouTube miljoon­avideoineen ei ole se ain­ut viestin­tälähde ja pitää osa­ta myös etsiä mitä etsii. 

        Kor­jaan — en etsi totu­ut­ta, vaan etsin totu­ut­ta val­heista, joil­la lobataan asiantun­ti­joi­ta, päät­täjiä ja kansalaisia. Sil­lä val­hei­ta, puoli­to­tuuk­sia, salailua ja itse asian kierte­lyä on maail­ma täyn­nä ja joi­ta virkaatekevät rahan voimal­la levit­tävät. Demokra­ti­at ovat vaaras­sa romut­tua, jos päät­täji­in menee luot­ta­mus — eikä se sitä paran­na, jos yrit­täjiltä, kulut­ta­jil­ta, vapaa-aikaa viet­täviltä tai van­hus­ten palveluista viedään pois oma-aloit­teinen vas­tuu osal­lis­tua ja tilalle tulee pakko­lait. Jotain val­lan näyt­töhalua on siinä, jos esim. Lapis­sa joku poruk­ka juh­lii ja sen takia koko Suo­mi laite­taan kiin­ni seu­rauk­sista välittämättä…

      3. Raimo Alha: YouTube miljoon­avideoineen ei ole se ain­ut viestin­tälähde ja pitää osa­ta myös etsiä mitä etsii. 

        Kor­jaan – en etsi totu­ut­ta, vaan etsin totu­ut­ta val­heista, joil­la lobataan asiantun­ti­joi­ta, päät­täjiä ja kansalaisia.Sillä val­hei­ta, puoli­to­tuuk­sia, salailua ja itse asian kierte­lyä on maail­matäyn­nä ja joi­ta virkaatekevät rahan voimal­la levittävät.Demokratiat ovat vaaras­sa romut­tua, jos päät­täji­in menee luottamus 

        Aivan niin. Oma point­ti­ni on tässä lähin­nä se, että nuo vide­ol­la esite­tyt laskel­mat ovat päin män­tyä. Hatus­ta vede­ty­il­lä luvuil­la voi tietysti perustel­la mitä tahansa ja puoli­to­tuuk­sia siede­tään sen mukaan, tuke­vatko ne omaa näkökan­taa vai eivät.

  38. Tar­tun­talu­vut ovat siinä mielessä pieniä, että yksit­täi­nen kokoon­tu­mi­nen ja siel­lä yksit­täi­nen tar­tut­ta­ja voi aiheut­taa merkit­tävän poikkea­man koko maan trendi­in. Koti­maiset tutkimus­tu­lok­set osoit­ti­vat lisäk­si, että val­taosa tar­tun­nan saaneista ei tar­tu­ta ketään, ei edes samas­sa ruokakun­nas­sa eläviä. Näin pienet tar­tun­talu­vut ja niistä johdet­tu R0 eivät sik­si kuvaa luotet­tavasti tätä virus­ta tai tätä pop­u­laa­tio­ta sen kasvualustana.

  39. Tarkastelin Euroopan maid­en uusien tapausten kehit­tymistä syysku­un lop­un ja eloku­un alun aikoi­hin. Mil­tei kaikissa mais­sa tapauk­sien määrässä tapah­tuu merkit­tävä kiihtymi­nen noin 6. lokaku­u­ta. Lis­tasin alle mai­ta ja kunkin maan selkeän kiihtymisen päivämäärän.

    Kuvaa­jat eri mais­sa ovat niin samankaltaisia, että tälle täy­tyy olla myös yhteinen seli­tys. Arvaan, että se on yliopis­to­jen syys­lukukausien alka­mi­nen. Opiske­li­jat eli nuorin ikäryh­mä, joka tätä tau­tia pystyy voimakkaasti levit­tämään, kokoon­tui yhteen, piti juh­li­aan ja istui luen­noille. Tulok­set näkyvät käppyröissä.

    Arvaan edelleen, että aikaisem­pi eloku­un lop­ul­la tai syysku­un alus­sa tapah­tunut tapausten kiihtymi­nen joh­tui vas­taavasti työikäis­ten lomil­ta paluusta.

    Jos olen oike­as­sa, tapah­tuu tämän kiihtymisen ja koko taudin pysäyt­tämi­nen komen­ta­mal­la kaik­ki mah­dol­liset työikäiset ja opiske­li­jat etäilemään (ja peru­maan juh­lat). Muil­ta osin saamme elää kuten kesäl­lä. Yhteiskun­taa ei tarvitse enem­pää sulkea.

    Dataa:

    Arme­nia (13.), Itä­val­ta (3.), Azer­bai­jan (6.), Bel­gia (7.), Bosnia (7.), Bul­gar­ia (6.), Kroa­t­ia (6.), Tsek­ki (5.), Suo­mi (2.), Ran­s­ka (6.), Sak­sa (7.), Unkari (10.),Kreikka (16.), Islanti(3.), Irlan­ti (10.), Italia (7.), Liet­tua (10.), Hol­lan­ti (6.), P‑Makedonia (2.), Nor­ja (5.), Puo­la (7.), Por­tu­gal (8.), Roma­nia (29.9.), Venäjä (26.9), Ser­bia (6.), Slo­va­kia (23.9), Slove­nia (7.), Ruot­si (22.9), Sveit­si (5.), Ukraina (1.), Englan­ti (3.)

    EU (6.)

    Käp­pyröitä ihmettelin osoit­teessa: https://91-divoc.com/pages/covid-visualization/

  40. Mil­lä perus­teel­la ennu­s­tat tar­tun­to­jen kään­tyvän hitaaseen kasvu­un? Har­ras­tus­toimin­nan rajoituk­set on vas­ta tulos­sa ja niiden pitäisi hidas­taa tar­tun­tatah­tia. Helsingis­säkin tar­tun­to­jen määrän kasvu on pysähtynyt täl­lä viikolla.

    1. Mil­lä perus­teel­la ennu­s­tat tar­tun­to­jen kään­tyvän hitaaseen kasvuun?

      Ennus­tan tal­ven tule­van ja ilman kuivenevan.

      1. Osmo Soin­in­vaara: Ennus­tan tal­ven tule­van ja ilman kuivenevan.

        Mik­si tapauk­set sit­ten läh­tivät jo syysku­us­sa nousu­un ja nyt vähenevät?

        THL:n käp­pyröistä näkee, että tapausten viimeisin huip­pu osuu ajalle 5.–9.10. Siitä on sen ver­ran aikaa, että epi­demi­an kiihtymi­nen olisi jo nähtävis­sä. Minus­ta kehi­tys näyt­tää pikem­minkin siltä, että men­emme tapausten hiipumista kohti aivan samoin kuin kevääl­lä tapahtui.

        Kun­non kiis­te­ly saadaan var­maan aikaan siitä, onko ihmis­ten toimil­la ollut tähän jotain vaiku­tus­ta. Joka tapauk­ses­sa näytemäärien lisäämi­nen selit­tää ison osan syksyn “epi­demi­as­ta”.

      2. Se huip­pu joh­tui opiske­li­joiden fuk­si­juh­lista ym. Kun ne ovat men­neet ohi, palataan perusuralle. Tuo lasku voi siten olla pet­täväl­lä pohjalla.

      3. Osmo Soin­in­vaara:
        Se huip­pu joh­tui opiske­li­joiden fuk­si­juh­lista ym. Kun ne ovat men­neet ohi, palataan perusuralle. Tuo lasku voi siten olla pet­täväl­lä pohjalla.

        Min­un amatöörit­ulk­in­tani on, että lomien pää­tyt­tyä moni alkoi elää nor­maal­isti ja siitä seurasi epi­demi­olo­gian oppikir­jan mukainen ekspo­nen­ti­aalisen kasvun käyrä. Tässä lokaku­un aikana taas entistä use­am­malle palasi koro­nan­pelko, vaikut­tavina syinä mm.:
        — viestin­nässä on taas palat­tu yhden­mukaiselle lin­jalle, jos­sa koro­nan vaar­al­lisu­ut­ta ei epäil­lä ja val­tio­jo­htokin osal­lis­tuu viestintään
        — tehdyt rajoi­tus­toimen­piteet anta­vat sig­naalin, että niitä on luvas­sa enem­mänkin jos tar­tun­tamäärät kasvavat
        — muual­ta Euroopas­ta kuu­luu uutisia kas­vav­ista uhrimääristä

        Sen vuoksi/ansiosta ihmis­ten käytök­sessä on taas havait­tavis­sa selvää muu­tos­ta (myös monil­la nuo­ril­la). Muual­la Suomes­sa pär­jätään hyvin jos vaan jak­se­taan pitää tätä samaa lin­jaa. Pääkaupunkiseudul­la tarvi­taan vielä vähän lisää rajoituk­sia, että tar­tun­nat saadaan laskuun.

  41. Hei.

    Kiitos jär­jen äänestä. Ihmiset syt­tyvät niin hel­posti kaikesta huuhaas­ta ja tuomiopäivän julis­tamista. Esim. Moni lääkäri on nyt saanut äänen­sä kuu­lu­vi­in julis­taes­saan, että ihmiset kuol­e­vat. Hei­dän aikansa päästä julk­isu­u­teen on nyt. 

    Muu­ta­ma aja­tus: Kir­joitit kevääl­lä hyvin taloud­es­ta ja rajoituk­sista. Nyt tilanne on erit­täin huolestut­ta­va esim. raken­nusalal­la. Uusia han­kkei­ta ei aloite­ta. Olisi hyvä lukea päivitet­tyä aja­tus­ta, kuin­ka paljon hoito on mak­sanut per poti­las. Luulisin, että sum­ma on liiankin valtava. 

    Vaiku­tuk­set tule­vaisu­u­teen. Afrikan nuoret ovat huoli meille kaikille. Ja esim. nyt uutiset ker­to­vat nälän­hädän johta­van kirahvien mit­tavaan salamet­sästyk­seen. Siinä syödään tule­vaisu­us. Väestön toimeen­tu­lo globaal­isti voi lait­taa liik­keelle isom­mat mas­sat kuin 2015 konsanaan.

    Mie­len­ter­veys. Olen itse psykolo­gi ja ihmis­ten huoli tule­vaisu­ud­es­ta on aitoa. Vielä ei pystytä sanomaan ensi vuo­den mie­len­ter­veysti­lanteesta mitään, mut­ta onko­han niistä laa­dit­tavas­sa ennustei­ta hyö­dyn­täen esim. 1990- luvun laman vaikutuksia.

    1. Antti­Fant­ti:
      Muu­ta­ma aja­tus: Kir­joitit kevääl­lä hyvin taloud­es­ta ja rajoituk­sista. Nyt tilanne on erit­täin huolestut­ta­va esim. raken­nusalal­la. Uusia han­kkei­ta ei aloite­ta. Olisi hyvä lukea päivitet­tyä aja­tus­ta, kuin­ka paljon hoito on mak­sanut per poti­las. Luulisin, että sum­ma on liiankin valtava. 

      Uusia han­kkei­ta aloite­taan, mut­ta hie­man vähem­män kuin huip­pu­vu­osi­na. Nyt ollaan aloituk­sis­sa samal­la tasol­la kuin esimerkik­si vuosi­na 2002, 2012 tai 2017, mut­ta ei olla sen­tään vuosien 2010 ja 2015 rom­ah­taneil­la tasoil­la — ainakaan vielä. Eri vuosien välil­lä on nor­maal­is­tikin heilun­taa. Riskit kas­va­vat kuitenkin koko ajan sille, että lähivu­osi­na rak­en­t­a­mi­nen voi vielä oikeasti kyykätä. Nykyisen eduskun­nan kaudel­la niin ei vält­tämät­tä käy, mut­ta seu­raa­va eduskun­ta saat­taa joutua lait­ta­maan val­tion tulo­ja ja meno­ja tas­apain­oon (eli lisätä val­tion tulo­ja ja/tai leika­ta val­tion meno­ja), mikä vähen­tänee ihmis­ten käteen jääviä raho­ja, ja esim. asun­to­jen hin­nat tun­netusti seu­raa­vat ihmis­ten käytet­tävis­sä ole­via tulo­ja. Nykyi­nen eduskun­ta hoitaa asian otta­mal­la velkaa, mikä pitää yllä hyvää hin­tata­soa kiin­teistö­markki­noil­la niin kauan kuin koti­talouk­sien ja yri­tyt­sen ostovoima säi­lyy val­tion lisäve­lan avul­la. Tänä vuon­na lisävelkaa aio­taan nos­taa val­ti­olle noin 20 mil­jar­dia euroa.

      Val­tion kannal­ta ongel­mana on se, että koro­nan myötä val­tion tulot voivat rom­ah­taa pysyvästi. Ainakin omas­sa koti­taloudessa on nyt investoitu tänä vuon­na asioi­hin, jot­ka vähen­tävät palvelu­jen ostoa ja vero­jen mak­sua vuosik­si eteen­päin. On ostet­tu jopa ikku­nan­pe­su­vä­li­neet, joil­la pystyy itse pesemään ikku­nat korkeal­ta pitkäl­lä teleskoop­pi­var­rel­la. Renkaat tuli aiem­min vai­h­datet­tua ostopalvelu­na, mut­ta tänä vuon­na tuli ostet­tua nopea tunk­ki sekä sähkö­työkalu, joka pyörit­tää pul­tit renkaas­ta pois. Renkaan­vai­h­topalvelu­iden han­k­in­ta lop­pui siihen, eikä korkeal­la ole­via ikkunoitakaan tarvitse enää peset­tää ostopalvelu­na. Ei tarvitse jatkos­sa mak­saa arvon­lisäveroa sel­l­ai­sista palveluista. Nyky­isil­lä vero­ta­soil­la tun­tui käyvän niin, että kol­men työ­tun­nin vero­jen jäl­keen käteen jääväl­lä pal­ka­lla sai ostet­tua yhden tun­nin työtä toiselta arvon­lisäverol­liseen hin­taan. Jos itse tekee tun­nin työn puolel­la nopeudel­la ostopalvelu­un ver­rat­tuna eli kahdessa tun­nis­sa, on yksilön kannal­ta taloudel­lis­es­ti järkeväm­pää tehdä työ nykyveroil­la itse ja tehdä vaik­ka pää­työtä 2 tun­tia vähem­män kuin tehdä muu­ta työtä itse kolme tun­tia ja ostaa sil­lä se yksi työ­tun­ti toiselta.

  42. Miten niin ei juuri muu­tos­ta. Log­a­r­it­mi­asteikon­han juuri piti näyt­tää, onko kehi­tyk­sessä muu­tok­sia. Minus­ta ero kas­vaa koko ajan.

  43. En tiedä olenko ain­oa joka on nyt jo alka­nut vähän muut­taa käytöstään kesään ver­rat­tuna. Kaup­pakeskuk­sis­sa ei tule oikeas­t­aan enää käy­tyä jos siihen ei ole vält­tämätön­tä syytä, piz­za­l­la tai muuten syömässä ei tule enää poiket­tua. Oma talous kiit­tää mut­ta val­tion­talous haukkoo henkeä. Suur­ta haaskaus­ta kos­ka nämä omae­htoiset rajoituk­set ovat viruk­sen lev­iämisen kannal­ta vähäar­voisia, ei virus kaupois­sa ole tehokkaasti levin­nyt jos edes ollenkaan, ja samaan aikaan kuitenkin mak­sa­vat taloudelle. Oikeas­t­aan ain­oa etu tästä omae­htoisu­ud­es­ta on poli­it­ti­nen kun ei löy­dy yhtä syyllistä.

    Talouden kannal­ta paras­ta olisi vain ja ain­oas­taan pahimpi­in viruslinkoi­hin, kuten mas­sa­t­a­pah­tu­mi­in ja yök­er­hoi­hin, kohdis­tu­vat mut­ta samal­la ehdot­tomasti pakol­liset rajoituk­set. Omista käyt­täy­tymisen muu­tok­sista johtu­vat rajoituk­set aiheut­ta­vat piilokus­tan­nuk­sia ja tehot­to­mia kos­ka niitä nou­dat­ta­vat “väärät” ihmiset.

    Suuri kuva tietenkin on että se pahin koro­nan hin­ta tulee väistämät­tä kun vien­ti hyy­tyy. Vaik­ka tur­is­mikin on merkit­tävä niin kun Suomen matkailu­tase on nor­maal­isti negati­ivi­nen niin ei se Suomen talout­ta tuhoa.

    1. Näin­hän tämä menee. Kun pahimpi­in viruslinkoi­hin ei pystytä puut­tumaan tim­o­lap­pi­en ja mikalin­tilöi­den vuok­si, virus jatkaa lev­iämistä ja ihmiset vähen­tävät liikkumista.

      Talous kär­sii muu­tamien yök­er­hoyrit­täjien vuoksi.

  44. Mainit­sit Osmo jos­sain vai­heessa että ottaisit HUS:n eri­tyis­seu­ran­taan. Oletko saanut HUS vs. muu maa-datan kasaan, ja löy­tyikö sieltä mitään kiinnostavaa?

    Uuti­sista tosi­aan tun­tuu että muual­la maas­sa oli nopeampia nousu­ja syys-lokaku­us­sa, mut­ta tilanne olisi vähän kaikkial­la sta­biloi­tu­mas­sa. Sen sijaan HUS-alueel­la tun­tu­isi ole­van hidas­ta mut­ta valitet­ta­van tasaista kasvua viikos­ta toiseen.

    Olisi mukavaa nähdä datas­ta pitääkö tämä tunne kutin­sa. Jos pitää, se tarkoit­taisi että HUS-alue kaipaisi vielä pieniä lisä­toimia käyrän kään­tämisek­si vaaka­suo­rak­si tai loivaan laskuun.

  45. Saisiko­han THL:ltä ulos aiem­pi­en syksy­jen sairaala- ja teho­hoitopoti­laiden määriä? Joko niin, että voisi ver­ra­ta aiemp­ina vuosi­na influ­enssan takia hoitoon joutunei­ta nyt koro­nan vuok­si hoitoon joutuneisi­in, tai sit­ten ihan vaan syys­tä riip­pumat­ta val­takun­nan kaikkien sairaala­hoidet­tavien ja teho­hoidet­tavien määriä eri syksyinä?

    Epäilen, ettei syksy 2020 juurikaan eroa aiemmista.

    1. Daniel Fed­er­ley: Saisiko­han THL:ltä ulos aiem­pi­en syksy­jen sairaala- ja teho­hoitopoti­laiden määriä? Joko niin, että voisi ver­ra­ta aiemp­ina vuosi­na influ­enssan takia hoitoon joutunei­ta nyt koro­nan vuok­si hoitoon joutuneisiin — 

      Tämä olisi hyödyl­listä kokon­aisku­van suh­teel­lisu­ut­ta ajatellen. Ongel­mana lie­nee, että influ­enssaa (tai mitään muu­takaan tar­tun­tatau­tia) ei tes­ta­ta näin järeästi kuin koron­aa. Ja siinä vai­heessa, kun henkilö joutuu influes­san kanssa teho­hoitoon tai kuolee, on syynä usein heiken­tyneisi­in keuhkoi­hin iskenyt, yleen­sä labrat­esteis­sä bak­teeriperäisek­si todet­tu keuhkoku­ume, joka tilas­toidaan vain keuhkoku­umeek­si. Tai sänky­poti­laak­si pää­tyneen muis­ti­sairaan van­huk­sen diag­noosi­na voi olla vain­muis­ti­sairaus, joka kir­jataan myös kuolin­syyk­si, vaik­ka syy viime kädessä olisi pitkän vuodelevon aiheut­ta­ma ver­it­ulp­pa, keuhkoku­ume tms. Kuolin­syyn tilas­toin­ti ei ole kovin tarkkaa. Ruumi­inavaus­ta ei tehdä, jos perus­sairau­den voidaan kat­soa aiheut­ta­neen kuole­man — pait­si koro­nan tapauk­ses­sa, jos­sa tes­tataan nyt kaik­ki vähänkin oireil­e­vat ja iso joukko altistunei­ta. Korona on mui­hin kuolemaan/tehohoitoon johtavi­in tilanteisi­in näh­den yliedustet­tuna tilas­tois­sa johtuen poikkeuk­sel­lis­es­ta tes­tausak­ti­ivi­su­ud­es­ta. Tilanteessa on vähin­täänkin “tapaus­demi­an” (“casedem­ic”) piirteitä. 

      Tämä IS:n jut­tu avaa kokon­aisku­vaa siitä mihin Suomes­sa tilas­toidusti kuollaan.
      https://www.is.fi/kotimaa/art-2000006690805.html

      Jut­tuun haas­tatel­tu HUS:n apu­lai­sy­likääkäri myös vahvis­taa, että influ­enssa on rankasti alidi­ag­nosoitu tau­ti, jon­ka seu­rauk­se­na mene­htyy arvi­ol­ta 500‑2000 suo­ma­laista vuodessa.

  46. Tan­skan tapaus kiin­nos­taa: siel­lä tapauskäyrä sojot­taa taas jyrkästi ylöspäin pienen notkah­duk­sen jäl­keen. Sitä alaspäin menevää käyrää käytet­ti­in meil­läkin n. kuukausi sit­ten esimerkkinä rajoi­tusten tehos­ta. Mitä siel­lä nyt on tapah­tunut eli mik­si tren­di hyy­tyi? Onko rajoituk­sia puret­tu vai tes­tataanko huo­mat­tavasti enem­män tai jokin muu seli­tys (ilmo­jen kylmen­e­m­i­nen) . Tun­teeko joku tääl­lä Tan­skan tilan­net­ta tarkemmin?

    1. Tosi­aan kiin­nos­ta­va tapaus, sen ver­ran olen seu­ran­nut että ovat viime aikoina kiristäneet rajoituk­set joten ei johdu rajo­tusten purus­ta ainakaan. Tuskin johtuu kesälomien jälkeis­es­tä työhön palu­us­ta mut­ta syys­lo­mavi­ikko oli niil­lä viikol­la 42. Eiköhän se koh­ta kään­tyy taas.

      Valkoinen talo * ilmoit­ti lakkaa­vansa pan­demi­an tor­jun­nan ja keskit­tyvän­sä sen sijaan sairau­den hoitoon kuten influ­enssankin kanssa. Saa nähdä mil­loin muut maat seu­raa­vat, toki vas­tus­ta­jia löy­tyy nor­maalia enem­män kos­ka Trump (ei kos­ka todisteet). 

      Silti sairaus jon­ka kuolleisu­us on 0,05% alle 70 vuo­ti­ais­sa ei pitäisi koskaan johtaa nähty­i­hin lock­downei­hin, vaan yht­enä esimerkkinä niin Reuter­sil­la julka­istus­sa selvi­tyk­sessä ** yli puo­let Euroopan pieni ja keskisu­urista yri­tyk­sistä pelkäävät joutu­vansa lait­ta­maan lap­pu luukulle jos meno jatkuu, näis­sä on tutkimuk­sen mukaan yli puo­let euroopan töis­sä käyviä, niin kuin puo­let euroopas­ta sysätään äärim­mäisen köyhyyteen.

      * https://www.hs.fi/ulkomaat/art-2000006700027.html
      ** https://www.reuters.com/article/us-europe-economy-smallbusiness/over-half-europes-small-firms-fear-for-survival-survey-finds-idUSKBN27709X

  47. Tosi­aan kiin­nos­ta­va tapaus, sen ver­ran olen seu­ran­nut että ovat viime aikoina kiristäneet rajoituk­set joten ei johdu rajo­tusten purus­ta ainakaan. Tuskin johtuu kesälomien jälkeis­es­tä työhön palu­us­ta mut­ta syys­lo­mavi­ikko oli niil­lä viikol­la 42. Eiköhän se koh­ta kään­tyy taas.

    Niin oli meil­läkin sama syys­lo­mavi­ikko enim­mäl­lä osal­la kouluista mut­ta mei­dän tapauskäyrä ei ole noussut(ainakaan vielä). 

    Välil­lä tun­tuu vaan siltä, että virus pitää meitä pilkkanaan ja nau­reskelee nurkan takana  vält­te­ly- ja seli­tysyri­tyk­sillemme. Se touhuaa aikansa oma­l­la aikataul­ul­laan ja voimal­laan mil­loin mis­säkin ja pitää sit­ten lomaa kun sitä huvittaa…(Vrt.Veikko Huo­visen kir­ja Lentsu).

    1. Jokke49:
      Tosi­aan kiin­nos­ta­va tapaus, sen ver­ran olen seu­ran­nut että ovat viime aikoina kiristäneet rajoituk­set joten ei johdu rajo­tusten purus­ta ainakaan. Tuskin johtuu kesälomien jälkeis­es­tä työhön palu­us­ta mut­ta syys­lo­mavi­ikko oli niil­lä viikol­la 42. Eiköhän se koh­ta kään­tyy taas.

      Niin olimeil­läkin sama syys­lo­mavi­ikko enim­mäl­lä osal­la kouluista mut­ta mei­dän tapauskäyrä ei ole noussut(ainakaan vielä). 

      Välil­lä­tun­tuu vaan siltä, että virus pitää meitä pilkkanaan ja nau­reskelee nurkan takana vält­te­ly- ja selitysyrityksillemme.Se touhuaa aikansa oma­l­la aikataul­ul­laan ja voimal­laan mil­loin mis­säk­in­ja pitää sit­ten lomaa kun sitä huvittaa…(Vrt.Veikko Huo­visen kir­ja Lentsu).

      Ja muut­ti vielä tur­istien mukana kokon­aan pois syn­ny­in­maas­taan Kiinas­ta Euroop­paan jos­sa sil­lä oli val­oisampi tule­vaisu­us. Josko voisi puhua jo virus­pako­laisu­ud­es­ta, pois huonoista eli­noloista ja jopa suo­ranais­es­ti virus­vain­ois­es­ta ilmapi­iristä koto-Kiinassa.

      1. K.k.: Ja muut­ti vielä tur­istien mukana kokon­aan pois syn­ny­in­maas­taan Kiinas­ta Euroop­paan jos­sa sil­lä oli val­oisampi tule­vaisu­us. Josko voisi puhua jo virus­pako­laisu­ud­es­ta, pois huonoista eli­noloista ja jopa suo­ranais­es­ti virus­vain­ois­es­ta ilmapi­iristä koto-Kiinassa.

        Hauskasti san­ot­tu! Vakavasti puhuen: ehkä on hyvä muis­taa myös, että Kiinas­sa osa­taan vain­o­ta muu­takin kuin viruksia.

    2. Tässä on var­masti ainakin hitunen totu­ut­ta. Moni tun­tuu kuvit­tel­e­van, että virus olisi jotenkin täysin ihmis­ten hal­lit­tavis­sa, että sitä ohjail­laan mil­loin mil­läkin rajoituk­sel­la kuin lehmiä navet­taan. Se antaa var­masti tur­val­lisu­u­den tun­net­ta, mut­ta on monien epi­demi­olo­gien­kin mukaan valitet­tavasti vain kuvitelma.
      Nor­jalaisetkin kesäl­lä myön­sivät, että Nor­jas­sa tapauk­set oli­si­vat laske­neet kesää kohden ilman rajoituk­si­akin, joten hei­dän rajoituk­sen­sa saat­toi­vat olla turhia. Mon­es­sa maas­sa ei täl­laista uskallet­taisi myöntää.
      Rajoituk­sil­la on var­masti vaiku­tus­ta, mut­ta ne rajuim­matkaan rajoituk­set eivät tun­nu ole­van kestävä ratkaisu oikein mis­sään maassa.

  48. Jos nyt kävisi niin epä­to­den­näköis­es­ti, että päivit­täiset tar­tun­tamäärät vaki­in­tu­isi­vat 200 tienoille, niin eikö se olisi ihan hyvä jut­tu? Siis koko maas­sa. Sil­loin eivät vielä sairaalat täyt­ty­isi ja jälji­tyskin voisi onnis­tua melko hyvin.

  49. Tämä­naa­muinen hur­ja arvio YLE:llä, prof Parkki­la Tam­pereen yliopis­tos­ta, on että “pitkään koron­aan” sairas­tuu jopa 10–30 % koro­nan sairas­taneista jopa sil­loinkin kun tau­ti on ollut lievä. Kyse on siis pitkit­tyneistä oireista viruk­sen hyökät­tyä keuhko­jen lisäk­si mui­hinkin elimiin.

    Jopa pros­ent­tikin olisi iso määrä ja tuo Parkki­lan 10–30, joka kieltämät­tä kuu­lostaa alarmistisen korkeal­ta, muut­taisi täysin sen minkälainen taloudelli­nen kus­tan­nus tästä on tulossa.

    Hive­nen turhaut­tavaa että edelleen ver­rataan tätä influ­enssaan kos­ka sitä se ei ole. Vielä turhaut­tavam­paa on se että seu­rataan kuollei­den määrää ja päätel­lään että mitään ei tarvitse tehdä viruk­sen tor­ju­misek­si. Ensin­näkin se kuolleisu­us on hyvin pitkän narun päässä kun ensin sairas­tu­vat nuoret jot­ka eivät kuole ja vas­ta epi­demi­an kun­nol­la levitessä alkaa virus lev­itä myös van­hempi­in ihmisi­in. Sil­loin kun kuolleisu­udessa näkyy hyp­päys on myöhäistä tehdä enää muu­ta kuin hyvin kovia ja hyvin kalli­ita toimen­piteitä. Toisek­si on nämä pitkäaikaisoireet nuorillakin.

    Aika lail­la on selvää että kesän lop­ul­la tehty kaikkien rajoi­tusten yhtäaikainen pois­to oli kar­di­naal­imu­naus jota pidän hyvin epälo­ogise­na ja suo­ras­taan hark­it­se­mat­tomana toime­na aikaisem­pi­en varovaisi­in toimi­in ver­rat­tuna. Ehkä kyseessä oli päämin­is­ter­iltä erään­lainen “pilot task sat­u­ra­tion” kun tekeil­lä oli paljon asioi­ta. Marin näyt­tää halu­a­van pitää kaik­ki lan­gat käsis­sään, ei dele­goi val­taa muille min­is­tereille ja tässä saat­toi käy­dä niin että tehtävien määrä ylit­ti sen mitä yksi ihmi­nen pystyy tehokkaasti hoita­maan — suori­tuskyky las­kee sel­l­aises­sa tilanteessa dramaattisesti.

    1. K.k.:
      Tämä­naa­muinen hur­ja arvio YLE:llä, prof Parkki­la Tam­pereen yliopis­tos­ta, on että ”pitkään koron­aan” sairas­tuu jopa 10–30 % koro­nan sairas­taneista jopa sil­loinkin kun tau­ti on ollut lievä. Kyse on siis pitkit­tyneistä oireista viruk­sen hyökät­tyä keuhko­jen lisäk­si mui­hinkin elimiin.

      Jopa pros­ent­tikin olisi iso määrä ja tuo Parkki­lan 10–30, joka kieltämät­tä kuu­lostaa alarmistisen korkeal­ta, muut­taisi täysin sen minkälainen taloudelli­nen kus­tan­nus tästä on tulossa.

      Hive­nen turhaut­tavaa että edelleen ver­rataan tätä influ­enssaan kos­ka sitä se ei ole. Vielä turhaut­tavam­paa on se että seu­rataan kuollei­den määrää ja päätel­lään että mitään ei tarvitse tehdä viruk­sen tor­ju­misek­si. Ensin­näkin se kuolleisu­us on hyvin pitkän narun päässä kun ensin sairas­tu­vat nuoret jot­ka eivät kuole ja vas­ta epi­demi­an kun­nol­la levitessä alkaa virus lev­itä myös van­hempi­in ihmisi­in. Sil­loin kun kuolleisu­udessa näkyy hyp­päys on myöhäistä tehdä enää muu­ta kuin hyvin kovia ja hyvin kalli­ita toimen­piteitä. Toisek­si on nämä pitkäaikaisoireet nuorillakin.

      Aika lail­la on selvää että kesän lop­ul­la tehty kaikkien rajoi­tusten yhtäaikainen pois­to oli kar­di­naal­imu­naus jota pidän hyvin epälo­ogise­na ja suo­ras­taan hark­it­se­mat­tomana toime­na aikaisem­pi­en varovaisi­in toimi­in ver­rat­tuna. Ehkä kyseessä oli päämin­is­ter­iltä erään­lainen ”pilot task sat­u­ra­tion” kun tekeil­lä oli paljon asioi­ta. Marin näyt­tää halu­a­van pitää kaik­ki lan­gat käsis­sään, ei dele­goi val­taa muille min­is­tereille ja tässä saat­toi käy­dä niin että tehtävien määrä ylit­ti sen mitä yksi ihmi­nen pystyy tehokkaasti hoita­maan – suori­tuskyky las­kee sel­l­aises­sa tilanteessa dramaattisesti.

      Influ­enssaan ver­taami­nen on mielestäni täysin perustel­tua, kos­ka kum­matkin on vaar­al­lisia hen­gi­ty­selin­ten virus­sairaus, johon kuolee paljon ihmisiä. Kos­ka olemme hyväksyneet, että influ­enssaan kuolee vuosit­tain tiet­ty määrä ihmisiä, niin koro­nan vaar­al­lisu­ut­ta on hyvä ver­ra­ta yleis­es­ti hyväksyt­ty­i­hin mene­tyk­si­in. Toki nyt tun­tuu ole­van val­lal­la hen­ki, ettei koron­aan saisi kuol­la yhtään ihmistä, mikä on täysin käsit­tämätön aja­tus, kos­ka se merk­it­sisi yhteiskun­nan täyt­tä sulkemista ja sen merk­i­tyk­set voivat olla paljon pahem­mat kuin koro­nan. Tas­apain­oilu näi­den kah­den välil­lä on vaikeaa, mut­ta se täy­tyy tehdä.

      Influ­enssaan ver­taami­nen on perustel­tua myös jälk­i­tau­tien osalta, kos­ka kum­mas­sakin ne on hyvin saman­tyyp­piset. Influ­enssas­akin on pitkäaikaisoire­i­ta, mut­ta ne ei saa yhtä paljon pal­sta­ti­laa kos­ka olemme tot­tuneet ja hyväksyneet ne. Enen­m­män turhaut­taa influ­enssan vähät­telijät, kos­ka se on koro­nan lail­la vaar­alli­nen tau­ti, mut­ta tau­ti mikä pitää hyväksyä eikä lopet­taa elämistä.
      https://www.jneurosci.org/content/38/12/3060

      1. pH: Influ­enssaan ver­taami­nen on mielestäni täysin perustel­tua, kos­ka kum­matkin on vaar­al­lisia hen­gi­ty­selin­ten virus­sairaus, johon kuolee paljon ihmisiä. —

        Influ­enssaan ver­taami­nen on perustel­tua myös jälk­i­tau­tien osalta, kos­ka kum­mas­sakin ne on hyvin samantyyppiset. —
        https://www.jneurosci.org/content/38/12/3060

        Kiitos, olen samaa mieltä. Samal­la kun mei­dän on hyväksyt­tävä, että tähänkin viruk­seen vääjäm­mät­tä mene­htyy riskiryh­mis­sä ole­via ihmisiä, meil­lä on myös keino­ja vähen­tää vakavien tau­timuo­to­jen toden­näköisyyt­tä. Halvim­mista keinoista D‑vitamiini saa jatku­vasti tuek­seen lisää tutkimus­näyt­töä. Empi­iristä tutkimus­ta aiheesta kan­nat­taisi laa­jen­taa mui­hinkin mai­hin — ja avoimesti uuti­soi­da se. D‑vitamiinin puute altistaa niin mon­elle muullekin sairaudelle kuin tälle koronalle, että sil­lä voi kat­soa ole­van myös kansan­ter­vey­del­listä merk­i­tys­tä. Saan­nin pitää vain olla yli nyky­su­osi­tusten. 50 mikrogrammaa/vrk kor­jaisi tilan­net­ta monel­la riit­tävästi. Van­huk­sille voisi antaa enem­mänkin (heil­lä heikko imey­tyvyys), jos pitoisu­ut­ta seu­rataan verikokein. 

        Läm­min kiitos Tekni­ikan Maail­malle tästä (ja muista korona-aihei­sista uutisista): 

        Tutkimus: Yli 80 pros­ent­tia espan­jalais­sairaalan koron­avirus­poti­laista kär­si D‑vitamiinin puutteesta 

        Kiitok­set myös Otava­me­di­an Kana­va-lehdelle nro 6/2020 ja Suomen Kuvale­hdelle tärkeän ja olen­naiset näköko­h­dat sum­maa­van artikke­lin julkaisemisesta:

        Kana­va: Koron­akri­isin aikana val­tale­htien avaamis­es­ta tuli vas­ten­mielistä – Arvostan tiedet­tä ja sik­si olen korona-skeptikko

        Artikke­li on SK:ssa mak­sumuurin takana. Kana­va ilmestyy vain painet­tuna ja löy­tyy monista kirjastoista.

      2. PH
        Influ­enssaan ver­taamises­sa tehdään kuitenkin aina suuri virhe, kun ver­rataan influ­enssaan kuollei­ta sekä koron­aan kuollei­ta suo­raan toisi­in­sa. Ne eivät ole yhteis­mi­tallisia tilantei­ta, kos­ka influ­enssaa tor­ju­taan lähin­nä rokot­tein, kun taas koron­avirus­ta vas­taan ei ole rokotet­ta, mut­ta sen tor­ju­misek­si ollaan tehty laa­jo­ja toimen­piteitä. Koron­aviruk­sen kuolleisu­us on pysynyt mata­lana kos­ka sitä on tor­jut­tu influ­enssaan näh­den todel­la voimakkaasti.

        Mais­sa, jois­sa tor­jun­ta ei ole onnis­tunut, kuolleisu­us on selvästi hypähtänyt ylöspäin koko vuo­den osalta. Tämän päivän Hesaris­sa kuvataan, miten Bel­gian ter­vey­den­huolto on rom­ah­tamispis­teeasä, siel­lä joi­hinkin sairaaloi­hin ei ote­ta enää ketään sisälle, kun paikat ovat täynnä:
        HS vieraili Bel­gias­sa toisen aal­lon ytimessä, jos­sa tar­tun­nan saa­neet hoita­jat kut­su­taan takaisin sairaalaan: ”Emme tule kestämään viikkoa” 

        ” ”En usko, että kukaan poli­itikko voi kat­soa silmi­in poti­las­ta, jon­ka joudumme kään­nyt­tämään ovelta. Nuori syöpäpoti­las, liiken­neon­net­to­muu­den uhri, mikä vain, joudumme tor­ju­maan hei­dät”, Devos sanoo.”

        https://www.hs.fi/ulkomaat/art-2000006702776.html?share=dfa7464d7488dfbab299ae30162a2fb7

        Ja voihan tätä aina influ­enssaan ver­ra­ta, mut­ta lop­putu­los on joka ker­ta sama: influ­enssa ei rom­ah­du­ta ter­vey­den­huoltoa, mut­ta tämä romahduttaa. 

        Tässä kuvaa­ja, jos­ta näkyy Koro­nan poikkeuk­sel­lisu­us nor­maali­in vuo­teen ja influ­enssakau­teen näh­den Englan­nis­sa ja Walesissa:

        https://twitter.com/AdamJKucharski/status/1321002782757933056

      3. Sylt­ty:
        PH
        Influ­enssaan ver­taamises­sa tehdään kuitenkin aina suuri virhe, kun ver­rataan influ­enssaan kuollei­ta sekä koron­aan kuollei­ta suo­raan toisi­in­sa. Ne eivät ole yhteis­mi­tallisia tilantei­ta, kos­ka influ­enssaa tor­ju­taan lähin­nä rokot­tein, kun taas koron­avirus­ta vas­taan ei ole rokotet­ta, mut­ta sen tor­ju­misek­si ollaan tehty laa­jo­ja toimen­piteitä. Koron­aviruk­sen kuolleisu­us on pysynyt mata­lana kos­ka sitä on tor­jut­tu influ­enssaan näh­den todel­la voimakkaasti.

        Mais­sa, jois­sa tor­jun­ta ei ole onnis­tunut, kuolleisu­us on selvästi hypähtänyt ylöspäin koko vuo­den osalta. Tämän päivän Hesaris­sa kuvataan, miten Bel­gian ter­vey­den­huolto on rom­ah­tamispis­teeasä, siel­lä joi­hinkin sairaaloi­hin ei ote­ta enää ketään sisälle, kun paikat ovat täynnä:
        HS vieraili Bel­gias­sa toisen aal­lon ytimessä, jos­sa tar­tun­nan saa­neet hoita­jat kut­su­taan takaisin sairaalaan: ”Emme tule kestämään viikkoa” 

        ” ”En usko, että kukaan poli­itikko voi kat­soa silmi­in poti­las­ta, jon­ka joudumme kään­nyt­tämään ovelta. Nuori syöpäpoti­las, liiken­neon­net­to­muu­den uhri, mikä vain, joudumme tor­ju­maan hei­dät”, Devos sanoo.”

        https://www.hs.fi/ulkomaat/art-2000006702776.html?share=dfa7464d7488dfbab299ae30162a2fb7

        Ja voihan tätä aina influ­enssaan ver­ra­ta, mut­ta lop­putu­los on joka ker­ta sama: influ­enssa ei rom­ah­du­ta ter­vey­den­huoltoa, mut­ta tämä romahduttaa. 

        Tässä kuvaa­ja, jos­ta näkyy Koro­nan poikkeuk­sel­lisu­us nor­maali­in vuo­teen ja influ­enssakau­teen näh­den Englan­nis­sa ja Walesissa:

        https://twitter.com/AdamJKucharski/status/1321002782757933056

        HS:n anek­doot­ti­nen artikke­li vetosi tun­teisi­in eikä asi­aa läh­estet­ty ana­lyyt­tisel­la tasol­la. Vaik­ka vah­vaa viestiä se levit­ti ei se silti vaku­u­ta. Esimerkik­si ei ole vält­tämät­tä kovin kum­malli­nen asia siirtää poti­lai­ta sairaaloiden välil­lä jos ped­it ovat jos­sain täyn­nä kun on vapai­ta petiä jonne mennä. 

        Ivor Cum­mins tänään julkaise­mas­saa youtube vlogilla “Oct 29th Cru­cial Viral Update: Euro­pean Focus BUT Prin­ci­ples Uni­ver­sal!” käy läpi argu­men­tit ja tilas­tot joil­la hän osoit­taa että nyky­ta­pah­tu­mat ei eroa Influ­enssas­ta. His­to­ri­an tilas­to­jen val­os­sa tämä ei ole kummallista.

        PS: Kuvaa­jasi

        Sylt­ty:
        PH
        Influ­enssaan ver­taamises­sa tehdään kuitenkin aina suuri virhe, kun ver­rataan influ­enssaan kuollei­ta sekä koron­aan kuollei­ta suo­raan toisi­in­sa. Ne eivät ole yhteis­mi­tallisia tilantei­ta, kos­ka influ­enssaa tor­ju­taan lähin­nä rokot­tein, kun taas koron­avirus­ta vas­taan ei ole rokotet­ta, mut­ta sen tor­ju­misek­si ollaan tehty laa­jo­ja toimen­piteitä. Koron­aviruk­sen kuolleisu­us on pysynyt mata­lana kos­ka sitä on tor­jut­tu influ­enssaan näh­den todel­la voimakkaasti.

        Mais­sa, jois­sa tor­jun­ta ei ole onnis­tunut, kuolleisu­us on selvästi hypähtänyt ylöspäin koko vuo­den osalta. Tämän päivän Hesaris­sa kuvataan, miten Bel­gian ter­vey­den­huolto on rom­ah­tamispis­teeasä, siel­lä joi­hinkin sairaaloi­hin ei ote­ta enää ketään sisälle, kun paikat ovat täynnä:
        HS vieraili Bel­gias­sa toisen aal­lon ytimessä, jos­sa tar­tun­nan saa­neet hoita­jat kut­su­taan takaisin sairaalaan: ”Emme tule kestämään viikkoa” 

        ” ”En usko, että kukaan poli­itikko voi kat­soa silmi­in poti­las­ta, jon­ka joudumme kään­nyt­tämään ovelta. Nuori syöpäpoti­las, liiken­neon­net­to­muu­den uhri, mikä vain, joudumme tor­ju­maan hei­dät”, Devos sanoo.”

        https://www.hs.fi/ulkomaat/art-2000006702776.html?share=dfa7464d7488dfbab299ae30162a2fb7

        Ja voihan tätä aina influ­enssaan ver­ra­ta, mut­ta lop­putu­los on joka ker­ta sama: influ­enssa ei rom­ah­du­ta ter­vey­den­huoltoa, mut­ta tämä romahduttaa. 

        Tässä kuvaa­ja, jos­ta näkyy Koro­nan poikkeuk­sel­lisu­us nor­maali­in vuo­teen ja influ­enssakau­teen näh­den Englan­nis­sa ja Walesissa:

        https://twitter.com/AdamJKucharski/status/1321002782757933056

        Sylt­ty:
        PH
        Influ­enssaan ver­taamises­sa tehdään kuitenkin aina suuri virhe, kun ver­rataan influ­enssaan kuollei­ta sekä koron­aan kuollei­ta suo­raan toisi­in­sa. Ne eivät ole yhteis­mi­tallisia tilantei­ta, kos­ka influ­enssaa tor­ju­taan lähin­nä rokot­tein, kun taas koron­avirus­ta vas­taan ei ole rokotet­ta, mut­ta sen tor­ju­misek­si ollaan tehty laa­jo­ja toimen­piteitä. Koron­aviruk­sen kuolleisu­us on pysynyt mata­lana kos­ka sitä on tor­jut­tu influ­enssaan näh­den todel­la voimakkaasti.

        Mais­sa, jois­sa tor­jun­ta ei ole onnis­tunut, kuolleisu­us on selvästi hypähtänyt ylöspäin koko vuo­den osalta. Tämän päivän Hesaris­sa kuvataan, miten Bel­gian ter­vey­den­huolto on rom­ah­tamispis­teeasä, siel­lä joi­hinkin sairaaloi­hin ei ote­ta enää ketään sisälle, kun paikat ovat täynnä:
        HS vieraili Bel­gias­sa toisen aal­lon ytimessä, jos­sa tar­tun­nan saa­neet hoita­jat kut­su­taan takaisin sairaalaan: ”Emme tule kestämään viikkoa” 

        ” ”En usko, että kukaan poli­itikko voi kat­soa silmi­in poti­las­ta, jon­ka joudumme kään­nyt­tämään ovelta. Nuori syöpäpoti­las, liiken­neon­net­to­muu­den uhri, mikä vain, joudumme tor­ju­maan hei­dät”, Devos sanoo.”

        https://www.hs.fi/ulkomaat/art-2000006702776.html?share=dfa7464d7488dfbab299ae30162a2fb7

        Ja voihan tätä aina influ­enssaan ver­ra­ta, mut­ta lop­putu­los on joka ker­ta sama: influ­enssa ei rom­ah­du­ta ter­vey­den­huoltoa, mut­ta tämä romahduttaa. 

        Tässä kuvaa­ja, jos­ta näkyy Koro­nan poikkeuk­sel­lisu­us nor­maali­in vuo­teen ja influ­enssakau­teen näh­den Englan­nis­sa ja Walesissa:

        https://twitter.com/AdamJKucharski/status/1321002782757933056

        Ivor Cum­mins tänään julka­istus­sa videossa ‘Oct 29th Cru­cial Viral Update: Euro­pean Focus BUT Prin­ci­ples Uni­ver­sal!’ * esit­tää ana­lyy­sein ja käyrin että influ­enssakin on ruuhkaut­tanut sairaaloi­ta lähivu­osi­na ilman suurem­pia uutisia aiheesta.

        Hesarin artikke­lista taas puut­tui ana­lyysit, anek­doot­ti­nen tari­na parista sairaalas­ta. On se tapah­tunut ennenkin että poti­lai­ta on siir­ret­ty sairaaloiden välil­lä, vielä löy­tyy vapai­ta petiä eikä Sak­san apua ainakaan tässä vai­heessa vielä tarvita.

        * https://www.youtube.com/watch?v=Tq3AaceihtI

        Sylt­ty:
        PH
        Influ­enssaan ver­taamises­sa tehdään kuitenkin aina suuri virhe, kun ver­rataan influ­enssaan kuollei­ta sekä koron­aan kuollei­ta suo­raan toisi­in­sa. Ne eivät ole yhteis­mi­tallisia tilantei­ta, kos­ka influ­enssaa tor­ju­taan lähin­nä rokot­tein, kun taas koron­avirus­ta vas­taan ei ole rokotet­ta, mut­ta sen tor­ju­misek­si ollaan tehty laa­jo­ja toimen­piteitä. Koron­aviruk­sen kuolleisu­us on pysynyt mata­lana kos­ka sitä on tor­jut­tu influ­enssaan näh­den todel­la voimakkaasti.

        Mais­sa, jois­sa tor­jun­ta ei ole onnis­tunut, kuolleisu­us on selvästi hypähtänyt ylöspäin koko vuo­den osalta. Tämän päivän Hesaris­sa kuvataan, miten Bel­gian ter­vey­den­huolto on rom­ah­tamispis­teeasä, siel­lä joi­hinkin sairaaloi­hin ei ote­ta enää ketään sisälle, kun paikat ovat täynnä:
        HS vieraili Bel­gias­sa toisen aal­lon ytimessä, jos­sa tar­tun­nan saa­neet hoita­jat kut­su­taan takaisin sairaalaan: ”Emme tule kestämään viikkoa” 

        ” ”En usko, että kukaan poli­itikko voi kat­soa silmi­in poti­las­ta, jon­ka joudumme kään­nyt­tämään ovelta. Nuori syöpäpoti­las, liiken­neon­net­to­muu­den uhri, mikä vain, joudumme tor­ju­maan hei­dät”, Devos sanoo.”

        https://www.hs.fi/ulkomaat/art-2000006702776.html?share=dfa7464d7488dfbab299ae30162a2fb7

        Ja voihan tätä aina influ­enssaan ver­ra­ta, mut­ta lop­putu­los on joka ker­ta sama: influ­enssa ei rom­ah­du­ta ter­vey­den­huoltoa, mut­ta tämä romahduttaa. 

        Tässä kuvaa­ja, jos­ta näkyy Koro­nan poikkeuk­sel­lisu­us nor­maali­in vuo­teen ja influ­enssakau­teen näh­den Englan­nis­sa ja Walesissa:

        https://twitter.com/AdamJKucharski/status/1321002782757933056

        Ivor Cum­mins tänään julka­istus­sa videossa ‘Oct 29th Cru­cial Viral Update: Euro­pean Focus BUT Prin­ci­ples Uni­ver­sal!’ * esit­tää ana­lyy­sein ja käyrein että influ­enssa toki on ruuhkaut­tanut sairaaloi­ta lähivu­osi­na. Tästä ei niin suuria uutisia revit­ty vaan.

        * https://youtu.be/Tq3AaceihtI

        Hesarin tun­teisi­in vetoa­va anek­doot­tista artikke­lista puut­tui ana­lyysi. Ei se ole ennen kuu­luma­ton­ta että poti­lai­ta on siir­ret­ty sairaaloista toisi­in ja vielä löy­tyi vapai­ta petiä. Eikä Sak­san tar­joa­ma apu vielä ainakaan ole otet­tu vastaan.

        Se mikä ehkä eniten ihme­tyt­tää on että edelleen tois­te­taan mitä kevääl­lä tehti­in vaik­ka nähdään ettei kevään toimen­piteet virus­ta karkot­tanut. Nyt vaan jäitä hat­tuun, pitäkää hatus­ta kiin­ni ja revitään se laas­tari ker­ral­la pois, ettei kuop­paa tarvit­see Kiinaan asti kaivaa. (en tarkoi­ta ettei mitään rajoituk­sia saisi olla mut­ta ei niitä liian kireek­sikin kan­na­ta vetää, sil­loin jää vaan tuhkaa jäljelle)

      4. Sylt­ty:
        PH
        Influ­enssaan ver­taamises­sa tehdään kuitenkin aina suuri virhe, kun ver­rataan influ­enssaan kuollei­ta sekä koron­aan kuollei­ta suo­raan toisi­in­sa. Ne eivät ole yhteis­mi­tallisia tilantei­ta, kos­ka influ­enssaa tor­ju­taan lähin­nä rokot­tein, kun taas koron­avirus­ta vas­taan ei ole rokotet­ta, mut­ta sen tor­ju­misek­si ollaan tehty laa­jo­ja toimen­piteitä. Koron­aviruk­sen kuolleisu­us on pysynyt mata­lana kos­ka sitä on tor­jut­tu influ­enssaan näh­den todel­la voimakkaasti.

        Mais­sa, jois­sa tor­jun­ta ei ole onnis­tunut, kuolleisu­us on selvästi hypähtänyt ylöspäin koko vuo­den osalta. Tämän päivän Hesaris­sa kuvataan, miten Bel­gian ter­vey­den­huolto on rom­ah­tamispis­teeasä, siel­lä joi­hinkin sairaaloi­hin ei ote­ta enää ketään sisälle, kun paikat ovat täynnä:
        HS vieraili Bel­gias­sa toisen aal­lon ytimessä, jos­sa tar­tun­nan saa­neet hoita­jat kut­su­taan takaisin sairaalaan: ”Emme tule kestämään viikkoa” 

        ” ”En usko, että kukaan poli­itikko voi kat­soa silmi­in poti­las­ta, jon­ka joudumme kään­nyt­tämään ovelta. Nuori syöpäpoti­las, liiken­neon­net­to­muu­den uhri, mikä vain, joudumme tor­ju­maan hei­dät”, Devos sanoo.”

        https://www.hs.fi/ulkomaat/art-2000006702776.html?share=dfa7464d7488dfbab299ae30162a2fb7

        Ja voihan tätä aina influ­enssaan ver­ra­ta, mut­ta lop­putu­los on joka ker­ta sama: influ­enssa ei rom­ah­du­ta ter­vey­den­huoltoa, mut­ta tämä romahduttaa. 

        Tässä kuvaa­ja, jos­ta näkyy Koro­nan poikkeuk­sel­lisu­us nor­maali­in vuo­teen ja influ­enssakau­teen näh­den Englan­nis­sa ja Walesissa:

        https://twitter.com/AdamJKucharski/status/1321002782757933056

        En usko, että kukaan väittää,etteikö jois­sain mais­sa korona olisi ollut nor­maalia kausi-influ­enssaa pahempi ja näistä mais­taa saakin hirvit­tävät käyrät. Mit­takaavaa ja ajateltavaa saa euromomo:n maako­htai­sista ylikuolleisu­uskäyristä, jois­sa näkyy tietyis­sä mais­sa kevään korona isona piikkinä. Toi­sis­sa mais­sa korona ei näy mil­lään­lail­la ja aikasem­pi­en vuosien influ­enssaepi­demi­at ovat huo­mat­tavasti suurem­pia. Täl­lä het­kel­lä ei käyrät näytä mis­sään maas­sa olev­van nor­maalin kau­si­vai­htelun yläpuolel­la ja esimerkik­si suomes­sa ylikuolleisu­us on mit­taus­jak­son alhais­in­ta. Toki talvi näyt­tää mihin men­nää, mut­ta selkeästi mais­sa on ero­ja ja samo­ja toimia ei kaikissa mais­sa tarvita.

  50. Euroopan tilanteen kehi­tys, ihan ymmär­ret­tävästi, on jäänyt uuti­sis­sa ja eri seu­ran­nois­sa aika pienelle Suomen tilanteen kehi­tyk­seen ver­rat­tuna. Mut­ta varsinkin Kes­ki-Euroopas­sa tau­ti­ti­lanne vaikut­taa läht­e­neen läh­es täysin käsistä. Use­am­mas­sa maas­sa on jo varoitet­tu, että tätä tah­tia teho-osas­tot ovat täyn­nä noin mar­rasku­un toisel­la viikol­la. Ja ottaen huomioon aikavi­iveen tar­tun­nas­ta teho-osas­tolle siir­tymiseen, taitaa olla jo liian myöhäistä enää vaikut­taa sen ajanko­hdan teho-osastokuormitukseen.

    Suomen tar­tun­takäyrä lähti nousu­un samoi­hin aikoi­hin tai vähän myöhem­min kuin muual­la, mut­ta tait­tui aika nopeasti mui­hin mai­hin ver­rat­tuna. Muual­la se näyt­tää yhä jatka­van kasvuaan ja ainakin Ran­skas­sa ja Sak­sas­sa on uutis­ten mukaan valmis­telus­sa järe­itä toimia. Ellei tääl­lä käy saman­laista uut­ta kään­nöstä ylöspäin kuin Tan­skas­sa, nykyti­lanne näyt­tää suo­ras­taan yllät­tävän hyvältä ver­rat­tuna mui­hin Euroopan maihin.

    Mut­ta vaik­ka Suo­mi selviäisikin tästä ilman isom­paa tau­ti­aal­toa, Euroopan tilanteel­la voi olla todel­la merkit­täviä taloudel­lisia sekä poli­it­tisia vaiku­tuk­sia Suomelle. Pidem­män päälle muun Euroopan tilanne voi vaikut­taa tilanteisi­in lop­ul­ta paljon enem­män kuin oman maamme tilanne.

    1. Antero:
      Euroopan tilanteen kehi­tys, ihan ymmär­ret­tävästi, on jäänyt uuti­sis­sa ja eri seu­ran­nois­sa aika pienelle Suomen tilanteen kehi­tyk­seen ver­rat­tuna. Mut­ta varsinkin Kes­ki-Euroopas­sa tau­ti­ti­lanne vaikut­taa läht­e­neen läh­es täysin käsistä. Use­am­mas­sa maas­sa on jo varoitet­tu, että tätä tah­tia teho-osas­tot ovat täyn­nä noin mar­rasku­un toisel­la viikol­la. Ja ottaen huomioon aikavi­iveen tar­tun­nas­ta teho-osas­tolle siir­tymiseen, taitaa olla jo liian myöhäistä enää vaikut­taa sen ajanko­hdan teho-osastokuormitukseen.

      Suomen tar­tun­takäyrä lähti nousu­un samoi­hin aikoi­hin tai vähän myöhem­min kuin muual­la, mut­ta tait­tui aika nopeasti mui­hin mai­hin ver­rat­tuna. Muual­la se näyt­tää yhä jatka­van kasvuaan ja ainakin Ran­skas­sa ja Sak­sas­sa on uutis­ten mukaan valmis­telus­sa järe­itä toimia. Ellei tääl­lä käy saman­laista uut­ta kään­nöstä ylöspäin kuin Tan­skas­sa, nykyti­lanne näyt­tää suo­ras­taan yllät­tävän hyvältä ver­rat­tuna mui­hin Euroopan maihin.

      Mut­ta vaik­ka Suo­mi selviäisikin tästä ilman isom­paa tau­ti­aal­toa, Euroopan tilanteel­la voi olla todel­la merkit­täviä taloudel­lisia sekä poli­it­tisia vaiku­tuk­sia Suomelle. Pidem­män päälle muun Euroopan tilanne voi vaikut­taa tilanteisi­in lop­ul­ta paljon enem­män kuin oman maamme tilanne.

      Koko koro­nan ajan katas­trofi on ollut aina kah­den viikon päässä. Kun sitä ei ole tul­lut, uusi on jo ollut odottamassa.

      1. Kyl­lä Bel­gias­sa (juuri nyt), Espan­jas­sa ja Ital­ias­sa ollaan elet­ty jo sitä katas­trofia. Vai menikö sin­ul­la kevään uutiset Milanon ja Madridin sairaaloista lat­tialle teipat­ti­in sänkyi­neen ihan täysin ohitse? Jos noiden maid­en pahin tilanne ei mielestäsi täytä ”katas­trofin” määritelmää, niin voidaan kai sit­ten tode­ta, että sitä ei täytä juuri mikään muu kuin täysimit­tainen mus­ta sur­ma tai ebola-epidemia.

        Euroopas­sakin on yleen­sä lyö­ty jar­rut poh­jaan viimeistään kak­si viikkoa ennen, kuin hom­ma lev­iää totaalis­es­ti käsiin. 

        Jos liiken­neon­net­to­muuk­si­in suh­taudut­taisi­in kuin Koro­nan vähättelijät:
        ”Ei kan­na­ta väistää tuo­ta tuke­vaa män­tyä, puskuri kun ei ole edel­lisen 100m matkalla men­nyt yhtään kasaan. Lisäk­si viime vuo­den ojaana­jos­ta voimme myös päätel­lä, että tämän tienoon kasvus­to on pääosin nuor­ta pajukkoa. Kun eilen ajet­ti­in män­nyn ohi, ei autoon tul­lut naar­muakaan. Siis­pä män­ty on täysin vaaraton”

      2. Sylt­ty:
        Kyl­lä Bel­gias­sa (juuri nyt), Espan­jas­sa ja Ital­ias­sa ollaan elet­ty jo sitä katas­trofia. Vai menikö sin­ul­la kevään uutiset Milanon ja Madridin sairaaloista lat­tialle teipat­ti­in sänkyi­neen ihan täysin ohitse? Jos noiden maid­en pahin tilanne ei mielestäsi täytä ”katas­trofin” määritelmää, niin voidaan kai sit­ten tode­ta, että sitä ei täytä juuri mikään muu kuin täysimit­tainen mus­ta sur­ma tai ebola-epidemia.

        Euroopas­sakin on yleen­sä lyö­ty jar­rut poh­jaan viimeistään kak­si viikkoa ennen, kuin hom­ma lev­iää totaalis­es­ti käsiin. 

        Jos liiken­neon­net­to­muuk­si­in suh­taudut­taisi­in kuin Koro­nan vähättelijät:
        ”Ei kan­na­ta väistää tuo­ta tuke­vaa män­tyä, puskuri kun ei ole edel­lisen 100m matkalla men­nyt yhtään kasaan. Lisäk­si viime vuo­den ojaana­jos­ta voimme myös päätel­lä, että tämän tienoon kasvus­to on pääosin nuor­ta pajukkoa. Kun eilen ajet­ti­in män­nyn ohi, ei autoon tul­lut naar­muakaan. Siis­pä män­ty on täysin vaaraton”

        Ajat­telin katas­tro­fil­la jotain muu­ta kuin yhden maan paikallista ruuhkahuip­pua. Pahim­man ske­naar­i­on heilut­telu nenän edessä juuri tekee vaikeak­si asial­lisen keskustelun järke­vistä vai­h­toe­hdoista. Pohjois-Ital­ian kaltainen tilanne ei levin­nyt meille, joten siinä mielessä ainakin pelot­telu oli turhaa, jos ei olete­ta, että pelot­telu aikaan­sai ne toimen­piteet, joil­la lev­iämi­nen estettiin.

        Kaipa sairaalat ylikuor­mit­tuvat eri puo­lil­la maail­maa aina sil­loin täl­löin, jopa influ­enss­api­ikkien aikana. Kun asia ei ole val­tavas­sa medi­aseu­ran­nas­sa, sitä vain ei huo­ma­ta joka paikas­sa toitottaa.

        Halu­aisin kuul­la uskot­ta­van seli­tyk­sen sille, mik­si tar­tun­nat eivät ota lev­itäk­seen Suomes­sa ja muu­ta­mas­sa muus­sa maas­sa. Rajoituk­set tuskin riit­tävät tätä selit­tämään. Seli­tys voisi jopa osoit­taa rajoituk­set turhiksi.

      3. Mie­lenki­in­toista on, mik­si HIV ei levin­nyt Suomes­sa. Tiuk­ka sukupuo­likuri ei oikein riitä seli­tyk­sek­si, kos­ka muut sukupuoli­tau­dit lev­i­sivät oikein hyvin.

  51. Laskin, että Suomes­sa on 215 kun­taa, jois­sa ei ole viikon aikana todet­tu yhtään tartuntaa.
    Medi­aa seu­raa­mal­la en olisi arvan­nut kovin lähelle.

  52. Kaup­pale­hti OPTIO 22.10. kolum­nis­sa Ris­to E.J. Pent­tilä riisuu keis­arin uusista vaatteistaan: 

    “— Kuolem­i­nen koron­aan on hyvin epä­to­den­näköistä, vaik­ka taudin saisi 74-vuo­tias yli­pain­oinen mies. Ongel­ma on juuri tuo 74-vuo­tias yli­pain­oinen mies. Niin kauan kuin hän on Yhdys­val­tain pres­i­dent­ti, ei pan­demi­aa julis­te­ta päättyneeksi.

    Sitä ei tehdä Yhdys­val­lois­sa, kos­ka pan­demi­an vähät­te­ly tulk­i­taan Trumpin kan­natuk­sek­si. Sitä ei tee Maail­man ter­veysjär­jestö WHO, jon­ka jatko­ra­hoi­tus riip­puu Joe Bidenin valin­nas­ta. Eikä sitä tee Euroopan unioni, joka toivoo palu­u­ta transat­lant­tiseen yhteistyöhön uuden pres­i­dentin johdolla.

    Kun pres­i­dent­ti vai­h­tuu, vai­h­tuu myös koron­a­puhe. Sil­loin voidaan rauhas­sa tode­ta, että toinen aal­to ei ollutkaan niin paha kuin vira­nomaiset pelkä­sivät. Voidaan rauhas­sa kat­soa tilas­to­ja ja iloi­ta siitä, että covid-19 ei ole lainkaan niin vaar­alli­nen kuin pelkäsimme.

    Rip­uli ja liiken­neon­net­to­muudet tap­pa­vat paljon enem­män ihmisiä kuin tämä tau­ti. Sitä pait­si uuden rokot­teen jakelua jär­jestetään hiki hatus­sa. Äärim­mäisiä rajoituk­sia ei enää tarvi­ta, sil­lä vahvis­tunut joukkoim­mu­ni­teet­ti tukee rokotetta. —”

    Kokon­aisu­udessaan lukemisen arvoinen kirjoitus
    löy­tyy täältä. 

    1. Pent­tilä ei ole epi­de­molo­gian osaa­ja, ja nyt on men­nyt­tä maine “talousosaa­janakin”.

      Talousosaa­jien yleinen kon­sen­sus-ymmär­rys on, etteivät rajoituk­set vaiku­ta taloudel­liseen toimeli­aisu­u­teen läh­eskään samoin kuin vakavaan sairauteen sairas­tu­misen uhka. 

      Pan­demi­an hillintä on paras­ta talous­poli­ti­ikkaa, ja siel­lä mis­sä kovil­lakin toimil­la pan­demia on saatu kuri­in, talous pär­jää parhaiten.

      1. Ongel­ma tässä ajat­telus­sa on että lasku toimen­piteistä tulee jäl­keen­päin. Vas­ta kun hätä­varat ovat hyy­tyneet ja aika on hiukan kulunut nähdään toimen­pitei­den aiheut­ta­man tuhon todel­li­nen laa­ju­us. Esimerkik­si syöpäseu­lan­nan hyy­tymisen takia löytämät­tä ja pelas­ta­mat­ta jääneet kuol­e­vat tulev­ina vuosi­na ei tänä vuon­na, kuten myös tule­van työt­tömyysaal­lon vaiku­tuk­set ja koulunkäyn­nin vaiku­tuk­set eivät näy vielä. 

        Näen että tässä on vas­takkain nyt näkyvä pieni tuho ja hiip­ivä tule­va suuri tuho, ja lääk­keet on pri­or­isoitu väärin kos­ka eletään kum­mallises­sa uskos­sa että molem­mista voisi välttyä. 

        Kuvan­nol­lis­es­ti voisi ajatel­la enti­sa­jan laivaa jos­sa kahdel­la miehistän sadas­ta jäsen­estä löy­tyy rut­toa. Ratkaisu siihen oli tur­va­ta 98 ja viska­ta kak­si yli laidan sen sijaan että yritetään pelas­taa kaikkia ja se lop­puu siihen että puo­let kuolee tautiin. 

        Puut­tuu rohkeus tehdä oikein ja tur­va­ta hyvän elämän nuo­rille ja tuleville sukupolville ja sen jäl­keen yrit­tää tur­va­ta muit­ten elämää mah­dol­lisuuk­sien mukaan. Kun kaikkea ei voi saa­da on pri­or­isoita­va, mut­ta se epäon­nis­tuu pahasti.

      2. Kuvan­nol­lis­es­ti voisi ajatel­la enti­sa­jan laivaa jos­sa kahdel­la miehistän sadas­ta jäsen­estä löy­tyy rut­toa. Ratkaisu siihen oli tur­va­ta 98 ja viska­ta kak­si yli laidan sen sijaan että yritetään pelas­taa kaikkia ja se lop­puu siihen että puo­let kuolee tautiin. 

        Kuvan­nol­lis­es­ti koro­nan päästämi­nen vapaasti val­loilleen olisi sama kuin ne kak­si hylät­täisi­in laivan ruumaan ja heit­et­täisi­in mereen tekemäl­lä reikä kaleerin poh­jaan. “Rut­toi­sista” (kau­nis ilmais­tu muuten mum­moista ja vaareista, muuten) päästäisi­in kyl­lä eroon, mut­ta koko lai­va uppoaisi perässä. Muu­ta­ma vahvin ehkä pää­sisi uimal­la mai­hin. Aika dystooppista.

      3. MF:
        Ongel­ma tässä ajat­telus­sa on että lasku toimen­piteistä tulee jäl­keen­päin. Vas­ta kun hätä­varat ovat hyy­tyneet ja aika on hiukan kulunut nähdään toimen­pitei­den aiheut­ta­man tuhon todel­li­nen laa­ju­us. Esimerkik­si syöpäseu­lan­nan hyy­tymisen takia löytämät­tä ja pelas­ta­mat­ta jääneet kuol­e­vat tulev­ina vuosi­na ei tänä vuon­na, kuten myös tule­van työt­tömyysaal­lon vaiku­tuk­set ja koulunkäyn­nin vaiku­tuk­set eivät näy vielä. 

        Näen että tässä on vas­takkain nyt näkyvä pieni tuho ja hiip­ivä tule­va suuri tuho, ja lääk­keet on pri­or­isoitu väärin kos­ka eletään kum­mallises­sa uskos­sa että molem­mista voisi välttyä. 

        Kuvan­nol­lis­es­ti voisi ajatel­la enti­sa­jan laivaa jos­sa kahdel­la miehistän sadas­ta jäsen­estä löy­tyy rut­toa. Ratkaisu siihen oli tur­va­ta 98 ja viska­ta kak­si yli laidan sen sijaan että yritetään pelas­taa kaikkia ja se lop­puu siihen että puo­let kuolee tautiin. 

        Puut­tuu rohkeus tehdä oikein ja tur­va­ta hyvän elämän nuo­rille ja tuleville sukupolville ja sen jäl­keen yrit­tää tur­va­ta muit­ten elämää mah­dol­lisuuk­sien mukaan. Kun kaikkea ei voi saa­da on pri­or­isoita­va, mut­ta se epäon­nis­tuu pahasti.

        Tor­jun­ta ei voi onnis­tua tuol­la taval­la, kos­ka ne kak­si ovat jo sairai­ta, “teho-osas­tol­la”, mut­ta ne 98 oiree­ton­ta ovat erit­täin poten­ti­aal­isia taudin kan­ta­jia ja super­tar­tut­ta­jia. Tuon ruton tehokas nykytiedeon mukainen **tukah­dut­ta­mi­nen** tuol­la laival­la olisikin pitänyt tehdä niin, että 98 oiree­ton­ta heit­etään mereen, ja kak­si rut­toon sairas­tunut­ta jää laivalle karanteeniin !

      4. “Pan­demi­an hillintä on paras­ta talous­poli­ti­ikkaa, ja siel­lä mis­sä kovil­lakin toimil­la pan­demia on saatu kuri­in, talous pär­jää parhaiten.”

        Perus­tee­ton väite. Ihmis­ten säästöt on pian syö­ty. Siitä on hyvä kuvaus HSn jutus­sa, jos­sa työt­tömäk­si joutunut on myynyt irtaimis­toaan saadak­seen leipää pöytään. Lisäk­si se “tutkimus”, mihin väite perus­tuu ei ole huomioin­ut velka­an­tu­mista eikä pitkän ajan seu­raa­muk­sia. Ja onko sitä saatu kuri­in esim. Espanjassa?

      5. Antti:
        ”Pan­demi­an hillintä on paras­ta talous­poli­ti­ikkaa, ja siel­lä mis­sä kovil­lakin toimil­la pan­demia on saatu kuri­in, talous pär­jää parhaiten.”

        Perus­tee­ton väite. Ihmis­ten säästöt on pian syö­ty. Siitä on hyvä kuvaus HSn jutus­sa, jos­sa työt­tömäk­si joutunut on myynyt irtaimis­toaan saadak­seen leipää pöytään. Lisäk­si se ”tutkimus”, mihin väite perus­tuu ei ole huomioin­ut velka­an­tu­mista eikä pitkän ajan seu­raa­muk­sia. Ja onko sitä saatu kuri­in esim. Espanjassa?

        Et näem­mä ymmär­rä, mut­ta sitä on liik­keel­lä. Kan­nat­taa suun­na­ta katse esim. Etelä-Kore­aan, Uuteen-See­lan­ti­in tai Aus­trali­aan, tai vaik­ka Kiinaan. Kun sairaalat eivät täy­ty koron­apoti­laista, pystyy ter­vey­den­huolto toim­i­maan nor­maal­isti. Kun ihmis­ten ei tarvitse pelätä vaar­al­liseen tau­ti­in sairas­tu­mista, uskalletaan ostaa palvelui­ta ja tavaroita.

        Mut­ta ei se mitään, ei tätä ejpent­tilätkään ymmärrä.

      6. Antti:
        ”Pan­demi­an hillintä on paras­ta talous­poli­ti­ikkaa, ja siel­lä mis­sä kovil­lakin toimil­la pan­demia on saatu kuri­in, talous pär­jää parhaiten.”

        Perus­tee­ton väite. Ihmis­ten säästöt on pian syö­ty. Siitä on hyvä kuvaus HSn jutus­sa, jos­sa työt­tömäk­si joutunut on myynyt irtaimis­toaan saadak­seen leipää pöytään. Lisäk­si se ”tutkimus”, mihin väite perus­tuu ei ole huomioin­ut velka­an­tu­mista eikä pitkän ajan seu­raa­muk­sia. Ja onko sitä saatu kuri­in esim. Espanjassa?

        Kiinan talous kas­vaa jo tänä vuon­na. Eikö tämä ole edes jo jonkin­lainen peruste? 

        Kun taas päin­vas­taiselle väit­teelle, että talous pär­jää hienos­ti jos mitään koronara­joituk­sia ei ole, ei ole mitään perustei­ta. Se voi kuu­lostaa intu­iti­ivis­es­ti oikeal­ta mut­ta intu­itio on taloudessa usein väärässä.

      7. K.k.: Kiinan talous kas­vaa jo tänä vuon­na. Eikö tämä ole edes jo jonkin­lainen peruste? 

        Kun taas päin­vas­taiselle väit­teelle, että talous pär­jää hienos­ti jos mitään koronara­joituk­sia ei ole, ei ole mitään perustei­ta. Se voi kuu­lostaa intu­iti­ivis­es­ti oikeal­ta mut­ta intu­itio on taloudessa usein väärässä.

        Ver­tailu kai pitää tehdä tilanteeseen, jos­sa koron­aan olisi suh­taudut­tu kuin kausi-influ­enssaan, ja mitkä oli­si­vat olleet sen vaiku­tuk­set talouteen. Kyl­lähän ne ovat tiedos­sa pitkältä ajalta.

      8. K.k.: Kiinan talous kas­vaa jo tänä vuon­na. Eikö tämä ole edes jo jonkin­lainen peruste? 

        Kun taas päin­vas­taiselle väit­teelle, että talous pär­jää hienos­ti jos mitään koronara­joituk­sia ei ole, ei ole mitään perustei­ta. Se voi kuu­lostaa intu­iti­ivis­es­ti oikeal­ta mut­ta intu­itio on taloudessa usein väärässä.

        Jotain fak­taa kiitos väit­teelle, että nyt tehdyt rajoituk­set eivät vaiku­ta talouteen?

  53. Immu­ni­teetin kestos­ta ja siitä, että syn­nyt­tääkö vähisin oirein sairastet­tu koron­ain­fek­tio yleen­säkään minkään­laista immu­ni­teet­tia, on esitet­ty kaiken­laisia speku­laa­tioi­ta. Yleinen ääripään alarmisti­nen väite on tain­nut olla se, että vain vakavien oirei­den jäl­keen voi ehkä saa­da immu­ni­teetin — joka sekin kestää vain lyhyen aikaa.

    No, nyt asi­as­ta on julka­istu vähän laa­jem­pi tutkimus Sciencessä:

    Robust neu­tral­iz­ing anti­bod­ies to SARS-CoV­‑2 infec­tion per­sist for months

    Here we report that the vast major­i­ty of infect­ed indi­vid­u­als with mild-to-mod­er­ate COVID-19 expe­ri­ence robust IgG anti­body respons­es against the viral spike pro­tein, based on a dataset of 30,082 indi­vid­u­als screened at Mount Sinai Health Sys­tem in New York City. We also show that titers are rel­a­tive­ly sta­ble for at least a peri­od approx­i­mat­ing 5 months and that anti-spike bind­ing titers sig­nif­i­cant­ly cor­re­late with neu­tral­iza­tion of authen­tic SARS-CoV­‑2. Our data sug­gests that more than 90% of sero­con­vert­ers make detectible neu­tral­iz­ing anti­body respons­es. These titers remain rel­a­tive­ly sta­ble for sev­er­al months after infection.

    Our data reveal that indi­vid­u­als who have recov­ered from mild COVID-19 expe­ri­ence rel­a­tive­ly robust anti­body respons­es to the spike which cor­re­late sig­nif­i­cant­ly with neu­tral­iza­tion of authen­tic SARS-CoV­‑2 virus. Con­sis­tent with data for the human coro­n­avirus­es, SARS-CoV­‑1 and Mid­dle East­ern res­pi­ra­to­ry syn­drome (MERS)-CoV, we also find sta­ble anti­body titers over a peri­od of at least 3 months and only mod­est declines at the 5‑month time point. We plan to fol­low this cohort over longer inter­vals of time. 

    Eli neu­traloivien vas­ta-ainei­den määrä näyt­täisi laske­van vain lievästi 5kk tarkastelu­jak­sol­la eikä tässä vai­heessa ilman pidem­pää seu­ran­taa voi­da sanoa kuin­ka pitkään immu­ni­teet­ti kestää.

    Vaikut­taisi ihan hyvältä — ensim­mäiset (län­si­maiset) rokot­teet ovat koh­ta jo käytössä — ja vaik­ka rokot­tei­den teho olisi oletet­tua pienem­pi tai roko­tuskamp­pan­ja kestäisi pidem­pään, lau­maim­mu­ni­teetin voisi saa­da myös lievien tapauk­sien kautta.

    Ei tietysti sovi panikoi­jien “me kuol­laan koh­ta kaik­ki” ‑nar­rati­ivi­in, joten eiköhän tämäkin tulos vai­eta kuoliaaksi.

    1. ksee:
      Immu­ni­teetin kestos­ta ja siitä, että syn­nyt­tääkö vähisin oirein sairastet­tu koron­ain­fek­tio yleen­säkään minkään­laista immu­ni­teet­tia, on esitet­ty kaiken­laisia speku­laa­tioi­ta. Yleinen ääripään alarmisti­nen väite on tain­nut olla se, että vain vakavien oirei­den jäl­keen voi ehkä saa­da immu­ni­teetin – joka sekin kestää vain lyhyen aikaa.

      No, nyt asi­as­ta on julka­istu vähän laa­jem­pi tutkimus Sciencessä:

      Robust neu­tral­iz­ing anti­bod­ies to SARS-CoV­‑2 infec­tion per­sist for months

      Eli neu­traloivien vas­ta-ainei­den määrä näyt­täisi laske­van vain lievästi 5kk tarkastelu­jak­sol­la eikä tässä vai­heessa ilman pidem­pää seu­ran­taa voi­da sanoa kuin­ka pitkään immu­ni­teet­ti kestää.

      Vaikut­taisi ihan hyvältä – ensim­mäiset (län­si­maiset) rokot­teet ovat koh­ta jo käytössä – ja vaik­ka rokot­tei­den teho olisi oletet­tua pienem­pi tai roko­tuskamp­pan­ja kestäisi pidem­pään, lau­maim­mu­ni­teetin voisi saa­da myös lievien tapauk­sien kautta.

      Ei tietysti sovi panikoi­jien ”me kuol­laan koh­ta kaik­ki” ‑nar­rati­ivi­in, joten eiköhän tämäkin tulos vai­eta kuoliaaksi.

      En tiedä mis­tään “alarmisti­sista väit­teistä”, mut­ta lähin­nä huole­na aikaisem­min on ollut epä­var­muus immu­ni­teetin kestoa­jas­ta. Briteis­sä mitat­ti­in nyt IgG vas­ta-ainei­ta 350 000 ihmisen otok­sel­la, ja kesäku­un lop­un 6% esi­in­tyvyys väestössä muut­tui 4.4% esi­in­tyvyy­dek­si syysku­un lopus­sa, eli yli 25% lasku. Tämä vas­ta-ainei­den vähen­e­m­i­nen on kyl­lä nopeam­paa kuin mitä yleen­sä on oletet­tu tai toiv­ot­tu. Mah­dol­lis­es­ta T‑solu vaiku­tuk­ses­ta immu­ni­teet­ti­in tämä ei sano mitään.

      Tilanne Briteis­sä on muutenkin huono ja Sak­san ja Ran­skan tapaiset rajoituk­set edessä. Covid-kuolleisu­us on suurem­paa kuin viruk­sen lev­iämis­es­tä voisi päätel­lä, keskiar­vo jonkin aikaa yli 200 per päivä, pari­na viime päivänä yli 300 päivässä, seli­tyk­senä korkea levin­neisyys alem­mis­sa sosi­aalilu­okissa (social depri­va­tion). Viralli­nen covid-kuolemien lukumäärä noin 62000 (kuolin­todis­tuk­set, Office for Nation­al Sta­tis­tics) , eli noin 0.1% koko väestöstä. Ylikuolleisu­us on vieläkin suurem­paa, kos­ka epi­demi­an alus­sa tapauk­sia ei tes­tat­tu ja kir­jat­tu, ja suur­in­ta Euroopas­sa. Mis­tään epi­demi­an hidas­tu­mis­es­ta immu­ni­teetin kaut­ta ilman rokotet­ta ei ole paljon toivoa, jos vas­ta-ainei­ta on jol­lain 4–6% väestöstä.

      1. Janne: En tiedä mis­tään ”alarmisti­sista väit­teistä”, mut­ta lähin­nä huole­na aikaisem­min on ollut epä­var­muus immu­ni­teetin kestoajasta.Briteissä mitat­ti­in nyt IgG vas­ta-ainei­ta 350 000 ihmisen otok­sel­la, ja kesäku­un lop­un 6% esi­in­tyvyys väestössä muut­tui 4.4% esi­in­tyvyy­dek­si syysku­un lopus­sa, eli yli 25% lasku. Tämä vas­ta-ainei­den vähen­e­m­i­nen on kyl­lä nopeam­paa kuin mitä yleen­sä on oletet­tu tai toiv­ot­tu. Mah­dol­lis­es­ta T‑solu vaiku­tuk­ses­ta immu­ni­teet­ti­in tämä ei sano mitään.

        Brit­tien käyt­tämän testin herkkyys ei vältämät­tä riit­tänyt ker­tomaan koko totu­ut­ta tilanteesta. Lisäk­si aiheeseen liit­tynyt uuti­soin­ti oli tyyp­il­lisen typerää:

        Why You Shouldn’t Wor­ry About Stud­ies Show­ing Wan­ing Coro­n­avirus Antibodies

        “Some of these head­lines are sil­ly,” said Scott Hens­ley, an immu­nol­o­gist at the Uni­ver­si­ty of Pennsylvania.

        Declin­ing anti­body lev­els after the acute infec­tion has resolved “is the sign of a nor­mal healthy immune response,” Dr. Hens­ley said. “It doesn’t mean that those peo­ple no longer have anti­bod­ies. It doesn’t mean that they don’t have protection.”

        “The vac­cine doesn’t have to mim­ic or mir­ror the nat­ur­al infec­tion,” said Shane Crot­ty, a virol­o­gist at the La Jol­la Insti­tute for Immunol­o­gy. “Cer­tain­ly I wouldn’t be alarmist about these data.”

        Look­ing at the data a dif­fer­ent way, about 73 per­cent of peo­ple who had anti­bod­ies ear­ly on still pro­duced a pos­i­tive result months lat­er, not­ed Dr. Anto­nio Berto­let­ti, a virol­o­gist at Duke NUS Med­ical School in Sin­ga­pore. “That’s not such a dra­mat­ic decline.”

        “We’re say­ing the anti­body response has declined below the thresh­old” of detec­tion, Dr. Elliott said. “This is not a sur­prise to any­one who works in the field.”

        Data from mon­keys sug­gests that even low lev­els of anti­bod­ies can pre­vent seri­ous ill­ness from the virus, if not a re-infec­tion. Even if cir­cu­lat­ing anti­body lev­els are unde­tectable, the body retains the mem­o­ry of the pathogen. If it cross­es paths with the virus again, bal­loon-like cells that live in the bone mar­row can mass-pro­duce anti­bod­ies with­in hours.

        Lisäk­si Mt. Sinain tutkimuk­sen tulok­set ovat yht­eneviä usei­den muiden tutkimusten kanssa mm. 

        https://www.nejm.org/doi/full/10.1056/NEJMoa2026116

        Our results indi­cate that antivi­ral anti­bod­ies against SARS-CoV­‑2 did not decline with­in 4 months after diagnosis.

        https://onlinelibrary.wiley.com/doi/10.1002/eji.202048970

        Anti-SARS-CoV-2 anti­body respons­es fol­low a clas­sic pat­tern with a rapid increase with­in the first three weeks after symp­toms. Although titres reduce sub­se­quent­ly, the abil­i­ty to detect anti-SARS-CoV-2 IgG anti­bod­ies remained robust with con­firmed neu­tral­i­sa­tion activ­i­ty for up to six months in a large pro­por­tion of pre­vi­ous­ly virus-positive screened subjects.

      2. ksee: Brit­tien käyt­tämän testin herkkyys ei vältämät­tä riit­tänyt ker­tomaan koko totu­ut­ta tilanteesta. Lisäk­si aiheeseen liit­tynyt uuti­soin­ti oli tyyp­il­lisen typerää:

        Why You Shouldn’t Wor­ry About Stud­ies Show­ing Wan­ing Coro­n­avirus Antibodies

        Lisäk­si Mt. Sinain tutkimuk­sen tulok­set ovat yht­eneviä usei­den muiden tutkimusten kanssa mm. 

        https://www.nejm.org/doi/full/10.1056/NEJMoa2026116

        https://onlinelibrary.wiley.com/doi/10.1002/eji.202048970

        Ei Brit­ti­tutkimus mis­sään ris­tiri­idas­sa ole Mt Sinain tutkimuk­sen kanssa. Tutkimus on myös aivan pätevä tämän tyyp­piseen analyysiin.

    2. Tässä on ihan mie­lenki­in­toinen haas­tat­telu liit­tyen siihen, miten vas­ta-ainei­den katoami­nen ja immu­ni­teet­ti eivät vält­tämät­tä liity toisi­in­sa. Täl­lä teo­reet­tisel­la epi­demi­ologilla on ollut kova työsar­ka käyn­nis­sä ole­van epi­demi­an aikana, mut­ta hän on jak­sanut pysyä objek­ti­ivisel­la lin­jal­la uhkauk­sista huolimatta.
      Joku voi tosin maini­ta, että hän on lukki­u­tunut lau­maim­mu­ni­teet­ti­a­jat­telu­un, mut­ta sen ymmärtää, sil­lä ko. aja­tus on ollut alku­vuo­teen asti tiedey­hteisössä vallitseva. 

      Tutk­i­jan haas­tat­telu liit­tyen immuniteettiin
      https://www.youtube.com/watch?v=RZKXce5e4Xg

      1. Itse asi­as­sa covid keskustelu on valitet­tavasti paljolti poli­ti­soitunut, ja covid-toimien ilmas­ton­muu­tok­sen vas­tus­ta­jat usein ovat ne samat ihmiset.

        Piti tietysti kir­joit­taa, että
        “Itse asi­as­sa covid keskustelu on valitet­tavasti paljolti poli­ti­soitunut, ja covid-toimien vas­tus­ta­jat ja ilmas­ton­muu­tok­sen kieltäjät usein ovat ne samat ihmiset.”

      2. Janne: Piti tietysti kir­joit­taa, että
        ”Itse asi­as­sa covid keskustelu on valitet­tavasti paljolti poli­ti­soitunut, ja covid-toimien vas­tus­ta­jat ja ilmas­ton­muu­tok­sen kieltäjät usein ovat ne samat ihmiset.”

        Tuo väite on melkoisen epäon­nis­tunut argu­ment­ti. MInä tun­nistan ja näen kyl­lä ilmas­ton­muu­tok­sen merk­it, ihan maalaisjär­jel­läkin tuo näkyy. Mut­ta maski­ma­nia on jotakin aivan muu­ta, se on yhtä alkukan­taista ja epäti­eteel­listä kuin keski­a­jan rut­to­tautis­ten ympäril­lä pirskotel­tu hajuste. Työn­nät nyt nyrkil­lä suuhumme QAnon nar­rati­ivia, eli vetoat nau­ret­tavu­u­teen. Esimerkik­si YLE alkoi saman jauhan­nan, joka niput­taa Flat-Earth — usko­vaiset ja mask­ien toimivu­ut­ta kyseenalais­ta­vat samaan joukkoon ! HS tuput­ti kak­sikin isoa perusasi­at sekoit­tavaa pam­flet­ti­aan julkisuuteen. 

        Jos ja kun selvä ja hyvin organ­isoitu tiede ei ole pystynyt use­am­mas­sa vuosikymme­nessä totea­maan maskille suur­ta hyö­tyä virus­in­fek­tioiden tor­jun­nas­sa, ja nyt asi­as­ta keskustelukin leimataan kansan­vi­hol­lisen toimek­si ja can­celoin­nin ansait­se­vak­si, kyl­lähän se kum­mas­tut­taa, että mitä siel­lä takana on, joitakin asiano­sais­ten intresse­jä siltikin ?

        Jos kasvo­maske­ja nyt jo käytetään puoli­pakol­la tai pakot­ta noin pari miljoon­aa kap­palet­ta päivit­täin, ja jos arvioidaan maskin maa­han­tuon­ti­hin­naksi 10c / kpl, kuluu päivässä 200000 euroa mask­itemp­puilu­un. Yhden hen­gi­tyskoneen hin­ta olisi noin 15000. Jos ajatel­laan, että kalus­te­taan hoivakote­ja ja mui­ta sopi­val­la kaa­su­jär­jestelmäl­lä, voisi laskeskel­la, että ainakin kevyet hap­pi­hen­gi­tysavus­timet saisi esim. 50000 eurol­la per paik­ka, me tuh­laamme päivit­täin neljän täl­laisen paikan perus­tamisen mah­dol­lisu­u­den. Kuukaudessa hukataan 120 paikan perus­tamisen mah­dol­lisu­us. Viidessä kuukaudessa 600 paikkaa, täl­lä olisi iso vaiku­tus valmius­ta­soon, varsinkin hoivakodeissa.

        Mut­ta nämä kaik­ki mah­dol­lisu­udet hukataan, kun ker­takäyt­töis­ten usko­mus­roskien tul­va lisään­tyy, ja joku lob­bari tienaa. 

        Tämän­hetkisessä talousti­lanteessa myös varautu­mi­nen koronarokot­teisi­in mak­saa jopa mil­jarde­ja, globaal­isti kym­meniä mil­jarde­ja. Nämä mil­jardit ovat pois muus­ta sotes­ta, sitä on ihan turha alkaa selit­tää, ettei täl­laista nol­la­summapeliä olisi resurssien­jaos­sa. Rokoteyri­tyk­set saa­vat edelleen hin­noitel­la tule­vat voit­ton­sa vapaasti, ne saa­vat vaa­tia täyt­tä vas­tu­u­va­paut­ta, kuitenkin poli­it­tis­es­ti maa­pal­lol­la on jo kaik­ki muu taloudelli­nen toim­inta säädel­ty tiukasti ja rajoitet­tu sotati­lan kaltaisil­la poikkeussäännöksillä.

        Mik­si rokotey­htiöitä sit­ten ei ole velvoitet­tu toim­i­maan asi­as­sa nyt täl­lä ker­taa sotati­lae­hdoil­la ? Ja sit­ten ihme­tel­lään, mis­tä QAnon saa käyttövoimansa ?

      3. Koron­ap­sykoosi: 7.11.

        Koron­ap­sykoosi: Jos ja kun selvä ja hyvin organ­isoitu tiede ei ole pystynyt use­am­mas­sa vuosikymme­nessä totea­maan maskille suur­ta hyö­tyä virus­in­fek­tioiden tor­jun­nas­sa, ja nyt asi­as­ta keskustelukin leimataan kansan­vi­hol­lisen toimek­si ja can­celoin­nin ansait­se­vak­si, kyl­lähän se kum­mas­tut­taa, että mitä siel­lä takana on, joitakin asiano­sais­ten intresse­jä siltikin ?

        Hyvin organ­isoitu tiede on tänä vuon­na pystynyt osoit­ta­maan mask­ien hyö­dyn nimeno­maan COVID-19:n tor­jun­nas­sa. Googles­ta löy­tyy aivan val­ta­vat määrät tutkimuk­sia aiheesta. Esim. USA:ssa on ver­tail­tu COVID-19:n lev­iämistä eri osaval­tioiden välil­lä (jois­sa osas­sa on mask­ipakko, osas­sa ei) ja myös sel­l­ais­ten osaval­tioiden sisäl­lä, mis­sä jois­sakin piirikun­nis­sa on mask­ipakko ja osas­sa ei.

        Maskin käytön vaiku­tus ei ole kovin suuri (isok­si osak­si var­maaan sik­si, että aika har­va käyt­tää mask­ia oikein), mut­ta se on ilmi­selvästi kus­tan­nuste­hokas keino R‑luvun laskemisek­si. Suomen kon­tek­stis­sa, kun R keikkuu nyt ykkösen tienoil­la: jos maske­ja ei käytet­täisi ollenkaan, jatkaisi epi­demia kiihtymistään, ja jos niitä käytet­täisi­in enem­män, tip­puisi R alle yhden. Ja lisäk­si mask­it vähen­tävät taudin vakavuutta.

  54. Suo­ma­laista medi­aa seu­raa­mal­la jää myös täysin epä­selväk­si, mil­laisen keskutelun ja päät­te­lyn kaut­ta Ran­skas­sa ja Sak­sas­sa tiuken­netaan nyt koron­akuria. Ymmär­rän tar­tun­tamäärien ole­van jyrkässä nousus­sa, mut­ta esimerkik­si Ran­skas­sa ehdotet­tu ulkon­ali­ikku­miskiel­to arki-iltaisin klo 19 eteen­päin ja viikon­lop­puisin 24/7 herät­tää kysymyk­siä. Lev­iääkö korona Ran­skas­sa nimeno­maan suku­lais­ten ja kaveripi­irien väli­sis­sä yksi­ty­is­tilo­jen illan­vi­etois­sa? Vai roiski­taanko parem­man tiedon puut­teessa sinne tänne? 

    Suomen 14 vrk tren­di on nyt tasoit­tunut. Hesarin seu­ran­nan mukaan käyrä osoit­taa edes lievästi alaspäin vain viidessä Euroopan maas­sa (Mon­tene­gro, Islanti, Moldo­va, Suo­mi, Viro). Olem­meko edelleen sel­l­aises­sa pimen­nos­sa, ettei Suomen ykkösme­dioille jää muu­ta uuti­soitavaa kuin tar­tun­tati­las­tot ja uudet rajoituk­set, ana­lyysin sijaan.

  55. Monis­sa mais­sa demokra­t­ian tilalle on tul­lut total­i­taarisu­us, autori­taarisu­us ja moraa­li­nen rasis­mi, joka lähen­telee jopa fasis­mia. Ihmisiä kyykytetään ja lan­nis­te­taan kiel­to­lain kaltaisil­la vahvoil­la “suosi­tuk­sil­la” ja hätälaki­in rin­nas­taen. Pieniä ja keskisu­uria yri­tyk­siä ajau­tuu konkurssien kaut­ta saal­is­tushaavi­in pankkien lunastet­taviksi. Yhä use­ampi menet­tää luot­toti­eton­sa ja saa merkin­nät ulosot­toi­hin ja sitä kaut­ta myös vai­h­toe­hdot­tomaan itse-eutanasi­aan, kuten kävi 90-luvulla. 

    Tämänker­tainen tar­tun­tatau­ti ei ole pan­demia, vaan se koetelee — joo’o kuo­let­tavasti sille altistunei­ta so. ihmisiä, joil­la on mm: metabo­li­nen häir­iö, mata­la-asteinen tule­hdus, insuli­inire­sistenssi, sisäelin­li­havu­us (mak­sa) tai diabetes2‑3 plus van­huk­sia, joiden immu­ni­teet­ti on heikko ja D‑vitamiinin puute. 

    Tätä voisi kut­sua pyra­midi­hui­jaus ‑viruk­sek­si, jon­ka alku­perää ei edes tiede­tä eli onko se jopa päässyt livah­ta­maan lab­o­ra­to­rios­ta eli ei-luon­nol­lis­es­ti. Mut­ta se, joka tietää ei puhu ja se joka puuhuu ei-tiedä — ehkä kuitenkin jonkun kaut­ta jotakin jostakin saa siten mutun.

    PS. Ihmiset ovat pani­ikissa, kun maail­maa val­taa “pan­demia”, jota media hehut­taa aamu-uuti­sista alka­en, mut­ta kun puhutaan ter­vey­den ylläpi­dos­ta, niin ei se kiin­nos­ta niinkään ? niin­pä, jos ajat­telee taak­sepäin, mitä on matkan var­rel­la muut­tunut so. sok­erin ja sok­eris­ten tuot­tei­den mas­saku­lu­tua, vil­jatuot­teet (glu­teeni, gliadi­i­ni) ja pahin on vehnä, pros­es­soidut tuot­teet plus lisäaineet ja härski­in­tyvät kasviöljyt, sekä antibiooteil­la ruok­i­tut tehomaat­alouden eläimet. Näil­lä ja osin viral­lisil­la “suosi­tuk­sil­la” luo­daan uraa horisont­taal­isille sairauk­sil­la ja alt­tiut­ta ver­tikaal­isille pandemioille.

  56. Oheise­na link­ki laa­jaan, ver­tais­arvioimat­tomaan tutkimuk­seen: Asso­ci­a­tion of coun­try-wide coro­n­avirus mor­tal­i­ty with demo­graph­ics, test­ing, lock­downs, and pub­lic wear­ing of masks. Update August 4, 2020. https://www.medrxiv.org/content/10.1101/2020.05.22.20109231v5.full.pdf+html

    Lop­putule­ma: Mask­ien käytöstä ja maid­en väli­sistä matkus­tus­ra­joituk­sista selvää hyö­tyä, sen sijaan hyö­ty loc­downeista epävarma.

  57. Koulu­jen syys­lo­mat pidet­ti­in viikoil­la 42 ja 43. Tämä mallinnustyökalu
    http://epidemicforecasting.org/
    esit­tää, että koulu­jen ja yliopis­to­jen sulkemisel­la saataisi­in kol­man­nek­sen vähen­nys epi­demi­an etenemiseen. 

    Suomen R‑luku on toisel­la sivul­la ole­van taulukon mukaan täl­lä het­kel­lä 1.02 eli epi­demia kas­vaa hitaasti. Koulu­jen ja yliopis­to­jen sulkem­i­nen pudot­taisi tuon luke­man ® arvoon 0.73, jol­loin epi­demia kui­h­tu­isi itsek­seen. Mask­ien käytöstäkin tuos­sa mallis­sa on arvio, että jos 60% väestä käyt­täisi maske­ja niin se vähen­täisi tar­tun­to­ja 9%.

    Vaikea sanoa miten mallin oikeel­lisu­us voitaisi­in toden­taa, mut­ta herät­tää se kuitenkin kysymyk­siä. Jos pelkästään koulu­jen ja yliopis­to­jen sulkemisel­la saataisi­in epi­demia tukah­dutet­tua, mik­si siihen ei ole halu­ja? Mik­si liike­toim­intaa kuris­te­taan? Mik­si kasvo­mask­ien käytöstä tai käyt­tämätömyy­destä on nous­sut käsit­tämätön haloo kun niiden hyö­ty on kuitenkin läh­es mar­gin­aa­li­nen. Suomes­sa kokoon­tu­mis­ra­joi­tusten määrä on asetet­tu viiden­sadan tasolle, jol­la ei tuon mallin mukaan ole käytän­nössä mitään merk­i­tys­tä. jne jne.

    1. Väite “liike­toimin­nan kuris­tamis­es­ta” on ihan pup­pua. Ain­oa “kuris­tus” on koronalin­goik­si tiedet­ty­jen yök­er­ho­jen auki­olon rajoittaminen. 

      Niin kauan kuin pakkomiel­teeno­mais­es­ti pide­tään rajo­ja auki, ei epi­demi­an tuke­hdut­ta­mi­nen täysin ole mah­dol­lista. Kevääl­lä Suomes­sa epi­demia saati­in tuke­hdutet­tua, mut­ta sit­ten mikalin­tilät vaa­ti­vat rajat auki, ja 1000 eloku­us­sa rajo­jen yli tul­lut­ta koro­nankan­ta­jaa (THL:n asiantun­ti­ja-arvio) aiheut­ti­vat epi­demi­an uudelleen kiihtymisen Suomessa.

      Rajo­jen yli matkus­tamista tiukem­min sään­tele­vis­sä mais­sa epi­demia on käytän­nössä pois­sa ja ihmiset elävät nor­maalia elämää. Koko Osean­ian alueel­la todet­ti­in eilen 7 uut­ta koronatapausta.

      1. Oletko­han lukenut uutisia lomau­tuk­sista ja työt­tömyy­den kasvus­ta? Onko sin­ul­la jokin muu seli­tys sille, kuin koronas­ta johtu­vat talouden muu­tok­set? Muu­toin en ymmär­rä aja­tus­tasi siitä, ettei talous olisi kärsinyt.

      2. Antti:
        Oletko­han lukenut uutisia lomau­tuk­sista ja työt­tömyy­den kasvus­ta? Onko sin­ul­la jokin muu seli­tys sille, kuin koronas­ta johtu­vat talouden muu­tok­set? Muu­toin en ymmär­rä aja­tus­tasi siitä, ettei talous olisi kärsinyt.

        Ymmär­räthän, että koronas­ta aiheutunut talouden kur­jis­tu­mi­nen ja koronara­joituk­sista aiheutunut talouden kur­jis­tu­mi­nen ovat kak­si varsin eri asi­aa? Näistä ensim­mäi­nen on iso ja merkit­tävä ja jälkim­mäi­nen aika mar­gin­aa­li­nen muutamaa.

        Ja niil­lä koronara­joituk­sil­la juurikin vähen­netään koronas­ta aiheutunut­ta kurjistumista. 

        RAUTALANKA: talous kär­sii koro­nan vuok­si, ei sitä hillit­se­vien rajoi­tusten vuoksi.

      3. Rolle: Ymmär­räthän, että koronas­ta aiheutunut talouden kur­jis­tu­mi­nen ja koronara­joituk­sista aiheutunut talouden kur­jis­tu­mi­nen ovat kak­si varsin eri asi­aa? Näistä ensim­mäi­nen on iso ja merkit­tävä ja jälkim­mäi­nen aika mar­gin­aa­li­nen muutamaa.

        Ja niil­lä koronara­joituk­sil­la juurikin vähen­netään koronas­ta aiheutunut­ta kurjistumista. 

        RAUTALANKA: talous kär­sii koro­nan vuok­si, ei sitä hillit­se­vien rajoi­tusten vuoksi.

        Rauta­lan­ka ontuu pahasti. Rajoituk­set sulki­vat rav­in­to­lat, ei korona. Rajoituk­set sulki­vat kun­tos­alit, ei korona. Lis­taa voi jatkaa… Var­masti yleinen kulu­tus on laskenut koro­nan vuok­si, minkä takia juuri rajoituk­sil­la ei tule yhtään enem­pää tilan­net­ta pahentaa.

      4. Giz­mo: Rauta­lan­ka ontuu pahasti. Rajoituk­set sulki­vat rav­in­to­lat, ei korona. Rajoituk­set sulki­vat kun­tos­alit, ei korona. Lis­taa voi jatkaa… Var­masti yleinen kulu­tus on laskenut koro­nan vuok­si, minkä takia juuri rajoituk­sil­la ei tule yhtään enem­pää tilan­net­ta pahentaa.

        Et valitet­tavasti näytä ymmärtävän, joten tois­te­taan: rajoituk­sil­la hillitään epi­demi­aa, mikä on paras­ta talous­poli­ti­ikkaa. Tiet­ty asi­aa osaa­mat­tomien poruk­ka halu­aa korostaa rajoi­tusten vaiku­tuk­sia talouteen, mut­ta oikeasti vaiku­tus tulee tap­pa­van taudin vaaras­ta. Hyvä (tai huono) esimerk­ki on Ruot­si kevääl­lä. Rajoituk­sia oli ehkä vähem­män, mut­ta talous upposi ihan samoin kuin Suomes­sa, jopa pahem­min. Suurin osa ihmi­sistä ei mene rav­in­to­laan, kun käyn­ti­in liit­tyy liian iso ris­ki sairas­tua. Ja ne jot­ka eivät väl­itä, ovat valitet­tavasti koronalinkoja.

        Rav­in­toloille kaiken kaikki­aan on parem­pi, että epi­demia saadaan hallintaan, ja suurelle yleisölle on tur­val­lista asioi­da kuin että asi­akaskun­ta koos­t­uu pien­estä koronale­vit­täjien joukosta.

      5. Rolle: Et valitet­tavasti näytä ymmärtävän, joten tois­te­taan: rajoituk­sil­la hillitään epi­demi­aa, mikä on paras­ta talous­poli­ti­ikkaa. Tiet­ty asi­aa osaa­mat­tomien poruk­ka halu­aa korostaa rajoi­tusten vaiku­tuk­sia talouteen, mut­ta oikeasti vaiku­tus tulee tap­pa­van taudin vaaras­ta. Hyvä (tai huono) esimerk­ki on Ruot­si kevääl­lä. Rajoituk­sia oli ehkä vähem­män, mut­ta talous upposi ihan samoin kuin Suomes­sa, jopa pahem­min. Suurin osa ihmi­sistä ei mene rav­in­to­laan, kun käyn­ti­in liit­tyy liian iso ris­ki sairas­tua. Ja ne jot­ka eivät väl­itä, ovat valitet­tavasti koronalinkoja.

        Rav­in­toloille kaiken kaikki­aan on parem­pi, että epi­demia saadaan hallintaan, ja suurelle yleisölle on tur­val­lista asioi­da kuin että asi­akaskun­ta koos­t­uu pien­estä koronale­vit­täjien joukosta.

        Sen ver­ran rav­in­to­la-alaa seu­ran­nut tut­tu­jen yrit­täjien kaut­ta, että puhut kyl­lä nyt ihan höpöä, että rajoituk­set ovat niille parem­pi. Toisek­seen: puhutaanko oikeasti tap­pavas­ta taud­ista? Joo, siihen voi kuol­la, mut­ta niin voi mon­een muuhunkin tau­ti­in. Suurem­mal­la toden­näköisyy­del­lä vielä. Ei ole mitään todis­tei­ta löy­tynyt, että rav­in­to­lat olisi niin suuria koronalinko­ja kuin annetaan ymmärtää. En ota tässä yök­er­ho­ja mukaan. Oma veikkaus Suomen muutenkin ahdas­mieli­nen suh­tau­tu­mi­nen anniskelu­paikkoi­hin, niin help­po rajoit­taa niiden toim­intaa. Yritä saa­da myy­tyä ajatuk­sesi rav­in­to­la-alan työn­tek­i­jöille niin palatataan asiaan.

      6. Giz­mo: Sen ver­ran rav­in­to­la-alaa seu­ran­nut tut­tu­jen yrit­täjien kaut­ta, että puhut kyl­lä nyt ihan höpöä, että rajoituk­set ovat niille parem­pi. Toisek­seen: puhutaanko oikeasti tap­pavas­ta taud­ista? Joo, siihen voi kuol­la, mut­ta niin voi mon­een muuhunkin tau­ti­in. Suurem­mal­la toden­näköisyy­del­lä vielä. Ei ole mitään todis­tei­ta löy­tynyt, että rav­in­to­lat olisi niin suuria koronalinko­ja kuin annetaan ymmärtää. En ota tässä yök­er­ho­ja mukaan. Oma veikkaus Suomen muutenkin ahdas­mieli­nen suh­tau­tu­mi­nen anniskelu­paikkoi­hin, niin help­po rajoit­taa niiden toimintaa.Yritä saa­da myy­tyä ajatuk­sesi rav­in­to­la-alan työn­tek­i­jöille niin palatataan asiaan.

        Valitet­tavasti rav­in­to­la­toimin­nas­sa ole­vat ystäväsi eivät näe kokon­aisku­vaa. Jos pan­demia jyrää täy­del­lä voimal­laan, ei rav­in­tolois­sa käy kukaan. Kun se mität­tömil­lä rajoituk­sil­la saadaan pysymään hallinnas­sa, käyvät ihmiset rav­in­tolois­sa. Suurem­pi tap­pio se rav­in­tolo­lalle on, että henkilölkun­ta on sairaana eikä asi­akkai­ta käy, kuin että pöy­dät joutuu sijoit­tele­maan vähän väljemmin.

        Kyl­lä, tässä puhutaan oikeasti tap­pavasti ja vakavia oire­i­ta aiheut­tavas­ta taud­ista. Miten se enää kenel­läkään voi olla epä­selvää? Kes­ki-Euroopas­sa sairaalat ovat täyn­nä, poti­lai­ta ei enää ote­ta sisään. Oli hoidon­tarpeena korona tai keuhkosyöpä.

        Suomes­sa rav­in­toloiden rajoituk­set ovat ääri-maltil­lisia. Ruokar­avin­to­laan ehtii hyvin syömään ja pubisakin saa käydä.

      7. Rolle: Valitet­tavasti rav­in­to­la­toimin­nas­sa ole­vat ystäväsi eivät näe kokon­aisku­vaa. Jos pan­demia jyrää täy­del­lä voimal­laan, ei rav­in­tolois­sa käy kukaan. Kun se mität­tömil­lä rajoituk­sil­la saadaan pysymään hallinnas­sa, käyvät ihmiset rav­in­tolois­sa. Suurem­pi tap­pio se rav­in­tolo­lalle on, että henkilölkun­ta on sairaana eikä asi­akkai­ta käy, kuin että pöy­dät joutuu sijoit­tele­maan vähän väljemmin.

        Kyl­lä, tässä puhutaan oikeasti tap­pavasti ja vakavia oire­i­ta aiheut­tavas­ta taud­ista. Miten se enää kenel­läkään voi olla epä­selvää? Kes­ki-Euroopas­sa sairaalat ovat täyn­nä, poti­lai­ta ei enää ote­ta sisään. Oli hoidon­tarpeena korona tai keuhkosyöpä.

        Suomes­sa rav­in­toloiden rajoituk­set ovat ääri-maltil­lisia. Ruokar­avin­to­laan ehtii hyvin syömään ja pubisakin saa käydä.

        Päät­täjät eivät näe tässä kokon­aisku­vaa. Rajoituk­sia laite­taan sokeasti kat­so­mat­ta mil­lainen rav­in­to­la kyseessä. Esimerkik­si määräys, että puo­let asi­aka­s­paikoista saa olla käytössä. Kuin­ka idioot­ti päätös toi on? Tiedän rav­in­toloi­ta, jois­sa istu­taan väljästi vaik­ka kaik­ki paikat ovat täyn­nä. Ihmette­len muutenkin tätä rav­in­toloiden syyl­listämistä. En ole näh­nyt luotet­tavaa tutkimus­ta, mis­sä lis­tat­tu eri läh­teet tar­tun­noille. Kär­jessä taitaa olla koti. Pitääkö kotona olem­i­nen kieltää?

      8. Giz­mo: Päät­täjät eivät näe tässä kokon­aisku­vaa. Rajoituk­sia laite­taan sokeasti kat­so­mat­ta mil­lainen rav­in­to­la kyseessä. Esimerkik­si määräys, että puo­let asi­aka­s­paikoista saa olla käytössä. Kuin­ka idioot­ti päätös toi on? Tiedän rav­in­toloi­ta, jois­sa istu­taan väljästi vaik­ka kaik­ki paikat ovat täyn­nä. Ihmette­len muutenkin tätä rav­in­toloiden syyl­listämistä. En ole näh­nyt luotet­tavaa tutkimus­ta, mis­sä lis­tat­tu eri läh­teet tar­tun­noille. Kär­jessä taitaa olla koti. Pitääkö kotona olem­i­nen kieltää?

        Täl­laiseen trol­lauk­seen ei pitäis tietenkään vas­ta­ta, mut­ta todet­takoon nyt kuitenkin.

        Per­hep­i­irin tar­tun­nat on help­po jäljit­tää. Vaikeam­paa on, mis­tä se alun­perin sinne per­heeseen on tul­lut. Toden­näköis­es­ti moni per­heis­sä ja työ­paikoil­la lev­iämään lähenyt tar­tun­taketju on alku­jaan lähtöisin baarista tai huonos­ti jär­jeste­tys­tä tapahtumasta.

      9. Rolle: Täl­laiseen trol­lauk­seen ei pitäis tietenkään vas­ta­ta, mut­ta todet­takoon nyt kuitenkin.

        Per­hep­i­irin tar­tun­nat on help­po jäljit­tää. Vaikeam­paa on, mis­tä se alun­perin sinne per­heeseen on tul­lut. Toden­näköis­es­ti moni per­heis­sä ja työ­paikoil­la lev­iämään lähenyt tar­tun­taketju on alku­jaan lähtöisin baarista tai huonos­ti jär­jeste­tys­tä tapahtumasta.

        Joo asia selvä, sin­ulle baar­it on kaiken pahan alku ja juuri. Saat toki pitää mielip­i­teesi ilman fak­to­ja mielip­i­teelle­si. Minä kan­natan yksilön vapaut­ta ja sinä hol­housy­hteiskun­taa. Asi­aa turha enem­pää vatvoa.

      10. Giz­mo: Päät­täjät eivät näe tässä kokon­aisku­vaa. Rajoituk­sia laite­taan sokeasti kat­so­mat­ta mil­lainen rav­in­to­la kyseessä. Esimerkik­si määräys, että puo­let asi­aka­s­paikoista saa olla käytössä. Kuin­ka idioot­ti päätös toi on? Tiedän rav­in­toloi­ta, jois­sa istu­taan väljästi vaik­ka kaik­ki paikat ovat täyn­nä. Ihmette­len muutenkin tätä rav­in­toloiden syyl­listämistä. En ole näh­nyt luotet­tavaa tutkimus­ta, mis­sä lis­tat­tu eri läh­teet tar­tun­noille. Kär­jessä taitaa olla koti. Pitääkö kotona olem­i­nen kieltää?

        Viruk­seen ei ole varsi­nais­es­ti lääketi­eteel­lis­es­ti ehkäi­sevää hoitoa mut­ta sen lev­iämi­nen voidaan estää maan rajoil­la rajakaran­teeneil­la. Tästä on jok­senkin kiis­tat­to­mia todis­tei­ta, Kiina ja use­at APAC alueen maat. Sen epäon­nis­tut­tua, niin kuin Suomes­sa kesän lopuk­si kävi, voidaan tor­jua myös maan sisäl­lä. Viruslin­got kuten baar­it ja mas­sa­t­a­pah­tu­mat kiin­ni sekä kunkin omae­htoiset toimet, väl­tel­lään liikku­mista ja samal­la kulut­tamista. Huo­maa että jälkim­mäi­nenkin on kus­tan­nus vaik­ka hal­li­tus ei tek­isi mitään.

        Per­heen sisäl­lä tor­ju­mi­nen on sit­ten jo melkein mah­do­ton­ta jos siihen tilanteeseen joudutaan.

        Näistä rajakaran­teen­it on vapau­den kannal­ta vähiten intrusiivinen.

        Toimen­piteet maan sisäl­lä ovat jo sit­ten kalli­impia ja ongelmallisempia.

        Ymmär­rän niin että ratkais­usi on olla tekemät­tä mitään? Kos­keeko se myös Lom­bar­dian kaltaista tilan­net­ta jos­sa paran­tavaa hoitoa joudu­taan rajusti sään­nöstelemään? Jos vas­tauk­sesi viimeiseenkin vas­tauk­seen on myön­tävä niin sil­loin olet kieltämät­tä johdon­mukainen ja tämä on sen jäl­keen puh­das arvokysymys. Fak­toil­la ei voi arvoihin vaikut­taa ja agree to dis­agree on paras mihin voidaan päästä.

    2. Kari Luon­teri:

      Vaikea sanoa miten mallin oikeel­lisu­us voitaisi­in toden­taa, mut­ta herät­tää se kuitenkin kysymyk­siä. Jos pelkästään koulu­jen ja yliopis­to­jen sulkemisel­la saataisi­in epi­demia tukah­dutet­tua, mik­si siihen ei ole haluja? 

      Yliopis­to­jen nykyti­lanne Suomes­sa ei var­maankaan vas­taa mallin ole­tuk­sia. Täl­lä het­kel­lä Suomes­sa yliopis­to­jen opetuk­sista pääosa tapah­tuu etäopetuk­se­na. Luen­tos­alit ovat tyhjinä opiske­li­joista, kos­ka luen­not pide­tään pääosin etälu­en­toina ja lähiopetuk­se­na toteutetaan lähin­nä vain pien­ryh­mäope­tus­ta — ja sekin pääosin mask­it päässä. On vaikea uskoa, että yliopis­to­jen kokon­aan sulkemisel­la Suomes­sa saisi enää olen­naisia etu­ja tar­tun­to­jen lev­iämisen kannal­ta, kos­ka tur­vavälit ovat paljon isom­mat kuin vaik­ka kaupois­sa ja yliopis­to-opiskelu tapah­tuu täl­lä het­kel­lä pääosin kotoa käsin.

      Perusk­oulut toimi­vat lähiope­tus­mood­is­sa, yliopis­tot toimi­vat pääosin etäopetuksessa.

  58. Moi Osmo,

    Oletko poht­in­ut tai arvioin­ut todel­lis­ten tar­tun­to­jen määrää Suomes­sa? Medi­as­sa on sys­temaat­tis­es­ti tyy­dyt­ty totemaan, että kevään tar­tun­to­ja ei voi sel­l­aise­naan ver­ra­ta syksyyn. Samaan aikaan on ihme­tel­ty sairaalaan joutunei­den määrää nyt syksyl­lä, ja sitä on selitet­ty tar­tun­to­jen nuorem­mal­la ikä­jakau­mal­la, sekä tietysti sil­lä että kevääl­lä tes­taami­nen oli hyvin rajallista.

    Oma hypo­teesi­ni on, että ikä­jakau­ma selit­tää hyvin pienen osan havain­nos­ta ja että todel­lisia tar­tun­to­ja on ollut val­tavasti todet­tu­ja enem­män, etenkin keväällä. 

    Sit­ten luku­ja: kevääl­lä noin 20.3 näen HS:n kuvaa­jas­ta että sairaalaas­sa on noin 75 korona poti­las­ta. Nyt olemme läh­es samas­sa tilanteessa tuol­ta osin. Kevääl­lä tuo­ta tilan­nepäivää vas­taa noin 800 tar­tun­taa todet­tuna siihen men­nessä. Nyt jos lasken edeltävän kuukau­den tar­tun­nat (tämä joukko suurin piirtein muo­dosta­nee sairaalas­sa hoidet­ta­vat) saan noin 5500 tar­tun­taa. Suhdeluku olisi noin 7‑kertainen.

    Tätä on kovasti perustel­tu ikä­jakau­mal­la. Kuitenkin teho­hoitoon joutunei­den kes­ki-ikä on ollut läh­es tismall­een sama kevääl­lä ja syksyl­lä asiantun­ti­joiden mukaan (vajaa 60v). Ylipään­sä sairaalaan joutunei­den ikä­jakau­maa keväältä ja syksyltä en ole löytänyt. Vaik­ka nuo­ril­la on merkit­tävästi pienem­pi ris­ki joutua teho­hoitoon, kes­ki-iän olet­taisi laske­van jos väite­tysti koronatar­tun­nat ovat olleet nyt syksyl­lä huo­mat­tavasti nuorem­mil­la. Sairaalaan joutunei­den iät kevääl­lä ja syksyl­lä kuvaisi tätä vielä merkit­tävästi tarkem­min. Onko sin­ul­la käytössä tai tietoa tästä jakau­mas­ta, edes kes­ki-ikiä? Sen avul­la voisi melko aukot­tomasti saa­da tietoa todel­li­sista tar­tun­tamääristä kevääl­lä suh­teessa syksyyn.

    Näyt­täisi siis käytet­tävis­sä ole­vien tieto­jeni poh­jal­ta, ettei tar­tun­to­jen ikä­jakau­ma ole todel­lisu­udessa kovinkaan eri kevääl­lä ja syksyl­lä. Jos tämä pitäisi paikkansa niin “syksyn lukuina” ilmais­tu­na kevääl­lä olisi ollut noin 7×8000= 56 000 tar­tun­taa. Saadak­semme jonkin val­is­tuneen arvauk­sen todel­li­sista määristä kevääl­lä, pitäisi vielä arvioi­da kuin­ka suuri osa tar­tun­noista saadaan nyt kiin­ni. Oma arvioi­ni on, että puo­let olisi jo huip­putu­los, ja totu­us lie­nee mak­simis­saan kol­mannes. Tästä saataisi­in karkea arvio, että kevääl­lä olisi todel­lisu­udessa ollut noin 56 000 x 3= 168 000 tar­tun­taa, mikä kuu­lostaa mielestäni suurelta, mut­ta jok­seenkin järkevältä luvul­ta ( kevään kuolleisu­us olisi noin 2 promillea). 

    Miten näet itse tilanteen tai rohkenetko esit­tää todel­li­sista tar­tun­tat­a­pauk­sista arvioita?

  59. Ihan yleisenä kom­ment­ti­na tähänkin keskustelu­un joka tun­tuu juut­tuvan koro­nan kuolleisu­u­den arvioin­ti­in. Kuolleisu­us ei ole se mikä tekee tästä epi­demi­as­ta vaar­al­lisen, oli se sit­ten samaa luokkaa influ­enssan kanssa tai vaikka­pa kymmenkertainen.

    Se mikä tästä tekee vaar­al­lisen on työikäis­ten pää­tymi­nen sairaala­hoitoon ja teholle. Liki kaik­ki selviävät siitä, eli voisi sanoa että tau­ti ei ole yksilölle sil­lä­tavoin mitat­tuna vaar­alli­nen. Olen käsit­tänyt että aika huo­mat­ta­va osa (puo­let?) sairaala­hoitoon pää­tyneistä on peruster­veitä eikä kuu­lu riskiryhmiin.

    Pääon­gel­ma on ettei sairaaloiden kan­tokyky riitä jos suuri määrä sairas­tuu samaan aikaan. Sil­loin alkaa tul­la turhia kuolemia, kun kaikkia ei voi­da hoitaa. Lisäk­si kuolleisu­u­teen tulee mukaan ne muut tärkeät poti­laat jot­ka muuten selviäi­sivät, kuten nuoret syöpäpoti­laat, sydän­sairaat, tap­atur­mista loukkaan­tunet yms. kun hoitoka­pasi­eteet­tiä ei ole riittävästi. 

    Ver­tailuko­htana Ruot­si, mis­sä edelleen kokon­aisu­udessa vain pieni määrä taudin läpikäyneitä ei hidas­ta merkit­tävästi toista aal­toa. Siel­lä on sairaalois­sa poti­las­määrät olleet koko kevään ja kesän ruuhkata­sol­la (Suomen hoitoka­p­a­siteet­ti­in näh­den) eikä lop­pua näy. 

    Jos jotain numeroi­ta haarukoi: kuin­ka mon­ta % sairas­tuneista pää­tyy sairaala­hoitoon ja mon­tako sairaalapäivää kes­imäärin tarvi­taan. Näistä voi miet­tiä mon­tako vuot­ta pitäisi jatkaa että tau­ti menisi ohi itsekseen.

    1. Tästä siinä mielessä samaa mieltä, että olen­naista on sairaala­paikko­jen ja varsinkin teho­hoitopaikko­jen riit­tävyys. Tähän liit­tyen kevään rajoituk­set ymmärsin, kun ei tiedet­ty miten tau­ti lev­iää. Nyt sairaala­hoitopaikoista ei näytä ole­van aku­ut­tia pulaa, niin en ymmär­rä rajoi­tusten lisäämistä.

      1. Giz­mo:
        Tästä siinä mielessä samaa mieltä, että olen­naista on sairaala­paikko­jen ja varsinkin teho­hoitopaikko­jen riit­tävyys. Tähän liit­tyen kevään rajoituk­set ymmärsin, kun ei tiedet­ty miten tau­ti lev­iää. Nyt sairaala­hoitopaikoista ei näytä ole­van aku­ut­tia pulaa, niin en ymmär­rä rajoi­tusten lisäämistä.

        Näyt­tää siltä, että jos koron­avirus on ehtinyt lev­itä laa­jalti, sen edelleen lev­iämistä on vaikeaa hillitä. Jos toimen­piteisi­in ryhdytään vas­ta kun sairaala­paikat alka­vat täyt­tyä, ollaan taa­tusti myöhässä. Esimerkke­jä tästä on ympäri Euroopan.

    2. Jokke:
      Ihan yleisenä kom­ment­ti­na tähänkin keskustelu­un joka tun­tuu juut­tuvan koro­nan kuolleisu­u­den arvioin­ti­in. Kuolleisu­us ei ole se mikä tekee tästä epi­demi­as­ta vaar­al­lisen, oli se sit­ten samaa luokkaa influ­enssan kanssa tai vaikka­pa kymmenkertainen.

      Se mikä tästä tekee vaar­al­lisen on työikäis­ten pää­tymi­nen sairaala­hoitoon ja teholle. Liki kaik­ki selviävät siitä, eli voisi sanoa että tau­ti ei ole yksilölle sil­lä­tavoin mitat­tuna vaar­alli­nen. Olen käsit­tänyt että aika huo­mat­ta­va osa (puo­let?) sairaala­hoitoon pää­tyneistä on peruster­veitä eikä kuu­lu riskiryhmiin.

      Pääon­gel­ma on ettei sairaaloiden kan­tokyky riitä jos suuri määrä sairas­tuu samaan aikaan. Sil­loin alkaa tul­la turhia kuolemia, kun kaikkia ei voi­da hoitaa. Lisäk­si kuolleisu­u­teen tulee mukaan ne muut tärkeät poti­laat jot­ka muuten selviäi­sivät, kuten nuoret syöpäpoti­laat, sydän­sairaat, tap­atur­mista loukkaan­tunet yms. kun hoitoka­pasi­eteet­tiä ei ole riittävästi. 

      Ver­tailuko­htana Ruot­si, mis­sä edelleen kokon­aisu­udessa vain pieni määrä taudin läpikäyneitä ei hidas­ta merkit­tävästi toista aal­toa. Siel­lä on sairaalois­sa poti­las­määrät olleet koko kevään ja kesän ruuhkata­sol­la (Suomen hoitoka­p­a­siteet­ti­in näh­den) eikä lop­pua näy.

      Jos jotain numeroi­ta haarukoi: kuin­ka mon­ta % sairas­tuneista pää­tyy sairaala­hoitoon ja mon­tako sairaalapäivää kes­imäärin tarvi­taan. Näistä voi miet­tiä mon­tako vuot­ta pitäisi jatkaa että tau­ti menisi ohi itsekseen.

      En tiedä, mitä tuo “suomen hoitoka­p­a­siteet­ti­in näh­den” tarkoit­taa, mut­ta vaik­ka suomes­sa olisi sama määrä poti­lai­ta kuin ruot­sis­sa tilanne ei olisi kri­it­ti­nen. Ruot­sis­sa on teho­hoi­dos­sa 59hlö ja sairaala­hoi­dos­sa 500hlö 3.11. Toki tilanne voi muut­tua ja sik­si­hän joka­paikas­sa on rajoituksia.

  60. Kysymys oli suo­raan Osmolle, mut­ta sen ver­ran kom­men­toisin, että mihin perus­tuu aja­tus ikä­jakau­man muut­tumis­es­ta keväästä syksyyn? Mikään ei minus­ta viit­taa siihen. Sen sijaan viruk­sen heikken­e­misen puoles­ta minus­ta ker­too kuolleisu­u­den vähen­e­m­i­nen ja se, että sairaala­hoi­dos­sa on näinkin vähän ottaen huomioon tode­tut tartunnat.

    1. Sitä emme tiedä, onko nuorten osu­us nous­sut keväästä, kos­ka kevääl­lä tes­tat­ti­in vain vakavia oire­i­ta saa­neet. Sen sijaan tiedämme, että van­huis­ten hoivakodit on onnis­tut­tu suo­jaa­maan kevät­tä parem­min ja se yksinään on puolit­tanut kuollei­den määrän.

    2. Aja­tus ikä­jakau­man muut­tumis­es­ta tulee asiantun­ti­joil­ta (mm. THL). Ja olen siis samaa mieltä Giz­mo sin­un kanssa, tai se oli oikeas­t­aan hypo­teesi­ni, että tar­tun­nan saanei­den ikä­jakau­ma ei juurikaan ole muuttunut. 

      Sen sijaan väite, että kuolleisu­us (kuollei­den suhde *tar­tun­nan saaneisi­in*) on vähen­tynyt on erikoinen, kos­ka emme tiedä tar­tun­nan saanei­den määrää keväältä, jol­loin vain vaka­vat tes­tat­ti­in (määrää koitin esti­moi­da edel­lisessä viestis­sä). Lisäk­si tämä virus on asiantun­ti­joiden mukaan kovin hidas muuttumaan.

      Ja Osmolle: ideani on nimeno­maan, että voimme esti­moi­da hyvin luotet­tavasti nuorten osu­u­den myös keväältä, jos tarkastelemme sairaalaan joutunei­den ikä­jakau­maa keväältä ja syksyltä. Jos näis­sä ei ole eroa, voimme päätel­lä että nuorten osu­us tar­tun­nan saaneista kevääl­lä ja syksyl­lä on sama. Edelleen, jos näin on, saamme luotet­ta­van esti­maatin kevään todel­lisille tar­tun­tamäärille, jot­ka siis eivät ole käytän­nössä nuorten osalta tilas­toituneet ollenkaan viral­lisi­in tapausmääriin.

      Lopuk­si: olen samaa mieltä, että nyt hoivakodit ja iäkkäät on var­masti onnis­tut­tu suo­ja­maan parem­min kuin kevääl­lä, mut­ta tilas­toista sen näkem­i­nen ei ole kovinkaan suo­ravi­ivaista (emme tiedä mikä “har­maa mas­sa” nuorten tar­tun­to­ja kevääl­lä vas­tasi yhtä iäkkään tapaus­ta). Vielä tarken­nuk­se­na että minä ainakin viit­taan kuolleisu­udel­la osu­u­teen tar­tun­nan saanei­den joukos­ta, en absolu­ut­tisi­in koron­aan kuollei­den määriin.

      1. Edel­liseen tarken­nuk­sen, että itse puhuin absolu­ut­tis­es­ta kuollei­den määrästä. Kaik­ki muu on lähin­nä arvailua, kun todel­liset tar­tun­tamäärät on epä­var­mo­ja sekä nyt että keväällä.

  61. Tätä Suomen käyrää seu­rates­sa ain­oa seli­tys joka on edes jotenkin sovitet­tavis­sa epi­demi­an kulku­un on että koron­aepi­demia tukah­tuu rajoituksiin.

    Vieläpä melko lievi­inkin rajoituk­si­in, edel­lyt­täen ne tehdään riit­tävän ajois­sa ja edel­lyt­täen että niitä myös oikeasti noudatetaan.

    Aurinko, kesä, D‑vitamiini, risti-immu­ni­teet­ti, lau­ma­suo­ja jo sairas­taneil­la, kaikil­la näil­lä on vaiku­tuk­sen­sa mut­ta se näyt­tää niin vähäiseltä että se ei riitä läh­eskään selit­tämään epi­demi­an kulkua.

    Jos on, niinkuin siltä näyt­tää, että tar­tun­nat Suomes­sa tasaan­tu­vat niin ain­oa muut­tunut asia on ihmis­ten käytös, pakotet­tuna ja vapaae­htoise­na. Pidän näistä vapaae­htoisia rajoituk­sia taloudelle kalli­imp­ina kos­ka ne kohden­tu­vat epäop­ti­maalis­es­ti mut­ta jos hal­li­tus ei ole valmis mak­samaan pakol­lis­ten rajoi­tusten poli­it­tista hin­taa niin sit­ten men­nään näin. Tule­vat kun­tavaalit epäilemät­tä aiheut­ta­vat hal­li­tus­puolueille paineita.

    Tar­tun­nat ovat tasaan­tuneet, ainakin tois­taisek­si. Aurinko tai kesä ei ole tähän syynä, se lie­nee selvää. D‑vitamiinitasojen pitäisi väestössä jo alkaa kesän jäl­keen laskea. Risti-immu­ni­teet­ti muista viruk­sista joi­ta syksyl­lä liikkuu paljon voisi olla mah­dolli­nen mut­ta ei selitä eroa Ruot­si­in. Lau­ma­suo­ja sairas­ta­mal­la on niin kuol­lut ja kuopat­tu että edes Teg­nell ei siihen usko. Kevääl­lä ajatelti­in että kun Ruot­si sairas­taa kevääl­lä enem­män niin toista aal­toa syksyl­lä ei tule. Ja alun­perin opti­mistisim­mat lupaili­vat Ruot­si­in lau­ma­suo­jaa jo toukoku­ulle. No virus piti näitä arvioi­ta pilkkanaan.

    Sit­ten tietysti voi miet­tiä mik­si rajoituk­set pure­vat huonos­ti muual­la. Esitän syyk­si sitä että Suomes­sa rajoituk­sia nou­dat­taa use­ampi, kapinoivia joukko­ja ei suurten Kes­ki-Euroopan maid­en tapaan näy. Ehkä Suo­mi on tässä asi­as­sa parem­minkin Pohjolan Japani kuin yksi euroop­palainen län­si­maa muiden joukossa.

    1. Voisiko Suomen parem­pi tilanne johtua siitä, että asumme harvem­min ja usein van­hem­mat ihmiset asu­vat Suomes­sa yksin, kun taas kes­ki-Euroopas­sa iso­van­hem­mat asu­vat samas­sa taloudessa?
      D‑vitamiinin vaiku­tus ainakin aluk­si tyr­mät­ti­in, mut­ta en tiedä mitä sanoo viimeisim­mät tutkimuk­set. Mik­sei siis kan­nat­taisi ottaa reilu annos­tus lisäravinteena?
      On san­ot­tu, että kylmäl­lä ilmal­la virus lev­iää helpom­min. Onko näin? Ihmiset liikku­vat ulkona vähem­män, käyt­tävät käsineitä yms. muu­tok­sia käyt­täy­tymisessä. Itse ainakin mie­lenki­in­nol­la odotan mitä pakkasil­mat taudille tekee.

    2. Mielestäni virus­taudin vaiku­tuk­sis­sa voi havai­ta maako­htaisia ero­ja, joi­ta ei voi selit­tää pelkästään vas­ta­toimil­la tai ihmis­ten käyt­täy­tymisel­lä. Vas­ta­toimil­la ja käyt­täy­tymisel­lä on merk­i­tys­tä, mut­ta niiden pain­oar­voa tar­tunta­funk­tios­sa on perin vaikea laskea. Tiukat vas­ta­toimet ovat aina sitä helpom­pia, mitä pienem­mästä ja maanti­eteel­lis­es­ti raja­tum­mas­ta alueesta (esimerkik­si saari) on kyse. Avoimuudelle rak­en­tuneis­sa yhteiskun­nis­sa, jois­sa talous on kulut­ta­jave­toista rajoi­tusten aset­ta­mi­nen on vaikeam­paa. Japani on kyl­lä esimerk­ki maas­ta, jos­sa väestöön suh­teutet­tuna viruk­sen vaiku­tus on ollut huo­mat­tavasti pienem­pi kuin mon­es­sa muus­sa kehit­tyneessä maas­sa. Onnis­tuneet toimen­piteet voivat olla yksi seli­tys, mut­ta ehkäpä syytä voi olla tässäkin: Japanis­sa tiet­tävästi vain pieni osa kansas­ta on yli­pain­ois­ia. Tämä nyt tosin oli Ilta-Sanomien uuti­nen, joi­hin pitää suh­tau­tua kriittisesti.

      1. Jaakko K:
        Mielestäni virus­taudin vaiku­tuk­sis­sa voi havai­ta maako­htaisia ero­ja, joi­ta ei voi selit­tää pelkästään vas­ta­toimil­la tai ihmis­ten käyt­täy­tymisel­lä. Vas­ta­toimil­la ja käyt­täy­tymisel­lä on merk­i­tys­tä, mut­ta niiden pain­oar­voa tar­tunta­funk­tios­sa on perin vaikea laskea. Tiukat vas­ta­toimet ovat aina sitä helpom­pia, mitä pienem­mästä ja maanti­eteel­lis­es­ti raja­tum­mas­ta alueesta (esimerkik­si saari) on kyse. Avoimuudelle rak­en­tuneis­sa yhteiskun­nis­sa, jois­sa talous on kulut­ta­jave­toista rajoi­tusten aset­ta­mi­nen on vaikeam­paa. Japani on kyl­lä esimerk­ki maas­ta, jos­sa väestöön suh­teutet­tuna viruk­sen vaiku­tus on ollut huo­mat­tavasti pienem­pi kuin mon­es­sa muus­sa kehit­tyneessä maas­sa. Onnis­tuneet toimen­piteet voivat olla yksi seli­tys, mut­ta ehkäpä syytä voi olla tässäkin: Japanis­sa tiet­tävästi vain pieni osa kansas­ta on yli­pain­ois­ia. Tämä nyt tosin oli Ilta-Sanomien uuti­nen, joi­hin pitää suh­tau­tua kriittisesti.

        Tähän sopisi oma teo­ri­ani: Virus iskee nyt pahim­min län­si­mail­la “vapaisi­in” , tiheästi asu­tu­il­la seuduil­la, joista alku­peräi­nen luon­to on saanut pitkälti väistyä ihmisen vaiku­tuk­ses­ta, ihmisi­in jot­ka ovat yli­pain­ois­ia, sairas­ta­vat ainakin piilevästi elin­ta­so­sairauk­sia, syövät paljon pikaruokaa ja rav­in­to tuote­taan tehoviljellysti/kasvatetusti mas­sat­uotan­tona ja antibioteil­la ja tor­jun­ta-aineil­la terästet­tynä. Tässä suh­teessa Suomel­la on hyvät edel­ly­tyk­set selvitä tästä riesas­ta vähillä vau­ri­oil­la. Mitäs mieltä raati olisi tästä?

      2. Aasi­as­sa kyl­lä asu­taan vielä tiheäm­min, eikä sitä luon­toakaan niis­sä kaupungeis­sa ole lainkaan niin paljon kuin euroop­palai­sis­sa kaupungeissa.

      3. Suomes­sa on vis­si­in koro­nan kohdal­la laitet­tu riskiryh­män ikära­jak­si 70 ja aika pain­okas­ta puhet­ta on ollut siihen suun­taan, että ikära­ja voisi olla 75.

        Kiinas­sa van­hus on van­hus sen jäl­keen, kun se täyt­tää 60 vuot­ta. Kan­nat­taa huomioi­da tämä poikkeus myös mon­es­sa tilas­tossa, sil­lä Kiinas­ta ei usein ole ole­mas­sa dataa, jos­sa ikä olisi rajat­tu vas­taavasti, mitä muual­la maail­mas­sa. Who = 65 vuotta.

        Kiinas­sa on hei­dän oman datan perus­teel­la noin 230 miljoon­aa yli 60 vuo­ti­as­ta. Täl­lä het­kel­lä syn­tyvän Kiinalaisen elin­iän­odote on miehillä 75 ja naisil­la 78. Paljonko­han on Kiinalaisia, jot­ka ovat ylit­täneet riskiryh­män rajan 70 tai 75 vuot­ta? Mikä ylipäätään oli elin­iän odoite Kiinas­sa sil­loin, kun tämän päivän van­huk­set syn­tyivät? Miten pieni voi olla Kiinalaisen miljoon­akaupun­gin van­hus­pop­u­laa­tio, kun työläiset tuo­daan kaupunki­in vain työu­ran ajaksi?

      4. kom­ment­ti:
        Suomes­sa on vis­si­in koro­nan kohdal­la laitet­tu riskiryh­män ikära­jak­si 70 ja aika pain­okas­ta puhet­ta on ollut siihen suun­taan, että ikära­ja voisi olla 75.

        Kiinas­sa van­hus on van­hus sen jäl­keen, kun se täyt­tää 60 vuot­ta. Kan­nat­taa huomioi­da tämä poikkeus myös mon­es­sa tilas­tossa, sil­lä Kiinas­ta ei usein ole ole­mas­sa dataa, jos­sa ikä olisi rajat­tu vas­taavasti, mitä muual­la maail­mas­sa. Who = 65 vuotta.

        Kiinas­sa on hei­dän oman datan perus­teel­la noin 230 miljoon­aa yli 60 vuo­ti­as­ta. Täl­lä het­kel­lä syn­tyvän Kiinalaisen elin­iän­odote on miehillä 75 ja naisil­la 78. Paljonko­han on Kiinalaisia, jot­ka ovat ylit­täneet riskiryh­män rajan 70 tai 75 vuot­ta? Mikä ylipäätään oli elin­iän odoite Kiinas­sa sil­loin, kun tämän päivän van­huk­set syn­tyivät? Miten pieni voi olla Kiinalaisen miljoon­akaupun­gin van­hus­pop­u­laa­tio, kun työläiset tuo­daan kaupunki­in vain työu­ran ajaksi?

        75-vuo­ti­aal­la kuole­man­ris­ki on jo luokkaa 100–200 ker­tainen nuoreen verrattuna.

        En tiedä kuka aset­taisi riski­ra­jan tuo­hon kohtaan.

        Ehkä nuori nais­puoleinen peruster­ve tupakoima­ton yök­er­hon omis­ta­ja jon­ka veriryh­mä on O?

        Ris­ki alkaa nous­ta selvästi paljon aikaisem­min, viidestäkymp­istä läh­tien ja nousee iän mukana hyvin jyrkästi. Tar­tun­taan voivat suh­tau­tua edes jonkin­laisel­la lev­ol­lisu­udel­la sitä nuorem­mat mut­ta ei edes 40–49 ikäisille voi ainakaan tahal­lista tar­tun­taa suositel­la. Ole­tan muuten että ihmiset suh­tau­tu­vat rauhal­lisem­min mui­hin kuin omaan henkilöko­htaiseen riskiinsä.

      5. K.k.: 75-vuo­ti­aal­la kuole­man­ris­ki on jo luokkaa 100–200 ker­tainen nuoreen verrattuna.

        En tiedä kuka aset­taisi riski­ra­jan tuo­hon kohtaan.

        Ehkä nuori nais­puoleinen peruster­ve tupakoima­ton yök­er­hon omis­ta­ja jon­ka veriryh­mä on O?

        Ris­ki alkaa nous­ta selvästi paljon aikaisem­min, viidestäkymp­istä läh­tien ja nousee iän mukana hyvin jyrkästi. Tar­tun­taan voivat suh­tau­tua edes jonkin­laisel­la lev­ol­lisu­udel­la sitä nuorem­mat mut­ta ei edes 40–49 ikäisille voi ainakaan tahal­lista tar­tun­taa suositel­la. Ole­tan muuten että ihmiset suh­tau­tu­vat rauhal­lisem­min mui­hin kuin omaan henkilöko­htaiseen riskiinsä.

        Mis­tä saa täl­laisen aineis­ton, jos­sa kuolemat on jaotel­tu iän ja kuolin­syyn mukaan näin tarkasti? Jos saisit aineis­ton tänne ja Soin­in­vaaran käsit­te­lyyn niin halu­aisin ehdot­tomasti nähdä hänen tekemät ana­lyysit! Aineis­toa alkaa nimit­täin olla jo niin paljon ja niin laa­jal­ta aikaväliltä, että kukaan ei voi väit­tää, ettei siitä voisi vetää johtopäätöksiä.
        Myöhem­min, Voisi olla mie­lenki­in­toista nähdä ver­tailua muiden kuolin­syi­den todennäköisyyksiin.

      6. Riku: Mis­tä saa täl­laisen aineis­ton, jos­sa kuolemat on jaotel­tu iän ja kuolin­syyn mukaan näin tarkasti? Jos saisit aineis­ton tänne ja Soin­in­vaaran käsit­te­lyyn niin halu­aisin ehdot­tomasti nähdä hänen tekemät ana­lyysit! Aineis­toa alkaa nimit­täin olla jo niin paljon ja niin laa­jal­ta aikaväliltä, että kukaan ei voi väit­tää, ettei siitä voisi vetää johtopäätöksiä.
        Myöhem­min, Voisi olla mie­lenki­in­toista nähdä ver­tailua muiden kuolin­syi­den todennäköisyyksiin. 

        Osavas­taus kysymyk­si­isi on lehdessä The Econ­o­mist Nov 7th — Nov 13th 2020. Siinä on myös mainit­tu tieto­jen lähteet.

      7. Tuo 75 on ollut ainakin joidenkin suo­ma­lais­ten geri­atrien puheis­sa. Itse en ole ollut tilas­tois­sa kanssa tekemi­sis­sä, joten min­ul­la ei ole käsi­tys­tä siitä, miltä tilas­tot näyt­tävät isos­sa kuvas­sa. Mielel­läni näksin luotet­ta­van kuvaa­jan iän aiheut­ta­mas­ta riskistä, jos sel­l­ainen löy­tyy laa­jas­ta ja luotet­tavas­ta lähteestä. 

        Aiem­min vaan ver­rat­ti­in Euroop­pa vs. Aasia ja itse ver­taan mielessäni Euroop­pa vs. Kiinan ran­nikko, joten jos asi­as­sa on jotain oikeaa dataa ver­rat­tavis­sa, niin yksi huomio on tuo mainit­se­mani, että Kiinan ran­nikol­la on erit­täin vähäisessä määrin van­huk­sia muuhun pop­u­laa­tioon ver­rat­tuna. Eli jos se tau­ti pöhähti siel­lä läpi väestössä, niin tilanne on aivan eri­lainen, mitä jos­sain Ital­ias­sa, jos­sa van­huk­sia on erit­täin paljon. 

        Ja kuten Osmo aiem­min sanoi. Luon­to on Aasi­as­sa aika kaukana. Kun tulin itse Covidin alka­es­sa Shang­haista Pietari­in, niin koin Pietarin keskus­tan ympäristön raikkaana, vihreänä ja luonnonläheisenä. 

        K.k.: Ole­tan muuten että ihmiset suh­tau­tu­vat rauhal­lisem­min mui­hin kuin omaan henkilöko­htaiseen riskiinsä.

        Vaikea kysymys, mut­ta väit­täisin, että tämä on keskimäärin päin­vas­toin. Tai sit­ten ihmiset vain hakeu­tu­vat kaltais­ten­sa seu­raan. Toisen ihmisen riskiä jos tulee aliarvioitua, niin kyl­lä sen ottaa paljon raskaam­min kuin oman riskin aliar­voimisen. Tosin juok­sen itse tämän covidin perässä maailmalla.

  62. Viimeiseen lauseen kom­ment­ti­na näin 48 v. perus­teerveenä, niin korona huo­let­taa yhtä paljon kuin nor­mi flun­ssa. Tietenkään en kumpaakaan tahal­lis­es­ti halua, mut­ta en myöskään toi­vo oma­l­ta kannal­ta mitään rajoituk­sia yhteiskun­nan taholta.

    1. Giz­mo:
      Viimeiseen lauseen kom­ment­ti­na näin 48 v. perus­teerveenä, niin korona huo­let­taa yhtä paljon kuin nor­mi flun­ssa. Tietenkään en kumpaakaan tahal­lis­es­ti halua, mut­ta en myöskään toi­vo oma­l­ta kannal­ta mitään rajoituk­sia yhteiskun­nan taholta.

      Minus­takin on paljon parem­pi, että yhteiskun­ta rajoit­taa mui­ta, ei min­ua. Mut­ta ongel­mana on, että tau­ti lev­iää oireet­tomien kaut­ta, jos yhteiskun­ta ei rajoi­ta mitään — nääs kun mon­et ajat­tel­e­vat vain itseään ja menevät baari­in, yök­er­hoon, kuoro­harkkoi­hin, kut­su­vat 100 ihmistä koti­in­sa juh­li­maan (kuten opiske­li­jat Vaasas­sa etc)

      1. Ajatel­laan selvästi eri lail­la. Minä voin pysyä kotona niin halutes­sani ja myös iän­puoles­ta riskiryh­mään kuu­lu­va äiti­ni, joka myös aika paljon on kotona. En minä näe tarpeel­lisek­si kieltää mui­ta käymästä baareis­sa tai kuoro­har­joituk­sis­sa yms. Olen yksilö­va­pau­den kan­nal­la ja myös sen kan­nal­la, että jokainen huole­htii pääsään­töis­es­ti omas­ta ter­vey­destään. Suo­mi on men­nyt jo liiak­sikin hol­housy­hteiskun­naksi. Minus­ta enem­män on itsekästä ajat­telua kieltää ihmis­ten nor­maali elämä.

      2. Mat­ti Kin­nunen: Minus­takin on paljon parem­pi, että yhteiskun­ta rajoit­taa mui­ta, ei min­ua. Mut­ta ongel­mana on, että tau­ti lev­iää oireet­tomien kaut­ta, jos yhteiskun­ta ei rajoi­ta mitään – nääs kun mon­et ajat­tel­e­vat vain itseään ja menevät baari­in, yök­er­hoon, kuoro­harkkoi­hin, kut­su­vat 100 ihmistä koti­in­sa juh­li­maan (kuten opiske­li­jat Vaasas­sa etc)

        Yksi syy rajoi­tus­toimi­in on, että tar­tun­to­jen jälji­tyk­sen vaikut­tavu­us rom­ah­taa, kun esi­in­tyvyys ylit­tää tietyn tason. Taso riip­puu tietenkin siitä, miten pajon jälji­tyk­seen on panos­tet­tu. Sak­sas­sa, jos­sa asi­aan on panos­tet­tu, vaikuk­sia alkoi tul­la, kun taso ylit­ti 50 tar­tun­taa viikos­sa / 100 000 asukasta.
        Jälji­tys on toimies­saan osoit­tau­tunut tehokkaak­si. Suomes­sakin monia ryp­päitä on saatu sil­lä kuri­in. Sääli, ettei Koron­av­ilkun vaikut­tavu­ud­es­ta ole tietoa, sil­lä sehän tekee puo­li­au­tomaat­tis­es­ti jälji­tyk­seen kuu­lu­van oire­seu­ran­ta- ja karanteenipyynnön.

  63. Osmo kir­joit­ti:
    > Tasaista on. Johonkin suun­taan tuon on pakko kääntyä.

    Mik­si? Mik­sei tilanne voi pitkäk­sikin aikaa aset­tua jollekin tasol­la — siis jollekin muulle kuin nol­laan? Jos ja toiv­ot­tavasti kun rajoituk­set ja jälji­tys toimi­vat, niin tar­tun­to­jen määrä voi olla hyvinkin tasainen. Tar­tun­to­ja­han syn­tyy sat­un­nais­pros­es­sil­la ryp­päit­täin ja jos ne saadaan sam­mu­maan, niin jollekin tasolle aset­tuu var­masti 7‑päivän keskiarvo. 

    Minus­ta 200 tar­tun­taa päivässä on ihan Ok taso. 500 olisi jo paljon ja 50 voi olla tavoit­ta­mat­tomis­sa ilman paljon rajumpia rajoituksia.

    1. Kyl­lä. Ja lant­tia heit­et­täessä lant­ti voi jäädä myös pystyyn. R‑luku, joka on tasan yksi ja pysyy sil­lä tasol­la pitkään, on aika harv­inainen ilmiö

      1. Osmo Soin­in­vaara:
        Kyl­lä. Ja lant­tia heit­et­täessä lant­ti voi jäädä myös pystyyn. R‑luku, joka on tasan yksi ja pysyy sil­lä tasol­la pitkään, on aika harv­inainen ilmiö

        Tämän takia olisi hel­poin­ta pitää lähtö­ta­so mah­dol­lisim­man pienenä. Tar­tun­talu­vun muu­tos vaikut­taa sil­loin hitaasti ja tilanne on helpom­pi pitää hallinnas­sa. Lähel­lä nol­lata­soa lähtiessä on viikko­ja aikaa toimia.

        Tätä nyky­istä 200–300 tar­tun­taa päivässä on tavat­toman vaikeaa pitää vakaana. Silkkaa matem­ati­ikkaa. Jos R hypähtää kakkoseen, tulee 200 päivä­tar­tun­nas­ta kuukaudessa 6000 päivä­tar­tun­taa. Jos lähtö­ta­so on 1 niin kuukaudessa se nousee 30 tartuntaan.

        Enkä nyt näe mitään perustei­ta mik­si pienem­pi päivit­täis­ten tar­tun­to­jen luku tulisi kalli­im­mak­si ylläpitää stabi­ili­na kuin nykyi­nen 200–300. Rajoi­tus­toimi­in joudu­taan joka tapauk­ses­sa ja ne ovat sitä kovem­pia mitä myöhem­min aloitetaan.

        Tar­tun­talu­vun saami­nen lähelle nol­laa olisi yhä paras tie. Se mak­saa enem­män kuin mitä tar­tun­to­jen pitämi­nen nol­lan tienoil­la olisi alun­perin mak­sanut mut­ta se tilanne kesän lop­ul­la hukat­ti­in. Silti se mak­saa vähem­män kuin se mitä tapah­tuu jos tilanne räjähtää.

      2. tar­tun­to­jen pitämi­nen nol­lan tienoil­la olisi alun­perin mak­sanut mut­ta se tilanne kesän lop­ul­la hukattiin. 

        Kesän lop­ul­la hukat­ti­in ennen kaikkea kesä. Kaik­ki hen­gi­tystiein­fek­tiot menevät tauolle kesäk­si ja palaa­vat takaisn syksyl­lä. Eteläisel­lä pal­lon­puoliskol­la tar­tun­tamäärä on rauhoit­tunut nyt kun siel­lä men­nään kohti kesää.ä

      3. Osmo Soin­in­vaara: Kesän lop­ul­la hukat­ti­in ennen kaikkea kesä. Kaik­ki hen­gi­tystiein­fek­tiot menevät tauolle kesäk­si ja palaa­vat takaisn syksyl­lä. Eteläisel­lä pal­lon­puoliskol­la tar­tun­tamäärä on rauhoit­tunut nyt kun siel­lä men­nään kohti kesää.ä

        Toinen aal­to alkoi Etelä-Euroopas­sa ennen lämpimien säi­den lop­pumista. Enem­män näyt­täisi ole­van yhteyt­tä eloku­un loma­matkoi­hin ja töi­den sekä koulun alka­miseen lomien jälkeen.

        Näin jälkivi­isaana voidaan nähdä, että tukah­dut­ta­mi­nen on ollut paras strate­gia ja se oikeasti toimii (jopa suh­teel­lisen hel­posti). Tes­taa, eristä ja jäljitä ‑strate­gia ei riitä pitämään epi­demi­aa aisois­sa ja se vaatii tois­tu­via lock­downe­ja, kun taas epi­demi­an tukah­dut­ta­neet maat ovat selvin­neet yhdel­lä. Tukah­dut­tamis­strate­gian maid­en anta­ma lisäuhraus on pakolli­nen ja valvot­tu karan­teeni maa­han­tuli­joille, mut­ta se on pieni hin­ta siitä että maan sisäl­lä voidaan elää nor­maal­isti. Vasara ja tanssi ‑strate­gian kehit­täjä Tomas Pueyo kut­suu sitä aidak­si (https://www.nytimes.com/interactive/2020/09/14/opinion/politics/coronavirus-close-borders-travel-quarantine.html).

        Kesän jäl­keen Suomen toinen aal­to lähti liik­keelle ulko­mail­ta tule­vien mukanaan tuomista tar­tun­noista. Kesäl­lä koti­maas­ta saatu­ja tar­tun­to­ja oli todel­la vähän. Jos sil­loin olisi tajut­tu lait­taa “aita”, olisi tar­tun­nan­jälji­tys päässyt katkaise­maan ne har­vat endeemis­es­ti pyöri­neet tar­tun­taketjut. Onnek­si Suomen vapaae­htoisetkin karan­teen­it vähen­tävät matkus­tus­ta niin paljon ver­rat­tuna Euroopan yleiseen tasoon, että kovin suuris­sa määrin meille ei tule ulko­mail­ta uusia tar­tun­to­ja. Toiv­ot­tavasti hal­li­tus ei taivu Lapin matkailuyrit­täjien vaa­timuk­si­in maa­han­tulo­vaa­timusten löysäämis­es­tä, kos­ka siitä mak­saisi koko kansa.

      4. Osmo Soin­in­vaara: Kaik­ki hen­gi­tystiein­fek­tiot menevät tauolle kesäk­si ja palaa­vat takaisn syksyllä.

        Rehellisyy­den nimis­sä pitää kyl­lä tode­ta ettei pohjo­is­maisen kesän osalta tiedet­ty Covid-19 kuu­lu­van tässä suh­teessa kat­e­go­ri­aan “kaik­ki hen­gi­tystiein­fek­tiot” ennen kesäku­un lop­pua kun uusien tar­tun­to­jen määrä yllät­täen Ruot­sis­sa rom­ahti ilman mitään eri­ty­istä syytä. Sil­loin oli lop­pukesänkin mas­sa­t­a­pah­tu­mat jo peruttu.

      5. Rehellisyy­den nimis­sä pitää kyl­lä tode­ta ettei pohjo­is­maisen kesän osalta tiedet­ty Covid-19 kuu­lu­van tässä suh­teessa kat­e­go­ri­aan ”kaik­ki hen­gi­tystiein­fek­tiot” ennen kesäku­un lop­pua kun uusien tar­tun­to­jen määrä yllät­täen Ruot­sis­sa rom­ahti ilman mitään eri­ty­istä syytä. Sil­loin oli lop­pukesänkin mas­sa­t­a­pah­tu­mat jo peruttu.

        Täl­lä blogill se kyl­lä ennustet­ti­in jo keväällä.

      6. Osmo Soin­in­vaara: Täl­lä blogill se kyl­lä ennustet­ti­in jo keväällä.

        Täl­lä blogilla olisi myös ennustet­tu että Neu­vos­toli­it­to voit­taa Suomen jääkiekos­sa 1988 Cal­gar­yn talvi­o­lympialais­ten pronssiottelussa.

      7. K.k.: Tämän takia olisi hel­poin­ta pitää lähtö­ta­so mah­dol­lisim­man pienenä. Tar­tun­talu­vun muu­tos vaikut­taa sil­loin hitaasti ja tilanne on helpom­pi pitää hallinnas­sa. Lähel­lä nol­lata­soa lähtiessä on viikko­ja aikaa toimia.

        Tätä nyky­istä 200–300 tar­tun­taa päivässä on tavat­toman vaikeaa pitää vakaana. Silkkaa matem­ati­ikkaa. Jos R hypähtää kakkoseen, tulee 200 päivä­tar­tun­nas­ta kuukaudessa 6000 päivä­tar­tun­taa. Jos lähtö­ta­so on 1 niin kuukaudessa se nousee 30 tartuntaan.

        Enkä nyt näe mitään perustei­ta mik­si pienem­pi päivit­täis­ten tar­tun­to­jen luku­tulisi kalli­im­mak­si ylläpitää stabi­ili­na kuin nykyi­nen 200–300. Rajoi­tus­toimi­in joudu­taan joka tapauk­ses­sa ja ne ovat sitä kovem­pia mitä myöhem­min aloitetaan.

        Tar­tun­talu­vun saami­nen lähelle nol­laa olisi yhä paras tie. Se mak­saa enem­män kuin mitä tar­tun­to­jen pitämi­nen nol­lan tienoil­la olisi alun­perin mak­sanut mut­ta se tilanne kesän lop­ul­la hukat­ti­in. Silti se mak­saa vähem­män kuin se mitä tapah­tuu jos tilanne räjähtää.

        Minus­ta paras tapa on pitää tar­tun­taluku tasaise­na ja varmis­taa, että sairaala­hoitopaikat riit­tävät. Ei sitä tau­tia mihinkään tukah­dute­ta toimen­piteil­lä. Luulen, että läh­es kaik­ki sille altistuu jos­sain vai­heessa. Kaik­ki eivät siihen sairas­tu, osa lievästi osa vakavasti.

      8. Osmo Soin­in­vaara:
        Kyl­lä. Ja lant­tia heit­et­täessä lant­ti voi jäädä myös pystyyn. R‑luku, joka on tasan yksi ja pysyy sil­lä tasol­la pitkään, on aika harv­inainen ilmiö

        No R‑luku ei ole ollut tasan yksi, vaan vähän alle yksi välil­lä ja vähän yli yksi toisi­na aikoina. Tai ehkä jopa aika paljon yli, ja aika paljon alle.

        Kat­so vaik­ka käyrää täl­lä sivul­la! Heh heh. 

        R‑luku yksi ei siis ilmeis­es­tikään ole mikään R‑luvun erikoinen tas­apain­opiste. Ja mik­si olisikaan?

        Tiedän että tilanne pysyy stabi­ili­na kun R‑luku on yksi. No ehkäpä R‑lukukin pysyy sit­ten stabiilina.

    2. Minä olen vähän samoil­la lin­joil­la. Ei tar­tun­nat vält­tämät­tä ainakaan ylöspäin lähde. Moni tekee etätöitä ja elämä on rajoit­tunut­ta, mut­ta jonkin ver­ran on ihmiskon­tak­te­ja ihmis­ten välil­lä, mikä selit­tää uudet tar­tun­nat. Mikäli tar­tun­nan kan­ta­jat eivät ole isos­sa tapah­tu­mas­sa, mis­sä on usei­ta ihmisiä, niin mik­si tar­tun­tamääris­sä tulisi suuria hyppäyksiä?

  64. Kuole­man­ta­pauk­set Euroopas­sa ovat täl­lä het­kel­lä lisään­tymässä ekspo­nen­ti­aalis­es­ti hyvin samaan tapaan kuin alkukevääl­lä. Lähde: The Econ­o­mist. Lehden jut­tu on lukemisen arvoinen. Ei mitään uut­ta, mut­ta hyvä yhteen­ve­to Euroopan tilanteesta.

  65. Jotain tuolle viruk­selle on tapah­tunut, mut­ta lehdet ovat siitä hip­i­hil­jaa. Vaasas­sa se onnis­tui lev­iämään hoivakoti­in, ja kaik­ki pait­si yksi sai­vat tar­tun­nan. Mut­ta virus ei onnis­tunut enää tap­pa­maan ketään! Yksi jou­tui sairaalaan, mut­ta kaik­ki, sairaalaankin joutunut, tervehtyivät.

    1. Daniel Fed­er­ley: Jotain tuolle viruk­selle on tapah­tunut, mut­ta lehdet ovat siitä hip­i­hil­jaa. Vaasas­sa se onnis­tui lev­iämään hoivakoti­in, ja kaik­ki pait­si yksi sai­vat tartunnan.

      Oma teo­ri­ani on että tietoisu­us viruk­sen ole­mas­saolosta on saanut ihmiset muut­ta­maan käyt­täy­tymistään siten että ensim­mäiset viru­san­nok­set ovat keskimäärin paljon keväisiä pienem­piä joka pienen­tää oleel­lis­es­ti toden­näköisyyt­tä sairas­tua Covid-19 vakavi­in muo­toi­hin. Speku­loisin myös että pin­nan alla lev­iävät vähem­män vaka­vat ja oireet­tomat tau­timuodot ja sairas­tu­miskyn­nyk­sen alit­ta­va virusaltistus kuitenkin pienen­tävät jonkin muisti-ilmiön kaut­ta toden­näköisyyt­tä sairas­tua taudin vakavi­in muo­toi­hin myöhemmin.

      Ykinker­taisin ja a pri­ori toden­näköisin seli­tys tietysti on viruk­sen muta­toi­tu­mi­nen vaarat­tomam­mak­si, mut­ta näyt­töä ei ole yri­tyk­sistä huoli­mat­ta löytynyt.

  66. Giz­mo: Joo asia selvä, sin­ulle baar­it on kaiken pahan alku ja juuri. Saat toki pitää mielip­i­teesi ilman fak­to­ja mielip­i­teelle­si. Minä kan­natan yksilön vapaut­ta ja sinä hol­housy­hteiskun­taa. Asi­aa turha enem­pää vatvoa.

    Ja trol­laus senkuin pahe­nee, nyt alkaa sano­jen syöt­tämi­nen tois­t­en keskusteloiden suuhun.

    Yllät­tävää, että Osmo Soin­in­vaara sietää täl­laista käytöstä nim­imerk­ki Gizmolta.

    1. Mis­sä kohtaa oli trol­laus­ta? Saisinko tutkimuk­sen, mis­sä on tar­tun­tamäärät eri paikoista, baar­it, kir­jas­tot, kau­pat yms. ja lis­tat­tuna järjestyk­seen, jos­ta huo­mataan kuin­ka paho­ja paikko­ja baar­it ovat? Aika moni ravintola/baari on hoi­tanut hom­man vas­tu­ullis­es­ti. Baare­ja on help­po syyt­tää varsinkin, jos itse ei niis­sä käy tai oma toimeen­tu­lo ei ole niistä kiinni.

      1. Baar­it ovat paho­ja paikko­ja, tai jotkut niistä ovat. Yhdestä helsinkiläis­es­tä yök­er­hos­ta on läht­enyt 40 tartuntaa.

      2. Osmo Soin­in­vaara:
        Baar­it ovat paho­ja paikko­ja, tai jotkut niistä ovat. Yhdestä helsinkiläis­es­tä yök­er­hos­ta on läht­enyt 40 tartuntaa.

        Tästä olisi kiva nähdä luotet­ta­va tutkimus, kuin­ka paljon tar­tun­to­ja on tul­lut nimeno­maan baareista ja kos­keeko se yksit­täisiä baare­ja vai kaikkia yleis­es­ti. Nyt baare­ja kohdel­laan rajoi­tusten osalta yht­enä mas­sana. Tähän pitää lisätä se, että itse en käy baareis­sa, mut­ta vas­tus­tan ilman perustel­tua syytä ihmis­ten oikeut­ta elinkeinon har­joit­tamiseen. Mik­si ei esim, sul­je­ta määräaikaisek­si baare­ja, jois­sa on todet­tu paljon tartuntoja?

      3. Tästä olisi kiva nähdä luotet­ta­va tutkimus, kuin­ka paljon tar­tun­to­ja on tul­lut nimeno­maan baareista ja kos­keeko se yksit­täisiä baare­ja vai kaikkia yleisesti. 

        Ei ole tul­lut kaik­ista baareista vaan vain sel­l­ai­sista, joi­hin on eksynyt tar­tut­ta­va asi­akas. Jois­takin baare3ista on tul­lut suuria tartuntasmääriä.

      4. Osmo Soin­in­vaara: Ei ole tul­lut kaik­ista baareista vaan vain sel­l­ai­sista, joi­hin on eksynyt tar­tut­ta­va asi­akas. Jois­takin baare3ista on tul­lut suuria tartuntasmääriä.

        Juuri näin itsekin olen ajatel­lut. Use­at kup­pi­lat ovat hoi­ta­neet hom­man vas­tu­ullis­es­ti ja joutu­vat kär­simään yksit­täi­sistä tartuntapesäkkeistä.

      5. Osmo Soin­in­vaara:
        Tai sit­ten niil­lä on ollut tuuria, kun kukaan asi­akkaista ei ole tuonut tau­tia oves­ta sisään.

        Toki tämäkin mah­dol­lista, mut­ta suuria tar­tun­tamääriä voisi tul­la aika mon­es­takin paikas­ta huonol­la tuuril­la. Nyt joka tapauk­ses­sa tar­tun­tati­lanne sil­lä tasol­la, etten lähtisi rajoituk­sia ainakaan lisäämään. Tänään­hän saati­in posi­ti­ivisia uutisia rokot­teen suhteen.

      6. Osmo Soin­in­vaara:
        Tai sit­ten niil­lä on ollut tuuria, kun kukaan asi­akkaista ei ole tuonut tau­tia oves­ta sisään.

        Tai sit­ten niil­lä on ollut tuuria, eikä tar­tun­nat aiheut­tunut ole känyt testis­sä tai ker­tonut / muis­tanut käyneen­sä ko. baarissa.

        Baarien kohdal­la ongel­ma ovat juurikin otol­liset olo­suh­teet levit­tää (oleskelu lähekkäin, ei maske­ja kun maskin läpi on vaikea juo­da, kova taus­tamö­ly ja edelleen äänen korot­ta­mi­nen) sekä jälji­tyk­sen vaikeus kun on täysin sekä tar­tut­ta­jan että tar­tun­nan saa­neen muis­tista kiin­ni onko mis­sä baaris­sa käynyt.

        Käytän­nössä baarei­hin kohdis­tu­vat rajoituk­set ovat erit­täin lievät. Paikat saa pitää auki varsin myöhäänkin. Baarien pitäjien on tietenkin vaikea hyväksyä ja ymmärtää sitä, ettei asi­akaska­to johdu niinkään rajoituk­sista vaan vaka­van taudin saamisen riskistä. Ne jot­ka ter­veyt­tään pitävät arvos­sa (kuten minä) jät­tävät nyt baar­it väli­in. Tämä aiheut­taa sen asi­akaskadon, eivät rajoitukset.

      7. Rolle: Tai sit­ten niil­lä on ollut tuuria, eikä tar­tun­nat aiheut­tunut ole känyt testis­sä tai ker­tonut / muis­tanut käyneen­sä ko. baarissa.

        Baarien kohdal­la ongel­ma ovat juurikin otol­liset olo­suh­teet levit­tää (oleskelu lähekkäin, ei maske­ja kun maskin läpi on vaikea juo­da, kova taus­tamö­ly ja edelleen äänen korot­ta­mi­nen) sekä jälji­tyk­sen vaikeus kun on täysin sekä tar­tut­ta­jan että tar­tun­nan saa­neen muis­tista kiin­ni onko mis­sä baaris­sa käynyt.

        Käytän­nössä baarei­hin kohdis­tu­vat rajoituk­set ovat erit­täin lievät. Paikat saa pitää auki varsin myöhäänkin. Baarien pitäjien on tietenkin vaikea hyväksyä ja ymmärtää sitä, ettei asi­akaska­to johdu niinkään rajoituk­sista vaan vaka­van taudin saamisen riskistä. Ne jot­ka ter­veyt­tään pitävät arvos­sa (kuten minä) jät­tävät nyt baar­it väli­in. Tämä aiheut­taa sen asi­akaskadon, eivät rajoitukset.

        Sun logi­ik­ka ontuu ja pahasti. Jos olisit oike­as­sa, niin rajoituk­sia ei tarvi­ta, kos­ka ihmiset eivät riskin takia kävisi baareis­sa. Voidaan siis pois­taa rajoituk­set, kos­ka niil­lä ei ole vaiku­tus­ta asiakasmääriin.

      8. Giz­mo: Sun logi­ik­ka ontuu ja pahasti. Jos olisit oike­as­sa, niin rajoituk­sia ei tarvi­ta, kos­ka ihmiset eivät riskin takia kävisi baareis­sa. Voidaan siis pois­taa rajoituk­set, kos­ka niil­lä ei ole vaiku­tus­ta asiakasmääriin.

        Tässä oli siis kak­si asi­aa, mik­si baar­it aiheut­ta­vat viruk­sen lev­iämistä ja mik­si baarien talous pär­jää huonosti.

        #lue­tun­ymmärtämi­nen

        “Baarien kohdal­la ongel­ma ovat juurikin otol­liset olo­suh­teet levit­tää (oleskelu lähekkäin, ei maske­ja kun maskin läpi on vaikea juo­da, kova taus­tamö­ly ja edelleen äänen korot­ta­mi­nen) sekä jälji­tyk­sen vaikeus kun on täysin sekä tar­tut­ta­jan että tar­tun­nan saa­neen muis­tista kiin­ni onko mis­sä baaris­sa käynyt.”

  67. Tiedo­tusvä­li­neet ovat uno­hta­neet seu­ra­ta pait­si Vaasan hoivakodin tilan­net­ta, myös Bel­gian kak­si viikkoa sit­ten kri­isin par­taal­la ollut­ta koronati­lan­net­ta. Lueske­lin uud­estaan Hesarin jut­tua (29.10.) ja siinä haas­tatel­tu oli var­ma, että viikkoa kauem­paa he eivät tilanteesta selviä. Nyt näyt­tävät tar­tun­nat ole­van maas­sa laskusuunnassa.

    1. Pitkä mat­ka on keväästä kul­jet­tu ja joitakin asioi­ta on nyt varmistunut. 

      Ruotsin strate­gia. Kevääl­lä arvelti­in josko ruot­salais­ten kevyem­pi rajoi­tuslin­ja palk­i­taan syksyl­lä kun maa selviää vähem­mäl­lä tois­es­ta aal­losta. Ruotsin strate­gias­ta vas­taa­van Teg­nellin mukaan Ruot­sis­sa piti olla osit­tainen lau­maim­mu­ni­teet­ti jo toukoku­us­sa. Ei ollut. Eikä ole nytkään.

      Kiina. Maail­man kovimpi­en koronara­joi­tusten piti tap­paa talous. Nyt uusimpi­en luku­jen mukaan talous kas­vaa Y2Y viitisen prosenttia.

      1. Kiinan talous­lu­vut ja koro­nan kuolleisu­us­lu­vut ovat yhtä epäluotettavia.

      2. K.k.:

        Ruotsin strate­gia. Kevääl­lä arvelti­in josko ruot­salais­ten kevyem­pi rajoi­tuslin­ja palk­i­taan syksyl­lä kun maa selviää vähem­mäl­lä tois­es­ta aallosta. …

        Tämä 11.11. tilas­tokat­saus tar­joaa main­iosti tilan­neku­vaa myös Ruotsin osalta viral­lis­ten luku­jen poh­jal­ta (Euro MOMO ym.):

        https://www.youtube.com/watch?v=mboEkVl9ooc

        PCR-testien käyt­tämisessä oireettomiin/vähäoireisiin ja näyt­tei­den käsit­telyssä viru­sainek­sen monis­tuksi­neen on tar­tun­taluku­jen kannal­ta myös keskeinen ongel­ma: posi­ti­ivi­nen tulos saadaan niillekin, jot­ka eivät näyt­teenot­to­hetkel­lä ole sairai­ta tai edes tar­tut­tavia. Mis­sään muus­sa vas­taavas­sa tilanteessa eivät johtopäätök­set olisi näin epäti­eteel­lisiä ja selkeään näyt­töön perus­tu­mat­to­mia. MUTTA. Ne poli­it­tiset paineet USA:n vaal­i­t­u­lok­sen ja sen ikävien jälk­inäytösten kannal­ta, sekä kunkin kansal­lis­val­tion poli­it­tis­ten päät­täjien kasvo­jen säilyttämiseksi. 

        Ruot­si näyt­tää tosi­aan selviävän tois­es­ta aal­losta parem­min tai vähin­tään yhtä hyvin — kun kat­so­taan kuolemia. HS:n koronati­las­to­ja kokoaval­la sivul­la voitte itse käy­dä tutki­mas­sa näitä käyriä sivun kohdas­sa Koronatartunnat/Koronakuolemat eri mais­sa, jos­sa voi vali­ta tarkastelutavan.

        https://www.hs.fi/kotimaa/art-2000006661350.html

        Esim. 13.11. Ruotsin koron­akuolemat väk­iluku­un suh­teutet­tuna ovat täs­mälleen samal­la tasol­la kuin Sak­sas­sa, jon­ka toimet ovat olleet varsin tiukat. Kuolleisu­u­den pysyessä mata­lana Ruot­sis­sa, on siel­lä viral­lis­es­ti vahvis­tet­tu­jen tar­tun­to­jen ilmaan­tu­vu­us­luku kivun­nut kuitenkin jo kaksinker­taisek­si Sak­saan näh­den. Parem­min pysyvät ruot­salaiset nyt hengis­sä. Molem­mis­sa yhteiskun­nis­sa on paljon maa­han­muut­ta­jia (huonom­pi peruster­veys, enem­män piile­viä sairauk­sia, huo­mat­ta­va D‑vitamiinin puu­tosris­ki), joi­ta tämä tau­ti on kohdel­lut kovimmin. 

        Ruot­sis­sa koron­aa edel­sivät ver­rat­tain lievät influ­enssavuodet, mikä jät­tivät henki­in ikäih­misiä ja mui­ta haavoit­tuvia, jot­ka sit­ten korona — muiden sairauk­sien ja iän heiken­tämän elim­istön myötä­vaiku­tuk­sel­la — vei kuolin­ti­las­toi­hin, minkä Teg­nel­lkin on toden­nut vaikut­ta­neen kuolleisuuteen. 

        Lievä flun­ssa ei ole ongel­ma, eikä edes vakavia kausi-influ­ensso­ja ole aiem­min koet­tu län­si­mais­sa ongel­mak­si. Tays:issa oli vuon­na 2018 Aamule­hden mukaan ker­ral­la hoi­dos­sa ko. het­kel­lä liki 190 poti­las­ta influ­enssan takia. Ei ole tava­ton­ta, että influ­enssa ruuhkaut­taa sairaaloi­ta ja voi jopa pakot­taa poti­laiden siirte­lyyn sairaaloiden välillä. 

        Korona­toimien ajoi­tus näyt­tää menevän usein siten että käyrät ovat jo valmi­ik­si laskussa:

        Luku­jen val­os­sa, ja korona­toimien ajoi­tus­ta tarkem­min kat­soen (vrt. ylin­nä jaet­tu Ivor Cum­minsin tuore video) näyt­tää vah­vasti siltä, että koro­nan rajoi­tus­toimet aloite­taan siinä vai­heessa, kun käyrät ovat laske­mas­sa — eli saadaan aikaan vaikutel­ma, että koko tilanteen parane­m­i­nen on kiin­ni yksin rajoitustoimista. 

        Marin kuu­lut­taa nyt euroop­palaista yhteistyötä korona­toimis­sa WHO:n komp­paa­mana. Toiv­ot­tavasti tämä tulee tarkoit­ta­maan PCR-testeistä luop­umista ja niiden sijaan pikat­estien käyt­töönot­toa toimien perus­teena yleis­es­ti, ml. rajali­ikenne. Voisi aut­taa peru­ut­ta­maan ulos tästä poli­ti­soituneesta umpisolmusta.

  68. Hei,
    Voisiko näitä käyriä näyt­tää myös pelkän HUS:in alueelta, mis­tä suurin osa tar­tun­noista on?

    1. AN:
      Hei,
      Voisiko näitä käyriä näyt­tää myös pelkän HUS:in alueelta, mis­tä suurin osa tar­tun­noista on?

      Kiitos näi­den käyrien päivittämisestä.
      Olisiko vielä mah­dol­lista saa­da näkyvi­in PK-seu­tu eril­lään Uud­esta­maas­ta? (esim. siel­lä Verde-lehden sivuilla)
      Tun­tuu, ettei tilanne ole ihan niin rauhalli­nen (ainakaan PK-seudul­la), mitä käyrät anta­vat olettaa…

  69. Hei,
    Toisen tilas­toin­toil­i­jan huo­maa­maa, joka on ilol­la seu­ran­nut sin­un tuot­tamia käyriä aiheen tiimoil­ta. Lukusi poikkea­vat maanan­taista 16.11. läh­tien sadal­la. Tänään, keskivi­ikkona 7 vrk luku 1590, kun sin­un tilas­tois­sa 1490. Onko­han kyse näp­päi­lyvirheestä vai parem­mas­ta tiedosta?

  70. Uudelta­maal­ta se nousu tulee, ja täl­lä het­kel­lä vielä tarkem­min Helsingistä. Helsingis­sä saati­in lokaku­us­sa käyrät lasku­un tehokkaal­la tar­tun­nan jälji­tyk­sel­lä, mut­ta kak­si viikkoa sit­ten saavute­tun poh­jan jäl­keen ollaan kään­nyt­ty nousu­un (uusien tar­tun­to­jen 7 päivän keskiar­vo tuplaan­tui kahdessa viikos­sa) ja pari viime päivää nousu on ollut jo hur­jaa. Prop­sit Helsingille siitä, että tieto­ja on hyvin ja mon­es­sa eri muo­dos­sa saata­va kaupun­gin koronatilannekatsaussivulta.

    STM on siis ihan oike­as­sa siinä, että nyt on tehtävä jotakin. Tähän men­nessä pääkaupunkiseudul­la on men­ty aikalail­la tekemät­tä rajoit­tamis­toimen­piteitä, kos­ka pelätään niiden vahin­goit­ta­van taloutta.

  71. Käyrä nytkähti. Rajoituk­sia tuli. 

    Meneekö tämä nyt näin? 

    200 asi­aka­s­paikan baari­in saa ottaa nyt sisään 100 asi­akas­ta, jos musa tulee Spo­ti­fys­tä. Jos musaa soit­taa bän­di baarin nurkas­sa, asi­akkai­ta saa olla max 20.

    Jos menee, niin mikä on perustelu live­mu­san vaarallisuudelle?

  72. Palataan­pa tähän ketju­un vielä. Teho­hoidon koordi­noivan toimis­ton tilan­neku­vara­port­ti (link­ki alla) osoit­taa, että tehopaikat eivät ole koko pan­demi­an aikana olleet täyn­nä. Muis­telka­a­pa sitä maail­man­lop­un retori­ikkaa, jol­la poli­itikot ja sairaan­hoitopi­irien pomolääkärit pelot­te­liv­at meitä hallintoala­maisia pitkin matkaa. 

    Väitän edelleen, että suo­ma­laiset ovat pan­demi­an aikana suo­jelleet sairaaloi­ta enem­män kuin sairaalat ovat suo­jelleet suo­ma­laisia. Nämä hys­teeriset rajoituk­set ovat pilan­neet miljoonien suo­ma­lais­ten ihmis­ten arkea ja toista vuot­ta. Vain sik­si, ettei sairaalois­sa tarvit­sisi pri­or­isoi­da teho­hoitopaikko­ja? Jos näin älykkääl­lä foo­ru­mil­la ajatel­laan niin lapsel­lis­es­ti, että ihmishen­ki on mit­taa­mat­toman arvokas, niin ratio­naalisen ter­veyspoli­ti­ikan voi unohtaa. 

    Sänkyyn hoidet­tavien van­hus­ten vääjäämät­tömän kuole­man viivästyt­tämisek­si on annet­tu per­heväki­val­lan kas­vaa, las­ten jäädä pois har­ras­tus­toimin­nas­ta ja tel­jet­ty ongelmaper­hei­den lap­sia “etäopetuk­sen” nimis­sä kotei­hin­sa. Jos tämä on “ter­veystur­val­lisu­ut­ta”, niin halu­an elää vaarallisesti. 

    Te HUS/TH­L/AVI-ihmiset luette tätä blo­gia, ker­tokaa edes nim­imerkin suo­jista, olet­teko te ihan tosis­sanne sitä mieltä että tämä epi­demia hoidet­ti­in Suomes­sa hyvin?

    https://www.psshp.fi/documents/7796350/7841067/Tehohoidon+tilannekuva+02062021/ca3ff1b6-d41c-43d1-ad01-310630e42162

    1. Ne ihmiset, joil­ta kysyt, puhu­vat omas­sa asi­as­saan, joten vas­taus on ymmär­ret­tävä sen mukaises­ti. Eivät sairaalat halun­neet pois­tua mukavu­usalueeltaan edes koron­akri­i­sis­sä, joten teho­hoitopaikko­jen määrä ker­rot­ti­in ihan kuin se olisi luon­non­va­kio. Lisäämi­nen olisi voin­ut olla mah­dol­lista siihen ja siihen määrään asti, jos muual­ta otet­taisi­in jotain pois.

      Todel­lises­sa kri­isi­ti­lanteessa, jos­sa poikkeu­solo­jen aikana lain­säädän­nöl­lisessä mielessä olti­in, sairaaloi­ta olisi voitu tarvit­taes­sa johtaa aivan toisin kuin nor­maali­olois­sa. Kaik­ki sotaväen käyneet tietävät, että miesten vähetessä tärkeät hom­mat tehdään silti, taval­la tai toisella.

      Eivät teho­hoitopaikat lopu koskaan, kos­ka poti­lai­ta voidaan pri­or­isoi­da ja pitää se viimeinen paik­ka vapaana. Vas­ta kun toisek­si viimeinen vapau­tuu, uusi poti­las sisään. Teho­hoidon määritelmänkään ei tarvitse olla sama kuin nor­maali­olois­sa. Mitoi­tus viisi hoita­jaa per poti­las voidaan vaik­ka puolit­taa ja silti puhua teho­hoi­dos­ta. Sys­teemin kit­ka estää täl­laisen jous­tavu­u­den niin kauan kunnes joku sen ajaa läpi jos kykenee.

      Oma­l­ta tyt­täreltä perut­ti­in ham­paiden oikomishoito mon­en kuukau­den ajal­ta, enkä usko, että ham­maslääkärit oli­vat sil­lä aikaa työl­lis­tet­tynä muual­la, vaan ter­vey­den­huolto alkoi suo­jel­la henkilökun­taansa sen sijaan, että olisi tehnyt omia tehtäviään. Ker­too siitä, että kri­i­sei­hin varautu­mi­nen oli jäänyt tekemättä.

      Ter­vey­den­hoito ja koul­u­laitos pet­tivät meil­lä pahiten, ja juuri niihin on panos­tet­tu eniten.

      1. Eri­no­maisia huomioi­ta Timo A. Luen paraikaa Heik­ki Pel­tolan uut­ta kir­jaa ja nautin suuresti, että joku >60v prof­fa (muil­ta kun on ter­veyspoli­it­tiseen debat­ti­in pääsy kiel­let­ty) lataa täs­mälleen samat asi­at joi­ta olen koko ajan itsek­seni jupissut. 

        Jos jol­lain on kom­pe­tenssia haas­taa Pel­tolan väitteitä/kompetenssia, niin kuulen vas­taväit­teitä mielel­läni? Turhan kevyesti edi­toitu teos, mut­ta itse asi­as­sa hän on täs­mälleen oike­as­sa ja kaik­ki muut väärässä. Toivon Pel­to­lalle pitkää ikää ter­veyspoli­ti­ikan Hal­la-ahona; nyt kun HUS ver­taa covidia ja jotain hiton lakkoa jo Ukrainan sotaan niin meil­lä ei tai­da olla muu­ta menetet­tävää kuin kahleemme.

Vastaa käyttäjälle Tapio Peruuta vastaus

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Notify me of followup comments via e-mail. You can also subscribe without commenting.