Covid-19

Toisen aallon tilastollinen päivitys

 

 

Päivitys perjantai 23.10.2020

Eipä juuri muutosta.Ennustan, että kohta kääntyy taas hitaaseen kasvuun.

Trendi 2526, toteutunut 1341

 

Näytän tämän myös absoluuttisella asteikolla, koska kaikki eivät ole oikein sinuja logaritmisen asteikon kanssa. Siitä näkee selkeämmin, mihin ollaan menossa. Logaritmiasteikko näyttää, onko kehityksessä muutoksia.

= = = =

Vanhat päivitykset sanallisesti:

Päivitys torstai 22.10.2020

Tartuntojen määrän kasvu on pysynyt vakaalla tasolla ja yli viikon. Trendistä on toistaiseksi erkaannuttu, mutta muun Euroopan tilanne ei lupaa yvää meillekään.

Trendi 2395, toteutunut 1311

Päivitys keskiviikko 21.10.2020

Tartuntojen määrä on vakiintunut vähän alle 200:aan päivässä. Trendistä on erkaannuttu. Muun Euroopan tilanne näyttää pahalta.

Trendi 2221, toteutunut 1368

Päivitys tiistai 20.10.2020

Vaikka tänään tuli taas aika iso luku, 294 tartuntaa, se on tiistainluvuksi ihan normaali. Yhä kauemmaksi jäädään trendistä. Muun Euroopan tilanne näyttää pahalta.

Trendi 2153, toteutunut 1350

 

Päivitys maanantai 19.10.2020

Yhä alaspäin, mutta muualla Euroopassa epidemia leviää. Valtaosa tartunnoista Helsingin seudulla. Voi olla vaikea torjua sitä Suomessakin. Trendi 2042, toteutunut 1343

 

Päivitys sunnuntai 18.10.2020

Muutos alkaa olla jo selvä. Tosin Helsingin seudulla entinen meno jatkuu. Pitäänee ottaa se alue erityistarkkailuun.

Trendi 1936, toteutunut 1426

Päivitys lauantai 17.10.2020

Nyt käänne parempaan alkaa näyttää uskottavalta. Tosin kevääseen on vielä aikaa.

Trendi 1836, toteutunut 1444

Päivitys perjantai 16.10.2020

Lasku jatkuu. Olisiko tässä jo käänne parempaan? Tulevat päivät näyttävät, onko kyse vain Vaasan ja Jyväskylän muodostamien kuprujen sulamisesta vai oikeasta käännöksestä.

Trendi 1741 Toteutunut 1553

Päivitys torstai 15.10.2020

Lopultakin käännös alaspäin. Tulevat päivät näyttävät, onko kyse vain Vaasan tuottaman kuprun sulamisesta vai oikeasta käännöksestä.

Trendi 1651 Toteutunut 1599

Keskiviikko 14.10.2020

Yhä vähän trendin yläpuolella, mutta enää päivän edellä. Olisi hyvä pikkuhiljaa taipua trendin alapuolelle. Muuten kuun vaihteessa on päiväittäin yli 700 tartuntaa. Vieläkö joku väittää, ettei epidemiassa ole kyse matematiikasta?

Trendi 1565, toteutunut 1654.

***

Aloitan päivittäin päivittyvän seurannan COVID-19 -epidemian toisesta aallosta Suomessa. Estimoin tartuntojen seitsemän päivän liukuvan summan trendin logaritmisella asteikolla syyskuun havainnoista. Se näytti tältä. Hätäinen optimisti voisi tästä kuvasta päätellä, että pahin on ohi ja trendi on taittunut.

Tämän jälkeen jatkan aineistoa aina kun uusia tietoja julkistetaan. Trendiä en estimoi uudestaan, koska haluan nähdä, milloin kehitys alkaa kääntyä trendistä alaspäin rajoitustoimien tai käyttäytymismuutosten ansiosta. Sitä ei näe yhtä selvästi, jos trendi muuttuu mukana. Kaikki ennallaan -skenaariossa tartuntojen määrä jatkaisi tätä eksponentiaalista kasvua, mutta niin ei voi käydä. Muutoin meillä olisi vuodenvaihteessa satatuhatta tartuntaa viikossa. Seuraavassa kuvaan on lisätty lokakuun viiden ensimmäisen päivän havainnot. Kuvassa syyskuun jälkeen tulleet uudet havainnot ovat punaisella.

Huomaamme, että toistaiseksi kaikki jatkuu ennallaan kuin epidemian oppikirjassa. Käyrän kääntyminen alaspäin antaa odottaa itseään. Toivottavasti ei kauan.

= = = =

Päivän havaintona käytän tartuntojen kokonaismäärän muutosta, jonka THL ilmoittaa klo 12. Nyt viimeinen havainto on siis tiedossa olevien tartuntojen määrä 5.10. klo 12. Sille päivälle olen kirjannut 164 tartuntaa, vaikka luvussa ei ole yhtään 5.10. otettua testiä. Voisin pienellä vaivannäöllä merkitä uudet tartunnat aina sille päivälle, jolloin testi on otettu. Näin joutuisin korjaamaan havaintoja takautuvasti sitä mukaan, kun tietoja laboratoriokokeista tulisi. Historiaa ajatellen tämä olisi oikein, mutta nykyhetkeä ajatellen väärin. Käyrä olisi aina kääntymässä alaspäin, koska viimeisten päivien havaintoja vielä puuttuu.

Käytän seitsemän päivän liukuvaa summaa, koska näin saan poistetuksi viikonpäivävaihtelun. Viikonlopusta johtuen tiistaisin luvut ovat selvästi korkeampi kuin muiden päivien. En halua käyttää kahta viikkoa, kuten koronapolitiikkaa koskevassa päätöksenteossa käytetään, vaikka se toisi vakaaman sarja. Vakauden hinta muutos myös tulisi näkyvin hitaammin.

En julkaisen uutta postausta päivittäin, vaan päivitän kuvan päivittäin.

190 thoughts on “Toisen aallon tilastollinen päivitys

  1. Hei,

    kiitos on ehdottomasti ensimmäinen, toinen ja kolmas kommenttini; mielenkiintoista ja hyödyllistä, ei vähiten siksi, että omat (pakolliset) tilastotieteen opintoni 70-luvulla ottivat koville.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  2. Trendisi hyytyy alkuunsa. Kuhmon, Mikkelin ja Jyväskylän kokemukset syyskuulta jo kertovat miten tämä tulee menemään. Kun tartuntoja tulee, jengi jää kotiin. Seuraavana Vaasa (tänään 77 tartuntaa), parin viikon päästä ei ole Vaasassa juuri yhtään.

    Voin toki olla väärässäkin, ehkä Vaasan terveydenhuolto romahtaa siihen epäinhimilliseen tilanteeseen, että tehohoitoa joudutaan antamaan virkaruotsilla. Ruotsista hoitajia apuun?

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

      1. Jos olette seuranneet Tanskan tänä syksynä nopeasti noussutta intektiokäyrää, niin olette ehkä huomanneet että muusta Euroopasta poiketen kasvu vaihtui jyrkkään laskuun hiljattain.
        Vastaavasti viime keväänä näin kävi Euroopassa monessakin maassa. Mitkä toimet siis Tanskassa juuri tehtiin, jotka olivat samanlaisia kuin tuolloin viime keväänä?
        Tanska rajoitti pahimman alueen, eli Kööpenhaminan ympäristöineen, ravintoloiden aukiolon klo. 22:een alkaen torstaina 17. syyskuuta. Noin viikko tämän jälkeen näkyi testituloksissa muutos.
        Tehtiinkö muita sellaisia toimia, jotka olivat yhteisiä kaikille vastaavassa viime keväänä onnistuneille Euroopan maille?
        Joukkokokoontumiset rajoitettiin 50 henkeen (erityisjärjestelyin 500:aan). Mahdollisesti myös jotain maskisäännöksiä tuli lisää, mutta ne eivät olleet viime keväänä käytössä ainakaan pohjoismaissa, Baltiassa (tai Australiassa, Uudessa-Seelannissa jne.), joten näyttää vahvasti siltä, että ainakin Tanskassa ravintolarajoitukset purivat todella tehokkaasti.
        Aiemmista kokoontumisrajoituksista en löytänyt helposti tietoa, joten vaikea arvioida mikä oli niiden osuus tuohon käyrän suunnan muutokseen.
        [THL:n] ”Salmisen mukaan laaja kansainvälinen tutkimus osoittaa, että jos baarit ja yökerhot suljetaan, 31 prosenttia tartunnoista vähenisi.”
        Mikäli luku olisi sama Suomessakin, tämän hetken R Suomessa ollessa n. 1.55 mistä pois 31% niin jäisi 1.07. Tanskassa muutos oli kuitenkin suurempi, ja R nyt reilusti alle yhden, vaikka koko maan alueella ei aukioloaikojen muutosta tehty. Sulkemisaika tosin on aikaisempi kuin Suomessa, ja voi olla ettei tämä vielä riitä kuin hidastamaan ekspotentiaalista kasvua.

          (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

      2. Laskeskelija:
        Jos olette seuranneet Tanskan tänä syksynä nopeasti noussutta intektiokäyrää, niin olette ehkä huomanneet että muusta Euroopasta poiketen kasvu vaihtui jyrkkään laskuun hiljattain.
        Vastaavasti viime keväänä näin kävi Euroopassa monessakin maassa. Mitkä toimet siis Tanskassa juuri tehtiin, jotka olivat samanlaisia kuin tuolloin viime keväänä?
        Tanska rajoitti pahimman alueen, eli Kööpenhaminan ympäristöineen, ravintoloiden aukiolon klo. 22:een alkaen torstaina 17. syyskuuta. Noin viikko tämän jälkeen näkyi testituloksissa muutos.
        Tehtiinkö muita sellaisia toimia, jotka olivat yhteisiä kaikille vastaavassa viime keväänä onnistuneille Euroopan maille?
        Joukkokokoontumiset rajoitettiin 50 henkeen (erityisjärjestelyin 500:aan). Mahdollisesti myös jotain maskisäännöksiä tuli lisää, mutta ne eivät olleet viime keväänä käytössä ainakaan pohjoismaissa, Baltiassa (tai Australiassa, Uudessa-Seelannissa jne.), joten näyttää vahvasti siltä, että ainakin Tanskassa ravintolarajoitukset purivat todella tehokkaasti.
        Aiemmista kokoontumisrajoituksista en löytänyt helposti tietoa, joten vaikea arvioida mikä oli niiden osuus tuohon käyrän suunnan muutokseen.
        [THL:n] ”Salmisen mukaan laaja kansainvälinen tutkimus osoittaa, että jos baarit ja yökerhot suljetaan, 31 prosenttia tartunnoista vähenisi.”
        Mikäli luku olisi sama Suomessakin, tämän hetken R Suomessa ollessa n. 1.55 mistä pois 31% niin jäisi 1.07. Tanskassa muutos oli kuitenkin suurempi, ja R nyt reilusti alle yhden, vaikka koko maan alueella ei aukioloaikojen muutosta tehty. Sulkemisaika tosin on aikaisempi kuin Suomessa, ja voi olla ettei tämä vielä riitä kuin hidastamaan ekspotentiaalista kasvua.

        Tanskassa velvoitettiin ihmiset käyttämään maskia tai visiiriä joukkoliikenteessä ja hieman myöhemmin myös ravintoloissa, jos ei istu pöydässä. Enpä osaa sanoa, oliko pakkonaamioinnin vaikutus merkittävä aukiolorajoituksiin verrattuna, saati sitä, onko ero iltakymmenen ja -yhdentoista välillä niin merkittävä, jos viinaa saa ”vain” kymmeneen. En tiedä, pitääkö anniskelu Tanskassa lopettaa ennen varsinaista sulkemisaikaa.

          (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

      3. Herra Hepokatti: Tanskassa velvoitettiin ihmiset käyttämään maskia tai visiiriä joukkoliikenteessä ja hieman myöhemmin myös ravintoloissa, jos ei istu pöydässä. Enpä osaa sanoa, oliko pakkonaamioinnin vaikutus merkittävä aukiolorajoituksiin verrattuna, saati sitä, onko ero iltakymmenen ja -yhdentoista välillä niin merkittävä, jos viinaa saa ”vain” kymmeneen. En tiedä, pitääkö anniskelu Tanskassa lopettaa ennen varsinaista sulkemisaikaa.

        Pakkonaamiointi ei ole tehonnut toibvotusti UK:ssa eikä Ranskassa. Myöskään Saksassa ei ole saatu minkään näköistä epäjatkuvuuskohtaa kehitykseen. Kun lähdetään tekemään useita samaan suuntaan pyrkiviä paniikinomaisia toimenpiteitä, me emme voi erotella niistä vaikuttavinta.

        Maskeista on monenlaista seli-seli selitystä, mutta tosiasiassa koronaviruksen osalta ei ole olemassa kontrolliryhmällä varustettua ja muiden yhtäaikaisten toimenpiteiden vaikutuksesta varjostumatonta kokeellista tutkimusta, kuten ennen koronaa oli olemassa useitakin, muista liikkeellä olevista viruksista. Ja on vieläkin, tietenkin. Nämä tutkimukset varmaan pitäisi poistaa (huom. ”cancel”-kulttuuri !) tutkimustietokannoista, koska ne nyt debunkataan täysin, jonkun vähän heikosti työllistetyn aerosolifyysikon python -ohjelmaharjoituksen johdattamana.

        Faucikin on todennut maskin olevan viruksen torjunnassa lähinnä symbolinen ele [ jolla henkilö ilmoittaa julkisella paikalla naamioitumalla ehdoitta tukevansa kulloisenkin autokratian antamia säädöksiä ja rajoituksia. ]

          (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

      4. Maskipsykoosi: Pakkonaamiointi ei ole tehonnut toibvotusti UK:ssa eikä Ranskassa. Myöskään Saksassa ei ole saatu minkään näköistä epäjatkuvuuskohtaa kehitykseen. Kun lähdetään tekemään useita samaan suuntaan pyrkiviä paniikinomaisia toimenpiteitä, me emme voi erotella niistä vaikuttavinta.

        Maskeista on monenlaista seli-seli selitystä, mutta tosiasiassa koronaviruksen osalta ei ole olemassa kontrolliryhmällä varustettua ja muiden yhtäaikaisten toimenpiteiden vaikutuksesta varjostumatonta kokeellista tutkimusta, kuten ennen koronaa oli olemassa useitakin, muista liikkeellä olevista viruksista.Ja on vieläkin, tietenkin. Nämä tutkimukset varmaan pitäisi poistaa (huom. ”cancel”-kulttuuri !)tutkimustietokannoista, koska ne nyt debunkataan täysin, jonkun vähän heikosti työllistetyn aerosolifyysikon python -ohjelmaharjoituksen johdattamana.

        Faucikin on todennut maskin olevan viruksen torjunnassa lähinnä symbolinen ele [ jolla henkilö ilmoittaa julkisella paikalla naamioitumalla ehdoitta tukevansa kulloisenkinautokratian antamia säädöksiä ja rajoituksia. ]

        Influenssavirusta koskevat tutkimukset ovat edelleen arvokkaita – influenssan osalta. Kokonaan eri asia on että niitä voi vain äärimmäisen rajoitetusti käyttää päätelmiin Covid-19 käytöksestä.

        THL:n epäonnistuminen jokseenkin kaikissa alkuvuoden ennusteissaan ja suosituksissa johtui paljolti THL:n influenssavirusosaamisen ylikäytöstä koronaepidemiassa. Korona käyttäytyi eri tavalla.

        Kuten ”koronaviruksen aiheuttamat kuolonuhrit Euroopassa ovat epätodennäköisiä”, dekadilla alakantissa olleet THL:n kuolleisuusennusteet, karanteenien merkityksen aliarviointi, rokotteen 5-10 vuoden kehitysaika ja sokerina pohjalla ajatus laumaimmuniteetin hankkimisesta sairastamalla.

        Maskien osalta taas näyttää selvältä että suositusta ei annettu vain siksi kun niitä ei olisi ollut.

          (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

      5. K.k.:
        THL:n epäonnistuminen jokseenkin kaikissa alkuvuoden ennusteissaan ja suosituksissa johtui paljolti THL:n influenssavirusosaamisen ylikäytöstä koronaepidemiassa. Korona käyttäytyi eri tavalla.

        Kuten ”koronaviruksen aiheuttamat kuolonuhrit Euroopassa ovat epätodennäköisiä”, dekadilla alakantissa olleet THL:n kuolleisuusennusteet, karanteenien merkityksen aliarviointi, rokotteen 5-10 vuoden kehitysaika ja sokerina pohjalla ajatus laumaimmuniteetin hankkimisesta sairastamalla.

        Maskien osalta taas näyttää selvältä että suositusta ei annettu vain siksi kun niitä ei olisi ollut.

        Ei ole noin. Oli muitakin syitä. Kannattaa muistaa, että maailman terveysjärjestö WHO:n virallinen suositus koronan osalta vielä viime keväänä oli, että maskeja suositellaan vain tietyille riskiryhmille sekä koronapotilaiden hoitohenkilökunnalle, ei muille.

        THL aliarvioi taudin leviämisriskin. Kuolleisuusennusteet eivät käsittääkseni lopulta olleet pahasti ainakaan alakantissa, jos huomioi tartunnan saaneiden määrät. Rokotteen osalta THL:llä en muista puhutun 5-10 vuoden kestosta. Koitin tarkistaa sitä väitettä Googlella, mutta ei löytynyt sellaista väitettä. Sen sijaan THL:n informoi keväällä 2020 siitä, että ”Ennen kuin päästään ihmiskokeisiin ja saadaan niistä riittävästi luotettavia tuloksia, ollaan varmaan jo kesän lopussa tai syksyssä, ehkä myöhemmässäkin” (Ylen uutinen 4.2.2020): https://yle.fi/uutiset/3-11191423 . Täydennys ”ehkä myöhemmässäkin” lienee lähimpänä toteutunutta.

          (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

      6. joo:

        THL aliarvioi taudin leviämisriskin. Kuolleisuusennusteet eivät käsittääkseni lopulta olleet pahasti ainakaan alakantissa, jos huomioi tartunnan saaneiden määrät. Rokotteen osalta THL:llä en muista puhutun 5-10 vuoden kestosta.

        THL esitti pitkään laskumallilleen kuolleisuusennustetta 0.05-0.1% sairastuneista. Mallia ja sen oletusarvoja salailtiin kuin jotain uuden aseteknologian kehitystyötä. Neil Fergusonin Imperial Collegen mallin oletuksia THL kommentoi “ajatusvirheeksi”.

        Sinänsä nuo kuolleisuusluvut voivat vaihdella paljon, koska eri ryhmät sairastuvat. “Libertarians” tykkäävät referoida kuolleisuuslukuja alueilla, joissa on lähinnä vain nuorempi väestö sairastunut, ja muut jossain muualla mieltymysten mukaan.
        Italian Nembrossa kuolleisuus oli jotain 2.2-2.4% sairastuneista
        https://www.bmj.com/content/369/bmj.m1835
        Manauksella jotain 0.2-0.4% (missä vähän vanhuksia, asukkaista vain noin 6% oli yli 60-vuotiaita). En muista New York Cityn uudempia arvioita, mutta jotain näiden kahden luvun puolivälistä.

        Jos Suomessa covid olisi laajasti levinnyt sairaanhoidon kantokyvyn yli, ei kuolleisuus ainakaan olisi ollut lähelläkään THL arvioita.

          (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

      7. joo: Ei ole noin. Oli muitakin syitä. Kannattaa muistaa, että maailman terveysjärjestö WHO:n virallinen suositus koronan osalta vielä viime keväänä oli, että maskeja suositellaan vain tietyille riskiryhmille sekä koronapotilaiden hoitohenkilökunnalle, ei muille.

        THL aliarvioi taudin leviämisriskin. Kuolleisuusennusteet eivät käsittääkseni lopulta olleet pahasti ainakaan alakantissa, jos huomioi tartunnan saaneiden määrät. Rokotteen osalta THL:llä en muista puhutun 5-10 vuoden kestosta. Koitin tarkistaa sitä väitettä Googlella, mutta ei löytynyt sellaista väitettä. Sen sijaan THL:n informoi keväällä 2020 siitä, että ”Ennen kuin päästään ihmiskokeisiin ja saadaan niistä riittävästi luotettavia tuloksia, ollaan varmaan jo kesän lopussa tai syksyssä, ehkä myöhemmässäkin” (Ylen uutinen 4.2.2020): https://yle.fi/uutiset/3-11191423 . Täydennys ”ehkä myöhemmässäkin” lienee lähimpänä toteutunutta.

        Hetemäen komitean raportti toukokuulta hallituksen päätöksenteon tueksi, lääketieteen osuudesta siinä vastaa THL: ”Tällä hetkellä optimistisimmatkin arviot ovat, että rokotetta todennäköisesti joudutaan odottamaan vuosia, eikä sen onnistuneesta kehittämisestä ole takeita.”

        Myönnän että muistin tuon 5-10 väärin. Siinä perusteltiin tätä kestoa sillä että SARS:iin ei saatu rokotetta mutta virallisista lähteistä se eo

        joo: Ei ole noin. Oli muitakin syitä. Kannattaa muistaa, että maailman terveysjärjestö WHO:n virallinen suositus koronan osalta vielä viime keväänä oli, että maskeja suositellaan vain tietyille riskiryhmille sekä koronapotilaiden hoitohenkilökunnalle, ei muille.

        THL aliarvioi taudin leviämisriskin. Kuolleisuusennusteet eivät käsittääkseni lopulta olleet pahasti ainakaan alakantissa, jos huomioi tartunnan saaneiden määrät. Rokotteen osalta THL:llä en muista puhutun 5-10 vuoden kestosta. Koitin tarkistaa sitä väitettä Googlella, mutta ei löytynyt sellaista väitettä. Sen sijaan THL:n informoi keväällä 2020 siitä, että ”Ennen kuin päästään ihmiskokeisiin ja saadaan niistä riittävästi luotettavia tuloksia, ollaan varmaan jo kesän lopussa tai syksyssä, ehkä myöhemmässäkin” (Ylen uutinen 4.2.2020): https://yle.fi/uutiset/3-11191423 . Täydennys ”ehkä myöhemmässäkin” lienee lähimpänä toteutunutta.

        THL Hetemäen komitean raportissa hallituksen päätöksenteon pohjaksi: ”Tällä hetkellä optimistisimmatkin arviot ovat, että rokotetta todennäköisesti joudutaan odottamaan vuosia, eikä sen onnistuneesta kehittämisestä ole takeita.”

          (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

      8. K.k.: Influenssavirusta koskevat tutkimukset ovat edelleen arvokkaita – influenssan osalta. Kokonaan eri asia on että niitä voi vain äärimmäisen rajoitetusti käyttää päätelmiin Covid-19 käytöksestä.

        THL:n epäonnistuminen jokseenkin kaikissa alkuvuoden ennusteissaan ja suosituksissa johtui paljolti THL:n influenssavirusosaamisen ylikäytöstä koronaepidemiassa. Korona käyttäytyi eri tavalla.

        Kuten ”koronaviruksen aiheuttamat kuolonuhrit Euroopassa ovat epätodennäköisiä”, dekadilla alakantissa olleet THL:n kuolleisuusennusteet, karanteenien merkityksen aliarviointi, rokotteen 5-10 vuoden kehitysaika ja sokerina pohjalla ajatus laumaimmuniteetin hankkimisesta sairastamalla.

        Maskien osalta taas näyttää selvältä että suositusta ei annettu vain siksi kun niitä ei olisi ollut.

        Viimeisissä maskitutkimuksissa tarkasteltavina olivat virukset kokonaisen virusperheen osalta; tavanomaisia hengityselininfektioita aiheuttavat flunssavirukset olivat mukana, ja sitten myös influenssavirukset. Mikä olisi se mekanismi, miksi kaikki nämä kontrolloidut tutkimukset eivät toimisi koronaviruksen osalta ? Fanatismia jonkun yksittäisen toimenpiteen osalta ei voida hyväksyä, jos se voi johtaa taudin suurleviämiseen, mitä nyt näyttää tapahtuneen joissakin maskia liputtaneissa maissa.

        On edelleen muistettava, että Iso-Britanniassa meidän nykysuositusten mukainen maskipakko ja tiukat rajoitukset ovat olleet voimassa lähes koko ajan. Syyskuun alusta tapausten määrä on 15-kertaistunut ! Ranskassa kaupungeissa, Pariisia myöten otettiin maskipakko myös ulkona käyttöön 9.8.2020. Tapausten määrä on siitä kuusitoistakertaistunut ! Italiassa ja Espanjassa ja Saksassa maksin käyttö on normi, ainoastaan Espanjassa uusien tartuntojen määrän nopea kasvu on tasaantunut, heillä alkoikin ensimmäiseksi.

        Näyttää siltä, että tartuntojen maksimi tulee vuodenaikojen mukaan esiintyvien aaltojen yhteydessä samalla tavalla ja päättyy samalla tavalla, ehkä siksi, että ihmiset eivät ole tietokoneohjelma, eivätkä ihmiset ole molekyylejä kaasusäiliössä. Mutta kovin kun tehdään vain fiilispohjalta eri asioita monella rintamalla, aina kun se uusien tapausten vuoristorata kääntyy alaspäin, se nimittäin kääntyy aina, vaikkapa sitten niin, että olemme kuolleet kaikki, olemme itsepetoksen klassisella tapahtumapaikalla: Me voimme laskea valintamme mukaan kaikki ennen laantumista tapahtuneet tomerat ja ahkerat toimenpiteemme mukaan ja ylistää niitä, kuinka me olimmekin fiksuja, ja ”voitimme viruksen” . Ainoa toimenpide, joka ei kelpaa kellekään, ja aiheuttaa valtaisia viharyöppyjä olisi se, että ”emme tehneet asialle mitään” , vaikka olisivat periaatteessa samalla tavalla edenneet tautihyökkäysten läpi.

        Toki voimme tyydyttää lobbarikauppiaiden tarpeen kuluttaa suodatinkudosta Suomessakin usean miljoonan maskin päivävauhtia, miljardi maskia vuodessa. Todella hyvä diili joillekin, kun meiltä kupataan 30c maskista.

          (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

      9. K.k.: Influenssavirusta koskevat tutkimukset ovat edelleen arvokkaita – influenssan osalta. Kokonaan eri asia on että niitä voi vain äärimmäisen rajoitetusti käyttää päätelmiin Covid-19 käytöksestä.

        THL:n epäonnistuminen jokseenkin kaikissa alkuvuoden ennusteissaan ja suosituksissa johtui paljolti THL:n influenssavirusosaamisen ylikäytöstä koronaepidemiassa. Korona käyttäytyi eri tavalla.

        Kuten ”koronaviruksen aiheuttamat kuolonuhrit Euroopassa ovat epätodennäköisiä”, dekadilla alakantissa olleet THL:n kuolleisuusennusteet, karanteenien merkityksen aliarviointi, rokotteen 5-10 vuoden kehitysaika ja sokerina pohjalla ajatus laumaimmuniteetin hankkimisesta sairastamalla.

        Maskien osalta taas näyttää selvältä että suositusta ei annettu vain siksi kun niitä ei olisi ollut.

        Mikä olisi se mekanismi, että jos maskit eivät kontrolloiduissa tutkimuksissa tehoa influenssavirukseen eikä influenssankaltaisiin hengitysteiden viruksiin, koronavirus olisi jotenkin poikkeus, vaikka osoittaa herkempää tarttuvuutta kuin influenssa ?

        Tanskalainen tämän vuoden suurtutkimus maskien käytön vaikutuksesta Covid-19 – tartuntoihin on hiljaisesti mitätöity julkaisukiellolla kolmessa suurimmassa tiedelehdessä. Syyksi sanottiin ympäripyöreästi, että tulokset olivat ”kontroversiaaliset” ja ”negatiivista keskustelua herättävät”. Yhden tutkijan, Critstian Torp-Pedersenin , haastattelussa , kun kysyttiin, että mitä tarkoittaa, se, että tulokset ovat kontroversiaalisia ? Tarkoittaisiko se sitä, että maskien käytöstä ei toiveesta huolimatta löydetty tilastollisesti merkitsevää hyötyä ? Hän vastasi arvoituksellisesti: ”I think that’s a very relevant question you are asking ”

        Tämä, jos mikä, saa aiheen epäillä jonkun tahon väkisin ylläpitämää koronanarratiivia, jota faktat saattaisivat vahingoittaa !

        Eli tämä tutkimus on 6000 henkilön suurtutkimus.
        https://www.rigshospitalet.dk/presse-og-nyt/nyheder/nyheder/Sider/2020/april/forskere-skal-teste-om-mundbind-beskytter-mod-covid-19-i-det-offentlige-rum.aspx

          (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

      10. Maskipsykoosi: Mikä olisi se mekanismi, että jos maskit eivät kontrolloiduissa tutkimuksissa tehoa influenssavirukseen eikä influenssankaltaisiin hengitysteiden viruksiin, koronavirus olisi jotenkin poikkeus, vaikka osoittaa herkempää tarttuvuutta kuin influenssa ?

        Tanskalainen tämän vuoden suurtutkimus maskien käytön vaikutuksesta Covid-19 – tartuntoihin on hiljaisesti mitätöity julkaisukiellolla kolmessa suurimmassa tiedelehdessä. Syyksi sanottiin ympäripyöreästi, ettätulokset olivat ”kontroversiaaliset” ja ”negatiivista keskustelua herättävät”. Yhden tutkijan, Critstian Torp-Pedersenin , haastattelussa , kun kysyttiin, että mitä tarkoittaa, se, että tulokset ovat kontroversiaalisia ? Tarkoittaisiko se sitä, että maskien käytöstä ei toiveesta huolimatta löydetty tilastollisesti merkitsevää hyötyä ? Hän vastasi arvoituksellisesti: ”I think that’s a very relevant question you are asking ”

        Tämä, jos mikä, saa aiheen epäillä jonkun tahon väkisin ylläpitämää koronanarratiivia, jota faktat saattaisivat vahingoittaa !

        Eli tämä tutkimus on 6000 henkilön suurtutkimus.
        https://www.rigshospitalet.dk/presse-og-nyt/nyheder/nyheder/Sider/2020/april/forskere-skal-teste-om-mundbind-beskytter-mod-covid-19-i-det-offentlige-rum.aspx

        Olisiko Sinulla linkkiä tuohon mainitsemaasi haastatteluun? Ihan heti en usko mihinkään tiedelehtien kätkettyyn agendaan, jossa maskinkäytön hyötyjä mahdollisesti kyseenalaistava tutkimus vaiettaisiin kuoliaaksi ”yleisen edun nimissä”.

        Se on sitten eri asia, että maskien korostuminen koronatoimissa voi olla sinänsä ylimitoitettua, koska maski on helposti havaittavissa ja saanut symboliarvoakin.

          (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

      11. Pakkonaamiointi ei ole tehonnut toibvotusti UK:ssa eikä Ranskassa.

        Ainakin UK:n perusteella pakkonaamioinnin (tai kokoontumiskieltojen) tehoa ei oikein voi arvioida, koska sitä ei sovelleta mitenkään johdonmukaisesti, vaan kansanryhmäkohtaisesti. Tartuntojen kansanryhmäkohtaista tilastointia taas ei tiettävästi julkaista.

          (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

      12. [jolla henkilö ilmoittaa julkisella paikalla naamioitumalla ehdoitta tukevansa kulloisenkin autokratian antamia säädöksiä ja rajoituksia.]

        Höpö höpö. Itse vastustan ankarasti ylimitoitettuja koronan tukahduttamistoimia (so. Suomen sekoilupolitiikka, auki-kiinni-auki-kiinni-vaiheilu rajavalvonnan kanssa, epidemian tukahduttamisen yleinen mahdottomuus, kauhea älämölöö-hysteria jne.) ja käytän silti maskia julkisissa sisätiloissa siksi, että varmassa vara parempi – ja jotta itse mahdollisesti passiivisena viruksenkantajana en tartuttaisi niin helposti muita. Ja tämän pienen vaivan siedän, koska hyvin tuntemani virologi sitä suosittelee ja toimii itse samoin.

        Maskipsykoosi?

          (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

      13. Maurizio: Höpö höpö. Itse vastustan ankarasti ylimitoitettuja koronan tukahduttamistoimia (so. Suomen sekoilupolitiikka, auki-kiinni-auki-kiinni-vaiheilu rajavalvonnan kanssa, epidemian tukahduttamisen yleinen mahdottomuus, kauhea älämölöö-hysteria jne.) ja käytän silti maskia julkisissa sisätiloissa siksi, että varmassa vara parempi – ja jotta itse mahdollisesti passiivisena viruksenkantajana en tartuttaisi niin helposti muita. Ja tämän pienen vaivan siedän, koska hyvin tuntemani virologi sitä suosittelee ja toimii itse samoin.

        Maskipsykoosi?

        Terve menoa sitten Etelä-Euroopan maihin, joissa ei juuri muuta konsteja ole käytetty kuin maskipakkoa joka puolella. Ranskassa, Espanjassa ja Belgiassa maskien ansiosta onkin koronavirus saatu täysin kuriin ja talous pyörii kuin unelma. Eikun…

        Maskeista on hyötyä joissain rajatuissa tilanteissa, mutta kokonaisuudessaan niiden pakottamisesta tuleva vaikutus on negatiivinen, koska ihmiset eivät osaa tai halua niitä käyttää oikein. Lisäksi ne aiheuttavat valheellista turvallisuuden ja tartuttamattomuuden tunnetta.

          (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

      14. Terve menoa? Joo kaada itelles vaan. Jos virusopin ammattilainen sanoo, että niitä kannattaa käyttää OIKEIN vs. joku maskipsykoottinen spede internjetsistä, niin arvaas piruuttas kumman tietoon mä luotan?

        Mutta ihan sama. Vedä sä miten vedät, mä vedän näin. Morjens.

          (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    1. Jalonen:
      Trendisi hyytyy alkuunsa. Kuhmon, Mikkelin ja Jyväskylän kokemukset syyskuulta jo kertovat miten tämä tulee menemään. Kun tartuntoja tulee, jengi jää kotiin. Seuraavana Vaasa (tänään 77 tartuntaa), parin viikon päästä ei ole Vaasassa juuri yhtään.

      Voin toki olla väärässäkin, ehkä Vaasan terveydenhuolto romahtaa siihen epäinhimilliseen tilanteeseen, että tehohoitoa joudutaan antamaan virkaruotsilla. Ruotsista hoitajia apuun?

      Hyytyy Vaasassa, mutta tilalle tulee uusi vaasa tai mikkeli.

        (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  3. Positiivisten määrä on näytteenottoaktiivisuuden funktio. Ei liene yksiselitteistä, että juuri tällä näytteiden määrällä saataisiin luotettavaa tietoa taudin esiintyvyydestä.

    Kun positiivisia on jotain 0,2-2 prosenttia testatuista, mikäköhän niitä loppuja vaivaa, kun influenssakausikin on kuulemma lievä? Vai onko jo siirrytty oireellisten puutteessa testaamaan kaikkia vastaanotolle tulevia? En ole huomannut mitään kunnollista selontekoa Suomen testauskäytännöistä.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    1. Kyselin näitä THL:stä kesällä, mutta sain hyvin välttelevän vastauksen. Selväksi kävi, että 1) yksi positiivinen tulos riittää, testiä ei uusita. 2) PCR-testin herkkyyttä (cycles) eivät tienneet, eivätkä ole ohjeistaneet. On siis mahdollista, että yksi labra antaisi samasta näytteestä positiivisen ja toinen negatiivisen tuloksen. 3) Eivät tienneet tai halunneet kertoa testin sensitiivisyyttä eikä selektiivisyyttä. 4) FP-rate ei ollut heidän mielestään todellinen ongelma.

      Epäselväksi jäi miten yhden ihmisen useampaa tulosta käsitellään, eli jos käyn useamman kerran testissä ja saan monta positiivistä tulosta, kertautuuko tulos vai näkyykö luvuissa vain yksi tartunta.

      Norjalaisten ja muiden maiden kokemuksiin nojaten, on todennäköistä että isohko osa tapauksista on testausharhaa. THL:ää ei asia kiinnosta.

        (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

      1. PCR-testin tuloksen varmuus on about reilu 80%, se kannattaa hyväksyä ja mennä sillä tiedolla eteenpäin. Parempiakaan työkaluja ei valitettavasti ole käytössä.

        Tilastoinnissa ei varmastikaan lasketa yhtä henkilöä kahdeksi tapaukseksi, jos hän saa positiivisen tuloksen vaikkapa kahden viikon välein. Jos hän saa kaksi positiivista tulosta kuuden kuukauden välein ja välissä on ollut negatiivinen tulos, niin silloin yksi henkilö voi kattaa kaksi tapausta. Tämä toki aika teoreettisena esimerkkinä.

          (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

      2. Koronaheppu:
        PCR-testin tuloksen varmuus on about reilu 80%, se kannattaa hyväksyä ja mennä sillä tiedolla eteenpäin. Parempiakaan työkaluja ei valitettavasti ole käytössä.

        Tilastoinnissa ei varmastikaan lasketa yhtä henkilöä kahdeksi tapaukseksi, jos hän saa positiivisen tuloksen vaikkapa kahden viikon välein. Jos hän saa kaksi positiivista tulosta kuuden kuukauden välein ja välissä on ollut negatiivinen tulos, niin silloin yksi henkilö voi kattaa kaksi tapausta. Tämä toki aika teoreettisena esimerkkinä.

        Ilmeisesti perustat vastauksesi täysin oletuksiin, etkä pohdi mikä noiden asioiden todellinen vaikutus on. Testin tarkkuutta ei voi ilmoittaa yhdellä luvulla, joten joudun olettamaan, että tietosi eivät ole kovin varmalla pohjalla.

        Mikäli testin spesifisyys on todella ilmoitettu 99,8%, sensitiivisyys 99,5% ja taudin yleisyys 0,1% testauspopulaatiossa, on yli 60% tapauksista false positiivejä. Tämä ei THL:ää, eikä juuri muitakaan kiinnosta. Maailmalla asiasta kirjoitetaan kuitenkin paljon.

        Mikäli testin tarkkuudet ovat molemmat epäilemäsi 80%, testi on käytännössä hyödytön diagnoosin tekemiseen. Se soveltuisi korkeintaan epidemian etenemisen seurantaan populaatiossa ja seulontaan.

        Testauksen ongelmat ovat aiheuttaneet jo aiemmin luultuja epidemioita, jotka jälkikäteistarkastelussa on todettu testausharhaksi, kuten 2006 vuoden hinkuyskän harhaepidemia New Hampshirelaisessa sairaalassa:

        https://www.nytimes.com/2007/01/22/health/22whoop.html

        https://www.nytimes.com/2020/08/29/health/coronavirus-testing.html

        Ennen Covidin tuloa perusoppi ja myös WHO:n ohjeistus on ollut, että diagnoosiin pitää olla vähintään kaksi oiretta ja kaksi positiivistä testitulosta, mielellään eri tekniikalla tehtyinä. Nyt näistä aiemmin järkevinä pidetyistä varmistuksista on Covidin suhteen jostain syystä luovuttu, joten on mahdollista ja jopa todennäköistä saada diagnoosi oireettomana, kunhan testi on positiivinen. Testin tarkkuudesta ei kenelläkään ole tietoa, joten oikeasti emme edes tiedä, että kuinka moni diagnoosin saaneista on oikesti sairastunut.

        Kun false positive-ratea ei oikeasti tiedetä ja testausmäärä kasvaa, saimme luotua ikiliikkujan. Kasvanut testimäärä nostaa positiivisten tapausten määrä, joka siis oletetaan suoraan kertovan sairastuneiden määrän, joka taas nostaa testausmäärää.

        Eipä tätä voi kuin ihmetellä.

          (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

      3. Väärien positiivisten osuus ainakin Suomessa tehdyistä PCR-testeistä on todennäköisesti hyvin pieni, koska muuten emme olisi saaneet tuossa heinäkuun alkupuolella niitä paria, kolmea päivittäistä löydettyä tartuntaa, tai elokuun puolivälissä kun testejä tehtiin jo paljon rinovirusepidemian takia, ja silti positiivisia löytyi vain parisenkymmentä päivässä.

        Tehdäänpäs toinenkin sanity check, kun on esitetty, että todellisuudessa infektioita olisi Suomessa todella moninkertainen määrä löydettyihin tapauksiin verrattuna:

        Suomessa on nyt tehty THL:n mukaan n. 1 190 000 testiä – oletettavasti tarkoittaen PCR-testejä. Jos ketään ei olisi testattu kahta kertaa, väestöstä n. 1190000/5530706 = 21.5% olisi testattu.
        Testit on painotettu heihin, joilta löytyy tartunta todennäköisemmin kuin väestöltä keskimäärin, eli oireellisiin tai potentiaalisesti altistuneisiin. Tämä painotus ohittanee selvästi sen toiseen suuntaan vaikuttavan tekijän, että joillekin on tehty kaksi tai jopa useampi testi.
        Kun positiivisia identifioituja tapauksia on ollut tuo 12 200, positiivisten osuus on siis n. 1.0% (joitakin on voitu luokitella oireiden perusteella, vaikka testit ovat olleet negatiivisia)
        Suomen väestöstä siis käytännössä _alle_ 1% eli alle 53 300 on tähän mennessä saanut tartunnan viime talvesta tähän päivään.
        Kun identifioituja tartuntoja on 12 200, se tekee 0.22% Suomen väestöstä. Todennäköinen yläraja tartunnan saaneille siis 1%, mikä on 4.5-kertaisesti identifioituihin tapauksiin nähden, koko epidemian ajalta. Mutta luultavasti kerroin siis on tuota pienempi, tuo on vain lähes ehdoton yläraja.

          (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

      4. Osmo Soininvaara:
        Laskettelija, ei sitä voi noin lakea. PCR-tesi kertoo, onko sairas nyt. Se ei kerro, onko ollut sairas joskus aiemmin. Kevään infektoituneiden määrästä meillä ei ole mitään tietoa.

        PCR-testi ei välttämättä kerro, onko sairas nyt. Testi voi antaa positiivisen tuloksen vielä viikkoja sairastamisen jälkeen. Se soveltuu hyvin (vaikeista) koronaoireista kärsivän testaamiseen, jolloin oireet huomioiden tulosta voi pitää luotettavana, mutta EI väestön ja varsinkaan oireettomien massatestaamiseen. Lieväoireinenkin voi kärsiä samaan aikaan muusta flunssasta ja olla aiemmin sairastanut tämän uuden koronan.

        BBC: ”Test could be picking dead virus”
        https://www.bbc.com/news/health-54000629

        PCR-testien sopimattomuuteen massatestauksissa viittasi myös taannoinen saksalaisen juristin (Dr. Reiner Fuellmich) ulostulo:
        https://www.youtube.com/watch?fbclid=IwAR12AqTmolM6l9LIBrETICOXg9l0JzIqoHwo1d5_rWMuwczbTMcSwVm4dGg&feature=youtu.be&v=kr04gHbP5MQ&app=desktop

        Toinen hyvä kysymys liittyy siihen KEITÄ tällä hetkellä testataan: onko testattavien joukko kuinka kattava sekä määrällisesti että laadullisesti. Tilastot testattavien määrästä eivät näytä olevan nousussa, vaikka todetut tapaukset ovat. Myös oma havainto on, että kaikki eivät hakeudu testeihin. Kuka sitten hakeutuu? Painottuuko siellä määräänsä enemmän hysteerisimmät, jotka pysyvät loitolla kaikesta muutenkin?

        Edelleen, todellisen epidemiakuvan saamiseksi oleellista on seurata tehohoidettavien ja kuolleiden käyriä.

        Niissä vakavien tapausten määrä riippuu paljolti sekä demografisista (väestön ikä- ja elintasojakaumat) että kansanterveydellisistä tekijöistä (ylipaino, piilevät+ilmenneet elintasosairaudet).

        Lancetissa julkaistu mielenkiintoinen artikkeli:
        The Lancet: ”Offline: COVID-19 is not a pandemic”
        https://www.thelancet.com/journals/lancet/article/PIIS0140-6736(20)32000-6/fulltext?fbclid=IwAR0dEbQK77al5LYaiumieu-Y_7P4cK9mvcCsbdcK2GFVIdadbKSd4hFxGpg

          (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

      5. Quo vadis:
        Toinen hyvä kysymys liittyy siihen KEITÄ tällä hetkellä testataan: onko testattavien joukko kuinka kattava sekä määrällisesti että laadullisesti. Tilastot testattavien määrästä eivät näytä olevan nousussa, vaikka todetut tapaukset ovat. Myös oma havainto on, että kaikki eivät hakeudu testeihin. Kuka sitten hakeutuu? Painottuuko siellä määräänsä enemmän hysteerisimmät, jotka pysyvät loitolla kaikesta muutenkin?

        Tiedän monia, jotka eivät hakeudu testeihin, koska tietävät testien olevan kalliita, eivätkä halua polttaa yhteiskunnan rahaa. Osalla on myös pitkä matka testauspaikkoihin, mikä käytännössä estää testeihin hakeutumisen. Testatuissa korostunevat testipaikkojen lähellä asuvat sekä mm. ulkomaille matkan tehneet, sekä mm. tarhalapset, kun nuhaisia lapsia ei monessa paikassa anneta viedä hoitoon, ellei testejä lapsille teetellä. Sen sijaan esimerkiksi vanhuksia testataan ilmeisesti suhteellisen vähän. Vanhukset eivät itse niin hakeudu testeihin. Toki eivät vaikka tarhalapsetkaan itse hakeudu, vaan vanhemmat vievät.

          (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  4. Aika paljon riippuu siitä miten käyttäytyminen muuttuu. Jos tilanne on se, että kun ”Timo” saa koronan ja on kotona flunssassa viikon ja ei mitään, niin ainakaan muoret eivät muuta käyttäytymistä. Ei tässä pelkästään hallitus päätä ja tiedoitusvälineet ohjaa, vaan ihmiset tekevät omistä lähtökohdistaa päätöksiä jotka perustuvat myös tuttujen ja laajemman ystäväpiirin kokemuksiin. Kun Helsingissä kaupugilla kulkee, niin enimmäkseen ihmisiä ei tunnut asia suuresti huolestuttavan. Eläkeläisissä on varmaan eri juttu, mutta ne muutenkin istuvat kotona kiikkustuolissa ja katsovat televisiota.

    Ei nuoret ota tätä vakavasti, kun heillä on suurempi riski jäädä auton alle kuin kuolla koronaan.

    Kevääseen verrattuna on iso ero kuolleisuuslukujen ja tartuntojen välillä. Olisi kiva kuulla esim. Osmon viimeisin näkymys kuolleisuudesta.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

      1. Löytyisikö myös dataa laskea trendiä sairaala- ja tehohoitoa vaativien tapausten osuudesta positiivisesta testitapauksista? Tässä tuntuu tapahtuneen erittäin merkittävä muutos kevääseen, ja menemättä siihen onko syynä testien määrän kasvu vai nuorten suurempi osuus tapauksista olisi mielestäni erittäin tärkeä pystyä seuraamaan mahdollista trendin muutosta. Allekirjoitettaneen mielestä nämä ovat merkittävästi kiinnostavampia mittareita kuin tapausmäärien tuijottaminen.

          (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

      2. Tuomas:
        Löytyisikö myös dataa laskea trendiä sairaala- ja tehohoitoa vaativien tapausten osuudesta positiivisesta testitapauksista? Tässä tuntuu tapahtuneen erittäin merkittävä muutos kevääseen, ja menemättä siihen onko syynä testien määrän kasvu vai nuorten suurempi osuus tapauksista olisi mielestäni erittäin tärkeä pystyä seuraamaan mahdollista trendin muutosta. Allekirjoitettaneen mielestä nämä ovat merkittävästi kiinnostavampia mittareita kuin tapausmäärien tuijottaminen.

        Sepä se. Laatumediassakin seuranta painottuu tartunnan saaneisiin ja mahdollisiin altistumisiin. Luodaanko osittain turhaan hysteriaa?! Avoimempi uutisointi ja analyysi myös sairaalassa olevista, tehohoidossa olevista ja kuolemista olisi taudin kokonaiskuvan seurannan kannalta järkevämpää.

          (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

      3. mahdollinen_altistuminen: Sepä se. Laatumediassakin seuranta painottuu tartunnan saaneisiin ja mahdollisiin altistumisiin. Luodaanko osittain turhaan hysteriaa?! Avoimempi uutisointi ja analyysi myös sairaalassa olevista, tehohoidossa olevista ja kuolemista olisi taudin kokonaiskuvan seurannan kannalta järkevämpää.

        THL:n sivuilta näyttäisi löytyvän käppyröitä sairaala- ja tehohoidossa olevista sairaanhoitopiireittäin (n. sivun puolessavälissä).

        Huhti-toukokuussa näytti tosiaan olevan hoidon tarvetta, mutta kesäkuussa potilasmäärät näyttivät laskevan kohinan tasolle – eikä siitä näytä suunta olevan oikeastaan mihinkään. No, syyskuun puolivälin jälkeen näyttää ehkä pientä aktivoitumista olevan, mutta ei tuosta vielä mitään voi oikeastaan päätellä – ja ennen kaikkia ollaan hyvin kaukana kevään luvuista.

          (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  5. Kiitos hyvistä artikkeleista! Olen koronakriittisten artikkeleiden/videoiden yhteydessä törmännyt käsitteeseen ”false positive” (esim. täällä: https://youtu.be/LrRijSa8494), mikä tarkoittanee käytännössä, että löydetään virusta tai sen osia, mutta testin antaja ei kuitenkaan tartuta tai edes sairasta oireellista koronaa. Samoin ymmärtääkseni on vääriä negatiivisia (jolloin henkilö on antanut negatiivisen koronavirusnäytteen, mutta myöhemmin positiivisen näytteen vasta-ainetestissä). Miten nämä mielestäsi vaikuttavat tilastoihin?

    Entä mitä ajattelet tartuntaluvuista tilastotieteilijänä, ovatko aiempien vuosien testitulokset vertailukelpoisia koronatestauksen kanssa? Aiempina vuosina kausiflunssat ovat kiertäneet väestössä ilman, että aiheuttajaa sen kummemmin testataan. Nythän testataan kaikki aivan pienimmilläkin oireilla. Eikö tämä väistämättä anna vääristyneen kuvan taudin leviämisestä? Jos esim. vuonna 2018-2019 olisi testattu kaikki hiemankin flunssaiset, eikö olisi voitu saada yhtä hälyttäviä, kasvavia tartuntalukuja?

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

      1. Ilmaisin itseäni epäselvästi. Tarkoitan, että jos aiempina vuosina olisi testattu kaikki vähänkin nuhaiset / flunssaiset, eikö sieltä olisi voinut löytyä yhtä suuria määriä jotain muuta flunssavirusta kuin tämä uusi koronavirus (tavallinen koronavirus, adenovirus tai jokin muu vastaava) mikä milloinkin käy väestöä läpi?

        Eli nyt näyttää siltä, että koronavirusta on todella paljon, mutta voiko olla että aiempina vuosina jotain vastaavaa virusta on ollut yhtä paljon mutta siitä ei ole dataa koska pikkuflunssia ei ole järjestelmällisesti testattu.

          (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

      2. Tanja:
        Ilmaisin itseäni epäselvästi. Tarkoitan, että jos aiempina vuosina olisi testattu kaikki vähänkin nuhaiset / flunssaiset, eikö sieltä olisi voinut löytyä yhtä suuria määriä jotain muuta flunssavirusta kuin tämä uusi koronavirus (tavallinen koronavirus, adenovirus tai jokin muu vastaava) mikä milloinkin käy väestöä läpi?

        Eli nyt näyttää siltä, että koronavirusta on todella paljon, mutta voiko olla että aiempina vuosina jotain vastaavaa virusta on ollut yhtä paljon mutta siitä ei ole dataa koska pikkuflunssia ei ole järjestelmällisesti testattu.

        Tällä linjalla on Jean-Francois Toussaint. Yhdessä haastattelussa hän totesi että ikinä aikaisemmin maailmanhistoriassa on jokainen nenä euroopassa tutkittu viruksia etsien. Eli meillä ei oikeastaan ole tietoa miten levittäytyneitä esimerkiksi influenssat ovat oikeasti olleet. Ihminen josta löytyy virus tai virusjäänteitä ei välttämättä ole sairas joten fokus tartuntamääriin tai jopa altistuneismääriin vie väärään suuntaan koska samalla laiminlyödään muiden tautien hoito ja unohdetaan viettää elämää.

          (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

      3. MF: Tällä linjalla on Jean-Francois Toussaint. Yhdessä haastattelussa hän totesi että ikinä aikaisemmin maailmanhistoriassa on jokainen nenä euroopassa tutkittu viruksia etsien. Eli meillä ei oikeastaan ole tietoa miten levittäytyneitä esimerkiksi influenssat ovat oikeasti olleet. Ihminen josta löytyy virus tai virusjäänteitä ei välttämättä ole sairas joten fokus tartuntamääriin tai jopa altistuneismääriin vie väärään suuntaan koska samalla laiminlyödään muiden tautien hoito ja unohdetaan viettää elämää.

        Kiitos, katsoin kyseisen herran haastatteluja ja ihan järkeviä näytti puhuvan. Puhui myös paljon siitä, että pandemian vaikutuksia arvioitaessa tärkein kriteeri on nimen omaan tehohoito ja kuolleisuus, ei todettujen tartuntojen määrä. Kuolleisuudestakin tärkein mittari lienee ylikuolleisuus. Niinpä on tullut mietittyä, onko tartuntojen määrä todella se mittari, mitä kannattaa päivittäin huudella lehdissä ihmisiä pelotellen.

        Ilmeisesti korona on perusflunssaa hieman ärhäkämpi tauti, Euromomon (https://www.euromomo.eu/graphs-and-maps#z-scores-by-country) tilastojen mukaan ylikuolleisuus on joissakin maissa isoa, kun taas toisissa maissa, kuten Suomessa, ylikuolleisuutta ei käytännössä ole ollut lainkaan.

          (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

      4. Tanja:Niinpä on tullut mietittyä, onko tartuntojen määrä todella se mittari, mitä kannattaa päivittäin huudella lehdissä ihmisiä pelotellen.

        Pelotella ei tietysti pitäisi, mutta media elää klikkiotsikoista. Sinänsä tartuntojen määrä on kyllä se mittari, jota tulee seurata. Koronapotilaat päätyvät sairaalaan parin viikon viiveellä tartunnasta. Epidemiassa nopean eksponentiaalisen kasvun ongelma sairaalan näkövinkkelistä on se, että siinä vaiheessä kun potilasmäärä alkaa näyttää hälyttävältä, niin uusia potilaita on tulossa seuraavana päivän tuplamäärä, ja sitä seuraavana nelinkertainen määrä. Toisin sanoen, jos tartuntojen määrää ei seurata, on suuri riski, että epidemian nopea kasvu yllättää terveydenhoitojärjestelmän, ja siitä seuraa kaikenlaista haittaa muillekin kuin koronapotilaille. Käytännössä Suomessa ei tällä hetkellä todellakaan ole tämmöistä vaaraa, kun testejä tehdään verraten paljon ja positiivisia tuloksia on luokkaa prosentti. Epidemian kasvuvauhti on varsin tarkkaan tiedossa.

          (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

      5. Siis Suomessa ei ole ollut koronaviruksesta johtuvaa ylikuolleisuutta epidemian aikana? Ylikuolleisuutta on kuitenkin ollut koko korona ajan. Myös ensimmäisen ja toisen aallon välissä.

          (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

      6. kommentti: Siis Suomessa ei ole ollut koronaviruksesta johtuvaa ylikuolleisuutta epidemian aikana? Ylikuolleisuutta on kuitenkin ollut koko korona ajan. Myös ensimmäisen ja toisen aallon välissä.

        Kannattaa huomioida että (ainakin EuroMomon mukaan) Suomessa kuolleisuus oli keskimääräistä alempi yhtäjaksoisesti marraskuun 2019 alusta maaliskuun 2020 puoliväliin. Lisäksi 2019 influenssakausi oli varsin lievä. Kuolleisuuden ei voi olettaa pysyvän keskimääräistä matalampana kovin pitkään kerrallaan.

          (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

      7. Ilmeisesti korona on perusflunssaa hieman ärhäkämpi tauti, …

        Tässä olisi ehkä syytä tarkentaa terminologiaa: korona on ajoittain esiintyvää kausi-influenssaa ärhäkämpi tauti.

        Sen sijaan ”perusflunssa”, eli tavallinen vilustuminen, on paljon miedompi sairaus.

        Kausi-influenssa on niin vakava sairaus että sitä vastaan rokotetaan, perusflunssia vastaan se ei ole mielekästä.

          (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

      8. Tanja:
        Ilmaisin itseäni epäselvästi. Tarkoitan, että jos aiempina vuosina olisi testattu kaikki vähänkin nuhaiset / flunssaiset, eikö sieltä olisi voinut löytyä yhtä suuria määriä jotain muuta flunssavirusta kuin tämä uusi koronavirus (tavallinen koronavirus, adenovirus tai jokin muu vastaava) mikä milloinkin käy väestöä läpi?

        Eli nyt näyttää siltä, että koronavirusta on todella paljon, mutta voiko olla että aiempina vuosina jotain vastaavaa virusta on ollut yhtä paljon mutta siitä ei ole dataa koska pikkuflunssia ei ole järjestelmällisesti testattu.

        Vaikea näin maallikkona sanoa, mutta miksei teoriassa jokin virus olisi voinut levitä koronavirusta laajemmallakin väestöön. Mutta tämä mahdollinen toinen virus on siis ollut eri virus, eikä sen aiheuttama tauti ole ollut yhtä vakava yhtä suurelle joukolle ihmisiä, koska mitään korona-aikana käytettyihin rajoituksiin verrattavia varotoimia ei ole ollut, eikä mitään uhkaa terveydenhuollon kantokyvylle ole ainakaan uutisoitu.

          (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  6. Testitulokset kuvaavat tilannetta noin viikkoa aiemmin ja sairastuneet kaksi viikkoa aiemmin. Siksi toimenpiteet vaikuttavat todella hitaasti.

    Laskennallisen fysiikan tutkijoiden ennustemalli (kaavat löytyvät myös)
    https://covid19.solanpaa.fi

    Sitten voi testata miten maskien käytön yleistyminen vaikuttaa: https://www.omnicalculator.com/health/mask-vs-no-mask

    Todellakin etäisyys, maski, käsien pesu ja kontaktien määrä vaikuttavat. Kehno maski on paljon parempi kuin ei mitään.

    Kovin kehnosti ja teknisesti hoidettu viestintä on tässä isoin ongelma. Uudenmaan sulkeminen oli viesti ja se vaikutti. Nyt on kummallistasössötystä matkailukupilista ja muusa höperöstä ravintoloiden kannattavuudesta. Asia on unohtunut, vaalirahoitustako tässä odotetaan vai mitä?

    ”Maskisuositus” on kerrottu sekavasti. THL ei sitten kykene sanomaan piktä ovat TTL:n ohjeet, jotka alkavat s ”On suositeltavaa perustaa työpaikallenne ryhmä…” ja sitten lopulta jos joku löytää niin tulee ”Kun työpaikan olosuhteet muuttuvat, työnantajan pitää päivittää laatimansa riskien arviointi ja arvioida muutosten merkitys työntekijöiden terveydelle ja turvallisuudelle nyt erityisesti COVID-19 tartuntataudille altistuminen huomioiden”

    Kenelle tuolla maksetaan palkkaa ja mistä hyvästä! Ei noin.

    THL:n harrastama keväinen maskien vähättely oli täysin käsittämätön teko ja kukaan ei ole täällä sanonut, että tietojen karttuessa ohjeita on syytä muuttaa. Rokotetta kun ei tule vielä kuukausiin. No, pieleen meni. Samoin kuin ”hiihtokeskuksissa ei ole koronariskiä” – ei sitten aikuisille tullut mieleen, että sinne mennään lentokenttien kautta ja saattaa joku käydä kaupungeissa.

    Lopputulos: tilanne pahenee vielä pitkään.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    1. JTS: ”Kun työpaikan olosuhteet muuttuvat, työnantajan pitää päivittää laatimansa riskien arviointi ja arvioida muutosten merkitys työntekijöiden terveydelle ja turvallisuudelle nyt erityisesti COVID-19 tartuntataudille altistuminen huomioiden”

      Taas mennyt sekaisin suositusluonteiset ohjeet ja sitovat lait ja määräykset. Määräys pitäisi antaa määräyksenä, jos halutaan jotain määrätä. Ohjeet puolestaan ovat suosituksia. Asiakirjoissa menee yhä jatkuvasti sekaisin, että mitä on annettu velvoittavana määräyksenä ja mikä on ”kiva olis, mut ei tartte” luonteista ohjeistusta. Nyt ohjeisiin upotetaan tekstiä, joka ulkoisesti näyttää ja kuulostaa määräykseltä. Jos halutaan määrätä, pitää antaa viranomaismääräys tai säätää laki tai asetus.

        (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    2. ”Maskisuositus” on kerrottu sekavasti. THL ei sitten kykene sanomaan piktä ovat TTL:n ohjeet, jotka alkavat s ”On suositeltavaa perustaa työpaikallenne ryhmä…” ja sitten lopulta jos joku löytää niin tulee ” —

      THL:llä on vaikeuksia artikuloida asiaa, jonka sanomiseen heitä on painostettu. THL:n alkuperäistä kantaa olla suosittamatta maskeja voi pitää järkevänä. Tilastojen valossa maskit ovat näytösoperaatio, ja voivat jopa lisätä viruksen leviämistä. Olen usein nähnyt asiakaspalvelutilanteessa maskia käytävän myyjän koskettelevan maskiaan – ne eivät istu/pysy paikoillaan, tai niiden läpi puhe voi olla epäselvää. Maskien käyttö ei pääosin ole hygieniaohjeiden mukaista, mikä jopa kääntää hygienian päälaelleen. Entä maiden evidenssi?! Siellä missä ne ovat pakollisia, löydetään eniten uusia tartuntoja.

      Koronariippumattomia tutkimuksia kasvomaskien hyödyttömyydestä löytyy ajalta ennen koronaa. Aiheesta voi lukea vaikkapa täältä:
      https://off-guardian.org/2020/06/06/coronavirus-fact-check-6-does-wearing-a-mask-do-anything/

      Erittäin hyvä jatko-osa koko koronarallin mielettömyydestä löytyy täältä (siinä myös olennaisia tilastoja maskien käyttöön liittyen):
      https://www.youtube.com/watch?v=eKKIr425b40

        (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

      1. Quo vadis: Entä maiden evidenssi?! Siellä missä ne ovat pakollisia, löydetään eniten uusia tartuntoja.

        Maskin käyttöä puoltava evidenssi tulee niistä maista, joissa maskin käyttö on tavallisissakin flunssissa arkipäivää, siis omien havaintojeni mukaan ainakin Japanissa, Singaporessa, Hong-Kongissa ja Etelä-Koreassa. Niissä kaikissa ilmaantui alkusyksystä toinen aalto ja se on saatu jo tähän mennessä kuriin. – Pakko on pakko, maan tapa on maan tapa. Pakko vuotaa, tapa vähemmässä määrin.

        Maskien hyödyllisyys on ilmiselvä.

          (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

      2. Quo vadis: Koronariippumattomia tutkimuksia kasvomaskien hyödyttömyydestä löytyy ajalta ennen koronaa. Aiheesta voi lukea vaikkapa täältä:

        Ehkä uskoisin kuitenkin enemmän tätä:

        Chu and colleagues reported that masks and respirators reduced the risk of infection by 85% (aOR 0·15, 95% CI 0·07–0·34), with greater effectiveness in health-care settings (RR 0·30, 95% CI 0·22–0·41) than in the community (0·56, 0·40–0·79; pinteraction=0·049). They attribute this difference to the predominant use of N95 respirators in health-care settings; in a sub-analysis, respirators were 96% effective (aOR 0·04, 95% CI 0·004–0·30) compared with other masks, which were 67% effective (aOR 0·33, 95% CI 0·17–0·61; pinteraction=0·090). The other important finding for health workers by Chu and colleagues was that eye protection resulted in a 78% reduction in infection (aOR 0·22, 95% CI 0·12–0·39); infection via the ocular route might occur by aerosol transmission or self-inoculation.

          (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

      3. spottu: Ehkä uskoisin kuitenkin enemmän tätä:

        MITÄ MASKEJA selvitys koskee? Jos puhutaan varsinaisista FFP2- ja FFP3-merkityistä ”kuonokoppamallisista” hengityssuojaimista, on niillä tietenkin tehoa. (Olen käyttänyt seiniä hioessa ja auttavat pölyyn.) Mutta toisessa ääripäässä ovat ”kansanmaskit” jotka ovat mitä sattuu. Ne ovat käytännössä kuin HUIVI NAAMALLA. Summa summarum, lainaten maskiselvityksen tehnyttä emeritaprofessori Marjukka Mäkelää:

        ”Tieto ei ole muuttunut mihinkään. Meillä ei edelleenkään ole vakuuttavaa tutkimusnäyttöä siitä, että maskit väestön käytössä olisivat erityisen hyvä suoja hengitystieinfektioiden leviämistä vastaan.”

        “Minusta se kesäkuinen päätös oli fiksu. Ei ollut vahvaa näyttöä siitä, että maskit suojaisivat ja jos katsotaan, mitä tapahtui, meillähän tilanne rauhoittui ihan ilman maskeja.”

        “– toisaalta voidaan kritisoida sitä, että monet maat ovat asettaneet ankaria maskipakkoja, jotka eivät ole estäneet koronaviruksen leviämistä. Esimerkkinä hän mainitsee Espanjan, jonka tilanne on huono.”

        “–terveydenhuollon henkilökunta käyttää kalliimman tyypin FFP2- ja FFP3-merkittyjä maskeja, jotka suojaavat käyttäjäänsä tartunnalta. Syynä on, että koronapotilaita hoitavat ovat itse selkeässä tartuntariskissä.

        Mutta eikö tavallinen kansalainenkin voisi käyttää korkeamman tason maskia ja hankkia näin itselleen suojan? Totta kai, Mäkelä vastaa, mutta viittaa hintaan. Hänen mielestään on paikallaan pohtia, onko kalliiden maskien käyttö paras satsaus siihen, miten Suomi kansakuntana suuresta kriisistä selviää.”

        Eroon koronasta -ryhmän tutkimusta Mäkelä kritisoi mm. seuraavasti:

        “He ovat valikoineet lukuja ja käyttäneet omassa yhteenvedossaan metodia, jolla he saivat saman aineiston näyttämän siltä, että vaikuttavuutta olisi. Huoli ei minusta anna aihetta tehdä virheellistä tiedettä.”

        Lähde: Uusi Suomi: https://www.uusisuomi.fi/uutiset/sanna-marinin-maskipuheista-alkoi-huuto-nyt-puhuu-stmn-selvityksen-tehnyt-professori-tulos-patee/e7971c43-281b-443a-bc32-bb6a5831b302

        Maikkari oli ottanut Mäkelän haastattelun eilen illalla kympin uutisiin, kiitos heille siitä. Miksi tämä päteväksi arvioitu tutkimus sivuutetaan tälläkin hetkellä?

          (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

      4. spottu: Ehkä uskoisin kuitenkin enemmän tätä:

        spottu: Ehkä uskoisin kuitenkin enemmän tätä:

        Huomasitko, että tutkijat totesivat itsekin, että on vain ”association”, ei ”causality” . Tämähän oli meta-analyysi edellisistä sars- ja mers- epidemioista, ja niihin liittyvistä tutkimuksista, jotka saivat valtavasti mediajulkisuutta ja jotka aloittivat kaukoidän maissa lainsäädännön, joissa kansalainen ei ole aktiivinen toimija enää vaan autokratian tottelevainen tottelija.

        Tosiasiassa esimerkiksi Hong Kong , jossa on tehty paljon maskitutkimuksia, ei voi oikeastaan enää suositella maskia vahvaksi keinoksi rajoittaa tartuntoja, vaan pitää testaamista, jäljitystä, vahvaa vuotamatonta karanteenia, kokoontumisten rajoittamista, liikkumisen rajoittamista ja *turvaetäisyyttä* olennaisempina työkaluina tartuntojen leviämisessä. Hong Kongin kolme aaltoa ovat tulleet niiden mukana, jotka ovat joko poikkeusluvalla ohittaneet karanteenin, tai poistuneet kotikaranteenistaan. (Karanteenin ulkopuolella ovat olleet lentäjät, tärkeät liikemiehet, huoltomiehet, ym. ) Uusi-Seelanti laittaa kaikki maahantulijat valvottuun hotellimajoitukseen, eikä päästä heitä kotiinsa.

        Hong Kong on nyt harkinnut karanteenin aikaisen tunnistinlaitteen tai vastaavan käyttöä, koska uusia tapauksia syttyy sinne tänne, huolimatta maailman korkeimmasta maskinkäyttöprosentista.

        Miten pitkälle länsimaalaiset keski-ikäiset ylipainoiset ovat valmiit menemään suojellakseen ikiaikaista etuoikeuttaan hankkia puolentoista metrin vyötärönympärys, tarvitsematta koskaan steriilissä ympäristössämme kohdata riskinsä realisoitumista ? Kohta nähtävästi aletaan eliminoimaan 15-30-vuotiasta kansanosaa, teloituksin ja keskitysleirein, koska nuoret ”holtittomat” aikuiset näyttävät olevan kaikkein suurin vaara meille punkeroille.

          (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

      5. Koronapsykoosi: Tämähän oli meta-analyysi edellisistä sars- ja mers- epidemioista, ja niihin liittyvistä tutkimuksista, jotka saivat valtavasti mediajulkisuutta ja jotka aloittivat kaukoidän maissa lainsäädännön, joissa kansalainen ei ole aktiivinen toimija enää vaan autokratian tottelevainen tottelija.

        Sars ja mers ehkä muuttivat lainsäädäntöjä mainitsemaasi suuntaan, mutta maskien käyttö oli noissa maissa kansan tapa pienimmissäkin flunssissa. Manner-Kiina oli jostain syystä poikkeus, siellä siellä maskit ilmestyivät naamalle vasta kun puolue käski. Ehkä haittasivat naamojen tunnistamista.

        Kukaan ei ole väittänyt, että maskit antavat täyden suojan. Ne vain vähentävät tartuntoja ja ehkä myös lieventävät tartunnan saaneiden sairautta.

          (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

      6. Quo vadis: THL:llä on vaikeuksia artikuloida asiaa, jonka sanomiseen heitä on painostettu. THL:n alkuperäistä kantaa olla suosittamatta maskeja voi pitää järkevänä. Tilastojen valossa maskit ovat näytösoperaatio, ja voivat jopa lisätä viruksen leviämistä. Olen usein nähnyt asiakaspalvelutilanteessa maskia käytävän myyjän koskettelevan maskiaan – ne eivät istu/pysy paikoillaan, tai niiden läpi puhe voi olla epäselvää. Maskien käyttö ei pääosin ole hygieniaohjeiden mukaista, mikä jopa kääntää hygienian päälaelleen. Entä maiden evidenssi?! Siellä missä ne ovat pakollisia, löydetään eniten uusia tartuntoja.

        Koronariippumattomia tutkimuksia kasvomaskien hyödyttömyydestä löytyy ajalta ennen koronaa. Aiheesta voi lukea vaikkapa täältä:
        https://off-guardian.org/2020/06/06/coronavirus-fact-check-6-does-wearing-a-mask-do-anything/

        Erittäin hyvä jatko-osa koko koronarallin mielettömyydestä löytyy täältä (siinä myös olennaisia tilastoja maskien käyttöön liittyen):
        https://www.youtube.com/watch?v=eKKIr425b40

        Mitä mieltä olet teoriasta jonka mukaan hengityssuojain, itse ja/tai toisen käyttämänä, pienentää saatavaa virusmäärää jolloin seurauksena on todennäköisemmin lievä tauti?
        FP2 ja parempi suodattaa jo koronavirustakin kuituihin muodostuvan staattisen sähkön avulla joka vaikutus tosin taitaa lakata toimimasta kuitujen kostuessa.

        Tutkimuksiin jotka perustuvat muihin viruksiin ja epidemioihin kannattaa suhtautua varauksin muidenkin kuin maskien osalta. Ennen koronaa esimerkiksi THL:n Jussi Sanen kanta oli että rajakaranteeneista ei ole hyötyä epidemian rajoittamisessa ja saattaa olla jopa haittaa. Korona on osoittanut ainakin tämän vääräksi.

          (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  7. THL:n koronavilkku reagoi kun etäisyys on alle 1,5 metriä viidentoista minuutin ajan.

    Eikö saman laitoksen maskisuosituksenkin tulisi perustua samoihin lukuihin? Eli ei tarvetta jos olet koko ajan etäämmällä muista ihmisistä tai lyhemmän aikaa lähempänäkin?

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  8. Rypäsmäiset tartunnat ja ns. supertatuttajat herättävät kysymyksen:

    Pitäisikö supertartuttajien sijaan puhua supertartuntatilanteista?

    Eli tartuntarypäs ja käsitys supertartuttajasta syntyisi tilanteessa, jossa virusta levittävä henkilö sattuu osumaan tilanteeseen, jossa ympärillä olevilla on huono vastutuskyky = ei minkäänlaista immuniteettia uuden koronaviruksen kohtaamisesta ja/tai ei risti-immuniteettia muista koronaviruksista, ja kenties kaupan päälle huono perusterveys/ylipaino/piilevä sairaus/korkea ikä.

    Samalla kannattaa huomioida, että suurin osa tartunnoista ja ryppäistä on koko ajan jäänyt tutkan alle, ja jää edelleen. Vaikka nyt hypertestataan ja meillä on tämä ”tapausdemia” (casedemic), eivät kaikki oireettomat kantajat ja lievemmin oireellisetkaan tule testatuiksi. Kun datassa on näin hirveän paljon ja isoja sokeita alueita, menevät johtopäätökset sitten narratiiveilla, joihin ei tahdo löytyä tieteellistä selitystä, tai nimellisesti sellainen kyhätään kaiken maailman kehäpäätelmillä.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    1. Quo vadis:
      Rypäsmäiset tartunnat ja ns. supertatuttajat herättävät kysymyksen:

      Pitäisikö supertartuttajien sijaan puhua supertartuntatilanteista?

      Eli tartuntarypäs ja käsitys supertartuttajasta syntyisi tilanteessa, jossa virusta levittävä henkilö sattuu osumaan tilanteeseen, jossa ympärillä olevilla on huono vastutuskyky = ei minkäänlaista immuniteettia uuden koronaviruksen kohtaamisesta ja/tai ei risti-immuniteettia muista koronaviruksista, ja kenties kaupan päälle huono perusterveys/ylipaino/piilevä sairaus/korkea ikä.

      Samalla kannattaa huomioida, että suurin osa tartunnoista ja ryppäistä on koko ajan jäänyt tutkan alle, ja jää edelleen. Vaikka nyt hypertestataan ja meillä on tämä ”tapausdemia” (casedemic), eivät kaikki oireettomat kantajat ja lievemmin oireellisetkaan tule testatuiksi. Kun datassa on näin hirveän paljon ja isoja sokeita alueita, menevät johtopäätökset sitten narratiiveilla, joihin ei tahdo löytyä tieteellistä selitystä, tai nimellisesti sellainen kyhätään kaiken maailman kehäpäätelmillä.

      Ei taida vaatia noin monimutkaista selitystä. Yksinkertaisin selitys näyttää olevan oireeton tai vähäoireinen kantaja sisätiloissa joissa paljon ihmisiä pitkähkön aikaa lähekkäin ja ehkä vielä tilanteessa jossa ponnistellaan, huudetaan tai lauletaan.

      En oikein näe tässä tartunnan saaneen immuniteetissa mitään selittävää. Ajatellaan vaikka Vaasan opiskelijajuhlia. Ei ole mielestäni mitään perusteita epäillä että tartunnan saajat olisivat olleet mitään erityistä riskiryhmää. Immuniteetin vahvuutta koronaa vastaan emme tietenkään voi tietää. Kaikkihan on mahdollista. Jos niin on niin sille emme voi mitään ennen rokotetta. Näille muille asioille sentään voimme, vähentää näitä supertartuntatilanteita niinkuin keväällä teimme ja lopetimme tekemästä elokuussa.

        (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  9. Oma käsitykseni tilanteesta menee nyt niin, että tauti läpäisi suuren osan väestöstä keväällä, ja testasimme silloin liian vähän ja vääriä asioita havaitaksemme sitä. Tartunnan saaneita on keväällä ollut kenties miljoonia. Ruotsin edellisten vuosien kuolleisuusvelka selittää suurelta osin eron kuolleiden määrässä esimerkiksi Suomeen nähden.

    Kesän jälkeen saavat nyt oireita keväällä ilman jääneet ja häviävän pieni osa toiseen kertaan. Pandemiasta on ainakin minun vaikea puhua, kun en edelleenkään tunne ketään, joka olisi testatusti sairastanut koronan.

    Vai mikä on vaihtoehtoinen selitys sille, että kuolemis- ja hoitoon joutumistahti on kevääseen verrattuna nyt aivan olematon?

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    1. Timo A.: Vai mikä on vaihtoehtoinen selitys sille, että kuolemis- ja hoitoon joutumistahti on kevääseen verrattuna nyt aivan olematon?

      Vaihtoehtoinen selitysmalli on että vakavaan tautimuotoon tarvittava keskimääräinen virusaltistuksen määrä ei ole vakio. Keväällä virusmäärät olivat keskimäärin pieniä, ja nuoret selvisivät viruksesta sekä epäspesifisen että soluvälitteisen immuniteetin avulla. Vanhemmilla ihmisillä epäspesifinen ja soluvälitteinen immuniteetti toimivat hitaammin ja virusten torjunta oli enemmän humoraalisen immuniteetin varassa. Tämä selittää miksi vanhemmalla väestöllä oli aluksi enemmän vasta-aineita kuin nuoremmilla.

      Keväällä sairastuivat vakavasti sellaiset perusterveet joilla oli joko tavattoman huono tuuri tai sitten virusmäärät olivat poskettomia, kuten esimerkiksi silloin kun koronavirukseen sairastunut tarjoilija puhaltaa pilliin täpötäydessä itävaltalaisravintolassa.

      Minusta olisi ihan järkevää olettaa että keväästä asti jatkunut kohtuullinen koronavirusaltistus on väestössä pääosin johtanut primaarivasteen käynnistymiseen, ja jotenkin maagisesti sen seurauksena elimistöön on jäänyt muistijälkiä antigeenistä joka on pienentänyt sairastumisen, ja erityisesti vakavaan tautimuotoon sairastumisen todennäköisyyttä. Toisinsanoen, vakavaan sairastumiseen tarvittava keskimääräinen virusmäärä on kasvanut. Tutkimisen arvoinen hypoteesi on että tämä on tapahtunut niin suuressa osassa väestöä että se selittää tehohoitoon joutuneiden määrän romahtamisen. Kuolleisuus on huonompi mittari, koska tehohoidon vaikuttavuus on epidemian alkuvaiheista ratkaisevasti parantunut.

        (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    2. Eikö se yleisimmin mainittu selitys ole, että nyt tartuntoja on enemmän nuorilla, jotka eivät yhtä usein saa vakavia oireita kuin vanhemmat. Esimerkiksi paljon tartuntoja raportoivassa Ranskassa Pariisin seudulla ilmeisesti tehohoitopaikoista joltinenkin osuus on tällä hetkellä koronapotilailla, mutta en tiedä siellä tehohoitoon joutuneiden määriä, nykyisten määrien suhdetta kevään tilanteeseen enkä tehohoidettavien ikäjakaumaa. Varmaan niitä googlaamalla löytäisi, mutta otan mielelläni vastaan lisätietoa tässäkin, jos pieni eksyminen päivityksen ydinaiheesta sallitaan.

        (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    1. Löytyyhän noita valmiita worldometeristä. Esimerkiksi kuolleita per miljoon on Kiinassa kolme ja erittäin hyvin tähän asti selvinneessä Suomessa 60, ja Ruotsissa 600. Suomen luku voi vielä nousta paljonkin, siltä alkaa näyttää, ja Ruotsinkin. Kiinassa on tehty päätös että virusta ei päästetä leviämään ja uskon että niin myös tehdään.

        (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

      1. K.k.:
        Löytyyhän noita valmiita worldometeristä. Esimerkiksi kuolleita per miljoon on Kiinassa kolme ja erittäin hyvin tähän asti selvinneessä Suomessa 60,ja Ruotsissa 600. Suomen luku voi vielä nousta paljonkin, siltä alkaa näyttää, ja Ruotsinkin. Kiinassa on tehty päätös että virusta ei päästetä leviämään ja uskon että niin myös tehdään.

        …ja tokihan me kaikki uskomme Kiinan ilmoittamat luvut. Eihän Nalle Puhilla ole mitään tarvetta muunneltuun totuuteen esim. kasvojen säästämiseksi ja Puolueeseen kohdistuvan arvostelun välttämiseksi.

        Toisekseen tällaiset kuolleisuusluvut eivät ole maiden kesken vertailukelpoisia eivätkä muutenkaan kerro yhtään mitään asiasta. Ainoa, jolla on merkitystä on normaalista poikeava ylikuolleisuus – ja tämän pohjalta ei voi todeta muuta kuin sen, ettei Suomessa koronan vaikutukset ole näkyneet edes normaalin influenssakauden veroisena.

          (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    2. erkki niini:
      Kiinnostaisi käyrä, jossa vertailtaisiin Suomen ja Kiinantartuntalukuja tietemkin asianmukaisesti suhteutettuina.Voisi sitten pohtia, kannattaako Kiinan toimista ottaa mallia.

      Nooh… Nämä meidän ’tieteelliset’ ihmiset keskittyvät todistelemaan ettei mitään pitäisi tehdä koska mitään riskiä ei edes ole, ainakaan ennen kuin se on pitävästi todistettu. Kaikki on vain suurta valtioiden salaliittoteoriaa, jolla koitetaan ajaa jotain vihervasemmistolaista ilmastototalitarismia. Kummasti Aasiassa on paljonkin esimerkkejä kuinka asia voidaan hoitaa hyvin, mutta länsimaiset minäminäminä-yksilöt eivät osaa ajatella mitään muuta kuin itseään ja vihaavat yhteiskuntaa sekä valtiota jopa avoimeen vastustukseen asti. Länsimaissa on uusliberaali maailmankuva edennyt niin pitkälle että osalle ihmisistä valtio on suurin este heidän hyvinvoinnille. Yhteiskuntaviha taas selittyy sillä koska yhteiskunta estää heitä kahmimasta vieläkin suurempaa osaa yhteisestä kakusta kuin tällä hetkellä.

      No, olen odottanut Aasian nousua johtavaksi maanosaksi, mutta en odottanut muutosta näin nopeaksi. Vahvemmat yhteiskunnat kilpailevat heikommat nurin, tosin länsimaat tietysti tulevat käyttämään WTO:ta, muita länsiorganisaatioita ja tulleja Aasian kampittamiseksi.

        (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  10. hämmästyttävän hyvin seuraa käyrää. jos olisi 10.000 – 100.000 välillä näin kauniisti niin se olisi enemmän tilastollisesti uskottavaa. hämmästyttää että näinkin pienillä luvuilla pysyy näin kauniisti teoriassa. matematiikka on ihmeellistä.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  11. Hei Osmo,

    Olisiko syytä todeta ääneen että viruksen vaarallisuutta on yliarvioitu ja että se on muuntautunut vaarattomammaksi kuin influenssat konsanaan?!

    Pitäiskö älyllisesti miettiä vihdoin sitä että valitsemamme koronastrategia on täysin väärä ja aiheuttaa haittoja erityisesti, lapsille, nuorille ja heikompiosaisille? Ei siis talous edellä vaan JÄRKI edellä! Taudin kuolleisuus on jo nyt niin pieni ettei se enään täytä edes kriteereitä YLEISVAARALLISESTA TARTUNTATAUDISTA. Hallitus siis rikkoo lakia ja rajoittaa kansalaisten vapauksia ja oikeuksia! Hallitus itse laati niin pöljän lain kiireellä että esim. ravintoloiden rajoituksia EI voi edes asetettaa aluellisesti tai kohdennetusti. Käymmekö sotaa jossa uhreina ovat taisteluita seuraavat siviilit?

    Nyt Kiuru on saanut hysterian ja Sdp:n kannatuksen lentoon. Pelkään että seuraavaksi pilaa Sote -uudistuksen. Mistä löytyy oikeasti vastuulliset ja rohkeat politiikot jotka uskaltavat tehdä isoja uudistuksia ja kipeitäkin päätöksiä, eivätkä vain kerää helppoja ääniä?

    Nyt syyllistetään vastuuttomiksi nuoria joiden mielestä ilmastonmuutos on koronaa pahempi ongelma.

    Ilmastonmuutos ei odota koronaa, mutta meidän aikuisten täytyy todistaa olevamme nuoria vastuullisempia!

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    1. Markus Honko: Olisiko syytä todeta ääneen että viruksen vaarallisuutta on yliarvioitu ja että se on muuntautunut vaarattomammaksi kuin influenssat konsanaan?!

      Vaarallisuutta on yliarvioitu mutta viruksen muuntautumisesta ei ole näyttöä. Uskottavampaa on että yleisesti ottaen ihmisen immuunipuolustus on ollut juuri tätä koronavirusta vastaan tehokkaampi kuin aluksi luultiin. Harva esimerkiksi osasi maaliskuussa arvata että T-soluimmuniteettia SARS-CoV-2 vastaan löytyy 40-60% vuosina 2015-2018 kerätyistä verinäytteistä[lähde].

      Poliitikot keskittyvät nyt siihen mitä parhaiten osaavat eli irtopisteiden keräämiseen, mutta toivottavasti ammattilaiset muistavat mitä reilu sata vuotta sitten tapahtui: espanjantaudin ensimmäinen aalto oli perinteiseen tapaan vaarallinen vanhuksille ja muuten vaan heikoille ja sairaille, mutta toisessa aallossa virus palasi mutatoituneena ja vaikutti aivan erilaisella demografisella profiililla. Juuri nyt on aika varmistaa että alan tutkimukselle on riittävä rahoitus, eikä kansanterveydellisiä, sosiaalisia tai taloudellisia aikapommeja päästetä syntymään perusteettoman hysterian vuoksi. Tämä siltä varalta että kävisi kuten sata vuotta sitten, ja yhteiskunnalla olisi edessään oikeita ongelmia näiden nykyisten lähinnä itseaiheutettujen lisäksi.

        (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

      1. spottu: ”Vaarallisuutta on yliarvioitu mutta viruksen muuntautumisesta ei ole näyttöä. Uskottavampaa on että yleisesti ottaen ihmisen immuunipuolustus on ollut juuri tätä koronavirusta vastaan tehokkaampi kuin aluksi luultiin.”

        Kommenttisi liittyy siihen että vaarallisuutta on yliarvioitu. Oleellista on kuitenkin se että sairaalahoitoon joutuvien tarve ja kuolleisuus on vähentynyt merkittävästi keväästä ja tuntuu vähenevän edelleen. Tämä kaipaa selittäviä syitä. On selvää että nyt sairastuneiden iällä on osavaikutus, mutta ainakaan vielä ei muut ole tarjonneet parempaa vaihtoehtoa kuin taudin muuntautuminen? En edes lähtenyt googlettamaan, koska oletan ettei asiasta ole vielä ehditty saamaan tutkimustietoa.

          (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

      2. Espanjantauti runteli ensimmäisen maailmansodan heikentämiä ihmisiä, huono ravitsemustila ja stressi. Ja ilmeisesti oli uusi zoonoosi, johon kellään ei ollut risti-immuniteettia.

        spottu: Vaarallisuutta on yliarvioitu mutta viruksen muuntautumisesta ei ole näyttöä. Uskottavampaa on että yleisesti ottaen ihmisen immuunipuolustus on ollut juuri tätä koronavirusta vastaan tehokkaampi kuin aluksi luultiin. Harva esimerkiksi osasi maaliskuussa arvata että T-soluimmuniteettia SARS-CoV-2 vastaan löytyy 40-60% vuosina 2015-2018 kerätyistä verinäytteistä[lähde].

        Poliitikot keskittyvät nyt siihen mitä parhaiten osaavat eli irtopisteiden keräämiseen, mutta toivottavasti ammattilaiset muistavat mitä reilu sata vuotta sitten tapahtui: espanjantaudin ensimmäinen aalto oli perinteiseen tapaan vaarallinen vanhuksille ja muuten vaan heikoille ja sairaille, mutta toisessa aallossa virus palasi mutatoituneena ja vaikutti aivan erilaisella demografisella profiililla. Juuri nyt on aika varmistaa että alan tutkimukselle on riittävä rahoitus, eikä kansanterveydellisiä, sosiaalisia tai taloudellisia aikapommeja päästetä syntymään perusteettoman hysterian vuoksi. Tämä siltä varalta että kävisi kuten sata vuotta sitten, ja yhteiskunnalla olisi edessään oikeita ongelmia näiden nykyisten lähinnä itseaiheutettujen lisäksi.

          (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    2. Tartuntatauti on yleisvaarallinen, jos:

      taudin tarttuvuus on suuri,
      tauti on vaarallinen ja
      taudin leviäminen voidaan estää toimenpiteillä, jotka kohdistuvat tautiin sairastuneeseen, taudinaiheuttajalle altistuneeseen tai tällaiseksi perustellusti epäiltyyn henkilöön.

      Mitkä kriteerit ei täyty?

      Esimerkiksi kuppa on luokiteltu yleisvaaralliseksi tartuntataudiksi, vaikka kuolleisuus siihen on nykylääkkeillä länsimaissa minimaalinen.

        (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

      1. <a

        Mikko:
        Tartuntatauti on yleisvaarallinen, jos:

        taudin tarttuvuus on suuri, tauti on vaarallinen ja taudin leviäminen voidaan estää toimenpiteillä, jotka kohdistuvat tautiin sairastuneeseen, taudinaiheuttajalle altistuneeseen tai tällaiseksi perustellusti epäiltyyn henkilöön.

        Mitkä kriteerit ei täyty?

        Nimenomaan vaarallisuus. Esimerkiksi, viimeisen kahden viikon kuolleisuus alle 0,01%.

        Demokratian tulevaisuus näyttää heikolta kun ei edes tarvitse esittää dataa rajoitusten pohjaksi. Seuraavaaksi opiskeluja siirretään etään ilman minkäänlaisia näyttöjä. Jos katsoitte esim Salmisen esiintymistä televisiossa menneellä viikolla niin mies ei tosiaankaan ollut oma itsensä! Liekö joutunut Kiurun mankeliin?!

          (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

      2. Esimerkiksi, viimeisen kahden viikon kuolleisuus alle 0,01%.

        Viimeisen kahden viikon aikana kuolleita on ollut kolme ja sitä edellisenä aikana tartuntoja on rekisteröitä 900. (Tartunnan havaitsemisesta menee kuolemaan keskimäärin kaksi viikkoa.) Tästä tulisi tapauskuolleisuudeksi noin 0,3 %. Elokuun alusta laskettuna tapauskuolleisuus on Suomessa noin 0,6% Infektiokuolleiwsuutta emme pysty laskeman, koska emme tiedä, kuinka moni on saanut tartunnan mutta ei ole käynyt testeissä. Mutta jos infektoituneita on vaikkapa kolminkertaisesti varmistettuihin tartuntoihin nähden, infektiokuolleisuus olisi noin 0,2. Paljon enemmän kuin 0,01 %.

          (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    3. Samaa ajattelin kun palasin eilen Ruotsin reissusta ja sain lentokentällä koronaohjeet kouraan. Kun kyse oli yksittäisestä matkasta niin korona on ilmeisen vaarallinen ja nyt minun pitää olla 14 päivää karanteenissa tai käydä testeissä. Mutta jos olisin menossa heti ensi viikolla uudestaan niin sitten ei olisi mitään vaaraa; ei päivänkään karanteenia tai testejä. Ohjeissa luki, että säännöllisessä työmatkailussa Ruotsiin ja Viroon ei tarvita karanteenia tai testejä ja kun kysyin tarkennusta niin säännölinen tarkoittaa sitä että käy vähintään kerran viikossa.

      Insinöörin logiikalla pohdin, että vähän ristiriitaiseen ohjeeseen on vain kaksi vaihtoehtoa:
      1. Koronavirus on niin viisas, että se ei tartu usein Ruotsissa käyviin työmatkalaisiin
      2. Korona ei olekaan niin vaarallinen kuin meille on väitetty ja rajoitukset ovat vain tuon mainitsemasi puolueen vedätys

        (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

      1. Vaihtoehtoja on muitakin. Esimerkiksi:

        3. Koronaohjeita ei muodosteta insinöörilogiikalla, eikä yleensäkään millään perusteiltaan johdonmukaisella tavalla, vaan poliittisten paineiden ristiaallokossa. Mitään salaliittoa ja vedätystä tämä ei tarvitse, ihan normaalit eturistiriidat ja sektoriajattelu riittävät.

          (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  12. Hyvin ainakin leviää Tukholman läänissä Ruotsissa:

    https://experience.arcgis.com/experience/09f821667ce64bf7be6f9f87457ed9aa

    Kumulatiivisesti siellä on ollut tähän asti 26_240 tartuntaa (2_377_081 asukasta, eli 1,1 % asukkaista sairastanut). Tosin keväällä kaikki olivat melko vakuuttuneita että sairastuneita oli vähintään ~ 10-kertainen määrä todetuista. Tukholmassa myös sairaalassa sekä tehohoidossa olevien määrä trendaa ylöspäin, eli ainakaan tällä hetkellä oikein mikään ei viittaa siihen että tuolla mitään merkittävää laumasuojaa olisi. Tietenkin toivomme parasta, mutta ei tuolla ole ainakaan mitään hyviä merkkejä havaittavissa tällä hetkellä.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    1. Stadist:
      Kumulatiivisesti siellä on ollut tähän asti 26_240 tartuntaa (2_377_081 asukasta, eli 1,1 % asukkaista sairastanut).

      Ja kuolleita tähän asti 2_206 eli 0,1 % läänin väestöstä on kuollut. Sitä voi sitten pohtia pidempääkin kuinka jotkut saavat laskettua kuolleisuudeksi 0,01-0,02 %.

        (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

      1. Stadist: Ja kuolleita tähän asti 2_206 eli 0,1 % läänin väestöstä on kuollut. Sitä voi sitten pohtia pidempääkin kuinka jotkut saavat laskettua kuolleisuudeksi 0,01-0,02 %.

        Yhteiskunnassa kuin yhteiskunnassa kuolee vuosittain vajaan prosentin väestöstä. Selvästi vähemmän kuin tämä ja maapallo olisi muuttunut ylikansoituksen takia elinkelvottomaksi kauan sitten.

        Joten sinänsä tuo 0,1 % ei tarkoita yhtään mitään jos se on osa normaalia huom. syklistä kuolleisuutta. Ainoa järkevä mittari Coronan kuolleisuudesta on ylikuolleisuus mutta sekin vaan silloin kun syklisyyttä otetaan huomioon (eli tarpeeksi pitkiä jaksoja).

        Verrattavissa ilmaston lämpenemistutkimuksiin, ei vaihtelut säässä todista kovinkaan paljon, kuten ei myöskään Covid-19 päivittäiset tartunnat/kuolemat sen tappavuudesta.

          (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

      2. Stadist: Ja kuolleita tähän asti 2_206 eli 0,1 % läänin väestöstä on kuollut. Sitä voi sitten pohtia pidempääkin kuinka jotkut saavat laskettua kuolleisuudeksi 0,01-0,02 %.

        Yksi asia, mikä ehkä jäi huomaamatta, että monen elintasomaan ikäpyramidilla *vuoden aikana* kuolee jopa noin 0,7% väestöstä. Sellainen oletus, että koronakuolema kohtaisi vain *täysin kuolematonta* osaa väestöstä , on aika rohkea. Mitä pitempää aikajaksoa seurataan, sitä suuremmalla mahdollisuudella voi löytyä yhtäaikainen tapaus; kuolema ja koronapositiivisuus.

        Mutta jos ja kun meillä on määrittelemättömästä syystä narratiivi koronaviruksen äärimmäisestä vaarallisuudesta, ja että kaikki muut sairaudet ja riskit lakkaavat viruksen saapuessa väestöön, niin näin voidaan hyvin laskea. Yksi politiikkaa lukenut akateeminen tuttava nieli täysin ehkä hieman liioitellen rakennetun vaarallisuusarviointini, jossa määrittelin riskin kuolla Covid-19:ään, esimerkiksi 1991 – ikäluokalla yksittäisen yksilön saaman Covid-19 – tapauskuolleisuuden ennuste tulee kohoamaan yli 95% :n viimeistään vuonna 2090. Siksi suojelusta tarvitaan, etteivät meidän nuoremme saisi tuota kamalaa tautia.

        #longcovid

          (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  13. Aika tarkkaan kolmen aallon taktiikalla ovat edenneet aiemmat pandemiat. Ja kun yksi aalto kestää 3-6 kk, ja Suomen kokoisessa maassa aallon kesto on tuolla haarukan alapäässä, kun taas suuremmissa maissa lähellä tuota puolta vuotta. Toinen aalto kääntynee meillä ennen Joulukuuta laskuun, ja on Suomen kovin aalto johtuen siitä että suljimme maan liian hyvin ensimmäisen aallon kohdalla. Pian luisussa, keväällä kolmannen aallon jälkiliukkaat ja silloin jo toivottavasti toisen aallon datan kanssa voidaan kerätä rohkeutemme ja pitää yhteiskunta lähes kokonaan auki. Sitten paluu vanhaan ihquun normaaliin.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  14. Suomi tiedottaa aika huonosti siitä, millaisia suunnitelmia tulevaan on olemassa. Kaikki päätökset tuntuvat siltä, että niitä vaan ravistellaan hihasta eikä mitään suunnitelmaan tulevan varalle ole olemassa.

    Itsenäni henkilökohtaisesti kiinnostaisi erittäin paljon tietää, miten Suomen ja Venäjän välinen rajaliikenne tulee muuttumaan. Minulla on asunto ja perhe Lappeenrannassa, mutta Suomessa oleminen ei ole helppoa, jos rajaliikenne ei toimi. Olen tällä hetkellä kolmannessa maassa töissä koronan vuoksi. Ehkä kuukausi ennen rajan avautumista voisin tulla Suomeen, mutta milloin se suunnilleen olisi?

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  15. Barcelonassa ilmestyvässä La Vanguardia -lehdessä on tänään mielenkiintoinen havainto Katalonian tartuntatilanteessa.

    Heinäkuun puolestavälistä alkaen tartuntojen määrää kuvaileva käyrä kiemurtelee ylös ja alas noin kahden viikon rytmissä.

    Asiantuntijoiden mukaan tuo näyttää seurailevan erityisiä pitkiä viikonloppuja, jolloin kaupunkilaiset ovat siirtyneet normielämästän (siis työnteosta, kaupoissa käymisestä jne) erilaisiin viikonlopputapahtumiin, matkoihin toisiin kaupunkeihin, kakkosasunnoille, sukulaisiin, iltakävelyille kohtaaman tuttuja joita ei ole hetkeen nähty jne.

    Tietenkin tartuntaryppäitä on myös teurastamoissa ja maatiloilla, mutta tuo ihmisten vapaa-ajan käyttäytyminen taitaa vähän romuttaa (myös Suomessa) virallisen taudin torjunnan mahdollisuuksia ja tuloksia.

    Nyt puhutaan paljon (Suomessa) maskien käytöstä esim. kaupoissa, mutta onko sieltä syntynyt yhtään tartuntarypästä. Julkinen näyttäytyminen maskeissa ei auta mitään siihen, että ihmiset kotioloissa ja mökeillä jne kokoontuvat seurustelemaan. Espanjassa tiedemiesporukka jokin aika sitten julkaisi kirjeen, jossa todettiin että viruksen torjunnan pitäisi perustua lääketieteellisen perusteluun eikä poliittisen hallitsemisen perusteluun. Tiedemiehet pitivät esim. maskipakkoa ulkotilassa (mikä Espanjassa vallitsee) tieteellisesti perustelemattomana.

    Voiko sitten kieltää etteivät ihmiset saa tavata toisiaan? Ei tietenkään.

    Madrid on nyt sitten esimerkiksi suljettu kaupunki. Siellä poliisit ja armeija vahtivat etteivät kaupunkilaiset poistu ”huvikseen” omista kaupunginosistaan eivätkä matkusta muualle Espanjaan. Madridissahan tartuntoja on nyt luokkaa 750 / 100 000 asukasta kun Espanjan keskiarvo on jotain 300.

    Jonkin ajan päästä sitten nähdään auttaako tuokaan, jos korttelien sisällä asunnoissa pidetään yhteyksiä naapureihin entiseen malliin.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    1. Kyösti Salovaara: Espanjassa tiedemiesporukka jokin aika sitten julkaisi kirjeen, jossa todettiin että viruksen torjunnan pitäisi perustua lääketieteellisen perusteluun eikä poliittisen hallitsemisen perusteluun. Tiedemiehet pitivät esim. maskipakkoa ulkotilassa (mikä Espanjassa vallitsee) tieteellisesti perustelemattomana.

      Varmaankin kritiikki on aiheellista, ulkopuolisesta Espanjan koronapolitiikka vaikuttaa lähinnä valtataistelulta, erityisestikin kun:

      The average age of death from the coronavirus in Spain is 3 years older than the average life expectancy, a perspective rarely shared in the mainstream media. Life expectancy in Spain (2019) is 83 years, whereas the average age of death from the coronavirus is 86 years.

      ja kuten samasta lähteestä käy ilmi että positiivisten PCR-tulosten määrä on ollut laskussa jo syyskuun puolestavälistä lähtien. Worldometerin tilastot ovat samansuuntaisia. Kuolonuhreja on ollut murto-osa kevääseen verrattuna.

        (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

      1. Minua ihmetyttää, miten salaliittokyttääjät jaksavat vertailla elinajanodotetta ja koronaan kuolleiden keskimääräistä ikää. Siitä saa kai helppoa ja halpaa populismia, joka puree ainakin niihin, joiden perspektiivissä vanhuus on vielä kovin kaukana, ja tilastotieteen perusteet ovat olleet liian tylsä aihe opiskeltavaksi..

        Koronakuolemat vievät ihmisiltä keskimäärin toistakymmentä elinvuotta, eikä kyse ole siitä että jokunen yliajalla muutenkin elävä saisi siitä armollisen lopun. Jos ihminen on elänyt Suomessa 80-vuotiaaksi, hänen jäljellä oleva elinajanodotteensa ei ole puolitoista vuotta, vaikka suomalaisten elinajanodote on 81,5 vuotta. Hänellä on keskimäärin jäljellä 7-8 vuotta elämää.

          (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

      2. Koronakuolleilla ei ollut keväällä jäljellä keskimäärin yli kymmentä elinvuotta, koska puolet heistä sai taudin hoivakodeissa, joissa ihmisellä on keskimäärin sinne joutuessaan jäljellä kaksi. Lisäksi koronaan kuolleilla nuoremmilla oli monilla elämää suuresti lyhentävä diagnoosi.

          (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

      3. ”Using the standard WHO life tables, YLL per COVID-19 death was 14 for men and 12 for women. After adjustment for number and type of LTCs, the mean YLL was slightly lower, but remained high (13 and 11 years for men and women, respectively).”
        Tuo tuli tosin jo huhtikuussa, ja löytyy nimellä COVID-19 – exploring the implications of long-term condition type and extent of multimorbidity on years of life lost: a modelling study

        Tilanne ei tietenkään kaikkialla ole tai ole ollut tismalleen sama, ja mm. Kanadan tilastoista nähdään, että ainakin identifioidut tartunnat ovat kevään jälkeen vähentyneet radikaalisti varsinkin 70-80 sekä yli 80-vuotiaiden ikäryhmissä – verrattuna siis muihin ikäryhmiin. Tosin tämä nostaa keskimääräistä menetettyjen elinvuosien määrää kuolleiden joukossa.

          (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

      4. Laskeskelija:
        ”Using the standard WHO life tables, YLL per COVID-19 death was 14 for men and 12 for women. After adjustment for number and type of LTCs, the mean YLL was slightly lower, but remained high (13 and 11 years for men and women, respectively).”
        Tuo tuli tosin jo huhtikuussa, ja löytyy nimellä COVID-19 – exploring the implications of long-term condition type and extent of multimorbidity on years of life lost: a modelling study

        Tilanne ei tietenkään kaikkialla ole tai ole ollut tismalleen sama, ja mm. Kanadan tilastoista nähdään, että ainakin identifioidut tartunnat ovat kevään jälkeen vähentyneet radikaalisti varsinkin 70-80 sekä yli 80-vuotiaiden ikäryhmissä – verrattuna siis muihin ikäryhmiin. Tosin tämä nostaa keskimääräistä menetettyjen elinvuosien määrää kuolleiden joukossa.

        Kyseistä paperia on jo keritty arvostelemaan:

        Years of life lost estimates cannot always be taken at face value: Response to “COVID-19 – exploring the implications of long-term condition type and extent of multimorbidity on years of life lost: a modelling study”

        In their recent analysis, Hanlon et al. set out to estimate the years of life lost (YLL) in people who have died with COVID-19 by following and expanding on the WHO standard approach. We welcome this research as an attempt to draw a more accurate picture of the mortality burden of this disease which has been involved in the deaths of more than 300,000 people worldwide as of May 2020. However, we argue that obtained YLL estimates (13 years for men and 11 years for women) are interpreted in a misleading way. Even with the presented efforts to control for the role of multimorbidity in COVID-19 deaths, these estimates cannot be interpreted to imply “how long someone who died from COVID-19 might otherwise have been expected to live”. By example we analyze the underlying problem of data selection bias which, in the context of COVID-19, renders such an interpretation of YLL estimates impossible, and outline potential approaches to control for the problem.

        Yleensäkin YLL laskelmat tällaisessa tilanteessa tuppaavat olemaan järjestäin yläkanttiin?

        It has been shown in a variety of cases that standard measures in epidemiology can be, and are, frequently used in misleading ways, even by medical experts (Gigerenzer et al., 2007). We argue that this is also true for the study by Hanlon et al. (2020). By not properly accounting for the uncertainty around the precise cause of death, the study is unprotected against a bias in data selection, leading to YLL estimates which must be considered inflated if one interprets them directly, as the authors do. The authors themselves noted that their study was “conducted rapidly and under pressure of time”. In our personal view, these circumstances may explain rushed conclusions, and we express respect to the huge effort that was taken under these circumstances. Nonetheless, we suggest to revise the interpretation of the data at hand and to prevent misleading information from further spreading into the public.

          (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

      5. Osmo Soininvaara:
        Koronakuolleilla ei ollut keväällä jäljellä keskimäärin yli kymmentä elinvuotta, koska puolet heistä sai taudin hoivakodeissa, joissa ihmisellä on keskimäärin sinne joutuessaan jäljellä kaksi. Lisäksi koronaan kuolleilla nuoremmilla oli monilla elämää suuresti lyhentävä diagnoosi.

        Ainut kattavampi tutkimus tästä tehtiin Skotlannissa (U of Edinburgh). En nyt jaksa kaivaa esille, enkä muista millä otoksella tai mistä. Mukaan huomioitiin kuolleiden terveydentila jäljellä olevaan elinaikaodotukseen, ja tulos oli jotain 11-14 vuotta keskimääräinen jäljellä ollut elinikä kuolleiden keskuudessa, mikä vaihteli sukupuolen jne mukaan.

          (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

      6. Ainut kattavampi tutkimus tästä tehtiin Skotlannissa (U of Edinburgh). En nyt jaksa kaivaa esille, enkä muista millä otoksella tai mistä.

        Yhden maan tutkimuksia ei voi siirtää toiseen maahan. Suomessa puolet kuolleista on vanhusten hoivakodeissa, siis käyhtännössä saattohoitopaikoissa. Singaporessa taas koko epidemia on koskenut lähinnä mnuoria aikuisia. Skotlannista en tiedä. Jotain Suomen tilanteesta kertoo se, että enemmistö kuolleista ei ymmärtääkseni ole ollut tehohoidossa, moni hoitotahtonsa vuoksi toiset lääkärin päätöksellä.

          (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

      7. Osmo Soininvaara: Yhden maan tutkimuksia ei voi siirtää toiseen maahan. Suomessa puolet kuolleista on vanhusten hoivakodeissa, siis käyhtännössä saattohoitopaikoissa. Singaporessa taas koko epidemia on koskenut lähinnä mnuoria aikuisia. Skotlannista en tiedä. Jotain Suomen tilanteesta kertoo se, että enemmistö kuolleista ei ymmärtääkseni ole ollut tehohoidossa, moni hoitotahtonsa vuoksi toiset lääkärin päätöksellä.

        Ei tietenkään, sama kuin asia kuolleisuusluvuissa. Keskustelu oli kuitenkin yleisellä tasolla, eikä Suomesta. (Yksi aikaisemmista viesteistä koski Espanjaa). Jos tarkoitit kommentillasi ”Koronakuolleilla ei ollut keväällä jäljellä keskimäärin yli kymmentä elinvuotta” nimenomaan Suomea, unohdit mainita sen.

          (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

      8. Janne: Ei tietenkään, sama kuin asia kuolleisuusluvuissa. Keskustelu oli kuitenkin yleisellä tasolla, eikä Suomesta. (Yksi aikaisemmista viesteistä koski Espanjaa). Jos tarkoitit kommentillasi ”Koronakuolleilla ei ollut keväällä jäljellä keskimäärin yli kymmentä elinvuotta” nimenomaan Suomea, unohdit mainita sen.

        Se oli vastaus viestiin jossa puhuttiin nimenomaan Suomen tilanteesta:

        ”Jos ihminen on elänyt Suomessa 80-vuotiaaksi, hänen jäljellä oleva elinajanodotteensa ei ole puolitoista vuotta, vaikka suomalaisten elinajanodote on 81,5 vuotta. Hänellä on keskimäärin jäljellä 7-8 vuotta elämää.”

        Johon liittyen: on kätevää että uusi käyränkorjaus tulee ylimmäksi samaan postaukseen mutta tämä keskustelu valitettavasti kasvaa kun kohta on parin viikon ajalta kertyneet kommentit yhden ainoan postauksen alla ja niiden lukeminen ja viittaukset vaikeutuvat.

          (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    1. Janne:
      Shidharin kirjoitus tämän päivän Guardianissa on taas sieltä älykkäämmästä päästä covid arvioiden suhteen
      https://www.theguardian.com/commentisfree/2020/oct/10/continual-local-lockdowns-answer-covid-control

      Shidharin kirjoitus on ihan oikeassa siinä, mikä Britanniassa (ja yleisesti koko Euroopassa) on mennyt pieleen. Toimenpide-ehdotus on kuitenkin helpommin sanottu kuin tehty. Riskiryhmiin kuulumattomat eivät vaan jaksa länsimaissa rajoittaa elämäänsä sen vertaa, että korona ei pääsisi leviämään. Aasian kollektivisissa kulttureissa tilanne on erilainen. Uuden-Seelannin syrjäinen sijainti on mahdollistanut siellä rajojen tehokkaan sulkemisen.

      Euroopan pitäisi luoda meille sopiva oma tapa pitää korona hallinnassa – mutta en usko sellaista syntyvän ennen rokotetta. Ei näköjään edes Suomessa, vaikka täällä ihmisten sosiaalinen kanssakäyminen on luonnostaan monia muita Euroopan maita vähäisempää ja täällä onnistumisen edellytykset olisivat siksi yksiä parhaista.

        (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

      1. huolestunut ja samalla optimisti: Shidharin kirjoitus on ihan oikeassa siinä, mikä Britanniassa (ja yleisesti koko Euroopassa) on mennyt pieleen. Toimenpide-ehdotus on kuitenkin helpommin sanottu kuin tehty. Riskiryhmiin kuulumattomat eivät vaan jaksa länsimaissa rajoittaa elämäänsä sen vertaa, että korona ei pääsisi leviämään. Aasian kollektivisissa kulttureissa tilanne on erilainen. Uuden-Seelannin syrjäinen sijainti on mahdollistanut siellä rajojen tehokkaan sulkemisen.

        Euroopan pitäisi luoda meille sopiva oma tapa pitää korona hallinnassa – mutta en usko sellaista syntyvän ennen rokotetta. Ei näköjään edes Suomessa, vaikka täällä ihmisten sosiaalinen kanssakäyminen on luonnostaan monia muita Euroopan maita vähäisempää ja täällä onnistumisen edellytykset olisivat siksi yksiä parhaista.

        Olen hieman skeptinen sen suhteen, että valitut toimet olisivat kaiken avain. Etenkin kun eri maissa on valittu eri toimintalinjoja eikä tulokset kuitenkaan korreloi systemaattisesti niiden toimintalinjojen kanssa.

        Tuosta jutusta: ”Out of a population of 1.4bn people, China has only suffered 4,634 Covid-19 deaths; Vietnam, Taiwan and New Zealand together have had 67. How are these countries keeping Covid-19 under control, their health services running, and their economies and societies afloat?”

        Ja sitten vähän alempana: ”And how do you distinguish the vulnerable from the healthy? This isn’t just about age – Covid is proven to have worse outcomes in people who are overweight, of particular ethnicities, or have preexisting conditions they may not even be aware of.”

        Tuosta listasta kun poimitaan väestön ikärakenne, ylipainoisuus, etnisyys ja tietyt perussairaudet kuten allergiat, astmat ja sydänongelmat, huomataan että Vietnamin ja Euroopan tilanteessa on muutakin eroa kuin kollektiivinen kulttuuri.

          (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

      2. Peter: Olen hieman skeptinen sen suhteen, että valitut toimet olisivat kaiken avain. Etenkin kun eri maissa on valittu eri toimintalinjoja eikä tulokset kuitenkaan korreloi systemaattisesti niiden toimintalinjojen kanssa.

        Tuosta jutusta: ”Out of a population of 1.4bn people, China has only suffered 4,634 Covid-19 deaths; Vietnam, Taiwan and New Zealand together have had 67. How are these countries keeping Covid-19 under control, their health services running, and their economies and societies afloat?”

        Ja sitten vähän alempana: ”And how do you distinguish the vulnerable from the healthy? This isn’t just about age – Covid is proven to have worse outcomes in people who are overweight, of particular ethnicities, or have preexisting conditions they may not even be aware of.”

        Tuosta listasta kun poimitaan väestön ikärakenne, ylipainoisuus, etnisyys ja tietyt perussairaudet kuten allergiat, astmat ja sydänongelmat, huomataan että Vietnamin ja Euroopan tilanteessa on muutakin eroa kuin kollektiivinen kulttuuri.

        Kyllä Kiinassakin on vanhoja ihmisiä, samoin Uudessa Seelannissa. Kyseisten maiden ikäjakaumassa ei ole niin paljon eroa että se selittää monikymmenkertaisen eron maakohtaisessa kuolleisuudessa. Ei myöskään etnisyys selitä, kyllä virus teki Wuhanissakin pahaa jälkeä kun se levisi vapaasti.

        Se ero joka täysin riittää selittämään on kyseisten maiden päätös tukahduttaa virus kaikin keinoin, aivan WHO:n silloin esittämän vahvan vetoomuksen mukaan. Suomessa ja yleensäkin Euroopassa on tehty puolivillaisia päätöksiä ja ennenkaikkea liian myöhään, reaktiivisesti. Italiaan virus tuli aluksi huomaamatta ja tilanteen huonontuessakin Italian pääministeri vielä vetosi muihin Euroopan Unionin maihin maalleen tärkeän turismin puolesta karanteeneja ja matkustuskieltoja vastaan. Suomessa joko tämän vetoomuksen tai taudin vähättelyn takia lentokentiltä päästettiin virus maahan. Emme varmaan saa varmuudella tietää missä määrin tämä päätös liittyi senhetkiseen laumaimmunuteettiajatukseen jolloin virusta ei kannata torjua ”liikaa” eikä ”liian aikaisin” ja ”oikea-aikaisuus on tärkeää”.

        Kiinassa, Uudessa Seelannissa, Taiwanissa on ollut epidemioita lähiympäristössä ennenkin. Euroopassa ei ole ollut sataan vuoteen mitään vastaavaa ja täällä asennoituminen on ollut epäuskoista, ei koske meitä, tätä ei voi tapahtua meille.

        Voisi sanoa että aikaisemmat epidemiat ja niiden konkreettinen uhka on kehittänyt näille yhteiskunnille eräänlaisen psykologisen immuniteetin vaikka immuniteettia uudelle virukselle ei yksilötasolla olekaan. Ollaan valmiita toimimaan. Esimerkiksi kun Kiinassa toinen aalto nosti päätään ja tartuntoja oli kymmeniä niin siihen puututtiin täysimääräisesti ja heti. Suomessa samassa tilanteessa viranomaiset sanoivat tartuntatilanteen olevan ”rauhallinen”. Niinkuin se luonnollisesti eksponentiaalisen käyrän alussa onkin. Kiinassa ovat tietysti myös joko ajan olleet rajat pakollisen karanteenin ja testauksen takana ja Taiwanissa vielä Kiinaakin aikaisemmin.

        Kiinan ja Taiwanin talous ei ainakaan näytä erittäin kovista rajoituksista kärsineen. Uudessa Seelannissa turismi on kärsinyt mutta maassa ovat sentään sisäisesti esimerkiksi ne Suomessa huolta herättäneet ravintolat auki.

          (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

      3. Peter:
        Tuosta jutusta: ”Out of a population of 1.4bn people, China has only suffered 4,634 Covid-19 deaths; Vietnam, Taiwan and New Zealand together have had 67. How are these countries keeping Covid-19 under control, their health services running, and their economies and societies afloat?”

        Ja sitten vähän alempana: ”And how do you distinguish the vulnerable from the healthy? This isn’t just about age – Covid is proven to have worse outcomes in people who are overweight, of particular ethnicities, or have preexisting conditions they may not even be aware of.”

        Tuosta listasta kun poimitaan väestön ikärakenne, ylipainoisuus, etnisyys ja tietyt perussairaudet kuten allergiat, astmat ja sydänongelmat, huomataan että Vietnamin ja Euroopan tilanteessa on muutakin eroa kuin kollektiivinen kulttuuri.

        Noihin Kiinan hallituksen antamiin lukuihin en usko, mutta muualla paitsi Singaporessa myös tartunnat vähennettiin. Singaporessa taas covid levisi ainoastaan siirtotyöläisasuinalueella, missä ihmiset olivat nuoria ja hyväkuntoisia.

          (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

      4. Huomautan: niille, jotka uskovat Kiinan julkaisemia virallisia tartunta- ja kuolleisuuslukuja, minulla olisi myytävänä hyvä silta Lauttasaaressa, siihen saisi laittaa oman tietullin.

          (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

      5. huolestunut ja samalla optimisti: Shidharin kirjoitus on ihan oikeassa siinä, mikä Britanniassa (ja yleisesti koko Euroopassa) on mennyt pieleen. Toimenpide-ehdotus on kuitenkin helpommin sanottu kuin tehty. Riskiryhmiin kuulumattomat eivät vaan jaksa länsimaissa rajoittaa elämäänsä sen vertaa, että korona ei pääsisi leviämään. Aasian kollektivisissa kulttureissa tilanne on erilainen. Uuden-Seelannin syrjäinen sijainti on mahdollistanut siellä rajojen tehokkaan sulkemisen.

        Euroopan pitäisi luoda meille sopiva oma tapa pitää korona hallinnassa – mutta en usko sellaista syntyvän ennen rokotetta. Ei näköjään edes Suomessa, vaikka täällä ihmisten sosiaalinen kanssakäyminen on luonnostaan monia muita Euroopan maita vähäisempää ja täällä onnistumisen edellytykset olisivat siksi yksiä parhaista.

        Infektion pitkittyminen, vaikkakin säästöliekillä, ja aina uudelleen syttyminen nimenomaan johtaa riskiryhmien jatkuvaan pitkittyneeseen suojautumiseen (vapaaehtoisesti tai säädöksin). Sridharin pointti on nimenomaan välttää tätä aikaisella ja päättäväisellä toiminnalla. Testaus ja jäljitys on tietysti haaste, ja tätä Eurooppa ei saanut selvästikään toimimaan maaliskuuhun mennessä (kun tammi- helmikuu meni horroksessa). Nyt aikaa on ollut vaikka kuinka paljon saada parempi tulos talveksi, mutta testauskapasiteetti on mitoitettu paljon pienemmille tapausmäärille kuin mitä covid leviäminen on jo nyt saanut aikaan. Eli virusmäärät päästettiin (taas) liian suuriksi kesällä, eikä testaus-jäljitys ole lähelläkään vaadittavaa tasoa.

        Noita aikaisempiakin Sridharin kirjoituksia kannattaa lukea.
        https://www.theguardian.com/profile/devi-sridhar

          (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  16. Väärät positiiviset testitulokset, eikä alkuperää viruksesta edes tunnistettu?
    Ei mitään pandemiaa ? enemmänkin syndemia ja kausi-influenssa?
    Korona on paljastanut vanhusten ja sairaanhoidon surkean tason mm: flunssaisia on viety hoivakoteihin?
    Sulkutoimet perustuslain vastaisia – autonomia, kompetenssi, yhteenkuuluvuus?
    Ravintosuosituksilla syyllistetään?
    Lääkeala (kolestrolihype ja statiinit) ja rokotuskampanjat tukevat businessmalleja ja vilpillisiä tutkimuksia?
    Eriarvoisuus lisääntyy ja rikkaat vain lisää rikastuvat?
    Katastrofeilla ja niiden ennusteilla luodaan pelkoja ja moraalista fasismia?
    Valvonta ja yksityisyys – perinnetiedot, kasvoista tunnistukset, lämpökamerat ja tietoja keräävät sovellukset?
    Lukitukset, karanteenit, kasvomaskit haittaavat toimeentuloa ja eriarvoisuus lisääntyy?
    Media rypee koronaotsikoitten kautta kansaa manipuloiden kyykytysten laillistamisessa?
    Kuolemia ilman ruumiinavauksia listattu koronakuolemiksi ja vaikka kuolinsyy on ollut muut sairaudet?
    Luottamus on katoavaa, kun sopimuksia ja lakeja voidaan rikkoa tai kiertää?
    Tietokonemalleilla stimuloidaan todellisuutta ja kansalle median kautta kerrotaan sen olevan totuus?

    Lähteet:
    https://www.youtube.com/watch?v=kr04gHbP5MQ&feature=youtu.be&fbclid=IwAR3HXiZp8J_NAzLk-_9VMwOfHemU-y57fdcov3f_E_9BBPFGXv-C27aVjfk
    https://www.thelancet.com/journals/lancet/article/PIIS0140-6736(20)32000-6/fulltext

    Covid-19 ei siis ole pandemia, vaan syndemia eli COVID-19 hoito tarkoittaa mm: verenpainetaudin, liikalihavuuden, diabeteksen, sydän- ja verisuonitautien, kroonisten hengitystiesairauksien ja syövän hoitamista. Syndemia korostaa sen sosiaalista alkuperää eli ikääntyneiden kansalaisten haavoittuvuutta, sekä olosuhteita joissa maksetaan huonosti vähemmällä sosiaaliturvalla (kiky).

    Ellei hallitukset suunnittele politiikkaa ja ohjelmia eriarvoisuuksien poistamiseksi, yhteiskuntamme eivät koskaan ole todella turvassa COVID-19 -tartunnoilta.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  17. Mielenkiintoista keskustelua maskeista. Oletteko unohtaneet kuolleiden määrät? Suomessa on viimeisen kahden viikon aikana kuollut kaksi. Vastaavalla aikajaksolla on kuollut muista syistä kuin korona 2100 ihmistä. Jos kaksi on paljon, niin silloin pitäisi puuttua järvessä uimiseen (saatat hukkua, paleltua, väsyä) kieltäen ja alkoholin myynnin lopettamiseen. Myös ravintoloissa tartunnan lähteinä on absurdi. Kysyisinkin toisinpäin, kuinka monta ei ole saanut tartuntaa ravintolassa? Niinpä miljoona ravintolakäyntiä ja vastaan <50 kertoo enemmän kuin koskaan, kuinka olemme pelon vuoksi tehneet huomattavasti enemmän vahinkoa, kuin hyvää.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    1. Tompahpah:
      Mielenkiintoista keskustelua maskeista. Oletteko unohtaneet kuolleiden määrät? Suomessa on viimeisen kahden viikon aikana kuollut kaksi. Vastaavalla aikajaksolla on kuollut muista syistä kuin korona 2100 ihmistä.

      Koronaan, tai sen kanssa, kuoleminen on nyt normien vastaista. Muihin syihin kuoleminen sen sijaan on ihan fine.

      Dying is normal, dying with the coronavirus is not: a sociological analysis of the implicit norms behind the criticism of Swedish ‘exceptionalism’

      https://www.tandfonline.com/doi/full/10.1080/14616696.2020.1826555

      ”– Whereas the official main goal of the pandemic mitigation interventions has been to keep the health system from getting overburdened, we observe the emergence of an implicit norm actually focused on the prevention of deaths related to a coronavirus infection. We point out that this norm is thereby not about protecting lives per se, but merely about preventing people from dying from or with a coronavirus infection. Hence, we argue that this implicit norm is asymmetric and thus not tenable, because it implies that a death from the novel coronavirus is more important than a death from another infection, such as influenza. –”

      Kuolleisuuskäyrää kun tuskin saadaan pysymään pitkiä aikoja pyöreässä nollassa, eli karuselli jatkaa…

        (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

      1. Linkkaamaasi artikkeli oli kiitollisen selkeää luettavaa. Tutkijoiden esittämät tulevaisuudenkuvat voivat toki toteutua jonkinlaisena yhdistelmäversiona. Yhtäältä koronalle sen uutuuden ja toki myös tietynasteisen vakavuuden myötä annettu erityisasema julkisessa keskustelussa laimenee, kun tehokkaita rokotuksia ja hoitoja joskus on saatavilla. Toisaalta yhteiskuntien tietoisuus tartuntatautien riskeistä jää varmaan aika pitkäksi aikaa korkeammalle tasolle ja tässä pelkään vähän ylireagointia. Enpä haluaisi elää koronatilanteen joskus helpotettua pidempiaikaisesti yhteiskunnassa, jossa kohtaaminen toisen ihmisen kanssa on lähtökohtaisesti uhka, läheisten halaaminen viranomaisten torujen kohde ja maskiin sonnustautuminen todellisen taudintorjunnan asemesta pakollista hyvesignalointia.

        En halua väittää, että turvavälit, maskit ja muut varotoimet olisivat vallitsevassa tilanteessa turhia. En kuitenkaan haluaisi niiden muodostuvan pandemian jälkeiseksi normiksi nykyintensiteetillään.

          (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  18. Aika vähällä järjellä maailmaa hallitaan. Epävarmuustekijöitä on niin paljon, että tilastojen kautta tätä on lähestyttävä, ei sellaisten mittaustulosten, joiden antamasta tiedosta on kovin vähän yksimielisyyttä.

    Missä viipyvät lehtijutut vaasalaisista kaksi viikkoa sitten sairastuneista? Mitä heille kuuluu nyt? Moniko on teholla, sairaalassa tai sairaana kotona? Tätä emme tiedä, eikä lehtimiehen ole helppoa päästä jutun tekoon, koska ei hänellekään näitä tietoja mistään anneta. Mutta pienintäkään yritystä tähän suuntaan en ole havainnut

    Koronan piti ensin olla poikkeuksellisen tappava, nyttemmin jälkiseurauksiltaan poikkeuksellisen vakava. Onko asia näin? Lehtiin tulevat ne ihmiskohtalot, joissa on jotain kerrottavaa, paljon vähemmän sellaisia, joissa tauti tuli ja meni eikä sitä oikein edes huomannut. Mutta onko tässä eroa kausi-influenssaan nähden?

    Logaritmikäyrällä vielä ollaan, mutta paikallisesti mitään eksponentiaalisuutta ei taida olla havaittavissa. Kasvu johtuu vain uusista ryppäistä, jotka vähitellen tukahtuvat. Miksi ne tukahtuvat? Toimiiko testaa ja jäljitä -strategia, vai onko tauti sittenkin melko heikosti tarttuva vai kohdannut laumaimmuniteetin? Milloin lisääntynyt maskien käyttö alkaa näkyä luvuissa? Vai näkyykö juuri nyt? Jos kasvu pysähtyy, mitä sitten tehdään?

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    1. Timo A.: Logaritmikäyrällä vielä ollaan, mutta paikallisesti mitään eksponentiaalisuutta ei taida olla havaittavissa. Kasvu johtuu vain uusista ryppäistä, jotka vähitellen tukahtuvat. Miksi ne tukahtuvat? Toimiiko testaa ja jäljitä -strategia, vai onko tauti sittenkin melko heikosti tarttuva vai kohdannut laumaimmuniteetin? Milloin lisääntynyt maskien käyttö alkaa näkyä luvuissa? Vai näkyykö juuri nyt? Jos kasvu pysähtyy, mitä sitten tehdään?

      Eteläisellä pallonpuoliskolla ei ole ollut tänä vuonna normaalia flunssakautta, mikä viittaa siihen, että flunssien tarttuvuus on heikompi kuin koronan. Tämän päivän IS:n Tiede-osastossa on puolestaan hyvä juttu maskeista. Kyllä maskien käytöstä on hyötyä.

        (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  19. Infektiotautien emeritusprofessori Heikki Peltola oli MTV:n suoranViiden jälkeen -ohjelman etähaastattelussa. Professori oli juuri pääsemässä mielenkiintoiseen asiaan, kun toimittaja keskeytti hänet kesken lauseen.

    Mitä Peltola sanoi?

    Hän oli edellä kuvannut kuinka hengitystieinfektiot yleensä sairastuttavat vain osan väestöä, ja oli juuri kertomassa mielenkiintoisesta tutkimuksesta, johon liittyen tuli maininneeksi, että infektiot näyttäisivät törmäävän johonkin, että väestössä olisi jokin immunologinen —

    – Ja nyt meidän pitääkin jo siirtyä toiseen aiheeseen, totesi toimittaja.

    Että näin. En kyllä aiemminkaan uskonut median riippumattomuuteen ja avoimuuteen asian käsittelyssä.

    Mikähän tutkimus mahtaisi olla kyseessä, tietääkö kukaan?

    Nopealla haulla aiheesta löytyy ainakin tämä artikkeli:

    Covid-19: Do many people have pre-existing immunity?
    https://www.bmj.com/content/370/bmj.m3563 (Published 17 September 2020)

    ”Yet a stream of studies that have documented SARS-CoV-2 reactive T cells in people without exposure to the virus are raising questions about just how new the pandemic virus really is, with many implications.”

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    1. Tässä kaksi paperia, jotka ovat mahdollisia lähteitä myös:
      https://www.biorxiv.org/content/10.1101/2020.06.29.174888v1
      https://www.medrxiv.org/content/10.1101/2020.06.21.20132449v1

      Jälkimmäisen artikkelin (Intrafamilial Exposure to SARS-CoV-2 Induces Cellular Immune Response without Seroconversion) johtopäätökset olivat tiivistettynä tällaiset: ”Exposure to SARS-CoV-2 can induce virus-specific T cell responses without seroconversion. T cell responses may be more sensitive indicators of SARS-Co-V-2 exposure than antibodies. Our results indicate that epidemiological data relying only on the detection of SARS-CoV-2 antibodies may lead to a substantial underestimation of prior exposure to the virus”

        (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    2. Quo vadis: Mitä Peltola sanoi?

      Kannattaa lukea Peltolan kolumni Immunologian palomiehet työssään. Siellä viitataan täälläkin esillä oleeseen julkaisuun, jossa todetaan mm. Importantly, we detected SARS-CoV-2-reactive CD4+ T cells in ∼40%–60% of unexposed individuals, suggesting cross-reactive T cell recognition between circulating “common cold” coronaviruses and SARS-CoV-2.

      Tämä aihe on menossa hyvin mielenkiintoiseksi, luonnollisesti aluksi ajateltiin että immuniteetti olisi peräisin vaarattomista koronaviruksista, mutta ei välttämättä: Our results indicate a lack of SARS-CoV-2 cross-neutralization activity between the seasonal HCoVs and SARS-CoV-2.

        (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

      1. Käsitin JH:n viestin niin, että noita päivittäisiä arvioita ei poistettaisi, kun uusi tulee tilalle. Nythän vanha taitaa hävitä, mutta olisi hyvä nähdä ne vanhatkin.

          (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  20. Kun virus viimein ”katoaa” niin silloin alkaa mittelö siitä, kuka ja mikä siihen auttoi ja THL ynnä kumppanit toitottavat yhteen ääneen ? kyllä kannatti sulkea yhteiskunnat (lockdown), suositella vahvasti maskeja ja hyvä kun kansalaiset tottelivat etäisyyksissä ja saippuapesulla ja niin, että saatiin vanhukset eristettyä vaikkein niitä saatukaan pelastettua toivotusti ja vaikka rokotteen saamiseen meni aikaa, sekin lopulta toimi – mitä noista sivuvaikutuksista ja jostain vakavistakin sairauksista sen johdosta.

    Kun aika kuluu monet asiantuntijatkin selittävät, että jotain hyvää on tästäkin seurannut ”kokonaiskuolemiset ovat laskeneet selvästi” —> niinpä, kun jo kuolemaisillaan olevat kroonisesti sairaat kuolivat etuajassa, kun terveydenhoito (sote) ei ole tehtäviensä tasolla.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  21. Kiitos Osmo hyvistä analyyseistä. Otit joskus keväällä kuolleisuuden per ikä. Jos katsotaan tämän päivän tilannetta THL (oli myös Hesarissa tänään) mukaan niin tilanne on tämä
    Ikä Tartunnat Kuolleet Kuolleisuus (=kuolleet/tartunnat)
    0-9 433 0 0,00 %
    10-19 1161 0 0,00 %
    20-29 3134 2,5 0,08 %
    30-39 2206 2,5 0,11 %
    40-49 1842 2,5 0,14 %
    50-59 1917 11 0,57 %
    60-69 968 26 2,69 %
    70-79 465 67 14,41 %
    +80 577 236 40,90 %

    Luvuista nähdään että tauti on hyvin vaarallinen 70+ ikäisille, vaarallinen 60-69:lle. Mutta onko tää oikeasti vaarallinen tauti alle 60 vuotiaille? Eikö influenssa ole ihan yhtä vaarallinen? Pitäisikö fokus olla riskiryhmien suojaus. Muut toimet sellaisiksi jotka eivät haittaa elämää ja liiketoimintaa (pesen mielläni käsiä, pidän maskia mutta en tykkää matkustusrajoituksista, karanteeneista etc..)

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    1. Riskiryhmien eristäminen muun yhteiskunnan ulkopuolelle on epäinhimillistä heidän kannaltaan ja vaikuttaa myös muiden elämään. Olen sitä mieltä, että mieluummin biletetään ja matkustetaan vähän vähemmän kunhan lapset saavat tavata isovanhempiaan muutenkin kuin videopuhelun välityksellä.

        (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

      1. AM:
        Riskiryhmien eristäminen muun yhteiskunnan ulkopuolelle on epäinhimillistä heidän kannaltaan ja vaikuttaa myös muiden elämään. Olen sitä mieltä, että mieluummin biletetään ja matkustetaan vähän vähemmän kunhan lapset saavat tavata isovanhempiaan muutenkin kuin videopuhelun välityksellä.

        Riskiryhmien, 50+, eristäminen on järjettömän hankalaa maan sisällä ja jopa perheen sisällä. Miten eristää esimerkiksi kotona asuvat lapset vanhemmistaan, työpaikalla, joukkoliikenteessä – eri bussit ja junanvaunut? Riskiryhmät ovat Suomessa niin suuria että heidän eristämisensä on taatusti kalliimpaa kuin minimirajoitukset: rajat karanteenin taakse, mukaan lukien nuuskanhakijat ja halpatyövoima maatalouteen ja rakennuksille sekä marjanpoimijat. Yökerhot kiinni ja joukkokokoukset kielletty. Näillä minimirajoituksilla virus pysyi hyvin kurissa kesällä.

        Jostakin syystä juuri syksyn tullessa hallitus päätti luopua kertarysäyksellä kaikista rajoituksista. Asiantuntijoiden suositus oli luopua vaiheittain jolloin vaikutus näkyy ja voidaan heti puuttua.

        Ruotsi oli oppinut keväästä eikä poistanut rajoituksiaan Suomen tapaan. Kuvaavaa on palloilulajien edustajien valitus Ruotsissa jossa kilpailukausi ei alkanut Suomen tapaan.

        Riskihän nousee jo 50 vuodesta lähtien. Yli puolen prosentin kuolleisuus ei ehkä kuulosta pahalta ellei se koske itseä. Ja työelämässä on yli 60-vuotiaita vielä paljon. Enkä pidä sitä vanhempiakaan uhrattavana tykinruokana.

        Nuoremmillakin, 40 ikäisillä vaikka kuolleisuus on hyvin pieni esiintyy ns. pitkää koronaa, alentunutta toimintakykyä kuukausien ajan. Vakava saurastuminen ja kuolleisuus nuoremmilla saattaa liittyä hyvin suureen kerralla saatuun virusmäärään, kuten hoitohenkilökunnalla ilman kunnon suojuksia, tuntemattomia ilmiöitä kausi-influenssassa.

          (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

      2. Patrik:
        No höh, en sanonut että riskiryhmäläiset pitää eristää vaan fokus heidän suojelemiseen, ei meidän muiden.

        Virus tarttuu oireettomista kantajista, joten en näe, miten voitaisiin olla läheisessä kanssakäymisessä riskiryhmäläisten kanssa, jos virus leviää ”meidän muiden” keskuudessa. Ehkä riskikäyttäytyjät pitäisi eristää omaan kuplaansa?

          (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

      3. AM:
        Riskiryhmien eristäminen muun yhteiskunnan ulkopuolelle on epäinhimillistä heidän kannaltaan ja vaikuttaa myös muiden elämään. Olen sitä mieltä, että mieluummin biletetään ja matkustetaan vähän vähemmän kunhan lapset saavat tavata isovanhempiaan muutenkin kuin videopuhelun välityksellä.

        Juu, kaikki vaan kiinni ja ulkonaliikkumiskielto voimaan. Jatkossa sitten vaikkapa matkailualan yrittäjäperheen lapset voivatkin viettää loputtomasti aikaa isovanhempien kanssa, kun konkurssin jälkeen isä ajaa entisen firman liisarilla tukkirekan alle ja äiti makaa pilleri- ja viinakoomassa sängynpohjalla 23h vuorokaudesta.

        Ukki ja mummi tarvitsevatkin kaiken jälkeen pieniä apulaisia arjessa pärjäämiseen, koska lonkka-, kaihi- ja ohitusleikkaukset ovat jääneet tekemättä. Kyllä lapset ovat onnellisia tässä tilanteessa siitä, että hallituksen ansiosta he voivat tavata isovanhempiaan muutenkin kuin videopuhelun välityksellä.

          (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    2. Patrik:
      … Mutta onko tää oikeasti vaarallinen tauti alle 60 vuotiaille? Eikö influenssa ole ihan yhtä vaarallinen? Pitäisikö fokus olla riskiryhmien suojaus. Muut toimet sellaisiksi jotka eivät haittaa elämää ja liiketoimintaa (pesen mielläni käsiä, pidän maskia mutta en tykkää matkustusrajoituksista, karanteeneista etc..)

      Lauantain 17.10. HS:n juttu kertoo, että WHO on korjannut kuolleisuusarviotaan alas päin 0,14 prosenttiin.

      Tästä humanisti laskee lyhyellä matematiikalla, että 350 kuolleen jälkeen meillä olisi 250 000 infektion saanutta (mukaan lukien oireettomat kantajat), right? Infektiotautien emeritusprofessori Heikki Peltola totesi taannoisessa haastattelussa, että hengitystievirukset eivät yleensä käy läpi koko väestöä, vaan esim. luokkaa 20% sairastuu tiheästi asutuilla alueilla. Samalla hän viittasi tutkimukseen, jonka mukaan meillä näyttäisi olevan myös tälle uudelle koronalle yllättävää vastustuskykyä väestössä, ei vain risti-immuniteettia. Vasta-ainetutkimuksethan eivät havaitse tätä olennaista asiaa. Lukujen valossa olisimme siis saavuttamassa Suomessa (tai ainakin osassa maata) jonkinlaisen saturaatiopisteen, ja tartuntojen pitäisikin kääntyä alas päin. Kuolleisuuslukujen osalta Suomen tilastot lienevät suht. luotettavat?

      Sairaalahoidettavien profiili vastaa HUS:n mukaan keväistä, eli yliedustettuna lienevät vanhemmat ja perussairauksia omaavat sekä maahanmuuttajat (joilla on muuta väestöä korkeampi D-vitamiinin puutteen riski = todetusti korkeampi riski ns. sytokiinimyrskyyn).

      Sitten on vielä se kysymys PCR-testien luotettavuudesta – kuinka paljon ne antavat vääriä positiivisia (tai negatiivisia), ja sisältävätkö vahvistettujen tartuntojen luvut nyt max. 1 positiivinen tulos per henkilö?

        (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  22. Tänään hallitus on näemmä antanut suosituksen sisäliikuntaharrastusten lopettamisesta väliaikaisesti isossa osassa maata. Mikä sellaisen suosituksen kansanterveydellinen vaikutus on? Suomalaiset ovat ylipainoisia ja liian vähän liikkuvia jo muutenkin, ja yksi suurimmista kansanterveydellisistä ongelmista on liikkumisen puute. Nyt suositellaan sulkemaan sisäliikuntapaikkoja ja lopettamaan mm. sählyn ja koripallon pelaaminen.

    Mikä on tuollaisen suosituksen hyöty suhteessa haittoihin?

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  23. Osmo ja muut, voitteko vähän kommentoida seuraavaa ajatusketjua; en nimittäin tiedä olenko itse tulossa hulluksi vai ovatko kaikki muut tulossa hulluiksi:

    Covidin takia, sen kanssa tai siitä huolimatta kuolee lähinnä >80-vuotiaita monisairaita, jotka kuolisivat pian muutenkin. Tänä(kin) vuonna minua hirvittää paljon enemmän vaikkapa itsemurhakuolleisuus (luultavasti jo >500 hlöä tänä vuonna) kuin tämä typerä senioriflunssa Covid-19.

    Tiedostan, että viruksen luonteen vuoksi tilanne pahenee todella paljon ja todella nopeasti jos pahenee, mutta tämän hetkisten teho-hoidettavien ja kuolleiden lukumäärillä olen täysin ällistynyt tästä holhouksen ja hössötyksen määrästä. Tämä resurssien keskittäminen Covidin torjuntaan ja ihmisten jonotuttaminen laittoman pitkissä jonoissa vaikuttaa täysin vainoharhaiselta. Mitä en nyt ymmärrä?

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    1. Mitä en nyt ymmärrä?

      Ei, vaan olet ymmärtänyt aivan oikein, että tästä sotkusta ja hölmöilystä vastuulliset ovat näköjään itse menettäneet ymmärryksensä, ja pakkosyöttävät siksi meille hallintoalamaisille lääkettä, joka on kokonaisvaikutuksineen vahingollisempaa kuin itse tauti.

        (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

      1. Kiitos, lohduttavaa kulla etten ole ainoa. Laskin rallimatikalla kuluvan vuoden ylikuolleisuuden Tilastokeskuksen väestörakenteen ennakkotilaston ja Kuolleet viikottain -pikaennakkotilaston perusteella. Kuolemat per capita koko väestössä ja 80+ vuotiaissa on toistaiseksi vuoden 2018 tasoa matalampi.

        Kuolleet / väestö 2018 = 0,0099
        Kuolleet* 2020E / väestö 2020E = 0,0097

        Kuolleet 80+ vuotiaat 2018 / 80+ vuotias väestö 2018 = 0,0994
        Kuolleet* 80+ vuotiaat 2020E / 80+ vuotias väestö 2020E = 0,0940

        *((TOTAL viikot 1-40)/40*52) / (ka. väestö 2020 tammi-elokuu)

        En ehkä pääse eläkeläisten äänillä eduskuntaan, mutta jos tämä sentimentaalinen hössötys jatkuu niin aion kyllä yrittää 😛

          (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    2. Saara L:
      Osmo ja muut, voitteko vähän kommentoida seuraavaa ajatusketjua; en nimittäin tiedä olenko itse tulossa hulluksi vai ovatko kaikki muut tulossa hulluiksi:

      Covidin takia, sen kanssa tai siitä huolimatta kuolee lähinnä >80-vuotiaita monisairaita, jotka kuolisivat pian muutenkin. Tänä(kin) vuonna minua hirvittää paljon enemmän vaikkapa itsemurhakuolleisuus (luultavasti jo >500 hlöä tänä vuonna) kuin tämä typerä senioriflunssa Covid-19.

      Tiedostan, että viruksen luonteen vuoksi tilanne pahenee todella paljon ja todella nopeasti jos pahenee, mutta tämän hetkisten teho-hoidettavien ja kuolleiden lukumäärillä olen täysin ällistynyt tästä holhouksen ja hössötyksen määrästä. Tämä resurssien keskittäminen Covidin torjuntaan ja ihmisten jonotuttaminen laittoman pitkissä jonoissa vaikuttaa täysin vainoharhaiselta. Mitä en nyt ymmärrä?

      Toteat itsekin, että tilanne voi pahentua nopeasti, ja siksi pyritään toimimaan osin ennaltaehkäisevästi. Sillä juuri yritetään välttyä paitsi terveydenhuollon absoluuttiselta kuormittumiselta (ennen kaikkea tehohoitopaikkojen riittävyyden osalta), myös tilanteelta, jossa kiireettömämpiä, mutta tarpeellisia toimenpiteitä ei voi tehdä, kun kaikki voimavarat menevät koronan hoitoon.

      Se on sitten toinen juttu, onko esimerkiksi sisäliikuntaharrastusten karsimisella ratkaisevaa merkitystä tartuntojen vähentämisessä.

        (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

      1. Herra Hepokatti: Toteat itsekin, että tilanne voi pahentua nopeasti, ja siksi pyritään toimimaan osin ennaltaehkäisevästi. Sillä juuri yritetään välttyä paitsi terveydenhuollon absoluuttiselta kuormittumiselta (ennen kaikkea tehohoitopaikkojen riittävyyden osalta), myös tilanteelta, jossa kiireettömämpiä, mutta tarpeellisia toimenpiteitä ei voi tehdä, kun kaikki voimavarat menevät koronan hoitoon.

        Se on sitten toinen juttu, onko esimerkiksi sisäliikuntaharrastusten karsimisella ratkaisevaa merkitystä tartuntojen vähentämisessä.

        Tämäkin on hyvä näkökohta. Oma epäilykseni on, että tuo leikkausjonojen pituus voi lisätä tehohoidon tarvetta siinä missä aamuöinen alkoholitarjoilu. Helsingissä suun terveydenhuollost on siirretty väkeä tekemään jotain ihmeen satamavastaanottoa sen sijaan, että he hoitaisivat ihmisten suun terveyttä. Toisekseen en ole nähnyt näyttöä siitä, että rajoitustoimien ankarus olisi positiivisessa yhteydessä kuolemiin. Voi toki olla omaa tietämättömyyttä.

          (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

      2. Herra Hepokatti: Toteat itsekin, että tilanne voi pahentua nopeasti, ja siksi pyritään toimimaan osin ennaltaehkäisevästi. Sillä juuri yritetään välttyä paitsi terveydenhuollon absoluuttiselta kuormittumiselta (ennen kaikkea tehohoitopaikkojen riittävyyden osalta), myös tilanteelta, jossa kiireettömämpiä, mutta tarpeellisia toimenpiteitä ei voi tehdä, kun kaikki voimavarat menevät koronan hoitoon.

        Olen koittanut yli puoli vuotta saada aikaa hammashoitoon julkiselta sektorilta, mutta viime kevään jälkeen ei ole päästetty edes jonoon. Edellisestä hoitokäynnistä on useampi vuosi. Tällä hetkellä voimavarat eivät mene koronan hoitoon, mutta koko terveydenhoito on sekaisin ja ruuhkautunut koronan ehkäisyn takia. Näin on tilanteessa, jossa koronan takia tehohoidossa olevia ei ole juuri lainkaan. Enää ei uskalla edes arvailla, mitä tilanne terveydenhoidossa on sitten, jos korona alkaa levitä laajemmin. Kun koittaa varata aikaa, käsketään vaan soittaan aina joidenkin kuukausien päästä uudestaan, josko aikoja saisi silloin antaa. Tässä tapauksessa kyse on lähetteellisestä hoidosta, eikä esim. hammastarkastuksesta. Suomessa on kummallinen 6 kuukauden hoitotakuu, kun se koskee vain ajanjaksoa hoitojonoon pääsystä hoitoon pääsyyn. Kunnat ovat ratkaisseet asian niin, että kun ne eivät anna paikkaa jonoon, ei tilastoihin tule jonotusaikojakaan 6 kuukautta enempää.

          (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    3. Päättelyvirheesi on siinä että kuolleisuutta pitää verrata suhteessa tartuntojen määrään. Hoivakodeissa on samassa ikäryhmässä paitsi enemmän kuolemia niin suhteessa myös enemmän tartuntoja kuin samanikäisissä kotona asuvissa. Hoivakodeissa tartuntoja on ollut vaikeampi välttää kuin kotona ja sairastavuus on ollut yleisempää.

      Siis, siitä faktasta että noin puolet kuolleista on ollut hoivakodeissa ei seuraa tekemäsi johtopäätös: ”Covidin takia, sen kanssa tai siitä huolimatta kuolee lähinnä >80-vuotiaita monisairaita, jotka kuolisivat pian muutenkin.”

      Influenssan osalta lienee kyllä aika lailla näin, se tiedetään entuudestaan mutta korona on erilainen ja siihen sairastuu vakavasti myös nuoria hyväkuntoisia joka influenssassa on äärimmäisen harvinaista. Tässä on jonkinverran poisoppimista, influenssasta tiedetään niin paljon että sitä tietämystä ylikäytetään helposti myös koronavirukseen.

      ”Tämä resurssien keskittäminen Covidin torjuntaan ja ihmisten jonotuttaminen laittoman pitkissä jonoissa vaikuttaa täysin vainoharhaiselta.”

      Tässä on se ajatusvirhe että jos korona leviää enemmän niin silloin kiireettömälle hoidolle ei jää tilaa. Ellei argumenttisi sitten tarkoita että koronaa pitäisi torjua tehokkaammin jolloin ihmisiä ei tarvitse jonotuttaa laittomasti?

        (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

      1. Osmo Soininvaara:
        Taitaa kyllä influenssa olla nuorille vaarallisempi kuin Covid-19. Kumpikaan ei ole heille kovin vaarallinen.

        Ei tämä pelkästään riipu kuolleisuudesta, vaan myös pitkäaikaisoireista, ja tietoa vasta kerätään. Oheinen ei ole mikään tiedeartikkeli, mutta ainakin muistuttaa, ettei vaikutuksia voi pelkistää yhteen numeroon.
        https://www.theguardian.com/world/2020/oct/04/long-covid-the-evidence-of-lingering-heart-damage

          (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

      2. K.k.:
        Ellei argumenttisi sitten tarkoita että koronaa pitäisi torjua tehokkaammin jolloin ihmisiä ei tarvitse jonotuttaa laittomasti?

        Hyviä huomioita, kiitos. Agumenttini on se, että 6 kuolemaa viim. 14 vrk sisään on niin vähän, että se ei ole hyväksyttävä peruste makuuttaa ihmisiä laittoman pitkissä leikkausjonoissa. Toisin sanoen minusta ihmisten pitää antaa kuolla Covidiin siinä missä muihinkin sairauksiin ilman, että vapaata yhteiskuntaa rajusti suljetaan. Ihmisiä kuolee alkoholiin ja tupakkaan ja silti molempia saa kaupasta. Ylipainoon kuolee ihmisiä mutta ei siitä sakoteta.

        Ehkä ihmisillä on erilainen kipukynnys näissä asioissa. Minusta on härskiä että Covid-kuolemat arvotetaan eri tavalla kuin muut kuolemat. MInusta ruumisluku saa olla paljon nykyistä korkeampi ennen kuin eksponentiaalista kuolinlukua kannattaa hillitä viemällä vaikkapa ravintola-alalta työt. En voi uskoa että Suomen ikääntyneetkään haluavat kohdella lapsiaan ja lapsenlapsiaan näin. Toivoisin ettei tämä olisi osin sukupolvikysymys, mutta se nyt vain on.

          (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

      3. Saara L: Minusta on härskiä että Covid-kuolemat arvotetaan eri tavalla kuin muut kuolemat. MInusta ruumisluku saa olla paljon nykyistä korkeampi ennen kuin eksponentiaalista kuolinlukua kannattaa hillitä viemällä vaikkapa ravintola-alalta työt.

        Tsekeissä (asukasluku 11 miljoonaa) on nyt mennyt seuraavasti. Kun kyseessä on tartuntatauti jonka annetaan levitä ilman rajoitteita niin viikoittaiset kuolemat, ja sairaalaan päätyvät, kasvavat viikko viikolta. Kun kukaan ei oikein osaa arvioida mihin asti vapaasti etenevä kasvu jatkuisi ja milloin se ehkä taittuisi, niin saa olla aika pää kylmänä jotta voisi tyynesti seurata viikoittaista kasvua. Muista syistä johtuvat kuolemat eivät ole samanlainen nopeasti viikko viikolta kasvava prosessi.

        Viikko 37: 22 kuollutta

        Viikko 38: 46 kuollutta

        Viikko 39: 92 kuollutta

        Viikko 40: 120 kuollutta

        Viikko 41: 194 kuollutta

        https://covid19.who.int/region/euro/country/cz

          (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

      4. Sampo Smolander: Kun kukaan ei oikein osaa arvioida mihin asti vapaasti etenevä kasvu jatkuisi ja milloin se ehkä taittuisi, niin saa olla aika pää kylmänä jotta voisi tyynesti seurata viikoittaista kasvua.

        Kuten sanottua, ihmisillä on selvästi erilainen kipukynnys näissä asioissa. Minusta Suomen tilanteessa, jossa ylikuolleisuutta ei kerta kaikkiaan ole, ei ole hyväksyttävää viedä leipää vaikkapa nyt tarjoilijaperheiden pöydästä. Se vasta vaatiikin kylmää päätä. Minusta rajoitustoimia tarvitaan vasta, kun ollaan selvästi ylikuolleisuuden tiellä. Lomautettu perheellinen tarjoilija leipäjonossa on paljon synkempi näky kuin täyden elämän elänyt monisairas haudan levossa. Rauha heidän muistolleen, jokainen kuolema on tietysti surun aihe.

          (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

      5. Saara L: Kuten sanottua, ihmisillä on selvästi erilainen kipukynnys näissä asioissa. Minusta Suomen tilanteessa, jossa ylikuolleisuutta ei kerta kaikkiaan ole, ei ole hyväksyttävää viedä leipää vaikkapa nyt tarjoilijaperheiden pöydästä. Se vasta vaatiikin kylmää päätä. Minusta rajoitustoimia tarvitaan vasta, kun ollaan selvästi ylikuolleisuuden tiellä. Lomautettu perheellinen tarjoilija leipäjonossa on paljon synkempi näky kuin täyden elämän elänyt monisairas haudan levossa. Rauha heidän muistolleen, jokainen kuolema on tietysti surun aihe.

        Tässä on nyt perustavaa laatua oleva looginen virhe. Kuolleisuus on näin alhainen, koska rajoitustoimia on tehty ja ihmiset ovat omatoimisesti rajoittaneet kontakteja. Jos näin ei olisi tehty, kuolleisuus olisi korkeampi.

        Toimien perustelua ei siis pidä verrata toteutuneeseen kuolleisuuteen vaan siihen kuolleisuuteen, mikä olisi tapahtunut ilman niitä rajoitustoimia. Nyt kun vertailet toteutunutta kuolleisuutta ja toimia, tilanne on sama kuin valittaisi, että palokunta pilasi talon suihkuttamalla sinne vettä vaikka se ei palanutkaan kivijalkaan saakka. Niillä toimilla juuri pyritään estämään sen liiallisen kuolleisuuden toteuminen, minkä takia onnistuneiden toimien jälkeen sellaista ei pitäisikään syntyä.

        Jos ollaan jo ylikuolleisuuden tiellä, ollaan jo täysin myöhässä mistään rajoitustoimista, koska toimien aloittamisesta menee pari viikkoa siihen, että se näkyy sairastuvuudessa ja siitä edelleen pari viikkoa siihen, että se näkyy kuolleisuudessa. Jos vasta ylikuolleisuuden myötä alettaisiin rajottaa toimia, se kuolleisuus jatkaisi tuota Tsekin sarjan kaltaista kasvua kuukauden ajan ennen kuin ne rajoitustoimet purisivat. Se hinta olisi aika valtava.

          (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

      6. Antero: Tässä on nyt perustavaa laatua oleva looginen virhe. Kuolleisuus on näin alhainen, koska rajoitustoimia on tehty ja ihmiset ovat omatoimisesti rajoittaneet kontakteja. Jos näin ei olisi tehty, kuolleisuus olisi korkeampi.

        Toimien perustelua ei siis pidä verrata toteutuneeseen kuolleisuuteen vaan siihen kuolleisuuteen, mikä olisi tapahtunut ilman niitä rajoitustoimia. Nyt kun vertailet toteutunutta kuolleisuutta ja toimia, tilanne on sama kuin valittaisi, että palokunta pilasi talon suihkuttamalla sinne vettä vaikka se ei palanutkaan kivijalkaan saakka. Niillä toimilla juuri pyritään estämään sen liiallisen kuolleisuuden toteuminen, minkä takia onnistuneiden toimien jälkeen sellaista ei pitäisikään syntyä.

        Jos ollaan jo ylikuolleisuuden tiellä, ollaan jo täysin myöhässä mistään rajoitustoimista, koska toimien aloittamisesta menee pari viikkoa siihen, että se näkyy sairastuvuudessa ja siitä edelleen pari viikkoa siihen, että se näkyy kuolleisuudessa. Jos vasta ylikuolleisuuden myötä alettaisiin rajottaa toimia, se kuolleisuus jatkaisi tuota Tsekin sarjan kaltaista kasvua kuukauden ajan ennen kuin ne rajoitustoimet purisivat. Se hinta olisi aika valtava.

        Meillähän on Ruotsi vertailuryhmänä. Onko siellä tehty jotain merkittäviä rajoitustoimia entisten lisäksi ja onko maskien käyttö yleistä? Tapauksia kyllä riittää moninkertaisesti Suomeen nähden mutta vainajia tulee kovin vähän kevääseen verrattuna.

          (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

      7. Antero: Tässä on nyt perustavaa laatua oleva looginen virhe. Kuolleisuus on näin alhainen, koska rajoitustoimia on tehty ja ihmiset ovat omatoimisesti rajoittaneet kontakteja. Jos näin ei olisi tehty, kuolleisuus olisi korkeampi.

        Kiitos kommentista, mutta enhän minä väittänyt, että rajoitustoimet eivät vähennä kontakteja. Väitän kyllä, että Suomen kuolleisuus on mitä on joko rajoitusten takia tai niistä huolimatta. Emme koskaan saa tietää, kumpi on enemmän totta. Kontrafaktuaalin puute, nääs. Tiedossani ei ole myöskään näyttöä siitä, että rajoitustoimien rajuus olisi yhteydessä Covid-kuolleisuuteen.

        Vajaa 200 kuolemaa Tsekissä ei tunnu minulla missään, minusta parisataa ylimääräistä >80-vuotiasta monisairasta suomalaista ja pari nuorempaakin saa kaikin mokomin kuolla tänä vuonna Covidiin, jos sillä pelastetaan vaikkapa 1000 lasta lomautusten aiheuttamalta köyhyydeltä. Lapset ovat tärkeämpiä kuin ikääntyneet. Jos joku on eri mieltä, kirjoitan jatko-osan Osku Pajamäen kirjasarjaan. Kannattaa muuten lukea.

        Tänäänkin kuoli 2 suomalaista itsemurhaan ja yli 130 muuta muihin syihin kuten viinaan ja tupakkaan, eikä kukaan niitä ole kovin äänekkäästi kieltämässä. Covidin uhrit joutavat hautaan ihan samalla tavalla kuin muidenkin ongelmien uhrit. Argumenttini on, että jarrua ei pidä painaa nyt kun kuolemia on vaivaiset 5 kappaletta 2 vkon sisällä. Terveyspolitiikassa on lapsellista väittää, että ihmiselämä olisi mittaamattoman arvokas. Ei ole.

        ps. Aivan oman bloginsa paikka olisi se, miten sokean kulttimainen asiantuntijavalta sairaanhoitopiirien johdolle on tänä vuonna annettu. Tästä maasta tulee ylilääkärien iloton diktatuuri jos kukaan ei pidä kansalaisvapauksien puolta. Ihmiset bailaavat koska se on kivaa eivätkä siksi, että yrittävät maksimoida kenenkään elinikää. Määrä ei niissä korvaa laatua.

          (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  24. Palaan lempiajatukseeni, jonka mukaan tauti olisikin läpäissyt suuren osan väestöstä jo keväällä. Jos on uskomista niihin näkemyksiin, joiden mukaan PCR-testi paljastaa myös vanhoja vasta-aineita, tämä selittäisi, miksi sairaaloihin ei ole menijöitä eivätkä tartunnat ota lisääntyäkseen.

    Selittää tosin huonosti, miksi vain 1,5 prosenttia testeistä osoittautuu positiivisiksi. Vasta-aineet kadonneet, mutta immuniteettia löytyy?

    Kuinka moni esimerkiksi Jyväskylän tautiryppäästä on saanut oireita? Tätä emme tiedä, mutta THL:n käytettävissä se tieto kaiketi on. Miksi mitään tällaista ei käsitellä julkisuudessa?

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    1. Ilmeisesti vahingossa blogissa on nyt aiemmista päivistä poiketen kaksi samaa kuvaa ei-logaritmisella asteikolla, ja logaritmiasteikolle piirretty lineaarinen trendi ei esiinny nyt sitten kummassakaan. Ehkä ensi päivityksen jälkeen on taas samat pohjakuvat kuin aiemmin oli.

        (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    1. COVID-19 ei ole oikea pandemia ja PCR-testit, joita ei ole tarkoitettu virusrairauden ilmituloon antaa tästä syystä yli 90 % virheellisiä positiivisia tuloksia ja tätä sanoo myös sen kehittäjä Kary Mullis, joten …???

      Vähän kritiikkiä kaikkiin huhuihin. Tuossa loppukesästä, kun Suomessa testattiin paljon, mutta tauti oli melkein kadonnut, testatuista yksi promille sai positiivisen tuloksen, eivätkä nekään olleet kaikki vääriä, ei edews enemmistö.

        (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

      1. Totta toinen puoli, kunhan tietäisi kumpi puoli.

        Joo näihin ”huhuihin” kannattaa suhtautua varauksella, muttei kaikki noi tubettajat ole satutarinoivia lähteitä. Toi PCR-testi on aika monimutkainen ja siinä matkalla voi tulla mitä vain vääristävää lopputulokseen. Ja miksei sitä varmisteta esim. antigeeni -testillä? Luin myös miten pandemia -määritystä muutettiin eli kynnystä alennettiin, miksi ? rokotusrahoituksen saamiseksiko… kuten kolesterolin millimoolitkin laskettiin ja taustalla tuumatiin, että saadaan siten koko kansa terveeksi statiineja syömällä.

        Olen pettynyt nykymenoon (globalisaatio, kapitalimi, finanssikeinottelu, bkt-markkinatalous + some), sekä tautologisiin uutisiin ja politikointeihin. Lisäksi taustalla häilyy omakohtainen kokemus 90-lamasta. Syyt ja seuraus vahvistusharhoille?

        Osmo – teet arvokasta työtä tällä seurannalla ja kuten itse sen näen – olet tehnyt sitä aina ja paras vihreä poliitikko kautta Suomen maan. Oho eli näen hyvääkin:).

          (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

      2. Osmo Soininvaara: Vähän kritiikkiä kaikkiin huhuihin. Tuossa loppukesästä, kun Suomessa testattiin paljon, mutta tauti oli melkein kadonnut, testatuista yksi promille sai positiivisen tuloksen, eivätkä nekään olleet kaikki vääriä, ei edews enemmistö.

        Mistäs tiedät kuinka suuri osuus testatuista ei ole vääriä positiivisia? Karkeaa arviointia voi toki tehdä sairaalaan päätymisistä, mutta mielestäni ei tarkalla tasolla eikä varmasti.

        Testauksen ongelmat ja siihen liittyvänä väärien positiivisten arviointi on aihe, johon ei mielestäni panosteta riittävästi. Pidän ihmeellisenä, että terveydenhuollossa ja rokotetutkimuksessa on eri kriteerit tartunnan saaneen määrittelylle. Covid-rokotetutkimukseen hyväksytään tartunnan saaneiksi vain jos on vähintään kaksi (muistini mukaan) tyypillistä oiretta ja positiviinen testitulos. Terveydenhuollossa riittää pelkkä testi.

        THL sanoo huolehtivansa enemmän vääristä negatiivisista, ja tietyllä tavalla ymmärrän tuon ajattelun. Mutta kukaan ei tunnu huolehtivan siitä, että kuinka suuri osuus mahdollisesti tulevasta epidemiasta on puhtaasti testausharhaa. Jos ajamme itse taloutta nurin huonon testauksen perusteella on tilanne jo merkittävästi vakavampi kuin havaitsematta jääneet tartunnat.

        Onko mahdollista, että vertauskuvallisesti lamppumme onkin lattian rajassa, ja se heijastaa hiiren varjon norsun kokoisena luolamme seinälle?

          (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

      3. supeltura: Mistäs tiedät kuinka suuri osuus testatuista ei ole vääriä positiivisia? Karkeaa arviointia voi toki tehdä sairaalaan päätymisistä, mutta mielestäni ei tarkalla tasolla eikä varmasti.

        Testauksen ongelmat ja siihen liittyvänä väärien positiivisten arviointi on aihe, johon ei mielestäni panosteta riittävästi. Pidän ihmeellisenä, että terveydenhuollossa ja rokotetutkimuksessa on eri kriteerit tartunnan saaneen määrittelylle. Covid-rokotetutkimukseen hyväksytään tartunnan saaneiksi vain jos on vähintään kaksi (muistini mukaan) tyypillistä oiretta ja positiviinen testitulos. Terveydenhuollossa riittää pelkkä testi.

        THL sanoo huolehtivansa enemmän vääristä negatiivisista, ja tietyllä tavalla ymmärrän tuon ajattelun. Mutta kukaan ei tunnu huolehtivan siitä, että kuinka suuri osuus mahdollisesti tulevasta epidemiasta on puhtaasti testausharhaa. Jos ajamme itse taloutta nurin huonon testauksen perusteella on tilanne jo merkittävästi vakavampi kuin havaitsematta jääneet tartunnat.

        Onko mahdollista, että vertauskuvallisesti lamppumme onkin lattian rajassa, ja se heijastaa hiiren varjon norsun kokoisena luolamme seinälle?

        supeltura: Mistäs tiedät kuinka suuri osuus testatuista ei ole vääriä positiivisia? Karkeaa arviointia voi toki tehdä sairaalaan päätymisistä, mutta mielestäni ei tarkalla tasolla eikä varmasti.

        Testauksen ongelmat ja siihen liittyvänä väärien positiivisten arviointi on aihe, johon ei mielestäni panosteta riittävästi. Pidän ihmeellisenä, että terveydenhuollossa ja rokotetutkimuksessa on eri kriteerit tartunnan saaneen määrittelylle. Covid-rokotetutkimukseen hyväksytään tartunnan saaneiksi vain jos on vähintään kaksi (muistini mukaan) tyypillistä oiretta ja positiviinen testitulos. Terveydenhuollossa riittää pelkkä testi.

        THL sanoo huolehtivansa enemmän vääristä negatiivisista, ja tietyllä tavalla ymmärrän tuon ajattelun. Mutta kukaan ei tunnu huolehtivan siitä, että kuinka suuri osuus mahdollisesti tulevasta epidemiasta on puhtaasti testausharhaa. Jos ajamme itse taloutta nurin huonon testauksen perusteella on tilanne jo merkittävästi vakavampi kuin havaitsematta jääneet tartunnat.

        Onko mahdollista, että vertauskuvallisesti lamppumme onkin lattian rajassa, ja se heijastaa hiiren varjon norsun kokoisena luolamme seinälle?

        Kaikki joiden tarvitsee tulkita näitä lukuja osaavat kyllä sen verran todennäköisyyslaskentaa, ettei tämä mikään mysteeri ole. PCR testin sensitiivisyys ei ole kauhean hyvä ja riippuu myös näytteen otosta, mutta spesifisyys on tyypillisesti paljon korkeampi. Tietysti jos viruksen esiintyvyys on vähäinen, vääriä positiivisia tulee paljon, esimerkiksi joidenkin testien 96% arvolla, mutta tämän voi tietysti helposti kalibroida taudin leviämisen analysoinnissa. Väärien positiivisten määrää voi vähentää, kun testattavat valitaan todennäköisemmin virukseen sairastuneista. Enemmän ongelmana pandemian leviämisen kannalta ovat väärät negatiiviset tulokset.

        Ei ole ollenkaan ihmeellistä, ettei analysoinnista kirjoitella uutisoinnin yhteydessä, kun jo eksponentiaalisen kasvun ymmärtäminen tuntuu usein olevan lukijoille ylivoimaista, minkä näkee tämänkin palstan kommenteista.

          (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

      4. Janne: Kaikki joiden tarvitsee tulkita näitä lukuja osaavat kyllä sen verran todennäköisyyslaskentaa, ettei tämä mikään mysteeri ole.

        Ongelma ei ole testauksen peruskäsitteet vaan tulkinta: tarkoittaako positiivinen PCR-testi että henkilö on sairas? Pitäisikö edellyttää lisäksi yksi tyypillinen oire? Kaksi? Entä sitten jos henkilöllä on tyypillisiä oireita? Pitäisikö siihen reagoida yhteiskunnan tasolla vai riittääkö lämmin mehu ja vuodelepo?

        Skopjesta tulee lento toisensa jälkeen jossa suuruusluokkaa 15% matkustajista antaa positiivisen PCR-testituloksen. Onko Pohjois-Makedonia jotenkin kaaoksessa? Onko kuolleisuus merkittävästi suurempi kuin influenssaepidemioissa? Missä kohorteissa? Pitäisikö Suomessa vastaava kehitys estää? Millä hinnalla?

          (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    2. Raimo Alha: tästä syystä yli 90 % virheellisiä positiivisia tuloksia ja tätä sanoo myös sen kehittäjä Kary Mullis, joten …???

      Kary Mullis ei sano enää mitään, hän kuoli vuonna 2019. Mullis oli pätevä kehittämään PCR-teknologian, mutta muutoin hänellä oli varsin omituisia mielipiteitä (mm. HIV:n ja AIDSin yhteyden kiistäminen) ja outoja näkyjä.

        (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  25. WHO julkaisi uuden metatutkimuksen tapauskuolleisuudesta, tekijänä jo aiemmin koronakriittisistä lausunnoista julkisuutta saanut John Ioannidis. Tutkimuksen mukaan:

    ”The infection fatality rate of COVID-19 can vary substantially across different locations and this may reflect differences in population age structure and casemix of infected and deceased patients and other factors. The inferred infection fatality rates tended to be much lower than estimates made earlier in the pandemic. ”

    Alle 70-vuotiaiden tapauskuolleisuus, mediaani 0.05%. Ei liene syytä sulkea koko yhteiskuntaa tai oikeastaan tehdä enää yhtään lisää rajoitusta tällaisten lukujen takia. Riskiryhmät on syytä suojella, mutta kokonaisuutena koronarajoitusten haitat alkavat ylittää hyödyt talouden sakatessa ja hoitojonojen pitkittyessä.

    https://www.who.int/bulletin/online_first/BLT.20.265892.pdf

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  26. Vaasan ja Jyväskylän tartuntaketjut näyttävät hiipuvan eikä uusia isoja ryppäitä ole tullut muihin kaupunkeihin. Pääkaupunkiseudulla sen sijaan kiihtyminen jatkuu.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    1. huolestunut ja samalla optimisti:
      Vaasan ja Jyväskylän tartuntaketjut näyttävät hiipuvan eikä uusia isoja ryppäitä ole tullut muihin kaupunkeihin. Pääkaupunkiseudulla sen sijaan kiihtyminen jatkuu.

      Jäljitykset ja karanteenit etc. ilmeisesti toimineet hyvin noissa kaupungeissa. Miten saataisiin sama aikaseksi myös pks-seudulla? Vaihtoehtona pks lock-down kunnes opitaan olemaan ihmisiksi?

        (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  27. Oli paljon kommentteja, joita en lukenut. Saattaa olla, että joku mainitsi potentiaalisen syyn joka on yksinkertainen. Koulujen syysloma. Juniorit kun ovat lomilla ainakin pääkaupunkiseudulla niin tauti ei leviä. Koulujen ja yliopistojen sulkeminen on todettu heikentävän voimakkaasti epidemian etenemistä.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  28. The Economist September 26 2020:ssa on laaja artikkeli korona-epidemian kehitytymisestä ja pohdiskellaan sen tulevaisuutta. Lehti arvioi, että syyskuun puoliväliin mennessä sairastuneita on globaalisti noin 600 miljoonaa, siis 20-kertainen määrä vahvistettuihin tapauksiin verrattuna. Arvio on samaa luokkaa kuin Ioannidisilla. Yllättävä detalji on, että ensimmäinen miljoona meni rikki jo tammikuun lopussa.

    Lehti ei ota kantaa infektiokuolleisuuteen, mutta vertailemalla korona- ja ylikuolleisuutta päätyy siihen, että kuolleisuus koronaan on Euroopan ulkopuolella merkittävästi ilmoitettua korkeampi. Jopa USA:ssa koronakuolemia on lehden arvion mukaan lähemmäs 300 000, kun rekisteröityjä tapauksia on (15.9. mennessä) noin 200 000.

    Lehti nostaa esille Cambridgen yliopiston UK-aineistoon perustuvan tutkimuksen, jonka mukaan 65-vuotiaalla on 100-kertainen todennäköisyys kuolla koronaan verattuna 25-vuotiaaseen, ja että riski kasvaa 13% per vuosi!

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  29. Luin juuri käänteentekevän uutisen. Se avasi mysteeriä, miksi lapset ja nuoret harvoin sairastuvat koronaan, ja vaikka saavat tartunnan, sairaus on lievä. Koronan helposti tarttuvien sukulaisflunssien aktivoima immuniteetti on kelvvollinen selitys, miksi lapset ja nuoret pääsevät helpolla. Sen sijaan olen ihmetellyt, mikä suojaa koronalta sylipsia, jotka eivät ole ehtineet kehittää flunssia vastaan immuniteettia. Nyt selvisi, että osansa ainakin on MPR-rokotuksella (HS Mielipide 17.10).
    Emeritusprofessori, rokotetutkija Timo Vesikari kertoi, että MPR-rokotus (tuhkarokko-sikotauti-vihurirokkoa) voi lieventää tai tehdä oireettomaksi covid-19-taudin. Suomessa tämä rokotus annetaan ensin 12 kuukauden, toinen esikouluiässä ja kolmas rokotus armeijassa (jotka sen käyvät?), mistä koronan osalta on hyviä kokemuksia.
    Aihetta on tutkittu keväästä alkaen, mutta Vesikari jättää kertoamatta, onko jo tutkittu, voisiko neljäs jne. rokotus auttaa vanhempia ikäluokkia. Onko tällaisten mahdollisuuksien julkistaminen, varsinkin jos tiedot pitävät paikkasa, kapuloiden heittelyä koronarokotteiden kehittäjien rattaisiin. Rahahan sen ratkaisee, mihin lääketiede panostaa. (Yleisesti uskotaan, että malariallekin olisi kehitetty rokote, jos rokotteen käyttäjät olisivat varakkaita)

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    1. Käänteentekevä havainnointi olisi se, että ikä ei ole ratkaiseva tekijä ? vaan elintasosairaus, kuten lihavuus ja diabetes2-3. Nämä kroonistavat sairaudet altistavat ihmiset vakavaan virusinfektioon ja jota pahentaa mm: rasvakudoksesta vapautuvat tulehdustekijät (sytokiinit). Eli taustalla on länsimainen ruoka sokereineen, vehnineen ja prosessoidut lisäaineistetut tuotteet + ravinteeton muu safka. Tätä edesauttavat suoliston huono bakteeristokanta ja antibiootit, sekä liikkumattomuus, sometusStressi ja unettomuus.

        (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    1. Kerro Osmo mielipiteesi tutkijatohtori Solanpään ennusteesta, jonka mukaan 3K tartuntaa päivässä saavuttaa Suomen marraskuun aikana.

      Tuohon 3000 tartuntaan päivässä päädyttäisiin, jos kasvu olisi jatkunut eksponentiaalisesti kaksinkertaistue kahdessa viikossa. Niin ei kuitenkaan käy, koska ihmiset muuttavat käyttäytymistään.

        (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

      1. Osmo Soininvaara: Tuohon 3000 tartuntaan päivässä päädyttäisiin, jos kasvu olisi jatkunut eksponentiaalisesti kaksinkertaistue kahdessa viikossa. Niin ei kuitenkaan käy, koska ihmiset muuttavat käyttäytymistään.

        Ei hätää – lisätään päivittäistä testien määrää kunnes ”tavoite” saavutetaan. Jos muu ei auta (ja labrakapasiteetti loppuu kesken), niin otetaan käyttöön kiinalaisia pikatestejä.

        Tämän jälkeen hallituksen koronanyrkki voi taas julistaa koronapaniikkihätätilan – täydellinen lock-down, ulkonaliikkumiskielto ja rajojen sulkeminen – armeija kaduille valvomaan kiellon noudattamista. Juhliva nuoriso lähetetään Kainuuseen koronauudelleenkoulutusleireille opettelemaan kunnollista käytöstä.

          (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

      2. ksee: Ei hätää – lisätään päivittäistä testien määrää kunnes ”tavoite” saavutetaan. Jos muu ei auta (ja labrakapasiteetti loppuu kesken), niin otetaan käyttöön kiinalaisia pikatestejä.

        Tämän jälkeen hallituksen koronanyrkki voi taas julistaa koronapaniikkihätätilan – täydellinen lock-down, ulkonaliikkumiskielto ja rajojen sulkeminen – armeija kaduille valvomaan kiellon noudattamista. Juhliva nuoriso lähetetään Kainuuseen koronauudelleenkoulutusleireille opettelemaan kunnollista käytöstä.

        Jos tartunnat lisääntyvät niin ihmiset kyllä muuttavat käyttäytymistään ilman mitään julistettua hätätilaa. Ja silloin vielä luultavimmin ne ihmiset jotka eivät edes levitä virusta. Äärimmäisen tehotonta koronatorjuntaa.

        Kesällä oli voimassa hyvin lievät rajoitukset, yökerhot, joukkokokoontumiset, ulkomaanmatkailu. Niiden poistamisen jälkeen päästiin eksponentiaaliseeen kasvuun. Ne kesän rajoitukset eivät kustantaneet kymmeniä miljardeja. Pelko maksaa enemmän.

          (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

      3. K.k.: Jos tartunnat lisääntyvät niin ihmiset kyllä muuttavat käyttäytymistään ilman mitään julistettua hätätilaa. Ja silloin vielä luultavimmin ne ihmiset jotka eivät edes levitä virusta. Äärimmäisen tehotonta koronatorjuntaa.

        Kesällä oli voimassa hyvin lievät rajoitukset, yökerhot, joukkokokoontumiset, ulkomaanmatkailu. Niiden poistamisen jälkeen päästiin eksponentiaaliseeen kasvuun.Ne kesän rajoitukset eivät kustantaneet kymmeniä miljardeja. Pelko maksaa enemmän.

          (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

      4. K.k.:

        Kesällä oli voimassa hyvin lievät rajoitukset, yökerhot, joukkokokoontumiset, ulkomaanmatkailu. Niiden poistamisen jälkeen päästiin eksponentiaaliseeen kasvuun.Ne kesän rajoitukset eivät kustantaneet kymmeniä miljardeja. Pelko maksaa enemmän.

        Koronan itämisaika ei kuitenkaan taida olla kuukausia eikä edes useita viikkoja. Jos kesällä elettiin kuin siat vatukossa, niin miksi ihmeessä tartunnat lähtivät kasvuun vasta syyskussa?

          (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

      5. ksee: Koronan itämisaika ei kuitenkaan taida olla kuukausia eikä edes useita viikkoja. Jos kesällä elettiin kuin siat vatukossa, niin miksi ihmeessä tartunnat lähtivät kasvuun vasta syyskussa?

        Voisikohan syynä olla ilman suhteellinen kosteus niissä tilanteissa, joissa ihmiset toisiaan kohtaavat? Matala suhteellinen kosteus kuivattaa ulos hönkäillyt pienet ja pienehköt sylkipisarat pitkälle eteneviksi ja pitkään ilmassa pysyviksi aerosoleiksi, kun taas kosteassa ilmassa ne putoava nopeasti alas.

          (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

      6. ksee: Koronan itämisaika ei kuitenkaan taida olla kuukausia eikä edes useita viikkoja. Jos kesällä elettiin kuin siat vatukossa, niin miksi ihmeessä tartunnat lähtivät kasvuun vasta syyskussa?

        No,

        1: Rajoitukset poistettiin vasta elokuussa.

        2: Eksponentiaalinen kasvu on alkukäyrällään varsin rauhallinen (THL syyskuussa: ”tartunnat Suomessa ovat rauhallisella tasolla”)

          (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

      7. K.k.:

        Kesällä oli voimassa hyvin lievät rajoitukset, yökerhot, joukkokokoontumiset, ulkomaanmatkailu. Niiden poistamisen jälkeen päästiin eksponentiaaliseeen kasvuun..

        Tuollahan nyt ei ole juuri mitään tekemistä rajoitusten kanssa. Pohjoisessa ilmastossa mikään koronavirus (COVID-19 tai aiemmat) ei leviä kesällä juuri lainkaan, oli rajoituksia tai ei. COVID-19 tartunnat ja kuolemat ovat melko lailla samassa suuruusluokassa kuin aiempien kausi-influenssien rajoitustoimiin katsomatta. Joissan maissa vakavampia (erityisesti jos edellinen influenssakausi oli mieto), mutta eivät kovin moninkertaisesti, eikä rajoitusten ja maskien vaikutus ole ollut kovin merkittävää, elleivät rajoitteet ole olleet ehdottomia (esim. Uusi-Seelanti).

          (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

      8. Vaahteramäen Eemeli: K.k

        Hyvä huomautus sikäli että kesä voi tosiaan olla eräs osaselitys mutta aurinko ei ole estänyt koronaa paljon Suomea eteläisemmissäkään maissa, vaikkapa Iranissa jossa on kuiva ilmasto ja kova auringon säteily.

        Syy löytynee ihmisten käyttäytymisestä. Muina vuodenaikoina oleillaan paljon sisätiloissa muiden ihmisten läheisyydessä.

        Juuri siihen asiaan pyrittiin vielä kesällä voimassa olleilla kielloilla puuttumaan. Siksi olikin täydellistä järjen köyhyyttä poistaa ne kesällä voimassa olleet vähäiset rajotukset syksyn korvilla.

        Eräs koronaviruksen erikoisuuksia on että sen eksponentiaalinen kasvu on ollut melko helposti hallittavissa kun toimitaan aivan käyrän alkuvaiheessa. Tuskin kukaan uskoi että Kiina enää saisi laajalle levinneen epidemian kuriin pelkillä ”vanhanaikaisilla” karanteeneilla. Eikä Suomessa THL uskonut kevään rajoituksillä päästävän kuin tartuntalukuun 1.6 ja toteutuma oli reilusti alle yhden.

          (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    1. Timo A.:
      Mikä sitten estää yhä uusia ja uusia aaltoja syntymästä? Tauti tuskin häviää kaikkialta yhtä aikaa, ja jotain liikkumista maiden sisällä ja maasta toiseen tapahtuu aina.

      Matkustaminen ei suoraan tuo mukanaan uusia aaltoja vaan yksittäisiä tartuntaryppäitä. Mm. Vaasan, Jyväskylän ja Mikkelin tuoreet esimerkit osoittavat, että yksittäisten ryppäiden laajeneminen aalloksi on estettävissä kohtuullisen lyhytkestoisilla sulkutoimilla sekä ahkeralla jäljittämisellä + karanteeneilla. Helsingin seudulla taas se ryppäiden leviäminen aalloksi on jo tapahtunut.

        (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    2. Timo A.:
      Mikä sitten estää yhä uusia ja uusia aaltoja syntymästä? Tauti tuskin häviää kaikkialta yhtä aikaa, ja jotain liikkumista maiden sisällä ja maasta toiseen tapahtuu aina.

      Uusi aalto on oikeastaan vain tyhjiä sanoja. Keväällä oli joitakin tautitapauksia ja sen jälkeen on ollut vähän hiljaisempaa.

      Aalto on siinä määrin vakiintunut termi, että sitä pitäisi käyttää oikein. Tämänkin postauksen pitäisi olla nimetty esim. ”Suomen Covid-10 tapaukset talvella 20-21”. Ei ole oikein perusteltulta puhua mistään aallosta tilanteessa, jossa mitään epidemiaa ei ole missään vaiheessa päässyt syntymään.

        (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  30. Mikä on tämä pohjoismainen ihme? Varsin maltillisilla toimilla mm. Suomessa, Norjassa, Virossa ja Tanskassa on tartuntaluvut saatu käännettyä laskuun. Ja samalla Euroopassa pandemia ottaa koko ajan uutta vauhtia.

    Mitä me tehdään täällä oikein?

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    1. Rolle:
      Mikä on tämä pohjoismainen ihme? Varsin maltillisilla toimilla mm. Suomessa, Norjassa, Virossa ja Tanskassa on tartuntaluvut saatu käännettyä laskuun. Ja samalla Euroopassa pandemia ottaa koko ajan uutta vauhtia.

      Mitä me tehdään täällä oikein?

      Todennäköisesti emme tee yhtään mitään sen kummemmin oikein kuin muutkaan. Joko suomessa ei ole sijainnin tai harvan asutuksen vuoksi virus päässyt kunnolla leviämään tai sitten meillä on
      t-solu -immuniteettia tms. enemmän kuin muualla.
      Vaikea uskoa, että tämäkään virus olisi täysin ihmisten kontrolloitavissa.

        (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    2. Rolle:
      Mikä on tämä pohjoismainen ihme? Varsin maltillisilla toimilla mm. Suomessa, Norjassa, Virossa ja Tanskassa on tartuntaluvut saatu käännettyä laskuun. Ja samalla Euroopassa pandemia ottaa koko ajan uutta vauhtia.

      Mitä me tehdään täällä oikein?

      Meillä on vähemmän tilaisuuksia ja tapahtumia, joissa massatarttumiselle altistavat ehdot täyttyvät: aikuisia – ahtaissa sisätiloissa lähikontaktissa – pikakohtaamisia pidemmän aikaa – pitämässä kovaa ääntä tai hengästyneinä. Näihin epidemian voimakkuus tuntuu aika lailla kiinnittyvän.

      Osaselityksenä yksilöinä sekä yhteiskuntina vähensimme kontakteja ajoissa kun maailmalta uutiset lisääntyivät. Meillä luutavasti monet yksilöt välttelevät monenlaisia kontakteja useammin kuin muissa maissa normaaliarjessaan, ja puhevolyymi on sosiaalisesti tyypillisesti maltillinen – tai Suomessa ja Virossa jopa olematon. Tartuntojen jäljitykseen on mekanismeja ja työntekijöitä, ja jäljitys toimii ainakin kohtuullisesti.

      Muita, vielä hienojakoisempia osasyitä voi olla että meillä myös vanhusten palveluasuminen on yleisempää, ja rokotusten kirjo lienee laajempi vaikka rokotuskattavuus välttämättä ei. Kenties ei-spesifisen immuniteetin osuus on joko tuurilla, geeneissä tai sitten maantieteellisten kylmän kauden flunssaolosuhteiden vuoksi suurempi. D-vitamiini on innokkaimmille sotureilleen (ja varsinkin markkinoijilleen) aina selitys kaikkiin mahdollisiin terveyskysymyksiin, mutta jonkin verran näyttöä alkaa jo olla siitä että yhteyttä koronaviruksen immuunivasteeseen sen tasoilla on. Kausaliteetti lienee vielä vahvistamatta, mutta mahdollista on että osaselitystä tulee löytymään myös sieltä suunnalta, samoin veriryhmistä. Yleisesti genetiikka vaikuttaa varmasti molempiin näihin, sekä toki myös muihin epidemian kannalta vaikuttaviin tekijöihin.

        (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    3. Rolle:
      Mikä on tämä pohjoismainen ihme? Varsin maltillisilla toimilla mm. Suomessa, Norjassa, Virossa ja Tanskassa on tartuntaluvut saatu käännettyä laskuun. Ja samalla Euroopassa pandemia ottaa koko ajan uutta vauhtia.

      Mitä me tehdään täällä oikein?

      Tämähän vastaa aika hyvin salmiakki-ja-silli -vyöhykettä – eli siis salmiakkin ja sillin syönti mitä ilmeisemmin suojaa koronalta. Ruotsin poikkeavat luvut voidaan selittää sillä, että maassa on paljon maahanmuuttajia, joista merkittävä osa on kotoisin maista, joissa pikkelöidystä sillistä tai salmiakista ei ole kuultukaan.

      (Noh – yhtä todennäköinen tämä selitys lienee vrt. viisaat hallitukset ovat tehneet juuri oikea-aikaisesti, täysin oikein mitotetut ja -suunnattu rajoitustoimet…)

        (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  31. Taidamme olla taas siinä tilanteessa, että tapausmäärät Suomessa laskevat (joidenkin mielestä) rajoitusten ja maskien käytön ansiosta, ja jotta tapausmäärät eivät nousisi, rajoituksia on jatkettava. Rajoitukset toimivat siis epidemian kaikissa vaiheissa. Milloin niitä sitten ei enää tarvita? Presidentti puhui kolmen viikon kurinpalautuksesta. Miksi juuri kolme viikkoa auttaisi?

    Espanjan kokemukset taas osoittavat, että rajoituksilla ja maskien käyttöpakolla on ollut kovin vähän vaikutusta tapausten lisääntymiseen. Tsekeissä tulee nyt vainajia samaan tahtiin kuin keväällä, mutta Suomessa ei. Tämän taudin salaisuuksien selvitystyö on vielä pahasti kesken.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    1. Timo A.: Tämän taudin salaisuuksien selvitystyö on vielä pahasti kesken.

      Saataisiin nyt edes se selville miksi lapset eivät juurikaan sairastu ja levitä tätä vaikka lasten elinolosuhteet, rokotukset(kuten blogisti jo totesikin)etc. ympäri mailmaa ovat hyvin erilaiset! Mikä on se yhteinen suojaava tekijä?

        (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

      1. Jokke49: Saataisiin nyt edes se selville miksi lapset eivät juurikaan sairastu ja levitä tätä — Mikä on se yhteinen suojaava tekijä?

        Niitä lienee useita, mutta ehkä
        1. tärkeimpänä tehokas soluvälitteinen immuniteetti (joka ei näyt missään massatesteissä)
        2. lapsellisten elämäntapojen suoma runsas altistuminen erilaisille mikrobeille, ml. muut koronavisrukset, joista sitten sitä risti-immuniteettia. Pohjoismaissa yleinen kunnallinen päivähoito isoissa ryhmissä/päiväkodeissa lisää tätä altistumista.
        3. Mietin myös, olisiko lapsilla keskimäärin vanhempia korkeampi veren D-vitamiintaso, kun ulkoilevat paljon ja ainakin kesäläpötiloissa melko vähissä vaatteissa. Ainakin osaa lapsista ehkä myös D-vitaminoidaan purkista useammin kuin aikuisia.
        4. Suomessa/Pohjoismaissa sitten vielä tuo rokotusohjelma.

          (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

      2. Quo vadis: Niitä lienee useita, mutta ehkä
        1. tärkeimpänä tehokas soluvälitteinen immuniteetti (joka ei näyt missään massatesteissä)
        2. lapsellisten elämäntapojen suoma runsas altistuminen erilaisille mikrobeille, ml. muut koronavisrukset, joista sitten sitä risti-immuniteettia. Pohjoismaissa yleinen kunnallinen päivähoito isoissa ryhmissä/päiväkodeissa lisää tätä altistumista.
        3. Mietin myös, olisiko lapsilla keskimäärin vanhempia korkeampi veren D-vitamiintaso, kun ulkoilevat paljon ja ainakin kesäläpötiloissa melko vähissä vaatteissa. Ainakin osaa lapsista ehkä myös D-vitaminoidaan purkista useammin kuin aikuisia.
        4. Suomessa/Pohjoismaissa sitten vielä tuo rokotusohjelma.

        5. Äidin hankkimat vasta-aineet leviävät sikiöön yhteisen verenkierron mukana ja syntymän jälkeen lapseen äidinmaidon mukana. Useinhan on todettu äidinmaidon tärkeys.

          (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  32. https://www.youtube.com/watch?v=S_1Z8cSXI-Q

    PCR -testi ei yksinomaan sovellu kartoittamaan positiisesti tartuttavia ja aktiivisesti sairastuneita.
    -> testauksesta saatu tulos on joko positiivinen tai negatiivinen, ei sen väliltä. Jos virusolosta on saatu pieni otos, niin sitä on testauksessa kopioitava useaan kertaan saadakseen jotain näkyviin ja silloin lisääntyy todennäköisyys, että virusta ei ole tai se on vain passiivinen jätös ehkäpä jostain muusta viruksesta tai jopa kuukausien jälkeisestä tartunnasta.

    Näin toimien tuhlataan resursseja, lisätään odottavien tuskaa ja laitetaan karanteeniin ihmisiä, vaikka positiivinen testitulos ei vastaa totuudenmukaisuutta. Ja lisääntyneet ++++ saavat aikaan paniikkia lukita yhteiskuntaa ja viedä talous siten kriisiin, työttömyyteen, maksuvaikeuksiin ja lopulta pankkikriiseihin…

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    1. https://www.youtube.com/watch?v=VdEqdTzE6u0

      Yritän yhä etsiä totuutta ”tosiasioiden joukosta”. Oheisen videolinkin viesti tulkitusti kuuluu, miksi nykyisin yleisesti käytössä olevat testit voivat johtaa hätävarjelun liioitteluun ja ylireakoiviin LOCKDOWN -toimenpiteisiin, kun paremminkin ja hallitusti voitaisiin toimia.

      Esimerkiksi, kun testin virhemarginaali on 1%, niin 2000 testatun joukosta 20:llä on virheellinen positiivinen tulos ja jos ko. joukossa olisikin ollut vain 1 todellinen virussairaus niin silloin saadaan tulokseksi 20+1 virustartuntaa.

      Mikä lisää virheellisyyttä on se, että saadakseen viruksen RNA-DNA:ta esiin, on sitä kopioitava 37/40 kertaa, kun oikeampi voisi olla alle 30 kertaa, kuitenkin jo 30-35 kopiointia riittää. Mitä sitten kopioidaan, ovatko ne jonkin vanhan viruksen pirstaleita ja palasia, joista kootaan lähdemateriaali.

      Oikea testituloksen varmistamiseksi tulisi suorittaa: testaus – uudelleentestaus – uudelleentestaus.

      Miksi siis näin alakanttiin toimitaan, toivooko tri Rokote, että siten saadaan myyntimarkkinat ostoherkiksi ? sen nuo (business-as-usual) osaavat kyllä, jossa $-kuva juontaa johtopäätöksiin!

        (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

      1. Raimo Alha:
        Yritän yhä etsiä totuutta ”tosiasioiden joukosta”. Oheisen videolinkin viesti tulkitusti kuuluu, miksi nykyisin yleisesti käytössä olevat testit voivat johtaa hätävarjelun liioitteluun ja ylireakoiviin LOCKDOWN -toimenpiteisiin, kun paremminkin ja hallitusti voitaisiin toimia.

        Esimerkiksi, kun testin virhemarginaali on 1%, niin 2000 testatun joukosta 20:llä on virheellinen positiivinen tulos ja jos ko. joukossa olisikin ollut vain 1 todellinen virussairaus niin silloin saadaan tulokseksi 20+1 virustartuntaa.

        Youtubesta on ihan turha etsiä mitään totuuteen viittaavaakaan.

        Virheellisten positiivisten osuudelle voi arvioida ylärajan, kun muistaa, että Suomessa tehtiin heinäkuussa yli 100 000 testiä, joista positiivisia oli alle 200. Eli vaikka kaikki heinäkuussa havaitut tapaukset olisivat olleet virheellisiä positiivisia, niin silloinkin niiden osuus on alle 0,2 prosenttia. Todellinen luku lienee vielä paljon pienempi.

          (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

      2. Jope

        Youtubesta on ihan turha etsiä mitään totuuteen viittaavaakaan.

        YouTube miljoonavideoineen ei ole se ainut viestintälähde ja pitää osata myös etsiä mitä etsii.

        Korjaan – en etsi totuutta, vaan etsin totuutta valheista, joilla lobataan asiantuntijoita, päättäjiä ja kansalaisia. Sillä valheita, puolitotuuksia, salailua ja itse asian kiertelyä on maailma täynnä ja joita virkaatekevät rahan voimalla levittävät. Demokratiat ovat vaarassa romuttua, jos päättäjiin menee luottamus – eikä se sitä paranna, jos yrittäjiltä, kuluttajilta, vapaa-aikaa viettäviltä tai vanhusten palveluista viedään pois oma-aloitteinen vastuu osallistua ja tilalle tulee pakkolait. Jotain vallan näyttöhalua on siinä, jos esim. Lapissa joku porukka juhlii ja sen takia koko Suomi laitetaan kiinni seurauksista välittämättä…

          (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

      3. Raimo Alha: YouTube miljoonavideoineen ei ole se ainut viestintälähde ja pitää osata myös etsiä mitä etsii.

        Korjaan – en etsi totuutta, vaan etsin totuutta valheista, joilla lobataan asiantuntijoita, päättäjiä ja kansalaisia.Sillä valheita, puolitotuuksia, salailua ja itse asian kiertelyä on maailmatäynnä ja joita virkaatekevät rahan voimalla levittävät.Demokratiat ovat vaarassa romuttua, jos päättäjiin menee luottamus

        Aivan niin. Oma pointtini on tässä lähinnä se, että nuo videolla esitetyt laskelmat ovat päin mäntyä. Hatusta vedetyillä luvuilla voi tietysti perustella mitä tahansa ja puolitotuuksia siedetään sen mukaan, tukevatko ne omaa näkökantaa vai eivät.

          (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  33. Tartuntaluvut ovat siinä mielessä pieniä, että yksittäinen kokoontuminen ja siellä yksittäinen tartuttaja voi aiheuttaa merkittävän poikkeaman koko maan trendiin. Kotimaiset tutkimustulokset osoittivat lisäksi, että valtaosa tartunnan saaneista ei tartuta ketään, ei edes samassa ruokakunnassa eläviä. Näin pienet tartuntaluvut ja niistä johdettu R0 eivät siksi kuvaa luotettavasti tätä virusta tai tätä populaatiota sen kasvualustana.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  34. Tarkastelin Euroopan maiden uusien tapausten kehittymistä syyskuun lopun ja elokuun alun aikoihin. Miltei kaikissa maissa tapauksien määrässä tapahtuu merkittävä kiihtyminen noin 6. lokakuuta. Listasin alle maita ja kunkin maan selkeän kiihtymisen päivämäärän.

    Kuvaajat eri maissa ovat niin samankaltaisia, että tälle täytyy olla myös yhteinen selitys. Arvaan, että se on yliopistojen syyslukukausien alkaminen. Opiskelijat eli nuorin ikäryhmä, joka tätä tautia pystyy voimakkaasti levittämään, kokoontui yhteen, piti juhliaan ja istui luennoille. Tulokset näkyvät käppyröissä.

    Arvaan edelleen, että aikaisempi elokuun lopulla tai syyskuun alussa tapahtunut tapausten kiihtyminen johtui vastaavasti työikäisten lomilta paluusta.

    Jos olen oikeassa, tapahtuu tämän kiihtymisen ja koko taudin pysäyttäminen komentamalla kaikki mahdolliset työikäiset ja opiskelijat etäilemään (ja perumaan juhlat). Muilta osin saamme elää kuten kesällä. Yhteiskuntaa ei tarvitse enempää sulkea.

    Dataa:

    Armenia (13.), Itävalta (3.), Azerbaijan (6.), Belgia (7.), Bosnia (7.), Bulgaria (6.), Kroatia (6.), Tsekki (5.), Suomi (2.), Ranska (6.), Saksa (7.), Unkari (10.),Kreikka (16.), Islanti(3.), Irlanti (10.), Italia (7.), Liettua (10.), Hollanti (6.), P-Makedonia (2.), Norja (5.), Puola (7.), Portugal (8.), Romania (29.9.), Venäjä (26.9), Serbia (6.), Slovakia (23.9), Slovenia (7.), Ruotsi (22.9), Sveitsi (5.), Ukraina (1.), Englanti (3.)

    EU (6.)

    Käppyröitä ihmettelin osoitteessa: https://91-divoc.com/pages/covid-visualization/

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  35. Millä perusteella ennustat tartuntojen kääntyvän hitaaseen kasvuun? Harrastustoiminnan rajoitukset on vasta tulossa ja niiden pitäisi hidastaa tartuntatahtia. Helsingissäkin tartuntojen määrän kasvu on pysähtynyt tällä viikolla.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Notify me of followup comments via e-mail. You can also subscribe without commenting.