Toisen aallon tilastollinen päivitys

Kun tilan­ne näyt­tää rau­hoit­tu­neen, lope­tan­tä­män sivun päi­vit­tä­mi­sen joka päi­vä ja siir­ryn päi­vit­tä­mään lau­an­tai­si tai kun jotain uut­ta ilmenee.

Lau­an­tai 6.3..2021 4500

Nyt (6.3.) tar­tun­to­jen mää­rä on yhä sel­väs­sä kas­vus­sa. Itse asias­sa kas­vu on ollut aika suo­ra­vii­vais­ta nyt ja kah­dek­san viik­koa. Eri­tyi­sen huo­le­tut­ta­va tilan­ne on pääkaupunkisueudulla.

Koko maan tilan­ne ei ole yhtä mie­len­kiin­toi­nen kuin jako Uuteen­maa­han ja muu­hun Suo­meen. Käsit­te­len tätä päi­vit­täin päi­vit­ty­väs­sä artik­ke­lis­sa Ver­de­leh­des­sä. Sii­hen pää­see täs­tä 

Näy­tän tämän myös abso­luut­ti­sel­la astei­kol­la, kos­ka kaik­ki eivät ole oikein sinu­ja loga­rit­mi­sen astei­kon kanssa.

= = = =

Van­hat päivitykset:

27.2.2021  3767

20.2.2021 3278

13.2.2021  2745

6.2.2021 2391

30.1 2021 2537

23.1.2021   2233

16.1.2021 1709

9.1.2021 1788

2.1.2021   1783

26.12.2020   1968

Lau­an­tai 19.12.2020  2403

Lau­an­tai 12.112.2020  2958

Per­jan­tai 11.12.2020  3111

Tors­tai   10.12.2020  3017

Kes­ki­viik­ko   9.12.2020  3205

Seu­raa­via luku­ja ei ole korjattu:

Tiis­tai  8.12.2020  2780

Maa­nan­tai  7.12.2020  2969

Sun­nun­tai 6.12.2020  3002

Lau­an­tai 5.12.2020  2911

Per­jan­tai 4.12.2020: . 2992

Tors­tai 3.12.2020: . 3274

Kes­ki­viik­ko 2.12.2020: . 3230

Tiis­tai   1.12.2020: . 3173

Maa­nan­tai  30.11. 2976 / 7 pävää

Sun­nun­tai 29.11.2990

Lau­an­tai  28.11.3091

Per­jan­tai 27.11.3017

Tors­tai 26.11.2862

Kes­ki­viik­ko 25.11. 2717

Tiis­tai 24.11. 2642

Maa­nan­tai 23.11. 2517

Sun­nun­tai 22.11. 2324

Lau­an­tai 21.11. 2114

Per­jan­tai 20.11. 1881

Tors­tai 19.11. 1744

Kes­ki­viik­ko 18.11. 1590

Tiis­tai 17.11. 1540

Maa­nan­tai 16.11. 1532

Sun­nun­tai 15.11. 1518

Lau­an­tai 14.11. 1511

Per­jan­tai 13.11.1473

Tors­tai 12.11.1423

Kes­ki­viik­ko 11.11. 1415

Tiis­tai 10.11.1470

Maa­nan­tai 9.11.1487

Päi­vi­tys sun­nun­tai 8.11.2020

Tasais­ta on yhä.

Tren­di 5917 toteu­tu­nut 1506

THL ei ole anta­nut lau­an­tain 7.11. tietoja

Päi­vi­tys per­jan­tai 6.11.2020

Tasais­ta on yhä.

Tren­di 5320 toteu­tu­nut 1475

Päi­vi­tys tors­tai 5.11.2020

Tasais­ta on. Johon­kin suun­taan tuon on pak­ko kääntyä.

Tren­di 5044 toteu­tu­nut 1553

Päi­vi­tys kes­ki­viik­ko­na 4.11.2020

Pari päi­vää ollut pien­tä nousua, mut­ta ei vie­lä syy­tä muut­taa tilan­ne­ku­vaa. Tark­kail­laan pari päivää.

Tren­di 4783 toteu­tu­nut 1552

Päi­vi­tys tiis­tai­na 3.11.2020

Yhä vain tasaista. .

Tren­di 4635 toteu­tu­nut 1474

Päi­vi­tys maa­nan­tai­na 2.11.2020

Tasais­ta on yhä.

Tren­di 4300 toteu­tu­nut 1430

Päi­vi­tys sun­nun­tai 1.11.2020

Tasais­ta on. Käsit­tä­mät­tö­män hyvä tilan­ne, kun ver­taa mui­hin Euroo­pan mai­hin. Vaan miten käy, kun tal­vi tulee ja päi­vät lyhenevät?

Tren­di 4077 toteu­tu­nut 1443

Päi­vi­tys lau­an­tai 31.10.2020

Taas rau­hoit­tui. Eili­nen luku ei aina­kaan vie­lä osoit­tau­tu­nut uuden nousun ensim­mäi­sek­si havainnoksi.

Tren­di 3866 toteu­tu­nut 1461

Päi­vi­tys per­jan­tai  30.10.2020

Vähän pomp­pa­si yläs­päin, mut­ta tuon perus­teel­la ei vie­lä muut­tai­si tilannekuvaa.

Tren­di 3666 toteu­tu­nut 1436

Päi­vi­tys tors­tai  29.10.2020

Leviä­mis­vauh­ti yhä kovin tasainen.

Tren­di 3476 toteu­tu­nut 1311

Päi­vi­tys kes­ki­viik­ko 28.10.2020

Leviä­mis­vauh­ti yhä kovin tasainen.

Tren­di 3296 toteu­tu­nut 1307

äivi­tys tiis­tai 27.10.2020

Leviä­mis­vauh­ti yhä kovin tasainen.

Tren­di 3125 toteu­tu­nut 1314

Päi­vi­tys maa­nan­tai 26.10.2020

Leviä­mis­vauh­ti näyt­täi­si juu­tu­neen pai­koil­leen. Se on pit­käl­lä aika­vä­lil­lä yhtä toden­nä­köis­tä kuin lant­tia hei­tet­täes­sä koli­kon j’ää­mi­nen pystyyn.

Tren­di 2962 toteu­tu­nut 1415

Päi­vi­tys sun­nun­taui 25.10.2020

Pie­ni kään­ne ylös­päin, mut­ta en vie­lä vetäi­si tuos­ta johtopäätöksiä.

Tren­di 2809, toteu­tu­nut 1424

Päi­vi­tys lau­an­tai 24.10.2020

Eipä juu­ri muutosta.

Tren­di 2664, toteu­tu­nut 1359

Päi­vi­tys per­jan­tai 23.10.2020

Eipä juu­ri muutosta.Ennustan, että koh­ta kään­tyy taas hitaa­seen kasvuun.

Tren­di 2526, toteu­tu­nut 1341

Päi­vi­tys tors­tai 22.10.2020

Tar­tun­to­jen mää­rän kas­vu on pysy­nyt vakaal­la tasol­la ja yli vii­kon. Tren­dis­tä on tois­tai­sek­si erkaan­nut­tu, mut­ta muun Euroo­pan tilan­ne ei lupaa yvää meillekään.

Tren­di 2395, toteu­tu­nut 1311

Päi­vi­tys kes­ki­viik­ko 21.10.2020

Tar­tun­to­jen mää­rä on vakiin­tu­nut vähän alle 200:aan päi­väs­sä. Tren­dis­tä on erkaan­nut­tu. Muun Euroo­pan tilan­ne näyt­tää pahalta.

Tren­di 2221, toteu­tu­nut 1368

Päi­vi­tys tiis­tai 20.10.2020

Vaik­ka tänään tuli taas aika iso luku, 294 tar­tun­taa, se on tiis­tain­lu­vuk­si ihan nor­maa­li. Yhä kau­em­mak­si jää­dään tren­dis­tä. Muun Euroo­pan tilan­ne näyt­tää pahalta.

Tren­di 2153, toteu­tu­nut 1350

 

Päi­vi­tys maa­nan­tai 19.10.2020

Yhä alas­päin, mut­ta muu­al­la Euroo­pas­sa epi­de­mia levi­ää. Val­tao­sa tar­tun­nois­ta Hel­sin­gin seu­dul­la. Voi olla vai­kea tor­jua sitä Suo­mes­sa­kin. Tren­di 2042, toteu­tu­nut 1343

 

Päi­vi­tys sun­nun­tai 18.10.2020

Muu­tos alkaa olla jo sel­vä. Tosin Hel­sin­gin seu­dul­la enti­nen meno jat­kuu. Pitää­nee ottaa se alue erityistarkkailuun.

Tren­di 1936, toteu­tu­nut 1426

Päi­vi­tys lau­an­tai 17.10.2020

Nyt kään­ne parem­paan alkaa näyt­tää uskot­ta­val­ta. Tosin kevää­seen on vie­lä aikaa.

Tren­di 1836, toteu­tu­nut 1444

Päi­vi­tys per­jan­tai 16.10.2020

Las­ku jat­kuu. Oli­si­ko täs­sä jo kään­ne parem­paan? Tule­vat päi­vät näyt­tä­vät, onko kyse vain Vaa­san ja Jyväs­ky­län muo­dos­ta­mien kupru­jen sula­mi­ses­ta vai oikeas­ta käännöksestä.

Tren­di 1741 Toteu­tu­nut 1553

Päi­vi­tys tors­tai 15.10.2020

Lopul­ta­kin kään­nös alas­päin. Tule­vat päi­vät näyt­tä­vät, onko kyse vain Vaa­san tuot­ta­man kuprun sula­mi­ses­ta vai oikeas­ta käännöksestä.

Tren­di 1651 Toteu­tu­nut 1599

Kes­ki­viik­ko 14.10.2020

Yhä vähän tren­din ylä­puo­lel­la, mut­ta enää päi­vän edel­lä. Oli­si hyvä pik­ku­hil­jaa tai­pua tren­din ala­puo­lel­le. Muu­ten kuun vaih­tees­sa on päi­väit­täin yli 700 tar­tun­taa. Vie­lä­kö joku väit­tää, ettei epi­de­mias­sa ole kyse matematiikasta?

Tren­di 1565, toteu­tu­nut 1654.

***

Aloi­tan päi­vit­täin päi­vit­ty­vän seu­ran­nan COVID-19 ‑epi­de­mian toi­ses­ta aal­los­ta Suo­mes­sa. Esti­moin tar­tun­to­jen seit­se­män päi­vän liu­ku­van sum­man tren­din loga­rit­mi­sel­la astei­kol­la syys­kuun havain­nois­ta. Se näyt­ti täl­tä. Hätäi­nen opti­mis­ti voi­si täs­tä kuvas­ta pää­tel­lä, että pahin on ohi ja tren­di on taittunut.

Tämän jäl­keen jat­kan aineis­toa aina kun uusia tie­to­ja jul­kis­te­taan. Tren­diä en esti­moi uudes­taan, kos­ka haluan näh­dä, mil­loin kehi­tys alkaa kään­tyä tren­dis­tä alas­päin rajoi­tus­toi­mien tai käyt­täy­ty­mis­muu­tos­ten ansios­ta. Sitä ei näe yhtä sel­väs­ti, jos tren­di muut­tuu muka­na. Kaik­ki ennal­laan ‑ske­naa­rios­sa tar­tun­to­jen mää­rä jat­kai­si tätä eks­po­nen­ti­aa­lis­ta kas­vua, mut­ta niin ei voi käy­dä. Muu­toin meil­lä oli­si vuo­den­vaih­tees­sa sata­tu­hat­ta tar­tun­taa vii­kos­sa. Seu­raa­vas­sa kuvaan on lisät­ty loka­kuun vii­den ensim­mäi­sen päi­vän havain­not. Kuvas­sa syys­kuun jäl­keen tul­leet uudet havain­not ovat punaisella.

Huo­maam­me, että tois­tai­sek­si kaik­ki jat­kuu ennal­laan kuin epi­de­mian oppi­kir­jas­sa. Käy­rän kään­ty­mi­nen alas­päin antaa odot­taa itse­ään. Toi­vot­ta­vas­ti ei kauan.

= = = =

Päi­vän havain­to­na käy­tän tar­tun­to­jen koko­nais­mää­rän muu­tos­ta, jon­ka THL ilmoit­taa klo 12. Nyt vii­mei­nen havain­to on siis tie­dos­sa ole­vien tar­tun­to­jen mää­rä 5.10. klo 12. Sil­le päi­väl­le olen kir­jan­nut 164 tar­tun­taa, vaik­ka luvus­sa ei ole yhtään 5.10. otet­tua tes­tiä. Voi­sin pie­nel­lä vai­van­näöl­lä mer­ki­tä uudet tar­tun­nat aina sil­le päi­väl­le, jol­loin tes­ti on otet­tu. Näin jou­tui­sin kor­jaa­maan havain­to­ja takau­tu­vas­ti sitä mukaan, kun tie­to­ja labo­ra­to­rio­ko­keis­ta tuli­si. His­to­ri­aa aja­tel­len tämä oli­si oikein, mut­ta nyky­het­keä aja­tel­len vää­rin. Käy­rä oli­si aina kään­ty­mäs­sä alas­päin, kos­ka vii­meis­ten päi­vien havain­to­ja vie­lä puuttuu.

Käy­tän seit­se­män päi­vän liu­ku­vaa sum­maa, kos­ka näin saan pois­te­tuk­si vii­kon­päi­vä­vaih­te­lun. Vii­kon­lo­pus­ta joh­tuen tiis­tai­sin luvut ovat sel­väs­ti kor­keam­pi kuin mui­den päi­vien. En halua käyt­tää kah­ta viik­koa, kuten koro­na­po­li­tiik­kaa kos­ke­vas­sa pää­tök­sen­teos­sa käy­te­tään, vaik­ka se toi­si vakaa­man sar­ja. Vakau­den hin­ta muu­tos myös tuli­si näky­vin hitaammin.

En jul­kai­sen uut­ta pos­taus­ta päi­vit­täin, vaan päi­vi­tän kuvan päivittäin.

350 vastausta artikkeliin “Toisen aallon tilastollinen päivitys”

  1. Hei,

    kii­tos on ehdot­to­mas­ti ensim­mäi­nen, toi­nen ja kol­mas kom­ment­ti­ni; mie­len­kiin­tois­ta ja hyö­dyl­lis­tä, ei vähi­ten sik­si, että omat (pakol­li­set) tilas­to­tie­teen opin­to­ni 70-luvul­la otti­vat koville.

    1. Tes­taus­mää­rät oli­si kiva tie­tää nyt ja kevääl­lä. Kuo­lo­nuh­rit kor­re­loi­vat var­maan jon­kin ver­ran vaik­ka tie­ten­kin oppi­mi­nen tau­din hoi­toon on paran­tu­nut todel­la paljon.

      1. Olli-Pek­ka Mus­to­nen:
        Tes­taus­mää­rät oli­si kiva tie­tää nyt ja keväällä. 

        Tes­taus­mää­rät näky­vät HS:n sta­tis­tiik­kaa kokoa­vas­ta, päi­vit­ty­väs­tä uutisjutusta.

        MUTTA tes­taus­mää­rien lisäk­si on toi­nen, ISO ongel­ma, joka selit­tä­nee tämän mer­kil­li­sen tren­di­ke­hi­tyk­sen Osmon graa­feis­sa: PCR:llä on mah­dol­lis­ta saa­da aikai­sek­si hul­vat­to­mat mää­rät vää­riä posi­tii­vi­sia koro­na­diag­noo­se­ja. NY Times kir­joit­taa asiasta: 

        Your Coro­na­vi­rus Test Is Posi­ti­ve. May­be It Shouldn’t Be.

        https://www.nytimes.com/2020/08/29/health/coronavirus-testing.html?fbclid=IwAR1xdQ9n-KX8e27L_J4eFgc6qCa6oh07_uj-2gQh6vtPd-wKZMo4c-kaT4o

        Asia tulee entis­tä ajan­koh­tai­sem­mak­si, kun aika­naan Deutsche Ban­kin ja VW:n haas­ta­nut sak­sa­lais­ju­ris­ti kol­le­goi­neen ryh­tyy nyt vie­mään PCR-edel­lä aikaan­saa­tu­ja koro­na­toi­mia oikeu­teen eri puo­lil­la maa­il­maa (artik­ke­li kään­ty­nee googlel­la aika suju­vak­si englanniksi):

        With a class action law­suit in the USA and a law­suit in Ger­man courts, the Göt­tin­gen lawyer Dr. Rei­ner Füll­mich (62) and a team of lawyers are asser­ting dama­ges for com­pa­nies that have suf­fe­red los­ses due to the coro­na lock­down. He plans to file the first law­suits this week. 

        https://www.fuldaerzeitung.de/fulda/coronavirus-reiner-fuellmich-rki-luege-lothar-wieler-virologe-christian-drosten-charite-fulda-interview-90096522.html?fbclid=IwAR2kb3quzWAOz_mFo5MmzLqi5gHH-uoqKU0ZTAAU6DZntsdfY7OvqLJuSbk

  2. Tren­di­si hyy­tyy alkuun­sa. Kuh­mon, Mik­ke­lin ja Jyväs­ky­län koke­muk­set syys­kuul­ta jo ker­to­vat miten tämä tulee mene­mään. Kun tar­tun­to­ja tulee, jen­gi jää kotiin. Seu­raa­va­na Vaa­sa (tänään 77 tar­tun­taa), parin vii­kon pääs­tä ei ole Vaa­sas­sa juu­ri yhtään.

    Voin toki olla vää­räs­sä­kin, ehkä Vaa­san ter­vey­den­huol­to romah­taa sii­hen epäin­hi­mil­li­seen tilan­tee­seen, että teho­hoi­toa jou­du­taan anta­maan vir­ka­ruot­sil­la. Ruot­sis­ta hoi­ta­jia apuun?

    1. Tren­di­si hyy­tyy alkuun­sa. Kuh­mon, Mik­ke­lin ja Jyväs­ky­län koke­muk­set syys­kuul­ta jo ker­to­vat miten tämä tulee mene­mään. Kun tar­tun­to­ja tulee, jen­gi jää kotiin.

      Tätä me kaik­ki toi­vom­me. Hyy­tyy var­mas­ti tuo­ta pikaa, mut­ta kuin­ka pian. Tänään ei hyytynyt.

      1. Jos olet­te seu­ran­neet Tans­kan tänä syk­sy­nä nopeas­ti nous­sut­ta intek­tio­käy­rää, niin olet­te ehkä huo­man­neet että muus­ta Euroo­pas­ta poi­ke­ten kas­vu vaih­tui jyrk­kään las­kuun hiljattain.
        Vas­taa­vas­ti vii­me kevää­nä näin kävi Euroo­pas­sa mones­sa­kin maas­sa. Mit­kä toi­met siis Tans­kas­sa juu­ri teh­tiin, jot­ka oli­vat saman­lai­sia kuin tuol­loin vii­me keväänä?
        Tans­ka rajoit­ti pahim­man alu­een, eli Köö­pen­ha­mi­nan ympä­ris­töi­neen, ravin­to­loi­den aukio­lon klo. 22:een alkaen tors­tai­na 17. syys­kuu­ta. Noin viik­ko tämän jäl­keen näkyi tes­ti­tu­lok­sis­sa muutos.
        Teh­tiin­kö mui­ta sel­lai­sia toi­mia, jot­ka oli­vat yhtei­siä kai­kil­le vas­taa­vas­sa vii­me kevää­nä onnis­tu­neil­le Euroo­pan maille?
        Jouk­ko­ko­koon­tu­mi­set rajoi­tet­tiin 50 hen­keen (eri­tyis­jär­jes­te­lyin 500:aan). Mah­dol­li­ses­ti myös jotain mas­ki­sään­nök­siä tuli lisää, mut­ta ne eivät olleet vii­me kevää­nä käy­tös­sä aina­kaan poh­jois­mais­sa, Bal­tias­sa (tai Austra­lias­sa, Uudes­sa-See­lan­nis­sa jne.), joten näyt­tää vah­vas­ti sil­tä, että aina­kin Tans­kas­sa ravin­to­la­ra­joi­tuk­set puri­vat todel­la tehokkaasti.
        Aiem­mis­ta kokoon­tu­mis­ra­joi­tuk­sis­ta en löy­tä­nyt hel­pos­ti tie­toa, joten vai­kea arvioi­da mikä oli nii­den osuus tuo­hon käy­rän suun­nan muutokseen.
        [THL:n] “Sal­mi­sen mukaan laa­ja kan­sain­vä­li­nen tut­ki­mus osoit­taa, että jos baa­rit ja yöker­hot sul­je­taan, 31 pro­sent­tia tar­tun­nois­ta vähenisi.”
        Mikä­li luku oli­si sama Suo­mes­sa­kin, tämän het­ken R Suo­mes­sa olles­sa n. 1.55 mis­tä pois 31% niin jäi­si 1.07. Tans­kas­sa muu­tos oli kui­ten­kin suu­rem­pi, ja R nyt rei­lus­ti alle yhden, vaik­ka koko maan alu­eel­la ei aukio­loai­ko­jen muu­tos­ta teh­ty. Sul­ke­mi­sai­ka tosin on aikai­sem­pi kuin Suo­mes­sa, ja voi olla ettei tämä vie­lä rii­tä kuin hidas­ta­maan eks­po­ten­ti­aa­lis­ta kasvua.

      2. Las­kes­ke­li­ja:
        Jos olet­te seu­ran­neet Tans­kan tänä syk­sy­nä nopeas­ti nous­sut­ta intek­tio­käy­rää, niin olet­te ehkä huo­man­neet että muus­ta Euroo­pas­ta poi­ke­ten kas­vu vaih­tui jyrk­kään las­kuun hiljattain.
        Vas­taa­vas­ti vii­me kevää­nä näin kävi Euroo­pas­sa mones­sa­kin maas­sa. Mit­kä toi­met siis Tans­kas­sa juu­ri teh­tiin, jot­ka oli­vat saman­lai­sia kuin tuol­loin vii­me keväänä?
        Tans­ka rajoit­ti pahim­man alu­een, eli Köö­pen­ha­mi­nan ympä­ris­töi­neen, ravin­to­loi­den aukio­lon klo. 22:een alkaen tors­tai­na 17. syys­kuu­ta. Noin viik­ko tämän jäl­keen näkyi tes­ti­tu­lok­sis­sa muutos.
        Teh­tiin­kö mui­ta sel­lai­sia toi­mia, jot­ka oli­vat yhtei­siä kai­kil­le vas­taa­vas­sa vii­me kevää­nä onnis­tu­neil­le Euroo­pan maille?
        Jouk­ko­ko­koon­tu­mi­set rajoi­tet­tiin 50 hen­keen (eri­tyis­jär­jes­te­lyin 500:aan). Mah­dol­li­ses­ti myös jotain mas­ki­sään­nök­siä tuli lisää, mut­ta ne eivät olleet vii­me kevää­nä käy­tös­sä aina­kaan poh­jois­mais­sa, Bal­tias­sa (tai Austra­lias­sa, Uudes­sa-See­lan­nis­sa jne.), joten näyt­tää vah­vas­ti sil­tä, että aina­kin Tans­kas­sa ravin­to­la­ra­joi­tuk­set puri­vat todel­la tehokkaasti.
        Aiem­mis­ta kokoon­tu­mis­ra­joi­tuk­sis­ta en löy­tä­nyt hel­pos­ti tie­toa, joten vai­kea arvioi­da mikä oli nii­den osuus tuo­hon käy­rän suun­nan muutokseen.
        [THL:n] ”Sal­mi­sen mukaan laa­ja kan­sain­vä­li­nen tut­ki­mus osoit­taa, että jos baa­rit ja yöker­hot sul­je­taan, 31 pro­sent­tia tar­tun­nois­ta vähenisi.”
        Mikä­li luku oli­si sama Suo­mes­sa­kin, tämän het­ken R Suo­mes­sa olles­sa n. 1.55 mis­tä pois 31% niin jäi­si 1.07. Tans­kas­sa muu­tos oli kui­ten­kin suu­rem­pi, ja R nyt rei­lus­ti alle yhden, vaik­ka koko maan alu­eel­la ei aukio­loai­ko­jen muu­tos­ta teh­ty. Sul­ke­mi­sai­ka tosin on aikai­sem­pi kuin Suo­mes­sa, ja voi olla ettei tämä vie­lä rii­tä kuin hidas­ta­maan eks­po­ten­ti­aa­lis­ta kasvua.

        Tans­kas­sa vel­voi­tet­tiin ihmi­set käyt­tä­mään mas­kia tai visii­riä jouk­ko­lii­ken­tees­sä ja hie­man myö­hem­min myös ravin­to­lois­sa, jos ei istu pöy­däs­sä. Enpä osaa sanoa, oli­ko pak­ko­naa­mioin­nin vai­ku­tus mer­kit­tä­vä aukio­lo­ra­joi­tuk­siin ver­rat­tu­na, saa­ti sitä, onko ero ilta­kym­me­nen ja ‑yhden­tois­ta välil­lä niin mer­kit­tä­vä, jos vii­naa saa ”vain” kym­me­neen. En tie­dä, pitää­kö annis­ke­lu Tans­kas­sa lopet­taa ennen var­si­nais­ta sulkemisaikaa.

      3. Her­ra Hepo­kat­ti: Tans­kas­sa vel­voi­tet­tiin ihmi­set käyt­tä­mään mas­kia tai visii­riä jouk­ko­lii­ken­tees­sä ja hie­man myö­hem­min myös ravin­to­lois­sa, jos ei istu pöy­däs­sä. Enpä osaa sanoa, oli­ko pak­ko­naa­mioin­nin vai­ku­tus mer­kit­tä­vä aukio­lo­ra­joi­tuk­siin ver­rat­tu­na, saa­ti sitä, onko ero ilta­kym­me­nen ja ‑yhden­tois­ta välil­lä niin mer­kit­tä­vä, jos vii­naa saa ”vain” kym­me­neen. En tie­dä, pitää­kö annis­ke­lu Tans­kas­sa lopet­taa ennen var­si­nais­ta sulkemisaikaa.

        Pak­ko­naa­mioin­ti ei ole tehon­nut toib­vo­tus­ti UK:ssa eikä Rans­kas­sa. Myös­kään Sak­sas­sa ei ole saa­tu min­kään näköis­tä epä­jat­ku­vuus­koh­taa kehi­tyk­seen. Kun läh­de­tään teke­mään usei­ta samaan suun­taan pyr­ki­viä panii­kin­omai­sia toi­men­pi­tei­tä, me emme voi ero­tel­la niis­tä vaikuttavinta. 

        Mas­keis­ta on monen­lais­ta seli-seli seli­tys­tä, mut­ta tosia­sias­sa koro­na­vi­ruk­sen osal­ta ei ole ole­mas­sa kont­rol­li­ryh­mäl­lä varus­tet­tua ja mui­den yhtä­ai­kais­ten toi­men­pi­tei­den vai­ku­tuk­ses­ta var­jos­tu­ma­ton­ta kokeel­lis­ta tut­ki­mus­ta, kuten ennen koro­naa oli ole­mas­sa usei­ta­kin, muis­ta liik­keel­lä ole­vis­ta viruk­sis­ta. Ja on vie­lä­kin, tie­ten­kin. Nämä tut­ki­muk­set var­maan pitäi­si pois­taa (huom. “cancel”-kulttuuri !) tut­ki­mus­tie­to­kan­nois­ta, kos­ka ne nyt debun­ka­taan täy­sin, jon­kun vähän hei­kos­ti työl­lis­te­tyn aero­so­li­fyy­si­kon pyt­hon ‑ohjel­ma­har­joi­tuk­sen johdattamana. 

        Fauci­kin on toden­nut mas­kin ole­van viruk­sen tor­jun­nas­sa lähin­nä sym­bo­li­nen ele [ jol­la hen­ki­lö ilmoit­taa jul­ki­sel­la pai­kal­la naa­mioi­tu­mal­la ehdoit­ta tuke­van­sa kul­loi­sen­kin auto­kra­tian anta­mia sää­dök­siä ja rajoituksia. ]

      4. Mas­kip­sy­koo­si: Pak­ko­naa­mioin­ti ei ole tehon­nut toib­vo­tus­ti UK:ssa eikä Rans­kas­sa. Myös­kään Sak­sas­sa ei ole saa­tu min­kään näköis­tä epä­jat­ku­vuus­koh­taa kehi­tyk­seen. Kun läh­de­tään teke­mään usei­ta samaan suun­taan pyr­ki­viä panii­kin­omai­sia toi­men­pi­tei­tä, me emme voi ero­tel­la niis­tä vaikuttavinta. 

        Mas­keis­ta on monen­lais­ta seli-seli seli­tys­tä, mut­ta tosia­sias­sa koro­na­vi­ruk­sen osal­ta ei ole ole­mas­sa kont­rol­li­ryh­mäl­lä varus­tet­tua ja mui­den yhtä­ai­kais­ten toi­men­pi­tei­den vai­ku­tuk­ses­ta var­jos­tu­ma­ton­ta kokeel­lis­ta tut­ki­mus­ta, kuten ennen koro­naa oli ole­mas­sa usei­ta­kin, muis­ta liik­keel­lä ole­vis­ta viruksista.Ja on vie­lä­kin, tie­ten­kin. Nämä tut­ki­muk­set var­maan pitäi­si pois­taa (huom. ”cancel”-kulttuuri !)tut­ki­mus­tie­to­kan­nois­ta, kos­ka ne nyt debun­ka­taan täy­sin, jon­kun vähän hei­kos­ti työl­lis­te­tyn aero­so­li­fyy­si­kon pyt­hon ‑ohjel­ma­har­joi­tuk­sen johdattamana. 

        Fauci­kin on toden­nut mas­kin ole­van viruk­sen tor­jun­nas­sa lähin­nä sym­bo­li­nen ele [ jol­la hen­ki­lö ilmoit­taa jul­ki­sel­la pai­kal­la naa­mioi­tu­mal­la ehdoit­ta tuke­van­sa kul­loi­sen­ki­nau­to­kra­tian anta­mia sää­dök­siä ja rajoituksia. ]

        Influens­sa­vi­rus­ta kos­ke­vat tut­ki­muk­set ovat edel­leen arvok­kai­ta — influens­san osal­ta. Koko­naan eri asia on että nii­tä voi vain äärim­mäi­sen rajoi­te­tus­ti käyt­tää pää­tel­miin Covid-19 käytöksestä.

        THL:n epä­on­nis­tu­mi­nen jok­seen­kin kai­kis­sa alku­vuo­den ennus­teis­saan ja suo­si­tuk­sis­sa joh­tui pal­jol­ti THL:n influens­sa­vi­rus­osaa­mi­sen yli­käy­tös­tä koro­nae­pi­de­mias­sa. Koro­na käyt­täy­tyi eri tavalla.

        Kuten “koro­na­vi­ruk­sen aiheut­ta­mat kuo­lo­nuh­rit Euroo­pas­sa ovat epä­to­den­nä­köi­siä”, deka­dil­la ala­kan­tis­sa olleet THL:n kuol­lei­suusen­nus­teet, karan­tee­nien mer­ki­tyk­sen aliar­vioin­ti, rokot­teen 5–10 vuo­den kehi­ty­sai­ka ja soke­ri­na poh­jal­la aja­tus lau­maim­mu­ni­tee­tin hank­ki­mi­ses­ta sairastamalla.

        Mas­kien osal­ta taas näyt­tää sel­väl­tä että suo­si­tus­ta ei annet­tu vain sik­si kun nii­tä ei oli­si ollut.

      5. K.k.:
        THL:n epä­on­nis­tu­mi­nen jok­seen­kin kai­kis­sa alku­vuo­den ennus­teis­saan ja suo­si­tuk­sis­sa joh­tui pal­jol­ti THL:n influens­sa­vi­rus­osaa­mi­sen yli­käy­tös­tä koro­nae­pi­de­mias­sa. Koro­na käyt­täy­tyi eri tavalla.

        Kuten ”koro­na­vi­ruk­sen aiheut­ta­mat kuo­lo­nuh­rit Euroo­pas­sa ovat epä­to­den­nä­köi­siä”, deka­dil­la ala­kan­tis­sa olleet THL:n kuol­lei­suusen­nus­teet, karan­tee­nien mer­ki­tyk­sen aliar­vioin­ti, rokot­teen 5–10 vuo­den kehi­ty­sai­ka ja soke­ri­na poh­jal­la aja­tus lau­maim­mu­ni­tee­tin hank­ki­mi­ses­ta sairastamalla.

        Mas­kien osal­ta taas näyt­tää sel­väl­tä että suo­si­tus­ta ei annet­tu vain sik­si kun nii­tä ei oli­si ollut.

        Ei ole noin. Oli mui­ta­kin syi­tä. Kan­nat­taa muis­taa, että maa­il­man ter­veys­jär­jes­tö WHO:n viral­li­nen suo­si­tus koro­nan osal­ta vie­lä vii­me kevää­nä oli, että mas­ke­ja suo­si­tel­laan vain tie­tyil­le ris­ki­ryh­mil­le sekä koro­na­po­ti­lai­den hoi­to­hen­ki­lö­kun­nal­le, ei muille.

        THL aliar­vioi tau­din leviä­mis­ris­kin. Kuol­lei­suusen­nus­teet eivät käsit­tääk­se­ni lopul­ta olleet pahas­ti aina­kaan ala­kan­tis­sa, jos huo­mioi tar­tun­nan saa­nei­den mää­rät. Rokot­teen osal­ta THL:llä en muis­ta puhu­tun 5–10 vuo­den kes­tos­ta. Koi­tin tar­kis­taa sitä väi­tet­tä Googlel­la, mut­ta ei löy­ty­nyt sel­lais­ta väi­tet­tä. Sen sijaan THL:n infor­moi kevääl­lä 2020 sii­tä, että “Ennen kuin pääs­tään ihmis­ko­kei­siin ja saa­daan niis­tä riit­tä­väs­ti luo­tet­ta­via tulok­sia, ollaan var­maan jo kesän lopus­sa tai syk­sys­sä, ehkä myö­hem­mäs­sä­kin” (Ylen uuti­nen 4.2.2020): https://yle.fi/uutiset/3–11191423 . Täy­den­nys “ehkä myö­hem­mäs­sä­kin” lie­nee lähim­pä­nä toteutunutta.

      6. joo:

        THL aliar­vioi tau­din leviä­mis­ris­kin. Kuol­lei­suusen­nus­teet eivät käsit­tääk­se­ni lopul­ta olleet pahas­ti aina­kaan ala­kan­tis­sa, jos huo­mioi tar­tun­nan saa­nei­den mää­rät. Rokot­teen osal­ta THL:llä en muis­ta puhu­tun 5–10 vuo­den kestosta. 

        THL esit­ti pit­kään las­ku­mal­lil­leen kuol­lei­suusen­nus­tet­ta 0.05–0.1% sai­ras­tu­neis­ta. Mal­lia ja sen ole­tusar­vo­ja salail­tiin kuin jotain uuden ase­tek­no­lo­gian kehi­tys­työ­tä. Neil Fer­guso­nin Impe­rial Col­le­gen mal­lin ole­tuk­sia THL kom­men­toi “aja­tus­vir­heek­si”.

        Sinän­sä nuo kuol­lei­suus­lu­vut voi­vat vaih­del­la pal­jon, kos­ka eri ryh­mät sai­ras­tu­vat. “Liber­ta­rians” tyk­kää­vät refe­roi­da kuol­lei­suus­lu­ku­ja alueil­la, jois­sa on lähin­nä vain nuo­rem­pi väes­tö sai­ras­tu­nut, ja muut jos­sain muu­al­la miel­ty­mys­ten mukaan.
        Ita­lian Nem­bros­sa kuol­lei­suus oli jotain 2.2–2.4% sairastuneista
        https://www.bmj.com/content/369/bmj.m1835
        Manauk­sel­la jotain 0.2–0.4% (mis­sä vähän van­huk­sia, asuk­kais­ta vain noin 6% oli yli 60-vuo­tiai­ta). En muis­ta New York Cityn uudem­pia arvioi­ta, mut­ta jotain näi­den kah­den luvun puolivälistä.

        Jos Suo­mes­sa covid oli­si laa­jas­ti levin­nyt sai­raan­hoi­don kan­to­ky­vyn yli, ei kuol­lei­suus aina­kaan oli­si ollut lähel­lä­kään THL arvioita.

      7. Osmo Soi­nin­vaa­ra:
        New Yor­kin alu­eel­la kor­kein väes­tö­kuol­lei­syys on Bronxis­sa, 0,35 %.

        Kes­kus­te­lu oli kuol­lei­suu­des­sa sai­ras­tu­neis­ta, ei koko väestöstä

      8. joo: Ei ole noin. Oli mui­ta­kin syi­tä. Kan­nat­taa muis­taa, että maa­il­man ter­veys­jär­jes­tö WHO:n viral­li­nen suo­si­tus koro­nan osal­ta vie­lä vii­me kevää­nä oli, että mas­ke­ja suo­si­tel­laan vain tie­tyil­le ris­ki­ryh­mil­le sekä koro­na­po­ti­lai­den hoi­to­hen­ki­lö­kun­nal­le, ei muille.

        THL aliar­vioi tau­din leviä­mis­ris­kin. Kuol­lei­suusen­nus­teet eivät käsit­tääk­se­ni lopul­ta olleet pahas­ti aina­kaan ala­kan­tis­sa, jos huo­mioi tar­tun­nan saa­nei­den mää­rät. Rokot­teen osal­ta THL:llä en muis­ta puhu­tun 5–10 vuo­den kes­tos­ta. Koi­tin tar­kis­taa sitä väi­tet­tä Googlel­la, mut­ta ei löy­ty­nyt sel­lais­ta väi­tet­tä. Sen sijaan THL:n infor­moi kevääl­lä 2020 sii­tä, että ”Ennen kuin pääs­tään ihmis­ko­kei­siin ja saa­daan niis­tä riit­tä­väs­ti luo­tet­ta­via tulok­sia, ollaan var­maan jo kesän lopus­sa tai syk­sys­sä, ehkä myö­hem­mäs­sä­kin” (Ylen uuti­nen 4.2.2020): https://yle.fi/uutiset/3–11191423 . Täy­den­nys ”ehkä myö­hem­mäs­sä­kin” lie­nee lähim­pä­nä toteutunutta.

        Hete­mäen komi­tean raport­ti tou­ko­kuul­ta hal­li­tuk­sen pää­tök­sen­teon tuek­si, lää­ke­tie­teen osuu­des­ta sii­nä vas­taa THL: ”Täl­lä het­kel­lä opti­mis­ti­sim­mat­kin arviot ovat, että roko­tet­ta toden­nä­köi­ses­ti jou­du­taan odot­ta­maan vuo­sia, eikä sen onnis­tu­nees­ta kehit­tä­mi­ses­tä ole takeita.”

        Myön­nän että muis­tin tuon 5–10 vää­rin. Sii­nä perus­tel­tiin tätä kes­toa sil­lä että SARS:iin ei saa­tu roko­tet­ta mut­ta viral­li­sis­ta läh­teis­tä se eo

        joo: Ei ole noin. Oli mui­ta­kin syi­tä. Kan­nat­taa muis­taa, että maa­il­man ter­veys­jär­jes­tö WHO:n viral­li­nen suo­si­tus koro­nan osal­ta vie­lä vii­me kevää­nä oli, että mas­ke­ja suo­si­tel­laan vain tie­tyil­le ris­ki­ryh­mil­le sekä koro­na­po­ti­lai­den hoi­to­hen­ki­lö­kun­nal­le, ei muille.

        THL aliar­vioi tau­din leviä­mis­ris­kin. Kuol­lei­suusen­nus­teet eivät käsit­tääk­se­ni lopul­ta olleet pahas­ti aina­kaan ala­kan­tis­sa, jos huo­mioi tar­tun­nan saa­nei­den mää­rät. Rokot­teen osal­ta THL:llä en muis­ta puhu­tun 5–10 vuo­den kes­tos­ta. Koi­tin tar­kis­taa sitä väi­tet­tä Googlel­la, mut­ta ei löy­ty­nyt sel­lais­ta väi­tet­tä. Sen sijaan THL:n infor­moi kevääl­lä 2020 sii­tä, että ”Ennen kuin pääs­tään ihmis­ko­kei­siin ja saa­daan niis­tä riit­tä­väs­ti luo­tet­ta­via tulok­sia, ollaan var­maan jo kesän lopus­sa tai syk­sys­sä, ehkä myö­hem­mäs­sä­kin” (Ylen uuti­nen 4.2.2020): https://yle.fi/uutiset/3–11191423 . Täy­den­nys ”ehkä myö­hem­mäs­sä­kin” lie­nee lähim­pä­nä toteutunutta.

        THL Hete­mäen komi­tean rapor­tis­sa hal­li­tuk­sen pää­tök­sen­teon poh­jak­si: ”Täl­lä het­kel­lä opti­mis­ti­sim­mat­kin arviot ovat, että roko­tet­ta toden­nä­köi­ses­ti jou­du­taan odot­ta­maan vuo­sia, eikä sen onnis­tu­nees­ta kehit­tä­mi­ses­tä ole takeita.”

      9. K.k.: Influens­sa­vi­rus­ta kos­ke­vat tut­ki­muk­set ovat edel­leen arvok­kai­ta – influens­san osal­ta. Koko­naan eri asia on että nii­tä voi vain äärim­mäi­sen rajoi­te­tus­ti käyt­tää pää­tel­miin Covid-19 käytöksestä.

        THL:n epä­on­nis­tu­mi­nen jok­seen­kin kai­kis­sa alku­vuo­den ennus­teis­saan ja suo­si­tuk­sis­sa joh­tui pal­jol­ti THL:n influens­sa­vi­rus­osaa­mi­sen yli­käy­tös­tä koro­nae­pi­de­mias­sa. Koro­na käyt­täy­tyi eri tavalla.

        Kuten ”koro­na­vi­ruk­sen aiheut­ta­mat kuo­lo­nuh­rit Euroo­pas­sa ovat epä­to­den­nä­köi­siä”, deka­dil­la ala­kan­tis­sa olleet THL:n kuol­lei­suusen­nus­teet, karan­tee­nien mer­ki­tyk­sen aliar­vioin­ti, rokot­teen 5–10 vuo­den kehi­ty­sai­ka ja soke­ri­na poh­jal­la aja­tus lau­maim­mu­ni­tee­tin hank­ki­mi­ses­ta sairastamalla.

        Mas­kien osal­ta taas näyt­tää sel­väl­tä että suo­si­tus­ta ei annet­tu vain sik­si kun nii­tä ei oli­si ollut.

        Vii­mei­sis­sä mas­ki­tut­ki­muk­sis­sa tar­kas­tel­ta­vi­na oli­vat viruk­set koko­nai­sen virus­per­heen osal­ta; tavan­omai­sia hen­gi­ty­se­li­nin­fek­tioi­ta aiheut­ta­vat fluns­sa­vi­ruk­set oli­vat muka­na, ja sit­ten myös influens­sa­vi­ruk­set. Mikä oli­si se meka­nis­mi, mik­si kaik­ki nämä kont­rol­loi­dut tut­ki­muk­set eivät toi­mi­si koro­na­vi­ruk­sen osal­ta ? Fana­tis­mia jon­kun yksit­täi­sen toi­men­pi­teen osal­ta ei voi­da hyväk­syä, jos se voi joh­taa tau­din suur­le­viä­mi­seen, mitä nyt näyt­tää tapah­tu­neen jois­sa­kin mas­kia liput­ta­neis­sa maissa. 

        On edel­leen muis­tet­ta­va, että Iso-Bri­tan­nias­sa mei­dän nyky­suo­si­tus­ten mukai­nen mas­ki­pak­ko ja tiu­kat rajoi­tuk­set ovat olleet voi­mas­sa lähes koko ajan. Syys­kuun alus­ta tapaus­ten mää­rä on 15-ker­tais­tu­nut ! Rans­kas­sa kau­pun­geis­sa, Parii­sia myö­ten otet­tiin mas­ki­pak­ko myös ulko­na käyt­töön 9.8.2020. Tapaus­ten mää­rä on sii­tä kuusi­tois­ta­ker­tais­tu­nut ! Ita­lias­sa ja Espan­jas­sa ja Sak­sas­sa mak­sin käyt­tö on nor­mi, ainoas­taan Espan­jas­sa uusien tar­tun­to­jen mää­rän nopea kas­vu on tasaan­tu­nut, heil­lä alkoi­kin ensimmäiseksi.

        Näyt­tää sil­tä, että tar­tun­to­jen mak­si­mi tulee vuo­de­nai­ko­jen mukaan esiin­ty­vien aal­to­jen yhtey­des­sä samal­la taval­la ja päät­tyy samal­la taval­la, ehkä sik­si, että ihmi­set eivät ole tie­to­ko­neoh­jel­ma, eivät­kä ihmi­set ole mole­kyy­le­jä kaa­susäi­liös­sä. Mut­ta kovin kun teh­dään vain fii­lis­poh­jal­ta eri asioi­ta monel­la rin­ta­mal­la, aina kun se uusien tapaus­ten vuo­ris­to­ra­ta kään­tyy alas­päin, se nimit­täin kään­tyy aina, vaik­ka­pa sit­ten niin, että olem­me kuol­leet kaik­ki, olem­me itse­pe­tok­sen klas­si­sel­la tapah­tu­ma­pai­kal­la: Me voim­me las­kea valin­tam­me mukaan kaik­ki ennen laan­tu­mis­ta tapah­tu­neet tome­rat ja ahke­rat toi­men­pi­teem­me mukaan ja ylis­tää nii­tä, kuin­ka me olim­me­kin fik­su­ja, ja “voi­tim­me viruk­sen” . Ainoa toi­men­pi­de, joka ei kel­paa kel­le­kään, ja aiheut­taa val­tai­sia viha­ryöp­py­jä oli­si se, että “emme teh­neet asial­le mitään” , vaik­ka oli­si­vat peri­aat­tees­sa samal­la taval­la eden­neet tau­ti­hyök­käys­ten läpi.

        Toki voim­me tyy­dyt­tää lob­ba­ri­kaup­piai­den tar­peen kulut­taa suo­da­tin­ku­dos­ta Suo­mes­sa­kin usean mil­joo­nan mas­kin päi­vä­vauh­tia, mil­jar­di mas­kia vuo­des­sa. Todel­la hyvä dii­li joil­le­kin, kun meil­tä kupa­taan 30c maskista.

      10. K.k.: Influens­sa­vi­rus­ta kos­ke­vat tut­ki­muk­set ovat edel­leen arvok­kai­ta – influens­san osal­ta. Koko­naan eri asia on että nii­tä voi vain äärim­mäi­sen rajoi­te­tus­ti käyt­tää pää­tel­miin Covid-19 käytöksestä.

        THL:n epä­on­nis­tu­mi­nen jok­seen­kin kai­kis­sa alku­vuo­den ennus­teis­saan ja suo­si­tuk­sis­sa joh­tui pal­jol­ti THL:n influens­sa­vi­rus­osaa­mi­sen yli­käy­tös­tä koro­nae­pi­de­mias­sa. Koro­na käyt­täy­tyi eri tavalla.

        Kuten ”koro­na­vi­ruk­sen aiheut­ta­mat kuo­lo­nuh­rit Euroo­pas­sa ovat epä­to­den­nä­köi­siä”, deka­dil­la ala­kan­tis­sa olleet THL:n kuol­lei­suusen­nus­teet, karan­tee­nien mer­ki­tyk­sen aliar­vioin­ti, rokot­teen 5–10 vuo­den kehi­ty­sai­ka ja soke­ri­na poh­jal­la aja­tus lau­maim­mu­ni­tee­tin hank­ki­mi­ses­ta sairastamalla.

        Mas­kien osal­ta taas näyt­tää sel­väl­tä että suo­si­tus­ta ei annet­tu vain sik­si kun nii­tä ei oli­si ollut.

        Mikä oli­si se meka­nis­mi, että jos mas­kit eivät kont­rol­loi­duis­sa tut­ki­muk­sis­sa tehoa influens­sa­vi­ruk­seen eikä influens­san­kal­tai­siin hen­gi­tys­tei­den viruk­siin, koro­na­vi­rus oli­si joten­kin poik­keus, vaik­ka osoit­taa her­kem­pää tart­tu­vuut­ta kuin influenssa ?

        Tans­ka­lai­nen tämän vuo­den suur­tut­ki­mus mas­kien käy­tön vai­ku­tuk­ses­ta Covid-19 — tar­tun­toi­hin on hil­jai­ses­ti mitä­töi­ty jul­kai­su­kiel­lol­la kol­mes­sa suu­rim­mas­sa tie­de­leh­des­sä. Syyk­si sanot­tiin ympä­ri­pyö­reäs­ti, että tulok­set oli­vat “kont­ro­ver­si­aa­li­set” ja “nega­tii­vis­ta kes­kus­te­lua herät­tä­vät”. Yhden tut­ki­jan, Crits­tian Torp-Peder­se­nin , haas­tat­te­lus­sa , kun kysyt­tiin, että mitä tar­koit­taa, se, että tulok­set ovat kont­ro­ver­si­aa­li­sia ? Tar­koit­tai­si­ko se sitä, että mas­kien käy­tös­tä ei toi­vees­ta huo­li­mat­ta löy­det­ty tilas­tol­li­ses­ti mer­kit­se­vää hyö­tyä ? Hän vas­ta­si arvoi­tuk­sel­li­ses­ti: “I think that’s a very rele­vant ques­tion you are asking ”

        Tämä, jos mikä, saa aiheen epäil­lä jon­kun tahon väki­sin yllä­pi­tä­mää koro­na­nar­ra­tii­via, jota fak­tat saat­tai­si­vat vahingoittaa !

        Eli tämä tut­ki­mus on 6000 hen­ki­lön suurtutkimus.
        https://www.rigshospitalet.dk/presse-og-nyt/nyheder/nyheder/Sider/2020/april/forskere-skal-teste-om-mundbind-beskytter-mod-covid-19-i-det-offentlige-rum.aspx

      11. Mas­kip­sy­koo­si: Mikä oli­si se meka­nis­mi, että jos mas­kit eivät kont­rol­loi­duis­sa tut­ki­muk­sis­sa tehoa influens­sa­vi­ruk­seen eikä influens­san­kal­tai­siin hen­gi­tys­tei­den viruk­siin, koro­na­vi­rus oli­si joten­kin poik­keus, vaik­ka osoit­taa her­kem­pää tart­tu­vuut­ta kuin influenssa ?

        Tans­ka­lai­nen tämän vuo­den suur­tut­ki­mus mas­kien käy­tön vai­ku­tuk­ses­ta Covid-19 – tar­tun­toi­hin on hil­jai­ses­ti mitä­töi­ty jul­kai­su­kiel­lol­la kol­mes­sa suu­rim­mas­sa tie­de­leh­des­sä. Syyk­si sanot­tiin ympä­ri­pyö­reäs­ti, että­tu­lok­set oli­vat ”kont­ro­ver­si­aa­li­set” ja ”nega­tii­vis­ta kes­kus­te­lua herät­tä­vät”. Yhden tut­ki­jan, Crits­tian Torp-Peder­se­nin , haas­tat­te­lus­sa , kun kysyt­tiin, että mitä tar­koit­taa, se, että tulok­set ovat kont­ro­ver­si­aa­li­sia ? Tar­koit­tai­si­ko se sitä, että mas­kien käy­tös­tä ei toi­vees­ta huo­li­mat­ta löy­det­ty tilas­tol­li­ses­ti mer­kit­se­vää hyö­tyä ? Hän vas­ta­si arvoi­tuk­sel­li­ses­ti: ”I think that’s a very rele­vant ques­tion you are asking ”

        Tämä, jos mikä, saa aiheen epäil­lä jon­kun tahon väki­sin yllä­pi­tä­mää koro­na­nar­ra­tii­via, jota fak­tat saat­tai­si­vat vahingoittaa !

        Eli tämä tut­ki­mus on 6000 hen­ki­lön suurtutkimus.
        https://www.rigshospitalet.dk/presse-og-nyt/nyheder/nyheder/Sider/2020/april/forskere-skal-teste-om-mundbind-beskytter-mod-covid-19-i-det-offentlige-rum.aspx

        Oli­si­ko Sinul­la link­kiä tuo­hon mai­nit­se­maa­si haas­tat­te­luun? Ihan heti en usko mihin­kään tie­de­leh­tien kät­ket­tyyn agen­daan, jos­sa mas­kin­käy­tön hyö­ty­jä mah­dol­li­ses­ti kysee­na­lais­ta­va tut­ki­mus vai­et­tai­siin kuo­li­aak­si ”ylei­sen edun nimissä”. 

        Se on sit­ten eri asia, että mas­kien koros­tu­mi­nen koro­na­toi­mis­sa voi olla sinän­sä yli­mi­toi­tet­tua, kos­ka mas­ki on hel­pos­ti havait­ta­vis­sa ja saa­nut symboliarvoakin.

      12. Her­ra Hepo­kat­ti: Oli­si­ko Sinul­la link­kiä tuo­hon mai­nit­se­maa­si haas­tat­te­luun? Ihan heti en usko mihin­kään tie­de­leh­tien kät­ket­tyyn agen­daan, jos­sa mas­kin­käy­tön hyö­ty­jä mah­dol­li­ses­ti kysee­na­lais­ta­va tut­ki­mus vai­et­tai­siin kuo­li­aak­si ”ylei­sen edun nimissä”. 

        Se on sit­ten eri asia, että mas­kien koros­tu­mi­nen koro­na­toi­mis­sa voi olla sinän­sä yli­mi­toi­tet­tua, kos­ka mas­ki on hel­pos­ti havait­ta­vis­sa ja saa­nut symboliarvoakin.

        Köö­pen­ha­mi­na­lai­ses­sa Ber­lings­ke — leh­des­sä aina­kin puhu­taan asias­ta. Samoin Jyl­land Pos­tis­sa. Tulok­set lie­ne­vät lii­an vaa­ral­li­set, nyt kun mas­kin käyt­tö saa­te­taan teh­dä jois­sa­kin mais­sa pahim­mil­laan kuo­le­man­ran­gais­tuk­sen uhal­la pakol­li­sek­si, perus­tei­den rapau­tu­mi­nen aiheut­tai­si kapi­naa ja perus­tel­lun kysee­na­lais­ta­mi­sen, että mik­si se, että muu­ten ter­ve mas­ki­ka­pi­nal­li­nen voi­tai­siin ampua kadul­le, oli­si ehdot­to­man hyväk­syt­tä­vää, mut­ta 86-vuo­ti­aan moni­sai­raan infek­tio­ys­käi­sy ja kuo­le­mi­nen ei.

        Mas­ki­pak­ko 1.9.2020 ei teh­nyt edes not­kah­dus­ta tsek­kien tar­tun­ta­käy­riin, jokai­sen aal­lon muo­to näkyy ole­van sama, ensin nopea nousu, sit­ten paniik­ki, mut­ta sit­ten tapah­tuu nopea las­ku. Kos­ka ihmi­set eivät ole mal­lin­nus­ten olet­ta­mia laa­ti­kos­sa vapaas­ti vael­te­le­via kaa­su­mo­le­kyy­le­jä. Käyt­täy­ty­mi­sen muu­tok­set ja se, että ihmi­sil­lä ei ole rajat­to­mas­ti kon­tak­te­ja ympä­röi­vään maa­il­maan, jar­rut­taa leviä­mis­tä ver­rat­tu­na malleihin.

      13. #mas­kit­toi­mii­ko­hy­vin: Köö­pen­ha­mi­na­lai­ses­sa Ber­lings­ke – leh­des­sä aina­kin puhu­taan asias­ta. Samoin Jyl­land Pos­tis­sa. Tulok­set lie­ne­vät lii­an vaa­ral­li­set, nyt kun mas­kin käyt­tö saa­te­taan teh­dä jois­sa­kin mais­sa pahim­mil­laan kuo­le­man­ran­gais­tuk­sen uhal­la pakol­li­sek­si, perus­tei­den rapau­tu­mi­nen aiheut­tai­si kapi­naa ja perus­tel­lun kysee­na­lais­ta­mi­sen, että mik­si se, että muu­ten ter­ve mas­ki­ka­pi­nal­li­nen voi­tai­siin ampua kadul­le, oli­si ehdot­to­man hyväk­syt­tä­vää, mut­ta 86-vuo­ti­aan moni­sai­raan infek­tio­ys­käi­sy ja kuo­le­mi­nen ei.

        Mas­ki­pak­ko 1.9.2020 ei teh­nyt edes not­kah­dus­ta tsek­kien tar­tun­ta­käy­riin, jokai­sen aal­lon muo­to näkyy ole­van sama, ensin nopea nousu, sit­ten paniik­ki, mut­ta sit­ten tapah­tuu nopea las­ku. Kos­ka ihmi­set eivät ole mal­lin­nus­ten olet­ta­mia laa­ti­kos­sa vapaas­ti vael­te­le­via kaa­su­mo­le­kyy­le­jä. Käyt­täy­ty­mi­sen muu­tok­set ja se, että ihmi­sil­lä ei ole rajat­to­mas­ti kon­tak­te­ja ympä­röi­vään maa­il­maan, jar­rut­taa leviä­mis­tä ver­rat­tu­na malleihin.

        Var­maan­kin omaa osaa­mat­to­muut­ta­ni en nyt löy­dä tätä käsit­te­le­viä uuti­sia kum­man­kaan leh­den koti­si­vuil­ta. Oli­si­ko Sinul­la link­kiä heit­tää? Vaik­ka jutut toden­nä­köi­ses­ti ovat mak­su­muu­rin taka­na, niin ei haittaa.

        Mas­kin­käy­tön nouse­mi­nen pan­de­mian sym­bo­lik­si on vähän kak­si­piip­pui­nen jut­tu. Yhtääl­tä on tie­tys­ti hyvä, jos mas­kit toi­mi­vat pait­si suo­raan myös epä­suo­ras­ti pitä­mäl­lä pan­de­mian ihmis­ten mie­les­sä. Kun pan­de­mia aika­naan laan­tuu, sen sym­bo­leis­ta­kin toi­vot­ta­vas­ti halu­taan eroon, ja mas­ki­pa­kois­ta luovutaan. 

        Toi­saal­ta mas­kien sym­bo­liar­von koros­tu­mi­nen ei sai­si joh­taa sii­hen, että niis­tä teh­dään jokin ylei­sem­pi vas­tuul­li­suu­den ver­taus­ku­va eikä niis­tä pääs­tä eroon edes pan­de­mian jos­kus tal­tut­tua. Var­maan nii­tä tule­vai­suu­des­sa näkee ihmi­sil­lä enem­män kuin ennen jois­sain tilan­teis­sa, mut­ta toi­vot­ta­vas­ti suh­tau­tu­mi­nen muut­tuu joustavammaksi.

      14. Pak­ko­naa­mioin­ti ei ole tehon­nut toib­vo­tus­ti UK:ssa eikä Ranskassa. 

        Aina­kin UK:n perus­teel­la pak­ko­naa­mioin­nin (tai kokoon­tu­mis­kiel­to­jen) tehoa ei oikein voi arvioi­da, kos­ka sitä ei sovel­le­ta miten­kään joh­don­mu­kai­ses­ti, vaan kan­san­ryh­mä­koh­tai­ses­ti. Tar­tun­to­jen kan­san­ryh­mä­koh­tais­ta tilas­toin­tia taas ei tiet­tä­väs­ti julkaista.

      15. [jol­la hen­ki­lö ilmoit­taa jul­ki­sel­la pai­kal­la naa­mioi­tu­mal­la ehdoit­ta tuke­van­sa kul­loi­sen­kin auto­kra­tian anta­mia sää­dök­siä ja rajoituksia.]

        Höpö höpö. Itse vas­tus­tan anka­ras­ti yli­mi­toi­tet­tu­ja koro­nan tukah­dut­ta­mis­toi­mia (so. Suo­men sekoi­lu­po­li­tiik­ka, auki-kiin­ni-auki-kiin­ni-vai­hei­lu raja­val­von­nan kans­sa, epi­de­mian tukah­dut­ta­mi­sen ylei­nen mah­dot­to­muus, kau­hea älä­mö­löö-hys­te­ria jne.) ja käy­tän sil­ti mas­kia jul­ki­sis­sa sisä­ti­lois­sa sik­si, että var­mas­sa vara parem­pi — ja jot­ta itse mah­dol­li­ses­ti pas­sii­vi­se­na viruk­sen­kan­ta­ja­na en tar­tut­tai­si niin hel­pos­ti mui­ta. Ja tämän pie­nen vai­van sie­dän, kos­ka hyvin tun­te­ma­ni viro­lo­gi sitä suo­sit­te­lee ja toi­mii itse samoin. 

        Mas­kip­sy­koo­si?

      16. Mau­rizio: Höpö höpö. Itse vas­tus­tan anka­ras­ti yli­mi­toi­tet­tu­ja koro­nan tukah­dut­ta­mis­toi­mia (so. Suo­men sekoi­lu­po­li­tiik­ka, auki-kiin­ni-auki-kiin­ni-vai­hei­lu raja­val­von­nan kans­sa, epi­de­mian tukah­dut­ta­mi­sen ylei­nen mah­dot­to­muus, kau­hea älä­mö­löö-hys­te­ria jne.) ja käy­tän sil­ti mas­kia jul­ki­sis­sa sisä­ti­lois­sa sik­si, että var­mas­sa vara parem­pi – ja jot­ta itse mah­dol­li­ses­ti pas­sii­vi­se­na viruk­sen­kan­ta­ja­na en tar­tut­tai­si niin hel­pos­ti mui­ta. Ja tämän pie­nen vai­van sie­dän, kos­ka hyvin tun­te­ma­ni viro­lo­gi sitä suo­sit­te­lee ja toi­mii itse samoin. 

        Mas­kip­sy­koo­si?

        Ter­ve menoa sit­ten Ete­lä-Euroo­pan mai­hin, jois­sa ei juu­ri muu­ta kons­te­ja ole käy­tet­ty kuin mas­ki­pak­koa joka puo­lel­la. Rans­kas­sa, Espan­jas­sa ja Bel­gias­sa mas­kien ansios­ta onkin koro­na­vi­rus saa­tu täy­sin kuriin ja talous pyö­rii kuin unel­ma. Eikun…

        Mas­keis­ta on hyö­tyä jois­sain raja­tuis­sa tilan­teis­sa, mut­ta koko­nai­suu­des­saan nii­den pakot­ta­mi­ses­ta tule­va vai­ku­tus on nega­tii­vi­nen, kos­ka ihmi­set eivät osaa tai halua nii­tä käyt­tää oikein. Lisäk­si ne aiheut­ta­vat val­heel­lis­ta tur­val­li­suu­den ja tar­tut­ta­mat­to­muu­den tunnetta.

      17. Ter­ve menoa? Joo kaa­da itel­les vaan. Jos viruso­pin ammat­ti­lai­nen sanoo, että nii­tä kan­nat­taa käyt­tää OIKEIN vs. joku mas­kip­sy­koot­ti­nen spe­de intern­jet­sis­tä, niin arvaas piruut­tas kum­man tie­toon mä luotan?

        Mut­ta ihan sama. Vedä sä miten vedät, mä vedän näin. Morjens.

    2. Jalo­nen:
      Tren­di­si hyy­tyy alkuun­sa. Kuh­mon, Mik­ke­lin ja Jyväs­ky­län koke­muk­set syys­kuul­ta jo ker­to­vat miten tämä tulee mene­mään. Kun tar­tun­to­ja tulee, jen­gi jää kotiin. Seu­raa­va­na Vaa­sa (tänään 77 tar­tun­taa), parin vii­kon pääs­tä ei ole Vaa­sas­sa juu­ri yhtään.

      Voin toki olla vää­räs­sä­kin, ehkä Vaa­san ter­vey­den­huol­to romah­taa sii­hen epäin­hi­mil­li­seen tilan­tee­seen, että teho­hoi­toa jou­du­taan anta­maan vir­ka­ruot­sil­la. Ruot­sis­ta hoi­ta­jia apuun?

      Hyy­tyy Vaa­sas­sa, mut­ta tilal­le tulee uusi vaa­sa tai mikkeli.

  3. Posi­tii­vis­ten mää­rä on näyt­teen­ot­toak­tii­vi­suu­den funk­tio. Ei lie­ne yksi­se­lit­teis­tä, että juu­ri täl­lä näyt­tei­den mää­räl­lä saa­tai­siin luo­tet­ta­vaa tie­toa tau­din esiintyvyydestä.

    Kun posi­tii­vi­sia on jotain 0,2–2 pro­sent­tia tes­ta­tuis­ta, mikä­kö­hän nii­tä lop­pu­ja vai­vaa, kun influens­sa­kausi­kin on kuu­lem­ma lie­vä? Vai onko jo siir­ryt­ty oireel­lis­ten puut­tees­sa tes­taa­maan kaik­kia vas­taa­no­tol­le tule­via? En ole huo­man­nut mitään kun­nol­lis­ta selon­te­koa Suo­men testauskäytännöistä.

    1. Kyse­lin näi­tä THL:stä kesäl­lä, mut­ta sain hyvin vält­te­le­vän vas­tauk­sen. Sel­väk­si kävi, että 1) yksi posi­tii­vi­nen tulos riit­tää, tes­tiä ei uusi­ta. 2) PCR-tes­tin herk­kyyt­tä (cycles) eivät tien­neet, eivät­kä ole ohjeis­ta­neet. On siis mah­dol­lis­ta, että yksi labra antai­si samas­ta näyt­tees­tä posi­tii­vi­sen ja toi­nen nega­tii­vi­sen tulok­sen. 3) Eivät tien­neet tai halun­neet ker­toa tes­tin sen­si­tii­vi­syyt­tä eikä selek­tii­vi­syyt­tä. 4) FP-rate ei ollut hei­dän mie­les­tään todel­li­nen ongelma.

      Epä­sel­väk­si jäi miten yhden ihmi­sen useam­paa tulos­ta käsi­tel­lään, eli jos käyn useam­man ker­ran tes­tis­sä ja saan mon­ta posi­tii­vis­tä tulos­ta, ker­tau­tuu­ko tulos vai näkyy­kö luvuis­sa vain yksi tartunta.

      Nor­ja­lais­ten ja mui­den mai­den koke­muk­siin noja­ten, on toden­nä­köis­tä että isoh­ko osa tapauk­sis­ta on tes­taus­har­haa. THL:ää ei asia kiinnosta.

      1. PCR-tes­tin tulok­sen var­muus on about rei­lu 80%, se kan­nat­taa hyväk­syä ja men­nä sil­lä tie­dol­la eteen­päin. Parem­pia­kaan työ­ka­lu­ja ei vali­tet­ta­vas­ti ole käytössä.

        Tilas­toin­nis­sa ei var­mas­ti­kaan las­ke­ta yhtä hen­ki­löä kah­dek­si tapauk­sek­si, jos hän saa posi­tii­vi­sen tulok­sen vaik­ka­pa kah­den vii­kon välein. Jos hän saa kak­si posi­tii­vis­ta tulos­ta kuu­den kuu­kau­den välein ja välis­sä on ollut nega­tii­vi­nen tulos, niin sil­loin yksi hen­ki­lö voi kat­taa kak­si tapaus­ta. Tämä toki aika teo­reet­ti­se­na esimerkkinä.

      2. Koro­na­hep­pu:
        PCR-tes­tin tulok­sen var­muus on about rei­lu 80%, se kan­nat­taa hyväk­syä ja men­nä sil­lä tie­dol­la eteen­päin. Parem­pia­kaan työ­ka­lu­ja ei vali­tet­ta­vas­ti ole käytössä.

        Tilas­toin­nis­sa ei var­mas­ti­kaan las­ke­ta yhtä hen­ki­löä kah­dek­si tapauk­sek­si, jos hän saa posi­tii­vi­sen tulok­sen vaik­ka­pa kah­den vii­kon välein. Jos hän saa kak­si posi­tii­vis­ta tulos­ta kuu­den kuu­kau­den välein ja välis­sä on ollut nega­tii­vi­nen tulos, niin sil­loin yksi hen­ki­lö voi kat­taa kak­si tapaus­ta. Tämä toki aika teo­reet­ti­se­na esimerkkinä.

        Ilmei­ses­ti perus­tat vas­tauk­se­si täy­sin ole­tuk­siin, etkä poh­di mikä noi­den asioi­den todel­li­nen vai­ku­tus on. Tes­tin tark­kuut­ta ei voi ilmoit­taa yhdel­lä luvul­la, joten jou­dun olet­ta­maan, että tie­to­si eivät ole kovin var­mal­la pohjalla.

        Mikä­li tes­tin spe­si­fi­syys on todel­la ilmoi­tet­tu 99,8%, sen­si­tii­vi­syys 99,5% ja tau­din ylei­syys 0,1% tes­taus­po­pu­laa­tios­sa, on yli 60% tapauk­sis­ta fal­se posi­tii­ve­jä. Tämä ei THL:ää, eikä juu­ri mui­ta­kaan kiin­nos­ta. Maa­il­mal­la asias­ta kir­joi­te­taan kui­ten­kin paljon. 

        Mikä­li tes­tin tark­kuu­det ovat molem­mat epäi­le­mä­si 80%, tes­ti on käy­tän­nös­sä hyö­dy­tön diag­noo­sin teke­mi­seen. Se sovel­tui­si kor­kein­taan epi­de­mian ete­ne­mi­sen seu­ran­taan popu­laa­tios­sa ja seulontaan.

        Tes­tauk­sen ongel­mat ovat aiheut­ta­neet jo aiem­min luul­tu­ja epi­de­mioi­ta, jot­ka jäl­ki­kä­teis­tar­kas­te­lus­sa on todet­tu tes­taus­har­hak­si, kuten 2006 vuo­den hin­ku­ys­kän har­hae­pi­de­mia New Hamps­hi­re­lai­ses­sa sairaalassa:

        https://www.nytimes.com/2007/01/22/health/22whoop.html

        https://www.nytimes.com/2020/08/29/health/coronavirus-testing.html

        Ennen Covi­din tuloa perus­op­pi ja myös WHO:n ohjeis­tus on ollut, että diag­noo­siin pitää olla vähin­tään kak­si oiret­ta ja kak­si posi­tii­vis­tä tes­ti­tu­los­ta, mie­lel­lään eri tek­nii­kal­la teh­tyi­nä. Nyt näis­tä aiem­min jär­ke­vi­nä pide­tyis­tä var­mis­tuk­sis­ta on Covi­din suh­teen jos­tain syys­tä luo­vut­tu, joten on mah­dol­lis­ta ja jopa toden­nä­köis­tä saa­da diag­noo­si oireet­to­ma­na, kun­han tes­ti on posi­tii­vi­nen. Tes­tin tark­kuu­des­ta ei kenel­lä­kään ole tie­toa, joten oikeas­ti emme edes tie­dä, että kuin­ka moni diag­noo­sin saa­neis­ta on oikes­ti sairastunut. 

        Kun fal­se posi­ti­ve-ratea ei oikeas­ti tie­de­tä ja tes­taus­mää­rä kas­vaa, saim­me luo­tua iki­liik­ku­jan. Kas­va­nut tes­ti­mää­rä nos­taa posi­tii­vis­ten tapaus­ten mää­rä, joka siis ole­te­taan suo­raan ker­to­van sai­ras­tu­nei­den mää­rän, joka taas nos­taa testausmäärää. 

        Eipä tätä voi kuin ihmetellä.

      3. Vää­rien posi­tii­vis­ten osuus aina­kin Suo­mes­sa teh­dyis­tä PCR-tes­teis­tä on toden­nä­köi­ses­ti hyvin pie­ni, kos­ka muu­ten emme oli­si saa­neet tuos­sa hei­nä­kuun alku­puo­lel­la nii­tä paria, kol­mea päi­vit­täis­tä löy­det­tyä tar­tun­taa, tai elo­kuun puo­li­vä­lis­sä kun tes­te­jä teh­tiin jo pal­jon rino­vi­ruse­pi­de­mian takia, ja sil­ti posi­tii­vi­sia löy­tyi vain pari­sen­kym­men­tä päivässä.

        Teh­dään­päs toi­nen­kin sani­ty check, kun on esi­tet­ty, että todel­li­suu­des­sa infek­tioi­ta oli­si Suo­mes­sa todel­la monin­ker­tai­nen mää­rä löy­det­tyi­hin tapauk­siin verrattuna:

        Suo­mes­sa on nyt teh­ty THL:n mukaan n. 1 190 000 tes­tiä — ole­tet­ta­vas­ti tar­koit­taen PCR-tes­te­jä. Jos ketään ei oli­si tes­tat­tu kah­ta ker­taa, väes­tös­tä n. 1190000/5530706 = 21.5% oli­si testattu.
        Tes­tit on pai­no­tet­tu hei­hin, joil­ta löy­tyy tar­tun­ta toden­nä­köi­sem­min kuin väes­töl­tä kes­ki­mää­rin, eli oireel­li­siin tai poten­ti­aa­li­ses­ti altis­tu­nei­siin. Tämä pai­no­tus ohit­ta­nee sel­väs­ti sen toi­seen suun­taan vai­kut­ta­van teki­jän, että joil­le­kin on teh­ty kak­si tai jopa useam­pi testi.
        Kun posi­tii­vi­sia iden­ti­fioi­tu­ja tapauk­sia on ollut tuo 12 200, posi­tii­vis­ten osuus on siis n. 1.0% (joi­ta­kin on voi­tu luo­ki­tel­la oirei­den perus­teel­la, vaik­ka tes­tit ovat olleet negatiivisia)
        Suo­men väes­tös­tä siis käy­tän­nös­sä _alle_ 1% eli alle 53 300 on tähän men­nes­sä saa­nut tar­tun­nan vii­me tal­ves­ta tähän päivään.
        Kun iden­ti­fioi­tu­ja tar­tun­to­ja on 12 200, se tekee 0.22% Suo­men väes­tös­tä. Toden­nä­köi­nen ylä­ra­ja tar­tun­nan saa­neil­le siis 1%, mikä on 4.5‑kertaisesti iden­ti­fioi­tui­hin tapauk­siin näh­den, koko epi­de­mian ajal­ta. Mut­ta luul­ta­vas­ti ker­roin siis on tuo­ta pie­nem­pi, tuo on vain lähes ehdo­ton yläraja.

      4. Las­ket­te­li­ja, ei sitä voi noin lakea. PCR-tesi ker­too, onko sai­ras nyt. Se ei ker­ro, onko ollut sai­ras jos­kus aiem­min. Kevään infek­toi­tu­nei­den mää­räs­tä meil­lä ei ole mitään tietoa.

      5. Osmo Soi­nin­vaa­ra:
        Las­ket­te­li­ja, ei sitä voi noin lakea. PCR-tesi ker­too, onko sai­ras nyt. Se ei ker­ro, onko ollut sai­ras jos­kus aiem­min. Kevään infek­toi­tu­nei­den mää­räs­tä meil­lä ei ole mitään tietoa.

        PCR-tes­ti ei vält­tä­mät­tä ker­ro, onko sai­ras nyt. Tes­ti voi antaa posi­tii­vi­sen tulok­sen vie­lä viik­ko­ja sai­ras­ta­mi­sen jäl­keen. Se sovel­tuu hyvin (vai­keis­ta) koro­na­oi­reis­ta kär­si­vän tes­taa­mi­seen, jol­loin oireet huo­mioi­den tulos­ta voi pitää luo­tet­ta­va­na, mut­ta EI väes­tön ja var­sin­kaan oireet­to­mien mas­sa­tes­taa­mi­seen. Lie­vä­oi­rei­nen­kin voi kär­siä samaan aikaan muus­ta fluns­sas­ta ja olla aiem­min sai­ras­ta­nut tämän uuden koronan. 

        BBC: “Test could be pic­king dead virus”
        https://www.bbc.com/news/health-54000629

        PCR-tes­tien sopi­mat­to­muu­teen mas­sa­tes­tauk­sis­sa viit­ta­si myös taan­noi­nen sak­sa­lai­sen juris­tin (Dr. Rei­ner Fuell­mich) ulostulo:
        https://www.youtube.com/watch?fbclid=IwAR12AqTmolM6l9LIBrETICOXg9l0JzIqoHwo1d5_rWMuwczbTMcSwVm4dGg&feature=youtu.be&v=kr04gHbP5MQ&app=desktop

        Toi­nen hyvä kysy­mys liit­tyy sii­hen KEITÄ täl­lä het­kel­lä tes­ta­taan: onko tes­tat­ta­vien jouk­ko kuin­ka kat­ta­va sekä mää­räl­li­ses­ti että laa­dul­li­ses­ti. Tilas­tot tes­tat­ta­vien mää­räs­tä eivät näy­tä ole­van nousus­sa, vaik­ka tode­tut tapauk­set ovat. Myös oma havain­to on, että kaik­ki eivät hakeu­du tes­tei­hin. Kuka sit­ten hakeu­tuu? Pai­not­tuu­ko siel­lä mää­rään­sä enem­män hys­tee­ri­sim­mät, jot­ka pysy­vät loi­tol­la kai­kes­ta muutenkin? 

        Edel­leen, todel­li­sen epi­de­mia­ku­van saa­mi­sek­si oleel­lis­ta on seu­ra­ta teho­hoi­det­ta­vien ja kuol­lei­den käyriä. 

        Niis­sä vaka­vien tapaus­ten mää­rä riip­puu pal­jol­ti sekä demo­gra­fi­sis­ta (väes­tön ikä- ja elin­ta­so­ja­kau­mat) että kan­san­ter­vey­del­li­sis­tä teki­jöis­tä (yli­pai­no, piilevät+ilmenneet elintasosairaudet). 

        Lance­tis­sa jul­kais­tu mie­len­kiin­toi­nen artikkeli:
        The Lancet: “Offli­ne: COVID-19 is not a pandemic”
        https://www.thelancet.com/journals/lancet/article/PIIS0140-6736(20)32000–6/fulltext?fbclid=IwAR0dEbQK77al5LYaiumieu-Y_7P4cK9mvcCsbdcK2GFVIdadbKSd4hFxGpg

      6. Quo vadis:
        Toi­nen hyvä kysy­mys liit­tyy sii­hen KEITÄ täl­lä het­kel­lä tes­ta­taan: onko tes­tat­ta­vien jouk­ko kuin­ka kat­ta­va sekä mää­räl­li­ses­ti että laa­dul­li­ses­ti. Tilas­tot tes­tat­ta­vien mää­räs­tä eivät näy­tä ole­van nousus­sa, vaik­ka tode­tut tapauk­set ovat. Myös oma havain­to on, että kaik­ki eivät hakeu­du tes­tei­hin. Kuka sit­ten hakeu­tuu? Pai­not­tuu­ko siel­lä mää­rään­sä enem­män hys­tee­ri­sim­mät, jot­ka pysy­vät loi­tol­la kai­kes­ta muutenkin? 

        Tie­dän monia, jot­ka eivät hakeu­du tes­tei­hin, kos­ka tie­tä­vät tes­tien ole­van kal­lii­ta, eivät­kä halua polt­taa yhteis­kun­nan rahaa. Osal­la on myös pit­kä mat­ka tes­taus­paik­koi­hin, mikä käy­tän­nös­sä estää tes­tei­hin hakeu­tu­mi­sen. Tes­ta­tuis­sa koros­tu­ne­vat tes­ti­paik­ko­jen lähel­lä asu­vat sekä mm. ulko­mail­le mat­kan teh­neet, sekä mm. tar­ha­lap­set, kun nuhai­sia lap­sia ei mones­sa pai­kas­sa anne­ta vie­dä hoi­toon, ellei tes­te­jä lap­sil­le tee­tel­lä. Sen sijaan esi­mer­kik­si van­huk­sia tes­ta­taan ilmei­ses­ti suh­teel­li­sen vähän. Van­huk­set eivät itse niin hakeu­du tes­tei­hin. Toki eivät vaik­ka tar­ha­lap­set­kaan itse hakeu­du, vaan van­hem­mat vievät.

  4. Aika pal­jon riip­puu sii­tä miten käyt­täy­ty­mi­nen muut­tuu. Jos tilan­ne on se, että kun “Timo” saa koro­nan ja on koto­na fluns­sas­sa vii­kon ja ei mitään, niin aina­kaan muo­ret eivät muu­ta käyt­täy­ty­mis­tä. Ei täs­sä pel­käs­tään hal­li­tus pää­tä ja tie­doi­tus­vä­li­neet ohjaa, vaan ihmi­set teke­vät omis­tä läh­tö­koh­dis­taa pää­tök­siä jot­ka perus­tu­vat myös tut­tu­jen ja laa­jem­man ystä­vä­pii­rin koke­muk­siin. Kun Hel­sin­gis­sä kau­pu­gil­la kul­kee, niin enim­mäk­seen ihmi­siä ei tun­nut asia suu­res­ti huo­les­tut­ta­van. Elä­ke­läi­sis­sä on var­maan eri jut­tu, mut­ta ne muu­ten­kin istu­vat koto­na kiik­kus­tuo­lis­sa ja kat­so­vat televisiota.

    Ei nuo­ret ota tätä vaka­vas­ti, kun heil­lä on suu­rem­pi ris­ki jää­dä auton alle kuin kuol­la koronaan.

    Kevää­seen ver­rat­tu­na on iso ero kuol­lei­suus­lu­ku­jen ja tar­tun­to­jen välil­lä. Oli­si kiva kuul­la esim. Osmon vii­mei­sin näky­mys kuolleisuudesta.

    1. Saa­tan alkaa las­kea esti­maat­tia tapaus­kuol­lei­suu­del­le (kuolleita/todettu tapaus) elo­kuun alus­ta alkaen. Se on kui­ten­kin aivan eri asia kuin infek­tio­kuol­lei­suus eli kuolleita/tartunnan saanut.

      1. Löy­tyi­si­kö myös dataa las­kea tren­diä sai­raa­la- ja teho­hoi­toa vaa­ti­vien tapaus­ten osuu­des­ta posi­tii­vi­ses­ta tes­ti­ta­pauk­sis­ta? Täs­sä tun­tuu tapah­tu­neen erit­täin mer­kit­tä­vä muu­tos kevää­seen, ja mene­mät­tä sii­hen onko syy­nä tes­tien mää­rän kas­vu vai nuor­ten suu­rem­pi osuus tapauk­sis­ta oli­si mie­les­tä­ni erit­täin tär­keä pys­tyä seu­raa­maan mah­dol­lis­ta tren­din muu­tos­ta. Alle­kir­joi­tet­ta­neen mie­les­tä nämä ovat mer­kit­tä­väs­ti kiin­nos­ta­vam­pia mit­ta­rei­ta kuin tapaus­mää­rien tuijottaminen.

      2. Tuo­mas:
        Löy­tyi­si­kö myös dataa las­kea tren­diä sai­raa­la- ja teho­hoi­toa vaa­ti­vien tapaus­ten osuu­des­ta posi­tii­vi­ses­ta tes­ti­ta­pauk­sis­ta? Täs­sä tun­tuu tapah­tu­neen erit­täin mer­kit­tä­vä muu­tos kevää­seen, ja mene­mät­tä sii­hen onko syy­nä tes­tien mää­rän kas­vu vai nuor­ten suu­rem­pi osuus tapauk­sis­ta oli­si mie­les­tä­ni erit­täin tär­keä pys­tyä seu­raa­maan mah­dol­lis­ta tren­din muu­tos­ta. Alle­kir­joi­tet­ta­neen mie­les­tä nämä ovat mer­kit­tä­väs­ti kiin­nos­ta­vam­pia mit­ta­rei­ta kuin tapaus­mää­rien tuijottaminen.

        Sepä se. Laa­tu­me­dias­sa­kin seu­ran­ta pai­not­tuu tar­tun­nan saa­nei­siin ja mah­dol­li­siin altis­tu­mi­siin. Luo­daan­ko osit­tain tur­haan hys­te­ri­aa?! Avoi­mem­pi uuti­soin­ti ja ana­lyy­si myös sai­raa­las­sa ole­vis­ta, teho­hoi­dos­sa ole­vis­ta ja kuo­le­mis­ta oli­si tau­din koko­nais­ku­van seu­ran­nan kan­nal­ta järkevämpää.

      3. mahdollinen_altistuminen: Sepä se. Laa­tu­me­dias­sa­kin seu­ran­ta pai­not­tuu tar­tun­nan saa­nei­siin ja mah­dol­li­siin altis­tu­mi­siin. Luo­daan­ko osit­tain tur­haan hys­te­ri­aa?! Avoi­mem­pi uuti­soin­ti ja ana­lyy­si myös sai­raa­las­sa ole­vis­ta, teho­hoi­dos­sa ole­vis­ta ja kuo­le­mis­ta oli­si tau­din koko­nais­ku­van seu­ran­nan kan­nal­ta järkevämpää.

        THL:n sivuil­ta näyt­täi­si löy­ty­vän käp­py­röi­tä sai­raa­la- ja teho­hoi­dos­sa ole­vis­ta sai­raan­hoi­to­pii­reit­täin (n. sivun puolessavälissä).

        Huh­ti-tou­ko­kuus­sa näyt­ti tosi­aan ole­van hoi­don tar­vet­ta, mut­ta kesä­kuus­sa poti­las­mää­rät näyt­ti­vät las­ke­van kohi­nan tasol­le — eikä sii­tä näy­tä suun­ta ole­van oikeas­taan mihin­kään. No, syys­kuun puo­li­vä­lin jäl­keen näyt­tää ehkä pien­tä akti­voi­tu­mis­ta ole­van, mut­ta ei tuos­ta vie­lä mitään voi oikeas­taan pää­tel­lä — ja ennen kaik­kia ollaan hyvin kau­ka­na kevään luvuista.

  5. Kii­tos hyvis­tä artik­ke­leis­ta! Olen koro­na­kriit­tis­ten artikkeleiden/videoiden yhtey­des­sä tör­män­nyt käsit­tee­seen “fal­se posi­ti­ve” (esim. tääl­lä: https://youtu.be/LrRijSa8494), mikä tar­koit­ta­nee käy­tän­nös­sä, että löy­de­tään virus­ta tai sen osia, mut­ta tes­tin anta­ja ei kui­ten­kaan tar­tu­ta tai edes sai­ras­ta oireel­lis­ta koro­naa. Samoin ymmär­tääk­se­ni on vää­riä nega­tii­vi­sia (jol­loin hen­ki­lö on anta­nut nega­tii­vi­sen koro­na­vi­rus­näyt­teen, mut­ta myö­hem­min posi­tii­vi­sen näyt­teen vas­ta-aine­tes­tis­sä). Miten nämä mie­les­tä­si vai­kut­ta­vat tilastoihin? 

    Entä mitä ajat­te­let tar­tun­ta­lu­vuis­ta tilas­to­tie­tei­li­jä­nä, ovat­ko aiem­pien vuo­sien tes­ti­tu­lok­set ver­tai­lu­kel­poi­sia koro­na­tes­tauk­sen kans­sa? Aiem­pi­na vuo­si­na kausifluns­sat ovat kier­tä­neet väes­tös­sä ilman, että aiheut­ta­jaa sen kum­mem­min tes­ta­taan. Nyt­hän tes­ta­taan kaik­ki aivan pie­nim­mil­lä­kin oireil­la. Eikö tämä väis­tä­mät­tä anna vää­ris­ty­neen kuvan tau­din leviä­mi­ses­tä? Jos esim. vuon­na 2018–2019 oli­si tes­tat­tu kaik­ki hie­man­kin fluns­sai­set, eikö oli­si voi­tu saa­da yhtä hälyt­tä­viä, kas­va­via tartuntalukuja?

    1. Tus­kin oli­si. Tau­ti alkoi levi­tä Suo­mes­sa ilmeis­ti vas­ta vuon­na 2020, kor­kein­taan joi­tain yksit­täi­siä tapauk­sia saat­toi olla jo vuo­den 2019 puolella

      1. Ilmai­sin itseä­ni epä­sel­väs­ti. Tar­koi­tan, että jos aiem­pi­na vuo­si­na oli­si tes­tat­tu kaik­ki vähän­kin nuhai­set / fluns­sai­set, eikö siel­tä oli­si voi­nut löy­tyä yhtä suu­ria mää­riä jotain muu­ta fluns­sa­vi­rus­ta kuin tämä uusi koro­na­vi­rus (taval­li­nen koro­na­vi­rus, ade­no­vi­rus tai jokin muu vas­taa­va) mikä mil­loin­kin käy väes­töä läpi?

        Eli nyt näyt­tää sil­tä, että koro­na­vi­rus­ta on todel­la pal­jon, mut­ta voi­ko olla että aiem­pi­na vuo­si­na jotain vas­taa­vaa virus­ta on ollut yhtä pal­jon mut­ta sii­tä ei ole dataa kos­ka pik­kufluns­sia ei ole jär­jes­tel­mäl­li­ses­ti testattu.

      2. Tan­ja:
        Ilmai­sin itseä­ni epä­sel­väs­ti. Tar­koi­tan, että jos aiem­pi­na vuo­si­na oli­si tes­tat­tu kaik­ki vähän­kin nuhai­set / fluns­sai­set, eikö siel­tä oli­si voi­nut löy­tyä yhtä suu­ria mää­riä jotain muu­ta fluns­sa­vi­rus­ta kuin tämä uusi koro­na­vi­rus (taval­li­nen koro­na­vi­rus, ade­no­vi­rus tai jokin muu vas­taa­va) mikä mil­loin­kin käy väes­töä läpi?

        Eli nyt näyt­tää sil­tä, että koro­na­vi­rus­ta on todel­la pal­jon, mut­ta voi­ko olla että aiem­pi­na vuo­si­na jotain vas­taa­vaa virus­ta on ollut yhtä pal­jon mut­ta sii­tä ei ole dataa kos­ka pik­kufluns­sia ei ole jär­jes­tel­mäl­li­ses­ti testattu.

        Täl­lä lin­jal­la on Jean-Francois Tous­saint. Yhdes­sä haas­tat­te­lus­sa hän tote­si että iki­nä aikai­sem­min maa­il­man­his­to­rias­sa on jokai­nen nenä euroo­pas­sa tut­kit­tu viruk­sia etsien. Eli meil­lä ei oikeas­taan ole tie­toa miten levit­täy­ty­nei­tä esi­mer­kik­si influens­sat ovat oikeas­ti olleet. Ihmi­nen jos­ta löy­tyy virus tai virus­jään­tei­tä ei vält­tä­mät­tä ole sai­ras joten fokus tar­tun­ta­mää­riin tai jopa altis­tu­neis­mää­riin vie vää­rään suun­taan kos­ka samal­la lai­min­lyö­dään mui­den tau­tien hoi­to ja unoh­de­taan viet­tää elämää.

      3. MF: Täl­lä lin­jal­la on Jean-Francois Tous­saint. Yhdes­sä haas­tat­te­lus­sa hän tote­si että iki­nä aikai­sem­min maa­il­man­his­to­rias­sa on jokai­nen nenä euroo­pas­sa tut­kit­tu viruk­sia etsien. Eli meil­lä ei oikeas­taan ole tie­toa miten levit­täy­ty­nei­tä esi­mer­kik­si influens­sat ovat oikeas­ti olleet. Ihmi­nen jos­ta löy­tyy virus tai virus­jään­tei­tä ei vält­tä­mät­tä ole sai­ras joten fokus tar­tun­ta­mää­riin tai jopa altis­tu­neis­mää­riin vie vää­rään suun­taan kos­ka samal­la lai­min­lyö­dään mui­den tau­tien hoi­to ja unoh­de­taan viet­tää elämää.

        Kii­tos, kat­soin kysei­sen her­ran haas­tat­te­lu­ja ja ihan jär­ke­viä näyt­ti puhu­van. Puhui myös pal­jon sii­tä, että pan­de­mian vai­ku­tuk­sia arvioi­taes­sa tär­kein kri­tee­ri on nimen omaan teho­hoi­to ja kuol­lei­suus, ei todet­tu­jen tar­tun­to­jen mää­rä. Kuol­lei­suu­des­ta­kin tär­kein mit­ta­ri lie­nee yli­kuol­lei­suus. Niin­pä on tul­lut mie­tit­tyä, onko tar­tun­to­jen mää­rä todel­la se mit­ta­ri, mitä kan­nat­taa päi­vit­täin huu­del­la leh­dis­sä ihmi­siä pelotellen.

        Ilmei­ses­ti koro­na on perus­fluns­saa hie­man ärhä­käm­pi tau­ti, Euro­mo­mon (https://www.euromomo.eu/graphs-and-maps#z‑scores-by-country) tilas­to­jen mukaan yli­kuol­lei­suus on jois­sa­kin mais­sa isoa, kun taas toi­sis­sa mais­sa, kuten Suo­mes­sa, yli­kuol­lei­suut­ta ei käy­tän­nös­sä ole ollut lainkaan.

      4. Tan­ja:Niin­pä on tul­lut mie­tit­tyä, onko tar­tun­to­jen mää­rä todel­la se mit­ta­ri, mitä kan­nat­taa päi­vit­täin huu­del­la leh­dis­sä ihmi­siä pelotellen. 

        Pelo­tel­la ei tie­tys­ti pitäi­si, mut­ta media elää klik­kiot­si­kois­ta. Sinän­sä tar­tun­to­jen mää­rä on kyl­lä se mit­ta­ri, jota tulee seu­ra­ta. Koro­na­po­ti­laat pää­ty­vät sai­raa­laan parin vii­kon vii­veel­lä tar­tun­nas­ta. Epi­de­mias­sa nopean eks­po­nen­ti­aa­li­sen kas­vun ongel­ma sai­raa­lan näkö­vink­ke­lis­tä on se, että sii­nä vai­hees­sä kun poti­las­mää­rä alkaa näyt­tää hälyt­tä­väl­tä, niin uusia poti­lai­ta on tulos­sa seu­raa­va­na päi­vän tupla­mää­rä, ja sitä seu­raa­va­na nelin­ker­tai­nen mää­rä. Toi­sin sanoen, jos tar­tun­to­jen mää­rää ei seu­ra­ta, on suu­ri ris­ki, että epi­de­mian nopea kas­vu yllät­tää ter­vey­den­hoi­to­jär­jes­tel­män, ja sii­tä seu­raa kai­ken­lais­ta hait­taa muil­le­kin kuin koro­na­po­ti­lail­le. Käy­tän­nös­sä Suo­mes­sa ei täl­lä het­kel­lä todel­la­kaan ole täm­möis­tä vaa­raa, kun tes­te­jä teh­dään ver­ra­ten pal­jon ja posi­tii­vi­sia tulok­sia on luok­kaa pro­sent­ti. Epi­de­mian kas­vu­vauh­ti on var­sin tark­kaan tiedossa.

      5. Siis Suo­mes­sa ei ole ollut koro­na­vi­ruk­ses­ta joh­tu­vaa yli­kuol­lei­suut­ta epi­de­mian aika­na? Yli­kuol­lei­suut­ta on kui­ten­kin ollut koko koro­na ajan. Myös ensim­mäi­sen ja toi­sen aal­lon välissä.

      6. kom­ment­ti: Siis Suo­mes­sa ei ole ollut koro­na­vi­ruk­ses­ta joh­tu­vaa yli­kuol­lei­suut­ta epi­de­mian aika­na? Yli­kuol­lei­suut­ta on kui­ten­kin ollut koko koro­na ajan. Myös ensim­mäi­sen ja toi­sen aal­lon välissä.

        Kan­nat­taa huo­mioi­da että (aina­kin Euro­Mo­mon mukaan) Suo­mes­sa kuol­lei­suus oli kes­ki­mää­räis­tä alem­pi yhtä­jak­soi­ses­ti mar­ras­kuun 2019 alus­ta maa­lis­kuun 2020 puo­li­vä­liin. Lisäk­si 2019 influens­sa­kausi oli var­sin lie­vä. Kuol­lei­suu­den ei voi olet­taa pysy­vän kes­ki­mää­räis­tä mata­lam­pa­na kovin pit­kään kerrallaan.

      7. Ilmei­ses­ti koro­na on perus­fluns­saa hie­man ärhä­käm­pi tauti, … 

        Täs­sä oli­si ehkä syy­tä tar­ken­taa ter­mi­no­lo­gi­aa: koro­na on ajoit­tain esiin­ty­vää kausi-influens­saa ärhä­käm­pi tauti.

        Sen sijaan “perus­fluns­sa”, eli taval­li­nen vilus­tu­mi­nen, on pal­jon mie­dom­pi sairaus. 

        Kausi-influens­sa on niin vaka­va sai­raus että sitä vas­taan roko­te­taan, perus­fluns­sia vas­taan se ei ole mielekästä.

      8. Tan­ja:
        Ilmai­sin itseä­ni epä­sel­väs­ti. Tar­koi­tan, että jos aiem­pi­na vuo­si­na oli­si tes­tat­tu kaik­ki vähän­kin nuhai­set / fluns­sai­set, eikö siel­tä oli­si voi­nut löy­tyä yhtä suu­ria mää­riä jotain muu­ta fluns­sa­vi­rus­ta kuin tämä uusi koro­na­vi­rus (taval­li­nen koro­na­vi­rus, ade­no­vi­rus tai jokin muu vas­taa­va) mikä mil­loin­kin käy väes­töä läpi?

        Eli nyt näyt­tää sil­tä, että koro­na­vi­rus­ta on todel­la pal­jon, mut­ta voi­ko olla että aiem­pi­na vuo­si­na jotain vas­taa­vaa virus­ta on ollut yhtä pal­jon mut­ta sii­tä ei ole dataa kos­ka pik­kufluns­sia ei ole jär­jes­tel­mäl­li­ses­ti testattu.

        Vai­kea näin maal­lik­ko­na sanoa, mut­ta mik­sei teo­rias­sa jokin virus oli­si voi­nut levi­tä koro­na­vi­rus­ta laa­jem­mal­la­kin väes­töön. Mut­ta tämä mah­dol­li­nen toi­nen virus on siis ollut eri virus, eikä sen aiheut­ta­ma tau­ti ole ollut yhtä vaka­va yhtä suu­rel­le jou­kol­le ihmi­siä, kos­ka mitään koro­na-aika­na käy­tet­tyi­hin rajoi­tuk­siin ver­rat­ta­via varo­toi­mia ei ole ollut, eikä mitään uhkaa ter­vey­den­huol­lon kan­to­ky­vyl­le ole aina­kaan uutisoitu.

  6. Tes­ti­tu­lok­set kuvaa­vat tilan­net­ta noin viik­koa aiem­min ja sai­ras­tu­neet kak­si viik­koa aiem­min. Sik­si toi­men­pi­teet vai­kut­ta­vat todel­la hitaasti.

    Las­ken­nal­li­sen fysii­kan tut­ki­joi­den ennus­te­mal­li (kaa­vat löy­ty­vät myös)
    https://covid19.solanpaa.fi

    Sit­ten voi tes­ta­ta miten mas­kien käy­tön yleis­ty­mi­nen vai­kut­taa: https://www.omnicalculator.com/health/mask-vs-no-mask

    Todel­la­kin etäi­syys, mas­ki, käsien pesu ja kon­tak­tien mää­rä vai­kut­ta­vat. Keh­no mas­ki on pal­jon parem­pi kuin ei mitään.

    Kovin keh­nos­ti ja tek­ni­ses­ti hoi­det­tu vies­tin­tä on täs­sä isoin ongel­ma. Uuden­maan sul­ke­mi­nen oli vies­ti ja se vai­kut­ti. Nyt on kum­mal­lis­ta­sös­sö­tys­tä mat­kai­lu­ku­pi­lis­ta ja muusa höpe­rös­tä ravin­to­loi­den kan­nat­ta­vuu­des­ta. Asia on unoh­tu­nut, vaa­li­ra­hoi­tus­ta­ko täs­sä odo­te­taan vai mitä?

    Mas­ki­suo­si­tus” on ker­rot­tu seka­vas­ti. THL ei sit­ten kyke­ne sano­maan pik­tä ovat TTL:n ohjeet, jot­ka alka­vat s “On suo­si­tel­ta­vaa perus­taa työ­pai­kal­len­ne ryh­mä…” ja sit­ten lopul­ta jos joku löy­tää niin tulee “Kun työ­pai­kan olo­suh­teet muut­tu­vat, työ­nan­ta­jan pitää päi­vit­tää laa­ti­man­sa ris­kien arvioin­ti ja arvioi­da muu­tos­ten mer­ki­tys työn­te­ki­jöi­den ter­vey­del­le ja tur­val­li­suu­del­le nyt eri­tyi­ses­ti COVID-19 tar­tun­ta­tau­dil­le altis­tu­mi­nen huomioiden” 

    Kenel­le tuol­la mak­se­taan palk­kaa ja mis­tä hyväs­tä! Ei noin. 

    THL:n har­ras­ta­ma keväi­nen mas­kien vähät­te­ly oli täy­sin käsit­tä­mä­tön teko ja kukaan ei ole tääl­lä sano­nut, että tie­to­jen kart­tues­sa ohjei­ta on syy­tä muut­taa. Roko­tet­ta kun ei tule vie­lä kuu­kausiin. No, pie­leen meni. Samoin kuin “hiih­to­kes­kuk­sis­sa ei ole koro­na­ris­kiä” — ei sit­ten aikui­sil­le tul­lut mie­leen, että sin­ne men­nään len­to­kent­tien kaut­ta ja saat­taa joku käy­dä kaupungeissa.

    Lop­pu­tu­los: tilan­ne pahe­nee vie­lä pitkään.

    1. JTS: ”Kun työ­pai­kan olo­suh­teet muut­tu­vat, työ­nan­ta­jan pitää päi­vit­tää laa­ti­man­sa ris­kien arvioin­ti ja arvioi­da muu­tos­ten mer­ki­tys työn­te­ki­jöi­den ter­vey­del­le ja tur­val­li­suu­del­le nyt eri­tyi­ses­ti COVID-19 tar­tun­ta­tau­dil­le altis­tu­mi­nen huomioiden” 

      Taas men­nyt sekai­sin suo­si­tus­luon­tei­set ohjeet ja sito­vat lait ja mää­räyk­set. Mää­räys pitäi­si antaa mää­räyk­se­nä, jos halu­taan jotain mää­rä­tä. Ohjeet puo­les­taan ovat suo­si­tuk­sia. Asia­kir­jois­sa menee yhä jat­ku­vas­ti sekai­sin, että mitä on annet­tu vel­voit­ta­va­na mää­räyk­se­nä ja mikä on “kiva olis, mut ei tart­te” luon­teis­ta ohjeis­tus­ta. Nyt ohjei­siin upo­te­taan teks­tiä, joka ulkoi­ses­ti näyt­tää ja kuu­los­taa mää­räyk­sel­tä. Jos halu­taan mää­rä­tä, pitää antaa viran­omais­mää­räys tai sää­tää laki tai asetus.

    2. ”Mas­ki­suo­si­tus” on ker­rot­tu seka­vas­ti. THL ei sit­ten kyke­ne sano­maan pik­tä ovat TTL:n ohjeet, jot­ka alka­vat s ”On suo­si­tel­ta­vaa perus­taa työ­pai­kal­len­ne ryh­mä…” ja sit­ten lopul­ta jos joku löy­tää niin tulee ” — 

      THL:llä on vai­keuk­sia arti­ku­loi­da asi­aa, jon­ka sano­mi­seen hei­tä on pai­nos­tet­tu. THL:n alku­pe­räis­tä kan­taa olla suo­sit­ta­mat­ta mas­ke­ja voi pitää jär­ke­vä­nä. Tilas­to­jen valos­sa mas­kit ovat näy­tö­so­pe­raa­tio, ja voi­vat jopa lisä­tä viruk­sen leviä­mis­tä. Olen usein näh­nyt asia­kas­pal­ve­lu­ti­lan­tees­sa mas­kia käy­tä­vän myy­jän kos­ket­te­le­van mas­ki­aan – ne eivät istu/pysy pai­koil­laan, tai nii­den läpi puhe voi olla epä­sel­vää. Mas­kien käyt­tö ei pää­osin ole hygie­niaoh­jei­den mukais­ta, mikä jopa kään­tää hygie­nian pää­lael­leen. Entä mai­den evi­dens­si?! Siel­lä mis­sä ne ovat pakol­li­sia, löy­de­tään eni­ten uusia tartuntoja. 

      Koro­na­riip­pu­mat­to­mia tut­ki­muk­sia kas­vo­mas­kien hyö­dyt­tö­myy­des­tä löy­tyy ajal­ta ennen koro­naa. Aihees­ta voi lukea vaik­ka­pa täältä:
      https://off-guardian.org/2020/06/06/coronavirus-fact-check-6-does-wearing-a-mask-do-anything/

      Erit­täin hyvä jat­ko-osa koko koro­na­ral­lin mie­let­tö­myy­des­tä löy­tyy tääl­tä (sii­nä myös olen­nai­sia tilas­to­ja mas­kien käyt­töön liittyen):
      https://www.youtube.com/watch?v=eKKIr425b40

      1. Quo vadis: Entä mai­den evi­dens­si?! Siel­lä mis­sä ne ovat pakol­li­sia, löy­de­tään eni­ten uusia tartuntoja. 

        Mas­kin käyt­töä puol­ta­va evi­dens­si tulee niis­tä mais­ta, jois­sa mas­kin käyt­tö on taval­li­sis­sa­kin fluns­sis­sa arki­päi­vää, siis omien havain­to­je­ni mukaan aina­kin Japa­nis­sa, Sin­ga­po­res­sa, Hong-Kon­gis­sa ja Ete­lä-Koreas­sa. Niis­sä kai­kis­sa ilmaan­tui alkusyk­sys­tä toi­nen aal­to ja se on saa­tu jo tähän men­nes­sä kuriin. — Pak­ko on pak­ko, maan tapa on maan tapa. Pak­ko vuo­taa, tapa vähem­mäs­sä määrin.

        Mas­kien hyö­dyl­li­syys on ilmiselvä.

      2. Quo vadis: Koro­na­riip­pu­mat­to­mia tut­ki­muk­sia kas­vo­mas­kien hyö­dyt­tö­myy­des­tä löy­tyy ajal­ta ennen koro­naa. Aihees­ta voi lukea vaik­ka­pa täältä:

        Ehkä uskoi­sin kui­ten­kin enem­män tätä:

        Chu and col­lea­gues repor­ted that masks and res­pi­ra­tors reduced the risk of infec­tion by 85% (aOR 0·15, 95% CI 0·07–0·34), with grea­ter effec­ti­ve­ness in health-care set­tings (RR 0·30, 95% CI 0·22–0·41) than in the com­mu­ni­ty (0·56, 0·40–0·79; pinteraction=0·049). They att­ri­bu­te this dif­fe­rence to the pre­do­mi­nant use of N95 res­pi­ra­tors in health-care set­tings; in a sub-ana­ly­sis, res­pi­ra­tors were 96% effec­ti­ve (aOR 0·04, 95% CI 0·004–0·30) com­pa­red with other masks, which were 67% effec­ti­ve (aOR 0·33, 95% CI 0·17–0·61; pinteraction=0·090). The other impor­tant fin­ding for health wor­kers by Chu and col­lea­gues was that eye pro­tec­tion resul­ted in a 78% reduc­tion in infec­tion (aOR 0·22, 95% CI 0·12–0·39); infec­tion via the ocu­lar rou­te might occur by aero­sol trans­mis­sion or self-inoculation.

      3. spot­tu: Ehkä uskoi­sin kui­ten­kin enem­män tätä:

        MITÄ MASKEJA sel­vi­tys kos­kee? Jos puhu­taan var­si­nai­sis­ta FFP2- ja FFP3-mer­ki­tyis­tä “kuo­no­kop­pa­mal­li­sis­ta” hen­gi­tys­suo­jai­mis­ta, on niil­lä tie­ten­kin tehoa. (Olen käyt­tä­nyt sei­niä hio­es­sa ja aut­ta­vat pölyyn.) Mut­ta toi­ses­sa ääri­pääs­sä ovat “kan­san­mas­kit” jot­ka ovat mitä sat­tuu. Ne ovat käy­tän­nös­sä kuin HUIVI NAAMALLA. Sum­ma sum­ma­rum, lai­na­ten mas­ki­sel­vi­tyk­sen teh­nyt­tä eme­ri­ta­pro­fes­so­ri Mar­juk­ka Mäkelää: 

        ”Tie­to ei ole muut­tu­nut mihin­kään. Meil­lä ei edel­leen­kään ole vakuut­ta­vaa tut­ki­mus­näyt­töä sii­tä, että mas­kit väes­tön käy­tös­sä oli­si­vat eri­tyi­sen hyvä suo­ja hen­gi­tys­tiein­fek­tioi­den leviä­mis­tä vastaan.”

        Minus­ta se kesä­kui­nen pää­tös oli fik­su. Ei ollut vah­vaa näyt­töä sii­tä, että mas­kit suo­jai­si­vat ja jos kat­so­taan, mitä tapah­tui, meil­lä­hän tilan­ne rau­hoit­tui ihan ilman maskeja.”

        – toi­saal­ta voi­daan kri­ti­soi­da sitä, että monet maat ovat aset­ta­neet anka­ria mas­ki­pak­ko­ja, jot­ka eivät ole estä­neet koro­na­vi­ruk­sen leviä­mis­tä. Esi­merk­ki­nä hän mai­nit­see Espan­jan, jon­ka tilan­ne on huono.”

        –ter­vey­den­huol­lon hen­ki­lö­kun­ta käyt­tää kal­liim­man tyy­pin FFP2- ja FFP3-mer­kit­ty­jä mas­ke­ja, jot­ka suo­jaa­vat käyt­tä­jään­sä tar­tun­nal­ta. Syy­nä on, että koro­na­po­ti­lai­ta hoi­ta­vat ovat itse sel­keäs­sä tartuntariskissä.

        Mut­ta eikö taval­li­nen kan­sa­lai­nen­kin voi­si käyt­tää kor­keam­man tason mas­kia ja hank­kia näin itsel­leen suo­jan? Tot­ta kai, Mäke­lä vas­taa, mut­ta viit­taa hin­taan. Hänen mie­les­tään on pai­kal­laan poh­tia, onko kal­lii­den mas­kien käyt­tö paras sat­saus sii­hen, miten Suo­mi kan­sa­kun­ta­na suu­res­ta krii­sis­tä selviää.”

        Eroon koro­nas­ta ‑ryh­män tut­ki­mus­ta Mäke­lä kri­ti­soi mm. seuraavasti:

        He ovat vali­koi­neet luku­ja ja käyt­tä­neet omas­sa yhteen­ve­dos­saan meto­dia, jol­la he sai­vat saman aineis­ton näyt­tä­män sil­tä, että vai­kut­ta­vuut­ta oli­si. Huo­li ei minus­ta anna aihet­ta teh­dä vir­heel­lis­tä tiedettä.”

        Läh­de: Uusi Suo­mi: https://www.uusisuomi.fi/uutiset/sanna-marinin-maskipuheista-alkoi-huuto-nyt-puhuu-stmn-selvityksen-tehnyt-professori-tulos-patee/e7971c43-281b-443a-bc32-bb6a5831b302

        Maik­ka­ri oli otta­nut Mäke­län haas­tat­te­lun eilen illal­la kym­pin uuti­siin, kii­tos heil­le sii­tä. Mik­si tämä päte­väk­si arvioi­tu tut­ki­mus sivuu­te­taan täl­lä­kin hetkellä?

      4. spot­tu: Ehkä uskoi­sin kui­ten­kin enem­män tätä:

        spot­tu: Ehkä uskoi­sin kui­ten­kin enem­män tätä:

        Huo­ma­sit­ko, että tut­ki­jat tote­si­vat itse­kin, että on vain “associa­tion”, ei “causa­li­ty” . Tämä­hän oli meta-ana­lyy­si edel­li­sis­tä sars- ja mers- epi­de­miois­ta, ja nii­hin liit­ty­vis­tä tut­ki­muk­sis­ta, jot­ka sai­vat val­ta­vas­ti media­jul­ki­suut­ta ja jot­ka aloit­ti­vat kau­koi­dän mais­sa lain­sää­dän­nön, jois­sa kan­sa­lai­nen ei ole aktii­vi­nen toi­mi­ja enää vaan auto­kra­tian tot­te­le­vai­nen tottelija. 

        Tosia­sias­sa esi­mer­kik­si Hong Kong , jos­sa on teh­ty pal­jon mas­ki­tut­ki­muk­sia, ei voi oikeas­taan enää suo­si­tel­la mas­kia vah­vak­si kei­nok­si rajoit­taa tar­tun­to­ja, vaan pitää tes­taa­mis­ta, jäl­ji­tys­tä, vah­vaa vuo­ta­ma­ton­ta karan­tee­nia, kokoon­tu­mis­ten rajoit­ta­mis­ta, liik­ku­mi­sen rajoit­ta­mis­ta ja *tur­vae­täi­syyt­tä* olen­nai­sem­pi­na työ­ka­lui­na tar­tun­to­jen leviä­mi­ses­sä. Hong Kon­gin kol­me aal­toa ovat tul­leet nii­den muka­na, jot­ka ovat joko poik­keus­lu­val­la ohit­ta­neet karan­tee­nin, tai pois­tu­neet koti­ka­ran­tee­nis­taan. (Karan­tee­nin ulko­puo­lel­la ovat olleet len­tä­jät, tär­keät lii­ke­mie­het, huol­to­mie­het, ym. ) Uusi-See­lan­ti lait­taa kaik­ki maa­han­tu­li­jat val­vot­tuun hotel­li­ma­joi­tuk­seen, eikä pääs­tä hei­tä kotiinsa. 

        Hong Kong on nyt har­kin­nut karan­tee­nin aikai­sen tun­nis­tin­lait­teen tai vas­taa­van käyt­töä, kos­ka uusia tapauk­sia syt­tyy sin­ne tän­ne, huo­li­mat­ta maa­il­man kor­keim­mas­ta maskinkäyttöprosentista.

        Miten pit­käl­le län­si­maa­lai­set kes­ki-ikäi­set yli­pai­noi­set ovat val­miit mene­mään suo­jel­lak­seen ikiai­kais­ta etuoi­keut­taan hank­kia puo­len­tois­ta met­rin vyö­tä­rö­nym­pä­rys, tar­vit­se­mat­ta kos­kaan ste­rii­lis­sä ympä­ris­tös­säm­me koh­da­ta ris­kin­sä rea­li­soi­tu­mis­ta ? Koh­ta näh­tä­väs­ti ale­taan eli­mi­noi­maan 15–30-vuotiasta kan­san­osaa, teloi­tuk­sin ja kes­ki­tys­lei­rein, kos­ka nuo­ret “hol­tit­to­mat” aikui­set näyt­tä­vät ole­van kaik­kein suu­rin vaa­ra meil­le punkeroille.

      5. Koro­nap­sy­koo­si: Tämä­hän oli meta-ana­lyy­si edel­li­sis­tä sars- ja mers- epi­de­miois­ta, ja nii­hin liit­ty­vis­tä tut­ki­muk­sis­ta, jot­ka sai­vat val­ta­vas­ti media­jul­ki­suut­ta ja jot­ka aloit­ti­vat kau­koi­dän mais­sa lain­sää­dän­nön, jois­sa kan­sa­lai­nen ei ole aktii­vi­nen toi­mi­ja enää vaan auto­kra­tian tot­te­le­vai­nen tottelija. 

        Sars ja mers ehkä muut­ti­vat lain­sää­dän­tö­jä mai­nit­se­maa­si suun­taan, mut­ta mas­kien käyt­tö oli nois­sa mais­sa kan­san tapa pie­nim­mis­sä­kin fluns­sis­sa. Man­ner-Kii­na oli jos­tain syys­tä poik­keus, siel­lä siel­lä mas­kit ilmes­tyi­vät naa­mal­le vas­ta kun puo­lue käs­ki. Ehkä hait­ta­si­vat naa­mo­jen tunnistamista.

        Kukaan ei ole väit­tä­nyt, että mas­kit anta­vat täy­den suo­jan. Ne vain vähen­tä­vät tar­tun­to­ja ja ehkä myös lie­ven­tä­vät tar­tun­nan saa­nei­den sairautta.

      6. Quo vadis: THL:llä on vai­keuk­sia arti­ku­loi­da asi­aa, jon­ka sano­mi­seen hei­tä on pai­nos­tet­tu. THL:n alku­pe­räis­tä kan­taa olla suo­sit­ta­mat­ta mas­ke­ja voi pitää jär­ke­vä­nä. Tilas­to­jen valos­sa mas­kit ovat näy­tö­so­pe­raa­tio, ja voi­vat jopa lisä­tä viruk­sen leviä­mis­tä. Olen usein näh­nyt asia­kas­pal­ve­lu­ti­lan­tees­sa mas­kia käy­tä­vän myy­jän kos­ket­te­le­van mas­ki­aan – ne eivät istu/pysy pai­koil­laan, tai nii­den läpi puhe voi olla epä­sel­vää. Mas­kien käyt­tö ei pää­osin ole hygie­niaoh­jei­den mukais­ta, mikä jopa kään­tää hygie­nian pää­lael­leen. Entä mai­den evi­dens­si?! Siel­lä mis­sä ne ovat pakol­li­sia, löy­de­tään eni­ten uusia tartuntoja. 

        Koro­na­riip­pu­mat­to­mia tut­ki­muk­sia kas­vo­mas­kien hyö­dyt­tö­myy­des­tä löy­tyy ajal­ta ennen koro­naa. Aihees­ta voi lukea vaik­ka­pa täältä:
        https://off-guardian.org/2020/06/06/coronavirus-fact-check-6-does-wearing-a-mask-do-anything/

        Erit­täin hyvä jat­ko-osa koko koro­na­ral­lin mie­let­tö­myy­des­tä löy­tyy tääl­tä (sii­nä myös olen­nai­sia tilas­to­ja mas­kien käyt­töön liittyen):
        https://www.youtube.com/watch?v=eKKIr425b40

        Mitä miel­tä olet teo­rias­ta jon­ka mukaan hen­gi­tys­suo­jain, itse ja/tai toi­sen käyt­tä­mä­nä, pie­nen­tää saa­ta­vaa virus­mää­rää jol­loin seu­rauk­se­na on toden­nä­köi­sem­min lie­vä tauti?
        FP2 ja parem­pi suo­dat­taa jo koro­na­vi­rus­ta­kin kui­tui­hin muo­dos­tu­van staat­ti­sen säh­kön avul­la joka vai­ku­tus tosin tai­taa laka­ta toi­mi­mas­ta kui­tu­jen kostuessa.

        Tut­ki­muk­siin jot­ka perus­tu­vat mui­hin viruk­siin ja epi­de­mioi­hin kan­nat­taa suh­tau­tua varauk­sin mui­den­kin kuin mas­kien osal­ta. Ennen koro­naa esi­mer­kik­si THL:n Jus­si Sanen kan­ta oli että raja­ka­ran­tee­neis­ta ei ole hyö­tyä epi­de­mian rajoit­ta­mi­ses­sa ja saat­taa olla jopa hait­taa. Koro­na on osoit­ta­nut aina­kin tämän vääräksi.

  7. THL:n koro­na­vilk­ku rea­goi kun etäi­syys on alle 1,5 met­riä vii­den­tois­ta minuu­tin ajan. 

    Eikö saman lai­tok­sen mas­ki­suo­si­tuk­sen­kin tuli­si perus­tua samoi­hin lukui­hin? Eli ei tar­vet­ta jos olet koko ajan etääm­mäl­lä muis­ta ihmi­sis­tä tai lyhem­män aikaa lähempänäkin?

  8. Rypäs­mäi­set tar­tun­nat ja ns. super­ta­tut­ta­jat herät­tä­vät kysymyksen: 

    Pitäi­si­kö super­tar­tut­ta­jien sijaan puhua supertartuntatilanteista?

    Eli tar­tun­ta­ry­päs ja käsi­tys super­tar­tut­ta­jas­ta syn­tyi­si tilan­tees­sa, jos­sa virus­ta levit­tä­vä hen­ki­lö sat­tuu osu­maan tilan­tee­seen, jos­sa ympä­ril­lä ole­vil­la on huo­no vas­tu­tus­ky­ky = ei min­kään­lais­ta immu­ni­teet­tia uuden koro­na­vi­ruk­sen koh­taa­mi­ses­ta ja/tai ei ris­ti-immu­ni­teet­tia muis­ta koro­na­vi­ruk­sis­ta, ja ken­ties kau­pan pääl­le huo­no perusterveys/ylipaino/piilevä sairaus/korkea ikä.

    Samal­la kan­nat­taa huo­mioi­da, että suu­rin osa tar­tun­nois­ta ja ryp­päis­tä on koko ajan jää­nyt tut­kan alle, ja jää edel­leen. Vaik­ka nyt hyper­tes­ta­taan ja meil­lä on tämä “tapaus­de­mia” (case­de­mic), eivät kaik­ki oireet­to­mat kan­ta­jat ja lie­vem­min oireel­li­set­kaan tule tes­ta­tuik­si. Kun datas­sa on näin hir­veän pal­jon ja iso­ja sokei­ta aluei­ta, mene­vät joh­to­pää­tök­set sit­ten nar­ra­tii­veil­la, joi­hin ei tah­do löy­tyä tie­teel­lis­tä seli­tys­tä, tai nimel­li­ses­ti sel­lai­nen kyhä­tään kai­ken maa­il­man kehäpäätelmillä.

    1. Quo vadis:
      Rypäs­mäi­set tar­tun­nat ja ns. super­ta­tut­ta­jat herät­tä­vät kysymyksen: 

      Pitäi­si­kö super­tar­tut­ta­jien sijaan puhua supertartuntatilanteista?

      Eli tar­tun­ta­ry­päs ja käsi­tys super­tar­tut­ta­jas­ta syn­tyi­si tilan­tees­sa, jos­sa virus­ta levit­tä­vä hen­ki­lö sat­tuu osu­maan tilan­tee­seen, jos­sa ympä­ril­lä ole­vil­la on huo­no vas­tu­tus­ky­ky = ei min­kään­lais­ta immu­ni­teet­tia uuden koro­na­vi­ruk­sen koh­taa­mi­ses­ta ja/tai ei ris­ti-immu­ni­teet­tia muis­ta koro­na­vi­ruk­sis­ta, ja ken­ties kau­pan pääl­le huo­no perusterveys/ylipaino/piilevä sairaus/korkea ikä.

      Samal­la kan­nat­taa huo­mioi­da, että suu­rin osa tar­tun­nois­ta ja ryp­päis­tä on koko ajan jää­nyt tut­kan alle, ja jää edel­leen. Vaik­ka nyt hyper­tes­ta­taan ja meil­lä on tämä ”tapaus­de­mia” (case­de­mic), eivät kaik­ki oireet­to­mat kan­ta­jat ja lie­vem­min oireel­li­set­kaan tule tes­ta­tuik­si. Kun datas­sa on näin hir­veän pal­jon ja iso­ja sokei­ta aluei­ta, mene­vät joh­to­pää­tök­set sit­ten nar­ra­tii­veil­la, joi­hin ei tah­do löy­tyä tie­teel­lis­tä seli­tys­tä, tai nimel­li­ses­ti sel­lai­nen kyhä­tään kai­ken maa­il­man kehäpäätelmillä.

      Ei tai­da vaa­tia noin moni­mut­kais­ta seli­tys­tä. Yksin­ker­tai­sin seli­tys näyt­tää ole­van oiree­ton tai vähä­oi­rei­nen kan­ta­ja sisä­ti­lois­sa jois­sa pal­jon ihmi­siä pit­käh­kön aikaa lähek­käin ja ehkä vie­lä tilan­tees­sa jos­sa pon­nis­tel­laan, huu­de­taan tai lauletaan.

      En oikein näe täs­sä tar­tun­nan saa­neen immu­ni­tee­tis­sa mitään selit­tä­vää. Aja­tel­laan vaik­ka Vaa­san opis­ke­li­ja­juh­lia. Ei ole mie­les­tä­ni mitään perus­tei­ta epäil­lä että tar­tun­nan saa­jat oli­si­vat olleet mitään eri­tyis­tä ris­ki­ryh­mää. Immu­ni­tee­tin vah­vuut­ta koro­naa vas­taan emme tie­ten­kään voi tie­tää. Kaik­ki­han on mah­dol­lis­ta. Jos niin on niin sil­le emme voi mitään ennen roko­tet­ta. Näil­le muil­le asioil­le sen­tään voim­me, vähen­tää näi­tä super­tar­tun­ta­ti­lan­tei­ta niin­kuin kevääl­lä teim­me ja lope­tim­me teke­mäs­tä elokuussa.

  9. Oma käsi­tyk­se­ni tilan­tees­ta menee nyt niin, että tau­ti läpäi­si suu­ren osan väes­tös­tä kevääl­lä, ja tes­ta­sim­me sil­loin lii­an vähän ja vää­riä asioi­ta havai­tak­sem­me sitä. Tar­tun­nan saa­nei­ta on kevääl­lä ollut ken­ties mil­joo­nia. Ruot­sin edel­lis­ten vuo­sien kuol­lei­suus­vel­ka selit­tää suu­rel­ta osin eron kuol­lei­den mää­räs­sä esi­mer­kik­si Suo­meen nähden.

    Kesän jäl­keen saa­vat nyt oirei­ta kevääl­lä ilman jää­neet ja häviä­vän pie­ni osa toi­seen ker­taan. Pan­de­mias­ta on aina­kin minun vai­kea puhua, kun en edel­leen­kään tun­ne ketään, joka oli­si tes­ta­tus­ti sai­ras­ta­nut koronan.

    Vai mikä on vaih­toeh­toi­nen seli­tys sil­le, että kuo­le­mis- ja hoi­toon jou­tu­mis­tah­ti on kevää­seen ver­rat­tu­na nyt aivan olematon?

    1. Timo A.: Vai mikä on vaih­toeh­toi­nen seli­tys sil­le, että kuo­le­mis- ja hoi­toon jou­tu­mis­tah­ti on kevää­seen ver­rat­tu­na nyt aivan olematon?

      Vaih­toeh­toi­nen seli­tys­mal­li on että vaka­vaan tau­ti­muo­toon tar­vit­ta­va kes­ki­mää­räi­nen virusal­tis­tuk­sen mää­rä ei ole vakio. Kevääl­lä virus­mää­rät oli­vat kes­ki­mää­rin pie­niä, ja nuo­ret sel­vi­si­vät viruk­ses­ta sekä epäs­pe­si­fi­sen että solu­vä­lit­tei­sen immu­ni­tee­tin avul­la. Van­hem­mil­la ihmi­sil­lä epäs­pe­si­fi­nen ja solu­vä­lit­tei­nen immu­ni­teet­ti toi­mi­vat hitaam­min ja virus­ten tor­jun­ta oli enem­män humo­raa­li­sen immu­ni­tee­tin varas­sa. Tämä selit­tää mik­si van­hem­mal­la väes­töl­lä oli aluk­si enem­män vas­ta-ainei­ta kuin nuoremmilla.

      Kevääl­lä sai­ras­tui­vat vaka­vas­ti sel­lai­set perus­ter­veet joil­la oli joko tavat­to­man huo­no tuu­ri tai sit­ten virus­mää­rät oli­vat pos­ket­to­mia, kuten esi­mer­kik­si sil­loin kun koro­na­vi­ruk­seen sai­ras­tu­nut tar­joi­li­ja puhal­taa pil­liin täpö­täy­des­sä itävaltalaisravintolassa.

      Minus­ta oli­si ihan jär­ke­vää olet­taa että kevääs­tä asti jat­ku­nut koh­tuul­li­nen koro­na­vi­rusal­tis­tus on väes­tös­sä pää­osin joh­ta­nut pri­maa­ri­vas­teen käyn­nis­ty­mi­seen, ja joten­kin maa­gi­ses­ti sen seu­rauk­se­na eli­mis­töön on jää­nyt muis­ti­jäl­kiä anti­gee­nis­tä joka on pie­nen­tä­nyt sai­ras­tu­mi­sen, ja eri­tyi­ses­ti vaka­vaan tau­ti­muo­toon sai­ras­tu­mi­sen toden­nä­köi­syyt­tä. Toi­sin­sa­noen, vaka­vaan sai­ras­tu­mi­seen tar­vit­ta­va kes­ki­mää­räi­nen virus­mää­rä on kas­va­nut. Tut­ki­mi­sen arvoi­nen hypo­tee­si on että tämä on tapah­tu­nut niin suu­res­sa osas­sa väes­töä että se selit­tää teho­hoi­toon jou­tu­nei­den mää­rän romah­ta­mi­sen. Kuol­lei­suus on huo­nom­pi mit­ta­ri, kos­ka teho­hoi­don vai­kut­ta­vuus on epi­de­mian alku­vai­heis­ta rat­kai­se­vas­ti parantunut.

    2. Eikö se ylei­sim­min mai­nit­tu seli­tys ole, että nyt tar­tun­to­ja on enem­män nuo­ril­la, jot­ka eivät yhtä usein saa vaka­via oirei­ta kuin van­hem­mat. Esi­mer­kik­si pal­jon tar­tun­to­ja rapor­toi­vas­sa Rans­kas­sa Parii­sin seu­dul­la ilmei­ses­ti teho­hoi­to­pai­kois­ta jol­ti­nen­kin osuus on täl­lä het­kel­lä koro­na­po­ti­lail­la, mut­ta en tie­dä siel­lä teho­hoi­toon jou­tu­nei­den mää­riä, nykyis­ten mää­rien suh­det­ta kevään tilan­tee­seen enkä teho­hoi­det­ta­vien ikä­ja­kau­maa. Var­maan nii­tä googlaa­mal­la löy­täi­si, mut­ta otan mie­lel­lä­ni vas­taan lisä­tie­toa täs­sä­kin, jos pie­ni eksy­mi­nen päi­vi­tyk­sen ydin­ai­hees­ta sallitaan.

      1. Mihin perus­tee väi­te, että nyt tar­tun­to­ja on enem­män nuo­ril­la? Nyt tes­taus­mää­rät ovat vain suu­rem­mat ja pie­nis­tä­kin oireis­ta käy­dään testeissä.

  10. Kiin­nos­tai­si käy­rä, jos­sa ver­tail­tai­siin Suo­men ja Kii­nan tar­tun­ta­lu­ku­ja tie­tem­kin asian­mu­kai­ses­ti suh­teu­tet­tui­na. Voi­si sit­ten poh­tia, kan­nat­taa­ko Kii­nan toi­mis­ta ottaa mallia.

    1. Löy­tyy­hän noi­ta val­mii­ta worl­do­me­te­ris­tä. Esi­mer­kik­si kuol­lei­ta per mil­joon on Kii­nas­sa kol­me ja erit­täin hyvin tähän asti sel­vin­nees­sä Suo­mes­sa 60, ja Ruot­sis­sa 600. Suo­men luku voi vie­lä nous­ta pal­jon­kin, sil­tä alkaa näyt­tää, ja Ruot­sin­kin. Kii­nas­sa on teh­ty pää­tös että virus­ta ei pääs­te­tä leviä­mään ja uskon että niin myös tehdään.

      1. K.k.:
        Löy­tyy­hän noi­ta val­mii­ta worl­do­me­te­ris­tä. Esi­mer­kik­si kuol­lei­ta per mil­joon on Kii­nas­sa kol­me ja erit­täin hyvin tähän asti sel­vin­nees­sä Suo­mes­sa 60,ja Ruot­sis­sa 600. Suo­men luku voi vie­lä nous­ta pal­jon­kin, sil­tä alkaa näyt­tää, ja Ruot­sin­kin. Kii­nas­sa on teh­ty pää­tös että virus­ta ei pääs­te­tä leviä­mään ja uskon että niin myös tehdään.

        …ja toki­han me kaik­ki uskom­me Kii­nan ilmoit­ta­mat luvut. Eihän Nal­le Puhil­la ole mitään tar­vet­ta muun­nel­tuun totuu­teen esim. kas­vo­jen sääs­tä­mi­sek­si ja Puo­lu­ee­seen koh­dis­tu­van arvos­te­lun välttämiseksi.

        Toi­sek­seen täl­lai­set kuol­lei­suus­lu­vut eivät ole mai­den kes­ken ver­tai­lu­kel­poi­sia eivät­kä muu­ten­kaan ker­ro yhtään mitään asias­ta. Ainoa, jol­la on mer­ki­tys­tä on nor­maa­lis­ta poi­kea­va yli­kuol­lei­suus — ja tämän poh­jal­ta ei voi tode­ta muu­ta kuin sen, ettei Suo­mes­sa koro­nan vai­ku­tuk­set ole näky­neet edes nor­maa­lin influens­sa­kau­den veroisena.

    2. erk­ki nii­ni:
      Kiin­nos­tai­si käy­rä, jos­sa ver­tail­tai­siin Suo­men ja Kii­nan­tar­tun­ta­lu­ku­ja tie­tem­kin asian­mu­kai­ses­ti suhteutettuina.Voisi sit­ten poh­tia, kan­nat­taa­ko Kii­nan toi­mis­ta ottaa mallia. 

      Nooh… Nämä mei­dän ‘tie­teel­li­set’ ihmi­set kes­kit­ty­vät todis­te­le­maan ettei mitään pitäi­si teh­dä kos­ka mitään ris­kiä ei edes ole, aina­kaan ennen kuin se on pitä­väs­ti todis­tet­tu. Kaik­ki on vain suur­ta val­tioi­den sala­liit­to­teo­ri­aa, jol­la koi­te­taan ajaa jotain viher­va­sem­mis­to­lais­ta ilmas­to­to­ta­li­ta­ris­mia. Kum­mas­ti Aasias­sa on pal­jon­kin esi­merk­ke­jä kuin­ka asia voi­daan hoi­taa hyvin, mut­ta län­si­mai­set minä­mi­nä­mi­nä-yksi­löt eivät osaa aja­tel­la mitään muu­ta kuin itse­ään ja vihaa­vat yhteis­kun­taa sekä val­tio­ta jopa avoi­meen vas­tus­tuk­seen asti. Län­si­mais­sa on uus­li­be­raa­li maa­il­man­ku­va eden­nyt niin pit­käl­le että osal­le ihmi­sis­tä val­tio on suu­rin este hei­dän hyvin­voin­nil­le. Yhteis­kun­ta­vi­ha taas selit­tyy sil­lä kos­ka yhteis­kun­ta estää hei­tä kah­mi­mas­ta vie­lä­kin suu­rem­paa osaa yhtei­ses­tä kakus­ta kuin täl­lä hetkellä.

      No, olen odot­ta­nut Aasian nousua joh­ta­vak­si maan­osak­si, mut­ta en odot­ta­nut muu­tos­ta näin nopeak­si. Vah­vem­mat yhteis­kun­nat kil­pai­le­vat hei­kom­mat nurin, tosin län­si­maat tie­tys­ti tule­vat käyt­tä­mään WTO:ta, mui­ta län­sior­ga­ni­saa­tioi­ta ja tul­le­ja Aasian kampittamiseksi.

  11. häm­mäs­tyt­tä­vän hyvin seu­raa käy­rää. jos oli­si 10.000 — 100.000 välil­lä näin kau­niis­ti niin se oli­si enem­män tilas­tol­li­ses­ti uskot­ta­vaa. häm­mäs­tyt­tää että näin­kin pie­nil­lä luvuil­la pysyy näin kau­niis­ti teo­rias­sa. mate­ma­tiik­ka on ihmeellistä.

  12. Hei Osmo,

    Oli­si­ko syy­tä tode­ta ääneen että viruk­sen vaa­ral­li­suut­ta on yliar­vioi­tu ja että se on muun­tau­tu­nut vaa­rat­to­mam­mak­si kuin influens­sat konsanaan?!

    Pitäis­kö älyl­li­ses­ti miet­tiä vih­doin sitä että valit­se­mam­me koro­na­stra­te­gia on täy­sin vää­rä ja aiheut­taa hait­to­ja eri­tyi­ses­ti, lap­sil­le, nuo­ril­le ja hei­kom­pio­sai­sil­le? Ei siis talous edel­lä vaan JÄRKI edel­lä! Tau­din kuol­lei­suus on jo nyt niin pie­ni ettei se enään täy­tä edes kri­tee­rei­tä YLEISVAARALLISESTA TARTUNTATAUDISTA. Hal­li­tus siis rik­koo lakia ja rajoit­taa kan­sa­lais­ten vapauk­sia ja oikeuk­sia! Hal­li­tus itse laa­ti niin pöl­jän lain kii­reel­lä että esim. ravin­to­loi­den rajoi­tuk­sia EI voi edes ase­tet­taa aluel­li­ses­ti tai koh­den­ne­tus­ti. Käym­me­kö sotaa jos­sa uhrei­na ovat tais­te­lui­ta seu­raa­vat siviilit? 

    Nyt Kiu­ru on saa­nut hys­te­rian ja Sdp:n kan­na­tuk­sen len­toon. Pel­kään että seu­raa­vak­si pilaa Sote ‑uudis­tuk­sen. Mis­tä löy­tyy oikeas­ti vas­tuul­li­set ja roh­keat poli­tii­kot jot­ka uskal­ta­vat teh­dä iso­ja uudis­tuk­sia ja kipei­tä­kin pää­tök­siä, eivät­kä vain kerää help­po­ja ääniä?

    Nyt syyl­lis­te­tään vas­tuut­to­mik­si nuo­ria joi­den mie­les­tä ilmas­ton­muu­tos on koro­naa pahem­pi ongelma. 

    Ilmas­ton­muu­tos ei odo­ta koro­naa, mut­ta mei­dän aikuis­ten täy­tyy todis­taa ole­vam­me nuo­ria vastuullisempia!

    1. Mar­kus Hon­ko: Oli­si­ko syy­tä tode­ta ääneen että viruk­sen vaa­ral­li­suut­ta on yliar­vioi­tu ja että se on muun­tau­tu­nut vaa­rat­to­mam­mak­si kuin influens­sat konsanaan?!

      Vaa­ral­li­suut­ta on yliar­vioi­tu mut­ta viruk­sen muun­tau­tu­mi­ses­ta ei ole näyt­töä. Uskot­ta­vam­paa on että ylei­ses­ti ottaen ihmi­sen immuu­ni­puo­lus­tus on ollut juu­ri tätä koro­na­vi­rus­ta vas­taan tehok­kaam­pi kuin aluk­si luul­tiin. Har­va esi­mer­kik­si osa­si maa­lis­kuus­sa arva­ta että T‑soluimmuniteettia SARS-CoV‑2 vas­taan löy­tyy 40–60% vuo­si­na 2015–2018 kerä­tyis­tä veri­näyt­teis­tä[läh­de].

      Polii­ti­kot kes­kit­ty­vät nyt sii­hen mitä par­hai­ten osaa­vat eli irto­pis­tei­den kerää­mi­seen, mut­ta toi­vot­ta­vas­ti ammat­ti­lai­set muis­ta­vat mitä rei­lu sata vuot­ta sit­ten tapah­tui: espan­jan­tau­din ensim­mäi­nen aal­to oli perin­tei­seen tapaan vaa­ral­li­nen van­huk­sil­le ja muu­ten vaan hei­koil­le ja sai­rail­le, mut­ta toi­ses­sa aal­los­sa virus pala­si muta­toi­tu­nee­na ja vai­kut­ti aivan eri­lai­sel­la demo­gra­fi­sel­la pro­fii­lil­la. Juu­ri nyt on aika var­mis­taa että alan tut­ki­muk­sel­le on riit­tä­vä rahoi­tus, eikä kan­san­ter­vey­del­li­siä, sosi­aa­li­sia tai talou­del­li­sia aika­pom­me­ja pääs­te­tä syn­ty­mään perus­teet­to­man hys­te­rian vuok­si. Tämä sil­tä varal­ta että kävi­si kuten sata vuot­ta sit­ten, ja yhteis­kun­nal­la oli­si edes­sään oikei­ta ongel­mia näi­den nykyis­ten lähin­nä itse­ai­heu­tet­tu­jen lisäksi.

      1. spot­tu: “Vaa­ral­li­suut­ta on yliar­vioi­tu mut­ta viruk­sen muun­tau­tu­mi­ses­ta ei ole näyt­töä. Uskot­ta­vam­paa on että ylei­ses­ti ottaen ihmi­sen immuu­ni­puo­lus­tus on ollut juu­ri tätä koro­na­vi­rus­ta vas­taan tehok­kaam­pi kuin aluk­si luultiin.” 

        Kom­ment­ti­si liit­tyy sii­hen että vaa­ral­li­suut­ta on yliar­vioi­tu. Oleel­lis­ta on kui­ten­kin se että sai­raa­la­hoi­toon jou­tu­vien tar­ve ja kuol­lei­suus on vähen­ty­nyt mer­kit­tä­väs­ti kevääs­tä ja tun­tuu vähe­ne­vän edel­leen. Tämä kai­paa selit­tä­viä syi­tä. On sel­vää että nyt sai­ras­tu­nei­den iäl­lä on osa­vai­ku­tus, mut­ta aina­kaan vie­lä ei muut ole tar­jon­neet parem­paa vaih­toeh­toa kuin tau­din muun­tau­tu­mi­nen? En edes läh­te­nyt googlet­ta­maan, kos­ka ole­tan ettei asias­ta ole vie­lä ehdit­ty saa­maan tutkimustietoa.

      2. Espan­jan­tau­ti run­te­li ensim­mäi­sen maa­il­man­so­dan hei­ken­tä­miä ihmi­siä, huo­no ravit­se­mus­ti­la ja stres­si. Ja ilmei­ses­ti oli uusi zoo­noo­si, johon kel­lään ei ollut risti-immuniteettia.

        spot­tu: Vaa­ral­li­suut­ta on yliar­vioi­tu mut­ta viruk­sen muun­tau­tu­mi­ses­ta ei ole näyt­töä. Uskot­ta­vam­paa on että ylei­ses­ti ottaen ihmi­sen immuu­ni­puo­lus­tus on ollut juu­ri tätä koro­na­vi­rus­ta vas­taan tehok­kaam­pi kuin aluk­si luul­tiin. Har­va esi­mer­kik­si osa­si maa­lis­kuus­sa arva­ta että T‑soluimmuniteettia SARS-CoV‑2 vas­taan löy­tyy 40–60% vuo­si­na 2015–2018 kerä­tyis­tä veri­näyt­teis­tä[läh­de].

        Polii­ti­kot kes­kit­ty­vät nyt sii­hen mitä par­hai­ten osaa­vat eli irto­pis­tei­den kerää­mi­seen, mut­ta toi­vot­ta­vas­ti ammat­ti­lai­set muis­ta­vat mitä rei­lu sata vuot­ta sit­ten tapah­tui: espan­jan­tau­din ensim­mäi­nen aal­to oli perin­tei­seen tapaan vaa­ral­li­nen van­huk­sil­le ja muu­ten vaan hei­koil­le ja sai­rail­le, mut­ta toi­ses­sa aal­los­sa virus pala­si muta­toi­tu­nee­na ja vai­kut­ti aivan eri­lai­sel­la demo­gra­fi­sel­la pro­fii­lil­la. Juu­ri nyt on aika var­mis­taa että alan tut­ki­muk­sel­le on riit­tä­vä rahoi­tus, eikä kan­san­ter­vey­del­li­siä, sosi­aa­li­sia tai talou­del­li­sia aika­pom­me­ja pääs­te­tä syn­ty­mään perus­teet­to­man hys­te­rian vuok­si. Tämä sil­tä varal­ta että kävi­si kuten sata vuot­ta sit­ten, ja yhteis­kun­nal­la oli­si edes­sään oikei­ta ongel­mia näi­den nykyis­ten lähin­nä itse­ai­heu­tet­tu­jen lisäksi.

    2. Tar­tun­ta­tau­ti on yleis­vaa­ral­li­nen, jos:

      tau­din tart­tu­vuus on suuri,
      tau­ti on vaa­ral­li­nen ja
      tau­din leviä­mi­nen voi­daan estää toi­men­pi­teil­lä, jot­ka koh­dis­tu­vat tau­tiin sai­ras­tu­nee­seen, tau­di­nai­heut­ta­jal­le altis­tu­nee­seen tai täl­lai­sek­si perus­tel­lus­ti epäil­tyyn henkilöön.

      Mit­kä kri­tee­rit ei täyty?

      Esi­mer­kik­si kup­pa on luo­ki­tel­tu yleis­vaa­ral­li­sek­si tar­tun­ta­tau­dik­si, vaik­ka kuol­lei­suus sii­hen on nyky­lääk­keil­lä län­si­mais­sa minimaalinen.

      1. <a

        Mik­ko:
        Tar­tun­ta­tau­ti on yleis­vaa­ral­li­nen, jos:

        tau­din tart­tu­vuus on suu­ri, tau­ti on vaa­ral­li­nen ja tau­din leviä­mi­nen voi­daan estää toi­men­pi­teil­lä, jot­ka koh­dis­tu­vat tau­tiin sai­ras­tu­nee­seen, tau­di­nai­heut­ta­jal­le altis­tu­nee­seen tai täl­lai­sek­si perus­tel­lus­ti epäil­tyyn henkilöön.

        Mit­kä kri­tee­rit ei täyty?

        Nime­no­maan vaa­ral­li­suus. Esi­mer­kik­si, vii­mei­sen kah­den vii­kon kuol­lei­suus alle 0,01%.

        Demo­kra­tian tule­vai­suus näyt­tää hei­kol­ta kun ei edes tar­vit­se esit­tää dataa rajoi­tus­ten poh­jak­si. Seu­raa­vaak­si opis­ke­lu­ja siir­re­tään etään ilman min­kään­lai­sia näyt­tö­jä. Jos kat­soit­te esim Sal­mi­sen esiin­ty­mis­tä tele­vi­sios­sa men­neel­lä vii­kol­la niin mies ei tosi­aan­kaan ollut oma itsen­sä! Lie­kö jou­tu­nut Kiu­run mankeliin?!

      2. Esi­mer­kik­si, vii­mei­sen kah­den vii­kon kuol­lei­suus alle 0,01%.

        Vii­mei­sen kah­den vii­kon aika­na kuol­lei­ta on ollut kol­me ja sitä edel­li­se­nä aika­na tar­tun­to­ja on rekis­te­röi­tä 900. (Tar­tun­nan havait­se­mi­ses­ta menee kuo­le­maan kes­ki­mää­rin kak­si viik­koa.) Täs­tä tuli­si tapaus­kuol­lei­suu­dek­si noin 0,3 %. Elo­kuun alus­ta las­ket­tu­na tapaus­kuol­lei­suus on Suo­mes­sa noin 0,6% Infek­tio­kuol­leiw­suut­ta emme pys­ty las­ke­man, kos­ka emme tie­dä, kuin­ka moni on saa­nut tar­tun­nan mut­ta ei ole käy­nyt tes­teis­sä. Mut­ta jos infek­toi­tu­nei­ta on vaik­ka­pa kol­min­ker­tai­ses­ti var­mis­tet­tui­hin tar­tun­toi­hin näh­den, infek­tio­kuol­lei­suus oli­si noin 0,2. Pal­jon enem­män kuin 0,01 %.

      3. Osmo Soi­nin­vaa­ra: Vii­mei­sen kah­den vii­kon aika­na kuol­lei­ta on ollut kol­me ja sitä edel­li­se­nä aika­na tar­tun­to­ja on rekis­te­röi­tä 900. (Tar­tun­nan havait­se­mi­ses­ta menee kuo­le­maan kes­ki­mää­rin kak­si viik­koa.) Täs­tä tuli­si tapaus­kuol­lei­suu­dek­si noin 0,3 %. Elo­kuun alus­ta las­ket­tu­na tapaus­kuol­lei­suus on Suo­mes­sa noin 0,6% Infek­tio­kuol­leiw­suut­ta emme pys­ty las­ke­man, kos­ka emme tie­dä, kuin­ka moni on saa­nut tar­tun­nan mut­ta ei ole käy­nyt tes­teis­sä. Mut­ta jos infek­toi­tu­nei­ta on vaik­ka­pa kol­min­ker­tai­ses­ti var­mis­tet­tui­hin tar­tun­toi­hin näh­den, infek­tio­kuol­lei­suus oli­si noin 0,2. Pal­jon enem­män kuin 0,01 %.

        Tähän kuol­lei­suus­lu­kuun liit­tyen: oma käsi­tys, että lukuun las­ke­taan kaik­ki kuol­leet, joil­la on ollut koro­na kuo­lin­het­kel­lä? Entä jos lukuun ote­taan mukaan vain ne, joil­la ei ollut mui­ta sairauksia?

    3. Samaa ajat­te­lin kun pala­sin eilen Ruot­sin reis­sus­ta ja sain len­to­ken­täl­lä koro­naoh­jeet kou­raan. Kun kyse oli yksit­täi­ses­tä mat­kas­ta niin koro­na on ilmei­sen vaa­ral­li­nen ja nyt minun pitää olla 14 päi­vää karan­tee­nis­sa tai käy­dä tes­teis­sä. Mut­ta jos oli­sin menos­sa heti ensi vii­kol­la uudes­taan niin sit­ten ei oli­si mitään vaa­raa; ei päi­vän­kään karan­tee­nia tai tes­te­jä. Ohjeis­sa luki, että sään­nöl­li­ses­sä työ­mat­kai­lus­sa Ruot­siin ja Viroon ei tar­vi­ta karan­tee­nia tai tes­te­jä ja kun kysyin tar­ken­nus­ta niin sään­nö­li­nen tar­koit­taa sitä että käy vähin­tään ker­ran viikossa. 

      Insi­nöö­rin logii­kal­la poh­din, että vähän ris­ti­rii­tai­seen ohjee­seen on vain kak­si vaihtoehtoa:
      1. Koro­na­vi­rus on niin vii­sas, että se ei tar­tu usein Ruot­sis­sa käy­viin työmatkalaisiin
      2. Koro­na ei ole­kaan niin vaa­ral­li­nen kuin meil­le on väi­tet­ty ja rajoi­tuk­set ovat vain tuon mai­nit­se­ma­si puo­lu­een vedätys

      1. Vaih­toeh­to­ja on mui­ta­kin. Esimerkiksi:

        3. Koro­naoh­jei­ta ei muo­dos­te­ta insi­nöö­ri­lo­gii­kal­la, eikä yleen­sä­kään mil­lään perus­teil­taan joh­don­mu­kai­sel­la taval­la, vaan poliit­tis­ten pai­nei­den ris­ti­aal­lo­kos­sa. Mitään sala­liit­toa ja vedä­tys­tä tämä ei tar­vit­se, ihan nor­maa­lit etu­ris­ti­rii­dat ja sek­to­ria­jat­te­lu riittävät.

  13. Hyvin aina­kin levi­ää Tuk­hol­man lää­nis­sä Ruotsissa:

    https://experience.arcgis.com/experience/09f821667ce64bf7be6f9f87457ed9aa

    Kumu­la­tii­vi­ses­ti siel­lä on ollut tähän asti 26_240 tar­tun­taa (2_377_081 asu­kas­ta, eli 1,1 % asuk­kais­ta sai­ras­ta­nut). Tosin kevääl­lä kaik­ki oli­vat mel­ko vakuut­tu­nei­ta että sai­ras­tu­nei­ta oli vähin­tään ~ 10-ker­tai­nen mää­rä tode­tuis­ta. Tuk­hol­mas­sa myös sai­raa­las­sa sekä teho­hoi­dos­sa ole­vien mää­rä tren­daa ylös­päin, eli aina­kaan täl­lä het­kel­lä oikein mikään ei viit­taa sii­hen että tuol­la mitään mer­kit­tä­vää lau­ma­suo­jaa oli­si. Tie­ten­kin toi­vom­me paras­ta, mut­ta ei tuol­la ole aina­kaan mitään hyviä merk­ke­jä havait­ta­vis­sa täl­lä hetkellä.

    1. Sta­dist:
      Kumu­la­tii­vi­ses­ti siel­lä on ollut tähän asti 26_240 tar­tun­taa (2_377_081 asu­kas­ta, eli 1,1 % asuk­kais­ta sairastanut). 

      Ja kuol­lei­ta tähän asti 2_206 eli 0,1 % lää­nin väes­tös­tä on kuol­lut. Sitä voi sit­ten poh­tia pidem­pää­kin kuin­ka jot­kut saa­vat las­ket­tua kuol­lei­suu­dek­si 0,01–0,02 %.

      1. Sta­dist: Ja kuol­lei­ta tähän asti 2_206 eli 0,1 % lää­nin väes­tös­tä on kuol­lut. Sitä voi sit­ten poh­tia pidem­pää­kin kuin­ka jot­kut saa­vat las­ket­tua kuol­lei­suu­dek­si 0,01–0,02 %.

        Yhteis­kun­nas­sa kuin yhteis­kun­nas­sa kuo­lee vuo­sit­tain vajaan pro­sen­tin väes­tös­tä. Sel­väs­ti vähem­män kuin tämä ja maa­pal­lo oli­si muut­tu­nut yli­kan­soi­tuk­sen takia elin­kel­vot­to­mak­si kau­an sitten.

        Joten sinän­sä tuo 0,1 % ei tar­koi­ta yhtään mitään jos se on osa nor­maa­lia huom. syklis­tä kuol­lei­suut­ta. Ainoa jär­ke­vä mit­ta­ri Coro­nan kuol­lei­suu­des­ta on yli­kuol­lei­suus mut­ta sekin vaan sil­loin kun sykli­syyt­tä ote­taan huo­mioon (eli tar­peek­si pit­kiä jaksoja).

        Ver­rat­ta­vis­sa ilmas­ton läm­pe­ne­mis­tut­ki­muk­siin, ei vaih­te­lut sääs­sä todis­ta kovin­kaan pal­jon, kuten ei myös­kään Covid-19 päi­vit­täi­set tartunnat/kuolemat sen tappavuudesta.

      2. Sta­dist: Ja kuol­lei­ta tähän asti 2_206 eli 0,1 % lää­nin väes­tös­tä on kuol­lut. Sitä voi sit­ten poh­tia pidem­pää­kin kuin­ka jot­kut saa­vat las­ket­tua kuol­lei­suu­dek­si 0,01–0,02 %.

        Yksi asia, mikä ehkä jäi huo­maa­mat­ta, että monen elin­ta­so­maan ikä­py­ra­mi­dil­la *vuo­den aika­na* kuo­lee jopa noin 0,7% väes­tös­tä. Sel­lai­nen ole­tus, että koro­na­kuo­le­ma koh­tai­si vain *täy­sin kuo­le­ma­ton­ta* osaa väes­tös­tä , on aika roh­kea. Mitä pitem­pää aika­jak­soa seu­ra­taan, sitä suu­rem­mal­la mah­dol­li­suu­del­la voi löy­tyä yhtä­ai­kai­nen tapaus; kuo­le­ma ja koronapositiivisuus. 

        Mut­ta jos ja kun meil­lä on mää­rit­te­le­mät­tö­mäs­tä syys­tä nar­ra­tii­vi koro­na­vi­ruk­sen äärim­mäi­ses­tä vaa­ral­li­suu­des­ta, ja että kaik­ki muut sai­rau­det ja ris­kit lak­kaa­vat viruk­sen saa­pues­sa väes­töön, niin näin voi­daan hyvin las­kea. Yksi poli­tiik­kaa luke­nut aka­tee­mi­nen tut­ta­va nie­li täy­sin ehkä hie­man lii­oi­tel­len raken­ne­tun vaa­ral­li­suusar­vioin­ti­ni, jos­sa mää­rit­te­lin ris­kin kuol­la Covid-19:ään, esi­mer­kik­si 1991 — ikä­luo­kal­la yksit­täi­sen yksi­lön saa­man Covid-19 — tapaus­kuol­lei­suu­den ennus­te tulee kohoa­maan yli 95% :n vii­meis­tään vuon­na 2090. Sik­si suo­je­lus­ta tar­vi­taan, ettei­vät mei­dän nuo­rem­me sai­si tuo­ta kama­laa tautia. 

        #longco­vid

  14. Aika tark­kaan kol­men aal­lon tak­tii­kal­la ovat eden­neet aiem­mat pan­de­miat. Ja kun yksi aal­to kes­tää 3–6 kk, ja Suo­men kokoi­ses­sa maas­sa aal­lon kes­to on tuol­la haa­ru­kan ala­pääs­sä, kun taas suu­rem­mis­sa mais­sa lähel­lä tuo­ta puol­ta vuot­ta. Toi­nen aal­to kään­ty­nee meil­lä ennen Jou­lu­kuu­ta las­kuun, ja on Suo­men kovin aal­to joh­tuen sii­tä että sul­jim­me maan lii­an hyvin ensim­mäi­sen aal­lon koh­dal­la. Pian lui­sus­sa, kevääl­lä kol­man­nen aal­lon jäl­ki­liuk­kaat ja sil­loin jo toi­vot­ta­vas­ti toi­sen aal­lon datan kans­sa voi­daan kerä­tä roh­keu­tem­me ja pitää yhteis­kun­ta lähes koko­naan auki. Sit­ten paluu van­haan ihquun normaaliin.

  15. Suo­mi tie­dot­taa aika huo­nos­ti sii­tä, mil­lai­sia suun­ni­tel­mia tule­vaan on ole­mas­sa. Kaik­ki pää­tök­set tun­tu­vat sil­tä, että nii­tä vaan ravis­tel­laan hihas­ta eikä mitään suun­ni­tel­maan tule­van varal­le ole olemassa. 

    Itse­nä­ni hen­ki­lö­koh­tai­ses­ti kiin­nos­tai­si erit­täin pal­jon tie­tää, miten Suo­men ja Venä­jän väli­nen raja­lii­ken­ne tulee muut­tu­maan. Minul­la on asun­to ja per­he Lap­peen­ran­nas­sa, mut­ta Suo­mes­sa ole­mi­nen ei ole help­poa, jos raja­lii­ken­ne ei toi­mi. Olen täl­lä het­kel­lä kol­man­nes­sa maas­sa töis­sä koro­nan vuok­si. Ehkä kuu­kausi ennen rajan avau­tu­mis­ta voi­sin tul­la Suo­meen, mut­ta mil­loin se suun­nil­leen olisi?

  16. Barce­lo­nas­sa ilmes­ty­väs­sä La Van­guar­dia ‑leh­des­sä on tänään mie­len­kiin­toi­nen havain­to Kata­lo­nian tartuntatilanteessa.

    Hei­nä­kuun puo­les­ta­vä­lis­tä alkaen tar­tun­to­jen mää­rää kuvai­le­va käy­rä kie­mur­te­lee ylös ja alas noin kah­den vii­kon rytmissä.

    Asian­tun­ti­joi­den mukaan tuo näyt­tää seu­rai­le­van eri­tyi­siä pit­kiä vii­kon­lop­pu­ja, jol­loin kau­pun­ki­lai­set ovat siir­ty­neet nor­mie­lä­mäs­tän (siis työn­teos­ta, kau­pois­sa käy­mi­ses­tä jne) eri­lai­siin vii­kon­lop­pu­ta­pah­tu­miin, mat­koi­hin toi­siin kau­pun­kei­hin, kak­ko­sa­sun­noil­le, suku­lai­siin, ilta­kä­ve­lyil­le koh­taa­man tut­tu­ja joi­ta ei ole het­keen näh­ty jne.

    Tie­ten­kin tar­tun­ta­ryp­päi­tä on myös teu­ras­ta­mois­sa ja maa­ti­loil­la, mut­ta tuo ihmis­ten vapaa-ajan käyt­täy­ty­mi­nen tai­taa vähän romut­taa (myös Suo­mes­sa) viral­li­sen tau­din tor­jun­nan mah­dol­li­suuk­sia ja tuloksia.

    Nyt puhu­taan pal­jon (Suo­mes­sa) mas­kien käy­tös­tä esim. kau­pois­sa, mut­ta onko siel­tä syn­ty­nyt yhtään tar­tun­ta­ry­päs­tä. Jul­ki­nen näyt­täy­ty­mi­nen mas­keis­sa ei auta mitään sii­hen, että ihmi­set kotio­lois­sa ja mökeil­lä jne kokoon­tu­vat seu­rus­te­le­maan. Espan­jas­sa tie­de­mies­po­ruk­ka jokin aika sit­ten jul­kai­si kir­jeen, jos­sa todet­tiin että viruk­sen tor­jun­nan pitäi­si perus­tua lää­ke­tie­teel­li­sen perus­te­luun eikä poliit­ti­sen hal­lit­se­mi­sen perus­te­luun. Tie­de­mie­het piti­vät esim. mas­ki­pak­koa ulko­ti­las­sa (mikä Espan­jas­sa val­lit­see) tie­teel­li­ses­ti perustelemattomana.

    Voi­ko sit­ten kiel­tää ettei­vät ihmi­set saa tava­ta toi­si­aan? Ei tietenkään.

    Madrid on nyt sit­ten esi­mer­kik­si sul­jet­tu kau­pun­ki. Siel­lä polii­sit ja armei­ja vah­ti­vat ettei­vät kau­pun­ki­lai­set pois­tu “huvik­seen” omis­ta kau­pun­gi­no­sis­taan eivät­kä mat­kus­ta muu­al­le Espan­jaan. Madri­dis­sa­han tar­tun­to­ja on nyt luok­kaa 750 / 100 000 asu­kas­ta kun Espan­jan kes­kiar­vo on jotain 300.

    Jon­kin ajan pääs­tä sit­ten näh­dään aut­taa­ko tuo­kaan, jos kort­te­lien sisäl­lä asun­nois­sa pide­tään yhteyk­siä naa­pu­rei­hin enti­seen malliin.

    1. Kyös­ti Salo­vaa­ra: Espan­jas­sa tie­de­mies­po­ruk­ka jokin aika sit­ten jul­kai­si kir­jeen, jos­sa todet­tiin että viruk­sen tor­jun­nan pitäi­si perus­tua lää­ke­tie­teel­li­sen perus­te­luun eikä poliit­ti­sen hal­lit­se­mi­sen perus­te­luun. Tie­de­mie­het piti­vät esim. mas­ki­pak­koa ulko­ti­las­sa (mikä Espan­jas­sa val­lit­see) tie­teel­li­ses­ti perustelemattomana.

      Var­maan­kin kri­tiik­ki on aiheel­lis­ta, ulko­puo­li­ses­ta Espan­jan koro­na­po­li­tiik­ka vai­kut­taa lähin­nä val­ta­tais­te­lul­ta, eri­tyi­ses­ti­kin kun:

      The ave­ra­ge age of death from the coro­na­vi­rus in Spain is 3 years older than the ave­ra­ge life expec­tancy, a pers­pec­ti­ve rare­ly sha­red in the main­stream media. Life expec­tancy in Spain (2019) is 83 years, whe­reas the ave­ra­ge age of death from the coro­na­vi­rus is 86 years.

      ja kuten samas­ta läh­tees­tä käy ilmi että posi­tii­vis­ten PCR-tulos­ten mää­rä on ollut las­kus­sa jo syys­kuun puo­les­ta­vä­lis­tä läh­tien. Worl­do­me­te­rin tilas­tot ovat saman­suun­tai­sia. Kuo­lo­nuh­re­ja on ollut mur­to-osa kevää­seen verrattuna.

      1. Minua ihme­tyt­tää, miten sala­liit­to­kyt­tää­jät jak­sa­vat ver­tail­la elin­aja­no­do­tet­ta ja koro­naan kuol­lei­den kes­ki­mää­räis­tä ikää. Sii­tä saa kai help­poa ja hal­paa popu­lis­mia, joka puree aina­kin nii­hin, joi­den pers­pek­tii­vis­sä van­huus on vie­lä kovin kau­ka­na, ja tilas­to­tie­teen perus­teet ovat olleet lii­an tyl­sä aihe opiskeltavaksi..

        Koro­na­kuo­le­mat vie­vät ihmi­sil­tä kes­ki­mää­rin tois­ta­kym­men­tä elin­vuot­ta, eikä kyse ole sii­tä että joku­nen ylia­jal­la muu­ten­kin elä­vä sai­si sii­tä armol­li­sen lopun. Jos ihmi­nen on elä­nyt Suo­mes­sa 80-vuo­ti­aak­si, hänen jäl­jel­lä ole­va elin­aja­no­dot­teen­sa ei ole puo­li­tois­ta vuot­ta, vaik­ka suo­ma­lais­ten elin­aja­no­do­te on 81,5 vuot­ta. Hänel­lä on kes­ki­mää­rin jäl­jel­lä 7–8 vuot­ta elämää.

      2. Koro­na­kuol­leil­la ei ollut kevääl­lä jäl­jel­lä kes­ki­mää­rin yli kym­men­tä elin­vuot­ta, kos­ka puo­let heis­tä sai tau­din hoi­va­ko­deis­sa, jois­sa ihmi­sel­lä on kes­ki­mää­rin sin­ne jou­tues­saan jäl­jel­lä kak­si. Lisäk­si koro­naan kuol­leil­la nuo­rem­mil­la oli monil­la elä­mää suu­res­ti lyhen­tä­vä diagnoosi.

      3. Using the stan­dard WHO life tables, YLL per COVID-19 death was 14 for men and 12 for women. After adjust­ment for num­ber and type of LTCs, the mean YLL was slight­ly lower, but remai­ned high (13 and 11 years for men and women, respectively).”
        Tuo tuli tosin jo huh­ti­kuus­sa, ja löy­tyy nimel­lä COVID-19 – explo­ring the implica­tions of long-term con­di­tion type and extent of mul­ti­mor­bi­di­ty on years of life lost: a model­ling study

        Tilan­ne ei tie­ten­kään kaik­kial­la ole tai ole ollut tis­mal­leen sama, ja mm. Kana­dan tilas­tois­ta näh­dään, että aina­kin iden­ti­fioi­dut tar­tun­nat ovat kevään jäl­keen vähen­ty­neet radi­kaa­lis­ti var­sin­kin 70–80 sekä yli 80-vuo­tiai­den ikä­ryh­mis­sä — ver­rat­tu­na siis mui­hin ikä­ryh­miin. Tosin tämä nos­taa kes­ki­mää­räis­tä mene­tet­ty­jen elin­vuo­sien mää­rää kuol­lei­den joukossa.

      4. Las­kes­ke­li­ja:
        ”Using the stan­dard WHO life tables, YLL per COVID-19 death was 14 for men and 12 for women. After adjust­ment for num­ber and type of LTCs, the mean YLL was slight­ly lower, but remai­ned high (13 and 11 years for men and women, respectively).”
        Tuo tuli tosin jo huh­ti­kuus­sa, ja löy­tyy nimel­lä COVID-19 – explo­ring the implica­tions of long-term con­di­tion type and extent of mul­ti­mor­bi­di­ty on years of life lost: a model­ling study

        Tilan­ne ei tie­ten­kään kaik­kial­la ole tai ole ollut tis­mal­leen sama, ja mm. Kana­dan tilas­tois­ta näh­dään, että aina­kin iden­ti­fioi­dut tar­tun­nat ovat kevään jäl­keen vähen­ty­neet radi­kaa­lis­ti var­sin­kin 70–80 sekä yli 80-vuo­tiai­den ikä­ryh­mis­sä – ver­rat­tu­na siis mui­hin ikä­ryh­miin. Tosin tämä nos­taa kes­ki­mää­räis­tä mene­tet­ty­jen elin­vuo­sien mää­rää kuol­lei­den joukossa.

        Kyseis­tä pape­ria on jo kerit­ty arvostelemaan:

        Years of life lost esti­ma­tes can­not always be taken at face value: Res­pon­se to “COVID-19 – explo­ring the implica­tions of long-term con­di­tion type and extent of mul­ti­mor­bi­di­ty on years of life lost: a model­ling study”

        In their recent ana­ly­sis, Han­lon et al. set out to esti­ma­te the years of life lost (YLL) in people who have died with COVID-19 by fol­lowing and expan­ding on the WHO stan­dard approach. We welco­me this research as an attempt to draw a more accu­ra­te pic­tu­re of the mor­ta­li­ty bur­den of this disea­se which has been invol­ved in the deaths of more than 300,000 people worldwi­de as of May 2020. Howe­ver, we argue that obtai­ned YLL esti­ma­tes (13 years for men and 11 years for women) are interpre­ted in a mis­lea­ding way. Even with the pre­sen­ted efforts to cont­rol for the role of mul­ti­mor­bi­di­ty in COVID-19 deaths, the­se esti­ma­tes can­not be interpre­ted to imply “how long someo­ne who died from COVID-19 might otherwi­se have been expec­ted to live”. By example we ana­lyze the under­lying problem of data selec­tion bias which, in the con­text of COVID-19, ren­ders such an interpre­ta­tion of YLL esti­ma­tes impos­sible, and out­li­ne poten­tial approac­hes to cont­rol for the problem.

        Yleen­sä­kin YLL las­kel­mat täl­lai­ses­sa tilan­tees­sa tup­paa­vat ole­maan jär­jes­täin yläkanttiin?

        It has been shown in a varie­ty of cases that stan­dard mea­su­res in epi­de­mio­lo­gy can be, and are, frequent­ly used in mis­lea­ding ways, even by medical experts (Gige­renzer et al., 2007). We argue that this is also true for the stu­dy by Han­lon et al. (2020). By not pro­per­ly accoun­ting for the uncer­tain­ty around the preci­se cause of death, the stu­dy is unpro­tec­ted against a bias in data selec­tion, lea­ding to YLL esti­ma­tes which must be con­si­de­red infla­ted if one interprets them direct­ly, as the aut­hors do. The aut­hors them­sel­ves noted that their stu­dy was “con­duc­ted rapid­ly and under pres­su­re of time”. In our per­so­nal view, the­se circums­tances may explain rus­hed conclusions, and we express res­pect to the huge effort that was taken under the­se circums­tances. Nonet­he­less, we sug­gest to revi­se the interpre­ta­tion of the data at hand and to pre­vent mis­lea­ding infor­ma­tion from furt­her sprea­ding into the public.

      5. Osmo Soi­nin­vaa­ra:
        Koro­na­kuol­leil­la ei ollut kevääl­lä jäl­jel­lä kes­ki­mää­rin yli kym­men­tä elin­vuot­ta, kos­ka puo­let heis­tä sai tau­din hoi­va­ko­deis­sa, jois­sa ihmi­sel­lä on kes­ki­mää­rin sin­ne jou­tues­saan jäl­jel­lä kak­si. Lisäk­si koro­naan kuol­leil­la nuo­rem­mil­la oli monil­la elä­mää suu­res­ti lyhen­tä­vä diagnoosi.

        Ainut kat­ta­vam­pi tut­ki­mus täs­tä teh­tiin Skot­lan­nis­sa (U of Edin­burgh). En nyt jak­sa kai­vaa esil­le, enkä muis­ta mil­lä otok­sel­la tai mis­tä. Mukaan huo­mioi­tiin kuol­lei­den ter­vey­den­ti­la jäl­jel­lä ole­vaan elin­ai­kao­do­tuk­seen, ja tulos oli jotain 11–14 vuot­ta kes­ki­mää­räi­nen jäl­jel­lä ollut eli­ni­kä kuol­lei­den kes­kuu­des­sa, mikä vaih­te­li suku­puo­len jne mukaan.

      6. Ainut kat­ta­vam­pi tut­ki­mus täs­tä teh­tiin Skot­lan­nis­sa (U of Edin­burgh). En nyt jak­sa kai­vaa esil­le, enkä muis­ta mil­lä otok­sel­la tai mistä. 

        Yhden maan tut­ki­muk­sia ei voi siir­tää toi­seen maa­han. Suo­mes­sa puo­let kuol­leis­ta on van­hus­ten hoi­va­ko­deis­sa, siis käyh­tän­nös­sä saat­to­hoi­to­pai­kois­sa. Sin­ga­po­res­sa taas koko epi­de­mia on kos­ke­nut lähin­nä mnuo­ria aikui­sia. Skot­lan­nis­ta en tie­dä. Jotain Suo­men tilan­tees­ta ker­too se, että enem­mis­tö kuol­leis­ta ei ymmär­tääk­se­ni ole ollut teho­hoi­dos­sa, moni hoi­to­tah­ton­sa vuok­si toi­set lää­kä­rin päätöksellä.

      7. Osmo Soi­nin­vaa­ra: Yhden maan tut­ki­muk­sia ei voi siir­tää toi­seen maa­han. Suo­mes­sa puo­let kuol­leis­ta on van­hus­ten hoi­va­ko­deis­sa, siis käyh­tän­nös­sä saat­to­hoi­to­pai­kois­sa. Sin­ga­po­res­sa taas koko epi­de­mia on kos­ke­nut lähin­nä mnuo­ria aikui­sia. Skot­lan­nis­ta en tie­dä. Jotain Suo­men tilan­tees­ta ker­too se, että enem­mis­tö kuol­leis­ta ei ymmär­tääk­se­ni ole ollut teho­hoi­dos­sa, moni hoi­to­tah­ton­sa vuok­si toi­set lää­kä­rin päätöksellä.

        Ei tie­ten­kään, sama kuin asia kuol­lei­suus­lu­vuis­sa. Kes­kus­te­lu oli kui­ten­kin ylei­sel­lä tasol­la, eikä Suo­mes­ta. (Yksi aikai­sem­mis­ta vies­teis­tä kos­ki Espan­jaa). Jos tar­koi­tit kom­men­til­la­si “Koro­na­kuol­leil­la ei ollut kevääl­lä jäl­jel­lä kes­ki­mää­rin yli kym­men­tä elin­vuot­ta” nime­no­maan Suo­mea, unoh­dit mai­ni­ta sen.

      8. Jan­ne: Ei tie­ten­kään, sama kuin asia kuol­lei­suus­lu­vuis­sa. Kes­kus­te­lu oli kui­ten­kin ylei­sel­lä tasol­la, eikä Suo­mes­ta. (Yksi aikai­sem­mis­ta vies­teis­tä kos­ki Espan­jaa). Jos tar­koi­tit kom­men­til­la­si ”Koro­na­kuol­leil­la ei ollut kevääl­lä jäl­jel­lä kes­ki­mää­rin yli kym­men­tä elin­vuot­ta” nime­no­maan Suo­mea, unoh­dit mai­ni­ta sen.

        Se oli vas­taus vies­tiin jos­sa puhut­tiin nime­no­maan Suo­men tilanteesta:

        Jos ihmi­nen on elä­nyt Suo­mes­sa 80-vuo­ti­aak­si, hänen jäl­jel­lä ole­va elin­aja­no­dot­teen­sa ei ole puo­li­tois­ta vuot­ta, vaik­ka suo­ma­lais­ten elin­aja­no­do­te on 81,5 vuot­ta. Hänel­lä on kes­ki­mää­rin jäl­jel­lä 7–8 vuot­ta elämää.”

        Johon liit­tyen: on käte­vää että uusi käy­rän­kor­jaus tulee ylim­mäk­si samaan pos­tauk­seen mut­ta tämä kes­kus­te­lu vali­tet­ta­vas­ti kas­vaa kun koh­ta on parin vii­kon ajal­ta ker­ty­neet kom­men­tit yhden ainoan pos­tauk­sen alla ja nii­den luke­mi­nen ja viit­tauk­set vaikeutuvat.

      9. Pek­ka Tai­pa­le:
        Minua ihme­tyt­tää, miten sala­liit­to­kyt­tää­jät jak­sa­vat ver­tail­la elin­aja­no­do­tet­ta ja koro­naan kuol­lei­den kes­ki­mää­räis­tä ikää. Sii­tä saa kai help­poa ja hal­paa popu­lis­mia, joka puree aina­kin nii­hin, joi­den pers­pek­tii­vis­sä van­huus on vie­lä kovin kau­ka­na, ja tilas­to­tie­teen perus­teet ovat olleet lii­an tyl­sä aihe opiskeltavaksi..

        Koro­na­kuo­le­mat vie­vät ihmi­sil­tä kes­ki­mää­rin tois­ta­kym­men­tä elin­vuot­ta, eikä kyse ole sii­tä että joku­nen ylia­jal­la muu­ten­kin elä­vä sai­si sii­tä armol­li­sen lopun. Jos ihmi­nen on elä­nyt Suo­mes­sa 80-vuo­ti­aak­si, hänen jäl­jel­lä ole­va elin­aja­no­dot­teen­sa ei ole puo­li­tois­ta vuot­ta, vaik­ka suo­ma­lais­ten elin­aja­no­do­te on 81,5 vuot­ta. Hänel­lä on kes­ki­mää­rin jäl­jel­lä 7–8 vuot­ta elämää.

        Nyt on jää­nyt her­ral­la itsel­lään tilas­to-opin­not luke­mat­ta. Se mikä on täl­lä het­kel­lä elin­aja­no­do­te ei ole sama, mikä on 80 vuot­ta sit­ten syn­ty­neel­lä odo­te. Mis­tä hei­tit tuon 7–8 vuo­den kes­ki­mää­räi­sen jäl­jel­lä­ole­van elinajan?

    1. Jan­ne:
      Shid­ha­rin kir­joi­tus tämän päi­vän Guar­dia­nis­sa on taas siel­tä älyk­kääm­mäs­tä pääs­tä covid arvioi­den suhteen
      https://www.theguardian.com/commentisfree/2020/oct/10/continual-local-lockdowns-answer-covid-control

      Shid­ha­rin kir­joi­tus on ihan oikeas­sa sii­nä, mikä Bri­tan­nias­sa (ja ylei­ses­ti koko Euroo­pas­sa) on men­nyt pie­leen. Toi­men­pi­de-ehdo­tus on kui­ten­kin hel­pom­min sanot­tu kuin teh­ty. Ris­ki­ryh­miin kuu­lu­mat­to­mat eivät vaan jak­sa län­si­mais­sa rajoit­taa elä­mään­sä sen ver­taa, että koro­na ei pää­si­si leviä­mään. Aasian kol­lek­ti­vi­sis­sa kult­tu­reis­sa tilan­ne on eri­lai­nen. Uuden-See­lan­nin syr­jäi­nen sijain­ti on mah­dol­lis­ta­nut siel­lä rajo­jen tehok­kaan sulkemisen.

      Euroo­pan pitäi­si luo­da meil­le sopi­va oma tapa pitää koro­na hal­lin­nas­sa — mut­ta en usko sel­lais­ta syn­ty­vän ennen roko­tet­ta. Ei näkö­jään edes Suo­mes­sa, vaik­ka tääl­lä ihmis­ten sosi­aa­li­nen kans­sa­käy­mi­nen on luon­nos­taan monia mui­ta Euroo­pan mai­ta vähäi­sem­pää ja tääl­lä onnis­tu­mi­sen edel­ly­tyk­set oli­si­vat sik­si yksiä parhaista.

      1. huo­les­tu­nut ja samal­la opti­mis­ti: Shid­ha­rin kir­joi­tus on ihan oikeas­sa sii­nä, mikä Bri­tan­nias­sa (ja ylei­ses­ti koko Euroo­pas­sa) on men­nyt pie­leen. Toi­men­pi­de-ehdo­tus on kui­ten­kin hel­pom­min sanot­tu kuin teh­ty. Ris­ki­ryh­miin kuu­lu­mat­to­mat eivät vaan jak­sa län­si­mais­sa rajoit­taa elä­mään­sä sen ver­taa, että koro­na ei pää­si­si leviä­mään. Aasian kol­lek­ti­vi­sis­sa kult­tu­reis­sa tilan­ne on eri­lai­nen. Uuden-See­lan­nin syr­jäi­nen sijain­ti on mah­dol­lis­ta­nut siel­lä rajo­jen tehok­kaan sulkemisen.

        Euroo­pan pitäi­si luo­da meil­le sopi­va oma tapa pitää koro­na hal­lin­nas­sa – mut­ta en usko sel­lais­ta syn­ty­vän ennen roko­tet­ta. Ei näkö­jään edes Suo­mes­sa, vaik­ka tääl­lä ihmis­ten sosi­aa­li­nen kans­sa­käy­mi­nen on luon­nos­taan monia mui­ta Euroo­pan mai­ta vähäi­sem­pää ja tääl­lä onnis­tu­mi­sen edel­ly­tyk­set oli­si­vat sik­si yksiä parhaista.

        Olen hie­man skep­ti­nen sen suh­teen, että vali­tut toi­met oli­si­vat kai­ken avain. Eten­kin kun eri mais­sa on valit­tu eri toi­min­ta­lin­jo­ja eikä tulok­set kui­ten­kaan kor­re­loi sys­te­maat­ti­ses­ti nii­den toi­min­ta­lin­jo­jen kanssa.

        Tuos­ta jutus­ta: “Out of a popu­la­tion of 1.4bn people, Chi­na has only suf­fe­red 4,634 Covid-19 deaths; Viet­nam, Taiwan and New Zea­land toget­her have had 67. How are the­se count­ries kee­ping Covid-19 under cont­rol, their health ser­vices run­ning, and their eco­no­mies and socie­ties afloat?”

        Ja sit­ten vähän alem­pa­na: “And how do you dis­tin­guish the vul­ne­rable from the healt­hy? This isn’t just about age – Covid is pro­ven to have wor­se outco­mes in people who are overweight, of par­ticu­lar eth­nici­ties, or have preexis­ting con­di­tions they may not even be awa­re of.”

        Tuos­ta lis­tas­ta kun poi­mi­taan väes­tön ikä­ra­ken­ne, yli­pai­noi­suus, etni­syys ja tie­tyt perus­sai­rau­det kuten aller­giat, ast­mat ja sydä­non­gel­mat, huo­ma­taan että Viet­na­min ja Euroo­pan tilan­tees­sa on muu­ta­kin eroa kuin kol­lek­tii­vi­nen kulttuuri.

      2. Peter: Olen hie­man skep­ti­nen sen suh­teen, että vali­tut toi­met oli­si­vat kai­ken avain. Eten­kin kun eri mais­sa on valit­tu eri toi­min­ta­lin­jo­ja eikä tulok­set kui­ten­kaan kor­re­loi sys­te­maat­ti­ses­ti nii­den toi­min­ta­lin­jo­jen kanssa.

        Tuos­ta jutus­ta: ”Out of a popu­la­tion of 1.4bn people, Chi­na has only suf­fe­red 4,634 Covid-19 deaths; Viet­nam, Taiwan and New Zea­land toget­her have had 67. How are the­se count­ries kee­ping Covid-19 under cont­rol, their health ser­vices run­ning, and their eco­no­mies and socie­ties afloat?”

        Ja sit­ten vähän alem­pa­na: ”And how do you dis­tin­guish the vul­ne­rable from the healt­hy? This isn’t just about age – Covid is pro­ven to have wor­se outco­mes in people who are overweight, of par­ticu­lar eth­nici­ties, or have preexis­ting con­di­tions they may not even be awa­re of.”

        Tuos­ta lis­tas­ta kun poi­mi­taan väes­tön ikä­ra­ken­ne, yli­pai­noi­suus, etni­syys ja tie­tyt perus­sai­rau­det kuten aller­giat, ast­mat ja sydä­non­gel­mat, huo­ma­taan että Viet­na­min ja Euroo­pan tilan­tees­sa on muu­ta­kin eroa kuin kol­lek­tii­vi­nen kulttuuri.

        Kyl­lä Kii­nas­sa­kin on van­ho­ja ihmi­siä, samoin Uudes­sa See­lan­nis­sa. Kyseis­ten mai­den ikä­ja­kau­mas­sa ei ole niin pal­jon eroa että se selit­tää moni­kym­men­ker­tai­sen eron maa­koh­tai­ses­sa kuol­lei­suu­des­sa. Ei myös­kään etni­syys seli­tä, kyl­lä virus teki Wuha­nis­sa­kin pahaa jäl­keä kun se levi­si vapaasti.

        Se ero joka täy­sin riit­tää selit­tä­mään on kyseis­ten mai­den pää­tös tukah­dut­taa virus kai­kin kei­noin, aivan WHO:n sil­loin esit­tä­män vah­van vetoo­muk­sen mukaan. Suo­mes­sa ja yleen­sä­kin Euroo­pas­sa on teh­ty puo­li­vil­lai­sia pää­tök­siä ja ennen­kaik­kea lii­an myö­hään, reak­tii­vi­ses­ti. Ita­li­aan virus tuli aluk­si huo­maa­mat­ta ja tilan­teen huo­non­tues­sa­kin Ita­lian pää­mi­nis­te­ri vie­lä veto­si mui­hin Euroo­pan Unio­nin mai­hin maal­leen tär­keän turis­min puo­les­ta karan­tee­ne­ja ja mat­kus­tus­kiel­to­ja vas­taan. Suo­mes­sa joko tämän vetoo­muk­sen tai tau­din vähät­te­lyn takia len­to­ken­til­tä pääs­tet­tiin virus maa­han. Emme var­maan saa var­muu­del­la tie­tää mis­sä mää­rin tämä pää­tös liit­tyi sen­het­ki­seen lau­maim­mu­nu­teet­tia­ja­tuk­seen jol­loin virus­ta ei kan­na­ta tor­jua “lii­kaa” eikä “lii­an aikai­sin” ja “oikea-aikai­suus on tärkeää”.

        Kii­nas­sa, Uudes­sa See­lan­nis­sa, Taiwa­nis­sa on ollut epi­de­mioi­ta lähiym­pä­ris­tös­sä ennen­kin. Euroo­pas­sa ei ole ollut sataan vuo­teen mitään vas­taa­vaa ja tääl­lä asen­noi­tu­mi­nen on ollut epä­us­kois­ta, ei kos­ke mei­tä, tätä ei voi tapah­tua meille.

        Voi­si sanoa että aikai­sem­mat epi­de­miat ja nii­den kon­kreet­ti­nen uhka on kehit­tä­nyt näil­le yhteis­kun­nil­le erään­lai­sen psy­ko­lo­gi­sen immu­ni­tee­tin vaik­ka immu­ni­teet­tia uudel­le viruk­sel­le ei yksi­lö­ta­sol­la ole­kaan. Ollaan val­mii­ta toi­mi­maan. Esi­mer­kik­si kun Kii­nas­sa toi­nen aal­to nos­ti pää­tään ja tar­tun­to­ja oli kym­me­niä niin sii­hen puu­tut­tiin täy­si­mää­räi­ses­ti ja heti. Suo­mes­sa samas­sa tilan­tees­sa viran­omai­set sanoi­vat tar­tun­ta­ti­lan­teen ole­van “rau­hal­li­nen”. Niin­kuin se luon­nol­li­ses­ti eks­po­nen­ti­aa­li­sen käy­rän alus­sa onkin. Kii­nas­sa ovat tie­tys­ti myös joko ajan olleet rajat pakol­li­sen karan­tee­nin ja tes­tauk­sen taka­na ja Taiwa­nis­sa vie­lä Kii­naa­kin aikaisemmin.

        Kii­nan ja Taiwa­nin talous ei aina­kaan näy­tä erit­täin kovis­ta rajoi­tuk­sis­ta kär­si­neen. Uudes­sa See­lan­nis­sa turis­mi on kär­si­nyt mut­ta maas­sa ovat sen­tään sisäi­ses­ti esi­mer­kik­si ne Suo­mes­sa huol­ta herät­tä­neet ravin­to­lat auki.

      3. Peter:
        Tuos­ta jutus­ta: ”Out of a popu­la­tion of 1.4bn people, Chi­na has only suf­fe­red 4,634 Covid-19 deaths; Viet­nam, Taiwan and New Zea­land toget­her have had 67. How are the­se count­ries kee­ping Covid-19 under cont­rol, their health ser­vices run­ning, and their eco­no­mies and socie­ties afloat?”

        Ja sit­ten vähän alem­pa­na: ”And how do you dis­tin­guish the vul­ne­rable from the healt­hy? This isn’t just about age – Covid is pro­ven to have wor­se outco­mes in people who are overweight, of par­ticu­lar eth­nici­ties, or have preexis­ting con­di­tions they may not even be awa­re of.”

        Tuos­ta lis­tas­ta kun poi­mi­taan väes­tön ikä­ra­ken­ne, yli­pai­noi­suus, etni­syys ja tie­tyt perus­sai­rau­det kuten aller­giat, ast­mat ja sydä­non­gel­mat, huo­ma­taan että Viet­na­min ja Euroo­pan tilan­tees­sa on muu­ta­kin eroa kuin kol­lek­tii­vi­nen kulttuuri.

        Noi­hin Kii­nan hal­li­tuk­sen anta­miin lukui­hin en usko, mut­ta muu­al­la pait­si Sin­ga­po­res­sa myös tar­tun­nat vähen­net­tiin. Sin­ga­po­res­sa taas covid levi­si ainoas­taan siir­to­työ­läi­sa­sui­na­lu­eel­la, mis­sä ihmi­set oli­vat nuo­ria ja hyväkuntoisia.

      4. Huo­mau­tan: niil­le, jot­ka usko­vat Kii­nan jul­kai­se­mia viral­li­sia tar­tun­ta- ja kuol­lei­suus­lu­ku­ja, minul­la oli­si myy­tä­vä­nä hyvä sil­ta Laut­ta­saa­res­sa, sii­hen sai­si lait­taa oman tietullin.

      5. huo­les­tu­nut ja samal­la opti­mis­ti: Shid­ha­rin kir­joi­tus on ihan oikeas­sa sii­nä, mikä Bri­tan­nias­sa (ja ylei­ses­ti koko Euroo­pas­sa) on men­nyt pie­leen. Toi­men­pi­de-ehdo­tus on kui­ten­kin hel­pom­min sanot­tu kuin teh­ty. Ris­ki­ryh­miin kuu­lu­mat­to­mat eivät vaan jak­sa län­si­mais­sa rajoit­taa elä­mään­sä sen ver­taa, että koro­na ei pää­si­si leviä­mään. Aasian kol­lek­ti­vi­sis­sa kult­tu­reis­sa tilan­ne on eri­lai­nen. Uuden-See­lan­nin syr­jäi­nen sijain­ti on mah­dol­lis­ta­nut siel­lä rajo­jen tehok­kaan sulkemisen.

        Euroo­pan pitäi­si luo­da meil­le sopi­va oma tapa pitää koro­na hal­lin­nas­sa – mut­ta en usko sel­lais­ta syn­ty­vän ennen roko­tet­ta. Ei näkö­jään edes Suo­mes­sa, vaik­ka tääl­lä ihmis­ten sosi­aa­li­nen kans­sa­käy­mi­nen on luon­nos­taan monia mui­ta Euroo­pan mai­ta vähäi­sem­pää ja tääl­lä onnis­tu­mi­sen edel­ly­tyk­set oli­si­vat sik­si yksiä parhaista.

        Infek­tion pit­kit­ty­mi­nen, vaik­ka­kin sääs­tö­lie­kil­lä, ja aina uudel­leen syt­ty­mi­nen nime­no­maan joh­taa ris­ki­ryh­mien jat­ku­vaan pit­kit­ty­nee­seen suo­jau­tu­mi­seen (vapaa­eh­toi­ses­ti tai sää­dök­sin). Srid­ha­rin point­ti on nime­no­maan vält­tää tätä aikai­sel­la ja päät­tä­väi­sel­lä toi­min­nal­la. Tes­taus ja jäl­ji­tys on tie­tys­ti haas­te, ja tätä Euroop­pa ei saa­nut sel­väs­ti­kään toi­mi­maan maa­lis­kuu­hun men­nes­sä (kun tam­mi- hel­mi­kuu meni hor­rok­ses­sa). Nyt aikaa on ollut vaik­ka kuin­ka pal­jon saa­da parem­pi tulos tal­vek­si, mut­ta tes­taus­ka­pa­si­teet­ti on mitoi­tet­tu pal­jon pie­nem­mil­le tapaus­mää­ril­le kuin mitä covid leviä­mi­nen on jo nyt saa­nut aikaan. Eli virus­mää­rät pääs­tet­tiin (taas) lii­an suu­rik­si kesäl­lä, eikä tes­taus-jäl­ji­tys ole lähel­lä­kään vaa­dit­ta­vaa tasoa.

        Noi­ta aikai­sem­pia­kin Srid­ha­rin kir­joi­tuk­sia kan­nat­taa lukea.
        https://www.theguardian.com/profile/devi-sridhar

  17. Vää­rät posi­tii­vi­set tes­ti­tu­lok­set, eikä alku­pe­rää viruk­ses­ta edes tunnistettu?
    Ei mitään pan­de­mi­aa ? enem­män­kin syn­de­mia ja kausi-influenssa?
    Koro­na on pal­jas­ta­nut van­hus­ten ja sai­raan­hoi­don sur­kean tason mm: fluns­sai­sia on vie­ty hoivakoteihin?
    Sul­ku­toi­met perus­tus­lain vas­tai­sia — auto­no­mia, kom­pe­tens­si, yhteenkuuluvuus?
    Ravin­to­suo­si­tuk­sil­la syyllistetään?
    Lää­kea­la (kole­stro­li­hy­pe ja sta­tii­nit) ja roko­tus­kam­pan­jat tuke­vat busi­ness­mal­le­ja ja vil­pil­li­siä tutkimuksia?
    Eriar­voi­suus lisään­tyy ja rik­kaat vain lisää rikastuvat?
    Kata­stro­feil­la ja nii­den ennus­teil­la luo­daan pel­ko­ja ja moraa­lis­ta fasismia?
    Val­von­ta ja yksi­tyi­syys — perin­ne­tie­dot, kas­vois­ta tun­nis­tuk­set, läm­pö­ka­me­rat ja tie­to­ja kerää­vät sovellukset?
    Luki­tuk­set, karan­tee­nit, kas­vo­mas­kit hait­taa­vat toi­meen­tu­loa ja eriar­voi­suus lisääntyy?
    Media rypee koro­naot­si­koit­ten kaut­ta kan­saa mani­pu­loi­den kyy­ky­tys­ten laillistamisessa?
    Kuo­le­mia ilman ruu­mii­na­vauk­sia lis­tat­tu koro­na­kuo­le­mik­si ja vaik­ka kuo­lin­syy on ollut muut sairaudet?
    Luot­ta­mus on katoa­vaa, kun sopi­muk­sia ja lake­ja voi­daan rik­koa tai kiertää?
    Tie­to­ko­ne­mal­leil­la sti­mu­loi­daan todel­li­suut­ta ja kan­sal­le median kaut­ta ker­ro­taan sen ole­van totuus?

    Läh­teet:
    https://www.youtube.com/watch?v=kr04gHbP5MQ&feature=youtu.be&fbclid=IwAR3HXiZp8J_NAzLk-_9VMwOfHemU-y57fdcov3f_E_9BBPFGXv-C27aVjfk
    https://www.thelancet.com/journals/lancet/article/PIIS0140-6736(20)32000–6/fulltext

    Covid-19 ei siis ole pan­de­mia, vaan syn­de­mia eli COVID-19 hoi­to tar­koit­taa mm: veren­pai­ne­tau­din, lii­ka­li­ha­vuu­den, dia­be­tek­sen, sydän- ja veri­suo­ni­tau­tien, kroo­nis­ten hen­gi­tys­tie­sai­rauk­sien ja syö­vän hoi­ta­mis­ta. Syn­de­mia koros­taa sen sosi­aa­lis­ta alku­pe­rää eli ikään­ty­nei­den kan­sa­lais­ten haa­voit­tu­vuut­ta, sekä olo­suh­tei­ta jois­sa mak­se­taan huo­nos­ti vähem­mäl­lä sosi­aa­li­tur­val­la (kiky).

    Ellei hal­li­tuk­set suun­nit­te­le poli­tiik­kaa ja ohjel­mia eriar­voi­suuk­sien pois­ta­mi­sek­si, yhteis­kun­tam­me eivät kos­kaan ole todel­la tur­vas­sa COVID-19 ‑tar­tun­noil­ta.

  18. Mie­len­kiin­tois­ta kes­kus­te­lua mas­keis­ta. Olet­te­ko unoh­ta­neet kuol­lei­den mää­rät? Suo­mes­sa on vii­mei­sen kah­den vii­kon aika­na kuol­lut kak­si. Vas­taa­val­la aika­jak­sol­la on kuol­lut muis­ta syis­tä kuin koro­na 2100 ihmis­tä. Jos kak­si on pal­jon, niin sil­loin pitäi­si puut­tua jär­ves­sä uimi­seen (saa­tat huk­kua, palel­tua, väsyä) kiel­täen ja alko­ho­lin myyn­nin lopet­ta­mi­seen. Myös ravin­to­lois­sa tar­tun­nan läh­tei­nä on absur­di. Kysyi­sin­kin toi­sin­päin, kuin­ka mon­ta ei ole saa­nut tar­tun­taa ravin­to­las­sa? Niin­pä mil­joo­na ravin­to­la­käyn­tiä ja vas­taan <50 ker­too enem­män kuin kos­kaan, kuin­ka olem­me pelon vuok­si teh­neet huo­mat­ta­vas­ti enem­män vahin­koa, kuin hyvää.

    1. Tom­pah­pah:
      Mie­len­kiin­tois­ta kes­kus­te­lua mas­keis­ta. Olet­te­ko unoh­ta­neet kuol­lei­den mää­rät? Suo­mes­sa on vii­mei­sen kah­den vii­kon aika­na kuol­lut kak­si. Vas­taa­val­la aika­jak­sol­la on kuol­lut muis­ta syis­tä kuin koro­na 2100 ihmistä. 

      Koro­naan, tai sen kans­sa, kuo­le­mi­nen on nyt nor­mien vas­tais­ta. Mui­hin syi­hin kuo­le­mi­nen sen sijaan on ihan fine. 

      Dying is nor­mal, dying with the coro­na­vi­rus is not: a socio­lo­gical ana­ly­sis of the implicit norms behind the cri­ticism of Swe­dish ‘excep­tio­na­lism’

      https://www.tandfonline.com/doi/full/10.1080/14616696.2020.1826555

      – Whe­reas the official main goal of the pan­de­mic miti­ga­tion inter­ven­tions has been to keep the health sys­tem from get­ting over­bur­de­ned, we obser­ve the emer­gence of an implicit norm actual­ly focused on the pre­ven­tion of deaths rela­ted to a coro­na­vi­rus infec­tion. We point out that this norm is the­re­by not about pro­tec­ting lives per se, but mere­ly about pre­ven­ting people from dying from or with a coro­na­vi­rus infec­tion. Hence, we argue that this implicit norm is asym­met­ric and thus not tenable, because it implies that a death from the novel coro­na­vi­rus is more impor­tant than a death from anot­her infec­tion, such as influenza. –”

      Kuol­lei­suus­käy­rää kun tus­kin saa­daan pysy­mään pit­kiä aiko­ja pyö­reäs­sä nol­las­sa, eli karusel­li jatkaa…

      1. Link­kaa­maa­si artik­ke­li oli kii­tol­li­sen sel­ke­ää luet­ta­vaa. Tut­ki­joi­den esit­tä­mät tule­vai­suu­den­ku­vat voi­vat toki toteu­tua jon­kin­lai­se­na yhdis­tel­mä­ver­sio­na. Yhtääl­tä koro­nal­le sen uutuu­den ja toki myös tie­ty­nas­tei­sen vaka­vuu­den myö­tä annet­tu eri­tyis­a­se­ma jul­ki­ses­sa kes­kus­te­lus­sa lai­me­nee, kun tehok­kai­ta roko­tuk­sia ja hoi­to­ja jos­kus on saa­ta­vil­la. Toi­saal­ta yhteis­kun­tien tie­toi­suus tar­tun­ta­tau­tien ris­keis­tä jää var­maan aika pit­käk­si aikaa kor­keam­mal­le tasol­le ja täs­sä pel­kään vähän yli­rea­goin­tia. Enpä haluai­si elää koro­na­ti­lan­teen jos­kus hel­po­tet­tua pidem­piai­kai­ses­ti yhteis­kun­nas­sa, jos­sa koh­taa­mi­nen toi­sen ihmi­sen kans­sa on läh­tö­koh­tai­ses­ti uhka, läheis­ten halaa­mi­nen viran­omais­ten toru­jen koh­de ja mas­kiin son­nus­tau­tu­mi­nen todel­li­sen tau­din­tor­jun­nan ase­mes­ta pakol­lis­ta hyvesignalointia.

        En halua väit­tää, että tur­va­vä­lit, mas­kit ja muut varo­toi­met oli­si­vat val­lit­se­vas­sa tilan­tees­sa tur­hia. En kui­ten­kaan haluai­si nii­den muo­dos­tu­van pan­de­mian jäl­kei­sek­si nor­mik­si nykyintensiteetillään.

  19. Aika vähäl­lä jär­jel­lä maa­il­maa hal­li­taan. Epä­var­muus­te­ki­jöi­tä on niin pal­jon, että tilas­to­jen kaut­ta tätä on lähes­tyt­tä­vä, ei sel­lais­ten mit­taus­tu­los­ten, joi­den anta­mas­ta tie­dos­ta on kovin vähän yksimielisyyttä.

    Mis­sä vii­py­vät leh­ti­ju­tut vaa­sa­lai­sis­ta kak­si viik­koa sit­ten sai­ras­tu­neis­ta? Mitä heil­le kuu­luu nyt? Moni­ko on tehol­la, sai­raa­las­sa tai sai­raa­na koto­na? Tätä emme tie­dä, eikä leh­ti­mie­hen ole help­poa pääs­tä jutun tekoon, kos­ka ei hänel­le­kään näi­tä tie­to­ja mis­tään anne­ta. Mut­ta pie­nin­tä­kään yri­tys­tä tähän suun­taan en ole havainnut

    Koro­nan piti ensin olla poik­keuk­sel­li­sen tap­pa­va, nyt­tem­min jäl­ki­seu­rauk­sil­taan poik­keuk­sel­li­sen vaka­va. Onko asia näin? Leh­tiin tule­vat ne ihmis­koh­ta­lot, jois­sa on jotain ker­rot­ta­vaa, pal­jon vähem­män sel­lai­sia, jois­sa tau­ti tuli ja meni eikä sitä oikein edes huo­man­nut. Mut­ta onko täs­sä eroa kausi-influens­saan nähden?

    Loga­rit­mi­käy­räl­lä vie­lä ollaan, mut­ta pai­kal­li­ses­ti mitään eks­po­nen­ti­aa­li­suut­ta ei tai­da olla havait­ta­vis­sa. Kas­vu joh­tuu vain uusis­ta ryp­päis­tä, jot­ka vähi­tel­len tukah­tu­vat. Mik­si ne tukah­tu­vat? Toi­mii­ko tes­taa ja jäl­ji­tä ‑stra­te­gia, vai onko tau­ti sit­ten­kin mel­ko hei­kos­ti tart­tu­va vai koh­dan­nut lau­maim­mu­ni­tee­tin? Mil­loin lisään­ty­nyt mas­kien käyt­tö alkaa näkyä luvuis­sa? Vai näkyy­kö juu­ri nyt? Jos kas­vu pysäh­tyy, mitä sit­ten tehdään?

    1. Timo A.: Loga­rit­mi­käy­räl­lä vie­lä ollaan, mut­ta pai­kal­li­ses­ti mitään eks­po­nen­ti­aa­li­suut­ta ei tai­da olla havait­ta­vis­sa. Kas­vu joh­tuu vain uusis­ta ryp­päis­tä, jot­ka vähi­tel­len tukah­tu­vat. Mik­si ne tukah­tu­vat? Toi­mii­ko tes­taa ja jäl­ji­tä ‑stra­te­gia, vai onko tau­ti sit­ten­kin mel­ko hei­kos­ti tart­tu­va vai koh­dan­nut lau­maim­mu­ni­tee­tin? Mil­loin lisään­ty­nyt mas­kien käyt­tö alkaa näkyä luvuis­sa? Vai näkyy­kö juu­ri nyt? Jos kas­vu pysäh­tyy, mitä sit­ten tehdään?

      Ete­läi­sel­lä pal­lon­puo­lis­kol­la ei ole ollut tänä vuon­na nor­maa­lia fluns­sa­kaut­ta, mikä viit­taa sii­hen, että fluns­sien tart­tu­vuus on hei­kom­pi kuin koro­nan. Tämän päi­vän IS:n Tie­de-osas­tos­sa on puo­les­taan hyvä jut­tu mas­keis­ta. Kyl­lä mas­kien käy­tös­tä on hyötyä.

  20. Infek­tio­tau­tien eme­ri­tus­pro­fes­so­ri Heik­ki Pel­to­la oli MTV:n suo­ran­Vii­den jäl­keen ‑ohjel­man etä­haas­tat­te­lus­sa. Pro­fes­so­ri oli juu­ri pää­se­mäs­sä mie­len­kiin­toi­seen asi­aan, kun toi­mit­ta­ja kes­keyt­ti hänet kes­ken lauseen. 

    Mitä Pel­to­la sanoi? 

    Hän oli edel­lä kuvan­nut kuin­ka hen­gi­tys­tiein­fek­tiot yleen­sä sai­ras­tut­ta­vat vain osan väes­töä, ja oli juu­ri ker­to­mas­sa mie­len­kiin­toi­ses­ta tut­ki­muk­ses­ta, johon liit­tyen tuli mai­nin­neek­si, että infek­tiot näyt­täi­si­vät tör­mää­vän johon­kin, että väes­tös­sä oli­si jokin immunologinen — 

    - Ja nyt mei­dän pitää­kin jo siir­tyä toi­seen aihee­seen, tote­si toimittaja. 

    Että näin. En kyl­lä aiem­min­kaan usko­nut median riip­pu­mat­to­muu­teen ja avoi­muu­teen asian käsittelyssä. 

    Mikä­hän tut­ki­mus mah­tai­si olla kysees­sä, tie­tää­kö kukaan?

    Nopeal­la haul­la aihees­ta löy­tyy aina­kin tämä artikkeli:

    Covid-19: Do many people have pre-exis­ting immunity?
    https://www.bmj.com/content/370/bmj.m3563 (Publis­hed 17 Sep­tem­ber 2020)

    Yet a stream of stu­dies that have docu­men­ted SARS-CoV‑2 reac­ti­ve T cells in people wit­hout expo­su­re to the virus are rai­sing ques­tions about just how new the pan­de­mic virus real­ly is, with many implications.”

    1. Täs­sä kak­si pape­ria, jot­ka ovat mah­dol­li­sia läh­tei­tä myös:
      https://www.biorxiv.org/content/10.1101/2020.06.29.174888v1
      https://www.medrxiv.org/content/10.1101/2020.06.21.20132449v1

      Jäl­kim­mäi­sen artik­ke­lin (Int­ra­fa­mi­lial Expo­su­re to SARS-CoV‑2 Induces Cel­lu­lar Immu­ne Res­pon­se wit­hout Serocon­ver­sion) joh­to­pää­tök­set oli­vat tii­vis­tet­ty­nä täl­lai­set: “Expo­su­re to SARS-CoV‑2 can induce virus-speci­fic T cell res­pon­ses wit­hout serocon­ver­sion. T cell res­pon­ses may be more sen­si­ti­ve indica­tors of SARS-Co-V‑2 expo­su­re than anti­bo­dies. Our results indica­te that epi­de­mio­lo­gical data relying only on the detec­tion of SARS-CoV‑2 anti­bo­dies may lead to a subs­tan­tial unde­res­ti­ma­tion of prior expo­su­re to the virus”

    2. Quo vadis: Mitä Pel­to­la sanoi?

      Kan­nat­taa lukea Pel­to­lan kolum­ni Immu­no­lo­gian palo­mie­het työs­sään. Siel­lä vii­ta­taan tääl­lä­kin esil­lä olee­seen jul­kai­suun, jos­sa tode­taan mm. Impor­tant­ly, we detec­ted SARS-CoV-2-reac­ti­ve CD4+ T cells in ∼40%–60% of unex­po­sed indi­vi­duals, sug­ges­ting cross-reac­ti­ve T cell recog­ni­tion between circu­la­ting “com­mon cold” coro­na­vi­ruses and SARS-CoV‑2.

      Tämä aihe on menos­sa hyvin mie­len­kiin­toi­sek­si, luon­nol­li­ses­ti aluk­si aja­tel­tiin että immu­ni­teet­ti oli­si peräi­sin vaa­rat­to­mis­ta koro­na­vi­ruk­sis­ta, mut­ta ei vält­tä­mät­tä: Our results indica­te a lack of SARS-CoV‑2 cross-neut­ra­liza­tion acti­vi­ty between the sea­so­nal HCoVs and SARS-CoV‑2.

  21. Oli­si­ko mah­dol­lis­ta jät­tää noi päi­vit­täi­set sanal­li­set arviot esim. blo­gi­teks­tin loppuun.

    1. Oli­si­ko mah­dol­lis­ta jät­tää noi päi­vit­täi­set sanal­li­set arviot esim. blo­gi­teks­tin loppuun.

      Mitä hait­taa niis­tä on?

      1. Käsi­tin JH:n vies­tin niin, että noi­ta päi­vit­täi­siä arvioi­ta ei pois­tet­tai­si, kun uusi tulee tilal­le. Nyt­hän van­ha tai­taa hävi­tä, mut­ta oli­si hyvä näh­dä ne vanhatkin.

  22. Kun virus vii­mein “kato­aa” niin sil­loin alkaa mit­te­lö sii­tä, kuka ja mikä sii­hen aut­toi ja THL ynnä kump­pa­nit toi­tot­ta­vat yhteen ääneen ? kyl­lä kan­nat­ti sul­kea yhteis­kun­nat (lock­down), suo­si­tel­la vah­vas­ti mas­ke­ja ja hyvä kun kan­sa­lai­set tot­te­li­vat etäi­syyk­sis­sä ja saip­pua­pe­sul­la ja niin, että saa­tiin van­huk­set eris­tet­tyä vaik­kein nii­tä saa­tu­kaan pelas­tet­tua toi­vo­tus­ti ja vaik­ka rokot­teen saa­mi­seen meni aikaa, sekin lopul­ta toi­mi — mitä nois­ta sivu­vai­ku­tuk­sis­ta ja jos­tain vaka­vis­ta­kin sai­rauk­sis­ta sen johdosta.

    Kun aika kuluu monet asian­tun­ti­jat­kin selit­tä­vät, että jotain hyvää on täs­tä­kin seu­ran­nut “koko­nais­kuo­le­mi­set ovat las­ke­neet sel­väs­ti” —> niin­pä, kun jo kuo­le­mai­sil­laan ole­vat kroo­ni­ses­ti sai­raat kuo­li­vat etua­jas­sa, kun ter­vey­den­hoi­to (sote) ei ole teh­tä­vien­sä tasolla.

  23. Kii­tos Osmo hyvis­tä ana­lyy­seis­tä. Otit jos­kus kevääl­lä kuol­lei­suu­den per ikä. Jos kat­so­taan tämän päi­vän tilan­net­ta THL (oli myös Hesa­ris­sa tänään) mukaan niin tilan­ne on tämä
    Ikä Tar­tun­nat Kuol­leet Kuol­lei­suus (=kuolleet/tartunnat)
    0–9 433 0 0,00 %
    10–19 1161 0 0,00 %
    20–29 3134 2,5 0,08 %
    30–39 2206 2,5 0,11 %
    40–49 1842 2,5 0,14 %
    50–59 1917 11 0,57 %
    60–69 968 26 2,69 %
    70–79 465 67 14,41 %
    +80 577 236 40,90 %

    Luvuis­ta näh­dään että tau­ti on hyvin vaa­ral­li­nen 70+ ikäi­sil­le, vaa­ral­li­nen 60–69:lle. Mut­ta onko tää oikeas­ti vaa­ral­li­nen tau­ti alle 60 vuo­tiail­le? Eikö influens­sa ole ihan yhtä vaa­ral­li­nen? Pitäi­si­kö fokus olla ris­ki­ryh­mien suo­jaus. Muut toi­met sel­lai­sik­si jot­ka eivät hait­taa elä­mää ja lii­ke­toi­min­taa (pesen miel­lä­ni käsiä, pidän mas­kia mut­ta en tyk­kää mat­kus­tus­ra­joi­tuk­sis­ta, karan­tee­neis­ta etc..)

    1. Ris­ki­ryh­mien eris­tä­mi­nen muun yhteis­kun­nan ulko­puo­lel­le on epäin­hi­mil­lis­tä hei­dän kan­nal­taan ja vai­kut­taa myös mui­den elä­mään. Olen sitä miel­tä, että mie­luum­min bile­te­tään ja mat­kus­te­taan vähän vähem­män kun­han lap­set saa­vat tava­ta iso­van­hem­pi­aan muu­ten­kin kuin video­pu­he­lun välityksellä.

      1. AM:
        Ris­ki­ryh­mien eris­tä­mi­nen muun yhteis­kun­nan ulko­puo­lel­le on epäin­hi­mil­lis­tä hei­dän kan­nal­taan ja vai­kut­taa myös mui­den elä­mään. Olen sitä miel­tä, että mie­luum­min bile­te­tään ja mat­kus­te­taan vähän vähem­män kun­han lap­set saa­vat tava­ta iso­van­hem­pi­aan muu­ten­kin kuin video­pu­he­lun välityksellä.

        Ris­ki­ryh­mien, 50+, eris­tä­mi­nen on jär­jet­tö­män han­ka­laa maan sisäl­lä ja jopa per­heen sisäl­lä. Miten eris­tää esi­mer­kik­si koto­na asu­vat lap­set van­hem­mis­taan, työ­pai­kal­la, jouk­ko­lii­ken­tees­sä — eri bus­sit ja junan­vau­nut? Ris­ki­ryh­mät ovat Suo­mes­sa niin suu­ria että hei­dän eris­tä­mi­sen­sä on taa­tus­ti kal­liim­paa kuin mini­mi­ra­joi­tuk­set: rajat karan­tee­nin taak­se, mukaan lukien nuus­kan­ha­ki­jat ja hal­pa­työ­voi­ma maa­ta­lou­teen ja raken­nuk­sil­le sekä mar­jan­poi­mi­jat. Yöker­hot kiin­ni ja jouk­ko­ko­kouk­set kiel­let­ty. Näil­lä mini­mi­ra­joi­tuk­sil­la virus pysyi hyvin kuris­sa kesällä.

        Jos­ta­kin syys­tä juu­ri syk­syn tul­les­sa hal­li­tus päät­ti luo­pua ker­ta­ry­säyk­sel­lä kai­kis­ta rajoi­tuk­sis­ta. Asian­tun­ti­joi­den suo­si­tus oli luo­pua vai­heit­tain jol­loin vai­ku­tus näkyy ja voi­daan heti puuttua.

        Ruot­si oli oppi­nut kevääs­tä eikä pois­ta­nut rajoi­tuk­si­aan Suo­men tapaan. Kuvaa­vaa on pal­loi­lu­la­jien edus­ta­jien vali­tus Ruot­sis­sa jos­sa kil­pai­lu­kausi ei alka­nut Suo­men tapaan.

        Ris­ki­hän nousee jo 50 vuo­des­ta läh­tien. Yli puo­len pro­sen­tin kuol­lei­suus ei ehkä kuu­los­ta pahal­ta ellei se kos­ke itseä. Ja työ­elä­mäs­sä on yli 60-vuo­tiai­ta vie­lä pal­jon. Enkä pidä sitä van­hem­pia­kaan uhrat­ta­va­na tykinruokana.

        Nuo­rem­mil­la­kin, 40 ikäi­sil­lä vaik­ka kuol­lei­suus on hyvin pie­ni esiin­tyy ns. pit­kää koro­naa, alen­tu­nut­ta toi­min­ta­ky­kyä kuu­kausien ajan. Vaka­va sau­ras­tu­mi­nen ja kuol­lei­suus nuo­rem­mil­la saat­taa liit­tyä hyvin suu­reen ker­ral­la saa­tuun virus­mää­rään, kuten hoi­to­hen­ki­lö­kun­nal­la ilman kun­non suo­juk­sia, tun­te­mat­to­mia ilmiöi­tä kausi-influenssassa.

      2. No höh, en sano­nut että ris­ki­ryh­mä­läi­set pitää eris­tää vaan fokus hei­dän suo­je­le­mi­seen, ei mei­dän muiden.

      3. Pat­rik:
        No höh, en sano­nut että ris­ki­ryh­mä­läi­set pitää eris­tää vaan fokus hei­dän suo­je­le­mi­seen, ei mei­dän muiden.

        Virus tart­tuu oireet­to­mis­ta kan­ta­jis­ta, joten en näe, miten voi­tai­siin olla lähei­ses­sä kans­sa­käy­mi­ses­sä ris­ki­ryh­mä­läis­ten kans­sa, jos virus levi­ää “mei­dän mui­den” kes­kuu­des­sa. Ehkä ris­ki­käyt­täy­ty­jät pitäi­si eris­tää omaan kuplaansa?

      4. AM:
        Ris­ki­ryh­mien eris­tä­mi­nen muun yhteis­kun­nan ulko­puo­lel­le on epäin­hi­mil­lis­tä hei­dän kan­nal­taan ja vai­kut­taa myös mui­den elä­mään. Olen sitä miel­tä, että mie­luum­min bile­te­tään ja mat­kus­te­taan vähän vähem­män kun­han lap­set saa­vat tava­ta iso­van­hem­pi­aan muu­ten­kin kuin video­pu­he­lun välityksellä.

        Juu, kaik­ki vaan kiin­ni ja ulko­na­liik­ku­mis­kiel­to voi­maan. Jat­kos­sa sit­ten vaik­ka­pa mat­kai­lua­lan yrit­tä­jä­per­heen lap­set voi­vat­kin viet­tää loput­to­mas­ti aikaa iso­van­hem­pien kans­sa, kun kon­kurs­sin jäl­keen isä ajaa enti­sen fir­man lii­sa­ril­la tuk­ki­re­kan alle ja äiti makaa pil­le­ri- ja vii­na­koo­mas­sa sän­gyn­poh­jal­la 23h vuorokaudesta.

        Ukki ja mum­mi tar­vit­se­vat­kin kai­ken jäl­keen pie­niä apu­lai­sia arjes­sa pär­jää­mi­seen, kos­ka lonkka‑, kai­hi- ja ohi­tus­leik­kauk­set ovat jää­neet teke­mät­tä. Kyl­lä lap­set ovat onnel­li­sia täs­sä tilan­tees­sa sii­tä, että hal­li­tuk­sen ansios­ta he voi­vat tava­ta iso­van­hem­pi­aan muu­ten­kin kuin video­pu­he­lun välityksellä.

    2. Pat­rik:
      … Mut­ta onko tää oikeas­ti vaa­ral­li­nen tau­ti alle 60 vuo­tiail­le? Eikö influens­sa ole ihan yhtä vaa­ral­li­nen? Pitäi­si­kö fokus olla ris­ki­ryh­mien suo­jaus. Muut toi­met sel­lai­sik­si jot­ka eivät hait­taa elä­mää ja lii­ke­toi­min­taa (pesen miel­lä­ni käsiä, pidän mas­kia mut­ta en tyk­kää mat­kus­tus­ra­joi­tuk­sis­ta, karan­tee­neis­ta etc..)

      Lau­an­tain 17.10. HS:n jut­tu ker­too, että WHO on kor­jan­nut kuol­lei­suusar­vio­taan alas päin 0,14 prosenttiin. 

      Täs­tä huma­nis­ti las­kee lyhyel­lä mate­ma­tii­kal­la, että 350 kuol­leen jäl­keen meil­lä oli­si 250 000 infek­tion saa­nut­ta (mukaan lukien oireet­to­mat kan­ta­jat), right? Infek­tio­tau­tien eme­ri­tus­pro­fes­so­ri Heik­ki Pel­to­la tote­si taan­noi­ses­sa haas­tat­te­lus­sa, että hen­gi­tys­tie­vi­ruk­set eivät yleen­sä käy läpi koko väes­töä, vaan esim. luok­kaa 20% sai­ras­tuu tiheäs­ti asu­tuil­la alueil­la. Samal­la hän viit­ta­si tut­ki­muk­seen, jon­ka mukaan meil­lä näyt­täi­si ole­van myös täl­le uudel­le koro­nal­le yllät­tä­vää vas­tus­tus­ky­kyä väes­tös­sä, ei vain ris­ti-immu­ni­teet­tia. Vas­ta-aine­tut­ki­muk­set­han eivät havait­se tätä olen­nais­ta asi­aa. Luku­jen valos­sa oli­sim­me siis saa­vut­ta­mas­sa Suo­mes­sa (tai aina­kin osas­sa maa­ta) jon­kin­lai­sen satu­raa­tio­pis­teen, ja tar­tun­to­jen pitäi­si­kin kään­tyä alas päin. Kuol­lei­suus­lu­ku­jen osal­ta Suo­men tilas­tot lie­ne­vät suht. luotettavat?

      Sai­raa­la­hoi­det­ta­vien pro­fii­li vas­taa HUS:n mukaan keväis­tä, eli ylie­dus­tet­tu­na lie­ne­vät van­hem­mat ja perus­sai­rauk­sia omaa­vat sekä maa­han­muut­ta­jat (joil­la on muu­ta väes­töä kor­keam­pi D‑vitamiinin puut­teen ris­ki = tode­tus­ti kor­keam­pi ris­ki ns. sytokiinimyrskyyn).

      Sit­ten on vie­lä se kysy­mys PCR-tes­tien luo­tet­ta­vuu­des­ta — kuin­ka pal­jon ne anta­vat vää­riä posi­tii­vi­sia (tai nega­tii­vi­sia), ja sisäl­tä­vät­kö vah­vis­tet­tu­jen tar­tun­to­jen luvut nyt max. 1 posi­tii­vi­nen tulos per henkilö?

  24. Tänään hal­li­tus on näem­mä anta­nut suo­si­tuk­sen sisä­lii­kun­ta­har­ras­tus­ten lopet­ta­mi­ses­ta väliai­kai­ses­ti isos­sa osas­sa maa­ta. Mikä sel­lai­sen suo­si­tuk­sen kan­san­ter­vey­del­li­nen vai­ku­tus on? Suo­ma­lai­set ovat yli­pai­noi­sia ja lii­an vähän liik­ku­via jo muu­ten­kin, ja yksi suu­rim­mis­ta kan­san­ter­vey­del­li­sis­tä ongel­mis­ta on liik­ku­mi­sen puu­te. Nyt suo­si­tel­laan sul­ke­maan sisä­lii­kun­ta­paik­ko­ja ja lopet­ta­maan mm. säh­lyn ja kori­pal­lon pelaaminen.

    Mikä on tuol­lai­sen suo­si­tuk­sen hyö­ty suh­tees­sa haittoihin?

  25. Osmo ja muut, voit­te­ko vähän kom­men­toi­da seu­raa­vaa aja­tus­ket­jua; en nimit­täin tie­dä olen­ko itse tulos­sa hul­luk­si vai ovat­ko kaik­ki muut tulos­sa hulluiksi: 

    Covi­din takia, sen kans­sa tai sii­tä huo­li­mat­ta kuo­lee lähin­nä >80-vuo­tiai­ta moni­sai­rai­ta, jot­ka kuo­li­si­vat pian muu­ten­kin. Tänä(kin) vuon­na minua hir­vit­tää pal­jon enem­män vaik­ka­pa itse­mur­ha­kuol­lei­suus (luul­ta­vas­ti jo >500 hlöä tänä vuon­na) kuin tämä type­rä senio­rifluns­sa Covid-19. 

    Tie­dos­tan, että viruk­sen luon­teen vuok­si tilan­ne pahe­nee todel­la pal­jon ja todel­la nopeas­ti jos pahe­nee, mut­ta tämän het­kis­ten teho-hoi­det­ta­vien ja kuol­lei­den luku­mää­ril­lä olen täy­sin ällis­ty­nyt täs­tä hol­houk­sen ja hös­sö­tyk­sen mää­räs­tä. Tämä resurs­sien kes­kit­tä­mi­nen Covi­din tor­jun­taan ja ihmis­ten jono­tut­ta­mi­nen lait­to­man pit­kis­sä jonois­sa vai­kut­taa täy­sin vai­no­har­hai­sel­ta. Mitä en nyt ymmärrä?

    1. Mitä en nyt ymmärrä?

      Ei, vaan olet ymmär­tä­nyt aivan oikein, että täs­tä sot­kus­ta ja höl­möi­lys­tä vas­tuul­li­set ovat näkö­jään itse menet­tä­neet ymmär­ryk­sen­sä, ja pak­ko­syöt­tä­vät sik­si meil­le hal­lin­toa­la­mai­sil­le lää­ket­tä, joka on koko­nais­vai­ku­tuk­si­neen vahin­gol­li­sem­paa kuin itse tauti.

      1. Kii­tos, loh­dut­ta­vaa kul­la etten ole ainoa. Las­kin ral­li­ma­ti­kal­la kulu­van vuo­den yli­kuol­lei­suu­den Tilas­to­kes­kuk­sen väes­tö­ra­ken­teen ennak­ko­ti­las­ton ja Kuol­leet vii­kot­tain ‑pikaen­nak­ko­ti­las­ton perus­teel­la. Kuo­le­mat per capi­ta koko väes­tös­sä ja 80+ vuo­tiais­sa on tois­tai­sek­si vuo­den 2018 tasoa matalampi.

        Kuol­leet / väes­tö 2018 = 0,0099
        Kuol­leet* 2020E / väes­tö 2020E = 0,0097

        Kuol­leet 80+ vuo­ti­aat 2018 / 80+ vuo­tias väes­tö 2018 = 0,0994
        Kuol­leet* 80+ vuo­ti­aat 2020E / 80+ vuo­tias väes­tö 2020E = 0,0940

        *((TOTAL vii­kot 1–40)/40*52) / (ka. väes­tö 2020 tammi-elokuu)

        En ehkä pää­se elä­ke­läis­ten äänil­lä edus­kun­taan, mut­ta jos tämä sen­ti­men­taa­li­nen hös­sö­tys jat­kuu niin aion kyl­lä yrittää 😛

      2. niin aion kyl­lä yrittää

        Ja brkl syys­tä­kin. Mut­ta älä pliis ole kui­ten­kaan Oden kal­tai­nen yltiö­vih­reä, tai mene­tät aina­kin mun ääneni 😀

    2. Saa­ra L:
      Osmo ja muut, voit­te­ko vähän kom­men­toi­da seu­raa­vaa aja­tus­ket­jua; en nimit­täin tie­dä olen­ko itse tulos­sa hul­luk­si vai ovat­ko kaik­ki muut tulos­sa hulluiksi: 

      Covi­din takia, sen kans­sa tai sii­tä huo­li­mat­ta kuo­lee lähin­nä >80-vuo­tiai­ta moni­sai­rai­ta, jot­ka kuo­li­si­vat pian muu­ten­kin. Tänä(kin) vuon­na minua hir­vit­tää pal­jon enem­män vaik­ka­pa itse­mur­ha­kuol­lei­suus (luul­ta­vas­ti jo >500 hlöä tänä vuon­na) kuin tämä type­rä senio­rifluns­sa Covid-19. 

      Tie­dos­tan, että viruk­sen luon­teen vuok­si tilan­ne pahe­nee todel­la pal­jon ja todel­la nopeas­ti jos pahe­nee, mut­ta tämän het­kis­ten teho-hoi­det­ta­vien ja kuol­lei­den luku­mää­ril­lä olen täy­sin ällis­ty­nyt täs­tä hol­houk­sen ja hös­sö­tyk­sen mää­räs­tä. Tämä resurs­sien kes­kit­tä­mi­nen Covi­din tor­jun­taan ja ihmis­ten jono­tut­ta­mi­nen lait­to­man pit­kis­sä jonois­sa vai­kut­taa täy­sin vai­no­har­hai­sel­ta. Mitä en nyt ymmärrä?

      Toteat itse­kin, että tilan­ne voi pahen­tua nopeas­ti, ja sik­si pyri­tään toi­mi­maan osin ennal­taeh­käi­se­väs­ti. Sil­lä juu­ri yri­te­tään vält­tyä pait­si ter­vey­den­huol­lon abso­luut­ti­sel­ta kuor­mit­tu­mi­sel­ta (ennen kaik­kea teho­hoi­to­paik­ko­jen riit­tä­vyy­den osal­ta), myös tilan­teel­ta, jos­sa kii­reet­tö­mäm­piä, mut­ta tar­peel­li­sia toi­men­pi­tei­tä ei voi teh­dä, kun kaik­ki voi­ma­va­rat mene­vät koro­nan hoitoon.

      Se on sit­ten toi­nen jut­tu, onko esi­mer­kik­si sisä­lii­kun­ta­har­ras­tus­ten kar­si­mi­sel­la rat­kai­se­vaa mer­ki­tys­tä tar­tun­to­jen vähentämisessä.

      1. Her­ra Hepo­kat­ti: Toteat itse­kin, että tilan­ne voi pahen­tua nopeas­ti, ja sik­si pyri­tään toi­mi­maan osin ennal­taeh­käi­se­väs­ti. Sil­lä juu­ri yri­te­tään vält­tyä pait­si ter­vey­den­huol­lon abso­luut­ti­sel­ta kuor­mit­tu­mi­sel­ta (ennen kaik­kea teho­hoi­to­paik­ko­jen riit­tä­vyy­den osal­ta), myös tilan­teel­ta, jos­sa kii­reet­tö­mäm­piä, mut­ta tar­peel­li­sia toi­men­pi­tei­tä ei voi teh­dä, kun kaik­ki voi­ma­va­rat mene­vät koro­nan hoitoon.

        Se on sit­ten toi­nen jut­tu, onko esi­mer­kik­si sisä­lii­kun­ta­har­ras­tus­ten kar­si­mi­sel­la rat­kai­se­vaa mer­ki­tys­tä tar­tun­to­jen vähentämisessä.

        Tämä­kin on hyvä näkö­koh­ta. Oma epäi­lyk­se­ni on, että tuo leik­kaus­jo­no­jen pituus voi lisä­tä teho­hoi­don tar­vet­ta sii­nä mis­sä aamu­öi­nen alko­ho­li­tar­joi­lu. Hel­sin­gis­sä suun ter­vey­den­huol­lost on siir­ret­ty väkeä teke­mään jotain ihmeen sata­ma­vas­taan­ot­toa sen sijaan, että he hoi­tai­si­vat ihmis­ten suun ter­veyt­tä. Toi­sek­seen en ole näh­nyt näyt­töä sii­tä, että rajoi­tus­toi­mien anka­rus oli­si posi­tii­vi­ses­sa yhtey­des­sä kuo­le­miin. Voi toki olla omaa tietämättömyyttä.

      2. Her­ra Hepo­kat­ti: Toteat itse­kin, että tilan­ne voi pahen­tua nopeas­ti, ja sik­si pyri­tään toi­mi­maan osin ennal­taeh­käi­se­väs­ti. Sil­lä juu­ri yri­te­tään vält­tyä pait­si ter­vey­den­huol­lon abso­luut­ti­sel­ta kuor­mit­tu­mi­sel­ta (ennen kaik­kea teho­hoi­to­paik­ko­jen riit­tä­vyy­den osal­ta), myös tilan­teel­ta, jos­sa kii­reet­tö­mäm­piä, mut­ta tar­peel­li­sia toi­men­pi­tei­tä ei voi teh­dä, kun kaik­ki voi­ma­va­rat mene­vät koro­nan hoitoon.

        Olen koit­ta­nut yli puo­li vuot­ta saa­da aikaa ham­mas­hoi­toon jul­ki­sel­ta sek­to­ril­ta, mut­ta vii­me kevään jäl­keen ei ole pääs­tet­ty edes jonoon. Edel­li­ses­tä hoi­to­käyn­nis­tä on useam­pi vuo­si. Täl­lä het­kel­lä voi­ma­va­rat eivät mene koro­nan hoi­toon, mut­ta koko ter­vey­den­hoi­to on sekai­sin ja ruuh­kau­tu­nut koro­nan ehkäi­syn takia. Näin on tilan­tees­sa, jos­sa koro­nan takia teho­hoi­dos­sa ole­via ei ole juu­ri lain­kaan. Enää ei uskal­la edes arvail­la, mitä tilan­ne ter­vey­den­hoi­dos­sa on sit­ten, jos koro­na alkaa levi­tä laa­jem­min. Kun koit­taa vara­ta aikaa, käs­ke­tään vaan soit­taan aina joi­den­kin kuu­kausien pääs­tä uudes­taan, jos­ko aiko­ja sai­si sil­loin antaa. Täs­sä tapauk­ses­sa kyse on lähet­teel­li­ses­tä hoi­dos­ta, eikä esim. ham­mas­tar­kas­tuk­ses­ta. Suo­mes­sa on kum­mal­li­nen 6 kuu­kau­den hoi­to­ta­kuu, kun se kos­kee vain ajan­jak­soa hoi­to­jo­noon pää­sys­tä hoi­toon pää­syyn. Kun­nat ovat rat­kais­seet asian niin, että kun ne eivät anna paik­kaa jonoon, ei tilas­toi­hin tule jono­tusai­ko­ja­kaan 6 kuu­kaut­ta enempää.

    3. Päät­te­ly­vir­hee­si on sii­nä että kuol­lei­suut­ta pitää ver­ra­ta suh­tees­sa tar­tun­to­jen mää­rään. Hoi­va­ko­deis­sa on samas­sa ikä­ryh­mäs­sä pait­si enem­män kuo­le­mia niin suh­tees­sa myös enem­män tar­tun­to­ja kuin sama­ni­käi­sis­sä koto­na asu­vis­sa. Hoi­va­ko­deis­sa tar­tun­to­ja on ollut vai­keam­pi vält­tää kuin koto­na ja sai­ras­ta­vuus on ollut yleisempää.

      Siis, sii­tä fak­tas­ta että noin puo­let kuol­leis­ta on ollut hoi­va­ko­deis­sa ei seu­raa teke­mä­si joh­to­pää­tös: “Covi­din takia, sen kans­sa tai sii­tä huo­li­mat­ta kuo­lee lähin­nä >80-vuo­tiai­ta moni­sai­rai­ta, jot­ka kuo­li­si­vat pian muutenkin.” 

      Influens­san osal­ta lie­nee kyl­lä aika lail­la näin, se tie­de­tään entuu­des­taan mut­ta koro­na on eri­lai­nen ja sii­hen sai­ras­tuu vaka­vas­ti myös nuo­ria hyvä­kun­toi­sia joka influens­sas­sa on äärim­mäi­sen har­vi­nais­ta. Täs­sä on jon­kin­ver­ran poi­sop­pi­mis­ta, influens­sas­ta tie­de­tään niin pal­jon että sitä tie­tä­mys­tä yli­käy­te­tään hel­pos­ti myös koronavirukseen.

      Tämä resurs­sien kes­kit­tä­mi­nen Covi­din tor­jun­taan ja ihmis­ten jono­tut­ta­mi­nen lait­to­man pit­kis­sä jonois­sa vai­kut­taa täy­sin vainoharhaiselta.”

      Täs­sä on se aja­tus­vir­he että jos koro­na levi­ää enem­män niin sil­loin kii­reet­tö­mäl­le hoi­dol­le ei jää tilaa. Ellei argu­ment­ti­si sit­ten tar­koi­ta että koro­naa pitäi­si tor­jua tehok­kaam­min jol­loin ihmi­siä ei tar­vit­se jono­tut­taa laittomasti?

      1. Tai­taa kyl­lä influens­sa olla nuo­ril­le vaa­ral­li­sem­pi kuin Covid-19. Kum­pi­kaan ei ole heil­le kovin vaarallinen.

      2. Osmo Soi­nin­vaa­ra:
        Tai­taa kyl­lä influens­sa olla nuo­ril­le vaa­ral­li­sem­pi kuin Covid-19. Kum­pi­kaan ei ole heil­le kovin vaarallinen.

        Ei tämä pel­käs­tään rii­pu kuol­lei­suu­des­ta, vaan myös pit­kä­ai­kai­soi­reis­ta, ja tie­toa vas­ta kerä­tään. Ohei­nen ei ole mikään tie­dear­tik­ke­li, mut­ta aina­kin muis­tut­taa, ettei vai­ku­tuk­sia voi pel­kis­tää yhteen numeroon.
        https://www.theguardian.com/world/2020/oct/04/long-covid-the-evidence-of-lingering-heart-damage

      3. K.k.:
        Ellei argu­ment­ti­si sit­ten tar­koi­ta että koro­naa pitäi­si tor­jua tehok­kaam­min jol­loin ihmi­siä ei tar­vit­se jono­tut­taa laittomasti? 

        Hyviä huo­mioi­ta, kii­tos. Agu­ment­ti­ni on se, että 6 kuo­le­maa viim. 14 vrk sisään on niin vähän, että se ei ole hyväk­syt­tä­vä perus­te makuut­taa ihmi­siä lait­to­man pit­kis­sä leik­kaus­jo­nois­sa. Toi­sin sanoen minus­ta ihmis­ten pitää antaa kuol­la Covi­diin sii­nä mis­sä mui­hin­kin sai­rauk­siin ilman, että vapaa­ta yhteis­kun­taa rajus­ti sul­je­taan. Ihmi­siä kuo­lee alko­ho­liin ja tupak­kaan ja sil­ti molem­pia saa kau­pas­ta. Yli­pai­noon kuo­lee ihmi­siä mut­ta ei sii­tä sakoteta. 

        Ehkä ihmi­sil­lä on eri­lai­nen kipu­kyn­nys näis­sä asiois­sa. Minus­ta on härs­kiä että Covid-kuo­le­mat arvo­te­taan eri taval­la kuin muut kuo­le­mat. MInus­ta ruu­mis­lu­ku saa olla pal­jon nykyis­tä kor­keam­pi ennen kuin eks­po­nen­ti­aa­lis­ta kuo­lin­lu­kua kan­nat­taa hil­li­tä vie­mäl­lä vaik­ka­pa ravin­to­la-alal­ta työt. En voi uskoa että Suo­men ikään­ty­neet­kään halua­vat koh­del­la lap­si­aan ja lap­sen­lap­si­aan näin. Toi­voi­sin ettei tämä oli­si osin suku­pol­vi­ky­sy­mys, mut­ta se nyt vain on.

      4. Saa­ra L: Minus­ta on härs­kiä että Covid-kuo­le­mat arvo­te­taan eri taval­la kuin muut kuo­le­mat. MInus­ta ruu­mis­lu­ku saa olla pal­jon nykyis­tä kor­keam­pi ennen kuin eks­po­nen­ti­aa­lis­ta kuo­lin­lu­kua kan­nat­taa hil­li­tä vie­mäl­lä vaik­ka­pa ravin­to­la-alal­ta työt.

        Tse­keis­sä (asu­kas­lu­ku 11 mil­joo­naa) on nyt men­nyt seu­raa­vas­ti. Kun kysees­sä on tar­tun­ta­tau­ti jon­ka anne­taan levi­tä ilman rajoit­tei­ta niin vii­koit­tai­set kuo­le­mat, ja sai­raa­laan pää­ty­vät, kas­va­vat viik­ko vii­kol­ta. Kun kukaan ei oikein osaa arvioi­da mihin asti vapaas­ti ete­ne­vä kas­vu jat­kui­si ja mil­loin se ehkä tait­tui­si, niin saa olla aika pää kyl­mä­nä jot­ta voi­si tyy­nes­ti seu­ra­ta vii­koit­tais­ta kas­vua. Muis­ta syis­tä joh­tu­vat kuo­le­mat eivät ole saman­lai­nen nopeas­ti viik­ko vii­kol­ta kas­va­va prosessi.

        Viik­ko 37: 22 kuollutta

        Viik­ko 38: 46 kuollutta

        Viik­ko 39: 92 kuollutta

        Viik­ko 40: 120 kuollutta

        Viik­ko 41: 194 kuollutta

        https://covid19.who.int/region/euro/country/cz

      5. Sam­po Smo­lan­der: Kun kukaan ei oikein osaa arvioi­da mihin asti vapaas­ti ete­ne­vä kas­vu jat­kui­si ja mil­loin se ehkä tait­tui­si, niin saa olla aika pää kyl­mä­nä jot­ta voi­si tyy­nes­ti seu­ra­ta vii­koit­tais­ta kasvua. 

        Kuten sanot­tua, ihmi­sil­lä on sel­väs­ti eri­lai­nen kipu­kyn­nys näis­sä asiois­sa. Minus­ta Suo­men tilan­tees­sa, jos­sa yli­kuol­lei­suut­ta ei ker­ta kaik­ki­aan ole, ei ole hyväk­syt­tä­vää vie­dä lei­pää vaik­ka­pa nyt tar­joi­li­ja­per­hei­den pöy­däs­tä. Se vas­ta vaa­tii­kin kyl­mää pää­tä. Minus­ta rajoi­tus­toi­mia tar­vi­taan vas­ta, kun ollaan sel­väs­ti yli­kuol­lei­suu­den tiel­lä. Lomau­tet­tu per­heel­li­nen tar­joi­li­ja lei­pä­jo­nos­sa on pal­jon syn­kem­pi näky kuin täy­den elä­män elä­nyt moni­sai­ras hau­dan levos­sa. Rau­ha hei­dän muis­tol­leen, jokai­nen kuo­le­ma on tie­tys­ti surun aihe.

      6. Saa­ra L: Kuten sanot­tua, ihmi­sil­lä on sel­väs­ti eri­lai­nen kipu­kyn­nys näis­sä asiois­sa. Minus­ta Suo­men tilan­tees­sa, jos­sa yli­kuol­lei­suut­ta ei ker­ta kaik­ki­aan ole, ei ole hyväk­syt­tä­vää vie­dä lei­pää vaik­ka­pa nyt tar­joi­li­ja­per­hei­den pöy­däs­tä. Se vas­ta vaa­tii­kin kyl­mää pää­tä. Minus­ta rajoi­tus­toi­mia tar­vi­taan vas­ta, kun ollaan sel­väs­ti yli­kuol­lei­suu­den tiel­lä. Lomau­tet­tu per­heel­li­nen tar­joi­li­ja lei­pä­jo­nos­sa on pal­jon syn­kem­pi näky kuin täy­den elä­män elä­nyt moni­sai­ras hau­dan levos­sa. Rau­ha hei­dän muis­tol­leen, jokai­nen kuo­le­ma on tie­tys­ti surun aihe.

        Täs­sä on nyt perus­ta­vaa laa­tua ole­va loo­gi­nen vir­he. Kuol­lei­suus on näin alhai­nen, kos­ka rajoi­tus­toi­mia on teh­ty ja ihmi­set ovat oma­toi­mi­ses­ti rajoit­ta­neet kon­tak­te­ja. Jos näin ei oli­si teh­ty, kuol­lei­suus oli­si korkeampi.

        Toi­mien perus­te­lua ei siis pidä ver­ra­ta toteu­tu­nee­seen kuol­lei­suu­teen vaan sii­hen kuol­lei­suu­teen, mikä oli­si tapah­tu­nut ilman nii­tä rajoi­tus­toi­mia. Nyt kun ver­tai­let toteu­tu­nut­ta kuol­lei­suut­ta ja toi­mia, tilan­ne on sama kuin valit­tai­si, että palo­kun­ta pila­si talon suih­kut­ta­mal­la sin­ne vet­tä vaik­ka se ei pala­nut­kaan kivi­jal­kaan saak­ka. Niil­lä toi­mil­la juu­ri pyri­tään estä­mään sen lii­al­li­sen kuol­lei­suu­den toteu­mi­nen, min­kä takia onnis­tu­nei­den toi­mien jäl­keen sel­lais­ta ei pitäi­si­kään syntyä.

        Jos ollaan jo yli­kuol­lei­suu­den tiel­lä, ollaan jo täy­sin myö­häs­sä mis­tään rajoi­tus­toi­mis­ta, kos­ka toi­mien aloit­ta­mi­ses­ta menee pari viik­koa sii­hen, että se näkyy sai­ras­tu­vuu­des­sa ja sii­tä edel­leen pari viik­koa sii­hen, että se näkyy kuol­lei­suu­des­sa. Jos vas­ta yli­kuol­lei­suu­den myö­tä alet­tai­siin rajot­taa toi­mia, se kuol­lei­suus jat­kai­si tuo­ta Tse­kin sar­jan kal­tais­ta kas­vua kuu­kau­den ajan ennen kuin ne rajoi­tus­toi­met puri­si­vat. Se hin­ta oli­si aika valtava.

      7. Ante­ro: Täs­sä on nyt perus­ta­vaa laa­tua ole­va loo­gi­nen vir­he. Kuol­lei­suus on näin alhai­nen, kos­ka rajoi­tus­toi­mia on teh­ty ja ihmi­set ovat oma­toi­mi­ses­ti rajoit­ta­neet kon­tak­te­ja. Jos näin ei oli­si teh­ty, kuol­lei­suus oli­si korkeampi.

        Toi­mien perus­te­lua ei siis pidä ver­ra­ta toteu­tu­nee­seen kuol­lei­suu­teen vaan sii­hen kuol­lei­suu­teen, mikä oli­si tapah­tu­nut ilman nii­tä rajoi­tus­toi­mia. Nyt kun ver­tai­let toteu­tu­nut­ta kuol­lei­suut­ta ja toi­mia, tilan­ne on sama kuin valit­tai­si, että palo­kun­ta pila­si talon suih­kut­ta­mal­la sin­ne vet­tä vaik­ka se ei pala­nut­kaan kivi­jal­kaan saak­ka. Niil­lä toi­mil­la juu­ri pyri­tään estä­mään sen lii­al­li­sen kuol­lei­suu­den toteu­mi­nen, min­kä takia onnis­tu­nei­den toi­mien jäl­keen sel­lais­ta ei pitäi­si­kään syntyä.

        Jos ollaan jo yli­kuol­lei­suu­den tiel­lä, ollaan jo täy­sin myö­häs­sä mis­tään rajoi­tus­toi­mis­ta, kos­ka toi­mien aloit­ta­mi­ses­ta menee pari viik­koa sii­hen, että se näkyy sai­ras­tu­vuu­des­sa ja sii­tä edel­leen pari viik­koa sii­hen, että se näkyy kuol­lei­suu­des­sa. Jos vas­ta yli­kuol­lei­suu­den myö­tä alet­tai­siin rajot­taa toi­mia, se kuol­lei­suus jat­kai­si tuo­ta Tse­kin sar­jan kal­tais­ta kas­vua kuu­kau­den ajan ennen kuin ne rajoi­tus­toi­met puri­si­vat. Se hin­ta oli­si aika valtava.

        Meil­lä­hän on Ruot­si ver­tai­lu­ryh­mä­nä. Onko siel­lä teh­ty jotain mer­kit­tä­viä rajoi­tus­toi­mia entis­ten lisäk­si ja onko mas­kien käyt­tö yleis­tä? Tapauk­sia kyl­lä riit­tää monin­ker­tai­ses­ti Suo­meen näh­den mut­ta vai­na­jia tulee kovin vähän kevää­seen verrattuna.

      8. Ante­ro: Täs­sä on nyt perus­ta­vaa laa­tua ole­va loo­gi­nen vir­he. Kuol­lei­suus on näin alhai­nen, kos­ka rajoi­tus­toi­mia on teh­ty ja ihmi­set ovat oma­toi­mi­ses­ti rajoit­ta­neet kon­tak­te­ja. Jos näin ei oli­si teh­ty, kuol­lei­suus oli­si korkeampi.

        Kii­tos kom­men­tis­ta, mut­ta enhän minä väit­tä­nyt, että rajoi­tus­toi­met eivät vähen­nä kon­tak­te­ja. Väi­tän kyl­lä, että Suo­men kuol­lei­suus on mitä on joko rajoi­tus­ten takia tai niis­tä huo­li­mat­ta. Emme kos­kaan saa tie­tää, kum­pi on enem­män tot­ta. Kont­ra­fak­tu­aa­lin puu­te, nääs. Tie­dos­sa­ni ei ole myös­kään näyt­töä sii­tä, että rajoi­tus­toi­mien rajuus oli­si yhtey­des­sä Covid-kuolleisuuteen.

        Vajaa 200 kuo­le­maa Tse­kis­sä ei tun­nu minul­la mis­sään, minus­ta pari­sa­taa yli­mää­räis­tä >80-vuo­tias­ta moni­sai­ras­ta suo­ma­lais­ta ja pari nuo­rem­paa­kin saa kai­kin moko­min kuol­la tänä vuon­na Covi­diin, jos sil­lä pelas­te­taan vaik­ka­pa 1000 las­ta lomau­tus­ten aiheut­ta­mal­ta köy­hyy­del­tä. Lap­set ovat tär­keäm­piä kuin ikään­ty­neet. Jos joku on eri miel­tä, kir­joi­tan jat­ko-osan Osku Paja­mäen kir­ja­sar­jaan. Kan­nat­taa muu­ten lukea.

        Tänään­kin kuo­li 2 suo­ma­lais­ta itse­mur­haan ja yli 130 muu­ta mui­hin syi­hin kuten vii­naan ja tupak­kaan, eikä kukaan nii­tä ole kovin äänek­kääs­ti kiel­tä­mäs­sä. Covi­din uhrit jou­ta­vat hau­taan ihan samal­la taval­la kuin mui­den­kin ongel­mien uhrit. Argu­ment­ti­ni on, että jar­rua ei pidä pai­naa nyt kun kuo­le­mia on vai­vai­set 5 kap­pa­let­ta 2 vkon sisäl­lä. Ter­veys­po­li­tii­kas­sa on lap­sel­lis­ta väit­tää, että ihmi­se­lä­mä oli­si mit­taa­mat­to­man arvo­kas. Ei ole.

        ps. Aivan oman blo­gin­sa paik­ka oli­si se, miten sokean kult­ti­mai­nen asian­tun­ti­ja­val­ta sai­raan­hoi­to­pii­rien joh­dol­le on tänä vuon­na annet­tu. Täs­tä maas­ta tulee yli­lää­kä­rien ilo­ton dik­ta­tuu­ri jos kukaan ei pidä kan­sa­lais­va­pauk­sien puol­ta. Ihmi­set bai­laa­vat kos­ka se on kivaa eivät­kä sik­si, että yrit­tä­vät mak­si­moi­da kenen­kään eli­ni­kää. Mää­rä ei niis­sä kor­vaa laatua.

      9. Saa­ra L: Vajaa 200 kuo­le­maa Tse­kis­sä ei tun­nu minul­la mis­sään, minus­ta pari­sa­taa yli­mää­räis­tä >80-vuo­tias­ta moni­sai­ras­ta suo­ma­lais­ta ja pari nuo­rem­paa­kin saa kai­kin moko­min kuol­la tänä vuon­na Covi­diin, jos sil­lä pelas­te­taan vaik­ka­pa 1000 las­ta lomau­tus­ten aiheut­ta­mal­ta köyhyydeltä. 

        Tse­kis­sä kuol­lei­den mää­rä oli vii­me vii­kol­la jo yli 700 ja täl­lä het­kel­lä var­sin­kin pal­ve­lua­lat otta­vat siel­lä rajus­ti tur­piin­sa, kun tau­din leviä­mis­tä ei saa­tu kuriin aiem­min. Eli tuol­lai­nen kau­pan­käyn­ti viruk­sen kans­sa, että uhra­taan ihmis­hen­kiä ja vas­ta­lah­jak­si saa­daan säi­ly­tet­tyä työ­paik­ko­ja, ei ole vält­tä­mät­tä mah­dol­lis­ta tosielämässä.

      10. Toi­nen Sam­po: Tse­kis­sä kuol­lei­den mää­rä oli vii­me vii­kol­la jo yli 700 ja täl­lä het­kel­lä var­sin­kin pal­ve­lua­lat otta­vat siel­lä rajus­ti tur­piin­sa, kun tau­din leviä­mis­tä ei saa­tu kuriin aiem­min. Eli tuol­lai­nen kau­pan­käyn­ti viruk­sen kans­sa, että uhra­taan ihmis­hen­kiä ja vas­ta­lah­jak­si saa­daan säi­ly­tet­tyä työ­paik­ko­ja, ei ole vält­tä­mät­tä mah­dol­lis­ta tosielämässä. 

        Ei vält­tä­mät­tä. Minus­ta län­si­maas­sa tämä valin­ta pitäi­si kui­ten­kin jät­tää yksi­löi­den omaan har­kin­taan, eli menen­kö baa­riin vai enkö mene. Jos ruu­mis­lu­ku nousee tar­peek­si niin kyl­lä ihmi­set omas­ta­kin takaa alka­vat varo­vai­sem­mik­si. Täl­löin kan­sa saa mitä tilaa ja ravin­to­loit­si­ja koh­taa taval­li­sen yrit­tä­jä­ris­kin. Nyt hän on Kiu­run ja kump­pa­nien poliit­tis­ten oik­ku­jen armoil­la. Haluai­sin itse elää täs­sä suh­tees­sa vähän vapaam­mas­sa maas­sa. Kai se on sit­ten läh­det­tä­vä politiikkaan.

      11. Saa­ra L.: Ei vält­tä­mät­tä. Minus­ta län­si­maas­sa tämä valin­ta pitäi­si kui­ten­kin jät­tää yksi­löi­den omaan har­kin­taan, eli menen­kö baa­riin vai enkö mene. Jos ruu­mis­lu­ku nousee tar­peek­si niin kyl­lä ihmi­set omas­ta­kin takaa alka­vat varo­vai­sem­mik­si. Täl­löin kan­sa saa mitä tilaa ja ravin­to­loit­si­ja koh­taa taval­li­sen yrit­tä­jä­ris­kin. Nyt hän on Kiu­run ja kump­pa­nien poliit­tis­ten oik­ku­jen armoil­la. Haluai­sin itse elää täs­sä suh­tees­sa vähän vapaam­mas­sa maas­sa. Kai se on sit­ten läh­det­tä­vä politiikkaan.

        Sitä omaeh­tois­ta varo­vai­suut­ta har­joit­ta­vat eni­ten ne joi­den varo­vai­suu­del­la on tau­din leviä­mi­seen vähi­ten mer­ki­tys­tä. Se omaeh­toi­nen­kin varo­vai­suus mak­saa yhtä­läil­lä, ei se ole ilmais­ta, mut­ta sii­tä vas­ti­neek­si saa­tu ter­vey­del­li­nen hyö­ty on vähäi­nen. Talou­del­li­ses­ti oli­si tehok­kain­ta jos rajoi­tuk­set koh­den­tu­vat pahim­paan riskikäytökseen.

        Ja mitä tulee yrit­tä­jä­ris­kiin niin yöker­hon pitä­jä on koro­nas­sa koh­dan­nut sen yrit­tä­jä­ris­kin. Toi­min­ta ei ole nyt ter­vey­del­le tur­val­lis­ta. Yhteis­kun­ta rajoit­taa toi­min­taa joka on ter­vey­del­le vaa­ral­lis­ta ja se on oikein. Ja on tur­haa läh­teä pelas­ta­maan yrit­tä­jää täl­lai­sel­la toi­mia­lal­la. Sen jäl­keen kun yöker­ho­toi­min­ta on taas tur­val­lis­ta niin kaa­tu­nei­den yri­tys­ten tilal­le nousee het­kes­sä vas­taa­va mää­rä uusia yrityksiä. 

        Ja vapau­den osal­ta rajoi­tuk­sia voi ver­ra­ta nopeus­ra­joi­tuk­siin, tai pakol­li­seen vuo­si­kat­sas­tuk­seen, pakol­li­seen ajo-ope­tuk­seen. Sää­te­lyä on nyky­ään jo hyvin pal­jon vaik­ka kyse on koro­naa pal­jon pie­nem­mäs­tä mää­räs­tä kuo­le­man­ta­pauk­sia. Näis­tä esi­mer­kik­si pakol­li­sen vuo­si­kat­sas­tuk­sen mer­ki­tys ihmis­hen­gis­sä todet­tiin joku­nen vuo­si sit­ten sel­vi­tyk­ses­sä erit­täin vähäiseksi.

      12. K.k.:

        — Sää­te­lyä on nyky­ään jo hyvin pal­jon vaik­ka kyse on koro­naa pal­jon pie­nem­mäs­tä mää­räs­tä kuo­le­man­ta­pauk­sia. Näis­tä esi­mer­kik­si pakol­li­sen vuo­si­kat­sas­tuk­sen mer­ki­tys ihmis­hen­gis­sä todet­tiin joku­nen vuo­si sit­ten sel­vi­tyk­ses­sä erit­täin vähäiseksi.

        No huh, eli perus­te­let uusia koro­na­sää­dök­siä sil­lä, että meil­lä on mui­ta, asi­aan liit­ty­mät­tö­miä, ja osin hei­kos­ti vai­kut­ta­via, sää­dök­siä. Aika kum­mal­li­sel­la logii­kal­la ajat meil­le polii­si­val­tio­ta vapaan demo­kra­tian kustannuksella. 

        Sak­sa­lai­nen lää­kä­ri­liit­to ajaa nyt toi­sen­lais­ta, ris­ki­ryh­miin kes­kit­ty­vää, koro­na­stra­te­gi­aa. Ohes­sa hyvä koon­ti aihees­ta sikä­läi­ses­sä uro­lo­gian alan lää­kä­ri­leh­des­sä, jon­ka voi lukea mak­sut­ta, pää­poin­tit kään­sin alle. Aihees­ta on kir­joit­ta­neet myös monet muut sak­sa­lais­me­diat, mm. Frank­fur­ter All­ge­mei­ne, mut­ta ko. artik­ke­li on vali­tet­ta­vas­ti mak­su­muu­rin takana.

        Ärz­te und Wis­senschaft­ler wer­ben für Stra­te­giewech­sel in Pandemiebekämpfung

        Eli, sai­raus­va­kuu­tus­lää­kä­rei­den kan­sal­li­sen yhdis­tyk­sen edus­ta­jat tote­si­vat loka­kuun lopun leh­dis­tö­ti­lai­suu­des­saan seuraavaa:

        ”Tavoit­tee­nam­me on rea­lis­ti­nen lää­ke­tie­teel­li­nen mah­dol­li­suuk­sien ja ris­kien arvioin­ti tilan­tees­ta, kos­ka viruk­sen hävit­tä­mi­nen ei tule ole­maan mah­dol­lis­ta aina­kaan lähiai­koi­na. Emme voi lait­taa koko maa­ta, man­te­rees­ta puhu­mat­ta­kaan, kei­no­te­koi­seen koo­maan vii­koik­si ja kuu­kausik­si, kos­ka se aiheut­tai­si pysy­vää tuhoa.”

        ”Tar­vit­sem­me ter­veen tasa­pai­non rajoi­tus­ten ja tie­teel­li­ses­ti perus­tel­tu­jen toi­mien välil­le. Täs­sä muka­na eri­tyi­sen haa­voit­tu­vas­sa ase­mas­sa ole­vien väes­tö­ryh­mien suo­je­le­mi­nen. On myös aika luo­pua kai­ken­kat­ta­vas­ta tar­tun­to­jen­jäl­ji­tyk­ses­tä, kos­ka sen toi­mi­vuut­ta ei voi­da taata.”

        ”Koro­na­toi­mien sivu­vai­ku­tuk­set eivät saa olla pahem­pia kuin itse tau­din vai­ku­tuk­set. Kes­tä­vät toi­min­ta­mal­lit ovat nyt tär­kei­tä. Haluam­me ava­ta kes­kus­te­lun näistä.”

        He totea­vat yhdes­sä, että ris­ki­ryh­mien suo­je­le­mi­nen on erit­täin tär­ke­ää, mut­ta ihmi­siä kui­ten­kaan ei sai­si eris­tää. Vie­rai­lut hoi­va­ko­tei­hin voi­si sal­lia vain nega­tii­vi­sen pika­tes­tin anta­neil­le. Koto­na asu­vil­le van­huk­sil­le he suo­sit­ta­vat tar­vit­taes­sa FFP2-tason hen­gi­tys­suo­jai­mia, sekä arjen tuke­na naapuriapua.

        Bon­nin yli­opis­ton viro­lo­gian ins­ti­tuu­tin joh­ta­ja huo­maut­taa lisäk­si, että on vää­ri­nym­mär­rys pitää roko­tet­ta rat­kai­su­na tämän viruk­sen päi­hit­tä­mi­seen. Hänen mukaan­sa tilan­net­ta pitää aja­tel­la mara­to­ni­na, eikä pitäi­si tui­jot­taa pelk­kiin var­mis­tet­tu­jen tar­tun­to­jen määriin.

      13. K.k.: Sitä omaeh­tois­ta varo­vai­suut­ta har­joit­ta­vat eni­ten ne joi­den varo­vai­suu­del­la on tau­din leviä­mi­seen vähi­ten mer­ki­tys­tä. Se omaeh­toi­nen­kin varo­vai­suus mak­saa yhtä­läil­lä, ei se ole ilmais­ta, mut­ta sii­tä vas­ti­neek­si saa­tu ter­vey­del­li­nen hyö­ty on vähäi­nen. Talou­del­li­ses­ti oli­si tehok­kain­ta jos rajoi­tuk­set koh­den­tu­vat pahim­paan riskikäytökseen.

        Ja mitä tulee yrit­tä­jä­ris­kiin niin yöker­hon pitä­jä on koro­nas­sa koh­dan­nut sen yrit­tä­jä­ris­kin. Toi­min­ta ei ole nyt ter­vey­del­le tur­val­lis­ta. Yhteis­kun­ta rajoit­taa toi­min­taa joka on ter­vey­del­le vaa­ral­lis­ta ja se on oikein. Ja on tur­haa läh­teä pelas­ta­maan yrit­tä­jää täl­lai­sel­la toi­mia­lal­la. Sen jäl­keen kun yöker­ho­toi­min­ta on taas tur­val­lis­ta niin kaa­tu­nei­den yri­tys­ten tilal­le nousee het­kes­sä vas­taa­va mää­rä uusia yrityksiä. 

        Ja vapau­den osal­ta rajoi­tuk­sia voi ver­ra­ta nopeus­ra­joi­tuk­siin, tai pakol­li­seen vuo­si­kat­sas­tuk­seen, pakol­li­seen ajo-ope­tuk­seen. Sää­te­lyä on nyky­ään jo hyvin pal­jon vaik­ka kyse on koro­naa pal­jon pie­nem­mäs­tä mää­räs­tä kuo­le­man­ta­pauk­sia. Näis­tä esi­mer­kik­si pakol­li­sen vuo­si­kat­sas­tuk­sen mer­ki­tys ihmis­hen­gis­sä todet­tiin joku­nen vuo­si sit­ten sel­vi­tyk­ses­sä erit­täin vähäiseksi.

        Täs­sä ei ole kysees­sä yrit­tä­jä­ris­ki vaan poliit­ti­nen ris­ki. Samaa miel­tä aiem­man kir­joit­ta­jan kans­sa, että jokai­nen päät­tä­köön itse menee­kö ravin­to­laan vai ei. Mel­ko itse­käs ajat­te­lu­ta­pa, että yri­tyk­set kaa­tuu ja nii­tä tulee uusia. Jos nis­kaan jää isot velat niin se voi vai­kut­taa koko lop­pue­lä­mään. Mitään luo­tet­ta­vaa tut­ki­mus­ta ravin­to­loi­den vaa­ral­li­suu­des­ta en ole näh­nyt. Kuin­ka mon­ta ihmis­tä kuo­lee vuo­sit­tain lii­ken­tees­sä? Mik­sei autoi­lua kielletä?

      14. Saa­ra L.: Ei vält­tä­mät­tä. Minus­ta län­si­maas­sa tämä valin­ta pitäi­si kui­ten­kin jät­tää yksi­löi­den omaan har­kin­taan, eli menen­kö baa­riin vai enkö mene. Jos ruu­mis­lu­ku nousee tar­peek­si niin kyl­lä ihmi­set omas­ta­kin takaa alka­vat varo­vai­sem­mik­si. Täl­löin kan­sa saa mitä tilaa ja ravin­to­loit­si­ja koh­taa taval­li­sen yrit­tä­jä­ris­kin. Nyt hän on Kiu­run ja kump­pa­nien poliit­tis­ten oik­ku­jen armoil­la. Haluai­sin itse elää täs­sä suh­tees­sa vähän vapaam­mas­sa maas­sa. Kai se on sit­ten läh­det­tä­vä politiikkaan.

        Miten oli­si jos minä vaik­ka haluai­sin aloit­taa sel­lai­sen busi­nek­sen, että jär­jes­tän kil­pa-ajo­ja jois­sa auto­ja ajet­tai­siin kän­nis­sä Hel­sin­gin kes­kus­tas­sa arki­päi­vä­nä? Yksi­löt voi­vat itse päät­tää osal­lis­tu­mi­ses­ta, mitään rajoi­tuk­sia ei ole, ja yrit­tä­jil­lä on vapaus yrit­tää. Kil­pai­lun aika­na voi­si sit­ten auton ikku­nois­ta ammus­kel­la jalan­kul­ki­joi­ta, mut­ta suo­si­tuk­se­na on että vain nii­tä elä­män ehtoo­puo­lel­la ole­via, joil­la ei nyt pal­joa ole muu­ten­kaan aikaa jäljellä.

      15. Jan­ne: Miten oli­si jos minä vaik­ka haluai­sin aloit­taa sel­lai­sen busi­nek­sen, että jär­jes­tän kil­pa-ajo­ja jois­sa auto­ja ajet­tai­siin kän­nis­sä Hel­sin­gin kes­kus­tas­sa arki­päi­vä­nä? Yksi­löt voi­vat itse päät­tää osal­lis­tu­mi­ses­ta, mitään rajoi­tuk­sia ei ole, ja yrit­tä­jil­lä on vapaus yrit­tää. Kil­pai­lun aika­na voi­si sit­ten auton ikku­nois­ta ammus­kel­la jalan­kul­ki­joi­ta, mut­ta suo­si­tuk­se­na on että vain nii­tä elä­män ehtoo­puo­lel­la ole­via, joil­la ei nyt pal­joa ole muu­ten­kaan aikaa jäljellä.

        Olet­ko aivan tosis­sa­si esi­merk­ki­si kans­sa? Ei lii­ty mil­lään taval­la ravin­to­loi­den aukio­loon ja yksi­lön vapau­teen käy­dä niis­sä. Kuin­ka mon­ta lakia sinun esi­mer­kis­sä rikotaan?

      16. Jan­ne: Miten oli­si jos minä vaik­ka haluai­sin aloit­taa sel­lai­sen busi­nek­sen, että jär­jes­tän kil­pa-ajo­ja jois­sa auto­ja ajet­tai­siin kän­nis­sä Hel­sin­gin kes­kus­tas­sa arki­päi­vä­nä? Yksi­löt voi­vat itse päät­tää osal­lis­tu­mi­ses­ta, mitään rajoi­tuk­sia ei ole, ja yrit­tä­jil­lä on vapaus yrit­tää. Kil­pai­lun aika­na voi­si sit­ten auton ikku­nois­ta ammus­kel­la jalan­kul­ki­joi­ta, mut­ta suo­si­tuk­se­na on että vain nii­tä elä­män ehtoo­puo­lel­la ole­via, joil­la ei nyt pal­joa ole muu­ten­kaan aikaa jäljellä.

        Liit­tyy miten ravin­to­loi­den toi­min­taan ja yksi­lön vapauteen?

      17. Saa­ra L.: Ei vält­tä­mät­tä. Minus­ta län­si­maas­sa tämä valin­ta pitäi­si kui­ten­kin jät­tää yksi­löi­den omaan har­kin­taan, eli menen­kö baa­riin vai enkö mene. Jos ruu­mis­lu­ku nousee tar­peek­si niin kyl­lä ihmi­set omas­ta­kin takaa alka­vat varo­vai­sem­mik­si. Täl­löin kan­sa saa mitä tilaa ja ravin­to­loit­si­ja koh­taa taval­li­sen yrit­tä­jä­ris­kin. Nyt hän on Kiu­run ja kump­pa­nien poliit­tis­ten oik­ku­jen armoil­la. Haluai­sin itse elää täs­sä suh­tees­sa vähän vapaam­mas­sa maas­sa. Kai se on sit­ten läh­det­tä­vä politiikkaan. 

        Tse­kis­sä vii­me vii­kol­la lähes 1200 kuo­le­maa ja täl­lä vii­kol­la sama tah­ti jat­ku­nut. Koko maan pal­ve­lusek­to­ri on nyt mel­ko sei­sok­sis­sa eikä tule palaa­maan nor­maa­li­ta­sol­le ennen kuin virus­ti­lan­ne saa­daan kun­nol­la hal­tuun. Ja nyt kun tar­tun­to­ja on aivan mie­let­tö­mät mää­rät, tilan­teen nor­ma­li­soin­ti tulee kes­tä­mään pit­kään ja sen myö­tä myös talous­kyyk­käys syve­nee. Oli­si­ko kan­nat­ta­nut toi­mia aiem­min sen sijaan, että luo­tet­tiin idea­lis­ti­ses­ti “yksi­löi­den omaan har­kin­taan” koko maa­ta näin laa­ja­mit­tai­ses­ti kos­ke­vas­sa asiassa? 

        Vapaus on minul­le­kin lähes kaik­ki kai­kes­sa, mut­ta on se nyt kum­ma, jos poik­keuk­sel­li­sen tap­pa­van ja hel­pos­ti leviä­vän tar­tun­ta­tau­din tapais­ta ulkois­ta uhkaa vas­taan ei kye­tä puo­lus­tau­tu­maan. Mitä tämä ker­too yhteis­kun­tam­me resi­liens­sis­tä? Jo nyt on näh­tä­vis­sä, että useim­pien län­si­mai­den valit­se­ma “lin­ja” (tai oikeas­taan lin­jat­to­muus), jos­sa virus hei­lut­taa tah­ti­puik­koa, on osoit­tau­tu­mas­sa talou­del­li­ses­sa­kin mie­les­sä täy­sin kes­tä­mät­tö­mäk­si vrt. Aasian maat, jois­ta virus tukah­du­tet­tiin pois anka­ril­la toi­mil­la. Suo­mes­sa­han tukah­du­tus onnis­tui ker­ran jo lähes vahin­gos­sa, joten kovin vai­keas­ta toi­men­pi­tees­tä ei lop­pu­jen lopuk­si ole kyse, jos se vain pää­te­tään tehdä.

      18. Toi­nen Sam­po: Aasi

        Minä nime­no­maan en halua asua Aasias­sa jos­sa val­lan­pi­tä­jät voi­vat kur­muut­taa kan­sa­lai­sia aivan miten lys­tää­vät. Pan­de­mia ei ole kenen­kään vika ja shit hap­pens, ei kenel­lä­kään ole mitään kos­mis­ta oikeut­ta olla kuo­le­mat­ta fluns­saan. Olen Ben Frankli­nin lin­joil­la sii­nä, että ne jot­ka ovat val­mii­ta tin­ki­mään vapau­des­ta tur­val­li­suu­den vuok­si eivät ansait­se kum­paa­kaan. Mitä teho­hoi­to­paik­koi­hin tulee, niin sen kun raken­ne­taan lisää ja ennen kaik­kea prio­ri­soi­daan poti­lai­ta avoi­mes­ti ja anka­ras­ti odo­tet­ta­vis­sa ole­vien laa­tu­pai­no­tet­tu­jen elin­vuo­sien perus­teel­la. Ja unoh­de­taan se type­rä aja­tus että kan­sa­lais­ten teh­tä­vä on suo­jel­la teho-osas­to­ja eikä päin­vas­toin. Mis­tä niil­le sai­raan­hoi­to­pii­reil­le oikein mak­se­taan 7 mrd. € vuo­des­sa jos ne vyö­ryt­tä­vät vuo­si­sa­dan pan­de­mias­ta vas­tuun joil­le­kin dokaa­vil­le fuk­seil­le ja baa­rin pitäjille?

      19. Saa­ra L: Minä nime­no­maan en halua asua Aasias­sa jos­sa val­lan­pi­tä­jät voi­vat kur­muut­taa kan­sa­lai­sia aivan miten lys­tää­vät. Pan­de­mia ei ole kenen­kään vika ja shit hap­pens, ei kenel­lä­kään ole mitään kos­mis­ta oikeut­ta olla kuo­le­mat­ta fluns­saan. Olen Ben Frankli­nin lin­joil­la sii­nä, että ne jot­ka ovat val­mii­ta tin­ki­mään vapau­des­ta tur­val­li­suu­den vuok­si eivät ansait­se kum­paa­kaan. Mitä teho­hoi­to­paik­koi­hin tulee, niin sen kun raken­ne­taan lisää ja ennen kaik­kea prio­ri­soi­daan poti­lai­ta avoi­mes­ti ja anka­ras­ti odo­tet­ta­vis­sa ole­vien laa­tu­pai­no­tet­tu­jen elin­vuo­sien perus­teel­la. Ja unoh­de­taan se type­rä aja­tus että kan­sa­lais­ten teh­tä­vä on suo­jel­la teho-osas­to­ja eikä päin­vas­toin. Mis­tä niil­le sai­raan­hoi­to­pii­reil­le oikein mak­se­taan 7 mrd. € vuo­des­sa jos ne vyö­ryt­tä­vät vuo­si­sa­dan pan­de­mias­ta vas­tuun joil­le­kin dokaa­vil­le fuk­seil­le ja baa­rin pitäjille?

        Piris­tä­vää lukea jär­ke­vää teks­tiä. Jokai­sel­la on oikeus vali­ta kuin­ka pal­jon rajoit­taa omaa elä­mää, mut­ta ei oikeut­ta rajoit­taa mui­den elämää.

      20. Saa­ra L: —- Olen Ben Frankli­nin lin­joil­la sii­nä, että ne jot­ka ovat val­mii­ta tin­ki­mään vapau­des­ta tur­val­li­suu­den vuok­si eivät ansait­se kumpaakaan. —- 

        Avot. Komp­paan alus­ta loppuun.

        Nyt kun Biden on valit­tu ja hyvä roko­te­uu­ti­nen­kin saa­tu ulos, voi­daan tar­tun­ta­lu­vuil­la mäs­säi­ly vähi­tel­len lopet­taa, elä­mä vapaut­taa ja nos­taa valo­kei­laan ihan mui­ta uuti­sia. Rokot­ta­mi­nen tulee kes­tä­mään eikä ole mis­sään tilan­tees­sa nopea rat­kai­su mihin­kään epi­de­mi­aan, mut­ta onpa­han joku muo­dol­li­nen seli­tys mik­si voi­daan alkaa löy­hen­tää koro­na­toi­mia. Paras­ta koro­nan ja monen muun tau­din hal­lin­taa on sitä pait­si hyvä kan­san perus­ter­veys — jos sii­hen nyt on enää varaa.

      21. ^ Kas, en huo­man­nut, että Smo­lan­der oli­kin kir­joit­ta­nut jo lähes saman­si­säl­töi­sen vas­tauk­sen aiem­min. Noh, men­köön kertauksena.

      22. Päi­vi­tys Tse­kin tilan­tee­seen. Kuo­le­mat suun­nil­leen 10-ker­tais­tui­vat aina kuu­kau­den välein, kun tau­din annet­tiin levi­tä. Tähän asti Tse­kin huip­pu on noin 200 kuo­le­maa päi­väs­sä, eli Suo­men väes­töön suh­teu­tet­tu­na 100 kuo­le­maa päi­väs­sä. Joko oli­sit­te val­mii­ta pai­na­maan jar­rua, vai vie­lä­kö antai­sit­te kas­vaa kor­keam­mak­si? Ja jos jar­rua lopul­ta kui­ten­kin pai­ne­taan, niin sit­ten oli­si saman tien voi­nut pai­naa jar­rua jo aikai­sem­min, ja vält­tyä niil­tä kuo­le­mil­ta jot­ka tapah­tui­vat jar­run käyt­töä viivyteltäessä.

        Viik­ko 37: 22 kuollutta

        Viik­ko 38: 46 kuollutta

        Viik­ko 39: 92 kuollutta

        Viik­ko 40: 120 kuollutta

        Viik­ko 41: 284 kuollutta

        Viik­ko 42: 357 kuollutta

        Viik­ko 43: 725 kuollutta

        Viik­ko 44: 1174 kuollutta

        https://covid19.who.int/region/euro/country/cz

      23. Sam­po Smo­lan­der: min­ta ei ole nyt ter­vey­del­le tur­val­lis­ta. Yhteis­kun­ta rajoit­taa toi­min­taa joka on ter­vey­del­le vaa­ral­lis­ta ja se on oikein. Ja on tur­haa läh­teä pelas­ta­maan yrit­tä­jää täl­lai­sel­la toi­mia­lal­la. Sen jäl­keen kun yöker­ho­toi­min­ta on taas tur­val­lis­ta niin kaa­tu­nei­den yri­tys­ten tilal­le nousee het­kes­sä vastaav

        Sam­po Smo­lan­der:
        Päi­vi­tys Tse­kin tilan­tee­seen. Kuo­le­mat suun­nil­leen 10-ker­tais­tui­vat aina kuu­kau­den välein, kun tau­din annet­tiin levi­tä. Tähän asti Tse­kin huip­pu on noin 200 kuo­le­maa päi­väs­sä, eli Suo­men väes­töön suh­teu­tet­tu­na 100 kuo­le­maa päi­väs­sä. Joko oli­sit­te val­mii­ta pai­na­maan jar­rua, vai vie­lä­kö antai­sit­te kas­vaa kor­keam­mak­si? Ja jos jar­rua lopul­ta kui­ten­kin pai­ne­taan, niin sit­ten oli­si saman tien voi­nut pai­naa jar­rua jo aikai­sem­min, ja vält­tyä niil­tä kuo­le­mil­ta jot­ka tapah­tui­vat jar­run käyt­töä viivyteltäessä.

        Viik­ko 37: 22 kuollutta

        Viik­ko 38: 46 kuollutta

        Viik­ko 39: 92 kuollutta

        Viik­ko 40: 120 kuollutta

        Viik­ko 41: 284 kuollutta

        Viik­ko 42: 357 kuollutta

        Viik­ko 43: 725 kuollutta

        Viik­ko 44: 1174 kuollutta

        https://covid19.who.int/region/euro/country/cz

        Jos maa on sel­keäs­ti yli­kuol­lei­suu­den tiel­lä niin olen val­mis ilmoit­ta­maan väes­töl­le ja ris­ki­ryh­mil­le, että maa on sel­keäs­ti yli­kuol­lei­suu­den tiel­lä, ja että lähi­kon­tak­tit ovat kun­kin omal­la vas­tuul­la. En suu­rin sur­min­kaan keh­tai­si usut­taa iso­van­hem­pia ole­maan tapaa­mat­ta lap­sen­lap­si­aan tai kiel­tää ihmi­siä elä­mäs­tä elä­mään­sä. Joka päi­vä kun en lah­joi­ta raho­ja­ni Afrik­kaan niin annan köy­hien las­ten kuol­la. Niin teet sinä­kin. Vapaas­sa maas­sa hal­lit­si­jat eivät ker­ro kan­sa­lai­sil­le mil­lai­ses­sa maas­sa hei­dän tulee elää ja miten, vaan päin­vas­toin. Täs­sä jokai­nen vai­kut­taa omil­la valin­noil­laan leviä­mi­seen sil­tä osin kuin kat­soo vai­van arvoiseksi.

      24. Saa­ra L:
        Jos maa on sel­keäs­ti yli­kuol­lei­suu­den tiel­lä niin olen val­mis ilmoit­ta­maan väes­töl­le ja ris­ki­ryh­mil­le, että maa on sel­keäs­ti yli­kuol­lei­suu­den tiel­lä, ja että lähi­kon­tak­tit ovat kun­kin omal­la vas­tuul­la. En suu­rin sur­min­kaan keh­tai­si usut­taa iso­van­hem­pia ole­maan tapaa­mat­ta lap­sen­lap­si­aan tai kiel­tää ihmi­siä elä­mäs­tä elä­mään­sä. Joka päi­vä kun en lah­joi­ta raho­ja­ni Afrik­kaan niin annan köy­hien las­ten kuol­la. Niin teet sinä­kin. Vapaas­sa maas­sa hal­lit­si­jat eivät ker­ro kan­sa­lai­sil­le mil­lai­ses­sa maas­sa hei­dän tulee elää ja miten, vaan päin­vas­toin. Täs­sä jokai­nen vai­kut­taa omil­la valin­noil­laan leviä­mi­seen sil­tä osin kuin kat­soo vai­van arvoiseksi.

        Nyt kan­nat­taa ymmär­tää sekin, että Kes­ki-Euroo­pas­sa ollaan tilan­tees­sa, mis­sä ihmi­siä ei enää voi­da ottaa sai­raa­loi­hin nii­den täy­tyt­tyä. Pait­si että “kii­reet­tö­mät” pol­vi- yms.leikkaukset ovat täy­sin pois kysees­tä, ei nyky­ti­lan­tees­sa ole mah­dol­lis­ta teh­dä syö­pä­hoi­toa tai vastaavia.

        Viruk­sen pää­sy val­loil­leen tap­paa pait­si koro­na­tar­tun­toi­na, myös ter­vey­den­hoi­don kuor­mit­tu­mi­sen seurauksena.

      25. Rol­le: sijaan tie­däm­me, että van­huis­ten hoi­va­ko­dit on onnis­tut­tu suo­jaa­maan kevät­tä parem­min ja se yksi­nään on puo­lit­ta­nut kuol­lei­den määrän.

        Me emme ole Kes­ki-Euroo­pas­sa. Covid on tois­tai­sek­si mität­tö­min suo­ma­lais­ten kuo­lin­syy mies­muis­tiin. Ja sil­ti HUSin jonot pai­su­vat. Nyt aikuis­ten oikeas­ti: mureh­di­taan vih­doin niis­tä aivo­ve­ren­kier­to­häi­riöis­tä jos se elä­män rajal­li­suus niin kama­las­ti ahdis­taa. Maa kut­suu itse kuta­kin aika­naan. Pide­tään sil­lä välin kir­jas­tot auki.

      26. Sam­po Smo­lan­der:
        Päi­vi­tys Tse­kin tilan­tee­seen. Kuo­le­mat suun­nil­leen 10-ker­tais­tui­vat aina kuu­kau­den välein, kun tau­din annet­tiin levi­tä. Tähän asti Tse­kin huip­pu on noin 200 kuo­le­maa päi­väs­sä, eli Suo­men väes­töön suh­teu­tet­tu­na 100 kuo­le­maa päi­väs­sä. Joko oli­sit­te val­mii­ta pai­na­maan jar­rua, vai vie­lä­kö antai­sit­te kas­vaa kor­keam­mak­si? Ja jos jar­rua lopul­ta kui­ten­kin pai­ne­taan, niin sit­ten oli­si saman tien voi­nut pai­naa jar­rua jo aikai­sem­min, ja vält­tyä niil­tä kuo­le­mil­ta jot­ka tapah­tui­vat jar­run käyt­töä viivyteltäessä.

        Viik­ko 37: 22 kuollutta

        Viik­ko 38: 46 kuollutta

        Viik­ko 39: 92 kuollutta

        Viik­ko 40: 120 kuollutta

        Viik­ko 41: 284 kuollutta

        Viik­ko 42: 357 kuollutta

        Viik­ko 43: 725 kuollutta

        Viik­ko 44: 1174 kuollutta

        https://covid19.who.int/region/euro/country/cz

        Kysy­myk­se­si perus­tuu ole­tuk­seen sii­tä, että Covid-19 — kuo­le­mat eivät oli­si voi­neet tapah­tua ollen­kaan mis­tään muus­ta syys­tä. Suo­mes­sa päi­vit­täin kuo­lee 150 ihmis­tä, nuo­ria­kin. Eli kyse on ikui­sen elä­män lah­jan saa­nei­den suo­je­le­mi­ses­ta. Jol­loin mikään kes­kus­te­lu ei voi enää jat­kua eteen päin. 

        Lisäk­si kun para­dig­ma on se, että jos emme oli­si siir­ty­neet rajoi­tus­toi­miin, niin meil­lä oli­si **mal­lin­nus­ten mukaan** mil­joo­nia enem­män kuo­le­mia, kukaan ei edes uskal­la har­ki­ta­kaan kskus­tell­la asias­ta. Sikainfluens­sa­pan­de­mian aikaan rokot­teen hank­ki­mi­ses­ta kiel­täy­ty­nyt Puo­la oli sil­loi­nen Ruot­si. Sil­loin vain ei kukaan vie­lä kek­si­nyt aloit­taa tämän­kal­tais­ta pan­de­mia­nar­ra­tii­via, vaan kohau­tet­tiin olka­päi­tä ja aja­tel­tiin, seit­se­män euron roko­te, ei sii­nä pal­jon hävit­ty, aina­han nii­tä hute­ja tulee. Ja nar­ko­lep­ti­kot eivät sen­tään kuolleet.

      27. Ja jäl­leen täyt­tä asi­aa. Kii­tos Saara.

    4. Oikein olet aja­tel­lut Saa­ra. Todel­la vähän uuti­soi­den juu­ri rajoi­tus­ten aiheut­ta­mia kuol­lei­suuk­sia ja lisäk­si koro­naan kuol­lei­den jou­kos­sa on juu­ri näi­tä moni­sai­rai­ta. Mik­si moni­sai­ras hen­ki­lö tilas­toi­daan juu­ri koro­naan kuol­lei­den joukkoon?

      1. Hel­sin­gis­sä puo­let kuol­leis­ta on kuol­lut hoi­va­ko­deis­sa, jois­sa ele­tään kes­ki­mää­rin kak­si elä­män vii­meis­tä vuotta.

  26. Palaan lem­pia­ja­tuk­see­ni, jon­ka mukaan tau­ti oli­si­kin läpäis­syt suu­ren osan väes­tös­tä jo kevääl­lä. Jos on usko­mis­ta nii­hin näke­myk­siin, joi­den mukaan PCR-tes­ti pal­jas­taa myös van­ho­ja vas­ta-ainei­ta, tämä selit­täi­si, mik­si sai­raa­loi­hin ei ole meni­jöi­tä eivät­kä tar­tun­nat ota lisääntyäkseen.

    Selit­tää tosin huo­nos­ti, mik­si vain 1,5 pro­sent­tia tes­teis­tä osoit­tau­tuu posi­tii­vi­sik­si. Vas­ta-aineet kadon­neet, mut­ta immu­ni­teet­tia löytyy?

    Kuin­ka moni esi­mer­kik­si Jyväs­ky­län tau­ti­ryp­pääs­tä on saa­nut oirei­ta? Tätä emme tie­dä, mut­ta THL:n käy­tet­tä­vis­sä se tie­to kai­ke­ti on. Mik­si mitään täl­lais­ta ei käsi­tel­lä julkisuudessa?

    1. Ilmei­ses­ti vahin­gos­sa blo­gis­sa on nyt aiem­mis­ta päi­vis­tä poi­ke­ten kak­si samaa kuvaa ei-loga­rit­mi­sel­la astei­kol­la, ja loga­rit­mias­tei­kol­le piir­ret­ty line­aa­ri­nen tren­di ei esiin­ny nyt sit­ten kum­mas­sa­kaan. Ehkä ensi päi­vi­tyk­sen jäl­keen on taas samat poh­ja­ku­vat kuin aiem­min oli.

  27. COVID-19 ei ole oikea pan­de­mia ja PCR-tes­tit, joi­ta ei ole tar­koi­tet­tu virus­rai­rau­den ilmi­tu­loon antaa täs­tä syys­tä yli 90 % vir­heel­li­siä posi­tii­vi­sia tulok­sia ja tätä sanoo myös sen kehit­tä­jä Kary Mul­lis, joten …???

    https://www.youtube.com/watch?v=qm1oxg4Jl0U

    1. COVID-19 ei ole oikea pan­de­mia ja PCR-tes­tit, joi­ta ei ole tar­koi­tet­tu virus­rai­rau­den ilmi­tu­loon antaa täs­tä syys­tä yli 90 % vir­heel­li­siä posi­tii­vi­sia tulok­sia ja tätä sanoo myös sen kehit­tä­jä Kary Mul­lis, joten …???

      Vähän kri­tiik­kiä kaik­kiin huhui­hin. Tuos­sa lop­pu­ke­säs­tä, kun Suo­mes­sa tes­tat­tiin pal­jon, mut­ta tau­ti oli mel­kein kadon­nut, tes­ta­tuis­ta yksi pro­mil­le sai posi­tii­vi­sen tulok­sen, eivät­kä nekään olleet kaik­ki vää­riä, ei edews enemmistö.

      1. Tot­ta toi­nen puo­li, kun­han tie­täi­si kum­pi puoli. 

        Joo näi­hin “huhui­hin” kan­nat­taa suh­tau­tua varauk­sel­la, mut­tei kaik­ki noi tubet­ta­jat ole satu­ta­ri­noi­via läh­tei­tä. Toi PCR-tes­ti on aika moni­mut­kai­nen ja sii­nä mat­kal­la voi tul­la mitä vain vää­ris­tä­vää lop­pu­tu­lok­seen. Ja mik­sei sitä var­mis­te­ta esim. anti­gee­ni ‑tes­til­lä? Luin myös miten pan­de­mia ‑mää­ri­tys­tä muu­tet­tiin eli kyn­nys­tä alen­net­tiin, mik­si ? roko­tus­ra­hoi­tuk­sen saa­mi­sek­si­ko… kuten koles­te­ro­lin mil­li­moo­lit­kin las­ket­tiin ja taus­tal­la tuu­ma­tiin, että saa­daan siten koko kan­sa ter­veek­si sta­tii­ne­ja syömällä.

        Olen pet­ty­nyt nyky­me­noon (glo­ba­li­saa­tio, kapi­ta­li­mi, finans­si­kei­not­te­lu, bkt-mark­ki­na­ta­lous + some), sekä tau­to­lo­gi­siin uuti­siin ja poli­ti­koin­tei­hin. Lisäk­si taus­tal­la häi­lyy oma­koh­tai­nen koke­mus 90-lamas­ta. Syyt ja seu­raus vahvistusharhoille?

        Osmo — teet arvo­kas­ta työ­tä täl­lä seu­ran­nal­la ja kuten itse sen näen — olet teh­nyt sitä aina ja paras vih­reä polii­tik­ko kaut­ta Suo­men maan. Oho eli näen hyvääkin:).

      2. Osmo Soi­nin­vaa­ra: Vähän kri­tiik­kiä kaik­kiin huhui­hin. Tuos­sa lop­pu­ke­säs­tä, kun Suo­mes­sa tes­tat­tiin pal­jon, mut­ta tau­ti oli mel­kein kadon­nut, tes­ta­tuis­ta yksi pro­mil­le sai posi­tii­vi­sen tulok­sen, eivät­kä nekään olleet kaik­ki vää­riä, ei edews enemmistö.

        Mis­täs tie­dät kuin­ka suu­ri osuus tes­ta­tuis­ta ei ole vää­riä posi­tii­vi­sia? Kar­ke­aa arvioin­tia voi toki teh­dä sai­raa­laan pää­ty­mi­sis­tä, mut­ta mie­les­tä­ni ei tar­kal­la tasol­la eikä varmasti.

        Tes­tauk­sen ongel­mat ja sii­hen liit­ty­vä­nä vää­rien posi­tii­vis­ten arvioin­ti on aihe, johon ei mie­les­tä­ni panos­te­ta riit­tä­väs­ti. Pidän ihmeel­li­se­nä, että ter­vey­den­huol­los­sa ja roko­te­tut­ki­muk­ses­sa on eri kri­tee­rit tar­tun­nan saa­neen mää­rit­te­lyl­le. Covid-roko­te­tut­ki­muk­seen hyväk­sy­tään tar­tun­nan saa­neik­si vain jos on vähin­tään kak­si (muis­ti­ni mukaan) tyy­pil­lis­tä oiret­ta ja posi­ti­vii­nen tes­ti­tu­los. Ter­vey­den­huol­los­sa riit­tää pelk­kä testi.

        THL sanoo huo­leh­ti­van­sa enem­män vää­ris­tä nega­tii­vi­sis­ta, ja tie­tyl­lä taval­la ymmär­rän tuon ajat­te­lun. Mut­ta kukaan ei tun­nu huo­leh­ti­van sii­tä, että kuin­ka suu­ri osuus mah­dol­li­ses­ti tule­vas­ta epi­de­mias­ta on puh­taas­ti tes­taus­har­haa. Jos ajam­me itse talout­ta nurin huo­non tes­tauk­sen perus­teel­la on tilan­ne jo mer­kit­tä­väs­ti vaka­vam­pi kuin havait­se­mat­ta jää­neet tartunnat.

        Onko mah­dol­lis­ta, että ver­taus­ku­val­li­ses­ti lamp­pum­me onkin lat­tian rajas­sa, ja se hei­jas­taa hii­ren var­jon nor­sun kokoi­se­na luo­lam­me seinälle?

      3. Elo­kuus­sa tes­ta­tuis­sa posi­tii­vi­sia oli noin pro­mil­le. Vaik­ka ne oli­si­vat kaik­ki olleet vää­riä — eivät­kä var­mas­ti olleet — väär­fiä posi­tii­vi­sia on siis kor­kein­taan promille.

      4. Osmo Soi­nin­vaa­ra:
        Elo­kuus­sa tes­ta­tuis­sa posi­tii­vi­sia oli noin pro­mil­le. Vaik­ka ne oli­si­vat kaik­ki olleet vää­riä – eivät­kä var­mas­ti olleet – väär­fiä posi­tii­vi­sia on siis kor­kein­taan promille.

        Tuo oikeas­taan kään­tää selän ongel­mal­le, kos­ka tuos­ta asias­ta ei ollut kysy­mys. Sanoi­sin, että nämä artik­ke­lit ja kir­joi­tuk­set, jois­sa puhu­taan vää­ris­tä posi­tii­vi­sis­ta, ovat yhdis­tä­neet tulok­sia Baye­sin teo­ree­maan, joka on taval­laan rekur­sii­vi­ses­ti muka­na koko täs­sä tes­tauk­sen luotettavuuskysymyksessä. 

        Polii­tik­ko­ja ei siis kiin­nos­ta, pal­jon­ko esi­mer­kik­si mil­joo­nas­ta tes­ta­tus­ta on oikeas­ti posi­tii­vi­sia tai vää­riä posi­tii­vi­sia, kos­ka polii­ti­kot ja media teke­vät näh­tä­väs­ti joh­to­pää­tök­sen­sä vain posi­tii­vis­ten tapaus­ten suh­tees­ta koko­nais­mää­rään tes­tat­tu­ja ja löy­ty­nei­den muka posi­tii­vis­ten koko­nais­mää­räs­tä sellaisenaan. 

        Siis mitä pie­nem­pi osa tes­ta­tuis­ta omaa sai­rau­den oikeas­ti, sitä hei­kom­mal­la toden­nä­köi­syy­del­lä tes­teil­lä saa­tu­jen posi­tii­vis­ten mää­rä on oikea, sil­loin myös oikei­den posi­tii­vis­ten suh­de tes­tat­tu­jen koko­nais­mää­rään on har­hai­nen. On mel­koi­sen eri asia, että esi­mer­kik­si tuhan­sis­ta päi­väs­sä tes­ta­tuis­ta 165 :lla “on virus” tai vain 45:llä “on oikeas­ti virus” ! Vää­riä nega­tii­vi­sia­han tulee har­vem­min. Jos tes­tauk­sia lisä­tään tilan­teen krii­siy­ty­mi­sen ole­tuk­ses­sa voi­mak­kaas­ti, ja jos saman­ai­kai­ses­ti tähän Baye­sin kaa­vaan sijoi­te­taan para­met­rik­si aikai­sem­pien viik­ko­jen syys­tä tai toi­ses­ta nous­sut löy­ty­mis­pro­sent­ti, niin sil­loin kun se pro­sent­tiar­vo nousee, myös Baye­sin kaa­va muut­tuu niin, että tulok­set alka­vat näyt­tää luo­tet­ta­vam­mil­ta, ja koko sys­tee­mi alkaa vah­vis­taa tulos­ta. Vaik­ka koko perus­teet saat­ta­vat olla hyvin hata­ral­la pohjalla. 

        Var­sin­kin hen­gi­ty­se­li­nin­fek­tio­kuo­le­mien osal­ta vää­rät posi­tii­vi­set tes­ti­tuk­set voi­vat muut­taa tau­din arvio­ta voi­mak­kaas­ti. Lisäk­si mones­sa maas­sa pelk­kä epäi­ly ilman labo­ra­to­rio­var­mis­tet­tua tulos­ta riit­tää kir­jaa­maan Covid-19:n mukaan kuo­lin­syi­hin. Tämä näkyy tilas­tois­sa demen­tia- ja mui­den infek­tio­kuo­le­mien vähe­ne­mi­se­nä tänä vuon­na, var­sin­kin bri­teis­sä. Euroo­pas­sa ei vii­mei­se­nä vuo­si­kym­me­ne­nä keuh­ko­kuu­me tai hen­gi­tys­tiein­fek­tio edes ole ollut mer­kit­tä­vä kuo­lin­syy, kos­ka se on lähin­nä var­si­nai­sen kir­ja­tun kuo­lin­syyn (Demen­tiat, sydän-veri­suo­ni­tau­dit, pahan­laa­tui­set solu­muu­tok­set) näky­vä loppukomplikaatio.

        Pait­si nyt vuon­na 2020 Covid-19 on palan­nut takai­sin uudek­si sel­lai­se­naan kel­paa­vak­si kuo­lin­syyk­si. Kumu­la­tii­vi­nen sal­do lisäk­si on var­mas­ti kau­hea, kun asi­aa seu­ra­taan useam­man vuo­den ajan, pan­de­mian nol­la­pis­tees­tä alkaen.

        Aika har­vaa kuo­lin­syy­tä muu­ten seu­ra­taan ihmis­kun­nas­sa var­maan­kin seu­raa­vat vuo­si­kym­me­net­kin nol­laa­mat­ta tilan­net­ta välil­lä, kumulatiivisesti ?

      5. supel­tu­ra: Mis­täs tie­dät kuin­ka suu­ri osuus tes­ta­tuis­ta ei ole vää­riä posi­tii­vi­sia? Kar­ke­aa arvioin­tia voi toki teh­dä sai­raa­laan pää­ty­mi­sis­tä, mut­ta mie­les­tä­ni ei tar­kal­la tasol­la eikä varmasti.

        Tes­tauk­sen ongel­mat ja sii­hen liit­ty­vä­nä vää­rien posi­tii­vis­ten arvioin­ti on aihe, johon ei mie­les­tä­ni panos­te­ta riit­tä­väs­ti. Pidän ihmeel­li­se­nä, että ter­vey­den­huol­los­sa ja roko­te­tut­ki­muk­ses­sa on eri kri­tee­rit tar­tun­nan saa­neen mää­rit­te­lyl­le. Covid-roko­te­tut­ki­muk­seen hyväk­sy­tään tar­tun­nan saa­neik­si vain jos on vähin­tään kak­si (muis­ti­ni mukaan) tyy­pil­lis­tä oiret­ta ja posi­ti­vii­nen tes­ti­tu­los. Ter­vey­den­huol­los­sa riit­tää pelk­kä testi.

        THL sanoo huo­leh­ti­van­sa enem­män vää­ris­tä nega­tii­vi­sis­ta, ja tie­tyl­lä taval­la ymmär­rän tuon ajat­te­lun. Mut­ta kukaan ei tun­nu huo­leh­ti­van sii­tä, että kuin­ka suu­ri osuus mah­dol­li­ses­ti tule­vas­ta epi­de­mias­ta on puh­taas­ti tes­taus­har­haa. Jos ajam­me itse talout­ta nurin huo­non tes­tauk­sen perus­teel­la on tilan­ne jo mer­kit­tä­väs­ti vaka­vam­pi kuin havait­se­mat­ta jää­neet tartunnat.

        Onko mah­dol­lis­ta, että ver­taus­ku­val­li­ses­ti lamp­pum­me onkin lat­tian rajas­sa, ja se hei­jas­taa hii­ren var­jon nor­sun kokoi­se­na luo­lam­me seinälle?

        supel­tu­ra: Mis­täs tie­dät kuin­ka suu­ri osuus tes­ta­tuis­ta ei ole vää­riä posi­tii­vi­sia? Kar­ke­aa arvioin­tia voi toki teh­dä sai­raa­laan pää­ty­mi­sis­tä, mut­ta mie­les­tä­ni ei tar­kal­la tasol­la eikä varmasti.

        Tes­tauk­sen ongel­mat ja sii­hen liit­ty­vä­nä vää­rien posi­tii­vis­ten arvioin­ti on aihe, johon ei mie­les­tä­ni panos­te­ta riit­tä­väs­ti. Pidän ihmeel­li­se­nä, että ter­vey­den­huol­los­sa ja roko­te­tut­ki­muk­ses­sa on eri kri­tee­rit tar­tun­nan saa­neen mää­rit­te­lyl­le. Covid-roko­te­tut­ki­muk­seen hyväk­sy­tään tar­tun­nan saa­neik­si vain jos on vähin­tään kak­si (muis­ti­ni mukaan) tyy­pil­lis­tä oiret­ta ja posi­ti­vii­nen tes­ti­tu­los. Ter­vey­den­huol­los­sa riit­tää pelk­kä testi.

        THL sanoo huo­leh­ti­van­sa enem­män vää­ris­tä nega­tii­vi­sis­ta, ja tie­tyl­lä taval­la ymmär­rän tuon ajat­te­lun. Mut­ta kukaan ei tun­nu huo­leh­ti­van sii­tä, että kuin­ka suu­ri osuus mah­dol­li­ses­ti tule­vas­ta epi­de­mias­ta on puh­taas­ti tes­taus­har­haa. Jos ajam­me itse talout­ta nurin huo­non tes­tauk­sen perus­teel­la on tilan­ne jo mer­kit­tä­väs­ti vaka­vam­pi kuin havait­se­mat­ta jää­neet tartunnat.

        Onko mah­dol­lis­ta, että ver­taus­ku­val­li­ses­ti lamp­pum­me onkin lat­tian rajas­sa, ja se hei­jas­taa hii­ren var­jon nor­sun kokoi­se­na luo­lam­me seinälle?

        Kaik­ki joi­den tar­vit­see tul­ki­ta näi­tä luku­ja osaa­vat kyl­lä sen ver­ran toden­nä­köi­syys­las­ken­taa, ettei tämä mikään mys­tee­ri ole. PCR tes­tin sen­si­tii­vi­syys ei ole kau­hean hyvä ja riip­puu myös näyt­teen otos­ta, mut­ta spe­si­fi­syys on tyy­pil­li­ses­ti pal­jon kor­keam­pi. Tie­tys­ti jos viruk­sen esiin­ty­vyys on vähäi­nen, vää­riä posi­tii­vi­sia tulee pal­jon, esi­mer­kik­si joi­den­kin tes­tien 96% arvol­la, mut­ta tämän voi tie­tys­ti hel­pos­ti kali­broi­da tau­din leviä­mi­sen ana­ly­soin­nis­sa. Vää­rien posi­tii­vis­ten mää­rää voi vähen­tää, kun tes­tat­ta­vat vali­taan toden­nä­köi­sem­min viruk­seen sai­ras­tu­neis­ta. Enem­män ongel­ma­na pan­de­mian leviä­mi­sen kan­nal­ta ovat vää­rät nega­tii­vi­set tulokset.

        Ei ole ollen­kaan ihmeel­lis­tä, ettei ana­ly­soin­nis­ta kir­joi­tel­la uuti­soin­nin yhtey­des­sä, kun jo eks­po­nen­ti­aa­li­sen kas­vun ymmär­tä­mi­nen tun­tuu usein ole­van luki­joil­le yli­voi­mais­ta, min­kä näkee tämän­kin pals­tan kommenteista.

      6. Jan­ne: Kaik­ki joi­den tar­vit­see tul­ki­ta näi­tä luku­ja osaa­vat kyl­lä sen ver­ran toden­nä­köi­syys­las­ken­taa, ettei tämä mikään mys­tee­ri ole. 

        Ongel­ma ei ole tes­tauk­sen perus­kä­sit­teet vaan tul­kin­ta: tar­koit­taa­ko posi­tii­vi­nen PCR-tes­ti että hen­ki­lö on sai­ras? Pitäi­si­kö edel­lyt­tää lisäk­si yksi tyy­pil­li­nen oire? Kak­si? Entä sit­ten jos hen­ki­löl­lä on tyy­pil­li­siä oirei­ta? Pitäi­si­kö sii­hen rea­goi­da yhteis­kun­nan tasol­la vai riit­tää­kö läm­min mehu ja vuodelepo?

        Skop­jes­ta tulee len­to toi­sen­sa jäl­keen jos­sa suu­ruus­luok­kaa 15% mat­kus­ta­jis­ta antaa posi­tii­vi­sen PCR-tes­ti­tu­lok­sen. Onko Poh­jois-Make­do­nia joten­kin kaa­ok­ses­sa? Onko kuol­lei­suus mer­kit­tä­väs­ti suu­rem­pi kuin influens­sae­pi­de­miois­sa? Mis­sä kohor­teis­sa? Pitäi­si­kö Suo­mes­sa vas­taa­va kehi­tys estää? Mil­lä hinnalla?

    2. Rai­mo Alha: täs­tä syys­tä yli 90 % vir­heel­li­siä posi­tii­vi­sia tulok­sia ja tätä sanoo myös sen kehit­tä­jä Kary Mul­lis, joten …???

      Kary Mul­lis ei sano enää mitään, hän kuo­li vuon­na 2019. Mul­lis oli päte­vä kehit­tä­mään PCR-tek­no­lo­gian, mut­ta muu­toin hänel­lä oli var­sin omi­tui­sia mie­li­pi­tei­tä (mm. HIV:n ja AID­Sin yhtey­den kiis­tä­mi­nen) ja outo­ja näkyjä.

  28. WHO jul­kai­si uuden meta­tut­ki­muk­sen tapaus­kuol­lei­suu­des­ta, teki­jä­nä jo aiem­min koro­na­kriit­ti­sis­tä lausun­nois­ta jul­ki­suut­ta saa­nut John Ioan­ni­dis. Tut­ki­muk­sen mukaan:

    The infec­tion fata­li­ty rate of COVID-19 can vary subs­tan­tial­ly across dif­fe­rent loca­tions and this may reflect dif­fe­rences in popu­la­tion age struc­tu­re and case­mix of infec­ted and decea­sed patients and other fac­tors. The infer­red infec­tion fata­li­ty rates ten­ded to be much lower than esti­ma­tes made ear­lier in the pandemic. ”

    Alle 70-vuo­tiai­den tapaus­kuol­lei­suus, medi­aa­ni 0.05%. Ei lie­ne syy­tä sul­kea koko yhteis­kun­taa tai oikeas­taan teh­dä enää yhtään lisää rajoi­tus­ta täl­lais­ten luku­jen takia. Ris­ki­ryh­mät on syy­tä suo­jel­la, mut­ta koko­nai­suu­te­na koro­na­ra­joi­tus­ten hai­tat alka­vat ylit­tää hyö­dyt talou­den saka­tes­sa ja hoi­to­jo­no­jen pitkittyessä.

    https://www.who.int/bulletin/online_first/BLT.20.265892.pdf

  29. Vaa­san ja Jyväs­ky­län tar­tun­ta­ket­jut näyt­tä­vät hii­pu­van eikä uusia iso­ja ryp­päi­tä ole tul­lut mui­hin kau­pun­kei­hin. Pää­kau­pun­ki­seu­dul­la sen sijaan kiih­ty­mi­nen jatkuu.

    1. huo­les­tu­nut ja samal­la opti­mis­ti:
      Vaa­san ja Jyväs­ky­län tar­tun­ta­ket­jut näyt­tä­vät hii­pu­van eikä uusia iso­ja ryp­päi­tä ole tul­lut mui­hin kau­pun­kei­hin. Pää­kau­pun­ki­seu­dul­la sen sijaan kiih­ty­mi­nen jatkuu.

      Jäl­ji­tyk­set ja karan­tee­nit etc. ilmei­ses­ti toi­mi­neet hyvin nois­sa kau­pun­geis­sa. Miten saa­tai­siin sama aika­sek­si myös pks-seu­dul­la? Vaih­toeh­to­na pks lock-down kun­nes opi­taan ole­maan ihmisiksi?

  30. Oli pal­jon kom­ment­te­ja, joi­ta en luke­nut. Saat­taa olla, että joku mai­nit­si poten­ti­aa­li­sen syyn joka on yksin­ker­tai­nen. Kou­lu­jen syys­lo­ma. Junio­rit kun ovat lomil­la aina­kin pää­kau­pun­ki­seu­dul­la niin tau­ti ei leviä. Kou­lu­jen ja yli­opis­to­jen sul­ke­mi­nen on todet­tu hei­ken­tä­vän voi­mak­kaas­ti epi­de­mian etenemistä.

  31. The Eco­no­mist Sep­tem­ber 26 2020:ssa on laa­ja artik­ke­li koro­na-epi­de­mian kehi­ty­ty­mi­ses­tä ja poh­dis­kel­laan sen tule­vai­suut­ta. Leh­ti arvioi, että syys­kuun puo­li­vä­liin men­nes­sä sai­ras­tu­nei­ta on glo­baa­lis­ti noin 600 mil­joo­naa, siis 20-ker­tai­nen mää­rä vah­vis­tet­tui­hin tapauk­siin ver­rat­tu­na. Arvio on samaa luok­kaa kuin Ioan­ni­di­sil­la. Yllät­tä­vä detal­ji on, että ensim­mäi­nen mil­joo­na meni rik­ki jo tam­mi­kuun lopussa. 

    Leh­ti ei ota kan­taa infek­tio­kuol­lei­suu­teen, mut­ta ver­tai­le­mal­la koro­na- ja yli­kuol­lei­suut­ta pää­tyy sii­hen, että kuol­lei­suus koro­naan on Euroo­pan ulko­puo­lel­la mer­kit­tä­väs­ti ilmoi­tet­tua kor­keam­pi. Jopa USA:ssa koro­na­kuo­le­mia on leh­den arvion mukaan lähem­mäs 300 000, kun rekis­te­röi­ty­jä tapauk­sia on (15.9. men­nes­sä) noin 200 000.

    Leh­ti nos­taa esil­le Cam­brid­gen yli­opis­ton UK-aineis­toon perus­tu­van tut­ki­muk­sen, jon­ka mukaan 65-vuo­ti­aal­la on 100-ker­tai­nen toden­nä­köi­syys kuol­la koro­naan verat­tu­na 25-vuo­ti­aa­seen, ja että ris­ki kas­vaa 13% per vuosi!

  32. Luin juu­ri kään­teen­te­ke­vän uuti­sen. Se ava­si mys­tee­riä, mik­si lap­set ja nuo­ret har­voin sai­ras­tu­vat koro­naan, ja vaik­ka saa­vat tar­tun­nan, sai­raus on lie­vä. Koro­nan hel­pos­ti tart­tu­vien suku­laisfluns­sien akti­voi­ma immu­ni­teet­ti on kelv­vol­li­nen seli­tys, mik­si lap­set ja nuo­ret pää­se­vät hel­pol­la. Sen sijaan olen ihme­tel­lyt, mikä suo­jaa koro­nal­ta sylip­sia, jot­ka eivät ole ehti­neet kehit­tää fluns­sia vas­taan immu­ni­teet­tia. Nyt sel­vi­si, että osan­sa aina­kin on MPR-roko­tuk­sel­la (HS Mie­li­pi­de 17.10).
    Eme­ri­tus­pro­fes­so­ri, roko­te­tut­ki­ja Timo Vesi­ka­ri ker­toi, että MPR-roko­tus (tuh­ka­rok­ko-siko­tau­ti-vihu­ri­rok­koa) voi lie­ven­tää tai teh­dä oireet­to­mak­si covid-19-tau­din. Suo­mes­sa tämä roko­tus anne­taan ensin 12 kuu­kau­den, toi­nen esi­kou­luiäs­sä ja kol­mas roko­tus armei­jas­sa (jot­ka sen käy­vät?), mis­tä koro­nan osal­ta on hyviä kokemuksia.
    Aihet­ta on tut­kit­tu kevääs­tä alkaen, mut­ta Vesi­ka­ri jät­tää ker­toa­mat­ta, onko jo tut­kit­tu, voi­si­ko nel­jäs jne. roko­tus aut­taa van­hem­pia ikä­luok­kia. Onko täl­lais­ten mah­dol­li­suuk­sien jul­kis­ta­mi­nen, var­sin­kin jos tie­dot pitä­vät paik­ka­sa, kapu­loi­den heit­te­lyä koro­na­ro­kot­tei­den kehit­tä­jien rat­tai­siin. Raha­han sen rat­kai­see, mihin lää­ke­tie­de panos­taa. (Ylei­ses­ti usko­taan, että mala­rial­le­kin oli­si kehi­tet­ty roko­te, jos rokot­teen käyt­tä­jät oli­si­vat varakkaita)

    1. Pat­mä­ki,
      Ei kan­na­ta luot­taa kään­teen­te­ke­viin uuri­siin. Lap­set eivät kuo­le koro­naan oikein mis­sään, vaik­ka kai­kis­sa mais­sa ei ole MPR-roko­tus­ta. Mut­ta voi se olla mer­kit­täv­nä tekijänä.

    2. Kään­teen­te­ke­vä havain­noin­ti oli­si se, että ikä ei ole rat­kai­se­va teki­jä ? vaan elin­tas­osai­raus, kuten liha­vuus ja diabetes2‑3. Nämä kroo­nis­ta­vat sai­rau­det altis­ta­vat ihmi­set vaka­vaan virusin­fek­tioon ja jota pahen­taa mm: ras­va­ku­dok­ses­ta vapau­tu­vat tuleh­dus­te­ki­jät (syto­kii­nit). Eli taus­tal­la on län­si­mai­nen ruo­ka soke­rei­neen, veh­ni­neen ja pro­ses­soi­dut lisä­ai­neis­te­tut tuot­teet + ravin­tee­ton muu saf­ka. Tätä ede­saut­ta­vat suo­lis­ton huo­no bak­tee­ris­to­kan­ta ja anti­bioo­tit, sekä liik­ku­mat­to­muus, some­tus­Stres­si ja unettomuus.

  33. Ker­ro Osmo mie­li­pi­tee­si tut­ki­ja­toh­to­ri Solan­pään ennus­tees­ta, jon­ka mukaan 3K tar­tun­taa päi­väs­sä saa­vut­taa Suo­men mar­ras­kuun aika­na. Maal­lik­ko­kin vetäi­si parem­min, ilman että tutus­tuu aiheeseen.

    1. Ker­ro Osmo mie­li­pi­tee­si tut­ki­ja­toh­to­ri Solan­pään ennus­tees­ta, jon­ka mukaan 3K tar­tun­taa päi­väs­sä saa­vut­taa Suo­men mar­ras­kuun aikana.

      Tuo­hon 3000 tar­tun­taan päi­väs­sä pää­dyt­täi­siin, jos kas­vu oli­si jat­ku­nut eks­po­nen­ti­aa­li­ses­ti kak­sin­ker­tais­tue kah­des­sa vii­kos­sa. Niin ei kui­ten­kaan käy, kos­ka ihmi­set muut­ta­vat käyttäytymistään.

      1. Osmo Soi­nin­vaa­ra: Tuo­hon 3000 tar­tun­taan päi­väs­sä pää­dyt­täi­siin, jos kas­vu oli­si jat­ku­nut eks­po­nen­ti­aa­li­ses­ti kak­sin­ker­tais­tue kah­des­sa vii­kos­sa. Niin ei kui­ten­kaan käy, kos­ka ihmi­set muut­ta­vat käyttäytymistään.

        Ei hätää — lisä­tään päi­vit­täis­tä tes­tien mää­rää kun­nes “tavoi­te” saa­vu­te­taan. Jos muu ei auta (ja labra­ka­pa­si­teet­ti lop­puu kes­ken), niin ote­taan käyt­töön kii­na­lai­sia pikatestejä.

        Tämän jäl­keen hal­li­tuk­sen koro­na­nyrk­ki voi taas julis­taa koro­na­pa­niik­ki­hä­tä­ti­lan — täy­del­li­nen lock-down, ulko­na­liik­ku­mis­kiel­to ja rajo­jen sul­ke­mi­nen — armei­ja kaduil­le val­vo­maan kiel­lon nou­dat­ta­mis­ta. Juh­li­va nuo­ri­so lähe­te­tään Kai­nuuseen koro­na­uu­del­leen­kou­lu­tus­lei­reil­le opet­te­le­maan kun­nol­lis­ta käytöstä.

      2. ksee: Ei hätää – lisä­tään päi­vit­täis­tä tes­tien mää­rää kun­nes ”tavoi­te” saa­vu­te­taan. Jos muu ei auta (ja labra­ka­pa­si­teet­ti lop­puu kes­ken), niin ote­taan käyt­töön kii­na­lai­sia pikatestejä.

        Tämän jäl­keen hal­li­tuk­sen koro­na­nyrk­ki voi taas julis­taa koro­na­pa­niik­ki­hä­tä­ti­lan – täy­del­li­nen lock-down, ulko­na­liik­ku­mis­kiel­to ja rajo­jen sul­ke­mi­nen – armei­ja kaduil­le val­vo­maan kiel­lon nou­dat­ta­mis­ta. Juh­li­va nuo­ri­so lähe­te­tään Kai­nuuseen koro­na­uu­del­leen­kou­lu­tus­lei­reil­le opet­te­le­maan kun­nol­lis­ta käytöstä.

        Jos tar­tun­nat lisään­ty­vät niin ihmi­set kyl­lä muut­ta­vat käyt­täy­ty­mis­tään ilman mitään julis­tet­tua hätä­ti­laa. Ja sil­loin vie­lä luul­ta­vim­min ne ihmi­set jot­ka eivät edes levi­tä virus­ta. Äärim­mäi­sen teho­ton­ta koronatorjuntaa.

        Kesäl­lä oli voi­mas­sa hyvin lie­vät rajoi­tuk­set, yöker­hot, jouk­ko­ko­koon­tu­mi­set, ulko­maan­mat­kai­lu. Nii­den pois­ta­mi­sen jäl­keen pääs­tiin eks­po­nen­ti­aa­li­seeen kas­vuun. Ne kesän rajoi­tuk­set eivät kus­tan­ta­neet kym­me­niä mil­jar­de­ja. Pel­ko mak­saa enemmän.

      3. K.k.: Jos tar­tun­nat lisään­ty­vät niin ihmi­set kyl­lä muut­ta­vat käyt­täy­ty­mis­tään ilman mitään julis­tet­tua hätä­ti­laa. Ja sil­loin vie­lä luul­ta­vim­min ne ihmi­set jot­ka eivät edes levi­tä virus­ta. Äärim­mäi­sen teho­ton­ta koronatorjuntaa.

        Kesäl­lä oli voi­mas­sa hyvin lie­vät rajoi­tuk­set, yöker­hot, jouk­ko­ko­koon­tu­mi­set, ulko­maan­mat­kai­lu. Nii­den pois­ta­mi­sen jäl­keen pääs­tiin eks­po­nen­ti­aa­li­seeen kasvuun.Ne kesän rajoi­tuk­set eivät kus­tan­ta­neet kym­me­niä mil­jar­de­ja. Pel­ko mak­saa enemmän.

      4. K.k.:

        Kesäl­lä oli voi­mas­sa hyvin lie­vät rajoi­tuk­set, yöker­hot, jouk­ko­ko­koon­tu­mi­set, ulko­maan­mat­kai­lu. Nii­den pois­ta­mi­sen jäl­keen pääs­tiin eks­po­nen­ti­aa­li­seeen kasvuun.Ne kesän rajoi­tuk­set eivät kus­tan­ta­neet kym­me­niä mil­jar­de­ja. Pel­ko mak­saa enemmän.

        Koro­nan itä­mi­sai­ka ei kui­ten­kaan tai­da olla kuu­kausia eikä edes usei­ta viik­ko­ja. Jos kesäl­lä elet­tiin kuin siat vatu­kos­sa, niin mik­si ihmees­sä tar­tun­nat läh­ti­vät kas­vuun vas­ta syyskussa?

      5. ksee: Koro­nan itä­mi­sai­ka ei kui­ten­kaan tai­da olla kuu­kausia eikä edes usei­ta viik­ko­ja. Jos kesäl­lä elet­tiin kuin siat vatu­kos­sa, niin mik­si ihmees­sä tar­tun­nat läh­ti­vät kas­vuun vas­ta syyskussa?

        Voi­si­ko­han syy­nä olla ilman suh­teel­li­nen kos­teus niis­sä tilan­teis­sa, jois­sa ihmi­set toi­si­aan koh­taa­vat? Mata­la suh­teel­li­nen kos­teus kui­vat­taa ulos hön­käil­lyt pie­net ja pie­neh­köt syl­ki­pi­sa­rat pit­käl­le ete­ne­vik­si ja pit­kään ilmas­sa pysy­vik­si aero­so­leik­si, kun taas kos­teas­sa ilmas­sa ne putoa­va nopeas­ti alas.

      6. ksee: Koro­nan itä­mi­sai­ka ei kui­ten­kaan tai­da olla kuu­kausia eikä edes usei­ta viik­ko­ja. Jos kesäl­lä elet­tiin kuin siat vatu­kos­sa, niin mik­si ihmees­sä tar­tun­nat läh­ti­vät kas­vuun vas­ta syyskussa?

        No,

        1: Rajoi­tuk­set pois­tet­tiin vas­ta elokuussa.

        2: Eks­po­nen­ti­aa­li­nen kas­vu on alku­käy­räl­lään var­sin rau­hal­li­nen (THL syys­kuus­sa: “tar­tun­nat Suo­mes­sa ovat rau­hal­li­sel­la tasolla”)

      7. K.k.:

        Kesäl­lä oli voi­mas­sa hyvin lie­vät rajoi­tuk­set, yöker­hot, jouk­ko­ko­koon­tu­mi­set, ulko­maan­mat­kai­lu. Nii­den pois­ta­mi­sen jäl­keen pääs­tiin eks­po­nen­ti­aa­li­seeen kasvuun..

        Tuol­la­han nyt ei ole juu­ri mitään teke­mis­tä rajoi­tus­ten kans­sa. Poh­joi­ses­sa ilmas­tos­sa mikään koro­na­vi­rus (COVID-19 tai aiem­mat) ei leviä kesäl­lä juu­ri lain­kaan, oli rajoi­tuk­sia tai ei. COVID-19 tar­tun­nat ja kuo­le­mat ovat mel­ko lail­la samas­sa suu­ruus­luo­kas­sa kuin aiem­pien kausi-influens­sien rajoi­tus­toi­miin kat­so­mat­ta. Jois­san mais­sa vaka­vam­pia (eri­tyi­ses­ti jos edel­li­nen influens­sa­kausi oli mie­to), mut­ta eivät kovin monin­ker­tai­ses­ti, eikä rajoi­tus­ten ja mas­kien vai­ku­tus ole ollut kovin mer­kit­tä­vää, ellei­vät rajoit­teet ole olleet ehdot­to­mia (esim. Uusi-Seelanti).

      8. Vaah­te­ra­mäen Eeme­li: K.k

        Hyvä huo­mau­tus sikä­li että kesä voi tosi­aan olla eräs osa­se­li­tys mut­ta aurin­ko ei ole estä­nyt koro­naa pal­jon Suo­mea ete­läi­sem­mis­sä­kään mais­sa, vaik­ka­pa Ira­nis­sa jos­sa on kui­va ilmas­to ja kova aurin­gon säteily.

        Syy löy­ty­nee ihmis­ten käyt­täy­ty­mi­ses­tä. Mui­na vuo­de­nai­koi­na oleil­laan pal­jon sisä­ti­lois­sa mui­den ihmis­ten läheisyydessä.

        Juu­ri sii­hen asi­aan pyrit­tiin vie­lä kesäl­lä voi­mas­sa olleil­la kiel­loil­la puut­tu­maan. Sik­si oli­kin täy­del­lis­tä jär­jen köy­hyyt­tä pois­taa ne kesäl­lä voi­mas­sa olleet vähäi­set rajo­tuk­set syk­syn korvilla.

        Eräs koro­na­vi­ruk­sen eri­koi­suuk­sia on että sen eks­po­nen­ti­aa­li­nen kas­vu on ollut mel­ko hel­pos­ti hal­lit­ta­vis­sa kun toi­mi­taan aivan käy­rän alku­vai­hees­sa. Tus­kin kukaan uskoi että Kii­na enää sai­si laa­jal­le levin­neen epi­de­mian kuriin pel­kil­lä “van­han­ai­kai­sil­la” karan­tee­neil­la. Eikä Suo­mes­sa THL usko­nut kevään rajoi­tuk­sil­lä pääs­tä­vän kuin tar­tun­ta­lu­kuun 1.6 ja toteu­tu­ma oli rei­lus­ti alle yhden.

      9. Vaik­ka ete­läm­pä­nä on enem­män aurin­koa, pai­kal­li­set asuk­kaat eivät saa siel­lä enem­pää D‑vitamiinia, kos­ka iho suo­jau­tuu mela­noo­maa vas­taan. Virus levi­ää parem­min kui­vas­sa kuin kos­tes­sa ilmas­sa, kos­ka pisa­rat kui­vu­vat aerosoliksi.

      10. Osmo Soi­nin­vaa­ra:
        Virus levi­ää parem­min kui­vas­sa kuin kos­tes­sa ilmas­sa, kos­ka pisa­rat kui­vu­vat aerosoliksi.

        Näyt­töä tähän?

      11. ft maa­il­mal­ta: Näyt­töä tähän?

        Pien­ten pisa­roi­den kui­vu­mi­nen aero­so­lik­si on perus­fy­siik­kaa: vaik­ka­pa ISSN: 0925–7535 Vuo­ri­nen Vil­le et al. Jos pisa­ras­sa on viruk­sia, nii­tä on myös sii­tä syn­ty­nees­sä aerosolihiukkasessa.

      12. Tapio: Pien­ten pisa­roi­den kui­vu­mi­nen aero­so­lik­si on perus­fy­siik­kaa: vaik­ka­pa ISSN: 0925–7535 Vuo­ri­nen Vil­le et al. Jos pisa­ras­sa on viruk­sia, nii­tä on myös sii­tä syn­ty­nees­sä aerosolihiukkasessa.

        Kes­kus­te­lu pisa­ra- ja aero­so­li­tar­tun­nois­ta on osit­tain har­haan­joh­ta­vaa. Todel­li­suu­des­sa ulos hön­käis­ty­jen pisa­roi­den koko on jat­ku­mo, ja siten myös nii­den leviä­mi­nen on jat­ku­mo. Aero­so­li­hiuk­kas­ten koon ylä­ra­ja­na pide­tään yleen­sä 5 mik­ro­met­riä. Tus­kin 6 mik­ro­met­rin pisa­ran käyt­täy­ty­mi­nen pal­jon 5 mik­ro­met­rin aero­so­li­hiuk­ka­ses­ta poikkeaa.

        Voi olet­taa, että tar­tut­ta­vas­sa vai­hees­sa ole­van ihmi­sen ulos hön­käi­le­mäs­sä pisa­ras­sa on viruk­sia sitä ene­nem­män, mitä kook­kaam­pi pisa­ra on. Mata­las­sa ilman­kos­teu­des­sa tapah­tu­va nopea kui­vu­mi­nen aut­taa siis myös pal­jon viruk­sia sisäl­tä­viä pisa­roi­ta leviä­mään kau­em­mas. On epä­oleel­lis­ta, nimi­te­tään­kö nii­tä aero­so­leik­si vai ei.

  34. Mikä sit­ten estää yhä uusia ja uusia aal­to­ja syn­ty­mäs­tä? Tau­ti tus­kin hävi­ää kaik­kial­ta yhtä aikaa, ja jotain liik­ku­mis­ta mai­den sisäl­lä ja maas­ta toi­seen tapah­tuu aina.

    1. Timo A.:
      Mikä sit­ten estää yhä uusia ja uusia aal­to­ja syn­ty­mäs­tä? Tau­ti tus­kin hävi­ää kaik­kial­ta yhtä aikaa, ja jotain liik­ku­mis­ta mai­den sisäl­lä ja maas­ta toi­seen tapah­tuu aina.

      Mat­kus­ta­mi­nen ei suo­raan tuo muka­naan uusia aal­to­ja vaan yksit­täi­siä tar­tun­ta­ryp­päi­tä. Mm. Vaa­san, Jyväs­ky­län ja Mik­ke­lin tuo­reet esi­mer­kit osoit­ta­vat, että yksit­täis­ten ryp­päi­den laa­je­ne­mi­nen aal­lok­si on estet­tä­vis­sä koh­tuul­li­sen lyhyt­kes­toi­sil­la sul­ku­toi­mil­la sekä ahke­ral­la jäl­jit­tä­mi­sel­lä + karan­tee­neil­la. Hel­sin­gin seu­dul­la taas se ryp­päi­den leviä­mi­nen aal­lok­si on jo tapahtunut.

    2. Timo A.:
      Mikä sit­ten estää yhä uusia ja uusia aal­to­ja syn­ty­mäs­tä? Tau­ti tus­kin hävi­ää kaik­kial­ta yhtä aikaa, ja jotain liik­ku­mis­ta mai­den sisäl­lä ja maas­ta toi­seen tapah­tuu aina.

      Uusi aal­to on oikeas­taan vain tyh­jiä sano­ja. Kevääl­lä oli joi­ta­kin tau­ti­ta­pauk­sia ja sen jäl­keen on ollut vähän hiljaisempaa.

      Aal­to on sii­nä mää­rin vakiin­tu­nut ter­mi, että sitä pitäi­si käyt­tää oikein. Tämän­kin pos­tauk­sen pitäi­si olla nimet­ty esim. “Suo­men Covid-10 tapauk­set tal­vel­la 20–21”. Ei ole oikein perus­tel­tul­ta puhua mis­tään aal­los­ta tilan­tees­sa, jos­sa mitään epi­de­mi­aa ei ole mis­sään vai­hees­sa pääs­syt syntymään.

  35. Mikä on tämä poh­jois­mai­nen ihme? Var­sin mal­til­li­sil­la toi­mil­la mm. Suo­mes­sa, Nor­jas­sa, Viros­sa ja Tans­kas­sa on tar­tun­ta­lu­vut saa­tu kään­net­tyä las­kuun. Ja samal­la Euroo­pas­sa pan­de­mia ottaa koko ajan uut­ta vauhtia.

    Mitä me teh­dään tääl­lä oikein?

    1. Rol­le:
      Mikä on tämä poh­jois­mai­nen ihme? Var­sin mal­til­li­sil­la toi­mil­la mm. Suo­mes­sa, Nor­jas­sa, Viros­sa ja Tans­kas­sa on tar­tun­ta­lu­vut saa­tu kään­net­tyä las­kuun. Ja samal­la Euroo­pas­sa pan­de­mia ottaa koko ajan uut­ta vauhtia.

      Mitä me teh­dään tääl­lä oikein?

      Toden­nä­köi­ses­ti emme tee yhtään mitään sen kum­mem­min oikein kuin muut­kaan. Joko suo­mes­sa ei ole sijain­nin tai har­van asu­tuk­sen vuok­si virus pääs­syt kun­nol­la leviä­mään tai sit­ten meil­lä on
      t‑solu ‑immu­ni­teet­tia tms. enem­män kuin muualla.
      Vai­kea uskoa, että tämä­kään virus oli­si täy­sin ihmis­ten kontrolloitavissa.

    2. Rol­le:
      Mikä on tämä poh­jois­mai­nen ihme? Var­sin mal­til­li­sil­la toi­mil­la mm. Suo­mes­sa, Nor­jas­sa, Viros­sa ja Tans­kas­sa on tar­tun­ta­lu­vut saa­tu kään­net­tyä las­kuun. Ja samal­la Euroo­pas­sa pan­de­mia ottaa koko ajan uut­ta vauhtia.

      Mitä me teh­dään tääl­lä oikein? 

      Meil­lä on vähem­män tilai­suuk­sia ja tapah­tu­mia, jois­sa mas­sa­tart­tu­mi­sel­le altis­ta­vat ehdot täyt­ty­vät: aikui­sia — ahtais­sa sisä­ti­lois­sa lähi­kon­tak­tis­sa — pika­koh­taa­mi­sia pidem­män aikaa — pitä­mäs­sä kovaa ään­tä tai hen­gäs­ty­nei­nä. Näi­hin epi­de­mian voi­mak­kuus tun­tuu aika lail­la kiinnittyvän.

      Osa­se­li­tyk­se­nä yksi­löi­nä sekä yhteis­kun­ti­na vähen­sim­me kon­tak­te­ja ajois­sa kun maa­il­mal­ta uuti­set lisään­tyi­vät. Meil­lä luu­ta­vas­ti monet yksi­löt vält­te­le­vät monen­lai­sia kon­tak­te­ja useam­min kuin muis­sa mais­sa nor­maa­liar­jes­saan, ja puhe­vo­lyy­mi on sosi­aa­li­ses­ti tyy­pil­li­ses­ti mal­til­li­nen — tai Suo­mes­sa ja Viros­sa jopa ole­ma­ton. Tar­tun­to­jen jäl­ji­tyk­seen on meka­nis­me­ja ja työn­te­ki­jöi­tä, ja jäl­ji­tys toi­mii aina­kin kohtuullisesti.

      Mui­ta, vie­lä hie­no­ja­koi­sem­pia osa­syi­tä voi olla että meil­lä myös van­hus­ten pal­ve­lua­su­mi­nen on ylei­sem­pää, ja roko­tus­ten kir­jo lie­nee laa­jem­pi vaik­ka roko­tus­kat­ta­vuus vält­tä­mät­tä ei. Ken­ties ei-spe­si­fi­sen immu­ni­tee­tin osuus on joko tuu­ril­la, gee­neis­sä tai sit­ten maan­tie­teel­lis­ten kyl­män kau­den fluns­sao­lo­suh­tei­den vuok­si suu­rem­pi. D‑vitamiini on innok­kaim­mil­le sotu­reil­leen (ja var­sin­kin mark­ki­noi­jil­leen) aina seli­tys kaik­kiin mah­dol­li­siin ter­veys­ky­sy­myk­siin, mut­ta jon­kin ver­ran näyt­töä alkaa jo olla sii­tä että yhteyt­tä koro­na­vi­ruk­sen immuu­ni­vas­tee­seen sen tasoil­la on. Kausa­li­teet­ti lie­nee vie­lä vah­vis­ta­mat­ta, mut­ta mah­dol­lis­ta on että osa­se­li­tys­tä tulee löy­ty­mään myös siel­tä suun­nal­ta, samoin veri­ryh­mis­tä. Ylei­ses­ti gene­tiik­ka vai­kut­taa var­mas­ti molem­piin näi­hin, sekä toki myös mui­hin epi­de­mian kan­nal­ta vai­kut­ta­viin tekijöihin.

    3. Rol­le:
      Mikä on tämä poh­jois­mai­nen ihme? Var­sin mal­til­li­sil­la toi­mil­la mm. Suo­mes­sa, Nor­jas­sa, Viros­sa ja Tans­kas­sa on tar­tun­ta­lu­vut saa­tu kään­net­tyä las­kuun. Ja samal­la Euroo­pas­sa pan­de­mia ottaa koko ajan uut­ta vauhtia.

      Mitä me teh­dään tääl­lä oikein?

      Tämä­hän vas­taa aika hyvin sal­miak­ki-ja-sil­li ‑vyö­hy­ket­tä — eli siis sal­miak­kin ja sil­lin syön­ti mitä ilmei­sem­min suo­jaa koro­nal­ta. Ruot­sin poik­kea­vat luvut voi­daan selit­tää sil­lä, että maas­sa on pal­jon maa­han­muut­ta­jia, jois­ta mer­kit­tä­vä osa on kotoi­sin mais­ta, jois­sa pik­ke­löi­dys­tä sil­lis­tä tai sal­mia­kis­ta ei ole kuultukaan.

      (Noh — yhtä toden­nä­köi­nen tämä seli­tys lie­nee vrt. vii­saat hal­li­tuk­set ovat teh­neet juu­ri oikea-aikai­ses­ti, täy­sin oikein mito­te­tut ja ‑suun­nat­tu rajoitustoimet…)

      1. Nor­jas­sa on hyvä tilan­ne, mut­ta Tans­kaa en kovin pal­jon kehui­si. Noin 500 tar­tun­taa päi­vit­täin ei ole kovin vähän.

      2. Mika:
        Nor­jas­sa on hyvä tilan­ne, mut­ta Tans­kaa en kovin pal­jon kehuisi.Noin 500 tar­tun­taa päi­vit­täin ei ole kovin vähän.

        Tot­ta. Sil­lä vauh­dil­la jokai­nen tans­ka­lai­nen on saa­nut tau­din 30 vuo­den kuluttua.

  36. Tai­dam­me olla taas sii­nä tilan­tees­sa, että tapaus­mää­rät Suo­mes­sa las­ke­vat (joi­den­kin mie­les­tä) rajoi­tus­ten ja mas­kien käy­tön ansios­ta, ja jot­ta tapaus­mää­rät eivät nousi­si, rajoi­tuk­sia on jat­ket­ta­va. Rajoi­tuk­set toi­mi­vat siis epi­de­mian kai­kis­sa vai­heis­sa. Mil­loin nii­tä sit­ten ei enää tar­vi­ta? Pre­si­dent­ti puhui kol­men vii­kon kurin­pa­lau­tuk­ses­ta. Mik­si juu­ri kol­me viik­koa auttaisi?

    Espan­jan koke­muk­set taas osoit­ta­vat, että rajoi­tuk­sil­la ja mas­kien käyt­tö­pa­kol­la on ollut kovin vähän vai­ku­tus­ta tapaus­ten lisään­ty­mi­seen. Tse­keis­sä tulee nyt vai­na­jia samaan tah­tiin kuin kevääl­lä, mut­ta Suo­mes­sa ei. Tämän tau­din salai­suuk­sien sel­vi­tys­työ on vie­lä pahas­ti kesken.

    1. Timo A.: Tämän tau­din salai­suuk­sien sel­vi­tys­työ on vie­lä pahas­ti kesken.

      Saa­tai­siin nyt edes se sel­vil­le mik­si lap­set eivät juu­ri­kaan sai­ras­tu ja levi­tä tätä vaik­ka las­ten eli­no­lo­suh­teet, rokotukset(kuten blo­gis­ti jo totesikin)etc. ympä­ri mail­maa ovat hyvin eri­lai­set! Mikä on se yhtei­nen suo­jaa­va tekijä?

      1. Jokke49: Saa­tai­siin nyt edes se sel­vil­le mik­si lap­set eivät juu­ri­kaan sai­ras­tu ja levi­tä tätä — Mikä on se yhtei­nen suo­jaa­va tekijä?

        Nii­tä lie­nee usei­ta, mut­ta ehkä
        1. tär­keim­pä­nä teho­kas solu­vä­lit­tei­nen immu­ni­teet­ti (joka ei näyt mis­sään massatesteissä)
        2. lap­sel­lis­ten elä­män­ta­po­jen suo­ma run­sas altis­tu­mi­nen eri­lai­sil­le mik­ro­beil­le, ml. muut koro­na­vis­ruk­set, jois­ta sit­ten sitä ris­ti-immu­ni­teet­tia. Poh­jois­mais­sa ylei­nen kun­nal­li­nen päi­vä­hoi­to isois­sa ryhmissä/päiväkodeissa lisää tätä altistumista.
        3. Mie­tin myös, oli­si­ko lap­sil­la kes­ki­mää­rin van­hem­pia kor­keam­pi veren D‑vitamiintaso, kun ulkoi­le­vat pal­jon ja aina­kin kesä­lä­pö­ti­lois­sa mel­ko vähis­sä vaat­teis­sa. Aina­kin osaa lap­sis­ta ehkä myös D‑vitaminoidaan pur­kis­ta useam­min kuin aikuisia.
        4. Suomessa/Pohjoismaissa sit­ten vie­lä tuo rokotusohjelma.

      2. Quo vadis: Nii­tä lie­nee usei­ta, mut­ta ehkä
        1. tär­keim­pä­nä teho­kas solu­vä­lit­tei­nen immu­ni­teet­ti (joka ei näyt mis­sään massatesteissä)
        2. lap­sel­lis­ten elä­män­ta­po­jen suo­ma run­sas altis­tu­mi­nen eri­lai­sil­le mik­ro­beil­le, ml. muut koro­na­vis­ruk­set, jois­ta sit­ten sitä ris­ti-immu­ni­teet­tia. Poh­jois­mais­sa ylei­nen kun­nal­li­nen päi­vä­hoi­to isois­sa ryhmissä/päiväkodeissa lisää tätä altistumista.
        3. Mie­tin myös, oli­si­ko lap­sil­la kes­ki­mää­rin van­hem­pia kor­keam­pi veren D‑vitamiintaso, kun ulkoi­le­vat pal­jon ja aina­kin kesä­lä­pö­ti­lois­sa mel­ko vähis­sä vaat­teis­sa. Aina­kin osaa lap­sis­ta ehkä myös D‑vitaminoidaan pur­kis­ta useam­min kuin aikuisia.
        4. Suomessa/Pohjoismaissa sit­ten vie­lä tuo rokotusohjelma.

        5. Äidin hank­ki­mat vas­ta-aineet leviä­vät siki­öön yhtei­sen veren­kier­ron muka­na ja syn­ty­män jäl­keen lap­seen äidin­mai­don muka­na. Usein­han on todet­tu äidin­mai­don tärkeys.

  37. https://www.youtube.com/watch?v=S_1Z8cSXI‑Q

    PCR ‑tes­ti ei yksi­no­maan sovel­lu kar­toit­ta­maan posi­tii­ses­ti tar­tut­ta­via ja aktii­vi­ses­ti sairastuneita.
    -> tes­tauk­ses­ta saa­tu tulos on joko posi­tii­vi­nen tai nega­tii­vi­nen, ei sen välil­tä. Jos viruso­los­ta on saa­tu pie­ni otos, niin sitä on tes­tauk­ses­sa kopioi­ta­va use­aan ker­taan saa­dak­seen jotain näky­viin ja sil­loin lisään­tyy toden­nä­köi­syys, että virus­ta ei ole tai se on vain pas­sii­vi­nen jätös ehkä­pä jos­tain muus­ta viruk­ses­ta tai jopa kuu­kausien jäl­kei­ses­tä tartunnasta.

    Näin toi­mien tuh­la­taan resurs­se­ja, lisä­tään odot­ta­vien tus­kaa ja lai­te­taan karan­tee­niin ihmi­siä, vaik­ka posi­tii­vi­nen tes­ti­tu­los ei vas­taa totuu­den­mu­kai­suut­ta. Ja lisään­ty­neet ++++ saa­vat aikaan paniik­kia luki­ta yhteis­kun­taa ja vie­dä talous siten krii­siin, työt­tö­myy­teen, mak­su­vai­keuk­siin ja lopul­ta pankkikriiseihin…

    1. https://www.youtube.com/watch?v=VdEqdTzE6u0

      Yri­tän yhä etsiä totuut­ta “tosi­asioi­den jou­kos­ta”. Ohei­sen video­lin­kin vies­ti tul­ki­tus­ti kuu­luu, mik­si nykyi­sin ylei­ses­ti käy­tös­sä ole­vat tes­tit voi­vat joh­taa hätä­var­je­lun lii­oit­te­luun ja yli­rea­koi­viin LOCKDOWN ‑toi­men­pi­tei­siin, kun parem­min­kin ja hal­li­tus­ti voi­tai­siin toimia.

      Esi­mer­kik­si, kun tes­tin vir­he­mar­gi­naa­li on 1%, niin 2000 tes­ta­tun jou­kos­ta 20:llä on vir­heel­li­nen posi­tii­vi­nen tulos ja jos ko. jou­kos­sa oli­si­kin ollut vain 1 todel­li­nen virus­sai­raus niin sil­loin saa­daan tulok­sek­si 20+1 virustartuntaa.

      Mikä lisää vir­heel­li­syyt­tä on se, että saa­dak­seen viruk­sen RNA-DNA:ta esiin, on sitä kopioi­ta­va 37/40 ker­taa, kun oikeam­pi voi­si olla alle 30 ker­taa, kui­ten­kin jo 30–35 kopioin­tia riit­tää. Mitä sit­ten kopioi­daan, ovat­ko ne jon­kin van­han viruk­sen pirs­ta­lei­ta ja pala­sia, jois­ta koo­taan lähdemateriaali.

      Oikea tes­ti­tu­lok­sen var­mis­ta­mi­sek­si tuli­si suo­rit­taa: tes­taus — uudel­leen­tes­taus — uudelleentestaus.

      Mik­si siis näin ala­kant­tiin toi­mi­taan, toi­voo­ko tri Roko­te, että siten saa­daan myyn­ti­mark­ki­nat osto­her­kik­si ? sen nuo (busi­ness-as-usual) osaa­vat kyl­lä, jos­sa $-kuva juon­taa johtopäätöksiin!

      1. Rai­mo Alha:
        Yri­tän yhä etsiä totuut­ta ”tosi­asioi­den jou­kos­ta”. Ohei­sen video­lin­kin vies­ti tul­ki­tus­ti kuu­luu, mik­si nykyi­sin ylei­ses­ti käy­tös­sä ole­vat tes­tit voi­vat joh­taa hätä­var­je­lun lii­oit­te­luun ja yli­rea­koi­viin LOCKDOWN ‑toi­men­pi­tei­siin, kun parem­min­kin ja hal­li­tus­ti voi­tai­siin toimia.

        Esi­mer­kik­si, kun tes­tin vir­he­mar­gi­naa­li on 1%, niin 2000 tes­ta­tun jou­kos­ta 20:llä on vir­heel­li­nen posi­tii­vi­nen tulos ja jos ko. jou­kos­sa oli­si­kin ollut vain 1 todel­li­nen virus­sai­raus niin sil­loin saa­daan tulok­sek­si 20+1 virustartuntaa. 

        You­tu­bes­ta on ihan tur­ha etsiä mitään totuu­teen viittaavaakaan. 

        Vir­heel­lis­ten posi­tii­vis­ten osuu­del­le voi arvioi­da ylä­ra­jan, kun muis­taa, että Suo­mes­sa teh­tiin hei­nä­kuus­sa yli 100 000 tes­tiä, jois­ta posi­tii­vi­sia oli alle 200. Eli vaik­ka kaik­ki hei­nä­kuus­sa havai­tut tapauk­set oli­si­vat olleet vir­heel­li­siä posi­tii­vi­sia, niin sil­loin­kin nii­den osuus on alle 0,2 pro­sent­tia. Todel­li­nen luku lie­nee vie­lä pal­jon pienempi.

      2. Jope

        You­tu­bes­ta on ihan tur­ha etsiä mitään totuu­teen viittaavaakaan. 

        You­Tu­be mil­joo­na­vi­deoi­neen ei ole se ainut vies­tin­tä­läh­de ja pitää osa­ta myös etsiä mitä etsii. 

        Kor­jaan — en etsi totuut­ta, vaan etsin totuut­ta val­heis­ta, joil­la loba­taan asian­tun­ti­joi­ta, päät­tä­jiä ja kan­sa­lai­sia. Sil­lä val­hei­ta, puo­li­to­tuuk­sia, salai­lua ja itse asian kier­te­lyä on maa­il­ma täyn­nä ja joi­ta vir­kaa­te­ke­vät rahan voi­mal­la levit­tä­vät. Demo­kra­tiat ovat vaa­ras­sa romut­tua, jos päät­tä­jiin menee luot­ta­mus — eikä se sitä paran­na, jos yrit­tä­jil­tä, kulut­ta­jil­ta, vapaa-aikaa viet­tä­vil­tä tai van­hus­ten pal­ve­luis­ta vie­dään pois oma-aloit­tei­nen vas­tuu osal­lis­tua ja tilal­le tulee pak­ko­lait. Jotain val­lan näyt­tö­ha­lua on sii­nä, jos esim. Lapis­sa joku poruk­ka juh­lii ja sen takia koko Suo­mi lai­te­taan kiin­ni seu­rauk­sis­ta välittämättä…

      3. Rai­mo Alha: You­Tu­be mil­joo­na­vi­deoi­neen ei ole se ainut vies­tin­tä­läh­de ja pitää osa­ta myös etsiä mitä etsii. 

        Kor­jaan – en etsi totuut­ta, vaan etsin totuut­ta val­heis­ta, joil­la loba­taan asian­tun­ti­joi­ta, päät­tä­jiä ja kansalaisia.Sillä val­hei­ta, puo­li­to­tuuk­sia, salai­lua ja itse asian kier­te­lyä on maa­il­ma­täyn­nä ja joi­ta vir­kaa­te­ke­vät rahan voi­mal­la levittävät.Demokratiat ovat vaa­ras­sa romut­tua, jos päät­tä­jiin menee luottamus 

        Aivan niin. Oma point­ti­ni on täs­sä lähin­nä se, että nuo videol­la esi­te­tyt las­kel­mat ovat päin män­tyä. Hatus­ta vede­tyil­lä luvuil­la voi tie­tys­ti perus­tel­la mitä tahan­sa ja puo­li­to­tuuk­sia sie­de­tään sen mukaan, tuke­vat­ko ne omaa näkö­kan­taa vai eivät.

  38. Tar­tun­ta­lu­vut ovat sii­nä mie­les­sä pie­niä, että yksit­täi­nen kokoon­tu­mi­nen ja siel­lä yksit­täi­nen tar­tut­ta­ja voi aiheut­taa mer­kit­tä­vän poik­kea­man koko maan tren­diin. Koti­mai­set tut­ki­mus­tu­lok­set osoit­ti­vat lisäk­si, että val­tao­sa tar­tun­nan saa­neis­ta ei tar­tu­ta ketään, ei edes samas­sa ruo­ka­kun­nas­sa elä­viä. Näin pie­net tar­tun­ta­lu­vut ja niis­tä joh­det­tu R0 eivät sik­si kuvaa luo­tet­ta­vas­ti tätä virus­ta tai tätä popu­laa­tio­ta sen kasvualustana.

  39. Tar­kas­te­lin Euroo­pan mai­den uusien tapaus­ten kehit­ty­mis­tä syys­kuun lopun ja elo­kuun alun aikoi­hin. Mil­tei kai­kis­sa mais­sa tapauk­sien mää­räs­sä tapah­tuu mer­kit­tä­vä kiih­ty­mi­nen noin 6. loka­kuu­ta. Lis­ta­sin alle mai­ta ja kun­kin maan sel­keän kiih­ty­mi­sen päivämäärän.

    Kuvaa­jat eri mais­sa ovat niin saman­kal­tai­sia, että täl­le täy­tyy olla myös yhtei­nen seli­tys. Arvaan, että se on yli­opis­to­jen syys­lu­ku­kausien alka­mi­nen. Opis­ke­li­jat eli nuo­rin ikä­ryh­mä, joka tätä tau­tia pys­tyy voi­mak­kaas­ti levit­tä­mään, kokoon­tui yhteen, piti juh­li­aan ja istui luen­noil­le. Tulok­set näky­vät käppyröissä.

    Arvaan edel­leen, että aikai­sem­pi elo­kuun lopul­la tai syys­kuun alus­sa tapah­tu­nut tapaus­ten kiih­ty­mi­nen joh­tui vas­taa­vas­ti työi­käis­ten lomil­ta paluusta.

    Jos olen oikeas­sa, tapah­tuu tämän kiih­ty­mi­sen ja koko tau­din pysäyt­tä­mi­nen komen­ta­mal­la kaik­ki mah­dol­li­set työi­käi­set ja opis­ke­li­jat etäi­le­mään (ja peru­maan juh­lat). Muil­ta osin saam­me elää kuten kesäl­lä. Yhteis­kun­taa ei tar­vit­se enem­pää sulkea.

    Dataa:

    Arme­nia (13.), Itä­val­ta (3.), Azer­bai­jan (6.), Bel­gia (7.), Bos­nia (7.), Bul­ga­ria (6.), Kroa­tia (6.), Tsek­ki (5.), Suo­mi (2.), Rans­ka (6.), Sak­sa (7.), Unka­ri (10.),Kreikka (16.), Islanti(3.), Irlan­ti (10.), Ita­lia (7.), Liet­tua (10.), Hol­lan­ti (6.), P‑Makedonia (2.), Nor­ja (5.), Puo­la (7.), Por­tu­gal (8.), Roma­nia (29.9.), Venä­jä (26.9), Ser­bia (6.), Slo­va­kia (23.9), Slo­ve­nia (7.), Ruot­si (22.9), Sveit­si (5.), Ukrai­na (1.), Englan­ti (3.)

    EU (6.)

    Käp­py­röi­tä ihmet­te­lin osoit­tees­sa: https://91-divoc.com/pages/covid-visualization/

  40. Mil­lä perus­teel­la ennus­tat tar­tun­to­jen kään­ty­vän hitaa­seen kas­vuun? Har­ras­tus­toi­min­nan rajoi­tuk­set on vas­ta tulos­sa ja nii­den pitäi­si hidas­taa tar­tun­ta­tah­tia. Hel­sin­gis­sä­kin tar­tun­to­jen mää­rän kas­vu on pysäh­ty­nyt täl­lä viikolla.

    1. Mil­lä perus­teel­la ennus­tat tar­tun­to­jen kään­ty­vän hitaa­seen kasvuun?

      Ennus­tan tal­ven tule­van ja ilman kuivenevan.

      1. Osmo Soi­nin­vaa­ra: Ennus­tan tal­ven tule­van ja ilman kuivenevan.

        Mik­si tapauk­set sit­ten läh­ti­vät jo syys­kuus­sa nousuun ja nyt vähenevät?

        THL:n käp­py­röis­tä näkee, että tapaus­ten vii­mei­sin huip­pu osuu ajal­le 5.–9.10. Sii­tä on sen ver­ran aikaa, että epi­de­mian kiih­ty­mi­nen oli­si jo näh­tä­vis­sä. Minus­ta kehi­tys näyt­tää pikem­min­kin sil­tä, että menem­me tapaus­ten hii­pu­mis­ta koh­ti aivan samoin kuin kevääl­lä tapahtui.

        Kun­non kiis­te­ly saa­daan var­maan aikaan sii­tä, onko ihmis­ten toi­mil­la ollut tähän jotain vai­ku­tus­ta. Joka tapauk­ses­sa näy­te­mää­rien lisää­mi­nen selit­tää ison osan syk­syn “epi­de­mias­ta”.

      2. Se huip­pu joh­tui opis­ke­li­joi­den fuk­si­juh­lis­ta ym. Kun ne ovat men­neet ohi, pala­taan perus­u­ral­le. Tuo las­ku voi siten olla pet­tä­väl­lä pohjalla.

      3. Osmo Soi­nin­vaa­ra:
        Se huip­pu joh­tui opis­ke­li­joi­den fuk­si­juh­lis­ta ym. Kun ne ovat men­neet ohi, pala­taan perus­u­ral­le. Tuo las­ku voi siten olla pet­tä­väl­lä pohjalla.

        Minun ama­töö­ri­tul­kin­ta­ni on, että lomien pää­tyt­tyä moni alkoi elää nor­maa­lis­ti ja sii­tä seu­ra­si epi­de­mio­lo­gian oppi­kir­jan mukai­nen eks­po­nen­ti­aa­li­sen kas­vun käy­rä. Täs­sä loka­kuun aika­na taas entis­tä useam­mal­le pala­si koro­nan­pel­ko, vai­kut­ta­vi­na syi­nä mm.:
        — vies­tin­näs­sä on taas palat­tu yhden­mu­kai­sel­le lin­jal­le, jos­sa koro­nan vaa­ral­li­suut­ta ei epäil­lä ja val­tio­joh­to­kin osal­lis­tuu viestintään
        — teh­dyt rajoi­tus­toi­men­pi­teet anta­vat sig­naa­lin, että nii­tä on luvas­sa enem­män­kin jos tar­tun­ta­mää­rät kasvavat
        — muu­al­ta Euroo­pas­ta kuu­luu uuti­sia kas­va­vis­ta uhrimääristä

        Sen vuoksi/ansiosta ihmis­ten käy­tök­ses­sä on taas havait­ta­vis­sa sel­vää muu­tos­ta (myös monil­la nuo­ril­la). Muu­al­la Suo­mes­sa pär­jä­tään hyvin jos vaan jak­se­taan pitää tätä samaa lin­jaa. Pää­kau­pun­ki­seu­dul­la tar­vi­taan vie­lä vähän lisää rajoi­tuk­sia, että tar­tun­nat saa­daan laskuun.

  41. Hei.

    Kii­tos jär­jen äänes­tä. Ihmi­set syt­ty­vät niin hel­pos­ti kai­kes­ta huu­haas­ta ja tuo­mio­päi­vän julis­ta­mis­ta. Esim. Moni lää­kä­ri on nyt saa­nut äänen­sä kuu­lu­viin julis­taes­saan, että ihmi­set kuo­le­vat. Hei­dän aikan­sa pääs­tä jul­ki­suu­teen on nyt. 

    Muu­ta­ma aja­tus: Kir­joi­tit kevääl­lä hyvin talou­des­ta ja rajoi­tuk­sis­ta. Nyt tilan­ne on erit­täin huo­les­tut­ta­va esim. raken­nusa­lal­la. Uusia hank­kei­ta ei aloi­te­ta. Oli­si hyvä lukea päi­vi­tet­tyä aja­tus­ta, kuin­ka pal­jon hoi­to on mak­sa­nut per poti­las. Luu­li­sin, että sum­ma on lii­an­kin valtava. 

    Vai­ku­tuk­set tule­vai­suu­teen. Afri­kan nuo­ret ovat huo­li meil­le kai­kil­le. Ja esim. nyt uuti­set ker­to­vat nälän­hä­dän joh­ta­van kirah­vien mit­ta­vaan sala­met­säs­tyk­seen. Sii­nä syö­dään tule­vai­suus. Väes­tön toi­meen­tu­lo glo­baa­lis­ti voi lait­taa liik­keel­le isom­mat mas­sat kuin 2015 konsanaan.

    Mie­len­ter­veys. Olen itse psy­ko­lo­gi ja ihmis­ten huo­li tule­vai­suu­des­ta on aitoa. Vie­lä ei pys­ty­tä sano­maan ensi vuo­den mie­len­ter­veys­ti­lan­tees­ta mitään, mut­ta onko­han niis­tä laa­dit­ta­vas­sa ennus­tei­ta hyö­dyn­täen esim. 1990- luvun laman vaikutuksia.

    1. Ant­ti­Fant­ti:
      Muu­ta­ma aja­tus: Kir­joi­tit kevääl­lä hyvin talou­des­ta ja rajoi­tuk­sis­ta. Nyt tilan­ne on erit­täin huo­les­tut­ta­va esim. raken­nusa­lal­la. Uusia hank­kei­ta ei aloi­te­ta. Oli­si hyvä lukea päi­vi­tet­tyä aja­tus­ta, kuin­ka pal­jon hoi­to on mak­sa­nut per poti­las. Luu­li­sin, että sum­ma on lii­an­kin valtava. 

      Uusia hank­kei­ta aloi­te­taan, mut­ta hie­man vähem­män kuin huip­pu­vuo­si­na. Nyt ollaan aloi­tuk­sis­sa samal­la tasol­la kuin esi­mer­kik­si vuo­si­na 2002, 2012 tai 2017, mut­ta ei olla sen­tään vuo­sien 2010 ja 2015 romah­ta­neil­la tasoil­la — aina­kaan vie­lä. Eri vuo­sien välil­lä on nor­maa­lis­ti­kin hei­lun­taa. Ris­kit kas­va­vat kui­ten­kin koko ajan sil­le, että lähi­vuo­si­na raken­ta­mi­nen voi vie­lä oikeas­ti kyy­kä­tä. Nykyi­sen edus­kun­nan kau­del­la niin ei vält­tä­mät­tä käy, mut­ta seu­raa­va edus­kun­ta saat­taa jou­tua lait­ta­maan val­tion tulo­ja ja meno­ja tasa­pai­noon (eli lisä­tä val­tion tulo­ja ja/tai lei­ka­ta val­tion meno­ja), mikä vähen­tä­nee ihmis­ten käteen jää­viä raho­ja, ja esim. asun­to­jen hin­nat tun­ne­tus­ti seu­raa­vat ihmis­ten käy­tet­tä­vis­sä ole­via tulo­ja. Nykyi­nen edus­kun­ta hoi­taa asian otta­mal­la vel­kaa, mikä pitää yllä hyvää hin­ta­ta­soa kiin­teis­tö­mark­ki­noil­la niin kau­an kuin koti­ta­louk­sien ja yri­tyt­sen osto­voi­ma säi­lyy val­tion lisä­ve­lan avul­la. Tänä vuon­na lisä­vel­kaa aio­taan nos­taa val­tiol­le noin 20 mil­jar­dia euroa.

      Val­tion kan­nal­ta ongel­ma­na on se, että koro­nan myö­tä val­tion tulot voi­vat romah­taa pysy­väs­ti. Aina­kin omas­sa koti­ta­lou­des­sa on nyt inves­toi­tu tänä vuon­na asioi­hin, jot­ka vähen­tä­vät pal­ve­lu­jen ostoa ja vero­jen mak­sua vuo­sik­si eteen­päin. On ostet­tu jopa ikku­nan­pe­su­vä­li­neet, joil­la pys­tyy itse pese­mään ikku­nat kor­keal­ta pit­käl­lä teles­koop­pi­var­rel­la. Ren­kaat tuli aiem­min vaih­da­tet­tua osto­pal­ve­lu­na, mut­ta tänä vuon­na tuli ostet­tua nopea tunk­ki sekä säh­kö­työ­ka­lu, joka pyö­rit­tää pul­tit ren­kaas­ta pois. Ren­kaan­vaih­to­pal­ve­lui­den han­kin­ta lop­pui sii­hen, eikä kor­keal­la ole­via ikku­noi­ta­kaan tar­vit­se enää peset­tää osto­pal­ve­lu­na. Ei tar­vit­se jat­kos­sa mak­saa arvon­li­sä­ve­roa sel­lai­sis­ta pal­ve­luis­ta. Nykyi­sil­lä vero­ta­soil­la tun­tui käy­vän niin, että kol­men työ­tun­nin vero­jen jäl­keen käteen jää­väl­lä pal­kal­la sai ostet­tua yhden tun­nin työ­tä toi­sel­ta arvon­li­sä­ve­rol­li­seen hin­taan. Jos itse tekee tun­nin työn puo­lel­la nopeu­del­la osto­pal­ve­luun ver­rat­tu­na eli kah­des­sa tun­nis­sa, on yksi­lön kan­nal­ta talou­del­li­ses­ti jär­ke­väm­pää teh­dä työ nyky­ve­roil­la itse ja teh­dä vaik­ka pää­työ­tä 2 tun­tia vähem­män kuin teh­dä muu­ta työ­tä itse kol­me tun­tia ja ostaa sil­lä se yksi työ­tun­ti toiselta.

  42. Miten niin ei juu­ri muu­tos­ta. Loga­rit­mias­tei­kon­han juu­ri piti näyt­tää, onko kehi­tyk­ses­sä muu­tok­sia. Minus­ta ero kas­vaa koko ajan.

  43. En tie­dä olen­ko ainoa joka on nyt jo alka­nut vähän muut­taa käy­tös­tään kesään ver­rat­tu­na. Kaup­pa­kes­kuk­sis­sa ei tule oikeas­taan enää käy­tyä jos sii­hen ei ole vält­tä­mä­tön­tä syy­tä, pizzal­la tai muu­ten syö­mäs­sä ei tule enää poi­ket­tua. Oma talous kiit­tää mut­ta val­tion­ta­lous hauk­koo hen­keä. Suur­ta haas­kaus­ta kos­ka nämä omaeh­toi­set rajoi­tuk­set ovat viruk­sen leviä­mi­sen kan­nal­ta vähä­ar­voi­sia, ei virus kau­pois­sa ole tehok­kaas­ti levin­nyt jos edes ollen­kaan, ja samaan aikaan kui­ten­kin mak­sa­vat talou­del­le. Oikeas­taan ainoa etu täs­tä omaeh­toi­suu­des­ta on poliit­ti­nen kun ei löy­dy yhtä syyllistä.

    Talou­den kan­nal­ta paras­ta oli­si vain ja ainoas­taan pahim­piin virus­lin­koi­hin, kuten mas­sa­ta­pah­tu­miin ja yöker­hoi­hin, koh­dis­tu­vat mut­ta samal­la ehdot­to­mas­ti pakol­li­set rajoi­tuk­set. Omis­ta käyt­täy­ty­mi­sen muu­tok­sis­ta joh­tu­vat rajoi­tuk­set aiheut­ta­vat pii­lo­kus­tan­nuk­sia ja tehot­to­mia kos­ka nii­tä nou­dat­ta­vat “vää­rät” ihmiset.

    Suu­ri kuva tie­ten­kin on että se pahin koro­nan hin­ta tulee väis­tä­mät­tä kun vien­ti hyy­tyy. Vaik­ka turis­mi­kin on mer­kit­tä­vä niin kun Suo­men mat­kai­lu­ta­se on nor­maa­lis­ti nega­tii­vi­nen niin ei se Suo­men talout­ta tuhoa.

    1. Näin­hän tämä menee. Kun pahim­piin virus­lin­koi­hin ei pys­ty­tä puut­tu­maan timo­lap­pien ja mika­lin­ti­löi­den vuok­si, virus jat­kaa leviä­mis­tä ja ihmi­set vähen­tä­vät liikkumista.

      Talous kär­sii muu­ta­mien yöker­ho­y­rit­tä­jien vuoksi.

  44. Mai­nit­sit Osmo jos­sain vai­hees­sa että ottai­sit HUS:n eri­tyis­seu­ran­taan. Olet­ko saa­nut HUS vs. muu maa-datan kasaan, ja löy­tyi­kö siel­tä mitään kiinnostavaa?

    Uuti­sis­ta tosi­aan tun­tuu että muu­al­la maas­sa oli nopeam­pia nousu­ja syys-loka­kuus­sa, mut­ta tilan­ne oli­si vähän kaik­kial­la sta­bi­loi­tu­mas­sa. Sen sijaan HUS-alu­eel­la tun­tui­si ole­van hidas­ta mut­ta vali­tet­ta­van tasais­ta kas­vua vii­kos­ta toiseen.

    Oli­si muka­vaa näh­dä datas­ta pitää­kö tämä tun­ne kutin­sa. Jos pitää, se tar­koit­tai­si että HUS-alue kai­pai­si vie­lä pie­niä lisä­toi­mia käy­rän kään­tä­mi­sek­si vaa­ka­suo­rak­si tai loi­vaan laskuun.

  45. Sai­si­ko­han THL:ltä ulos aiem­pien syk­sy­jen sai­raa­la- ja teho­hoi­to­po­ti­lai­den mää­riä? Joko niin, että voi­si ver­ra­ta aiem­pi­na vuo­si­na influens­san takia hoi­toon jou­tu­nei­ta nyt koro­nan vuok­si hoi­toon jou­tu­nei­siin, tai sit­ten ihan vaan syys­tä riip­pu­mat­ta val­ta­kun­nan kaik­kien sai­raa­la­hoi­det­ta­vien ja teho­hoi­det­ta­vien mää­riä eri syksyinä?

    Epäi­len, ettei syk­sy 2020 juu­ri­kaan eroa aiemmista.

    1. Daniel Feder­ley: Sai­si­ko­han THL:ltä ulos aiem­pien syk­sy­jen sai­raa­la- ja teho­hoi­to­po­ti­lai­den mää­riä? Joko niin, että voi­si ver­ra­ta aiem­pi­na vuo­si­na influens­san takia hoi­toon jou­tu­nei­ta nyt koro­nan vuok­si hoi­toon joutuneisiin — 

      Tämä oli­si hyö­dyl­lis­tä koko­nais­ku­van suh­teel­li­suut­ta aja­tel­len. Ongel­ma­na lie­nee, että influens­saa (tai mitään muu­ta­kaan tar­tun­ta­tau­tia) ei tes­ta­ta näin järeäs­ti kuin koro­naa. Ja sii­nä vai­hees­sa, kun hen­ki­lö jou­tuu influes­san kans­sa teho­hoi­toon tai kuo­lee, on syy­nä usein hei­ken­ty­nei­siin keuh­koi­hin iske­nyt, yleen­sä labra­tes­teis­sä bak­tee­ri­pe­räi­sek­si todet­tu keuh­ko­kuu­me, joka tilas­toi­daan vain keuh­ko­kuu­meek­si. Tai sän­ky­po­ti­laak­si pää­ty­neen muis­ti­sai­raan van­huk­sen diag­noo­si­na voi olla vain­muis­ti­sai­raus, joka kir­ja­taan myös kuo­lin­syyk­si, vaik­ka syy vii­me kädes­sä oli­si pit­kän vuo­de­le­von aiheut­ta­ma veri­tulp­pa, keuh­ko­kuu­me tms. Kuo­lin­syyn tilas­toin­ti ei ole kovin tark­kaa. Ruu­mii­na­vaus­ta ei teh­dä, jos perus­sai­rau­den voi­daan kat­soa aiheut­ta­neen kuo­le­man — pait­si koro­nan tapauk­ses­sa, jos­sa tes­ta­taan nyt kaik­ki vähän­kin oirei­le­vat ja iso jouk­ko altis­tu­nei­ta. Koro­na on mui­hin kuolemaan/tehohoitoon joh­ta­viin tilan­tei­siin näh­den ylie­dus­tet­tu­na tilas­tois­sa joh­tuen poik­keuk­sel­li­ses­ta tes­tausak­tii­vi­suu­des­ta. Tilan­tees­sa on vähin­tään­kin “tapaus­de­mian” (“case­de­mic”) piirteitä. 

      Tämä IS:n jut­tu avaa koko­nais­ku­vaa sii­tä mihin Suo­mes­sa tilas­toi­dus­ti kuollaan.
      https://www.is.fi/kotimaa/art-2000006690805.html

      Jut­tuun haas­ta­tel­tu HUS:n apu­lai­sy­li­kää­kä­ri myös vah­vis­taa, että influens­sa on ran­kas­ti ali­diag­no­soi­tu tau­ti, jon­ka seu­rauk­se­na meneh­tyy arviol­ta 500‑2000 suo­ma­lais­ta vuodessa.

  46. Tans­kan tapaus kiin­nos­taa: siel­lä tapaus­käy­rä sojot­taa taas jyr­käs­ti ylös­päin pie­nen not­kah­duk­sen jäl­keen. Sitä alas­päin mene­vää käy­rää käy­tet­tiin meil­lä­kin n. kuu­kausi sit­ten esi­merk­ki­nä rajoi­tus­ten tehos­ta. Mitä siel­lä nyt on tapah­tu­nut eli mik­si tren­di hyy­tyi? Onko rajoi­tuk­sia puret­tu vai tes­ta­taan­ko huo­mat­ta­vas­ti enem­män tai jokin muu seli­tys (ilmo­jen kyl­me­ne­mi­nen) . Tun­tee­ko joku tääl­lä Tans­kan tilan­net­ta tarkemmin?

    1. Tosi­aan kiin­nos­ta­va tapaus, sen ver­ran olen seu­ran­nut että ovat vii­me aikoi­na kiris­tä­neet rajoi­tuk­set joten ei joh­du rajo­tus­ten purus­ta aina­kaan. Tus­kin joh­tuu kesä­lo­mien jäl­kei­ses­tä työ­hön paluus­ta mut­ta syys­lo­ma­viik­ko oli niil­lä vii­kol­la 42. Eikö­hän se koh­ta kään­tyy taas.

      Val­koi­nen talo * ilmoit­ti lak­kaa­van­sa pan­de­mian tor­jun­nan ja kes­kit­ty­vän­sä sen sijaan sai­rau­den hoi­toon kuten influens­san­kin kans­sa. Saa näh­dä mil­loin muut maat seu­raa­vat, toki vas­tus­ta­jia löy­tyy nor­maa­lia enem­män kos­ka Trump (ei kos­ka todisteet). 

      Sil­ti sai­raus jon­ka kuol­lei­suus on 0,05% alle 70 vuo­tiais­sa ei pitäi­si kos­kaan joh­taa näh­tyi­hin lock­dow­nei­hin, vaan yhte­nä esi­merk­ki­nä niin Reu­ter­sil­la jul­kais­tus­sa sel­vi­tyk­ses­sä ** yli puo­let Euroo­pan pie­ni ja kes­ki­suu­ris­ta yri­tyk­sis­tä pel­kää­vät jou­tu­van­sa lait­ta­maan lap­pu luu­kul­le jos meno jat­kuu, näis­sä on tut­ki­muk­sen mukaan yli puo­let euroo­pan töis­sä käy­viä, niin kuin puo­let euroo­pas­ta sysä­tään äärim­mäi­sen köyhyyteen.

      * https://www.hs.fi/ulkomaat/art-2000006700027.html
      ** https://www.reuters.com/article/us-europe-economy-smallbusiness/over-half-europes-small-firms-fear-for-survival-survey-finds-idUSKBN27709X

  47. Tosi­aan kiin­nos­ta­va tapaus, sen ver­ran olen seu­ran­nut että ovat vii­me aikoi­na kiris­tä­neet rajoi­tuk­set joten ei joh­du rajo­tus­ten purus­ta aina­kaan. Tus­kin joh­tuu kesä­lo­mien jäl­kei­ses­tä työ­hön paluus­ta mut­ta syys­lo­ma­viik­ko oli niil­lä vii­kol­la 42. Eikö­hän se koh­ta kään­tyy taas.

    Niin oli meil­lä­kin sama syys­lo­ma­viik­ko enim­mäl­lä osal­la kou­luis­ta mut­ta mei­dän tapaus­käy­rä ei ole noussut(ainakaan vielä). 

    Välil­lä tun­tuu vaan sil­tä, että virus pitää mei­tä pilk­ka­naan ja nau­res­ke­lee nur­kan taka­na  vält­te­ly- ja seli­tys­yri­tyk­sil­lem­me. Se tou­hu­aa aikan­sa omal­la aika­tau­lul­laan ja voi­mal­laan mil­loin mis­sä­kin ja pitää sit­ten lomaa kun sitä huvittaa…(Vrt.Veikko Huo­vi­sen kir­ja Lentsu).

    1. Jokke49:
      Tosi­aan kiin­nos­ta­va tapaus, sen ver­ran olen seu­ran­nut että ovat vii­me aikoi­na kiris­tä­neet rajoi­tuk­set joten ei joh­du rajo­tus­ten purus­ta aina­kaan. Tus­kin joh­tuu kesä­lo­mien jäl­kei­ses­tä työ­hön paluus­ta mut­ta syys­lo­ma­viik­ko oli niil­lä vii­kol­la 42. Eikö­hän se koh­ta kään­tyy taas.

      Niin oli­meil­lä­kin sama syys­lo­ma­viik­ko enim­mäl­lä osal­la kou­luis­ta mut­ta mei­dän tapaus­käy­rä ei ole noussut(ainakaan vielä). 

      Välil­lä­tun­tuu vaan sil­tä, että virus pitää mei­tä pilk­ka­naan ja nau­res­ke­lee nur­kan taka­na vält­te­ly- ja selitysyrityksillemme.Se tou­hu­aa aikan­sa omal­la aika­tau­lul­laan ja voi­mal­laan mil­loin mis­sä­kin­ja pitää sit­ten lomaa kun sitä huvittaa…(Vrt.Veikko Huo­vi­sen kir­ja Lentsu).

      Ja muut­ti vie­lä turis­tien muka­na koko­naan pois syn­nyin­maas­taan Kii­nas­ta Euroop­paan jos­sa sil­lä oli valoi­sam­pi tule­vai­suus. Jos­ko voi­si puhua jo virus­pa­ko­lai­suu­des­ta, pois huo­nois­ta eli­no­lois­ta ja jopa suo­ra­nai­ses­ti virus­vai­noi­ses­ta ilma­pii­ris­tä koto-Kiinassa.

      1. K.k.: Ja muut­ti vie­lä turis­tien muka­na koko­naan pois syn­nyin­maas­taan Kii­nas­ta Euroop­paan jos­sa sil­lä oli valoi­sam­pi tule­vai­suus. Jos­ko voi­si puhua jo virus­pa­ko­lai­suu­des­ta, pois huo­nois­ta eli­no­lois­ta ja jopa suo­ra­nai­ses­ti virus­vai­noi­ses­ta ilma­pii­ris­tä koto-Kiinassa.

        Haus­kas­ti sanot­tu! Vaka­vas­ti puhuen: ehkä on hyvä muis­taa myös, että Kii­nas­sa osa­taan vai­no­ta muu­ta­kin kuin viruksia.

    2. Täs­sä on var­mas­ti aina­kin hitu­nen totuut­ta. Moni tun­tuu kuvit­te­le­van, että virus oli­si joten­kin täy­sin ihmis­ten hal­lit­ta­vis­sa, että sitä ohjail­laan mil­loin mil­lä­kin rajoi­tuk­sel­la kuin leh­miä navet­taan. Se antaa var­mas­ti tur­val­li­suu­den tun­net­ta, mut­ta on monien epi­de­mio­lo­gien­kin mukaan vali­tet­ta­vas­ti vain kuvitelma.
      Nor­ja­lai­set­kin kesäl­lä myön­si­vät, että Nor­jas­sa tapauk­set oli­si­vat las­ke­neet kesää koh­den ilman rajoi­tuk­sia­kin, joten hei­dän rajoi­tuk­sen­sa saat­toi­vat olla tur­hia. Mones­sa maas­sa ei täl­lais­ta uskal­let­tai­si myöntää.
      Rajoi­tuk­sil­la on var­mas­ti vai­ku­tus­ta, mut­ta ne rajuim­mat­kaan rajoi­tuk­set eivät tun­nu ole­van kes­tä­vä rat­kai­su oikein mis­sään maassa.

  48. Jos nyt kävi­si niin epä­to­den­nä­köi­ses­ti, että päi­vit­täi­set tar­tun­ta­mää­rät vakiin­tui­si­vat 200 tie­noil­le, niin eikö se oli­si ihan hyvä jut­tu? Siis koko maas­sa. Sil­loin eivät vie­lä sai­raa­lat täyt­tyi­si ja jäl­ji­tys­kin voi­si onnis­tua mel­ko hyvin.

  49. Tämä­naa­mui­nen hur­ja arvio YLE:llä, prof Park­ki­la Tam­pe­reen yli­opis­tos­ta, on että “pit­kään koro­naan” sai­ras­tuu jopa 10–30 % koro­nan sai­ras­ta­neis­ta jopa sil­loin­kin kun tau­ti on ollut lie­vä. Kyse on siis pit­kit­ty­neis­tä oireis­ta viruk­sen hyö­kät­tyä keuh­ko­jen lisäk­si mui­hin­kin elimiin.

    Jopa pro­sent­ti­kin oli­si iso mää­rä ja tuo Park­ki­lan 10–30, joka kiel­tä­mät­tä kuu­los­taa alar­mis­ti­sen kor­keal­ta, muut­tai­si täy­sin sen min­kä­lai­nen talou­del­li­nen kus­tan­nus täs­tä on tulossa.

    Hive­nen tur­haut­ta­vaa että edel­leen ver­ra­taan tätä influens­saan kos­ka sitä se ei ole. Vie­lä tur­haut­ta­vam­paa on se että seu­ra­taan kuol­lei­den mää­rää ja pää­tel­lään että mitään ei tar­vit­se teh­dä viruk­sen tor­ju­mi­sek­si. Ensin­nä­kin se kuol­lei­suus on hyvin pit­kän narun pääs­sä kun ensin sai­ras­tu­vat nuo­ret jot­ka eivät kuo­le ja vas­ta epi­de­mian kun­nol­la levi­tes­sä alkaa virus levi­tä myös van­hem­piin ihmi­siin. Sil­loin kun kuol­lei­suu­des­sa näkyy hyp­päys on myö­häis­tä teh­dä enää muu­ta kuin hyvin kovia ja hyvin kal­lii­ta toi­men­pi­tei­tä. Toi­sek­si on nämä pit­kä­ai­kai­soi­reet nuorillakin.

    Aika lail­la on sel­vää että kesän lopul­la teh­ty kaik­kien rajoi­tus­ten yhtä­ai­kai­nen pois­to oli kar­di­naa­li­mu­naus jota pidän hyvin epä­loo­gi­se­na ja suo­ras­taan har­kit­se­mat­to­ma­na toi­me­na aikai­sem­pien varo­vai­siin toi­miin ver­rat­tu­na. Ehkä kysees­sä oli pää­mi­nis­te­ril­tä erään­lai­nen “pilot task satu­ra­tion” kun tekeil­lä oli pal­jon asioi­ta. Marin näyt­tää halua­van pitää kaik­ki lan­gat käsis­sään, ei dele­goi val­taa muil­le minis­te­reil­le ja täs­sä saat­toi käy­dä niin että teh­tä­vien mää­rä ylit­ti sen mitä yksi ihmi­nen pys­tyy tehok­kaas­ti hoi­ta­maan — suo­ri­tus­ky­ky las­kee sel­lai­ses­sa tilan­tees­sa dramaattisesti.

    1. K.k.:
      Tämä­naa­mui­nen hur­ja arvio YLE:llä, prof Park­ki­la Tam­pe­reen yli­opis­tos­ta, on että ”pit­kään koro­naan” sai­ras­tuu jopa 10–30 % koro­nan sai­ras­ta­neis­ta jopa sil­loin­kin kun tau­ti on ollut lie­vä. Kyse on siis pit­kit­ty­neis­tä oireis­ta viruk­sen hyö­kät­tyä keuh­ko­jen lisäk­si mui­hin­kin elimiin.

      Jopa pro­sent­ti­kin oli­si iso mää­rä ja tuo Park­ki­lan 10–30, joka kiel­tä­mät­tä kuu­los­taa alar­mis­ti­sen kor­keal­ta, muut­tai­si täy­sin sen min­kä­lai­nen talou­del­li­nen kus­tan­nus täs­tä on tulossa.

      Hive­nen tur­haut­ta­vaa että edel­leen ver­ra­taan tätä influens­saan kos­ka sitä se ei ole. Vie­lä tur­haut­ta­vam­paa on se että seu­ra­taan kuol­lei­den mää­rää ja pää­tel­lään että mitään ei tar­vit­se teh­dä viruk­sen tor­ju­mi­sek­si. Ensin­nä­kin se kuol­lei­suus on hyvin pit­kän narun pääs­sä kun ensin sai­ras­tu­vat nuo­ret jot­ka eivät kuo­le ja vas­ta epi­de­mian kun­nol­la levi­tes­sä alkaa virus levi­tä myös van­hem­piin ihmi­siin. Sil­loin kun kuol­lei­suu­des­sa näkyy hyp­päys on myö­häis­tä teh­dä enää muu­ta kuin hyvin kovia ja hyvin kal­lii­ta toi­men­pi­tei­tä. Toi­sek­si on nämä pit­kä­ai­kai­soi­reet nuorillakin.

      Aika lail­la on sel­vää että kesän lopul­la teh­ty kaik­kien rajoi­tus­ten yhtä­ai­kai­nen pois­to oli kar­di­naa­li­mu­naus jota pidän hyvin epä­loo­gi­se­na ja suo­ras­taan har­kit­se­mat­to­ma­na toi­me­na aikai­sem­pien varo­vai­siin toi­miin ver­rat­tu­na. Ehkä kysees­sä oli pää­mi­nis­te­ril­tä erään­lai­nen ”pilot task satu­ra­tion” kun tekeil­lä oli pal­jon asioi­ta. Marin näyt­tää halua­van pitää kaik­ki lan­gat käsis­sään, ei dele­goi val­taa muil­le minis­te­reil­le ja täs­sä saat­toi käy­dä niin että teh­tä­vien mää­rä ylit­ti sen mitä yksi ihmi­nen pys­tyy tehok­kaas­ti hoi­ta­maan – suo­ri­tus­ky­ky las­kee sel­lai­ses­sa tilan­tees­sa dramaattisesti.

      Influens­saan ver­taa­mi­nen on mie­les­tä­ni täy­sin perus­tel­tua, kos­ka kum­mat­kin on vaa­ral­li­sia hen­gi­ty­se­lin­ten virus­sai­raus, johon kuo­lee pal­jon ihmi­siä. Kos­ka olem­me hyväk­sy­neet, että influens­saan kuo­lee vuo­sit­tain tiet­ty mää­rä ihmi­siä, niin koro­nan vaa­ral­li­suut­ta on hyvä ver­ra­ta ylei­ses­ti hyväk­syt­tyi­hin mene­tyk­siin. Toki nyt tun­tuu ole­van val­lal­la hen­ki, ettei koro­naan sai­si kuol­la yhtään ihmis­tä, mikä on täy­sin käsit­tä­mä­tön aja­tus, kos­ka se mer­kit­si­si yhteis­kun­nan täyt­tä sul­ke­mis­ta ja sen mer­ki­tyk­set voi­vat olla pal­jon pahem­mat kuin koro­nan. Tasa­pai­noi­lu näi­den kah­den välil­lä on vai­ke­aa, mut­ta se täy­tyy tehdä.

      Influens­saan ver­taa­mi­nen on perus­tel­tua myös jäl­ki­tau­tien osal­ta, kos­ka kum­mas­sa­kin ne on hyvin saman­tyyp­pi­set. Influens­sa­sa­kin on pit­kä­ai­kai­soi­rei­ta, mut­ta ne ei saa yhtä pal­jon pals­ta­ti­laa kos­ka olem­me tot­tu­neet ja hyväk­sy­neet ne. Enenm­män tur­haut­taa influens­san vähät­te­li­jät, kos­ka se on koro­nan lail­la vaa­ral­li­nen tau­ti, mut­ta tau­ti mikä pitää hyväk­syä eikä lopet­taa elämistä.
      https://www.jneurosci.org/content/38/12/3060

      1. pH: Influens­saan ver­taa­mi­nen on mie­les­tä­ni täy­sin perus­tel­tua, kos­ka kum­mat­kin on vaa­ral­li­sia hen­gi­ty­se­lin­ten virus­sai­raus, johon kuo­lee pal­jon ihmisiä. —

        Influens­saan ver­taa­mi­nen on perus­tel­tua myös jäl­ki­tau­tien osal­ta, kos­ka kum­mas­sa­kin ne on hyvin samantyyppiset. —
        https://www.jneurosci.org/content/38/12/3060

        Kii­tos, olen samaa miel­tä. Samal­la kun mei­dän on hyväk­syt­tä­vä, että tähän­kin viruk­seen vää­jäm­mät­tä meneh­tyy ris­ki­ryh­mis­sä ole­via ihmi­siä, meil­lä on myös kei­no­ja vähen­tää vaka­vien tau­ti­muo­to­jen toden­nä­köi­syyt­tä. Hal­vim­mis­ta kei­nois­ta D‑vitamiini saa jat­ku­vas­ti tuek­seen lisää tut­ki­mus­näyt­töä. Empii­ris­tä tut­ki­mus­ta aihees­ta kan­nat­tai­si laa­jen­taa mui­hin­kin mai­hin — ja avoi­mes­ti uuti­soi­da se. D‑vitamiinin puu­te altis­taa niin monel­le muul­le­kin sai­rau­del­le kuin täl­le koro­nal­le, että sil­lä voi kat­soa ole­van myös kan­san­ter­vey­del­lis­tä mer­ki­tys­tä. Saan­nin pitää vain olla yli nyky­suo­si­tus­ten. 50 mikrogrammaa/vrk kor­jai­si tilan­net­ta monel­la riit­tä­väs­ti. Van­huk­sil­le voi­si antaa enem­män­kin (heil­lä heik­ko imey­ty­vyys), jos pitoi­suut­ta seu­ra­taan verikokein. 

        Läm­min kii­tos Tek­nii­kan Maa­il­mal­le täs­tä (ja muis­ta koro­na-aihei­sis­ta uutisista): 

        Tut­ki­mus: Yli 80 pro­sent­tia espan­ja­lais­sai­raa­lan koro­na­vi­rus­po­ti­lais­ta kär­si D‑vitamiinin puutteesta 

        Kii­tok­set myös Ota­va­me­dian Kana­va-leh­del­le nro 6/2020 ja Suo­men Kuva­leh­del­le tär­keän ja olen­nai­set näkö­koh­dat sum­maa­van artik­ke­lin julkaisemisesta:

        Kana­va: Koro­na­krii­sin aika­na val­ta­leh­tien avaa­mi­ses­ta tuli vas­ten­mie­lis­tä – Arvos­tan tie­det­tä ja sik­si olen korona-skeptikko

        Artik­ke­li on SK:ssa mak­su­muu­rin taka­na. Kana­va ilmes­tyy vain pai­net­tu­na ja löy­tyy monis­ta kirjastoista.

      2. PH
        Influens­saan ver­taa­mi­ses­sa teh­dään kui­ten­kin aina suu­ri vir­he, kun ver­ra­taan influens­saan kuol­lei­ta sekä koro­naan kuol­lei­ta suo­raan toi­siin­sa. Ne eivät ole yhteis­mi­tal­li­sia tilan­tei­ta, kos­ka influens­saa tor­ju­taan lähin­nä rokot­tein, kun taas koro­na­vi­rus­ta vas­taan ei ole roko­tet­ta, mut­ta sen tor­ju­mi­sek­si ollaan teh­ty laa­jo­ja toi­men­pi­tei­tä. Koro­na­vi­ruk­sen kuol­lei­suus on pysy­nyt mata­la­na kos­ka sitä on tor­jut­tu influens­saan näh­den todel­la voimakkaasti.

        Mais­sa, jois­sa tor­jun­ta ei ole onnis­tu­nut, kuol­lei­suus on sel­väs­ti hypäh­tä­nyt ylös­päin koko vuo­den osal­ta. Tämän päi­vän Hesa­ris­sa kuva­taan, miten Bel­gian ter­vey­den­huol­to on romah­ta­mis­pis­tee­asä, siel­lä joi­hin­kin sai­raa­loi­hin ei ote­ta enää ketään sisäl­le, kun pai­kat ovat täynnä:
        HS vie­rai­li Bel­gias­sa toi­sen aal­lon yti­mes­sä, jos­sa tar­tun­nan saa­neet hoi­ta­jat kut­su­taan takai­sin sai­raa­laan: ”Emme tule kes­tä­mään viikkoa” 

        ” ”En usko, että kukaan polii­tik­ko voi kat­soa sil­miin poti­las­ta, jon­ka jou­dum­me kään­nyt­tä­mään ovel­ta. Nuo­ri syö­pä­po­ti­las, lii­ken­neon­net­to­muu­den uhri, mikä vain, jou­dum­me tor­ju­maan hei­dät”, Devos sanoo.”

        https://www.hs.fi/ulkomaat/art-2000006702776.html?share=dfa7464d7488dfbab299ae30162a2fb7

        Ja voi­han tätä aina influens­saan ver­ra­ta, mut­ta lop­pu­tu­los on joka ker­ta sama: influens­sa ei romah­du­ta ter­vey­den­huol­toa, mut­ta tämä romahduttaa. 

        Täs­sä kuvaa­ja, jos­ta näkyy Koro­nan poik­keuk­sel­li­suus nor­maa­liin vuo­teen ja influens­sa­kau­teen näh­den Englan­nis­sa ja Walesissa:

        https://twitter.com/AdamJKucharski/status/1321002782757933056

      3. Sylt­ty:
        PH
        Influens­saan ver­taa­mi­ses­sa teh­dään kui­ten­kin aina suu­ri vir­he, kun ver­ra­taan influens­saan kuol­lei­ta sekä koro­naan kuol­lei­ta suo­raan toi­siin­sa. Ne eivät ole yhteis­mi­tal­li­sia tilan­tei­ta, kos­ka influens­saa tor­ju­taan lähin­nä rokot­tein, kun taas koro­na­vi­rus­ta vas­taan ei ole roko­tet­ta, mut­ta sen tor­ju­mi­sek­si ollaan teh­ty laa­jo­ja toi­men­pi­tei­tä. Koro­na­vi­ruk­sen kuol­lei­suus on pysy­nyt mata­la­na kos­ka sitä on tor­jut­tu influens­saan näh­den todel­la voimakkaasti.

        Mais­sa, jois­sa tor­jun­ta ei ole onnis­tu­nut, kuol­lei­suus on sel­väs­ti hypäh­tä­nyt ylös­päin koko vuo­den osal­ta. Tämän päi­vän Hesa­ris­sa kuva­taan, miten Bel­gian ter­vey­den­huol­to on romah­ta­mis­pis­tee­asä, siel­lä joi­hin­kin sai­raa­loi­hin ei ote­ta enää ketään sisäl­le, kun pai­kat ovat täynnä:
        HS vie­rai­li Bel­gias­sa toi­sen aal­lon yti­mes­sä, jos­sa tar­tun­nan saa­neet hoi­ta­jat kut­su­taan takai­sin sai­raa­laan: ”Emme tule kes­tä­mään viikkoa” 

        ” ”En usko, että kukaan polii­tik­ko voi kat­soa sil­miin poti­las­ta, jon­ka jou­dum­me kään­nyt­tä­mään ovel­ta. Nuo­ri syö­pä­po­ti­las, lii­ken­neon­net­to­muu­den uhri, mikä vain, jou­dum­me tor­ju­maan hei­dät”, Devos sanoo.”

        https://www.hs.fi/ulkomaat/art-2000006702776.html?share=dfa7464d7488dfbab299ae30162a2fb7

        Ja voi­han tätä aina influens­saan ver­ra­ta, mut­ta lop­pu­tu­los on joka ker­ta sama: influens­sa ei romah­du­ta ter­vey­den­huol­toa, mut­ta tämä romahduttaa. 

        Täs­sä kuvaa­ja, jos­ta näkyy Koro­nan poik­keuk­sel­li­suus nor­maa­liin vuo­teen ja influens­sa­kau­teen näh­den Englan­nis­sa ja Walesissa:

        https://twitter.com/AdamJKucharski/status/1321002782757933056

        HS:n anek­doot­ti­nen artik­ke­li veto­si tun­tei­siin eikä asi­aa lähes­tet­ty ana­lyyt­ti­sel­la tasol­la. Vaik­ka vah­vaa vies­tiä se levit­ti ei se sil­ti vakuu­ta. Esi­mer­kik­si ei ole vält­tä­mät­tä kovin kum­mal­li­nen asia siir­tää poti­lai­ta sai­raa­loi­den välil­lä jos pedit ovat jos­sain täyn­nä kun on vapai­ta petiä jon­ne mennä. 

        Ivor Cum­mins tänään jul­kai­se­mas­saa you­tu­be vlo­gil­la “Oct 29th Crucial Viral Upda­te: Euro­pean Focus BUT Principles Uni­ver­sal!” käy läpi argu­men­tit ja tilas­tot joil­la hän osoit­taa että nyky­ta­pah­tu­mat ei eroa Influens­sas­ta. His­to­rian tilas­to­jen valos­sa tämä ei ole kummallista.

        PS: Kuvaa­ja­si

        Sylt­ty:
        PH
        Influens­saan ver­taa­mi­ses­sa teh­dään kui­ten­kin aina suu­ri vir­he, kun ver­ra­taan influens­saan kuol­lei­ta sekä koro­naan kuol­lei­ta suo­raan toi­siin­sa. Ne eivät ole yhteis­mi­tal­li­sia tilan­tei­ta, kos­ka influens­saa tor­ju­taan lähin­nä rokot­tein, kun taas koro­na­vi­rus­ta vas­taan ei ole roko­tet­ta, mut­ta sen tor­ju­mi­sek­si ollaan teh­ty laa­jo­ja toi­men­pi­tei­tä. Koro­na­vi­ruk­sen kuol­lei­suus on pysy­nyt mata­la­na kos­ka sitä on tor­jut­tu influens­saan näh­den todel­la voimakkaasti.

        Mais­sa, jois­sa tor­jun­ta ei ole onnis­tu­nut, kuol­lei­suus on sel­väs­ti hypäh­tä­nyt ylös­päin koko vuo­den osal­ta. Tämän päi­vän Hesa­ris­sa kuva­taan, miten Bel­gian ter­vey­den­huol­to on romah­ta­mis­pis­tee­asä, siel­lä joi­hin­kin sai­raa­loi­hin ei ote­ta enää ketään sisäl­le, kun pai­kat ovat täynnä:
        HS vie­rai­li Bel­gias­sa toi­sen aal­lon yti­mes­sä, jos­sa tar­tun­nan saa­neet hoi­ta­jat kut­su­taan takai­sin sai­raa­laan: ”Emme tule kes­tä­mään viikkoa” 

        ” ”En usko, että kukaan polii­tik­ko voi kat­soa sil­miin poti­las­ta, jon­ka jou­dum­me kään­nyt­tä­mään ovel­ta. Nuo­ri syö­pä­po­ti­las, lii­ken­neon­net­to­muu­den uhri, mikä vain, jou­dum­me tor­ju­maan hei­dät”, Devos sanoo.”

        https://www.hs.fi/ulkomaat/art-2000006702776.html?share=dfa7464d7488dfbab299ae30162a2fb7

        Ja voi­han tätä aina influens­saan ver­ra­ta, mut­ta lop­pu­tu­los on joka ker­ta sama: influens­sa ei romah­du­ta ter­vey­den­huol­toa, mut­ta tämä romahduttaa. 

        Täs­sä kuvaa­ja, jos­ta näkyy Koro­nan poik­keuk­sel­li­suus nor­maa­liin vuo­teen ja influens­sa­kau­teen näh­den Englan­nis­sa ja Walesissa:

        https://twitter.com/AdamJKucharski/status/1321002782757933056

        Sylt­ty:
        PH
        Influens­saan ver­taa­mi­ses­sa teh­dään kui­ten­kin aina suu­ri vir­he, kun ver­ra­taan influens­saan kuol­lei­ta sekä koro­naan kuol­lei­ta suo­raan toi­siin­sa. Ne eivät ole yhteis­mi­tal­li­sia tilan­tei­ta, kos­ka influens­saa tor­ju­taan lähin­nä rokot­tein, kun taas koro­na­vi­rus­ta vas­taan ei ole roko­tet­ta, mut­ta sen tor­ju­mi­sek­si ollaan teh­ty laa­jo­ja toi­men­pi­tei­tä. Koro­na­vi­ruk­sen kuol­lei­suus on pysy­nyt mata­la­na kos­ka sitä on tor­jut­tu influens­saan näh­den todel­la voimakkaasti.

        Mais­sa, jois­sa tor­jun­ta ei ole onnis­tu­nut, kuol­lei­suus on sel­väs­ti hypäh­tä­nyt ylös­päin koko vuo­den osal­ta. Tämän päi­vän Hesa­ris­sa kuva­taan, miten Bel­gian ter­vey­den­huol­to on romah­ta­mis­pis­tee­asä, siel­lä joi­hin­kin sai­raa­loi­hin ei ote­ta enää ketään sisäl­le, kun pai­kat ovat täynnä:
        HS vie­rai­li Bel­gias­sa toi­sen aal­lon yti­mes­sä, jos­sa tar­tun­nan saa­neet hoi­ta­jat kut­su­taan takai­sin sai­raa­laan: ”Emme tule kes­tä­mään viikkoa” 

        ” ”En usko, että kukaan polii­tik­ko voi kat­soa sil­miin poti­las­ta, jon­ka jou­dum­me kään­nyt­tä­mään ovel­ta. Nuo­ri syö­pä­po­ti­las, lii­ken­neon­net­to­muu­den uhri, mikä vain, jou­dum­me tor­ju­maan hei­dät”, Devos sanoo.”

        https://www.hs.fi/ulkomaat/art-2000006702776.html?share=dfa7464d7488dfbab299ae30162a2fb7

        Ja voi­han tätä aina influens­saan ver­ra­ta, mut­ta lop­pu­tu­los on joka ker­ta sama: influens­sa ei romah­du­ta ter­vey­den­huol­toa, mut­ta tämä romahduttaa. 

        Täs­sä kuvaa­ja, jos­ta näkyy Koro­nan poik­keuk­sel­li­suus nor­maa­liin vuo­teen ja influens­sa­kau­teen näh­den Englan­nis­sa ja Walesissa:

        https://twitter.com/AdamJKucharski/status/1321002782757933056

        Ivor Cum­mins tänään jul­kais­tus­sa videos­sa ‘Oct 29th Crucial Viral Upda­te: Euro­pean Focus BUT Principles Uni­ver­sal!’ * esit­tää ana­lyy­sein ja käy­rin että influens­sa­kin on ruuh­kaut­ta­nut sai­raa­loi­ta lähi­vuo­si­na ilman suu­rem­pia uuti­sia aiheesta.

        Hesa­rin artik­ke­lis­ta taas puut­tui ana­lyy­sit, anek­doot­ti­nen tari­na paris­ta sai­raa­las­ta. On se tapah­tu­nut ennen­kin että poti­lai­ta on siir­ret­ty sai­raa­loi­den välil­lä, vie­lä löy­tyy vapai­ta petiä eikä Sak­san apua aina­kaan täs­sä vai­hees­sa vie­lä tarvita.

        * https://www.youtube.com/watch?v=Tq3AaceihtI

        Sylt­ty:
        PH
        Influens­saan ver­taa­mi­ses­sa teh­dään kui­ten­kin aina suu­ri vir­he, kun ver­ra­taan influens­saan kuol­lei­ta sekä koro­naan kuol­lei­ta suo­raan toi­siin­sa. Ne eivät ole yhteis­mi­tal­li­sia tilan­tei­ta, kos­ka influens­saa tor­ju­taan lähin­nä rokot­tein, kun taas koro­na­vi­rus­ta vas­taan ei ole roko­tet­ta, mut­ta sen tor­ju­mi­sek­si ollaan teh­ty laa­jo­ja toi­men­pi­tei­tä. Koro­na­vi­ruk­sen kuol­lei­suus on pysy­nyt mata­la­na kos­ka sitä on tor­jut­tu influens­saan näh­den todel­la voimakkaasti.

        Mais­sa, jois­sa tor­jun­ta ei ole onnis­tu­nut, kuol­lei­suus on sel­väs­ti hypäh­tä­nyt ylös­päin koko vuo­den osal­ta. Tämän päi­vän Hesa­ris­sa kuva­taan, miten Bel­gian ter­vey­den­huol­to on romah­ta­mis­pis­tee­asä, siel­lä joi­hin­kin sai­raa­loi­hin ei ote­ta enää ketään sisäl­le, kun pai­kat ovat täynnä:
        HS vie­rai­li Bel­gias­sa toi­sen aal­lon yti­mes­sä, jos­sa tar­tun­nan saa­neet hoi­ta­jat kut­su­taan takai­sin sai­raa­laan: ”Emme tule kes­tä­mään viikkoa” 

        ” ”En usko, että kukaan polii­tik­ko voi kat­soa sil­miin poti­las­ta, jon­ka jou­dum­me kään­nyt­tä­mään ovel­ta. Nuo­ri syö­pä­po­ti­las, lii­ken­neon­net­to­muu­den uhri, mikä vain, jou­dum­me tor­ju­maan hei­dät”, Devos sanoo.”

        https://www.hs.fi/ulkomaat/art-2000006702776.html?share=dfa7464d7488dfbab299ae30162a2fb7

        Ja voi­han tätä aina influens­saan ver­ra­ta, mut­ta lop­pu­tu­los on joka ker­ta sama: influens­sa ei romah­du­ta ter­vey­den­huol­toa, mut­ta tämä romahduttaa. 

        Täs­sä kuvaa­ja, jos­ta näkyy Koro­nan poik­keuk­sel­li­suus nor­maa­liin vuo­teen ja influens­sa­kau­teen näh­den Englan­nis­sa ja Walesissa:

        https://twitter.com/AdamJKucharski/status/1321002782757933056

        Ivor Cum­mins tänään jul­kais­tus­sa videos­sa ‘Oct 29th Crucial Viral Upda­te: Euro­pean Focus BUT Principles Uni­ver­sal!’ * esit­tää ana­lyy­sein ja käy­rein että influens­sa toki on ruuh­kaut­ta­nut sai­raa­loi­ta lähi­vuo­si­na. Täs­tä ei niin suu­ria uuti­sia revit­ty vaan.

        * https://youtu.be/Tq3AaceihtI

        Hesa­rin tun­tei­siin vetoa­va anek­doot­tis­ta artik­ke­lis­ta puut­tui ana­lyy­si. Ei se ole ennen kuu­lu­ma­ton­ta että poti­lai­ta on siir­ret­ty sai­raa­lois­ta toi­siin ja vie­lä löy­tyi vapai­ta petiä. Eikä Sak­san tar­joa­ma apu vie­lä aina­kaan ole otet­tu vastaan.

        Se mikä ehkä eni­ten ihme­tyt­tää on että edel­leen tois­te­taan mitä kevääl­lä teh­tiin vaik­ka näh­dään ettei kevään toi­men­pi­teet virus­ta kar­kot­ta­nut. Nyt vaan jäi­tä hat­tuun, pitä­kää hatus­ta kiin­ni ja revi­tään se laas­ta­ri ker­ral­la pois, ettei kuop­paa tar­vit­see Kii­naan asti kai­vaa. (en tar­koi­ta ettei mitään rajoi­tuk­sia sai­si olla mut­ta ei nii­tä lii­an kireek­si­kin kan­na­ta vetää, sil­loin jää vaan tuh­kaa jäljelle)

      4. Sylt­ty:
        PH
        Influens­saan ver­taa­mi­ses­sa teh­dään kui­ten­kin aina suu­ri vir­he, kun ver­ra­taan influens­saan kuol­lei­ta sekä koro­naan kuol­lei­ta suo­raan toi­siin­sa. Ne eivät ole yhteis­mi­tal­li­sia tilan­tei­ta, kos­ka influens­saa tor­ju­taan lähin­nä rokot­tein, kun taas koro­na­vi­rus­ta vas­taan ei ole roko­tet­ta, mut­ta sen tor­ju­mi­sek­si ollaan teh­ty laa­jo­ja toi­men­pi­tei­tä. Koro­na­vi­ruk­sen kuol­lei­suus on pysy­nyt mata­la­na kos­ka sitä on tor­jut­tu influens­saan näh­den todel­la voimakkaasti.

        Mais­sa, jois­sa tor­jun­ta ei ole onnis­tu­nut, kuol­lei­suus on sel­väs­ti hypäh­tä­nyt ylös­päin koko vuo­den osal­ta. Tämän päi­vän Hesa­ris­sa kuva­taan, miten Bel­gian ter­vey­den­huol­to on romah­ta­mis­pis­tee­asä, siel­lä joi­hin­kin sai­raa­loi­hin ei ote­ta enää ketään sisäl­le, kun pai­kat ovat täynnä:
        HS vie­rai­li Bel­gias­sa toi­sen aal­lon yti­mes­sä, jos­sa tar­tun­nan saa­neet hoi­ta­jat kut­su­taan takai­sin sai­raa­laan: ”Emme tule kes­tä­mään viikkoa” 

        ” ”En usko, että kukaan polii­tik­ko voi kat­soa sil­miin poti­las­ta, jon­ka jou­dum­me kään­nyt­tä­mään ovel­ta. Nuo­ri syö­pä­po­ti­las, lii­ken­neon­net­to­muu­den uhri, mikä vain, jou­dum­me tor­ju­maan hei­dät”, Devos sanoo.”

        https://www.hs.fi/ulkomaat/art-2000006702776.html?share=dfa7464d7488dfbab299ae30162a2fb7

        Ja voi­han tätä aina influens­saan ver­ra­ta, mut­ta lop­pu­tu­los on joka ker­ta sama: influens­sa ei romah­du­ta ter­vey­den­huol­toa, mut­ta tämä romahduttaa. 

        Täs­sä kuvaa­ja, jos­ta näkyy Koro­nan poik­keuk­sel­li­suus nor­maa­liin vuo­teen ja influens­sa­kau­teen näh­den Englan­nis­sa ja Walesissa:

        https://twitter.com/AdamJKucharski/status/1321002782757933056

        En usko, että kukaan väittää,etteikö jois­sain mais­sa koro­na oli­si ollut nor­maa­lia kausi-influens­saa pahem­pi ja näis­tä mais­taa saa­kin hir­vit­tä­vät käy­rät. Mit­ta­kaa­vaa ja aja­tel­ta­vaa saa euromomo:n maa­koh­tai­sis­ta yli­kuol­lei­suus­käy­ris­tä, jois­sa näkyy tie­tyis­sä mais­sa kevään koro­na iso­na piik­ki­nä. Toi­sis­sa mais­sa koro­na ei näy mil­lään­lail­la ja aika­sem­pien vuo­sien influens­sae­pi­de­miat ovat huo­mat­ta­vas­ti suu­rem­pia. Täl­lä het­kel­lä ei käy­rät näy­tä mis­sään maas­sa olev­van nor­maa­lin kausi­vaih­te­lun ylä­puo­lel­la ja esi­mer­kik­si suo­mes­sa yli­kuol­lei­suus on mit­taus­jak­son alhai­sin­ta. Toki tal­vi näyt­tää mihin men­nää, mut­ta sel­keäs­ti mais­sa on ero­ja ja samo­ja toi­mia ei kai­kis­sa mais­sa tarvita.

  50. Euroo­pan tilan­teen kehi­tys, ihan ymmär­ret­tä­väs­ti, on jää­nyt uuti­sis­sa ja eri seu­ran­nois­sa aika pie­nel­le Suo­men tilan­teen kehi­tyk­seen ver­rat­tu­na. Mut­ta var­sin­kin Kes­ki-Euroo­pas­sa tau­ti­ti­lan­ne vai­kut­taa läh­te­neen lähes täy­sin käsis­tä. Useam­mas­sa maas­sa on jo varoi­tet­tu, että tätä tah­tia teho-osas­tot ovat täyn­nä noin mar­ras­kuun toi­sel­la vii­kol­la. Ja ottaen huo­mioon aika­vii­veen tar­tun­nas­ta teho-osas­tol­le siir­ty­mi­seen, tai­taa olla jo lii­an myö­häis­tä enää vai­kut­taa sen ajan­koh­dan teho-osastokuormitukseen.

    Suo­men tar­tun­ta­käy­rä läh­ti nousuun samoi­hin aikoi­hin tai vähän myö­hem­min kuin muu­al­la, mut­ta tait­tui aika nopeas­ti mui­hin mai­hin ver­rat­tu­na. Muu­al­la se näyt­tää yhä jat­ka­van kas­vu­aan ja aina­kin Rans­kas­sa ja Sak­sas­sa on uutis­ten mukaan val­mis­te­lus­sa järei­tä toi­mia. Ellei tääl­lä käy saman­lais­ta uut­ta kään­nös­tä ylös­päin kuin Tans­kas­sa, nyky­ti­lan­ne näyt­tää suo­ras­taan yllät­tä­vän hyväl­tä ver­rat­tu­na mui­hin Euroo­pan maihin.

    Mut­ta vaik­ka Suo­mi sel­viäi­si­kin täs­tä ilman isom­paa tau­ti­aal­toa, Euroo­pan tilan­teel­la voi olla todel­la mer­kit­tä­viä talou­del­li­sia sekä poliit­ti­sia vai­ku­tuk­sia Suo­mel­le. Pidem­män pääl­le muun Euroo­pan tilan­ne voi vai­kut­taa tilan­tei­siin lopul­ta pal­jon enem­män kuin oman maam­me tilanne.

    1. Ante­ro:
      Euroo­pan tilan­teen kehi­tys, ihan ymmär­ret­tä­väs­ti, on jää­nyt uuti­sis­sa ja eri seu­ran­nois­sa aika pie­nel­le Suo­men tilan­teen kehi­tyk­seen ver­rat­tu­na. Mut­ta var­sin­kin Kes­ki-Euroo­pas­sa tau­ti­ti­lan­ne vai­kut­taa läh­te­neen lähes täy­sin käsis­tä. Useam­mas­sa maas­sa on jo varoi­tet­tu, että tätä tah­tia teho-osas­tot ovat täyn­nä noin mar­ras­kuun toi­sel­la vii­kol­la. Ja ottaen huo­mioon aika­vii­veen tar­tun­nas­ta teho-osas­tol­le siir­ty­mi­seen, tai­taa olla jo lii­an myö­häis­tä enää vai­kut­taa sen ajan­koh­dan teho-osastokuormitukseen.

      Suo­men tar­tun­ta­käy­rä läh­ti nousuun samoi­hin aikoi­hin tai vähän myö­hem­min kuin muu­al­la, mut­ta tait­tui aika nopeas­ti mui­hin mai­hin ver­rat­tu­na. Muu­al­la se näyt­tää yhä jat­ka­van kas­vu­aan ja aina­kin Rans­kas­sa ja Sak­sas­sa on uutis­ten mukaan val­mis­te­lus­sa järei­tä toi­mia. Ellei tääl­lä käy saman­lais­ta uut­ta kään­nös­tä ylös­päin kuin Tans­kas­sa, nyky­ti­lan­ne näyt­tää suo­ras­taan yllät­tä­vän hyväl­tä ver­rat­tu­na mui­hin Euroo­pan maihin.

      Mut­ta vaik­ka Suo­mi sel­viäi­si­kin täs­tä ilman isom­paa tau­ti­aal­toa, Euroo­pan tilan­teel­la voi olla todel­la mer­kit­tä­viä talou­del­li­sia sekä poliit­ti­sia vai­ku­tuk­sia Suo­mel­le. Pidem­män pääl­le muun Euroo­pan tilan­ne voi vai­kut­taa tilan­tei­siin lopul­ta pal­jon enem­män kuin oman maam­me tilanne.

      Koko koro­nan ajan kata­stro­fi on ollut aina kah­den vii­kon pääs­sä. Kun sitä ei ole tul­lut, uusi on jo ollut odottamassa.

      1. Kyl­lä Bel­gias­sa (juu­ri nyt), Espan­jas­sa ja Ita­lias­sa ollaan elet­ty jo sitä kata­stro­fia. Vai meni­kö sinul­la kevään uuti­set Mila­non ja Madri­din sai­raa­lois­ta lat­tial­le tei­pat­tiin sän­kyi­neen ihan täy­sin ohit­se? Jos noi­den mai­den pahin tilan­ne ei mie­les­tä­si täy­tä ”kata­stro­fin” mää­ri­tel­mää, niin voi­daan kai sit­ten tode­ta, että sitä ei täy­tä juu­ri mikään muu kuin täy­si­mit­tai­nen mus­ta sur­ma tai ebola-epidemia.

        Euroo­pas­sa­kin on yleen­sä lyö­ty jar­rut poh­jaan vii­meis­tään kak­si viik­koa ennen, kuin hom­ma levi­ää totaa­li­ses­ti käsiin. 

        Jos lii­ken­neon­net­to­muuk­siin suh­tau­dut­tai­siin kuin Koro­nan vähättelijät:
        ”Ei kan­na­ta väis­tää tuo­ta tuke­vaa män­tyä, pus­ku­ri kun ei ole edel­li­sen 100m mat­kal­la men­nyt yhtään kasaan. Lisäk­si vii­me vuo­den ojaan­ajos­ta voim­me myös pää­tel­lä, että tämän tie­noon kas­vus­to on pää­osin nuor­ta pajuk­koa. Kun eilen ajet­tiin män­nyn ohi, ei autoon tul­lut naar­mua­kaan. Siis­pä män­ty on täy­sin vaaraton”

      2. Sylt­ty:
        Kyl­lä Bel­gias­sa (juu­ri nyt), Espan­jas­sa ja Ita­lias­sa ollaan elet­ty jo sitä kata­stro­fia. Vai meni­kö sinul­la kevään uuti­set Mila­non ja Madri­din sai­raa­lois­ta lat­tial­le tei­pat­tiin sän­kyi­neen ihan täy­sin ohit­se? Jos noi­den mai­den pahin tilan­ne ei mie­les­tä­si täy­tä ”kata­stro­fin” mää­ri­tel­mää, niin voi­daan kai sit­ten tode­ta, että sitä ei täy­tä juu­ri mikään muu kuin täy­si­mit­tai­nen mus­ta sur­ma tai ebola-epidemia.

        Euroo­pas­sa­kin on yleen­sä lyö­ty jar­rut poh­jaan vii­meis­tään kak­si viik­koa ennen, kuin hom­ma levi­ää totaa­li­ses­ti käsiin. 

        Jos lii­ken­neon­net­to­muuk­siin suh­tau­dut­tai­siin kuin Koro­nan vähättelijät:
        ”Ei kan­na­ta väis­tää tuo­ta tuke­vaa män­tyä, pus­ku­ri kun ei ole edel­li­sen 100m mat­kal­la men­nyt yhtään kasaan. Lisäk­si vii­me vuo­den ojaan­ajos­ta voim­me myös pää­tel­lä, että tämän tie­noon kas­vus­to on pää­osin nuor­ta pajuk­koa. Kun eilen ajet­tiin män­nyn ohi, ei autoon tul­lut naar­mua­kaan. Siis­pä män­ty on täy­sin vaaraton”

        Ajat­te­lin kata­stro­fil­la jotain muu­ta kuin yhden maan pai­kal­lis­ta ruuh­ka­huip­pua. Pahim­man ske­naa­rion hei­lut­te­lu nenän edes­sä juu­ri tekee vai­keak­si asial­li­sen kes­kus­te­lun jär­ke­vis­tä vaih­toeh­dois­ta. Poh­jois-Ita­lian kal­tai­nen tilan­ne ei levin­nyt meil­le, joten sii­nä mie­les­sä aina­kin pelot­te­lu oli tur­haa, jos ei ole­te­ta, että pelot­te­lu aikaan­sai ne toi­men­pi­teet, joil­la leviä­mi­nen estettiin.

        Kai­pa sai­raa­lat yli­kuor­mit­tu­vat eri puo­lil­la maa­il­maa aina sil­loin täl­löin, jopa influens­sa­piik­kien aika­na. Kun asia ei ole val­ta­vas­sa media­seu­ran­nas­sa, sitä vain ei huo­ma­ta joka pai­kas­sa toitottaa.

        Haluai­sin kuul­la uskot­ta­van seli­tyk­sen sil­le, mik­si tar­tun­nat eivät ota levi­täk­seen Suo­mes­sa ja muu­ta­mas­sa muus­sa maas­sa. Rajoi­tuk­set tus­kin riit­tä­vät tätä selit­tä­mään. Seli­tys voi­si jopa osoit­taa rajoi­tuk­set turhiksi.

      3. Mie­len­kiin­tois­ta on, mik­si HIV ei levin­nyt Suo­mes­sa. Tiuk­ka suku­puo­li­ku­ri ei oikein rii­tä seli­tyk­sek­si, kos­ka muut suku­puo­li­tau­dit levi­si­vät oikein hyvin.

  51. Las­kin, että Suo­mes­sa on 215 kun­taa, jois­sa ei ole vii­kon aika­na todet­tu yhtään tartuntaa.
    Medi­aa seu­raa­mal­la en oli­si arvan­nut kovin lähelle.

  52. Kaup­pa­leh­ti OPTIO 22.10. kolum­nis­sa Ris­to E.J. Pent­ti­lä rii­suu kei­sa­rin uusis­ta vaatteistaan: 

    — Kuo­le­mi­nen koro­naan on hyvin epä­to­den­nä­köis­tä, vaik­ka tau­din sai­si 74-vuo­tias yli­pai­noi­nen mies. Ongel­ma on juu­ri tuo 74-vuo­tias yli­pai­noi­nen mies. Niin kau­an kuin hän on Yhdys­val­tain pre­si­dent­ti, ei pan­de­mi­aa julis­te­ta päättyneeksi.

    Sitä ei teh­dä Yhdys­val­lois­sa, kos­ka pan­de­mian vähät­te­ly tul­ki­taan Trum­pin kan­na­tuk­sek­si. Sitä ei tee Maa­il­man ter­veys­jär­jes­tö WHO, jon­ka jat­ko­ra­hoi­tus riip­puu Joe Bide­nin valin­nas­ta. Eikä sitä tee Euroo­pan unio­ni, joka toi­voo paluu­ta tran­sat­lant­ti­seen yhteis­työ­hön uuden pre­si­den­tin johdolla.

    Kun pre­si­dent­ti vaih­tuu, vaih­tuu myös koro­na­pu­he. Sil­loin voi­daan rau­has­sa tode­ta, että toi­nen aal­to ei ollut­kaan niin paha kuin viran­omai­set pel­kä­si­vät. Voi­daan rau­has­sa kat­soa tilas­to­ja ja iloi­ta sii­tä, että covid-19 ei ole lain­kaan niin vaa­ral­li­nen kuin pelkäsimme.

    Ripu­li ja lii­ken­neon­net­to­muu­det tap­pa­vat pal­jon enem­män ihmi­siä kuin tämä tau­ti. Sitä pait­si uuden rokot­teen jake­lua jär­jes­te­tään hiki hatus­sa. Äärim­mäi­siä rajoi­tuk­sia ei enää tar­vi­ta, sil­lä vah­vis­tu­nut jouk­koim­mu­ni­teet­ti tukee rokotetta. —”

    Koko­nai­suu­des­saan luke­mi­sen arvoi­nen kirjoitus
    löy­tyy täältä. 

    1. Pent­ti­lä ei ole epi­de­mo­lo­gian osaa­ja, ja nyt on men­nyt­tä mai­ne “talous­osaa­ja­na­kin”.

      Talous­osaa­jien ylei­nen kon­sen­sus-ymmär­rys on, ettei­vät rajoi­tuk­set vai­ku­ta talou­del­li­seen toi­me­liai­suu­teen lähes­kään samoin kuin vaka­vaan sai­rau­teen sai­ras­tu­mi­sen uhka. 

      Pan­de­mian hil­lin­tä on paras­ta talous­po­li­tiik­kaa, ja siel­lä mis­sä kovil­la­kin toi­mil­la pan­de­mia on saa­tu kuriin, talous pär­jää parhaiten.

      1. Ongel­ma täs­sä ajat­te­lus­sa on että las­ku toi­men­pi­teis­tä tulee jäl­keen­päin. Vas­ta kun hätä­va­rat ovat hyy­ty­neet ja aika on hiu­kan kulu­nut näh­dään toi­men­pi­tei­den aiheut­ta­man tuhon todel­li­nen laa­juus. Esi­mer­kik­si syö­pä­seu­lan­nan hyy­ty­mi­sen takia löy­tä­mät­tä ja pelas­ta­mat­ta jää­neet kuo­le­vat tule­vi­na vuo­si­na ei tänä vuon­na, kuten myös tule­van työt­tö­myy­saal­lon vai­ku­tuk­set ja kou­lun­käyn­nin vai­ku­tuk­set eivät näy vielä. 

        Näen että täs­sä on vas­tak­kain nyt näky­vä pie­ni tuho ja hii­pi­vä tule­va suu­ri tuho, ja lääk­keet on prio­ri­soi­tu vää­rin kos­ka ele­tään kum­mal­li­ses­sa uskos­sa että molem­mis­ta voi­si välttyä. 

        Kuvan­nol­li­ses­ti voi­si aja­tel­la enti­sa­jan lai­vaa jos­sa kah­del­la mie­his­tän sadas­ta jäse­nes­tä löy­tyy rut­toa. Rat­kai­su sii­hen oli tur­va­ta 98 ja vis­ka­ta kak­si yli lai­dan sen sijaan että yri­te­tään pelas­taa kaik­kia ja se lop­puu sii­hen että puo­let kuo­lee tautiin. 

        Puut­tuu roh­keus teh­dä oikein ja tur­va­ta hyvän elä­män nuo­ril­le ja tule­vil­le suku­pol­vil­le ja sen jäl­keen yrit­tää tur­va­ta muit­ten elä­mää mah­dol­li­suuk­sien mukaan. Kun kaik­kea ei voi saa­da on prio­ri­soi­ta­va, mut­ta se epä­on­nis­tuu pahasti.

      2. Kuvan­nol­li­ses­ti voi­si aja­tel­la enti­sa­jan lai­vaa jos­sa kah­del­la mie­his­tän sadas­ta jäse­nes­tä löy­tyy rut­toa. Rat­kai­su sii­hen oli tur­va­ta 98 ja vis­ka­ta kak­si yli lai­dan sen sijaan että yri­te­tään pelas­taa kaik­kia ja se lop­puu sii­hen että puo­let kuo­lee tautiin. 

        Kuvan­nol­li­ses­ti koro­nan pääs­tä­mi­nen vapaas­ti val­loil­leen oli­si sama kuin ne kak­si hylät­täi­siin lai­van ruu­maan ja hei­tet­täi­siin mereen teke­mäl­lä rei­kä kalee­rin poh­jaan. “Rut­toi­sis­ta” (kau­nis ilmais­tu muu­ten mum­mois­ta ja vaa­reis­ta, muu­ten) pääs­täi­siin kyl­lä eroon, mut­ta koko lai­va uppoai­si peräs­sä. Muu­ta­ma vah­vin ehkä pää­si­si uimal­la mai­hin. Aika dystooppista.

      3. MF:
        Ongel­ma täs­sä ajat­te­lus­sa on että las­ku toi­men­pi­teis­tä tulee jäl­keen­päin. Vas­ta kun hätä­va­rat ovat hyy­ty­neet ja aika on hiu­kan kulu­nut näh­dään toi­men­pi­tei­den aiheut­ta­man tuhon todel­li­nen laa­juus. Esi­mer­kik­si syö­pä­seu­lan­nan hyy­ty­mi­sen takia löy­tä­mät­tä ja pelas­ta­mat­ta jää­neet kuo­le­vat tule­vi­na vuo­si­na ei tänä vuon­na, kuten myös tule­van työt­tö­myy­saal­lon vai­ku­tuk­set ja kou­lun­käyn­nin vai­ku­tuk­set eivät näy vielä. 

        Näen että täs­sä on vas­tak­kain nyt näky­vä pie­ni tuho ja hii­pi­vä tule­va suu­ri tuho, ja lääk­keet on prio­ri­soi­tu vää­rin kos­ka ele­tään kum­mal­li­ses­sa uskos­sa että molem­mis­ta voi­si välttyä. 

        Kuvan­nol­li­ses­ti voi­si aja­tel­la enti­sa­jan lai­vaa jos­sa kah­del­la mie­his­tän sadas­ta jäse­nes­tä löy­tyy rut­toa. Rat­kai­su sii­hen oli tur­va­ta 98 ja vis­ka­ta kak­si yli lai­dan sen sijaan että yri­te­tään pelas­taa kaik­kia ja se lop­puu sii­hen että puo­let kuo­lee tautiin. 

        Puut­tuu roh­keus teh­dä oikein ja tur­va­ta hyvän elä­män nuo­ril­le ja tule­vil­le suku­pol­vil­le ja sen jäl­keen yrit­tää tur­va­ta muit­ten elä­mää mah­dol­li­suuk­sien mukaan. Kun kaik­kea ei voi saa­da on prio­ri­soi­ta­va, mut­ta se epä­on­nis­tuu pahasti.

        Tor­jun­ta ei voi onnis­tua tuol­la taval­la, kos­ka ne kak­si ovat jo sai­rai­ta, “teho-osas­tol­la”, mut­ta ne 98 oiree­ton­ta ovat erit­täin poten­ti­aa­li­sia tau­din kan­ta­jia ja super­tar­tut­ta­jia. Tuon ruton teho­kas nyky­tie­deon mukai­nen **tukah­dut­ta­mi­nen** tuol­la lai­val­la oli­si­kin pitä­nyt teh­dä niin, että 98 oiree­ton­ta hei­te­tään mereen, ja kak­si rut­toon sai­ras­tu­nut­ta jää lai­val­le karanteeniin !

      4. Pan­de­mian hil­lin­tä on paras­ta talous­po­li­tiik­kaa, ja siel­lä mis­sä kovil­la­kin toi­mil­la pan­de­mia on saa­tu kuriin, talous pär­jää parhaiten.”

        Perus­tee­ton väi­te. Ihmis­ten sääs­töt on pian syö­ty. Sii­tä on hyvä kuvaus HSn jutus­sa, jos­sa työt­tö­mäk­si jou­tu­nut on myy­nyt irtai­mis­to­aan saa­dak­seen lei­pää pöy­tään. Lisäk­si se “tut­ki­mus”, mihin väi­te perus­tuu ei ole huo­mioi­nut vel­kaan­tu­mis­ta eikä pit­kän ajan seu­raa­muk­sia. Ja onko sitä saa­tu kuriin esim. Espanjassa?

      5. Ant­ti:
        ”Pan­de­mian hil­lin­tä on paras­ta talous­po­li­tiik­kaa, ja siel­lä mis­sä kovil­la­kin toi­mil­la pan­de­mia on saa­tu kuriin, talous pär­jää parhaiten.”

        Perus­tee­ton väi­te. Ihmis­ten sääs­töt on pian syö­ty. Sii­tä on hyvä kuvaus HSn jutus­sa, jos­sa työt­tö­mäk­si jou­tu­nut on myy­nyt irtai­mis­to­aan saa­dak­seen lei­pää pöy­tään. Lisäk­si se ”tut­ki­mus”, mihin väi­te perus­tuu ei ole huo­mioi­nut vel­kaan­tu­mis­ta eikä pit­kän ajan seu­raa­muk­sia. Ja onko sitä saa­tu kuriin esim. Espanjassa?

        Et näem­mä ymmär­rä, mut­ta sitä on liik­keel­lä. Kan­nat­taa suun­na­ta kat­se esim. Ete­lä-Kore­aan, Uuteen-See­lan­tiin tai Austra­li­aan, tai vaik­ka Kii­naan. Kun sai­raa­lat eivät täy­ty koro­na­po­ti­lais­ta, pys­tyy ter­vey­den­huol­to toi­mi­maan nor­maa­lis­ti. Kun ihmis­ten ei tar­vit­se pelä­tä vaa­ral­li­seen tau­tiin sai­ras­tu­mis­ta, uskal­le­taan ostaa pal­ve­lui­ta ja tavaroita.

        Mut­ta ei se mitään, ei tätä ejpent­ti­lät­kään ymmärrä.

      6. Ant­ti:
        ”Pan­de­mian hil­lin­tä on paras­ta talous­po­li­tiik­kaa, ja siel­lä mis­sä kovil­la­kin toi­mil­la pan­de­mia on saa­tu kuriin, talous pär­jää parhaiten.”

        Perus­tee­ton väi­te. Ihmis­ten sääs­töt on pian syö­ty. Sii­tä on hyvä kuvaus HSn jutus­sa, jos­sa työt­tö­mäk­si jou­tu­nut on myy­nyt irtai­mis­to­aan saa­dak­seen lei­pää pöy­tään. Lisäk­si se ”tut­ki­mus”, mihin väi­te perus­tuu ei ole huo­mioi­nut vel­kaan­tu­mis­ta eikä pit­kän ajan seu­raa­muk­sia. Ja onko sitä saa­tu kuriin esim. Espanjassa?

        Kii­nan talous kas­vaa jo tänä vuon­na. Eikö tämä ole edes jo jon­kin­lai­nen peruste? 

        Kun taas päin­vas­tai­sel­le väit­teel­le, että talous pär­jää hie­nos­ti jos mitään koro­na­ra­joi­tuk­sia ei ole, ei ole mitään perus­tei­ta. Se voi kuu­los­taa intui­tii­vi­ses­ti oikeal­ta mut­ta intui­tio on talou­des­sa usein väärässä.

      7. K.k.: Kii­nan talous kas­vaa jo tänä vuon­na. Eikö tämä ole edes jo jon­kin­lai­nen peruste? 

        Kun taas päin­vas­tai­sel­le väit­teel­le, että talous pär­jää hie­nos­ti jos mitään koro­na­ra­joi­tuk­sia ei ole, ei ole mitään perus­tei­ta. Se voi kuu­los­taa intui­tii­vi­ses­ti oikeal­ta mut­ta intui­tio on talou­des­sa usein väärässä.

        Ver­tai­lu kai pitää teh­dä tilan­tee­seen, jos­sa koro­naan oli­si suh­tau­dut­tu kuin kausi-influens­saan, ja mit­kä oli­si­vat olleet sen vai­ku­tuk­set talou­teen. Kyl­lä­hän ne ovat tie­dos­sa pit­käl­tä ajalta.

      8. K.k.: Kii­nan talous kas­vaa jo tänä vuon­na. Eikö tämä ole edes jo jon­kin­lai­nen peruste? 

        Kun taas päin­vas­tai­sel­le väit­teel­le, että talous pär­jää hie­nos­ti jos mitään koro­na­ra­joi­tuk­sia ei ole, ei ole mitään perus­tei­ta. Se voi kuu­los­taa intui­tii­vi­ses­ti oikeal­ta mut­ta intui­tio on talou­des­sa usein väärässä.

        Jotain fak­taa kii­tos väit­teel­le, että nyt teh­dyt rajoi­tuk­set eivät vai­ku­ta talouteen?

  53. Immu­ni­tee­tin kes­tos­ta ja sii­tä, että syn­nyt­tää­kö vähi­sin oirein sai­ras­tet­tu koro­nain­fek­tio yleen­sä­kään min­kään­lais­ta immu­ni­teet­tia, on esi­tet­ty kai­ken­lai­sia spe­ku­laa­tioi­ta. Ylei­nen ääri­pään alar­mis­ti­nen väi­te on tain­nut olla se, että vain vaka­vien oirei­den jäl­keen voi ehkä saa­da immu­ni­tee­tin — joka sekin kes­tää vain lyhyen aikaa.

    No, nyt asias­ta on jul­kais­tu vähän laa­jem­pi tut­ki­mus Sciencessä:

    Robust neut­ra­lizing anti­bo­dies to SARS-CoV‑2 infec­tion per­sist for months

    Here we report that the vast majo­ri­ty of infec­ted indi­vi­duals with mild-to-mode­ra­te COVID-19 expe­rience robust IgG anti­bo­dy res­pon­ses against the viral spi­ke pro­tein, based on a data­set of 30,082 indi­vi­duals scree­ned at Mount Sinai Health Sys­tem in New York City. We also show that titers are rela­ti­ve­ly stable for at least a period approxi­ma­ting 5 months and that anti-spi­ke bin­ding titers sig­ni­ficant­ly cor­re­la­te with neut­ra­liza­tion of aut­hen­tic SARS-CoV‑2. Our data sug­gests that more than 90% of serocon­ver­ters make detec­tible neut­ra­lizing anti­bo­dy res­pon­ses. The­se titers remain rela­ti­ve­ly stable for seve­ral months after infection.

    Our data reveal that indi­vi­duals who have reco­ve­red from mild COVID-19 expe­rience rela­ti­ve­ly robust anti­bo­dy res­pon­ses to the spi­ke which cor­re­la­te sig­ni­ficant­ly with neut­ra­liza­tion of aut­hen­tic SARS-CoV‑2 virus. Con­sis­tent with data for the human coro­na­vi­ruses, SARS-CoV‑1 and Midd­le Eas­tern res­pi­ra­to­ry syndro­me (MERS)-CoV, we also find stable anti­bo­dy titers over a period of at least 3 months and only modest decli­nes at the 5‑month time point. We plan to fol­low this cohort over lon­ger inter­vals of time. 

    Eli neut­ra­loi­vien vas­ta-ainei­den mää­rä näyt­täi­si las­ke­van vain lie­väs­ti 5kk tar­kas­te­lu­jak­sol­la eikä täs­sä vai­hees­sa ilman pidem­pää seu­ran­taa voi­da sanoa kuin­ka pit­kään immu­ni­teet­ti kestää.

    Vai­kut­tai­si ihan hyväl­tä — ensim­mäi­set (län­si­mai­set) rokot­teet ovat koh­ta jo käy­tös­sä — ja vaik­ka rokot­tei­den teho oli­si ole­tet­tua pie­nem­pi tai roko­tus­kamp­pan­ja kes­täi­si pidem­pään, lau­maim­mu­ni­tee­tin voi­si saa­da myös lie­vien tapauk­sien kautta.

    Ei tie­tys­ti sovi pani­koi­jien “me kuol­laan koh­ta kaik­ki” ‑nar­ra­tii­viin, joten eikö­hän tämä­kin tulos vai­e­ta kuoliaaksi.

    1. ksee:
      Immu­ni­tee­tin kes­tos­ta ja sii­tä, että syn­nyt­tää­kö vähi­sin oirein sai­ras­tet­tu koro­nain­fek­tio yleen­sä­kään min­kään­lais­ta immu­ni­teet­tia, on esi­tet­ty kai­ken­lai­sia spe­ku­laa­tioi­ta. Ylei­nen ääri­pään alar­mis­ti­nen väi­te on tain­nut olla se, että vain vaka­vien oirei­den jäl­keen voi ehkä saa­da immu­ni­tee­tin – joka sekin kes­tää vain lyhyen aikaa.

      No, nyt asias­ta on jul­kais­tu vähän laa­jem­pi tut­ki­mus Sciencessä:

      Robust neut­ra­lizing anti­bo­dies to SARS-CoV‑2 infec­tion per­sist for months

      Eli neut­ra­loi­vien vas­ta-ainei­den mää­rä näyt­täi­si las­ke­van vain lie­väs­ti 5kk tar­kas­te­lu­jak­sol­la eikä täs­sä vai­hees­sa ilman pidem­pää seu­ran­taa voi­da sanoa kuin­ka pit­kään immu­ni­teet­ti kestää.

      Vai­kut­tai­si ihan hyväl­tä – ensim­mäi­set (län­si­mai­set) rokot­teet ovat koh­ta jo käy­tös­sä – ja vaik­ka rokot­tei­den teho oli­si ole­tet­tua pie­nem­pi tai roko­tus­kamp­pan­ja kes­täi­si pidem­pään, lau­maim­mu­ni­tee­tin voi­si saa­da myös lie­vien tapauk­sien kautta.

      Ei tie­tys­ti sovi pani­koi­jien ”me kuol­laan koh­ta kaik­ki” ‑nar­ra­tii­viin, joten eikö­hän tämä­kin tulos vai­e­ta kuoliaaksi.

      En tie­dä mis­tään “alar­mis­ti­sis­ta väit­teis­tä”, mut­ta lähin­nä huo­le­na aikai­sem­min on ollut epä­var­muus immu­ni­tee­tin kes­toa­jas­ta. Bri­teis­sä mitat­tiin nyt IgG vas­ta-ainei­ta 350 000 ihmi­sen otok­sel­la, ja kesä­kuun lopun 6% esiin­ty­vyys väes­tös­sä muut­tui 4.4% esiin­ty­vyy­dek­si syys­kuun lopus­sa, eli yli 25% las­ku. Tämä vas­ta-ainei­den vähe­ne­mi­nen on kyl­lä nopeam­paa kuin mitä yleen­sä on ole­tet­tu tai toi­vot­tu. Mah­dol­li­ses­ta T‑solu vai­ku­tuk­ses­ta immu­ni­teet­tiin tämä ei sano mitään.

      Tilan­ne Bri­teis­sä on muu­ten­kin huo­no ja Sak­san ja Rans­kan tapai­set rajoi­tuk­set edes­sä. Covid-kuol­lei­suus on suu­rem­paa kuin viruk­sen leviä­mi­ses­tä voi­si pää­tel­lä, kes­kiar­vo jon­kin aikaa yli 200 per päi­vä, pari­na vii­me päi­vä­nä yli 300 päi­väs­sä, seli­tyk­se­nä kor­kea levin­nei­syys alem­mis­sa sosi­aa­li­luo­kis­sa (social depri­va­tion). Viral­li­nen covid-kuo­le­mien luku­mää­rä noin 62000 (kuo­lin­to­dis­tuk­set, Office for Natio­nal Sta­tis­tics) , eli noin 0.1% koko väes­tös­tä. Yli­kuol­lei­suus on vie­lä­kin suu­rem­paa, kos­ka epi­de­mian alus­sa tapauk­sia ei tes­tat­tu ja kir­jat­tu, ja suu­rin­ta Euroo­pas­sa. Mis­tään epi­de­mian hidas­tu­mi­ses­ta immu­ni­tee­tin kaut­ta ilman roko­tet­ta ei ole pal­jon toi­voa, jos vas­ta-ainei­ta on jol­lain 4–6% väestöstä.

      1. Jan­ne: En tie­dä mis­tään ”alar­mis­ti­sis­ta väit­teis­tä”, mut­ta lähin­nä huo­le­na aikai­sem­min on ollut epä­var­muus immu­ni­tee­tin kestoajasta.Briteissä mitat­tiin nyt IgG vas­ta-ainei­ta 350 000 ihmi­sen otok­sel­la, ja kesä­kuun lopun 6% esiin­ty­vyys väes­tös­sä muut­tui 4.4% esiin­ty­vyy­dek­si syys­kuun lopus­sa, eli yli 25% las­ku. Tämä vas­ta-ainei­den vähe­ne­mi­nen on kyl­lä nopeam­paa kuin mitä yleen­sä on ole­tet­tu tai toi­vot­tu. Mah­dol­li­ses­ta T‑solu vai­ku­tuk­ses­ta immu­ni­teet­tiin tämä ei sano mitään.

        Brit­tien käyt­tä­män tes­tin herk­kyys ei väl­tä­mät­tä riit­tä­nyt ker­to­maan koko totuut­ta tilan­tees­ta. Lisäk­si aihee­seen liit­ty­nyt uuti­soin­ti oli tyy­pil­li­sen typerää:

        Why You Shouldn’t Wor­ry About Stu­dies Showing Waning Coro­na­vi­rus Antibodies

        Some of the­se head­li­nes are sil­ly,” said Scott Hens­ley, an immu­no­lo­gist at the Uni­ver­si­ty of Pennsylvania.

        Decli­ning anti­bo­dy levels after the acu­te infec­tion has resol­ved “is the sign of a nor­mal healt­hy immu­ne res­pon­se,” Dr. Hens­ley said. “It doesn’t mean that tho­se people no lon­ger have anti­bo­dies. It doesn’t mean that they don’t have protection.”

        The vacci­ne doesn’t have to mimic or mir­ror the natu­ral infec­tion,” said Sha­ne Crot­ty, a viro­lo­gist at the La Jol­la Ins­ti­tu­te for Immu­no­lo­gy. “Cer­tain­ly I wouldn’t be alar­mist about the­se data.”

        Loo­king at the data a dif­fe­rent way, about 73 percent of people who had anti­bo­dies ear­ly on still pro­duced a posi­ti­ve result months later, noted Dr. Anto­nio Ber­to­let­ti, a viro­lo­gist at Duke NUS Medical School in Sin­ga­po­re. “That’s not such a dra­ma­tic decline.”

        We’re saying the anti­bo­dy res­pon­se has decli­ned below the thres­hold” of detec­tion, Dr. Elliott said. “This is not a surpri­se to any­one who works in the field.”

        Data from mon­keys sug­gests that even low levels of anti­bo­dies can pre­vent serious ill­ness from the virus, if not a re-infec­tion. Even if circu­la­ting anti­bo­dy levels are unde­tec­table, the body retains the memo­ry of the pat­ho­gen. If it cros­ses paths with the virus again, bal­loon-like cells that live in the bone mar­row can mass-pro­duce anti­bo­dies wit­hin hours.

        Lisäk­si Mt. Sinain tut­ki­muk­sen tulok­set ovat yhte­ne­viä usei­den mui­den tut­ki­mus­ten kans­sa mm. 

        https://www.nejm.org/doi/full/10.1056/NEJMoa2026116

        Our results indica­te that anti­vi­ral anti­bo­dies against SARS-CoV‑2 did not decli­ne wit­hin 4 months after diagnosis.

        https://onlinelibrary.wiley.com/doi/10.1002/eji.202048970

        Anti-SARS-CoV-2 anti­bo­dy res­pon­ses fol­low a clas­sic pat­tern with a rapid inc­rea­se wit­hin the first three weeks after symp­toms. Alt­hough tit­res reduce sub­sequent­ly, the abi­li­ty to detect anti-SARS-CoV-2 IgG anti­bo­dies remai­ned robust with con­fir­med neut­ra­li­sa­tion acti­vi­ty for up to six months in a lar­ge pro­por­tion of pre­vious­ly virus-positive scree­ned subjects.

      2. ksee: Brit­tien käyt­tä­män tes­tin herk­kyys ei väl­tä­mät­tä riit­tä­nyt ker­to­maan koko totuut­ta tilan­tees­ta. Lisäk­si aihee­seen liit­ty­nyt uuti­soin­ti oli tyy­pil­li­sen typerää:

        Why You Shouldn’t Wor­ry About Stu­dies Showing Waning Coro­na­vi­rus Antibodies

        Lisäk­si Mt. Sinain tut­ki­muk­sen tulok­set ovat yhte­ne­viä usei­den mui­den tut­ki­mus­ten kans­sa mm. 

        https://www.nejm.org/doi/full/10.1056/NEJMoa2026116

        https://onlinelibrary.wiley.com/doi/10.1002/eji.202048970

        Ei Brit­ti­tut­ki­mus mis­sään ris­ti­rii­das­sa ole Mt Sinain tut­ki­muk­sen kans­sa. Tut­ki­mus on myös aivan päte­vä tämän tyyp­pi­seen analyysiin.

    2. Täs­sä on ihan mie­len­kiin­toi­nen haas­tat­te­lu liit­tyen sii­hen, miten vas­ta-ainei­den katoa­mi­nen ja immu­ni­teet­ti eivät vält­tä­mät­tä lii­ty toi­siin­sa. Täl­lä teo­reet­ti­sel­la epi­de­mio­lo­gil­la on ollut kova työ­sar­ka käyn­nis­sä ole­van epi­de­mian aika­na, mut­ta hän on jak­sa­nut pysyä objek­tii­vi­sel­la lin­jal­la uhkauk­sis­ta huolimatta.
      Joku voi tosin mai­ni­ta, että hän on luk­kiu­tu­nut lau­maim­mu­ni­teet­tia­jat­te­luun, mut­ta sen ymmär­tää, sil­lä ko. aja­tus on ollut alku­vuo­teen asti tie­deyh­tei­sös­sä vallitseva. 

      Tut­ki­jan haas­tat­te­lu liit­tyen immuniteettiin
      https://www.youtube.com/watch?v=RZKXce5e4Xg

      1. Itse asias­sa covid kes­kus­te­lu on vali­tet­ta­vas­ti pal­jol­ti poli­ti­soi­tu­nut, ja covid-toi­mien ilmas­ton­muu­tok­sen vas­tus­ta­jat usein ovat ne samat ihmiset.

        Piti tie­tys­ti kir­joit­taa, että
        “Itse asias­sa covid kes­kus­te­lu on vali­tet­ta­vas­ti pal­jol­ti poli­ti­soi­tu­nut, ja covid-toi­mien vas­tus­ta­jat ja ilmas­ton­muu­tok­sen kiel­tä­jät usein ovat ne samat ihmiset.”

      2. Jan­ne: Piti tie­tys­ti kir­joit­taa, että
        ”Itse asias­sa covid kes­kus­te­lu on vali­tet­ta­vas­ti pal­jol­ti poli­ti­soi­tu­nut, ja covid-toi­mien vas­tus­ta­jat ja ilmas­ton­muu­tok­sen kiel­tä­jät usein ovat ne samat ihmiset.”

        Tuo väi­te on mel­koi­sen epä­on­nis­tu­nut argu­ment­ti. MInä tun­nis­tan ja näen kyl­lä ilmas­ton­muu­tok­sen mer­kit, ihan maa­lais­jär­jel­lä­kin tuo näkyy. Mut­ta mas­ki­ma­nia on jota­kin aivan muu­ta, se on yhtä alku­kan­tais­ta ja epä­tie­teel­lis­tä kuin kes­kia­jan rut­to­tau­tis­ten ympä­ril­lä pirs­ko­tel­tu hajus­te. Työn­nät nyt nyr­kil­lä suu­hum­me QAnon nar­ra­tii­via, eli vetoat nau­ret­ta­vuu­teen. Esi­mer­kik­si YLE alkoi saman jau­han­nan, joka niput­taa Flat-Earth — usko­vai­set ja mas­kien toi­mi­vuut­ta kysee­na­lais­ta­vat samaan jouk­koon ! HS tuput­ti kak­si­kin isoa perus­asiat sekoit­ta­vaa pamflet­ti­aan julkisuuteen. 

        Jos ja kun sel­vä ja hyvin orga­ni­soi­tu tie­de ei ole pys­ty­nyt useam­mas­sa vuo­si­kym­me­nes­sä totea­maan mas­kil­le suur­ta hyö­tyä virusin­fek­tioi­den tor­jun­nas­sa, ja nyt asias­ta kes­kus­te­lu­kin lei­ma­taan kan­san­vi­hol­li­sen toi­mek­si ja cance­loin­nin ansait­se­vak­si, kyl­lä­hän se kum­mas­tut­taa, että mitä siel­lä taka­na on, joi­ta­kin asian­osais­ten int­res­se­jä siltikin ?

        Jos kas­vo­mas­ke­ja nyt jo käy­te­tään puo­li­pa­kol­la tai pakot­ta noin pari mil­joo­naa kap­pa­let­ta päi­vit­täin, ja jos arvioi­daan mas­kin maa­han­tuon­ti­hin­nak­si 10c / kpl, kuluu päi­väs­sä 200000 euroa mas­ki­temp­pui­luun. Yhden hen­gi­tys­ko­neen hin­ta oli­si noin 15000. Jos aja­tel­laan, että kalus­te­taan hoi­va­ko­te­ja ja mui­ta sopi­val­la kaa­su­jär­jes­tel­mäl­lä, voi­si las­kes­kel­la, että aina­kin kevyet hap­pi­hen­gi­ty­sa­vus­ti­met sai­si esim. 50000 eurol­la per paik­ka, me tuh­laam­me päi­vit­täin nel­jän täl­lai­sen pai­kan perus­ta­mi­sen mah­dol­li­suu­den. Kuu­kau­des­sa huka­taan 120 pai­kan perus­ta­mi­sen mah­dol­li­suus. Vii­des­sä kuu­kau­des­sa 600 paik­kaa, täl­lä oli­si iso vai­ku­tus val­mius­ta­soon, var­sin­kin hoivakodeissa.

        Mut­ta nämä kaik­ki mah­dol­li­suu­det huka­taan, kun ker­ta­käyt­töis­ten usko­mus­ros­kien tul­va lisään­tyy, ja joku lob­ba­ri tienaa. 

        Tämän­het­ki­ses­sä talous­ti­lan­tees­sa myös varau­tu­mi­nen koro­na­ro­kot­tei­siin mak­saa jopa mil­jar­de­ja, glo­baa­lis­ti kym­me­niä mil­jar­de­ja. Nämä mil­jar­dit ovat pois muus­ta sotes­ta, sitä on ihan tur­ha alkaa selit­tää, ettei täl­lais­ta nol­la­sum­ma­pe­liä oli­si resurs­sien­jaos­sa. Roko­tey­ri­tyk­set saa­vat edel­leen hin­noi­tel­la tule­vat voit­ton­sa vapaas­ti, ne saa­vat vaa­tia täyt­tä vas­tuu­va­paut­ta, kui­ten­kin poliit­ti­ses­ti maa­pal­lol­la on jo kaik­ki muu talou­del­li­nen toi­min­ta sää­del­ty tiu­kas­ti ja rajoi­tet­tu sota­ti­lan kal­tai­sil­la poikkeussäännöksillä.

        Mik­si roko­teyh­tiöi­tä sit­ten ei ole vel­voi­tet­tu toi­mi­maan asias­sa nyt täl­lä ker­taa sota­ti­laeh­doil­la ? Ja sit­ten ihme­tel­lään, mis­tä QAnon saa käyttövoimansa ?

      3. Koro­nap­sy­koo­si: 7.11.

        Koro­nap­sy­koo­si: Jos ja kun sel­vä ja hyvin orga­ni­soi­tu tie­de ei ole pys­ty­nyt useam­mas­sa vuo­si­kym­me­nes­sä totea­maan mas­kil­le suur­ta hyö­tyä virusin­fek­tioi­den tor­jun­nas­sa, ja nyt asias­ta kes­kus­te­lu­kin lei­ma­taan kan­san­vi­hol­li­sen toi­mek­si ja cance­loin­nin ansait­se­vak­si, kyl­lä­hän se kum­mas­tut­taa, että mitä siel­lä taka­na on, joi­ta­kin asian­osais­ten int­res­se­jä siltikin ?

        Hyvin orga­ni­soi­tu tie­de on tänä vuon­na pys­ty­nyt osoit­ta­maan mas­kien hyö­dyn nime­no­maan COVID-19:n tor­jun­nas­sa. Googles­ta löy­tyy aivan val­ta­vat mää­rät tut­ki­muk­sia aihees­ta. Esim. USA:ssa on ver­tail­tu COVID-19:n leviä­mis­tä eri osa­val­tioi­den välil­lä (jois­sa osas­sa on mas­ki­pak­ko, osas­sa ei) ja myös sel­lais­ten osa­val­tioi­den sisäl­lä, mis­sä jois­sa­kin pii­ri­kun­nis­sa on mas­ki­pak­ko ja osas­sa ei.

        Mas­kin käy­tön vai­ku­tus ei ole kovin suu­ri (isok­si osak­si var­maaan sik­si, että aika har­va käyt­tää mas­kia oikein), mut­ta se on ilmi­sel­väs­ti kus­tan­nus­te­ho­kas kei­no R‑luvun las­ke­mi­sek­si. Suo­men kon­teks­tis­sa, kun R keik­kuu nyt ykkö­sen tie­noil­la: jos mas­ke­ja ei käy­tet­täi­si ollen­kaan, jat­kai­si epi­de­mia kiih­ty­mis­tään, ja jos nii­tä käy­tet­täi­siin enem­män, tip­pui­si R alle yhden. Ja lisäk­si mas­kit vähen­tä­vät tau­din vakavuutta.

  54. Suo­ma­lais­ta medi­aa seu­raa­mal­la jää myös täy­sin epä­sel­väk­si, mil­lai­sen kes­ku­te­lun ja päät­te­lyn kaut­ta Rans­kas­sa ja Sak­sas­sa tiu­ken­ne­taan nyt koro­na­ku­ria. Ymmär­rän tar­tun­ta­mää­rien ole­van jyr­käs­sä nousus­sa, mut­ta esi­mer­kik­si Rans­kas­sa ehdo­tet­tu ulko­na­liik­ku­mis­kiel­to arki-iltai­sin klo 19 eteen­päin ja vii­kon­lop­pui­sin 24/7 herät­tää kysy­myk­siä. Levi­ää­kö koro­na Rans­kas­sa nime­no­maan suku­lais­ten ja kave­ri­pii­rien väli­sis­sä yksi­tyis­ti­lo­jen illan­vie­tois­sa? Vai rois­ki­taan­ko parem­man tie­don puut­tees­sa sin­ne tänne? 

    Suo­men 14 vrk tren­di on nyt tasoit­tu­nut. Hesa­rin seu­ran­nan mukaan käy­rä osoit­taa edes lie­väs­ti alas­päin vain vii­des­sä Euroo­pan maas­sa (Mon­te­negro, Islan­ti, Mol­do­va, Suo­mi, Viro). Olem­me­ko edel­leen sel­lai­ses­sa pimen­nos­sa, ettei Suo­men ykkös­me­dioil­le jää muu­ta uuti­soi­ta­vaa kuin tar­tun­ta­ti­las­tot ja uudet rajoi­tuk­set, ana­lyy­sin sijaan.

  55. Monis­sa mais­sa demo­kra­tian tilal­le on tul­lut tota­li­taa­ri­suus, auto­ri­taa­ri­suus ja moraa­li­nen rasis­mi, joka lähen­te­lee jopa fasis­mia. Ihmi­siä kyy­ky­te­tään ja lan­nis­te­taan kiel­to­lain kal­tai­sil­la vah­voil­la “suo­si­tuk­sil­la” ja hätä­la­kiin rin­nas­taen. Pie­niä ja kes­ki­suu­ria yri­tyk­siä ajau­tuu kon­kurs­sien kaut­ta saa­lis­tus­haa­viin pank­kien lunas­tet­ta­vik­si. Yhä useam­pi menet­tää luot­to­tie­ton­sa ja saa mer­kin­nät ulos­ot­toi­hin ja sitä kaut­ta myös vaih­toeh­dot­to­maan itse-euta­na­si­aan, kuten kävi 90-luvulla. 

    Tämän­ker­tai­nen tar­tun­ta­tau­ti ei ole pan­de­mia, vaan se koe­te­lee — joo’o kuo­let­ta­vas­ti sil­le altis­tu­nei­ta so. ihmi­siä, joil­la on mm: meta­bo­li­nen häi­riö, mata­la-astei­nen tuleh­dus, insu­lii­ni­re­sis­tens­si, sisäe­lin­li­ha­vuus (mak­sa) tai diabetes2‑3 plus van­huk­sia, joi­den immu­ni­teet­ti on heik­ko ja D‑vitamiinin puute. 

    Tätä voi­si kut­sua pyra­mi­di­hui­jaus ‑viruk­sek­si, jon­ka alku­pe­rää ei edes tie­de­tä eli onko se jopa pääs­syt livah­ta­maan labo­ra­to­rios­ta eli ei-luon­nol­li­ses­ti. Mut­ta se, joka tie­tää ei puhu ja se joka puu­huu ei-tie­dä — ehkä kui­ten­kin jon­kun kaut­ta jota­kin jos­ta­kin saa siten mutun.

    PS. Ihmi­set ovat panii­kis­sa, kun maa­il­maa val­taa “pan­de­mia”, jota media hehut­taa aamu-uuti­sis­ta alkaen, mut­ta kun puhu­taan ter­vey­den yllä­pi­dos­ta, niin ei se kiin­nos­ta niin­kään ? niin­pä, jos ajat­te­lee taak­se­päin, mitä on mat­kan var­rel­la muut­tu­nut so. soke­rin ja soke­ris­ten tuot­tei­den mas­sa­ku­lu­tua, vil­ja­tuot­teet (glu­tee­ni, glia­dii­ni) ja pahin on veh­nä, pro­ses­soi­dut tuot­teet plus lisä­ai­neet ja härs­kiin­ty­vät kas­viöl­jyt, sekä anti­bioo­teil­la ruo­ki­tut teho­maa­ta­lou­den eläi­met. Näil­lä ja osin viral­li­sil­la “suo­si­tuk­sil­la” luo­daan uraa hori­sont­taa­li­sil­le sai­rauk­sil­la ja alt­tiut­ta ver­ti­kaa­li­sil­le pandemioille.

  56. Ohei­se­na link­ki laa­jaan, ver­tai­sar­vioi­mat­to­maan tut­ki­muk­seen: Associa­tion of count­ry-wide coro­na­vi­rus mor­ta­li­ty with demo­grap­hics, tes­ting, lock­downs, and public wea­ring of masks. Upda­te August 4, 2020. https://www.medrxiv.org/content/10.1101/2020.05.22.20109231v5.full.pdf+html

    Lop­pu­tu­le­ma: Mas­kien käy­tös­tä ja mai­den väli­sis­tä mat­kus­tus­ra­joi­tuk­sis­ta sel­vää hyö­tyä, sen sijaan hyö­ty loc­dow­neis­ta epävarma.

  57. Kou­lu­jen syys­lo­mat pidet­tiin vii­koil­la 42 ja 43. Tämä mallinnustyökalu
    http://epidemicforecasting.org/
    esit­tää, että kou­lu­jen ja yli­opis­to­jen sul­ke­mi­sel­la saa­tai­siin kol­man­nek­sen vähen­nys epi­de­mian etenemiseen. 

    Suo­men R‑luku on toi­sel­la sivul­la ole­van tau­lu­kon mukaan täl­lä het­kel­lä 1.02 eli epi­de­mia kas­vaa hitaas­ti. Kou­lu­jen ja yli­opis­to­jen sul­ke­mi­nen pudot­tai­si tuon luke­man ® arvoon 0.73, jol­loin epi­de­mia kuih­tui­si itsek­seen. Mas­kien käy­tös­tä­kin tuos­sa mal­lis­sa on arvio, että jos 60% väes­tä käyt­täi­si mas­ke­ja niin se vähen­täi­si tar­tun­to­ja 9%.

    Vai­kea sanoa miten mal­lin oikeel­li­suus voi­tai­siin toden­taa, mut­ta herät­tää se kui­ten­kin kysy­myk­siä. Jos pel­käs­tään kou­lu­jen ja yli­opis­to­jen sul­ke­mi­sel­la saa­tai­siin epi­de­mia tukah­du­tet­tua, mik­si sii­hen ei ole halu­ja? Mik­si lii­ke­toi­min­taa kuris­te­taan? Mik­si kas­vo­mas­kien käy­tös­tä tai käyt­tä­mä­tö­myy­des­tä on nous­sut käsit­tä­mä­tön haloo kun nii­den hyö­ty on kui­ten­kin lähes mar­gi­naa­li­nen. Suo­mes­sa kokoon­tu­mis­ra­joi­tus­ten mää­rä on ase­tet­tu vii­den­sa­dan tasol­le, jol­la ei tuon mal­lin mukaan ole käy­tän­nös­sä mitään mer­ki­tys­tä. jne jne.

    1. Väi­te “lii­ke­toi­min­nan kuris­ta­mi­ses­ta” on ihan pup­pua. Ainoa “kuris­tus” on koro­na­lin­goik­si tie­det­ty­jen yöker­ho­jen aukio­lon rajoittaminen. 

      Niin kau­an kuin pak­ko­miel­teen­omai­ses­ti pide­tään rajo­ja auki, ei epi­de­mian tukeh­dut­ta­mi­nen täy­sin ole mah­dol­lis­ta. Kevääl­lä Suo­mes­sa epi­de­mia saa­tiin tukeh­du­tet­tua, mut­ta sit­ten mika­lin­ti­lät vaa­ti­vat rajat auki, ja 1000 elo­kuus­sa rajo­jen yli tul­lut­ta koro­nan­kan­ta­jaa (THL:n asian­tun­ti­ja-arvio) aiheut­ti­vat epi­de­mian uudel­leen kiih­ty­mi­sen Suomessa.

      Rajo­jen yli mat­kus­ta­mis­ta tiu­kem­min sään­te­le­vis­sä mais­sa epi­de­mia on käy­tän­nös­sä pois­sa ja ihmi­set elä­vät nor­maa­lia elä­mää. Koko Osea­nian alu­eel­la todet­tiin eilen 7 uut­ta koronatapausta.

      1. Olet­ko­han luke­nut uuti­sia lomau­tuk­sis­ta ja työt­tö­myy­den kas­vus­ta? Onko sinul­la jokin muu seli­tys sil­le, kuin koro­nas­ta joh­tu­vat talou­den muu­tok­set? Muu­toin en ymmär­rä aja­tus­ta­si sii­tä, ettei talous oli­si kärsinyt.

      2. Ant­ti:
        Olet­ko­han luke­nut uuti­sia lomau­tuk­sis­ta ja työt­tö­myy­den kas­vus­ta? Onko sinul­la jokin muu seli­tys sil­le, kuin koro­nas­ta joh­tu­vat talou­den muu­tok­set? Muu­toin en ymmär­rä aja­tus­ta­si sii­tä, ettei talous oli­si kärsinyt.

        Ymmär­rät­hän, että koro­nas­ta aiheu­tu­nut talou­den kur­jis­tu­mi­nen ja koro­na­ra­joi­tuk­sis­ta aiheu­tu­nut talou­den kur­jis­tu­mi­nen ovat kak­si var­sin eri asi­aa? Näis­tä ensim­mäi­nen on iso ja mer­kit­tä­vä ja jäl­kim­mäi­nen aika mar­gi­naa­li­nen muutamaa.

        Ja niil­lä koro­na­ra­joi­tuk­sil­la juu­ri­kin vähen­ne­tään koro­nas­ta aiheu­tu­nut­ta kurjistumista. 

        RAUTALANKA: talous kär­sii koro­nan vuok­si, ei sitä hil­lit­se­vien rajoi­tus­ten vuoksi.

      3. Rol­le: Ymmär­rät­hän, että koro­nas­ta aiheu­tu­nut talou­den kur­jis­tu­mi­nen ja koro­na­ra­joi­tuk­sis­ta aiheu­tu­nut talou­den kur­jis­tu­mi­nen ovat kak­si var­sin eri asi­aa? Näis­tä ensim­mäi­nen on iso ja mer­kit­tä­vä ja jäl­kim­mäi­nen aika mar­gi­naa­li­nen muutamaa.

        Ja niil­lä koro­na­ra­joi­tuk­sil­la juu­ri­kin vähen­ne­tään koro­nas­ta aiheu­tu­nut­ta kurjistumista. 

        RAUTALANKA: talous kär­sii koro­nan vuok­si, ei sitä hil­lit­se­vien rajoi­tus­ten vuoksi.

        Rau­ta­lan­ka ontuu pahas­ti. Rajoi­tuk­set sul­ki­vat ravin­to­lat, ei koro­na. Rajoi­tuk­set sul­ki­vat kun­to­sa­lit, ei koro­na. Lis­taa voi jat­kaa… Var­mas­ti ylei­nen kulu­tus on las­ke­nut koro­nan vuok­si, min­kä takia juu­ri rajoi­tuk­sil­la ei tule yhtään enem­pää tilan­net­ta pahentaa.

      4. Giz­mo: Rau­ta­lan­ka ontuu pahas­ti. Rajoi­tuk­set sul­ki­vat ravin­to­lat, ei koro­na. Rajoi­tuk­set sul­ki­vat kun­to­sa­lit, ei koro­na. Lis­taa voi jat­kaa… Var­mas­ti ylei­nen kulu­tus on las­ke­nut koro­nan vuok­si, min­kä takia juu­ri rajoi­tuk­sil­la ei tule yhtään enem­pää tilan­net­ta pahentaa.

        Et vali­tet­ta­vas­ti näy­tä ymmär­tä­vän, joten tois­te­taan: rajoi­tuk­sil­la hil­li­tään epi­de­mi­aa, mikä on paras­ta talous­po­li­tiik­kaa. Tiet­ty asi­aa osaa­mat­to­mien poruk­ka halu­aa koros­taa rajoi­tus­ten vai­ku­tuk­sia talou­teen, mut­ta oikeas­ti vai­ku­tus tulee tap­pa­van tau­din vaa­ras­ta. Hyvä (tai huo­no) esi­merk­ki on Ruot­si kevääl­lä. Rajoi­tuk­sia oli ehkä vähem­män, mut­ta talous uppo­si ihan samoin kuin Suo­mes­sa, jopa pahem­min. Suu­rin osa ihmi­sis­tä ei mene ravin­to­laan, kun käyn­tiin liit­tyy lii­an iso ris­ki sai­ras­tua. Ja ne jot­ka eivät väli­tä, ovat vali­tet­ta­vas­ti koronalinkoja.

        Ravin­to­loil­le kai­ken kaik­ki­aan on parem­pi, että epi­de­mia saa­daan hal­lin­taan, ja suu­rel­le ylei­söl­le on tur­val­lis­ta asioi­da kuin että asia­kas­kun­ta koos­tuu pie­nes­tä koro­na­le­vit­tä­jien joukosta.

      5. Rol­le: Et vali­tet­ta­vas­ti näy­tä ymmär­tä­vän, joten tois­te­taan: rajoi­tuk­sil­la hil­li­tään epi­de­mi­aa, mikä on paras­ta talous­po­li­tiik­kaa. Tiet­ty asi­aa osaa­mat­to­mien poruk­ka halu­aa koros­taa rajoi­tus­ten vai­ku­tuk­sia talou­teen, mut­ta oikeas­ti vai­ku­tus tulee tap­pa­van tau­din vaa­ras­ta. Hyvä (tai huo­no) esi­merk­ki on Ruot­si kevääl­lä. Rajoi­tuk­sia oli ehkä vähem­män, mut­ta talous uppo­si ihan samoin kuin Suo­mes­sa, jopa pahem­min. Suu­rin osa ihmi­sis­tä ei mene ravin­to­laan, kun käyn­tiin liit­tyy lii­an iso ris­ki sai­ras­tua. Ja ne jot­ka eivät väli­tä, ovat vali­tet­ta­vas­ti koronalinkoja.

        Ravin­to­loil­le kai­ken kaik­ki­aan on parem­pi, että epi­de­mia saa­daan hal­lin­taan, ja suu­rel­le ylei­söl­le on tur­val­lis­ta asioi­da kuin että asia­kas­kun­ta koos­tuu pie­nes­tä koro­na­le­vit­tä­jien joukosta.

        Sen ver­ran ravin­to­la-alaa seu­ran­nut tut­tu­jen yrit­tä­jien kaut­ta, että puhut kyl­lä nyt ihan höpöä, että rajoi­tuk­set ovat niil­le parem­pi. Toi­sek­seen: puhu­taan­ko oikeas­ti tap­pa­vas­ta tau­dis­ta? Joo, sii­hen voi kuol­la, mut­ta niin voi moneen muu­hun­kin tau­tiin. Suu­rem­mal­la toden­nä­köi­syy­del­lä vie­lä. Ei ole mitään todis­tei­ta löy­ty­nyt, että ravin­to­lat oli­si niin suu­ria koro­na­lin­ko­ja kuin anne­taan ymmär­tää. En ota täs­sä yöker­ho­ja mukaan. Oma veik­kaus Suo­men muu­ten­kin ahdas­mie­li­nen suh­tau­tu­mi­nen annis­ke­lu­paik­koi­hin, niin help­po rajoit­taa nii­den toi­min­taa. Yri­tä saa­da myy­tyä aja­tuk­se­si ravin­to­la-alan työn­te­ki­jöil­le niin pala­ta­taan asiaan.

      6. Giz­mo: Sen ver­ran ravin­to­la-alaa seu­ran­nut tut­tu­jen yrit­tä­jien kaut­ta, että puhut kyl­lä nyt ihan höpöä, että rajoi­tuk­set ovat niil­le parem­pi. Toi­sek­seen: puhu­taan­ko oikeas­ti tap­pa­vas­ta tau­dis­ta? Joo, sii­hen voi kuol­la, mut­ta niin voi moneen muu­hun­kin tau­tiin. Suu­rem­mal­la toden­nä­köi­syy­del­lä vie­lä. Ei ole mitään todis­tei­ta löy­ty­nyt, että ravin­to­lat oli­si niin suu­ria koro­na­lin­ko­ja kuin anne­taan ymmär­tää. En ota täs­sä yöker­ho­ja mukaan. Oma veik­kaus Suo­men muu­ten­kin ahdas­mie­li­nen suh­tau­tu­mi­nen annis­ke­lu­paik­koi­hin, niin help­po rajoit­taa nii­den toimintaa.Yritä saa­da myy­tyä aja­tuk­se­si ravin­to­la-alan työn­te­ki­jöil­le niin pala­ta­taan asiaan.

        Vali­tet­ta­vas­ti ravin­to­la­toi­min­nas­sa ole­vat ystä­vä­si eivät näe koko­nais­ku­vaa. Jos pan­de­mia jyrää täy­del­lä voi­mal­laan, ei ravin­to­lois­sa käy kukaan. Kun se mität­tö­mil­lä rajoi­tuk­sil­la saa­daan pysy­mään hal­lin­nas­sa, käy­vät ihmi­set ravin­to­lois­sa. Suu­rem­pi tap­pio se ravin­to­lo­lal­le on, että hen­ki­löl­kun­ta on sai­raa­na eikä asiak­kai­ta käy, kuin että pöy­dät jou­tuu sijoit­te­le­maan vähän väljemmin.

        Kyl­lä, täs­sä puhu­taan oikeas­ti tap­pa­vas­ti ja vaka­via oirei­ta aiheut­ta­vas­ta tau­dis­ta. Miten se enää kenel­lä­kään voi olla epä­sel­vää? Kes­ki-Euroo­pas­sa sai­raa­lat ovat täyn­nä, poti­lai­ta ei enää ote­ta sisään. Oli hoi­don­tar­pee­na koro­na tai keuhkosyöpä.

        Suo­mes­sa ravin­to­loi­den rajoi­tuk­set ovat ääri-mal­til­li­sia. Ruo­ka­ra­vin­to­laan ehtii hyvin syö­mään ja pubi­sa­kin saa käydä.

      7. Rol­le: Vali­tet­ta­vas­ti ravin­to­la­toi­min­nas­sa ole­vat ystä­vä­si eivät näe koko­nais­ku­vaa. Jos pan­de­mia jyrää täy­del­lä voi­mal­laan, ei ravin­to­lois­sa käy kukaan. Kun se mität­tö­mil­lä rajoi­tuk­sil­la saa­daan pysy­mään hal­lin­nas­sa, käy­vät ihmi­set ravin­to­lois­sa. Suu­rem­pi tap­pio se ravin­to­lo­lal­le on, että hen­ki­löl­kun­ta on sai­raa­na eikä asiak­kai­ta käy, kuin että pöy­dät jou­tuu sijoit­te­le­maan vähän väljemmin.

        Kyl­lä, täs­sä puhu­taan oikeas­ti tap­pa­vas­ti ja vaka­via oirei­ta aiheut­ta­vas­ta tau­dis­ta. Miten se enää kenel­lä­kään voi olla epä­sel­vää? Kes­ki-Euroo­pas­sa sai­raa­lat ovat täyn­nä, poti­lai­ta ei enää ote­ta sisään. Oli hoi­don­tar­pee­na koro­na tai keuhkosyöpä.

        Suo­mes­sa ravin­to­loi­den rajoi­tuk­set ovat ääri-mal­til­li­sia. Ruo­ka­ra­vin­to­laan ehtii hyvin syö­mään ja pubi­sa­kin saa käydä.

        Päät­tä­jät eivät näe täs­sä koko­nais­ku­vaa. Rajoi­tuk­sia lai­te­taan sokeas­ti kat­so­mat­ta mil­lai­nen ravin­to­la kysees­sä. Esi­mer­kik­si mää­räys, että puo­let asia­kas­pai­kois­ta saa olla käy­tös­sä. Kuin­ka idioot­ti pää­tös toi on? Tie­dän ravin­to­loi­ta, jois­sa istu­taan väl­jäs­ti vaik­ka kaik­ki pai­kat ovat täyn­nä. Ihmet­te­len muu­ten­kin tätä ravin­to­loi­den syyl­lis­tä­mis­tä. En ole näh­nyt luo­tet­ta­vaa tut­ki­mus­ta, mis­sä lis­tat­tu eri läh­teet tar­tun­noil­le. Kär­jes­sä tai­taa olla koti. Pitää­kö koto­na ole­mi­nen kieltää?

      8. Giz­mo: Päät­tä­jät eivät näe täs­sä koko­nais­ku­vaa. Rajoi­tuk­sia lai­te­taan sokeas­ti kat­so­mat­ta mil­lai­nen ravin­to­la kysees­sä. Esi­mer­kik­si mää­räys, että puo­let asia­kas­pai­kois­ta saa olla käy­tös­sä. Kuin­ka idioot­ti pää­tös toi on? Tie­dän ravin­to­loi­ta, jois­sa istu­taan väl­jäs­ti vaik­ka kaik­ki pai­kat ovat täyn­nä. Ihmet­te­len muu­ten­kin tätä ravin­to­loi­den syyl­lis­tä­mis­tä. En ole näh­nyt luo­tet­ta­vaa tut­ki­mus­ta, mis­sä lis­tat­tu eri läh­teet tar­tun­noil­le. Kär­jes­sä tai­taa olla koti. Pitää­kö koto­na ole­mi­nen kieltää?

        Täl­lai­seen trol­lauk­seen ei pitäis tie­ten­kään vas­ta­ta, mut­ta todet­ta­koon nyt kuitenkin.

        Per­he­pii­rin tar­tun­nat on help­po jäl­jit­tää. Vai­keam­paa on, mis­tä se alun­pe­rin sin­ne per­hee­seen on tul­lut. Toden­nä­köi­ses­ti moni per­heis­sä ja työ­pai­koil­la leviä­mään lähe­nyt tar­tun­ta­ket­ju on alku­jaan läh­töi­sin baa­ris­ta tai huo­nos­ti jär­jes­te­tys­tä tapahtumasta.

      9. Rol­le: Täl­lai­seen trol­lauk­seen ei pitäis tie­ten­kään vas­ta­ta, mut­ta todet­ta­koon nyt kuitenkin.

        Per­he­pii­rin tar­tun­nat on help­po jäl­jit­tää. Vai­keam­paa on, mis­tä se alun­pe­rin sin­ne per­hee­seen on tul­lut. Toden­nä­köi­ses­ti moni per­heis­sä ja työ­pai­koil­la leviä­mään lähe­nyt tar­tun­ta­ket­ju on alku­jaan läh­töi­sin baa­ris­ta tai huo­nos­ti jär­jes­te­tys­tä tapahtumasta.

        Joo asia sel­vä, sinul­le baa­rit on kai­ken pahan alku ja juu­ri. Saat toki pitää mie­li­pi­tee­si ilman fak­to­ja mie­li­pi­teel­le­si. Minä kan­na­tan yksi­lön vapaut­ta ja sinä hol­housyh­teis­kun­taa. Asi­aa tur­ha enem­pää vatvoa.

      10. Giz­mo: Päät­tä­jät eivät näe täs­sä koko­nais­ku­vaa. Rajoi­tuk­sia lai­te­taan sokeas­ti kat­so­mat­ta mil­lai­nen ravin­to­la kysees­sä. Esi­mer­kik­si mää­räys, että puo­let asia­kas­pai­kois­ta saa olla käy­tös­sä. Kuin­ka idioot­ti pää­tös toi on? Tie­dän ravin­to­loi­ta, jois­sa istu­taan väl­jäs­ti vaik­ka kaik­ki pai­kat ovat täyn­nä. Ihmet­te­len muu­ten­kin tätä ravin­to­loi­den syyl­lis­tä­mis­tä. En ole näh­nyt luo­tet­ta­vaa tut­ki­mus­ta, mis­sä lis­tat­tu eri läh­teet tar­tun­noil­le. Kär­jes­sä tai­taa olla koti. Pitää­kö koto­na ole­mi­nen kieltää?

        Viruk­seen ei ole var­si­nai­ses­ti lää­ke­tie­teel­li­ses­ti ehkäi­se­vää hoi­toa mut­ta sen leviä­mi­nen voi­daan estää maan rajoil­la raja­ka­ran­tee­neil­la. Täs­tä on jok­sen­kin kiis­tat­to­mia todis­tei­ta, Kii­na ja useat APAC alu­een maat. Sen epä­on­nis­tut­tua, niin kuin Suo­mes­sa kesän lopuk­si kävi, voi­daan tor­jua myös maan sisäl­lä. Virus­lin­got kuten baa­rit ja mas­sa­ta­pah­tu­mat kiin­ni sekä kun­kin omaeh­toi­set toi­met, väl­tel­lään liik­ku­mis­ta ja samal­la kulut­ta­mis­ta. Huo­maa että jäl­kim­mäi­nen­kin on kus­tan­nus vaik­ka hal­li­tus ei teki­si mitään.

        Per­heen sisäl­lä tor­ju­mi­nen on sit­ten jo mel­kein mah­do­ton­ta jos sii­hen tilan­tee­seen joudutaan.

        Näis­tä raja­ka­ran­tee­nit on vapau­den kan­nal­ta vähi­ten intrusiivinen.

        Toi­men­pi­teet maan sisäl­lä ovat jo sit­ten kal­liim­pia ja ongelmallisempia.

        Ymmär­rän niin että rat­kai­susi on olla teke­mät­tä mitään? Kos­kee­ko se myös Lom­bar­dian kal­tais­ta tilan­net­ta jos­sa paran­ta­vaa hoi­toa jou­du­taan rajus­ti sään­nös­te­le­mään? Jos vas­tauk­se­si vii­mei­seen­kin vas­tauk­seen on myön­tä­vä niin sil­loin olet kiel­tä­mät­tä joh­don­mu­kai­nen ja tämä on sen jäl­keen puh­das arvo­ky­sy­mys. Fak­toil­la ei voi arvoi­hin vai­kut­taa ja agree to disagree on paras mihin voi­daan päästä.

    2. Kari Luon­te­ri:

      Vai­kea sanoa miten mal­lin oikeel­li­suus voi­tai­siin toden­taa, mut­ta herät­tää se kui­ten­kin kysy­myk­siä. Jos pel­käs­tään kou­lu­jen ja yli­opis­to­jen sul­ke­mi­sel­la saa­tai­siin epi­de­mia tukah­du­tet­tua, mik­si sii­hen ei ole haluja? 

      Yli­opis­to­jen nyky­ti­lan­ne Suo­mes­sa ei var­maan­kaan vas­taa mal­lin ole­tuk­sia. Täl­lä het­kel­lä Suo­mes­sa yli­opis­to­jen ope­tuk­sis­ta pää­osa tapah­tuu etä­ope­tuk­se­na. Luen­to­sa­lit ovat tyh­ji­nä opis­ke­li­jois­ta, kos­ka luen­not pide­tään pää­osin etä­luen­toi­na ja lähio­pe­tuk­se­na toteu­te­taan lähin­nä vain pien­ryh­mä­ope­tus­ta — ja sekin pää­osin mas­kit pääs­sä. On vai­kea uskoa, että yli­opis­to­jen koko­naan sul­ke­mi­sel­la Suo­mes­sa sai­si enää olen­nai­sia etu­ja tar­tun­to­jen leviä­mi­sen kan­nal­ta, kos­ka tur­va­vä­lit ovat pal­jon isom­mat kuin vaik­ka kau­pois­sa ja yli­opis­to-opis­ke­lu tapah­tuu täl­lä het­kel­lä pää­osin kotoa käsin.

      Perus­kou­lut toi­mi­vat lähio­pe­tus­moo­dis­sa, yli­opis­tot toi­mi­vat pää­osin etäopetuksessa.

  58. Moi Osmo,

    Olet­ko poh­ti­nut tai arvioi­nut todel­lis­ten tar­tun­to­jen mää­rää Suo­mes­sa? Medias­sa on sys­te­maat­ti­ses­ti tyy­dyt­ty tote­maan, että kevään tar­tun­to­ja ei voi sel­lai­se­naan ver­ra­ta syk­syyn. Samaan aikaan on ihme­tel­ty sai­raa­laan jou­tu­nei­den mää­rää nyt syk­syl­lä, ja sitä on seli­tet­ty tar­tun­to­jen nuo­rem­mal­la ikä­ja­kau­mal­la, sekä tie­tys­ti sil­lä että kevääl­lä tes­taa­mi­nen oli hyvin rajallista.

    Oma hypo­tee­si­ni on, että ikä­ja­kau­ma selit­tää hyvin pie­nen osan havain­nos­ta ja että todel­li­sia tar­tun­to­ja on ollut val­ta­vas­ti todet­tu­ja enem­män, eten­kin keväällä. 

    Sit­ten luku­ja: kevääl­lä noin 20.3 näen HS:n kuvaa­jas­ta että sai­raa­laas­sa on noin 75 koro­na poti­las­ta. Nyt olem­me lähes samas­sa tilan­tees­sa tuol­ta osin. Kevääl­lä tuo­ta tilan­ne­päi­vää vas­taa noin 800 tar­tun­taa todet­tu­na sii­hen men­nes­sä. Nyt jos las­ken edel­tä­vän kuu­kau­den tar­tun­nat (tämä jouk­ko suu­rin piir­tein muo­dos­ta­nee sai­raa­las­sa hoi­det­ta­vat) saan noin 5500 tar­tun­taa. Suh­de­lu­ku oli­si noin 7‑kertainen.

    Tätä on kovas­ti perus­tel­tu ikä­ja­kau­mal­la. Kui­ten­kin teho­hoi­toon jou­tu­nei­den kes­ki-ikä on ollut lähes tis­mal­leen sama kevääl­lä ja syk­syl­lä asian­tun­ti­joi­den mukaan (vajaa 60v). Yli­pään­sä sai­raa­laan jou­tu­nei­den ikä­ja­kau­maa kevääl­tä ja syk­syl­tä en ole löy­tä­nyt. Vaik­ka nuo­ril­la on mer­kit­tä­väs­ti pie­nem­pi ris­ki jou­tua teho­hoi­toon, kes­ki-iän olet­tai­si las­ke­van jos väi­te­tys­ti koro­na­tar­tun­nat ovat olleet nyt syk­syl­lä huo­mat­ta­vas­ti nuo­rem­mil­la. Sai­raa­laan jou­tu­nei­den iät kevääl­lä ja syk­syl­lä kuvai­si tätä vie­lä mer­kit­tä­väs­ti tar­kem­min. Onko sinul­la käy­tös­sä tai tie­toa täs­tä jakau­mas­ta, edes kes­ki-ikiä? Sen avul­la voi­si mel­ko aukot­to­mas­ti saa­da tie­toa todel­li­sis­ta tar­tun­ta­mää­ris­tä kevääl­lä suh­tees­sa syksyyn.

    Näyt­täi­si siis käy­tet­tä­vis­sä ole­vien tie­to­je­ni poh­jal­ta, ettei tar­tun­to­jen ikä­ja­kau­ma ole todel­li­suu­des­sa kovin­kaan eri kevääl­lä ja syk­syl­lä. Jos tämä pitäi­si paik­kan­sa niin “syk­syn lukui­na” ilmais­tu­na kevääl­lä oli­si ollut noin 7×8000= 56 000 tar­tun­taa. Saa­dak­sem­me jon­kin valis­tu­neen arvauk­sen todel­li­sis­ta mää­ris­tä kevääl­lä, pitäi­si vie­lä arvioi­da kuin­ka suu­ri osa tar­tun­nois­ta saa­daan nyt kiin­ni. Oma arvioi­ni on, että puo­let oli­si jo huip­pu­tu­los, ja totuus lie­nee mak­si­mis­saan kol­man­nes. Täs­tä saa­tai­siin kar­kea arvio, että kevääl­lä oli­si todel­li­suu­des­sa ollut noin 56 000 x 3= 168 000 tar­tun­taa, mikä kuu­los­taa mie­les­tä­ni suu­rel­ta, mut­ta jok­seen­kin jär­ke­väl­tä luvul­ta ( kevään kuol­lei­suus oli­si noin 2 promillea). 

    Miten näet itse tilan­teen tai roh­ke­net­ko esit­tää todel­li­sis­ta tar­tun­ta­ta­pauk­sis­ta arvioita?

  59. Ihan ylei­se­nä kom­ment­ti­na tähän­kin kes­kus­te­luun joka tun­tuu juut­tu­van koro­nan kuol­lei­suu­den arvioin­tiin. Kuol­lei­suus ei ole se mikä tekee täs­tä epi­de­mias­ta vaa­ral­li­sen, oli se sit­ten samaa luok­kaa influens­san kans­sa tai vaik­ka­pa kymmenkertainen.

    Se mikä täs­tä tekee vaa­ral­li­sen on työi­käis­ten pää­ty­mi­nen sai­raa­la­hoi­toon ja tehol­le. Liki kaik­ki sel­viä­vät sii­tä, eli voi­si sanoa että tau­ti ei ole yksi­löl­le sil­lä­ta­voin mitat­tu­na vaa­ral­li­nen. Olen käsit­tä­nyt että aika huo­mat­ta­va osa (puo­let?) sai­raa­la­hoi­toon pää­ty­neis­tä on perus­ter­vei­tä eikä kuu­lu riskiryhmiin.

    Pää­on­gel­ma on ettei sai­raa­loi­den kan­to­ky­ky rii­tä jos suu­ri mää­rä sai­ras­tuu samaan aikaan. Sil­loin alkaa tul­la tur­hia kuo­le­mia, kun kaik­kia ei voi­da hoi­taa. Lisäk­si kuol­lei­suu­teen tulee mukaan ne muut tär­keät poti­laat jot­ka muu­ten sel­viäi­si­vät, kuten nuo­ret syö­pä­po­ti­laat, sydän­sai­raat, tapa­tur­mis­ta louk­kaan­tu­net yms. kun hoi­to­ka­pa­sie­teet­tiä ei ole riittävästi. 

    Ver­tai­lu­koh­ta­na Ruot­si, mis­sä edel­leen koko­nai­suu­des­sa vain pie­ni mää­rä tau­din läpi­käy­nei­tä ei hidas­ta mer­kit­tä­väs­ti tois­ta aal­toa. Siel­lä on sai­raa­lois­sa poti­las­mää­rät olleet koko kevään ja kesän ruuh­ka­ta­sol­la (Suo­men hoi­to­ka­pa­si­teet­tiin näh­den) eikä lop­pua näy. 

    Jos jotain nume­roi­ta haa­ru­koi: kuin­ka mon­ta % sai­ras­tu­neis­ta pää­tyy sai­raa­la­hoi­toon ja mon­ta­ko sai­raa­la­päi­vää kesi­mää­rin tar­vi­taan. Näis­tä voi miet­tiä mon­ta­ko vuot­ta pitäi­si jat­kaa että tau­ti meni­si ohi itsekseen.

    1. Täs­tä sii­nä mie­les­sä samaa miel­tä, että olen­nais­ta on sai­raa­la­paik­ko­jen ja var­sin­kin teho­hoi­to­paik­ko­jen riit­tä­vyys. Tähän liit­tyen kevään rajoi­tuk­set ymmär­sin, kun ei tie­det­ty miten tau­ti levi­ää. Nyt sai­raa­la­hoi­to­pai­kois­ta ei näy­tä ole­van akuut­tia pulaa, niin en ymmär­rä rajoi­tus­ten lisäämistä.

      1. Giz­mo:
        Täs­tä sii­nä mie­les­sä samaa miel­tä, että olen­nais­ta on sai­raa­la­paik­ko­jen ja var­sin­kin teho­hoi­to­paik­ko­jen riit­tä­vyys. Tähän liit­tyen kevään rajoi­tuk­set ymmär­sin, kun ei tie­det­ty miten tau­ti levi­ää. Nyt sai­raa­la­hoi­to­pai­kois­ta ei näy­tä ole­van akuut­tia pulaa, niin en ymmär­rä rajoi­tus­ten lisäämistä.

        Näyt­tää sil­tä, että jos koro­na­vi­rus on ehti­nyt levi­tä laa­jal­ti, sen edel­leen leviä­mis­tä on vai­ke­aa hil­li­tä. Jos toi­men­pi­tei­siin ryh­dy­tään vas­ta kun sai­raa­la­pai­kat alka­vat täyt­tyä, ollaan taa­tus­ti myö­häs­sä. Esi­merk­ke­jä täs­tä on ympä­ri Euroopan.

    2. Jok­ke:
      Ihan ylei­se­nä kom­ment­ti­na tähän­kin kes­kus­te­luun joka tun­tuu juut­tu­van koro­nan kuol­lei­suu­den arvioin­tiin. Kuol­lei­suus ei ole se mikä tekee täs­tä epi­de­mias­ta vaa­ral­li­sen, oli se sit­ten samaa luok­kaa influens­san kans­sa tai vaik­ka­pa kymmenkertainen.

      Se mikä täs­tä tekee vaa­ral­li­sen on työi­käis­ten pää­ty­mi­nen sai­raa­la­hoi­toon ja tehol­le. Liki kaik­ki sel­viä­vät sii­tä, eli voi­si sanoa että tau­ti ei ole yksi­löl­le sil­lä­ta­voin mitat­tu­na vaa­ral­li­nen. Olen käsit­tä­nyt että aika huo­mat­ta­va osa (puo­let?) sai­raa­la­hoi­toon pää­ty­neis­tä on perus­ter­vei­tä eikä kuu­lu riskiryhmiin.

      Pää­on­gel­ma on ettei sai­raa­loi­den kan­to­ky­ky rii­tä jos suu­ri mää­rä sai­ras­tuu samaan aikaan. Sil­loin alkaa tul­la tur­hia kuo­le­mia, kun kaik­kia ei voi­da hoi­taa. Lisäk­si kuol­lei­suu­teen tulee mukaan ne muut tär­keät poti­laat jot­ka muu­ten sel­viäi­si­vät, kuten nuo­ret syö­pä­po­ti­laat, sydän­sai­raat, tapa­tur­mis­ta louk­kaan­tu­net yms. kun hoi­to­ka­pa­sie­teet­tiä ei ole riittävästi. 

      Ver­tai­lu­koh­ta­na Ruot­si, mis­sä edel­leen koko­nai­suu­des­sa vain pie­ni mää­rä tau­din läpi­käy­nei­tä ei hidas­ta mer­kit­tä­väs­ti tois­ta aal­toa. Siel­lä on sai­raa­lois­sa poti­las­mää­rät olleet koko kevään ja kesän ruuh­ka­ta­sol­la (Suo­men hoi­to­ka­pa­si­teet­tiin näh­den) eikä lop­pua näy.

      Jos jotain nume­roi­ta haa­ru­koi: kuin­ka mon­ta % sai­ras­tu­neis­ta pää­tyy sai­raa­la­hoi­toon ja mon­ta­ko sai­raa­la­päi­vää kesi­mää­rin tar­vi­taan. Näis­tä voi miet­tiä mon­ta­ko vuot­ta pitäi­si jat­kaa että tau­ti meni­si ohi itsekseen.

      En tie­dä, mitä tuo “suo­men hoi­to­ka­pa­si­teet­tiin näh­den” tar­koit­taa, mut­ta vaik­ka suo­mes­sa oli­si sama mää­rä poti­lai­ta kuin ruot­sis­sa tilan­ne ei oli­si kriit­ti­nen. Ruot­sis­sa on teho­hoi­dos­sa 59hlö ja sai­raa­la­hoi­dos­sa 500hlö 3.11. Toki tilan­ne voi muut­tua ja sik­si­hän joka­pai­kas­sa on rajoituksia.

  60. Kysy­mys oli suo­raan Osmol­le, mut­ta sen ver­ran kom­men­toi­sin, että mihin perus­tuu aja­tus ikä­ja­kau­man muut­tu­mi­ses­ta kevääs­tä syk­syyn? Mikään ei minus­ta viit­taa sii­hen. Sen sijaan viruk­sen heik­ke­ne­mi­sen puo­les­ta minus­ta ker­too kuol­lei­suu­den vähe­ne­mi­nen ja se, että sai­raa­la­hoi­dos­sa on näin­kin vähän ottaen huo­mioon tode­tut tartunnat.

    1. Sitä emme tie­dä, onko nuor­ten osuus nous­sut kevääs­tä, kos­ka kevääl­lä tes­tat­tiin vain vaka­via oirei­ta saa­neet. Sen sijaan tie­däm­me, että van­huis­ten hoi­va­ko­dit on onnis­tut­tu suo­jaa­maan kevät­tä parem­min ja se yksi­nään on puo­lit­ta­nut kuol­lei­den määrän.

    2. Aja­tus ikä­ja­kau­man muut­tu­mi­ses­ta tulee asian­tun­ti­joil­ta (mm. THL). Ja olen siis samaa miel­tä Giz­mo sinun kans­sa, tai se oli oikeas­taan hypo­tee­si­ni, että tar­tun­nan saa­nei­den ikä­ja­kau­ma ei juu­ri­kaan ole muuttunut. 

      Sen sijaan väi­te, että kuol­lei­suus (kuol­lei­den suh­de *tar­tun­nan saa­nei­siin*) on vähen­ty­nyt on eri­koi­nen, kos­ka emme tie­dä tar­tun­nan saa­nei­den mää­rää kevääl­tä, jol­loin vain vaka­vat tes­tat­tiin (mää­rää koi­tin esti­moi­da edel­li­ses­sä vies­tis­sä). Lisäk­si tämä virus on asian­tun­ti­joi­den mukaan kovin hidas muuttumaan.

      Ja Osmol­le: idea­ni on nime­no­maan, että voim­me esti­moi­da hyvin luo­tet­ta­vas­ti nuor­ten osuu­den myös kevääl­tä, jos tar­kas­te­lem­me sai­raa­laan jou­tu­nei­den ikä­ja­kau­maa kevääl­tä ja syk­syl­tä. Jos näis­sä ei ole eroa, voim­me pää­tel­lä että nuor­ten osuus tar­tun­nan saa­neis­ta kevääl­lä ja syk­syl­lä on sama. Edel­leen, jos näin on, saam­me luo­tet­ta­van esti­maa­tin kevään todel­li­sil­le tar­tun­ta­mää­ril­le, jot­ka siis eivät ole käy­tän­nös­sä nuor­ten osal­ta tilas­toi­tu­neet ollen­kaan viral­li­siin tapausmääriin.

      Lopuk­si: olen samaa miel­tä, että nyt hoi­va­ko­dit ja iäk­käät on var­mas­ti onnis­tut­tu suo­ja­maan parem­min kuin kevääl­lä, mut­ta tilas­tois­ta sen näke­mi­nen ei ole kovin­kaan suo­ra­vii­vais­ta (emme tie­dä mikä “har­maa mas­sa” nuor­ten tar­tun­to­ja kevääl­lä vas­ta­si yhtä iäk­kään tapaus­ta). Vie­lä tar­ken­nuk­se­na että minä aina­kin viit­taan kuol­lei­suu­del­la osuu­teen tar­tun­nan saa­nei­den jou­kos­ta, en abso­luut­ti­siin koro­naan kuol­lei­den määriin.

      1. Edel­li­seen tar­ken­nuk­sen, että itse puhuin abso­luut­ti­ses­ta kuol­lei­den mää­räs­tä. Kaik­ki muu on lähin­nä arvai­lua, kun todel­li­set tar­tun­ta­mää­rät on epä­var­mo­ja sekä nyt että keväällä.

  61. Tätä Suo­men käy­rää seu­ra­tes­sa ainoa seli­tys joka on edes joten­kin sovi­tet­ta­vis­sa epi­de­mian kul­kuun on että koro­nae­pi­de­mia tukah­tuu rajoituksiin.

    Vie­lä­pä mel­ko lie­viin­kin rajoi­tuk­siin, edel­lyt­täen ne teh­dään riit­tä­vän ajois­sa ja edel­lyt­täen että nii­tä myös oikeas­ti noudatetaan.

    Aurin­ko, kesä, D‑vitamiini, ris­ti-immu­ni­teet­ti, lau­ma­suo­ja jo sai­ras­ta­neil­la, kai­kil­la näil­lä on vai­ku­tuk­sen­sa mut­ta se näyt­tää niin vähäi­sel­tä että se ei rii­tä lähes­kään selit­tä­mään epi­de­mian kulkua.

    Jos on, niin­kuin sil­tä näyt­tää, että tar­tun­nat Suo­mes­sa tasaan­tu­vat niin ainoa muut­tu­nut asia on ihmis­ten käy­tös, pako­tet­tu­na ja vapaa­eh­toi­se­na. Pidän näis­tä vapaa­eh­toi­sia rajoi­tuk­sia talou­del­le kal­liim­pi­na kos­ka ne koh­den­tu­vat epä­op­ti­maa­li­ses­ti mut­ta jos hal­li­tus ei ole val­mis mak­sa­maan pakol­lis­ten rajoi­tus­ten poliit­tis­ta hin­taa niin sit­ten men­nään näin. Tule­vat kun­ta­vaa­lit epäi­le­mät­tä aiheut­ta­vat hal­li­tus­puo­lueil­le paineita.

    Tar­tun­nat ovat tasaan­tu­neet, aina­kin tois­tai­sek­si. Aurin­ko tai kesä ei ole tähän syy­nä, se lie­nee sel­vää. D‑vitamiinitasojen pitäi­si väes­tös­sä jo alkaa kesän jäl­keen las­kea. Ris­ti-immu­ni­teet­ti muis­ta viruk­sis­ta joi­ta syk­syl­lä liik­kuu pal­jon voi­si olla mah­dol­li­nen mut­ta ei seli­tä eroa Ruot­siin. Lau­ma­suo­ja sai­ras­ta­mal­la on niin kuol­lut ja kuo­pat­tu että edes Teg­nell ei sii­hen usko. Kevääl­lä aja­tel­tiin että kun Ruot­si sai­ras­taa kevääl­lä enem­män niin tois­ta aal­toa syk­syl­lä ei tule. Ja alun­pe­rin opti­mis­ti­sim­mat lupai­li­vat Ruot­siin lau­ma­suo­jaa jo tou­ko­kuul­le. No virus piti näi­tä arvioi­ta pilkkanaan.

    Sit­ten tie­tys­ti voi miet­tiä mik­si rajoi­tuk­set pure­vat huo­nos­ti muu­al­la. Esi­tän syyk­si sitä että Suo­mes­sa rajoi­tuk­sia nou­dat­taa useam­pi, kapi­noi­via jouk­ko­ja ei suur­ten Kes­ki-Euroo­pan mai­den tapaan näy. Ehkä Suo­mi on täs­sä asias­sa parem­min­kin Poh­jo­lan Japa­ni kuin yksi euroop­pa­lai­nen län­si­maa mui­den joukossa.

    1. Voi­si­ko Suo­men parem­pi tilan­ne joh­tua sii­tä, että asum­me har­vem­min ja usein van­hem­mat ihmi­set asu­vat Suo­mes­sa yksin, kun taas kes­ki-Euroo­pas­sa iso­van­hem­mat asu­vat samas­sa taloudessa?
      D‑vitamiinin vai­ku­tus aina­kin aluk­si tyr­mät­tiin, mut­ta en tie­dä mitä sanoo vii­mei­sim­mät tut­ki­muk­set. Mik­sei siis kan­nat­tai­si ottaa rei­lu annos­tus lisäravinteena?
      On sanot­tu, että kyl­mäl­lä ilmal­la virus levi­ää hel­pom­min. Onko näin? Ihmi­set liik­ku­vat ulko­na vähem­män, käyt­tä­vät käsi­nei­tä yms. muu­tok­sia käyt­täy­ty­mi­ses­sä. Itse aina­kin mie­len­kiin­nol­la odo­tan mitä pak­ka­sil­mat tau­dil­le tekee.

    2. Mie­les­tä­ni virus­tau­din vai­ku­tuk­sis­sa voi havai­ta maa­koh­tai­sia ero­ja, joi­ta ei voi selit­tää pel­käs­tään vas­ta­toi­mil­la tai ihmis­ten käyt­täy­ty­mi­sel­lä. Vas­ta­toi­mil­la ja käyt­täy­ty­mi­sel­lä on mer­ki­tys­tä, mut­ta nii­den pai­noar­voa tar­tun­ta­funk­tios­sa on perin vai­kea las­kea. Tiu­kat vas­ta­toi­met ovat aina sitä hel­pom­pia, mitä pie­nem­mäs­tä ja maan­tie­teel­li­ses­ti raja­tum­mas­ta alu­ees­ta (esi­mer­kik­si saa­ri) on kyse. Avoi­muu­del­le raken­tu­neis­sa yhteis­kun­nis­sa, jois­sa talous on kulut­ta­ja­ve­tois­ta rajoi­tus­ten aset­ta­mi­nen on vai­keam­paa. Japa­ni on kyl­lä esi­merk­ki maas­ta, jos­sa väes­töön suh­teu­tet­tu­na viruk­sen vai­ku­tus on ollut huo­mat­ta­vas­ti pie­nem­pi kuin mones­sa muus­sa kehit­ty­nees­sä maas­sa. Onnis­tu­neet toi­men­pi­teet voi­vat olla yksi seli­tys, mut­ta ehkä­pä syy­tä voi olla täs­sä­kin: Japa­nis­sa tiet­tä­väs­ti vain pie­ni osa kan­sas­ta on yli­pai­noi­sia. Tämä nyt tosin oli Ilta-Sano­mien uuti­nen, joi­hin pitää suh­tau­tua kriittisesti.

      1. Jaak­ko K:
        Mie­les­tä­ni virus­tau­din vai­ku­tuk­sis­sa voi havai­ta maa­koh­tai­sia ero­ja, joi­ta ei voi selit­tää pel­käs­tään vas­ta­toi­mil­la tai ihmis­ten käyt­täy­ty­mi­sel­lä. Vas­ta­toi­mil­la ja käyt­täy­ty­mi­sel­lä on mer­ki­tys­tä, mut­ta nii­den pai­noar­voa tar­tun­ta­funk­tios­sa on perin vai­kea las­kea. Tiu­kat vas­ta­toi­met ovat aina sitä hel­pom­pia, mitä pie­nem­mäs­tä ja maan­tie­teel­li­ses­ti raja­tum­mas­ta alu­ees­ta (esi­mer­kik­si saa­ri) on kyse. Avoi­muu­del­le raken­tu­neis­sa yhteis­kun­nis­sa, jois­sa talous on kulut­ta­ja­ve­tois­ta rajoi­tus­ten aset­ta­mi­nen on vai­keam­paa. Japa­ni on kyl­lä esi­merk­ki maas­ta, jos­sa väes­töön suh­teu­tet­tu­na viruk­sen vai­ku­tus on ollut huo­mat­ta­vas­ti pie­nem­pi kuin mones­sa muus­sa kehit­ty­nees­sä maas­sa. Onnis­tu­neet toi­men­pi­teet voi­vat olla yksi seli­tys, mut­ta ehkä­pä syy­tä voi olla täs­sä­kin: Japa­nis­sa tiet­tä­väs­ti vain pie­ni osa kan­sas­ta on yli­pai­noi­sia. Tämä nyt tosin oli Ilta-Sano­mien uuti­nen, joi­hin pitää suh­tau­tua kriittisesti.

        Tähän sopi­si oma teo­ria­ni: Virus iskee nyt pahim­min län­si­mail­la “vapai­siin” , tiheäs­ti asu­tuil­la seu­duil­la, jois­ta alku­pe­räi­nen luon­to on saa­nut pit­käl­ti väis­tyä ihmi­sen vai­ku­tuk­ses­ta, ihmi­siin jot­ka ovat yli­pai­noi­sia, sai­ras­ta­vat aina­kin pii­le­väs­ti elin­tas­osai­rauk­sia, syö­vät pal­jon pika­ruo­kaa ja ravin­to tuo­te­taan tehoviljellysti/kasvatetusti mas­sa­tuo­tan­to­na ja anti­bio­teil­la ja tor­jun­ta-aineil­la teräs­tet­ty­nä. Täs­sä suh­tees­sa Suo­mel­la on hyvät edel­ly­tyk­set sel­vi­tä täs­tä rie­sas­ta vähil­lä vau­rioil­la. Mitäs miel­tä raa­ti oli­si tästä?

      2. Aasias­sa kyl­lä asu­taan vie­lä tiheäm­min, eikä sitä luon­toa­kaan niis­sä kau­pun­geis­sa ole lain­kaan niin pal­jon kuin euroop­pa­lai­sis­sa kaupungeissa.

      3. Suo­mes­sa on vis­siin koro­nan koh­dal­la lai­tet­tu ris­ki­ryh­män ikä­ra­jak­si 70 ja aika pai­no­kas­ta puhet­ta on ollut sii­hen suun­taan, että ikä­ra­ja voi­si olla 75.

        Kii­nas­sa van­hus on van­hus sen jäl­keen, kun se täyt­tää 60 vuot­ta. Kan­nat­taa huo­mioi­da tämä poik­keus myös mones­sa tilas­tos­sa, sil­lä Kii­nas­ta ei usein ole ole­mas­sa dataa, jos­sa ikä oli­si rajat­tu vas­taa­vas­ti, mitä muu­al­la maa­il­mas­sa. Who = 65 vuotta.

        Kii­nas­sa on hei­dän oman datan perus­teel­la noin 230 mil­joo­naa yli 60 vuo­tias­ta. Täl­lä het­kel­lä syn­ty­vän Kii­na­lai­sen eli­niä­no­do­te on mie­hil­lä 75 ja nai­sil­la 78. Pal­jon­ko­han on Kii­na­lai­sia, jot­ka ovat ylit­tä­neet ris­ki­ryh­män rajan 70 tai 75 vuot­ta? Mikä yli­pää­tään oli eli­niän odoi­te Kii­nas­sa sil­loin, kun tämän päi­vän van­huk­set syn­tyi­vät? Miten pie­ni voi olla Kii­na­lai­sen mil­joo­na­kau­pun­gin van­hus­po­pu­laa­tio, kun työ­läi­set tuo­daan kau­pun­kiin vain työ­uran ajaksi?

      4. kom­ment­ti:
        Suo­mes­sa on vis­siin koro­nan koh­dal­la lai­tet­tu ris­ki­ryh­män ikä­ra­jak­si 70 ja aika pai­no­kas­ta puhet­ta on ollut sii­hen suun­taan, että ikä­ra­ja voi­si olla 75.

        Kii­nas­sa van­hus on van­hus sen jäl­keen, kun se täyt­tää 60 vuot­ta. Kan­nat­taa huo­mioi­da tämä poik­keus myös mones­sa tilas­tos­sa, sil­lä Kii­nas­ta ei usein ole ole­mas­sa dataa, jos­sa ikä oli­si rajat­tu vas­taa­vas­ti, mitä muu­al­la maa­il­mas­sa. Who = 65 vuotta.

        Kii­nas­sa on hei­dän oman datan perus­teel­la noin 230 mil­joo­naa yli 60 vuo­tias­ta. Täl­lä het­kel­lä syn­ty­vän Kii­na­lai­sen eli­niä­no­do­te on mie­hil­lä 75 ja nai­sil­la 78. Pal­jon­ko­han on Kii­na­lai­sia, jot­ka ovat ylit­tä­neet ris­ki­ryh­män rajan 70 tai 75 vuot­ta? Mikä yli­pää­tään oli eli­niän odoi­te Kii­nas­sa sil­loin, kun tämän päi­vän van­huk­set syn­tyi­vät? Miten pie­ni voi olla Kii­na­lai­sen mil­joo­na­kau­pun­gin van­hus­po­pu­laa­tio, kun työ­läi­set tuo­daan kau­pun­kiin vain työ­uran ajaksi?

        75-vuo­ti­aal­la kuo­le­man­ris­ki on jo luok­kaa 100–200 ker­tai­nen nuo­reen verrattuna.

        En tie­dä kuka aset­tai­si ris­ki­ra­jan tuo­hon kohtaan.

        Ehkä nuo­ri nais­puo­lei­nen perus­ter­ve tupa­koi­ma­ton yöker­hon omis­ta­ja jon­ka veri­ryh­mä on O?

        Ris­ki alkaa nous­ta sel­väs­ti pal­jon aikai­sem­min, vii­des­tä­kym­pis­tä läh­tien ja nousee iän muka­na hyvin jyr­käs­ti. Tar­tun­taan voi­vat suh­tau­tua edes jon­kin­lai­sel­la levol­li­suu­del­la sitä nuo­rem­mat mut­ta ei edes 40–49 ikäi­sil­le voi aina­kaan tahal­lis­ta tar­tun­taa suo­si­tel­la. Ole­tan muu­ten että ihmi­set suh­tau­tu­vat rau­hal­li­sem­min mui­hin kuin omaan hen­ki­lö­koh­tai­seen riskiinsä.

      5. K.k.: 75-vuo­ti­aal­la kuo­le­man­ris­ki on jo luok­kaa 100–200 ker­tai­nen nuo­reen verrattuna.

        En tie­dä kuka aset­tai­si ris­ki­ra­jan tuo­hon kohtaan.

        Ehkä nuo­ri nais­puo­lei­nen perus­ter­ve tupa­koi­ma­ton yöker­hon omis­ta­ja jon­ka veri­ryh­mä on O?

        Ris­ki alkaa nous­ta sel­väs­ti pal­jon aikai­sem­min, vii­des­tä­kym­pis­tä läh­tien ja nousee iän muka­na hyvin jyr­käs­ti. Tar­tun­taan voi­vat suh­tau­tua edes jon­kin­lai­sel­la levol­li­suu­del­la sitä nuo­rem­mat mut­ta ei edes 40–49 ikäi­sil­le voi aina­kaan tahal­lis­ta tar­tun­taa suo­si­tel­la. Ole­tan muu­ten että ihmi­set suh­tau­tu­vat rau­hal­li­sem­min mui­hin kuin omaan hen­ki­lö­koh­tai­seen riskiinsä.

        Mis­tä saa täl­lai­sen aineis­ton, jos­sa kuo­le­mat on jao­tel­tu iän ja kuo­lin­syyn mukaan näin tar­kas­ti? Jos sai­sit aineis­ton tän­ne ja Soi­nin­vaa­ran käsit­te­lyyn niin haluai­sin ehdot­to­mas­ti näh­dä hänen teke­mät ana­lyy­sit! Aineis­toa alkaa nimit­täin olla jo niin pal­jon ja niin laa­jal­ta aika­vä­lil­tä, että kukaan ei voi väit­tää, ettei sii­tä voi­si vetää johtopäätöksiä.
        Myö­hem­min, Voi­si olla mie­len­kiin­tois­ta näh­dä ver­tai­lua mui­den kuo­lin­syi­den todennäköisyyksiin.

      6. Riku: Mis­tä saa täl­lai­sen aineis­ton, jos­sa kuo­le­mat on jao­tel­tu iän ja kuo­lin­syyn mukaan näin tar­kas­ti? Jos sai­sit aineis­ton tän­ne ja Soi­nin­vaa­ran käsit­te­lyyn niin haluai­sin ehdot­to­mas­ti näh­dä hänen teke­mät ana­lyy­sit! Aineis­toa alkaa nimit­täin olla jo niin pal­jon ja niin laa­jal­ta aika­vä­lil­tä, että kukaan ei voi väit­tää, ettei sii­tä voi­si vetää johtopäätöksiä.
        Myö­hem­min, Voi­si olla mie­len­kiin­tois­ta näh­dä ver­tai­lua mui­den kuo­lin­syi­den todennäköisyyksiin. 

        Osa­vas­taus kysy­myk­sii­si on leh­des­sä The Eco­no­mist Nov 7th — Nov 13th 2020. Sii­nä on myös mai­nit­tu tie­to­jen lähteet.

      7. Tuo 75 on ollut aina­kin joi­den­kin suo­ma­lais­ten geriat­rien puheis­sa. Itse en ole ollut tilas­tois­sa kans­sa teke­mi­sis­sä, joten minul­la ei ole käsi­tys­tä sii­tä, mil­tä tilas­tot näyt­tä­vät isos­sa kuvas­sa. Mie­lel­lä­ni näk­sin luo­tet­ta­van kuvaa­jan iän aiheut­ta­mas­ta ris­kis­tä, jos sel­lai­nen löy­tyy laa­jas­ta ja luo­tet­ta­vas­ta lähteestä. 

        Aiem­min vaan ver­rat­tiin Euroop­pa vs. Aasia ja itse ver­taan mie­les­sä­ni Euroop­pa vs. Kii­nan ran­nik­ko, joten jos asias­sa on jotain oike­aa dataa ver­rat­ta­vis­sa, niin yksi huo­mio on tuo mai­nit­se­ma­ni, että Kii­nan ran­ni­kol­la on erit­täin vähäi­ses­sä mää­rin van­huk­sia muu­hun popu­laa­tioon ver­rat­tu­na. Eli jos se tau­ti pöhäh­ti siel­lä läpi väes­tös­sä, niin tilan­ne on aivan eri­lai­nen, mitä jos­sain Ita­lias­sa, jos­sa van­huk­sia on erit­täin paljon. 

        Ja kuten Osmo aiem­min sanoi. Luon­to on Aasias­sa aika kau­ka­na. Kun tulin itse Covi­din alkaes­sa Shang­hais­ta Pie­ta­riin, niin koin Pie­ta­rin kes­kus­tan ympä­ris­tön raik­kaa­na, vih­reä­nä ja luonnonläheisenä. 

        K.k.: Ole­tan muu­ten että ihmi­set suh­tau­tu­vat rau­hal­li­sem­min mui­hin kuin omaan hen­ki­lö­koh­tai­seen riskiinsä.

        Vai­kea kysy­mys, mut­ta väit­täi­sin, että tämä on kes­ki­mää­rin päin­vas­toin. Tai sit­ten ihmi­set vain hakeu­tu­vat kal­tais­ten­sa seu­raan. Toi­sen ihmi­sen ris­kiä jos tulee aliar­vioi­tua, niin kyl­lä sen ottaa pal­jon ras­kaam­min kuin oman ris­kin aliar­voi­mi­sen. Tosin juok­sen itse tämän covi­din peräs­sä maailmalla.

  62. Vii­mei­seen lauseen kom­ment­ti­na näin 48 v. perus­teer­vee­nä, niin koro­na huo­let­taa yhtä pal­jon kuin nor­mi fluns­sa. Tie­ten­kään en kum­paa­kaan tahal­li­ses­ti halua, mut­ta en myös­kään toi­vo omal­ta kan­nal­ta mitään rajoi­tuk­sia yhteis­kun­nan taholta.

    1. Giz­mo:
      Vii­mei­seen lauseen kom­ment­ti­na näin 48 v. perus­teer­vee­nä, niin koro­na huo­let­taa yhtä pal­jon kuin nor­mi fluns­sa. Tie­ten­kään en kum­paa­kaan tahal­li­ses­ti halua, mut­ta en myös­kään toi­vo omal­ta kan­nal­ta mitään rajoi­tuk­sia yhteis­kun­nan taholta.

      Minus­ta­kin on pal­jon parem­pi, että yhteis­kun­ta rajoit­taa mui­ta, ei minua. Mut­ta ongel­ma­na on, että tau­ti levi­ää oireet­to­mien kaut­ta, jos yhteis­kun­ta ei rajoi­ta mitään — nääs kun monet ajat­te­le­vat vain itse­ään ja mene­vät baa­riin, yöker­hoon, kuo­ro­hark­koi­hin, kut­su­vat 100 ihmis­tä kotiin­sa juh­li­maan (kuten opis­ke­li­jat Vaa­sas­sa etc)

      1. Aja­tel­laan sel­väs­ti eri lail­la. Minä voin pysyä koto­na niin halu­tes­sa­ni ja myös iän­puo­les­ta ris­ki­ryh­mään kuu­lu­va äiti­ni, joka myös aika pal­jon on koto­na. En minä näe tar­peel­li­sek­si kiel­tää mui­ta käy­mäs­tä baa­reis­sa tai kuo­ro­har­joi­tuk­sis­sa yms. Olen yksi­lö­va­pau­den kan­nal­la ja myös sen kan­nal­la, että jokai­nen huo­leh­tii pää­sään­töi­ses­ti omas­ta ter­vey­des­tään. Suo­mi on men­nyt jo lii­ak­si­kin hol­housyh­teis­kun­nak­si. Minus­ta enem­män on itse­käs­tä ajat­te­lua kiel­tää ihmis­ten nor­maa­li elämä.

      2. Mat­ti Kin­nu­nen: Minus­ta­kin on pal­jon parem­pi, että yhteis­kun­ta rajoit­taa mui­ta, ei minua. Mut­ta ongel­ma­na on, että tau­ti levi­ää oireet­to­mien kaut­ta, jos yhteis­kun­ta ei rajoi­ta mitään – nääs kun monet ajat­te­le­vat vain itse­ään ja mene­vät baa­riin, yöker­hoon, kuo­ro­hark­koi­hin, kut­su­vat 100 ihmis­tä kotiin­sa juh­li­maan (kuten opis­ke­li­jat Vaa­sas­sa etc)

        Yksi syy rajoi­tus­toi­miin on, että tar­tun­to­jen jäl­ji­tyk­sen vai­kut­ta­vuus romah­taa, kun esiin­ty­vyys ylit­tää tie­tyn tason. Taso riip­puu tie­ten­kin sii­tä, miten pajon jäl­ji­tyk­seen on panos­tet­tu. Sak­sas­sa, jos­sa asi­aan on panos­tet­tu, vai­kuk­sia alkoi tul­la, kun taso ylit­ti 50 tar­tun­taa vii­kos­sa / 100 000 asukasta.
        Jäl­ji­tys on toi­mies­saan osoit­tau­tu­nut tehok­kaak­si. Suo­mes­sa­kin monia ryp­päi­tä on saa­tu sil­lä kuriin. Sää­li, ettei Koro­na­vil­kun vai­kut­ta­vuu­des­ta ole tie­toa, sil­lä sehän tekee puo­li­au­to­maat­ti­ses­ti jäl­ji­tyk­seen kuu­lu­van oire­seu­ran­ta- ja karanteenipyynnön.

  63. Osmo kir­joit­ti:
    > Tasais­ta on. Johon­kin suun­taan tuon on pak­ko kääntyä.

    Mik­si? Mik­sei tilan­ne voi pit­käk­si­kin aikaa aset­tua jol­le­kin tasol­la — siis jol­le­kin muul­le kuin nol­laan? Jos ja toi­vot­ta­vas­ti kun rajoi­tuk­set ja jäl­ji­tys toi­mi­vat, niin tar­tun­to­jen mää­rä voi olla hyvin­kin tasai­nen. Tar­tun­to­ja­han syn­tyy satun­nais­pro­ses­sil­la ryp­päit­täin ja jos ne saa­daan sam­mu­maan, niin jol­le­kin tasol­le aset­tuu var­mas­ti 7‑päivän keskiarvo. 

    Minus­ta 200 tar­tun­taa päi­väs­sä on ihan Ok taso. 500 oli­si jo pal­jon ja 50 voi olla tavoit­ta­mat­to­mis­sa ilman pal­jon rajum­pia rajoituksia.

    1. Kyl­lä. Ja lant­tia hei­tet­täes­sä lant­ti voi jää­dä myös pys­tyyn. R‑luku, joka on tasan yksi ja pysyy sil­lä tasol­la pit­kään, on aika har­vi­nai­nen ilmiö

      1. Osmo Soi­nin­vaa­ra:
        Kyl­lä. Ja lant­tia hei­tet­täes­sä lant­ti voi jää­dä myös pys­tyyn. R‑luku, joka on tasan yksi ja pysyy sil­lä tasol­la pit­kään, on aika har­vi­nai­nen ilmiö

        Tämän takia oli­si hel­poin­ta pitää läh­tö­ta­so mah­dol­li­sim­man pie­ne­nä. Tar­tun­ta­lu­vun muu­tos vai­kut­taa sil­loin hitaas­ti ja tilan­ne on hel­pom­pi pitää hal­lin­nas­sa. Lähel­lä nol­la­ta­soa läh­ties­sä on viik­ko­ja aikaa toimia.

        Tätä nykyis­tä 200–300 tar­tun­taa päi­väs­sä on tavat­to­man vai­ke­aa pitää vakaa­na. Silk­kaa mate­ma­tiik­kaa. Jos R hypäh­tää kak­ko­seen, tulee 200 päi­vä­tar­tun­nas­ta kuu­kau­des­sa 6000 päi­vä­tar­tun­taa. Jos läh­tö­ta­so on 1 niin kuu­kau­des­sa se nousee 30 tartuntaan.

        Enkä nyt näe mitään perus­tei­ta mik­si pie­nem­pi päi­vit­täis­ten tar­tun­to­jen luku tuli­si kal­liim­mak­si yllä­pi­tää sta­bii­li­na kuin nykyi­nen 200–300. Rajoi­tus­toi­miin jou­du­taan joka tapauk­ses­sa ja ne ovat sitä kovem­pia mitä myö­hem­min aloitetaan.

        Tar­tun­ta­lu­vun saa­mi­nen lähel­le nol­laa oli­si yhä paras tie. Se mak­saa enem­män kuin mitä tar­tun­to­jen pitä­mi­nen nol­lan tie­noil­la oli­si alun­pe­rin mak­sa­nut mut­ta se tilan­ne kesän lopul­la hukat­tiin. Sil­ti se mak­saa vähem­män kuin se mitä tapah­tuu jos tilan­ne räjähtää.

      2. tar­tun­to­jen pitä­mi­nen nol­lan tie­noil­la oli­si alun­pe­rin mak­sa­nut mut­ta se tilan­ne kesän lopul­la hukattiin. 

        Kesän lopul­la hukat­tiin ennen kaik­kea kesä. Kaik­ki hen­gi­tys­tiein­fek­tiot mene­vät tauol­le kesäk­si ja palaa­vat takaisn syk­syl­lä. Ete­läi­sel­lä pal­lon­puo­lis­kol­la tar­tun­ta­mää­rä on rau­hoit­tu­nut nyt kun siel­lä men­nään koh­ti kesää.ä

      3. Osmo Soi­nin­vaa­ra: Kesän lopul­la hukat­tiin ennen kaik­kea kesä. Kaik­ki hen­gi­tys­tiein­fek­tiot mene­vät tauol­le kesäk­si ja palaa­vat takaisn syk­syl­lä. Ete­läi­sel­lä pal­lon­puo­lis­kol­la tar­tun­ta­mää­rä on rau­hoit­tu­nut nyt kun siel­lä men­nään koh­ti kesää.ä

        Toi­nen aal­to alkoi Ete­lä-Euroo­pas­sa ennen läm­pi­mien säi­den lop­pu­mis­ta. Enem­män näyt­täi­si ole­van yhteyt­tä elo­kuun loma­mat­koi­hin ja töi­den sekä kou­lun alka­mi­seen lomien jälkeen.

        Näin jäl­ki­vii­saa­na voi­daan näh­dä, että tukah­dut­ta­mi­nen on ollut paras stra­te­gia ja se oikeas­ti toi­mii (jopa suh­teel­li­sen hel­pos­ti). Tes­taa, eris­tä ja jäl­ji­tä ‑stra­te­gia ei rii­tä pitä­mään epi­de­mi­aa aisois­sa ja se vaa­tii tois­tu­via lock­dow­ne­ja, kun taas epi­de­mian tukah­dut­ta­neet maat ovat sel­vin­neet yhdel­lä. Tukah­dut­ta­mis­stra­te­gian mai­den anta­ma lisä­uh­raus on pakol­li­nen ja val­vot­tu karan­tee­ni maa­han­tu­li­joil­le, mut­ta se on pie­ni hin­ta sii­tä että maan sisäl­lä voi­daan elää nor­maa­lis­ti. Vasa­ra ja tans­si ‑stra­te­gian kehit­tä­jä Tomas Pueyo kut­suu sitä aidak­si (https://www.nytimes.com/interactive/2020/09/14/opinion/politics/coronavirus-close-borders-travel-quarantine.html).

        Kesän jäl­keen Suo­men toi­nen aal­to läh­ti liik­keel­le ulko­mail­ta tule­vien muka­naan tuo­mis­ta tar­tun­nois­ta. Kesäl­lä koti­maas­ta saa­tu­ja tar­tun­to­ja oli todel­la vähän. Jos sil­loin oli­si tajut­tu lait­taa “aita”, oli­si tar­tun­nan­jäl­ji­tys pääs­syt kat­kai­se­maan ne har­vat endee­mi­ses­ti pyö­ri­neet tar­tun­ta­ket­jut. Onnek­si Suo­men vapaa­eh­toi­set­kin karan­tee­nit vähen­tä­vät mat­kus­tus­ta niin pal­jon ver­rat­tu­na Euroo­pan ylei­seen tasoon, että kovin suu­ris­sa mää­rin meil­le ei tule ulko­mail­ta uusia tar­tun­to­ja. Toi­vot­ta­vas­ti hal­li­tus ei tai­vu Lapin mat­kai­lu­yrit­tä­jien vaa­ti­muk­siin maa­han­tu­lo­vaa­ti­mus­ten löy­sää­mi­ses­tä, kos­ka sii­tä mak­sai­si koko kansa.

      4. Osmo Soi­nin­vaa­ra: Kaik­ki hen­gi­tys­tiein­fek­tiot mene­vät tauol­le kesäk­si ja palaa­vat takaisn syksyllä.

        Rehel­li­syy­den nimis­sä pitää kyl­lä tode­ta ettei poh­jois­mai­sen kesän osal­ta tie­det­ty Covid-19 kuu­lu­van täs­sä suh­tees­sa kate­go­ri­aan “kaik­ki hen­gi­tys­tiein­fek­tiot” ennen kesä­kuun lop­pua kun uusien tar­tun­to­jen mää­rä yllät­täen Ruot­sis­sa romah­ti ilman mitään eri­tyis­tä syy­tä. Sil­loin oli lop­pu­ke­sän­kin mas­sa­ta­pah­tu­mat jo peruttu.

      5. Rehel­li­syy­den nimis­sä pitää kyl­lä tode­ta ettei poh­jois­mai­sen kesän osal­ta tie­det­ty Covid-19 kuu­lu­van täs­sä suh­tees­sa kate­go­ri­aan ”kaik­ki hen­gi­tys­tiein­fek­tiot” ennen kesä­kuun lop­pua kun uusien tar­tun­to­jen mää­rä yllät­täen Ruot­sis­sa romah­ti ilman mitään eri­tyis­tä syy­tä. Sil­loin oli lop­pu­ke­sän­kin mas­sa­ta­pah­tu­mat jo peruttu.

        Täl­lä blo­gill se kyl­lä ennus­tet­tiin jo keväällä.

      6. Osmo Soi­nin­vaa­ra: Täl­lä blo­gill se kyl­lä ennus­tet­tiin jo keväällä.

        Täl­lä blo­gil­la oli­si myös ennus­tet­tu että Neu­vos­to­liit­to voit­taa Suo­men jää­kie­kos­sa 1988 Cal­ga­ryn tal­vio­lym­pia­lais­ten pronssiottelussa.

      7. K.k.: Tämän takia oli­si hel­poin­ta pitää läh­tö­ta­so mah­dol­li­sim­man pie­ne­nä. Tar­tun­ta­lu­vun muu­tos vai­kut­taa sil­loin hitaas­ti ja tilan­ne on hel­pom­pi pitää hal­lin­nas­sa. Lähel­lä nol­la­ta­soa läh­ties­sä on viik­ko­ja aikaa toimia.

        Tätä nykyis­tä 200–300 tar­tun­taa päi­väs­sä on tavat­to­man vai­ke­aa pitää vakaa­na. Silk­kaa mate­ma­tiik­kaa. Jos R hypäh­tää kak­ko­seen, tulee 200 päi­vä­tar­tun­nas­ta kuu­kau­des­sa 6000 päi­vä­tar­tun­taa. Jos läh­tö­ta­so on 1 niin kuu­kau­des­sa se nousee 30 tartuntaan.

        Enkä nyt näe mitään perus­tei­ta mik­si pie­nem­pi päi­vit­täis­ten tar­tun­to­jen luku­tu­li­si kal­liim­mak­si yllä­pi­tää sta­bii­li­na kuin nykyi­nen 200–300. Rajoi­tus­toi­miin jou­du­taan joka tapauk­ses­sa ja ne ovat sitä kovem­pia mitä myö­hem­min aloitetaan.

        Tar­tun­ta­lu­vun saa­mi­nen lähel­le nol­laa oli­si yhä paras tie. Se mak­saa enem­män kuin mitä tar­tun­to­jen pitä­mi­nen nol­lan tie­noil­la oli­si alun­pe­rin mak­sa­nut mut­ta se tilan­ne kesän lopul­la hukat­tiin. Sil­ti se mak­saa vähem­män kuin se mitä tapah­tuu jos tilan­ne räjähtää.

        Minus­ta paras tapa on pitää tar­tun­ta­lu­ku tasai­se­na ja var­mis­taa, että sai­raa­la­hoi­to­pai­kat riit­tä­vät. Ei sitä tau­tia mihin­kään tukah­du­te­ta toi­men­pi­teil­lä. Luu­len, että lähes kaik­ki sil­le altis­tuu jos­sain vai­hees­sa. Kaik­ki eivät sii­hen sai­ras­tu, osa lie­väs­ti osa vakavasti.

      8. Osmo Soi­nin­vaa­ra:
        Kyl­lä. Ja lant­tia hei­tet­täes­sä lant­ti voi jää­dä myös pys­tyyn. R‑luku, joka on tasan yksi ja pysyy sil­lä tasol­la pit­kään, on aika har­vi­nai­nen ilmiö

        No R‑luku ei ole ollut tasan yksi, vaan vähän alle yksi välil­lä ja vähän yli yksi toi­si­na aikoi­na. Tai ehkä jopa aika pal­jon yli, ja aika pal­jon alle.

        Kat­so vaik­ka käy­rää täl­lä sivul­la! Heh heh. 

        R‑luku yksi ei siis ilmei­ses­ti­kään ole mikään R‑luvun eri­koi­nen tasa­pain­opis­te. Ja mik­si olisikaan?

        Tie­dän että tilan­ne pysyy sta­bii­li­na kun R‑luku on yksi. No ehkä­pä R‑lukukin pysyy sit­ten stabiilina.

    2. Minä olen vähän samoil­la lin­joil­la. Ei tar­tun­nat vält­tä­mät­tä aina­kaan ylös­päin läh­de. Moni tekee etä­töi­tä ja elä­mä on rajoit­tu­nut­ta, mut­ta jon­kin ver­ran on ihmis­kon­tak­te­ja ihmis­ten välil­lä, mikä selit­tää uudet tar­tun­nat. Mikä­li tar­tun­nan kan­ta­jat eivät ole isos­sa tapah­tu­mas­sa, mis­sä on usei­ta ihmi­siä, niin mik­si tar­tun­ta­mää­ris­sä tuli­si suu­ria hyppäyksiä?

  64. Kuo­le­man­ta­pauk­set Euroo­pas­sa ovat täl­lä het­kel­lä lisään­ty­mäs­sä eks­po­nen­ti­aa­li­ses­ti hyvin samaan tapaan kuin alku­ke­vääl­lä. Läh­de: The Eco­no­mist. Leh­den jut­tu on luke­mi­sen arvoi­nen. Ei mitään uut­ta, mut­ta hyvä yhteen­ve­to Euroo­pan tilanteesta.

  65. Jotain tuol­le viruk­sel­le on tapah­tu­nut, mut­ta leh­det ovat sii­tä hipi­hil­jaa. Vaa­sas­sa se onnis­tui leviä­mään hoi­va­ko­tiin, ja kaik­ki pait­si yksi sai­vat tar­tun­nan. Mut­ta virus ei onnis­tu­nut enää tap­pa­maan ketään! Yksi jou­tui sai­raa­laan, mut­ta kaik­ki, sai­raa­laan­kin jou­tu­nut, tervehtyivät.

    1. Daniel Feder­ley: Jotain tuol­le viruk­sel­le on tapah­tu­nut, mut­ta leh­det ovat sii­tä hipi­hil­jaa. Vaa­sas­sa se onnis­tui leviä­mään hoi­va­ko­tiin, ja kaik­ki pait­si yksi sai­vat tartunnan.

      Oma teo­ria­ni on että tie­toi­suus viruk­sen ole­mas­sao­los­ta on saa­nut ihmi­set muut­ta­maan käyt­täy­ty­mis­tään siten että ensim­mäi­set virusan­nok­set ovat kes­ki­mää­rin pal­jon keväi­siä pie­nem­piä joka pie­nen­tää oleel­li­ses­ti toden­nä­köi­syyt­tä sai­ras­tua Covid-19 vaka­viin muo­toi­hin. Spe­ku­loi­sin myös että pin­nan alla leviä­vät vähem­män vaka­vat ja oireet­to­mat tau­ti­muo­dot ja sai­ras­tu­mis­kyn­nyk­sen alit­ta­va virusal­tis­tus kui­ten­kin pie­nen­tä­vät jon­kin muis­ti-ilmiön kaut­ta toden­nä­köi­syyt­tä sai­ras­tua tau­din vaka­viin muo­toi­hin myöhemmin.

      Ykin­ker­tai­sin ja a prio­ri toden­nä­köi­sin seli­tys tie­tys­ti on viruk­sen muta­toi­tu­mi­nen vaa­rat­to­mam­mak­si, mut­ta näyt­töä ei ole yri­tyk­sis­tä huo­li­mat­ta löytynyt.

  66. Giz­mo: Joo asia sel­vä, sinul­le baa­rit on kai­ken pahan alku ja juu­ri. Saat toki pitää mie­li­pi­tee­si ilman fak­to­ja mie­li­pi­teel­le­si. Minä kan­na­tan yksi­lön vapaut­ta ja sinä hol­housyh­teis­kun­taa. Asi­aa tur­ha enem­pää vatvoa.

    Ja trol­laus sen­kuin pahe­nee, nyt alkaa sano­jen syöt­tä­mi­nen tois­ten kes­kus­te­loi­den suuhun.

    Yllät­tä­vää, että Osmo Soi­nin­vaa­ra sie­tää täl­lais­ta käy­tös­tä nimi­merk­ki Gizmolta.

    1. Mis­sä koh­taa oli trol­laus­ta? Sai­sin­ko tut­ki­muk­sen, mis­sä on tar­tun­ta­mää­rät eri pai­kois­ta, baa­rit, kir­jas­tot, kau­pat yms. ja lis­tat­tu­na jär­jes­tyk­seen, jos­ta huo­ma­taan kuin­ka paho­ja paik­ko­ja baa­rit ovat? Aika moni ravintola/baari on hoi­ta­nut hom­man vas­tuul­li­ses­ti. Baa­re­ja on help­po syyt­tää var­sin­kin, jos itse ei niis­sä käy tai oma toi­meen­tu­lo ei ole niis­tä kiinni.

      1. Baa­rit ovat paho­ja paik­ko­ja, tai jot­kut niis­tä ovat. Yhdes­tä hel­sin­ki­läi­ses­tä yöker­hos­ta on läh­te­nyt 40 tartuntaa.

      2. Osmo Soi­nin­vaa­ra:
        Baa­rit ovat paho­ja paik­ko­ja, tai jot­kut niis­tä ovat. Yhdes­tä hel­sin­ki­läi­ses­tä yöker­hos­ta on läh­te­nyt 40 tartuntaa.

        Täs­tä oli­si kiva näh­dä luo­tet­ta­va tut­ki­mus, kuin­ka pal­jon tar­tun­to­ja on tul­lut nime­no­maan baa­reis­ta ja kos­kee­ko se yksit­täi­siä baa­re­ja vai kaik­kia ylei­ses­ti. Nyt baa­re­ja koh­del­laan rajoi­tus­ten osal­ta yhte­nä mas­sa­na. Tähän pitää lisä­tä se, että itse en käy baa­reis­sa, mut­ta vas­tus­tan ilman perus­tel­tua syy­tä ihmis­ten oikeut­ta elin­kei­non har­joit­ta­mi­seen. Mik­si ei esim, sul­je­ta mää­rä­ai­kai­sek­si baa­re­ja, jois­sa on todet­tu pal­jon tartuntoja?

      3. Täs­tä oli­si kiva näh­dä luo­tet­ta­va tut­ki­mus, kuin­ka pal­jon tar­tun­to­ja on tul­lut nime­no­maan baa­reis­ta ja kos­kee­ko se yksit­täi­siä baa­re­ja vai kaik­kia yleisesti. 

        Ei ole tul­lut kai­kis­ta baa­reis­ta vaan vain sel­lai­sis­ta, joi­hin on eksy­nyt tar­tut­ta­va asia­kas. Jois­ta­kin baare3ista on tul­lut suu­ria tartuntasmääriä.

      4. Osmo Soi­nin­vaa­ra: Ei ole tul­lut kai­kis­ta baa­reis­ta vaan vain sel­lai­sis­ta, joi­hin on eksy­nyt tar­tut­ta­va asia­kas. Jois­ta­kin baare3ista on tul­lut suu­ria tartuntasmääriä.

        Juu­ri näin itse­kin olen aja­tel­lut. Useat kup­pi­lat ovat hoi­ta­neet hom­man vas­tuul­li­ses­ti ja jou­tu­vat kär­si­mään yksit­täi­sis­tä tartuntapesäkkeistä.

      5. Osmo Soi­nin­vaa­ra:
        Tai sit­ten niil­lä on ollut tuu­ria, kun kukaan asiak­kais­ta ei ole tuo­nut tau­tia oves­ta sisään.

        Toki tämä­kin mah­dol­lis­ta, mut­ta suu­ria tar­tun­ta­mää­riä voi­si tul­la aika mones­ta­kin pai­kas­ta huo­nol­la tuu­ril­la. Nyt joka tapauk­ses­sa tar­tun­ta­ti­lan­ne sil­lä tasol­la, etten läh­ti­si rajoi­tuk­sia aina­kaan lisää­mään. Tänään­hän saa­tiin posi­tii­vi­sia uuti­sia rokot­teen suhteen.

      6. Osmo Soi­nin­vaa­ra:
        Tai sit­ten niil­lä on ollut tuu­ria, kun kukaan asiak­kais­ta ei ole tuo­nut tau­tia oves­ta sisään.

        Tai sit­ten niil­lä on ollut tuu­ria, eikä tar­tun­nat aiheut­tu­nut ole känyt tes­tis­sä tai ker­to­nut / muis­ta­nut käy­neen­sä ko. baarissa.

        Baa­rien koh­dal­la ongel­ma ovat juu­ri­kin otol­li­set olo­suh­teet levit­tää (oles­ke­lu lähek­käin, ei mas­ke­ja kun mas­kin läpi on vai­kea juo­da, kova taus­ta­mö­ly ja edel­leen äänen korot­ta­mi­nen) sekä jäl­ji­tyk­sen vai­keus kun on täy­sin sekä tar­tut­ta­jan että tar­tun­nan saa­neen muis­tis­ta kiin­ni onko mis­sä baa­ris­sa käynyt.

        Käy­tän­nös­sä baa­rei­hin koh­dis­tu­vat rajoi­tuk­set ovat erit­täin lie­vät. Pai­kat saa pitää auki var­sin myö­hään­kin. Baa­rien pitä­jien on tie­ten­kin vai­kea hyväk­syä ja ymmär­tää sitä, ettei asia­kas­ka­to joh­du niin­kään rajoi­tuk­sis­ta vaan vaka­van tau­din saa­mi­sen ris­kis­tä. Ne jot­ka ter­veyt­tään pitä­vät arvos­sa (kuten minä) jät­tä­vät nyt baa­rit väliin. Tämä aiheut­taa sen asia­kas­ka­don, eivät rajoitukset.

      7. Rol­le: Tai sit­ten niil­lä on ollut tuu­ria, eikä tar­tun­nat aiheut­tu­nut ole känyt tes­tis­sä tai ker­to­nut / muis­ta­nut käy­neen­sä ko. baarissa.

        Baa­rien koh­dal­la ongel­ma ovat juu­ri­kin otol­li­set olo­suh­teet levit­tää (oles­ke­lu lähek­käin, ei mas­ke­ja kun mas­kin läpi on vai­kea juo­da, kova taus­ta­mö­ly ja edel­leen äänen korot­ta­mi­nen) sekä jäl­ji­tyk­sen vai­keus kun on täy­sin sekä tar­tut­ta­jan että tar­tun­nan saa­neen muis­tis­ta kiin­ni onko mis­sä baa­ris­sa käynyt.

        Käy­tän­nös­sä baa­rei­hin koh­dis­tu­vat rajoi­tuk­set ovat erit­täin lie­vät. Pai­kat saa pitää auki var­sin myö­hään­kin. Baa­rien pitä­jien on tie­ten­kin vai­kea hyväk­syä ja ymmär­tää sitä, ettei asia­kas­ka­to joh­du niin­kään rajoi­tuk­sis­ta vaan vaka­van tau­din saa­mi­sen ris­kis­tä. Ne jot­ka ter­veyt­tään pitä­vät arvos­sa (kuten minä) jät­tä­vät nyt baa­rit väliin. Tämä aiheut­taa sen asia­kas­ka­don, eivät rajoitukset.

        Sun logiik­ka ontuu ja pahas­ti. Jos oli­sit oikeas­sa, niin rajoi­tuk­sia ei tar­vi­ta, kos­ka ihmi­set eivät ris­kin takia kävi­si baa­reis­sa. Voi­daan siis pois­taa rajoi­tuk­set, kos­ka niil­lä ei ole vai­ku­tus­ta asiakasmääriin.

      8. Giz­mo: Sun logiik­ka ontuu ja pahas­ti. Jos oli­sit oikeas­sa, niin rajoi­tuk­sia ei tar­vi­ta, kos­ka ihmi­set eivät ris­kin takia kävi­si baa­reis­sa. Voi­daan siis pois­taa rajoi­tuk­set, kos­ka niil­lä ei ole vai­ku­tus­ta asiakasmääriin.

        Täs­sä oli siis kak­si asi­aa, mik­si baa­rit aiheut­ta­vat viruk­sen leviä­mis­tä ja mik­si baa­rien talous pär­jää huonosti.

        #lue­tu­nym­mär­tä­mi­nen

        Baa­rien koh­dal­la ongel­ma ovat juu­ri­kin otol­li­set olo­suh­teet levit­tää (oles­ke­lu lähek­käin, ei mas­ke­ja kun mas­kin läpi on vai­kea juo­da, kova taus­ta­mö­ly ja edel­leen äänen korot­ta­mi­nen) sekä jäl­ji­tyk­sen vai­keus kun on täy­sin sekä tar­tut­ta­jan että tar­tun­nan saa­neen muis­tis­ta kiin­ni onko mis­sä baa­ris­sa käynyt.”

  67. Tie­do­tus­vä­li­neet ovat unoh­ta­neet seu­ra­ta pait­si Vaa­san hoi­va­ko­din tilan­net­ta, myös Bel­gian kak­si viik­koa sit­ten krii­sin par­taal­la ollut­ta koro­na­ti­lan­net­ta. Lues­ke­lin uudes­taan Hesa­rin jut­tua (29.10.) ja sii­nä haas­ta­tel­tu oli var­ma, että viik­koa kau­em­paa he eivät tilan­tees­ta sel­viä. Nyt näyt­tä­vät tar­tun­nat ole­van maas­sa laskusuunnassa.

    1. Pit­kä mat­ka on kevääs­tä kul­jet­tu ja joi­ta­kin asioi­ta on nyt varmistunut. 

      Ruot­sin stra­te­gia. Kevääl­lä arvel­tiin jos­ko ruot­sa­lais­ten kevyem­pi rajoi­tus­lin­ja pal­ki­taan syk­syl­lä kun maa sel­vi­ää vähem­mäl­lä toi­ses­ta aal­los­ta. Ruot­sin stra­te­gias­ta vas­taa­van Teg­nel­lin mukaan Ruot­sis­sa piti olla osit­tai­nen lau­maim­mu­ni­teet­ti jo tou­ko­kuus­sa. Ei ollut. Eikä ole nytkään.

      Kii­na. Maa­il­man kovim­pien koro­na­ra­joi­tus­ten piti tap­paa talous. Nyt uusim­pien luku­jen mukaan talous kas­vaa Y2Y vii­ti­sen prosenttia.

      1. Kii­nan talous­lu­vut ja koro­nan kuol­lei­suus­lu­vut ovat yhtä epäluotettavia.

      2. K.k.:

        Ruot­sin stra­te­gia. Kevääl­lä arvel­tiin jos­ko ruot­sa­lais­ten kevyem­pi rajoi­tus­lin­ja pal­ki­taan syk­syl­lä kun maa sel­vi­ää vähem­mäl­lä toi­ses­ta aallosta. …

        Tämä 11.11. tilas­to­kat­saus tar­jo­aa mai­nios­ti tilan­ne­ku­vaa myös Ruot­sin osal­ta viral­lis­ten luku­jen poh­jal­ta (Euro MOMO ym.):

        https://www.youtube.com/watch?v=mboEkVl9ooc

        PCR-tes­tien käyt­tä­mi­ses­sä oireettomiin/vähäoireisiin ja näyt­tei­den käsit­te­lys­sä virusai­nek­sen monis­tuk­si­neen on tar­tun­ta­lu­ku­jen kan­nal­ta myös kes­kei­nen ongel­ma: posi­tii­vi­nen tulos saa­daan niil­le­kin, jot­ka eivät näyt­teen­ot­to­het­kel­lä ole sai­rai­ta tai edes tar­tut­ta­via. Mis­sään muus­sa vas­taa­vas­sa tilan­tees­sa eivät joh­to­pää­tök­set oli­si näin epä­tie­teel­li­siä ja sel­ke­ään näyt­töön perus­tu­mat­to­mia. MUTTA. Ne poliit­ti­set pai­neet USA:n vaa­li­tu­lok­sen ja sen ikä­vien jäl­ki­näy­tös­ten kan­nal­ta, sekä kun­kin kan­sal­lis­val­tion poliit­tis­ten päät­tä­jien kas­vo­jen säilyttämiseksi. 

        Ruot­si näyt­tää tosi­aan sel­viä­vän toi­ses­ta aal­los­ta parem­min tai vähin­tään yhtä hyvin — kun kat­so­taan kuo­le­mia. HS:n koro­na­ti­las­to­ja kokoa­val­la sivul­la voit­te itse käy­dä tut­ki­mas­sa näi­tä käy­riä sivun koh­das­sa Koronatartunnat/Koronakuolemat eri mais­sa, jos­sa voi vali­ta tarkastelutavan.

        https://www.hs.fi/kotimaa/art-2000006661350.html

        Esim. 13.11. Ruot­sin koro­na­kuo­le­mat väki­lu­kuun suh­teu­tet­tu­na ovat täs­mäl­leen samal­la tasol­la kuin Sak­sas­sa, jon­ka toi­met ovat olleet var­sin tiu­kat. Kuol­lei­suu­den pysyes­sä mata­la­na Ruot­sis­sa, on siel­lä viral­li­ses­ti vah­vis­tet­tu­jen tar­tun­to­jen ilmaan­tu­vuus­lu­ku kivun­nut kui­ten­kin jo kak­sin­ker­tai­sek­si Sak­saan näh­den. Parem­min pysy­vät ruot­sa­lai­set nyt hen­gis­sä. Molem­mis­sa yhteis­kun­nis­sa on pal­jon maa­han­muut­ta­jia (huo­nom­pi perus­ter­veys, enem­män pii­le­viä sai­rauk­sia, huo­mat­ta­va D‑vitamiinin puu­tos­ris­ki), joi­ta tämä tau­ti on koh­del­lut kovimmin. 

        Ruot­sis­sa koro­naa edel­si­vät ver­rat­tain lie­vät influens­sa­vuo­det, mikä jät­ti­vät hen­kiin ikäih­mi­siä ja mui­ta haa­voit­tu­via, jot­ka sit­ten koro­na — mui­den sai­rauk­sien ja iän hei­ken­tä­män eli­mis­tön myö­tä­vai­ku­tuk­sel­la — vei kuo­lin­ti­las­toi­hin, min­kä Teg­nell­kin on toden­nut vai­kut­ta­neen kuolleisuuteen. 

        Lie­vä fluns­sa ei ole ongel­ma, eikä edes vaka­via kausi-influens­so­ja ole aiem­min koet­tu län­si­mais­sa ongel­mak­si. Tays:issa oli vuon­na 2018 Aamu­leh­den mukaan ker­ral­la hoi­dos­sa ko. het­kel­lä liki 190 poti­las­ta influens­san takia. Ei ole tava­ton­ta, että influens­sa ruuh­kaut­taa sai­raa­loi­ta ja voi jopa pakot­taa poti­lai­den siir­te­lyyn sai­raa­loi­den välillä. 

        Koro­na­toi­mien ajoi­tus näyt­tää mene­vän usein siten että käy­rät ovat jo val­miik­si laskussa:

        Luku­jen valos­sa, ja koro­na­toi­mien ajoi­tus­ta tar­kem­min kat­soen (vrt. ylin­nä jaet­tu Ivor Cum­min­sin tuo­re video) näyt­tää vah­vas­ti sil­tä, että koro­nan rajoi­tus­toi­met aloi­te­taan sii­nä vai­hees­sa, kun käy­rät ovat las­ke­mas­sa — eli saa­daan aikaan vai­ku­tel­ma, että koko tilan­teen para­ne­mi­nen on kiin­ni yksin rajoitustoimista. 

        Marin kuu­lut­taa nyt euroop­pa­lais­ta yhteis­työ­tä koro­na­toi­mis­sa WHO:n komp­paa­ma­na. Toi­vot­ta­vas­ti tämä tulee tar­koit­ta­maan PCR-tes­teis­tä luo­pu­mis­ta ja nii­den sijaan pika­tes­tien käyt­töön­ot­toa toi­mien perus­tee­na ylei­ses­ti, ml. raja­lii­ken­ne. Voi­si aut­taa peruut­ta­maan ulos täs­tä poli­ti­soi­tu­nees­ta umpisolmusta.

  68. Hei,
    Voi­si­ko näi­tä käy­riä näyt­tää myös pel­kän HUS:in alu­eel­ta, mis­tä suu­rin osa tar­tun­nois­ta on?

    1. AN:
      Hei,
      Voi­si­ko näi­tä käy­riä näyt­tää myös pel­kän HUS:in alu­eel­ta, mis­tä suu­rin osa tar­tun­nois­ta on?

      Kii­tos näi­den käy­rien päivittämisestä.
      Oli­si­ko vie­lä mah­dol­lis­ta saa­da näky­viin PK-seu­tu eril­lään Uudes­ta­maas­ta? (esim. siel­lä Ver­de-leh­den sivuilla)
      Tun­tuu, ettei tilan­ne ole ihan niin rau­hal­li­nen (aina­kaan PK-seu­dul­la), mitä käy­rät anta­vat olettaa…

  69. Hei,
    Toi­sen tilas­toin­toi­li­jan huo­maa­maa, joka on ilol­la seu­ran­nut sinun tuot­ta­mia käy­riä aiheen tii­moil­ta. Lukusi poik­kea­vat maa­nan­tais­ta 16.11. läh­tien sadal­la. Tänään, kes­ki­viik­ko­na 7 vrk luku 1590, kun sinun tilas­tois­sa 1490. Onko­han kyse näp­päi­ly­vir­hees­tä vai parem­mas­ta tiedosta?

  70. Uudel­ta­maal­ta se nousu tulee, ja täl­lä het­kel­lä vie­lä tar­kem­min Hel­sin­gis­tä. Hel­sin­gis­sä saa­tiin loka­kuus­sa käy­rät las­kuun tehok­kaal­la tar­tun­nan jäl­ji­tyk­sel­lä, mut­ta kak­si viik­koa sit­ten saa­vu­te­tun poh­jan jäl­keen ollaan kään­nyt­ty nousuun (uusien tar­tun­to­jen 7 päi­vän kes­kiar­vo tuplaan­tui kah­des­sa vii­kos­sa) ja pari vii­me päi­vää nousu on ollut jo hur­jaa. Prop­sit Hel­sin­gil­le sii­tä, että tie­to­ja on hyvin ja mones­sa eri muo­dos­sa saa­ta­va kau­pun­gin koronatilannekatsaussivulta.

    STM on siis ihan oikeas­sa sii­nä, että nyt on teh­tä­vä jota­kin. Tähän men­nes­sä pää­kau­pun­ki­seu­dul­la on men­ty aika­lail­la teke­mät­tä rajoit­ta­mis­toi­men­pi­tei­tä, kos­ka pelä­tään nii­den vahin­goit­ta­van taloutta.

  71. Käy­rä nyt­käh­ti. Rajoi­tuk­sia tuli. 

    Menee­kö tämä nyt näin? 

    200 asia­kas­pai­kan baa­riin saa ottaa nyt sisään 100 asia­kas­ta, jos musa tulee Spo­ti­fys­tä. Jos musaa soit­taa bän­di baa­rin nur­kas­sa, asiak­kai­ta saa olla max 20.

    Jos menee, niin mikä on perus­te­lu live­musan vaarallisuudelle?

  72. Pala­taan­pa tähän ket­juun vie­lä. Teho­hoi­don koor­di­noi­van toi­mis­ton tilan­ne­ku­va­ra­port­ti (link­ki alla) osoit­taa, että teho­pai­kat eivät ole koko pan­de­mian aika­na olleet täyn­nä. Muis­tel­kaa­pa sitä maa­il­man­lo­pun reto­riik­kaa, jol­la polii­ti­kot ja sai­raan­hoi­to­pii­rien pomo­lää­kä­rit pelot­te­li­vat mei­tä hal­lin­toa­la­mai­sia pit­kin matkaa. 

    Väi­tän edel­leen, että suo­ma­lai­set ovat pan­de­mian aika­na suo­jel­leet sai­raa­loi­ta enem­män kuin sai­raa­lat ovat suo­jel­leet suo­ma­lai­sia. Nämä hys­tee­ri­set rajoi­tuk­set ovat pilan­neet mil­joo­nien suo­ma­lais­ten ihmis­ten arkea ja tois­ta vuot­ta. Vain sik­si, ettei sai­raa­lois­sa tar­vit­si­si prio­ri­soi­da teho­hoi­to­paik­ko­ja? Jos näin älyk­kääl­lä foo­ru­mil­la aja­tel­laan niin lap­sel­li­ses­ti, että ihmis­hen­ki on mit­taa­mat­to­man arvo­kas, niin ratio­naa­li­sen ter­veys­po­li­tii­kan voi unohtaa. 

    Sän­kyyn hoi­det­ta­vien van­hus­ten vää­jää­mät­tö­män kuo­le­man vii­väs­tyt­tä­mi­sek­si on annet­tu per­he­vä­ki­val­lan kas­vaa, las­ten jää­dä pois har­ras­tus­toi­min­nas­ta ja tel­jet­ty ongel­ma­per­hei­den lap­sia “etä­ope­tuk­sen” nimis­sä kotei­hin­sa. Jos tämä on “ter­veys­tur­val­li­suut­ta”, niin haluan elää vaarallisesti. 

    Te HUS/THL/A­VI-ihmi­set luet­te tätä blo­gia, ker­to­kaa edes nimi­mer­kin suo­jis­ta, olet­te­ko te ihan tosis­san­ne sitä miel­tä että tämä epi­de­mia hoi­det­tiin Suo­mes­sa hyvin?

    https://www.psshp.fi/documents/7796350/7841067/Tehohoidon+tilannekuva+02062021/ca3ff1b6-d41c-43d1-ad01-310630e42162

    1. Ne ihmi­set, joil­ta kysyt, puhu­vat omas­sa asias­saan, joten vas­taus on ymmär­ret­tä­vä sen mukai­ses­ti. Eivät sai­raa­lat halun­neet pois­tua muka­vuusa­lu­eel­taan edes koro­na­krii­sis­sä, joten teho­hoi­to­paik­ko­jen mää­rä ker­rot­tiin ihan kuin se oli­si luon­non­va­kio. Lisää­mi­nen oli­si voi­nut olla mah­dol­lis­ta sii­hen ja sii­hen mää­rään asti, jos muu­al­ta otet­tai­siin jotain pois.

      Todel­li­ses­sa krii­si­ti­lan­tees­sa, jos­sa poik­keus­o­lo­jen aika­na lain­sää­dän­nöl­li­ses­sä mie­les­sä oltiin, sai­raa­loi­ta oli­si voi­tu tar­vit­taes­sa joh­taa aivan toi­sin kuin nor­maa­lio­lois­sa. Kaik­ki sota­väen käy­neet tie­tä­vät, että mies­ten vähe­tes­sä tär­keät hom­mat teh­dään sil­ti, taval­la tai toisella.

      Eivät teho­hoi­to­pai­kat lopu kos­kaan, kos­ka poti­lai­ta voi­daan prio­ri­soi­da ja pitää se vii­mei­nen paik­ka vapaa­na. Vas­ta kun toi­sek­si vii­mei­nen vapau­tuu, uusi poti­las sisään. Teho­hoi­don mää­ri­tel­män­kään ei tar­vit­se olla sama kuin nor­maa­lio­lois­sa. Mitoi­tus vii­si hoi­ta­jaa per poti­las voi­daan vaik­ka puo­lit­taa ja sil­ti puhua teho­hoi­dos­ta. Sys­tee­min kit­ka estää täl­lai­sen jous­ta­vuu­den niin kau­an kun­nes joku sen ajaa läpi jos kykenee.

      Omal­ta tyt­tä­rel­tä perut­tiin ham­pai­den oiko­mis­hoi­to monen kuu­kau­den ajal­ta, enkä usko, että ham­mas­lää­kä­rit oli­vat sil­lä aikaa työl­lis­tet­ty­nä muu­al­la, vaan ter­vey­den­huol­to alkoi suo­jel­la hen­ki­lö­kun­taan­sa sen sijaan, että oli­si teh­nyt omia teh­tä­vi­ään. Ker­too sii­tä, että krii­sei­hin varau­tu­mi­nen oli jää­nyt tekemättä.

      Ter­vey­den­hoi­to ja kou­lu­lai­tos pet­ti­vät meil­lä pahi­ten, ja juu­ri nii­hin on panos­tet­tu eniten.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Notify me of followup comments via e-mail. You can also subscribe without commenting.