Helsingin pitää vaatia parempia asuntopoliittisia välineitä (2) Asumistuki

Kuu­lun nii­hin, joi­den mie­les­tä suo­raan pie­ni­tu­loi­sil­le suu­naat­tu asu­mis­tu­ki on parem­pi tapa tukea pie­ni­tu­lois­ten asu­mis­ta kuin sei­nil­le suun­nat­tu tuki, jon­ka toi­vo­taan pai­not­tu­van pie­ni­tu­lois­ten hyväksi.

ARA-asu­mi­seen liit­tyy monia ongel­mia. Esi­mer­kik­si luki­tus­vai­ku­tus. Edul­li­ses­ta asun­nos­ta n pidet­tä­vä kiin­ni, vaik­ka olo­suh­teet muut­tu­vat, esi­mer­kik­si työ­paik­ka muut­tuu muu­al­le tai per­heen koko muut­tuu. Tie­dän, että ARA-kan­nan sisäl­lä voi ano­muk­ses­ta onnis­tua muut­ta­maan muu­al­le, mut­ta ei se niin kit­ka­ton­ta ole. Luki­tus­vai­ku­tus on vihe­liäi­nen hait­ta. Se ei näy mis­sään tilas­tois­sa, mut­ta hyvin­voin­tia se heikentää.

Ehdo­tus gra­dun­te­ki­jän tutkimusaiheeksi 

Kan­nat­tai­si ver­ra­ta vapaa­ra­hoit­tei­sis­sa vuo­kra-asun­nois­sa asu­vien ja ARA-asun­nois­sa asu­vien työ­mat­ko­jen pituut­ta, tie­tys­ti tulo­ta­so vakioi­den. Työ­mat­kan pituus ei ole ainoa asun­non opti­maal­li­seen sijai­tiin vai­kut­ta­va seik­ka. Sii­hen vai­kut­ta­vat myös ystä­vien, suku­lais­ten ja maan­mies­ten asuin­pai­kat, mut­ta työ­paik­ka on mitat­ta­vis­sa.  Yhdys­val­lois­ta on täs­tä asias­ta tut­ki­muk­sia. Jois­sa­kin kau­pun­geis­sa on sosi­aa­lis­ta asun­to­tuo­tan­toa ja toi­sis­sa taas ei ole. Niis­sä, jois­sa on, työ­mat­kat ovat pidem­piä. Yhdys­val­tain olo­suh­teet ovat kui­ten­kin perin toi­sen­lai­sia, joten nii­tä tulok­sia ei oikein voi sovel­taa Suomeen.

Isom­pi ongel­ma ARA-asun­nois­sa suh­tees­sa asu­mis­tu­keen on sen koh­taan­to eri tulo­luok­kiin. Asu­mis­tu­ki koh­dis­tuu sel­väs­ti parem­min pienituloisiin.

Huo­mat­ta­koon, että ARA:n vuo­kra­tu­ki ja asu­mis­tu­ke eivät sul­je pois toi­si­aan. Mer­kit­tä­vä osa asu­mis­tuen saa­jis­ta asuu ARA-asunnossa.

Asu­mis­tuen väi­te­tään nos­ta­van vuo­kra­ta­soa. Niin se nos­taa­kin. Kaik­ki tavat rai­va­ta asun­to­kan­nas­sa tilaa pie­ni­tu­loi­sil­le tar­koit­ta­vat, että muil­le jää vähem­män asun­to­ja tavoi­tel­ta­vak­si, ja se nos­taa mui­den mak­sa­mia hin­to­ja ja vuo­kria. Se, että osa asun­to­kan­nas­ta vara­taan ARA-asun­noik­si, nos­taa nii­tä aivan yhtä pal­jon – itse asias­sa vähän enem­män, kos­ka tukea valuu pie­ni­tu­lois­ten ohi myös muil­le ja kos­ka ARA-asun­nois­sa asu­taan väl­jem­min. Väl­jem­pi asu­mi­nen on itse asias­sa yksi sen jul­ki­lausu­tuis­ta päämääristä.

Asu­mis­tuen vuo­kra­kat­to on epä­rea­lis­ti­sen matala

Asu­mis­tu­ke kor­vaa niin mata­lia vuo­kria, ettei sel­lai­sia ole tar­jol­la kuin lähin­nä suku­lais­ten väli­sis­sä vuo­kra­suh­teis­sa. Yksi­näi­sel­le hen­ki­löl­le kor­kein sal­lit­tu vuo­kra Hel­sin­gis­sä on 520 euroa. Jos on tar­peek­si pie­ni­tu­loi­nen, täs­tä mak­se­taan 80 %, eli kor­kein­taan asu­mis­tu­kea voi saa­da 416 euroa. Jos vuo­kra on yli 520 euroa, ero­tus on mak­set­ta­va koko­naan itse.  Niin­pä asu­mis­tu­ke ei nos­ta vuo­kria sen enem­pää kuin nos­tai­si, jos työ­mark­ki­na­tu­ki oli­si 416 euroa kor­keam­pi, eikä asu­mis­ta tuet­tai­si lainkaan.

Kan­nat­taa käy­dä vaik­ka Oiko­tiel­lä kat­so­mas­sa, mil­lai­nen tar­jo­na Hel­sin­gis­sä on 520 euron tai sitä hal­vem­mis­ta vuo­kra-asun­nois­ta. Satol­la näyt­tää ole­van tar­jol­la joi­ta­kin soluasuntoja.

Neli­hen­ki­sen per­heen koh­dal­la hyväk­sy­tään 1020 euron vuo­kria. Sil­lä hin­nal­la asun­to­ja on koh­tuul­li­ses­ti saatavilla.

Käy­tän­nös­sä val­tao­sa perus­tur­van varas­sa ole­vis­ta hel­sin­ki­läi­sis­tä saa ensi­si­jai­sen tur­van eli työ­mark­ki­na­tuen (tai sai­raus­päi­vä­ra­han) ja asu­mis­tuen lisäk­si toi­meen­tu­lo­tu­kea. Toi­meen­tu­lo­tues­sa asu­mis­me­noik­si hyväk­sy­tään sil­mää räpäyt­tä­mät­tä 694 euroa ja ne hyvi­te­tään koko­naan. Jos siis onnis­tuu tin­ki­mään vuo­kran 694 euros­ta 650 euroon, toi­meen­tu­lo­tu­ki pie­ne­nee 46 eurol­la. Tosin kan­nat­taa sil­ti tin­kiä, kos­ka aina­han voi saa­da töi­tä jol­loin toi­meen­tu­lo­tu­ki lak­kaa. Lisäk­si puo­let toi­meen­tu­lo­tuen saa­jis­ta saa kor­vaus­ta rajaa kor­keam­mis­ta asu­mis­me­nois­ta, kos­ka noin hal­po­ja vuo­kra-asun­to­ja ei ole. Käy­tän­nös­sä piik­ki on auki. Peri­aat­tees­sa pitää yrit­tää löy­tää hal­vem­pi asun­toa, mut­ta naa­pu­ri­kun­tan ei ole vel­vol­li­suut­ta muut­taa. Se osa on varat­tu pienipalkkaisille.

Vaik­ka asu­mis­tu­ki ei juu­ri nos­ta vuo­kria, toi­meen­tu­lo­tu­ki kyl­lä nos­taa, kos­ka vuo­kran­ko­ro­tus menee monil­la koko­naan Kelan maksettavaksi.

Ensis­jai­nen tur­va ei sai­si olla mata­lam­pi kuin viimesijainen

Tämä ei kui­ten­kaan ole asian huo­noin puo­li. Kun ensi­si­jai­nen tuki, työ­mark­ki­na­tu­ki + asu­mis­tu­ki, ovat niin mata­lia, että perus­tur­vaa pitää jok­seen­kin aina täy­den­tää toi­meen­tu­lo­tuel­la, se tuho­aa kaik­ki ensi­si­jai­seen tur­vaan huo­lel­la sisään lei­vo­tut kan­nus­ti­met työn­te­koon. Jos saa toi­meen­tu­lo­tu­kea, ei kan­na­ta ottaa vas­taan pie­ni­palk­kais­ta työtä.

Ei ole mitään jär­keä sii­nä, että ensi­si­jai­nen tur­va on mata­lam­pi kuin vii­me­si­jai­nen tur­va. Vii­me­si­jai­nen tur­va on tar­koi­tet­tu nii­hin ”orpo sokea kom­pas­tui sirk­ke­liin” ‑tilan­tei­siin, joi­ta mikään sosi­aa­li­tur­va­jär­jes­tel­mä ei osaa ottaa huomioon.

Var­si­nai­sen asu­mis­tuen hyväk­sy­miä vuo­kria pitäi­si nos­taa Hel­sin­gis­sä mer­kit­tä­väs­ti, jot­ta sai­sim­me työn­ne­tyk­si toi­meen­tu­lo­tuen roo­liin, johon se kuuluu.

Asu­mis­tu­keen useam­pi taitekohta

Asu­mis­tues­sa voi­si myös olla useam­pia vuo­kra­kat­to­ja. Nyt on vain yksi kat­to, johon asti vuo­kras­ta hyväk­sy­tään tuen pii­riin 80 %, sen jäl­keen ei euroa­kaan. Voi­si olla raja, johon asti vuo­kra hyväk­sy­tään sata­pro­sent­ti­ses­ti ja sen yli mene­väl­tä osal­ta vaik­ka 60 % ja uusi tai­te­koh­ta, jon­ka yli mene­väs­tä vuo­kras­ta kor­va­taan 30 % ja niin edel­leen. Itse asias­sa kaa­reu­tu­va funk­tio voi­si olla parem­pi kuin täl­lai­nen kul­mit­tai­nen, mut­ta se tai­taa olla juris­til­le lii­an vaikeaa.

Jos asu­mis­tuen hyväk­sy­mät vuo­krat oli­si­vat rea­lis­ti­sem­pia, voi­si toi­meen­tu­lo­tu­ki vas­taa­vas­ti kor­va­ta kor­kein­ta asu­mis­me­no­ja vain lyhytaikaisesti.

Jos ARA-asun­nos­sa asu­van köy­hän asu­mis­tu­ki nousi­si näin vaik­ka sadal­la eurol­la voi­si vuo­kra­kin nous­ta sadal­la eurol­la. Pie­ni­tu­loi­set ARA-asun­nos­sa asu­vat eivät häviäi­si mitään, mut­ta suu­ri­tu­loi­set, joil­le ARA-asun­not eivät ole tar­koi­tet­tu­ja, kyl­lä häviäi­si­vät.  Näin koi­tu­vil­la vuo­kra­tu­lois­sa voi­si rahoit­taa nykyis­tä parem­paa asu­mis­tu­kea. Miten tämä käy­tän­nös­sä teh­täi­siin, jää­köön kan­san­edus­ta­jien huo­lek­si. He saa­vat sii­tä palk­kaa. Laker­ja pitäi­si muuttaa.

 

35 vastausta artikkeliin “Helsingin pitää vaatia parempia asuntopoliittisia välineitä (2) Asumistuki”

  1. Kiin­nos­ta­vaa oli­si myös tut­kia, asu­vat­ko asu­mis­tuen saa­jat kuin­ka tasai­ses­ti eri­lai­sis­sa asun­nois­sa. Eli onko ole­mas­sa laa­dul­lis­ta jakau­tu­mis­ta “asu­mis­tu­kia­sun­toi­hin” ja mui­hin. Jos laa­dul­li­nen jakau­tu­mi­nen on voi­ma­kas­ta, voi­daan asu­mis­tuen olet­taa vai­kut­ta­van vuo­kra­ta­soon näis­sä “asu­mis­tu­kia­sun­nois­sa” enem­män kuin jos asu­mis­tuen saa­jat asu­vat sekai­sin mui­den vuo­kra-asu­jien kans­sa, ja siis tukien ohjau­tu­van jos­sain mää­rin enem­män kiin­teis­tö­no­mis­ta­jien hyö­dyk­si kuin oli­si suotavaa.

    Joten­kin oma mutu on että esi­mer­kik­si Eiran ylei­seen hin­ta­ta­soon asu­mi­sen tuil­la ei ole oikeas­taan mitään vai­ku­tus­ta, kun taas vaik­ka­pa Jako­mäes­sä vai­ku­tus voi olla koh­tuul­li­sen suuri.

    1. ark­ki­teh­ti:
      Joten­kin oma mutu on että esi­mer­kik­si Eiran ylei­seen hin­ta­ta­soon asu­mi­sen tuil­la ei ole oikeas­taan mitään vai­ku­tus­ta, kun taas vaik­ka­pa Jako­mäes­sä vai­ku­tus voi olla koh­tuul­li­sen suuri.

      Jos kol­mas­osa kai­kis­ta vuo­kra-asun­nois­ta saa asu­mis­tu­kea, niin sil­loin isoin vai­ku­tus on sys­tee­mi­nen. Sil­loin se ei vält­tä­mät­tä sel­viä ver­taa­mal­la saman kau­pun­gin sisäi­siä asun­to­ja, jot­ka ovat saman tuki­sys­tee­min sisäl­lä suo­raan tai epä­suo­ras­ti. Jos esim. Jako­mäes­sä vuo­krat oli­si­vat muu­toin 20 % alem­mat saat­tai­si osa Eiras­sa nyt asu­vis­ta asua­kin nykyi­sen asuin­pai­kan sijaan siel­lä ennem­min jo sil­lä hin­ta­ta­sol­la, ja sil­loin itse asias­sa koko kau­pun­gin vuo­kra­ta­sot eri asui­na­lueil­la mää­räy­tyi­si­vät uusiksi.

    2. Juu­ri tänään kes­kus­te­lin ete­lä-Hel­sin­gis­sä asu­van kave­rin kans­sa; vuo­kra 1200e, asu­mis­tu­ki kat­taa täs­tä lähes 900e. Mie­len­kiin­toi­nen kuvio omas­ta mielestä.
      Tuol­la oli tilas­to­ja asu­mis­tu­kien mää­riy­ty­mi­ses­tä kau­pun­geit­tain. Toki opis­ke­li­ja­kau­pun­git erot­tuu, mut­ta kes­ki­mää­rin 15% kai­kis­ta suo­ma­lai­sis­ta on asu­mis­tuen piirissa.
      https://www.vertaaensin.fi/blog/asumistuki

      1. Alek­si:

        kave­rin kans­sa; vuo­kra 1200e, asu­mis­tu­ki kat­taa täs­tä lähes 900e

        .
        Jos kave­ri­si saa noin pal­jon asu­mis­tu­kea, hänel­lä on olta­va vii­si­hen­ki­nen per­he eikä juu­ri lain­kaan tuloja.

      2. Osmo Soi­nin­vaa­ra:
        Aleksi:
        .
        Jos kave­ri­si saa noin pal­jon asu­mis­tu­kea, hänel­lä on olta­va vii­si­hen­ki­nen per­he eikä juu­ri lain­kaan tuloja. 

        Kir­joit­ta­ja tar­koit­ta­nee sitä, että jos asuu kave­rin kans­sa, molem­mat voi­vat saa­da 416 euroa asu­mis­tu­kea yhden hen­gen ruo­ka­kun­nan mukaan eli yhteen­sä 832 euroa. 900 euroa on yli­suu­ri luku. Kak­si nol­la­tu­lois­ta samas­sa asun­nos­sa asu­vaa yhden hen­gen ruo­ka­kun­taa voi saa­da asu­mis­tu­kea suun­nil­leen saman ver­ran kuin mitä 4 nol­la­tu­lois­ta hen­keä saa, jos asu­vat samas­sa asun­nos­sa, mut­ta ovat samaa ruo­ka­kun­taa. Asu­mis­ten ehdot kan­nus­ta­vat ilmoit­ta­maan, että kukin asu­kas on yhden hen­gen ruo­ka­kun­ta, on sit­ten niin oikeas­ti tai ei ole.

      3. nii: Kir­joit­ta­ja tar­koit­ta­nee sitä, että jos asuu kave­rin kans­sa, molem­mat voi­vat saa­da 416 euroa asu­mis­tu­kea yhden hen­gen ruo­ka­kun­nan mukaan eli yhteen­sä 832 euroa. 900 euroa on yli­suu­ri luku. Kak­si nol­la­tu­lois­ta samas­sa asun­nos­sa asu­vaa yhden hen­gen ruo­ka­kun­taa voi saa­da asu­mis­tu­kea suun­nil­leen saman ver­ran kuin mitä 4 nol­la­tu­lois­ta hen­keä saa, jos asu­vat samas­sa asun­nos­sa, mut­ta ovat samaa ruo­ka­kun­taa. Asu­mis­ten ehdot kan­nus­ta­vat ilmoit­ta­maan, että kukin asu­kas on yhden hen­gen ruo­ka­kun­ta, on sit­ten niin oikeas­ti tai ei ole.

        Itse asias­sa oli­si parem­pi että sel­lai­set joil­la ei ole per­het­tä, vuo­krai­si­vat kimp­pa- tai solu­kämp­piä jokai­nen omal­la vuo­kra­so­pi­muk­sel­laan, ja että Kela jopa kan­nus­tai­si sii­hen, ennem­min kuin että vuo­kra­taan nyt yksiöi­tä, kos­ka se on joh­ta­nut yksiöi­den lii­ka­ra­ken­ta­mi­seen. Ja vaik­ka on opis­ke­li­ja ei vält­tä­mät­tä ole nollatuloinen.

  2. Mik­si kun­nan­val­tuus­to ei voi­si perus­taa eri­tyis­tä hel­sin­ki-tukea joka rahoi­te­taan Hel­sin­gin bud­je­tis­ta, jota mak­se­taan Hel­sin­gis­sä asu­vil­le pie­ni­tu­loi­sil­le ja joka rahoi­te­taan nos­ta­mal­la ARA-asun­to­jen vuo­krat markkinatasoisiksi?

    1. Mik­si kun­nan­val­tuus­to ei voi­si perus­taa eri­tyis­tä hel­sin­ki-tukea joka rahoi­te­taan Hel­sin­gin bud­je­tis­ta, jota mak­se­taan Hel­sin­gis­sä asu­vil­le pie­ni­tu­loi­sil­le ja joka rahoi­te­taan nos­ta­mal­la ARA-asun­to­jen vuo­krat markkinatasoisiksi?

      Ara-asn­to­jen vuo­kran nos­ta­mi­nen mark­ki­na­ta­soi­sek­si vaa­ti­si lain muu­tok­sen, joka voi olla jopa vähän vai­kea teh­dä. Lisäk­si tuo kun­nal­li­nen asu­mis­tu­ki oli­si vero­tet­ta­vaa tuloa, kun taas hal­pa vuo­kra ei sitä ole, ellei kyse ole työsuhdeasunnosta.

  3. Mikä mah­taa olla ikä, jon­ka jäl­keen lap­set­to­man sin­kun tai parin ei enää kan­na­ta alkaa hank­kia omis­tusa­sun­to, jol­le ei ole jär­ke­vää tai mie­luis­ta peri­jää? Jos vaik­ka lyhen­nyk­set pys­tyi­si mak­sa­maan­kin, niin sil­loin on ole­mas­sa mah­dol­li­suus tur­va­ta elä­ke­vuo­sia osa­ke- tai rahas­to­si­joi­tuk­sil­la. Täs­tä vaih­toeh­dos­ta voi­si tul­la suo­si­tum­pi, jos tar­jol­la oli­si laa­duk­kai­ta ja var­mo­ja (ei jou­du ulos) vuo­kra-asun­to­jen. Kau­pun­kien pitäi­si ruve­ta kil­pai­le­maan Koja­moi­den kans­sa ja pis­tää pai­net­ta vuokratasolle

  4. Asu­mis­tuen väi­te­tään nos­ta­van vuo­kra­ta­soa. Niin se nos­taa­kin. Kaik­ki tavat rai­va­ta asun­to­kan­nas­sa tilaa pie­ni­tu­loi­sil­le tar­koit­ta­vat, että muil­le jää vähem­män asun­to­ja tavoi­tel­ta­vak­si, ja se nos­taa mui­den mak­sa­mia hin­to­ja ja vuo­kria. Se, että osa asun­to­kan­nas­ta vara­taan ARA-asun­noik­si, nos­taa nii­tä aivan yhtä pal­jon – itse asias­sa vähän enem­män, kos­ka tukea valuu pie­ni­tu­lois­ten ohi myös muil­le ja kos­ka ARA-asun­nois­sa asu­taan väl­jem­min. Väl­jem­pi asu­mi­nen on itse asias­sa yksi sen jul­ki­lausu­tuis­ta päämääristä.”

    Ei se nyt ihan noin­kaan ole. Jos pitäi­si päät­tää sii­tä, miten asu­mis­tu­kea voi­si koh­den­taa parem­min tukea tar­vit­se­vil­le, voi­si toi­men­pi­teet aloit­taa sii­tä, että asu­mis­tuen saa­mi­sen ehdok­si aset­tai­sin asu­mi­nen asun­nos­sa, johon tuki myön­ne­tään. Asu­mis­tuen yksi oudoim­mis­ta yksi­tyis­koh­dis­ta on se, että sitä voi­daan myön­tää tyh­jil­lään ole­vaan asun­toon enin­tään 3 kalen­te­ri­kuu­kaut­ta ker­ral­laan (eli esim. 2.5.–31.8). Sit­ten pitää tul­la vähin­tään päi­väk­si takai­sin kir­joil­le asun­toon­sa. Tämä toki mah­dol­lis­taa esim. sen, että jos läh­tee vaik­ka opis­ke­li­ja­vaih­toon ulko­mail­le luku­kau­dek­si, voi pitää asun­non Suo­mes­sa kalus­tei­neen tyh­jä­nä odot­ta­mas­sa, ja saa­da yhtä aikaa ulko­mail­le asu­mis­li­sän ja Suo­men tyh­jään asun­toon asu­mis­tuen, mut­ta asun­to­mark­ki­noi­den kan­nal­ta se myös mer­kit­see sitä, että muil­le jäte­tään yksi asun­to vähem­män tavoi­tel­ta­vak­si. Onko yhteis­kun­nan jär­ke­vää tukea asun­non tyh­jä­nä pitä­mis­tä? Vai pitäi­si­kö ennem­min kan­nus­taa siir­tä­mään tava­rat varas­toon, ja vapaut­ta­maan tyh­jä asun­to muille?

    ARA-asun­to­jen osal­ta olen itse sitä miel­tä, että niis­sä pitäi­si olla mah­dol­li­suus asua myös vapaa­ra­hoit­tei­seen hin­taan, jos tulot nouse­vat. Sil­loin ei tar­vit­si­si muut­taa pois. Vas­taa­vas­ti ARA-yhtei­sö voi­si sit­ten vapail­ta mark­ki­noil­ta­kil­pai­lut­taa hin­nal­la vas­taa­van mää­rän asun­to­ja muu­al­ta ARA-asun­noik­si talois­ta, jot­ka eivät ole var­si­nai­sia ARA-talo­ja. Oma­kus­tan­nus­hin­ta­na oli­si täl­löin kil­pai­lu­tet­tu vuokra.

  5. Asu­mis­tues­sa voi­si myös olla useam­pia vuo­kra­kat­to­ja. Nyt on vain yksi kat­to, johon asti vuo­kras­ta hyväk­sy­tään tuen pii­riin 80 %, sen jäl­keen ei euroa­kaan. Voi­si olla raja, johon asti vuo­kra hyväk­sy­tään sata­pro­sent­ti­ses­ti ja sen yli mene­väl­tä osal­ta vaik­ka 60 % ja uusi tai­te­koh­ta, jon­ka yli mene­väs­tä vuo­kras­ta kor­va­taan 30 % ja niin edel­leen. Itse asias­sa kaa­reu­tu­va funk­tio voi­si olla parem­pi kuin täl­lai­nen kul­mit­tai­nen, mut­ta se tai­taa olla juris­til­le lii­an vaikeaa.”

    Funk­tion osal­ta olen samaa miel­tä. Las­ke­va funk­tio oli­si jär­ke­väm­pi. Sii­nä pitäi­si kui­ten­kin olla kai­kil­la sum­mil­la jotain oma­ra­hoi­tuso­suut­ta, jot­ta tuen saa­jan kan­nat­taa pitää meno­jaan kuris­sa. Muu­ten tulee her­kem­min sitä ilmiö­tä, jota eten­kin toi­meen­tu­lo­tues­sa esiin­tyy, että esim. 18-vuo­tias koto­na asu­va lap­si lai­te­taan mak­sa­maan oma vuo­kran­sa teke­mäl­lä vuo­kra­so­pi­mus van­hem­pien ja lap­sen välil­le. Kela kor­vaa sit­ten lap­sen vuo­kraa van­hem­mil­leen esim. 750 €/kk + perus­osan. Jos ei tee vuo­kra­so­pi­mus­ta, ei var­sin­kaan opis­ke­le­va koto­na asu­va nuo­ri saa vält­tä­mät­tä toi­meen­tu­kea lain­kaan, mut­ta teke­mäl­lä vuo­kra­so­pi­muk­sen saa. Toi­meen­tu­lo­tues­sa ei ole nykyi­sin oma­ra­hoi­tuso­suut­ta asu­mis­me­no­jen osal­ta lain­kaan, ja sii­nä asu­mis­me­not esi­mer­kik­si tuol­lais­ten vuo­kra­so­pi­mus­ten osal­ta kan­nat­taa aset­taa suo­raan sal­lit­tuun mak­si­miin, kos­ka se ei mak­sa lap­sel­le mitään, ja mak­si­moi van­hem­pien vuokratulot.

  6. Aika moni näis­tä ongel­mis­ta rat­ke­ai­si, tai aina­kin hel­pot­tui­si, hyvin yksin­ker­tai­sel­la kei­nol­la, jos­ta olen aiem­min­kin kes­kus­te­lua herättänyt.

    Pide­tään toki edel­leen kiin­ni perus­tus­lain suo­mas­ta oikeu­des­ta vali­ta asuin­paik­ka maan sisäl­tä. Mut­ta sää­de­tään samal­la, että jos hen­ki­lön toi­meen­tu­lo on pysy­väs­ti yhteis­kun­nan kus­tan­ta­maa, sil­loin yhteis­kun­ta osoit­taa tuon asuin­pai­kan ja mak­saa muut­to­ku­lut sin­ne. Pak­ko ei luon­nol­li­ses­ti ole muut­taa, vaan perus­tus­lain hen­ges­sä asuin­pai­kan saa vali­ta ihan itse, kun­han kulut­kin mak­saa ihan itse.

    Puhal­let­tai­siin eloa nii­hin satoi­hin ja taas satoi­hin tyh­jen­ty­nei­siin ker­ros­ta­loi­hin muut­to­tap­pio­paik­ka­kun­nal­la ja vir­kis­tet­täi­siin lii­ke-elä­mää­kin. Vii­si­tu­hat­ta uut­ta kajaa­ni­lais­ta, joil­la jokai­sel­la on käy­tet­tä­vis­sään 500 € kuus­sa puh­taa­na käteen pai­kal­li­siin liik­kei­siin ja pal­ve­lui­hin, ei ole ihan pie­ni raha.

    Huo­lel­li­sen val­mis­te­lun tämä tie­tys­ti vaa­tii, että saa­daan jär­ke­väs­ti mää­ri­tel­tyä, mikä on “pysy­väs­ti” yhteis­kun­nan tuel­la elä­mis­tä. Mut­ta oli­si­han se hie­noa, kun pk-seu­dul­ta vapau­tui­si asun­to­ja vaik­ka­pa lähi­hoi­ta­jien käyttöön.

    1. Daniel Feder­ley:
      Aika moni näis­tä ongel­mis­ta rat­ke­ai­si, tai aina­kin hel­pot­tui­si, hyvin yksin­ker­tai­sel­la kei­nol­la, jos­ta olen aiem­min­kin kes­kus­te­lua herättänyt.

      Pide­tään toki edel­leen kiin­ni perus­tus­lain suo­mas­ta oikeu­des­ta vali­ta asuin­paik­ka maan sisäl­tä. Mut­ta sää­de­tään samal­la, että jos hen­ki­lön toi­meen­tu­lo on pysy­väs­ti yhteis­kun­nan kus­tan­ta­maa, sil­loin yhteis­kun­ta osoit­taa tuon asuin­pai­kan ja mak­saa muut­to­ku­lut sin­ne. Pak­ko ei luon­nol­li­ses­ti ole muut­taa, vaan perus­tus­lain hen­ges­sä asuin­pai­kan saa vali­ta ihan itse, kun­han kulut­kin mak­saa ihan itse.

      Puhal­let­tai­siin eloa nii­hin satoi­hin ja taas satoi­hin tyh­jen­ty­nei­siin ker­ros­ta­loi­hin muut­to­tap­pio­paik­ka­kun­nal­la ja vir­kis­tet­täi­siin lii­ke-elä­mää­kin. Vii­si­tu­hat­ta uut­ta kajaa­ni­lais­ta, joil­la jokai­sel­la on käy­tet­tä­vis­sään 500 € kuus­sa puh­taa­na käteen pai­kal­li­siin liik­kei­siin ja pal­ve­lui­hin, ei ole ihan pie­ni raha.

      Huo­lel­li­sen val­mis­te­lun tämä tie­tys­ti vaa­tii, että saa­daan jär­ke­väs­ti mää­ri­tel­tyä, mikä on ”pysy­väs­ti” yhteis­kun­nan tuel­la elä­mis­tä. Mut­ta oli­si­han se hie­noa, kun pk-seu­dul­ta vapau­tui­si asun­to­ja vaik­ka­pa lähi­hoi­ta­jien käyttöön.

      Tämä on täs­mäl­leen noin. Yhteis­kun­nan elä­teil­lä ei tule olla oikeut­ta vapaas­ti vali­ta asuinpaikkaansa.

    2. Daniel Feder­ley:
      Mut­ta sää­de­tään samal­la, että jos hen­ki­lön toi­meen­tu­lo on pysy­väs­ti yhteis­kun­nan kus­tan­ta­maa, sil­loin yhteis­kun­ta osoit­taa tuon asuin­pai­kan ja mak­saa muut­to­ku­lut sinne. 

      Myös tuil­la elä­vil­lä sta­di­lai­sil­la ja hei­dän lähei­sil­lään on äänioi­keus, joten täl­lais­ta tus­kin noin vain poliit­ti­ses­ti vie­dään läpi. Vai sidot­tai­siin­ko mal­lis­sa­si äänioi­keus­kin tulotasoon?

      Jos ei mil­lään pys­ty kuvit­te­le­maan itse­ään huo­no-osai­sen ase­maan, voi kuvi­tel­la jon­kun itsel­leen tär­keän ihmi­sen. Oli­sit­ko edel­leen val­mis pas­sit­ta­maan hänet Kajaa­niin asun­to­po­liit­ti­se­na pelinappulana?

      1. the­ta: Myös tuil­la elä­vil­lä sta­di­lai­sil­la ja hei­dän lähei­sil­lään on äänioi­keus, joten täl­lais­ta tus­kin noin vain poliit­ti­ses­ti vie­dään läpi. Vai sidot­tai­siin­ko mal­lis­sa­si äänioi­keus­kin tulotasoon? 

        Sidot­tai­siin tulo­ta­soon kyl­lä. Tääl­lä uus­li­be­raa­leil­la on niin kova hin­ku raken­taa uus­feo­da­lis­mia meri­to­kra­tian päälle.

      2. the­ta: Myös tuil­la elä­vil­lä sta­di­lai­sil­la ja hei­dän lähei­sil­lään on äänioi­keus, joten täl­lais­ta tus­kin noin vain poliit­ti­ses­ti vie­dään läpi. Vai sidot­tai­siin­ko mal­lis­sa­si äänioi­keus­kin tulotasoon?

        Jos ei mil­lään pys­ty kuvit­te­le­maan itse­ään huo­no-osai­sen ase­maan, voi kuvi­tel­la jon­kun itsel­leen tär­keän ihmi­sen. Oli­sit­ko edel­leen val­mis pas­sit­ta­maan hänet Kajaa­niin asun­to­po­liit­ti­se­na pelinappulana?

        Jep, ei tätä kovin help­po oli­si vie­dä läpi. Nykyi­nen demo­kra­tiam­me on aika pahas­ti rik­ki, sil­lä noin yli­pää­tään se ei mah­dol­lis­ta mitään vai­kei­ta pää­tök­siä, kun polii­ti­kot ajat­te­le­vat ensi­si­jai­ses­ti omaa uudel­leen­va­lin­taan­sa ja vas­ta tois­si­jai­ses­ti maan paras­ta. Se joh­tuu (muun muas­sa) sii­tä, että polii­ti­kot ovat lii­an nuo­ria ja ura­po­lii­tik­ko­ja. Jos oli­si­vat työ­uran­sa teh­nei­tä, niin oli­si näke­mys­tä ja koke­mus­ta enem­män, eikä elä­män tule­vai­suus riip­pui­si vain sii­tä uudelleenvalinnasta.

        Äänioi­keu­den sito­mi­nen vero­tet­ta­viin ansio­tu­loi­hin on aja­tuk­se­na mie­len­kiin­toi­nen. En tie­dä, oli­si­ko se paras ja toi­mi­vin sys­tee­mi (jokai­ses­ta tie­na­tus­ta kymp­pi­ton­nis­ta yksi ääni…), mut­ta nykyi­nen ylei­nen ja yhtä­läi­nen äänioi­keus ei ole ongel­ma­ton. Vaan jos joku ehdot­tai­si sys­tee­min muut­ta­mis­ta, sai­si var­mas­ti syy­tök­siä jo lähes vallankumouksesta.

        Tie­dok­se­si vie­lä, että minul­la on tut­ta­va­pii­ris­sä monia, jot­ka täl­lai­sen mal­lin seu­rauk­se­na jou­tui­si­vat sin­ne Kajaa­niin – sii­tä huo­li­mat­ta yllät­tä­vän moni heis­tä pitää täl­lais­ta mal­lia rei­lu­na. Ehkä tosin osin sik­si, että eivät usko sen toteu­tu­van. Mut­ta ymmär­tä­vät proble­ma­tii­kan hyvin. Vika­han ei ole yksi­löis­sä, vaan jär­jes­tel­mäs­sä, joka sal­lii pas­si­voi­tu­mi­sen ja jopa kan­nus­taa siihen.

    3. Daniel Feder­ley:
      Aika moni näis­tä ongel­mis­ta rat­ke­ai­si, tai aina­kin hel­pot­tui­si, hyvin yksin­ker­tai­sel­la kei­nol­la, jos­ta olen aiem­min­kin kes­kus­te­lua herättänyt.

      Pide­tään toki edel­leen kiin­ni perus­tus­lain suo­mas­ta oikeu­des­ta vali­ta asuin­paik­ka maan sisäl­tä. Mut­ta sää­de­tään samal­la, että jos hen­ki­lön toi­meen­tu­lo on pysy­väs­ti yhteis­kun­nan kus­tan­ta­maa, sil­loin yhteis­kun­ta osoit­taa tuon asuin­pai­kan ja mak­saa muut­to­ku­lut sin­ne. Pak­ko ei luon­nol­li­ses­ti ole muut­taa, vaan perus­tus­lain hen­ges­sä asuin­pai­kan saa vali­ta ihan itse, kun­han kulut­kin mak­saa ihan itse.

      Puhal­let­tai­siin eloa nii­hin satoi­hin ja taas satoi­hin tyh­jen­ty­nei­siin ker­ros­ta­loi­hin muut­to­tap­pio­paik­ka­kun­nal­la ja vir­kis­tet­täi­siin lii­ke-elä­mää­kin. Vii­si­tu­hat­ta uut­ta kajaa­ni­lais­ta, joil­la jokai­sel­la on käy­tet­tä­vis­sään 500 € kuus­sa puh­taa­na käteen pai­kal­li­siin liik­kei­siin ja pal­ve­lui­hin, ei ole ihan pie­ni raha.

      Huo­lel­li­sen val­mis­te­lun tämä tie­tys­ti vaa­tii, että saa­daan jär­ke­väs­ti mää­ri­tel­tyä, mikä on ”pysy­väs­ti” yhteis­kun­nan tuel­la elä­mis­tä. Mut­ta oli­si­han se hie­noa, kun pk-seu­dul­ta vapau­tui­si asun­to­ja vaik­ka­pa lähi­hoi­ta­jien käyttöön.

      Har­kit­se­mi­sen arvoi­nen ehdotus.

      Osmo­kin läh­teen hah­mo­tuk­sis­saan sii­tä, että kai­kil­la on oikeus asua maan kal­leim­mas­sa kau­pun­gis­sa mui­den eli vero­va­ro­jen kus­tan­ta­ma­na. Mitä jär­keä täs­sä on? Muu­ta kuin että vih­reät ja vasem­mis­to saa pal­jon tuil­la elä­viä äänes­tä­jiä myös Helsinkiin.

  7. Vaik­ka en ole kos­kaan eri­tyi­ses­ti kan­nat­ta­nut alue­po­li­tiik­kaa, niin nyt ollaan tul­tu tilan­tee­seen jos­sa työt­tö­myy­sas­te on Hel­sin­gis­sä kor­keam­pi kuin maa­kun­tien kes­kuk­sis­sa, joten tar­vet­ta raken­taa uusia yhteis­kun­nan tuke­mia vuo­kra-asun­to­ja pk-seu­dul­le ei ole. 

    Jos jotain asun­to­ja raken­ne­taan niin omis­tusa­sun­to­ja sii­nä tapauk­ses­sa. Henk­se­lit yli kai­kil­le tue­tuil­le asun­to­ra­ken­ta­mis­hank­keil­le. Ole­mas­sao­le­vien tuet­tu­jen vuo­kra-asun­to­jen ja ylei­sen asu­mis­tuen pitää olla tar­koi­tet­tu oman kun­nan asuk­kail­le jot­ka ovat koh­dan­neet jon­kun onnet­to­muu­den tai per­he­krii­sin että eivät voi ostaa omis­tusa­sun­toa tai mak­saa markkinavuokria. 

    Sit­ten kun koro­na-krii­si on ohi ja maan talous palau­tu­nut pysy­väl­le kas­vu-ural­le niin voi­daan asia miet­tiä uudelleen. 

    Maa­kun­tien nuo­ril­le tekee hyvää jos pysy­vät koti­kon­nuil­laan ja kehit­tä­vät sikä­läis­tä elin­kei­no-elä­mää. Sit­ten jos on hyvä­palk­kai­nen työ luvas­sa Hel­sin­gis­sä niin ter­ve­tu­loa. Hel­sin­kiin ja Uudel­le­maal­le pitäi­si luo­da enem­män teol­li­suus­työ­paik­ko­ja eikä vain huo­no­palk­kai­sia ja huo­nos­ti tuot­ta­via pal­ve­lua­lan työ­paik­ko­ja jot­ka ovat nyt koro­na­raa­joi­tus­ten takia vaa­ras­sa kadota.

    Jos nuo­ret halua­vat kokea suur­kau­pun­kie­lä­mää mut­ta eivät ole val­miit mak­sa­maan asu­mi­ses­taan Hel­sin­gin hin­ta­ta­soa niin men­kööt Tuk­hol­maan, Köö­pen­ha­mi­naan, Ber­lii­niin tai Barcelonaan.

    1. R.Silfverberg:
      Vaik­ka en ole kos­kaan eri­tyi­ses­ti kan­nat­ta­nut alue­po­li­tiik­kaa, niin nyt ollaan tul­tu tilan­tee­seen jos­sa työt­tö­myy­sas­te on Hel­sin­gis­sä kor­keam­pi kuin maa­kun­tien kes­kuk­sis­sa, joten tar­vet­ta raken­taa uusia yhteis­kun­nan tuke­mia vuo­kra-asun­to­ja pk-seu­dul­le ei ole. 

      Jos jotain asun­to­ja raken­ne­taan niin omis­tusa­sun­to­ja sii­nä tapauk­ses­sa. Henk­se­lit yli kai­kil­le tue­tuil­le asun­to­ra­ken­ta­mis­hank­keil­le. Ole­mas­sao­le­vien tuet­tu­jen vuo­kra-asun­to­jen ja ylei­sen asu­mis­tuen pitää olla tar­koi­tet­tu oman kun­nan asuk­kail­le jot­ka ovat koh­dan­neet jon­kun onnet­to­muu­den tai per­he­krii­sin että eivät voi ostaa omis­tusa­sun­toa tai mak­saa markkinavuokria.

      Sit­ten kun koro­na-krii­si on ohi ja maan talous palau­tu­nut pysy­väl­le kas­vu-ural­le niin voi­daan asia miet­tiä uudelleen. 

      Maa­kun­tien nuo­ril­le tekee hyvää jos pysy­vät koti­kon­nuil­laan ja kehit­tä­vät sikä­läis­tä elin­kei­no-elä­mää. Sit­ten jos on hyvä­palk­kai­nen työ luvas­sa Hel­sin­gis­sä niin tervetuloa.Helsinkiin ja Uudel­le­maal­le­pi­täi­si luo­da enem­män teol­li­suus­työ­paik­ko­ja eikä vain huo­no­palk­kai­sia ja huo­nos­ti tuot­ta­via pal­ve­lua­lan työ­paik­ko­ja jot­ka ovat nyt koro­na­raa­joi­tus­ten takia vaa­ras­sa kadota.

      Jos nuo­ret halua­vat kokea suur­kau­pun­kie­lä­mää mut­ta eivät ole val­miit mak­sa­maan asu­mi­ses­taan Hel­sin­gin hin­ta­ta­soa niin men­kööt Tukholmaan,Kööpenhaminaan, Ber­lii­niin tai Barcelonaan.

      Pää­sih­tee­ri Xi Jin­pin­gil­lä oli­si myy­dä tähän hyvä val­mis sys­tee­mi nimel­tä hukou, tosin sekin vuo­taa kuin seu­la ja rajoit­taa kan­san­ta­lou­den kasvua. 

      Tur­han mones­sa asias­sa huu­de­taan nykyi­sin vais­to­mai­ses­ti “kom­mu­nis­mia!” mut­ta kyl­lä kan­sa­lais­ten asuin­pai­kan mää­rää­mi­nen ja muut­to-oikeu­den rajoit­ta­mi­nen kuu­luu asioi­hin jot­ka oli­vat ylei­sem­piä kan­san­de­mo­kra­tiois­sa kuin oikeis­sa demokratioissa.

      1. Tane­li Neval­la:

        Tur­han mones­sa asias­sa huu­de­taan nykyi­sin vais­to­mai­ses­ti ”kom­mu­nis­mia!” mut­ta kyl­lä kan­sa­lais­ten asuin­pai­kan mää­rää­mi­nen ja muut­to-oikeu­den rajoit­ta­mi­nen kuu­luu asioi­hin jot­ka oli­vat ylei­sem­piä kan­san­de­mo­kra­tiois­sa kuin oikeis­sa demokratioissa. 

        En ole kiel­tä­mäs­sä ihmi­siä muut­ta­mas­ta Hel­sin­kiin, vaan olen sitä miel­tä että ras­kaas­ti veron­mak­sa­jien rahoil­la tue­tun asu­mi­sen lisä­ra­ken­ta­mi­nen pk-seu­dul­la pitää väliai­kai­ses­ti kes­keyt­tää kun­nes pk-seu­dun työt­tö­myy­sas­te on vähen­ty­nyt alle maan kes­kiar­von. Se on nyt 13.9% kun koko maas­sa se on 12,5.
        Ei vähi­ten sik­si että koro­na-krii­si lisää epä­var­muut­ta kehi­tyk­sen suun­nas­ta tai var­maa on että se iskee kovi­ten pal­ve­lua­lal­le. Opis­ke­lu ja työ­mah­dol­li­suuk­sia on nyt parem­min maa­kun­nis­sa kuin Helsingissä.

      2. ras­kaas­ti veron­mak­sa­jien rahoil­la tue­tun asu­mi­sen lisä­ra­ken­ta­mi­nen pk-seu­dul­la pitää väliai­kai­ses­ti kes­keyt­tää kun­nes pk-seu­dun työt­tö­myy­sas­te on vähen­ty­nyt alle maan keskiarvon.

        Mitä­hän tuo veron­mak­sa­jien varoil­la ras­kaas­ti tuet­tu asun­to­ra­ken­ta­mi­nen tar­koit­taa? Hel­sin­gis­sä val­tio ei tue sitä sen­til­lä­kään. Jos tar­koi­tat uus­tuo­tan­non välil­lis­tä tuke­mis­ta asu­mis­tuen kaut­ta, Hel­sin­ki­läis­ten osuus asu­mis­tuen rahois­ta on pie­nem­pi kuin Hel­sin­gin osuus val­tion vero­tuois­ta, eli hel­sin­ki­läi­set mak­sa­vat asu­mi­suen Hel­sint­gis­sä enem­män kuin kokonaan.
        Työt­tö­myys on aina kau­pun­geis­sa kor­keam­paa kujin maa­seu­dul­la. Jos aris­to­te­les sanoi, että maa­seu­dun työt­tö­mien tulee muut­taa kau­pun­kei­hin, kos­ka heil­lä on siel­lä edes mah­dol­li­suus työllistyä.

      3. Osmo Soi­nin­vaa­ra: Mitä­hän tuo veron­mak­sa­jien varoil­la ras­kaas­ti tuet­tu asun­to­ra­ken­ta­mi­nen tar­koit­taa? Hel­sin­gis­sä val­tio ei tue sitä sen­til­lä­kään. Jos tar­koi­tat uus­tuo­tan­non välil­lis­tä tuke­mis­ta asu­mis­tuen kaut­ta, Hel­sin­ki­läis­ten osuus asu­mis­tuen rahois­ta on pie­nem­pi kuin Hel­sin­gin osuus val­tion vero­tuois­ta, eli hel­sin­ki­läi­set mak­sa­vat asu­mi­suen Hel­sint­gis­sä enem­män kuin kokonaan. 

        Eikö ARA-rahoi­tuk­sen mak­sa val­tio? Kau­pun­gin vuo­kra-asun­not yllä­pi­de­tään osit­tain veron­mak­sa­jien rahoil­la. Sit­ten on kai­ken maa­il­man sää­tiöi­tä jot­ka saa­vat kans­sa yhteis­kun­nal­ta rahoi­tus­ta. Sen pääl­le asumistuet.

        Osmo Soi­nin­vaa­ra: Työt­tö­myys on aina kau­pun­geis­sa kor­keam­paa kuin maa­seu­dul­la. Jos aris­to­te­les sanoi, että maa­seu­dun työt­tö­mien tulee muut­taa kau­pun­kei­hin, kos­ka heil­lä on siel­lä edes mah­dol­li­suus työllistyä. 

        Ei ole ennen ollut Hel­sin­gis­sä kor­keam­paa työt­tö­myyt­tä kuin muu­al­la Suo­mes­sa. PK-seu­dun mai­ne talou­den vetu­ri­na on saa­nut pahas­ti sii­peen­sä. Ja se kehi­tys alkoi jo ennen koro­naa. Suo­mes­sa nou­da­te­taan Aris­to­te­lek­sen sijaan perin­tei­ses­ti Alkion ja Kek­ko­sen elä­män­vii­sauk­sia niin että on jopa keho­tet­tu vii­mei­seen asti ole­maan muut­ta­mat­ta kau­pun­kei­hin mikä tie­ten­kin on aiheut­ta­nut vas­ta­reak­tioi­ta ja muut­to­liik­keen aal­to­mai­suut­ta ja vai­ke­aa ennustettavuutta.

        Olen aina ollut sitä miel­tä että pie­nil­lä mail­la kuten Suo­mel­la ja Poh­jois­mail­la on olta­va vah­vat pää­kau­pun­git joi­hin pis­te­tään enem­män pauk­ku­ja että saa­daan kes­kit­tä­mis­hyö­ty­jä, mut­ta nyt val­lit­se­vas­sa tilan­tees­sa Hel­sin­ki ei pys­ty lunas­ta­maan odotuksia.

      4. PK-seu­dun mai­ne talou­den vetu­ri­na on saa­nut pahas­ti sii­peen­sä. Ja se kehi­tys alkoi jo ennen koronaa. 

        Minul­la ei ole tilas­to­ja Hel­sin­gis­tä, mut­ta koko maan avoi­mis­ta työ­pai­kois­ta Hel­sin­ki — Uusi­maan osuus on ollut vii­me vuo­si­na 36 %. Luku vaih­te­lee mer­kit­tä­väs­ti, mut­ta sii­nä tren­di on pikem­min­kin nouse­va eikä laskeva.

      5. Osmo Soi­nin­vaa­ra: Minul­la ei ole tilas­to­ja Hel­sin­gis­tä, mut­ta koko maan avoi­mis­ta työ­pai­kois­ta Hel­sin­ki – Uusi­maan osuus on ollut vii­me vuo­si­na 36 %. Luku vaih­te­lee mer­kit­tä­väs­ti, mut­ta sii­nä tren­di on pikem­min­kin nouse­va eikä laskeva. 

        Jos sekä työt­tö­mien osuus että avoin­ten työ­paik­ko­jen mää­rä ovat kor­kei­ta niin se ker­too työn kysyn­nän ja tar­jon­nan koh­taa­mat­to­muu­des­ta ja raken­teel­li­sis­ta ongelmista.

      6. Osmo Soi­nin­vaa­ra:

        Mitä­hän tuo veron­mak­sa­jien varoil­la ras­kaas­ti tuet­tu asun­to­ra­ken­ta­mi­nen tar­koit­taa? Hel­sin­gis­sä val­tio ei tue sitä sentilläkään.

        Jos val­tio ei tue sen­til­lä­kään, mikä on käyn­nis­ty­sa­vus­tus? Sitä saa raken­taes­saan esi­mer­kik­si Hel­sin­kiin, mut­ta pää­osas­sa Suo­men kun­nis­ta samaa val­tion tukea ei ole saa­ta­vil­la. Ja ovat­ko val­tion joh­dan­nais­muo­toi­set tuet, kuten ARA:n kor­ko­tuet, oikeas­ti mitään mak­sa­ma­ton­ta tukea, jos yri­tyk­set arvos­ta­vat nii­tä niin pal­jon, että pitä­vät nii­den saa­mis­ta raken­ta­mi­sen ehtona?

      7. Jo tot­ta, ARA näyt­tää mak­sa­van sii­tä, että kau­pun­ki kaa­voit­taa kovan­ra­han tont­tien sijas­ta ARA-tont­te­ja. Se ei kyl­lä kor­vaa kuin pie­nen osan kau­pun­gin teke­mäs­tä uhrauk­ses­ta, eikä miten­kään lisää asuntotuotantoa.

      8. Osmo Soi­nin­vaa­ra:
        Jo tot­ta, ARA näyt­tää mak­sa­van sii­tä, että kau­pun­ki kaa­voit­taa kovan­ra­han tont­tien sijas­ta ARA-tont­te­ja. Se ei kyl­lä kor­vaa kuin pie­nen osan kau­pun­gin teke­mäs­tä uhrauk­ses­ta, eikä miten­kään lisää asuntotuotantoa.

        Käyn­nis­ty­sa­vus­tus ei ole kor­vaus kau­pun­gil­le, vaan val­tio on jo vuo­sien ajan mak­sa­nut ihan raha­na Hel­sin­gis­sä 10 000 euroa raken­ta­jal­le per asun­to ja puu­run­koi­sis­sa koh­teis­sa 20 % kor­keam­pi: https://www.ara.fi/fi-FI/Lainat_ja_avustukset/Muut_avustukset/Kaynnistysavustus_vuokraasuntojen_rakentamiseen
        Tuo asun­to­kap­pa­le­mää­riin sidot­tu val­tion tuki on ollut yksi pie­ni lisä­te­ki­jä myös sii­hen, mik­si yri­tys­ten kan­nat­taa teh­dä mah­dol­li­sim­man pal­jon pie­niä asun­to­ja, ja mini­moi­da iso­jen asun­to­jen tuo­tan­toa. Jos tekee kor­ko­tue­tun ARA-koh­teen esi­mer­kik­si 10 pro­sen­tin oma­ra­hoi­tuso­suu­del­la ja asun­non teke­mi­nen mak­saa kes­ki­mää­rin 200 000 euroa, 10 000 euron käyn­nis­ty­sa­vus­tus kat­taa puo­let oma­ra­hoi­tuso­suu­des­ta. Jos saa teh­dä pie­nem­piä pie­nem­piä asun­to­ja, ja sel­vi­ää 150 000 eurol­la per asun­to, 10 000 euron käyn­nis­ty­sa­vus­tus voi kat­taa jo kak­si kol­mas­osaa oma­ra­hoi­tuso­suu­des­ta. Raken­nus­hank­kee­seen ryh­ty­vän näkö­kul­mas­ta tuol­lai­nen tuki kyl­lä kan­nus­taa käyn­nis­tä­mään hank­kei­ta, kos­ka var­sin ole­mat­to­mal­le oma­ra­hoi­tuso­suu­del­la­kin voi saa­da liik­keel­le mil­joo­na­luo­kan projekteja.

      9. Osmo Soi­nin­vaa­ra: Hel­sin­ki­läis­ten osuus asu­mis­tuen rahois­ta on pie­nem­pi kuin Hel­sin­gin osuus val­tion vero­tuois­ta, eli hel­sin­ki­läi­set mak­sa­vat asu­mi­suen Hel­sint­gis­sä enem­män kuin kokonaan.

        Eikö tuo nyt ole täy­sin epä­re­le­vant­tia että Hel­sin­ki mak­saa enem­män vero­tu­lo­ja kuin mak­saa asu­mis­tu­kea? Vai mak­saa­ko Hel­sin­ki val­tiol­le vero­ja pel­käs­tään kus­tan­taak­seen omat asumistukensa?

      10. R.Silfverberg: En ole kiel­tä­mäs­sä ihmi­siä muut­ta­mas­ta Hel­sin­kiin, vaan olen sitä miel­tä että ras­kaas­ti veron­mak­sa­jien rahoil­la tue­tun asu­mi­sen lisä­ra­ken­ta­mi­nen pk-seu­dul­la pitää väliai­kai­ses­ti kes­keyt­tää kun­nes pk-seu­dun työt­tö­myy­sas­te on vähen­ty­nyt alle maan kes­kiar­von. Se on nyt 13.9% kun koko maas­sa se on 12,5.
        Ei vähi­ten sik­si että koro­na-krii­si lisää epä­var­muut­ta kehi­tyk­sen suun­nas­ta tai var­maa on että se iskee kovi­ten pal­ve­lua­lal­le. Opis­ke­lu ja työ­mah­dol­li­suuk­sia on nyt parem­min maa­kun­nis­sa kuin Helsingissä. 

        Suo­mes­sa on mon­ta maa­kun­taa ja suo­ma­lai­sit­tain kes­ki­ko­kois­ta kau­pun­ki­seu­tua, joil­ta puut­tuu yli­opis­to. Samal­la myös entis­tä useam­pi uusi työ­paik­ka on sel­lai­nen, joka edel­lyt­tää kor­ke­aa osaa­mis­ta ja kor­kea­kou­lu­tut­kin­non suo­rit­ta­nut­ta työ­voi­maa. Täs­tä syys­tä en teki­si joh­to­pää­tös­tä, että opis­ke­lu­mah­dol­li­suu­det ovat muu­al­la Suo­mes­sa parem­mat. Ilman yli­opis­toa ole­vien aluei­den nuo­ril­la ei ole vaih­toeh­toa muut­ta­mi­sel­le, jos täh­täi­mes­sä on ylem­pi korkeakoulututkinto.

        Kun­nan alhai­ses­ta työt­tö­myys­pro­sen­tis­ta ei vält­tä­mät­tä myös­kään seu­raa sitä, että työ­mah­dol­li­suuk­sia on hyvin tar­jol­la. Monen syr­jä­seu­dun kun­nan tilas­tois­sa näky­vä työt­tö­myys­pro­sent­ti on mel­ko alhai­nen, mut­ta avoi­me­na ole­via työ­paik­ko­ja voi sil­ti olla vähän tai ei lain­kaan. Täl­lai­sia tilan­tei­ta on esim. kun­nis­sa, jois­sa suu­ri osa väes­tös­tä on elä­kei­käis­tä, ja nuo­rem­mis­ta ikä­luo­kis­ta on iso osa muut­ta­nut pois jo aiemmin.

        Muis­ta mit­ta­reis­ta erik­seen ja väliai­kai­sen krii­sin aika­na teh­ty työt­tö­myys­pro­sent­tien ver­tai­lu ei vält­tä­mät­tä muu­ten­kaan anna oike­aa kuvaa eri aluei­den tilan­tees­ta ja tule­vai­suu­den näky­mis­tä. Työt­tö­myy­den kas­vu Hel­sin­gin seu­dul­la on aiheu­tu­nut ensi­si­jai­ses­ti pal­ve­lusek­to­rin ongel­mis­ta. Täl­lä het­kel­lä toden­nä­köi­sim­mäl­tä kui­ten­kin näyt­tää se, että koro­nan aiheut­ta­ma krii­si on väliai­kai­nen eikä jää pysy­väk­si tilan­teek­si. Aina­kaan tois­tai­sek­si ei näyt­töä ole myös­kään sii­tä, että kor­ke­aa osaa­mis­ta edel­lyt­tä­vät työ­pai­kat oli­si­vat hajau­tu­mas­sa Hel­sin­gis­tä ja paris­ta muus­ta suu­rim­mas­ta kau­pun­gis­ta muu­al­le maa­han. Vii­me aikoi­na teh­ty poli­tiik­ka ja muu kehi­tys pikem­min­kin viit­taa­vat entis­tä voi­mak­kaam­paan kes­kit­ty­mi­seen kou­lu­tus- ja työ­mah­dol­li­suuk­sien osal­ta (pape­ri­teh­das­paik­ka­kun­tien ahdin­ko, yli­opis­to­kam­puk­sen lak­kaut­ta­mi­nen Savon­lin­nas­ta, kes­kus­te­lu maa­kun­tay­li­opis­to­jen yhdis­tä­mi­ses­tä tai nii­den rahoi­tuk­sen leik­kaa­mi­ses­ta, len­to­yh­teyk­sien lopet­ta­mi­nen maa­kun­tien kes­kus­kau­pun­geis­ta jne.).

        Asu­mis­kus­tan­nus­ten ero Hel­sin­gin seu­dun ja muun maan välil­lä ei ole osoit­ta­nut merk­ke­jä pie­ne­ne­mi­ses­tä. Hel­sin­gis­sä työs­sä­käy­vä myös mak­saa kor­keam­pia asu­mis­kus­tan­nuk­sia ilman, että tätä eroa riit­tä­väs­ti kom­pen­soi­tai­siin pal­kois­sa. Kai­ken­lais­ten asun­to­jen roh­kea lisä­ra­ken­ta­mi­nen Hel­sin­gin seu­dul­le on mah­dol­li­suus alen­taa asu­mis­kus­tan­nuk­sia, pie­nen­tää asu­mis­kus­tan­nus­ten eroa Hel­sin­gin ja muun maan välil­lä, lisä­tä työ­voi­man liik­ku­vuut­ta ja samal­la myös työn­teon kannattavuutta.

      11. Kone­mies Espoos­ta: Suo­mes­sa on mon­ta maa­kun­taa ja suo­ma­lai­sit­tain kes­ki­ko­kois­ta kau­pun­ki­seu­tua, joil­ta puut­tuu yli­opis­to. Samal­la myös entis­tä useam­pi uusi työ­paik­ka on sel­lai­nen, joka edel­lyt­tää kor­ke­aa osaa­mis­ta ja kor­kea­kou­lu­tut­kin­non suo­rit­ta­nut­ta työ­voi­maa. Täs­tä syys­tä en teki­si joh­to­pää­tös­tä, että opis­ke­lu­mah­dol­li­suu­det ovat muu­al­la Suo­mes­sa parem­mat. Ilman yli­opis­toa ole­vien aluei­den nuo­ril­la ei ole vaih­toeh­toa muut­ta­mi­sel­le, jos täh­täi­mes­sä on ylem­pi korkeakoulututkinto. 

        Yli­opis­to­ja on käy­tän­nös­sä joka enti­sen läää­ni­jaon lää­nis­sä. Ne siis tar­joa­vat ihan toi­mi­van vaih­toeh­don sil­le että muu­te­taan Hel­sin­kiin opis­ke­le­maan. Moni yli­opis­ton käy­nyt voi jou­tua pet­ty­mään jos työt­tö­myys iskee omal­le koh­dal­le ja pape­rit eivät oikeu­ta teke­mään edes hanttihommia. 

        Kone­mies Espoos­ta:
        Muis­ta mit­ta­reis­ta erik­seen ja väliai­kai­sen krii­sin aika­na teh­ty työt­tö­myys­pro­sent­tien ver­tai­lu ei vält­tä­mät­tä muu­ten­kaan anna oike­aa kuvaa eri aluei­den tilan­tees­ta ja tule­vai­suu­den näky­mis­tä. Työt­tö­myy­den kas­vu Hel­sin­gin seu­dul­la on aiheu­tu­nut ensi­si­jai­ses­ti pal­ve­lusek­to­rin ongel­mis­ta. Täl­lä het­kel­lä toden­nä­köi­sim­mäl­tä kui­ten­kin näyt­tää se, että koro­nan aiheut­ta­ma krii­si on väliai­kai­nen eikä jää pysy­väk­si tilanteeksi. 

        Työt­tö­myy­den kas­vu Hel­sin­gin seu­dul­la joh­tuu kuten tote­sit pal­ve­lusek­to­rin vai­keuk­sis­ta osit­tain koro­nas­ta jne, maa­han­muu­tos­ta joka oli hal­lit­se­ma­ton­ta muu­ta­ma vuo­si sit­ten, ja ylei­ses­tä osto­voi­man hei­ken­ty­mi­ses­tä, sekä esim net­ti­kau­pan ran­tau­tu­mi­ses­ta ja myös deit­tai­lun sii­ty­mi­nen sosi­aa­li­seen medi­aan ja kal­sa­ri­kän­ni-ilmiö on teh­nyt hal­laa pal­ve­lusek­to­ril­le. Pal­ve­lua­lan työ­pai­kat ovat kor­vau­tu­mas­sa pos­tin­ja­ke­lu- ja varas­to­mies- hom­mil­la mut­ta ne eivät sovel­lu kai­kil­le. Tämä kehi­tys on vali­tet­ta­vaa kai­ken kaikkiaan.

        Kone­mies Espoos­ta:
        Aina­kaan tois­tai­sek­si ei näyt­töä ole myös­kään sii­tä, että kor­ke­aa osaa­mis­ta edel­lyt­tä­vät työ­pai­kat oli­si­vat hajau­tu­mas­sa Hel­sin­gis­tä ja paris­ta muus­ta suu­rim­mas­ta kau­pun­gis­ta muu­al­le maahan. 

        Kor­keas­ti kou­lu­tet­tu­jen työl­li­syys­ti­lan­ne on jää­nyt jun­naa­maan pai­kal­leeen Nokian romah­duk­sen jäl­keen 10 vuot­ta sit­ten. Tek­no­lo­gia-alan työ­pai­kat eivät muu­ta muu­al­le Suo­meen vaan ulkomaille.Työvoimakustannukset itä-euroo­pas­sa ovat mur­to-osa Suo­meen ver­rat­tu­na. En kir­joit­tai­si tätä ellen itse oli­si saa­nut pot­ku­ja YT:n seu­rauk­se­na työ­nan­ta­jal­ta joka on glo­baa­li suu­ri toi­mi­ja jol­le suo­ma­lai­set ovat vain pelinappuloita.
        Osa kor­keas­ti kou­lu­te­tuis­ta, jos ovat sel­lai­sel­la alal­la että työl­lis­tyy hel­pos­ti muu­al­la esim lää­kä­rit tai opet­ta­jat, eivät halua edes tul­la Helsinkiin. 

        Kone­mies Espoos­ta:
        Asu­mis­kus­tan­nus­ten ero Hel­sin­gin seu­dun ja muun maan välil­lä ei ole osoit­ta­nut merk­ke­jä pie­ne­ne­mi­ses­tä. Hel­sin­gis­sä työs­sä­käy­vä myös mak­saa kor­keam­pia asu­mis­kus­tan­nuk­sia ilman, että tätä eroa riit­tä­väs­ti kom­pen­soi­tai­siin pal­kois­sa. Kai­ken­lais­ten asun­to­jen roh­kea lisä­ra­ken­ta­mi­nen Hel­sin­gin seu­dul­le on mah­dol­li­suus alen­taa asu­mis­kus­tan­nuk­sia, pie­nen­tää asu­mis­kus­tan­nus­ten eroa Hel­sin­gin ja muun maan välil­lä, lisä­tä työ­voi­man liik­ku­vuut­ta ja samal­la myös työn­teon kannattavuutta. 

        Olet peri­aat­tees­sa oikeas­sa mut­ta voi olla että juna on men­nyt jo. Hel­sin­gin seu­tu ei ole pys­ty­nyt lunas­ta­maan odo­tuk­si­aan ja kur­jis­tu­mis­ta uhkaa pahen­taa vie­lä sote-uudistus.

      12. Kone­mies Espoos­ta:

        Kun­nan alhai­ses­ta työt­tö­myys­pro­sen­tis­ta ei vält­tä­mät­tä myös­kään seu­raa sitä, että työ­mah­dol­li­suuk­sia on hyvin tar­jol­la. Monen syr­jä­seu­dun kun­nan tilas­tois­sa näky­vä työt­tö­myys­pro­sent­ti on mel­ko alhai­nen, mut­ta avoi­me­na ole­via työ­paik­ko­ja voi sil­ti olla vähän tai ei lainkaan. 

        Tuo on ylei­nen tilan­ne mones­sa pie­nem­mäs­sä kun­nas­sa. Niis­sä työl­li­syy­sas­te voi olla yli 75 %, mut­ta avoi­mia työ­paik­ko­ja ei ole Mol-sivus­tol­la juu­ri tar­jol­la. Asia selit­tyy ilmei­ses­ti sil­lä, että kun­nan työt on pit­kä­ai­kai­sia, ja nii­hin liit­ty­viä työ­paik­ko­ja auke­aa har­voin. Eni­ten avoi­mia töi­tä kun­nan töis­tä on mones­sa kun­nas­sa opet­ta­ja­kun­nas­sa. Sit­ten pie­nis­sä kun­nis­sa on usein muu­ta­ma kun­nan kokoon näh­den suh­teel­li­sen iso työ­nan­ta­ja. Ne pitä­vät itse­ään pai­kal­li­ses­ti niin tun­net­tui­na, ettei­vät lai­ta työ­paik­ko­jaan usein edes hakuun Mol-sivus­tol­le. Suun­nil­leen loput työ­pai­kat ovat yrit­tä­jä­työ­paik­ko­ja, tai parin hen­gen yri­tyk­sis­sä, jot­ka myös­kään eivät avoi­mis­ta työ­pai­kois­ta ilmoit­te­le. Ne myös ovat usein sel­lai­sia työ­paik­ko­ja, että jos joku elä­köi­tyy, koko työ­paik­ka­kin kato­aa samalla.

        Kor­keas­ti kou­lu­te­tun kan­nal­ta vai­keus on se, että val­mii­ta työ­paik­ko­ja ei juu­ri ole, joi­hin voi­si hakea. Pik­ku­fir­mois­sa ei ole edes kes­ki­joh­toa tai vas­taa­vaa, johon haet­tai­siin kor­keas­ti kou­lu­tet­tu­ja, eikä nii­den kate kes­täi­si sel­lais­ta menoa­kaan, vaan niis­sä on usein vain suo­rit­ta­va por­ras + ulkois­tet­tu talous­hal­lin­to. Lähes ainoa tapa, jol­la kor­kea­kou­lu­tet­tu voi sil­loin var­mis­taa työl­lis­ty­mi­sen, on perus­taa oma yri­tys. Sen kan­nal­ta myö­hem­pää laa­je­ne­mis­ta taas voi han­ka­loit­taa se, jos ei löy­dy mui­ta kor­kea­kou­lu­tet­tu­ja, jot­ka kou­lu­tuk­sen­sa ja koke­muk­sen­sa osal­ta sopi­si­vat firmaan.

        Asu­mis­kus­tan­nuk­set maan sisäl­lä jakaan­tu­vat kar­keas­ti niin, että asun­not ovat kal­leim­pia pk-seu­dul­la ja asu­mi­sen muut menot ovat pk-seu­dul­la maan hal­vim­mat. Eli esim. säh­kön siir­to­hin­ta on muu­al­la Suo­mes­sa hin­nal­taan monin­ker­tai­nen, samoin vesi­mak­sut ja jäte­ve­si­mak­sut. Asun­toi­hin liit­ty­vät jäte­me­not­kin ovat asu­kas­ta koh­ti jaet­tu­na muu­al­la Suo­mes­sa pal­jon kal­liim­pia kes­ki­mää­rin. Esim. poh­jois-Suo­mes­sa on kyl­mem­pi ja lumi­sem­pi tal­vi, mikä lisää niin lumi­työ- kuin läm­mi­tys­kus­tan­nuk­sia­kin. Kun asuk­kaal­le aiheu­tu­vat koko­nais­me­not huo­mioi, asu­mis­me­not eivät poik­kea Suo­men sisäl­lä yhtä pal­jon eri aluei­den kes­ken kuin asun­to­jen hinnat.

  8. Soi­nin­vaa­ra kirjoitti:

    Asu­mis­tu­ke kor­vaa niin mata­lia vuo­kria, ettei sel­lai­sia ole tar­jol­la kuin lähin­nä suku­lais­ten väli­sis­sä vuo­kra­suh­teis­sa. Yksi­näi­sel­le hen­ki­löl­le kor­kein sal­lit­tu vuo­kra Hel­sin­gis­sä on 520 euroa. Jos on tar­peek­si pie­ni­tu­loi­nen, täs­tä mak­se­taan 80 %, eli kor­kein­taan asu­mis­tu­kea voi saa­da 416 euroa. Jos vuo­kra on yli 520 euroa, ero­tus on mak­set­ta­va koko­naan itse. Niin­pä asu­mis­tu­ke ei nos­ta vuo­kria sen enem­pää kuin nos­tai­si, jos työ­mark­ki­na­tu­ki oli­si 416 euroa kor­keam­pi, eikä asu­mis­ta tuet­tai­si lainkaan.”

    Ei muu­ten lie­ne noin, että asu­mis­tu­ki ei nos­ta vuo­kria enem­pää kuin jos työ­mark­ki­na­tu­ki oli­si 416 euroa kor­keam­pi. Olen lues­kel­lut asu­mis­tu­kea kos­ke­via tilas­to­ja. Tuo mai­nit­se­ma­si tilan­ne pätee vain sel­lai­siin asu­mis­tu­kea nykyi­sin saa­viin vuo­kra-asun­nos­sa asu­viin yksi­na­su­viin, joil­la on oikeus työ­mark­ki­na­tu­keen. Huo­mat­ta­va osa työ­mark­ki­na­tuen saa­jis­ta ei saa nykyi­sin lain­kaan asumistukea.

    Syys­kuus­sa 2020 oli Kelan tilas­to­jen mukaan 150 690 sel­lais­ta yleis­tä asu­mis­tu­kea saa­vaa ruo­ka­kun­taa, jois­sa oli vähin­tään yksi työ­tön työn­ha­ki­ja. Näis­tä 111 834 oli yksin asu­via työt­tö­miä, 20 010 yksin­huol­ta­ja­per­hei­tä (yhden työt­tö­män ruo­ka­kun­tia nekin), ja 5111 lap­set­to­mien parien ruo­ka­kun­tia (kak­si tulon­saa­jaa), jois­ta vähin­tään toi­nen oli työ­tön. Luku sisäl­tää sekä Kelan työt­tö­myy­se­tuuk­sia että työt­tö­myys­kas­sois­ta ansio­tur­vaa saa­neet. Yhteen­sä yleis­tä asu­mis­tu­kea sai 386 400 ruo­ka­kun­taa. Kelan työt­tö­myy­se­tuuk­sien saa­jia oli elo­kuus­sa pyö­ris­tet­ty­nä noin 260 000 ja ansio­tur­van saa­jia 191 000 (syys­kuun luku­ja niis­tä ei ole vie­lä jul­kais­tu). Yhteen­sä työt­tö­myy­se­tuuk­sien saa­jia oli siten noin 450 000. Jakau­maa perus­tur­van ja ansio­tur­van osal­ta Kela ei ole jul­kais­sut vii­me kuu­kausien osal­ta, vaan vii­mei­sin jul­kai­su sen osal­ta on maa­lis­kuul­ta. Sil­loin ansio­tur­vaa saa­nei­den suh­de perus­tur­van työt­tö­myys­tur­vaa saa­nei­siin oli 13 % ylei­ses­sä asu­mis­tues­sa. Ole­te­taan, että osuus on sen tapai­nen nytkin.

    Näi­den tilas­to­lu­ku­jen poh­jal­ta näyt­tää sil­tä, että perus­tur­van työt­tö­myys­ra­haa saa­vis­ta hie­man yli 50 %:lle mak­se­taan yleis­tä asu­mis­tu­kea. Loput eivät sitä saa. Jos työ­mark­ki­na­tu­kea ja perus­päi­vä­ra­haa nos­tet­tai­siin 416 eurol­la, se nos­tai­si yli 100 000:n sel­lai­sen ruo­ka­kun­nan tulo­ja, jot­ka eivät nykyi­sin saa yleis­tä asu­mis­tu­kea lainkaan.

    Sitä­kään en usko, että asu­mis­tuen mukai­sia vuo­kria ei oli­si kuin suku­lais­ten väli­sis­sä vuo­krauk­sis­sa. Tilas­tois­sa asu­mis­tuen rajan pin­taan tai sen alle ole­via vuo­kria on enem­män kuin voi­si odot­taa pel­kis­tä suku­lais­suh­de­vuo­krauk­sis­ta ker­ty­vän. Myös Hel­sin­gis­sä. Taus­tal­la on se, että kau­pun­gis­sa on tuhan­sia jär­jes­tö­jen ja sää­tiöi­den asun­to­ja, joi­den vuo­krat ovat jotain ihan muu­ta kuin kau­pal­lis­ten yri­tys­ten peri­miä mark­ki­na­vuo­kria, se, että jot­kut yksi­tyis­hen­ki­lö­vuo­kra­nan­ta­jat eivät kos­kaan koro­ta vuo­kria vuo­krauk­sen jäl­keen, vaan anta­vat vuo­krien pysyä jopa vuo­si­kym­me­niä ennal­laan, sekä se, että solua­sun­nois­sa vuo­krat per asu­kas ovat usein asu­mis­tuen mak­si­mien puitteissa.

    1. Ei muu­ten lie­ne noin, että asu­mis­tu­ki ei nos­ta vuo­kria enem­pää kuin jos työ­mark­ki­na­tu­ki oli­si 416 euroa kor­keam­pi. Olen lues­kel­lut asu­mis­tu­kea kos­ke­via tilas­to­ja. Tuo mai­nit­se­ma­si tilan­ne pätee vain sel­lai­siin asu­mis­tu­kea nykyi­sin saa­viin vuo­kra-asun­nos­sa asu­viin yksi­na­su­viin, joil­la on oikeus työ­mark­ki­na­tu­keen. Huo­mat­ta­va osa työ­mark­ki­na­tuen saa­jis­ta ei saa nykyi­sin lain­kaan asumistukea.

      Joo, lii­oit­te­lin asu­mis­tuen vuo­kria nos­ta­vaa vai­ku­tus­ta, sil­lä työ­mark­ki­na­tuen nos­to tuon tila­so­si mukaan vai­kut­taa vuo­kran­mak­su­ky­kyyn yhteen­las­ket­tu­na kak­si ker­taa enemmän.
      Noin yleen­sä ei kan­na­ta käyt­tää Hel­sin­gin asun­to­ti­lan­net­ta tar­kas­tel­taes­sa val­ta­kun­nal­li­sia tilas­to­ja vaan tilas­to­ja Hel­sin­gis­tä. Edel­leen kan­nat­taa pois­taa ARA-asun­nois­sa asu­vat ja myös omis­tusa­sun­nois­sa asuvat.
      Vapai­den mark­ki­noi­den vuo­kra-asun­to­jen tar­jon­nas­ta saat hyvän kuvan Oiko­tien vuo­kral­le tar­jo­taan asunnoista.

      1. Osmo Soi­nin­vaa­ra: Noin yleen­sä ei kan­na­ta käyt­tää Hel­sin­gin asun­to­ti­lan­net­ta tar­kas­tel­taes­sa val­ta­kun­nal­li­sia tilas­to­ja vaan tilas­to­ja Hel­sin­gis­tä. Edel­leen kan­nat­taa pois­taa ARA-asun­nois­sa asu­vat ja myös omis­tusa­sun­nois­sa asuvat.
        Vapai­den mark­ki­noi­den vuo­kra-asun­to­jen tar­jon­nas­ta saat hyvän kuvan Oiko­tien vuo­kral­le tar­jo­taan asunnoista.

        Oli­si hyvä käyt­tää paik­ka­kun­ta­koh­tai­sia tilas­to­ja, mut­ta Kela ei ole anta­nut jul­ki­seen käyt­töön kun­ta­koh­tai­sia tie­to­ja, ole­tet­ta­vas­ti tie­to­suo­ja­syis­tä. Kat­soin tie­to­ja Kelan jul­kai­se­mis­ta jul­ki­sis­ta tie­to­kan­nois­ta, eli Kelas­to-pal­ve­lus­ta, joka on kaik­kien näh­tä­vis­sä. Siel­lä on kun­ta­koh­tai­set tie­dot­kin ole­mas­sa tie­to­kan­nas­sa, mut­ta jul­ki­ses­ta käyt­tö­liit­ty­mäs­sä on estet­ty hake­mas­ta tie­to­ja kun­ta­koh­tai­ses­ti. Sen sijaan sen erit­te­ly onnis­tuu, että työt­tö­myy­se­tuuk­sia saa­neet ruo­ka­kun­nat voi tar­kas­tel­la erik­seen, tai vaik­ka opis­ke­li­ja­ruo­ka­kun­nat. ARA-asun­nois­sa asu­vien erit­te­ly asu­mis­tuen saa­jis­ta edel­lyt­täi­si osoi­te­tie­to­ja tuen­saa­jis­ta, jot­ka eivät ole jul­kis­ta tietoa.

        Oiko­tiel­tä näkee hin­ta­pyyn­nöt, joil­la asun­not eivät sil­lä het­kel­lä ole vie­lä men­neet kau­pak­si tai vuo­kral­le. Sii­nä on kyse tun­te­mat­to­mil­le vuo­kraa­mi­sen yhtey­des­sä esi­te­tyis­tä hin­ta­pyyn­nöis­tä. Tun­te­mat­to­mil­le vuo­kraa­mi­nen on peri­aat­tees­sa vuo­kra­nan­ta­jan kan­nal­ta ris­kialt­tein vuo­kraus­muo­to. Mark­ki­noil­ta voi löy­tää pal­jon alem­pia­kin hin­ta­pyyn­tö­jä. Hal­vim­mat vuo­kra­pyyn­nöt eivät pää­dy kos­kaan net­tiin, vaan nii­den koh­dal­la yleis­tä on, että esim. aiem­pi vuo­kra­lai­nen suo­sit­te­lee hal­paa asun­to­aan jol­le­kin tutul­leen ennen pois muut­to­aan, joka tulee sit­ten vuo­kra­suh­tee­seen. Tai sit­ten on juu­ri esim. jär­jes­tö­jen ja sää­tiöi­den omis­ta­mia edul­li­sia asun­to­ja, joi­den vuo­kra­tar­jouk­sia ei iki­nä pää­dy Oiko­tiel­le, vaan joi­den osal­ta pitää tie­tää sää­tiö tai jär­jes­tö, ja hakea asun­toa suo­raan siel­tä. Niis­tä kaik­ki eivät ole ARA-koh­tei­ta, vaan myös ei-ARA-koh­tei­den jou­kos­sa on sel­lais­ta sää­tiöi­den ja jär­jes­tö­jen omis­ta­maa asun­to­kan­taa, jota vuo­kra­taan eteen­päin edullisemmin.

  9. Täs­sä käy­ty (hyvä) kes­kus­te­lu osoit­taa, että ongel­ma on rat­kai­se­ma­ton. Luulen.

    Suo­mi on ajau­tu­mas­sa kum­mal­li­seen kes­ki­tu­loi­sen ihmis­jou­kon elin­ta­son tuhou­tu­mi­seen tai aina­kin jää­ty­mi­seen. Tätä jää­ty­nyt­tä krii­siä ei sit­ten niin vaan rat­kais­ta krii­si­ko­kouk­sil­la, kos­ka kai­ken taka­na on hyväs­sä tar­koi­tuk­ses­sa ja onnis­tu­nees­ti teh­ty hyvi­voin­tiyh­teis­kun­nan tulon­ta­saus­po­li­tiik­ka. Kun suu­rel­la osal­la pal­kan­saa­jis­ta on suun­nil­leen sama palk­ka­ta­so, ei ole enää resurs­sia jos­ta voi­tai­siin ottaa ja jakaa toisaalle.

    Kun kär­jis­tet­ty­nä 3000 euroa ansait­se­va mak­saa 2000 euroa tie­naa­val­le eri­lai­sia tukia, niin yhteis­kun­nan kehit­tä­mi­nen käy mah­dot­to­mak­si. Eihän asu­mi­sen ongel­ma­tiik­ka on ainoa. Koh­ta pääl­lä on ilmas­to­muu­tok­sen todel­li­nen tor­jun­ta ja se mak­saa val­ta­vas­ti, sanot­tiin mitä sanot­tiin. Kuka sen mak­saa? Ne 3000 euroa tienaavatko?

    Mel­kein koo­mi­sel­ta kuu­los­ti Mat­ti Van­ha­sen visio tule­vai­suu­den lii­ken­ne­mak­suis­ta. Pis­te­tään kau­pun­ki­lai­set tuke­maan maa­seu­dun asu­jien kulu­ja. Via­ton ehdo­tus joh­taa sii­hen, että koh­ta meil­lä kol­mas­osa kan­sa­lai­sis­ta saa myös “polt­toai­ne­tu­kea”, eikä vain vuo­kra­tu­kea. Tämä­kin kyt­key­tyy kes­kus­te­lus­sa esi­tet­tyyn: jokai­nen saa vali­ta asuin­paik­kan­sa, mut­ta… pitäi­si­kö jokai­sen itse myös vas­ta­ta sen seurauksista?

    Jos Mik­ke­lin taka­na saa koh­ta autoi­lu­tu­kea, niin eikä meil­le kau­pun­ki­lai­sil­le pitäi­si mak­saa esi­mer­kik­si tuop­pi­tu­kea? Sil­lä eikö Hesan kes­kus­tan baa­reis­sa tuop­pi olut­ta mak­saa vähin­tään 7 euroa mut­ta Mik­ke­lin taka­na sen saa kol­mel­la eurolla.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Notify me of followup comments via e-mail. You can also subscribe without commenting.