_

Edessä on pitkä ja ankea talvi

Harvoin olen ollut niin harmissani kuin nyt siitä, että asiat menevät niin kuin ennustin. Olen inttänyt, ettei COVID-19 -epidemiaa pysty pysäyttämään tukahduttamalla. Se voidaan painaa säästöliekille, mutta sitä ei saada sammumaan. Kun käyttäytyminen palaa normaaliksi, epidemia roihahtaa uudestaan.

Ihan lempeillä toimilla epidemian nousu ei katkea. Ennustin toukokuussa, että:

Uskon, että nuoret ja terveet yksinkertaisesti kyllästyvät. Kyllästymistä edesauttaa sen tajuaminen, että tauti on useimmille heistä jokseenkin vaaraton. Viranomaispäätöksin voidaan kokoontumiset julkisissa tiloissa kieltää, mutta koteihin valvonta tuskin yltää. Kun ote kirpoaa, epidemian leviäminen nopeutuu.

Näin tässä on juuri käynyt. Sen näkee kaupungilla. Nuoret aikuiset elävät normaalia elämää ilman varovaisuuden häivääkään. Nyt siis kielletään baarien pitäminen auki öisin, mutta se koskee vain murto-osaa nuorten välisistä kontakteista.

Mutta eivät nuoret ole ainoita, jotka ovat tinkineet varovaisuudesta.

Lupasin päivittää pohjoismaiden tartuntatilannetta koskevan kuvani.

Norjassa epidemian kasvu on pysähtynyt. Suomessa, Ruotsissa ja Tanskassa ollaan viikko sitten estimoimani trendin yläpuolella. Estimoin trendin uudestaan lisäämällä siihen uusimmat tiedot ja aloittamalla estimoinnin syyskuun alusta. Edellisellä kerralla Suomen, Norjan ja Tanskan epidemia näytti tuplaantuvan 25 päivässä ja Ruotsissa peräti laskevan. Uuden trendin mukaan tuplaantumisajat olisivat Suomi 13, Ruotsi 16, Norja 61 ja Tanska 10 päivää. Norja näyttää saaneen epidemian kasvun taitetuksi, mutta paljon tartuntoja siellä edelleen on.

Ohessa vielä kuva siitä, miltä Suomen kehitys näyttää. Jatkoin provokatorisesti trendiä lokakuun loppuun. Huomatkaa logaritminen asteikko.

Koska logaritminen asteikko ei ole kaikille tuttu, piirsin sen myös absoluuttisella asteikolla. Tämä on siis sama kuva, mutta esitetty normaalilla asteikolla.

En väitä, että noin se menee vaan että noin se menisi, ellei mitään tehtäisi.

Vaan mitä pitäisi tehdä?

Aika rajua yhteiskunnan sulkemista tämä edellyttää, eivätkä suositukset riitä, koska niitä ei selvästikään enää noudateta. Pelko on kadonnut. Minkälaiset edellytykset on kieltää kokoontumiset kotona?

Tätä eristyksissä mököttämistä on kestettävä ainakin ensi kesään. Sitten toivottavasti rokote armahtaa. Edessä on pitkä ja ankea talvi.

Taloudellinen hinta on järkyttävä

Paperitehtaan lopettamien Kaipolassa on pientä verrattuna niihin kymmeniintuhansiin työpaikkoihin, joita tullaan menettämään pelkästään ravintoloissa ja matkailualalla. Kevään isku vielä jotenkin kestettiin, mutta nyt tulee suuri määrä konkursseja. Tai sitten valtion on tuettava yrityksiä todella avokätisesti. Lapin matkailuelinkeinoa käy sääliksi, vaikka absoluuttisesti suurimmat tappiot kohdistuvat matkailutuloihin Helsingissä.

Pelkästään HSL:n talous on lähellä tuhoutumista.

Mutta hauskaa ei ole muusikoilla tai teatteriväellä. Jääkiekkoliigaa tuskin jatketaan kauden loppuun, ei ainakaan katsojien läsnä ollessa.

Luetteloa voi jatkaa loputtomiin.

Kansantaloudelle tämä maksaa kymmenä miljardeja. Hallitus, jonka ei pitänyt tehdä ensi vuonna lainkaan lisäbudjettia, joutuu tekemään yhden tai useamman lisäbudjetin, jotka kasvattavat alijäämää ainakin kymmenellä miljardilla.

Tagged

128 thoughts on “Edessä on pitkä ja ankea talvi

  1. Voitaisiin myös miettiä sitä, ovatko nuo kuvailemasi seuraukset tosiaan välttämättömiä, kun kyse on viruksesta, joka Suomessa ei vaikuttanut edes keväällä kokonaiskuolleisuuteen mitenkään. Tämänhetkisessä ”kiihtymisvaiheessa” lienee kyse luonnollisesta kausivaihtelusta kuolleisuudessa: talvella kuolee enemmän ihmisiä kuin kesällä, koska talvella taudit (korona, A- ja B-influenssa ym.) jostakin syystä pärjäävät paremmin kuin kesällä, tappaen muiden sairauksien ja iän heikentämiä vanhuksia. Tämän näkee esim. Euromomo-sivun graafeista: https://www.euromomo.eu/graphs-and-maps (ks. ensimmäinen graafi). Nyt olemme tuossa luonnollisessa kausivaihtelussa juuri nousemassa kuolleisuudessa aallonkuopasta ylöspäin, ja helmikuun tuntumassa kuolleisuus taas alkaa laskea.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    1. Toni P.:
      Voitaisiin myös miettiä sitä, ovatko nuo kuvailemasi seuraukset tosiaan välttämättömiä, kun kyse on viruksesta, joka Suomessa ei vaikuttanut edes keväällä kokonaiskuolleisuuteen mitenkään.

      Ei tietenkään vaikuttanut, kun virus tukahdutettiin juuri ennen kuin se pääsi ryöpsähtämään kunnolla. On melkoisen hölmöä ajatella, että koska virus on lähes vaaraton tukahdutettuna, se on vaaraton myös vapaana.

      JA Osmolle, tukahdutus ei tarkoita sitä että kulkutauti katoaa maailmasta. Se palaa kyllä aina takaisin, mutta sitä varten pitää olla valmiit toimintasuunnitelmat. Täytyy toimia nopeasti ja ratkaisevasti ja nimenomaisesti paikallisesti. Ei koko Suomea kiinni vaan yksittäisiä paikkakuntia. Kuhmossahan tämä onnistui ja epidemia nitistettiin nopeilla toimilla heti alkuunsa vain parissa viikossa. Miksi se ei onnistuisi muualla?

      Kuhmo otti käyttöön rajoituksia 31.8 ja aloitti niiden purkamisen jo 6.9 kun tilanne saatiin hallintaan. Nyt taas ollaan odoteltu niin kauan, että tartuntaketjujen jäljitys ei toimi olenkaan. Olisi pitänyt toimia nopeammin ja ratkaisevasti, jotta rahoitusvarat ovat tuollaisia parin viikon täsmäpuserruksia eikä laajoja maakunnan kattavia asioita. Tässä nyt taas odotellaan viikko ja rajoitetaan *taas* solidaarisesti koko maan ravintoloita, mitä ihmeen järkeä tässä on??

      Ja miten hallituksella menee viikko tehdä uusi, tiukempi, asetus kiihtymisvaiheessa olevien maakuntien ravintoloiden rajoituksista? Tässähän on ollut 6kk aikaa valmistautua.

      Ja Viikon aikana uudet tautitapaukset kasvavat puolella.

        (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

      1. Syltty, pelkästään Tampereella koululaisten maskit maksaisivat 32 miljoonaa euroa vuodessa tästä ikuisuuteen.

        Siinä melkein kaksinkertaistuisi kaupungin alijäämä.

        Tätä tautia ei voiteta rajoituksilla, koska ne johtavat talousromahdukseen, joka taas johtaa populistisiin vallankumouksiin.

        Minimissään Suomessa tullaan näkemään 90-luvun laman toisinto jo näillä toimilla mitä viime keväänä tehtiin.

        Luonto on julma, minkäs teet.

          (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

      2. Lauri Kumpulainen:
        Syltty, pelkästään Tampereella koululaisten maskit maksaisivat 32 miljoonaa euroa vuodessa tästä ikuisuuteen.

        Maskien hinnat kyllä tippuvat murto-osaan, kunhan kiskurihinnoittelusta päästään. Olihan niiden hinta vielä vuosi sitten paljon nykyistä alempi. Mutta mahdotonta kertakäyttöjätteen tuotantoa se olisi, jos maskit olisivat koko ajan päässä. Ja ajaisi kyllä kunnat syvemmälle vaikeuksiin. Halvempaa olisi siirtyä suurelta osin etäopetukseen.

          (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

      3. sitenjoo: Maskien hinnat kyllä tippuvat murto-osaan, kunhan kiskurihinnoittelusta päästään. Olihan niiden hinta vielä vuosi sitten paljon nykyistä alempi. Mutta mahdotonta kertakäyttöjätteen tuotantoa se olisi, jos maskit olisivat koko ajan päässä. Ja ajaisi kyllä kunnat syvemmälle vaikeuksiin. Halvempaa olisi siirtyä suurelta osin etäopetukseen.

        Ei tipu, koska kysyntä on valtava, eikä kapasiteettiä luonnollisesti voi määräänsä enempää kasvattaa.

        Kävisi päinvastoin: maskien hinnat pomppaisivat pilviin.

          (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

      4. Lauri Kumpulainen:

        Ei tipu, koska kysyntä on valtava, eikä kapasiteettiä luonnollisesti voi määräänsä enempää kasvattaa.

        Kävisi päinvastoin: maskien hinnat pomppaisivat pilviin.

        Ei ole noin. Ei maskien valmistuskapasiteetille ole mitään ylärajaa. Keväällä oli, kun tuotannon ylösajo kestää, mutta nyt on paljon uusia tehtaita niitä tekemässä ympäri maailmaa. Ja on tullut paljon lisää materiaalivalmistajiakin. Suomen maskitarve ei maailmanmarkkinahintaa juuri edes heiluttele, ja maailmanmarkkinahinta on tullut jo pari kuukautta trendinomaisesti alaspäin samalla kun uutta tuotantokapasiteettia on tullut käyttöön. Maskeissa on siis ollut se tilanne, että niitä ei ole kannattanut ostaa välttämätöntä määrää enempää varastoon viime kevään hintapiikin jälkeen, koska odottamalla hiukan on saanut niitä koko ajan halvemmalla. Maskien valmistus on aika perusbulkkituotantoa. Myynti vaatii kuitenkin sertifikaatit, ja niiden saanti on vienyt tehtailla aikaa. Mutta sertifioituja valmistajia on jo paljon enemmän kuin keväällä oli.

          (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

      5. sitenjoo: Ei ole noin. Ei maskien valmistuskapasiteetille ole mitään ylärajaa. Keväällä oli, kun tuotannon ylösajo kestää, mutta nyt on paljon uusia tehtaita niitä tekemässä ympäri maailmaa. Ja on tullut paljon lisää materiaalivalmistajiakin. Suomen maskitarve ei maailmanmarkkinahintaa juuri edes heiluttele, ja maailmanmarkkinahinta on tullut jo pari kuukautta trendinomaisesti alaspäin samalla kun uutta tuotantokapasiteettia on tullut käyttöön. Maskeissa on siis ollut se tilanne, että niitä ei ole kannattanut ostaa välttämätöntä määrää enempää varastoon viime kevään hintapiikin jälkeen, koska odottamalla hiukan on saanut niitä koko ajan halvemmalla. Maskien valmistus on aika perusbulkkituotantoa. Myynti vaatii kuitenkin sertifikaatit, ja niiden saanti on vienyt tehtailla aikaa. Mutta sertifioituja valmistajia on jo paljon enemmän kuin keväällä oli.

        Maskien tuotannolle on monia pullonkauloja, kuten tehdasrakennukset, tuotantokoneet ja vielä raaka-aineen saatavuus.

        Jos ihmiskunta käyttää joka päivä 4 maskia, niin se on 28 000 000 000 maskia päivässä.

        Tai vastaavasti 10 220 000 000 000 maskia vuodessa.

        Pelkästään Suomessa 20 miljoonaa maskia päivässä.

        Alhsröm-Munskjö kykenee tuottamaan Suomessa 30 miljoonaa maskia, kuukaudessa.

        Ei taida olla ihan trivaalia 20 kertaistaa tuotanto Suomessa…

        Huom: tässä ei ole mukana terveydenhuollon maskit.

          (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

      6. sitenjoo: Maskien hinnat kyllä tippuvat murto-osaan, kunhan kiskurihinnoittelusta päästään. Olihan niiden hinta vielä vuosi sitten paljon nykyistä alempi. Mutta mahdotonta kertakäyttöjätteen tuotantoa se olisi, jos maskit olisivat koko ajan päässä. Ja ajaisi kyllä kunnat syvemmälle vaikeuksiin. Halvempaa olisi siirtyä suurelta osin etäopetukseen.

        Ikävä kyllä kapitalistinen yhteiskunta kerää yrityksille voittoa. Miksi pudottaa hintaa, jos kaikki menee kaupaksi? Hinnat putoavat vasta, kun käyttö loppuu.

          (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

      7. Antti:
        Ikävä kyllä kapitalistinen yhteiskunta kerää yrityksille voittoa. Miksi pudottaa hintaa, jos kaikki menee kaupaksi? Hinnat putoavat vasta, kun käyttö loppuu.

        Hintojen noustua markkinoille tuli suuri määrä uusia valmistajia, ja vanhatkin nostivat kapasiteettia. Hinnat ovat jo enemmän kuin puolittuneet huipusta. Maskeista pyydettiin jossain kohtaa jopa 40 senttiä per maski isoina määrinä ostaessakin, ja kuluttajakaupassa peräti yli euron kappale. Nyt kertakäyttömaskeja saa taas jo 10 sentillä per maski. Mutta kyllä tuostakin vielä hinta voi mennä alaspäin, koska volyymien kasvaessa valmistuskustannus per kappale alenee, ja kilpailu on alkanut yhä enemmän toimia. Alussa hintoja pystyi nostamaan kun tarjontaa ei ollut. Nyt tarjontaa on.

          (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

      8. Lauri Kumpulainen: Syltty, pelkästään Tampereella koululaisten maskit maksaisivat 32 miljoonaa euroa vuodessa tästä ikuisuuteen.

        Minkä ihmeen takia koululaisille pitäisi hankkia maskit tästä ikuisuuteen? Ettekö te lue yhtään, mitä minä kirjoitin?

        Miten ihmeessä se on nopea ja ratkaiseva toimenpide, jos laitetaan vuodeksi maskit päähän kaikille tamperelaisille koululaisille ?

        ”Tätä tautia ei voiteta rajoituksilla, koska ne johtavat talousromahdukseen, joka taas johtaa populistisiin vallankumouksiin.”

        Varmasti romahtaa, jos rajoitusten linja on jäykkä. Mutta talous romahtaa myös jos taudin annetaan ryöpsähtää ja kaikki jäävät sen takia kotiin istumaan.

        On turhaa haihattelua kuvitella, että yhdenkään länsimaan hallitus voi New York/Milano/Madrid-skenaariossa todeta ” Liian kallista, ei tehdä mitään” ja arvoida olevansa vallassa vielä seuraavalla viikolla. Marinin hallitus kaatuisi välittömästi, jos Helsingissä sairaalat täyttyisivät potilaista eivätkä he edes harkitsisi laajamittaisia rajoituksia.

          (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

      9. Syltty: Ei tietenkään vaikuttanut, kun virus tukahdutettiin juuri ennen kuin se pääsi ryöpsähtämään kunnolla. On melkoisen hölmöä ajatella, että koska virus on lähes vaaraton tukahdutettuna, se on vaaraton myös vapaana.

        Niin, aina voidaan sanoa, että koska tehtiin toimenpiteitä, kävi näin. Nyt syksyllä, kun tauti leviää, voidaan sanoa, että se johtuu tottelemattomista kansalaisista. Keväällä, kun kuolleisuus lähtee taas laskuun, voidaan sanoa, että tämä voitto johtui meidän hienoista toimenpiteistämme. Itse asiassa R-luku putosi selvästi jo ennen lockdownin asettamista.

        Kumma, ettei vuoden 2018 poikkeuksellisen rajusta ja tappavasta influenssakaudesta puhuttu tähän tapaan. Tai siitä ei oikeastaan puhuttu yhtään mitään. Ilmeisesti kyseinen influenssavirus on luonnollinen asia, korona taas ei.

          (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

      10. Toni P.: Niin, aina voidaan sanoa, että koska tehtiin toimenpiteitä, kävi näin. Nyt syksyllä, kun tauti leviää, voidaan sanoa, että se johtuu tottelemattomista kansalaisista.

        Olen mute ihmetellyt vähän samaa.

        Koronan kuriinsaatto oli hallituksen ansiota, mutta leviämisellä taas ei ole mitään tekemistä halituksen kanssa, vaan se on kansalaisten vika. Paras on kun ensin nostettiin kaikki rajoitukst ja sitten levitellään käsiä ”ei tälle toiselle aallolle mitään mahanut”.

          (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

      11. Syltty: Olen mute ihmetellyt vähän samaa.

        Koronan kuriinsaatto oli hallituksen ansiota, mutta leviämisellä taas ei ole mitään tekemistä halituksen kanssa, vaan se on kansalaisten vika. Paras on kun ensin nostettiin kaikki rajoitukst ja sitten levitellään käsiä ”ei tälle toiselle aallolle mitään mahanut”.

        Tai sitten vain tuli kesä.

        Ja nyt tulee talvi.

          (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    2. Toni P.:
      Voitaisiin myös miettiä sitä, ovatko nuo kuvailemasi seuraukset tosiaan välttämättömiä, kun kyse on viruksesta, joka Suomessa ei vaikuttanut edes keväällä kokonaiskuolleisuuteen mitenkään. Tämänhetkisessä ”kiihtymisvaiheessa” lienee kyse luonnollisesta kausivaihtelusta kuolleisuudessa: talvella kuolee enemmän ihmisiä kuin kesällä, koska talvella taudit (korona, A- ja B-influenssa ym.) jostakin syystä pärjäävät paremmin kuin kesällä, tappaen muiden sairauksien ja iän heikentämiä vanhuksia. Tämän näkee esim. Euromomo-sivun graafeista: https://www.euromomo.eu/graphs-and-maps (ks. ensimmäinen graafi). Nyt olemme tuossa luonnollisessa kausivaihtelussa juuri nousemassa kuolleisuudessa aallonkuopasta ylöspäin, ja helmikuun tuntumassa kuolleisuus taas alkaa laskea.

      THL tilaston mukaan alle 50 -vuotiaita on Suomessa kuollut maks 12 kpl(tilastot eivät kerro tarkkaa lukua). Tilastoihin katsomalla(kuolleisuus, sairaalassaolevat, kuolleiden ikäjakauma) ovat monet nykyiset rajoitukset järjettömiä ja aiheuttavat enemmän haittaa kuin hyötyä. Miksi oireeton nuori ihminen ei näillä nykyisillä tilastoilla saisi itse päättää käykö yökerhossa ja ravintolassa vai ei?

      Keväällä seurattiin kuolemia ja tehohoidossa olevia, nyt altistumisia ja mahdollisia altistumisia. Uutisointi on lähtenyt täysin lapasesta.

      Kipeänä jäädään aina kotiin, oireelliset testataan pikaisesti ja sairaat hoidetaan parhaalla mahdollisella tavalla. Riskiryhmäläisten kanssa noudatetaan erityisvarovaisuutta(tyyliin vanhainkodit). Tarvitaanko muuta normaali maalaisjärjen lisäksi, mielestäni ei.

        (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

      1. Kipeänä jäädään aina kotiin, oireelliset testataan pikaisesti ja sairaat hoidetaan parhaalla mahdollisella tavalla. Riskiryhmäläisten kanssa noudatetaan erityisvarovaisuutta(tyyliin vanhainkodit). Tarvitaanko muuta normaali maalaisjärjen lisäksi, mielestäni ei.

        Juuri tätä yritettiin Ruotsissa, kyllä ihmiset uskoo suosituksia ja on fiksuja…eivät olleet.
        Ne ”oireettomat nuoret ihmiset” ovat usein juuri niitä jotka hoitavat vanhuksia ja muita riskiryhmäläisiä tai ovat muuten tekemisissä heidän kanssaan.

          (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

      2. mahdollinen_altistuminen: THL tilaston mukaan alle 50 -vuotiaita on Suomessa kuollut maks 12 kpl(tilastot eivät kerro tarkkaa lukua). Tilastoihin katsomalla(kuolleisuus, sairaalassaolevat, kuolleiden ikäjakauma) ovat monet nykyiset rajoitukset järjettömiä ja aiheuttavat enemmän haittaa kuin hyötyä. Miksi oireeton nuori ihminen ei näillä nykyisillä tilastoilla saisi itse päättää käykö yökerhossa ja ravintolassa vai ei?

        Keväällä seurattiin kuolemia ja tehohoidossa olevia, nyt altistumisia ja mahdollisia altistumisia. Uutisointi on lähtenyt täysin lapasesta.

        Kipeänä jäädään aina kotiin, oireelliset testataan pikaisesti ja sairaat hoidetaan parhaalla mahdollisella tavalla. Riskiryhmäläisten kanssa noudatetaan erityisvarovaisuutta(tyyliin vanhainkodit). Tarvitaanko muuta normaali maalaisjärjen lisäksi, mielestäni ei.

        Riskiryhmien suojaaminen on tavoitteena hyvä mutta käytännössä epärealistinen toteuttaa, jos koronan sallitaan levitä vapaasti, ja erilaisiin riskiryhmiin kuuluu suuri osuus väestöstä. Brittiläisen Imperial Collegen arvioiden mukaan infektiokuolleisuus alkaa nousta jo 50 ikävuoden jälkeen (0,6 % ikäryhmässä 50-59 v, 2,2 % ikäryhmässä 60-69 v) kuten myös sairaalahoitoa tarvitsevien osuus tartunnan saaneista sekä tehohoitoa tarvitsevien osuus sairaalaan joutuneista [1]. Pelkästään yli 65-vuotiaita on jo yli 20 % Suomen väestöstä. Yli 60-vuotiaita taas on noin 28,8 % (1590893/5525292) [2].

        Ikääntyneiden lisäksi riskiryhmiin kuuluvat korkean verenpaineen tai ylipainoa omaavat henkilöt, joista osa on muuten perusterveitä. Riskiryhmiin kuuluviksi lasketaan myös tiettyjä pitkäaikaissairauksia omaavat, joista monet kuitenkin kykenevät aktiiviseen elämään yhteiskunnan jäseninä (esimerkiksi käymään töissä tai tekemään vapaaehtoistyötä). Osin määritelmista riippuu se, kuinka suuri osa väestöstä lasketaan riskiryhmiin kuuluvaksi.

        Ei ole realistista olettaa, että useampi kymmenen prosenttia väestöstä kyettäisiin pidempiaikaisesti eristämään muusta yhteiskunnasta ja siellä riehuvasta koronaviruksesta. Tämän kanssa yhtäpitäviä ovat Ruotsin ja Pohjois-Italian kokemukset. Moni riskiryhmään kuuluva on myös aktiivisesti työelämässä, opiskelee tai on mukana muussa yhteiskunnallisessa toiminnassa. Esimerkiksi kansanedustajista, kunnanvaltuutetuista ja monien puolueiden aktiiveista ovat monet täyttäneet jo 60.

        Ellei koronan leviämistä estetä, sairastuu siihen Brasilian Manauksessa kerättyjen tietojen mukaan noin 66 % väestöstä, ennen kuin epidemian leviäminen pysähtyy [3]. Tämä olisi linjassa sen kanssa, että epidemian eteneminen pysähtyy vasta, kun noin 60-70 % väestöstä on sairastanut koronan. Toisaalta taas yli 60-vuotiaita on jo yli 28 % väestöstä, ja sen päälle tulee vielä huomattava väestöosuus muita riskiryhmiin kuuluvia. Jotta riskiryhmät saisivat suojan sairastamisen kautta, tulisi kaikkien tai lähes kaikkien muiden kuin riskiryhmiin kuuluvien sairastaa tauti. Tämän ehdon toteutuminen on käytännössä mahdotonta. Suuri osa ihmisistä tuskin halua asettaa omaa henkeään ja terveyttään alttiiksi jonkin epävarman, toisille koituvan ja abstraktin hyödyn vuoksi. Kuoleman lisäksi myös muut riskit ovat relevantteja. Korona saattaa aiheuttaa pitkäaikaisia vaikutuksia ja vaurioita sisäelimiin myös niille, jotka eivät joudu tehohoitoon tai muuten saa vakavia oireita [4].

        Edellä mainituista asioista seuraa se, ettei riskiryhmien suojaamiseen nojaavalla strategialla ole realistista mahdollisuutta onnistua, jos onnistumisella tarkoitetaan riskiryhmien ja muiden kuolemien ja vakavien sairastumisten estämistä. Jos sallitaan koronan leviäminen ja pitäydytään pelkässä riskiryhmien suojelussa, tulevat siitä eniten kärsimään tiiviisti asuvat ja joukkoliikenteellä matkustavat pienituloiset sekä monissa työläisammateissa toimivat, joilla ei ole etätyömahdollisuutta.

        [1] Report 9: Impact of non-pharmaceutical interventions (NPIs) to reduce COVID-19 mortality and healthcare deman, https://www.imperial.ac.uk/media/imperial-college/medicine/sph/ide/gida-fellowships/Imperial-College-COVID19-NPI-modelling-16-03-2020.pdf
        [2] Findikaattori, Väestön ikärakenne, https://findikaattori.fi/fi/14
        [3] COVID-19 herd immunity in the Brazilian Amazon, https://www.medrxiv.org/content/10.1101/2020.09.16.20194787v1
        [4] Long Covid: the evidence of lingering heart damage, https://www.theguardian.com/world/2020/oct/04/long-covid-the-evidence-of-lingering-heart-damage

          (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    1. Juha:

      Liian pessimistinen näkemys. Jos on Norjassa taittunut, taittuu myös Suomessa. Suomalaiset on tunnollista väkeä, nyt on koronavilkut ja opittu miten kannattaa toimia.

      On vilkkuja. Mutta ei tietoa, mitä sitten tapahtuu, jos tauti leviää kunnolla, ja vilkku vilkuttaa vaikka 100 000:lle ihmiselle samassa kuussa. Niin kauan kuin määrät ovat pieniä, Vilkuttaminen voi toimia. Mutta jos tauti oikeasti lähtee kunnolla leviämään, niin teoreettisten altistumistilanteiden määristä voi tulla valtavia, ja sen jälkeen voidaan olla tilanteessa, jossa ihmiset eivät enää välitä, vaikka Vilkku vilkuttaisi mitä, tai eivät lataa edes sovellusta, joka jatkuvasti vilkuttaa. Norjassakin on raportoitu syyskuussa suunnilleen saman verran covid-tapauksia kuin oli maaliskuussa. Touko-, kesä- ja heinäkuu oli sen suhteen hiljaisia, mutta nyt on menty taas jo yli 100:n uuden päivittäisen tapauksen vauhtia Norjassakin.

        (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  2. ”Vaan mitä pitäisi tehdä?” on tosiaan tuhannen taalan kysymys. Aasiassa on esimerkkejä koronaonnistumisista, mutta siellä ihmisten luonteenlaatu on erilainen ja epidemian kasvua yritetään välttää kollektiivisesti. Sieltä on nähty, että koronan pitäminen säästöliekillä on mahdollista kohtuullisilla rajoitustoimenpiteillä, mutta se vaatii kaikkien osallistumista talkoisiin. Uusi-Seelanti taitaa olla ainoa länsimaaksi laskettava, joka on onnistunut pitämään koronan aisoissa, mutta siellä syrjäinen sijainti tekee siitä paljon helpompaa.

    Suomessa korona on jo riistäytynyt käsistä. Nyt näytetään mentävän maltillisten rajoitusten mallilla, jossa kasvua yritetään hillitä tehokkailla tai pienten kustannusten toimenpiteillä. Ne eivät kuitenkaan riitä enää tässä vaiheessa estämään kasvua. Yksi vaihtoehto on jatkaa tällä tiellä ja antaa koronan levitä, mutta suojella riskiryhmiä (sen mitä pystytään, täydellisestihän sitä ei voi tehdä). Ruumiita ja pitkäaikaisesti sairastuvia tulee, mutta jo opitun ansiosta todennäköisesti kuitenkin aika vähän (varsinkin työikäisten joukossa). Ruotsista on nähty, että puolessa vuodessa ei ehdi tulla mitään katastrofia, ja nyt ollaan puolta vuotta viisaampia taudin hoidossa ja riskiryhmien suojelussa.

    Toinen vaihtoehto olisi välillä tukahduttaa aalto rankoilla rajoitustoimenpiteillä siinä vaiheessa kun sairaalat alkavat olla täysiä. Sitten taas elettäisiin normaalisti muutama kuukausi, ja taas sairaaloiden täyttyessä uudet rajoitustoimenpiteet. Tätä ehtisi tulla 2 -3 sykliä ennen ensi kesää, joka voisi taas olla rauhallista aikaa ja sitten toivottavasti massarokotukset on käynnissä.

    Kolmas – ehkä epärealistinen – vaihtoehto olisi, että koronatapausten tullessa lähipiiriin ihmiset heräisivät ja omaksuisivat ne suhteellisen helpot käytännöt, joilla R saadaan pidettyä alle yhden.

    Talous on myös hyvin mielenkiintoinen kysymys. Kuluttamisen väheneminen on johtanut siihen, että rahaa jää enemmän säästöön. Voisiko tästä seurata talouden mullistus, jossa rahaa ja resursseja käytetäänkin vähemmän epäolennaiseen?

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    1. huolestunut ja samalla optimisti:

      Talous on myös hyvin mielenkiintoinen kysymys. Kuluttamisen väheneminen on johtanut siihen, että rahaa jää enemmän säästöön. Voisiko tästä seurata talouden mullistus, jossa rahaa ja resursseja käytetäänkin vähemmän epäolennaiseen?

      Voi. Tosin valtio ei välttämättä tykkää siitä. Kun rahat jää säästöön, ja verotus on pääasiassa ansiotulo- ja kulutusperustaista, niin verottajalle ei kerry nyt veroja entiseen tapaan. Mutta valtion menot on silti ennätysisot. Tällä menolla saadaan kohta heittää hyvästejä hyvinvointivaltioille. Eläkevarat on kiinni etenkin valtionlainoissa, ja valtionlainojen takaisinmaksamisessa onnistumisen edellytykset ovat aika hämärän peitossa pidemmälle tulevaisuuteen katsottaessa. Jos talous kutistuu, on yhä vähemmän, mistä pystyisi edes verottamaan.

        (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    2. huolestunut ja samalla optimisti:

      Talous on myös hyvin mielenkiintoinen kysymys. Kuluttamisen väheneminen on johtanut siihen, että rahaa jää enemmän säästöön. Voisiko tästä seurata talouden mullistus, jossa rahaa ja resursseja käytetäänkin vähemmän epäolennaiseen?

      Mielenkiintoinen ajatus talouden osalta, esim. itse olen käyttänyt suurimman osan tuloistani matkailuun ennen koronakriisiä, mutta nyt se ei luonnollisesti onnistu, joten rahaa jää säästöön huomattavan paljon. Tilalle olen saanut ajanvietettä muiden huomattavasti vähemmän rahaa vievien asioiden muodossa. Menoni ovat varmaan noin puolet siitä mitä ennen koronaa. Tilanteen pitkittyessä olen alkanut pohtimaan työnteon mielekkyyttä 8 tuntia päivässä 5 päivää viikossa. Nykyisellään tulisin hyvin toimeen tekemällä vain puolet tai jopa vähemmän nykyisestä töitä (tienaan hieman keskimääräistä enemmän, mutta perus arjen menoni ovat varsin pienet) ja samalla saisin parempaa elämänlaatua ja enemmän vapaa-aikaa.

      Entä jos useampikin alkaisi samalla tavalla ajatella, jos tilanne pitkittyy, eikä ole mahdollisuutta kuluttaa rahoja palveluihin, joita koronatilanne rajoittaa? Useampia voisi alkaa siinä tilanteessa ”downshiftaus” kiinnostaa. Ympäristön kannalta hyvä asia, mutta miten hyvinvointivaltion rahoitus sen kestäisi.

        (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

      1. J. J.: Entä jos useampikin alkaisi samalla tavalla ajatella, jos tilanne pitkittyy, eikä ole mahdollisuutta kuluttaa rahoja palveluihin, joita koronatilanne rajoittaa? Useampia voisi alkaa siinä tilanteessa ”downshiftaus” kiinnostaa. Ympäristön kannalta hyvä asia, mutta miten hyvinvointivaltion rahoitus sen kestäisi.

        Jotakin tällaista ajoin juuri takaa. Maailma on pullollaan palveluja, joissa tuotetaan vain toisille mielihyvää. Matkailu oli yksi niistä, sitä tosin korona on rajoittanut nyt pahasti. Näistä palveluista luopuminen ei vähentäisi maailman kokonaisvarallisuutta mitenkään, mutta nykyinen talousjärjestelmä on kuitenkin rakentunut niin, että niitäkin työpaikkoja tarvitaan. Jos näiden ihmisten toimeentulo järjestettäisiin jotenkin muuten, voittaisi maailma taloudellisesti, mutta mielihyvä pitäisi löytää muualta. Nykyisenä digitaalisten viihdykkeiden aikakautena vaihtoehtoja kyllä on.

        Muutos olisi valtavan iso enkä usko sen realistisesti tapahtuvan. Mutta ehkä tämä kriisi voisi siirtää maailmaa piirun verran siihen suuntaan.

          (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

      2. Ode on oikeassa. Minkälainen olisi vaikkapa joukkoliikenne, jona ei olisi tarkoitus tuottaa mielihyvää tai mukavuutta? Linja-autoissa olisi esimerkiksi kovat penkit, kun ne on helpoin pitää puhtaana.

          (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

      3. Syltty:
        Ode on oikeassa. Minkälainen olisi vaikkapa joukkoliikenne, jona ei olisi tarkoitus tuottaa mielihyvää tai mukavuutta? Linja-autoissa olisi esimerkiksi kovat penkit, kun ne on helpoin pitää puhtaana.

        VR:n uusien vaunujen penkit ovat jo esimerkki tästä…

          (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

      4. Ilmaisin itseäni vähän huonosti, osaksi varmaan siksi etten tunne kansantaloustiedettä edes sen vertaa, että tietäisin mitä termejä pitäisi käyttää.

        Tarkoitin palveluja, joilla ei ole mitään muuta funktiota kuin mielihyvän tuottaminen, vaikkapa vapaa-ajan matkustaminen tai musiikki. Jotakinhan ihmisten on tehtävä vapaa-ajallaan ja ajoin takaa sitä, että olisi parempi jos mielihyvää hankittaisiin sellaisista asioista, joiden tuottaminen on edullista. Digitaalisesti levitettävä musiikki on hyvä esimerkki edullisesta mielihyvästä. Kaukomatkailu taas on esimerkki kalliista mielihyvästä, jonka soisi vähenevän. Tässä on kestävän kehityksen näkökulman lisäksi myös taloudellinen näkökulma: mitä vähemmän resursseja (eli rahaa) käytetään puhtaan mielihyvän hankkimiseen, sitä enemmän niitä voitaisiin kohdentaa tuottavuutta parantaviin toimenpiteisiin. Tämä vaatisi kuitenkin perustavanlaatuisia talouden rakenteiden muutoksia, jos se tapahtuisi suuressa mittakaavassa.

        En tarkoittanut tällä sitä, että kaiken pitäisi olla mahdollisimman askeettista. Bussissa voi olla edelleen pehmeät penkit, mutta bussilla matkustaminen ylipäätään voisi vähentyä, jos vapaa-ajan tekeminen muuttuu entistä enemmän sellaiseksi, joka ei vaadi matkustamista. Etätöiden lisääntyminen vähentää sekin liikenteen tarvetta ja on hyvä esimerkki siitä, kuinka tässä tapahtuu muutos, jossa resursseja voidaan kohdistaa järkevämmin (tuottamattomaan liikkumiseen ei tarvitse enää käyttää niin paljoa resursseja).

          (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  3. Nostat omaa ennustajanhäntääsi usein ylös, mutta tästäkin tekstistä paistaa läpi, että olet syystä tai toisesta ymmärtänyt tukahduttamisstrategian puolesta puhuneiden argumentit pitkälti aivan väärin – tai sitten esität ne tarkoituksella erheellisesti. Pelkistät tukahduttamisen ajatuksen siihen, että koronatartuntojen määrä pidettäisiin järeillä toimilla nollassa joko koko talven yli tai sitten tiettyyn pisteeseen saakka, jolloin palattaisiin kertarysäyksellä normaaliin elämään. En usko, että kovinkaan moni on tosissaan ehdottanut kumpaakaan näistä vaihtoehdoista vaan yksinkertaisesti argumentoinut sen puolesta, että talvesta päästäisiin yli lievimmillä rajoitustoimilla, jos uusien tartuntojen päiväkohtaista määrää ei missään vaiheessa päästettäisi tiettyä rajaa isommaksi.

    Kokemuksesta tiedämme hyvin, että mitä laajemmalle virus päästetään tietyssä yhteiskunnassa leviämään, sitä voimakkaampia rajoituksia epidemian kuriin saaminen vaatii, eli mitä kauemmin odotamme nykyisessä melkein normaalin arjen tilanteessa, sitä laajempia ja pitkäkestoisempia rajoituksia tulemme myöhemmin talvella tarvitsemaan. Pienimmillä taloudellisilla ja hyvinvointitappioilla olisi luultavasti selvitty, jos esim. ravintoloiden ja baarien ei missään vaiheessa olisi sallittu olla auki klo 22 pidempään tai urheilutapahtumien katsomoihin ottaa yli 20% areenan kapasiteetista. Listaa voi jatkaa vielä pitkään, mutta pääsanoma on aina sama: jos rajoituksia ei olisi höllennetty heinä-elokuussa niin paljon kuin Suomessa tehtiin, olisimme saaneet elää lokakuun ja toukokuun välisen ajan huomattavasti normaalimpaa arkea kuin nyt tulemme tekemään. Luultavasti myös kansantalous olisi loppupeleissä selvinnyt tuolla strategialla paljon vähemmin vaurioin.

    On toki totta, että esim. nuorison käyttäytymistä on vaikea valvoa tehokkaasti 24/7, mutta tämäkin argumentti vain vahvistaa sen tärkeyttä, että koronan ei kesän jälkeen olisi pitänyt antaa levitä nykyiseen volyymiinsa. 10 tai 100 kertaa 0 on edelleen 0, eli jos yhdelläkään kotibileisiin saapuvalla ei olisi koronaa alunperinkään, eivät juhlat sitä myöskään levittäisi.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    1. ”mitä laajemmalle virus päästetään tietyssä yhteiskunnassa leviämään, sitä voimakkaampia rajoituksia epidemian kuriin saaminen vaatii”

      Ei ole totta. R0 pitää saada alle 1:n ja se myös riittää kuriin saamiseen.

        (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

      1. Asia ei ole läheskään noin yksinkertainen. Ensinnäkin on paljon rajoitustoimia jotka skaalautuvat huonosti, ts. ovat huomattavasti helpompia tai halvempia implementoida silloin, kun päivätartuntoja on vähän; esimerkkeinä vaikkapa tartuntaketjujen jäljitys ja karanteenit. Sillä on aika paljon merkitystä kansantaloudelle, onko altistumisten vuoksi pakkokaranteenissa annettuna päivänä 100 vai 20.000 ihmistä.

        Toisekseen on varsin vakuuttavasti nähty, etteivät yksinkertaisimmat leviämismallit, jotka pitävät sisällään yhden R_0 tyyppisen parametrin, kuvaa koronaviruksen leviämistä kovinkaan hyvin. Merkittävä ero tulee esimerkiksi supertartuttajien ja ”koronalinkojen” kautta, ts. sellaisista melko harvinaista tapahtumista/yksilöistä, jotka levittävät virusta valtavalle määrälle ihmisiä. Ilmeisesti juuri tämän ilmiön takia korona pysyi talvella melko pitkään ”tutkan alla” ilman mitään rajoitustoimia, kunnes sitten tietyn leviämisasteen jälkeen räjähti käsiin esim. Pohjois-Italiassa. Kyse ei todellakaan ollut tasaisesta eksponentiaalisesta leviämisestä, vaan nimenomaan tapahtumaketjusta, jossa infektion leviämistahti nopeutui huomattavasti kun tartuntojen määrä kasvoi riittävästi.

          (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

      2. Supertartuttajat saavat immuniteetin keskimäärin ennen muita. Siksi R0 pienenee koko ajan, samoin tekniikan ja tietämyksen kehityksen vuoksi. Jäljitys- ja karanteenikustannukset saattavat tosiaan vaikuttaa toiseen suuntaan, mutta kun nuo lasketaan yhteen, mikä on nettovaikutus? Onko jossain tutkimus aiheesta? Spekulaatio täällä ei ratkaise asiaa.

          (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

      3. R0: Supertartuttajat saavat immuniteetin keskimäärin ennen muita.

        Tällä ei ole juurikaan merkitystä niin kauan kun sairastuneiden määrä pysyy ”suomalaisissa lukemissa” eli kun 99,99% kansalaisista on edelleen vapaata riistaa virukselle.

          (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

      4. Syltty: Tällä ei ole juurikaan merkitystä niin kauan kun sairastuneiden määrä pysyy ”suomalaisissa lukemissa” eli kun 99,99% kansalaisista on edelleen vapaata riistaa virukselle.

        Jo virallisilla lukemilla 0,5 prosenttia helsinkiläisistä on saanut tartunnan (ei 0,01), ja kun huomioidaan että keväällä ei testattu oikein ketään ja tälläkään hetkellä ei löydetä lähellekään kaikkia tartunnan saaneita, todellinen luku on vähintään kymmenenkertainen, todennäköisemmin vielä paljon sitäkin suurempi.

        Eli todennäköisesti Helsingissä ns. ”supertartuttajat” ovat saaneet koronaviruksen jo keväällä.

          (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

      5. R0:
        Supertartuttajat saavat immuniteetin keskimäärin ennen muita. Siksi R0 pienenee koko ajan, samoin tekniikan ja tietämyksen kehityksen vuoksi. Jäljitys- ja karanteenikustannukset saattavat tosiaan vaikuttaa toiseen suuntaan, mutta kun nuo lasketaan yhteen, mikä on nettovaikutus? Onko jossain tutkimus aiheesta? Spekulaatio täällä ei ratkaise asiaa.

        Tuo teoria esitettiin jo keväällä ja sen vika on siinä että ymmärtääkseni supertartuttavuus on paremminkin tilanne kuin henkilö, yhdistelmä jossa on oireettoman tai vähäoireisen tartunnan saanut henkilö ja tilanne jossa on paljon ihmisiä läheisessä kosketuksissa

        Sosiaalisesti aktiivinen voisi siten olla jonkinverran todennäköisemmin supertartuttaja. Kuitenkin useimmilla on joskus tilanteita joissa on paljon kontakteja. Siinä ei tarvita hyperaktiivista henkilöä vaan paremminkin huonoa onnea sairastumisen ajoituksessa. Voi olla vaikka häät, syntymäpäivät tai pelkästään tavallinen baari-ilta jolloin on illan aikana tavallista käydä parissa kolmessa paikassa.

        Näyttää siltä että oltiin aika lailla oikeilla jäljillä kun suljettiin yökerhot ja isot kokoontumiset. Niihin rajoituksiin Suomen talous ei kaadu. Keväästä ruotsalaiset olivat oppineet niin paljon että isoja yleisötilaisuuksia ei siellä edelleenkään pidetä. Helpommalla pääaseessä Suomessa oppi ei ollut niin kovaa kun kuolleita oli vähemmän. Tuli kiire pelastaa kesäfestarit kun oltiin saatu tartunnat lähellle nollaa, paha virhe.

          (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  4. ”Olen inttänyt, ettei Covid-19 epidemiaa pysty pysäyttämään tukahduttamalla. Se voidaan painaa säästöliekille, mutta sitä ei saada sammumaan.” Suomessahan ei ole yritettykään tukahduttaa epidemiaa. Kesällä se melkein tukahtui vahingossa yrittämättä, mutta matkailijoiden annettiin tuoda se takaisin. Nyt on kaksi kuukautta annettu taudin saapua vapaasti maahan täällä kyteneiden tartuntojen lisäksi. Juuri mitään rajoituksia ei ole ollut voimassa ja silti tilanne on vasta nyt riistäytymässä käsistä. Eli ei se tauti nyt niin helposti leviä. Tämän perusteella näkisin tukahduttamisen olevan mahdollista. Mitä useampi maa tukahduttaisi sitä paremmin se toimisi, koska matkailijoiden riski levittää tautia pienenisi.

    Varovaisuudesta tinkiminen on inhimillistä, koska ihmiset väsyvät. Nyt ole mitään yhteista tavoitetta, jota kohden kannattaisi pyrkiä. Hallitus on epäonnistunut, kun se ei ole pystynyt luomaan kuvaa miten taudin kanssa pärjätään rokotteeseen asti. Nyt tehtävät rajoitukset eivät ole yhteydessä mihinkään yhteisesti jaettuun tavoitteeseen. Rajoitukset tulevat näyttäytymään monelle samanlaisena irrallisena kiusantekona kuin maanteiden nopeuskameravalvonta. Riskiryhmäläiset ymmärtävät, mutta nuoret, joille on hoettu että tämä ei ole heille vakava tauti, eivät ymmärrä.

    Nyt näytämme ajautuvan jojo-malliin – ei mitään rajoituksia – yllättyminen – paniikkijarrutus – ei mitään rajoituksia – jne. Tämä lisää epävarmuutta ja siten hyydyttää talouden. Minäkin jätin jo hotellin varaamatta syyslomalle ja päätöksen Lappiin lähdöstä jouluksi teen vasta ihan viime tingassa epidemiatilanteen mukaan. Olisi parempi pitää yllä koko ajan kevyitä rajoituksia, jos kyvyt eivät riitä tukahduttamiseen. Suurin ongelma on ajattelu pakottavasta valinnasta terveyden talouden välillä.

    Olen samaa mieltä, että pitkä talvi on tulossa. Koronan myötä meni myös usko ilmastonmuutoksen torjunnan mahdollisuuksiin ja samoin usko hallinnon kykyihin tehdä mitään järkevää esim. soten, verotuksen tai työllisyyden suhteen. Jos nyt olisi vaalit, jättäisin äänestämättä.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    1. Realisti:
      Päätös on tehty. Täyssulkuja kevään malliin ei tule, koska talous ei kestä sellaista. Ikäihmisten pitää ymmärtää itse huolehtia itsestään.

      Keväälläkään ei oliis kannattanut mennä täyssulkuihin vaan olisi pitänyt toimia nopeammin, ratkaisevammin ja paikallisemmin. On ihan hölmöä odottaa mahdollisimman pitkään ja sitten lyödä kaikki ravintolat säppiin koko maasta, niiltäkin paikkakunnilta, joilla ei koko virusta oltu nähty ollenkaan.

      Pitää toimia kuten Kuhmossa: *heti* ja kunnolla, jotta rajoitukset voidaan pitää lyhyinä ja paikallisina. Jos rajoitukset koskevat vain pientä määrää ihmisiä ja kuukausien sijasta puhutaan viikoista, ne voivat olla ankarampia.

        (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  5. On olemassa työpaikkoja ja työpaikkoja. Kaipolan työpaikat eivät enää palaa mutta uusi yökerho nousee entisen tilalle siinä silmänräpäyksessä kun sen pitäminen on oikeasti turvallista. Ei taito myydä olutta ja viinaa katoa mihinkään. Sama koskee turismia, kesän kokemusten perusteella turismi palaa ennalleen liiankin sukkelaan. On aivan turhaa pitää pystyssä yökerhoja valtion tuella ja vielä hullumpaa on pitää yllä yökerhoja terveyden kustannuksella. Antaa kannattamattomien kaatua nyt, tällä hetkellä yökerhon pitäminen on näissä oloissa kannattamatonta toimintaa. Tai sitten vaaraa aiheuttavaa. Järkyttävän kalliista voidaan alkaa puhua vasta jos yökerhojen holtittomuus alkaa heijastua muualle yhteiskuntaan, muuhun ravintolatoimintaan, kauppakeskuksiin, työpaikkoihin.

    Paperitehdasta korvaamattomampaa on vielä menettää osaamista, esimerkiksi laivanrakennuksessa. Ja vielä sitäkin pahempaa on menettää kuluttajamarkkinat niinkuin Nokian tapauksessa kävi, sen brändin rakentuminen oli uskomaton onnenpotku Suomelle. Työpaikat eivät ole Suomelle samanveroisia.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    1. K.k.:

      On olemassa työpaikkoja ja työpaikkoja. Kaipolan työpaikat eivät enää palaa mutta uusi yökerho nousee entisen tilalle siinä silmänräpäyksessä kun sen pitäminen on oikeasti turvallista. Ei taito myydä olutta ja viinaa katoa mihinkään. Sama koskee turismia, kesän kokemusten perusteella turismi palaa ennalleen liiankin sukkelaan. On aivan turhaa pitää pystyssä yökerhoja valtion tuella ja vielä hullumpaa on pitää yllä yökerhoja terveyden kustannuksella. Antaa kannattamattomien kaatua nyt, tällä hetkellä yökerhon pitäminen on näissä oloissa kannattamatonta toimintaa. Tai sitten vaaraa aiheuttavaa. Järkyttävän kalliista voidaan alkaa puhua vasta jos yökerhojen holtittomuus alkaa heijastua muualle yhteiskuntaan, muuhun ravintolatoimintaan, kauppakeskuksiin, työpaikkoihin.

      Olen samaa mieltä. Ravintoloiden pystytyskustannus on niin pieni, ja niihin kykeneviä niin paljon, että niitä nousee kuin sieniä sateella, jos kysyntää on. Sen sijaan paperitehdasinvestoinnit ovat niin isoja ja niihin kykenevien määrä niin pieni, että ne ovat ihan toisentyyppisiä tilanteita. Minustakaan ei ole järkeä yhteiskunnan tukea ravintoloiden pystyssä pitämisessä ainakaan pidemmälti. Suurimpia covidiin liittyvien ravintolatukien saajia ovat Hesarin mukaan olleet Royal Ravintolat, Restel Ravintolat, Avecra, Select Service Partner Finland ja Tallink Silja, ja konserneista Restel sekä Burger-In. Isot toimijat osaavat tukien haun talousosastoineen. Monet pienet toimijat eivät osanneet edes hakea tukia. Niissä taloutta hoitaa usein yrittäjä itse.

        (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    2. Nokian ainutlaatuinen matkapuhelinmenestys voidaan myös katsoa suureksi lottovoiton kaltaiseksi onnettomuudeksi.

      Suomen kansa tottui 10% liian hyvään elintasoon ja nyt kun ei toista lottovoittoa tule niin pidämme yllä sitä saavutettua tasoa elintasoa yllä velaksi.

        (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  6. Olit myös sitä mieltä kuinka Covid on Suomessa hoidettu hyvin. Tuskin on mikään yllätys että tapaukset ovat lisääntymässä nyt kun testaus-jäljitys ei toimi, rajoitukset ovat olleet poissa, ulkomaan matkailussa ei karanteenia, ilmat ovat viilenneet, ihmiset sisätiloissa, sekä koulut ja työt alkaneet lomien jälkeen. Lähtötaso vain olisi ollut paljon alhaisempi, jos ihan kaikkea ei olisi vapautettu kesällä, ulkomaan matkoissa jonkinlainen karanteeni ja yleinen maskin käyttö olisi saatu käytännöksi jo keväällä.

    Pahin ongelma on heikko testaus-jäljitys kapasiteetti, mikä ei olisi kovin kallista verrattuna riehuvan Covidin talousvaikutuksiin.

    Nuorten rellestämisestä taas sen verran, että viestintä ei ole onnistunut. Jos yökerhot ja massatapahtumat avataan, ei ole ihan pelkästään nuorten vika jos saa sen käsityksen, että pahin uhka on jo takana. Viestintä on ollut heikkoa eikä ole ollut oikein koskaan selvää mitä hallitus on täsmälleen tavoitellut. THL taas jatkoi pitkään epäsuorasti laumaimmuniteetista unelmoiden, sillä oletuksella ettei sairastuneista monet pahemmin kärsi ja että immuniteetti säilyy pitkään. Ongelmana on myös se että poliitikot saavat syyt niskaansa, jos reagoidaan ajoissa, koska osa ihmisistä luulee sitten kaiken olleen turhaa kun melkein kukaan ei kuollut (ja alkaa laskemaan jotain ihmishengen hintaa jakamalla kuolleiden lukumäärää GDP pudotuksella), ja tietysti silloin kun on oltu hitaita ja sairaalat ja ruumishuoneet ovat täynnä.

    Jos nyt sattuisi tulemaan toinen pandemia heti perään jostain influenssasta joka iskisi lujasti kaksikymppisten immunologiaan, alkaisikohan siitä keski-ikäisten ja vanhojen ukkojen baareissa rellestäminen samalla kun nuoria miehiä kuolisi kuin kärpäsiä.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  7. Ehdotan, että poliitikot suhtautuvat koronaan samalla tinkimättömällä raivolla kuin ilmastonmuutokseen ja Suomen velkaantumiseen. Että 2050 koronatapausten määrä on puolitettu ja nyt täydellä tarmolla tekemään tiekarttoja asian ratkaisemiseksi.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  8. Palautetaanpa vielä mieliin, miten hallituksen strategia on kehittynyt: aluksi pääministeri (varmaan THL:n aloitteesta) sanoi, että ”jätetään spektaakkelit muille”. Presidentin puututtua asiaan ryhdyttiin kuitenkin asettamaan rajoituksia, ja silloin pääministeri sanoi näin: ”tauti otetaan vastaan koko väestöllä ja riskiryhmät suojataan”.

    Tämän jälkeen ei ääneenlausuttua strategiaa ole tietääkseni kuulunut, varmaan siitä yksinkertaisesta syystä, että sanotusta voidaan jälkikäteen vetää tilille.

    Itse olen sitä mieltä, että hallituksen toimenpiteet ovat vaihdelleet epätoivoisesta surkuhupaisaan. Uudenmaan sulku esimerkkinä ensimmäisestä ja eilinen ravintolapäätös jälkimmäisestä. Kun ymmärrettävistä syistä minkään toimenpiteen vaikutuksista ei voi etukäteen olla varmaa tietoa, on ollut pakonomainen tarve rajoittaa jotakin, jotta ainakaan tekemättä jättämisestä ei voida syyttää.

    Vaakakupissa on kuitenkin monien yksilöiden toimeentulo, ja ihmeen helppoa on ollut niin hallituksessa kuin keskustelupalstoillakin vähät välittää muiden tienesteistä. Jälkikäteen tiedämme sitten, oliko taudin vakavuus missään suhteessa valittuihin keinoihin.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  9. Tässä kirjoituksessa olisi ollut paljon olennaisempaa esittää onnistuneen ennustuksen lisäksi sen tärkein korollaaripäätelmä, toimenpide-ehdotukset sekä toimenpiteiden seuraukset. Vaihtoehdoiksi jäisivät (marginaalisesti karrikoiden) joko nostaa kädet pystyyn tai vaatia poliittiselta johdolta tiukkoja toimia. Näiden kahden vaihtoehdon eroja voi kohtuullisesti haarukoida vertaamalla kahta toimintatapaa: hallituksen toteutunut linja vs Soininvaaran ruotsalaistyyppinen antautumislinja. Tässä vaiheessa syksyä Soininvaaran linjan tuottama ero olisi kuolleiden osalta +3000 kuollutta ja taloudessa ehkä ~1-2%-yksikköä takkiin. Tämän analyysin jälkeen olisi helppoa vaatia hallitukselta tiukempia toimia nyt, koska ne sekä vähentäisivät tarpeettomia kuolemia että auttaisivat taloutta.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    1. niin: On vilkkuja. Mutta ei tietoa, mitä sitten tapahtuu, jos tauti leviää kunnolla, ja vilkku vilkuttaa vaikka 100 000:lle ihmiselle samassa kuussa. Niin kauan kuin määrät ovat pieniä, Vilkuttaminen voi toimia. Mutta jos tauti oikeasti lähtee kunnolla leviämään, niin teoreettisten altistumistilanteiden määristä voi tulla valtavia, ja sen jälkeen voidaan olla tilanteessa, jossa ihmiset eivät enää välitä, vaikka Vilkku vilkuttaisi mitä, tai eivät lataa edes sovellusta, joka jatkuvasti

      hc-empiristi:
      Tässä kirjoituksessa olisi ollut paljon olennaisempaa esittää onnistuneen ennustuksen lisäksi sen tärkein korollaaripäätelmä, toimenpide-ehdotukset sekä toimenpiteiden seuraukset. Vaihtoehdoiksi jäisivät (marginaalisesti karrikoiden) joko nostaa kädet pystyyn tai vaatia poliittiselta johdolta tiukkoja toimia. Näiden kahden vaihtoehdon eroja voi kohtuullisesti haarukoida vertaamalla kahta toimintatapaa: hallituksen toteutunut linja vs Soininvaaran ruotsalaistyyppinen antautumislinja. Tässä vaiheessa syksyä Soininvaaran linjan tuottama ero olisi kuolleiden osalta +3000 kuollutta ja taloudessa ehkä ~1-2%-yksikköä takkiin. Tämän analyysin jälkeen olisi helppoa vaatia hallitukselta tiukempia toimia nyt, koska ne sekä vähentäisivät tarpeettomia kuolemia että auttaisivat taloutta.

      Keväällä oli tiukat toimet. Poikkeustila, Uusimaa saarrettiin ja ravintolat suljettiin. Mutta tässä sitä taas ollaan. Ei hävinnyt koronavirus Suomesta. Miten asiat ovat toisin nyt?

        (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

      1. Kyllähän koronavirus käytännössä katosi Suomesta kesällä hallituksen toimien ansiosta. Toimet olivat minun mielestäni liian lepsuja sen suhteen, että korona päästettiin takaisin tuhoamaan Suomen taloutta. Itse taudin suhteen asiat ovat samalla tavalla kuin keväälläkin, eli koronatoimet tulevat maksamaan meille massiivisia summia riippumatta siitä mikä strategia valitaan. Huonoista vaihtoehdoista paras lienee jo riittävässä määrin tiedossa: koronan kuristavilla ja poissapitävillä rajoitustoimilla sekä estetään ihmisiä kuolemasta että pidetään talous parhaassa mahdollisessa kunnossa.

          (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

      2. hc-empiristi: Kyllähän koronavirus käytännössä katosi Suomesta kesällä hallituksen toimien ansiosta. Toimet olivat minun mielestäni liian lepsuja sen suhteen, että korona päästettiin takaisin tuhoamaan Suomen taloutta. Itse taudin suhteen asiat ovat samalla tavalla kuin keväälläkin, eli koronatoimet tulevat maksamaan meille massiivisia summia riippumatta siitä mikä strategia valitaan. Huonoista vaihtoehdoista paras lienee jo riittävässä määrin tiedossa: koronan kuristavilla ja poissapitävillä rajoitustoimilla sekä estetään ihmisiä kuolemasta että pidetään talous parhaassa mahdollisessa kunnossa.

        Koronavirus vähenii kesän ajaksi hyvin monesta Euroopan maasta, miltei politiikasta riippumatta. Jälkikäteen ehkä on arvioitavissa, missä määrin taudin hiipuminen kesällä Suomesta johtui politiikasta, ja missä määrin vaikkapa kesäisestä säästä, jolloin porukka Suomessa oli paljon ulkona, moni oli mökeillä, koulut kiinni ja työpaikoilla moni kesälomilla. Uv-säteily hoitelee virukset ulkona aika tehokkaasti. Keväällä ja kesällä kun korona Suomesta hiipui harva käytti maskeja, joita nyt syksyllä käytetään paljon. Varmaan politiikallakin oli merkitystä, mutta kesällä myös vuodenaika todennäköisesti auttoi. Nyt syksyllä ei samalla tavoin vuodenaika-apua enää ole.

        Suhteellisen hyvin koronan poissa pysyminen kuitenkin onnistui kesään asti, ja on se onnistunut vieläkin kai aika hyvin. Mutta kalliiksi se on jo tullut ja näyttää vielä kalliimmaksi olevan tulossa sekä valtiolle, yrityksille että kansalaisille. Alkaa näyttää siltä, että tästä voi tulla jopa 1990-luvun lamaa pahempi lasku niin valtiolle, yrityksille kuin kansalaisillekin.

          (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

      3. nii: Koronavirus vähenii kesän ajaksi hyvin monesta Euroopan maasta, miltei politiikasta riippumatta. Jälkikäteen ehkä on arvioitavissa, missä määrin taudin hiipuminen kesällä Suomesta johtui politiikasta, ja missä määrin vaikkapa kesäisestä säästä, jolloin porukka Suomessa oli paljon ulkona, moni oli mökeillä, koulut kiinni ja työpaikoilla moni kesälomilla. Uv-säteily hoitelee virukset ulkona aika tehokkaasti. Keväällä ja kesällä kun korona Suomesta hiipui harva käytti maskeja, joita nyt syksyllä käytetään paljon. Varmaan politiikallakin oli merkitystä, mutta kesällä myös vuodenaika todennäköisesti auttoi. Nyt syksyllä ei samalla tavoin vuodenaika-apua enää ole.

        Miksi spekuloida kesän vaikutuksella, kun sille ei ole erityistä evidenssiä? Miksi arvioida asioita vasta myöhemmin, kun meillä jo on dataa olemassa? Norja ja Suomi ovat erinomaisia esimerkkejä siitä, että korona katosi ennen kesää. Ruotsi taas on mainio esimerkki siitä, että tapausten ja kuolemien määrä romahti heinäkuussa ja vasta sen jälkeen, kun testausta lisättiin hallituksen vaatimuksesta kesäkuussa huomattavasti. Ultraviolettivalon lisääntyminen on datan valossa olematon selittäjä virustapausten vähenemiselle. Lomakäyttäytyminen voisi mahdollisesti olla osatekijä ruotsalaisten tautimäärän vähentymiselle mutta sekin vaatisi melkoisen selitysarsenaalin, koska tyypillinen ruotsalainen lomailee vasta heinäkuussa.

          (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

      4. Osmo Soininvaara:
        Kesän vaikutuksesta koronaepidemiaan voi yrittää päätellä jotain siitä, miten muut koronavirukset käyttäytyvät. Nämä nuha-koronat katoavat säännöllisesti kesäksi. Mutta myöhemmin tiedetään enemmän.

        Eräs osatekijä saattaa olla aurinko ja D-vitamiini: https://www.hs.fi/tiede/art-2000006652936.html. Asiaa on käsitelty blogissasi jo aiemmin, mutta tuossa HeSan jutussa on kerrottu mahdollinen mekanismi.

          (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

      5. hc-empiristi: Miksi spekuloida kesän vaikutuksella, kun sille ei ole erityistä evidenssiä? Miksi arvioida asioita vasta myöhemmin, kun meillä jo on dataa olemassa? Norja ja Suomi ovat erinomaisia esimerkkejä siitä, että korona katosi ennen kesää. Ruotsi taas on mainio esimerkki siitä, että tapausten ja kuolemien määrä romahti heinäkuussa ja vasta sen jälkeen, kun testausta lisättiin hallituksen vaatimuksesta kesäkuussa huomattavasti.

        Ruotsissa koronakuolemien huippu oli 15.4., jolloin kirjattiin 115 kuolemaa yhdelle päivälle. Siitä alkoi kuolemantapausten lasku, joka jatkui heinäkuun loppuun asti itseasiassa niin oppikirjamaisen tasaisena yhtäjaksoisena supistumisena, että se on ollut melkeinpä hämmentävän suoraviivainen lasku. Tilastossa ei näy mitään kesäkuun jälkeistä erityislaskua kuolemantapauksissa. Toukokuun alku meni noin 80 kuoleman päivävauhdilla, toukokuun puolivälissä oli enää noin 50 kuolemaa päivässä, kesäkuun alussa noin 40 kuolemaa päivässä, kesäkuun puolivälissä 30 kuolemaa päivässä, kesä-heinäkuun vaihteessa noin 20 kuolemaa päivässä, heinäkuun puolivälissä liikuttiin noin 6-10 kuolemassa per päivä, ja heinäkuun lopusta eteenpäin on ollut noin 3 kuolemaa per päivä, ja elokuusta eteenpäin noin 2 kuolemaa per päivä. Kesän lähestyessä ja edetessä koronan tappava voima kuihtui Ruotsissa varsin tasaisesti häviten. Ruotsissa tautien lähtötaso oli niin paljon suurempi kuin Suomessa, että kun isommasta sairastuneiden populaatiosta taudin leviäminen alkoi kutistua, meni kutistumiseen toki paljon pidempi aika kuin Suomessa, jossa taudin huippu oli keväällä paljon pienempi kuin Ruotsissa oli ollut.

        Minusta Euroopan maiden tilastoissa on hämmentävää se, että tauti tuntuu tyrehtyneen huhtikuun jälkeen aika hyvää vauhtia niin niissä maissa, jotka olivat kovia testaamaan kuin niistäkin, jotka eivät testanneet. Oli maan politiikka Euroopassa melkein mikä tahansa, tauti väheni, kunnes nyt syksyllä se on kääntynyt nousuun monessa maassa taas, mutta lähinnä tartuntojen tilastojen osalta, ei niinkään toistaiseksi koronakuolemien osalta.

        Esimerkiksi Britannian päivittäin kuolleiden määrän kehityskäyrä on hyvin samanmuotoinen kuin on Ruotsissa viikkokeskiarvoilla laskettuna. Jopa taudin kuolleisuushuippukin osui lähes päivälleen samaan ajankohtaan.

        Norjassa tilastoissa koronan kuolleisuushuippu on osunut päivälleen Ruotsin kanssa yksiin. Joidenkin päivien verran heittoa voisi tulla jo tilastovirheistäkin. Siellä taudin kokonaishuippu oli kuitenkin niin pieni (suurin päivätasolle rekisteröity kuolleiden määrä on ollut 13), että kun kuolleisuus lähti laskuun, päädyttiin jo toukokuun lopulla useampaan nollan kuolleen päivään, jonka jälkeen kuolleita on tullut aina silloin tällöin joitakin, mutta monina päivinä ei yhtään. Norja oli Euroopan kovin maa testaamaan maaliskuussa asukaslukuun nähden.

        Suomessa kirjaushuippu osuu päivämäärälle 21.4.2020, mutta se ei johtunut kuolleiden suuresta määrästä silloin, vaan siitä, että jo aiemmin kuolleita, mutta viralliseen tilastoon raportoimatta jääneitä kirjattiin silloin suuri määrä. Suomen tautikäyrä muistuttaa aika paljon Norjan vastaavaa, jos tuo huhtikuun puolivälin jälkeinen pyrähdys jätetään huomioimatta tilastoon tulleena virheenä, ja tulkitaan se aiempina päivinä jo tulleiksi kuolintapauksiksi.

          (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  10. Mielestäni voidaan palata normaaliin. Käsienpesu, yskiminen ja muu hygienia on tämän tietoisuuden myötä parantunut ja niistä on tullut suurempi osa normaalia elämää. Sen sijaan valtaisat rajoitukset ovat kestämättömiä ja täysin yliampuvia.

    Edelleen monet näistä jotka ovat virukseen kuolleet olisivat luultavasti kuolleet vuoden tai parin sisällä joka tapauksessa joko seuraavaan influenssaan tai johonkin muuhun syyhyn. Jostain luin, että suurin osa kuolleista (siis lähes kaikki) olivat yli 80 vuotiaita (muistikuvani on 84). Itse epäilen, että tulenko edes elämään noin kauan ja tuossa iässä kuolema korjaa kohtuullisen yllättäen oli tätä virusta tai ei. Edelleen tuntuu olevan vaikea löytää tietoa siitä, montako perustervettä on kuollut tähän virukseen. Kun rajoitteet suhteuttaisi tähän niin tajuttaisi kuinka yliampuvia ne ovat.

    Vapautetaan kaikki, painotetaan yksilön vastuuta. Älä mene sairaana mihinkään ja jos oireet viittaavat tähän virukseen niin hakeudu testiin, eristä itsesi ja informoi lähikontakteja. Jatketaan hyvää hygienia tapaa ja pidetään etäisyyksiä mahdollisuuksien mukaan.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    1. hta:
      Mielestäni voidaan palata normaaliin. Käsienpesu, yskiminen ja muu hygienia on tämän tietoisuuden myötä parantunut ja niistä on tullut suurempi osa normaalia elämää. Sen sijaan valtaisat rajoitukset ovat kestämättömiä ja täysin yliampuvia.

      Edelleen monet näistä jotka ovat virukseen kuolleet olisivat luultavasti kuolleet vuoden tai parin sisällä joka tapauksessa joko seuraavaan influenssaan tai johonkin muuhun syyhyn. Jostain luin, että suurin osa kuolleista (siis lähes kaikki) olivat yli 80 vuotiaita (muistikuvani on 84). Itse epäilen, että tulenko edes elämään noin kauan ja tuossa iässä kuolema korjaa kohtuullisen yllättäen oli tätä virusta tai ei. Edelleen tuntuu olevan vaikea löytää tietoa siitä, montako perustervettä on kuollut tähän virukseen. Kun rajoitteet suhteuttaisi tähän niin tajuttaisi kuinka yliampuvia ne ovat.

      Vapautetaan kaikki, painotetaan yksilön vastuuta. Älä mene sairaana mihinkään ja jos oireet viittaavat tähän virukseen niin hakeudu testiin, eristä itsesi ja informoi lähikontakteja. Jatketaan hyvää hygienia tapaa ja pidetään etäisyyksiä mahdollisuuksien mukaan.

      Skotlannissa oli tarkempi tutkimus Covid kuolleiden odotettavissa olevasta elinajasta mikä oli noin 14 vuotta, vaihdellen hiukan sukupuolen jne mukaan. Huomaa että odotettavissa oleva elinikä esim. jollain seitsenkymppisellä on enemmän kuin keskimääräisen eliniän ja sen hetkisen iän erotus.

      Tuo suositus, yksilön vastuu, toimii huonosti vaikka olisi vain pieni osa väestöstä noudattamatta sitä, sillä covid jatkaa leviämistä ja pitkittyy, vaikka enemmistö eläisi peloissaan suljettuina kotonaan. Ruotsissakin kulutus laski kuin Tanskassa, vaikka Ruotsissa oli enemmän suosituslinja käytössä. Monet elivät kuin olisi ollut lockdown, ja osa taas ei jotka pitivät viruksen liikkeellä (ja usein vielä selvästi vähemmän kulutusvoimainen väestön osa).

        (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

      1. Suomessa koronakuolema veisi 8 vuotta, jos olisivat yhtä terveitä kuin muut samanikäiset, mutta oikeasti paljon vähemmän. Laatukorjattuja elinvuosia menee hyvin vähän. Talous on isompi juttu: alussa kuolemat luovat paniikkia, mutta ehkä vähitellen niitä osataan jo suhteuttaa kymmeniä kertoja yleisempiin kuolinsyihin.

          (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

      2. M.M.:
        Suomessa koronakuolema veisi 8 vuotta, jos olisivat yhtä terveitä kuin muut samanikäiset, mutta oikeasti paljon vähemmän. Laatukorjattuja elinvuosia menee hyvin vähän. Talous on isompi juttu: alussa kuolemat luovat paniikkia, mutta ehkä vähitellen niitä osataan jo suhteuttaa kymmeniä kertoja yleisempiin kuolinsyihin.

        Tuo skotlantilaistutkimus otti huomioon tutkittujen terveydentilan. Ei tällaista tutkimusta ole Suomessa tehty, joten taidat heittää tuon 8 vuotta mutu-tuntumalla? Covid hotspoteissa covid kuolleisuus oli 7-8 kertaa kaikki muu kuolleisuus laskettuna yhteen.

          (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    2. hta:
      Mielestäni voidaan palata normaaliin. Käsienpesu, yskiminen ja muu hygienia on tämän tietoisuuden myötä parantunut ja niistä on tullut suurempi osa normaalia elämää. Sen sijaan valtaisat rajoitukset ovat kestämättömiä ja täysin yliampuvia.

      Edelleen monet näistä jotka ovat virukseen kuolleet olisivat luultavasti kuolleet vuoden tai parin sisällä joka tapauksessa joko seuraavaan influenssaan tai johonkin muuhun syyhyn. Jostain luin, että suurin osa kuolleista (siis lähes kaikki) olivat yli 80 vuotiaita (muistikuvani on 84). Itse epäilen, että tulenko edes elämään noin kauan ja tuossa iässä kuolema korjaa kohtuullisen yllättäen oli tätä virusta tai ei. Edelleen tuntuu olevan vaikea löytää tietoa siitä, montako perustervettä on kuollut tähän virukseen. Kun rajoitteet suhteuttaisi tähän niin tajuttaisi kuinka yliampuvia ne ovat.

      Vapautetaan kaikki, painotetaan yksilön vastuuta. Älä mene sairaana mihinkään ja jos oireet viittaavat tähän virukseen niin hakeudu testiin, eristä itsesi ja informoi lähikontakteja. Jatketaan hyvää hygienia tapaa ja pidetään etäisyyksiä mahdollisuuksien mukaan.

      Mediaani on n. 84. Vinolla jakaumallla mediaani voi antaa vähän hämmentävän kuvan. Jos suurin osa on 84 täyttäneitä niin loput saavat olla vaikka vastasyntyneitä ja mediaani on silti se 84. Toki riski on nimenomaan vanhoilla ihmisillä mutta se nousee jo viidestäkympistä lähtien ja jo 70 vuotiaalla monikymmenkertainen nuoriin verrattuna jolloin ei siis välttämättä muutoin heti kuolemassa.

        (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    3. hta:
      Mielestäni voidaan palata normaaliin. Käsienpesu, yskiminen ja muu hygienia on tämän tietoisuuden myötä parantunut ja niistä on tullut suurempi osa normaalia elämää. Sen sijaan valtaisat rajoitukset ovat kestämättömiä ja täysin yliampuvia.

      Edelleen monet näistä jotka ovat virukseen kuolleet olisivat luultavasti kuolleet vuoden tai parin sisällä joka tapauksessa joko seuraavaan influenssaan tai johonkin muuhun syyhyn. Jostain luin, että suurin osa kuolleista (siis lähes kaikki) olivat yli 80 vuotiaita (muistikuvani on 84). Itse epäilen, että tulenko edes elämään noin kauan ja tuossa iässä kuolema korjaa kohtuullisen yllättäen oli tätä virusta tai ei. Edelleen tuntuu olevan vaikea löytää tietoa siitä, montako perustervettä on kuollut tähän virukseen. Kun rajoitteet suhteuttaisi tähän niin tajuttaisi kuinka yliampuvia ne ovat.

      Vapautetaan kaikki, painotetaan yksilön vastuuta. Älä mene sairaana mihinkään ja jos oireet viittaavat tähän virukseen niin hakeudu testiin, eristä itsesi ja informoi lähikontakteja. Jatketaan hyvää hygienia tapaa ja pidetään etäisyyksiä mahdollisuuksien mukaan.

      En olisi tätä osannut itse paremmin sanoa. Harmi, ettei täällä ole tykkää-nappia.

      Missä ovat gallupit siitä, mitä kansa oikeasti tahtoo? Aika moni tuntemani kasikymppinenkin on kanssasi samaa mieltä. Kun vuosia ei ole enää paljon jäljellä, laatu korvaa määrän tavalla, jota tällainen nelikymppinen ei ihan edes voi sisäistää, vaikka yritänkin. Moni vanhus eläisi mieluummin muutaman kuukauden normaalia elämää kuin vuoden tai pari koronaeristystä.

        (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    4. hta:
      Mielestäni voidaan palata normaaliin. Käsienpesu, yskiminen ja muu hygienia on tämän tietoisuuden myötä parantunut ja niistä on tullut suurempi osa normaalia elämää. Sen sijaan valtaisat rajoitukset ovat kestämättömiä ja täysin yliampuvia.

      Edelleen monet näistä jotka ovat virukseen kuolleet olisivat luultavasti kuolleet vuoden tai parin sisällä joka tapauksessa joko seuraavaan influenssaan tai johonkin muuhun syyhyn. Jostain luin, että suurin osa kuolleista (siis lähes kaikki) olivat yli 80 vuotiaita (muistikuvani on 84). Itse epäilen, että tulenko edes elämään noin kauan ja tuossa iässä kuolema korjaa kohtuullisen yllättäen oli tätä virusta tai ei. Edelleen tuntuu olevan vaikea löytää tietoa siitä, montako perustervettä on kuollut tähän virukseen. Kun rajoitteet suhteuttaisi tähän niin tajuttaisi kuinka yliampuvia ne ovat.

      Vapautetaan kaikki, painotetaan yksilön vastuuta. Älä mene sairaana mihinkään ja jos oireet viittaavat tähän virukseen niin hakeudu testiin, eristä itsesi ja informoi lähikontakteja. Jatketaan hyvää hygienia tapaa ja pidetään etäisyyksiä mahdollisuuksien mukaan.

      Seurasin sivusta eilen erään henkilön toimintaa pankissa. Hänellä oli tuhraantunut maski ja hän kulki edestakaisin usealla luukulla ja puhui koko ajan. Välillä maski roikkui leuan alla. Maskista oli, ainakin tässä tapauksessa, enemmän haittaa.
      Paras ehkäisy:
      Hyvä käsihygienia.
      Suurten tapaamisten välttäminen.
      Oikea yskimistekniikka.
      Liikunta ulkona esim.metsissä.
      Muut terveelliset elämäntavat.

        (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    5. hta:
      Mielestäni voidaan palata normaaliin. Käsienpesu, yskiminen ja muu hygienia on tämän tietoisuuden myötä parantunut ja niistä on tullut suurempi osa normaalia elämää. Sen sijaan valtaisat rajoitukset ovat kestämättömiä ja täysin yliampuvia.

      Edelleen monet näistä jotka ovat virukseen kuolleet olisivat luultavasti kuolleet vuoden tai parin sisällä joka tapauksessa joko seuraavaan influenssaan tai johonkin muuhun syyhyn. Jostain luin, että suurin osa kuolleista (siis lähes kaikki) olivat yli 80 vuotiaita (muistikuvani on 84). Itse epäilen, että tulenko edes elämään noin kauan ja tuossa iässä kuolema korjaa kohtuullisen yllättäen oli tätä virusta tai ei. Edelleen tuntuu olevan vaikea löytää tietoa siitä, montako perustervettä on kuollut tähän virukseen. Kun rajoitteet suhteuttaisi tähän niin tajuttaisi kuinka yliampuvia ne ovat.

      Vapautetaan kaikki, painotetaan yksilön vastuuta. Älä mene sairaana mihinkään ja jos oireet viittaavat tähän virukseen niin hakeudu testiin, eristä itsesi ja informoi lähikontakteja. Jatketaan hyvää hygienia tapaa ja pidetään etäisyyksiä mahdollisuuksien mukaan.

      Juuri näin, kiitos. Ihan käsittämätöntä tämä nykyhysteria.

        (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    1. Sairaalat ammottavat tyhjyyttään. Mihin on järki kadonnut? Ohessa on linkki niille joita kiinnostaa tieteellinen lähestymistapa ja jätetään tunneäly lampaille.
      https://www.youtube.com/watch?feature=youtu.be&v=8UvFhIFzaac

      Mielenkiintoinen esitys. Vastaansanomattomalta näytti korrelaatio edeltäneen influenssaepidemian kuoolleisuuden ja koronakuolleisuuden välillä. Kun edellisen vuoden influenssa oli jäänyt väliin, koronan oli helppo niittää satoa. Kuolinsyyt kilpailevat keskenään.

        (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    2. Oskar Rewell:
      Sairaalat ammottavat tyhjyyttään. Mihin on järki kadonnut? Ohessa on linkki niille joita kiinnostaa tieteellinen lähestymistapa ja jätetään tunneäly lampaille.
      https://www.youtube.com/watch?feature=youtu.be&v=8UvFhIFzaac

      Kiitokset loistavasta videosta, joka avaa tilannetta varsin kattavasti! Ruotsin Tegnell sanoikin aikanaan haastattelussa ajatelleensa että muu maailma on tullut hulluksi.

      MUTTA, miten saada päättäjät kuuntelemaan järjen ääntä, tai media kirjoittamaan aiheesta? Hallitus on juuri luvannut Harakan suulla medialle rahallista tukea. Toivottavasti tämä ei tarkoita yhä hampaattomampaa journalismia.

      Aamun THL:n infosta muuten puuttui Mika Salminen, huomasitteko? Taidettiin siirtää sivuun kun totesi eilen Maikkarille, että käsitys koronataudin vakavuudesta on muuttunut sitten kevään. Olisi mielenkiintoista tietää mitä kaikkea painostusta kulisseissa on tehty THL:ää ja mediaa kohtaan.

      Nyt Sanna M. ja Tanhup…anteeksi Krista K. hallitus- ja puoluetovereineen sekä kaverinsa STM:ssä:

      Älkää tuhotko tätä maata, oikeasti! Tämä kostautuu meille kaikille, ja tee jäätte historiaan porukkana, joka antoi kaiken tapahtua. Kaivetaan nyt vaikka se pohjoismainen yhteistyö naftaliinista, ja lähdetään tässä asiassa tutkimaan hedelmällistä yhteistyötä ja yhteistä linjaa Ruotsin kanssa.

      Ja THL: nostakaa vihdoin ne D-vitamiinisuositukset, tekee hyvää ihan joka suhteessa:
      https://www.youtube.com/watch?v=ZqZLMoLvhgk

        (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    3. ”Sairaalat ammottavat tyhjyyttään. Mihin on järki kadonnut? Ohessa on linkki niille joita kiinnostaa tieteellinen lähestymistapa…” (Ed. N.d.A.)
      https://www.youtube.com/watch?feature=youtu.be&v=8UvFhIFzaac

      Pari pointtia.
      1. Vaikka tuossa videossa on monta asiaa, sen perusviestiä olisi mielenkiintoista saada kommentoimaan alan ihmiset. (Tosin kysymys kuuluu, minkä alan?) (Tässä yhteiskunnallisessa ilmapiirissä kyllä tuntuu pyörivän taustalla myös uponneiden kustannusten harha: Kun tiettyä oletusta on ajettu yhteiskunnassa sisään ja sen ajamiseen on upotettu – ja menetetty – miljardeja, kasvoja menettämättä tältä tieltä ei voida enää poiketa. Lockdown loppuun saakka. – Ja muu hoito-/terveysvelka kasvaa..)

      2. Mielenkiintoinen olisi myös sellainen tutkimus (sosiologia!?), jossa selvitettäisiin a) oma tulonmuodostus (saako rahat elämiseen veroista – virkamiehet ym., eläkeläiset ym., – onko varma vakituinen työ/toimeentulo; vai onko riippuvainen yrittäjätuloista tai työn kysynnästä, jota koronarajoitukset alentavat, tms.,) sekä b) suhtautuminen lockdowneihin ja rajoituksiin (enemmän ja tiukemmin / vähemmän, paluu melko normaaliin?): Onko havaittavissa (hypoteesi), että oma kanta rajoitustoimien tiukkuuteen on riippuvainen siitä, mistä (rahoitus)lähteestä oma toimeentulo muodostuu (lyhyellä tai pitkällä aikavälillä)? Jos tässä on havaittavissa tiettyä korrelaatiota (kuten oletan), voiko todeta, että ihmisen suhtautumisella (yhteiskuntamoraalilla) on selkeästi evolutiivinen pohja? Suhteessa terveyteen ja talouteen, olennaista on se, miten itse pärjäät, mikä kombinaatio tuottaa itselle parhaan lopputuloksen. (Muu on moraalista kuorrutusta. Moraalin ’materialistinen’ luonne?) Ihmisillä, jotka puhuvat ylevästi ajattelevansa muiden terveyttä, on varaa puhua. He ajattelevat vain itseään. Kun heillä on varaa, heille on eduksi esiintyä ’moraalisesti’. Koronarajoitusten moraali on lompakon moraalia? Tämä ei ole toteamus, tämä on kysymys ja hypoteesi.

      (3. Ps. Itse olen tehnyt tietoisen päätöksen alentaa elintasoani ympäristön vuoksi. Menetän suoraa rahaa mutta se omassa hallinnassani. Omassa päätösvallassa. Pystyn kontrolloimaan tilannetta tässä suhteessa. Tämäkin on tosin evolutiivista valintaa. Minulla on jälkipolvea. Itse kuvittelen idealistisesti, että elämääni sisältyy jokin kasvutarina, jossa sana moraali vilahtaa. Ehkä moraali on vain tahdonvoimaa. Jos tahto on ’lihas’ – se on tosin kemiaa – , ehkä moraalikin on?)

        (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

      1. Taleb – wheres hedge:
        1. Vaikka tuossa videossa on monta asiaa, sen perusviestiä olisi mielenkiintoista saada kommentoimaan alan ihmiset. (Tosin kysymys kuuluu, minkä alan?) (Tässä yhteiskunnallisessa ilmapiirissä kyllä tuntuu pyörivän taustalla myös uponneiden kustannusten harha: Kun tiettyä oletusta on ajettu yhteiskunnassa sisään ja sen ajamiseen on upotettu – ja menetetty – miljardeja, kasvoja menettämättä tältä tieltä ei voida enää poiketa. Lockdown loppuun saakka. – Ja muu hoito-/terveysvelka kasvaa..)

        Oli mielenkiintoinen video. Jos nyt lukisi kevään uutiset ja ennusteet asiasta, niin kieltämättä ennusteet arvioivat reilusti yläkanttiin taudin kehityksen. Ruotsin kuolintapausten kehityskään ei ollut läheskään niin huono kuin ennustettiin. 6000 kuollutta vastaa 0,06 prosenttia Ruotsin väestöstä. Normaalina vuonna kuolee kai vähän yli 100 000 ruotsalaista Ruotsin 10,3 miljoonasta asukkaasta.

        Ruotsin Tegnell on antanut viime kuussa hypoteesin siitä, että 2020-2021 kauden influenssasta voisi tulla tavanomaista pienempi Ruotsissa, koska useat riskiryhmäläiset kuolivat jo vuoden 2020 puolella koronaan. Puolen vuoden päästä tiedettäneen, osuiko hypoteesi oikeaan. Tegnell on myös väittänyt Euroopan tartuntatautiviraston tilastoihin vedoten, että kaudella 2019-2020 influenssa osui kovemmin Norjaan ja Suomeen, ja vain heikosti Ruotsiin, ja esittänyt sitä yhdeksi osasyyksi sille, miksi Suomessa ja Norjassa on kuoltu koronaan vähemmän ja Ruotsissa enemmän. On mielenkiintoista seurata, että osuuko Tegnellin hypoteesi oikeaan siitä, että influenssa olisi lievempi kylvämään kaudella 2020-2021 kuolemaa Ruotsissa kuin Suomessa tai Norjassa.

          (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

      2. Taleb – wheres hedge:
        ”Sairaalat ammottavat tyhjyyttään. Mihin on järki kadonnut? Ohessa on linkki niille joita kiinnostaa tieteellinen lähestymistapa…” (Ed. N.d.A.)
        https://www.youtube.com/watch?feature=youtu.be&v=8UvFhIFzaac

        Pari pointtia.
        1. Vaikka tuossa videossa on monta asiaa, sen perusviestiä olisi mielenkiintoista saada kommentoimaan alan ihmiset. (Tosin kysymys kuuluu, minkä alan?) (Tässä yhteiskunnallisessa ilmapiirissä kyllä tuntuu pyörivän taustalla myös uponneiden kustannusten harha: Kun tiettyä oletusta on ajettu yhteiskunnassa sisään ja sen ajamiseen on upotettu – ja menetetty –miljardeja, kasvoja menettämättä tältä tieltä ei voida enää poiketa. Lockdown loppuun saakka. – Ja muu hoito-/terveysvelka kasvaa..)

        Juurikin näin. Tuo aika lailla kiteyttää oleelliset asiat ja sen että koronan yleisessä viestinnässä ja uutisoinnissa eletään jonkinlaista TIETEEN JÄLKEISTÄ (post-science) aikaa. Kellä vaan on kärsivällisyyttä ja ymmärrystä katsoa koko video, saa erittäin hyvän ja perustellun kuvan tilanteen absurdiudesta.

        Videolle löytyy myös erinomainen jatko-osa-osa, jossa Ivor Cummins avaa saamaansa kritiikkiä kohta kohdalta. Tämäkin kannattaa katsoa.
        https://www.youtube.com/watch?v=eKKIr425b40

        Videossa tulee esiin myös erillisen videoinsertin kautta arkinen TILANNE RUOTSISSA – kuva on aivan toista kuin Hesarin tuore artikkeli, jossa väitetään, että kyllä ne Ruotsin sulkutoimet kuitenkin olivat aika kovat ja ihmiset piti kovasti välejä yms. Ei ihan pidä paikkaansa.

        Videossa viitattu SAKSALAISPROFESSORIEN ARTIKKELI löytyy täältä:
        https://unlockthelockdown.com/smoking-gun-two-german-professors-expose-the-key-junk-lockdown-science/

        KASVOMASKIEN tehottomuudesta voi lukea vaikkapa täältä:
        https://off-guardian.org/2020/06/06/coronavirus-fact-check-6-does-wearing-a-mask-do-anything/ : THL:n alkuperäistä kantaa olla suosittamatta maskeja voi pitää järkevänä. Ne ovat näytösoperaatio, ja voivat jopa lisätä viruksen leviämistä. Eräässäkin asiakaspalvelutilanteessa olen nähnyt maskia käytävän myyjän koskettelevan maskiaan – ne eivät istu/pysy paikoillaan, tai niiden läpi puhetta ei aina kuule kunnolla. Eli niiden käyttö ei pääosin ole hygieniaohjeiden mukaista, mikä kääntää hygienian päälaelleen. Entä maiden evidenssi?!

        D-VITAMIININ mahdollisuuksista koronan vaikean tautimuodon torjunnassa on yhä enemmän evidenssiä ja useita lähdeviitteitä – miksi tämä ei vaikuta saantisuosituksiin?

        LISÄKSI WHO totesi hiljattain, että arvio koronan sairastaneiden määrästä maailmassa menee heidän arvionsa mukaan monikymmenkertaisesti alakanttiin. Mutta THL:n Salminen puhui päivän infossa ”jopa kaksinkertaisesta” määrästä. Eikä kukaan toimittaja kysynyt ja viitannut WHO:n arvioon (jollaista myös Salminen itse keväällä arvioi). Haloo?

        TIEDE ON OHITETTU sekä päättäjien että median toimesta. Eniten tässä ahdistaa nyt se, että kuljemme omituista polkua, jossa hallituksen ja viranomaisten tiedotustilaisuuksien sisältö suourastaa huutaa kriittisten lisäkysymysten perään, mutta joita media ei jostain syystä esitä? Koko kansakunta maksaa tästä kovaa hintaa.

        TAVOITE? Mikä olikaan tässä hullunmyllyssä se tavoite? Tarpeen mukaan hidastaa epidemiaa siten että tehohoitokapasiteetti riittää, kuten keväällä kerrottiin? Vai jokin muu? Jälkimmäiseltä näyttää, mikä lieneekin.

        Ruotsi näyttäytyy tässä performassissa tolkullisimpana sivistysyhteiskuntana, joskin sielläkin poliittinen paine kasvaa.

        Meillä tunnelma on kuin tunkkaisen tuulahduksen neuvostoajoilta, jolloin hallituksen ja sen vaikutuspiirissä olevien sana oli Totuus, toisinajattelijat vaietkoot.

        Tieteen jälkeisestä ajasta on Suomen Kuvalehti julkaissut alun perin Kanavassa ilmestyneen artikkelin:

        https://suomenkuvalehti.fi/jutut/kotimaa/kanava-koronakriisin-aikana-valtalehtien-avaamisesta-tuli-vastenmielista-arvostan-tiedetta-ja-siksi-olen-korona-skeptikko/

          (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

      3. Quo vadis:
        TIEDE ON OHITETTU sekä päättäjien että median toimesta. Eniten tässä ahdistaa nyt se, että kuljemme omituista polkua, jossa hallituksen ja viranomaisten tiedotustilaisuuksien sisältö suourastaa huutaa kriittisten lisäkysymysten perään, mutta joita media ei jostain syystä esitä? Koko kansakunta maksaa tästä kovaa hintaa.

        Asiantuntijatoimittajat ovat aika harvassa. Se on sääli. Yleisjournalistitkin osaavat kyllä kysyä kysymyksiä ja raportoida vastauksia. Mutta Suomessa ei taida olla yhdessäkään isossa mediassa töissä yhtään sellaista journalistia, joka olisi pohjakoulutuksessaan erikoistunut terveystaloustieteeseen, ja ymmärtäisi jotain syvällisemmin sekä lääketieteestä että taloudesta. Lääketieteellisissä lehdissä on kirjoittajilla sellaista osaamista, mutta he eivät kirjoita yleistajuisia juttuja kansalle. Media ei esitä Suomessa tietynlaisia kysymyksiä esimerkiksi päätösten järkevyydestä siksi, ettei Suomessa ole yhtään toimittajaa, joka osaisi substanssin tartuntataudeista ja terveystaloustieteestä yhtä aikaa, ja osaisi kysyä sen pohjalta syvällisiä kysymyksiä. Yleisjournalisti kyllä osaa kysyä, että onko maskipakkoa vai suositus, ja miksi. Mutta ei tarttua siihen, että onko toiminta vaikkapa parhaan käytettävissä olevan tieteellisen tiedon kannalta perusteltua, koska ei tunne siihen liittyvää substanssia.

          (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

      4. Quo vadis: Juurikin näin. Tuo aika lailla kiteyttää oleelliset asiat ja sen että koronan yleisessä viestinnässä ja uutisoinnissa eletään jonkinlaista TIETEEN JÄLKEISTÄ (post-science) aikaa. Kellä vaan on kärsivällisyyttä ja ymmärrystä katsoa koko video, saa erittäin hyvän ja perustellun kuvan tilanteen absurdiudesta.

        Videolle löytyy myös erinomainen jatko-osa-osa, jossa Ivor Cummins avaa saamaansa kritiikkiä kohta kohdalta. Tämäkin kannattaa katsoa.
        https://www.youtube.com/watch?v=eKKIr425b40

        Videossa tulee esiin myös erillisen videoinsertin kautta arkinen TILANNE RUOTSISSA – kuva on aivan toista kuin Hesarin tuore artikkeli, jossa väitetään, että kyllä ne Ruotsin sulkutoimet kuitenkin olivat aika kovat ja ihmiset piti kovasti välejä yms. Ei ihan pidä paikkaansa.

        Videossa viitattu SAKSALAISPROFESSORIEN ARTIKKELI löytyy täältä:
        https://unlockthelockdown.com/smoking-gun-two-german-professors-expose-the-key-junk-lockdown-science/

        KASVOMASKIENtehottomuudesta voi lukea vaikkapa täältä:
        https://off-guardian.org/2020/06/06/coronavirus-fact-check-6-does-wearing-a-mask-do-anything/ : THL:n alkuperäistä kantaa olla suosittamatta maskeja voi pitää järkevänä. Ne ovat näytösoperaatio, ja voivat jopa lisätä viruksen leviämistä. Eräässäkin asiakaspalvelutilanteessa olen nähnyt maskia käytävän myyjän koskettelevan maskiaan – ne eivät istu/pysy paikoillaan, tai niiden läpi puhetta ei aina kuule kunnolla. Eli niiden käyttö ei pääosin ole hygieniaohjeiden mukaista, mikä kääntää hygienian päälaelleen. Entä maiden evidenssi?!

        D-VITAMIININ mahdollisuuksista koronan vaikean tautimuodon torjunnassa on yhä enemmän evidenssiä ja useita lähdeviitteitä– miksi tämä ei vaikuta saantisuosituksiin?

        LISÄKSI WHO totesi hiljattain, että arvio koronan sairastaneiden määrästä maailmassa menee heidän arvionsa mukaan monikymmenkertaisesti alakanttiin. Mutta THL:n Salminen puhui päivän infossa ”jopa kaksinkertaisesta” määrästä. Eikä kukaan toimittaja kysynyt ja viitannut WHO:n arvioon (jollaista myös Salminen itse keväällä arvioi). Haloo?

        TIEDE ON OHITETTU sekä päättäjien että median toimesta. Eniten tässä ahdistaa nyt se, että kuljemme omituista polkua, jossa hallituksen ja viranomaisten tiedotustilaisuuksien sisältö suourastaa huutaa kriittisten lisäkysymysten perään, mutta joita media ei jostain syystä esitä? Koko kansakunta maksaa tästä kovaa hintaa.

        TAVOITE? Mikä olikaan tässä hullunmyllyssä se tavoite? Tarpeen mukaan hidastaa epidemiaa siten että tehohoitokapasiteetti riittää, kuten keväällä kerrottiin? Vai jokin muu? Jälkimmäiseltä näyttää, mikä lieneekin.

        Ruotsi näyttäytyy tässä performassissa tolkullisimpana sivistysyhteiskuntana, joskin sielläkin poliittinen paine kasvaa.

        Meillä tunnelma on kuin tunkkaisen tuulahduksen neuvostoajoilta, jolloin hallituksen ja sen vaikutuspiirissä olevien sana oli Totuus, toisinajattelijat vaietkoot.

        Tieteen jälkeisestä ajasta on Suomen Kuvalehti julkaissut alun perin Kanavassa ilmestyneen artikkelin:

        https://suomenkuvalehti.fi/jutut/kotimaa/kanava-koronakriisin-aikana-valtalehtien-avaamisesta-tuli-vastenmielista-arvostan-tiedetta-ja-siksi-olen-korona-skeptikko/

        Jos WHO:n arvio on koko maailmasta ja Suomen arvio on Suomesta niin eihän tuo ero niin hämmästyttävän suuri ole. Testi on aika kallis monelle kehitysmaalle.

        Sama kuolleisuudessa, ainoa luotettava arvio saatanee ylikuolleisuudesta.

        Tavoitteen epäselvyydestä olen samaa mieltä. Tavoitteen pitäisi olla viruksen tukahduttaminen.

        Emme vielä tiedä tarkkaan taloudellista kokonaissaldoa mutta kaikki tähänastinen evidenssi viittaa siihen että tartuntojen pitäminen mahdollisimman alhaalla minimoi koronan taloudelliset vahingot. Päinvastainen oletus olisi kieltämättä intuitiivisempi, rajoitukset tuhoavat talouden, mutta sen puolesta ei ole esittää mitään kovaa näyttöä. Intuitio on joskus väärässä erityisesti talousasioissa.

          (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

      5. Quo vadis:

        TAVOITE? Mikä olikaan tässä hullunmyllyssä se tavoite? Tarpeen mukaan hidastaa epidemiaa siten että tehohoitokapasiteetti riittää, kuten keväällä kerrottiin? Vai jokin muu? Jälkimmäiseltä näyttää, mikä lieneekin.

        Tehohoidon suhteenkin maalitolpat ovat ilmeisesti siirtyneet. Ainakin jossain tv-haastattelussa joku johtavassa asemassa oleva lääkäri ei mainnut kertaakaan tehohoidon kokonaiskapasiteettia vaan puhui 100 potilaan rajasta (näin sairaaloiden muu toiminta voisi jatkua?) – ja painotti useaan kertaan, että monissa pienissä sairaaloissa jo viisi tehohoitopotilasta voi olla liikaa sairalaan kapasiteetille.

        Eli siis paniikkitoimien raja ei olekaan luokkaa useita satoja vaan 100 – tai jopa viisi?

          (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    4. Tuon videon lopussa oli kyllä aika ikävä hypoteesi, jos se osuu oikeaan. Siinä ymmärtääkseni esitettiin, että nyt kesällä tehdyt toimenpiteet, joilla on vähennetty mikrobien leviämistä voisi olla se seuraus, että heikoilla ihmisillä jää normaalisti kesän aikana talvea varten kehittyvä immuniteetti talven varalta heikommaksi, mikä voi altistaa ihmisiä sairastumaan talvella tavanomaista enemmän. Tuollaisesta näkökulmasta en ollut ennen kuullutkaan, että mm. maskien käytöllä kesäaikaan voisi olla vuodenaikatasolla talviajan immuniteettia heikentävää vaikutusta, jonka seurauksena muut taudit voivat olla vakavampia kuin tavallisesti seurauksiltaan. Suomessa toimittajat kopioivat toinen toistensa ajatuksia ja kirjoittavat uutisia siitä, mitä ovat kuulleet toisiltaan tai tiedotustilaisuuksissa. Näemmä pitäisi taas lukea ja kuunnella enemmän puheenvuoroja ohi toimittajien, jotta saisi kuulla uusia ja erilaisia näkökulmia, joita ei toimittajien kirjoittamista uutisista löydy. En tiedä, onko tuo hypoteesi oikeassa, mutta koko näkökulma oli sellainen, jota en ollut tullut edes ajatelleeksi. Toivottavasti tuo hypoteesi on väärässä.

        (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  11. Minunkin mielestäni tarpeettoman pessimistinen ennustus joka ottaa lähtökohdaksi sen, että virusta tulee nyt ja iankaikkisesti pitää maksimaalisten torjuntatoimenpiteiden arvoisena vastustajana. Tiedän että tätä mieletä (äänekkästi) ajattelevia kyllä löytyy somesta ja kaduilta, mutta samalla uskon että he jäävät vähemmistöön viimestään sitten kun rajoitustoimenpiteiden kollateraalivahinko alkaa realistoitua laajemman väestönosan keskuudessa. Keväthän meni säästöjä syödessä ja ansiosidonnaisella harjoitellessa.

    Kun seuraa kansanvälistä keskustelua, kuten Osmokin varmasti tekee, huomaa että pragmatismi alkaa nostaa päätään. Ruotsista ei tarvitse edes mainita, mutta myös esim. Belgia on näyttämässä tietä ”viruksen kanssa on opeteltava elämään”-avauksilla. Myös aiemmin vannoutuneimmat suomalaiset tukahduttajat ovat julkituloissaan alkaneet avaamaan tätä ovea.

    Yhteiskuntaa on pidettävä/jojoteltava kiinni vain siinä lähtökohdassa, jossa riskinottohalu koronaan liittyen on väestön enemmistön näkökulmasta lähellä nollaa.

    Näen tässä ”on sinniteltävä rokotteeseen asti”-ideologiassa kaksi ongelmakohtaa:

    1. Ensinnäkin vaikkapa 2 vuotta on n. 5% 35-vuotiaan suomalaisen keskimääräisestä elämästä. Vanhemmilla tietysti vielä enemmän. Eivät ihmiset aivan laskutaidottomia ole, kyllä moni osaa vetää johtopäätökset kurjistamisen efekteistä ja jatkuvasti venyvästä kestosta vs. taudin tiedossa oleva vaarallisuus. Jos kuoleman- tai terveyden menettämisen pelko olisi loputtomasti tehokas motivaattori ihmisten käyttäytymisen ohjaamisessa, niin kuolemanrangaistus poistaisi rikollisuudeen, hengen uhalla tehtävää pakolaisuutta ei olisi, Itäblokista ei olisi pyritty karkuun jne.

    2. Päätään on nostanut sellainen väestötasolla demoralisoiva puhe, jossa rokotekaan ”ei tuo takaisin normaalia”. Ensinnäkin, tämä ”aika entinen ei koskaan palaa”-puhe on tyhjää lingoa, koska se pitää filosofisesti aina paikkansa ja toisekseen paljon tätäkään vaarallisemmat tartuntataudit eivät ole saaneet aikaan pysyviä muutoksia ihmisten perustarpeissa, joihin mm. sosiaalinen läheisyys valtaosan tapauksessa kuuluu. Lisäksi väestö väsyy ennen pitkää siihen, että ylhäältä päin ladellut maaliviivat siirtyvät kerta toisensa jälkeen; ensin iskulause oli ”Flatten the curve” ja puhe oli joistain viikoista. Sitten puhuttiin tukahduttamisesta, nyt toisista ja kolmansista aalloista ja ensimmäiset toimeentuloltaan turvatuimmat asiantuntijat ovat jo lausuneet, ettei rokotekaan tule suojaamaan niin paljon että tämä synkistely saataisiin päättymään. Jossain vaiheessa toimeentulovaikeuksien tehostama tyytymättömyys tulee kanavoitumaan muutoksen vaatimiseen laajassa mittakaavassa. Valtaosa odottaa elämältään muutakin kuin viranomaishuolien mukaan orkestroitua koronan välttelyä.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    1. TM:
      Minunkin mielestäni tarpeettoman pessimistinen ennustus joka ottaa lähtökohdaksi sen, että virusta tulee nyt ja iankaikkisesti pitää maksimaalisten torjuntatoimenpiteiden arvoisena vastustajana. Tiedän että tätä mieletä (äänekkästi) ajattelevia kyllä löytyy somesta ja kaduilta, mutta samalla uskon että he jäävät vähemmistöön viimestään sitten kun rajoitustoimenpiteiden kollateraalivahinko alkaa realistoitua laajemman väestönosan keskuudessa. Keväthän meni säästöjä syödessä ja ansiosidonnaisella harjoitellessa.

      Kun seuraa kansanvälistä keskustelua, kuten Osmokin varmasti tekee, huomaa että pragmatismi alkaa nostaa päätään. Ruotsista ei tarvitse edes mainita, mutta myös esim. Belgia on näyttämässä tietä ”viruksen kanssa on opeteltava elämään”-avauksilla. Myös aiemmin vannoutuneimmat suomalaiset tukahduttajat ovat julkituloissaan alkaneet avaamaan tätä ovea.

      Yhteiskuntaa on pidettävä/jojoteltava kiinni vain siinä lähtökohdassa, jossa riskinottohalu koronaan liittyen on väestön enemmistön näkökulmasta lähellä nollaa.

      Näen tässä ”on sinniteltävä rokotteeseen asti”-ideologiassa kaksi ongelmakohtaa:

      1. Ensinnäkin vaikkapa 2 vuotta on n. 5% 35-vuotiaan suomalaisen keskimääräisestä elämästä. Vanhemmilla tietysti vielä enemmän. Eivät ihmiset aivan laskutaidottomia ole, kyllä moni osaa vetää johtopäätökset kurjistamisen efekteistä ja jatkuvasti venyvästä kestosta vs. taudin tiedossa oleva vaarallisuus. Jos kuoleman- tai terveyden menettämisen pelko olisi loputtomasti tehokas motivaattori ihmisten käyttäytymisen ohjaamisessa, niin kuolemanrangaistus poistaisi rikollisuudeen, hengen uhalla tehtävää pakolaisuutta ei olisi, Itäblokista ei olisi pyritty karkuun jne.

      2. Päätään on nostanut sellainen väestötasolla demoralisoiva puhe, jossa rokotekaan ”ei tuo takaisin normaalia”. Ensinnäkin, tämä ”aika entinen ei koskaan palaa”-puhe on tyhjää lingoa, koska se pitää filosofisesti aina paikkansa ja toisekseen paljon tätäkään vaarallisemmat tartuntataudit eivät ole saaneet aikaan pysyviä muutoksia ihmisten perustarpeissa, joihin mm. sosiaalinen läheisyys valtaosan tapauksessa kuuluu. Lisäksi väestö väsyy ennen pitkää siihen, että ylhäältä päin ladellut maaliviivat siirtyvät kerta toisensa jälkeen; ensin iskulause oli ”Flatten the curve” ja puhe oli joistain viikoista. Sitten puhuttiin tukahduttamisesta, nyt toisista ja kolmansista aalloista ja ensimmäiset toimeentuloltaan turvatuimmat asiantuntijat ovat jo lausuneet, ettei rokotekaan tule suojaamaan niin paljon että tämä synkistely saataisiin päättymään. Jossain vaiheessa toimeentulovaikeuksien tehostama tyytymättömyys tulee kanavoitumaan muutoksen vaatimiseen laajassa mittakaavassa. Valtaosa odottaa elämältään muutakin kuin viranomaishuolien mukaan orkestroitua koronan välttelyä.

      Sairastamisen kautta saatu laumaimmuniteetti on mieletön riski ja se on todettu virheelliseksi ajatukseksi.

      Jos haluaa ottaa riskiä niin sitten edes venäläismalliin rokote riskillä. Koronan kuolemanriski koko väestölle on ehkä siinä prosentin luokkaa Suomen ikäjakaumalla ja mahdollisesti paljonkin yli jos sairaanhoito ylikuormittuu. Nuorille riski on huomattavasti pienempi mutta kun se riski nousee merkittäväksi jo viidestäkympistä alkaen niin se ”riskiryhmien suojaaminen” alkaa näyttää aikamoisen pöljältä ajatukselta. Sitäpaitsi nuoremmatkin saavat pitkäaikaisia vaivoja. Korealaistutkimuksessa 90 prosentilla. Näistä väsymys joka neljännellä ja samoin keskittymisvaikeudet joka neljännellä. Ja Yhdysvalloissa oireettomilla ja vähäoireisilla löydetty hälyyttävän paljon sydänlihastulehdusta. Nämä ovat aivan viime päivien uutisointia.

      Rokotteen kuolemanriski on huonossakin tapauksessa luokkaa yhden suhde miljoonaan. Testaamattomalla koronarokotteella varmaan enemmän mutta onhan tuossa neljän kertaluokan ero itse tautiin.

      Siis jos ehdottomasti haluaa riskiä ottaa niin testaamatonkin rokote lienee parempi. Itse en ottaisi testaamatonta enkä suosittele muillekaan mutta vielä vähemmän ottaisin sitä live-virusta.

        (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

      1. Osmo Soininvaara: Tuota en tällä istumalla usko. Lähdeviittausta tarvittaisiin.

        Yritin laittaa linkkiä Iltasanomien juttuun mutta se ei mennyt läpi, löytyy kyllä googlella. Kyseessä oli kyselytutkimus jossa vastausprosentti oli 16 joista 90 prosentilla pitkäaikaisoireita. Myönnän että hyvä oletus on että oireettomat eivät välttämättä vaivaudu vastaamaan joten 90 on siinä mielessä ankka. Tosin jo 15% on mielestäni yllättävän paljon.

        Näistä pitkäaikaisoireista epäilemättä saadaan myöhemmin kuulla lisää. Tästä korealaistutkimuksesta ei ole enempää näkynyt kuten ei siitä Manauksen kaupunkia koskevastakaan, vähän heikolla pohjalla tehty kumpikin ehkä.

          (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

      2. K.k.: Yritin laittaa linkkiä Iltasanomien juttuun mutta se ei mennyt läpi, löytyy kyllä googlella. Kyseessä oli kyselytutkimus jossa vastausprosentti oli 16 joista 90 prosentilla pitkäaikaisoireita. Myönnän että hyvä oletus on että oireettomat eivät välttämättä vaivaudu vastaamaan joten 90 on siinä mielessä ankka. Tosin jo 15% on mielestäni yllättävän paljon.

        Näistä pitkäaikaisoireista epäilemättä saadaan myöhemmin kuulla lisää. Tästä korealaistutkimuksesta ei ole enempää näkynyt kuten ei siitä Manauksen kaupunkia koskevastakaan, vähän heikolla pohjalla tehty kumpikin ehkä.

        Olen lukenut sen uutisen. Siinä ei puhuttu pitkäaikaisoireista, vaan jälkioireista parantumisen jälkeen, jollaiseksi laskettiin mm. väsymys. Jälkioireita saataisiin kyselytutkimuksilla raportoitua myös esimerkiksi influnssista, joiden kohdalla taudin jo väisyttyä moni on vielä jonkin aikaa väsynyt. Koronan pitkäaikaisvaikutuksia ei vielä tiedetä, koska ei ole pitkäaikaista kokemusta taudista ja sen seurauksista. Tuo kysely ei käsitellyt pitkäaikaisvaikutuksia, vaan kokemuksia hieman parantumisen jälkeen.

          (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

      3. nii: Olen lukenut sen uutisen. Siinä ei puhuttu pitkäaikaisoireista, vaan jälkioireista parantumisen jälkeen, jollaiseksi laskettiin mm. väsymys. Jälkioireita saataisiin kyselytutkimuksilla raportoitua myös esimerkiksi influnssista, joiden kohdalla taudin jo väisyttyä moni on vielä jonkin aikaa väsynyt. Koronan pitkäaikaisvaikutuksia ei vielä tiedetä, koska ei ole pitkäaikaista kokemusta taudista ja sen seurauksista. Tuo kysely ei käsitellyt pitkäaikaisvaikutuksia, vaan kokemuksia hieman parantumisen jälkeen.

        Jossain haastateltiin jotain lääkäriä, joka totesi, että monissa tapauksissa jälkioireet vastaavat post-traumaattisen stressireaktion oireita. Kuulostaa uskottavalta – jos on sairastanut esim. kovassa kuumeessa viikon-pari uutta, vielä varsin tuntematonta tautia, joka voi johtaa kuolemaan, niin varmaan henkinen paine on ollut aika kova.

        Tietysti monista äänekkäistä jälkioirehtijoista tällaisen väittäminen on suurin mahdollinen loukkaus – hehän omasta mielestään kärsivät ”aivan oikeista” oireista eikä mistään korvien väilissä olevasta viasta. Johan jotkut ovat ilmeisesti valittaneet siitä, ettei heidän mielestään heidän oireita ole ottettu tosissaan vaan annattu jotain tsykolookisia diagnooseja.

        Luulenpa, että saamme vielä vuosikymmenenkin kuluttua kuulla ”koronauhrien” aktiivistiryhmästä, joka valittaa vuodesta toiseen siitä, miten heidän oireitaan ei ole otettu tosissaan jne.

          (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    2. TM:

      2. Päätään on nostanut sellainen väestötasolla demoralisoiva puhe, jossa rokotekaan ”ei tuo takaisin normaalia”. Ensinnäkin, tämä ”aika entinen ei koskaan palaa”-puhe on tyhjää lingoa, koska se pitää filosofisesti aina paikkansa ja toisekseen paljon tätäkään vaarallisemmat tartuntataudit eivät ole saaneet aikaan pysyviä muutoksia ihmisten perustarpeissa, joihin mm. sosiaalinen läheisyys valtaosan tapauksessa kuuluu. Lisäksi väestö väsyy ennen pitkää siihen, että ylhäältä päin ladellut maaliviivat siirtyvät kerta toisensa jälkeen; ensin iskulause oli ”Flatten the curve” ja puhe oli joistain viikoista. Sitten puhuttiin tukahduttamisesta, nyt toisista ja kolmansista aalloista ja ensimmäiset toimeentuloltaan turvatuimmat asiantuntijat ovat jo lausuneet, ettei rokotekaan tule suojaamaan niin paljon että tämä synkistely saataisiin päättymään. Jossain vaiheessa toimeentulovaikeuksien tehostama tyytymättömyys tulee kanavoitumaan muutoksen vaatimiseen laajassa mittakaavassa. Valtaosa odottaa elämältään muutakin kuin viranomaishuolien mukaan orkestroitua koronan välttelyä.

      Tämä on kyllä tosiaan jaksanut hämmentää – turhaa optimismia ei tietenkään kannata lietsoa, mutta se, että monet asiantuntijat aina WHOsta alkaen tuntuvat lähinnä lyttäävän kaikki toiveet (riittävän tehokkaiden) rokotteiden mahdollisuudesta. Samoin kaikenlainen mahdollinen immuniteetti tunnutaan asettettavan jatkuvasti kyseenalaiseksi.

      Jos tässä haluaisi lietsoa salaliittoteorioita, niin tämä sopisi aika hyvin väitteisiin siitä, että ihmiset pyrittäisiin alistamaan jatkuvien poikkeustoimien kautta pikkuhiljaa ”maailman hallituksen” fasistiseen sosialismiin ja talouden romuttamisen kautta jonkinlaiseen punavihreään degrowth ”paratiisiin”. Liioitteluahan tällaiset pelot tietysti ovat, mutta kyllä tässä tuntuu olevan aikalailla sellaista ”ei saa antaa hyvän kriisin mennä hukkaan” asennetta taustalla.

      Toki tietoiselle ”muunnellulle totuudelle” löytyy selitys varmaankin siitä, että moni pelkää optimismin vesittävän rajoitustoimet ja että tämän vuoksi on perusteltua painottaa aina sitä pahinta vaihtoehtoa.

        (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

      1. ksee
        Toki tietoiselle ”muunnellulle totuudelle” löytyy selitys varmaankin siitä, että moni pelkää optimismin vesittävän rajoitustoimet ja että tämän vuoksi on perusteltua painottaa aina sitä pahinta vaihtoehtoa.

        Tämä tuntuu minustakin todennäköisimmältä. On toki aitoa epävarmuutta siitä, milloin jokin rokote tarkkaan ottaen hyväksytään käyttöön, millaisen suojan se antaa ja kuinka nopeasti ja missä järjestyksessä ihmisiä rokotetaan. Siksi ei haluta luoda odotuksia nopeasta paluusta ”normaalielämään”, jotteivät ihmiset pettyisi ja menettäisi haluaan noudattaa rajoituksia, jos viestintä on liian optimistista ja luo perusteettomia odotuksia.

        Toisaalta nimimerkki TM on mielestäni täysin oikeassa siinä, että puheet ”vanhan normaalin” lopullisesta hautaamisesta saattavat nekin kääntyä taudintorjuntaa vastaan. Hänen kannanottonsa voisi olla omasta kynästäni. Jos ihmisille ei anneta toivoa normaalimmasta tulevaisuudesta ilman turvavälejä, eristäytymisiä ja maskeja, valtaa fatalismi alaa jollain aikajänteellä.

          (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

      2. ksee:
        Jos tässä haluaisi lietsoa salaliittoteorioita, niin tämä sopisi aika hyvin väitteisiin siitä, että ihmiset pyrittäisiin alistamaan jatkuvien poikkeustoimien kautta pikkuhiljaa ”maailman hallituksen” fasistiseen sosialismiin ja talouden romuttamisen kautta jonkinlaiseen punavihreään degrowth ”paratiisiin”. Liioitteluahan tällaiset pelot tietysti ovat, mutta kyllä tässä tuntuu olevan aikalailla sellaista ”ei saa antaa hyvän kriisin mennä hukkaan” asennetta taustalla.

        Kriiseissä on aina mahdollisuus muutokseen. Ja tilaisuus nostaa esiin muutoksentekijöitä. Eipä tuota kriisiä kukaan ihminen ole suunnitellut, mutta kriisin hyödyntämistä haluamiensa tavoitteiden ajamiseksi on kyllä pohdittu varmasti lukuisissa strategiapalavereissa niin yksityisellä kuin julkisella sektorillakin. Kovin syvissä kriiseissä tuppaa vaan käymään niin, että talouden romuttuessa romuttuu veronmaksutahtokin, kun veroja on kivempi maksaa liiasta kuin niukkuuden keskellä. Sen romuttuessa voi romuttua julkinen sektori. Niin ei käy välttämättä Suomessa, jossa on perinteisesti verot maksettu varsin kuuliaisesti, mutta jos niin käy muualla Euroopassa edes jossain EU-maassa, sillä voi olla heijastumia Suomeenkin.

        Valtion ja kuntien talouskehitys ei näytä nyt hyvältä. Yritysten konkurssiaallon alku odottaa nyt lähinnä enää konkurssilainsäädäntöön tehdyn väliaikaisen poikkeuksen poistumista, joka on estänyt 31.10. asti korona-aikana kertyneiden velkojen osalta velkojilta velallisen konkurssiin hakemisen, ja jonka takia puolen vuoden kertymän edestä velkojien tekemiä konkurssihakemuksia on jäänyt toistaiseksi jättämättä käräjäoikeuteen. Sillä on viivytetty konkurssiaallon alkua, mutta loputtomiin konkurssiin hakemiskieltoa ei voine pitää voimassa. Yritykset itse ovat voineet tehdä konkurssihakemuksia omasta konkurssistaan koko ajan, mutta velkojat eivät korona-aikana tulleiden velkojen osalta. Kotitalouksien työttömyys on kasvussa, mikä vähentää valtion ja kuntien verotuloja ja lisää työttömyys- sekä asumistukimenoja.

          (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

      3. @ nii 8.10.2020 1:36

        > konkurssiaallon alku odottaa nyt lähinnä
        > enää konkurssilainsäädäntöön tehdyn
        > väliaikaisen poikkeuksen poistumista,
        > joka on estänyt 31.10. asti korona-aikana
        > kertyneiden velkojen osalta velkojilta
        > velallisen konkurssiin hakemisen, ja jonka
        > takia puolen vuoden kertymän edestä
        > velkojien tekemiä konkurssihakemuksia on
        > jäänyt toistaiseksi jättämättä

        Juuri tässä on se suurin syy sille, miksi korona-rajoituksia eivät hallitukset voi lopettaa koskaan tai sitten hallitukset vaihtuvat. Eikä vain hallitukset vaihdu vaan tulee vallankumous. Jos istuvat hallitukset haluavat vielä jatkaa virassa, on heidän haettava jatkomandaattinsa ulkomailta, esimerkiksi YK:lta, kansalta he eivät tule sitä saamaan. Jatkomandaattia odotellessa voidaan vaalit kieltää, oppositio pidättää, aloittaa sotia ja tehdä monia muita vastaavia toimia “koronan leviämisen” ehkäisemiseksi.

        Kun rajoitukset poistuvat, tapahtuipa se hallitusti tai hallitsemattomasti, seurauksena on talouden välitön romahdus. – Eikä talouden osalta Suomen tilanne ole edes sieltä pahimmasta päästä.

        Toistaiseksi talous on pysynyt koossa sillä, että kansalaisten säästöt ovat lisääntyneet. He ovat tehneet työtä pelkkää rahaa vastaan. Pelkästään siitä ilosta, että pankkitilille tulee lisää numeroita. Noille lisääntyneille pankkisaldoille ei ole missään olemassa katetta eikä sitä enää koskaan tule olemaan: tuotantokapasiteetti on lopullisesti hävinnyt. Ainoat pankkitalletukset, joilla voi pitemmän päälle ostaa jotain ovat Kiinan yuan ja Venäjän rupla.

          (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

      4. K-Veikko:

        Juuri tässä on se suurin syy sille, miksi korona-rajoituksia eivät hallitukset voi lopettaa koskaan tai sitten hallitukset vaihtuvat. Eikä vain hallitukset vaihdu vaan tulee vallankumous

        Parlamentit vaihtuvat aikanaan vaaleissa ihan normaalilla tavalla. Ei korona sitä muuta. Ennen vaaleja asiat koitettaneen kussakin maassa vallanpitäjien toimesta koittaa esittää niin, että jos virheitä tuli, ne johtuivat jostain muusta kuin vallanpitäjistä. Vallankumouksia tuskin nähtäneen länsimaissa. Idemmässä niitä on parhaillaan menossa ainakin uutisten mukaan Kirgisiassa. Mutta konkursseja nähtäneen kohta Suomessakin tiuhempaan tahtiin, ja työttömyys kasvanee talven aikana edellisvuoteen verrattuna.

          (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  12. Itse tein päätöksen lähteä maasta tämän vuoksi. Joulun olisin mielelläni Suomessa, mutta tässä on vielä monta muttaa ja jossittelua.

    Uskon, että meitä koronan vuoksi maailmalle lähteneitä on aika paljon. Voisin aivan yhtä hyvin tehdä työni suomessa ja maksaa verot suomeen, mutta silloin pitäisi olla Nuijamaalla raja auki. Jos tietäisin milloin raja avautuu, niin osaisi varautua Suomeen muuttamiseen.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    1. Puheessa käytetään syyllistäviä termejä kuten ”koronaväsymys”. Minä sanoisin rationaalinen käyttäytyminen. Jos tauti ei ole tappava, se hankaloittaa, sairaalat ovat tyhjiä ja kustannukset valtavia, niin miten tilanteessa pitäisi toimia? Sulkea kaikki paikat ja viedä tulevaisuuden toivo pois? Ylen artikkeli, joka kertoo karua kieltä tulevaisuudesta eikä vain tästä hetkestä. https://yle.fi/uutiset/3-11552524

      Itse jouduin kärsimään 90-luvun lamasta. Ja en ole koskaan siitä toipunut. Se varjostaa aina ajatuksena, että talous romahtaa ja syö kaiken onnen ja ilon.

      Koronan hoidon kustannukset ovat täysin kestämättömät tälle yhteiskunnalle. Niin taloudelliset kuin inhimilliset.

        (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  13. ”Vaan mitä pitäisi tehdä?”

    Jos nyt ei tehtäisi yhtään mitään, eikä tiedettäisi covid19:sta yhtään mitään, niin huomaisiko kukaan mitään epäilyttävää? Toisin kuin lehtien jatkuvasta jauhamisesta voisi päätellä, sairaaloissa ei ole juuri ketään, teholla varsinkaan, ja kuolleita tulee yksi viikossa. Virus lie virusten tapaan jo lientynyt sopivasti.

    Ensi keväänä korkeintaan todettaisiin, että vähän ärhäkkä oli tämä flunssatalvi tänä vuonna.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  14. Ja jotta olisin yhtä ristiriitainen ja poukkoileva kuin tämä meidän ihana hallituksemme, maailman nuorin ja kokemattomin, niin totean heti perään, että korona tuntuu nimenomaan leviävän yöllä kännissä baareissa ja klubeilla. Siksi niiden sulkeminen on ihan järkevää ja perusteltua, jos ”jotain tarttis tehrä”.

    Mutta samalla kun päätettiin sulkemisesta, olisi pitänyt päättää täysimääräisestä kustannusten korvauksesta sekä yrittäjille että työntekijöille. Millainen oikeusvaltio on sellainen, joka muuttaa yhdessä yössä laillisen elinkeinon laittomaksi, eikä kanna mitään vastuuta seurauksista?

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    1. Daniel Federley:
      …korona tuntuu nimenomaan leviävän yöllä kännissä baareissa ja klubeilla. Siksi niiden sulkeminen on ihan järkevää ja perusteltua, jos ”jotain tarttis tehrä”.

      Tämä nähtiin jo keväällä, kun pandemia lähti käyntiin Alpeilta railakkaista afterski-tapahtumista – tuskin virus oli siellä rinteessä päässyt leviämään. Nyt täsmälleen sama todetaan testaa-jäljitä -mekanismilla.

      Jos pitää valita, laitetaanko kiinni yöbaari, urheiluhalli vai koulu, niin yöbaari lienee harmittomin. Pikkutunneilla on kansakunnan terveyden kannalta parempi olla nukkumassa kuin juomassa alkoholia. Jos talous menee tämän vuoksi sekaisin, niin joutaa mennäkin, luova tuho korjaa jälkiä.

        (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  15. Covid-19 on aiheuttanut kuolemia ts henkilöllä on kuollessaan ollut tämä tietty virus. Kaikkina vuosina ei jokaisen vanhuksen tai keuhkokuumeeseen kuolleen virus/bakteeri aiheuttajaa ole selvitetty ja tilastoitu.
    Yhteiskunnan toiminnan kannalta pitäisi kokonaiskuolleisuutta tarkastella kuukausittain joka kk.n lopussa tilastoinnin valmistuttua.
    Jokainen meistä kuolee varmasti. Vakiokuolleisuus on siis yhteiskunnan ominaisuus. Ylikuolleisuus on yhteiskunnan harkintahetki rajoitustoimille.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  16. Onko ravintoloiden sulkeminen klo 01 massiivinen toimenpide ja miten paljon se vaikuttaa niiden toimeentuloon? Omassa nuoruudessa käytännössä kaikki ravintolat menivät kiinni 01, sisään me menimme tietysti aikaisemmin kuin nuoret nykyään . Eikö niin tule tapahtumaan nytkin, ehkä tosin viiveellä, jos klo 01:stä tulee uusi normaali? Mitä haittaa ravintoloille on siitä, että porukka olisi siellä klo 21 – 01 kuin jos se on klo 00 – 04? Ainakin palkoissa säästetään etenkin la – su – yönä vai ovatko vuokratyöläiset töissä ilman yö- ja sunnuntailisiä? Luulisi myös, että porukka ei ottaisi niin paljoa pohjia, kun tulee aiemmin sisään. Ehkä ihmisillä on myös parempi kontrolli päällä klo 24 kuin klo 03, kun väsymys ei paina niin pahasti. Luulisi yöravintolarajoitusten myös viestittävän nuorille, että tilanne ei ole normaali.

    Ravintolaväki on melkoisen solidaarista, kun yökerhot voivat tavallaan aiheuttaa kaikille ravintoloille ja matkailulle täyssulun. Luin eilen jutun viranomaisten tekemästä ravintolaratsiasta Osnabrückissä Saksassa. Ravintolassa lattia täynnä porukkaa, turvaväleistä eikä muista turvamääräyksistä tietoakaan. Tuloksena ravintolan välitön sulkeminen ja tulossa sakko, joka voi olla jopa 25 000 €.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    1. TJii:
      Onko ravintoloiden sulkeminen klo 01 massiivinen toimenpide ja miten paljon se vaikuttaa niiden toimeentuloon? Omassa nuoruudessa käytännössä kaikki ravintolat menivät kiinni 01, sisään me menimme tietysti aikaisemmin kuin nuoret nykyään . Eikö niin tule tapahtumaan nytkin, ehkä tosin viiveellä, jos klo 01:stä tulee uusi normaali? Mitä haittaa ravintoloille on siitä, että porukka olisi siellä klo 21 – 01 kuin jos se on klo 00 – 04? Ainakin palkoissa säästetään etenkin la – su – yönä vai ovatko vuokratyöläiset töissä ilman yö- ja sunnuntailisiä? Luulisi myös, että porukka ei ottaisi niin paljoa pohjia, kun tulee aiemmin sisään. Ehkä ihmisillä on myös parempi kontrolli päällä klo 24 kuin klo 03, kun väsymys ei paina niin pahasti. Luulisi yöravintolarajoitusten myös viestittävän nuorille, että tilanne ei ole normaali.

      Aikaisempi sulkeminen ilman asiakasmäärän rajoittamista ei torju kuin ehkä sukupuolitauteja.

      Kun kaikki meuhkaavat tieteeseen perustuvasta päätöksenteosta niin missä ovat tutkimustulokset siitä että koronan leviäminen kiihtyy vasta puolenyön jälkeen?

        (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

      1. ”Kun kaikki meuhkaavat tieteeseen perustuvasta päätöksenteosta niin missä ovat tutkimustulokset siitä että koronan leviäminen kiihtyy vasta puolenyön jälkeen?”

        Hyvä kysymys. Kun vastakkain on taloutta ja verotuloja ja työllisyyttä edistävä ravintolan tai muun yrityksen toiminnan kannattavuus ja toisaalta koronan vastainen sääntely, niin pitää tarkkaan harkiten hakea näiden suhteen optimia.

        Jos ravintoloita romahdutetaan rajoituksilla, jotka eivät tuo isoakaan hyötyä epidemian hillitsemiseen, niin silloinhan rajoituksilla on vain lisätty ongelmien määrää.

        Toivottavasti hallitus on saanut oikeilta profeetoilta peräisin olevan tiedon, että koronavirus on yökyöpeli, joka tykkää liihotella asiakaskunnan seassa vasta aamuyöstä.

          (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

      2. ”Kun kaikki meuhkaavat tieteeseen perustuvasta päätöksenteosta niin missä ovat tutkimustulokset siitä että koronan leviäminen kiihtyy vasta puolenyön jälkeen?”

        Tästä on kyllä näyttöä. Merkittäviä joukkoaltistuksia on tapahtunut juuri yökerhoissa niin Suomessa kuin ulkomailla. Ei se tietenkään ole kellonajasta kiinni. Jos juopåuminen aloitetaan vain kaksi tuntia aiemmin, tämä ei tietenkään vaikuta mitään epidemiaan, rav intoloiden taloutta se jopa parantaa.

          (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  17. Keväällä rajoituksia perusteltiin ensisijaisesti uhalla tehohoitokapasiteetin nopeasta loppumisesta ja maalailtiin kauhukuvia siitä, miten ihmiset kuolevat hoitopaikkojen puutteessa kauheiden kärsimysten saattelemana sairalaan käytäville. Tällöin toimittajat (ja netin demagogit) muistivat silmäkovana seurata ja raportoida tehohoitopotilaiden ilmoitettuja määriä parhaimmillaan useamman kerran päivässä.

    Tällöin tietysti erilaisia rajoituksia saattoi pitää jossain määrin perusteltuna, koska sairaalahoidossa olelleiden potilaiden määrä nousi nopeasti, taudista ei tiedetty vielä paljoakaa eikä tehokkaita hoitoja ollut vielä selvitetty.

    Nyt tehohoitopotilaiden määrä tuntuu jotenkin unohtunee ja kaikki mielenkiinto kohdistuu vain ja ainoastaan testeissä löydettyjen sairastuneiden määrään. Jotenkin tämä jälkimmäinen on noussut ainoaksi – ja ilmeisesti monien mielestä riittäväksi – perusteluksi uusien rajoitusten astettamiseksi. Kukaan ei edes kiinnitä huomiota siihen, että testausten määrä on varmaankin vähintään kertaluokkaa suurempi kuin keväällä – ja päinvastoin kuin aiemmin testauksen pääsyä ei rajoiteta voimakkaasti kitsaasti myönettävillä lähetteillä vaan ihmisiä jopa houkutellaan ilmaisiin ja vapaaehtoisiin testeihin (mm. stamissa ja lentokentillä).

    Omasta mielestäni vähintä mitä nyt pitäisi tehdä, olisi se, että palattaisiin kevään perusteluihin – ja katsottaisiin millä rasituksella (selvästi kasvatettu) tehohoitokapasiteetti on ja onko sen perusteella tarvetta tehdä ehdotettuja rajoitustoimia.

    No, THL:n tämän päivän lukujen perusteella näyttää siltä, että koko maassa on sairaalahoidossa kokonaista 19 potilasta, joista jopa neljä tarvitsee tehohoitoa. Onko tässä riittävä syy paniikkiin? Maa kiinni, kuonokopat kaikille – maksoi mitä maksoi?

    Kaikenkaikkiaan tällä äärettömällä koronapaniikkityperyydellä tulee olemaan valtava hinta ei pelkästään kansantaloudelle vaan myös kansanterveydelle. Omakohtaisesti on ollut aika surullista seurata miten eräs ennen niin fyysisesti aktiivinen vanhus pystyy nykyään enää vaivoin käymään lähikaupassa voimakkaiden särkylääkkeiden avulla. Vaikka koronapelleily lopetettaisiin tänäpäivänä, niin tällävälin kertynyt hoitovelka ja käsiin räjähtäneet leikkausjonot merkinnevät, että jotain tekonivelleikkausta lienee turha odotella vuodensisään tapahtuvaksi. No, monen osalta luontainen poistuma toki hoitaa vaivat tätä menoa hyvinkin nopeasti…

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    1. ksee:
      Omasta mielestäni vähintä mitä nyt pitäisi tehdä, olisi se, että palattaisiin kevään perusteluihin – ja katsottaisiin millä rasituksella (selvästi kasvatettu) tehohoitokapasiteetti on ja onko senperusteella tarvetta tehdä ehdotettuja rajoitustoimia.

      Tehohoidossa olevien potilaiden määrä on indikaattori, joka seuraa tartuntojen määrää usean viikon viiveellä. Yleisesti tunnettu tosiasia on myös koronaepidemian eksponentiaalinen kasvu tilanteessa, jossa taudin annetaan levitä vapaasti ilman rajoituksia. Tehohoitokapasiteetin kuormituksen käyttäminen päätöksenteon perusteena edellä mainitun kaltaisessa tilanteessa on varsin vaarallinen neuvo niiden kannalta, jotka sairastuvat koronaan tai ovat tehohoidon tarpeessa silloin, kun sitä ei riitä kaikille tarvitseville.

      ksee:
      Kaikenkaikkiaan tällä äärettömällä koronapaniikkityperyydellä tulee olemaan valtava hinta ei pelkästään kansantaloudelle vaan myös kansanterveydelle. Omakohtaisesti on ollut aika surullista seurata miten eräs ennen niin fyysisesti aktiivinen vanhus pystyy nykyään enää vaivoin käymään lähikaupassa voimakkaiden särkylääkkeiden avulla. Vaikka koronapelleily lopetettaisiin tänäpäivänä, niin tällävälin kertynyt hoitovelka ja käsiin räjähtäneet leikkausjonot merkinnevät, että jotain tekonivelleikkausta lienee turha odotella vuodensisään tapahtuvaksi. No, monen osalta luontainen poistuma toki hoitaa vaivat tätä menoa hyvinkin nopeasti…

      Mielenkiintoista olisi tietää, mitä tarkoitat ”koronapaniikkityperyydellä” ja miksi leimaat virukseen vakavasti suhtautuvia. Yksittäisen henkilön näkökulmasta on enemmänkin rationaalista kuin typerää pyrkiä välttämään ja pienentämään erilaisia riskejä, oli kyse sitten koronasta tai jostakin muusta. Tosiasia on myös se, että korona tappaa väestötasolla noin prosentin siihen sairastuneista [1], ellei sen leviämistä estetä. Monet taudista parantuneet myös saavat pysyviä elinvaurioita. Kokeilu, jossa ”katsotaan” ja seurataan tehohoitokapasiteetin täyttymistä rajoitusten optimoimiseksi, ei saisi hyväksyntää miltään tieteen tai tutkimuksen etiikkaa valvovalta lautakunnalta.

      Nyt realisoituvat kustannukset aiheutuvat lähinnä koronaepidemiasta, ei niinkään sen torjumiseksi tehdyistä rajoitustoimista. Kun sairastuneiden ja kuolleiden määrät kasvavat, ryhtyy suuri osa kansalaisista välttämään ravintoloita, julkisella liikenteellä matkustamista ja erilaisia muita tartuntariskin sisältäviä aktiviteetteja joka tapauksessa, otettiin käyttöön rajoituksia tai sitten ei. Ei ole myöskään realistista olettaa, että suuri enemmistö jatkaisi kuluttamista normaaliin tapaan tilanteessa, jossa sairaaloiden pihalle tuodaan kylmäkontteja, merkittävä määrä ihmisiä sairastuu vakavasti, ja tauti jättää monille pysyviä vaurioita elimistöön. Esimerkiksi Ruotsissa ei toteutettu juurikaan rajoituksia, mutta ravintoloissa käynti, joukkoliikenteellä matkustaminen ja erilaisten palveluiden käyttö väheni siitä huolimatta.

        (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

      1. Tehohoidossa olevien potilaiden määrä on indikaattori, joka seuraa tartuntojen määrää usean viikon viiveellä.

        Tehohoitoon päädytään viikon sisällä tartunnan toteamisesta tai ei ollenkaan.

        Tosiasia on myös se, että korona tappaa väestötasolla noin prosentin siihen sairastuneista [1], ellei sen leviämistä estetä.

        Mistähän tuo tieto on peräisin. Tätä on kokeiltu Manauksen kaupungin kahdella miljoonalla ihmisellä Brasiliassa. Tartunnan saaneista kuoli 0,28 prosenttia ja siis väestöstä alle kaksi promillea.

          (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

      2. Osmo Soininvaara: Tehohoitoon päädytään viikon sisällä tartunnan toteamisesta tai ei ollenkaan.

        Mistähän tuo tieto on peräisin. Tätä on kokeiltu Manauksen kaupungin kahdella miljoonalla ihmisellä Brasiliassa. Tartunnan saaneista kuoli 0,28 prosenttia ja siis väestöstä alle kaksi promillea.

        Manauksella kokeiltiin mitä tapahtuu Manauksella, ei monessa muussa paikassa.
        Paikasta tekee erikoisen se, että asukkaista vain noin 6% oli yli 60-vuotiaita
        https://cidades.ibge.gov.br/brasil/am/manaus/pesquisa/23/25888?detalhes=true

        Suomessa tilastokeskuksen mukaan yli 65-vuotiaita on noin 22%, ja covid kuolleisuus tunnetusti nousee rajusti iän mukaan.

        Muutenkin tuo 0.28% kuulostaa kummallisen tarkalta arviolta, kun sairastustuneiden lukumäärä on suhteellisen epätarkka
        https://www.medrxiv.org/content/10.1101/2020.09.16.20194787v1
        ja covid kuolemiksikin arvioitiin noin suunnilleen 4000.

        Nembrossa koko väestöstä kuoli noin keväällä 1.4% covid piikin aikaan, ja sairastuneista todennäköisesti noin 2.2-2.4%.

        Kuolleisuuteen vaikuttaa lähinnä se kuka on sairastunut ja toimiiko terveydenhoito. Ei Suomessa yli 1% kuolleisuus mikään epärealistinen ole.

          (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

      3. Janne: Manauksella kokeiltiin mitä tapahtuu Manauksella, ei monessa muussa paikassa.
        Paikasta tekee erikoisen se, että asukkaista vain noin 6% oli yli 60-vuotiaita
        https://cidades.ibge.gov.br/brasil/am/manaus/pesquisa/23/25888?detalhes=true

        Suomessa tilastokeskuksen mukaan yli 65-vuotiaita on noin 22%, ja covid kuolleisuus tunnetusti nousee rajusti iän mukaan.

        Toisaalta taas Manauksessa on (todennäköisesti) paljon heikompi terveydenhoidon taso kuin Suomessa, eikä köyhillä välttämättä ole mahdollisuutta päästä sairaalahoitoon saati tehohoitoon, jolloin osa täällä ”helposti” pelastettavista nuoristakin ihmisistä on kuollut Manauksessa.

        https://www.svt.se/datajournalistik/corona-i-intensivvarden/

        Ruotsin datasta havaintoja:
        Alle 60-vuotiaita tehohoidossa on kuollut 171 kpl (tieto 30vrk vanha mutta ainakaan merkittävästi ei ole kaikkien nuorten kuolleiden määrä kuukauden aikana noussut, mitä olen Ruotsin lukuja seurannut). Tämä luku vertautunee suuruusluokaltaan hyvin esim. liikennekuolemien määrään samassa ikäryhmssä, joten koronan vaarallisuutta keski-ikäisille on selvästi liioiteltu.

        Vain n. 70% alle 60-vuotiasta kuolleista on ollut tehohoidossa, 20-39-vuotiaista vain n. 50%. Luvut ovat yllättävän pieniä siihen nähden, että tarvitaan raskaat perusteet rajata työikäinen ihminen tehohoidon ulkopuolelle. Tämä viittaisi siihen, että huomattavalla osalla nuoristakaan kuolleista on ollut vakava perussairaus (esim. levinnyt syöpä tai vastaava huonon ennusteen tauti). Keskustelussa työikäisitä kuolleista unohdetaan, että myös nuoremmassa väestössä on näitä huonon ennusteen tauteja (joskin vähemmän kuin iäkkäämmässä väestössä). Onkohan tilanne kuitenkin se, että suurimmalla osalla kuolleista iästä riippumatta on ollut ”on ollut toinen jalka haudassa” ja korona on vain se ”viimeinen niitti” ja sen tilalla voisi yhtä hyvin olla vaikka influenssa tai tavallinen bakteerikeuhkokuume?

        Toinen huomio tilanteesta: Nyt puhitaan koasti, että nuoret sairastavat tautia, kun keväällä siihen sairastui lähinnä vanhoja ihmisiä. Ohessa cdc:n arvio suhteellisesta kuolleisuudesta koronaan:

        https://www.cdc.gov/coronavirus/2019-ncov/covid-data/investigations-discovery/hospitalization-death-by-age.html

        Näitä keroimia, kun sovittelee esim. Ruotsin kuolleiden ikäjakaumaan, huomataan, että suhteessa nuorempia on kuollut enemmän kuin iäkkäämpää väestöä, jos oletetaan, että tauti on levinnyt tasaisesti eri ikäryhmiin. Onkohan mahdollista, että keväälläkin sairastuneiden ikäjakauma on ollut ainakin samansuuntainen kuin nyt (ja levinneisyys väestössä moninkerainen), mutta nuoret sairastivat tautia lieväoireisena ilman testejä?

          (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

      4. Osmo Soininvaara: Tehohoitoon päädytään viikon sisällä tartunnan toteamisesta tai ei ollenkaan.

        Mistähän tuo tieto on peräisin. Tätä on kokeiltu Manauksen kaupungin kahdella miljoonalla ihmisellä Brasiliassa. Tartunnan saaneista kuoli 0,28 prosenttia ja siis väestöstä alle kaksi promillea.

        Edellisestä viestistä jäi epähuomiossa viite pois. Kyseinen viite on:

        [1] Koronaepidemian torjunta: ei rahat vai henki, vaan rahat ja henki,
        https://worldaccordingtomatti.blog/2020/04/29/covid-19-torjunta-ei-rahat-vai-henki-vaan-rahat-ja-henki/

        Viitteen takaa löytyy laajahko kansainvälinen kirjallisuustutkimus, joka julkaistiin 29.4.2020. Kirjoittajan myöhemmin (1.10.2020) julkaistu arvio on suuruusluokaltaan olennaisesti sama (0,7-1,4 %) [2].

        Jos tulkitsin oikein, Manauksen kaupungille tulokseksi saatu infektiokuolleisuuden arvo (0,28 %) on peräisin uudesta ja toistaiseksi vielä vertaisarvioimattomasta artikkelista [3]. Kyseisten artikkelin kirjoittajien mukaan Manauksessa tulokseksi saatu infektiokuolleisuus on Sao Paulon infektiokuolleisuutta (0,46-0,72 %) alhaisempi, ja syynä tähän saattaa olla Manauksen nuorempi väestörakenne.

        Manauksen väestörakenne on todennäköisesti enemmän nuoriin ikäluokkiin painottuva kuin Suomen, ja sen vuoksi myöskään Manauksen infektiokuolleisuus ei ole suoraan Suomeen yleistettävissä. Parempia vertailukohtia Suomelle olisivat maat tai kaupungit, joissa väestön ikäjakauma muistuttaa enemmän Suomea ja terveydenhuollon taso on samaa luokkaa. Toinen vaihtoehto on sitten ikävakiointi muualla saaduille tuloksille.

        [2] https://worldaccordingtomatti.blog/2020/10/01/covid-19-policy-comparison-east-west-100-1/
        [3] COVID-19 herd immunity in the Brazilian Amazon, https://www.medrxiv.org/content/10.1101/2020.09.16.20194787v1

          (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

      5. Osmo Soininvaara: Tehohoitoon päädytään viikon sisällä tartunnan toteamisesta tai ei ollenkaan.

        Mistähän tuo tieto on peräisin. Tätä on kokeiltu Manauksen kaupungin kahdella miljoonalla ihmisellä Brasiliassa. Tartunnan saaneista kuoli 0,28 prosenttia ja siis väestöstä alle kaksi promillea.

        Osmo, viittaat referensseihin hiukan valikoivasti tai tulkitset niitä huolimattomasti (tässä tapauksessa jättäen kokonaan huomioimatta ikärakenteen). En oikein usko, että et olisi tietoinen esimerkiksi covid kuolleisuudesta ja vasta-aine testauksesta ja ylikuolleisuudesta New York Cityssä (tai yleisemmin New Englandissa)
        https://www.nytimes.com/interactive/2020/08/12/us/covid-deaths-us.html?action=click&module=Top%20Stories&pgtype=Homepage
        tai Briteissä tai Pohjois-Italiassa?

          (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    2. Niin. Alkuvaiheessa rajoitustoimet määriteltiin muistaakseni sen mukaan mikä on sairaala- ja tehohoitopaikkojen kapasiteetti, etteivät sairaalat täyty ääriään. Nyt kaikkea ohjaa positiivisten näytteiden määrä. Tässä ei ole punnittu taloutta ja terveyttä vastakkain. Taloudesta on viis veisattu. (Siis kestävästä taloudesta. Valtion tukirahaa toki on talouteen pumpattu.) Ja edelleen kaikki (negatiiviset) ’vaihtoehtoiskustannukset’, joita kansanterveydelle (ja tietysti taloudelle) tästä aiheutuvat, tuntuvat olevan niin vaikeasti yleisessä keskustelussa hahmotettavissa, että niistä ei puhuta, niitä ei arvioida. Otsikot kertovat edelleen päivästä toiseen lähinnä altistumis-/tartuntamääristä. Muu tieto tuntuu olevan marginaalista, merkityksetöntä.

        (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

      1. Taleb – wheres hedge: Niin. Alkuvaiheessa rajoitustoimet määriteltiin muistaakseni sen mukaan mikä on sairaala- ja tehohoitopaikkojen kapasiteetti, etteivät sairaalat täyty ääriään. Nyt kaikkea ohjaa positiivisten näytteiden määrä. Tässä ei ole punnittu taloutta ja terveyttä vastakkain. Taloudesta on viis veisattu. (Siis kestävästä taloudesta. Valtion tukirahaa toki on talouteen pumpattu.) Ja edelleen kaikki (negatiiviset) ’vaihtoehtoiskustannukset’, joita kansanterveydelle (ja tietysti taloudelle) tästä aiheutuvat, tuntuvat olevan niin vaikeasti yleisessä keskustelussa hahmotettavissa, että niistä ei puhuta, niitä ei arvioida. Otsikot kertovat edelleen päivästä toiseen lähinnä altistumis-/tartuntamääristä. Muu tieto tuntuu olevan marginaalista, merkityksetöntä.

        Kuolemista ja tehohoidosta ei ole uutisia, koska niistä on niin vähän uutisoitavaa. Nolla kuolemaa ei ole uutinen. 10 kuollutta päivässä olisi uutinen, mutta kuolemia ei juuri nyt tapahdu, niin uutisoidaan sitten tartunnan saaneista. Tehohoidossa on tällä hetkellä 5. Kapasiteettia olisi aika paljon enemmän. Sairaalahoidossa on 31. Kuolleita on ollut viime tiedotteen mukaan 0, mutta tartuntatapauksia on ollu 120 yhteensä 6900 testatusta. Niistä 120 on sopivan iso luku, joten siitä saa uutisen. Nollassa ei ole uutisoitavaa, koska nollapäiviä on ollut jo niin monta ennenkin, ettei siinä ole mitään poikkeavaa aiempaan.

        Alkuun Suomessa oli tehohoidon riittämisstrategia, ja perusteena tehohoitokapasiteetin riittävyys. Nyt strategiana on taudin tukahduttaminen. Toimenpiteiden taloudellisuudesta ei ole oltu sen jälkeen kiinnostuneita, kun siirryttiin tukahduttamisstrategiaan. Sillä ei tunnu olevan väliä, olisiko nykyisiin jättikustannuksiin verrattuna halvempaa suojella ihmishenkiä vaikka jotain muita kuolemia ehkäisemällä. Suomessa esimerkiksi radonin aiheuttamaan keuhkosyöpään lasketaan kuolevan noin 300 ihmistä vuodessa. Radon on tilastoissa tappavampi kuolinsyy Suomessa kuin liikenteen onnettomuudet. Siitä määrästä saataisiin kohtalaisen siivun pois varmaan noin 100 miljoonan euron menoilla valtion kannalta, jolla summalla saisi teetettyä radonmittaukset purkilla kaikkiin Suomen koteihin ja työpaikkoihin (tai jos haluttaisiin kustannusten säästämiseksi tarkemmin kohdentaa selvityksiä, niin kaikkiin niihin koteihin ja työpaikkoihin, joilta radonia ei ole vielä mitattu ja jotka on rakennettu ennen kuin radonsuojauksesta tuli pakolliset määräykset voimaan Suomeen) sekä rahoitettua vielä tukia joukolle pahimpien kohteiden korjauksistakin. jolloin suojeltujen elämien kustannus olisi alle miljoonan per ihmishenki. Radonkuolemien voimakas ja nopea vähentäminen ei ole kiinnostanut valtiota. Suomessa on saatu mitattua radon vasta noin 10 %:sta kodeista.

          (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  18. En käy ravintoloissa, urheilukilpailuissa enkä muissa huvitilaisuuksissa. Ruoka syntyy helposti kotona, netistä ja TVstä tulee viihdettä ja tietoa. Rahaa säästyy, ostan hieman teollisuusosakkeita. Maskia käytän, en levitä koronaa. Olenko epäeettinen? Mielestäni teen oikein.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    1. erkki niini:
      En käy ravintoloissa, urheilukilpailuissa enkä muissa huvitilaisuuksissa. Ruoka syntyy helposti kotona, netistä ja TVstä tulee viihdettä ja tietoa. Rahaa säästyy, ostan hieman teollisuusosakkeita. Maskia käytän, en levitä koronaa.Olenko epäeettinen? Mielestäni teen oikein.

      Et. Yhteiskunta tarvitsee toimiakseen kaltaisiasi. Mutta se tarvitsee myös kaikkia sellaisia, jotka hilluvat baareissa aamuun, ottavat pikavippejä saadakseen uusimman matkapuhelimen, polttavat renkaita osamaksulla ostetulla Bemarilla ja ostavat sisäfilettä useammin kuin kerran vuodessa.

      Kansantalous on virtoja eikä taseita. Jos kaikki käyttäytyisivät samalla tavalla, virrat hidastuisivat eikä niistä teollisuusosakkeistakaan saisi kummoista tuottoa.

        (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  19. Koska olen enemmän yhteiskunta- kuin lääketieteilijä, esitän tässä oman ennusteeni tulevaisuudsta: Riippumatta siitä mitä tässä hetkessä tehdään tai jätetään tekemättä niin 5 vuoden päästä jotkut istuvat valtakunnanoikeudessa vastaamassa tämänhetkisistä tekemisistään. Ja historioitsijat keskustelevat tästä ajasta yhtä kiivaasti kuin 1940-41 tapahtumista ja siitä, menikö Suomi Saksan rinnalle soutaen vai ajopuuna.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    1. Aika tuubaa. Viiden vuoden kuluttua lentoliikenne ja turismi on palannut ennalleen ja kansantaloudet toipuvat kovaa vauhtia. Yhteiskuta palaa normimenoon ja koronaa muistetaan samalla tavalla kuin hongkongilaista virusta. Siitä on n. 50 vuotta aikaa eikä se ole päivittäinen puheenaihe.

        (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

      1. Viiden vuoden kuluttua lentoliikenne ja turismi on palannut ennalleen

        Turismi kyllä, mutta liikematkustaminen ei. Etäkokoukset eivät ole yhtä hyviä kuin kokoukset pöydän äärellä, mutta jos toiseen menee koko päivä ja toiseen kaksi tuntia,. etäkokoukset tujlevat lisääntymään.

          (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

      2. Osmo Soininvaara:

        Turismi kyllä, mutta liikematkustaminen ei. Etäkokoukset eivät ole yhtä hyviä kuin kokoukset pöydän äärellä, mutta jos toiseen menee koko päivä ja toiseen kaksi tuntia,. etäkokoukset tujlevat lisääntymään.

        Minä epäilen sitä, palaako turismikaan Suomessa ennalleen viidessä vuodessa, jos matkustamiseen jää pysyvästi korkeampiin hintaan johtavia tekijöitä. Esim. lentokenttien koronatestauskustannukset pitäisi jatkossa siirtää matkalippujen hintoihin. Nyt se on veronmaksajien ulkomaanmatkustajille maksamaa tukea.

        Korona-aikana etäturismi kehittyy myös. Miksi mennä esim. hienoon taidemuseoon toiselle puolelle maapalloa jos teoksia voi katsella ja zoomailla vielä tarkemmin kotoa käsin. Jatkossa ehkä nähdään sellainen sovellus, jossa kuvien lisäksi on paikallinen äänimaisemakin mukana. Itselläni Google Mapsilla kulkeminen on korvannut lentomatkat jo parin vuoden ajan. Veikkaan, että näin voi käydä monella muullakin.

          (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  20. Kyllähän tämä entistä enemmän näyttää siltä, että koronan enimmäkseen eläkeläisiin kohdistuvia terveysvaikutuksia vältellään tekemällä enimmäkseen nuoriin kohdistuvia rajoitustoimia. Eli koronapolitiikka on aivan uskomattoman ultamassiivinen tulonsiirto nuorilta eläkeläisille. Puhutaan kymmenistä milajrdeista euroista.

    Toivottavasti tämä muistetaan kun julkista taloutta ryhdytään sopeuttamaan joskus parin vuoden kuluttua kun paniikki on laantunut. Pahaa vaan pelkään että päinvastoin eläkemaksuja tullaan entisestään korottamaan kun työttömyys vähentää maksutuloja, ja uusi itseaiheutettu globaali lama syö sijoitustuotot…

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    1. arkkitehti:
      Toivottavasti tämä muistetaan kun julkista taloutta ryhdytään sopeuttamaan joskus parin vuoden kuluttua kun paniikki on laantunut. Pahaa vaan pelkään että päinvastoin eläkemaksuja tullaan entisestään korottamaan kun työttömyys vähentää maksutuloja, ja uusi itseaiheutettu globaali lama syö sijoitustuotot…

      Minä veikkaan, että eläkeindekseihin kosketaan vielä 2020-luvulla, ja että suuntana on pienemmät indeksikorotukset. Päätöksentekoa eläkkeiden leikkaamisen osalta vaikeuttaa se, että äänestäjistä kasvava osa on eläkeläisiä tai alle kymmenen vuoden päästä eläkeläisiä, mutta kyllä jotain leikkauksia eläkkeisiin lähes varmasti nähtäneen. Jos ei aiemmin, niin viimeistään sitten kun valtiolliset lainahanat tiukkenevat jossain kohtaa. Nyt EKP pitää valtioiden lainahanoja apposen auki kaikille euromaille. Se tilanne tuskin jatkuu ikuisuuksia.

        (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

      1. joo: Minä veikkaan, että eläkeindekseihin kosketaan vielä 2020-luvulla, ja että suuntana on pienemmät indeksikorotukset. Päätöksentekoa eläkkeiden leikkaamisen osalta vaikeuttaa se, että äänestäjistä kasvava osa on eläkeläisiä tai alle kymmenen vuoden päästä eläkeläisiä, mutta kyllä jotain leikkauksia eläkkeisiin lähes varmasti nähtäneen. Jos ei aiemmin, niin viimeistään sitten kun valtiolliset lainahanat tiukkenevat jossain kohtaa. Nyt EKP pitää valtioiden lainahanoja apposen auki kaikille euromaille. Se tilanne tuskin jatkuu ikuisuuksia.

        Ja kaikkein hauskinta tässä kaikessa on se, että järjestelmän kestävyysongelmat ovat olleet tiedossa jo ainakin 10, jopa 20 vuotta. Demografisista syistä johtuvat ongelmat ovat olleet ’tiedossa’ (tai ainakin tiedostettavissa) jostakin 1970-luvulta lähtien. Jos joku kehtaa väittää että VAIN viimeisen 8 vuoden romahtava syntyvyys aiheutti kestävyysongelman niin en tiedä mitä sanoa, syntyvyys on Suomessa ollut melko matalalla tasolla jo pidemmän aikaa. Mutta näin siinä vain kävi: Järjestelmää korjattiin liian vähän ja liian myöhään. Valtaosa viime vuosienkin korjauksista tehtiin käytännössä nuorempiin kohdistuviksi (eli ei osu erityisesti näihin lähellä eläkeikää oleviin vaikutusvaltaisiin äänestäjäryhmiin). Nyt sitten järjestelmän korjaus on niin pahasti jälkijunassa että sen korjaaminen vaatii demokraattista itsemurhaa, eli kukaan ei sitä rupea tekemään. Vanhanen voi esimerkiksi ajaa korjauksia, hänellä kun on parempi riippumattomuus kuin monella muulla poliitikolla.

          (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    2. arkkitehti:
      Kyllähän tämä entistä enemmän näyttää siltä, että koronan enimmäkseen eläkeläisiin kohdistuvia terveysvaikutuksia vältellään tekemällä enimmäkseen nuoriin kohdistuvia rajoitustoimia. Eli koronapolitiikka on aivan uskomattoman ultamassiivinen tulonsiirto nuorilta eläkeläisille. Puhutaan kymmenistä milajrdeista euroista.

      Toivottavasti tämä muistetaan kun julkista taloutta ryhdytään sopeuttamaan joskus parin vuoden kuluttua kun paniikki on laantunut. Pahaa vaan pelkään että päinvastoin eläkemaksuja tullaan entisestään korottamaan kun työttömyys vähentää maksutuloja, ja uusi itseaiheutettu globaali lama syö sijoitustuotot…

      Mistähän tuo kymmenet miljardit tulevat aina näihin juttuihin.

      Kesällä oli Suomessa rajoituksia yökerhoissa ja massatapahtumisissa sekä turistimatkat. Tapahtumien järjestäjille rajoitukset luonnollisesti olivat henkilökohtainen katastrofi mutta että kymmeniä miljardeja?

      Noiden mainitsemani, ja mielestäni keveiden, rajoitusten poiston jälkeen tartunnat ovat nousseet eksponentiaalista käyrää. Siitä huolimatta, kun lähtötaso oli niin alhaalla niin olisi ollut hyvin aikaa tehdä jotakin hallittua. Kohta joudutaan tekemään pakosti jotakin rankempaa. Korona tukahtuu yllättävän helpolla kun tartuntoja on vähän. Levinnyt epidemia on monin verroin vaikeampi ja kalliimpi.

        (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

      1. Osmo Soininvaara:
        Tänä vuonna Covid-19 tullee maksamaan Suomelle BKT:n alenemisena vähän yli kymmenen mirljardia. Ensi vuonna sitten lisää.

        Kyllä mutta ei rajoitusten takia. Ei sen vuoksi että hallitus määräsi yökerhot kiinni eikä sen vuoksi että massatapahtumat oli kielletty. Eikä myöskään sen vuoksi että turismi oli käytännössä kielletty. Matkailutase on negatiivinen joten BKT:n osalta vaikutus on pienempi kuin turismin liikevaihto, jopa neutraali jos samat matkailurahat olisi käytetty kotimaassa mitä ei tietenkään tapahtumut. Rajoituksista huolimatta matkailu olisi romahtanut joka tapauksessa, rajoituksia tai ei, jos sitä ei olisi pidetty turvallisena.

        Vaikka se on ensikuulemalta intuition vastaista niin on aika vahvoja todisteita että taloudenkin kannalta paras koronapolitiikka on jos virusta tukahdutetaan aktiivisesti ja voimakkaasti. Ei voida sanoa että Kiina olisi tehnyt ehkä maailman kovimmalla koronapolitiikallaan tulonsiirtoa nuorilta vanhoille. Matkailu on seis eikä virusta päästetä maahan mutta muuten talous kasvaa kovasti. Kiinan resepti voi tuntua liian kovalta turismista elävälle maalle mutta turismi ei tässä tilanteessa toimi normaalisti vaikka tekisi mitä.

        Tietenkin on se nuclear option jossa eletään aivan normaalisti ja annetaan muutaman prosentin rauhassa kuolla. Se saattaisi olla taloudelle paras jos se olisi mahdollista. Se on kuitenkin ilmeisesti ihmisen psykologian vastaista aika perustavalla lailla koska missään kulttuurissa missään maailmankolkassa ei ole selvitty ilman rajoituksia.

          (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

      2. K.k.: Vaikka se on ensikuulemalta intuition vastaista niin on aika vahvoja todisteita että taloudenkin kannalta paras koronapolitiikka on jos virusta tukahdutetaan aktiivisesti ja voimakkaasti. Ei voida sanoa että Kiina olisi tehnyt ehkä maailman kovimmalla koronapolitiikallaan tulonsiirtoa nuorilta vanhoille. Matkailu on seis eikä virusta päästetä maahan mutta muuten talous kasvaa kovasti. Kiinan resepti voi tuntua liian kovalta turismista elävälle maalle mutta turismi ei tässä tilanteessa toimi normaalisti vaikka tekisi mitä.

        Kiina on monella tavoin poikkeuksellinen maa suhteessa tulonsiirtoihin eri ikäluokkien välillä. Esimerkiksi eläkejärjestelmä on siellä suhteellisen suppea. Kiinassa on säädetty lailla siitä, että jälkeläiset vastaavat vanhempiensa toimeentulosta. Yhden lapsen politiikan maassa se merkitsee sitä, että moni lapsi joutuu elättämään itsensä ja mahdollisen perheensä lisäksi molempia vanhempiaan. Kiinassa eläkeiät ovat alhaisia, ja järjestelmän tuottamat eläkkeet niin pieniä, että moni eläkeläinen tarvitsee taloudellista tukea jälkeläisiltään.

        Kiinan osalta tuskin kukaan on sanonut, että maa tekisi koronassa tulonsiirtoa nuorilta iäkkäille. Kiinan järjestelmä perustuu siihen, että nuoret pitää pitää elinvoimaisina ja riittävätuloisina – jotta vanhukset tulevat toimeen. Jos nuorten aikuisten tulot romahtaisivat, myös monien Kiinan vanhusten toimeentulokin romahtaisi. Suomessa vanhempien ja näiden aikuisten lasten taloudet ovat erillisempiä.

          (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

      3. K.k.: Noiden mainitsemani, ja mielestäni keveiden, rajoitusten poiston jälkeen tartunnat ovat nousseet eksponentiaalista käyrää.

        Väitän että rajoitusten poistoa isompi vaikutus oli pelon poistumisella. Maaliskuussa suurimpaan osaan ihmisistä iski paniikki ja he rajoittivat sosiaalisia kontaktejaan vapaaehtoisesti. Nyt työikäisistä ja nuorista valtaosa ei enää pelkää, joten koronaa ei saada enää uudestaan kuriin kevyillä rajoituksilla.

          (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    3. arkkitehti:
      Kyllähän tämä entistä enemmän näyttää siltä, että koronan enimmäkseen eläkeläisiin kohdistuvia terveysvaikutuksia vältellään tekemällä enimmäkseen nuoriin kohdistuvia rajoitustoimia. Eli koronapolitiikka on aivan uskomattoman ultamassiivinen tulonsiirto nuorilta eläkeläisille. Puhutaan kymmenistä milajrdeista euroista.

      Toivottavasti tämä muistetaan kun julkista taloutta ryhdytään sopeuttamaan joskus parin vuoden kuluttua kun paniikki on laantunut. Pahaa vaan pelkään että päinvastoin eläkemaksuja tullaan entisestään korottamaan kun työttömyys vähentää maksutuloja, ja uusi itseaiheutettu globaali lama syö sijoitustuotot…

      Mistä ihmeestä tämä jatkuva covidin aiheuttamien ja covidin rajoitusten aiheuttamien talousvaikutuksien sekoittaminen syntyy? Sinänsä taloutta voi entisestään sekoittaa typerällä politiikalla (ja Suomessa covid sekoilu on jatkunut pitkään), mutta yhtä hyvin voisit syytellä virusta itseään, joka ei liikoja miettimättä tavoittele muuta kuin itsensä monistamista. Jo lukiotason opetuksen pitäisi luoda puitteet sen verran mallintamisen ymmärtämiselle, ettei syitä ja seurauksia yhdistellä laskelmissa aivan järjettömästi. Toinen asia mitä ei usein ymmärretä, tai haluta ymmärtää, on tartuntojen eksponentiaalinen dynamiikka.

      En muuten ole mikään eläkeläinen, tai edes vanha, mutta valitettavasti luulen, että monet ovat jo covidista mieleensä painamassa myös pienen joukon yökerhobailaamisen, kun taas covidin levitessä sivummalla kyyhöttävät, ja myöskin katkeroituvat, ”riski-ikäiset” ovat keskimäärin se yhteiskunnan kulutusvoimaisin osa, joka pitäisi osan taloudesta hengittämässä. Kaikenlainen eugeniikka-ajattelu saa kunnolla tuulta purjeisiin, jos kaikki yhteiskuntaryhmät alkavat ajatella eri yhteiskunnan perustoimintoja erilaisina epäoikeutettuina “tulonsiirtoina”.

        (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  21. Jossain määrin pitäisi myös osata muuttaa puhetapaa, jolla työttömyyttä käsitellään.Ollaan nyt kaikki rehellisiä itsellemme, ja todetaan että työttömyys tulee kasvamaan seuraavan puolen vuoden aikana. Jos puhutaan todella negatiiviseen sävyyn työttömyyden seurauksista yksilölle, niin tuostahan tulee luotua ihan ylimääräisiä ongelmia aivan syyttä. Eikö kannattaisi puhua positiiviseen sävyyn mahdollisuuksista, joita kaikilla on työttömyydestä huolimatta parempaan tulevaisuuteen? Kouluttautuminen, alanvaihto yms. Tuosta tulee itseään ruokkiva kehä, jos vain päivitellään miten kamala tragedia ja julma kohtalo työttömäksi joutuminen on ihmiselle. Kaikki toivo heitä, jos työttömäksi joudut. Osa ihmisistä lamaantuu ja passivoituu ihan tuon tarpeettoman diskurssin takia. Ihan suotta.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  22. Ymmärrän, että lehdistöllä ei ole mitään vastuuta kirjoittelustaan (ellei mene henkilöön) mutta jotain rajaa?
    Tämmöistä roskaa kirjoittaa IltaSanomat 2.10. [kyseessä ei ole dekkarin käsikirjoitus] :

    ”JOS virus voi tarttua Yhdysvaltain presidenttiin, se voi tarttua kehen tahansa. Tämä on ollut todellisuutta keväästä alkaen.
    Silloin shokki oli vielä helppo kestää. Suomen koville koronatoimille ilmoitettiin määräajat, jotka suunnilleen pitivätkin. Sitten koittikin melkein normaali kesä.
    Syksyn hämärän laskeutuessa tartunnat lisääntyvät ja pelko on palannut. Valtiovalta lisää jälleen rajoituksia.
    Vilkuillaan hermostuneena kännykän koronavilkkua. Testissä käydään varmuuden vuoksikin. Maskit yleistyvät ruokakaupoissakin asioitaessa. Saunailtoja perutaan, ja harrastusvuoroilla käy väkikato.
    Paine arjessa on kova. Perheiden sisällä se johtaa riitoihin. Voiko jälkikasvua laskea kaverin bileisiin? Entä lätkätreeneihin?
    Yksin elävät kokevat jäävänsä entistä enemmän eristyksiin. Se tuntuu lopulliselta. Arkiset virkistyvät tapaamiset peruuntuvat yksi toisensa jälkeen. Jää vain yksinäisyys.
    VIIMEKSI Suomessa koettiin jotenkin verrannollinen kriisi 1990-luvun lamassa. Silloinkin moni menetti työnsä tai yrityksensä. Mutta hengen ja terveyden takia ei tarvinnut pelätä.
    Kovempaakin kokeneita on yhä joukossamme. Sota-aikana henki oli vaarassa, mutta silloinkin uhkat olivat jotenkin hahmotettavissa. Nyt vihollinen on näkymätön. Virus ei tee toisille mitään, toiset se tappaa.
    Henkiset paineet ovat valtavat ja näkyvät varmasti mielenterveydessä. Vaikutukset voivat kestää vuosikymmeniä. Pelko ja ahdistus johtavat lamaantumiseen. Näin kävi sodan ja laman jälkeen. Näin käy jälleen.
    Eikä tämä ole vain Suomen kriisi vaan koko maailman.”

    https://www.is.fi/paakirjoitus/art-2000006657012.html

    Mielenterveys ei järky koronasta, vaan näistä kirjoituksista…

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  23. Luin paikallisesta lehdestäni, että tautitilanne on vakaa täällä nyt syksyllä, verrattuna kevääseen. Testeihin ei juuri päässyt ennen maaliskuun puoltaväliä, joten tapauksia voi olla paljon diagnosoimatta alkukeväältä. Itse olen todennäköisesti yksi heistä.

    Lehdessä asiantuntija spekuloi, että taudin lievempänä sairastaneita, joita ei ole diagnosoitu, ei voisi olla paljon, koska se olisi näkynyt myös sairaalahoitoon joutuneiden runsaampana määränä. Näinhän asia ei välttämättä ole, sillä koronavirus voi hyvin levitä kauankin lieväoireisena tai oireettomana aktiivisen nuoren väestön keskuudessa, ennen kuin joku hoivakodissa asuva vanhus saa tartunnan. Koronahan ei kulje koko väestön läpi yhdellä kertaa, vaan leviää ryppäinä. Yksittäisiin ryppäisiinkin voi kuulua kymmeniä ihmisiä, jotka eivät välttämättä ole kontaktissa sellaisen henkilön kanssa, joka saa vakavat oireet. Näin ollen ne, jotka sairastuivat alkukeväällä lievemmin kuin sairaalakuntoiseksi, jäivät tilastoimattomiksi tapauksiksi.

    Lisäksi keväällä ohjeistettiin, että jos olet perusterve ”pysy kotona”, älä tule terveydenhuoltoon lisäämään tartunnan riskiä. Annettiin ymmärtää, että perusterveet mahdollisesti sairastuneet voivat vain jäädä kotiin, eikä heitä tarvitse diagnosoida. Moni todella noudatti tuota käskyä kirjaimellisesti. Korona ei lievänäkään muistuta flunssaa yhtään, ja lieväkin korona voi olla lähes pari viikkoa kestävä sairaus, johon kuuluu keuhkokuumemaisia oireita.
    Asiassa voi olla eräs valoisa puoli, nimittäin on mahdollista, että Suomessakin on alueita, joissa paikallista laumasuojaa on jo syntynyt. Suomestahan on löydetty joiltain paikkakunnilta koronaa vesijohtovesistä, vaikka tautia on testeissä löytynyt vähemmän.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    1. Perusterve: Luin paikallisesta lehdestäni, että tautitilanne on vakaa täällä nyt syksyllä, verrattuna kevääseen. Testeihin ei juuri päässyt ennen maaliskuun puoltaväliä, joten tapauksia voi olla paljon diagnosoimatta alkukeväältä.

      Jäin ohimennen pohtimaan, miten pystyisi vertaamaan kevään ja syksyn tautitilannetta. Oisko alle 60-vuotiaiden sairaalaan joutuneiden vertailussa järkeä? En ainakaan heti keksi mitään syytä, miksi heikäläisten määrä ei korreloisi samalla tavalla tartunnan saanneiden määrän kanssa nyt ja keväällä. Tosin voi olla, että heitä on aivan liian vähän.

        (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  24. Mun kristallipallosta taas näkyy sellanen kehitys, että rokotukset alkaa tammikuun tienoilla. Ainakin niin on moni ennustanut. Voi olla, että niillä on kuitenkin suuri merkitys taudin leviämisen kannalta vasta kuukauden, pari myöhemmin. Hoito paranee vielä nykyisestä huuomattavasti uusien lääkkeiden ansiosta samoihin aikoihin, joten porukka voi alkaa elää paljon rauhallisemmissa merkeissä. Testaus tulee selvästi halpenemaan ja nopeutumaan, mikä auttaa elämän normalisoinnissa huomattavasti.

    Ihmisten käyttäytyminen tulee vähitellen muuttumaan, koska suurin osa ei ole sosiopaatteja. Muutos vaatii kuitenkin skeeman päähän ja sen kehittyminen vaatii aikaa ja valistusta. Niillä alueilla, joilla tauti levisi keväällä, sekeema uudelleenaktivoituu nopeasti.

    Viime kevääseen verrattuna käsidesiä on vähän joka puolella. Sen vaikutus voi kuitenkin olla vähäinen, jos tauti pääasiassa leviää ilmateitse. Maskit ei enää nyt syksyllä ole vaarallisia vaan hyödyllisiä, kiitos siitä hallitus! Niiden käyttö tulee leviämään vähitellen laajalle. Veikkaan, että niiden teho on Suomessa parempi kuin maissa, joissa etäisyydet ovat pienempiä. Kristallipalloni mukaan maskit hidastavatkin taudin leviämistä niin merkittävästi, että leviäminen kääntyy laskuun jo tässä kuussa.

    Muistakaa muuten, että kertakäyttöistä maskia voi käyttää useita kertoja. Se on ympäristöteko, rahaakin säästyy ja hinnat tippuu. Käyttökertojen väliin pitää jättää pari päivää ja säilyttää maskia kuivassa. Kantsii googlata englanniksi, jos haluaa lisää tietoa.

    Ehkä hallituskin saa jotain aikaiseksi. Toiminta kuitenkin tuntuu niin hitaalta, että en paljon sen varaan laskisi. Varmaan ne sulkee taas ravintolat, kun hallituksesta ei löydy puolustajia. Ehkä se jotain auttaisi, luultavasti ei paljoa. Koronavilkku taitaa olla suht’ hyödytön.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  25. Osmo, sanoit Duodecimin seminaarissa 18.9. jokseenkin tällä tavalla: ”Mulla on sellainen käsitys, että jos — ja tämä ei ole täysin vähämerkityksellinen tämä käsitys, että vaikka meidän ei enää missään tapauksessa kannata päästää ikään kuin päästää tätä epidemiaa valloilleen, vaan odotetaan nyt sitä rokotetta — niin on maita jotka eivät voi tälle mitään. Kalkutassa slummeissa se menee läpi ilman muuta ja niin edelleen.”

    Pystyisitkö blogissasi avaamaan enemmän tätä sivulauseessa lausumaasi itsestäänselvyyttä, ettei ”missään tapauksessa kannata päästää epidemiaa enää valloilleen”. Oletko kategorisesti sitä mieltä, että epidemian torjumiseksi on haittavaikutuksista huolimatta tehtävä aivan kaikki mahdollinen ja mahdoton? Oletko sitä mieltä, että tärkein seurattava mittari on nimenomaan tartuntojen määrä, eivät esimerkiksi kuolemat tai tehohoitokapasiteetin riittäminen, josta keväällä oltiin eniten huolestuneita?

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    1. Duyodecimin seminaarissa sanoin, että vaikka Covid-19:n kustannukset ovat niin korkeita, että muilla toimin säästettäisiin moninkertaisesti enemmän elinvuosia kuin nyt on säästetty rajoitustoimilla, kustannuksia ei voi välttää. Ne kaatuvat päälle rajoitustoimista huolimatta.
      Pidän kuitenkin Lapin joulusesongin uhraamista täysin suhteettomana toimena terveyshyötyynsä nähden.

        (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

      1. Osmo Soininvaara:
        Duyodecimin seminaarissa sanoin, että vaikka Covid-19:n kustannukset ovat niin korkeita, että muilla toimin säästettäisiin moninkertaisesti enemmän elinvuosia kuin nyt on säästetty rajoitustoimilla, kustannuksia ei voi välttää. Ne kaatuvat päälle rajoitustoimista huolimatta.
        Pidän kuitenkin Lapin joulusesongin uhraamista täysin suhteettomana toimena terveyshyötyynsä nähden.

        Et voi irroittaa jotain Lapin jouluturismia muusta kokonaisuudesta. Jos covidia olisi liikaa, kukaan ei menisi sinne joulun viettoon muutenkaan. Kerrannaisvaikutuksia taas on hyvin vaikeaa arvioida, ja riippuu siitä miten mahdollinen covid -leviäminen on rajoitettavissa. Mihin säästämiseen viittaat, kun samalla myönnät kuinka kuluja syntyy toiminnasta riippumatta?

        Elinvuosien tai muun sellaisen kustannuslaskelmia ei yleensä ole tehty syvällisemmin paljon mistään, tai väitän että niistä ei ole ainakaan käyty avointa keskustelua. En myös lähtisi mutu-tuntumalta vertailemaan jotain hyvinvointia ja terveyttä ehkäiseviä toimenpiteitä sairaanhoidon kustannuksiin, tai esimerkiksi anti-terrorismin kustannuksiin vs säästetyt elinvuodet.

        Ruotsissa oli joskus tutkimus jonka mukaan kallein investointi ihmishenkien säästämiselle oli tehty kaivoon putoamisen estämiseksi.

          (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

      2. Janne: Et voi irroittaa jotain Lapin jouluturismia muusta kokonaisuudesta. Jos covidia olisi liikaa, kukaan ei menisi sinne joulun viettoon muutenkaan. Kerrannaisvaikutuksia taas on hyvin vaikeaa arvioida, ja riippuu siitä miten mahdollinen covid -leviäminen on rajoitettavissa.Mihin säästämiseen viittaat, kun samalla myönnät kuinka kuluja syntyy toiminnasta riippumatta?

        Elinvuosien tai muun sellaisen kustannuslaskelmia ei yleensä ole tehty syvällisemmin paljon mistään, tai väitän että niistä ei ole ainakaan käyty avointa keskustelua. En myös lähtisi mutu-tuntumalta vertailemaan jotain hyvinvointia ja terveyttä ehkäiseviä toimenpiteitä sairaanhoidon kustannuksiin, tai esimerkiksi anti-terrorismin kustannuksiin vs säästetyt elinvuodet.

        Keskinäisriippuvaiset kerrannaisvaikutukset todella tekevät vaikeaksi arvioida minkään yksittäisen muutoksen vaikutuksia. Sekin, että ”kukaan” ei menisi joulun viettoon paikkaan, jossa covidia on paljon, on paljon velkaa sosiaalisen etäisyyden pitämiseen tähtääville viranomaissuosituksille sekä median tuottamalle kriisitietoisuudelle. Toki olisin voinut välttää Intiaan matkaamista siinä pelossa, että saan esimerkiksi antibiooteille vastustuskykyisen suolistotaudin, mutta sairauksien pelko ei ole aiemmin turismia tappanut ja ihmiset ovat olleet erilaisista ”tuliaisista” ehkä tarpeettomankin huolettomia.

        Mutu-vertailun vaikeudesta huolimatta halusin osallistua julkiseen koronastrategiakeskusteluun tällaisella blogilla, jossa yritän lähestyä vaikeaa aihetta mahdollisimman rakentavasti:
        https://puheenvuoro.uusisuomi.fi/tero-karttunen/koronarajoitusten-haittavaikutukset-ovat-pahemmat-kuin-itse-viruksen-uhka/

          (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

      3. Tero Karttunen: Keskinäisriippuvaiset kerrannaisvaikutukset todella tekevät vaikeaksi arvioida minkään yksittäisen muutoksen vaikutuksia. Sekin, että ”kukaan” ei menisi joulun viettoon paikkaan, jossa covidia on paljon, on paljon velkaa sosiaalisen etäisyyden pitämiseen tähtääville viranomaissuosituksille sekä median tuottamalle kriisitietoisuudelle. Toki olisin voinut välttää Intiaan matkaamista siinä pelossa, että saan esimerkiksi antibiooteille vastustuskykyisen suolistotaudin, mutta sairauksien pelko ei ole aiemmin turismia tappanut ja ihmiset ovat olleet erilaisista ”tuliaisista” ehkä tarpeettomankin huolettomia.

        Mutu-vertailun vaikeudesta huolimatta halusin osallistua julkiseen koronastrategiakeskusteluun tällaisella blogilla, jossa yritän lähestyä vaikeaa aihetta mahdollisimman rakentavasti:
        https://puheenvuoro.uusisuomi.fi/tero-karttunen/koronarajoitusten-haittavaikutukset-ovat-pahemmat-kuin-itse-viruksen-uhka/

        Intian matkat ja resistantit bakteerit ovat monelle aika abstrakteja käsitteitä, eikä aina perhelomia muutenkaan, mutta et ehkä ole tietoinen kuinka paljon osa ihmisistä on muuttanut käyttäytymistään alueilla joissa covid on jo vaikuttanut voimakkaasti.

        Koska luin artikkelisi, muutama kommentti

        Perusoletus, että talouskustannukset johtuvat ensisijaisesti rajoitteista eikä viruksesta on väärä. Tästä on paljon siteerattu jo edellä.

        Mutta vaikka eläisimme vaihtoehtoistodellisuudessa, missä viruksen vapaana riehuminen parantaisi taloutta, mitään rajoitteita ei siksi otettaisi käyttöön ja ihmiset vain sairastuisivat. Miksi pitäisi lopettaa tähän? Valtion perustoiminto ja olemassaolon oikeutus (ja käytännössä myös auktoriteetin perusta) on turvallisuuden luominen. Kaiken tämän voisi sitten aina lopettaa, jos välitön taloudellinen hyöty ei ole näköpiirissä, ja jatkaa eugeniikkaa riskiryhmien vanhuksista muihin. Tiettyihin onnettomuuksiin ja sairauksiin, tai tiettyihin sopivasti valikoituihin potilasryhmiin, ei kannata reagoida lainkaan. Taloudellisesti kannattamattomia synnytyksiä voidaan ehkäistä taas suunnatuilla steriloinneilla. Jopa maanpuolustuksen voi lopettaa, koska se ei ole pelastanut kenenkään henkeä pitkään aikaan, jne.

          (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

      4. Janne:
        Mutta vaikka eläisimme vaihtoehtoistodellisuudessa, missä viruksen vapaana riehuminen parantaisi taloutta, mitään rajoitteita ei siksi otettaisi käyttöön ja ihmiset vain sairastuisivat. Miksi pitäisi lopettaa tähän? Valtion perustoiminto ja olemassaolon oikeutus (ja käytännössä myös auktoriteetin perusta) on turvallisuuden luominen. Kaiken tämän voisi sitten aina lopettaa, jos välitön taloudellinen hyöty ei ole näköpiirissä, ja jatkaa eugeniikkaa riskiryhmien vanhuksista muihin. Tiettyihin onnettomuuksiin ja sairauksiin, tai tiettyihin sopivasti valikoituihin potilasryhmiin, ei kannata reagoida lainkaan. Taloudellisesti kannattamattomia synnytyksiä voidaan ehkäistä taas suunnatuilla steriloinneilla. Jopa maanpuolustuksen voi lopettaa, koska se ei ole pelastanut kenenkään henkeä pitkään aikaan, jne.

        Kiitos kommenteistasi ja on arvokasta, että tässä välillä utilitaristiseksi käyvässä keskustelussa muistutat myös valtion – tai yhteiskunnan, kuten tykkään sanoa -velvollisuuksista yksilön elämää, ihmisarvoa ja perusoikeuksia kohtaan. Tärkeä mutta vaikea aihe sanoa mitään tyhjentävää.

        Valtion ja hallintoalamaisen suhdetta taidettiin edellisen kerran puntaroida enemmän Uudenmaan sulun kaltaisten perusoikeuksien kavennusten aikaan keväällä. Sattumalta parhaillaan keskustellaan taas maskipakosta ja ”suositellaan vahvasti” isompien yksityistilaisuuksien peruuttamista. Onneksi kukaan, eivät rajoitusten kiivaimmat kannattajat eivätkä niiden vastustajat, ei sentään oikeasti kaavaile mitään luettelemiesi kaltaisia hirmutekoja tai yhtä säälimättömiä toimia! Siksi ehdotan, että ei nyt kaapata Osmon blogia ja mennä tässä aiheessa tätä syvemmälle. 🙂

          (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

Vastaa käyttäjälle Perusterve Peruuta vastaus

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Notify me of followup comments via e-mail. You can also subscribe without commenting.