Edessä on pitkä ja ankea talvi

Har­voin olen ollut niin harmis­sani kuin nyt siitä, että asi­at menevät niin kuin ennustin. Olen int­tänyt, ettei COVID-19 ‑epi­demi­aa pysty pysäyt­tämään tukah­dut­ta­mal­la. Se voidaan painaa säästöliekille, mut­ta sitä ei saa­da sam­mu­maan. Kun käyt­täy­tymi­nen palaa nor­maa­lik­si, epi­demia roi­hah­taa uudestaan.

Ihan lem­peil­lä toimil­la epi­demi­an nousu ei katkea. Ennustin toukoku­us­sa, että:

Uskon, että nuoret ja ter­veet yksinker­tais­es­ti kyl­lästyvät. Kyl­lästymistä edesaut­taa sen tajuami­nen, että tau­ti on useim­mille heistä jok­seenkin vaara­ton. Vira­nomais­päätöksin voidaan kokoon­tu­miset julk­i­sis­sa tilois­sa kieltää, mut­ta kotei­hin valvon­ta tuskin yltää. Kun ote kir­poaa, epi­demi­an lev­iämi­nen nopeutuu.

Näin tässä on juuri käynyt. Sen näkee kaupungilla. Nuoret aikuiset elävät nor­maalia elämää ilman varovaisu­u­den häivääkään. Nyt siis kiel­letään baarien pitämi­nen auki öisin, mut­ta se kos­kee vain mur­to-osaa nuorten väli­sistä kontakteista.

Mut­ta eivät nuoret ole ain­oi­ta, jot­ka ovat tin­k­i­neet varovaisuudesta.

Lupasin päivit­tää pohjo­is­maid­en tar­tun­tati­lan­net­ta koske­van kuvani.

Nor­jas­sa epi­demi­an kasvu on pysähtynyt. Suomes­sa, Ruot­sis­sa ja Tan­skas­sa ollaan viikko sit­ten esti­moimani trendin yläpuolel­la. Esti­moin trendin uud­estaan lisäämäl­lä siihen uusim­mat tiedot ja aloit­ta­mal­la esti­moin­nin syysku­un alus­ta. Edel­lisel­lä ker­ral­la Suomen, Nor­jan ja Tan­skan epi­demia näyt­ti tuplaan­tu­van 25 päivässä ja Ruot­sis­sa peräti laske­van. Uuden trendin mukaan tuplaan­tu­misa­jat oli­si­vat Suo­mi 13, Ruot­si 16, Nor­ja 61 ja Tan­s­ka 10 päivää. Nor­ja näyt­tää saa­neen epi­demi­an kasvun taite­tuk­si, mut­ta paljon tar­tun­to­ja siel­lä edelleen on.

Ohes­sa vielä kuva siitä, miltä Suomen kehi­tys näyt­tää. Jatkoin pro­voka­toris­es­ti trendiä lokaku­un lop­pu­un. Huo­matkaa log­a­r­it­mi­nen asteikko.

Kos­ka log­a­r­it­mi­nen asteikko ei ole kaikille tut­tu, piirsin sen myös absolu­ut­tisel­la asteikol­la. Tämä on siis sama kuva, mut­ta esitet­ty nor­maalil­la asteikolla.

En väitä, että noin se menee vaan että noin se menisi, ellei mitään tehtäisi.

Vaan mitä pitäisi tehdä?

Aika rajua yhteiskun­nan sulkemista tämä edel­lyt­tää, eivätkä suosi­tuk­set riitä, kos­ka niitä ei selvästikään enää nou­date­ta. Pelko on kadon­nut. Minkälaiset edel­ly­tyk­set on kieltää kokoon­tu­miset kotona?

Tätä eristyk­sis­sä mököt­tämistä on kestet­tävä ainakin ensi kesään. Sit­ten toiv­ot­tavasti rokote armah­taa. Edessä on pitkä ja ankea talvi.

Taloudelli­nen hin­ta on järkyttävä

Paperite­htaan lopet­tamien Kaipo­las­sa on pien­tä ver­rat­tuna niihin kym­meni­in­tuhan­si­in työ­paikkoi­hin, joi­ta tul­laan menet­tämään pelkästään rav­in­tolois­sa ja matkailu­alal­la. Kevään isku vielä jotenkin kestet­ti­in, mut­ta nyt tulee suuri määrä konkursse­ja. Tai sit­ten val­tion on tuet­ta­va yri­tyk­siä todel­la avokä­tis­es­ti. Lapin matkailuelinkeinoa käy sää­lik­si, vaik­ka absolu­ut­tis­es­ti suurim­mat tap­pi­ot kohdis­tu­vat matkailu­tu­loi­hin Helsingissä.

Pelkästään HSL:n talous on lähel­lä tuhoutumista.

Mut­ta hauskaa ei ole muusikoil­la tai teat­teriväel­lä. Jääkiekkoli­igaa tuskin jatke­taan kau­den lop­pu­un, ei ainakaan kat­so­jien läs­nä ollessa.

Luet­te­loa voi jatkaa loputtomiin.

Kansan­taloudelle tämä mak­saa kym­menä mil­jarde­ja. Hal­li­tus, jon­ka ei pitänyt tehdä ensi vuon­na lainkaan lisäbud­jet­tia, joutuu tekemään yhden tai use­am­man lisäbud­jetin, jot­ka kas­vat­ta­vat ali­jäämää ainakin kymmenel­lä miljardilla.

128 vastausta artikkeliin “Edessä on pitkä ja ankea talvi”

  1. Voitaisi­in myös miet­tiä sitä, ovatko nuo kuvaile­masi seu­rauk­set tosi­aan vält­tämät­tömiä, kun kyse on viruk­ses­ta, joka Suomes­sa ei vaikut­tanut edes kevääl­lä kokon­aiskuolleisu­u­teen mitenkään. Tämän­hetkisessä “kiihtymis­vai­heessa” lie­nee kyse luon­nol­lis­es­ta kau­si­vai­htelus­ta kuolleisu­udessa: talvel­la kuolee enem­män ihmisiä kuin kesäl­lä, kos­ka talvel­la tau­dit (korona, A- ja B‑influenssa ym.) jostakin syys­tä pär­jäävät parem­min kuin kesäl­lä, tap­paen muiden sairauk­sien ja iän heiken­tämiä van­huk­sia. Tämän näkee esim. Euro­mo­mo-sivun graafeista: https://www.euromomo.eu/graphs-and-maps (ks. ensim­mäi­nen graafi). Nyt olemme tuos­sa luon­nol­lises­sa kau­si­vai­htelus­sa juuri nouse­mas­sa kuolleisu­udessa aal­lonkuopas­ta ylöspäin, ja helmiku­un tun­tu­mas­sa kuolleisu­us taas alkaa laskea.

    1. Toni P.:
      Voitaisi­in myös miet­tiä sitä, ovatko nuo kuvaile­masi seu­rauk­set tosi­aan vält­tämät­tömiä, kun kyse on viruk­ses­ta, joka Suomes­sa ei vaikut­tanut edes kevääl­lä kokon­aiskuolleisu­u­teen mitenkään. 

      Ei tietenkään vaikut­tanut, kun virus tukah­dutet­ti­in juuri ennen kuin se pääsi ryöp­sähtämään kun­nol­la. On melkoisen hölmöä ajatel­la, että kos­ka virus on läh­es vaara­ton tukah­dutet­tuna, se on vaara­ton myös vapaana.

      JA Osmolle, tukah­du­tus ei tarkoi­ta sitä että kulku­tau­ti katoaa maail­mas­ta. Se palaa kyl­lä aina takaisin, mut­ta sitä varten pitää olla valmi­it toim­inta­su­un­nitel­mat. Täy­tyy toimia nopeasti ja ratkai­sev­asti ja nimeno­mais­es­ti paikallis­es­ti. Ei koko Suomea kiin­ni vaan yksit­täisiä paikkakun­tia. Kuh­mossa­han tämä onnis­tui ja epi­demia nitis­tet­ti­in nopeil­la toimil­la heti alku­un­sa vain paris­sa viikos­sa. Mik­si se ei onnis­tu­isi muualla?

      Kuh­mo otti käyt­töön rajoituk­sia 31.8 ja aloit­ti niiden purkamisen jo 6.9 kun tilanne saati­in hallintaan. Nyt taas ollaan odotel­tu niin kauan, että tar­tun­taketju­jen jälji­tys ei toi­mi olenkaan. Olisi pitänyt toimia nopeam­min ja ratkai­sev­asti, jot­ta rahoi­tus­varat ovat tuol­laisia parin viikon täs­mä­puser­ruk­sia eikä laa­jo­ja maakun­nan kat­tavia asioi­ta. Tässä nyt taas odotel­laan viikko ja rajoite­taan *taas* sol­i­daaris­es­ti koko maan rav­in­toloi­ta, mitä ihmeen järkeä tässä on?? 

      Ja miten hal­li­tuk­sel­la menee viikko tehdä uusi, tiukem­pi, ase­tus kiihtymis­vai­heessa ole­vien maakun­tien rav­in­toloiden rajoituk­sista? Tässähän on ollut 6kk aikaa valmistautua. 

      Ja Viikon aikana uudet tau­ti­ta­pauk­set kas­va­vat puolella.

      1. Sylt­ty, pelkästään Tam­pereel­la koul­u­lais­ten mask­it mak­saisi­vat 32 miljoon­aa euroa vuodessa tästä ikuisuuteen.

        Siinä melkein kaksinker­tais­tu­isi kaupun­gin alijäämä.

        Tätä tau­tia ei voite­ta rajoituk­sil­la, kos­ka ne johta­vat talous­rom­ah­duk­seen, joka taas johtaa pop­ulis­tisi­in vallankumouksiin.

        Min­imis­sään Suomes­sa tul­laan näkemään 90-luvun laman tois­in­to jo näil­lä toimil­la mitä viime keväänä tehtiin.

        Luon­to on jul­ma, minkäs teet.

      2. Lau­ri Kumpu­lainen:
        Sylt­ty, pelkästään Tam­pereel­la koul­u­lais­ten mask­it mak­saisi­vat 32 miljoon­aa euroa vuodessa tästä ikuisuuteen. 

        Mask­ien hin­nat kyl­lä tip­pu­vat mur­to-osaan, kun­han kiskuri­hin­noit­telus­ta päästään. Oli­han niiden hin­ta vielä vuosi sit­ten paljon nyky­istä alem­pi. Mut­ta mah­do­ton­ta ker­takäyt­töjät­teen tuotan­toa se olisi, jos mask­it oli­si­vat koko ajan päässä. Ja ajaisi kyl­lä kun­nat syvem­mälle vaikeuk­si­in. Halvem­paa olisi siir­tyä suurelta osin etäopetukseen.

      3. siten­joo: Mask­ien hin­nat kyl­lä tip­pu­vat mur­to-osaan, kun­han kiskuri­hin­noit­telus­ta päästään. Oli­han niiden hin­ta vielä vuosi sit­ten paljon nyky­istä alem­pi. Mut­ta mah­do­ton­ta ker­takäyt­töjät­teen tuotan­toa se olisi, jos mask­it oli­si­vat koko ajan päässä. Ja ajaisi kyl­lä kun­nat syvem­mälle vaikeuk­si­in. Halvem­paa olisi siir­tyä suurelta osin etäopetukseen.

        Ei tipu, kos­ka kysyn­tä on val­ta­va, eikä kap­a­siteet­tiä luon­nol­lis­es­ti voi määrään­sä enem­pää kasvattaa.

        Kävisi päin­vas­toin: mask­ien hin­nat pomp­paisi­vat pilviin.

      4. Lau­ri Kumpu­lainen:

        Ei tipu, kos­ka kysyn­tä on val­ta­va, eikä kap­a­siteet­tiä luon­nol­lis­es­ti voi määrään­sä enem­pää kasvattaa.

        Kävisi päin­vas­toin: mask­ien hin­nat pomp­paisi­vat pilviin.

        Ei ole noin. Ei mask­ien valmis­tuska­p­a­siteetille ole mitään ylära­jaa. Kevääl­lä oli, kun tuotan­non ylösajo kestää, mut­ta nyt on paljon uusia tehtai­ta niitä tekemässä ympäri maail­maa. Ja on tul­lut paljon lisää mate­ri­aali­valmis­ta­ji­akin. Suomen mask­i­tarve ei maail­man­markki­nahin­taa juuri edes heilut­tele, ja maail­man­markki­nahin­ta on tul­lut jo pari kuukaut­ta trendi­no­mais­es­ti alaspäin samal­la kun uut­ta tuotan­toka­p­a­siteet­tia on tul­lut käyt­töön. Maskeis­sa on siis ollut se tilanne, että niitä ei ole kan­nat­tanut ostaa vält­tämätön­tä määrää enem­pää varas­toon viime kevään hin­tapi­ikin jäl­keen, kos­ka odot­ta­mal­la hiukan on saanut niitä koko ajan halvem­mal­la. Mask­ien valmis­tus on aika perus­bulkki­tuotan­toa. Myyn­ti vaatii kuitenkin ser­ti­fikaatit, ja niiden saan­ti on vienyt tehtail­la aikaa. Mut­ta ser­ti­fioitu­ja valmis­ta­jia on jo paljon enem­män kuin kevääl­lä oli.

      5. siten­joo: Ei ole noin. Ei mask­ien valmis­tuska­p­a­siteetille ole mitään ylära­jaa. Kevääl­lä oli, kun tuotan­non ylösajo kestää, mut­ta nyt on paljon uusia tehtai­ta niitä tekemässä ympäri maail­maa. Ja on tul­lut paljon lisää mate­ri­aali­valmis­ta­ji­akin. Suomen mask­i­tarve ei maail­man­markki­nahin­taa juuri edes heilut­tele, ja maail­man­markki­nahin­ta on tul­lut jo pari kuukaut­ta trendi­no­mais­es­ti alaspäin samal­la kun uut­ta tuotan­toka­p­a­siteet­tia on tul­lut käyt­töön. Maskeis­sa on siis ollut se tilanne, että niitä ei ole kan­nat­tanut ostaa vält­tämätön­tä määrää enem­pää varas­toon viime kevään hin­tapi­ikin jäl­keen, kos­ka odot­ta­mal­la hiukan on saanut niitä koko ajan halvem­mal­la. Mask­ien valmis­tus on aika perus­bulkki­tuotan­toa. Myyn­ti vaatii kuitenkin ser­ti­fikaatit, ja niiden saan­ti on vienyt tehtail­la aikaa. Mut­ta ser­ti­fioitu­ja valmis­ta­jia on jo paljon enem­män kuin kevääl­lä oli.

        Mask­ien tuotan­nolle on monia pul­lonkaulo­ja, kuten tehdas­raken­nuk­set, tuotan­tokoneet ja vielä raa­ka-aineen saatavuus.

        Jos ihmiskun­ta käyt­tää joka päivä 4 mask­ia, niin se on 28 000 000 000 mask­ia päivässä.

        Tai vas­taavasti 10 220 000 000 000 mask­ia vuodessa.

        Pelkästään Suomes­sa 20 miljoon­aa mask­ia päivässä.

        Alh­sröm-Mun­skjö kyke­nee tuot­ta­maan Suomes­sa 30 miljoon­aa mask­ia, kuukaudessa.

        Ei tai­da olla ihan trivaalia 20 ker­tais­taa tuotan­to Suomessa…

        Huom: tässä ei ole mukana ter­vey­den­huol­lon maskit.

      6. siten­joo: Mask­ien hin­nat kyl­lä tip­pu­vat mur­to-osaan, kun­han kiskuri­hin­noit­telus­ta päästään. Oli­han niiden hin­ta vielä vuosi sit­ten paljon nyky­istä alem­pi. Mut­ta mah­do­ton­ta ker­takäyt­töjät­teen tuotan­toa se olisi, jos mask­it oli­si­vat koko ajan päässä. Ja ajaisi kyl­lä kun­nat syvem­mälle vaikeuk­si­in. Halvem­paa olisi siir­tyä suurelta osin etäopetukseen.

        Ikävä kyl­lä kap­i­tal­isti­nen yhteiskun­ta kerää yri­tyk­sille voit­toa. Mik­si pudot­taa hin­taa, jos kaik­ki menee kau­pak­si? Hin­nat putoa­vat vas­ta, kun käyt­tö loppuu.

      7. Antti:
        Ikävä kyl­lä kap­i­tal­isti­nen yhteiskun­ta kerää yri­tyk­sille voit­toa. Mik­si pudot­taa hin­taa, jos kaik­ki menee kau­pak­si? Hin­nat putoa­vat vas­ta, kun käyt­tö loppuu.

        Hin­to­jen nous­tua markki­noille tuli suuri määrä uusia valmis­ta­jia, ja van­hatkin nos­ti­vat kap­a­siteet­tia. Hin­nat ovat jo enem­män kuin puolit­tuneet hui­pus­ta. Maskeista pyy­det­ti­in jos­sain kohtaa jopa 40 sent­tiä per mas­ki isoina määrinä ostaes­sakin, ja kulut­ta­jakau­pas­sa peräti yli euron kap­pale. Nyt ker­takäyt­tö­maske­ja saa taas jo 10 sen­til­lä per mas­ki. Mut­ta kyl­lä tuostakin vielä hin­ta voi men­nä alaspäin, kos­ka volyymien kas­vaes­sa valmis­tuskus­tan­nus per kap­pale ale­nee, ja kil­pailu on alka­nut yhä enem­män toimia. Alus­sa hin­to­ja pystyi nos­ta­maan kun tar­jon­taa ei ollut. Nyt tar­jon­taa on.

      8. Lau­ri Kumpu­lainen: Sylt­ty, pelkästään Tam­pereel­la koul­u­lais­ten mask­it mak­saisi­vat 32 miljoon­aa euroa vuodessa tästä ikuisuuteen.

        Minkä ihmeen takia koul­u­laisille pitäisi han­kkia mask­it tästä ikuisu­u­teen? Ettekö te lue yhtään, mitä minä kirjoitin?

        Miten ihmeessä se on nopea ja ratkai­se­va toimen­pide, jos laite­taan vuodek­si mask­it päähän kaikille tam­pere­laisille koululaisille ?

        “Tätä tau­tia ei voite­ta rajoituk­sil­la, kos­ka ne johta­vat talous­rom­ah­duk­seen, joka taas johtaa pop­ulis­tisi­in vallankumouksiin.”

        Var­masti rom­ah­taa, jos rajoi­tusten lin­ja on jäykkä. Mut­ta talous rom­ah­taa myös jos taudin annetaan ryöp­sähtää ja kaik­ki jäävät sen takia koti­in istumaan. 

        On turhaa hai­hat­telua kuvitel­la, että yhdenkään län­si­maan hal­li­tus voi New York/Mi­lano/­Madrid-ske­naar­ios­sa tode­ta ” Liian kallista, ei tehdä mitään” ja arvoi­da ole­vansa val­las­sa vielä seu­raaval­la viikol­la. Marinin hal­li­tus kaa­tu­isi välit­tömästi, jos Helsingis­sä sairaalat täyt­ty­i­sivät poti­laista eivätkä he edes hark­it­sisi laa­jamit­taisia rajoituksia.

      9. Sylt­ty: Ei tietenkään vaikut­tanut, kun virus tukah­dutet­ti­in juuri ennen kuin se pääsi ryöp­sähtämään kun­nol­la. On melkoisen hölmöä ajatel­la, että kos­ka virus on läh­es vaara­ton tukah­dutet­tuna, se on vaara­ton myös vapaana.

        Niin, aina voidaan sanoa, että kos­ka tehti­in toimen­piteitä, kävi näin. Nyt syksyl­lä, kun tau­ti lev­iää, voidaan sanoa, että se johtuu tot­telemat­tomista kansalai­sista. Kevääl­lä, kun kuolleisu­us läh­tee taas lasku­un, voidaan sanoa, että tämä voit­to joh­tui mei­dän hienoista toimen­piteistämme. Itse asi­as­sa R‑luku putosi selvästi jo ennen lock­down­in asettamista.

        Kum­ma, ettei vuo­den 2018 poikkeuk­sel­lisen rajus­ta ja tap­pavas­ta influ­enssakaud­es­ta puhut­tu tähän tapaan. Tai siitä ei oikeas­t­aan puhut­tu yhtään mitään. Ilmeis­es­ti kyseinen influ­enssavirus on luon­nolli­nen asia, korona taas ei.

      10. Toni P.: Niin, aina voidaan sanoa, että kos­ka tehti­in toimen­piteitä, kävi näin. Nyt syksyl­lä, kun tau­ti lev­iää, voidaan sanoa, että se johtuu tot­telemat­tomista kansalaisista. 

        Olen mute ihme­tel­lyt vähän samaa.

        Koro­nan kuri­in­saat­to oli hal­li­tuk­sen ansio­ta, mut­ta lev­iämisel­lä taas ei ole mitään tekemistä hal­i­tuk­sen kanssa, vaan se on kansalais­ten vika. Paras on kun ensin nos­tet­ti­in kaik­ki rajoitukst ja sit­ten levitel­lään käsiä “ei tälle toiselle aal­lolle mitään mahanut”.

      11. Sylt­ty: Olen mute ihme­tel­lyt vähän samaa.

        Koro­nan kuri­in­saat­to oli hal­li­tuk­sen ansio­ta, mut­ta lev­iämisel­lä taas ei ole mitään tekemistä hal­i­tuk­sen kanssa, vaan se on kansalais­ten vika. Paras on kun ensin nos­tet­ti­in kaik­ki rajoitukst ja sit­ten levitel­lään käsiä ”ei tälle toiselle aal­lolle mitään mahanut”.

        Tai sit­ten vain tuli kesä.

        Ja nyt tulee talvi.

    2. Toni P.:
      Voitaisi­in myös miet­tiä sitä, ovatko nuo kuvaile­masi seu­rauk­set tosi­aan vält­tämät­tömiä, kun kyse on viruk­ses­ta, joka Suomes­sa ei vaikut­tanut edes kevääl­lä kokon­aiskuolleisu­u­teen mitenkään. Tämän­hetkisessä ”kiihtymis­vai­heessa” lie­nee kyse luon­nol­lis­es­ta kau­si­vai­htelus­ta kuolleisu­udessa: talvel­la kuolee enem­män ihmisiä kuin kesäl­lä, kos­ka talvel­la tau­dit (korona, A- ja B‑influenssa ym.) jostakin syys­tä pär­jäävät parem­min kuin kesäl­lä, tap­paen muiden sairauk­sien ja iän heiken­tämiä van­huk­sia. Tämän näkee esim. Euro­mo­mo-sivun graafeista: https://www.euromomo.eu/graphs-and-maps (ks. ensim­mäi­nen graafi). Nyt olemme tuos­sa luon­nol­lises­sa kau­si­vai­htelus­sa juuri nouse­mas­sa kuolleisu­udessa aal­lonkuopas­ta ylöspäin, ja helmiku­un tun­tu­mas­sa kuolleisu­us taas alkaa laskea.

      THL tilas­ton mukaan alle 50 ‑vuo­ti­ai­ta on Suomes­sa kuol­lut maks 12 kpl(tilastot eivät ker­ro tarkkaa lukua). Tilas­toi­hin katsomalla(kuolleisuus, sairaalas­saol­e­vat, kuollei­den ikä­jakau­ma) ovat mon­et nykyiset rajoituk­set jär­jet­tömiä ja aiheut­ta­vat enem­män hait­taa kuin hyö­tyä. Mik­si oiree­ton nuori ihmi­nen ei näil­lä nyky­isil­lä tilas­toil­la saisi itse päät­tää käykö yök­er­hos­sa ja rav­in­to­las­sa vai ei? 

      Kevääl­lä seu­rat­ti­in kuolemia ja teho­hoi­dos­sa ole­via, nyt altistu­misia ja mah­dol­lisia altistu­misia. Uuti­soin­ti on läht­enyt täysin lapasesta. 

      Kipeänä jäädään aina koti­in, oireel­liset tes­tataan pikaises­ti ja sairaat hoide­taan parhaal­la mah­dol­lisel­la taval­la. Riskiryh­mäläis­ten kanssa nou­date­taan erityisvarovaisuutta(tyyliin van­hainkodit). Tarvi­taanko muu­ta nor­maali maalaisjär­jen lisäk­si, mielestäni ei.

      1. Kipeänä jäädään aina koti­in, oireel­liset tes­tataan pikaises­ti ja sairaat hoide­taan parhaal­la mah­dol­lisel­la taval­la. Riskiryh­mäläis­ten kanssa nou­date­taan erityisvarovaisuutta(tyyliin van­hainkodit). Tarvi­taanko muu­ta nor­maali maalaisjär­jen lisäk­si, mielestäni ei. 

        Juuri tätä yritet­ti­in Ruot­sis­sa, kyl­lä ihmiset uskoo suosi­tuk­sia ja on fiksuja…eivät olleet.
        Ne “oireet­tomat nuoret ihmiset” ovat usein juuri niitä jot­ka hoita­vat van­huk­sia ja mui­ta riskiryh­mäläisiä tai ovat muuten tekemi­sis­sä hei­dän kanssaan.

      2. mahdollinen_altistuminen: THL tilas­ton mukaan alle 50 ‑vuo­ti­ai­ta on Suomes­sa kuol­lut maks 12 kpl(tilastot eivät ker­ro tarkkaa lukua). Tilas­toi­hin katsomalla(kuolleisuus, sairaalas­saol­e­vat, kuollei­den ikä­jakau­ma) ovat mon­et nykyiset rajoituk­set jär­jet­tömiä ja aiheut­ta­vat enem­män hait­taa kuin hyö­tyä. Mik­si oiree­ton nuori ihmi­nen ei näil­lä nyky­isil­lä tilas­toil­la saisi itse päät­tää käykö yök­er­hos­sa ja rav­in­to­las­sa vai ei? 

        Kevääl­lä seu­rat­ti­in kuolemia ja teho­hoi­dos­sa ole­via, nyt altistu­misia ja mah­dol­lisia altistu­misia. Uuti­soin­ti on läht­enyt täysin lapasesta. 

        Kipeänä jäädään aina koti­in, oireel­liset tes­tataan pikaises­ti ja sairaat hoide­taan parhaal­la mah­dol­lisel­la taval­la. Riskiryh­mäläis­ten kanssa nou­date­taan erityisvarovaisuutta(tyyliin van­hainkodit). Tarvi­taanko muu­ta nor­maali maalaisjär­jen lisäk­si, mielestäni ei.

        Riskiryh­mien suo­jaami­nen on tavoit­teena hyvä mut­ta käytän­nössä epäre­al­isti­nen toteut­taa, jos koro­nan sal­li­taan lev­itä vapaasti, ja eri­laisi­in riskiryh­mi­in kuu­luu suuri osu­us väestöstä. Brit­tiläisen Impe­r­i­al Col­le­gen arvioiden mukaan infek­tiokuolleisu­us alkaa nous­ta jo 50 ikävuo­den jäl­keen (0,6 % ikäryh­mässä 50–59 v, 2,2 % ikäryh­mässä 60–69 v) kuten myös sairaala­hoitoa tarvit­se­vien osu­us tar­tun­nan saaneista sekä teho­hoitoa tarvit­se­vien osu­us sairaalaan joutuneista [1]. Pelkästään yli 65-vuo­ti­ai­ta on jo yli 20 % Suomen väestöstä. Yli 60-vuo­ti­ai­ta taas on noin 28,8 % (1590893/5525292) [2].

        Ikään­tynei­den lisäk­si riskiryh­mi­in kuu­lu­vat korkean veren­paineen tai yli­pain­oa omaa­vat henkilöt, joista osa on muuten peruster­veitä. Riskiryh­mi­in kuu­lu­viksi las­ke­taan myös tiet­tyjä pitkäaikais­sairauk­sia omaa­vat, joista mon­et kuitenkin kykenevät akti­iviseen elämään yhteiskun­nan jäs­en­inä (esimerkik­si käymään töis­sä tai tekemään vapaae­htoistyötä). Osin määritelmista riip­puu se, kuin­ka suuri osa väestöstä las­ke­taan riskiryh­mi­in kuuluvaksi.

        Ei ole real­is­tista olet­taa, että use­ampi kymme­nen pros­ent­tia väestöstä kyet­täisi­in pidem­piaikaises­ti eristämään muus­ta yhteiskun­nas­ta ja siel­lä riehu­vas­ta koron­aviruk­ses­ta. Tämän kanssa yhtäpitäviä ovat Ruotsin ja Pohjois-Ital­ian koke­muk­set. Moni riskiryh­mään kuu­lu­va on myös akti­ivis­es­ti työelämässä, opiskelee tai on mukana muus­sa yhteiskun­nal­lises­sa toimin­nas­sa. Esimerkik­si kansane­dus­ta­jista, kun­nan­val­tu­ute­tu­ista ja monien puoluei­den akti­iveista ovat mon­et täyt­täneet jo 60.

        Ellei koro­nan lev­iämistä estetä, sairas­tuu siihen Brasil­ian Man­auk­ses­sa kerät­ty­jen tieto­jen mukaan noin 66 % väestöstä, ennen kuin epi­demi­an lev­iämi­nen pysähtyy [3]. Tämä olisi lin­jas­sa sen kanssa, että epi­demi­an eten­e­m­i­nen pysähtyy vas­ta, kun noin 60–70 % väestöstä on sairas­tanut koro­nan. Toisaal­ta taas yli 60-vuo­ti­ai­ta on jo yli 28 % väestöstä, ja sen päälle tulee vielä huo­mat­ta­va väestöo­su­us mui­ta riskiryh­mi­in kuu­lu­via. Jot­ta riskiryh­mät saisi­vat suo­jan sairas­tamisen kaut­ta, tulisi kaikkien tai läh­es kaikkien muiden kuin riskiryh­mi­in kuu­lu­vien sairas­taa tau­ti. Tämän ehdon toteu­tu­mi­nen on käytän­nössä mah­do­ton­ta. Suuri osa ihmi­sistä tuskin halua aset­taa omaa henkeään ja ter­veyt­tään alt­ti­ik­si jonkin epä­var­man, toisille koitu­van ja abstrak­tin hyö­dyn vuok­si. Kuole­man lisäk­si myös muut riskit ovat rel­e­vant­te­ja. Korona saat­taa aiheut­taa pitkäaikaisia vaiku­tuk­sia ja vau­ri­oi­ta sisäe­limi­in myös niille, jot­ka eivät joudu teho­hoitoon tai muuten saa vakavia oire­i­ta [4].

        Edel­lä maini­tu­ista asioista seu­raa se, ettei riskiryh­mien suo­jaamiseen nojaaval­la strate­gial­la ole real­is­tista mah­dol­lisu­ut­ta onnis­tua, jos onnis­tu­misel­la tarkoite­taan riskiryh­mien ja muiden kuolemien ja vakavien sairas­tu­mis­ten estämistä. Jos sal­li­taan koro­nan lev­iämi­nen ja pitäy­dytään pelkässä riskiryh­mien suo­jelus­sa, tule­vat siitä eniten kär­simään tiivi­isti asu­vat ja joukkoli­iken­teel­lä matkus­ta­vat pien­i­t­u­loiset sekä monis­sa työläisam­mateis­sa toimi­vat, joil­la ei ole etätyömahdollisuutta.

        [1] Report 9: Impact of non-phar­ma­ceu­ti­cal inter­ven­tions (NPIs) to reduce COVID-19 mor­tal­i­ty and health­care deman, https://www.imperial.ac.uk/media/imperial-college/medicine/sph/ide/gida-fellowships/Imperial-College-COVID19-NPI-modelling-16–03-2020.pdf
        [2] Find­ikaat­tori, Väestön ikärakenne, https://findikaattori.fi/fi/14
        [3] COVID-19 herd immu­ni­ty in the Brazil­ian Ama­zon, https://www.medrxiv.org/content/10.1101/2020.09.16.20194787v1
        [4] Long Covid: the evi­dence of lin­ger­ing heart dam­age, https://www.theguardian.com/world/2020/oct/04/long-covid-the-evidence-of-lingering-heart-damage

  2. Liian pes­simisti­nen näke­mys. Jos on Nor­jas­sa tait­tunut, tait­tuu myös Suomes­sa. Suo­ma­laiset on tun­nol­lista väkeä, nyt on koron­av­ilkut ja opit­tu miten kan­nat­taa toimia.

    1. Juha:

      Liian pes­simisti­nen näke­mys. Jos on Nor­jas­sa tait­tunut, tait­tuu myös Suomes­sa. Suo­ma­laiset on tun­nol­lista väkeä, nyt on koron­av­ilkut ja opit­tu miten kan­nat­taa toimia.

      On vilkku­ja. Mut­ta ei tietoa, mitä sit­ten tapah­tuu, jos tau­ti lev­iää kun­nol­la, ja vilkku vilkut­taa vaik­ka 100 000:lle ihmiselle samas­sa kuus­sa. Niin kauan kuin määrät ovat pieniä, Vilkut­ta­mi­nen voi toimia. Mut­ta jos tau­ti oikeasti läh­tee kun­nol­la lev­iämään, niin teo­reet­tis­ten altistu­misti­lantei­den määristä voi tul­la val­tavia, ja sen jäl­keen voidaan olla tilanteessa, jos­sa ihmiset eivät enää väl­itä, vaik­ka Vilkku vilkut­taisi mitä, tai eivät lataa edes sovel­lus­ta, joka jatku­vasti vilkut­taa. Nor­jas­sakin on rapor­toitu syysku­us­sa suun­nilleen saman ver­ran covid-tapauk­sia kuin oli maalisku­us­sa. Touko‑, kesä- ja heinäkuu oli sen suh­teen hil­jaisia, mut­ta nyt on men­ty taas jo yli 100:n uuden päivit­täisen tapauk­sen vauh­tia Norjassakin.

  3. “Vaan mitä pitäisi tehdä?” on tosi­aan tuhan­nen taalan kysymys. Aasi­as­sa on esimerkke­jä koronaon­nis­tu­mi­sista, mut­ta siel­lä ihmis­ten luon­teen­laatu on eri­lainen ja epi­demi­an kasvua yritetään vält­tää kollek­ti­ivis­es­ti. Sieltä on nähty, että koro­nan pitämi­nen säästöliekil­lä on mah­dol­lista kohtu­ullisil­la rajoi­tus­toimen­piteil­lä, mut­ta se vaatii kaikkien osal­lis­tu­mista talkoisi­in. Uusi-See­lan­ti taitaa olla ain­oa län­si­maak­si las­ket­ta­va, joka on onnis­tunut pitämään koro­nan aisois­sa, mut­ta siel­lä syr­jäi­nen sijain­ti tekee siitä paljon helpompaa.

    Suomes­sa korona on jo riistäy­tynyt käsistä. Nyt näytetään men­tävän maltil­lis­ten rajoi­tusten mallil­la, jos­sa kasvua yritetään hillitä tehokkail­la tai pien­ten kus­tan­nusten toimen­piteil­lä. Ne eivät kuitenkaan riitä enää tässä vai­heessa estämään kasvua. Yksi vai­h­toe­hto on jatkaa täl­lä tiel­lä ja antaa koro­nan lev­itä, mut­ta suo­jel­la riskiryh­miä (sen mitä pystytään, täy­del­lis­es­ti­hän sitä ei voi tehdä). Ruumi­ita ja pitkäaikaises­ti sairas­tu­via tulee, mut­ta jo opitun ansios­ta toden­näköis­es­ti kuitenkin aika vähän (varsinkin työikäis­ten joukos­sa). Ruot­sista on nähty, että puo­lessa vuodessa ei ehdi tul­la mitään katas­trofia, ja nyt ollaan puol­ta vuot­ta viisaampia taudin hoi­dos­sa ja riskiryh­mien suojelussa.

    Toinen vai­h­toe­hto olisi välil­lä tukah­dut­taa aal­to rankoil­la rajoi­tus­toimen­piteil­lä siinä vai­heessa kun sairaalat alka­vat olla täysiä. Sit­ten taas elet­täisi­in nor­maal­isti muu­ta­ma kuukausi, ja taas sairaaloiden täyt­tyessä uudet rajoi­tus­toimen­piteet. Tätä ehtisi tul­la 2 ‑3 syk­liä ennen ensi kesää, joka voisi taas olla rauhal­lista aikaa ja sit­ten toiv­ot­tavasti mas­saroko­tuk­set on käynnissä.

    Kol­mas — ehkä epäre­al­isti­nen — vai­h­toe­hto olisi, että koronat­a­pausten tul­lessa lähipi­iri­in ihmiset heräi­sivät ja omak­su­isi­vat ne suh­teel­lisen helpot käytän­nöt, joil­la R saadaan pidet­tyä alle yhden.

    Talous on myös hyvin mie­lenki­in­toinen kysymys. Kulut­tamisen vähen­e­m­i­nen on johtanut siihen, että rahaa jää enem­män säästöön. Voisiko tästä seu­ra­ta talouden mullis­tus, jos­sa rahaa ja resursse­ja käytetäänkin vähem­män epäolennaiseen?

    1. huolestunut ja samal­la opti­misti:

      Talous on myös hyvin mie­lenki­in­toinen kysymys. Kulut­tamisen vähen­e­m­i­nen on johtanut siihen, että rahaa jää enem­män säästöön. Voisiko tästä seu­ra­ta talouden mullis­tus, jos­sa rahaa ja resursse­ja käytetäänkin vähem­män epäolennaiseen?

      Voi. Tosin val­tio ei vält­tämät­tä tykkää siitä. Kun rahat jää säästöön, ja vero­tus on pääasi­as­sa ansio­tu­lo- ja kulu­tus­pe­rus­taista, niin verot­ta­jalle ei ker­ry nyt vero­ja entiseen tapaan. Mut­ta val­tion menot on silti ennä­t­y­sisot. Täl­lä menol­la saadaan koh­ta heit­tää hyväste­jä hyv­in­voin­ti­val­tioille. Eläke­varat on kiin­ni etenkin val­tion­lain­ois­sa, ja val­tion­lain­o­jen takaisin­mak­samises­sa onnis­tu­misen edel­ly­tyk­set ovat aika hämärän peitossa pidem­mälle tule­vaisu­u­teen kat­sot­taes­sa. Jos talous kutis­tuu, on yhä vähem­män, mis­tä pysty­isi edes verottamaan.

    2. huolestunut ja samal­la opti­misti:

      Talous on myös hyvin mie­lenki­in­toinen kysymys. Kulut­tamisen vähen­e­m­i­nen on johtanut siihen, että rahaa jää enem­män säästöön. Voisiko tästä seu­ra­ta talouden mullis­tus, jos­sa rahaa ja resursse­ja käytetäänkin vähem­män epäolennaiseen?

      Mie­lenki­in­toinen aja­tus talouden osalta, esim. itse olen käyt­tänyt suurim­man osan tulois­tani matkailu­un ennen koron­akri­isiä, mut­ta nyt se ei luon­nol­lis­es­ti onnis­tu, joten rahaa jää säästöön huo­mat­ta­van paljon. Tilalle olen saanut ajan­vi­etet­tä muiden huo­mat­tavasti vähem­män rahaa vievien asioiden muo­dos­sa. Menoni ovat var­maan noin puo­let siitä mitä ennen koron­aa. Tilanteen pitkit­tyessä olen alka­nut pohti­maan työn­teon mielekkyyt­tä 8 tun­tia päivässä 5 päivää viikos­sa. Nykyisel­lään tulisin hyvin toimeen tekemäl­lä vain puo­let tai jopa vähem­män nykyis­es­tä töitä (tien­aan hie­man keskimääräistä enem­män, mut­ta perus arjen menoni ovat varsin pienet) ja samal­la saisin parem­paa elämän­laat­ua ja enem­män vapaa-aikaa. 

      Entä jos use­ampikin alka­isi samal­la taval­la ajatel­la, jos tilanne pitkit­tyy, eikä ole mah­dol­lisu­ut­ta kulut­taa raho­ja palvelui­hin, joi­ta koronati­lanne rajoit­taa? Use­ampia voisi alkaa siinä tilanteessa “down­shif­taus” kiin­nos­taa. Ympäristön kannal­ta hyvä asia, mut­ta miten hyv­in­voin­ti­val­tion rahoi­tus sen kestäisi.

      1. J. J.: Entä jos use­ampikin alka­isi samal­la taval­la ajatel­la, jos tilanne pitkit­tyy, eikä ole mah­dol­lisu­ut­ta kulut­taa raho­ja palvelui­hin, joi­ta koronati­lanne rajoit­taa? Use­ampia voisi alkaa siinä tilanteessa ”down­shif­taus” kiin­nos­taa. Ympäristön kannal­ta hyvä asia, mut­ta miten hyv­in­voin­ti­val­tion rahoi­tus sen kestäisi. 

        Jotakin täl­laista ajoin juuri takaa. Maail­ma on pul­lol­laan palvelu­ja, jois­sa tuote­taan vain toisille mieli­hyvää. Matkailu oli yksi niistä, sitä tosin korona on rajoit­tanut nyt pahasti. Näistä palveluista luop­umi­nen ei vähen­täisi maail­man kokon­ais­var­al­lisu­ut­ta mitenkään, mut­ta nykyi­nen talousjär­jestelmä on kuitenkin rak­en­tunut niin, että niitäkin työ­paikko­ja tarvi­taan. Jos näi­den ihmis­ten toimeen­tu­lo jär­jestet­täisi­in jotenkin muuten, voit­taisi maail­ma taloudel­lis­es­ti, mut­ta mieli­hyvä pitäisi löytää muual­ta. Nykyisenä dig­i­taal­is­ten viihdykkei­den aikakaut­e­na vai­h­toe­hto­ja kyl­lä on.

        Muu­tos olisi val­ta­van iso enkä usko sen real­is­tis­es­ti tapah­tu­van. Mut­ta ehkä tämä kri­isi voisi siirtää maail­maa piirun ver­ran siihen suuntaan.

      2. Läh­es kaik­ki tuotan­to on tuot­ta­mas­sa ihmisille vain mieli­hyvää. Jos tätä ei tarvi­taisi, voisimme esimerkik­si kar­sia 90 vaat­tei­den tuotan­nos­ta pois, kaiken musi­inkin ja ties mitä.

      3. Ode on oike­as­sa. Minkälainen olisi vaikka­pa joukkoli­ikenne, jona ei olisi tarkoi­tus tuot­taa mieli­hyvää tai mukavu­ut­ta? Lin­ja-autois­sa olisi esimerkik­si kovat penkit, kun ne on helpoin pitää puhtaana.

      4. Sylt­ty:
        Ode on oike­as­sa. Minkälainen olisi vaikka­pa joukkoli­ikenne, jona ei olisi tarkoi­tus tuot­taa mieli­hyvää tai mukavu­ut­ta? Lin­ja-autois­sa olisi esimerkik­si kovat penkit, kun ne on helpoin pitää puhtaana. 

        VR:n uusien vaunu­jen penkit ovat jo esimerk­ki tästä…

      5. Ilmaisin itseäni vähän huonos­ti, osak­si var­maan sik­si etten tunne kansan­taloustiedet­tä edes sen ver­taa, että tietäisin mitä ter­me­jä pitäisi käyttää.

        Tarkoitin palvelu­ja, joil­la ei ole mitään muu­ta funk­tio­ta kuin mieli­hyvän tuot­ta­mi­nen, vaikka­pa vapaa-ajan matkus­t­a­mi­nen tai musi­ik­ki. Jotak­in­han ihmis­ten on tehtävä vapaa-ajal­laan ja ajoin takaa sitä, että olisi parem­pi jos mieli­hyvää han­kit­taisi­in sel­l­ai­sista asioista, joiden tuot­ta­mi­nen on edullista. Dig­i­taalis­es­ti levitet­tävä musi­ik­ki on hyvä esimerk­ki edullis­es­ta mieli­hyvästä. Kauko­matkailu taas on esimerk­ki kalli­ista mieli­hyvästä, jon­ka soisi vähenevän. Tässä on kestävän kehi­tyk­sen näkökul­man lisäk­si myös taloudelli­nen näkökul­ma: mitä vähem­män resursse­ja (eli rahaa) käytetään puh­taan mieli­hyvän han­kkimiseen, sitä enem­män niitä voitaisi­in kohden­taa tuot­tavu­ut­ta paran­tavi­in toimen­piteisi­in. Tämä vaatisi kuitenkin perus­ta­van­laa­tu­isia talouden rak­en­tei­den muu­tok­sia, jos se tapah­tu­isi suures­sa mittakaavassa.

        En tarkoit­tanut täl­lä sitä, että kaiken pitäisi olla mah­dol­lisim­man askeet­tista. Bus­sis­sa voi olla edelleen pehmeät penkit, mut­ta bus­sil­la matkus­t­a­mi­nen ylipäätään voisi vähen­tyä, jos vapaa-ajan tekem­i­nen muut­tuu entistä enem­män sel­l­aisek­si, joka ei vaa­di matkus­tamista. Etätöi­den lisään­tymi­nen vähen­tää sekin liiken­teen tarvet­ta ja on hyvä esimerk­ki siitä, kuin­ka tässä tapah­tuu muu­tos, jos­sa resursse­ja voidaan kohdis­taa järkeväm­min (tuot­ta­mat­tomaan liikku­miseen ei tarvitse enää käyt­tää niin paljoa resursseja).

  4. Nos­tat omaa ennus­ta­jan­hän­tääsi usein ylös, mut­ta tästäkin tek­stistä pais­taa läpi, että olet syys­tä tai tois­es­ta ymmärtänyt tukah­dut­tamis­strate­gian puoles­ta puhunei­den argu­men­tit pitkälti aivan väärin — tai sit­ten esität ne tarkoituk­sel­la erheel­lis­es­ti. Pelk­istät tukah­dut­tamisen ajatuk­sen siihen, että koronatar­tun­to­jen määrä pidet­täisi­in järeil­lä toimil­la nol­las­sa joko koko tal­ven yli tai sit­ten tiet­tyyn pis­teeseen saak­ka, jol­loin palat­taisi­in ker­tarysäyk­sel­lä nor­maali­in elämään. En usko, että kovinkaan moni on tosis­saan ehdot­tanut kumpaakaan näistä vai­h­toe­hdoista vaan yksinker­tais­es­ti argu­men­toin­ut sen puoles­ta, että talves­ta päästäisi­in yli lievim­mil­lä rajoi­tus­toimil­la, jos uusien tar­tun­to­jen päiväko­htaista määrää ei mis­sään vai­heessa päästet­täisi tiet­tyä rajaa isommaksi.

    Koke­muk­ses­ta tiedämme hyvin, että mitä laa­jem­malle virus päästetään tietyssä yhteiskun­nas­sa lev­iämään, sitä voimakkaampia rajoituk­sia epi­demi­an kuri­in saami­nen vaatii, eli mitä kauem­min odotamme nykyisessä melkein nor­maalin arjen tilanteessa, sitä laa­jem­pia ja pitkäkestoisem­pia rajoituk­sia tulemme myöhem­min talvel­la tarvit­se­maan. Pien­im­mil­lä taloudel­lisil­la ja hyv­in­voin­ti­tap­pi­oil­la olisi luul­tavasti selvit­ty, jos esim. rav­in­toloiden ja baarien ei mis­sään vai­heessa olisi sal­lit­tu olla auki klo 22 pidem­pään tai urheilu­ta­pah­tu­mien kat­so­moi­hin ottaa yli 20% areenan kap­a­siteetista. Lis­taa voi jatkaa vielä pitkään, mut­ta pääsanoma on aina sama: jos rajoituk­sia ei olisi höl­len­net­ty heinä-eloku­us­sa niin paljon kuin Suomes­sa tehti­in, olisimme saa­neet elää lokaku­un ja toukoku­un välisen ajan huo­mat­tavasti nor­maalimpaa arkea kuin nyt tulemme tekemään. Luul­tavasti myös kansan­talous olisi lop­pu­peleis­sä selvin­nyt tuol­la strate­gial­la paljon vähem­min vaurioin.

    On toki tot­ta, että esim. nuori­son käyt­täy­tymistä on vaikea valvoa tehokkaasti 24/7, mut­ta tämäkin argu­ment­ti vain vahvis­taa sen tärkeyt­tä, että koro­nan ei kesän jäl­keen olisi pitänyt antaa lev­itä nykyiseen volyymi­in­sa. 10 tai 100 ker­taa 0 on edelleen 0, eli jos yhdel­läkään kotibileisi­in saa­pu­val­la ei olisi koron­aa alun­perinkään, eivät juh­lat sitä myöskään levittäisi.

    1. “mitä laa­jem­malle virus päästetään tietyssä yhteiskun­nas­sa lev­iämään, sitä voimakkaampia rajoituk­sia epi­demi­an kuri­in saami­nen vaatii”

      Ei ole tot­ta. R0 pitää saa­da alle 1:n ja se myös riit­tää kuri­in saamiseen.

      1. Asia ei ole läh­eskään noin yksinker­tainen. Ensin­näkin on paljon rajoi­tus­toimia jot­ka skaalau­tu­vat huonos­ti, ts. ovat huo­mat­tavasti helpom­pia tai halvem­pia imple­men­toi­da sil­loin, kun päivä­tar­tun­to­ja on vähän; esimerkkeinä vaikka­pa tar­tun­taketju­jen jälji­tys ja karan­teen­it. Sil­lä on aika paljon merk­i­tys­tä kansan­taloudelle, onko altistu­mis­ten vuok­si pakkokaran­teenis­sa annet­tuna päivänä 100 vai 20.000 ihmistä.

        Toisek­seen on varsin vaku­ut­tavasti nähty, etteivät yksinker­taisim­mat lev­iämis­mall­it, jot­ka pitävät sisäl­lään yhden R_0 tyyp­pisen para­metrin, kuvaa koron­aviruk­sen lev­iämistä kovinkaan hyvin. Merkit­tävä ero tulee esimerkik­si super­tar­tut­ta­jien ja “koronalinko­jen” kaut­ta, ts. sel­l­ai­sista melko harv­inaista tapahtumista/yksilöistä, jot­ka levit­tävät virus­ta val­tavalle määrälle ihmisiä. Ilmeis­es­ti juuri tämän ilmiön takia korona pysyi talvel­la melko pitkään “tutkan alla” ilman mitään rajoi­tus­toimia, kunnes sit­ten tietyn lev­iämisas­teen jäl­keen räjähti käsi­in esim. Pohjois-Ital­ias­sa. Kyse ei todel­lakaan ollut tasais­es­ta ekspo­nen­ti­aalis­es­ta lev­iämis­es­tä, vaan nimeno­maan tapah­tu­maketjus­ta, jos­sa infek­tion lev­iämis­tahti nopeu­tui huo­mat­tavasti kun tar­tun­to­jen määrä kasvoi riittävästi.

      2. Super­tar­tut­ta­jat saa­vat immu­ni­teetin keskimäärin ennen mui­ta. Sik­si R0 piene­nee koko ajan, samoin tekni­ikan ja tietämyk­sen kehi­tyk­sen vuok­si. Jälji­tys- ja karan­teenikus­tan­nuk­set saat­ta­vat tosi­aan vaikut­taa toiseen suun­taan, mut­ta kun nuo las­ke­taan yhteen, mikä on net­to­vaiku­tus? Onko jos­sain tutkimus aiheesta? Speku­laa­tio tääl­lä ei ratkaise asiaa.

      3. R0: Super­tar­tut­ta­jat saa­vat immu­ni­teetin keskimäärin ennen muita. 

        Täl­lä ei ole juurikaan merk­i­tys­tä niin kauan kun sairas­tunei­den määrä pysyy “suo­ma­lai­sis­sa luke­mis­sa” eli kun 99,99% kansalai­sista on edelleen vapaa­ta riis­taa virukselle.

      4. Sylt­ty: Täl­lä ei ole juurikaan merk­i­tys­tä niin kauan kun sairas­tunei­den määrä pysyy ”suo­ma­lai­sis­sa luke­mis­sa” eli kun 99,99% kansalai­sista on edelleen vapaa­ta riis­taa virukselle.

        Jo viral­lisil­la lukemil­la 0,5 pros­ent­tia helsinkiläi­sistä on saanut tar­tun­nan (ei 0,01), ja kun huomioidaan että kevääl­lä ei tes­tat­tu oikein ketään ja täl­läkään het­kel­lä ei löy­de­tä lähellekään kaikkia tar­tun­nan saanei­ta, todel­li­nen luku on vähin­tään kymme­nenker­tainen, toden­näköisem­min vielä paljon sitäkin suurempi.

        Eli toden­näköis­es­ti Helsingis­sä ns. “super­tar­tut­ta­jat” ovat saa­neet koron­aviruk­sen jo keväällä.

      5. R0:
        Super­tar­tut­ta­jat saa­vat immu­ni­teetin keskimäärin ennen mui­ta. Sik­si R0 piene­nee koko ajan, samoin tekni­ikan ja tietämyk­sen kehi­tyk­sen vuok­si. Jälji­tys- ja karan­teenikus­tan­nuk­set saat­ta­vat tosi­aan vaikut­taa toiseen suun­taan, mut­ta kun nuo las­ke­taan yhteen, mikä on net­to­vaiku­tus? Onko jos­sain tutkimus aiheesta? Speku­laa­tio tääl­lä ei ratkaise asiaa.

        Tuo teo­ria esitet­ti­in jo kevääl­lä ja sen vika on siinä että ymmärtääk­seni super­tar­tut­tavu­us on parem­minkin tilanne kuin henkilö, yhdis­telmä jos­sa on oireet­toman tai vähäoireisen tar­tun­nan saanut henkilö ja tilanne jos­sa on paljon ihmisiä läheisessä kosketuksissa

        Sosi­aalis­es­ti akti­ivi­nen voisi siten olla jonk­in­ver­ran toden­näköisem­min super­tar­tut­ta­ja. Kuitenkin useim­mil­la on joskus tilantei­ta jois­sa on paljon kon­tak­te­ja. Siinä ei tarvi­ta hyper­ak­ti­ivista henkilöä vaan parem­minkin huonoa onnea sairas­tu­misen ajoituk­ses­sa. Voi olla vaik­ka häät, syn­tymäpäivät tai pelkästään tavalli­nen baari-ilta jol­loin on illan aikana taval­lista käy­dä paris­sa kolmes­sa paikassa.

        Näyt­tää siltä että olti­in aika lail­la oikeil­la jäljil­lä kun sul­jet­ti­in yök­er­hot ja isot kokoon­tu­miset. Niihin rajoituk­si­in Suomen talous ei kaadu. Keväästä ruot­salaiset oli­vat oppi­neet niin paljon että iso­ja yleisöti­laisuuk­sia ei siel­lä edelleenkään pide­tä. Helpom­mal­la pääaseessä Suomes­sa oppi ei ollut niin kovaa kun kuollei­ta oli vähem­män. Tuli kiire pelas­taa kesäfes­tar­it kun olti­in saatu tar­tun­nat lähel­lle nol­laa, paha virhe.

  5. “Olen int­tänyt, ettei Covid-19 epi­demi­aa pysty pysäyt­tämään tukah­dut­ta­mal­la. Se voidaan painaa säästöliekille, mut­ta sitä ei saa­da sam­mu­maan.” Suomes­sa­han ei ole yritet­tykään tukah­dut­taa epi­demi­aa. Kesäl­lä se melkein tukah­tui vahin­gos­sa yrit­tämät­tä, mut­ta matkail­i­joiden annet­ti­in tuo­da se takaisin. Nyt on kak­si kuukaut­ta annet­tu taudin saa­pua vapaasti maa­han tääl­lä kytenei­den tar­tun­to­jen lisäk­si. Juuri mitään rajoituk­sia ei ole ollut voimas­sa ja silti tilanne on vas­ta nyt riistäy­tymässä käsistä. Eli ei se tau­ti nyt niin hel­posti lev­iä. Tämän perus­teel­la näk­isin tukah­dut­tamisen ole­van mah­dol­lista. Mitä use­ampi maa tukah­dut­taisi sitä parem­min se toimisi, kos­ka matkail­i­joiden ris­ki levit­tää tau­tia pienenisi.

    Varovaisu­ud­es­ta tin­kimi­nen on inhimil­listä, kos­ka ihmiset väsyvät. Nyt ole mitään yhteista tavoitet­ta, jota kohden kan­nat­taisi pyrk­iä. Hal­li­tus on epäon­nis­tunut, kun se ei ole pystynyt luo­maan kuvaa miten taudin kanssa pär­jätään rokot­teeseen asti. Nyt tehtävät rajoituk­set eivät ole yhtey­dessä mihinkään yhteis­es­ti jaet­tuun tavoit­teeseen. Rajoituk­set tule­vat näyt­täy­tymään mon­elle saman­laise­na irral­lise­na kiu­san­tekona kuin maan­tei­den nopeuskam­er­avalvon­ta. Riskiryh­mäläiset ymmärtävät, mut­ta nuoret, joille on hoet­tu että tämä ei ole heille vaka­va tau­ti, eivät ymmärrä.

    Nyt näytämme ajau­tu­van jojo-malli­in — ei mitään rajoituk­sia — yllät­tymi­nen — pani­ikki­jar­ru­tus — ei mitään rajoituk­sia — jne. Tämä lisää epä­var­muut­ta ja siten hyy­dyt­tää talouden. Minäkin jätin jo hotellin varaa­mat­ta syys­lo­ma­lle ja päätök­sen Lap­pi­in lähdöstä jouluk­si teen vas­ta ihan viime tin­gas­sa epi­demi­ati­lanteen mukaan. Olisi parem­pi pitää yllä koko ajan kevy­itä rajoituk­sia, jos kyvyt eivät riitä tukah­dut­tamiseen. Suurin ongel­ma on ajat­telu pakot­tavas­ta valin­nas­ta ter­vey­den talouden välillä.

    Olen samaa mieltä, että pitkä talvi on tulos­sa. Koro­nan myötä meni myös usko ilmas­ton­muu­tok­sen tor­jun­nan mah­dol­lisuuk­si­in ja samoin usko hallinnon kyky­i­hin tehdä mitään järkevää esim. soten, vero­tuk­sen tai työl­lisyy­den suh­teen. Jos nyt olisi vaalit, jät­täisin äänestämättä.

  6. Päätös on tehty. Täys­sulku­ja kevään malli­in ei tule, kos­ka talous ei kestä sel­l­aista. Ikäih­mis­ten pitää ymmärtää itse huole­htia itsestään.

    1. Real­isti:
      Päätös on tehty. Täys­sulku­ja kevään malli­in ei tule, kos­ka talous ei kestä sel­l­aista. Ikäih­mis­ten pitää ymmärtää itse huole­htia itsestään. 

      Kevääl­läkään ei oli­is kan­nat­tanut men­nä täys­sulkui­hin vaan olisi pitänyt toimia nopeam­min, ratkai­se­vam­min ja paikallisem­min. On ihan hölmöä odot­taa mah­dol­lisim­man pitkään ja sit­ten lyödä kaik­ki rav­in­to­lat säp­pi­in koko maas­ta, niiltäkin paikkakun­nil­ta, joil­la ei koko virus­ta oltu nähty ollenkaan.

      Pitää toimia kuten Kuh­mossa: *heti* ja kun­nol­la, jot­ta rajoituk­set voidaan pitää lyhy­inä ja paikallisi­na. Jos rajoituk­set koske­vat vain pien­tä määrää ihmisiä ja kuukausien sijas­ta puhutaan viikoista, ne voivat olla ankarampia.

  7. On ole­mas­sa työ­paikko­ja ja työ­paikko­ja. Kaipolan työ­paikat eivät enää palaa mut­ta uusi yök­er­ho nousee entisen tilalle siinä silmän­räpäyk­sessä kun sen pitämi­nen on oikeasti tur­val­lista. Ei taito myy­dä olut­ta ja viinaa katoa mihinkään. Sama kos­kee tur­is­mia, kesän koke­musten perus­teel­la tur­is­mi palaa ennalleen liiankin sukke­laan. On aivan turhaa pitää pystyssä yök­er­ho­ja val­tion tuel­la ja vielä hul­lumpaa on pitää yllä yök­er­ho­ja ter­vey­den kus­tan­nuk­sel­la. Antaa kan­nat­ta­mat­tomien kaat­ua nyt, täl­lä het­kel­lä yök­er­hon pitämi­nen on näis­sä olois­sa kan­nat­tam­a­ton­ta toim­intaa. Tai sit­ten vaaraa aiheut­tavaa. Järkyt­tävän kalli­ista voidaan alkaa puhua vas­ta jos yök­er­ho­jen holtit­to­muus alkaa hei­jas­tua muualle yhteiskun­taan, muuhun rav­in­to­la­toim­intaan, kaup­pakeskuk­si­in, työpaikkoihin.

    Paperite­hdas­ta kor­vaa­mat­tomam­paa on vielä menet­tää osaamista, esimerkik­si laivan­raken­nuk­ses­sa. Ja vielä sitäkin pahempaa on menet­tää kulut­ta­ja­markki­nat niinkuin Nokian tapauk­ses­sa kävi, sen brändin rak­en­tu­mi­nen oli usko­ma­ton onnen­potku Suomelle. Työ­paikat eivät ole Suomelle samanveroisia.

    1. K.k.:

      On ole­mas­sa työ­paikko­ja ja työ­paikko­ja. Kaipolan työ­paikat eivät enää palaa mut­ta uusi yök­er­ho nousee entisen tilalle siinä silmän­räpäyk­sessä kun sen pitämi­nen on oikeasti tur­val­lista. Ei taito myy­dä olut­ta ja viinaa katoa mihinkään. Sama kos­kee tur­is­mia, kesän koke­musten perus­teel­la tur­is­mi palaa ennalleen liiankin sukke­laan. On aivan turhaa pitää pystyssä yök­er­ho­ja val­tion tuel­la ja vielä hul­lumpaa on pitää yllä yök­er­ho­ja ter­vey­den kus­tan­nuk­sel­la. Antaa kan­nat­ta­mat­tomien kaat­ua nyt, täl­lä het­kel­lä yök­er­hon pitämi­nen on näis­sä olois­sa kan­nat­tam­a­ton­ta toim­intaa. Tai sit­ten vaaraa aiheut­tavaa. Järkyt­tävän kalli­ista voidaan alkaa puhua vas­ta jos yök­er­ho­jen holtit­to­muus alkaa hei­jas­tua muualle yhteiskun­taan, muuhun rav­in­to­la­toim­intaan, kaup­pakeskuk­si­in, työpaikkoihin.

      Olen samaa mieltä. Rav­in­toloiden pysty­tyskus­tan­nus on niin pieni, ja niihin kykeneviä niin paljon, että niitä nousee kuin sieniä sateel­la, jos kysyn­tää on. Sen sijaan paperite­hdas­in­vestoin­nit ovat niin iso­ja ja niihin kykenevien määrä niin pieni, että ne ovat ihan toisen­tyyp­pisiä tilantei­ta. Minus­takaan ei ole järkeä yhteiskun­nan tukea rav­in­toloiden pystyssä pitämisessä ainakaan pidem­mälti. Suurimpia covidi­in liit­tyvien rav­in­to­latukien saa­jia ovat Hesarin mukaan olleet Roy­al Rav­in­to­lat, Res­tel Rav­in­to­lat, Ave­cra, Select Ser­vice Part­ner Fin­land ja Tallink Sil­ja, ja kon­serneista Res­tel sekä Burg­er-In. Isot toim­i­jat osaa­vat tukien haun talousosas­toi­neen. Mon­et pienet toim­i­jat eivät osan­neet edes hakea tukia. Niis­sä talout­ta hoitaa usein yrit­täjä itse.

    2. Nokian ain­ut­laa­tu­inen matka­puhe­lin­men­estys voidaan myös kat­soa suurek­si lot­tovoiton kaltaisek­si onnettomuudeksi.

      Suomen kansa tot­tui 10% liian hyvään elin­ta­soon ja nyt kun ei toista lot­tovoit­toa tule niin pidämme yllä sitä saavutet­tua tasoa elin­ta­soa yllä velaksi.

  8. Olit myös sitä mieltä kuin­ka Covid on Suomes­sa hoidet­tu hyvin. Tuskin on mikään yllä­tys että tapauk­set ovat lisään­tymässä nyt kun tes­taus-jälji­tys ei toi­mi, rajoituk­set ovat olleet pois­sa, ulko­maan matkailus­sa ei karan­tee­nia, ilmat ovat viilen­neet, ihmiset sisätilois­sa, sekä koulut ja työt alka­neet lomien jäl­keen. Lähtö­ta­so vain olisi ollut paljon alhaisem­pi, jos ihan kaikkea ei olisi vapautet­tu kesäl­lä, ulko­maan matkois­sa jonkin­lainen karan­teeni ja yleinen maskin käyt­tö olisi saatu käytän­nök­si jo keväällä. 

    Pahin ongel­ma on heikko tes­taus-jälji­tys kap­a­siteet­ti, mikä ei olisi kovin kallista ver­rat­tuna riehu­van Covidin talousvaikutuksiin. 

    Nuorten rellestämis­es­tä taas sen ver­ran, että viestin­tä ei ole onnis­tunut. Jos yök­er­hot ja mas­sa­t­a­pah­tu­mat avataan, ei ole ihan pelkästään nuorten vika jos saa sen käsi­tyk­sen, että pahin uhka on jo takana. Viestin­tä on ollut heikkoa eikä ole ollut oikein koskaan selvää mitä hal­li­tus on täs­mälleen tavoitel­lut. THL taas jatkoi pitkään epä­suo­rasti lau­maim­mu­ni­teetista unel­moiden, sil­lä ole­tuk­sel­la ettei sairas­tuneista mon­et pahem­min kär­si ja että immu­ni­teet­ti säi­lyy pitkään. Ongel­mana on myös se että poli­itikot saa­vat syyt niskaansa, jos reagoidaan ajois­sa, kos­ka osa ihmi­sistä luulee sit­ten kaiken olleen turhaa kun melkein kukaan ei kuol­lut (ja alkaa laske­maan jotain ihmishen­gen hin­taa jaka­mal­la kuollei­den lukumäärää GDP pudo­tuk­sel­la), ja tietysti sil­loin kun on oltu hitai­ta ja sairaalat ja ruumishuoneet ovat täynnä. 

    Jos nyt sat­tuisi tule­maan toinen pan­demia heti perään jostain influ­enssas­ta joka iskisi lujasti kak­sikymp­pis­ten immunolo­giaan, alka­isiko­han siitä kes­ki-ikäis­ten ja van­ho­jen ukko­jen baareis­sa rellestämi­nen samal­la kun nuo­ria miehiä kuolisi kuin kärpäsiä.

  9. Tämä koron­avirus on ihmiskun­nan seu­ralainen tästä ikuisu­u­teen, joten kan­nat­taa jokaisen vain hyväksyä oma kuol­e­vaisuuten­sa ja yrit­tää naut­tia elämästään.

  10. Ehdotan, että poli­itikot suh­tau­tu­vat koron­aan samal­la tin­kimät­tömäl­lä raivol­la kuin ilmas­ton­muu­tok­seen ja Suomen velka­an­tu­miseen. Että 2050 koronat­a­pausten määrä on puo­litet­tu ja nyt täy­del­lä tar­mol­la tekemään tiekart­to­ja asian ratkaisemiseksi.

  11. Palaute­taan­pa vielä mieli­in, miten hal­li­tuk­sen strate­gia on kehit­tynyt: aluk­si päämin­is­teri (var­maan THL:n aloit­teesta) sanoi, että “jätetään spek­taakke­lit muille”. Pres­i­dentin puu­tut­tua asi­aan ryhdyt­ti­in kuitenkin aset­ta­maan rajoituk­sia, ja sil­loin päämin­is­teri sanoi näin: “tau­ti ote­taan vas­taan koko väestöl­lä ja riskiryh­mät suojataan”.

    Tämän jäl­keen ei ääneen­lausut­tua strate­giaa ole tietääk­seni kuu­lunut, var­maan siitä yksinker­tais­es­ta syys­tä, että san­otus­ta voidaan jälkikä­teen vetää tilille.

    Itse olen sitä mieltä, että hal­li­tuk­sen toimen­piteet ovat vai­hdelleet epä­toivois­es­ta surkuhu­paisaan. Uuden­maan sulku esimerkkinä ensim­mäis­es­tä ja eili­nen rav­in­to­lapäätös jälkim­mäis­es­tä. Kun ymmär­ret­tävistä syistä minkään toimen­piteen vaiku­tuk­sista ei voi etukä­teen olla var­maa tietoa, on ollut pakono­mainen tarve rajoit­taa jotakin, jot­ta ainakaan tekemät­tä jät­tämis­es­tä ei voi­da syyttää.

    Vaakakupis­sa on kuitenkin monien yksilöi­den toimeen­tu­lo, ja ihmeen help­poa on ollut niin hal­li­tuk­ses­sa kuin keskustelu­pal­stoil­lakin vähät välit­tää muiden tien­esteistä. Jälkikä­teen tiedämme sit­ten, oliko taudin vakavu­us mis­sään suh­teessa valit­tui­hin keinoihin.

  12. Tässä kir­joituk­ses­sa olisi ollut paljon olen­naisem­paa esit­tää onnis­tuneen ennus­tuk­sen lisäk­si sen tärkein korol­laaripäätelmä, toimen­pide-ehdo­tuk­set sekä toimen­pitei­den seu­rauk­set. Vai­h­toe­hdoik­si jäi­sivät (mar­gin­aalis­es­ti kar­rikoiden) joko nos­taa kädet pystyyn tai vaa­tia poli­it­tiselta johdol­ta tiukko­ja toimia. Näi­den kah­den vai­h­toe­hdon ero­ja voi kohtu­ullis­es­ti haarukoi­da ver­taa­mal­la kah­ta toim­intat­a­paa: hal­li­tuk­sen toteu­tunut lin­ja vs Soin­in­vaaran ruot­salaistyyp­pinen antau­tu­mis­lin­ja. Tässä vai­heessa syksyä Soin­in­vaaran lin­jan tuot­ta­ma ero olisi kuollei­den osalta +3000 kuol­lut­ta ja taloudessa ehkä ~1–2%-yksikköä takki­in. Tämän ana­lyysin jäl­keen olisi help­poa vaa­tia hal­li­tuk­selta tiukem­pia toimia nyt, kos­ka ne sekä vähen­täi­sivät tarpeet­to­mia kuolemia että aut­taisi­vat taloutta.

    1. niin: On vilkku­ja. Mut­ta ei tietoa, mitä sit­ten tapah­tuu, jos tau­ti lev­iää kun­nol­la, ja vilkku vilkut­taa vaik­ka 100 000:lle ihmiselle samas­sa kuus­sa. Niin kauan kuin määrät ovat pieniä, Vilkut­ta­mi­nen voi toimia. Mut­ta jos tau­ti oikeasti läh­tee kun­nol­la lev­iämään, niin teo­reet­tis­ten altistu­misti­lantei­den määristä voi tul­la val­tavia, ja sen jäl­keen voidaan olla tilanteessa, jos­sa ihmiset eivät enää väl­itä, vaik­ka Vilkku vilkut­taisi mitä, tai eivät lataa edes sovel­lus­ta, joka jatkuvasti 

      hc-empiristi:
      Tässä kir­joituk­ses­sa olisi ollut paljon olen­naisem­paa esit­tää onnis­tuneen ennus­tuk­sen lisäk­si sen tärkein korol­laaripäätelmä, toimen­pide-ehdo­tuk­set sekä toimen­pitei­den seu­rauk­set. Vai­h­toe­hdoik­si jäi­sivät (mar­gin­aalis­es­ti kar­rikoiden) joko nos­taa kädet pystyyn tai vaa­tia poli­it­tiselta johdol­ta tiukko­ja toimia. Näi­den kah­den vai­h­toe­hdon ero­ja voi kohtu­ullis­es­ti haarukoi­da ver­taa­mal­la kah­ta toim­intat­a­paa: hal­li­tuk­sen toteu­tunut lin­ja vs Soin­in­vaaran ruot­salaistyyp­pinen antau­tu­mis­lin­ja. Tässä vai­heessa syksyä Soin­in­vaaran lin­jan tuot­ta­ma ero olisi kuollei­den osalta +3000 kuol­lut­ta ja taloudessa ehkä ~1–2%-yksikköä takki­in. Tämän ana­lyysin jäl­keen olisi help­poa vaa­tia hal­li­tuk­selta tiukem­pia toimia nyt, kos­ka ne sekä vähen­täi­sivät tarpeet­to­mia kuolemia että aut­taisi­vat taloutta.

      Kevääl­lä oli tiukat toimet. Poikkeusti­la, Uusi­maa saar­ret­ti­in ja rav­in­to­lat sul­jet­ti­in. Mut­ta tässä sitä taas ollaan. Ei hävin­nyt koron­avirus Suomes­ta. Miten asi­at ovat toisin nyt?

      1. Lau­ri Kumpu­lainen: Ei hävin­nyt koron­avirus Suomesta.

        No hävisi­hän se, niin hyvin kuin se on tässä tilanteessa ylipäätään mah­dol­lista. Hal­li­tus taisi tukah­dut­taa viruk­sen ihan vahingossa.

      2. Kyl­lähän koron­avirus käytän­nössä katosi Suomes­ta kesäl­lä hal­li­tuk­sen toimien ansios­ta. Toimet oli­vat min­un mielestäni liian lep­su­ja sen suh­teen, että korona päästet­ti­in takaisin tuhoa­maan Suomen talout­ta. Itse taudin suh­teen asi­at ovat samal­la taval­la kuin kevääl­läkin, eli korona­toimet tule­vat mak­samaan meille mas­si­ivisia sum­mia riip­pumat­ta siitä mikä strate­gia val­i­taan. Huonoista vai­h­toe­hdoista paras lie­nee jo riit­tävässä määrin tiedos­sa: koro­nan kuris­tavil­la ja pois­s­apitävil­lä rajoi­tus­toimil­la sekä estetään ihmisiä kuole­mas­ta että pide­tään talous parhaas­sa mah­dol­lises­sa kunnossa.

      3. hc-empiristi: Kyl­lähän koron­avirus käytän­nössä katosi Suomes­ta kesäl­lä hal­li­tuk­sen toimien ansios­ta. Toimet oli­vat min­un mielestäni liian lep­su­ja sen suh­teen, että korona päästet­ti­in takaisin tuhoa­maan Suomen talout­ta. Itse taudin suh­teen asi­at ovat samal­la taval­la kuin kevääl­läkin, eli korona­toimet tule­vat mak­samaan meille mas­si­ivisia sum­mia riip­pumat­ta siitä mikä strate­gia val­i­taan. Huonoista vai­h­toe­hdoista paras lie­nee jo riit­tävässä määrin tiedos­sa: koro­nan kuris­tavil­la ja pois­s­apitävil­lä rajoi­tus­toimil­la sekä estetään ihmisiä kuole­mas­ta että pide­tään talous parhaas­sa mah­dol­lises­sa kunnossa.

        Koron­avirus vähenii kesän ajak­si hyvin mon­es­ta Euroopan maas­ta, mil­tei poli­ti­ikas­ta riip­pumat­ta. Jälkikä­teen ehkä on arvioitavis­sa, mis­sä määrin taudin hiipumi­nen kesäl­lä Suomes­ta joh­tui poli­ti­ikas­ta, ja mis­sä määrin vaikka­pa kesäis­es­tä säästä, jol­loin poruk­ka Suomes­sa oli paljon ulkona, moni oli mökeil­lä, koulut kiin­ni ja työ­paikoil­la moni kesälomil­la. Uv-säteily hoitelee viruk­set ulkona aika tehokkaasti. Kevääl­lä ja kesäl­lä kun korona Suomes­ta hiipui har­va käyt­ti maske­ja, joi­ta nyt syksyl­lä käytetään paljon. Var­maan poli­ti­ikallakin oli merk­i­tys­tä, mut­ta kesäl­lä myös vuo­de­nai­ka toden­näköis­es­ti aut­toi. Nyt syksyl­lä ei samal­la tavoin vuo­de­nai­ka-apua enää ole.

        Suh­teel­lisen hyvin koro­nan pois­sa pysymi­nen kuitenkin onnis­tui kesään asti, ja on se onnis­tunut vieläkin kai aika hyvin. Mut­ta kalli­ik­si se on jo tul­lut ja näyt­tää vielä kalli­im­mak­si ole­van tulos­sa sekä val­ti­olle, yri­tyk­sille että kansalaisille. Alkaa näyt­tää siltä, että tästä voi tul­la jopa 1990-luvun lamaa pahempi lasku niin val­ti­olle, yri­tyk­sille kuin kansalaisillekin.

      4. nii: Koron­avirus vähenii kesän ajak­si hyvin mon­es­ta Euroopan maas­ta, mil­tei poli­ti­ikas­ta riip­pumat­ta. Jälkikä­teen ehkä on arvioitavis­sa, mis­sä määrin taudin hiipumi­nen kesäl­lä Suomes­ta joh­tui poli­ti­ikas­ta, ja mis­sä määrin vaikka­pa kesäis­es­tä säästä, jol­loin poruk­ka Suomes­sa oli paljon ulkona, moni oli mökeil­lä, koulut kiin­ni ja työ­paikoil­la moni kesälomil­la. Uv-säteily hoitelee viruk­set ulkona aika tehokkaasti. Kevääl­lä ja kesäl­lä kun korona Suomes­ta hiipui har­va käyt­ti maske­ja, joi­ta nyt syksyl­lä käytetään paljon. Var­maan poli­ti­ikallakin oli merk­i­tys­tä, mut­ta kesäl­lä myös vuo­de­nai­ka toden­näköis­es­ti aut­toi. Nyt syksyl­lä ei samal­la tavoin vuo­de­nai­ka-apua enää ole. 

        Mik­si speku­loi­da kesän vaiku­tuk­sel­la, kun sille ei ole eri­ty­istä evi­denssiä? Mik­si arvioi­da asioi­ta vas­ta myöhem­min, kun meil­lä jo on dataa ole­mas­sa? Nor­ja ja Suo­mi ovat eri­no­maisia esimerkke­jä siitä, että korona katosi ennen kesää. Ruot­si taas on mainio esimerk­ki siitä, että tapausten ja kuolemien määrä rom­ahti heinäku­us­sa ja vas­ta sen jäl­keen, kun tes­taus­ta lisät­ti­in hal­li­tuk­sen vaa­timuk­ses­ta kesäku­us­sa huo­mat­tavasti. Ultra­vi­o­let­ti­val­on lisään­tymi­nen on datan val­os­sa olema­ton selit­täjä virustapausten vähen­e­miselle. Lomakäyt­täy­tymi­nen voisi mah­dol­lis­es­ti olla osatek­i­jä ruot­salais­ten tau­timäärän vähen­tymiselle mut­ta sekin vaatisi melkoisen seli­tysarse­naalin, kos­ka tyyp­illi­nen ruot­salainen lomailee vas­ta heinäkuussa.

      5. Kesän vaiku­tuk­ses­ta koron­aepi­demi­aan voi yrit­tää päätel­lä jotain siitä, miten muut koron­aviruk­set käyt­täy­tyvät. Nämä nuha-koronat katoa­vat sään­nöl­lis­es­ti kesäk­si. Mut­ta myöhem­min tiede­tään enemmän.

      6. Osmo Soin­in­vaara:
        Kesän vaiku­tuk­ses­ta koron­aepi­demi­aan voi yrit­tää päätel­lä jotain siitä, miten muut koron­aviruk­set käyt­täy­tyvät. Nämä nuha-koronat katoa­vat sään­nöl­lis­es­ti kesäk­si. Mut­ta myöhem­min tiede­tään enemmän.

        Eräs osatek­i­jä saat­taa olla aurinko ja D‑vitamiini: https://www.hs.fi/tiede/art-2000006652936.html. Asi­aa on käsitel­ty blo­gis­sasi jo aiem­min, mut­ta tuos­sa HeSan jutus­sa on ker­rot­tu mah­dolli­nen mekanismi.

      7. hc-empiristi: Mik­si speku­loi­da kesän vaiku­tuk­sel­la, kun sille ei ole eri­ty­istä evi­denssiä? Mik­si arvioi­da asioi­ta vas­ta myöhem­min, kun meil­lä jo on dataa ole­mas­sa? Nor­ja ja Suo­mi ovat eri­no­maisia esimerkke­jä siitä, että korona katosi ennen kesää. Ruot­si taas on mainio esimerk­ki siitä, että tapausten ja kuolemien määrä rom­ahti heinäku­us­sa ja vas­ta sen jäl­keen, kun tes­taus­ta lisät­ti­in hal­li­tuk­sen vaa­timuk­ses­ta kesäku­us­sa huomattavasti.

        Ruot­sis­sa koron­akuolemien huip­pu oli 15.4., jol­loin kir­jat­ti­in 115 kuole­maa yhdelle päivälle. Siitä alkoi kuole­man­ta­pausten lasku, joka jatkui heinäku­un lop­pu­un asti itseasi­as­sa niin oppikir­ja­maisen tasaise­na yhtä­jak­soise­na supis­tu­mise­na, että se on ollut melkein­pä häm­men­tävän suo­ravi­ivainen lasku. Tilas­tossa ei näy mitään kesäku­un jälkeistä eri­ty­is­laskua kuole­man­ta­pauk­sis­sa. Toukoku­un alku meni noin 80 kuole­man päivä­vauhdil­la, toukoku­un puo­livälis­sä oli enää noin 50 kuole­maa päivässä, kesäku­un alus­sa noin 40 kuole­maa päivässä, kesäku­un puo­livälis­sä 30 kuole­maa päivässä, kesä-heinäku­un vai­h­teessa noin 20 kuole­maa päivässä, heinäku­un puo­livälis­sä liikut­ti­in noin 6–10 kuole­mas­sa per päivä, ja heinäku­un lopus­ta eteen­päin on ollut noin 3 kuole­maa per päivä, ja eloku­us­ta eteen­päin noin 2 kuole­maa per päivä. Kesän läh­estyessä ja edetessä koro­nan tap­pa­va voima kui­h­tui Ruot­sis­sa varsin tasais­es­ti häviten. Ruot­sis­sa tau­tien lähtö­ta­so oli niin paljon suurem­pi kuin Suomes­sa, että kun isom­mas­ta sairas­tunei­den pop­u­laa­tios­ta taudin lev­iämi­nen alkoi kutis­tua, meni kutis­tu­miseen toki paljon pidem­pi aika kuin Suomes­sa, jos­sa taudin huip­pu oli kevääl­lä paljon pienem­pi kuin Ruot­sis­sa oli ollut.

        Minus­ta Euroopan maid­en tilas­tois­sa on häm­men­tävää se, että tau­ti tun­tuu tyre­htyneen huhtiku­un jäl­keen aika hyvää vauh­tia niin niis­sä mais­sa, jot­ka oli­vat kovia tes­taa­maan kuin niistäkin, jot­ka eivät tes­tanneet. Oli maan poli­ti­ik­ka Euroopas­sa melkein mikä tahansa, tau­ti väheni, kunnes nyt syksyl­lä se on kään­tynyt nousu­un mon­es­sa maas­sa taas, mut­ta lähin­nä tar­tun­to­jen tilas­to­jen osalta, ei niinkään tois­taisek­si koron­akuolemien osalta.

        Esimerkik­si Bri­tann­ian päivit­täin kuollei­den määrän kehi­tyskäyrä on hyvin saman­muo­toinen kuin on Ruot­sis­sa viikkokeskiar­voil­la las­ket­tuna. Jopa taudin kuolleisu­ushuip­pukin osui läh­es päivälleen samaan ajankohtaan.

        Nor­jas­sa tilas­tois­sa koro­nan kuolleisu­ushuip­pu on osunut päivälleen Ruotsin kanssa yksi­in. Joidenkin päivien ver­ran heit­toa voisi tul­la jo tilas­tovirheistäkin. Siel­lä taudin kokon­aishuip­pu oli kuitenkin niin pieni (suurin päivä­ta­solle rek­isteröi­ty kuollei­den määrä on ollut 13), että kun kuolleisu­us lähti lasku­un, päädyt­ti­in jo toukoku­un lop­ul­la use­am­paan nol­lan kuolleen päivään, jon­ka jäl­keen kuollei­ta on tul­lut aina sil­loin täl­löin joitakin, mut­ta mon­i­na päiv­inä ei yhtään. Nor­ja oli Euroopan kovin maa tes­taa­maan maalisku­us­sa asukasluku­un nähden.

        Suomes­sa kir­jaushuip­pu osuu päivämäärälle 21.4.2020, mut­ta se ei johtunut kuollei­den suures­ta määrästä sil­loin, vaan siitä, että jo aiem­min kuollei­ta, mut­ta viral­liseen tilas­toon rapor­toimat­ta jääneitä kir­jat­ti­in sil­loin suuri määrä. Suomen tau­tikäyrä muis­tut­taa aika paljon Nor­jan vas­taavaa, jos tuo huhtiku­un puo­livälin jälkeinen pyrähdys jätetään huomioimat­ta tilas­toon tulleena virheenä, ja tulk­i­taan se aiemp­ina päiv­inä jo tulleik­si kuolintapauksiksi.

  13. Mielestäni voidaan pala­ta nor­maali­in. Käsien­pe­su, yskimi­nen ja muu hygien­ia on tämän tietoisu­u­den myötä paran­tunut ja niistä on tul­lut suurem­pi osa nor­maalia elämää. Sen sijaan val­taisat rajoituk­set ovat kestämät­tömiä ja täysin yliampuvia.

    Edelleen mon­et näistä jot­ka ovat viruk­seen kuolleet oli­si­vat luul­tavasti kuolleet vuo­den tai parin sisäl­lä joka tapauk­ses­sa joko seu­raavaan influ­enssaan tai johonkin muuhun syy­hyn. Jostain luin, että suurin osa kuolleista (siis läh­es kaik­ki) oli­vat yli 80 vuo­ti­ai­ta (muis­tiku­vani on 84). Itse epäilen, että tulenko edes elämään noin kauan ja tuos­sa iässä kuole­ma kor­jaa kohtu­ullisen yllät­täen oli tätä virus­ta tai ei. Edelleen tun­tuu ole­van vaikea löytää tietoa siitä, mon­tako peruster­vet­tä on kuol­lut tähän viruk­seen. Kun rajoit­teet suh­teut­taisi tähän niin tajut­taisi kuin­ka yliampu­via ne ovat.

    Vapaute­taan kaik­ki, pain­ote­taan yksilön vas­tu­u­ta. Älä mene sairaana mihinkään ja jos oireet viit­taa­vat tähän viruk­seen niin hakeudu testi­in, eristä itsesi ja infor­moi lähikon­tak­te­ja. Jatke­taan hyvää hygien­ia tapaa ja pide­tään etäisyyk­siä mah­dol­lisuuk­sien mukaan.

    1. hta:
      Mielestäni voidaan pala­ta nor­maali­in. Käsien­pe­su, yskimi­nen ja muu hygien­ia on tämän tietoisu­u­den myötä paran­tunut ja niistä on tul­lut suurem­pi osa nor­maalia elämää. Sen sijaan val­taisat rajoituk­set ovat kestämät­tömiä ja täysin yliampuvia.

      Edelleen mon­et näistä jot­ka ovat viruk­seen kuolleet oli­si­vat luul­tavasti kuolleet vuo­den tai parin sisäl­lä joka tapauk­ses­sa joko seu­raavaan influ­enssaan tai johonkin muuhun syy­hyn. Jostain luin, että suurin osa kuolleista (siis läh­es kaik­ki) oli­vat yli 80 vuo­ti­ai­ta (muis­tiku­vani on 84). Itse epäilen, että tulenko edes elämään noin kauan ja tuos­sa iässä kuole­ma kor­jaa kohtu­ullisen yllät­täen oli tätä virus­ta tai ei. Edelleen tun­tuu ole­van vaikea löytää tietoa siitä, mon­tako peruster­vet­tä on kuol­lut tähän viruk­seen. Kun rajoit­teet suh­teut­taisi tähän niin tajut­taisi kuin­ka yliampu­via ne ovat.

      Vapaute­taan kaik­ki, pain­ote­taan yksilön vas­tu­u­ta. Älä mene sairaana mihinkään ja jos oireet viit­taa­vat tähän viruk­seen niin hakeudu testi­in, eristä itsesi ja infor­moi lähikon­tak­te­ja. Jatke­taan hyvää hygien­ia tapaa ja pide­tään etäisyyk­siä mah­dol­lisuuk­sien mukaan.

      Skot­lannis­sa oli tarkem­pi tutkimus Covid kuollei­den odotet­tavis­sa olev­as­ta eli­na­jas­ta mikä oli noin 14 vuot­ta, vai­hdellen hiukan sukupuolen jne mukaan. Huo­maa että odotet­tavis­sa ole­va elinikä esim. jol­lain seit­senkymp­pisel­lä on enem­män kuin keskimääräisen elin­iän ja sen het­kisen iän erotus. 

      Tuo suosi­tus, yksilön vas­tuu, toimii huonos­ti vaik­ka olisi vain pieni osa väestöstä nou­dat­ta­mat­ta sitä, sil­lä covid jatkaa lev­iämistä ja pitkit­tyy, vaik­ka enem­mistö eläisi pelois­saan sul­jet­tuina koton­aan. Ruot­sis­sakin kulu­tus las­ki kuin Tan­skas­sa, vaik­ka Ruot­sis­sa oli enem­män suosi­tuslin­ja käytössä. Mon­et eliv­ät kuin olisi ollut lock­down, ja osa taas ei jot­ka pitivät viruk­sen liik­keel­lä (ja usein vielä selvästi vähem­män kulu­tusvoimainen väestön osa).

      1. Suomes­sa koron­akuole­ma veisi 8 vuot­ta, jos oli­si­vat yhtä ter­veitä kuin muut samanikäiset, mut­ta oikeasti paljon vähem­män. Laatuko­r­jat­tu­ja elin­vu­osia menee hyvin vähän. Talous on isom­pi jut­tu: alus­sa kuolemat luo­vat pani­ikkia, mut­ta ehkä vähitellen niitä osa­taan jo suh­teut­taa kym­meniä ker­to­ja yleisem­pi­in kuolinsyihin.

      2. M.M.:
        Suomes­sa koron­akuole­ma veisi 8 vuot­ta, jos oli­si­vat yhtä ter­veitä kuin muut samanikäiset, mut­ta oikeasti paljon vähem­män. Laatuko­r­jat­tu­ja elin­vu­osia menee hyvin vähän. Talous on isom­pi jut­tu: alus­sa kuolemat luo­vat pani­ikkia, mut­ta ehkä vähitellen niitä osa­taan jo suh­teut­taa kym­meniä ker­to­ja yleisem­pi­in kuolinsyihin.

        Tuo skot­lanti­lais­tutkimus otti huomioon tutkit­tu­jen ter­vey­den­ti­lan. Ei täl­laista tutkimus­ta ole Suomes­sa tehty, joten tai­dat heit­tää tuon 8 vuot­ta mutu-tun­tu­mal­la? Covid hotspoteis­sa covid kuolleisu­us oli 7–8 ker­taa kaik­ki muu kuolleisu­us las­ket­tuna yhteen.

    2. hta:
      Mielestäni voidaan pala­ta nor­maali­in. Käsien­pe­su, yskimi­nen ja muu hygien­ia on tämän tietoisu­u­den myötä paran­tunut ja niistä on tul­lut suurem­pi osa nor­maalia elämää. Sen sijaan val­taisat rajoituk­set ovat kestämät­tömiä ja täysin yliampuvia.

      Edelleen mon­et näistä jot­ka ovat viruk­seen kuolleet oli­si­vat luul­tavasti kuolleet vuo­den tai parin sisäl­lä joka tapauk­ses­sa joko seu­raavaan influ­enssaan tai johonkin muuhun syy­hyn. Jostain luin, että suurin osa kuolleista (siis läh­es kaik­ki) oli­vat yli 80 vuo­ti­ai­ta (muis­tiku­vani on 84). Itse epäilen, että tulenko edes elämään noin kauan ja tuos­sa iässä kuole­ma kor­jaa kohtu­ullisen yllät­täen oli tätä virus­ta tai ei. Edelleen tun­tuu ole­van vaikea löytää tietoa siitä, mon­tako peruster­vet­tä on kuol­lut tähän viruk­seen. Kun rajoit­teet suh­teut­taisi tähän niin tajut­taisi kuin­ka yliampu­via ne ovat.

      Vapaute­taan kaik­ki, pain­ote­taan yksilön vas­tu­u­ta. Älä mene sairaana mihinkään ja jos oireet viit­taa­vat tähän viruk­seen niin hakeudu testi­in, eristä itsesi ja infor­moi lähikon­tak­te­ja. Jatke­taan hyvää hygien­ia tapaa ja pide­tään etäisyyk­siä mah­dol­lisuuk­sien mukaan.

      Medi­aani on n. 84. Vinol­la jakau­mal­l­la medi­aani voi antaa vähän häm­men­tävän kuvan. Jos suurin osa on 84 täyt­täneitä niin lop­ut saa­vat olla vaik­ka vas­ta­syn­tyneitä ja medi­aani on silti se 84. Toki ris­ki on nimeno­maan van­hoil­la ihmisil­lä mut­ta se nousee jo viidestäkymp­istä läh­tien ja jo 70 vuo­ti­aal­la monikym­menker­tainen nuori­in ver­rat­tuna jol­loin ei siis vält­tämät­tä muu­toin heti kuolemassa.

    3. hta:
      Mielestäni voidaan pala­ta nor­maali­in. Käsien­pe­su, yskimi­nen ja muu hygien­ia on tämän tietoisu­u­den myötä paran­tunut ja niistä on tul­lut suurem­pi osa nor­maalia elämää. Sen sijaan val­taisat rajoituk­set ovat kestämät­tömiä ja täysin yliampuvia.

      Edelleen mon­et näistä jot­ka ovat viruk­seen kuolleet oli­si­vat luul­tavasti kuolleet vuo­den tai parin sisäl­lä joka tapauk­ses­sa joko seu­raavaan influ­enssaan tai johonkin muuhun syy­hyn. Jostain luin, että suurin osa kuolleista (siis läh­es kaik­ki) oli­vat yli 80 vuo­ti­ai­ta (muis­tiku­vani on 84). Itse epäilen, että tulenko edes elämään noin kauan ja tuos­sa iässä kuole­ma kor­jaa kohtu­ullisen yllät­täen oli tätä virus­ta tai ei. Edelleen tun­tuu ole­van vaikea löytää tietoa siitä, mon­tako peruster­vet­tä on kuol­lut tähän viruk­seen. Kun rajoit­teet suh­teut­taisi tähän niin tajut­taisi kuin­ka yliampu­via ne ovat.

      Vapaute­taan kaik­ki, pain­ote­taan yksilön vas­tu­u­ta. Älä mene sairaana mihinkään ja jos oireet viit­taa­vat tähän viruk­seen niin hakeudu testi­in, eristä itsesi ja infor­moi lähikon­tak­te­ja. Jatke­taan hyvää hygien­ia tapaa ja pide­tään etäisyyk­siä mah­dol­lisuuk­sien mukaan.

      En olisi tätä osan­nut itse parem­min sanoa. Har­mi, ettei tääl­lä ole tykkää-nappia.

      Mis­sä ovat gallupit siitä, mitä kansa oikeasti tah­too? Aika moni tun­te­mani kasikymp­pinenkin on kanssasi samaa mieltä. Kun vuosia ei ole enää paljon jäl­jel­lä, laatu kor­vaa määrän taval­la, jota täl­lainen nelikymp­pinen ei ihan edes voi sisäistää, vaik­ka yritänkin. Moni van­hus eläisi mielu­um­min muu­ta­man kuukau­den nor­maalia elämää kuin vuo­den tai pari koronaeristystä.

    4. hta:
      Mielestäni voidaan pala­ta nor­maali­in. Käsien­pe­su, yskimi­nen ja muu hygien­ia on tämän tietoisu­u­den myötä paran­tunut ja niistä on tul­lut suurem­pi osa nor­maalia elämää. Sen sijaan val­taisat rajoituk­set ovat kestämät­tömiä ja täysin yliampuvia.

      Edelleen mon­et näistä jot­ka ovat viruk­seen kuolleet oli­si­vat luul­tavasti kuolleet vuo­den tai parin sisäl­lä joka tapauk­ses­sa joko seu­raavaan influ­enssaan tai johonkin muuhun syy­hyn. Jostain luin, että suurin osa kuolleista (siis läh­es kaik­ki) oli­vat yli 80 vuo­ti­ai­ta (muis­tiku­vani on 84). Itse epäilen, että tulenko edes elämään noin kauan ja tuos­sa iässä kuole­ma kor­jaa kohtu­ullisen yllät­täen oli tätä virus­ta tai ei. Edelleen tun­tuu ole­van vaikea löytää tietoa siitä, mon­tako peruster­vet­tä on kuol­lut tähän viruk­seen. Kun rajoit­teet suh­teut­taisi tähän niin tajut­taisi kuin­ka yliampu­via ne ovat.

      Vapaute­taan kaik­ki, pain­ote­taan yksilön vas­tu­u­ta. Älä mene sairaana mihinkään ja jos oireet viit­taa­vat tähän viruk­seen niin hakeudu testi­in, eristä itsesi ja infor­moi lähikon­tak­te­ja. Jatke­taan hyvää hygien­ia tapaa ja pide­tään etäisyyk­siä mah­dol­lisuuk­sien mukaan.

      Seurasin sivus­ta eilen erään henkilön toim­intaa pankissa. Hänel­lä oli tuhraan­tunut mas­ki ja hän kul­ki edestakaisin use­al­la luukul­la ja puhui koko ajan. Välil­lä mas­ki roikkui leuan alla. Mask­ista oli, ainakin tässä tapauk­ses­sa, enem­män haittaa.
      Paras ehkäisy:
      Hyvä käsihygienia.
      Suurten tapaamis­ten välttäminen.
      Oikea yskimistekniikka.
      Liikun­ta ulkona esim.metsissä.
      Muut ter­veel­liset elämäntavat.

    5. hta:
      Mielestäni voidaan pala­ta nor­maali­in. Käsien­pe­su, yskimi­nen ja muu hygien­ia on tämän tietoisu­u­den myötä paran­tunut ja niistä on tul­lut suurem­pi osa nor­maalia elämää. Sen sijaan val­taisat rajoituk­set ovat kestämät­tömiä ja täysin yliampuvia.

      Edelleen mon­et näistä jot­ka ovat viruk­seen kuolleet oli­si­vat luul­tavasti kuolleet vuo­den tai parin sisäl­lä joka tapauk­ses­sa joko seu­raavaan influ­enssaan tai johonkin muuhun syy­hyn. Jostain luin, että suurin osa kuolleista (siis läh­es kaik­ki) oli­vat yli 80 vuo­ti­ai­ta (muis­tiku­vani on 84). Itse epäilen, että tulenko edes elämään noin kauan ja tuos­sa iässä kuole­ma kor­jaa kohtu­ullisen yllät­täen oli tätä virus­ta tai ei. Edelleen tun­tuu ole­van vaikea löytää tietoa siitä, mon­tako peruster­vet­tä on kuol­lut tähän viruk­seen. Kun rajoit­teet suh­teut­taisi tähän niin tajut­taisi kuin­ka yliampu­via ne ovat.

      Vapaute­taan kaik­ki, pain­ote­taan yksilön vas­tu­u­ta. Älä mene sairaana mihinkään ja jos oireet viit­taa­vat tähän viruk­seen niin hakeudu testi­in, eristä itsesi ja infor­moi lähikon­tak­te­ja. Jatke­taan hyvää hygien­ia tapaa ja pide­tään etäisyyk­siä mah­dol­lisuuk­sien mukaan.

      Juuri näin, kiitos. Ihan käsit­tämätön­tä tämä nykyhysteria.

    1. Sairaalat ammot­ta­vat tyhjyyt­tään. Mihin on jär­ki kadon­nut? Ohes­sa on link­ki niille joi­ta kiin­nos­taa tieteelli­nen läh­estymistapa ja jätetään tun­neä­ly lampaille.
      https://www.youtube.com/watch?feature=youtu.be&v=8UvFhIFzaac

      Mie­lenki­in­toinen esi­tys. Vas­taansanomat­toma­l­ta näyt­ti kor­re­laa­tio edeltäneen influ­enssaepi­demi­an kuoolleisu­u­den ja koron­akuolleisu­u­den välil­lä. Kun edel­lisen vuo­den influ­enssa oli jäänyt väli­in, koro­nan oli help­po niit­tää satoa. Kuolin­syyt kil­pail­e­vat keskenään.

    2. Oskar Rewell:
      Sairaalat ammot­ta­vat tyhjyyt­tään. Mihin on jär­ki kadon­nut? Ohes­sa on link­ki niille joi­ta kiin­nos­taa tieteelli­nen läh­estymistapa ja jätetään tun­neä­ly lampaille.
      https://www.youtube.com/watch?feature=youtu.be&v=8UvFhIFzaac

      Kiitok­set lois­tavas­ta videosta, joka avaa tilan­net­ta varsin kat­tavasti! Ruotsin Teg­nell sanoikin aikanaan haas­tat­telus­sa ajatelleen­sa että muu maail­ma on tul­lut hulluksi. 

      MUTTA, miten saa­da päät­täjät kuun­tele­maan jär­jen ään­tä, tai media kir­joit­ta­maan aiheesta? Hal­li­tus on juuri luvan­nut Harakan suul­la medi­alle rahal­lista tukea. Toiv­ot­tavasti tämä ei tarkoi­ta yhä ham­paat­tomam­paa journalismia. 

      Aamun THL:n infos­ta muuten puut­tui Mika Salmi­nen, huo­m­a­sit­teko? Taidet­ti­in siirtää sivu­un kun tote­si eilen Maikkar­ille, että käsi­tys koronataudin vakavu­ud­es­ta on muut­tunut sit­ten kevään. Olisi mie­lenki­in­toista tietää mitä kaikkea pain­os­tus­ta kulis­seis­sa on tehty THL:ää ja medi­aa kohtaan. 

      Nyt San­na M. ja Tanhup…anteeksi Krista K. hal­li­tus- ja puolue­tovere­i­neen sekä kaverin­sa STM:ssä:

      Älkää tuhotko tätä maa­ta, oikeasti! Tämä kostau­tuu meille kaikille, ja tee jäätte his­to­ri­aan porukkana, joka antoi kaiken tapah­tua. Kaive­taan nyt vaik­ka se pohjo­is­mainen yhteistyö naf­tali­in­ista, ja lähde­tään tässä asi­as­sa tutki­maan hedelmäl­listä yhteistyötä ja yhteistä lin­jaa Ruotsin kanssa. 

      Ja THL: nos­takaa vih­doin ne D‑vitamiinisuositukset, tekee hyvää ihan joka suhteessa:
      https://www.youtube.com/watch?v=ZqZLMoLvhgk

    3. “Sairaalat ammot­ta­vat tyhjyyt­tään. Mihin on jär­ki kadon­nut? Ohes­sa on link­ki niille joi­ta kiin­nos­taa tieteelli­nen läh­estymistapa…” (Ed. N.d.A.)
      https://www.youtube.com/watch?feature=youtu.be&v=8UvFhIFzaac

      Pari point­tia.
      1. Vaik­ka tuos­sa videossa on mon­ta asi­aa, sen perusvi­estiä olisi mie­lenki­in­toista saa­da kom­men­toimaan alan ihmiset. (Tosin kysymys kuu­luu, minkä alan?) (Tässä yhteiskun­nal­lises­sa ilmapi­iris­sä kyl­lä tun­tuu pyörivän taustal­la myös upon­nei­den kus­tan­nusten harha: Kun tiet­tyä ole­tus­ta on ajet­tu yhteiskun­nas­sa sisään ja sen ajamiseen on upotet­tu — ja menetet­ty — mil­jarde­ja, kasvo­ja menet­tämät­tä tältä tieltä ei voi­da enää poike­ta. Lock­down lop­pu­un saak­ka. — Ja muu hoito-/ter­veysvel­ka kasvaa..)

      2. Mie­lenki­in­toinen olisi myös sel­l­ainen tutkimus (sosi­olo­gia!?), jos­sa selvitet­täisi­in a) oma tulon­muo­dos­tus (saako rahat elämiseen veroista — virkamiehet ym., eläkeläiset ym., — onko var­ma vak­i­tu­inen työ/toimeentulo; vai onko riip­pu­vainen yrit­täjä­tu­loista tai työn kysyn­nästä, jota koronara­joituk­set alen­ta­vat, tms.,) sekä b) suh­tau­tu­mi­nen lock­downei­hin ja rajoituk­si­in (enem­män ja tiukem­min / vähem­män, paluu melko nor­maali­in?): Onko havait­tavis­sa (hypo­teesi), että oma kan­ta rajoi­tus­toimien tiukku­u­teen on riip­pu­vainen siitä, mis­tä (rahoitus)lähteestä oma toimeen­tu­lo muo­dos­tuu (lyhyel­lä tai pitkäl­lä aikavälil­lä)? Jos tässä on havait­tavis­sa tiet­tyä kor­re­laa­tio­ta (kuten ole­tan), voiko tode­ta, että ihmisen suh­tau­tu­misel­la (yhteiskun­ta­moraalil­la) on selkeästi evo­lu­ti­ivi­nen poh­ja? Suh­teessa ter­vey­teen ja talouteen, olen­naista on se, miten itse pär­jäät, mikä kom­bi­naa­tio tuot­taa itselle parhaan lop­putu­lok­sen. (Muu on moraal­ista kuor­ru­tus­ta. Moraalin ‘mate­ri­al­isti­nen’ luonne?) Ihmisil­lä, jot­ka puhu­vat ylevästi ajat­tel­e­vansa muiden ter­veyt­tä, on varaa puhua. He ajat­tel­e­vat vain itseään. Kun heil­lä on varaa, heille on eduk­si esi­in­tyä ‘moraalis­es­ti’. Koronara­joi­tusten moraali on lom­pakon moraalia? Tämä ei ole totea­mus, tämä on kysymys ja hypoteesi.

      (3. Ps. Itse olen tehnyt tietoisen päätök­sen alen­taa elin­ta­soani ympäristön vuok­si. Menetän suo­raa rahaa mut­ta se omas­sa hallinnas­sani. Omas­sa päätös­val­las­sa. Pystyn kon­trol­loimaan tilan­net­ta tässä suh­teessa. Tämäkin on tosin evo­lu­ti­ivista val­in­taa. Min­ul­la on jälkipolvea. Itse kuvit­te­len ide­al­is­tis­es­ti, että elämääni sisäl­tyy jokin kasvu­ta­ri­na, jos­sa sana moraali vilah­taa. Ehkä moraali on vain tah­don­voimaa. Jos tah­to on ‘lihas’ — se on tosin kemi­aa — , ehkä moraa­likin on?)

      1. Taleb – wheres hedge:
        1. Vaik­ka tuos­sa videossa on mon­ta asi­aa, sen perusvi­estiä olisi mie­lenki­in­toista saa­da kom­men­toimaan alan ihmiset. (Tosin kysymys kuu­luu, minkä alan?) (Tässä yhteiskun­nal­lises­sa ilmapi­iris­sä kyl­lä tun­tuu pyörivän taustal­la myös upon­nei­den kus­tan­nusten harha: Kun tiet­tyä ole­tus­ta on ajet­tu yhteiskun­nas­sa sisään ja sen ajamiseen on upotet­tu – ja menetet­ty – mil­jarde­ja, kasvo­ja menet­tämät­tä tältä tieltä ei voi­da enää poike­ta. Lock­down lop­pu­un saak­ka. – Ja muu hoito-/ter­veysvel­ka kasvaa..)

        Oli mie­lenki­in­toinen video. Jos nyt luk­isi kevään uutiset ja ennus­teet asi­as­ta, niin kieltämät­tä ennus­teet arvioi­vat reilusti yläkant­ti­in taudin kehi­tyk­sen. Ruotsin kuolin­ta­pausten kehi­tyskään ei ollut läh­eskään niin huono kuin ennustet­ti­in. 6000 kuol­lut­ta vas­taa 0,06 pros­ent­tia Ruotsin väestöstä. Nor­maali­na vuon­na kuolee kai vähän yli 100 000 ruot­salaista Ruotsin 10,3 miljoonas­ta asukkaasta. 

        Ruotsin Teg­nell on antanut viime kuus­sa hypo­teesin siitä, että 2020–2021 kau­den influ­enssas­ta voisi tul­la tavanomaista pienem­pi Ruot­sis­sa, kos­ka use­at riskiryh­mäläiset kuo­li­vat jo vuo­den 2020 puolel­la koron­aan. Puolen vuo­den päästä tiedet­täneen, osuiko hypo­teesi oikeaan. Teg­nell on myös väit­tänyt Euroopan tar­tun­tatau­tivi­ras­ton tilas­toi­hin vedoten, että kaudel­la 2019–2020 influ­enssa osui kovem­min Nor­jaan ja Suomeen, ja vain heikosti Ruot­si­in, ja esit­tänyt sitä yhdek­si osasyyk­si sille, mik­si Suomes­sa ja Nor­jas­sa on kuoltu koron­aan vähem­män ja Ruot­sis­sa enem­män. On mie­lenki­in­toista seu­ra­ta, että osuuko Teg­nellin hypo­teesi oikeaan siitä, että influ­enssa olisi lievem­pi kylvämään kaudel­la 2020–2021 kuole­maa Ruot­sis­sa kuin Suomes­sa tai Norjassa.

      2. Taleb – wheres hedge:
        ”Sairaalat ammot­ta­vat tyhjyyt­tään. Mihin on jär­ki kadon­nut? Ohes­sa on link­ki niille joi­ta kiin­nos­taa tieteelli­nen läh­estymistapa…” (Ed. N.d.A.)
        https://www.youtube.com/watch?feature=youtu.be&v=8UvFhIFzaac

        Pari point­tia.
        1. Vaik­ka tuos­sa videossa on mon­ta asi­aa, sen perusvi­estiä olisi mie­lenki­in­toista saa­da kom­men­toimaan alan ihmiset. (Tosin kysymys kuu­luu, minkä alan?) (Tässä yhteiskun­nal­lises­sa ilmapi­iris­sä kyl­lä tun­tuu pyörivän taustal­la myös upon­nei­den kus­tan­nusten harha: Kun tiet­tyä ole­tus­ta on ajet­tu yhteiskun­nas­sa sisään ja sen ajamiseen on upotet­tu – ja menetet­ty –mil­jarde­ja, kasvo­ja menet­tämät­tä tältä tieltä ei voi­da enää poike­ta. Lock­down lop­pu­un saak­ka. – Ja muu hoito-/ter­veysvel­ka kasvaa..)

        Juurikin näin. Tuo aika lail­la kiteyt­tää oleel­liset asi­at ja sen että koro­nan yleisessä viestin­nässä ja uuti­soin­nis­sa eletään jonkin­laista TIETEEN JÄLKEISTÄ (post-sci­ence) aikaa. Kel­lä vaan on kär­siväl­lisyyt­tä ja ymmär­rystä kat­soa koko video, saa erit­täin hyvän ja perustel­lun kuvan tilanteen absurdiudesta. 

        Vide­olle löy­tyy myös eri­no­mainen jatko-osa-osa, jos­sa Ivor Cum­mins avaa saa­maansa kri­ti­ikkiä koh­ta kohdal­ta. Tämäkin kan­nat­taa katsoa.
        https://www.youtube.com/watch?v=eKKIr425b40

        Videossa tulee esi­in myös eril­lisen videoin­sertin kaut­ta arki­nen TILANNE RUOTSISSA – kuva on aivan toista kuin Hesarin tuore artikke­li, jos­sa väitetään, että kyl­lä ne Ruotsin sulku­toimet kuitenkin oli­vat aika kovat ja ihmiset piti kovasti väle­jä yms. Ei ihan pidä paikkaansa. 

        Videossa viitat­tu SAKSALAISPROFESSORIEN ARTIKKELI löy­tyy täältä:
        https://unlockthelockdown.com/smoking-gun-two-german-professors-expose-the-key-junk-lockdown-science/

        KASVOMASKIEN tehot­to­muud­es­ta voi lukea vaikka­pa täältä:
        https://off-guardian.org/2020/06/06/coronavirus-fact-check-6-does-wearing-a-mask-do-anything/ : THL:n alku­peräistä kan­taa olla suosit­ta­mat­ta maske­ja voi pitää järkevänä. Ne ovat näytö­sop­er­aa­tio, ja voivat jopa lisätä viruk­sen lev­iämistä. Eräässäkin asi­akas­palve­lu­ti­lanteessa olen näh­nyt mask­ia käytävän myyjän kos­ket­tel­e­van mask­i­aan – ne eivät istu/pysy paikoil­laan, tai niiden läpi puhet­ta ei aina kuule kun­nol­la. Eli niiden käyt­tö ei pääosin ole hygien­iao­hjei­den mukaista, mikä kään­tää hygien­ian päälaelleen. Entä maid­en evidenssi?! 

        D‑VITAMIININ mah­dol­lisuuk­sista koro­nan vaikean tau­timuodon tor­jun­nas­sa on yhä enem­män evi­denssiä ja usei­ta lähde­vi­it­teitä – mik­si tämä ei vaiku­ta saantisuosituksiin?

        LISÄKSI WHO tote­si hil­jat­tain, että arvio koro­nan sairas­tanei­den määrästä maail­mas­sa menee hei­dän arvion­sa mukaan monikym­menker­tais­es­ti alakant­ti­in. Mut­ta THL:n Salmi­nen puhui päivän infos­sa ”jopa kaksinker­tais­es­ta” määrästä. Eikä kukaan toimit­ta­ja kysynyt ja viitan­nut WHO:n arvioon (jol­laista myös Salmi­nen itse kevääl­lä arvioi). Haloo?

        TIEDE ON OHITETTU sekä päät­täjien että medi­an toimes­ta. Eniten tässä ahdis­taa nyt se, että kul­jemme omi­tu­ista polkua, jos­sa hal­li­tuk­sen ja vira­nomais­ten tiedo­tusti­laisuuk­sien sisältö suouras­taa huu­taa kri­it­tis­ten lisäkysymys­ten perään, mut­ta joi­ta media ei jostain syys­tä esitä? Koko kansakun­ta mak­saa tästä kovaa hintaa. 

        TAVOITE? Mikä olikaan tässä hul­lun­myllyssä se tavoite? Tarpeen mukaan hidas­taa epi­demi­aa siten että teho­hoitoka­p­a­siteet­ti riit­tää, kuten kevääl­lä ker­rot­ti­in? Vai jokin muu? Jälkim­mäiseltä näyt­tää, mikä lieneekin. 

        Ruot­si näyt­täy­tyy tässä per­for­mas­sis­sa tolkullisim­pana sivistysy­hteiskun­tana, joskin siel­läkin poli­it­ti­nen paine kasvaa. 

        Meil­lä tun­nel­ma on kuin tunkkaisen tuu­lah­duk­sen neu­vos­toa­joil­ta, jol­loin hal­li­tuk­sen ja sen vaiku­tus­pi­iris­sä ole­vien sana oli Totu­us, toisi­na­jat­teli­jat vaietkoot. 

        Tieteen jälkeis­es­tä ajas­ta on Suomen Kuvale­hti julkaissut alun perin Kanavas­sa ilmestyneen artikkelin:

        https://suomenkuvalehti.fi/jutut/kotimaa/kanava-koronakriisin-aikana-valtalehtien-avaamisesta-tuli-vastenmielista-arvostan-tiedetta-ja-siksi-olen-korona-skeptikko/

      3. Quo vadis:
        TIEDE ON OHITETTU sekä päät­täjien että medi­an toimes­ta. Eniten tässä ahdis­taa nyt se, että kul­jemme omi­tu­ista polkua, jos­sa hal­li­tuk­sen ja vira­nomais­ten tiedo­tusti­laisuuk­sien sisältö suouras­taa huu­taa kri­it­tis­ten lisäkysymys­ten perään, mut­ta joi­ta media ei jostain syys­tä esitä? Koko kansakun­ta mak­saa tästä kovaa hintaa. 

        Asiantun­ti­ja­toimit­ta­jat ovat aika har­vas­sa. Se on sääli. Yleisjour­nal­is­titkin osaa­vat kyl­lä kysyä kysymyk­siä ja rapor­toi­da vas­tauk­sia. Mut­ta Suomes­sa ei tai­da olla yhdessäkään isos­sa medi­as­sa töis­sä yhtään sel­l­aista jour­nal­is­tia, joka olisi poh­jak­oulu­tuk­ses­saan erikois­tunut ter­veystalousti­eteeseen, ja ymmärtäisi jotain syväl­lisem­min sekä lääketi­eteestä että taloud­es­ta. Lääketi­eteel­li­sis­sä lehdis­sä on kir­joit­ta­jil­la sel­l­aista osaamista, mut­ta he eivät kir­joi­ta yleis­ta­juisia jut­tu­ja kansalle. Media ei esitä Suomes­sa tietyn­laisia kysymyk­siä esimerkik­si päätösten järkevyy­destä sik­si, ettei Suomes­sa ole yhtään toimit­ta­jaa, joka osaisi sub­stanssin tar­tun­tataudeista ja ter­veystalousti­eteestä yhtä aikaa, ja osaisi kysyä sen poh­jal­ta syväl­lisiä kysymyk­siä. Yleisjour­nal­isti kyl­lä osaa kysyä, että onko mask­ipakkoa vai suosi­tus, ja mik­si. Mut­ta ei tart­tua siihen, että onko toim­inta vaikka­pa parhaan käytet­tävis­sä ole­van tieteel­lisen tiedon kannal­ta perustel­tua, kos­ka ei tunne siihen liit­tyvää substanssia.

      4. Quo vadis: Juurikin näin. Tuo aika lail­la kiteyt­tää oleel­liset asi­at ja sen että koro­nan yleisessä viestin­nässä ja uuti­soin­nis­sa eletään jonkin­laista TIETEEN JÄLKEISTÄ (post-sci­ence) aikaa. Kel­lä vaan on kär­siväl­lisyyt­tä ja ymmär­rystä kat­soa koko video, saa erit­täin hyvän ja perustel­lun kuvan tilanteen absurdiudesta. 

        Vide­olle löy­tyy myös eri­no­mainen jatko-osa-osa, jos­sa Ivor Cum­mins avaa saa­maansa kri­ti­ikkiä koh­ta kohdal­ta. Tämäkin kan­nat­taa katsoa.
        https://www.youtube.com/watch?v=eKKIr425b40

        Videossa tulee esi­in myös eril­lisen videoin­sertin kaut­ta arki­nen TILANNE RUOTSISSA – kuva on aivan toista kuin Hesarin tuore artikke­li, jos­sa väitetään, että kyl­lä ne Ruotsin sulku­toimet kuitenkin oli­vat aika kovat ja ihmiset piti kovasti väle­jä yms. Ei ihan pidä paikkaansa. 

        Videossa viitat­tu SAKSALAISPROFESSORIEN ARTIKKELI löy­tyy täältä:
        https://unlockthelockdown.com/smoking-gun-two-german-professors-expose-the-key-junk-lockdown-science/

        KASVO­MASK­IEN­te­hot­to­muud­es­ta voi lukea vaikka­pa täältä:
        https://off-guardian.org/2020/06/06/coronavirus-fact-check-6-does-wearing-a-mask-do-anything/ : THL:n alku­peräistä kan­taa olla suosit­ta­mat­ta maske­ja voi pitää järkevänä. Ne ovat näytö­sop­er­aa­tio, ja voivat jopa lisätä viruk­sen lev­iämistä. Eräässäkin asi­akas­palve­lu­ti­lanteessa olen näh­nyt mask­ia käytävän myyjän kos­ket­tel­e­van mask­i­aan – ne eivät istu/pysy paikoil­laan, tai niiden läpi puhet­ta ei aina kuule kun­nol­la. Eli niiden käyt­tö ei pääosin ole hygien­iao­hjei­den mukaista, mikä kään­tää hygien­ian päälaelleen. Entä maid­en evidenssi?! 

        D‑VITAMIININ mah­dol­lisuuk­sista koro­nan vaikean tau­timuodon tor­jun­nas­sa on yhä enem­män evi­denssiä ja usei­ta lähde­vi­it­teitä– mik­si tämä ei vaiku­ta saantisuosituksiin?

        LISÄKSI WHO tote­si hil­jat­tain, että arvio koro­nan sairas­tanei­den määrästä maail­mas­sa menee hei­dän arvion­sa mukaan monikym­menker­tais­es­ti alakant­ti­in. Mut­ta THL:n Salmi­nen puhui päivän infos­sa ”jopa kaksinker­tais­es­ta” määrästä. Eikä kukaan toimit­ta­ja kysynyt ja viitan­nut WHO:n arvioon (jol­laista myös Salmi­nen itse kevääl­lä arvioi). Haloo?

        TIEDE ON OHITETTU sekä päät­täjien että medi­an toimes­ta. Eniten tässä ahdis­taa nyt se, että kul­jemme omi­tu­ista polkua, jos­sa hal­li­tuk­sen ja vira­nomais­ten tiedo­tusti­laisuuk­sien sisältö suouras­taa huu­taa kri­it­tis­ten lisäkysymys­ten perään, mut­ta joi­ta media ei jostain syys­tä esitä? Koko kansakun­ta mak­saa tästä kovaa hintaa. 

        TAVOITE? Mikä olikaan tässä hul­lun­myllyssä se tavoite? Tarpeen mukaan hidas­taa epi­demi­aa siten että teho­hoitoka­p­a­siteet­ti riit­tää, kuten kevääl­lä ker­rot­ti­in? Vai jokin muu? Jälkim­mäiseltä näyt­tää, mikä lieneekin. 

        Ruot­si näyt­täy­tyy tässä per­for­mas­sis­sa tolkullisim­pana sivistysy­hteiskun­tana, joskin siel­läkin poli­it­ti­nen paine kasvaa. 

        Meil­lä tun­nel­ma on kuin tunkkaisen tuu­lah­duk­sen neu­vos­toa­joil­ta, jol­loin hal­li­tuk­sen ja sen vaiku­tus­pi­iris­sä ole­vien sana oli Totu­us, toisi­na­jat­teli­jat vaietkoot. 

        Tieteen jälkeis­es­tä ajas­ta on Suomen Kuvale­hti julkaissut alun perin Kanavas­sa ilmestyneen artikkelin:

        https://suomenkuvalehti.fi/jutut/kotimaa/kanava-koronakriisin-aikana-valtalehtien-avaamisesta-tuli-vastenmielista-arvostan-tiedetta-ja-siksi-olen-korona-skeptikko/

        Jos WHO:n arvio on koko maail­mas­ta ja Suomen arvio on Suomes­ta niin eihän tuo ero niin häm­mästyt­tävän suuri ole. Testi on aika kallis mon­elle kehitysmaalle.

        Sama kuolleisu­udessa, ain­oa luotet­ta­va arvio saata­nee ylikuolleisuudesta.

        Tavoit­teen epä­selvyy­destä olen samaa mieltä. Tavoit­teen pitäisi olla viruk­sen tukahduttaminen.

        Emme vielä tiedä tarkkaan taloudel­lista kokon­aissal­doa mut­ta kaik­ki tähä­nas­ti­nen evi­denssi viit­taa siihen että tar­tun­to­jen pitämi­nen mah­dol­lisim­man alhaal­la min­i­moi koro­nan taloudel­liset vahin­got. Päin­vas­tainen ole­tus olisi kieltämät­tä intu­iti­ivisem­pi, rajoituk­set tuhoa­vat talouden, mut­ta sen puoles­ta ei ole esit­tää mitään kovaa näyt­töä. Intu­itio on joskus väärässä eri­tyis­es­ti talousasioissa.

      5. Quo vadis:

        TAVOITE? Mikä olikaan tässä hul­lun­myllyssä se tavoite? Tarpeen mukaan hidas­taa epi­demi­aa siten että teho­hoitoka­p­a­siteet­ti riit­tää, kuten kevääl­lä ker­rot­ti­in? Vai jokin muu? Jälkim­mäiseltä näyt­tää, mikä lieneekin. 

        Teho­hoidon suh­teenkin maal­i­tol­pat ovat ilmeis­es­ti siir­tyneet. Ainakin jos­sain tv-haas­tat­telus­sa joku johtavas­sa ase­mas­sa ole­va lääkäri ei main­nut ker­taakaan teho­hoidon kokon­aiska­p­a­siteet­tia vaan puhui 100 poti­laan rajas­ta (näin sairaaloiden muu toim­inta voisi jatkua?) — ja pain­ot­ti use­aan ker­taan, että monis­sa pienis­sä sairaalois­sa jo viisi teho­hoitopoti­las­ta voi olla liikaa sairalaan kapasiteetille.

        Eli siis pani­ikki­toimien raja ei olekaan luokkaa usei­ta sato­ja vaan 100 — tai jopa viisi?

    4. Tuon videon lopus­sa oli kyl­lä aika ikävä hypo­teesi, jos se osuu oikeaan. Siinä ymmärtääk­seni esitet­ti­in, että nyt kesäl­lä tehdyt toimen­piteet, joil­la on vähen­net­ty mikro­bi­en lev­iämistä voisi olla se seu­raus, että heikoil­la ihmisil­lä jää nor­maal­isti kesän aikana talvea varten kehit­tyvä immu­ni­teet­ti tal­ven var­al­ta heikom­mak­si, mikä voi altistaa ihmisiä sairas­tu­maan talvel­la tavanomaista enem­män. Tuol­lais­es­ta näkökul­mas­ta en ollut ennen kuul­lutkaan, että mm. mask­ien käytöl­lä kesäaikaan voisi olla vuo­de­naikata­sol­la talvi­a­jan immu­ni­teet­tia heiken­tävää vaiku­tus­ta, jon­ka seu­rauk­se­na muut tau­dit voivat olla vakavampia kuin taval­lis­es­ti seu­rauk­sil­taan. Suomes­sa toimit­ta­jat kopi­oi­vat toinen tois­t­en­sa ajatuk­sia ja kir­joit­ta­vat uutisia siitä, mitä ovat kuulleet toisil­taan tai tiedo­tusti­laisuuk­sis­sa. Näem­mä pitäisi taas lukea ja kuun­nel­la enem­män puheen­vuoro­ja ohi toimit­ta­jien, jot­ta saisi kuul­la uusia ja eri­laisia näkökul­mia, joi­ta ei toimit­ta­jien kir­joit­tamista uuti­sista löy­dy. En tiedä, onko tuo hypo­teesi oike­as­sa, mut­ta koko näkökul­ma oli sel­l­ainen, jota en ollut tul­lut edes ajatelleek­si. Toiv­ot­tavasti tuo hypo­teesi on väärässä.

  14. Min­unkin mielestäni tarpeet­toman pes­simisti­nen ennus­tus joka ottaa lähtöko­hdak­si sen, että virus­ta tulee nyt ja iankaikkises­ti pitää mak­si­maal­is­ten tor­jun­ta­toimen­pitei­den arvoise­na vas­tus­ta­jana. Tiedän että tätä mieletä (äänekkästi) ajat­tele­via kyl­lä löy­tyy somes­ta ja kaduil­ta, mut­ta samal­la uskon että he jäävät vähem­mistöön viimestään sit­ten kun rajoi­tus­toimen­pitei­den kol­lat­er­aali­vahinko alkaa real­is­toitua laa­jem­man väestönosan kesku­udessa. Keväthän meni säästöjä syödessä ja ansiosi­don­naisel­la harjoitellessa.

    Kun seu­raa kansan­välistä keskustelua, kuten Osmokin var­masti tekee, huo­maa että prag­ma­tis­mi alkaa nos­taa päätään. Ruot­sista ei tarvitse edes maini­ta, mut­ta myös esim. Bel­gia on näyt­tämässä tietä “viruk­sen kanssa on opetelta­va elämään”-avauksilla. Myös aiem­min van­noutuneim­mat suo­ma­laiset tukah­dut­ta­jat ovat julk­i­t­u­lois­saan alka­neet avaa­maan tätä ovea.

    Yhteiskun­taa on pidettävä/jojoteltava kiin­ni vain siinä lähtöko­hdas­sa, jos­sa riskinot­to­halu koron­aan liit­tyen on väestön enem­mistön näkökul­mas­ta lähel­lä nollaa.

    Näen tässä “on sin­niteltävä rokot­teeseen asti”-ideologiassa kak­si ongelmakohtaa:

    1. Ensin­näkin vaikka­pa 2 vuot­ta on n. 5% 35-vuo­ti­aan suo­ma­laisen keskimääräis­es­tä elämästä. Van­hem­mil­la tietysti vielä enem­män. Eivät ihmiset aivan lasku­taidot­to­mia ole, kyl­lä moni osaa vetää johtopäätök­set kur­jis­tamisen efek­teistä ja jatku­vasti venyvästä kestos­ta vs. taudin tiedos­sa ole­va vaar­al­lisu­us. Jos kuole­man- tai ter­vey­den menet­tämisen pelko olisi lop­ut­tomasti tehokas moti­vaat­tori ihmis­ten käyt­täy­tymisen ohjaamises­sa, niin kuole­man­ran­gais­tus pois­taisi rikol­lisu­udeen, hen­gen uhal­la tehtävää pako­laisu­ut­ta ei olisi, Itäblok­ista ei olisi pyrit­ty karku­un jne.

    2. Päätään on nos­tanut sel­l­ainen väestö­ta­sol­la demor­al­isoi­va puhe, jos­sa rokotekaan “ei tuo takaisin nor­maalia”. Ensin­näkin, tämä “aika enti­nen ei koskaan palaa”-puhe on tyhjää lin­goa, kos­ka se pitää filosofis­es­ti aina paikkansa ja toisek­seen paljon tätäkään vaar­al­lisem­mat tar­tun­tatau­dit eivät ole saa­neet aikaan pysyviä muu­tok­sia ihmis­ten perus­tarpeis­sa, joi­hin mm. sosi­aa­li­nen läheisyys val­taosan tapauk­ses­sa kuu­luu. Lisäk­si väestö väsyy ennen pitkää siihen, että ylhäältä päin ladel­lut maalivi­ivat siir­tyvät ker­ta toisen­sa jäl­keen; ensin isku­lause oli “Flat­ten the curve” ja puhe oli jois­tain viikoista. Sit­ten puhut­ti­in tukah­dut­tamis­es­ta, nyt toi­sista ja kol­man­sista aal­loista ja ensim­mäiset toimeen­tu­loltaan tur­va­tu­im­mat asiantun­ti­jat ovat jo lausuneet, ettei rokotekaan tule suo­jaa­maan niin paljon että tämä synkiste­ly saataisi­in päät­tymään. Jos­sain vai­heessa toimeen­tulo­vaikeuk­sien tehosta­ma tyy­tymät­tömyys tulee kanavoitu­maan muu­tok­sen vaa­timiseen laa­jas­sa mit­takaavas­sa. Val­taosa odot­taa elämältään muu­takin kuin vira­nomaishuolien mukaan orke­stroitua koro­nan välttelyä.

    1. TM:
      Min­unkin mielestäni tarpeet­toman pes­simisti­nen ennus­tus joka ottaa lähtöko­hdak­si sen, että virus­ta tulee nyt ja iankaikkises­ti pitää mak­si­maal­is­ten tor­jun­ta­toimen­pitei­den arvoise­na vas­tus­ta­jana. Tiedän että tätä mieletä (äänekkästi) ajat­tele­via kyl­lä löy­tyy somes­ta ja kaduil­ta, mut­ta samal­la uskon että he jäävät vähem­mistöön viimestään sit­ten kun rajoi­tus­toimen­pitei­den kol­lat­er­aali­vahinko alkaa real­is­toitua laa­jem­man väestönosan kesku­udessa. Keväthän meni säästöjä syödessä ja ansiosi­don­naisel­la harjoitellessa.

      Kun seu­raa kansan­välistä keskustelua, kuten Osmokin var­masti tekee, huo­maa että prag­ma­tis­mi alkaa nos­taa päätään. Ruot­sista ei tarvitse edes maini­ta, mut­ta myös esim. Bel­gia on näyt­tämässä tietä ”viruk­sen kanssa on opetelta­va elämään”-avauksilla. Myös aiem­min van­noutuneim­mat suo­ma­laiset tukah­dut­ta­jat ovat julk­i­t­u­lois­saan alka­neet avaa­maan tätä ovea.

      Yhteiskun­taa on pidettävä/jojoteltava kiin­ni vain siinä lähtöko­hdas­sa, jos­sa riskinot­to­halu koron­aan liit­tyen on väestön enem­mistön näkökul­mas­ta lähel­lä nollaa.

      Näen tässä ”on sin­niteltävä rokot­teeseen asti”-ideologiassa kak­si ongelmakohtaa:

      1. Ensin­näkin vaikka­pa 2 vuot­ta on n. 5% 35-vuo­ti­aan suo­ma­laisen keskimääräis­es­tä elämästä. Van­hem­mil­la tietysti vielä enem­män. Eivät ihmiset aivan lasku­taidot­to­mia ole, kyl­lä moni osaa vetää johtopäätök­set kur­jis­tamisen efek­teistä ja jatku­vasti venyvästä kestos­ta vs. taudin tiedos­sa ole­va vaar­al­lisu­us. Jos kuole­man- tai ter­vey­den menet­tämisen pelko olisi lop­ut­tomasti tehokas moti­vaat­tori ihmis­ten käyt­täy­tymisen ohjaamises­sa, niin kuole­man­ran­gais­tus pois­taisi rikol­lisu­udeen, hen­gen uhal­la tehtävää pako­laisu­ut­ta ei olisi, Itäblok­ista ei olisi pyrit­ty karku­un jne.

      2. Päätään on nos­tanut sel­l­ainen väestö­ta­sol­la demor­al­isoi­va puhe, jos­sa rokotekaan ”ei tuo takaisin nor­maalia”. Ensin­näkin, tämä ”aika enti­nen ei koskaan palaa”-puhe on tyhjää lin­goa, kos­ka se pitää filosofis­es­ti aina paikkansa ja toisek­seen paljon tätäkään vaar­al­lisem­mat tar­tun­tatau­dit eivät ole saa­neet aikaan pysyviä muu­tok­sia ihmis­ten perus­tarpeis­sa, joi­hin mm. sosi­aa­li­nen läheisyys val­taosan tapauk­ses­sa kuu­luu. Lisäk­si väestö väsyy ennen pitkää siihen, että ylhäältä päin ladel­lut maalivi­ivat siir­tyvät ker­ta toisen­sa jäl­keen; ensin isku­lause oli ”Flat­ten the curve” ja puhe oli jois­tain viikoista. Sit­ten puhut­ti­in tukah­dut­tamis­es­ta, nyt toi­sista ja kol­man­sista aal­loista ja ensim­mäiset toimeen­tu­loltaan tur­va­tu­im­mat asiantun­ti­jat ovat jo lausuneet, ettei rokotekaan tule suo­jaa­maan niin paljon että tämä synkiste­ly saataisi­in päät­tymään. Jos­sain vai­heessa toimeen­tulo­vaikeuk­sien tehosta­ma tyy­tymät­tömyys tulee kanavoitu­maan muu­tok­sen vaa­timiseen laa­jas­sa mit­takaavas­sa. Val­taosa odot­taa elämältään muu­takin kuin vira­nomaishuolien mukaan orke­stroitua koro­nan välttelyä.

      Sairas­tamisen kaut­ta saatu lau­maim­mu­ni­teet­ti on mieletön ris­ki ja se on todet­tu virheel­lisek­si ajatukseksi.

      Jos halu­aa ottaa riskiä niin sit­ten edes venäläis­malli­in rokote riskil­lä. Koro­nan kuole­man­ris­ki koko väestölle on ehkä siinä pros­entin luokkaa Suomen ikä­jakau­mal­la ja mah­dol­lis­es­ti paljonkin yli jos sairaan­hoito ylikuor­mit­tuu. Nuo­rille ris­ki on huo­mat­tavasti pienem­pi mut­ta kun se ris­ki nousee merkit­täväk­si jo viidestäkymp­istä alka­en niin se “riskiryh­mien suo­jaami­nen” alkaa näyt­tää aikamoi­sen pöljältä ajatuk­selta. Sitä­pait­si nuorem­matkin saa­vat pitkäaikaisia vaivo­ja. Kore­alais­tutkimuk­ses­sa 90 pros­en­til­la. Näistä väsymys joka neljän­nel­lä ja samoin keskit­tymis­vaikeudet joka neljän­nel­lä. Ja Yhdys­val­lois­sa oireet­tomil­la ja vähäoireisil­la löy­det­ty hälyyt­tävän paljon sydän­li­has­tule­hdus­ta. Nämä ovat aivan viime päivien uutisointia.

      Rokot­teen kuole­man­ris­ki on huonos­sakin tapauk­ses­sa luokkaa yhden suhde miljoon­aan. Tes­taa­mat­toma­l­la koronarokot­teel­la var­maan enem­män mut­ta onhan tuos­sa neljän ker­talu­okan ero itse tautiin. 

      Siis jos ehdot­tomasti halu­aa riskiä ottaa niin tes­taam­a­tonkin rokote lie­nee parem­pi. Itse en ottaisi tes­taam­a­ton­ta enkä suosit­tele muillekaan mut­ta vielä vähem­män ottaisin sitä live-virusta.

      1. Sitä­pait­si nuorem­matkin saa­vat pitkäaikaisia vaivo­ja. Kore­alais­tutkimuk­ses­sa 90 prosentilla.

        Tuo­ta en täl­lä istu­mal­la usko. Lähde­vi­it­taus­ta tarvittaisiin.

      2. Osmo Soin­in­vaara: Tuo­ta en täl­lä istu­mal­la usko. Lähde­vi­it­taus­ta tarvittaisiin.

        Yritin lait­taa linkkiä Iltasanomien jut­tuun mut­ta se ei men­nyt läpi, löy­tyy kyl­lä googlel­la. Kyseessä oli kyse­ly­tutkimus jos­sa vas­taus­pros­ent­ti oli 16 joista 90 pros­en­til­la pitkäaikaisoire­i­ta. Myön­nän että hyvä ole­tus on että oireet­tomat eivät vält­tämät­tä vaivaudu vas­taa­maan joten 90 on siinä mielessä ank­ka. Tosin jo 15% on mielestäni yllät­tävän paljon.

        Näistä pitkäaikaisoireista epäilemät­tä saadaan myöhem­min kuul­la lisää. Tästä kore­alais­tutkimuk­ses­ta ei ole enem­pää näkynyt kuten ei siitä Man­auk­sen kaupunkia koskev­as­takaan, vähän heikol­la poh­jal­la tehty kumpikin ehkä.

      3. K.k.: Yritin lait­taa linkkiä Iltasanomien jut­tuun mut­ta se ei men­nyt läpi, löy­tyy kyl­lä googlel­la. Kyseessä oli kyse­ly­tutkimus jos­sa vas­taus­pros­ent­ti oli 16 joista 90 pros­en­til­la pitkäaikaisoire­i­ta. Myön­nän että hyvä ole­tus on että oireet­tomat eivät vält­tämät­tä vaivaudu vas­taa­maan joten 90 on siinä mielessä ank­ka. Tosin jo 15% on mielestäni yllät­tävän paljon.

        Näistä pitkäaikaisoireista epäilemät­tä saadaan myöhem­min kuul­la lisää. Tästä kore­alais­tutkimuk­ses­ta ei ole enem­pää näkynyt kuten ei siitä Man­auk­sen kaupunkia koskev­as­takaan, vähän heikol­la poh­jal­la tehty kumpikin ehkä.

        Olen lukenut sen uutisen. Siinä ei puhut­tu pitkäaikaisoireista, vaan jälkioireista paran­tu­misen jäl­keen, jol­laisek­si las­ket­ti­in mm. väsymys. Jälkioire­i­ta saataisi­in kyse­ly­tutkimuk­sil­la rapor­toitua myös esimerkik­si influn­ssista, joiden kohdal­la taudin jo väisyt­tyä moni on vielä jonkin aikaa väsynyt. Koro­nan pitkäaikaisvaiku­tuk­sia ei vielä tiede­tä, kos­ka ei ole pitkäaikaista koke­mus­ta taud­ista ja sen seu­rauk­sista. Tuo kyse­ly ei käsitel­lyt pitkäaikaisvaiku­tuk­sia, vaan koke­muk­sia hie­man paran­tu­misen jälkeen.

      4. nii: Olen lukenut sen uutisen. Siinä ei puhut­tu pitkäaikaisoireista, vaan jälkioireista paran­tu­misen jäl­keen, jol­laisek­si las­ket­ti­in mm. väsymys. Jälkioire­i­ta saataisi­in kyse­ly­tutkimuk­sil­la rapor­toitua myös esimerkik­si influn­ssista, joiden kohdal­la taudin jo väisyt­tyä moni on vielä jonkin aikaa väsynyt. Koro­nan pitkäaikaisvaiku­tuk­sia ei vielä tiede­tä, kos­ka ei ole pitkäaikaista koke­mus­ta taud­ista ja sen seu­rauk­sista. Tuo kyse­ly ei käsitel­lyt pitkäaikaisvaiku­tuk­sia, vaan koke­muk­sia hie­man paran­tu­misen jälkeen.

        Jos­sain haas­tatelti­in jotain lääkäriä, joka tote­si, että monis­sa tapauk­sis­sa jälkioireet vas­taa­vat post-trau­maat­tisen stres­sireak­tion oire­i­ta. Kuu­lostaa uskot­taval­ta — jos on sairas­tanut esim. kovas­sa kuumeessa viikon-pari uut­ta, vielä varsin tun­tem­aton­ta tau­tia, joka voi johtaa kuole­maan, niin var­maan henk­i­nen paine on ollut aika kova.

        Tietysti monista äänekkäistä jälkioire­hti­joista täl­laisen väit­tämi­nen on suurin mah­dolli­nen loukkaus — hehän omas­ta mielestään kär­sivät “aivan oikeista” oireista eikä mis­tään korvien väilis­sä olev­as­ta vias­ta. Johan jotkut ovat ilmeis­es­ti valit­ta­neet siitä, ettei hei­dän mielestään hei­dän oire­i­ta ole ottet­tu tosis­saan vaan annat­tu jotain tsykolook­isia diagnooseja.

        Luu­len­pa, että saamme vielä vuosikymme­nenkin kulut­tua kuul­la “koronauhrien” akti­ivi­s­tiryh­mästä, joka valit­taa vuodes­ta toiseen siitä, miten hei­dän oire­itaan ei ole otet­tu tosis­saan jne.

    2. TM:

      2. Päätään on nos­tanut sel­l­ainen väestö­ta­sol­la demor­al­isoi­va puhe, jos­sa rokotekaan ”ei tuo takaisin nor­maalia”. Ensin­näkin, tämä ”aika enti­nen ei koskaan palaa”-puhe on tyhjää lin­goa, kos­ka se pitää filosofis­es­ti aina paikkansa ja toisek­seen paljon tätäkään vaar­al­lisem­mat tar­tun­tatau­dit eivät ole saa­neet aikaan pysyviä muu­tok­sia ihmis­ten perus­tarpeis­sa, joi­hin mm. sosi­aa­li­nen läheisyys val­taosan tapauk­ses­sa kuu­luu. Lisäk­si väestö väsyy ennen pitkää siihen, että ylhäältä päin ladel­lut maalivi­ivat siir­tyvät ker­ta toisen­sa jäl­keen; ensin isku­lause oli ”Flat­ten the curve” ja puhe oli jois­tain viikoista. Sit­ten puhut­ti­in tukah­dut­tamis­es­ta, nyt toi­sista ja kol­man­sista aal­loista ja ensim­mäiset toimeen­tu­loltaan tur­va­tu­im­mat asiantun­ti­jat ovat jo lausuneet, ettei rokotekaan tule suo­jaa­maan niin paljon että tämä synkiste­ly saataisi­in päät­tymään. Jos­sain vai­heessa toimeen­tulo­vaikeuk­sien tehosta­ma tyy­tymät­tömyys tulee kanavoitu­maan muu­tok­sen vaa­timiseen laa­jas­sa mit­takaavas­sa. Val­taosa odot­taa elämältään muu­takin kuin vira­nomaishuolien mukaan orke­stroitua koro­nan välttelyä.

      Tämä on kyl­lä tosi­aan jak­sanut häm­men­tää — turhaa opti­mis­mia ei tietenkään kan­na­ta liet­soa, mut­ta se, että mon­et asiantun­ti­jat aina WHOs­ta alka­en tun­tu­vat lähin­nä lyt­täävän kaik­ki toiveet (riit­tävän tehokkaiden) rokot­tei­den mah­dol­lisu­ud­es­ta. Samoin kaiken­lainen mah­dolli­nen immu­ni­teet­ti tun­nu­taan aset­tet­ta­van jatku­vasti kyseenalaiseksi.

      Jos tässä halu­aisi liet­soa salali­it­to­te­o­ri­oi­ta, niin tämä sopisi aika hyvin väit­teisi­in siitä, että ihmiset pyrit­täisi­in alis­ta­maan jatku­vien poikkeustoimien kaut­ta pikkuhil­jaa “maail­man hal­li­tuk­sen” fasis­tiseen sosial­is­mi­in ja talouden romut­tamisen kaut­ta jonkin­laiseen punav­ihreään degrowth “parati­isi­in”. Liioit­telu­a­han täl­laiset pelot tietysti ovat, mut­ta kyl­lä tässä tun­tuu ole­van aikalail­la sel­l­aista “ei saa antaa hyvän kri­isin men­nä hukkaan” asen­net­ta taustalla.

      Toki tietoiselle “muun­nel­lulle totu­udelle” löy­tyy seli­tys var­maankin siitä, että moni pelkää opti­mis­min vesit­tävän rajoi­tus­toimet ja että tämän vuok­si on perustel­tua pain­ot­taa aina sitä pahin­ta vaihtoehtoa.

      1. ksee
        Toki tietoiselle ”muun­nel­lulle totu­udelle” löy­tyy seli­tys var­maankin siitä, että moni pelkää opti­mis­min vesit­tävän rajoi­tus­toimet ja että tämän vuok­si on perustel­tua pain­ot­taa aina sitä pahin­ta vaihtoehtoa.

        Tämä tun­tuu minus­takin toden­näköisim­mältä. On toki aitoa epä­var­muut­ta siitä, mil­loin jokin rokote tarkkaan ottaen hyväksytään käyt­töön, mil­laisen suo­jan se antaa ja kuin­ka nopeasti ja mis­sä järjestyk­sessä ihmisiä rokote­taan. Sik­si ei halu­ta luo­da odotuk­sia nopeas­ta palu­us­ta “nor­maalielämään”, jot­teivät ihmiset pet­ty­isi ja menet­täisi halu­aan nou­dat­taa rajoituk­sia, jos viestin­tä on liian opti­mistista ja luo perus­teet­to­mia odotuksia.

        Toisaal­ta nim­imerk­ki TM on mielestäni täysin oike­as­sa siinä, että puheet “van­han nor­maalin” lop­ullis­es­ta hau­taamis­es­ta saat­ta­vat nekin kään­tyä taud­in­tor­jun­taa vas­taan. Hänen kan­nan­ot­ton­sa voisi olla omas­ta kynästäni. Jos ihmisille ei anneta toivoa nor­maal­im­mas­ta tule­vaisu­ud­es­ta ilman tur­vaväle­jä, eristäy­tymisiä ja maske­ja, val­taa fatal­is­mi alaa jol­lain aikajänteellä.

      2. ksee:
        Jos tässä halu­aisi liet­soa salali­it­to­te­o­ri­oi­ta, niin tämä sopisi aika hyvin väit­teisi­in siitä, että ihmiset pyrit­täisi­in alis­ta­maan jatku­vien poikkeustoimien kaut­ta pikkuhil­jaa ”maail­man hal­li­tuk­sen” fasis­tiseen sosial­is­mi­in ja talouden romut­tamisen kaut­ta jonkin­laiseen punav­ihreään degrowth ”parati­isi­in”. Liioit­telu­a­han täl­laiset pelot tietysti ovat, mut­ta kyl­lä tässä tun­tuu ole­van aikalail­la sel­l­aista ”ei saa antaa hyvän kri­isin men­nä hukkaan” asen­net­ta taustalla.

        Kri­i­seis­sä on aina mah­dol­lisu­us muu­tok­seen. Ja tilaisu­us nos­taa esi­in muu­tok­sen­tek­i­jöitä. Eipä tuo­ta kri­isiä kukaan ihmi­nen ole suun­nitel­lut, mut­ta kri­isin hyö­dyn­tämistä halu­amien­sa tavoit­tei­den ajamisek­si on kyl­lä pohdit­tu var­masti lukui­sis­sa strate­gia­palavereis­sa niin yksi­tyisel­lä kuin julkisel­la sek­to­ril­lakin. Kovin syvis­sä kri­i­seis­sä tup­paa vaan käymään niin, että talouden romuttues­sa romut­tuu veron­mak­su­tah­tokin, kun vero­ja on kivem­pi mak­saa liias­ta kuin niukku­u­den keskel­lä. Sen romuttues­sa voi romut­tua julki­nen sek­tori. Niin ei käy vält­tämät­tä Suomes­sa, jos­sa on per­in­teis­es­ti verot mak­set­tu varsin kuu­li­ais­es­ti, mut­ta jos niin käy muual­la Euroopas­sa edes jos­sain EU-maas­sa, sil­lä voi olla hei­jas­tu­mia Suomeenkin.

        Val­tion ja kun­tien talouske­hi­tys ei näytä nyt hyvältä. Yri­tys­ten konkurssi­aal­lon alku odot­taa nyt lähin­nä enää konkurssi­lain­säädän­töön teh­dyn väli­aikaisen poikkeuk­sen pois­tu­mista, joka on estänyt 31.10. asti korona-aikana ker­tynei­den velko­jen osalta velko­jil­ta velal­lisen konkurssi­in hakemisen, ja jon­ka takia puolen vuo­den ker­tymän edestä velko­jien tekemiä konkurssi­hake­muk­sia on jäänyt tois­taisek­si jät­tämät­tä käräjäoikeu­teen. Sil­lä on viivytet­ty konkurssi­aal­lon alkua, mut­ta lop­ut­tomi­in konkurssi­in hakemiskiel­toa ei voine pitää voimas­sa. Yri­tyk­set itse ovat voineet tehdä konkurssi­hake­muk­sia omas­ta konkurssis­taan koko ajan, mut­ta velko­jat eivät korona-aikana tullei­den velko­jen osalta. Koti­talouk­sien työt­tömyys on kasvus­sa, mikä vähen­tää val­tion ja kun­tien vero­tu­lo­ja ja lisää työt­tömyys- sekä asumistukimenoja.

      3. @ nii 8.10.2020 1:36

        > konkurssi­aal­lon alku odot­taa nyt lähinnä
        > enää konkurssi­lain­säädän­töön tehdyn
        > väli­aikaisen poikkeuk­sen poistumista,
        > joka on estänyt 31.10. asti korona-aikana
        > ker­tynei­den velko­jen osalta velkojilta
        > velal­lisen konkurssi­in hakemisen, ja jonka
        > takia puolen vuo­den ker­tymän edestä
        > velko­jien tekemiä konkurssi­hake­muk­sia on
        > jäänyt tois­taisek­si jättämättä

        Juuri tässä on se suurin syy sille, mik­si korona-rajoituk­sia eivät hal­li­tuk­set voi lopet­taa koskaan tai sit­ten hal­li­tuk­set vai­h­tu­vat. Eikä vain hal­li­tuk­set vai­h­du vaan tulee val­lanku­mous. Jos istu­vat hal­li­tuk­set halu­a­vat vielä jatkaa viras­sa, on hei­dän haet­ta­va jatko­man­daat­tin­sa ulko­mail­ta, esimerkik­si YK:lta, kansalta he eivät tule sitä saa­maan. Jatko­man­daat­tia odotel­lessa voidaan vaalit kieltää, oppo­si­tio pidät­tää, aloit­taa sotia ja tehdä monia mui­ta vas­taavia toimia “koro­nan lev­iämisen” ehkäisemiseksi.

        Kun rajoituk­set pois­tu­vat, tapah­tu­ipa se hal­li­tusti tai hal­lit­se­mat­tomasti, seu­rauk­se­na on talouden väl­itön rom­ah­dus. – Eikä talouden osalta Suomen tilanne ole edes sieltä pahim­mas­ta päästä.

        Tois­taisek­si talous on pysynyt koos­sa sil­lä, että kansalais­ten säästöt ovat lisään­tyneet. He ovat tehneet työtä pelkkää rahaa vas­taan. Pelkästään siitä ilosta, että pankki­tilille tulee lisää numeroi­ta. Noille lisään­tyneille pankkisal­doille ei ole mis­sään ole­mas­sa katet­ta eikä sitä enää koskaan tule ole­maan: tuotan­toka­p­a­siteet­ti on lop­ullis­es­ti hävin­nyt. Ain­oat pankki­tal­letuk­set, joil­la voi pitem­män päälle ostaa jotain ovat Kiinan yuan ja Venäjän rupla.

      4. K‑Veikko:

        Juuri tässä on se suurin syy sille, mik­si korona-rajoituk­sia eivät hal­li­tuk­set voi lopet­taa koskaan tai sit­ten hal­li­tuk­set vai­h­tu­vat. Eikä vain hal­li­tuk­set vai­h­du vaan tulee vallankumous

        Par­la­men­tit vai­h­tu­vat aikanaan vaaleis­sa ihan nor­maalil­la taval­la. Ei korona sitä muu­ta. Ennen vaale­ja asi­at koitet­ta­neen kus­sakin maas­sa val­lan­pitäjien toimes­ta koit­taa esit­tää niin, että jos virheitä tuli, ne joh­tu­i­v­at jostain muus­ta kuin val­lan­pitäjistä. Val­lanku­mouk­sia tuskin nähtäneen län­si­mais­sa. Idem­mässä niitä on parhail­laan menos­sa ainakin uutis­ten mukaan Kir­gisi­as­sa. Mut­ta konkursse­ja nähtäneen koh­ta Suomes­sakin tiuhempaan tahti­in, ja työt­tömyys kas­va­nee tal­ven aikana edel­lisvuo­teen verrattuna.

  15. Itse tein päätök­sen lähteä maas­ta tämän vuok­si. Joulun olisin mielel­läni Suomes­sa, mut­ta tässä on vielä mon­ta mut­taa ja jossittelua.

    Uskon, että meitä koro­nan vuok­si maail­malle läht­eneitä on aika paljon. Voisin aivan yhtä hyvin tehdä työni suomes­sa ja mak­saa verot suomeen, mut­ta sil­loin pitäisi olla Nui­ja­maal­la raja auki. Jos tietäisin mil­loin raja avau­tuu, niin osaisi varautua Suomeen muuttamiseen.

    1. Puheessa käytetään syyl­listäviä ter­me­jä kuten “koron­aväsymys”. Minä sanois­in ratio­naa­li­nen käyt­täy­tymi­nen. Jos tau­ti ei ole tap­pa­va, se han­kaloit­taa, sairaalat ovat tyhjiä ja kus­tan­nuk­set val­tavia, niin miten tilanteessa pitäisi toimia? Sulkea kaik­ki paikat ja viedä tule­vaisu­u­den toi­vo pois? Ylen artikke­li, joka ker­too karua kieltä tule­vaisu­ud­es­ta eikä vain tästä het­kestä. https://yle.fi/uutiset/3–11552524

      Itse jouduin kär­simään 90-luvun lamas­ta. Ja en ole koskaan siitä toipunut. Se var­jostaa aina ajatuk­se­na, että talous rom­ah­taa ja syö kaiken onnen ja ilon.

      Koro­nan hoidon kus­tan­nuk­set ovat täysin kestämät­tömät tälle yhteiskun­nalle. Niin taloudel­liset kuin inhimilliset.

  16. ”Vaan mitä pitäisi tehdä?”

    Jos nyt ei tehtäisi yhtään mitään, eikä tiedet­täisi covid19:sta yhtään mitään, niin huo­maisiko kukaan mitään epäi­lyt­tävää? Toisin kuin lehtien jatku­vas­ta jauhamis­es­ta voisi päätel­lä, sairaalois­sa ei ole juuri ketään, tehol­la varsinkaan, ja kuollei­ta tulee yksi viikos­sa. Virus lie virusten tapaan jo lien­tynyt sopivasti.

    Ensi keväänä korkein­taan todet­taisi­in, että vähän ärhäkkä oli tämä flun­ssa­talvi tänä vuonna.

  17. Ja jot­ta olisin yhtä ris­tiri­itainen ja poukkoil­e­va kuin tämä mei­dän ihana hal­li­tuk­semme, maail­man nuorin ja koke­mat­tomin, niin totean heti perään, että korona tun­tuu nimeno­maan lev­iävän yöl­lä kän­nis­sä baareis­sa ja klubeil­la. Sik­si niiden sulkem­i­nen on ihan järkevää ja perustel­tua, jos “jotain tart­tis tehrä”.

    Mut­ta samal­la kun päätet­ti­in sulkemis­es­ta, olisi pitänyt päät­tää täysimääräis­es­tä kus­tan­nusten kor­vauk­ses­ta sekä yrit­täjille että työn­tek­i­jöille. Mil­lainen oikeusval­tio on sel­l­ainen, joka muut­taa yhdessä yössä lail­lisen elinkeinon lait­tomak­si, eikä kan­na mitään vas­tu­u­ta seurauksista?

    1. MaRa-ala uhrataan jot­ta Suo­mi voisi elää. Kukaan ei ole vaan uskaltanut ker­toa tätä Timo Lapille, Hen­ri Ale­nille ja Hans Välimäelle.

    2. Daniel Fed­er­ley:
      …korona tun­tuu nimeno­maan lev­iävän yöl­lä kän­nis­sä baareis­sa ja klubeil­la. Sik­si niiden sulkem­i­nen on ihan järkevää ja perustel­tua, jos ”jotain tart­tis tehrä”.

      Tämä nähti­in jo kevääl­lä, kun pan­demia lähti käyn­ti­in Alpeil­ta railakkaista after­s­ki-tapah­tu­mista — tuskin virus oli siel­lä rin­teessä päässyt lev­iämään. Nyt täs­mälleen sama tode­taan tes­taa-jäljitä ‑mekanis­mil­la.

      Jos pitää vali­ta, laite­taanko kiin­ni yöbaari, urheiluhal­li vai koulu, niin yöbaari lie­nee har­mit­tomin. Pikku­tun­neil­la on kansakun­nan ter­vey­den kannal­ta parem­pi olla nukku­mas­sa kuin juo­mas­sa alko­ho­lia. Jos talous menee tämän vuok­si sekaisin, niin joutaa men­näkin, luo­va tuho kor­jaa jälkiä.

  18. Covid-19 on aiheut­tanut kuolemia ts henkilöl­lä on kuol­lessaan ollut tämä tiet­ty virus. Kaikki­na vuosi­na ei jokaisen van­huk­sen tai keuhkoku­umeeseen kuolleen virus/bakteeri aiheut­ta­jaa ole selvitet­ty ja tilastoitu.
    Yhteiskun­nan toimin­nan kannal­ta pitäisi kokon­aiskuolleisu­ut­ta tarkastel­la kuukausit­tain joka kk.n lopus­sa tilas­toin­nin valmistuttua.
    Jokainen meistä kuolee var­masti. Vakiokuolleisu­us on siis yhteiskun­nan omi­naisu­us. Ylikuolleisu­us on yhteiskun­nan hark­in­ta­het­ki rajoitustoimille.

  19. Onko rav­in­toloiden sulkem­i­nen klo 01 mas­si­ivi­nen toimen­pide ja miten paljon se vaikut­taa niiden toimeen­tu­loon? Omas­sa nuoru­udessa käytän­nössä kaik­ki rav­in­to­lat menivät kiin­ni 01, sisään me menimme tietysti aikaisem­min kuin nuoret nykyään . Eikö niin tule tapah­tu­maan nytkin, ehkä tosin viiveel­lä, jos klo 01:stä tulee uusi nor­maali? Mitä hait­taa rav­in­toloille on siitä, että poruk­ka olisi siel­lä klo 21 — 01 kuin jos se on klo 00 — 04? Ainakin palkois­sa säästetään etenkin la — su — yönä vai ovatko vuokratyöläiset töis­sä ilman yö- ja sun­nun­tail­isiä? Luulisi myös, että poruk­ka ei ottaisi niin paljoa pohjia, kun tulee aiem­min sisään. Ehkä ihmisil­lä on myös parem­pi kon­trol­li pääl­lä klo 24 kuin klo 03, kun väsymys ei paina niin pahasti. Luulisi yörav­in­to­lara­joi­tusten myös viestit­tävän nuo­rille, että tilanne ei ole normaali.

    Rav­in­tolavä­ki on melkoisen sol­i­daarista, kun yök­er­hot voivat taval­laan aiheut­taa kaikille rav­in­toloille ja matkailulle täys­su­lun. Luin eilen jutun vira­nomais­ten tekemästä rav­in­to­larat­si­as­ta Osnabrückissä Sak­sas­sa. Rav­in­to­las­sa lat­tia täyn­nä porukkaa, tur­vaväleistä eikä muista tur­vamääräyk­sistä tietoakaan. Tulok­se­na rav­in­tolan väl­itön sulkem­i­nen ja tulos­sa sakko, joka voi olla jopa 25 000 €.

    1. TJii:
      Onko rav­in­toloiden sulkem­i­nen klo 01 mas­si­ivi­nen toimen­pide ja miten paljon se vaikut­taa niiden toimeen­tu­loon? Omas­sa nuoru­udessa käytän­nössä kaik­ki rav­in­to­lat menivät kiin­ni 01, sisään me menimme tietysti aikaisem­min kuin nuoret nykyään . Eikö niin tule tapah­tu­maan nytkin, ehkä tosin viiveel­lä, jos klo 01:stä tulee uusi nor­maali? Mitä hait­taa rav­in­toloille on siitä, että poruk­ka olisi siel­lä klo 21 – 01 kuin jos se on klo 00 – 04? Ainakin palkois­sa säästetään etenkin la – su – yönä vai ovatko vuokratyöläiset töis­sä ilman yö- ja sun­nun­tail­isiä? Luulisi myös, että poruk­ka ei ottaisi niin paljoa pohjia, kun tulee aiem­min sisään. Ehkä ihmisil­lä on myös parem­pi kon­trol­li pääl­lä klo 24 kuin klo 03, kun väsymys ei paina niin pahasti. Luulisi yörav­in­to­lara­joi­tusten myös viestit­tävän nuo­rille, että tilanne ei ole normaali.

      Aikaisem­pi sulkem­i­nen ilman asi­akas­määrän rajoit­tamista ei tor­ju kuin ehkä sukupuolitauteja. 

      Kun kaik­ki meuhkaa­vat tieteeseen perus­tu­vas­ta päätök­sen­teosta niin mis­sä ovat tutkimus­tu­lok­set siitä että koro­nan lev­iämi­nen kiihtyy vas­ta puolenyön jälkeen?

      1. “Kun kaik­ki meuhkaa­vat tieteeseen perus­tu­vas­ta päätök­sen­teosta niin mis­sä ovat tutkimus­tu­lok­set siitä että koro­nan lev­iämi­nen kiihtyy vas­ta puolenyön jälkeen?”

        Hyvä kysymys. Kun vas­takkain on talout­ta ja vero­tu­lo­ja ja työl­lisyyt­tä edis­tävä rav­in­tolan tai muun yri­tyk­sen toimin­nan kan­nat­tavu­us ja toisaal­ta koro­nan vas­tainen sään­te­ly, niin pitää tarkkaan harkiten hakea näi­den suh­teen optimia. 

        Jos rav­in­toloi­ta rom­ah­dute­taan rajoituk­sil­la, jot­ka eivät tuo isoakaan hyö­tyä epi­demi­an hillit­semiseen, niin sil­loin­han rajoituk­sil­la on vain lisät­ty ongelmien määrää. 

        Toiv­ot­tavasti hal­li­tus on saanut oikeil­ta pro­fee­toil­ta peräisin ole­van tiedon, että koron­avirus on yökyöpeli, joka tykkää liihotel­la asi­akaskun­nan seassa vas­ta aamuyöstä.

      2. ”Kun kaik­ki meuhkaa­vat tieteeseen perus­tu­vas­ta päätök­sen­teosta niin mis­sä ovat tutkimus­tu­lok­set siitä että koro­nan lev­iämi­nen kiihtyy vas­ta puolenyön jälkeen?”

        Tästä on kyl­lä näyt­töä. Merkit­täviä joukkoaltistuk­sia on tapah­tunut juuri yök­er­hois­sa niin Suomes­sa kuin ulko­mail­la. Ei se tietenkään ole kel­lon­a­jas­ta kiin­ni. Jos juopåu­mi­nen aloite­taan vain kak­si tun­tia aiem­min, tämä ei tietenkään vaiku­ta mitään epi­demi­aan, rav intoloiden talout­ta se jopa parantaa.

  20. Kevääl­lä rajoituk­sia perustelti­in ensisi­jais­es­ti uhal­la teho­hoitoka­p­a­siteetin nopeas­ta lop­pumis­es­ta ja maalailti­in kauhuku­via siitä, miten ihmiset kuol­e­vat hoitopaikko­jen puut­teessa kauhei­den kär­simys­ten saat­tele­m­ana sairalaan käytäville. Täl­löin toimit­ta­jat (ja netin dem­a­gog­it) muis­ti­vat silmäko­vana seu­ra­ta ja rapor­toi­da teho­hoitopoti­laiden ilmoitet­tu­ja määriä parhaim­mil­laan use­am­man ker­ran päivässä.

    Täl­löin tietysti eri­laisia rajoituk­sia saat­toi pitää jos­sain määrin perustel­tuna, kos­ka sairaala­hoi­dos­sa olellei­den poti­laiden määrä nousi nopeasti, taud­ista ei tiedet­ty vielä paljoakaa eikä tehokkai­ta hoito­ja ollut vielä selvitetty.

    Nyt teho­hoitopoti­laiden määrä tun­tuu jotenkin uno­htunee ja kaik­ki mie­lenki­in­to kohdis­tuu vain ja ain­oas­taan testeis­sä löy­det­ty­jen sairas­tunei­den määrään. Jotenkin tämä jälkim­mäi­nen on nous­sut ain­oak­si — ja ilmeis­es­ti monien mielestä riit­täväk­si — perusteluk­si uusien rajoi­tusten astet­tamisek­si. Kukaan ei edes kiin­nitä huomio­ta siihen, että tes­tausten määrä on var­maankin vähin­tään ker­talu­okkaa suurem­pi kuin kevääl­lä — ja päin­vas­toin kuin aiem­min tes­tauk­sen pääsyä ei rajoite­ta voimakkaasti kit­saasti myönet­tävil­lä lähet­teil­lä vaan ihmisiä jopa houkutel­laan ilmaisi­in ja vapaae­htoisi­in testei­hin (mm. stamis­sa ja lentokentillä).

    Omas­ta mielestäni vähin­tä mitä nyt pitäisi tehdä, olisi se, että palat­taisi­in kevään perustelui­hin — ja kat­sot­taisi­in mil­lä rasituk­sel­la (selvästi kas­vatet­tu) teho­hoitoka­p­a­siteet­ti on ja onko sen perus­teel­la tarvet­ta tehdä ehdotet­tu­ja rajoitustoimia.

    No, THL:n tämän päivän luku­jen perus­teel­la näyt­tää siltä, että koko maas­sa on sairaala­hoi­dos­sa kokon­aista 19 poti­las­ta, joista jopa neljä tarvit­see teho­hoitoa. Onko tässä riit­tävä syy pani­ikki­in? Maa kiin­ni, kuonokopat kaikille — mak­soi mitä maksoi?

    Kaikenkaikki­aan täl­lä ääret­tömäl­lä koron­a­pani­ikki­type­r­yy­del­lä tulee ole­maan val­ta­va hin­ta ei pelkästään kansan­taloudelle vaan myös kansan­ter­vey­delle. Omako­htais­es­ti on ollut aika surullista seu­ra­ta miten eräs ennen niin fyy­sis­es­ti akti­ivi­nen van­hus pystyy nykyään enää vaivoin käymään lähikau­pas­sa voimakkaiden särkylääkkei­den avul­la. Vaik­ka koron­apelleily lopetet­taisi­in tänäpäivänä, niin täl­lävälin ker­tynyt hoitovel­ka ja käsi­in räjähtäneet leikkausjonot merkin­nevät, että jotain tekoniv­elleikkaus­ta lie­nee turha odotel­la vuo­den­sisään tapah­tu­vak­si. No, mon­en osalta luon­tainen pois­tu­ma toki hoitaa vai­vat tätä menoa hyvinkin nopeasti…

    1. ksee:
      Omas­ta mielestäni vähin­tä mitä nyt pitäisi tehdä, olisi se, että palat­taisi­in kevään perustelui­hin – ja kat­sot­taisi­in mil­lä rasituk­sel­la (selvästi kas­vatet­tu) teho­hoitoka­p­a­siteet­ti on ja onko sen­pe­rus­teel­la tarvet­ta tehdä ehdotet­tu­ja rajoitustoimia. 

      Teho­hoi­dos­sa ole­vien poti­laiden määrä on indikaat­tori, joka seu­raa tar­tun­to­jen määrää use­an viikon viiveel­lä. Yleis­es­ti tun­net­tu tosi­a­sia on myös koron­aepi­demi­an ekspo­nen­ti­aa­li­nen kasvu tilanteessa, jos­sa taudin annetaan lev­itä vapaasti ilman rajoituk­sia. Teho­hoitoka­p­a­siteetin kuor­mi­tuk­sen käyt­tämi­nen päätök­sen­teon perus­teena edel­lä maini­tun kaltaises­sa tilanteessa on varsin vaar­alli­nen neu­vo niiden kannal­ta, jot­ka sairas­tu­vat koron­aan tai ovat teho­hoidon tarpeessa sil­loin, kun sitä ei riitä kaikille tarvitseville.

      ksee:
      Kaikenkaikki­aan täl­lä ääret­tömäl­lä koron­a­pani­ikki­type­r­yy­del­lä tulee ole­maan val­ta­va hin­ta ei pelkästään kansan­taloudelle vaan myös kansan­ter­vey­delle. Omako­htais­es­ti on ollut aika surullista seu­ra­ta miten eräs ennen niin fyy­sis­es­ti akti­ivi­nen van­hus pystyy nykyään enää vaivoin käymään lähikau­pas­sa voimakkaiden särkylääkkei­den avul­la. Vaik­ka koron­apelleily lopetet­taisi­in tänäpäivänä, niin täl­lävälin ker­tynyt hoitovel­ka ja käsi­in räjähtäneet leikkausjonot merkin­nevät, että jotain tekoniv­elleikkaus­ta lie­nee turha odotel­la vuo­den­sisään tapah­tu­vak­si. No, mon­en osalta luon­tainen pois­tu­ma toki hoitaa vai­vat tätä menoa hyvinkin nopeasti… 

      Mie­lenki­in­toista olisi tietää, mitä tarkoi­tat “koron­a­pani­ikki­type­r­yy­del­lä” ja mik­si leimaat viruk­seen vakavasti suh­tau­tu­via. Yksit­täisen henkilön näkökul­mas­ta on enem­mänkin ratio­naal­ista kuin type­r­ää pyrk­iä vält­tämään ja pienen­tämään eri­laisia riske­jä, oli kyse sit­ten koronas­ta tai jostakin muus­ta. Tosi­a­sia on myös se, että korona tap­paa väestö­ta­sol­la noin pros­entin siihen sairas­tuneista [1], ellei sen lev­iämistä estetä. Mon­et taud­ista paran­tuneet myös saa­vat pysyviä elin­vau­ri­oi­ta. Kokeilu, jos­sa “kat­so­taan” ja seu­rataan teho­hoitoka­p­a­siteetin täyt­tymistä rajoi­tusten opti­moimisek­si, ei saisi hyväksyn­tää miltään tieteen tai tutkimuk­sen eti­ikkaa valvo­val­ta lautakunnalta.

      Nyt real­isoitu­vat kus­tan­nuk­set aiheutu­vat lähin­nä koron­aepi­demi­as­ta, ei niinkään sen tor­ju­misek­si tehdy­istä rajoi­tus­toimista. Kun sairas­tunei­den ja kuollei­den määrät kas­va­vat, ryhtyy suuri osa kansalai­sista vält­tämään rav­in­toloi­ta, julkisel­la liiken­teel­lä matkus­tamista ja eri­laisia mui­ta tar­tun­tariskin sisältäviä aktivi­teet­te­ja joka tapauk­ses­sa, otet­ti­in käyt­töön rajoituk­sia tai sit­ten ei. Ei ole myöskään real­is­tista olet­taa, että suuri enem­mistö jatkaisi kulut­tamista nor­maali­in tapaan tilanteessa, jos­sa sairaaloiden pihalle tuo­daan kylmäkont­te­ja, merkit­tävä määrä ihmisiä sairas­tuu vakavasti, ja tau­ti jät­tää monille pysyviä vau­ri­oi­ta elim­istöön. Esimerkik­si Ruot­sis­sa ei toteutet­tu juurikaan rajoituk­sia, mut­ta rav­in­tolois­sa käyn­ti, joukkoli­iken­teel­lä matkus­t­a­mi­nen ja eri­lais­ten palvelu­iden käyt­tö väheni siitä huolimatta.

      1. Teho­hoi­dos­sa ole­vien poti­laiden määrä on indikaat­tori, joka seu­raa tar­tun­to­jen määrää use­an viikon viiveellä.

        Teho­hoitoon päädytään viikon sisäl­lä tar­tun­nan toteamis­es­ta tai ei ollenkaan. 

        Tosi­a­sia on myös se, että korona tap­paa väestö­ta­sol­la noin pros­entin siihen sairas­tuneista [1], ellei sen lev­iämistä estetä.

        Mis­tähän tuo tieto on peräisin. Tätä on kokeil­tu Man­auk­sen kaupun­gin kahdel­la miljoon­al­la ihmisel­lä Brasil­ias­sa. Tar­tun­nan saaneista kuoli 0,28 pros­ent­tia ja siis väestöstä alle kak­si promillea.

      2. Osmo Soin­in­vaara: Teho­hoitoon päädytään viikon sisäl­lä tar­tun­nan toteamis­es­ta tai ei ollenkaan. 

        Mis­tähän tuo tieto on peräisin. Tätä on kokeil­tu Man­auk­sen kaupun­gin kahdel­la miljoon­al­la ihmisel­lä Brasil­ias­sa. Tar­tun­nan saaneista kuoli 0,28 pros­ent­tia ja siis väestöstä alle kak­si promillea.

        Man­auk­sel­la kokeilti­in mitä tapah­tuu Man­auk­sel­la, ei mon­es­sa muus­sa paikassa.
        Paikas­ta tekee erikoisen se, että asukkaista vain noin 6% oli yli 60-vuotiaita
        https://cidades.ibge.gov.br/brasil/am/manaus/pesquisa/23/25888?detalhes=true

        Suomes­sa tilas­tokeskuk­sen mukaan yli 65-vuo­ti­ai­ta on noin 22%, ja covid kuolleisu­us tun­netusti nousee rajusti iän mukaan.

        Muutenkin tuo 0.28% kuu­lostaa kum­mallisen tarkalta arvi­ol­ta, kun sairas­tus­tunei­den lukumäärä on suh­teel­lisen epätarkka
        https://www.medrxiv.org/content/10.1101/2020.09.16.20194787v1
        ja covid kuolemik­sikin arvioiti­in noin suun­nilleen 4000.

        Nem­brossa koko väestöstä kuoli noin kevääl­lä 1.4% covid piikin aikaan, ja sairas­tuneista toden­näköis­es­ti noin 2.2–2.4%.

        Kuolleisu­u­teen vaikut­taa lähin­nä se kuka on sairas­tunut ja toimi­iko ter­vey­den­hoito. Ei Suomes­sa yli 1% kuolleisu­us mikään epäre­al­isti­nen ole.

      3. Janne: Man­auk­sel­la kokeilti­in mitä tapah­tuu Man­auk­sel­la, ei mon­es­sa muus­sa paikassa.
        Paikas­ta tekee erikoisen se, että asukkaista vain noin 6% oli yli 60-vuotiaita
        https://cidades.ibge.gov.br/brasil/am/manaus/pesquisa/23/25888?detalhes=true

        Suomes­sa tilas­tokeskuk­sen mukaan yli 65-vuo­ti­ai­ta on noin 22%, ja covid kuolleisu­us tun­netusti nousee rajusti iän mukaan.

        Toisaal­ta taas Man­auk­ses­sa on (toden­näköis­es­ti) paljon heikom­pi ter­vey­den­hoidon taso kuin Suomes­sa, eikä köy­hillä vält­tämät­tä ole mah­dol­lisu­ut­ta päästä sairaala­hoitoon saati teho­hoitoon, jol­loin osa tääl­lä “hel­posti” pelastet­tavista nuoris­takin ihmi­sistä on kuol­lut Manauksessa.

        https://www.svt.se/datajournalistik/corona-i-intensivvarden/

        Ruotsin datas­ta havaintoja:
        Alle 60-vuo­ti­ai­ta teho­hoi­dos­sa on kuol­lut 171 kpl (tieto 30vrk van­ha mut­ta ainakaan merkit­tävästi ei ole kaikkien nuorten kuollei­den määrä kuukau­den aikana nous­sut, mitä olen Ruotsin luku­ja seu­ran­nut). Tämä luku ver­tau­tunee suu­ru­us­lu­okaltaan hyvin esim. liiken­nekuolemien määrään samas­sa ikäryhmssä, joten koro­nan vaar­al­lisu­ut­ta kes­ki-ikäisille on selvästi liioiteltu. 

        Vain n. 70% alle 60-vuo­ti­as­ta kuolleista on ollut teho­hoi­dos­sa, 20–39-vuotiaista vain n. 50%. Luvut ovat yllät­tävän pieniä siihen näh­den, että tarvi­taan raskaat perus­teet raja­ta työikäi­nen ihmi­nen teho­hoidon ulkop­uolelle. Tämä viit­taisi siihen, että huo­mat­taval­la osal­la nuoris­takaan kuolleista on ollut vaka­va perus­sairaus (esim. levin­nyt syöpä tai vas­taa­va huonon ennus­teen tau­ti). Keskustelus­sa työikäisitä kuolleista uno­hde­taan, että myös nuorem­mas­sa väestössä on näitä huonon ennus­teen taute­ja (joskin vähem­män kuin iäkkääm­mässä väestössä). Onko­han tilanne kuitenkin se, että suurim­mal­la osal­la kuolleista iästä riip­pumat­ta on ollut “on ollut toinen jal­ka hau­das­sa” ja korona on vain se “viimeinen niit­ti” ja sen tilal­la voisi yhtä hyvin olla vaik­ka influ­enssa tai tavalli­nen bakteerikeuhkokuume?

        Toinen huomio tilanteesta: Nyt puhi­taan koasti, että nuoret sairas­ta­vat tau­tia, kun kevääl­lä siihen sairas­tui lähin­nä van­ho­ja ihmisiä. Ohes­sa cdc:n arvio suh­teel­lis­es­ta kuolleisu­ud­es­ta koronaan:

        https://www.cdc.gov/coronavirus/2019-ncov/covid-data/investigations-discovery/hospitalization-death-by-age.html

        Näitä keroimia, kun sovit­telee esim. Ruotsin kuollei­den ikä­jakau­maan, huo­mataan, että suh­teessa nuorem­pia on kuol­lut enem­män kuin iäkkääm­pää väestöä, jos olete­taan, että tau­ti on levin­nyt tasais­es­ti eri ikäryh­mi­in. Onko­han mah­dol­lista, että kevääl­läkin sairas­tunei­den ikä­jakau­ma on ollut ainakin saman­su­un­tainen kuin nyt (ja levin­neisyys väestössä moninkerainen), mut­ta nuoret sairas­ti­vat tau­tia lieväoireise­na ilman testejä?

      4. Osmo Soin­in­vaara: Teho­hoitoon päädytään viikon sisäl­lä tar­tun­nan toteamis­es­ta tai ei ollenkaan. 

        Mis­tähän tuo tieto on peräisin. Tätä on kokeil­tu Man­auk­sen kaupun­gin kahdel­la miljoon­al­la ihmisel­lä Brasil­ias­sa. Tar­tun­nan saaneista kuoli 0,28 pros­ent­tia ja siis väestöstä alle kak­si promillea.

        Edel­lis­es­tä viestistä jäi epähuomios­sa viite pois. Kyseinen viite on:

        [1] Koron­aepi­demi­an tor­jun­ta: ei rahat vai hen­ki, vaan rahat ja henki,
        https://worldaccordingtomatti.blog/2020/04/29/covid-19-torjunta-ei-rahat-vai-henki-vaan-rahat-ja-henki/

        Viit­teen takaa löy­tyy laa­jahko kan­sain­vä­li­nen kir­jal­lisu­us­tutkimus, joka julka­isti­in 29.4.2020. Kir­joit­ta­jan myöhem­min (1.10.2020) julka­istu arvio on suu­ru­us­lu­okaltaan olen­nais­es­ti sama (0,7–1,4 %) [2].

        Jos tulk­itsin oikein, Man­auk­sen kaupungille tulok­sek­si saatu infek­tiokuolleisu­u­den arvo (0,28 %) on peräisin uud­es­ta ja tois­taisek­si vielä ver­tais­arvioimat­tomas­ta artikke­lista [3]. Kyseis­ten artikke­lin kir­joit­ta­jien mukaan Man­auk­ses­sa tulok­sek­si saatu infek­tiokuolleisu­us on Sao Paulon infek­tiokuolleisu­ut­ta (0,46–0,72 %) alhaisem­pi, ja syynä tähän saat­taa olla Man­auk­sen nuorem­pi väestörakenne. 

        Man­auk­sen väestörakenne on toden­näköis­es­ti enem­män nuori­in ikälu­okki­in pain­ot­tu­va kuin Suomen, ja sen vuok­si myöskään Man­auk­sen infek­tiokuolleisu­us ei ole suo­raan Suomeen yleis­tet­tävis­sä. Parem­pia ver­tailuko­htia Suomelle oli­si­vat maat tai kaupun­git, jois­sa väestön ikä­jakau­ma muis­tut­taa enem­män Suomea ja ter­vey­den­huol­lon taso on samaa luokkaa. Toinen vai­h­toe­hto on sit­ten ikä­vakioin­ti muual­la saaduille tuloksille.

        [2] https://worldaccordingtomatti.blog/2020/10/01/covid-19-policy-comparison-east-west-100–1/
        [3] COVID-19 herd immu­ni­ty in the Brazil­ian Ama­zon, https://www.medrxiv.org/content/10.1101/2020.09.16.20194787v1

      5. Osmo Soin­in­vaara: Teho­hoitoon päädytään viikon sisäl­lä tar­tun­nan toteamis­es­ta tai ei ollenkaan. 

        Mis­tähän tuo tieto on peräisin. Tätä on kokeil­tu Man­auk­sen kaupun­gin kahdel­la miljoon­al­la ihmisel­lä Brasil­ias­sa. Tar­tun­nan saaneista kuoli 0,28 pros­ent­tia ja siis väestöstä alle kak­si promillea.

        Osmo, viit­taat ref­er­ens­sei­hin hiukan valikoivasti tai tulk­it­set niitä huoli­mat­tomasti (tässä tapauk­ses­sa jät­täen kokon­aan huomioimat­ta ikärak­en­teen). En oikein usko, että et olisi tietoinen esimerkik­si covid kuolleisu­ud­es­ta ja vas­ta-aine tes­tauk­ses­ta ja ylikuolleisu­ud­es­ta New York Cityssä (tai yleisem­min New Englandissa)
        https://www.nytimes.com/interactive/2020/08/12/us/covid-deaths-us.html?action=click&module=Top%20Stories&pgtype=Homepage
        tai Briteis­sä tai Pohjois-Italiassa?

    2. Niin. Alku­vai­heessa rajoi­tus­toimet määritelti­in muis­taak­seni sen mukaan mikä on sairaala- ja teho­hoitopaikko­jen kap­a­siteet­ti, etteivät sairaalat täy­ty ääriään. Nyt kaikkea ohjaa posi­ti­ivis­ten näyt­tei­den määrä. Tässä ei ole pun­nit­tu talout­ta ja ter­veyt­tä vas­takkain. Taloud­es­ta on viis veisat­tu. (Siis kestävästä taloud­es­ta. Val­tion tuki­ra­haa toki on talouteen pumpat­tu.) Ja edelleen kaik­ki (negati­iviset) ‘vai­h­toe­htoiskus­tan­nuk­set’, joi­ta kansan­ter­vey­delle (ja tietysti taloudelle) tästä aiheutu­vat, tun­tu­vat ole­van niin vaikeasti yleisessä keskustelus­sa hah­motet­tavis­sa, että niistä ei puhuta, niitä ei arvioi­da. Otsikot ker­to­vat edelleen päivästä toiseen lähin­nä altistu­mis-/tar­tun­tamääristä. Muu tieto tun­tuu ole­van mar­gin­aal­ista, merkityksetöntä.

      1. Taleb – wheres hedge: Niin. Alku­vai­heessa rajoi­tus­toimet määritelti­in muis­taak­seni sen mukaan mikä on sairaala- ja teho­hoitopaikko­jen kap­a­siteet­ti, etteivät sairaalat täy­ty ääriään. Nyt kaikkea ohjaa posi­ti­ivis­ten näyt­tei­den määrä. Tässä ei ole pun­nit­tu talout­ta ja ter­veyt­tä vas­takkain. Taloud­es­ta on viis veisat­tu. (Siis kestävästä taloud­es­ta. Val­tion tuki­ra­haa toki on talouteen pumpat­tu.) Ja edelleen kaik­ki (negati­iviset) ’vai­h­toe­htoiskus­tan­nuk­set’, joi­ta kansan­ter­vey­delle (ja tietysti taloudelle) tästä aiheutu­vat, tun­tu­vat ole­van niin vaikeasti yleisessä keskustelus­sa hah­motet­tavis­sa, että niistä ei puhuta, niitä ei arvioi­da. Otsikot ker­to­vat edelleen päivästä toiseen lähin­nä altistu­mis-/tar­tun­tamääristä. Muu tieto tun­tuu ole­van mar­gin­aal­ista, merkityksetöntä.

        Kuolemista ja teho­hoi­dos­ta ei ole uutisia, kos­ka niistä on niin vähän uuti­soitavaa. Nol­la kuole­maa ei ole uuti­nen. 10 kuol­lut­ta päivässä olisi uuti­nen, mut­ta kuolemia ei juuri nyt tapah­du, niin uuti­soidaan sit­ten tar­tun­nan saaneista. Teho­hoi­dos­sa on täl­lä het­kel­lä 5. Kap­a­siteet­tia olisi aika paljon enem­män. Sairaala­hoi­dos­sa on 31. Kuollei­ta on ollut viime tiedot­teen mukaan 0, mut­ta tar­tun­tat­a­pauk­sia on ollu 120 yhteen­sä 6900 tes­ta­tus­ta. Niistä 120 on sopi­van iso luku, joten siitä saa uutisen. Nol­las­sa ei ole uuti­soitavaa, kos­ka nol­lapäiviä on ollut jo niin mon­ta ennenkin, ettei siinä ole mitään poikkeavaa aiempaan.

        Alku­un Suomes­sa oli teho­hoidon riit­tämis­strate­gia, ja perus­teena teho­hoitoka­p­a­siteetin riit­tävyys. Nyt strate­giana on taudin tukah­dut­ta­mi­nen. Toimen­pitei­den taloudel­lisu­ud­es­ta ei ole oltu sen jäl­keen kiin­nos­tunei­ta, kun siir­ryt­ti­in tukah­dut­tamis­strate­giaan. Sil­lä ei tun­nu ole­van väliä, olisiko nyky­isi­in jät­tikus­tan­nuk­si­in ver­rat­tuna halvem­paa suo­jel­la ihmishenkiä vaik­ka jotain mui­ta kuolemia ehkäisemäl­lä. Suomes­sa esimerkik­si radonin aiheut­ta­maan keuhkosyöpään las­ke­taan kuol­e­van noin 300 ihmistä vuodessa. Radon on tilas­tois­sa tap­pavampi kuolin­syy Suomes­sa kuin liiken­teen onnet­to­muudet. Siitä määrästä saataisi­in kohta­laisen siivun pois var­maan noin 100 miljoo­nan euron menoil­la val­tion kannal­ta, jol­la sum­mal­la saisi teetet­tyä radon­mit­tauk­set purkil­la kaikki­in Suomen kotei­hin ja työ­paikkoi­hin (tai jos halut­taisi­in kus­tan­nusten säästämisek­si tarkem­min kohden­taa selvi­tyk­siä, niin kaikki­in niihin kotei­hin ja työ­paikkoi­hin, joil­ta rado­nia ei ole vielä mitat­tu ja jot­ka on raken­net­tu ennen kuin radon­suo­jauk­ses­ta tuli pakol­liset määräyk­set voimaan Suomeen) sekä rahoitet­tua vielä tukia joukolle pahimpi­en kohtei­den kor­jauk­sis­takin. jol­loin suo­jel­tu­jen elämien kus­tan­nus olisi alle miljoo­nan per ihmishen­ki. Radonkuolemien voimakas ja nopea vähen­tämi­nen ei ole kiin­nos­tanut val­tio­ta. Suomes­sa on saatu mitat­tua radon vas­ta noin 10 %:sta kodeista.

  21. En käy rav­in­tolois­sa, urheiluk­il­pailuis­sa enkä muis­sa huvi­ti­laisuuk­sis­sa. Ruo­ka syn­tyy hel­posti kotona, netistä ja TVstä tulee viihdet­tä ja tietoa. Rahaa säästyy, ostan hie­man teol­lisu­u­sosakkei­ta. Mask­ia käytän, en lev­itä koron­aa. Olenko epäeet­ti­nen? Mielestäni teen oikein.

    1. erk­ki nii­ni:
      En käy rav­in­tolois­sa, urheiluk­il­pailuis­sa enkä muis­sa huvi­ti­laisuuk­sis­sa. Ruo­ka syn­tyy hel­posti kotona, netistä ja TVstä tulee viihdet­tä ja tietoa. Rahaa säästyy, ostan hie­man teol­lisu­u­sosakkei­ta. Mask­ia käytän, en lev­itä koronaa.Olenko epäeet­ti­nen? Mielestäni teen oikein.

      Et. Yhteiskun­ta tarvit­see toimi­ak­seen kaltaisi­asi. Mut­ta se tarvit­see myös kaikkia sel­l­aisia, jot­ka hillu­vat baareis­sa aamuun, otta­vat pikavippe­jä saadak­seen uusim­man matka­puhe­li­men, polt­ta­vat renkai­ta osamak­sul­la oste­tul­la Bemar­il­la ja osta­vat sisä­filet­tä use­am­min kuin ker­ran vuodessa. 

      Kansan­talous on vir­to­ja eikä tasei­ta. Jos kaik­ki käyt­täy­ty­i­sivät samal­la taval­la, vir­rat hidas­tu­isi­vat eikä niistä teol­lisu­u­sosakkeis­takaan saisi kum­moista tuottoa.

  22. Kos­ka olen enem­män yhteiskun­ta- kuin lääketi­eteil­i­jä, esitän tässä oman ennus­teeni tule­vaisu­ud­s­ta: Riip­pumat­ta siitä mitä tässä het­kessä tehdään tai jätetään tekemät­tä niin 5 vuo­den päästä jotkut istu­vat val­takun­nanoikeudessa vas­taa­mas­sa tämän­hetk­i­sistä tekemi­sistään. Ja his­to­ri­oit­si­jat keskustel­e­vat tästä ajas­ta yhtä kiivaasti kuin 1940–41 tapah­tu­mista ja siitä, menikö Suo­mi Sak­san rin­nalle soutaen vai ajopuuna.

    1. Aika tuubaa. Viiden vuo­den kulut­tua lentoli­ikenne ja tur­is­mi on palan­nut ennalleen ja kansan­taloudet toipu­vat kovaa vauh­tia. Yhteisku­ta palaa normi­menoon ja koron­aa muis­te­taan samal­la taval­la kuin hongkongi­laista virus­ta. Siitä on n. 50 vuot­ta aikaa eikä se ole päivit­täi­nen puheenaihe.

      1. Viiden vuo­den kulut­tua lentoli­ikenne ja tur­is­mi on palan­nut ennalleen

        Tur­is­mi kyl­lä, mut­ta liike­matkus­t­a­mi­nen ei. Etäkok­ouk­set eivät ole yhtä hyviä kuin kok­ouk­set pöy­dän äärel­lä, mut­ta jos toiseen menee koko päivä ja toiseen kak­si tun­tia,. etäkok­ouk­set tujl­e­vat lisääntymään.

      2. Osmo Soin­in­vaara:

        Tur­is­mi kyl­lä, mut­ta liike­matkus­t­a­mi­nen ei. Etäkok­ouk­set eivät ole yhtä hyviä kuin kok­ouk­set pöy­dän äärel­lä, mut­ta jos toiseen menee koko päivä ja toiseen kak­si tun­tia,. etäkok­ouk­set tujl­e­vat lisääntymään.

        Minä epäilen sitä, palaako tur­is­mikaan Suomes­sa ennalleen viidessä vuodessa, jos matkus­tamiseen jää pysyvästi korkeampi­in hin­taan johtavia tek­i­jöitä. Esim. lento­kent­tien koronat­es­tauskus­tan­nuk­set pitäisi jatkos­sa siirtää matkalip­pu­jen hin­toi­hin. Nyt se on veron­mak­sajien ulko­maan­matkus­ta­jille mak­samaa tukea. 

        Korona-aikana etä­tur­is­mi kehit­tyy myös. Mik­si men­nä esim. hienoon taide­museoon toiselle puolelle maa­pal­loa jos teok­sia voi kat­sel­la ja zoomail­la vielä tarkem­min kotoa käsin. Jatkos­sa ehkä nähdään sel­l­ainen sovel­lus, jos­sa kuvien lisäk­si on paikalli­nen ään­i­maise­makin mukana. Itsel­läni Google Map­sil­la kulkem­i­nen on kor­van­nut lentomatkat jo parin vuo­den ajan. Veikkaan, että näin voi käy­dä monel­la muullakin.

  23. Kyl­lähän tämä entistä enem­män näyt­tää siltä, että koro­nan enim­mäk­seen eläkeläisi­in kohdis­tu­via ter­veysvaiku­tuk­sia väl­tel­lään tekemäl­lä enim­mäk­seen nuori­in kohdis­tu­via rajoi­tus­toimia. Eli koron­apoli­ti­ik­ka on aivan usko­mat­toman ulta­mas­si­ivi­nen tulon­si­ir­to nuo­ril­ta eläkeläisille. Puhutaan kym­menistä mila­jrdeista euroista.

    Toiv­ot­tavasti tämä muis­te­taan kun julk­ista talout­ta ryhdytään sopeut­ta­maan joskus parin vuo­den kulut­tua kun pani­ik­ki on laan­tunut. Pahaa vaan pelkään että päin­vas­toin eläke­mak­su­ja tul­laan entis­es­tään korot­ta­maan kun työt­tömyys vähen­tää mak­su­tu­lo­ja, ja uusi itseai­heutet­tu globaali lama syö sijoitustuotot…

    1. arkkite­hti:
      Toiv­ot­tavasti tämä muis­te­taan kun julk­ista talout­ta ryhdytään sopeut­ta­maan joskus parin vuo­den kulut­tua kun pani­ik­ki on laan­tunut. Pahaa vaan pelkään että päin­vas­toin eläke­mak­su­ja tul­laan entis­es­tään korot­ta­maan kun työt­tömyys vähen­tää mak­su­tu­lo­ja, ja uusi itseai­heutet­tu globaali lama syö sijoitustuotot…

      Minä veikkaan, että eläkein­dek­sei­hin kos­ke­taan vielä 2020-luvul­la, ja että suun­tana on pienem­mät indek­siko­ro­tuk­set. Päätök­sen­tekoa eläkkei­den leikkaamisen osalta vaikeut­taa se, että äänestäjistä kas­va­va osa on eläkeläisiä tai alle kymme­nen vuo­den päästä eläkeläisiä, mut­ta kyl­lä jotain leikkauk­sia eläkkeisi­in läh­es var­masti nähtäneen. Jos ei aiem­min, niin viimeistään sit­ten kun val­ti­ol­liset laina­hanat tiukkenevat jos­sain kohtaa. Nyt EKP pitää val­tioiden laina­hano­ja apposen auki kaikille euro­maille. Se tilanne tuskin jatkuu ikuisuuksia.

      1. joo: Minä veikkaan, että eläkein­dek­sei­hin kos­ke­taan vielä 2020-luvul­la, ja että suun­tana on pienem­mät indek­siko­ro­tuk­set. Päätök­sen­tekoa eläkkei­den leikkaamisen osalta vaikeut­taa se, että äänestäjistä kas­va­va osa on eläkeläisiä tai alle kymme­nen vuo­den päästä eläkeläisiä, mut­ta kyl­lä jotain leikkauk­sia eläkkeisi­in läh­es var­masti nähtäneen. Jos ei aiem­min, niin viimeistään sit­ten kun val­ti­ol­liset laina­hanat tiukkenevat jos­sain kohtaa. Nyt EKP pitää val­tioiden laina­hano­ja apposen auki kaikille euro­maille. Se tilanne tuskin jatkuu ikuisuuksia. 

        Ja kaikkein hauskin­ta tässä kaikessa on se, että jär­jestelmän kestävyysongel­mat ovat olleet tiedos­sa jo ainakin 10, jopa 20 vuot­ta. Demografi­sista syistä johtu­vat ongel­mat ovat olleet ‘tiedos­sa’ (tai ainakin tiedostet­tavis­sa) jostakin 1970-luvul­ta läh­tien. Jos joku kehtaa väit­tää että VAIN viimeisen 8 vuo­den rom­ah­ta­va syn­tyvyys aiheut­ti kestävyysongel­man niin en tiedä mitä sanoa, syn­tyvyys on Suomes­sa ollut melko mata­lal­la tasol­la jo pidem­män aikaa. Mut­ta näin siinä vain kävi: Jär­jestelmää kor­jat­ti­in liian vähän ja liian myöhään. Val­taosa viime vuosienkin kor­jauk­sista tehti­in käytän­nössä nuorem­pi­in kohdis­tu­viksi (eli ei osu eri­tyis­es­ti näi­hin lähel­lä eläkeikää ole­vi­in vaiku­tus­val­taisi­in äänestäjäryh­mi­in). Nyt sit­ten jär­jestelmän kor­jaus on niin pahasti jälk­i­ju­nas­sa että sen kor­jaami­nen vaatii demokraat­tista itse­murhaa, eli kukaan ei sitä rupea tekemään. Van­hanen voi esimerkik­si ajaa kor­jauk­sia, hänel­lä kun on parem­pi riip­pumat­to­muus kuin monel­la muul­la poliitikolla.

    2. arkkite­hti:
      Kyl­lähän tämä entistä enem­män näyt­tää siltä, että koro­nan enim­mäk­seen eläkeläisi­in kohdis­tu­via ter­veysvaiku­tuk­sia väl­tel­lään tekemäl­lä enim­mäk­seen nuori­in kohdis­tu­via rajoi­tus­toimia. Eli koron­apoli­ti­ik­ka on aivan usko­mat­toman ulta­mas­si­ivi­nen tulon­si­ir­to nuo­ril­ta eläkeläisille. Puhutaan kym­menistä mila­jrdeista euroista.

      Toiv­ot­tavasti tämä muis­te­taan kun julk­ista talout­ta ryhdytään sopeut­ta­maan joskus parin vuo­den kulut­tua kun pani­ik­ki on laan­tunut. Pahaa vaan pelkään että päin­vas­toin eläke­mak­su­ja tul­laan entis­es­tään korot­ta­maan kun työt­tömyys vähen­tää mak­su­tu­lo­ja, ja uusi itseai­heutet­tu globaali lama syö sijoitustuotot…

      Mis­tähän tuo kymmenet mil­jardit tule­vat aina näi­hin juttuihin.

      Kesäl­lä oli Suomes­sa rajoituk­sia yök­er­hois­sa ja mas­sa­t­a­pah­tu­mi­sis­sa sekä tur­is­ti­matkat. Tapah­tu­mien jär­jestäjille rajoituk­set luon­nol­lis­es­ti oli­vat henkilöko­htainen katas­trofi mut­ta että kym­meniä miljardeja?

      Noiden mainit­se­mani, ja mielestäni kevei­den, rajoi­tusten pois­ton jäl­keen tar­tun­nat ovat nousseet ekspo­nen­ti­aal­ista käyrää. Siitä huoli­mat­ta, kun lähtö­ta­so oli niin alhaal­la niin olisi ollut hyvin aikaa tehdä jotakin hal­lit­tua. Koh­ta joudu­taan tekemään pakosti jotakin rankem­paa. Korona tukah­tuu yllät­tävän helpol­la kun tar­tun­to­ja on vähän. Levin­nyt epi­demia on monin ver­roin vaikeampi ja kalliimpi.

      1. Tänä vuon­na Covid-19 tullee mak­samaan Suomelle BKT:n alen­e­mise­na vähän yli kymme­nen mirl­jar­dia. Ensi vuon­na sit­ten lisää.

      2. Osmo Soin­in­vaara:
        Tänä vuon­na Covid-19 tullee mak­samaan Suomelle BKT:n alen­e­mise­na vähän yli kymme­nen mirl­jar­dia. Ensi vuon­na sit­ten lisää.

        Kyl­lä mut­ta ei rajoi­tusten takia. Ei sen vuok­si että hal­li­tus määräsi yök­er­hot kiin­ni eikä sen vuok­si että mas­sa­t­a­pah­tu­mat oli kiel­let­ty. Eikä myöskään sen vuok­si että tur­is­mi oli käytän­nössä kiel­let­ty. Matkailu­tase on negati­ivi­nen joten BKT:n osalta vaiku­tus on pienem­pi kuin tur­is­min liike­vai­h­to, jopa neu­traali jos samat matkail­u­ra­hat olisi käytet­ty koti­maas­sa mitä ei tietenkään tapah­tu­mut. Rajoituk­sista huoli­mat­ta matkailu olisi rom­ah­tanut joka tapauk­ses­sa, rajoituk­sia tai ei, jos sitä ei olisi pidet­ty turvallisena.

        Vaik­ka se on ensiku­ule­mal­ta intu­ition vas­taista niin on aika vahvo­ja todis­tei­ta että taloudenkin kannal­ta paras koron­apoli­ti­ik­ka on jos virus­ta tukah­dute­taan akti­ivis­es­ti ja voimakkaasti. Ei voi­da sanoa että Kiina olisi tehnyt ehkä maail­man kovim­mal­la koron­apoli­ti­ikallaan tulon­si­ir­toa nuo­ril­ta van­hoille. Matkailu on seis eikä virus­ta päästetä maa­han mut­ta muuten talous kas­vaa kovasti. Kiinan resep­ti voi tun­tua liian koval­ta tur­is­mista elävälle maalle mut­ta tur­is­mi ei tässä tilanteessa toi­mi nor­maal­isti vaik­ka tek­isi mitä.

        Tietenkin on se nuclear option jos­sa eletään aivan nor­maal­isti ja annetaan muu­ta­man pros­entin rauhas­sa kuol­la. Se saat­taisi olla taloudelle paras jos se olisi mah­dol­lista. Se on kuitenkin ilmeis­es­ti ihmisen psykolo­gian vas­taista aika perus­taval­la lail­la kos­ka mis­sään kult­tuuris­sa mis­sään maail­mankolka­s­sa ei ole selvit­ty ilman rajoituksia.

      3. K.k.: Vaik­ka se on ensiku­ule­mal­ta intu­ition vas­taista niin on aika vahvo­ja todis­tei­ta että taloudenkin kannal­ta paras koron­apoli­ti­ik­ka on jos virus­ta tukah­dute­taan akti­ivis­es­ti ja voimakkaasti. Ei voi­da sanoa että Kiina olisi tehnyt ehkä maail­man kovim­mal­la koron­apoli­ti­ikallaan tulon­si­ir­toa nuo­ril­ta van­hoille. Matkailu on seis eikä virus­ta päästetä maa­han mut­ta muuten talous kas­vaa kovasti. Kiinan resep­ti voi tun­tua liian koval­ta tur­is­mista elävälle maalle mut­ta tur­is­mi ei tässä tilanteessa toi­mi nor­maal­isti vaik­ka tek­isi mitä.

        Kiina on monel­la tavoin poikkeuk­selli­nen maa suh­teessa tulon­si­ir­toi­hin eri ikälu­okkien välil­lä. Esimerkik­si eläke­jär­jestelmä on siel­lä suh­teel­lisen sup­pea. Kiinas­sa on säädet­ty lail­la siitä, että jälkeläiset vas­taa­vat van­hempi­en­sa toimeen­tu­losta. Yhden lapsen poli­ti­ikan maas­sa se merk­it­see sitä, että moni lap­si joutuu elät­tämään itsen­sä ja mah­dol­lisen per­heen­sä lisäk­si molem­pia van­hempiaan. Kiinas­sa eläkeiät ovat alhaisia, ja jär­jestelmän tuot­ta­mat eläk­keet niin pieniä, että moni eläkeläi­nen tarvit­see taloudel­lista tukea jälkeläisiltään.

        Kiinan osalta tuskin kukaan on sanonut, että maa tek­isi koronas­sa tulon­si­ir­toa nuo­ril­ta iäkkäille. Kiinan jär­jestelmä perus­tuu siihen, että nuoret pitää pitää elin­voimaisi­na ja riit­tävä­tu­loisi­na — jot­ta van­huk­set tule­vat toimeen. Jos nuorten aikuis­ten tulot rom­ah­taisi­vat, myös monien Kiinan van­hus­ten toimeen­tu­lokin rom­ah­taisi. Suomes­sa van­hempi­en ja näi­den aikuis­ten las­ten taloudet ovat erillisempiä.

      4. K.k.: Noiden mainit­se­mani, ja mielestäni kevei­den, rajoi­tusten pois­ton jäl­keen tar­tun­nat ovat nousseet ekspo­nen­ti­aal­ista käyrää.

        Väitän että rajoi­tusten pois­toa isom­pi vaiku­tus oli pelon pois­tu­misel­la. Maalisku­us­sa suurim­paan osaan ihmi­sistä iski pani­ik­ki ja he rajoit­ti­vat sosi­aal­isia kon­tak­te­jaan vapaae­htois­es­ti. Nyt työikäi­sistä ja nuorista val­taosa ei enää pelkää, joten koron­aa ei saa­da enää uud­estaan kuri­in kevy­il­lä rajoituksilla.

    3. arkkite­hti:
      Kyl­lähän tämä entistä enem­män näyt­tää siltä, että koro­nan enim­mäk­seen eläkeläisi­in kohdis­tu­via ter­veysvaiku­tuk­sia väl­tel­lään tekemäl­lä enim­mäk­seen nuori­in kohdis­tu­via rajoi­tus­toimia. Eli koron­apoli­ti­ik­ka on aivan usko­mat­toman ulta­mas­si­ivi­nen tulon­si­ir­to nuo­ril­ta eläkeläisille. Puhutaan kym­menistä mila­jrdeista euroista.

      Toiv­ot­tavasti tämä muis­te­taan kun julk­ista talout­ta ryhdytään sopeut­ta­maan joskus parin vuo­den kulut­tua kun pani­ik­ki on laan­tunut. Pahaa vaan pelkään että päin­vas­toin eläke­mak­su­ja tul­laan entis­es­tään korot­ta­maan kun työt­tömyys vähen­tää mak­su­tu­lo­ja, ja uusi itseai­heutet­tu globaali lama syö sijoitustuotot…

      Mis­tä ihmeestä tämä jatku­va covidin aiheut­tamien ja covidin rajoi­tusten aiheut­tamien talous­vaiku­tuk­sien sekoit­ta­mi­nen syn­tyy? Sinän­sä talout­ta voi entis­es­tään sekoit­taa type­r­äl­lä poli­ti­ikalla (ja Suomes­sa covid sekoilu on jatkunut pitkään), mut­ta yhtä hyvin voisit syytel­lä virus­ta itseään, joka ei liiko­ja miet­timät­tä tavoit­tele muu­ta kuin itsen­sä monistamista. Jo lukio­ta­son opetuk­sen pitäisi luo­da puit­teet sen ver­ran mallintamisen ymmärtämiselle, ettei syitä ja seu­rauk­sia yhdis­tel­lä laskelmis­sa aivan jär­jet­tömästi. Toinen asia mitä ei usein ymmär­retä, tai halu­ta ymmärtää, on tar­tun­to­jen ekspo­nen­ti­aa­li­nen dynamiikka. 

      En muuten ole mikään eläkeläi­nen, tai edes van­ha, mut­ta valitet­tavasti luulen, että mon­et ovat jo covidista mieleen­sä paina­mas­sa myös pienen joukon yök­er­hobailaamisen, kun taas covidin levitessä sivum­mal­la kyy­höt­tävät, ja myöskin katkeroitu­vat, “ris­ki-ikäiset” ovat keskimäärin se yhteiskun­nan kulu­tusvoimaisin osa, joka pitäisi osan taloud­es­ta hen­git­tämässä. Kaiken­lainen eugeni­ik­ka-ajat­telu saa kun­nol­la tuul­ta pur­jeisi­in, jos kaik­ki yhteiskun­taryh­mät alka­vat ajatel­la eri yhteiskun­nan perus­toim­into­ja eri­laisi­na epäoikeutet­tuina “tulon­si­ir­toina”.

  24. Jos­sain määrin pitäisi myös osa­ta muut­taa puheta­paa, jol­la työt­tömyyt­tä käsitellään.Ollaan nyt kaik­ki rehellisiä itsellemme, ja tode­taan että työt­tömyys tulee kas­va­maan seu­raa­van puolen vuo­den aikana. Jos puhutaan todel­la negati­iviseen sävyyn työt­tömyy­den seu­rauk­sista yksilölle, niin tuosta­han tulee luo­tua ihan ylimääräisiä ongelmia aivan syyt­tä. Eikö kan­nat­taisi puhua posi­ti­iviseen sävyyn mah­dol­lisuuk­sista, joi­ta kaikil­la on työt­tömyy­destä huoli­mat­ta parem­paan tule­vaisu­u­teen? Koulut­tau­tu­mi­nen, alan­vai­h­to yms. Tuos­ta tulee itseään ruokki­va kehä, jos vain päivitel­lään miten kamala trage­dia ja jul­ma kohta­lo työt­tömäk­si jou­tu­mi­nen on ihmiselle. Kaik­ki toi­vo heitä, jos työt­tömäk­si joudut. Osa ihmi­sistä lamaan­tuu ja pas­sivoituu ihan tuon tarpeet­toman diskurssin takia. Ihan suotta.

  25. Ymmär­rän, että lehdis­töl­lä ei ole mitään vas­tu­u­ta kir­joit­telus­taan (ellei mene henkilöön) mut­ta jotain rajaa?
    Täm­möistä roskaa kir­joit­taa IltaSanomat 2.10. [kyseessä ei ole dekkarin käsikirjoitus] :

    ”JOS virus voi tart­tua Yhdys­val­tain pres­i­dent­ti­in, se voi tart­tua kehen tahansa. Tämä on ollut todel­lisu­ut­ta keväästä alkaen.
    Sil­loin shok­ki oli vielä help­po kestää. Suomen koville korona­toimille ilmoitet­ti­in määräa­jat, jot­ka suun­nilleen pitivätkin. Sit­ten koit­tikin melkein nor­maali kesä.
    Syksyn hämärän laskeutues­sa tar­tun­nat lisään­tyvät ja pelko on palan­nut. Val­tio­val­ta lisää jälleen rajoituksia.
    Vilkuil­laan her­mostuneena kän­nykän koron­av­ilkkua. Testis­sä käy­dään var­muu­den vuok­sikin. Mask­it yleistyvät ruokakaupois­sakin asioitaes­sa. Saunail­to­ja perutaan, ja har­ras­tusvuoroil­la käy väkikato.
    Paine arjes­sa on kova. Per­hei­den sisäl­lä se johtaa riitoi­hin. Voiko jälkikasvua laskea kaverin bileisi­in? Entä lätkätreeneihin?
    Yksin elävät koke­vat jäävän­sä entistä enem­män eristyk­si­in. Se tun­tuu lop­ulliselta. Arkiset virk­istyvät tapaamiset peru­un­tu­vat yksi toisen­sa jäl­keen. Jää vain yksinäisyys.
    VIIMEKSI Suomes­sa koet­ti­in jotenkin ver­ran­nolli­nen kri­isi 1990-luvun lamas­sa. Sil­loinkin moni menet­ti työn­sä tai yri­tyk­sen­sä. Mut­ta hen­gen ja ter­vey­den takia ei tarvin­nut pelätä.
    Kovem­paakin kokenei­ta on yhä joukos­samme. Sota-aikana hen­ki oli vaaras­sa, mut­ta sil­loinkin uhkat oli­vat jotenkin hah­motet­tavis­sa. Nyt viholli­nen on näkymätön. Virus ei tee toisille mitään, toiset se tappaa.
    Henkiset paineet ovat val­ta­vat ja näkyvät var­masti mie­len­ter­vey­dessä. Vaiku­tuk­set voivat kestää vuosikym­meniä. Pelko ja ahdis­tus johta­vat lamaan­tu­miseen. Näin kävi sodan ja laman jäl­keen. Näin käy jälleen.
    Eikä tämä ole vain Suomen kri­isi vaan koko maailman.”

    https://www.is.fi/paakirjoitus/art-2000006657012.html

    Mie­len­ter­veys ei järky koronas­ta, vaan näistä kirjoituksista…

  26. Luin paikallis­es­ta lehdestäni, että tau­ti­ti­lanne on vakaa tääl­lä nyt syksyl­lä, ver­rat­tuna kevääseen. Testei­hin ei juuri päässyt ennen maalisku­un puoltaväliä, joten tapauk­sia voi olla paljon diag­nosoimat­ta alkukeväältä. Itse olen toden­näköis­es­ti yksi heistä.

    Lehdessä asiantun­ti­ja speku­loi, että taudin lievem­pänä sairas­tanei­ta, joi­ta ei ole diag­nosoitu, ei voisi olla paljon, kos­ka se olisi näkynyt myös sairaala­hoitoon joutunei­den run­saam­pana määränä. Näin­hän asia ei vält­tämät­tä ole, sil­lä koron­avirus voi hyvin lev­itä kauankin lieväoireise­na tai oireet­tomana akti­ivisen nuoren väestön kesku­udessa, ennen kuin joku hoivakodis­sa asu­va van­hus saa tar­tun­nan. Koron­a­han ei kul­je koko väestön läpi yhdel­lä ker­taa, vaan lev­iää ryp­päinä. Yksit­täisi­in ryp­päisi­inkin voi kuu­lua kym­meniä ihmisiä, jot­ka eivät vält­tämät­tä ole kon­tak­tis­sa sel­l­aisen henkilön kanssa, joka saa vaka­vat oireet. Näin ollen ne, jot­ka sairas­tu­i­v­at alkukevääl­lä lievem­min kuin sairaalakun­toisek­si, jäivät tilas­toimat­tomik­si tapauksiksi.

    Lisäk­si kevääl­lä ohjeis­tet­ti­in, että jos olet peruster­ve “pysy kotona”, älä tule ter­vey­den­huoltoon lisäämään tar­tun­nan riskiä. Annet­ti­in ymmärtää, että peruster­veet mah­dol­lis­es­ti sairas­tuneet voivat vain jäädä koti­in, eikä heitä tarvitse diag­nosoi­da. Moni todel­la nou­dat­ti tuo­ta käskyä kir­jaimel­lis­es­ti. Korona ei lievänäkään muis­tu­ta flun­ssaa yhtään, ja lieväkin korona voi olla läh­es pari viikkoa kestävä sairaus, johon kuu­luu keuhkoku­umemaisia oireita.
    Asi­as­sa voi olla eräs val­oisa puoli, nimit­täin on mah­dol­lista, että Suomes­sakin on aluei­ta, jois­sa paikallista lau­ma­suo­jaa on jo syn­tynyt. Suomes­ta­han on löy­det­ty joil­tain paikkakun­nil­ta koron­aa vesi­jo­htovesistä, vaik­ka tau­tia on testeis­sä löy­tynyt vähemmän.

    1. Peruster­ve: Luin paikallis­es­ta lehdestäni, että tau­ti­ti­lanne on vakaa tääl­lä nyt syksyl­lä, ver­rat­tuna kevääseen. Testei­hin ei juuri päässyt ennen maalisku­un puoltaväliä, joten tapauk­sia voi olla paljon diag­nosoimat­ta alkukeväältä. 

      Jäin ohi­men­nen pohti­maan, miten pysty­isi ver­taa­maan kevään ja syksyn tau­ti­ti­lan­net­ta. Oisko alle 60-vuo­ti­aiden sairaalaan joutunei­den ver­tailus­sa järkeä? En ainakaan heti kek­si mitään syytä, mik­si heikäläis­ten määrä ei kor­reloisi samal­la taval­la tar­tun­nan saan­nei­den määrän kanssa nyt ja kevääl­lä. Tosin voi olla, että heitä on aivan liian vähän.

  27. Mun kristal­li­pal­losta taas näkyy sel­l­a­nen kehi­tys, että roko­tuk­set alkaa tam­miku­un tienoil­la. Ainakin niin on moni ennus­tanut. Voi olla, että niil­lä on kuitenkin suuri merk­i­tys taudin lev­iämisen kannal­ta vas­ta kuukau­den, pari myöhem­min. Hoito para­nee vielä nykyis­es­tä huuo­mat­tavasti uusien lääkkei­den ansios­ta samoi­hin aikoi­hin, joten poruk­ka voi alkaa elää paljon rauhal­lisem­mis­sa merkeis­sä. Tes­taus tulee selvästi halpen­e­maan ja nopeu­tu­maan, mikä aut­taa elämän nor­mal­isoin­nis­sa huomattavasti.

    Ihmis­ten käyt­täy­tymi­nen tulee vähitellen muut­tumaan, kos­ka suurin osa ei ole sosiopaat­te­ja. Muu­tos vaatii kuitenkin skee­man päähän ja sen kehit­tymi­nen vaatii aikaa ja val­is­tus­ta. Niil­lä alueil­la, joil­la tau­ti lev­isi kevääl­lä, sekeema uudelleenak­tivoituu nopeasti.

    Viime kevääseen ver­rat­tuna käsidesiä on vähän joka puolel­la. Sen vaiku­tus voi kuitenkin olla vähäi­nen, jos tau­ti pääasi­as­sa lev­iää ilmateitse. Mask­it ei enää nyt syksyl­lä ole vaar­al­lisia vaan hyödyl­lisiä, kiitos siitä hal­li­tus! Niiden käyt­tö tulee lev­iämään vähitellen laa­jalle. Veikkaan, että niiden teho on Suomes­sa parem­pi kuin mais­sa, jois­sa etäisyy­det ovat pienem­piä. Kristal­li­pal­loni mukaan mask­it hidas­ta­vatkin taudin lev­iämistä niin merkit­tävästi, että lev­iämi­nen kään­tyy lasku­un jo tässä kuussa.

    Muis­takaa muuten, että ker­takäyt­töistä mask­ia voi käyt­tää usei­ta ker­to­ja. Se on ympäristöteko, rahaakin säästyy ja hin­nat tip­puu. Käyt­tök­er­to­jen väli­in pitää jät­tää pari päivää ja säi­lyt­tää mask­ia kuiv­as­sa. Kantsii googlata englan­niksi, jos halu­aa lisää tietoa. 

    Ehkä hal­li­tuskin saa jotain aikaisek­si. Toim­inta kuitenkin tun­tuu niin hitaal­ta, että en paljon sen varaan lask­isi. Var­maan ne sul­kee taas rav­in­to­lat, kun hal­li­tuk­ses­ta ei löy­dy puo­lus­ta­jia. Ehkä se jotain aut­taisi, luul­tavasti ei paljoa. Koron­av­ilkku taitaa olla suht’ hyödytön.

  28. Osmo, sanoit Duodec­imin sem­i­naaris­sa 18.9. jok­seenkin täl­lä taval­la: “Mul­la on sel­l­ainen käsi­tys, että jos — ja tämä ei ole täysin vähämerk­i­tyk­selli­nen tämä käsi­tys, että vaik­ka mei­dän ei enää mis­sään tapauk­ses­sa kan­na­ta päästää ikään kuin päästää tätä epi­demi­aa val­loilleen, vaan odote­taan nyt sitä rokotet­ta — niin on mai­ta jot­ka eivät voi tälle mitään. Kalku­tas­sa slum­meis­sa se menee läpi ilman muu­ta ja niin edelleen.”

    Pysty­isitkö blo­gis­sasi avaa­maan enem­män tätä sivu­lauseessa lausumaasi itses­tään­selvyyt­tä, ettei “mis­sään tapauk­ses­sa kan­na­ta päästää epi­demi­aa enää val­loilleen”. Oletko kat­e­goris­es­ti sitä mieltä, että epi­demi­an tor­ju­misek­si on hait­tavaiku­tuk­sista huoli­mat­ta tehtävä aivan kaik­ki mah­dolli­nen ja mah­do­ton? Oletko sitä mieltä, että tärkein seu­rat­ta­va mit­tari on nimeno­maan tar­tun­to­jen määrä, eivät esimerkik­si kuolemat tai teho­hoitoka­p­a­siteetin riit­tämi­nen, jos­ta kevääl­lä olti­in eniten huolestuneita?

    1. Duy­o­dec­imin sem­i­naaris­sa sanoin, että vaik­ka Covid-19:n kus­tan­nuk­set ovat niin korkei­ta, että muil­la toimin säästet­täisi­in moninker­tais­es­ti enem­män elin­vu­osia kuin nyt on säästet­ty rajoi­tus­toimil­la, kus­tan­nuk­sia ei voi vält­tää. Ne kaatu­vat päälle rajoi­tus­toimista huolimatta.
      Pidän kuitenkin Lapin joulus­esongin uhraamista täysin suh­teet­tomana toime­na ter­veyshyö­tyyn­sä nähden.

      1. Osmo Soin­in­vaara:
        Duy­o­dec­imin sem­i­naaris­sa sanoin, että vaik­ka Covid-19:n kus­tan­nuk­set ovat niin korkei­ta, että muil­la toimin säästet­täisi­in moninker­tais­es­ti enem­män elin­vu­osia kuin nyt on säästet­ty rajoi­tus­toimil­la, kus­tan­nuk­sia ei voi vält­tää. Ne kaatu­vat päälle rajoi­tus­toimista huolimatta.
        Pidän kuitenkin Lapin joulus­esongin uhraamista täysin suh­teet­tomana toime­na ter­veyshyö­tyyn­sä nähden.

        Et voi irroit­taa jotain Lapin joulu­tur­is­mia muus­ta kokon­aisu­ud­es­ta. Jos covidia olisi liikaa, kukaan ei menisi sinne joulun viet­toon muutenkaan. Ker­ran­nais­vaiku­tuk­sia taas on hyvin vaikeaa arvioi­da, ja riip­puu siitä miten mah­dolli­nen covid ‑lev­iämi­nen on rajoitet­tavis­sa. Mihin säästämiseen viit­taat, kun samal­la myön­nät kuin­ka kulu­ja syn­tyy toimin­nas­ta riippumatta?

        Elin­vu­osien tai muun sel­l­aisen kus­tan­nus­laskelmia ei yleen­sä ole tehty syväl­lisem­min paljon mis­tään, tai väitän että niistä ei ole ainakaan käy­ty avoin­ta keskustelua. En myös lähtisi mutu-tun­tu­mal­ta ver­taile­maan jotain hyv­in­voin­tia ja ter­veyt­tä ehkäi­se­viä toimen­piteitä sairaan­hoidon kus­tan­nuk­si­in, tai esimerkik­si anti-ter­ror­is­min kus­tan­nuk­si­in vs sääste­tyt elinvuodet.

        Ruot­sis­sa oli joskus tutkimus jon­ka mukaan kallein investoin­ti ihmishenkien säästämiselle oli tehty kaivoon putoamisen estämiseksi.

      2. Janne: Et voi irroit­taa jotain Lapin joulu­tur­is­mia muus­ta kokon­aisu­ud­es­ta. Jos covidia olisi liikaa, kukaan ei menisi sinne joulun viet­toon muutenkaan. Ker­ran­nais­vaiku­tuk­sia taas on hyvin vaikeaa arvioi­da, ja riip­puu siitä miten mah­dolli­nen covid ‑lev­iämi­nen on rajoitettavissa.Mihin säästämiseen viit­taat, kun samal­la myön­nät kuin­ka kulu­ja syn­tyy toimin­nas­ta riippumatta?

        Elin­vu­osien tai muun sel­l­aisen kus­tan­nus­laskelmia ei yleen­sä ole tehty syväl­lisem­min paljon mis­tään, tai väitän että niistä ei ole ainakaan käy­ty avoin­ta keskustelua. En myös lähtisi mutu-tun­tu­mal­ta ver­taile­maan jotain hyv­in­voin­tia ja ter­veyt­tä ehkäi­se­viä toimen­piteitä sairaan­hoidon kus­tan­nuk­si­in, tai esimerkik­si anti-ter­ror­is­min kus­tan­nuk­si­in vs sääste­tyt elinvuodet. 

        Keskinäis­ri­ip­pu­vaiset ker­ran­nais­vaiku­tuk­set todel­la tekevät vaikeak­si arvioi­da minkään yksit­täisen muu­tok­sen vaiku­tuk­sia. Sekin, että “kukaan” ei menisi joulun viet­toon paikkaan, jos­sa covidia on paljon, on paljon velkaa sosi­aalisen etäisyy­den pitämiseen tähtääville vira­nomais­su­osi­tuk­sille sekä medi­an tuot­ta­malle kri­isi­ti­etoisu­udelle. Toki olisin voin­ut vält­tää Inti­aan matkaamista siinä pelos­sa, että saan esimerkik­si antibiooteille vas­tus­tuskykyisen suolis­to­taudin, mut­ta sairauk­sien pelko ei ole aiem­min tur­is­mia tap­panut ja ihmiset ovat olleet eri­lai­sista “tuli­ai­sista” ehkä tarpeet­tomankin huolettomia.

        Mutu-ver­tailun vaikeud­es­ta huoli­mat­ta halusin osal­lis­tua julkiseen koronas­trate­giakeskustelu­un täl­laisel­la blogilla, jos­sa yritän läh­estyä vaikeaa aihet­ta mah­dol­lisim­man rakentavasti:
        https://puheenvuoro.uusisuomi.fi/tero-karttunen/koronarajoitusten-haittavaikutukset-ovat-pahemmat-kuin-itse-viruksen-uhka/

      3. Tero Kart­tunen: Keskinäis­ri­ip­pu­vaiset ker­ran­nais­vaiku­tuk­set todel­la tekevät vaikeak­si arvioi­da minkään yksit­täisen muu­tok­sen vaiku­tuk­sia. Sekin, että ”kukaan” ei menisi joulun viet­toon paikkaan, jos­sa covidia on paljon, on paljon velkaa sosi­aalisen etäisyy­den pitämiseen tähtääville vira­nomais­su­osi­tuk­sille sekä medi­an tuot­ta­malle kri­isi­ti­etoisu­udelle. Toki olisin voin­ut vält­tää Inti­aan matkaamista siinä pelos­sa, että saan esimerkik­si antibiooteille vas­tus­tuskykyisen suolis­to­taudin, mut­ta sairauk­sien pelko ei ole aiem­min tur­is­mia tap­panut ja ihmiset ovat olleet eri­lai­sista ”tuli­ai­sista” ehkä tarpeet­tomankin huolettomia.

        Mutu-ver­tailun vaikeud­es­ta huoli­mat­ta halusin osal­lis­tua julkiseen koronas­trate­giakeskustelu­un täl­laisel­la blogilla, jos­sa yritän läh­estyä vaikeaa aihet­ta mah­dol­lisim­man rakentavasti:
        https://puheenvuoro.uusisuomi.fi/tero-karttunen/koronarajoitusten-haittavaikutukset-ovat-pahemmat-kuin-itse-viruksen-uhka/

        Int­ian matkat ja resis­tan­tit bak­teer­it ovat mon­elle aika abstrak­te­ja käsit­teitä, eikä aina per­h­elo­mia muutenkaan, mut­ta et ehkä ole tietoinen kuin­ka paljon osa ihmi­sistä on muut­tanut käyt­täy­tymistään alueil­la jois­sa covid on jo vaikut­tanut voimakkaasti.

        Kos­ka luin artikke­lisi, muu­ta­ma kommentti

        Peru­so­le­tus, että talouskus­tan­nuk­set johtu­vat ensisi­jais­es­ti rajoit­teista eikä viruk­ses­ta on väärä. Tästä on paljon siteer­at­tu jo edellä.

        Mut­ta vaik­ka eläisimme vai­h­toe­htois­todel­lisu­udessa, mis­sä viruk­sen vapaana riehumi­nen paran­taisi talout­ta, mitään rajoit­tei­ta ei sik­si otet­taisi käyt­töön ja ihmiset vain sairas­tu­isi­vat. Mik­si pitäisi lopet­taa tähän? Val­tion perus­toim­into ja ole­mas­saolon oikeu­tus (ja käytän­nössä myös auk­tori­teetin perus­ta) on tur­val­lisu­u­den luomi­nen. Kaiken tämän voisi sit­ten aina lopet­taa, jos väl­itön taloudelli­nen hyö­ty ei ole näköpi­iris­sä, ja jatkaa eugeni­ikkaa riskiryh­mien van­huk­sista mui­hin. Tiet­ty­i­hin onnet­to­muuk­si­in ja sairauk­si­in, tai tiet­ty­i­hin sopi­vasti valikoi­tu­i­hin poti­las­ryh­mi­in, ei kan­na­ta reagoi­da lainkaan. Taloudel­lis­es­ti kan­nat­ta­mat­to­mia syn­ny­tyk­siä voidaan ehkäistä taas suun­na­tu­il­la ster­iloin­neil­la. Jopa maan­puo­lus­tuk­sen voi lopet­taa, kos­ka se ei ole pelas­tanut kenenkään henkeä pitkään aikaan, jne.

      4. Janne:
        Mut­ta vaik­ka eläisimme vai­h­toe­htois­todel­lisu­udessa, mis­sä viruk­sen vapaana riehumi­nen paran­taisi talout­ta, mitään rajoit­tei­ta ei sik­si otet­taisi käyt­töön ja ihmiset vain sairas­tu­isi­vat. Mik­si pitäisi lopet­taa tähän? Val­tion perus­toim­into ja ole­mas­saolon oikeu­tus (ja käytän­nössä myös auk­tori­teetin perus­ta) on tur­val­lisu­u­den luomi­nen. Kaiken tämän voisi sit­ten aina lopet­taa, jos väl­itön taloudelli­nen hyö­ty ei ole näköpi­iris­sä, ja jatkaa eugeni­ikkaa riskiryh­mien van­huk­sista mui­hin. Tiet­ty­i­hin onnet­to­muuk­si­in ja sairauk­si­in, tai tiet­ty­i­hin sopi­vasti valikoi­tu­i­hin poti­las­ryh­mi­in, ei kan­na­ta reagoi­da lainkaan. Taloudel­lis­es­ti kan­nat­ta­mat­to­mia syn­ny­tyk­siä voidaan ehkäistä taas suun­na­tu­il­la ster­iloin­neil­la. Jopa maan­puo­lus­tuk­sen voi lopet­taa, kos­ka se ei ole pelas­tanut kenenkään henkeä pitkään aikaan, jne. 

        Kiitos kom­menteis­tasi ja on arvokas­ta, että tässä välil­lä util­i­taris­tisek­si käyvässä keskustelus­sa muis­tu­tat myös val­tion — tai yhteiskun­nan, kuten tykkään sanoa ‑velvol­lisuuk­sista yksilön elämää, ihmis­ar­voa ja peru­soikeuk­sia kohtaan. Tärkeä mut­ta vaikea aihe sanoa mitään tyhjentävää.

        Val­tion ja hallintoala­maisen suhdet­ta taidet­ti­in edel­lisen ker­ran pun­taroi­da enem­män Uuden­maan sulun kaltais­ten peru­soikeuk­sien kaven­nusten aikaan kevääl­lä. Sat­tumal­ta parhail­laan keskustel­laan taas mask­ipakos­ta ja “suositel­laan vah­vasti” isom­pi­en yksi­ty­is­ti­laisuuk­sien peru­ut­tamista. Onnek­si kukaan, eivät rajoi­tusten kiivaim­mat kan­nat­ta­jat eivätkä niiden vas­tus­ta­jat, ei sen­tään oikeasti kaavaile mitään luet­telemiesi kaltaisia hir­muteko­ja tai yhtä säälimät­tömiä toimia! Sik­si ehdotan, että ei nyt kaa­p­a­ta Osmon blo­gia ja men­nä tässä aiheessa tätä syvemmälle. 🙂

Vastaa käyttäjälle niin Peruuta vastaus

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.

Notify me of followup comments via e-mail. You can also subscribe without commenting.