Edessä on pitkä ja ankea talvi

Har­voin olen ollut niin har­mis­sa­ni kuin nyt sii­tä, että asiat mene­vät niin kuin ennus­tin. Olen int­tä­nyt, ettei COVID-19 ‑epi­de­mi­aa pys­ty pysäyt­tä­mään tukah­dut­ta­mal­la. Se voi­daan pai­naa sääs­tö­lie­kil­le, mut­ta sitä ei saa­da sam­mu­maan. Kun käyt­täy­ty­mi­nen palaa nor­maa­lik­si, epi­de­mia roi­hah­taa uudestaan.

Ihan lem­peil­lä toi­mil­la epi­de­mian nousu ei kat­kea. Ennus­tin tou­ko­kuus­sa, että:

Uskon, että nuo­ret ja ter­veet yksin­ker­tai­ses­ti kyl­läs­ty­vät. Kyl­läs­ty­mis­tä ede­saut­taa sen tajua­mi­nen, että tau­ti on useim­mil­le heis­tä jok­seen­kin vaa­ra­ton. Viran­omais­pää­tök­sin voi­daan kokoon­tu­mi­set jul­ki­sis­sa tilois­sa kiel­tää, mut­ta kotei­hin val­von­ta tus­kin yltää. Kun ote kir­po­aa, epi­de­mian leviä­mi­nen nopeutuu.

Näin täs­sä on juu­ri käy­nyt. Sen näkee kau­pun­gil­la. Nuo­ret aikui­set elä­vät nor­maa­lia elä­mää ilman varo­vai­suu­den häi­vää­kään. Nyt siis kiel­le­tään baa­rien pitä­mi­nen auki öisin, mut­ta se kos­kee vain mur­to-osaa nuor­ten väli­sis­tä kontakteista.

Mut­ta eivät nuo­ret ole ainoi­ta, jot­ka ovat tin­ki­neet varovaisuudesta.

Lupa­sin päi­vit­tää poh­jois­mai­den tar­tun­ta­ti­lan­net­ta kos­ke­van kuvani.

Nor­jas­sa epi­de­mian kas­vu on pysäh­ty­nyt. Suo­mes­sa, Ruot­sis­sa ja Tans­kas­sa ollaan viik­ko sit­ten esti­moi­ma­ni tren­din ylä­puo­lel­la. Esti­moin tren­din uudes­taan lisää­mäl­lä sii­hen uusim­mat tie­dot ja aloit­ta­mal­la esti­moin­nin syys­kuun alus­ta. Edel­li­sel­lä ker­ral­la Suo­men, Nor­jan ja Tans­kan epi­de­mia näyt­ti tuplaan­tu­van 25 päi­väs­sä ja Ruot­sis­sa perä­ti las­ke­van. Uuden tren­din mukaan tuplaan­tu­mi­sa­jat oli­si­vat Suo­mi 13, Ruot­si 16, Nor­ja 61 ja Tans­ka 10 päi­vää. Nor­ja näyt­tää saa­neen epi­de­mian kas­vun tai­te­tuk­si, mut­ta pal­jon tar­tun­to­ja siel­lä edel­leen on.

Ohes­sa vie­lä kuva sii­tä, mil­tä Suo­men kehi­tys näyt­tää. Jat­koin pro­vo­ka­to­ri­ses­ti tren­diä loka­kuun lop­puun. Huo­mat­kaa loga­rit­mi­nen asteikko.

Kos­ka loga­rit­mi­nen asteik­ko ei ole kai­kil­le tut­tu, piir­sin sen myös abso­luut­ti­sel­la astei­kol­la. Tämä on siis sama kuva, mut­ta esi­tet­ty nor­maa­lil­la asteikolla.

En väi­tä, että noin se menee vaan että noin se meni­si, ellei mitään tehtäisi.

Vaan mitä pitäi­si tehdä?

Aika rajua yhteis­kun­nan sul­ke­mis­ta tämä edel­lyt­tää, eivät­kä suo­si­tuk­set rii­tä, kos­ka nii­tä ei sel­väs­ti­kään enää nou­da­te­ta. Pel­ko on kadon­nut. Min­kä­lai­set edel­ly­tyk­set on kiel­tää kokoon­tu­mi­set kotona?

Tätä eris­tyk­sis­sä mököt­tä­mis­tä on kes­tet­tä­vä aina­kin ensi kesään. Sit­ten toi­vot­ta­vas­ti roko­te armah­taa. Edes­sä on pit­kä ja ankea talvi.

Talou­del­li­nen hin­ta on järkyttävä

Pape­ri­teh­taan lopet­ta­mien Kai­po­las­sa on pien­tä ver­rat­tu­na nii­hin kym­me­niin­tu­han­siin työ­paik­koi­hin, joi­ta tul­laan menet­tä­mään pel­käs­tään ravin­to­lois­sa ja mat­kai­lua­lal­la. Kevään isku vie­lä joten­kin kes­tet­tiin, mut­ta nyt tulee suu­ri mää­rä kon­kurs­se­ja. Tai sit­ten val­tion on tuet­ta­va yri­tyk­siä todel­la avo­kä­ti­ses­ti. Lapin mat­kai­lue­lin­kei­noa käy sää­lik­si, vaik­ka abso­luut­ti­ses­ti suu­rim­mat tap­piot koh­dis­tu­vat mat­kai­lu­tu­loi­hin Helsingissä.

Pel­käs­tään HSL:n talous on lähel­lä tuhoutumista.

Mut­ta haus­kaa ei ole muusi­koil­la tai teat­te­ri­väel­lä. Jää­kiek­ko­lii­gaa tus­kin jat­ke­taan kau­den lop­puun, ei aina­kaan kat­so­jien läs­nä ollessa.

Luet­te­loa voi jat­kaa loputtomiin.

Kan­san­ta­lou­del­le tämä mak­saa kym­me­nä mil­jar­de­ja. Hal­li­tus, jon­ka ei pitä­nyt teh­dä ensi vuon­na lain­kaan lisä­bud­jet­tia, jou­tuu teke­mään yhden tai useam­man lisä­bud­je­tin, jot­ka kas­vat­ta­vat ali­jää­mää aina­kin kym­me­nel­lä miljardilla.

128 vastausta artikkeliin “Edessä on pitkä ja ankea talvi”

  1. Voi­tai­siin myös miet­tiä sitä, ovat­ko nuo kuvai­le­ma­si seu­rauk­set tosi­aan vält­tä­mät­tö­miä, kun kyse on viruk­ses­ta, joka Suo­mes­sa ei vai­kut­ta­nut edes kevääl­lä koko­nais­kuol­lei­suu­teen miten­kään. Tämän­het­ki­ses­sä “kiih­ty­mis­vai­hees­sa” lie­nee kyse luon­nol­li­ses­ta kausi­vaih­te­lus­ta kuol­lei­suu­des­sa: tal­vel­la kuo­lee enem­män ihmi­siä kuin kesäl­lä, kos­ka tal­vel­la tau­dit (koro­na, A- ja B‑influenssa ym.) jos­ta­kin syys­tä pär­jää­vät parem­min kuin kesäl­lä, tap­paen mui­den sai­rauk­sien ja iän hei­ken­tä­miä van­huk­sia. Tämän näkee esim. Euro­mo­mo-sivun graa­feis­ta: https://www.euromomo.eu/graphs-and-maps (ks. ensim­mäi­nen graa­fi). Nyt olem­me tuos­sa luon­nol­li­ses­sa kausi­vaih­te­lus­sa juu­ri nouse­mas­sa kuol­lei­suu­des­sa aal­lon­kuo­pas­ta ylös­päin, ja hel­mi­kuun tun­tu­mas­sa kuol­lei­suus taas alkaa laskea.

    1. Toni P.:
      Voi­tai­siin myös miet­tiä sitä, ovat­ko nuo kuvai­le­ma­si seu­rauk­set tosi­aan vält­tä­mät­tö­miä, kun kyse on viruk­ses­ta, joka Suo­mes­sa ei vai­kut­ta­nut edes kevääl­lä koko­nais­kuol­lei­suu­teen mitenkään. 

      Ei tie­ten­kään vai­kut­ta­nut, kun virus tukah­du­tet­tiin juu­ri ennen kuin se pää­si ryöp­säh­tä­mään kun­nol­la. On mel­koi­sen höl­möä aja­tel­la, että kos­ka virus on lähes vaa­ra­ton tukah­du­tet­tu­na, se on vaa­ra­ton myös vapaana.

      JA Osmol­le, tukah­du­tus ei tar­koi­ta sitä että kul­ku­tau­ti kato­aa maa­il­mas­ta. Se palaa kyl­lä aina takai­sin, mut­ta sitä var­ten pitää olla val­miit toi­min­ta­suun­ni­tel­mat. Täy­tyy toi­mia nopeas­ti ja rat­kai­se­vas­ti ja nimen­omai­ses­ti pai­kal­li­ses­ti. Ei koko Suo­mea kiin­ni vaan yksit­täi­siä paik­ka­kun­tia. Kuh­mos­sa­han tämä onnis­tui ja epi­de­mia nitis­tet­tiin nopeil­la toi­mil­la heti alkuun­sa vain paris­sa vii­kos­sa. Mik­si se ei onnis­tui­si muualla?

      Kuh­mo otti käyt­töön rajoi­tuk­sia 31.8 ja aloit­ti nii­den pur­ka­mi­sen jo 6.9 kun tilan­ne saa­tiin hal­lin­taan. Nyt taas ollaan odo­tel­tu niin kau­an, että tar­tun­ta­ket­ju­jen jäl­ji­tys ei toi­mi olen­kaan. Oli­si pitä­nyt toi­mia nopeam­min ja rat­kai­se­vas­ti, jot­ta rahoi­tus­va­rat ovat tuol­lai­sia parin vii­kon täs­mä­puser­ruk­sia eikä laa­jo­ja maa­kun­nan kat­ta­via asioi­ta. Täs­sä nyt taas odo­tel­laan viik­ko ja rajoi­te­taan *taas* soli­daa­ri­ses­ti koko maan ravin­to­loi­ta, mitä ihmeen jär­keä täs­sä on?? 

      Ja miten hal­li­tuk­sel­la menee viik­ko teh­dä uusi, tiu­kem­pi, ase­tus kiih­ty­mis­vai­hees­sa ole­vien maa­kun­tien ravin­to­loi­den rajoi­tuk­sis­ta? Täs­sä­hän on ollut 6kk aikaa valmistautua. 

      Ja Vii­kon aika­na uudet tau­ti­ta­pauk­set kas­va­vat puolella.

      1. Sylt­ty, pel­käs­tään Tam­pe­reel­la kou­lu­lais­ten mas­kit mak­sai­si­vat 32 mil­joo­naa euroa vuo­des­sa täs­tä ikuisuuteen.

        Sii­nä mel­kein kak­sin­ker­tais­tui­si kau­pun­gin alijäämä.

        Tätä tau­tia ei voi­te­ta rajoi­tuk­sil­la, kos­ka ne joh­ta­vat talous­ro­mah­duk­seen, joka taas joh­taa popu­lis­ti­siin vallankumouksiin.

        Mini­mis­sään Suo­mes­sa tul­laan näke­mään 90-luvun laman toi­sin­to jo näil­lä toi­mil­la mitä vii­me kevää­nä tehtiin.

        Luon­to on jul­ma, min­käs teet.

      2. Lau­ri Kum­pu­lai­nen:
        Sylt­ty, pel­käs­tään Tam­pe­reel­la kou­lu­lais­ten mas­kit mak­sai­si­vat 32 mil­joo­naa euroa vuo­des­sa täs­tä ikuisuuteen. 

        Mas­kien hin­nat kyl­lä tip­pu­vat mur­to-osaan, kun­han kis­ku­ri­hin­noit­te­lus­ta pääs­tään. Oli­han nii­den hin­ta vie­lä vuo­si sit­ten pal­jon nykyis­tä alem­pi. Mut­ta mah­do­ton­ta ker­ta­käyt­tö­jät­teen tuo­tan­toa se oli­si, jos mas­kit oli­si­vat koko ajan pääs­sä. Ja ajai­si kyl­lä kun­nat syvem­mäl­le vai­keuk­siin. Hal­vem­paa oli­si siir­tyä suu­rel­ta osin etäopetukseen.

      3. siten­joo: Mas­kien hin­nat kyl­lä tip­pu­vat mur­to-osaan, kun­han kis­ku­ri­hin­noit­te­lus­ta pääs­tään. Oli­han nii­den hin­ta vie­lä vuo­si sit­ten pal­jon nykyis­tä alem­pi. Mut­ta mah­do­ton­ta ker­ta­käyt­tö­jät­teen tuo­tan­toa se oli­si, jos mas­kit oli­si­vat koko ajan pääs­sä. Ja ajai­si kyl­lä kun­nat syvem­mäl­le vai­keuk­siin. Hal­vem­paa oli­si siir­tyä suu­rel­ta osin etäopetukseen.

        Ei tipu, kos­ka kysyn­tä on val­ta­va, eikä kapa­si­teet­tiä luon­nol­li­ses­ti voi mää­rään­sä enem­pää kasvattaa.

        Kävi­si päin­vas­toin: mas­kien hin­nat pomp­pai­si­vat pilviin.

      4. Lau­ri Kum­pu­lai­nen:

        Ei tipu, kos­ka kysyn­tä on val­ta­va, eikä kapa­si­teet­tiä luon­nol­li­ses­ti voi mää­rään­sä enem­pää kasvattaa.

        Kävi­si päin­vas­toin: mas­kien hin­nat pomp­pai­si­vat pilviin.

        Ei ole noin. Ei mas­kien val­mis­tus­ka­pa­si­tee­til­le ole mitään ylä­ra­jaa. Kevääl­lä oli, kun tuo­tan­non ylös­ajo kes­tää, mut­ta nyt on pal­jon uusia teh­tai­ta nii­tä teke­mäs­sä ympä­ri maa­il­maa. Ja on tul­lut pal­jon lisää mate­ri­aa­li­val­mis­ta­jia­kin. Suo­men mas­ki­tar­ve ei maa­il­man­mark­ki­na­hin­taa juu­ri edes hei­lut­te­le, ja maa­il­man­mark­ki­na­hin­ta on tul­lut jo pari kuu­kaut­ta tren­din­omai­ses­ti alas­päin samal­la kun uut­ta tuo­tan­to­ka­pa­si­teet­tia on tul­lut käyt­töön. Mas­keis­sa on siis ollut se tilan­ne, että nii­tä ei ole kan­nat­ta­nut ostaa vält­tä­mä­tön­tä mää­rää enem­pää varas­toon vii­me kevään hin­ta­pii­kin jäl­keen, kos­ka odot­ta­mal­la hiu­kan on saa­nut nii­tä koko ajan hal­vem­mal­la. Mas­kien val­mis­tus on aika perus­bulk­ki­tuo­tan­toa. Myyn­ti vaa­tii kui­ten­kin ser­ti­fi­kaa­tit, ja nii­den saan­ti on vie­nyt teh­tail­la aikaa. Mut­ta ser­ti­fioi­tu­ja val­mis­ta­jia on jo pal­jon enem­män kuin kevääl­lä oli.

      5. siten­joo: Ei ole noin. Ei mas­kien val­mis­tus­ka­pa­si­tee­til­le ole mitään ylä­ra­jaa. Kevääl­lä oli, kun tuo­tan­non ylös­ajo kes­tää, mut­ta nyt on pal­jon uusia teh­tai­ta nii­tä teke­mäs­sä ympä­ri maa­il­maa. Ja on tul­lut pal­jon lisää mate­ri­aa­li­val­mis­ta­jia­kin. Suo­men mas­ki­tar­ve ei maa­il­man­mark­ki­na­hin­taa juu­ri edes hei­lut­te­le, ja maa­il­man­mark­ki­na­hin­ta on tul­lut jo pari kuu­kaut­ta tren­din­omai­ses­ti alas­päin samal­la kun uut­ta tuo­tan­to­ka­pa­si­teet­tia on tul­lut käyt­töön. Mas­keis­sa on siis ollut se tilan­ne, että nii­tä ei ole kan­nat­ta­nut ostaa vält­tä­mä­tön­tä mää­rää enem­pää varas­toon vii­me kevään hin­ta­pii­kin jäl­keen, kos­ka odot­ta­mal­la hiu­kan on saa­nut nii­tä koko ajan hal­vem­mal­la. Mas­kien val­mis­tus on aika perus­bulk­ki­tuo­tan­toa. Myyn­ti vaa­tii kui­ten­kin ser­ti­fi­kaa­tit, ja nii­den saan­ti on vie­nyt teh­tail­la aikaa. Mut­ta ser­ti­fioi­tu­ja val­mis­ta­jia on jo pal­jon enem­män kuin kevääl­lä oli.

        Mas­kien tuo­tan­nol­le on monia pul­lon­kau­lo­ja, kuten teh­das­ra­ken­nuk­set, tuo­tan­to­ko­neet ja vie­lä raa­ka-aineen saatavuus.

        Jos ihmis­kun­ta käyt­tää joka päi­vä 4 mas­kia, niin se on 28 000 000 000 mas­kia päivässä.

        Tai vas­taa­vas­ti 10 220 000 000 000 mas­kia vuodessa.

        Pel­käs­tään Suo­mes­sa 20 mil­joo­naa mas­kia päivässä.

        Alhs­röm-Munsk­jö kyke­nee tuot­ta­maan Suo­mes­sa 30 mil­joo­naa mas­kia, kuukaudessa.

        Ei tai­da olla ihan tri­vaa­lia 20 ker­tais­taa tuo­tan­to Suomessa…

        Huom: täs­sä ei ole muka­na ter­vey­den­huol­lon maskit.

      6. siten­joo: Mas­kien hin­nat kyl­lä tip­pu­vat mur­to-osaan, kun­han kis­ku­ri­hin­noit­te­lus­ta pääs­tään. Oli­han nii­den hin­ta vie­lä vuo­si sit­ten pal­jon nykyis­tä alem­pi. Mut­ta mah­do­ton­ta ker­ta­käyt­tö­jät­teen tuo­tan­toa se oli­si, jos mas­kit oli­si­vat koko ajan pääs­sä. Ja ajai­si kyl­lä kun­nat syvem­mäl­le vai­keuk­siin. Hal­vem­paa oli­si siir­tyä suu­rel­ta osin etäopetukseen.

        Ikä­vä kyl­lä kapi­ta­lis­ti­nen yhteis­kun­ta kerää yri­tyk­sil­le voit­toa. Mik­si pudot­taa hin­taa, jos kaik­ki menee kau­pak­si? Hin­nat putoa­vat vas­ta, kun käyt­tö loppuu.

      7. Ant­ti:
        Ikä­vä kyl­lä kapi­ta­lis­ti­nen yhteis­kun­ta kerää yri­tyk­sil­le voit­toa. Mik­si pudot­taa hin­taa, jos kaik­ki menee kau­pak­si? Hin­nat putoa­vat vas­ta, kun käyt­tö loppuu.

        Hin­to­jen nous­tua mark­ki­noil­le tuli suu­ri mää­rä uusia val­mis­ta­jia, ja van­hat­kin nos­ti­vat kapa­si­teet­tia. Hin­nat ovat jo enem­män kuin puo­lit­tu­neet hui­pus­ta. Mas­keis­ta pyy­det­tiin jos­sain koh­taa jopa 40 sent­tiä per mas­ki isoi­na mää­ri­nä ostaes­sa­kin, ja kulut­ta­ja­kau­pas­sa perä­ti yli euron kap­pa­le. Nyt ker­ta­käyt­tö­mas­ke­ja saa taas jo 10 sen­til­lä per mas­ki. Mut­ta kyl­lä tuos­ta­kin vie­lä hin­ta voi men­nä alas­päin, kos­ka volyy­mien kas­vaes­sa val­mis­tus­kus­tan­nus per kap­pa­le ale­nee, ja kil­pai­lu on alka­nut yhä enem­män toi­mia. Alus­sa hin­to­ja pys­tyi nos­ta­maan kun tar­jon­taa ei ollut. Nyt tar­jon­taa on.

      8. Lau­ri Kum­pu­lai­nen: Sylt­ty, pel­käs­tään Tam­pe­reel­la kou­lu­lais­ten mas­kit mak­sai­si­vat 32 mil­joo­naa euroa vuo­des­sa täs­tä ikuisuuteen.

        Min­kä ihmeen takia kou­lu­lai­sil­le pitäi­si hank­kia mas­kit täs­tä ikui­suu­teen? Ette­kö te lue yhtään, mitä minä kirjoitin?

        Miten ihmees­sä se on nopea ja rat­kai­se­va toi­men­pi­de, jos lai­te­taan vuo­dek­si mas­kit pää­hän kai­kil­le tam­pe­re­lai­sil­le koululaisille ?

        Tätä tau­tia ei voi­te­ta rajoi­tuk­sil­la, kos­ka ne joh­ta­vat talous­ro­mah­duk­seen, joka taas joh­taa popu­lis­ti­siin vallankumouksiin.”

        Var­mas­ti romah­taa, jos rajoi­tus­ten lin­ja on jäyk­kä. Mut­ta talous romah­taa myös jos tau­din anne­taan ryöp­säh­tää ja kaik­ki jää­vät sen takia kotiin istumaan. 

        On tur­haa hai­hat­te­lua kuvi­tel­la, että yhden­kään län­si­maan hal­li­tus voi New York/­Mi­la­no/­Madrid-ske­naa­rios­sa tode­ta ” Lii­an kal­lis­ta, ei teh­dä mitään” ja arvoi­da ole­van­sa val­las­sa vie­lä seu­raa­val­la vii­kol­la. Mari­nin hal­li­tus kaa­tui­si välit­tö­mäs­ti, jos Hel­sin­gis­sä sai­raa­lat täyt­tyi­si­vät poti­lais­ta eivät­kä he edes har­kit­si­si laa­ja­mit­tai­sia rajoituksia.

      9. Sylt­ty: Ei tie­ten­kään vai­kut­ta­nut, kun virus tukah­du­tet­tiin juu­ri ennen kuin se pää­si ryöp­säh­tä­mään kun­nol­la. On mel­koi­sen höl­möä aja­tel­la, että kos­ka virus on lähes vaa­ra­ton tukah­du­tet­tu­na, se on vaa­ra­ton myös vapaana.

        Niin, aina voi­daan sanoa, että kos­ka teh­tiin toi­men­pi­tei­tä, kävi näin. Nyt syk­syl­lä, kun tau­ti levi­ää, voi­daan sanoa, että se joh­tuu tot­te­le­mat­to­mis­ta kan­sa­lai­sis­ta. Kevääl­lä, kun kuol­lei­suus läh­tee taas las­kuun, voi­daan sanoa, että tämä voit­to joh­tui mei­dän hie­nois­ta toi­men­pi­teis­täm­me. Itse asias­sa R‑luku puto­si sel­väs­ti jo ennen lock­dow­nin asettamista.

        Kum­ma, ettei vuo­den 2018 poik­keuk­sel­li­sen rajus­ta ja tap­pa­vas­ta influens­sa­kau­des­ta puhut­tu tähän tapaan. Tai sii­tä ei oikeas­taan puhut­tu yhtään mitään. Ilmei­ses­ti kysei­nen influens­sa­vi­rus on luon­nol­li­nen asia, koro­na taas ei.

      10. Toni P.: Niin, aina voi­daan sanoa, että kos­ka teh­tiin toi­men­pi­tei­tä, kävi näin. Nyt syk­syl­lä, kun tau­ti levi­ää, voi­daan sanoa, että se joh­tuu tot­te­le­mat­to­mis­ta kansalaisista. 

        Olen mute ihme­tel­lyt vähän samaa.

        Koro­nan kuriin­saat­to oli hal­li­tuk­sen ansio­ta, mut­ta leviä­mi­sel­lä taas ei ole mitään teke­mis­tä hali­tuk­sen kans­sa, vaan se on kan­sa­lais­ten vika. Paras on kun ensin nos­tet­tiin kaik­ki rajoi­tukst ja sit­ten levi­tel­lään käsiä “ei täl­le toi­sel­le aal­lol­le mitään mahanut”.

      11. Sylt­ty: Olen mute ihme­tel­lyt vähän samaa.

        Koro­nan kuriin­saat­to oli hal­li­tuk­sen ansio­ta, mut­ta leviä­mi­sel­lä taas ei ole mitään teke­mis­tä hali­tuk­sen kans­sa, vaan se on kan­sa­lais­ten vika. Paras on kun ensin nos­tet­tiin kaik­ki rajoi­tukst ja sit­ten levi­tel­lään käsiä ”ei täl­le toi­sel­le aal­lol­le mitään mahanut”.

        Tai sit­ten vain tuli kesä.

        Ja nyt tulee talvi.

    2. Toni P.:
      Voi­tai­siin myös miet­tiä sitä, ovat­ko nuo kuvai­le­ma­si seu­rauk­set tosi­aan vält­tä­mät­tö­miä, kun kyse on viruk­ses­ta, joka Suo­mes­sa ei vai­kut­ta­nut edes kevääl­lä koko­nais­kuol­lei­suu­teen miten­kään. Tämän­het­ki­ses­sä ”kiih­ty­mis­vai­hees­sa” lie­nee kyse luon­nol­li­ses­ta kausi­vaih­te­lus­ta kuol­lei­suu­des­sa: tal­vel­la kuo­lee enem­män ihmi­siä kuin kesäl­lä, kos­ka tal­vel­la tau­dit (koro­na, A- ja B‑influenssa ym.) jos­ta­kin syys­tä pär­jää­vät parem­min kuin kesäl­lä, tap­paen mui­den sai­rauk­sien ja iän hei­ken­tä­miä van­huk­sia. Tämän näkee esim. Euro­mo­mo-sivun graa­feis­ta: https://www.euromomo.eu/graphs-and-maps (ks. ensim­mäi­nen graa­fi). Nyt olem­me tuos­sa luon­nol­li­ses­sa kausi­vaih­te­lus­sa juu­ri nouse­mas­sa kuol­lei­suu­des­sa aal­lon­kuo­pas­ta ylös­päin, ja hel­mi­kuun tun­tu­mas­sa kuol­lei­suus taas alkaa laskea.

      THL tilas­ton mukaan alle 50 ‑vuo­tiai­ta on Suo­mes­sa kuol­lut maks 12 kpl(tilastot eivät ker­ro tark­kaa lukua). Tilas­toi­hin katsomalla(kuolleisuus, sai­raa­las­sao­le­vat, kuol­lei­den ikä­ja­kau­ma) ovat monet nykyi­set rajoi­tuk­set jär­jet­tö­miä ja aiheut­ta­vat enem­män hait­taa kuin hyö­tyä. Mik­si oiree­ton nuo­ri ihmi­nen ei näil­lä nykyi­sil­lä tilas­toil­la sai­si itse päät­tää käy­kö yöker­hos­sa ja ravin­to­las­sa vai ei? 

      Kevääl­lä seu­rat­tiin kuo­le­mia ja teho­hoi­dos­sa ole­via, nyt altis­tu­mi­sia ja mah­dol­li­sia altis­tu­mi­sia. Uuti­soin­ti on läh­te­nyt täy­sin lapasesta. 

      Kipeä­nä jää­dään aina kotiin, oireel­li­set tes­ta­taan pikai­ses­ti ja sai­raat hoi­de­taan par­haal­la mah­dol­li­sel­la taval­la. Ris­ki­ryh­mä­läis­ten kans­sa nou­da­te­taan erityisvarovaisuutta(tyyliin van­hain­ko­dit). Tar­vi­taan­ko muu­ta nor­maa­li maa­lais­jär­jen lisäk­si, mie­les­tä­ni ei.

      1. Kipeä­nä jää­dään aina kotiin, oireel­li­set tes­ta­taan pikai­ses­ti ja sai­raat hoi­de­taan par­haal­la mah­dol­li­sel­la taval­la. Ris­ki­ryh­mä­läis­ten kans­sa nou­da­te­taan erityisvarovaisuutta(tyyliin van­hain­ko­dit). Tar­vi­taan­ko muu­ta nor­maa­li maa­lais­jär­jen lisäk­si, mie­les­tä­ni ei. 

        Juu­ri tätä yri­tet­tiin Ruot­sis­sa, kyl­lä ihmi­set uskoo suo­si­tuk­sia ja on fiksuja…eivät olleet.
        Ne “oireet­to­mat nuo­ret ihmi­set” ovat usein juu­ri nii­tä jot­ka hoi­ta­vat van­huk­sia ja mui­ta ris­ki­ryh­mä­läi­siä tai ovat muu­ten teke­mi­sis­sä hei­dän kanssaan.

      2. mahdollinen_altistuminen: THL tilas­ton mukaan alle 50 ‑vuo­tiai­ta on Suo­mes­sa kuol­lut maks 12 kpl(tilastot eivät ker­ro tark­kaa lukua). Tilas­toi­hin katsomalla(kuolleisuus, sai­raa­las­sao­le­vat, kuol­lei­den ikä­ja­kau­ma) ovat monet nykyi­set rajoi­tuk­set jär­jet­tö­miä ja aiheut­ta­vat enem­män hait­taa kuin hyö­tyä. Mik­si oiree­ton nuo­ri ihmi­nen ei näil­lä nykyi­sil­lä tilas­toil­la sai­si itse päät­tää käy­kö yöker­hos­sa ja ravin­to­las­sa vai ei? 

        Kevääl­lä seu­rat­tiin kuo­le­mia ja teho­hoi­dos­sa ole­via, nyt altis­tu­mi­sia ja mah­dol­li­sia altis­tu­mi­sia. Uuti­soin­ti on läh­te­nyt täy­sin lapasesta. 

        Kipeä­nä jää­dään aina kotiin, oireel­li­set tes­ta­taan pikai­ses­ti ja sai­raat hoi­de­taan par­haal­la mah­dol­li­sel­la taval­la. Ris­ki­ryh­mä­läis­ten kans­sa nou­da­te­taan erityisvarovaisuutta(tyyliin van­hain­ko­dit). Tar­vi­taan­ko muu­ta nor­maa­li maa­lais­jär­jen lisäk­si, mie­les­tä­ni ei.

        Ris­ki­ryh­mien suo­jaa­mi­nen on tavoit­tee­na hyvä mut­ta käy­tän­nös­sä epä­rea­lis­ti­nen toteut­taa, jos koro­nan sal­li­taan levi­tä vapaas­ti, ja eri­lai­siin ris­ki­ryh­miin kuu­luu suu­ri osuus väes­tös­tä. Brit­ti­läi­sen Impe­rial Col­le­gen arvioi­den mukaan infek­tio­kuol­lei­suus alkaa nous­ta jo 50 ikä­vuo­den jäl­keen (0,6 % ikä­ryh­mäs­sä 50–59 v, 2,2 % ikä­ryh­mäs­sä 60–69 v) kuten myös sai­raa­la­hoi­toa tar­vit­se­vien osuus tar­tun­nan saa­neis­ta sekä teho­hoi­toa tar­vit­se­vien osuus sai­raa­laan jou­tu­neis­ta [1]. Pel­käs­tään yli 65-vuo­tiai­ta on jo yli 20 % Suo­men väes­tös­tä. Yli 60-vuo­tiai­ta taas on noin 28,8 % (1590893/5525292) [2].

        Ikään­ty­nei­den lisäk­si ris­ki­ryh­miin kuu­lu­vat kor­kean veren­pai­neen tai yli­pai­noa omaa­vat hen­ki­löt, jois­ta osa on muu­ten perus­ter­vei­tä. Ris­ki­ryh­miin kuu­lu­vik­si las­ke­taan myös tiet­ty­jä pit­kä­ai­kais­sai­rauk­sia omaa­vat, jois­ta monet kui­ten­kin kyke­ne­vät aktii­vi­seen elä­mään yhteis­kun­nan jäse­ni­nä (esi­mer­kik­si käy­mään töis­sä tai teke­mään vapaa­eh­tois­työ­tä). Osin mää­ri­tel­mis­ta riip­puu se, kuin­ka suu­ri osa väes­tös­tä las­ke­taan ris­ki­ryh­miin kuuluvaksi.

        Ei ole rea­lis­tis­ta olet­taa, että useam­pi kym­me­nen pro­sent­tia väes­tös­tä kyet­täi­siin pidem­piai­kai­ses­ti eris­tä­mään muus­ta yhteis­kun­nas­ta ja siel­lä rie­hu­vas­ta koro­na­vi­ruk­ses­ta. Tämän kans­sa yhtä­pi­tä­viä ovat Ruot­sin ja Poh­jois-Ita­lian koke­muk­set. Moni ris­ki­ryh­mään kuu­lu­va on myös aktii­vi­ses­ti työ­elä­mäs­sä, opis­ke­lee tai on muka­na muus­sa yhteis­kun­nal­li­ses­sa toi­min­nas­sa. Esi­mer­kik­si kan­san­edus­ta­jis­ta, kun­nan­val­tuu­te­tuis­ta ja monien puo­luei­den aktii­veis­ta ovat monet täyt­tä­neet jo 60.

        Ellei koro­nan leviä­mis­tä este­tä, sai­ras­tuu sii­hen Bra­si­lian Manauk­ses­sa kerät­ty­jen tie­to­jen mukaan noin 66 % väes­tös­tä, ennen kuin epi­de­mian leviä­mi­nen pysäh­tyy [3]. Tämä oli­si lin­jas­sa sen kans­sa, että epi­de­mian ete­ne­mi­nen pysäh­tyy vas­ta, kun noin 60–70 % väes­tös­tä on sai­ras­ta­nut koro­nan. Toi­saal­ta taas yli 60-vuo­tiai­ta on jo yli 28 % väes­tös­tä, ja sen pääl­le tulee vie­lä huo­mat­ta­va väes­tö­osuus mui­ta ris­ki­ryh­miin kuu­lu­via. Jot­ta ris­ki­ryh­mät sai­si­vat suo­jan sai­ras­ta­mi­sen kaut­ta, tuli­si kaik­kien tai lähes kaik­kien mui­den kuin ris­ki­ryh­miin kuu­lu­vien sai­ras­taa tau­ti. Tämän ehdon toteu­tu­mi­nen on käy­tän­nös­sä mah­do­ton­ta. Suu­ri osa ihmi­sis­tä tus­kin halua aset­taa omaa hen­ke­ään ja ter­veyt­tään alt­tiik­si jon­kin epä­var­man, toi­sil­le koi­tu­van ja abstrak­tin hyö­dyn vuok­si. Kuo­le­man lisäk­si myös muut ris­kit ovat rele­vant­te­ja. Koro­na saat­taa aiheut­taa pit­kä­ai­kai­sia vai­ku­tuk­sia ja vau­rioi­ta sisäe­li­miin myös niil­le, jot­ka eivät jou­du teho­hoi­toon tai muu­ten saa vaka­via oirei­ta [4].

        Edel­lä mai­ni­tuis­ta asiois­ta seu­raa se, ettei ris­ki­ryh­mien suo­jaa­mi­seen nojaa­val­la stra­te­gial­la ole rea­lis­tis­ta mah­dol­li­suut­ta onnis­tua, jos onnis­tu­mi­sel­la tar­koi­te­taan ris­ki­ryh­mien ja mui­den kuo­le­mien ja vaka­vien sai­ras­tu­mis­ten estä­mis­tä. Jos sal­li­taan koro­nan leviä­mi­nen ja pitäy­dy­tään pel­käs­sä ris­ki­ryh­mien suo­je­lus­sa, tule­vat sii­tä eni­ten kär­si­mään tii­viis­ti asu­vat ja jouk­ko­lii­ken­teel­lä mat­kus­ta­vat pie­ni­tu­loi­set sekä monis­sa työ­läi­sam­ma­teis­sa toi­mi­vat, joil­la ei ole etätyömahdollisuutta.

        [1] Report 9: Impact of non-phar­maceu­tical inter­ven­tions (NPIs) to reduce COVID-19 mor­ta­li­ty and healthca­re deman, https://www.imperial.ac.uk/media/imperial-college/medicine/sph/ide/gida-fellowships/Imperial-College-COVID19-NPI-modelling-16–03-2020.pdf
        [2] Fin­di­kaat­to­ri, Väes­tön ikä­ra­ken­ne, https://findikaattori.fi/fi/14
        [3] COVID-19 herd immu­ni­ty in the Brazi­lian Amazon, https://www.medrxiv.org/content/10.1101/2020.09.16.20194787v1
        [4] Long Covid: the evi­dence of lin­ge­ring heart dama­ge, https://www.theguardian.com/world/2020/oct/04/long-covid-the-evidence-of-lingering-heart-damage

  2. Lii­an pes­si­mis­ti­nen näke­mys. Jos on Nor­jas­sa tait­tu­nut, tait­tuu myös Suo­mes­sa. Suo­ma­lai­set on tun­nol­lis­ta väkeä, nyt on koro­na­vil­kut ja opit­tu miten kan­nat­taa toimia.

    1. Juha:

      Lii­an pes­si­mis­ti­nen näke­mys. Jos on Nor­jas­sa tait­tu­nut, tait­tuu myös Suo­mes­sa. Suo­ma­lai­set on tun­nol­lis­ta väkeä, nyt on koro­na­vil­kut ja opit­tu miten kan­nat­taa toimia.

      On vilk­ku­ja. Mut­ta ei tie­toa, mitä sit­ten tapah­tuu, jos tau­ti levi­ää kun­nol­la, ja vilk­ku vil­kut­taa vaik­ka 100 000:lle ihmi­sel­le samas­sa kuus­sa. Niin kau­an kuin mää­rät ovat pie­niä, Vil­kut­ta­mi­nen voi toi­mia. Mut­ta jos tau­ti oikeas­ti läh­tee kun­nol­la leviä­mään, niin teo­reet­tis­ten altis­tu­mis­ti­lan­tei­den mää­ris­tä voi tul­la val­ta­via, ja sen jäl­keen voi­daan olla tilan­tees­sa, jos­sa ihmi­set eivät enää väli­tä, vaik­ka Vilk­ku vil­kut­tai­si mitä, tai eivät lataa edes sovel­lus­ta, joka jat­ku­vas­ti vil­kut­taa. Nor­jas­sa­kin on rapor­toi­tu syys­kuus­sa suun­nil­leen saman ver­ran covid-tapauk­sia kuin oli maa­lis­kuus­sa. Touko‑, kesä- ja hei­nä­kuu oli sen suh­teen hil­jai­sia, mut­ta nyt on men­ty taas jo yli 100:n uuden päi­vit­täi­sen tapauk­sen vauh­tia Norjassakin.

  3. Vaan mitä pitäi­si teh­dä?” on tosi­aan tuhan­nen taa­lan kysy­mys. Aasias­sa on esi­merk­ke­jä koro­naon­nis­tu­mi­sis­ta, mut­ta siel­lä ihmis­ten luon­teen­laa­tu on eri­lai­nen ja epi­de­mian kas­vua yri­te­tään vält­tää kol­lek­tii­vi­ses­ti. Siel­tä on näh­ty, että koro­nan pitä­mi­nen sääs­tö­lie­kil­lä on mah­dol­lis­ta koh­tuul­li­sil­la rajoi­tus­toi­men­pi­teil­lä, mut­ta se vaa­tii kaik­kien osal­lis­tu­mis­ta tal­koi­siin. Uusi-See­lan­ti tai­taa olla ainoa län­si­maak­si las­ket­ta­va, joka on onnis­tu­nut pitä­mään koro­nan aisois­sa, mut­ta siel­lä syr­jäi­nen sijain­ti tekee sii­tä pal­jon helpompaa.

    Suo­mes­sa koro­na on jo riis­täy­ty­nyt käsis­tä. Nyt näy­te­tään men­tä­vän mal­til­lis­ten rajoi­tus­ten mal­lil­la, jos­sa kas­vua yri­te­tään hil­li­tä tehok­kail­la tai pien­ten kus­tan­nus­ten toi­men­pi­teil­lä. Ne eivät kui­ten­kaan rii­tä enää täs­sä vai­hees­sa estä­mään kas­vua. Yksi vaih­toeh­to on jat­kaa täl­lä tiel­lä ja antaa koro­nan levi­tä, mut­ta suo­jel­la ris­ki­ryh­miä (sen mitä pys­ty­tään, täy­del­li­ses­ti­hän sitä ei voi teh­dä). Ruu­mii­ta ja pit­kä­ai­kai­ses­ti sai­ras­tu­via tulee, mut­ta jo opi­tun ansios­ta toden­nä­köi­ses­ti kui­ten­kin aika vähän (var­sin­kin työi­käis­ten jou­kos­sa). Ruot­sis­ta on näh­ty, että puo­les­sa vuo­des­sa ei ehdi tul­la mitään kata­stro­fia, ja nyt ollaan puol­ta vuot­ta vii­saam­pia tau­din hoi­dos­sa ja ris­ki­ryh­mien suojelussa.

    Toi­nen vaih­toeh­to oli­si välil­lä tukah­dut­taa aal­to ran­koil­la rajoi­tus­toi­men­pi­teil­lä sii­nä vai­hees­sa kun sai­raa­lat alka­vat olla täy­siä. Sit­ten taas elet­täi­siin nor­maa­lis­ti muu­ta­ma kuu­kausi, ja taas sai­raa­loi­den täyt­tyes­sä uudet rajoi­tus­toi­men­pi­teet. Tätä ehti­si tul­la 2 ‑3 sykliä ennen ensi kesää, joka voi­si taas olla rau­hal­lis­ta aikaa ja sit­ten toi­vot­ta­vas­ti mas­sa­ro­ko­tuk­set on käynnissä.

    Kol­mas — ehkä epä­rea­lis­ti­nen — vaih­toeh­to oli­si, että koro­na­ta­paus­ten tul­les­sa lähi­pii­riin ihmi­set heräi­si­vät ja omak­sui­si­vat ne suh­teel­li­sen hel­pot käy­tän­nöt, joil­la R saa­daan pidet­tyä alle yhden.

    Talous on myös hyvin mie­len­kiin­toi­nen kysy­mys. Kulut­ta­mi­sen vähe­ne­mi­nen on joh­ta­nut sii­hen, että rahaa jää enem­män sääs­töön. Voi­si­ko täs­tä seu­ra­ta talou­den mul­lis­tus, jos­sa rahaa ja resurs­se­ja käy­te­tään­kin vähem­män epäolennaiseen?

    1. huo­les­tu­nut ja samal­la opti­mis­ti:

      Talous on myös hyvin mie­len­kiin­toi­nen kysy­mys. Kulut­ta­mi­sen vähe­ne­mi­nen on joh­ta­nut sii­hen, että rahaa jää enem­män sääs­töön. Voi­si­ko täs­tä seu­ra­ta talou­den mul­lis­tus, jos­sa rahaa ja resurs­se­ja käy­te­tään­kin vähem­män epäolennaiseen?

      Voi. Tosin val­tio ei vält­tä­mät­tä tyk­kää sii­tä. Kun rahat jää sääs­töön, ja vero­tus on pää­asias­sa ansio­tu­lo- ja kulu­tus­pe­rus­tais­ta, niin verot­ta­jal­le ei ker­ry nyt vero­ja enti­seen tapaan. Mut­ta val­tion menot on sil­ti ennä­ty­si­sot. Täl­lä menol­la saa­daan koh­ta heit­tää hyväs­te­jä hyvin­voin­ti­val­tioil­le. Elä­ke­va­rat on kiin­ni eten­kin val­tion­lai­nois­sa, ja val­tion­lai­no­jen takai­sin­mak­sa­mi­ses­sa onnis­tu­mi­sen edel­ly­tyk­set ovat aika hämä­rän pei­tos­sa pidem­mäl­le tule­vai­suu­teen kat­sot­taes­sa. Jos talous kutis­tuu, on yhä vähem­män, mis­tä pys­tyi­si edes verottamaan.

    2. huo­les­tu­nut ja samal­la opti­mis­ti:

      Talous on myös hyvin mie­len­kiin­toi­nen kysy­mys. Kulut­ta­mi­sen vähe­ne­mi­nen on joh­ta­nut sii­hen, että rahaa jää enem­män sääs­töön. Voi­si­ko täs­tä seu­ra­ta talou­den mul­lis­tus, jos­sa rahaa ja resurs­se­ja käy­te­tään­kin vähem­män epäolennaiseen?

      Mie­len­kiin­toi­nen aja­tus talou­den osal­ta, esim. itse olen käyt­tä­nyt suu­rim­man osan tulois­ta­ni mat­kai­luun ennen koro­na­krii­siä, mut­ta nyt se ei luon­nol­li­ses­ti onnis­tu, joten rahaa jää sääs­töön huo­mat­ta­van pal­jon. Tilal­le olen saa­nut ajan­vie­tet­tä mui­den huo­mat­ta­vas­ti vähem­män rahaa vie­vien asioi­den muo­dos­sa. Meno­ni ovat var­maan noin puo­let sii­tä mitä ennen koro­naa. Tilan­teen pit­kit­tyes­sä olen alka­nut poh­ti­maan työn­teon mie­lek­kyyt­tä 8 tun­tia päi­väs­sä 5 päi­vää vii­kos­sa. Nykyi­sel­lään tuli­sin hyvin toi­meen teke­mäl­lä vain puo­let tai jopa vähem­män nykyi­ses­tä töi­tä (tie­naan hie­man kes­ki­mää­räis­tä enem­män, mut­ta perus arjen meno­ni ovat var­sin pie­net) ja samal­la sai­sin parem­paa elä­män­laa­tua ja enem­män vapaa-aikaa. 

      Entä jos useam­pi­kin alkai­si samal­la taval­la aja­tel­la, jos tilan­ne pit­kit­tyy, eikä ole mah­dol­li­suut­ta kulut­taa raho­ja pal­ve­lui­hin, joi­ta koro­na­ti­lan­ne rajoit­taa? Useam­pia voi­si alkaa sii­nä tilan­tees­sa “downs­hif­taus” kiin­nos­taa. Ympä­ris­tön kan­nal­ta hyvä asia, mut­ta miten hyvin­voin­ti­val­tion rahoi­tus sen kestäisi.

      1. J. J.: Entä jos useam­pi­kin alkai­si samal­la taval­la aja­tel­la, jos tilan­ne pit­kit­tyy, eikä ole mah­dol­li­suut­ta kulut­taa raho­ja pal­ve­lui­hin, joi­ta koro­na­ti­lan­ne rajoit­taa? Useam­pia voi­si alkaa sii­nä tilan­tees­sa ”downs­hif­taus” kiin­nos­taa. Ympä­ris­tön kan­nal­ta hyvä asia, mut­ta miten hyvin­voin­ti­val­tion rahoi­tus sen kestäisi. 

        Jota­kin täl­lais­ta ajoin juu­ri takaa. Maa­il­ma on pul­lol­laan pal­ve­lu­ja, jois­sa tuo­te­taan vain toi­sil­le mie­li­hy­vää. Mat­kai­lu oli yksi niis­tä, sitä tosin koro­na on rajoit­ta­nut nyt pahas­ti. Näis­tä pal­ve­luis­ta luo­pu­mi­nen ei vähen­täi­si maa­il­man koko­nais­va­ral­li­suut­ta miten­kään, mut­ta nykyi­nen talous­jär­jes­tel­mä on kui­ten­kin raken­tu­nut niin, että nii­tä­kin työ­paik­ko­ja tar­vi­taan. Jos näi­den ihmis­ten toi­meen­tu­lo jär­jes­tet­täi­siin joten­kin muu­ten, voit­tai­si maa­il­ma talou­del­li­ses­ti, mut­ta mie­li­hy­vä pitäi­si löy­tää muu­al­ta. Nykyi­se­nä digi­taa­lis­ten viih­dyk­kei­den aika­kau­te­na vaih­toeh­to­ja kyl­lä on.

        Muu­tos oli­si val­ta­van iso enkä usko sen rea­lis­ti­ses­ti tapah­tu­van. Mut­ta ehkä tämä krii­si voi­si siir­tää maa­il­maa pii­run ver­ran sii­hen suuntaan.

      2. Lähes kaik­ki tuo­tan­to on tuot­ta­mas­sa ihmi­sil­le vain mie­li­hy­vää. Jos tätä ei tar­vi­tai­si, voi­sim­me esi­mer­kik­si kar­sia 90 vaat­tei­den tuo­tan­nos­ta pois, kai­ken musiin­kin ja ties mitä.

      3. Ode on oikeas­sa. Min­kä­lai­nen oli­si vaik­ka­pa jouk­ko­lii­ken­ne, jona ei oli­si tar­koi­tus tuot­taa mie­li­hy­vää tai muka­vuut­ta? Lin­ja-autois­sa oli­si esi­mer­kik­si kovat pen­kit, kun ne on hel­poin pitää puhtaana.

      4. Sylt­ty:
        Ode on oikeas­sa. Min­kä­lai­nen oli­si vaik­ka­pa jouk­ko­lii­ken­ne, jona ei oli­si tar­koi­tus tuot­taa mie­li­hy­vää tai muka­vuut­ta? Lin­ja-autois­sa oli­si esi­mer­kik­si kovat pen­kit, kun ne on hel­poin pitää puhtaana. 

        VR:n uusien vau­nu­jen pen­kit ovat jo esi­merk­ki tästä…

      5. Ilmai­sin itseä­ni vähän huo­nos­ti, osak­si var­maan sik­si etten tun­ne kan­san­ta­lous­tie­det­tä edes sen ver­taa, että tie­täi­sin mitä ter­me­jä pitäi­si käyttää.

        Tar­koi­tin pal­ve­lu­ja, joil­la ei ole mitään muu­ta funk­tio­ta kuin mie­li­hy­vän tuot­ta­mi­nen, vaik­ka­pa vapaa-ajan mat­kus­ta­mi­nen tai musiik­ki. Jota­kin­han ihmis­ten on teh­tä­vä vapaa-ajal­laan ja ajoin takaa sitä, että oli­si parem­pi jos mie­li­hy­vää han­kit­tai­siin sel­lai­sis­ta asiois­ta, joi­den tuot­ta­mi­nen on edul­lis­ta. Digi­taa­li­ses­ti levi­tet­tä­vä musiik­ki on hyvä esi­merk­ki edul­li­ses­ta mie­li­hy­väs­tä. Kau­ko­mat­kai­lu taas on esi­merk­ki kal­liis­ta mie­li­hy­väs­tä, jon­ka soi­si vähe­ne­vän. Täs­sä on kes­tä­vän kehi­tyk­sen näkö­kul­man lisäk­si myös talou­del­li­nen näkö­kul­ma: mitä vähem­män resurs­se­ja (eli rahaa) käy­te­tään puh­taan mie­li­hy­vän hank­ki­mi­seen, sitä enem­män nii­tä voi­tai­siin koh­den­taa tuot­ta­vuut­ta paran­ta­viin toi­men­pi­tei­siin. Tämä vaa­ti­si kui­ten­kin perus­ta­van­laa­tui­sia talou­den raken­tei­den muu­tok­sia, jos se tapah­tui­si suu­res­sa mittakaavassa.

        En tar­koit­ta­nut täl­lä sitä, että kai­ken pitäi­si olla mah­dol­li­sim­man askeet­tis­ta. Bus­sis­sa voi olla edel­leen peh­meät pen­kit, mut­ta bus­sil­la mat­kus­ta­mi­nen yli­pää­tään voi­si vähen­tyä, jos vapaa-ajan teke­mi­nen muut­tuu entis­tä enem­män sel­lai­sek­si, joka ei vaa­di mat­kus­ta­mis­ta. Etä­töi­den lisään­ty­mi­nen vähen­tää sekin lii­ken­teen tar­vet­ta ja on hyvä esi­merk­ki sii­tä, kuin­ka täs­sä tapah­tuu muu­tos, jos­sa resurs­se­ja voi­daan koh­dis­taa jär­ke­väm­min (tuot­ta­mat­to­maan liik­ku­mi­seen ei tar­vit­se enää käyt­tää niin pal­joa resursseja).

  4. Nos­tat omaa ennus­ta­jan­hän­tää­si usein ylös, mut­ta täs­tä­kin teks­tis­tä pais­taa läpi, että olet syys­tä tai toi­ses­ta ymmär­tä­nyt tukah­dut­ta­mis­stra­te­gian puo­les­ta puhu­nei­den argu­men­tit pit­käl­ti aivan vää­rin — tai sit­ten esi­tät ne tar­koi­tuk­sel­la erheel­li­ses­ti. Pel­kis­tät tukah­dut­ta­mi­sen aja­tuk­sen sii­hen, että koro­na­tar­tun­to­jen mää­rä pidet­täi­siin järeil­lä toi­mil­la nol­las­sa joko koko tal­ven yli tai sit­ten tiet­tyyn pis­tee­seen saak­ka, jol­loin palat­tai­siin ker­ta­ry­säyk­sel­lä nor­maa­liin elä­mään. En usko, että kovin­kaan moni on tosis­saan ehdot­ta­nut kum­paa­kaan näis­tä vaih­toeh­dois­ta vaan yksin­ker­tai­ses­ti argu­men­toi­nut sen puo­les­ta, että tal­ves­ta pääs­täi­siin yli lie­vim­mil­lä rajoi­tus­toi­mil­la, jos uusien tar­tun­to­jen päi­vä­koh­tais­ta mää­rää ei mis­sään vai­hees­sa pääs­tet­täi­si tiet­tyä rajaa isommaksi.

    Koke­muk­ses­ta tie­däm­me hyvin, että mitä laa­jem­mal­le virus pääs­te­tään tie­tys­sä yhteis­kun­nas­sa leviä­mään, sitä voi­mak­kaam­pia rajoi­tuk­sia epi­de­mian kuriin saa­mi­nen vaa­tii, eli mitä kau­em­min odo­tam­me nykyi­ses­sä mel­kein nor­maa­lin arjen tilan­tees­sa, sitä laa­jem­pia ja pit­kä­kes­toi­sem­pia rajoi­tuk­sia tulem­me myö­hem­min tal­vel­la tar­vit­se­maan. Pie­nim­mil­lä talou­del­li­sil­la ja hyvin­voin­ti­tap­pioil­la oli­si luul­ta­vas­ti sel­vit­ty, jos esim. ravin­to­loi­den ja baa­rien ei mis­sään vai­hees­sa oli­si sal­lit­tu olla auki klo 22 pidem­pään tai urhei­lu­ta­pah­tu­mien kat­so­moi­hin ottaa yli 20% aree­nan kapa­si­tee­tis­ta. Lis­taa voi jat­kaa vie­lä pit­kään, mut­ta pää­sa­no­ma on aina sama: jos rajoi­tuk­sia ei oli­si höl­len­net­ty hei­nä-elo­kuus­sa niin pal­jon kuin Suo­mes­sa teh­tiin, oli­sim­me saa­neet elää loka­kuun ja tou­ko­kuun väli­sen ajan huo­mat­ta­vas­ti nor­maa­lim­paa arkea kuin nyt tulem­me teke­mään. Luul­ta­vas­ti myös kan­san­ta­lous oli­si lop­pu­pe­leis­sä sel­vin­nyt tuol­la stra­te­gial­la pal­jon vähem­min vaurioin.

    On toki tot­ta, että esim. nuo­ri­son käyt­täy­ty­mis­tä on vai­kea val­voa tehok­kaas­ti 24/7, mut­ta tämä­kin argu­ment­ti vain vah­vis­taa sen tär­keyt­tä, että koro­nan ei kesän jäl­keen oli­si pitä­nyt antaa levi­tä nykyi­seen volyy­miin­sa. 10 tai 100 ker­taa 0 on edel­leen 0, eli jos yhdel­lä­kään koti­bi­lei­siin saa­pu­val­la ei oli­si koro­naa alun­pe­rin­kään, eivät juh­lat sitä myös­kään levittäisi.

    1. mitä laa­jem­mal­le virus pääs­te­tään tie­tys­sä yhteis­kun­nas­sa leviä­mään, sitä voi­mak­kaam­pia rajoi­tuk­sia epi­de­mian kuriin saa­mi­nen vaatii”

      Ei ole tot­ta. R0 pitää saa­da alle 1:n ja se myös riit­tää kuriin saamiseen.

      1. Asia ei ole lähes­kään noin yksin­ker­tai­nen. Ensin­nä­kin on pal­jon rajoi­tus­toi­mia jot­ka skaa­lau­tu­vat huo­nos­ti, ts. ovat huo­mat­ta­vas­ti hel­pom­pia tai hal­vem­pia imple­men­toi­da sil­loin, kun päi­vä­tar­tun­to­ja on vähän; esi­merk­kei­nä vaik­ka­pa tar­tun­ta­ket­ju­jen jäl­ji­tys ja karan­tee­nit. Sil­lä on aika pal­jon mer­ki­tys­tä kan­san­ta­lou­del­le, onko altis­tu­mis­ten vuok­si pak­ko­ka­ran­tee­nis­sa annet­tu­na päi­vä­nä 100 vai 20.000 ihmistä.

        Toi­sek­seen on var­sin vakuut­ta­vas­ti näh­ty, ettei­vät yksin­ker­tai­sim­mat leviä­mis­mal­lit, jot­ka pitä­vät sisäl­lään yhden R_0 tyyp­pi­sen para­met­rin, kuvaa koro­na­vi­ruk­sen leviä­mis­tä kovin­kaan hyvin. Mer­kit­tä­vä ero tulee esi­mer­kik­si super­tar­tut­ta­jien ja “koro­na­lin­ko­jen” kaut­ta, ts. sel­lai­sis­ta mel­ko har­vi­nais­ta tapahtumista/yksilöistä, jot­ka levit­tä­vät virus­ta val­ta­val­le mää­räl­le ihmi­siä. Ilmei­ses­ti juu­ri tämän ilmiön takia koro­na pysyi tal­vel­la mel­ko pit­kään “tut­kan alla” ilman mitään rajoi­tus­toi­mia, kun­nes sit­ten tie­tyn leviä­mi­sas­teen jäl­keen räjäh­ti käsiin esim. Poh­jois-Ita­lias­sa. Kyse ei todel­la­kaan ollut tasai­ses­ta eks­po­nen­ti­aa­li­ses­ta leviä­mi­ses­tä, vaan nime­no­maan tapah­tu­ma­ket­jus­ta, jos­sa infek­tion leviä­mis­tah­ti nopeu­tui huo­mat­ta­vas­ti kun tar­tun­to­jen mää­rä kas­voi riittävästi.

      2. Super­tar­tut­ta­jat saa­vat immu­ni­tee­tin kes­ki­mää­rin ennen mui­ta. Sik­si R0 pie­ne­nee koko ajan, samoin tek­nii­kan ja tie­tä­myk­sen kehi­tyk­sen vuok­si. Jäl­ji­tys- ja karan­tee­ni­kus­tan­nuk­set saat­ta­vat tosi­aan vai­kut­taa toi­seen suun­taan, mut­ta kun nuo las­ke­taan yhteen, mikä on net­to­vai­ku­tus? Onko jos­sain tut­ki­mus aihees­ta? Spe­ku­laa­tio tääl­lä ei rat­kai­se asiaa.

      3. R0: Super­tar­tut­ta­jat saa­vat immu­ni­tee­tin kes­ki­mää­rin ennen muita. 

        Täl­lä ei ole juu­ri­kaan mer­ki­tys­tä niin kau­an kun sai­ras­tu­nei­den mää­rä pysyy “suo­ma­lai­sis­sa luke­mis­sa” eli kun 99,99% kan­sa­lai­sis­ta on edel­leen vapaa­ta riis­taa virukselle.

      4. Sylt­ty: Täl­lä ei ole juu­ri­kaan mer­ki­tys­tä niin kau­an kun sai­ras­tu­nei­den mää­rä pysyy ”suo­ma­lai­sis­sa luke­mis­sa” eli kun 99,99% kan­sa­lai­sis­ta on edel­leen vapaa­ta riis­taa virukselle.

        Jo viral­li­sil­la luke­mil­la 0,5 pro­sent­tia hel­sin­ki­läi­sis­tä on saa­nut tar­tun­nan (ei 0,01), ja kun huo­mioi­daan että kevääl­lä ei tes­tat­tu oikein ketään ja täl­lä­kään het­kel­lä ei löy­de­tä lähel­le­kään kaik­kia tar­tun­nan saa­nei­ta, todel­li­nen luku on vähin­tään kym­me­nen­ker­tai­nen, toden­nä­köi­sem­min vie­lä pal­jon sitä­kin suurempi.

        Eli toden­nä­köi­ses­ti Hel­sin­gis­sä ns. “super­tar­tut­ta­jat” ovat saa­neet koro­na­vi­ruk­sen jo keväällä.

      5. R0:
        Super­tar­tut­ta­jat saa­vat immu­ni­tee­tin kes­ki­mää­rin ennen mui­ta. Sik­si R0 pie­ne­nee koko ajan, samoin tek­nii­kan ja tie­tä­myk­sen kehi­tyk­sen vuok­si. Jäl­ji­tys- ja karan­tee­ni­kus­tan­nuk­set saat­ta­vat tosi­aan vai­kut­taa toi­seen suun­taan, mut­ta kun nuo las­ke­taan yhteen, mikä on net­to­vai­ku­tus? Onko jos­sain tut­ki­mus aihees­ta? Spe­ku­laa­tio tääl­lä ei rat­kai­se asiaa.

        Tuo teo­ria esi­tet­tiin jo kevääl­lä ja sen vika on sii­nä että ymmär­tääk­se­ni super­tar­tut­ta­vuus on parem­min­kin tilan­ne kuin hen­ki­lö, yhdis­tel­mä jos­sa on oireet­to­man tai vähä­oi­rei­sen tar­tun­nan saa­nut hen­ki­lö ja tilan­ne jos­sa on pal­jon ihmi­siä lähei­ses­sä kosketuksissa

        Sosi­aa­li­ses­ti aktii­vi­nen voi­si siten olla jon­kin­ver­ran toden­nä­köi­sem­min super­tar­tut­ta­ja. Kui­ten­kin useim­mil­la on jos­kus tilan­tei­ta jois­sa on pal­jon kon­tak­te­ja. Sii­nä ei tar­vi­ta hype­rak­tii­vis­ta hen­ki­löä vaan parem­min­kin huo­noa onnea sai­ras­tu­mi­sen ajoi­tuk­ses­sa. Voi olla vaik­ka häät, syn­ty­mä­päi­vät tai pel­käs­tään taval­li­nen baa­ri-ilta jol­loin on illan aika­na taval­lis­ta käy­dä paris­sa kol­mes­sa paikassa.

        Näyt­tää sil­tä että oltiin aika lail­la oikeil­la jäl­jil­lä kun sul­jet­tiin yöker­hot ja isot kokoon­tu­mi­set. Nii­hin rajoi­tuk­siin Suo­men talous ei kaa­du. Kevääs­tä ruot­sa­lai­set oli­vat oppi­neet niin pal­jon että iso­ja ylei­sö­ti­lai­suuk­sia ei siel­lä edel­leen­kään pide­tä. Hel­pom­mal­la pää­asees­sä Suo­mes­sa oppi ei ollut niin kovaa kun kuol­lei­ta oli vähem­män. Tuli kii­re pelas­taa kesä­fes­ta­rit kun oltiin saa­tu tar­tun­nat lähell­le nol­laa, paha virhe.

  5. Olen int­tä­nyt, ettei Covid-19 epi­de­mi­aa pys­ty pysäyt­tä­mään tukah­dut­ta­mal­la. Se voi­daan pai­naa sääs­tö­lie­kil­le, mut­ta sitä ei saa­da sam­mu­maan.” Suo­mes­sa­han ei ole yri­tet­ty­kään tukah­dut­taa epi­de­mi­aa. Kesäl­lä se mel­kein tukah­tui vahin­gos­sa yrit­tä­mät­tä, mut­ta mat­kai­li­joi­den annet­tiin tuo­da se takai­sin. Nyt on kak­si kuu­kaut­ta annet­tu tau­din saa­pua vapaas­ti maa­han tääl­lä kyte­nei­den tar­tun­to­jen lisäk­si. Juu­ri mitään rajoi­tuk­sia ei ole ollut voi­mas­sa ja sil­ti tilan­ne on vas­ta nyt riis­täy­ty­mäs­sä käsis­tä. Eli ei se tau­ti nyt niin hel­pos­ti leviä. Tämän perus­teel­la näki­sin tukah­dut­ta­mi­sen ole­van mah­dol­lis­ta. Mitä useam­pi maa tukah­dut­tai­si sitä parem­min se toi­mi­si, kos­ka mat­kai­li­joi­den ris­ki levit­tää tau­tia pienenisi.

    Varo­vai­suu­des­ta tin­ki­mi­nen on inhi­mil­lis­tä, kos­ka ihmi­set väsy­vät. Nyt ole mitään yhteis­ta tavoi­tet­ta, jota koh­den kan­nat­tai­si pyr­kiä. Hal­li­tus on epä­on­nis­tu­nut, kun se ei ole pys­ty­nyt luo­maan kuvaa miten tau­din kans­sa pär­jä­tään rokot­tee­seen asti. Nyt teh­tä­vät rajoi­tuk­set eivät ole yhtey­des­sä mihin­kään yhtei­ses­ti jaet­tuun tavoit­tee­seen. Rajoi­tuk­set tule­vat näyt­täy­ty­mään monel­le saman­lai­se­na irral­li­se­na kiusan­te­ko­na kuin maan­tei­den nopeus­ka­me­ra­val­von­ta. Ris­ki­ryh­mä­läi­set ymmär­tä­vät, mut­ta nuo­ret, joil­le on hoet­tu että tämä ei ole heil­le vaka­va tau­ti, eivät ymmärrä.

    Nyt näy­täm­me ajau­tu­van jojo-mal­liin — ei mitään rajoi­tuk­sia — yllät­ty­mi­nen — paniik­ki­jar­ru­tus — ei mitään rajoi­tuk­sia — jne. Tämä lisää epä­var­muut­ta ja siten hyy­dyt­tää talou­den. Minä­kin jätin jo hotel­lin varaa­mat­ta syys­lo­mal­le ja pää­tök­sen Lap­piin läh­dös­tä jou­luk­si teen vas­ta ihan vii­me tin­gas­sa epi­de­mia­ti­lan­teen mukaan. Oli­si parem­pi pitää yllä koko ajan kevyi­tä rajoi­tuk­sia, jos kyvyt eivät rii­tä tukah­dut­ta­mi­seen. Suu­rin ongel­ma on ajat­te­lu pakot­ta­vas­ta valin­nas­ta ter­vey­den talou­den välillä.

    Olen samaa miel­tä, että pit­kä tal­vi on tulos­sa. Koro­nan myö­tä meni myös usko ilmas­ton­muu­tok­sen tor­jun­nan mah­dol­li­suuk­siin ja samoin usko hal­lin­non kykyi­hin teh­dä mitään jär­ke­vää esim. soten, vero­tuk­sen tai työl­li­syy­den suh­teen. Jos nyt oli­si vaa­lit, jät­täi­sin äänestämättä.

  6. Pää­tös on teh­ty. Täys­sul­ku­ja kevään mal­liin ei tule, kos­ka talous ei kes­tä sel­lais­ta. Ikäih­mis­ten pitää ymmär­tää itse huo­leh­tia itsestään.

    1. Rea­lis­ti:
      Pää­tös on teh­ty. Täys­sul­ku­ja kevään mal­liin ei tule, kos­ka talous ei kes­tä sel­lais­ta. Ikäih­mis­ten pitää ymmär­tää itse huo­leh­tia itsestään. 

      Kevääl­lä­kään ei oliis kan­nat­ta­nut men­nä täys­sul­kui­hin vaan oli­si pitä­nyt toi­mia nopeam­min, rat­kai­se­vam­min ja pai­kal­li­sem­min. On ihan höl­möä odot­taa mah­dol­li­sim­man pit­kään ja sit­ten lyö­dä kaik­ki ravin­to­lat säp­piin koko maas­ta, niil­tä­kin paik­ka­kun­nil­ta, joil­la ei koko virus­ta oltu näh­ty ollenkaan.

      Pitää toi­mia kuten Kuh­mos­sa: *heti* ja kun­nol­la, jot­ta rajoi­tuk­set voi­daan pitää lyhyi­nä ja pai­kal­li­si­na. Jos rajoi­tuk­set kos­ke­vat vain pien­tä mää­rää ihmi­siä ja kuu­kausien sijas­ta puhu­taan vii­kois­ta, ne voi­vat olla ankarampia.

  7. On ole­mas­sa työ­paik­ko­ja ja työ­paik­ko­ja. Kai­po­lan työ­pai­kat eivät enää palaa mut­ta uusi yöker­ho nousee enti­sen tilal­le sii­nä sil­män­rä­päyk­ses­sä kun sen pitä­mi­nen on oikeas­ti tur­val­lis­ta. Ei tai­to myy­dä olut­ta ja vii­naa katoa mihin­kään. Sama kos­kee turis­mia, kesän koke­mus­ten perus­teel­la turis­mi palaa ennal­leen lii­an­kin suk­ke­laan. On aivan tur­haa pitää pys­tys­sä yöker­ho­ja val­tion tuel­la ja vie­lä hul­lum­paa on pitää yllä yöker­ho­ja ter­vey­den kus­tan­nuk­sel­la. Antaa kan­nat­ta­mat­to­mien kaa­tua nyt, täl­lä het­kel­lä yöker­hon pitä­mi­nen on näis­sä olois­sa kan­nat­ta­ma­ton­ta toi­min­taa. Tai sit­ten vaa­raa aiheut­ta­vaa. Jär­kyt­tä­vän kal­liis­ta voi­daan alkaa puhua vas­ta jos yöker­ho­jen hol­tit­to­muus alkaa hei­jas­tua muu­al­le yhteis­kun­taan, muu­hun ravin­to­la­toi­min­taan, kaup­pa­kes­kuk­siin, työpaikkoihin.

    Pape­ri­teh­das­ta kor­vaa­mat­to­mam­paa on vie­lä menet­tää osaa­mis­ta, esi­mer­kik­si lai­van­ra­ken­nuk­ses­sa. Ja vie­lä sitä­kin pahem­paa on menet­tää kulut­ta­ja­mark­ki­nat niin­kuin Nokian tapauk­ses­sa kävi, sen brän­din raken­tu­mi­nen oli usko­ma­ton onnen­pot­ku Suo­mel­le. Työ­pai­kat eivät ole Suo­mel­le samanveroisia.

    1. K.k.:

      On ole­mas­sa työ­paik­ko­ja ja työ­paik­ko­ja. Kai­po­lan työ­pai­kat eivät enää palaa mut­ta uusi yöker­ho nousee enti­sen tilal­le sii­nä sil­män­rä­päyk­ses­sä kun sen pitä­mi­nen on oikeas­ti tur­val­lis­ta. Ei tai­to myy­dä olut­ta ja vii­naa katoa mihin­kään. Sama kos­kee turis­mia, kesän koke­mus­ten perus­teel­la turis­mi palaa ennal­leen lii­an­kin suk­ke­laan. On aivan tur­haa pitää pys­tys­sä yöker­ho­ja val­tion tuel­la ja vie­lä hul­lum­paa on pitää yllä yöker­ho­ja ter­vey­den kus­tan­nuk­sel­la. Antaa kan­nat­ta­mat­to­mien kaa­tua nyt, täl­lä het­kel­lä yöker­hon pitä­mi­nen on näis­sä olois­sa kan­nat­ta­ma­ton­ta toi­min­taa. Tai sit­ten vaa­raa aiheut­ta­vaa. Jär­kyt­tä­vän kal­liis­ta voi­daan alkaa puhua vas­ta jos yöker­ho­jen hol­tit­to­muus alkaa hei­jas­tua muu­al­le yhteis­kun­taan, muu­hun ravin­to­la­toi­min­taan, kaup­pa­kes­kuk­siin, työpaikkoihin.

      Olen samaa miel­tä. Ravin­to­loi­den pys­ty­tys­kus­tan­nus on niin pie­ni, ja nii­hin kyke­ne­viä niin pal­jon, että nii­tä nousee kuin sie­niä sateel­la, jos kysyn­tää on. Sen sijaan pape­ri­teh­da­sin­ves­toin­nit ovat niin iso­ja ja nii­hin kyke­ne­vien mää­rä niin pie­ni, että ne ovat ihan toi­sen­tyyp­pi­siä tilan­tei­ta. Minus­ta­kaan ei ole jär­keä yhteis­kun­nan tukea ravin­to­loi­den pys­tys­sä pitä­mi­ses­sä aina­kaan pidem­mäl­ti. Suu­rim­pia covi­diin liit­ty­vien ravin­to­la­tu­kien saa­jia ovat Hesa­rin mukaan olleet Roy­al Ravin­to­lat, Res­tel Ravin­to­lat, Avec­ra, Select Ser­vice Part­ner Fin­land ja Tal­link Sil­ja, ja kon­ser­neis­ta Res­tel sekä Bur­ger-In. Isot toi­mi­jat osaa­vat tukien haun talous­osas­toi­neen. Monet pie­net toi­mi­jat eivät osan­neet edes hakea tukia. Niis­sä talout­ta hoi­taa usein yrit­tä­jä itse.

    2. Nokian ainut­laa­tui­nen mat­ka­pu­he­lin­me­nes­tys voi­daan myös kat­soa suu­rek­si lot­to­voi­ton kal­tai­sek­si onnettomuudeksi.

      Suo­men kan­sa tot­tui 10% lii­an hyvään elin­ta­soon ja nyt kun ei tois­ta lot­to­voit­toa tule niin pidäm­me yllä sitä saa­vu­tet­tua tasoa elin­ta­soa yllä velaksi.

  8. Olit myös sitä miel­tä kuin­ka Covid on Suo­mes­sa hoi­det­tu hyvin. Tus­kin on mikään yllä­tys että tapauk­set ovat lisään­ty­mäs­sä nyt kun tes­taus-jäl­ji­tys ei toi­mi, rajoi­tuk­set ovat olleet pois­sa, ulko­maan mat­kai­lus­sa ei karan­tee­nia, ilmat ovat vii­len­neet, ihmi­set sisä­ti­lois­sa, sekä kou­lut ja työt alka­neet lomien jäl­keen. Läh­tö­ta­so vain oli­si ollut pal­jon alhai­sem­pi, jos ihan kaik­kea ei oli­si vapau­tet­tu kesäl­lä, ulko­maan mat­kois­sa jon­kin­lai­nen karan­tee­ni ja ylei­nen mas­kin käyt­tö oli­si saa­tu käy­tän­nök­si jo keväällä. 

    Pahin ongel­ma on heik­ko tes­taus-jäl­ji­tys kapa­si­teet­ti, mikä ei oli­si kovin kal­lis­ta ver­rat­tu­na rie­hu­van Covi­din talousvaikutuksiin. 

    Nuor­ten rel­les­tä­mi­ses­tä taas sen ver­ran, että vies­tin­tä ei ole onnis­tu­nut. Jos yöker­hot ja mas­sa­ta­pah­tu­mat ava­taan, ei ole ihan pel­käs­tään nuor­ten vika jos saa sen käsi­tyk­sen, että pahin uhka on jo taka­na. Vies­tin­tä on ollut heik­koa eikä ole ollut oikein kos­kaan sel­vää mitä hal­li­tus on täs­mäl­leen tavoi­tel­lut. THL taas jat­koi pit­kään epä­suo­ras­ti lau­maim­mu­ni­tee­tis­ta unel­moi­den, sil­lä ole­tuk­sel­la ettei sai­ras­tu­neis­ta monet pahem­min kär­si ja että immu­ni­teet­ti säi­lyy pit­kään. Ongel­ma­na on myös se että polii­ti­kot saa­vat syyt nis­kaan­sa, jos rea­goi­daan ajois­sa, kos­ka osa ihmi­sis­tä luu­lee sit­ten kai­ken olleen tur­haa kun mel­kein kukaan ei kuol­lut (ja alkaa las­ke­maan jotain ihmis­hen­gen hin­taa jaka­mal­la kuol­lei­den luku­mää­rää GDP pudo­tuk­sel­la), ja tie­tys­ti sil­loin kun on oltu hitai­ta ja sai­raa­lat ja ruu­mis­huo­neet ovat täynnä. 

    Jos nyt sat­tui­si tule­maan toi­nen pan­de­mia heti perään jos­tain influens­sas­ta joka iski­si lujas­ti kak­si­kymp­pis­ten immu­no­lo­gi­aan, alkai­si­ko­han sii­tä kes­ki-ikäis­ten ja van­ho­jen ukko­jen baa­reis­sa rel­les­tä­mi­nen samal­la kun nuo­ria mie­hiä kuo­li­si kuin kärpäsiä.

  9. Tämä koro­na­vi­rus on ihmis­kun­nan seu­ra­lai­nen täs­tä ikui­suu­teen, joten kan­nat­taa jokai­sen vain hyväk­syä oma kuo­le­vai­suu­ten­sa ja yrit­tää naut­tia elämästään.

  10. Ehdo­tan, että polii­ti­kot suh­tau­tu­vat koro­naan samal­la tin­ki­mät­tö­mäl­lä rai­vol­la kuin ilmas­ton­muu­tok­seen ja Suo­men vel­kaan­tu­mi­seen. Että 2050 koro­na­ta­paus­ten mää­rä on puo­li­tet­tu ja nyt täy­del­lä tar­mol­la teke­mään tie­kart­to­ja asian ratkaisemiseksi.

  11. Palau­te­taan­pa vie­lä mie­liin, miten hal­li­tuk­sen stra­te­gia on kehit­ty­nyt: aluk­si pää­mi­nis­te­ri (var­maan THL:n aloit­tees­ta) sanoi, että “jäte­tään spek­taak­ke­lit muil­le”. Pre­si­den­tin puu­tut­tua asi­aan ryh­dyt­tiin kui­ten­kin aset­ta­maan rajoi­tuk­sia, ja sil­loin pää­mi­nis­te­ri sanoi näin: “tau­ti ote­taan vas­taan koko väes­töl­lä ja ris­ki­ryh­mät suojataan”.

    Tämän jäl­keen ei ääneen­lausut­tua stra­te­gi­aa ole tie­tääk­se­ni kuu­lu­nut, var­maan sii­tä yksin­ker­tai­ses­ta syys­tä, että sano­tus­ta voi­daan jäl­ki­kä­teen vetää tilille.

    Itse olen sitä miel­tä, että hal­li­tuk­sen toi­men­pi­teet ovat vaih­del­leet epä­toi­voi­ses­ta sur­ku­hu­pai­saan. Uuden­maan sul­ku esi­merk­ki­nä ensim­mäi­ses­tä ja eili­nen ravin­to­la­pää­tös jäl­kim­mäi­ses­tä. Kun ymmär­ret­tä­vis­tä syis­tä min­kään toi­men­pi­teen vai­ku­tuk­sis­ta ei voi etu­kä­teen olla var­maa tie­toa, on ollut pakon­omai­nen tar­ve rajoit­taa jota­kin, jot­ta aina­kaan teke­mät­tä jät­tä­mi­ses­tä ei voi­da syyttää.

    Vaa­ka­ku­pis­sa on kui­ten­kin monien yksi­löi­den toi­meen­tu­lo, ja ihmeen help­poa on ollut niin hal­li­tuk­ses­sa kuin kes­kus­te­lu­pals­toil­la­kin vähät välit­tää mui­den tie­nes­teis­tä. Jäl­ki­kä­teen tie­däm­me sit­ten, oli­ko tau­din vaka­vuus mis­sään suh­tees­sa valit­tui­hin keinoihin.

  12. Täs­sä kir­joi­tuk­ses­sa oli­si ollut pal­jon olen­nai­sem­paa esit­tää onnis­tu­neen ennus­tuk­sen lisäk­si sen tär­kein korol­laa­ri­pää­tel­mä, toi­men­pi­de-ehdo­tuk­set sekä toi­men­pi­tei­den seu­rauk­set. Vaih­toeh­doik­si jäi­si­vät (mar­gi­naa­li­ses­ti kar­ri­koi­den) joko nos­taa kädet pys­tyyn tai vaa­tia poliit­ti­sel­ta joh­dol­ta tiuk­ko­ja toi­mia. Näi­den kah­den vaih­toeh­don ero­ja voi koh­tuul­li­ses­ti haa­ru­koi­da ver­taa­mal­la kah­ta toi­min­ta­ta­paa: hal­li­tuk­sen toteu­tu­nut lin­ja vs Soi­nin­vaa­ran ruot­sa­lais­tyyp­pi­nen antau­tu­mis­lin­ja. Täs­sä vai­hees­sa syk­syä Soi­nin­vaa­ran lin­jan tuot­ta­ma ero oli­si kuol­lei­den osal­ta +3000 kuol­lut­ta ja talou­des­sa ehkä ~1–2%-yksikköä tak­kiin. Tämän ana­lyy­sin jäl­keen oli­si help­poa vaa­tia hal­li­tuk­sel­ta tiu­kem­pia toi­mia nyt, kos­ka ne sekä vähen­täi­si­vät tar­peet­to­mia kuo­le­mia että aut­tai­si­vat taloutta.

    1. niin: On vilk­ku­ja. Mut­ta ei tie­toa, mitä sit­ten tapah­tuu, jos tau­ti levi­ää kun­nol­la, ja vilk­ku vil­kut­taa vaik­ka 100 000:lle ihmi­sel­le samas­sa kuus­sa. Niin kau­an kuin mää­rät ovat pie­niä, Vil­kut­ta­mi­nen voi toi­mia. Mut­ta jos tau­ti oikeas­ti läh­tee kun­nol­la leviä­mään, niin teo­reet­tis­ten altis­tu­mis­ti­lan­tei­den mää­ris­tä voi tul­la val­ta­via, ja sen jäl­keen voi­daan olla tilan­tees­sa, jos­sa ihmi­set eivät enää väli­tä, vaik­ka Vilk­ku vil­kut­tai­si mitä, tai eivät lataa edes sovel­lus­ta, joka jatkuvasti 

      hc-empi­ris­ti:
      Täs­sä kir­joi­tuk­ses­sa oli­si ollut pal­jon olen­nai­sem­paa esit­tää onnis­tu­neen ennus­tuk­sen lisäk­si sen tär­kein korol­laa­ri­pää­tel­mä, toi­men­pi­de-ehdo­tuk­set sekä toi­men­pi­tei­den seu­rauk­set. Vaih­toeh­doik­si jäi­si­vät (mar­gi­naa­li­ses­ti kar­ri­koi­den) joko nos­taa kädet pys­tyyn tai vaa­tia poliit­ti­sel­ta joh­dol­ta tiuk­ko­ja toi­mia. Näi­den kah­den vaih­toeh­don ero­ja voi koh­tuul­li­ses­ti haa­ru­koi­da ver­taa­mal­la kah­ta toi­min­ta­ta­paa: hal­li­tuk­sen toteu­tu­nut lin­ja vs Soi­nin­vaa­ran ruot­sa­lais­tyyp­pi­nen antau­tu­mis­lin­ja. Täs­sä vai­hees­sa syk­syä Soi­nin­vaa­ran lin­jan tuot­ta­ma ero oli­si kuol­lei­den osal­ta +3000 kuol­lut­ta ja talou­des­sa ehkä ~1–2%-yksikköä tak­kiin. Tämän ana­lyy­sin jäl­keen oli­si help­poa vaa­tia hal­li­tuk­sel­ta tiu­kem­pia toi­mia nyt, kos­ka ne sekä vähen­täi­si­vät tar­peet­to­mia kuo­le­mia että aut­tai­si­vat taloutta.

      Kevääl­lä oli tiu­kat toi­met. Poik­keus­ti­la, Uusi­maa saar­ret­tiin ja ravin­to­lat sul­jet­tiin. Mut­ta täs­sä sitä taas ollaan. Ei hävin­nyt koro­na­vi­rus Suo­mes­ta. Miten asiat ovat toi­sin nyt?

      1. Lau­ri Kum­pu­lai­nen: Ei hävin­nyt koro­na­vi­rus Suomesta.

        No hävi­si­hän se, niin hyvin kuin se on täs­sä tilan­tees­sa yli­pää­tään mah­dol­lis­ta. Hal­li­tus tai­si tukah­dut­taa viruk­sen ihan vahingossa.

      2. Kyl­lä­hän koro­na­vi­rus käy­tän­nös­sä kato­si Suo­mes­ta kesäl­lä hal­li­tuk­sen toi­mien ansios­ta. Toi­met oli­vat minun mie­les­tä­ni lii­an lep­su­ja sen suh­teen, että koro­na pääs­tet­tiin takai­sin tuhoa­maan Suo­men talout­ta. Itse tau­din suh­teen asiat ovat samal­la taval­la kuin kevääl­lä­kin, eli koro­na­toi­met tule­vat mak­sa­maan meil­le mas­sii­vi­sia sum­mia riip­pu­mat­ta sii­tä mikä stra­te­gia vali­taan. Huo­nois­ta vaih­toeh­dois­ta paras lie­nee jo riit­tä­väs­sä mää­rin tie­dos­sa: koro­nan kuris­ta­vil­la ja pois­sa­pi­tä­vil­lä rajoi­tus­toi­mil­la sekä este­tään ihmi­siä kuo­le­mas­ta että pide­tään talous par­haas­sa mah­dol­li­ses­sa kunnossa.

      3. hc-empi­ris­ti: Kyl­lä­hän koro­na­vi­rus käy­tän­nös­sä kato­si Suo­mes­ta kesäl­lä hal­li­tuk­sen toi­mien ansios­ta. Toi­met oli­vat minun mie­les­tä­ni lii­an lep­su­ja sen suh­teen, että koro­na pääs­tet­tiin takai­sin tuhoa­maan Suo­men talout­ta. Itse tau­din suh­teen asiat ovat samal­la taval­la kuin kevääl­lä­kin, eli koro­na­toi­met tule­vat mak­sa­maan meil­le mas­sii­vi­sia sum­mia riip­pu­mat­ta sii­tä mikä stra­te­gia vali­taan. Huo­nois­ta vaih­toeh­dois­ta paras lie­nee jo riit­tä­väs­sä mää­rin tie­dos­sa: koro­nan kuris­ta­vil­la ja pois­sa­pi­tä­vil­lä rajoi­tus­toi­mil­la sekä este­tään ihmi­siä kuo­le­mas­ta että pide­tään talous par­haas­sa mah­dol­li­ses­sa kunnossa.

        Koro­na­vi­rus vähe­nii kesän ajak­si hyvin mones­ta Euroo­pan maas­ta, mil­tei poli­tii­kas­ta riip­pu­mat­ta. Jäl­ki­kä­teen ehkä on arvioi­ta­vis­sa, mis­sä mää­rin tau­din hii­pu­mi­nen kesäl­lä Suo­mes­ta joh­tui poli­tii­kas­ta, ja mis­sä mää­rin vaik­ka­pa kesäi­ses­tä sääs­tä, jol­loin poruk­ka Suo­mes­sa oli pal­jon ulko­na, moni oli mökeil­lä, kou­lut kiin­ni ja työ­pai­koil­la moni kesä­lo­mil­la. Uv-sätei­ly hoi­te­lee viruk­set ulko­na aika tehok­kaas­ti. Kevääl­lä ja kesäl­lä kun koro­na Suo­mes­ta hii­pui har­va käyt­ti mas­ke­ja, joi­ta nyt syk­syl­lä käy­te­tään pal­jon. Var­maan poli­tii­kal­la­kin oli mer­ki­tys­tä, mut­ta kesäl­lä myös vuo­den­ai­ka toden­nä­köi­ses­ti aut­toi. Nyt syk­syl­lä ei samal­la tavoin vuo­den­ai­ka-apua enää ole.

        Suh­teel­li­sen hyvin koro­nan pois­sa pysy­mi­nen kui­ten­kin onnis­tui kesään asti, ja on se onnis­tu­nut vie­lä­kin kai aika hyvin. Mut­ta kal­liik­si se on jo tul­lut ja näyt­tää vie­lä kal­liim­mak­si ole­van tulos­sa sekä val­tiol­le, yri­tyk­sil­le että kan­sa­lai­sil­le. Alkaa näyt­tää sil­tä, että täs­tä voi tul­la jopa 1990-luvun lamaa pahem­pi las­ku niin val­tiol­le, yri­tyk­sil­le kuin kansalaisillekin.

      4. nii: Koro­na­vi­rus vähe­nii kesän ajak­si hyvin mones­ta Euroo­pan maas­ta, mil­tei poli­tii­kas­ta riip­pu­mat­ta. Jäl­ki­kä­teen ehkä on arvioi­ta­vis­sa, mis­sä mää­rin tau­din hii­pu­mi­nen kesäl­lä Suo­mes­ta joh­tui poli­tii­kas­ta, ja mis­sä mää­rin vaik­ka­pa kesäi­ses­tä sääs­tä, jol­loin poruk­ka Suo­mes­sa oli pal­jon ulko­na, moni oli mökeil­lä, kou­lut kiin­ni ja työ­pai­koil­la moni kesä­lo­mil­la. Uv-sätei­ly hoi­te­lee viruk­set ulko­na aika tehok­kaas­ti. Kevääl­lä ja kesäl­lä kun koro­na Suo­mes­ta hii­pui har­va käyt­ti mas­ke­ja, joi­ta nyt syk­syl­lä käy­te­tään pal­jon. Var­maan poli­tii­kal­la­kin oli mer­ki­tys­tä, mut­ta kesäl­lä myös vuo­den­ai­ka toden­nä­köi­ses­ti aut­toi. Nyt syk­syl­lä ei samal­la tavoin vuo­den­ai­ka-apua enää ole. 

        Mik­si spe­ku­loi­da kesän vai­ku­tuk­sel­la, kun sil­le ei ole eri­tyis­tä evi­dens­siä? Mik­si arvioi­da asioi­ta vas­ta myö­hem­min, kun meil­lä jo on dataa ole­mas­sa? Nor­ja ja Suo­mi ovat erin­omai­sia esi­merk­ke­jä sii­tä, että koro­na kato­si ennen kesää. Ruot­si taas on mai­nio esi­merk­ki sii­tä, että tapaus­ten ja kuo­le­mien mää­rä romah­ti hei­nä­kuus­sa ja vas­ta sen jäl­keen, kun tes­taus­ta lisät­tiin hal­li­tuk­sen vaa­ti­muk­ses­ta kesä­kuus­sa huo­mat­ta­vas­ti. Ult­ra­vio­let­ti­va­lon lisään­ty­mi­nen on datan valos­sa ole­ma­ton selit­tä­jä virus­ta­paus­ten vähe­ne­mi­sel­le. Loma­käyt­täy­ty­mi­nen voi­si mah­dol­li­ses­ti olla osa­te­ki­jä ruot­sa­lais­ten tau­ti­mää­rän vähen­ty­mi­sel­le mut­ta sekin vaa­ti­si mel­koi­sen seli­ty­sar­se­naa­lin, kos­ka tyy­pil­li­nen ruot­sa­lai­nen lomai­lee vas­ta heinäkuussa.

      5. Kesän vai­ku­tuk­ses­ta koro­nae­pi­de­mi­aan voi yrit­tää pää­tel­lä jotain sii­tä, miten muut koro­na­vi­ruk­set käyt­täy­ty­vät. Nämä nuha-koro­nat katoa­vat sään­nöl­li­ses­ti kesäk­si. Mut­ta myö­hem­min tie­de­tään enemmän.

      6. Osmo Soi­nin­vaa­ra:
        Kesän vai­ku­tuk­ses­ta koro­nae­pi­de­mi­aan voi yrit­tää pää­tel­lä jotain sii­tä, miten muut koro­na­vi­ruk­set käyt­täy­ty­vät. Nämä nuha-koro­nat katoa­vat sään­nöl­li­ses­ti kesäk­si. Mut­ta myö­hem­min tie­de­tään enemmän.

        Eräs osa­te­ki­jä saat­taa olla aurin­ko ja D‑vitamiini: https://www.hs.fi/tiede/art-2000006652936.html. Asi­aa on käsi­tel­ty blo­gis­sa­si jo aiem­min, mut­ta tuos­sa HeSan jutus­sa on ker­rot­tu mah­dol­li­nen mekanismi.

      7. hc-empi­ris­ti: Mik­si spe­ku­loi­da kesän vai­ku­tuk­sel­la, kun sil­le ei ole eri­tyis­tä evi­dens­siä? Mik­si arvioi­da asioi­ta vas­ta myö­hem­min, kun meil­lä jo on dataa ole­mas­sa? Nor­ja ja Suo­mi ovat erin­omai­sia esi­merk­ke­jä sii­tä, että koro­na kato­si ennen kesää. Ruot­si taas on mai­nio esi­merk­ki sii­tä, että tapaus­ten ja kuo­le­mien mää­rä romah­ti hei­nä­kuus­sa ja vas­ta sen jäl­keen, kun tes­taus­ta lisät­tiin hal­li­tuk­sen vaa­ti­muk­ses­ta kesä­kuus­sa huomattavasti.

        Ruot­sis­sa koro­na­kuo­le­mien huip­pu oli 15.4., jol­loin kir­jat­tiin 115 kuo­le­maa yhdel­le päi­väl­le. Sii­tä alkoi kuo­le­man­ta­paus­ten las­ku, joka jat­kui hei­nä­kuun lop­puun asti itsea­sias­sa niin oppi­kir­ja­mai­sen tasai­se­na yhtä­jak­soi­se­na supis­tu­mi­se­na, että se on ollut mel­kein­pä häm­men­tä­vän suo­ra­vii­vai­nen las­ku. Tilas­tos­sa ei näy mitään kesä­kuun jäl­keis­tä eri­tyis­las­kua kuo­le­man­ta­pauk­sis­sa. Tou­ko­kuun alku meni noin 80 kuo­le­man päi­vä­vauh­dil­la, tou­ko­kuun puo­li­vä­lis­sä oli enää noin 50 kuo­le­maa päi­väs­sä, kesä­kuun alus­sa noin 40 kuo­le­maa päi­väs­sä, kesä­kuun puo­li­vä­lis­sä 30 kuo­le­maa päi­väs­sä, kesä-hei­nä­kuun vaih­tees­sa noin 20 kuo­le­maa päi­väs­sä, hei­nä­kuun puo­li­vä­lis­sä lii­kut­tiin noin 6–10 kuo­le­mas­sa per päi­vä, ja hei­nä­kuun lopus­ta eteen­päin on ollut noin 3 kuo­le­maa per päi­vä, ja elo­kuus­ta eteen­päin noin 2 kuo­le­maa per päi­vä. Kesän lähes­tyes­sä ja ede­tes­sä koro­nan tap­pa­va voi­ma kuih­tui Ruot­sis­sa var­sin tasai­ses­ti hävi­ten. Ruot­sis­sa tau­tien läh­tö­ta­so oli niin pal­jon suu­rem­pi kuin Suo­mes­sa, että kun isom­mas­ta sai­ras­tu­nei­den popu­laa­tios­ta tau­din leviä­mi­nen alkoi kutis­tua, meni kutis­tu­mi­seen toki pal­jon pidem­pi aika kuin Suo­mes­sa, jos­sa tau­din huip­pu oli kevääl­lä pal­jon pie­nem­pi kuin Ruot­sis­sa oli ollut.

        Minus­ta Euroo­pan mai­den tilas­tois­sa on häm­men­tä­vää se, että tau­ti tun­tuu tyreh­ty­neen huh­ti­kuun jäl­keen aika hyvää vauh­tia niin niis­sä mais­sa, jot­ka oli­vat kovia tes­taa­maan kuin niis­tä­kin, jot­ka eivät tes­tan­neet. Oli maan poli­tiik­ka Euroo­pas­sa mel­kein mikä tahan­sa, tau­ti vähe­ni, kun­nes nyt syk­syl­lä se on kään­ty­nyt nousuun mones­sa maas­sa taas, mut­ta lähin­nä tar­tun­to­jen tilas­to­jen osal­ta, ei niin­kään tois­tai­sek­si koro­na­kuo­le­mien osalta.

        Esi­mer­kik­si Bri­tan­nian päi­vit­täin kuol­lei­den mää­rän kehi­tys­käy­rä on hyvin saman­muo­toi­nen kuin on Ruot­sis­sa viik­ko­kes­kiar­voil­la las­ket­tu­na. Jopa tau­din kuol­lei­suus­huip­pu­kin osui lähes päi­väl­leen samaan ajankohtaan.

        Nor­jas­sa tilas­tois­sa koro­nan kuol­lei­suus­huip­pu on osu­nut päi­väl­leen Ruot­sin kans­sa yksiin. Joi­den­kin päi­vien ver­ran heit­toa voi­si tul­la jo tilas­to­vir­heis­tä­kin. Siel­lä tau­din koko­nais­huip­pu oli kui­ten­kin niin pie­ni (suu­rin päi­vä­ta­sol­le rekis­te­röi­ty kuol­lei­den mää­rä on ollut 13), että kun kuol­lei­suus läh­ti las­kuun, pää­dyt­tiin jo tou­ko­kuun lopul­la useam­paan nol­lan kuol­leen päi­vään, jon­ka jäl­keen kuol­lei­ta on tul­lut aina sil­loin täl­löin joi­ta­kin, mut­ta moni­na päi­vi­nä ei yhtään. Nor­ja oli Euroo­pan kovin maa tes­taa­maan maa­lis­kuus­sa asu­kas­lu­kuun nähden.

        Suo­mes­sa kir­jaus­huip­pu osuu päi­vä­mää­räl­le 21.4.2020, mut­ta se ei joh­tu­nut kuol­lei­den suu­res­ta mää­räs­tä sil­loin, vaan sii­tä, että jo aiem­min kuol­lei­ta, mut­ta viral­li­seen tilas­toon rapor­toi­mat­ta jää­nei­tä kir­jat­tiin sil­loin suu­ri mää­rä. Suo­men tau­ti­käy­rä muis­tut­taa aika pal­jon Nor­jan vas­taa­vaa, jos tuo huh­ti­kuun puo­li­vä­lin jäl­kei­nen pyräh­dys jäte­tään huo­mioi­mat­ta tilas­toon tul­lee­na vir­hee­nä, ja tul­ki­taan se aiem­pi­na päi­vi­nä jo tul­leik­si kuolintapauksiksi.

  13. Mie­les­tä­ni voi­daan pala­ta nor­maa­liin. Käsien­pe­su, yski­mi­nen ja muu hygie­nia on tämän tie­toi­suu­den myö­tä paran­tu­nut ja niis­tä on tul­lut suu­rem­pi osa nor­maa­lia elä­mää. Sen sijaan val­tai­sat rajoi­tuk­set ovat kes­tä­mät­tö­miä ja täy­sin yliampuvia.

    Edel­leen monet näis­tä jot­ka ovat viruk­seen kuol­leet oli­si­vat luul­ta­vas­ti kuol­leet vuo­den tai parin sisäl­lä joka tapauk­ses­sa joko seu­raa­vaan influens­saan tai johon­kin muu­hun syy­hyn. Jos­tain luin, että suu­rin osa kuol­leis­ta (siis lähes kaik­ki) oli­vat yli 80 vuo­tiai­ta (muis­ti­ku­va­ni on 84). Itse epäi­len, että tulen­ko edes elä­mään noin kau­an ja tuos­sa iäs­sä kuo­le­ma kor­jaa koh­tuul­li­sen yllät­täen oli tätä virus­ta tai ei. Edel­leen tun­tuu ole­van vai­kea löy­tää tie­toa sii­tä, mon­ta­ko perus­ter­vet­tä on kuol­lut tähän viruk­seen. Kun rajoit­teet suh­teut­tai­si tähän niin tajut­tai­si kuin­ka yliam­pu­via ne ovat.

    Vapau­te­taan kaik­ki, pai­no­te­taan yksi­lön vas­tuu­ta. Älä mene sai­raa­na mihin­kään ja jos oireet viit­taa­vat tähän viruk­seen niin hakeu­du tes­tiin, eris­tä itse­si ja infor­moi lähi­kon­tak­te­ja. Jat­ke­taan hyvää hygie­nia tapaa ja pide­tään etäi­syyk­siä mah­dol­li­suuk­sien mukaan.

    1. hta:
      Mie­les­tä­ni voi­daan pala­ta nor­maa­liin. Käsien­pe­su, yski­mi­nen ja muu hygie­nia on tämän tie­toi­suu­den myö­tä paran­tu­nut ja niis­tä on tul­lut suu­rem­pi osa nor­maa­lia elä­mää. Sen sijaan val­tai­sat rajoi­tuk­set ovat kes­tä­mät­tö­miä ja täy­sin yliampuvia.

      Edel­leen monet näis­tä jot­ka ovat viruk­seen kuol­leet oli­si­vat luul­ta­vas­ti kuol­leet vuo­den tai parin sisäl­lä joka tapauk­ses­sa joko seu­raa­vaan influens­saan tai johon­kin muu­hun syy­hyn. Jos­tain luin, että suu­rin osa kuol­leis­ta (siis lähes kaik­ki) oli­vat yli 80 vuo­tiai­ta (muis­ti­ku­va­ni on 84). Itse epäi­len, että tulen­ko edes elä­mään noin kau­an ja tuos­sa iäs­sä kuo­le­ma kor­jaa koh­tuul­li­sen yllät­täen oli tätä virus­ta tai ei. Edel­leen tun­tuu ole­van vai­kea löy­tää tie­toa sii­tä, mon­ta­ko perus­ter­vet­tä on kuol­lut tähän viruk­seen. Kun rajoit­teet suh­teut­tai­si tähän niin tajut­tai­si kuin­ka yliam­pu­via ne ovat.

      Vapau­te­taan kaik­ki, pai­no­te­taan yksi­lön vas­tuu­ta. Älä mene sai­raa­na mihin­kään ja jos oireet viit­taa­vat tähän viruk­seen niin hakeu­du tes­tiin, eris­tä itse­si ja infor­moi lähi­kon­tak­te­ja. Jat­ke­taan hyvää hygie­nia tapaa ja pide­tään etäi­syyk­siä mah­dol­li­suuk­sien mukaan.

      Skot­lan­nis­sa oli tar­kem­pi tut­ki­mus Covid kuol­lei­den odo­tet­ta­vis­sa ole­vas­ta eli­na­jas­ta mikä oli noin 14 vuot­ta, vaih­del­len hiu­kan suku­puo­len jne mukaan. Huo­maa että odo­tet­ta­vis­sa ole­va eli­ni­kä esim. jol­lain seit­sen­kymp­pi­sel­lä on enem­män kuin kes­ki­mää­räi­sen eli­niän ja sen het­ki­sen iän erotus. 

      Tuo suo­si­tus, yksi­lön vas­tuu, toi­mii huo­nos­ti vaik­ka oli­si vain pie­ni osa väes­tös­tä nou­dat­ta­mat­ta sitä, sil­lä covid jat­kaa leviä­mis­tä ja pit­kit­tyy, vaik­ka enem­mis­tö eläi­si pelois­saan sul­jet­tui­na koto­naan. Ruot­sis­sa­kin kulu­tus las­ki kuin Tans­kas­sa, vaik­ka Ruot­sis­sa oli enem­män suo­si­tus­lin­ja käy­tös­sä. Monet eli­vät kuin oli­si ollut lock­down, ja osa taas ei jot­ka piti­vät viruk­sen liik­keel­lä (ja usein vie­lä sel­väs­ti vähem­män kulu­tus­voi­mai­nen väes­tön osa).

      1. Suo­mes­sa koro­na­kuo­le­ma vei­si 8 vuot­ta, jos oli­si­vat yhtä ter­vei­tä kuin muut sama­ni­käi­set, mut­ta oikeas­ti pal­jon vähem­män. Laa­tu­kor­jat­tu­ja elin­vuo­sia menee hyvin vähän. Talous on isom­pi jut­tu: alus­sa kuo­le­mat luo­vat paniik­kia, mut­ta ehkä vähi­tel­len nii­tä osa­taan jo suh­teut­taa kym­me­niä ker­to­ja ylei­sem­piin kuolinsyihin.

      2. M.M.:
        Suo­mes­sa koro­na­kuo­le­ma vei­si 8 vuot­ta, jos oli­si­vat yhtä ter­vei­tä kuin muut sama­ni­käi­set, mut­ta oikeas­ti pal­jon vähem­män. Laa­tu­kor­jat­tu­ja elin­vuo­sia menee hyvin vähän. Talous on isom­pi jut­tu: alus­sa kuo­le­mat luo­vat paniik­kia, mut­ta ehkä vähi­tel­len nii­tä osa­taan jo suh­teut­taa kym­me­niä ker­to­ja ylei­sem­piin kuolinsyihin.

        Tuo skot­lan­ti­lais­tut­ki­mus otti huo­mioon tut­kit­tu­jen ter­vey­den­ti­lan. Ei täl­lais­ta tut­ki­mus­ta ole Suo­mes­sa teh­ty, joten tai­dat heit­tää tuon 8 vuot­ta mutu-tun­tu­mal­la? Covid hots­po­teis­sa covid kuol­lei­suus oli 7–8 ker­taa kaik­ki muu kuol­lei­suus las­ket­tu­na yhteen.

    2. hta:
      Mie­les­tä­ni voi­daan pala­ta nor­maa­liin. Käsien­pe­su, yski­mi­nen ja muu hygie­nia on tämän tie­toi­suu­den myö­tä paran­tu­nut ja niis­tä on tul­lut suu­rem­pi osa nor­maa­lia elä­mää. Sen sijaan val­tai­sat rajoi­tuk­set ovat kes­tä­mät­tö­miä ja täy­sin yliampuvia.

      Edel­leen monet näis­tä jot­ka ovat viruk­seen kuol­leet oli­si­vat luul­ta­vas­ti kuol­leet vuo­den tai parin sisäl­lä joka tapauk­ses­sa joko seu­raa­vaan influens­saan tai johon­kin muu­hun syy­hyn. Jos­tain luin, että suu­rin osa kuol­leis­ta (siis lähes kaik­ki) oli­vat yli 80 vuo­tiai­ta (muis­ti­ku­va­ni on 84). Itse epäi­len, että tulen­ko edes elä­mään noin kau­an ja tuos­sa iäs­sä kuo­le­ma kor­jaa koh­tuul­li­sen yllät­täen oli tätä virus­ta tai ei. Edel­leen tun­tuu ole­van vai­kea löy­tää tie­toa sii­tä, mon­ta­ko perus­ter­vet­tä on kuol­lut tähän viruk­seen. Kun rajoit­teet suh­teut­tai­si tähän niin tajut­tai­si kuin­ka yliam­pu­via ne ovat.

      Vapau­te­taan kaik­ki, pai­no­te­taan yksi­lön vas­tuu­ta. Älä mene sai­raa­na mihin­kään ja jos oireet viit­taa­vat tähän viruk­seen niin hakeu­du tes­tiin, eris­tä itse­si ja infor­moi lähi­kon­tak­te­ja. Jat­ke­taan hyvää hygie­nia tapaa ja pide­tään etäi­syyk­siä mah­dol­li­suuk­sien mukaan.

      Medi­aa­ni on n. 84. Vinol­la jakau­mall­la medi­aa­ni voi antaa vähän häm­men­tä­vän kuvan. Jos suu­rin osa on 84 täyt­tä­nei­tä niin loput saa­vat olla vaik­ka vas­ta­syn­ty­nei­tä ja medi­aa­ni on sil­ti se 84. Toki ris­ki on nime­no­maan van­hoil­la ihmi­sil­lä mut­ta se nousee jo vii­des­tä­kym­pis­tä läh­tien ja jo 70 vuo­ti­aal­la moni­kym­men­ker­tai­nen nuo­riin ver­rat­tu­na jol­loin ei siis vält­tä­mät­tä muu­toin heti kuolemassa.

    3. hta:
      Mie­les­tä­ni voi­daan pala­ta nor­maa­liin. Käsien­pe­su, yski­mi­nen ja muu hygie­nia on tämän tie­toi­suu­den myö­tä paran­tu­nut ja niis­tä on tul­lut suu­rem­pi osa nor­maa­lia elä­mää. Sen sijaan val­tai­sat rajoi­tuk­set ovat kes­tä­mät­tö­miä ja täy­sin yliampuvia.

      Edel­leen monet näis­tä jot­ka ovat viruk­seen kuol­leet oli­si­vat luul­ta­vas­ti kuol­leet vuo­den tai parin sisäl­lä joka tapauk­ses­sa joko seu­raa­vaan influens­saan tai johon­kin muu­hun syy­hyn. Jos­tain luin, että suu­rin osa kuol­leis­ta (siis lähes kaik­ki) oli­vat yli 80 vuo­tiai­ta (muis­ti­ku­va­ni on 84). Itse epäi­len, että tulen­ko edes elä­mään noin kau­an ja tuos­sa iäs­sä kuo­le­ma kor­jaa koh­tuul­li­sen yllät­täen oli tätä virus­ta tai ei. Edel­leen tun­tuu ole­van vai­kea löy­tää tie­toa sii­tä, mon­ta­ko perus­ter­vet­tä on kuol­lut tähän viruk­seen. Kun rajoit­teet suh­teut­tai­si tähän niin tajut­tai­si kuin­ka yliam­pu­via ne ovat.

      Vapau­te­taan kaik­ki, pai­no­te­taan yksi­lön vas­tuu­ta. Älä mene sai­raa­na mihin­kään ja jos oireet viit­taa­vat tähän viruk­seen niin hakeu­du tes­tiin, eris­tä itse­si ja infor­moi lähi­kon­tak­te­ja. Jat­ke­taan hyvää hygie­nia tapaa ja pide­tään etäi­syyk­siä mah­dol­li­suuk­sien mukaan.

      En oli­si tätä osan­nut itse parem­min sanoa. Har­mi, ettei tääl­lä ole tykkää-nappia.

      Mis­sä ovat gal­lu­pit sii­tä, mitä kan­sa oikeas­ti tah­too? Aika moni tun­te­ma­ni kasi­kymp­pi­nen­kin on kans­sa­si samaa miel­tä. Kun vuo­sia ei ole enää pal­jon jäl­jel­lä, laa­tu kor­vaa mää­rän taval­la, jota täl­lai­nen neli­kymp­pi­nen ei ihan edes voi sisäis­tää, vaik­ka yri­tän­kin. Moni van­hus eläi­si mie­luum­min muu­ta­man kuu­kau­den nor­maa­lia elä­mää kuin vuo­den tai pari koronaeristystä.

    4. hta:
      Mie­les­tä­ni voi­daan pala­ta nor­maa­liin. Käsien­pe­su, yski­mi­nen ja muu hygie­nia on tämän tie­toi­suu­den myö­tä paran­tu­nut ja niis­tä on tul­lut suu­rem­pi osa nor­maa­lia elä­mää. Sen sijaan val­tai­sat rajoi­tuk­set ovat kes­tä­mät­tö­miä ja täy­sin yliampuvia.

      Edel­leen monet näis­tä jot­ka ovat viruk­seen kuol­leet oli­si­vat luul­ta­vas­ti kuol­leet vuo­den tai parin sisäl­lä joka tapauk­ses­sa joko seu­raa­vaan influens­saan tai johon­kin muu­hun syy­hyn. Jos­tain luin, että suu­rin osa kuol­leis­ta (siis lähes kaik­ki) oli­vat yli 80 vuo­tiai­ta (muis­ti­ku­va­ni on 84). Itse epäi­len, että tulen­ko edes elä­mään noin kau­an ja tuos­sa iäs­sä kuo­le­ma kor­jaa koh­tuul­li­sen yllät­täen oli tätä virus­ta tai ei. Edel­leen tun­tuu ole­van vai­kea löy­tää tie­toa sii­tä, mon­ta­ko perus­ter­vet­tä on kuol­lut tähän viruk­seen. Kun rajoit­teet suh­teut­tai­si tähän niin tajut­tai­si kuin­ka yliam­pu­via ne ovat.

      Vapau­te­taan kaik­ki, pai­no­te­taan yksi­lön vas­tuu­ta. Älä mene sai­raa­na mihin­kään ja jos oireet viit­taa­vat tähän viruk­seen niin hakeu­du tes­tiin, eris­tä itse­si ja infor­moi lähi­kon­tak­te­ja. Jat­ke­taan hyvää hygie­nia tapaa ja pide­tään etäi­syyk­siä mah­dol­li­suuk­sien mukaan.

      Seu­ra­sin sivus­ta eilen erään hen­ki­lön toi­min­taa pan­kis­sa. Hänel­lä oli tuh­raan­tu­nut mas­ki ja hän kul­ki edes­ta­kai­sin useal­la luu­kul­la ja puhui koko ajan. Välil­lä mas­ki roik­kui leu­an alla. Mas­kis­ta oli, aina­kin täs­sä tapauk­ses­sa, enem­män haittaa.
      Paras ehkäisy:
      Hyvä käsihygienia.
      Suur­ten tapaa­mis­ten välttäminen.
      Oikea yskimistekniikka.
      Lii­kun­ta ulko­na esim.metsissä.
      Muut ter­veel­li­set elämäntavat.

    5. hta:
      Mie­les­tä­ni voi­daan pala­ta nor­maa­liin. Käsien­pe­su, yski­mi­nen ja muu hygie­nia on tämän tie­toi­suu­den myö­tä paran­tu­nut ja niis­tä on tul­lut suu­rem­pi osa nor­maa­lia elä­mää. Sen sijaan val­tai­sat rajoi­tuk­set ovat kes­tä­mät­tö­miä ja täy­sin yliampuvia.

      Edel­leen monet näis­tä jot­ka ovat viruk­seen kuol­leet oli­si­vat luul­ta­vas­ti kuol­leet vuo­den tai parin sisäl­lä joka tapauk­ses­sa joko seu­raa­vaan influens­saan tai johon­kin muu­hun syy­hyn. Jos­tain luin, että suu­rin osa kuol­leis­ta (siis lähes kaik­ki) oli­vat yli 80 vuo­tiai­ta (muis­ti­ku­va­ni on 84). Itse epäi­len, että tulen­ko edes elä­mään noin kau­an ja tuos­sa iäs­sä kuo­le­ma kor­jaa koh­tuul­li­sen yllät­täen oli tätä virus­ta tai ei. Edel­leen tun­tuu ole­van vai­kea löy­tää tie­toa sii­tä, mon­ta­ko perus­ter­vet­tä on kuol­lut tähän viruk­seen. Kun rajoit­teet suh­teut­tai­si tähän niin tajut­tai­si kuin­ka yliam­pu­via ne ovat.

      Vapau­te­taan kaik­ki, pai­no­te­taan yksi­lön vas­tuu­ta. Älä mene sai­raa­na mihin­kään ja jos oireet viit­taa­vat tähän viruk­seen niin hakeu­du tes­tiin, eris­tä itse­si ja infor­moi lähi­kon­tak­te­ja. Jat­ke­taan hyvää hygie­nia tapaa ja pide­tään etäi­syyk­siä mah­dol­li­suuk­sien mukaan.

      Juu­ri näin, kii­tos. Ihan käsit­tä­mä­tön­tä tämä nykyhysteria.

    1. Sai­raa­lat ammot­ta­vat tyh­jyyt­tään. Mihin on jär­ki kadon­nut? Ohes­sa on link­ki niil­le joi­ta kiin­nos­taa tie­teel­li­nen lähes­ty­mis­ta­pa ja jäte­tään tun­neä­ly lampaille.
      https://www.youtube.com/watch?feature=youtu.be&v=8UvFhIFzaac

      Mie­len­kiin­toi­nen esi­tys. Vas­taan­sa­no­mat­to­mal­ta näyt­ti kor­re­laa­tio edel­tä­neen influens­sae­pi­de­mian kuool­lei­suu­den ja koro­na­kuol­lei­suu­den välil­lä. Kun edel­li­sen vuo­den influens­sa oli jää­nyt väliin, koro­nan oli help­po niit­tää satoa. Kuo­lin­syyt kil­pai­le­vat keskenään.

    2. Oskar Rewell:
      Sai­raa­lat ammot­ta­vat tyh­jyyt­tään. Mihin on jär­ki kadon­nut? Ohes­sa on link­ki niil­le joi­ta kiin­nos­taa tie­teel­li­nen lähes­ty­mis­ta­pa ja jäte­tään tun­neä­ly lampaille.
      https://www.youtube.com/watch?feature=youtu.be&v=8UvFhIFzaac

      Kii­tok­set lois­ta­vas­ta videos­ta, joka avaa tilan­net­ta var­sin kat­ta­vas­ti! Ruot­sin Teg­nell sanoi­kin aika­naan haas­tat­te­lus­sa aja­tel­leen­sa että muu maa­il­ma on tul­lut hulluksi. 

      MUTTA, miten saa­da päät­tä­jät kuun­te­le­maan jär­jen ään­tä, tai media kir­joit­ta­maan aihees­ta? Hal­li­tus on juu­ri luvan­nut Hara­kan suul­la medial­le rahal­lis­ta tukea. Toi­vot­ta­vas­ti tämä ei tar­koi­ta yhä ham­paat­to­mam­paa journalismia. 

      Aamun THL:n infos­ta muu­ten puut­tui Mika Sal­mi­nen, huo­ma­sit­te­ko? Tai­det­tiin siir­tää sivuun kun tote­si eilen Maik­ka­ril­le, että käsi­tys koro­na­tau­din vaka­vuu­des­ta on muut­tu­nut sit­ten kevään. Oli­si mie­len­kiin­tois­ta tie­tää mitä kaik­kea pai­nos­tus­ta kulis­seis­sa on teh­ty THL:ää ja medi­aa kohtaan. 

      Nyt San­na M. ja Tanhup…anteeksi Kris­ta K. hal­li­tus- ja puo­lue­to­ve­rei­neen sekä kave­rin­sa STM:ssä:

      Älkää tuhot­ko tätä maa­ta, oikeas­ti! Tämä kos­tau­tuu meil­le kai­kil­le, ja tee jäät­te his­to­ri­aan poruk­ka­na, joka antoi kai­ken tapah­tua. Kai­ve­taan nyt vaik­ka se poh­jois­mai­nen yhteis­työ naf­ta­lii­nis­ta, ja läh­de­tään täs­sä asias­sa tut­ki­maan hedel­mäl­lis­tä yhteis­työ­tä ja yhteis­tä lin­jaa Ruot­sin kanssa. 

      Ja THL: nos­ta­kaa vih­doin ne D‑vitamiinisuositukset, tekee hyvää ihan joka suhteessa:
      https://www.youtube.com/watch?v=ZqZLMoLvhgk

    3. Sai­raa­lat ammot­ta­vat tyh­jyyt­tään. Mihin on jär­ki kadon­nut? Ohes­sa on link­ki niil­le joi­ta kiin­nos­taa tie­teel­li­nen lähes­ty­mis­ta­pa…” (Ed. N.d.A.)
      https://www.youtube.com/watch?feature=youtu.be&v=8UvFhIFzaac

      Pari point­tia.
      1. Vaik­ka tuos­sa videos­sa on mon­ta asi­aa, sen perus­vies­tiä oli­si mie­len­kiin­tois­ta saa­da kom­men­toi­maan alan ihmi­set. (Tosin kysy­mys kuu­luu, min­kä alan?) (Täs­sä yhteis­kun­nal­li­ses­sa ilma­pii­ris­sä kyl­lä tun­tuu pyö­ri­vän taus­tal­la myös upon­nei­den kus­tan­nus­ten har­ha: Kun tiet­tyä ole­tus­ta on ajet­tu yhteis­kun­nas­sa sisään ja sen aja­mi­seen on upo­tet­tu — ja mene­tet­ty — mil­jar­de­ja, kas­vo­ja menet­tä­mät­tä täl­tä tiel­tä ei voi­da enää poi­ke­ta. Lock­down lop­puun saak­ka. — Ja muu hoi­to-/ter­veys­vel­ka kasvaa..)

      2. Mie­len­kiin­toi­nen oli­si myös sel­lai­nen tut­ki­mus (sosio­lo­gia!?), jos­sa sel­vi­tet­täi­siin a) oma tulon­muo­dos­tus (saa­ko rahat elä­mi­seen verois­ta — vir­ka­mie­het ym., elä­ke­läi­set ym., — onko var­ma vaki­tui­nen työ/toimeentulo; vai onko riip­pu­vai­nen yrit­tä­jä­tu­lois­ta tai työn kysyn­näs­tä, jota koro­na­ra­joi­tuk­set alen­ta­vat, tms.,) sekä b) suh­tau­tu­mi­nen lock­dow­nei­hin ja rajoi­tuk­siin (enem­män ja tiu­kem­min / vähem­män, paluu mel­ko nor­maa­liin?): Onko havait­ta­vis­sa (hypo­tee­si), että oma kan­ta rajoi­tus­toi­mien tiuk­kuu­teen on riip­pu­vai­nen sii­tä, mis­tä (rahoitus)lähteestä oma toi­meen­tu­lo muo­dos­tuu (lyhyel­lä tai pit­käl­lä aika­vä­lil­lä)? Jos täs­sä on havait­ta­vis­sa tiet­tyä kor­re­laa­tio­ta (kuten ole­tan), voi­ko tode­ta, että ihmi­sen suh­tau­tu­mi­sel­la (yhteis­kun­ta­mo­raa­lil­la) on sel­keäs­ti evo­lu­tii­vi­nen poh­ja? Suh­tees­sa ter­vey­teen ja talou­teen, olen­nais­ta on se, miten itse pär­jäät, mikä kom­bi­naa­tio tuot­taa itsel­le par­haan lop­pu­tu­lok­sen. (Muu on moraa­lis­ta kuor­ru­tus­ta. Moraa­lin ‘mate­ria­lis­ti­nen’ luon­ne?) Ihmi­sil­lä, jot­ka puhu­vat yle­väs­ti ajat­te­le­van­sa mui­den ter­veyt­tä, on varaa puhua. He ajat­te­le­vat vain itse­ään. Kun heil­lä on varaa, heil­le on eduk­si esiin­tyä ‘moraa­li­ses­ti’. Koro­na­ra­joi­tus­ten moraa­li on lom­pa­kon moraa­lia? Tämä ei ole totea­mus, tämä on kysy­mys ja hypoteesi.

      (3. Ps. Itse olen teh­nyt tie­toi­sen pää­tök­sen alen­taa elin­ta­soa­ni ympä­ris­tön vuok­si. Mene­tän suo­raa rahaa mut­ta se omas­sa hal­lin­nas­sa­ni. Omas­sa pää­tös­val­las­sa. Pys­tyn kont­rol­loi­maan tilan­net­ta täs­sä suh­tees­sa. Tämä­kin on tosin evo­lu­tii­vis­ta valin­taa. Minul­la on jäl­ki­pol­vea. Itse kuvit­te­len idea­lis­ti­ses­ti, että elä­mää­ni sisäl­tyy jokin kas­vu­ta­ri­na, jos­sa sana moraa­li vilah­taa. Ehkä moraa­li on vain tah­don­voi­maa. Jos tah­to on ‘lihas’ — se on tosin kemi­aa — , ehkä moraa­li­kin on?)

      1. Taleb – whe­res hed­ge:
        1. Vaik­ka tuos­sa videos­sa on mon­ta asi­aa, sen perus­vies­tiä oli­si mie­len­kiin­tois­ta saa­da kom­men­toi­maan alan ihmi­set. (Tosin kysy­mys kuu­luu, min­kä alan?) (Täs­sä yhteis­kun­nal­li­ses­sa ilma­pii­ris­sä kyl­lä tun­tuu pyö­ri­vän taus­tal­la myös upon­nei­den kus­tan­nus­ten har­ha: Kun tiet­tyä ole­tus­ta on ajet­tu yhteis­kun­nas­sa sisään ja sen aja­mi­seen on upo­tet­tu – ja mene­tet­ty – mil­jar­de­ja, kas­vo­ja menet­tä­mät­tä täl­tä tiel­tä ei voi­da enää poi­ke­ta. Lock­down lop­puun saak­ka. – Ja muu hoi­to-/ter­veys­vel­ka kasvaa..)

        Oli mie­len­kiin­toi­nen video. Jos nyt luki­si kevään uuti­set ja ennus­teet asias­ta, niin kiel­tä­mät­tä ennus­teet arvioi­vat rei­lus­ti ylä­kant­tiin tau­din kehi­tyk­sen. Ruot­sin kuo­lin­ta­paus­ten kehi­tys­kään ei ollut lähes­kään niin huo­no kuin ennus­tet­tiin. 6000 kuol­lut­ta vas­taa 0,06 pro­sent­tia Ruot­sin väes­tös­tä. Nor­maa­li­na vuon­na kuo­lee kai vähän yli 100 000 ruot­sa­lais­ta Ruot­sin 10,3 mil­joo­nas­ta asukkaasta. 

        Ruot­sin Teg­nell on anta­nut vii­me kuus­sa hypo­tee­sin sii­tä, että 2020–2021 kau­den influens­sas­ta voi­si tul­la tavan­omais­ta pie­nem­pi Ruot­sis­sa, kos­ka useat ris­ki­ryh­mä­läi­set kuo­li­vat jo vuo­den 2020 puo­lel­la koro­naan. Puo­len vuo­den pääs­tä tie­det­tä­neen, osui­ko hypo­tee­si oike­aan. Teg­nell on myös väit­tä­nyt Euroo­pan tar­tun­ta­tau­ti­vi­ras­ton tilas­toi­hin vedo­ten, että kau­del­la 2019–2020 influens­sa osui kovem­min Nor­jaan ja Suo­meen, ja vain hei­kos­ti Ruot­siin, ja esit­tä­nyt sitä yhdek­si osa­syyk­si sil­le, mik­si Suo­mes­sa ja Nor­jas­sa on kuol­tu koro­naan vähem­män ja Ruot­sis­sa enem­män. On mie­len­kiin­tois­ta seu­ra­ta, että osuu­ko Teg­nel­lin hypo­tee­si oike­aan sii­tä, että influens­sa oli­si lie­vem­pi kyl­vä­mään kau­del­la 2020–2021 kuo­le­maa Ruot­sis­sa kuin Suo­mes­sa tai Norjassa.

      2. Taleb – whe­res hed­ge:
        ”Sai­raa­lat ammot­ta­vat tyh­jyyt­tään. Mihin on jär­ki kadon­nut? Ohes­sa on link­ki niil­le joi­ta kiin­nos­taa tie­teel­li­nen lähes­ty­mis­ta­pa…” (Ed. N.d.A.)
        https://www.youtube.com/watch?feature=youtu.be&v=8UvFhIFzaac

        Pari point­tia.
        1. Vaik­ka tuos­sa videos­sa on mon­ta asi­aa, sen perus­vies­tiä oli­si mie­len­kiin­tois­ta saa­da kom­men­toi­maan alan ihmi­set. (Tosin kysy­mys kuu­luu, min­kä alan?) (Täs­sä yhteis­kun­nal­li­ses­sa ilma­pii­ris­sä kyl­lä tun­tuu pyö­ri­vän taus­tal­la myös upon­nei­den kus­tan­nus­ten har­ha: Kun tiet­tyä ole­tus­ta on ajet­tu yhteis­kun­nas­sa sisään ja sen aja­mi­seen on upo­tet­tu – ja mene­tet­ty –mil­jar­de­ja, kas­vo­ja menet­tä­mät­tä täl­tä tiel­tä ei voi­da enää poi­ke­ta. Lock­down lop­puun saak­ka. – Ja muu hoi­to-/ter­veys­vel­ka kasvaa..)

        Juu­ri­kin näin. Tuo aika lail­la kiteyt­tää oleel­li­set asiat ja sen että koro­nan ylei­ses­sä vies­tin­näs­sä ja uuti­soin­nis­sa ele­tään jon­kin­lais­ta TIETEEN JÄLKEISTÄ (post-science) aikaa. Kel­lä vaan on kär­si­väl­li­syyt­tä ja ymmär­rys­tä kat­soa koko video, saa erit­täin hyvän ja perus­tel­lun kuvan tilan­teen absurdiudesta. 

        Videol­le löy­tyy myös erin­omai­nen jat­ko-osa-osa, jos­sa Ivor Cum­mins avaa saa­maan­sa kri­tiik­kiä koh­ta koh­dal­ta. Tämä­kin kan­nat­taa katsoa.
        https://www.youtube.com/watch?v=eKKIr425b40

        Videos­sa tulee esiin myös eril­li­sen videoin­ser­tin kaut­ta arki­nen TILANNE RUOTSISSA – kuva on aivan tois­ta kuin Hesa­rin tuo­re artik­ke­li, jos­sa väi­te­tään, että kyl­lä ne Ruot­sin sul­ku­toi­met kui­ten­kin oli­vat aika kovat ja ihmi­set piti kovas­ti väle­jä yms. Ei ihan pidä paikkaansa. 

        Videos­sa vii­tat­tu SAKSALAISPROFESSORIEN ARTIKKELI löy­tyy täältä:
        https://unlockthelockdown.com/smoking-gun-two-german-professors-expose-the-key-junk-lockdown-science/

        KASVOMASKIEN tehot­to­muu­des­ta voi lukea vaik­ka­pa täältä:
        https://off-guardian.org/2020/06/06/coronavirus-fact-check-6-does-wearing-a-mask-do-anything/ : THL:n alku­pe­räis­tä kan­taa olla suo­sit­ta­mat­ta mas­ke­ja voi pitää jär­ke­vä­nä. Ne ovat näy­tö­so­pe­raa­tio, ja voi­vat jopa lisä­tä viruk­sen leviä­mis­tä. Erääs­sä­kin asia­kas­pal­ve­lu­ti­lan­tees­sa olen näh­nyt mas­kia käy­tä­vän myy­jän kos­ket­te­le­van mas­ki­aan – ne eivät istu/pysy pai­koil­laan, tai nii­den läpi puhet­ta ei aina kuu­le kun­nol­la. Eli nii­den käyt­tö ei pää­osin ole hygie­niaoh­jei­den mukais­ta, mikä kään­tää hygie­nian pää­lael­leen. Entä mai­den evidenssi?! 

        D‑VITAMIININ mah­dol­li­suuk­sis­ta koro­nan vai­kean tau­ti­muo­don tor­jun­nas­sa on yhä enem­män evi­dens­siä ja usei­ta läh­de­viit­tei­tä – mik­si tämä ei vai­ku­ta saantisuosituksiin?

        LISÄKSI WHO tote­si hil­jat­tain, että arvio koro­nan sai­ras­ta­nei­den mää­räs­tä maa­il­mas­sa menee hei­dän arvion­sa mukaan moni­kym­men­ker­tai­ses­ti ala­kant­tiin. Mut­ta THL:n Sal­mi­nen puhui päi­vän infos­sa ”jopa kak­sin­ker­tai­ses­ta” mää­räs­tä. Eikä kukaan toi­mit­ta­ja kysy­nyt ja vii­tan­nut WHO:n arvioon (jol­lais­ta myös Sal­mi­nen itse kevääl­lä arvioi). Haloo?

        TIEDE ON OHITETTU sekä päät­tä­jien että median toi­mes­ta. Eni­ten täs­sä ahdis­taa nyt se, että kul­jem­me omi­tuis­ta pol­kua, jos­sa hal­li­tuk­sen ja viran­omais­ten tie­do­tus­ti­lai­suuk­sien sisäl­tö suo­u­ras­taa huu­taa kriit­tis­ten lisä­ky­sy­mys­ten perään, mut­ta joi­ta media ei jos­tain syys­tä esi­tä? Koko kan­sa­kun­ta mak­saa täs­tä kovaa hintaa. 

        TAVOITE? Mikä oli­kaan täs­sä hul­lun­myl­lys­sä se tavoi­te? Tar­peen mukaan hidas­taa epi­de­mi­aa siten että teho­hoi­to­ka­pa­si­teet­ti riit­tää, kuten kevääl­lä ker­rot­tiin? Vai jokin muu? Jäl­kim­mäi­sel­tä näyt­tää, mikä lieneekin. 

        Ruot­si näyt­täy­tyy täs­sä per­for­mas­sis­sa tol­kul­li­sim­pa­na sivis­ty­syh­teis­kun­ta­na, jos­kin siel­lä­kin poliit­ti­nen pai­ne kasvaa. 

        Meil­lä tun­nel­ma on kuin tunk­kai­sen tuu­lah­duk­sen neu­vos­toa­joil­ta, jol­loin hal­li­tuk­sen ja sen vai­ku­tus­pii­ris­sä ole­vien sana oli Totuus, toi­si­na­jat­te­li­jat vaietkoot. 

        Tie­teen jäl­kei­ses­tä ajas­ta on Suo­men Kuva­leh­ti jul­kais­sut alun perin Kana­vas­sa ilmes­ty­neen artikkelin:

        https://suomenkuvalehti.fi/jutut/kotimaa/kanava-koronakriisin-aikana-valtalehtien-avaamisesta-tuli-vastenmielista-arvostan-tiedetta-ja-siksi-olen-korona-skeptikko/

      3. Quo vadis:
        TIEDE ON OHITETTU sekä päät­tä­jien että median toi­mes­ta. Eni­ten täs­sä ahdis­taa nyt se, että kul­jem­me omi­tuis­ta pol­kua, jos­sa hal­li­tuk­sen ja viran­omais­ten tie­do­tus­ti­lai­suuk­sien sisäl­tö suo­u­ras­taa huu­taa kriit­tis­ten lisä­ky­sy­mys­ten perään, mut­ta joi­ta media ei jos­tain syys­tä esi­tä? Koko kan­sa­kun­ta mak­saa täs­tä kovaa hintaa. 

        Asian­tun­ti­ja­toi­mit­ta­jat ovat aika har­vas­sa. Se on sää­li. Yleis­jour­na­lis­tit­kin osaa­vat kyl­lä kysyä kysy­myk­siä ja rapor­toi­da vas­tauk­sia. Mut­ta Suo­mes­sa ei tai­da olla yhdes­sä­kään isos­sa medias­sa töis­sä yhtään sel­lais­ta jour­na­lis­tia, joka oli­si poh­ja­kou­lu­tuk­ses­saan eri­kois­tu­nut ter­veys­ta­lous­tie­tee­seen, ja ymmär­täi­si jotain syväl­li­sem­min sekä lää­ke­tie­tees­tä että talou­des­ta. Lää­ke­tie­teel­li­sis­sä leh­dis­sä on kir­joit­ta­jil­la sel­lais­ta osaa­mis­ta, mut­ta he eivät kir­joi­ta yleis­ta­jui­sia jut­tu­ja kan­sal­le. Media ei esi­tä Suo­mes­sa tie­tyn­lai­sia kysy­myk­siä esi­mer­kik­si pää­tös­ten jär­ke­vyy­des­tä sik­si, ettei Suo­mes­sa ole yhtään toi­mit­ta­jaa, joka osai­si subs­tans­sin tar­tun­ta­tau­deis­ta ja ter­veys­ta­lous­tie­tees­tä yhtä aikaa, ja osai­si kysyä sen poh­jal­ta syväl­li­siä kysy­myk­siä. Yleis­jour­na­lis­ti kyl­lä osaa kysyä, että onko mas­ki­pak­koa vai suo­si­tus, ja mik­si. Mut­ta ei tart­tua sii­hen, että onko toi­min­ta vaik­ka­pa par­haan käy­tet­tä­vis­sä ole­van tie­teel­li­sen tie­don kan­nal­ta perus­tel­tua, kos­ka ei tun­ne sii­hen liit­ty­vää substanssia.

      4. Quo vadis: Juu­ri­kin näin. Tuo aika lail­la kiteyt­tää oleel­li­set asiat ja sen että koro­nan ylei­ses­sä vies­tin­näs­sä ja uuti­soin­nis­sa ele­tään jon­kin­lais­ta TIETEEN JÄLKEISTÄ (post-science) aikaa. Kel­lä vaan on kär­si­väl­li­syyt­tä ja ymmär­rys­tä kat­soa koko video, saa erit­täin hyvän ja perus­tel­lun kuvan tilan­teen absurdiudesta. 

        Videol­le löy­tyy myös erin­omai­nen jat­ko-osa-osa, jos­sa Ivor Cum­mins avaa saa­maan­sa kri­tiik­kiä koh­ta koh­dal­ta. Tämä­kin kan­nat­taa katsoa.
        https://www.youtube.com/watch?v=eKKIr425b40

        Videos­sa tulee esiin myös eril­li­sen videoin­ser­tin kaut­ta arki­nen TILANNE RUOTSISSA – kuva on aivan tois­ta kuin Hesa­rin tuo­re artik­ke­li, jos­sa väi­te­tään, että kyl­lä ne Ruot­sin sul­ku­toi­met kui­ten­kin oli­vat aika kovat ja ihmi­set piti kovas­ti väle­jä yms. Ei ihan pidä paikkaansa. 

        Videos­sa vii­tat­tu SAKSALAISPROFESSORIEN ARTIKKELI löy­tyy täältä:
        https://unlockthelockdown.com/smoking-gun-two-german-professors-expose-the-key-junk-lockdown-science/

        KAS­VO­MAS­KIEN­te­hot­to­muu­des­ta voi lukea vaik­ka­pa täältä:
        https://off-guardian.org/2020/06/06/coronavirus-fact-check-6-does-wearing-a-mask-do-anything/ : THL:n alku­pe­räis­tä kan­taa olla suo­sit­ta­mat­ta mas­ke­ja voi pitää jär­ke­vä­nä. Ne ovat näy­tö­so­pe­raa­tio, ja voi­vat jopa lisä­tä viruk­sen leviä­mis­tä. Erääs­sä­kin asia­kas­pal­ve­lu­ti­lan­tees­sa olen näh­nyt mas­kia käy­tä­vän myy­jän kos­ket­te­le­van mas­ki­aan – ne eivät istu/pysy pai­koil­laan, tai nii­den läpi puhet­ta ei aina kuu­le kun­nol­la. Eli nii­den käyt­tö ei pää­osin ole hygie­niaoh­jei­den mukais­ta, mikä kään­tää hygie­nian pää­lael­leen. Entä mai­den evidenssi?! 

        D‑VITAMIININ mah­dol­li­suuk­sis­ta koro­nan vai­kean tau­ti­muo­don tor­jun­nas­sa on yhä enem­män evi­dens­siä ja usei­ta läh­de­viit­tei­tä– mik­si tämä ei vai­ku­ta saantisuosituksiin?

        LISÄKSI WHO tote­si hil­jat­tain, että arvio koro­nan sai­ras­ta­nei­den mää­räs­tä maa­il­mas­sa menee hei­dän arvion­sa mukaan moni­kym­men­ker­tai­ses­ti ala­kant­tiin. Mut­ta THL:n Sal­mi­nen puhui päi­vän infos­sa ”jopa kak­sin­ker­tai­ses­ta” mää­räs­tä. Eikä kukaan toi­mit­ta­ja kysy­nyt ja vii­tan­nut WHO:n arvioon (jol­lais­ta myös Sal­mi­nen itse kevääl­lä arvioi). Haloo?

        TIEDE ON OHITETTU sekä päät­tä­jien että median toi­mes­ta. Eni­ten täs­sä ahdis­taa nyt se, että kul­jem­me omi­tuis­ta pol­kua, jos­sa hal­li­tuk­sen ja viran­omais­ten tie­do­tus­ti­lai­suuk­sien sisäl­tö suo­u­ras­taa huu­taa kriit­tis­ten lisä­ky­sy­mys­ten perään, mut­ta joi­ta media ei jos­tain syys­tä esi­tä? Koko kan­sa­kun­ta mak­saa täs­tä kovaa hintaa. 

        TAVOITE? Mikä oli­kaan täs­sä hul­lun­myl­lys­sä se tavoi­te? Tar­peen mukaan hidas­taa epi­de­mi­aa siten että teho­hoi­to­ka­pa­si­teet­ti riit­tää, kuten kevääl­lä ker­rot­tiin? Vai jokin muu? Jäl­kim­mäi­sel­tä näyt­tää, mikä lieneekin. 

        Ruot­si näyt­täy­tyy täs­sä per­for­mas­sis­sa tol­kul­li­sim­pa­na sivis­ty­syh­teis­kun­ta­na, jos­kin siel­lä­kin poliit­ti­nen pai­ne kasvaa. 

        Meil­lä tun­nel­ma on kuin tunk­kai­sen tuu­lah­duk­sen neu­vos­toa­joil­ta, jol­loin hal­li­tuk­sen ja sen vai­ku­tus­pii­ris­sä ole­vien sana oli Totuus, toi­si­na­jat­te­li­jat vaietkoot. 

        Tie­teen jäl­kei­ses­tä ajas­ta on Suo­men Kuva­leh­ti jul­kais­sut alun perin Kana­vas­sa ilmes­ty­neen artikkelin:

        https://suomenkuvalehti.fi/jutut/kotimaa/kanava-koronakriisin-aikana-valtalehtien-avaamisesta-tuli-vastenmielista-arvostan-tiedetta-ja-siksi-olen-korona-skeptikko/

        Jos WHO:n arvio on koko maa­il­mas­ta ja Suo­men arvio on Suo­mes­ta niin eihän tuo ero niin häm­mäs­tyt­tä­vän suu­ri ole. Tes­ti on aika kal­lis monel­le kehitysmaalle.

        Sama kuol­lei­suu­des­sa, ainoa luo­tet­ta­va arvio saa­ta­nee ylikuolleisuudesta.

        Tavoit­teen epä­sel­vyy­des­tä olen samaa miel­tä. Tavoit­teen pitäi­si olla viruk­sen tukahduttaminen.

        Emme vie­lä tie­dä tark­kaan talou­del­lis­ta koko­nais­sal­doa mut­ta kaik­ki tähä­nas­ti­nen evi­dens­si viit­taa sii­hen että tar­tun­to­jen pitä­mi­nen mah­dol­li­sim­man alhaal­la mini­moi koro­nan talou­del­li­set vahin­got. Päin­vas­tai­nen ole­tus oli­si kiel­tä­mät­tä intui­tii­vi­sem­pi, rajoi­tuk­set tuhoa­vat talou­den, mut­ta sen puo­les­ta ei ole esit­tää mitään kovaa näyt­töä. Intui­tio on jos­kus vää­räs­sä eri­tyi­ses­ti talousasioissa.

      5. Quo vadis:

        TAVOITE? Mikä oli­kaan täs­sä hul­lun­myl­lys­sä se tavoi­te? Tar­peen mukaan hidas­taa epi­de­mi­aa siten että teho­hoi­to­ka­pa­si­teet­ti riit­tää, kuten kevääl­lä ker­rot­tiin? Vai jokin muu? Jäl­kim­mäi­sel­tä näyt­tää, mikä lieneekin. 

        Teho­hoi­don suh­teen­kin maa­li­tol­pat ovat ilmei­ses­ti siir­ty­neet. Aina­kin jos­sain tv-haas­tat­te­lus­sa joku joh­ta­vas­sa ase­mas­sa ole­va lää­kä­ri ei main­nut ker­taa­kaan teho­hoi­don koko­nais­ka­pa­si­teet­tia vaan puhui 100 poti­laan rajas­ta (näin sai­raa­loi­den muu toi­min­ta voi­si jat­kua?) — ja pai­not­ti use­aan ker­taan, että monis­sa pie­nis­sä sai­raa­lois­sa jo vii­si teho­hoi­to­po­ti­las­ta voi olla lii­kaa sai­ra­laan kapasiteetille.

        Eli siis paniik­ki­toi­mien raja ei ole­kaan luok­kaa usei­ta sato­ja vaan 100 — tai jopa viisi?

    4. Tuon videon lopus­sa oli kyl­lä aika ikä­vä hypo­tee­si, jos se osuu oike­aan. Sii­nä ymmär­tääk­se­ni esi­tet­tiin, että nyt kesäl­lä teh­dyt toi­men­pi­teet, joil­la on vähen­net­ty mik­ro­bien leviä­mis­tä voi­si olla se seu­raus, että hei­koil­la ihmi­sil­lä jää nor­maa­lis­ti kesän aika­na tal­vea var­ten kehit­ty­vä immu­ni­teet­ti tal­ven varal­ta hei­kom­mak­si, mikä voi altis­taa ihmi­siä sai­ras­tu­maan tal­vel­la tavan­omais­ta enem­män. Tuol­lai­ses­ta näkö­kul­mas­ta en ollut ennen kuul­lut­kaan, että mm. mas­kien käy­töl­lä kesä­ai­kaan voi­si olla vuo­den­ai­ka­ta­sol­la tal­via­jan immu­ni­teet­tia hei­ken­tä­vää vai­ku­tus­ta, jon­ka seu­rauk­se­na muut tau­dit voi­vat olla vaka­vam­pia kuin taval­li­ses­ti seu­rauk­sil­taan. Suo­mes­sa toi­mit­ta­jat kopioi­vat toi­nen tois­ten­sa aja­tuk­sia ja kir­joit­ta­vat uuti­sia sii­tä, mitä ovat kuul­leet toi­sil­taan tai tie­do­tus­ti­lai­suuk­sis­sa. Näem­mä pitäi­si taas lukea ja kuun­nel­la enem­män puheen­vuo­ro­ja ohi toi­mit­ta­jien, jot­ta sai­si kuul­la uusia ja eri­lai­sia näkö­kul­mia, joi­ta ei toi­mit­ta­jien kir­joit­ta­mis­ta uuti­sis­ta löy­dy. En tie­dä, onko tuo hypo­tee­si oikeas­sa, mut­ta koko näkö­kul­ma oli sel­lai­nen, jota en ollut tul­lut edes aja­tel­leek­si. Toi­vot­ta­vas­ti tuo hypo­tee­si on väärässä.

  14. Minun­kin mie­les­tä­ni tar­peet­to­man pes­si­mis­ti­nen ennus­tus joka ottaa läh­tö­koh­dak­si sen, että virus­ta tulee nyt ja ian­kaik­ki­ses­ti pitää mak­si­maa­lis­ten tor­jun­ta­toi­men­pi­tei­den arvoi­se­na vas­tus­ta­ja­na. Tie­dän että tätä mie­le­tä (äänek­käs­ti) ajat­te­le­via kyl­lä löy­tyy somes­ta ja kaduil­ta, mut­ta samal­la uskon että he jää­vät vähem­mis­töön vii­mes­tään sit­ten kun rajoi­tus­toi­men­pi­tei­den kol­la­te­raa­li­va­hin­ko alkaa rea­lis­toi­tua laa­jem­man väes­tön­osan kes­kuu­des­sa. Kevät­hän meni sääs­tö­jä syö­des­sä ja ansio­si­don­nai­sel­la harjoitellessa.

    Kun seu­raa kan­san­vä­lis­tä kes­kus­te­lua, kuten Osmo­kin var­mas­ti tekee, huo­maa että prag­ma­tis­mi alkaa nos­taa pää­tään. Ruot­sis­ta ei tar­vit­se edes mai­ni­ta, mut­ta myös esim. Bel­gia on näyt­tä­mäs­sä tie­tä “viruk­sen kans­sa on ope­tel­ta­va elämään”-avauksilla. Myös aiem­min van­nou­tu­neim­mat suo­ma­lai­set tukah­dut­ta­jat ovat jul­ki­tu­lois­saan alka­neet avaa­maan tätä ovea.

    Yhteis­kun­taa on pidettävä/jojoteltava kiin­ni vain sii­nä läh­tö­koh­das­sa, jos­sa ris­kin­ot­to­ha­lu koro­naan liit­tyen on väes­tön enem­mis­tön näkö­kul­mas­ta lähel­lä nollaa.

    Näen täs­sä “on sin­ni­tel­tä­vä rokot­tee­seen asti”-ideologiassa kak­si ongelmakohtaa:

    1. Ensin­nä­kin vaik­ka­pa 2 vuot­ta on n. 5% 35-vuo­ti­aan suo­ma­lai­sen kes­ki­mää­räi­ses­tä elä­mäs­tä. Van­hem­mil­la tie­tys­ti vie­lä enem­män. Eivät ihmi­set aivan las­ku­tai­dot­to­mia ole, kyl­lä moni osaa vetää joh­to­pää­tök­set kur­jis­ta­mi­sen efek­teis­tä ja jat­ku­vas­ti veny­väs­tä kes­tos­ta vs. tau­din tie­dos­sa ole­va vaa­ral­li­suus. Jos kuo­le­man- tai ter­vey­den menet­tä­mi­sen pel­ko oli­si loput­to­mas­ti teho­kas moti­vaat­to­ri ihmis­ten käyt­täy­ty­mi­sen ohjaa­mi­ses­sa, niin kuo­le­man­ran­gais­tus pois­tai­si rikol­li­suu­deen, hen­gen uhal­la teh­tä­vää pako­lai­suut­ta ei oli­si, Itä­blo­kis­ta ei oli­si pyrit­ty kar­kuun jne.

    2. Pää­tään on nos­ta­nut sel­lai­nen väes­tö­ta­sol­la demo­ra­li­soi­va puhe, jos­sa roko­te­kaan “ei tuo takai­sin nor­maa­lia”. Ensin­nä­kin, tämä “aika enti­nen ei kos­kaan palaa”-puhe on tyh­jää lin­goa, kos­ka se pitää filo­so­fi­ses­ti aina paik­kan­sa ja toi­sek­seen pal­jon tätä­kään vaa­ral­li­sem­mat tar­tun­ta­tau­dit eivät ole saa­neet aikaan pysy­viä muu­tok­sia ihmis­ten perus­tar­peis­sa, joi­hin mm. sosi­aa­li­nen lähei­syys val­tao­san tapauk­ses­sa kuu­luu. Lisäk­si väes­tö väsyy ennen pit­kää sii­hen, että ylhääl­tä päin ladel­lut maa­li­vii­vat siir­ty­vät ker­ta toi­sen­sa jäl­keen; ensin isku­lause oli “Flat­ten the cur­ve” ja puhe oli jois­tain vii­kois­ta. Sit­ten puhut­tiin tukah­dut­ta­mi­ses­ta, nyt toi­sis­ta ja kol­man­sis­ta aal­lois­ta ja ensim­mäi­set toi­meen­tu­lol­taan tur­va­tuim­mat asian­tun­ti­jat ovat jo lausu­neet, ettei roko­te­kaan tule suo­jaa­maan niin pal­jon että tämä syn­kis­te­ly saa­tai­siin päät­ty­mään. Jos­sain vai­hees­sa toi­meen­tu­lo­vai­keuk­sien tehos­ta­ma tyy­ty­mät­tö­myys tulee kana­voi­tu­maan muu­tok­sen vaa­ti­mi­seen laa­jas­sa mit­ta­kaa­vas­sa. Val­tao­sa odot­taa elä­mäl­tään muu­ta­kin kuin viran­omais­huo­lien mukaan orke­stroi­tua koro­nan välttelyä.

    1. TM:
      Minun­kin mie­les­tä­ni tar­peet­to­man pes­si­mis­ti­nen ennus­tus joka ottaa läh­tö­koh­dak­si sen, että virus­ta tulee nyt ja ian­kaik­ki­ses­ti pitää mak­si­maa­lis­ten tor­jun­ta­toi­men­pi­tei­den arvoi­se­na vas­tus­ta­ja­na. Tie­dän että tätä mie­le­tä (äänek­käs­ti) ajat­te­le­via kyl­lä löy­tyy somes­ta ja kaduil­ta, mut­ta samal­la uskon että he jää­vät vähem­mis­töön vii­mes­tään sit­ten kun rajoi­tus­toi­men­pi­tei­den kol­la­te­raa­li­va­hin­ko alkaa rea­lis­toi­tua laa­jem­man väes­tön­osan kes­kuu­des­sa. Kevät­hän meni sääs­tö­jä syö­des­sä ja ansio­si­don­nai­sel­la harjoitellessa.

      Kun seu­raa kan­san­vä­lis­tä kes­kus­te­lua, kuten Osmo­kin var­mas­ti tekee, huo­maa että prag­ma­tis­mi alkaa nos­taa pää­tään. Ruot­sis­ta ei tar­vit­se edes mai­ni­ta, mut­ta myös esim. Bel­gia on näyt­tä­mäs­sä tie­tä ”viruk­sen kans­sa on ope­tel­ta­va elämään”-avauksilla. Myös aiem­min van­nou­tu­neim­mat suo­ma­lai­set tukah­dut­ta­jat ovat jul­ki­tu­lois­saan alka­neet avaa­maan tätä ovea.

      Yhteis­kun­taa on pidettävä/jojoteltava kiin­ni vain sii­nä läh­tö­koh­das­sa, jos­sa ris­kin­ot­to­ha­lu koro­naan liit­tyen on väes­tön enem­mis­tön näkö­kul­mas­ta lähel­lä nollaa.

      Näen täs­sä ”on sin­ni­tel­tä­vä rokot­tee­seen asti”-ideologiassa kak­si ongelmakohtaa:

      1. Ensin­nä­kin vaik­ka­pa 2 vuot­ta on n. 5% 35-vuo­ti­aan suo­ma­lai­sen kes­ki­mää­räi­ses­tä elä­mäs­tä. Van­hem­mil­la tie­tys­ti vie­lä enem­män. Eivät ihmi­set aivan las­ku­tai­dot­to­mia ole, kyl­lä moni osaa vetää joh­to­pää­tök­set kur­jis­ta­mi­sen efek­teis­tä ja jat­ku­vas­ti veny­väs­tä kes­tos­ta vs. tau­din tie­dos­sa ole­va vaa­ral­li­suus. Jos kuo­le­man- tai ter­vey­den menet­tä­mi­sen pel­ko oli­si loput­to­mas­ti teho­kas moti­vaat­to­ri ihmis­ten käyt­täy­ty­mi­sen ohjaa­mi­ses­sa, niin kuo­le­man­ran­gais­tus pois­tai­si rikol­li­suu­deen, hen­gen uhal­la teh­tä­vää pako­lai­suut­ta ei oli­si, Itä­blo­kis­ta ei oli­si pyrit­ty kar­kuun jne.

      2. Pää­tään on nos­ta­nut sel­lai­nen väes­tö­ta­sol­la demo­ra­li­soi­va puhe, jos­sa roko­te­kaan ”ei tuo takai­sin nor­maa­lia”. Ensin­nä­kin, tämä ”aika enti­nen ei kos­kaan palaa”-puhe on tyh­jää lin­goa, kos­ka se pitää filo­so­fi­ses­ti aina paik­kan­sa ja toi­sek­seen pal­jon tätä­kään vaa­ral­li­sem­mat tar­tun­ta­tau­dit eivät ole saa­neet aikaan pysy­viä muu­tok­sia ihmis­ten perus­tar­peis­sa, joi­hin mm. sosi­aa­li­nen lähei­syys val­tao­san tapauk­ses­sa kuu­luu. Lisäk­si väes­tö väsyy ennen pit­kää sii­hen, että ylhääl­tä päin ladel­lut maa­li­vii­vat siir­ty­vät ker­ta toi­sen­sa jäl­keen; ensin isku­lause oli ”Flat­ten the cur­ve” ja puhe oli jois­tain vii­kois­ta. Sit­ten puhut­tiin tukah­dut­ta­mi­ses­ta, nyt toi­sis­ta ja kol­man­sis­ta aal­lois­ta ja ensim­mäi­set toi­meen­tu­lol­taan tur­va­tuim­mat asian­tun­ti­jat ovat jo lausu­neet, ettei roko­te­kaan tule suo­jaa­maan niin pal­jon että tämä syn­kis­te­ly saa­tai­siin päät­ty­mään. Jos­sain vai­hees­sa toi­meen­tu­lo­vai­keuk­sien tehos­ta­ma tyy­ty­mät­tö­myys tulee kana­voi­tu­maan muu­tok­sen vaa­ti­mi­seen laa­jas­sa mit­ta­kaa­vas­sa. Val­tao­sa odot­taa elä­mäl­tään muu­ta­kin kuin viran­omais­huo­lien mukaan orke­stroi­tua koro­nan välttelyä.

      Sai­ras­ta­mi­sen kaut­ta saa­tu lau­maim­mu­ni­teet­ti on mie­le­tön ris­ki ja se on todet­tu vir­heel­li­sek­si ajatukseksi.

      Jos halu­aa ottaa ris­kiä niin sit­ten edes venä­läis­mal­liin roko­te ris­kil­lä. Koro­nan kuo­le­man­ris­ki koko väes­töl­le on ehkä sii­nä pro­sen­tin luok­kaa Suo­men ikä­ja­kau­mal­la ja mah­dol­li­ses­ti pal­jon­kin yli jos sai­raan­hoi­to yli­kuor­mit­tuu. Nuo­ril­le ris­ki on huo­mat­ta­vas­ti pie­nem­pi mut­ta kun se ris­ki nousee mer­kit­tä­väk­si jo vii­des­tä­kym­pis­tä alkaen niin se “ris­ki­ryh­mien suo­jaa­mi­nen” alkaa näyt­tää aika­moi­sen pöl­jäl­tä aja­tuk­sel­ta. Sitä­pait­si nuo­rem­mat­kin saa­vat pit­kä­ai­kai­sia vai­vo­ja. Korea­lais­tut­ki­muk­ses­sa 90 pro­sen­til­la. Näis­tä väsy­mys joka nel­jän­nel­lä ja samoin kes­kit­ty­mis­vai­keu­det joka nel­jän­nel­lä. Ja Yhdys­val­lois­sa oireet­to­mil­la ja vähä­oi­rei­sil­la löy­det­ty hälyyt­tä­vän pal­jon sydän­li­has­tu­leh­dus­ta. Nämä ovat aivan vii­me päi­vien uutisointia.

      Rokot­teen kuo­le­man­ris­ki on huo­nos­sa­kin tapauk­ses­sa luok­kaa yhden suh­de mil­joo­naan. Tes­taa­mat­to­mal­la koro­na­ro­kot­teel­la var­maan enem­män mut­ta onhan tuos­sa nel­jän ker­ta­luo­kan ero itse tautiin. 

      Siis jos ehdot­to­mas­ti halu­aa ris­kiä ottaa niin tes­taa­ma­ton­kin roko­te lie­nee parem­pi. Itse en ottai­si tes­taa­ma­ton­ta enkä suo­sit­te­le muil­le­kaan mut­ta vie­lä vähem­män ottai­sin sitä live-virusta.

      1. Sitä­pait­si nuo­rem­mat­kin saa­vat pit­kä­ai­kai­sia vai­vo­ja. Korea­lais­tut­ki­muk­ses­sa 90 prosentilla.

        Tuo­ta en täl­lä istu­mal­la usko. Läh­de­viit­taus­ta tarvittaisiin.

      2. Osmo Soi­nin­vaa­ra: Tuo­ta en täl­lä istu­mal­la usko. Läh­de­viit­taus­ta tarvittaisiin.

        Yri­tin lait­taa link­kiä Ilta­sa­no­mien jut­tuun mut­ta se ei men­nyt läpi, löy­tyy kyl­lä googlel­la. Kysees­sä oli kyse­ly­tut­ki­mus jos­sa vas­taus­pro­sent­ti oli 16 jois­ta 90 pro­sen­til­la pit­kä­ai­kai­soi­rei­ta. Myön­nän että hyvä ole­tus on että oireet­to­mat eivät vält­tä­mät­tä vai­vau­du vas­taa­maan joten 90 on sii­nä mie­les­sä ank­ka. Tosin jo 15% on mie­les­tä­ni yllät­tä­vän paljon.

        Näis­tä pit­kä­ai­kai­soi­reis­ta epäi­le­mät­tä saa­daan myö­hem­min kuul­la lisää. Täs­tä korea­lais­tut­ki­muk­ses­ta ei ole enem­pää näky­nyt kuten ei sii­tä Manauk­sen kau­pun­kia kos­ke­vas­ta­kaan, vähän hei­kol­la poh­jal­la teh­ty kum­pi­kin ehkä.

      3. K.k.: Yri­tin lait­taa link­kiä Ilta­sa­no­mien jut­tuun mut­ta se ei men­nyt läpi, löy­tyy kyl­lä googlel­la. Kysees­sä oli kyse­ly­tut­ki­mus jos­sa vas­taus­pro­sent­ti oli 16 jois­ta 90 pro­sen­til­la pit­kä­ai­kai­soi­rei­ta. Myön­nän että hyvä ole­tus on että oireet­to­mat eivät vält­tä­mät­tä vai­vau­du vas­taa­maan joten 90 on sii­nä mie­les­sä ank­ka. Tosin jo 15% on mie­les­tä­ni yllät­tä­vän paljon.

        Näis­tä pit­kä­ai­kai­soi­reis­ta epäi­le­mät­tä saa­daan myö­hem­min kuul­la lisää. Täs­tä korea­lais­tut­ki­muk­ses­ta ei ole enem­pää näky­nyt kuten ei sii­tä Manauk­sen kau­pun­kia kos­ke­vas­ta­kaan, vähän hei­kol­la poh­jal­la teh­ty kum­pi­kin ehkä.

        Olen luke­nut sen uuti­sen. Sii­nä ei puhut­tu pit­kä­ai­kai­soi­reis­ta, vaan jäl­kioi­reis­ta paran­tu­mi­sen jäl­keen, jol­lai­sek­si las­ket­tiin mm. väsy­mys. Jäl­kioi­rei­ta saa­tai­siin kyse­ly­tut­ki­muk­sil­la rapor­toi­tua myös esi­mer­kik­si influns­sis­ta, joi­den koh­dal­la tau­din jo väi­syt­tyä moni on vie­lä jon­kin aikaa väsy­nyt. Koro­nan pit­kä­ai­kais­vai­ku­tuk­sia ei vie­lä tie­de­tä, kos­ka ei ole pit­kä­ai­kais­ta koke­mus­ta tau­dis­ta ja sen seu­rauk­sis­ta. Tuo kyse­ly ei käsi­tel­lyt pit­kä­ai­kais­vai­ku­tuk­sia, vaan koke­muk­sia hie­man paran­tu­mi­sen jälkeen.

      4. nii: Olen luke­nut sen uuti­sen. Sii­nä ei puhut­tu pit­kä­ai­kai­soi­reis­ta, vaan jäl­kioi­reis­ta paran­tu­mi­sen jäl­keen, jol­lai­sek­si las­ket­tiin mm. väsy­mys. Jäl­kioi­rei­ta saa­tai­siin kyse­ly­tut­ki­muk­sil­la rapor­toi­tua myös esi­mer­kik­si influns­sis­ta, joi­den koh­dal­la tau­din jo väi­syt­tyä moni on vie­lä jon­kin aikaa väsy­nyt. Koro­nan pit­kä­ai­kais­vai­ku­tuk­sia ei vie­lä tie­de­tä, kos­ka ei ole pit­kä­ai­kais­ta koke­mus­ta tau­dis­ta ja sen seu­rauk­sis­ta. Tuo kyse­ly ei käsi­tel­lyt pit­kä­ai­kais­vai­ku­tuk­sia, vaan koke­muk­sia hie­man paran­tu­mi­sen jälkeen.

        Jos­sain haas­ta­tel­tiin jotain lää­kä­riä, joka tote­si, että monis­sa tapauk­sis­sa jäl­kioi­reet vas­taa­vat post-trau­maat­ti­sen stres­si­reak­tion oirei­ta. Kuu­los­taa uskot­ta­val­ta — jos on sai­ras­ta­nut esim. kovas­sa kuu­mees­sa vii­kon-pari uut­ta, vie­lä var­sin tun­te­ma­ton­ta tau­tia, joka voi joh­taa kuo­le­maan, niin var­maan hen­ki­nen pai­ne on ollut aika kova.

        Tie­tys­ti monis­ta äänek­käis­tä jäl­kioi­reh­ti­jois­ta täl­lai­sen väit­tä­mi­nen on suu­rin mah­dol­li­nen louk­kaus — hehän omas­ta mie­les­tään kär­si­vät “aivan oikeis­ta” oireis­ta eikä mis­tään kor­vien väi­lis­sä ole­vas­ta vias­ta. Johan jot­kut ovat ilmei­ses­ti valit­ta­neet sii­tä, ettei hei­dän mie­les­tään hei­dän oirei­ta ole ottet­tu tosis­saan vaan annat­tu jotain tsy­ko­loo­ki­sia diagnooseja.

        Luu­len­pa, että saam­me vie­lä vuo­si­kym­me­nen­kin kulut­tua kuul­la “koro­nauh­rien” aktii­vis­ti­ryh­mäs­tä, joka valit­taa vuo­des­ta toi­seen sii­tä, miten hei­dän oirei­taan ei ole otet­tu tosis­saan jne.

    2. TM:

      2. Pää­tään on nos­ta­nut sel­lai­nen väes­tö­ta­sol­la demo­ra­li­soi­va puhe, jos­sa roko­te­kaan ”ei tuo takai­sin nor­maa­lia”. Ensin­nä­kin, tämä ”aika enti­nen ei kos­kaan palaa”-puhe on tyh­jää lin­goa, kos­ka se pitää filo­so­fi­ses­ti aina paik­kan­sa ja toi­sek­seen pal­jon tätä­kään vaa­ral­li­sem­mat tar­tun­ta­tau­dit eivät ole saa­neet aikaan pysy­viä muu­tok­sia ihmis­ten perus­tar­peis­sa, joi­hin mm. sosi­aa­li­nen lähei­syys val­tao­san tapauk­ses­sa kuu­luu. Lisäk­si väes­tö väsyy ennen pit­kää sii­hen, että ylhääl­tä päin ladel­lut maa­li­vii­vat siir­ty­vät ker­ta toi­sen­sa jäl­keen; ensin isku­lause oli ”Flat­ten the cur­ve” ja puhe oli jois­tain vii­kois­ta. Sit­ten puhut­tiin tukah­dut­ta­mi­ses­ta, nyt toi­sis­ta ja kol­man­sis­ta aal­lois­ta ja ensim­mäi­set toi­meen­tu­lol­taan tur­va­tuim­mat asian­tun­ti­jat ovat jo lausu­neet, ettei roko­te­kaan tule suo­jaa­maan niin pal­jon että tämä syn­kis­te­ly saa­tai­siin päät­ty­mään. Jos­sain vai­hees­sa toi­meen­tu­lo­vai­keuk­sien tehos­ta­ma tyy­ty­mät­tö­myys tulee kana­voi­tu­maan muu­tok­sen vaa­ti­mi­seen laa­jas­sa mit­ta­kaa­vas­sa. Val­tao­sa odot­taa elä­mäl­tään muu­ta­kin kuin viran­omais­huo­lien mukaan orke­stroi­tua koro­nan välttelyä.

      Tämä on kyl­lä tosi­aan jak­sa­nut häm­men­tää — tur­haa opti­mis­mia ei tie­ten­kään kan­na­ta liet­soa, mut­ta se, että monet asian­tun­ti­jat aina WHOs­ta alkaen tun­tu­vat lähin­nä lyt­tää­vän kaik­ki toi­veet (riit­tä­vän tehok­kai­den) rokot­tei­den mah­dol­li­suu­des­ta. Samoin kai­ken­lai­nen mah­dol­li­nen immu­ni­teet­ti tun­nu­taan aset­tet­ta­van jat­ku­vas­ti kyseenalaiseksi.

      Jos täs­sä haluai­si liet­soa sala­liit­to­teo­rioi­ta, niin tämä sopi­si aika hyvin väit­tei­siin sii­tä, että ihmi­set pyrit­täi­siin alis­ta­maan jat­ku­vien poik­keus­toi­mien kaut­ta pik­ku­hil­jaa “maa­il­man hal­li­tuk­sen” fasis­ti­seen sosia­lis­miin ja talou­den romut­ta­mi­sen kaut­ta jon­kin­lai­seen puna­vih­re­ään degrowth “para­tii­siin”. Lii­oit­te­lua­han täl­lai­set pelot tie­tys­ti ovat, mut­ta kyl­lä täs­sä tun­tuu ole­van aika­lail­la sel­lais­ta “ei saa antaa hyvän krii­sin men­nä huk­kaan” asen­net­ta taustalla.

      Toki tie­toi­sel­le “muun­nel­lul­le totuu­del­le” löy­tyy seli­tys var­maan­kin sii­tä, että moni pel­kää opti­mis­min vesit­tä­vän rajoi­tus­toi­met ja että tämän vuok­si on perus­tel­tua pai­not­taa aina sitä pahin­ta vaihtoehtoa.

      1. ksee
        Toki tie­toi­sel­le ”muun­nel­lul­le totuu­del­le” löy­tyy seli­tys var­maan­kin sii­tä, että moni pel­kää opti­mis­min vesit­tä­vän rajoi­tus­toi­met ja että tämän vuok­si on perus­tel­tua pai­not­taa aina sitä pahin­ta vaihtoehtoa.

        Tämä tun­tuu minus­ta­kin toden­nä­köi­sim­mäl­tä. On toki aitoa epä­var­muut­ta sii­tä, mil­loin jokin roko­te tark­kaan ottaen hyväk­sy­tään käyt­töön, mil­lai­sen suo­jan se antaa ja kuin­ka nopeas­ti ja mis­sä jär­jes­tyk­ses­sä ihmi­siä roko­te­taan. Sik­si ei halu­ta luo­da odo­tuk­sia nopeas­ta paluus­ta “nor­maa­lie­lä­mään”, jot­tei­vät ihmi­set pet­tyi­si ja menet­täi­si halu­aan nou­dat­taa rajoi­tuk­sia, jos vies­tin­tä on lii­an opti­mis­tis­ta ja luo perus­teet­to­mia odotuksia.

        Toi­saal­ta nimi­merk­ki TM on mie­les­tä­ni täy­sin oikeas­sa sii­nä, että puheet “van­han nor­maa­lin” lopul­li­ses­ta hau­taa­mi­ses­ta saat­ta­vat nekin kään­tyä tau­din­tor­jun­taa vas­taan. Hänen kan­nan­ot­ton­sa voi­si olla omas­ta kynäs­tä­ni. Jos ihmi­sil­le ei anne­ta toi­voa nor­maa­lim­mas­ta tule­vai­suu­des­ta ilman tur­va­vä­le­jä, eris­täy­ty­mi­siä ja mas­ke­ja, val­taa fata­lis­mi alaa jol­lain aikajänteellä.

      2. ksee:
        Jos täs­sä haluai­si liet­soa sala­liit­to­teo­rioi­ta, niin tämä sopi­si aika hyvin väit­tei­siin sii­tä, että ihmi­set pyrit­täi­siin alis­ta­maan jat­ku­vien poik­keus­toi­mien kaut­ta pik­ku­hil­jaa ”maa­il­man hal­li­tuk­sen” fasis­ti­seen sosia­lis­miin ja talou­den romut­ta­mi­sen kaut­ta jon­kin­lai­seen puna­vih­re­ään degrowth ”para­tii­siin”. Lii­oit­te­lua­han täl­lai­set pelot tie­tys­ti ovat, mut­ta kyl­lä täs­sä tun­tuu ole­van aika­lail­la sel­lais­ta ”ei saa antaa hyvän krii­sin men­nä huk­kaan” asen­net­ta taustalla.

        Krii­seis­sä on aina mah­dol­li­suus muu­tok­seen. Ja tilai­suus nos­taa esiin muu­tok­sen­te­ki­jöi­tä. Eipä tuo­ta krii­siä kukaan ihmi­nen ole suun­ni­tel­lut, mut­ta krii­sin hyö­dyn­tä­mis­tä halua­mien­sa tavoit­tei­den aja­mi­sek­si on kyl­lä poh­dit­tu var­mas­ti lukui­sis­sa stra­te­gia­pa­la­ve­reis­sa niin yksi­tyi­sel­lä kuin jul­ki­sel­la sek­to­ril­la­kin. Kovin syvis­sä krii­seis­sä tup­paa vaan käy­mään niin, että talou­den romut­tues­sa romut­tuu veron­mak­su­tah­to­kin, kun vero­ja on kivem­pi mak­saa lii­as­ta kuin niuk­kuu­den kes­kel­lä. Sen romut­tues­sa voi romut­tua jul­ki­nen sek­to­ri. Niin ei käy vält­tä­mät­tä Suo­mes­sa, jos­sa on perin­tei­ses­ti verot mak­set­tu var­sin kuu­liai­ses­ti, mut­ta jos niin käy muu­al­la Euroo­pas­sa edes jos­sain EU-maas­sa, sil­lä voi olla hei­jas­tu­mia Suomeenkin.

        Val­tion ja kun­tien talous­ke­hi­tys ei näy­tä nyt hyväl­tä. Yri­tys­ten kon­kurs­si­aal­lon alku odot­taa nyt lähin­nä enää kon­kurs­si­lain­sää­dän­töön teh­dyn väliai­kai­sen poik­keuk­sen pois­tu­mis­ta, joka on estä­nyt 31.10. asti koro­na-aika­na ker­ty­nei­den vel­ko­jen osal­ta vel­ko­jil­ta velal­li­sen kon­kurs­siin hake­mi­sen, ja jon­ka takia puo­len vuo­den ker­ty­män edes­tä vel­ko­jien teke­miä kon­kurs­si­ha­ke­muk­sia on jää­nyt tois­tai­sek­si jät­tä­mät­tä kärä­jä­oi­keu­teen. Sil­lä on vii­vy­tet­ty kon­kurs­si­aal­lon alkua, mut­ta loput­to­miin kon­kurs­siin hake­mis­kiel­toa ei voi­ne pitää voi­mas­sa. Yri­tyk­set itse ovat voi­neet teh­dä kon­kurs­si­ha­ke­muk­sia omas­ta kon­kurs­sis­taan koko ajan, mut­ta vel­ko­jat eivät koro­na-aika­na tul­lei­den vel­ko­jen osal­ta. Koti­ta­louk­sien työt­tö­myys on kas­vus­sa, mikä vähen­tää val­tion ja kun­tien vero­tu­lo­ja ja lisää työt­tö­myys- sekä asumistukimenoja.

      3. @ nii 8.10.2020 1:36

        > kon­kurs­si­aal­lon alku odot­taa nyt lähinnä
        > enää kon­kurs­si­lain­sää­dän­töön tehdyn
        > väliai­kai­sen poik­keuk­sen poistumista,
        > joka on estä­nyt 31.10. asti korona-aikana
        > ker­ty­nei­den vel­ko­jen osal­ta velkojilta
        > velal­li­sen kon­kurs­siin hake­mi­sen, ja jonka
        > takia puo­len vuo­den ker­ty­män edestä
        > vel­ko­jien teke­miä kon­kurs­si­ha­ke­muk­sia on
        > jää­nyt tois­tai­sek­si jättämättä

        Juu­ri täs­sä on se suu­rin syy sil­le, mik­si koro­na-rajoi­tuk­sia eivät hal­li­tuk­set voi lopet­taa kos­kaan tai sit­ten hal­li­tuk­set vaih­tu­vat. Eikä vain hal­li­tuk­set vaih­du vaan tulee val­lan­ku­mous. Jos istu­vat hal­li­tuk­set halua­vat vie­lä jat­kaa viras­sa, on hei­dän haet­ta­va jat­ko­man­daat­tin­sa ulko­mail­ta, esi­mer­kik­si YK:lta, kan­sal­ta he eivät tule sitä saa­maan. Jat­ko­man­daat­tia odo­tel­les­sa voi­daan vaa­lit kiel­tää, oppo­si­tio pidät­tää, aloit­taa sotia ja teh­dä monia mui­ta vas­taa­via toi­mia “koro­nan leviä­mi­sen” ehkäisemiseksi.

        Kun rajoi­tuk­set pois­tu­vat, tapah­tui­pa se hal­li­tus­ti tai hal­lit­se­mat­to­mas­ti, seu­rauk­se­na on talou­den väli­tön romah­dus. – Eikä talou­den osal­ta Suo­men tilan­ne ole edes siel­tä pahim­mas­ta päästä.

        Tois­tai­sek­si talous on pysy­nyt koos­sa sil­lä, että kan­sa­lais­ten sääs­töt ovat lisään­ty­neet. He ovat teh­neet työ­tä pelk­kää rahaa vas­taan. Pel­käs­tään sii­tä ilos­ta, että pank­ki­ti­lil­le tulee lisää nume­roi­ta. Noil­le lisään­ty­neil­le pank­ki­sal­doil­le ei ole mis­sään ole­mas­sa katet­ta eikä sitä enää kos­kaan tule ole­maan: tuo­tan­to­ka­pa­si­teet­ti on lopul­li­ses­ti hävin­nyt. Ainoat pank­ki­tal­le­tuk­set, joil­la voi pitem­män pääl­le ostaa jotain ovat Kii­nan yuan ja Venä­jän rupla.

      4. K‑Veikko:

        Juu­ri täs­sä on se suu­rin syy sil­le, mik­si koro­na-rajoi­tuk­sia eivät hal­li­tuk­set voi lopet­taa kos­kaan tai sit­ten hal­li­tuk­set vaih­tu­vat. Eikä vain hal­li­tuk­set vaih­du vaan tulee vallankumous

        Par­la­men­tit vaih­tu­vat aika­naan vaa­leis­sa ihan nor­maa­lil­la taval­la. Ei koro­na sitä muu­ta. Ennen vaa­le­ja asiat koi­tet­ta­neen kus­sa­kin maas­sa val­lan­pi­tä­jien toi­mes­ta koit­taa esit­tää niin, että jos vir­hei­tä tuli, ne joh­tui­vat jos­tain muus­ta kuin val­lan­pi­tä­jis­tä. Val­lan­ku­mouk­sia tus­kin näh­tä­neen län­si­mais­sa. Idem­mäs­sä nii­tä on par­hail­laan menos­sa aina­kin uutis­ten mukaan Kir­gi­sias­sa. Mut­ta kon­kurs­se­ja näh­tä­neen koh­ta Suo­mes­sa­kin tiu­hem­paan tah­tiin, ja työt­tö­myys kas­va­nee tal­ven aika­na edel­lis­vuo­teen verrattuna.

  15. Itse tein pää­tök­sen läh­teä maas­ta tämän vuok­si. Jou­lun oli­sin mie­lel­lä­ni Suo­mes­sa, mut­ta täs­sä on vie­lä mon­ta mut­taa ja jossittelua.

    Uskon, että mei­tä koro­nan vuok­si maa­il­mal­le läh­te­nei­tä on aika pal­jon. Voi­sin aivan yhtä hyvin teh­dä työ­ni suo­mes­sa ja mak­saa verot suo­meen, mut­ta sil­loin pitäi­si olla Nui­ja­maal­la raja auki. Jos tie­täi­sin mil­loin raja avau­tuu, niin osai­si varau­tua Suo­meen muuttamiseen.

    1. Puhees­sa käy­te­tään syyl­lis­tä­viä ter­me­jä kuten “koro­na­vä­sy­mys”. Minä sanoi­sin ratio­naa­li­nen käyt­täy­ty­mi­nen. Jos tau­ti ei ole tap­pa­va, se han­ka­loit­taa, sai­raa­lat ovat tyh­jiä ja kus­tan­nuk­set val­ta­via, niin miten tilan­tees­sa pitäi­si toi­mia? Sul­kea kaik­ki pai­kat ja vie­dä tule­vai­suu­den toi­vo pois? Ylen artik­ke­li, joka ker­too karua kiel­tä tule­vai­suu­des­ta eikä vain täs­tä het­kes­tä. https://yle.fi/uutiset/3–11552524

      Itse jou­duin kär­si­mään 90-luvun lamas­ta. Ja en ole kos­kaan sii­tä toi­pu­nut. Se var­jos­taa aina aja­tuk­se­na, että talous romah­taa ja syö kai­ken onnen ja ilon.

      Koro­nan hoi­don kus­tan­nuk­set ovat täy­sin kes­tä­mät­tö­mät täl­le yhteis­kun­nal­le. Niin talou­del­li­set kuin inhimilliset.

  16. ”Vaan mitä pitäi­si tehdä?”

    Jos nyt ei teh­täi­si yhtään mitään, eikä tie­det­täi­si covid19:sta yhtään mitään, niin huo­mai­si­ko kukaan mitään epäi­lyt­tä­vää? Toi­sin kuin leh­tien jat­ku­vas­ta jau­ha­mi­ses­ta voi­si pää­tel­lä, sai­raa­lois­sa ei ole juu­ri ketään, tehol­la var­sin­kaan, ja kuol­lei­ta tulee yksi vii­kos­sa. Virus lie virus­ten tapaan jo lien­ty­nyt sopivasti.

    Ensi kevää­nä kor­kein­taan todet­tai­siin, että vähän ärhäk­kä oli tämä fluns­sa­tal­vi tänä vuonna.

  17. Ja jot­ta oli­sin yhtä ris­ti­rii­tai­nen ja pouk­koi­le­va kuin tämä mei­dän iha­na hal­li­tuk­sem­me, maa­il­man nuo­rin ja koke­mat­to­min, niin totean heti perään, että koro­na tun­tuu nime­no­maan leviä­vän yöl­lä kän­nis­sä baa­reis­sa ja klu­beil­la. Sik­si nii­den sul­ke­mi­nen on ihan jär­ke­vää ja perus­tel­tua, jos “jotain tart­tis tehrä”.

    Mut­ta samal­la kun pää­tet­tiin sul­ke­mi­ses­ta, oli­si pitä­nyt päät­tää täy­si­mää­räi­ses­tä kus­tan­nus­ten kor­vauk­ses­ta sekä yrit­tä­jil­le että työn­te­ki­jöil­le. Mil­lai­nen oikeus­val­tio on sel­lai­nen, joka muut­taa yhdes­sä yös­sä lail­li­sen elin­kei­non lait­to­mak­si, eikä kan­na mitään vas­tuu­ta seurauksista?

    1. MaRa-ala uhra­taan jot­ta Suo­mi voi­si elää. Kukaan ei ole vaan uskal­ta­nut ker­toa tätä Timo Lapil­le, Hen­ri Ale­nil­le ja Hans Välimäelle.

    2. Daniel Feder­ley:
      …koro­na tun­tuu nime­no­maan leviä­vän yöl­lä kän­nis­sä baa­reis­sa ja klu­beil­la. Sik­si nii­den sul­ke­mi­nen on ihan jär­ke­vää ja perus­tel­tua, jos ”jotain tart­tis tehrä”.

      Tämä näh­tiin jo kevääl­lä, kun pan­de­mia läh­ti käyn­tiin Alpeil­ta rai­lak­kais­ta afters­ki-tapah­tu­mis­ta — tus­kin virus oli siel­lä rin­tees­sä pääs­syt leviä­mään. Nyt täs­mäl­leen sama tode­taan tes­taa-jäl­ji­tä ‑meka­nis­mil­la.

      Jos pitää vali­ta, lai­te­taan­ko kiin­ni yöbaa­ri, urhei­lu­hal­li vai kou­lu, niin yöbaa­ri lie­nee har­mit­to­min. Pik­ku­tun­neil­la on kan­sa­kun­nan ter­vey­den kan­nal­ta parem­pi olla nuk­ku­mas­sa kuin juo­mas­sa alko­ho­lia. Jos talous menee tämän vuok­si sekai­sin, niin jou­taa men­nä­kin, luo­va tuho kor­jaa jälkiä.

  18. Covid-19 on aiheut­ta­nut kuo­le­mia ts hen­ki­löl­lä on kuol­les­saan ollut tämä tiet­ty virus. Kaik­ki­na vuo­si­na ei jokai­sen van­huk­sen tai keuh­ko­kuu­mee­seen kuol­leen virus/bakteeri aiheut­ta­jaa ole sel­vi­tet­ty ja tilastoitu.
    Yhteis­kun­nan toi­min­nan kan­nal­ta pitäi­si koko­nais­kuol­lei­suut­ta tar­kas­tel­la kuu­kausit­tain joka kk.n lopus­sa tilas­toin­nin valmistuttua.
    Jokai­nen meis­tä kuo­lee var­mas­ti. Vakio­kuol­lei­suus on siis yhteis­kun­nan omi­nai­suus. Yli­kuol­lei­suus on yhteis­kun­nan har­kin­ta­het­ki rajoitustoimille.

  19. Onko ravin­to­loi­den sul­ke­mi­nen klo 01 mas­sii­vi­nen toi­men­pi­de ja miten pal­jon se vai­kut­taa nii­den toi­meen­tu­loon? Omas­sa nuo­ruu­des­sa käy­tän­nös­sä kaik­ki ravin­to­lat meni­vät kiin­ni 01, sisään me menim­me tie­tys­ti aikai­sem­min kuin nuo­ret nyky­ään . Eikö niin tule tapah­tu­maan nyt­kin, ehkä tosin vii­veel­lä, jos klo 01:stä tulee uusi nor­maa­li? Mitä hait­taa ravin­to­loil­le on sii­tä, että poruk­ka oli­si siel­lä klo 21 — 01 kuin jos se on klo 00 — 04? Aina­kin pal­kois­sa sääs­te­tään eten­kin la — su — yönä vai ovat­ko vuo­kra­työ­läi­set töis­sä ilman yö- ja sun­nun­tai­li­siä? Luu­li­si myös, että poruk­ka ei ottai­si niin pal­joa poh­jia, kun tulee aiem­min sisään. Ehkä ihmi­sil­lä on myös parem­pi kont­rol­li pääl­lä klo 24 kuin klo 03, kun väsy­mys ei pai­na niin pahas­ti. Luu­li­si yöra­vin­to­la­ra­joi­tus­ten myös vies­tit­tä­vän nuo­ril­le, että tilan­ne ei ole normaali.

    Ravin­to­la­vä­ki on mel­koi­sen soli­daa­ris­ta, kun yöker­hot voi­vat taval­laan aiheut­taa kai­kil­le ravin­to­loil­le ja mat­kai­lul­le täys­su­lun. Luin eilen jutun viran­omais­ten teke­mäs­tä ravin­to­la­rat­sias­ta Osnabrüc­kis­sä Sak­sas­sa. Ravin­to­las­sa lat­tia täyn­nä poruk­kaa, tur­va­vä­leis­tä eikä muis­ta tur­va­mää­räyk­sis­tä tie­toa­kaan. Tulok­se­na ravin­to­lan väli­tön sul­ke­mi­nen ja tulos­sa sak­ko, joka voi olla jopa 25 000 €.

    1. TJii:
      Onko ravin­to­loi­den sul­ke­mi­nen klo 01 mas­sii­vi­nen toi­men­pi­de ja miten pal­jon se vai­kut­taa nii­den toi­meen­tu­loon? Omas­sa nuo­ruu­des­sa käy­tän­nös­sä kaik­ki ravin­to­lat meni­vät kiin­ni 01, sisään me menim­me tie­tys­ti aikai­sem­min kuin nuo­ret nyky­ään . Eikö niin tule tapah­tu­maan nyt­kin, ehkä tosin vii­veel­lä, jos klo 01:stä tulee uusi nor­maa­li? Mitä hait­taa ravin­to­loil­le on sii­tä, että poruk­ka oli­si siel­lä klo 21 – 01 kuin jos se on klo 00 – 04? Aina­kin pal­kois­sa sääs­te­tään eten­kin la – su – yönä vai ovat­ko vuo­kra­työ­läi­set töis­sä ilman yö- ja sun­nun­tai­li­siä? Luu­li­si myös, että poruk­ka ei ottai­si niin pal­joa poh­jia, kun tulee aiem­min sisään. Ehkä ihmi­sil­lä on myös parem­pi kont­rol­li pääl­lä klo 24 kuin klo 03, kun väsy­mys ei pai­na niin pahas­ti. Luu­li­si yöra­vin­to­la­ra­joi­tus­ten myös vies­tit­tä­vän nuo­ril­le, että tilan­ne ei ole normaali.

      Aikai­sem­pi sul­ke­mi­nen ilman asia­kas­mää­rän rajoit­ta­mis­ta ei tor­ju kuin ehkä sukupuolitauteja. 

      Kun kaik­ki meuh­kaa­vat tie­tee­seen perus­tu­vas­ta pää­tök­sen­teos­ta niin mis­sä ovat tut­ki­mus­tu­lok­set sii­tä että koro­nan leviä­mi­nen kiih­tyy vas­ta puo­le­nyön jälkeen?

      1. Kun kaik­ki meuh­kaa­vat tie­tee­seen perus­tu­vas­ta pää­tök­sen­teos­ta niin mis­sä ovat tut­ki­mus­tu­lok­set sii­tä että koro­nan leviä­mi­nen kiih­tyy vas­ta puo­le­nyön jälkeen?”

        Hyvä kysy­mys. Kun vas­tak­kain on talout­ta ja vero­tu­lo­ja ja työl­li­syyt­tä edis­tä­vä ravin­to­lan tai muun yri­tyk­sen toi­min­nan kan­nat­ta­vuus ja toi­saal­ta koro­nan vas­tai­nen sään­te­ly, niin pitää tark­kaan har­ki­ten hakea näi­den suh­teen optimia. 

        Jos ravin­to­loi­ta romah­du­te­taan rajoi­tuk­sil­la, jot­ka eivät tuo isoa­kaan hyö­tyä epi­de­mian hil­lit­se­mi­seen, niin sil­loin­han rajoi­tuk­sil­la on vain lisät­ty ongel­mien määrää. 

        Toi­vot­ta­vas­ti hal­li­tus on saa­nut oikeil­ta pro­fee­toil­ta peräi­sin ole­van tie­don, että koro­na­vi­rus on yökyö­pe­li, joka tyk­kää lii­ho­tel­la asia­kas­kun­nan seas­sa vas­ta aamuyöstä.

      2. ”Kun kaik­ki meuh­kaa­vat tie­tee­seen perus­tu­vas­ta pää­tök­sen­teos­ta niin mis­sä ovat tut­ki­mus­tu­lok­set sii­tä että koro­nan leviä­mi­nen kiih­tyy vas­ta puo­le­nyön jälkeen?”

        Täs­tä on kyl­lä näyt­töä. Mer­kit­tä­viä jouk­koal­tis­tuk­sia on tapah­tu­nut juu­ri yöker­hois­sa niin Suo­mes­sa kuin ulko­mail­la. Ei se tie­ten­kään ole kel­lo­na­jas­ta kiin­ni. Jos juopåu­mi­nen aloi­te­taan vain kak­si tun­tia aiem­min, tämä ei tie­ten­kään vai­ku­ta mitään epi­de­mi­aan, rav into­loi­den talout­ta se jopa parantaa.

  20. Kevääl­lä rajoi­tuk­sia perus­tel­tiin ensi­si­jai­ses­ti uhal­la teho­hoi­to­ka­pa­si­tee­tin nopeas­ta lop­pu­mi­ses­ta ja maa­lail­tiin kau­hu­ku­via sii­tä, miten ihmi­set kuo­le­vat hoi­to­paik­ko­jen puut­tees­sa kau­hei­den kär­si­mys­ten saat­te­le­ma­na sai­ra­laan käy­tä­vil­le. Täl­löin toi­mit­ta­jat (ja netin dema­go­git) muis­ti­vat sil­mä­ko­va­na seu­ra­ta ja rapor­toi­da teho­hoi­to­po­ti­lai­den ilmoi­tet­tu­ja mää­riä par­haim­mil­laan useam­man ker­ran päivässä.

    Täl­löin tie­tys­ti eri­lai­sia rajoi­tuk­sia saat­toi pitää jos­sain mää­rin perus­tel­tu­na, kos­ka sai­raa­la­hoi­dos­sa olel­lei­den poti­lai­den mää­rä nousi nopeas­ti, tau­dis­ta ei tie­det­ty vie­lä pal­joa­kaa eikä tehok­kai­ta hoi­to­ja ollut vie­lä selvitetty.

    Nyt teho­hoi­to­po­ti­lai­den mää­rä tun­tuu joten­kin unoh­tu­nee ja kaik­ki mie­len­kiin­to koh­dis­tuu vain ja ainoas­taan tes­teis­sä löy­det­ty­jen sai­ras­tu­nei­den mää­rään. Joten­kin tämä jäl­kim­mäi­nen on nous­sut ainoak­si — ja ilmei­ses­ti monien mie­les­tä riit­tä­väk­si — perus­te­luk­si uusien rajoi­tus­ten astet­ta­mi­sek­si. Kukaan ei edes kiin­ni­tä huo­mio­ta sii­hen, että tes­taus­ten mää­rä on var­maan­kin vähin­tään ker­ta­luok­kaa suu­rem­pi kuin kevääl­lä — ja päin­vas­toin kuin aiem­min tes­tauk­sen pää­syä ei rajoi­te­ta voi­mak­kaas­ti kit­saas­ti myö­net­tä­vil­lä lähet­teil­lä vaan ihmi­siä jopa hou­ku­tel­laan ilmai­siin ja vapaa­eh­toi­siin tes­tei­hin (mm. sta­mis­sa ja lentokentillä).

    Omas­ta mie­les­tä­ni vähin­tä mitä nyt pitäi­si teh­dä, oli­si se, että palat­tai­siin kevään perus­te­lui­hin — ja kat­sot­tai­siin mil­lä rasi­tuk­sel­la (sel­väs­ti kas­va­tet­tu) teho­hoi­to­ka­pa­si­teet­ti on ja onko sen perus­teel­la tar­vet­ta teh­dä ehdo­tet­tu­ja rajoitustoimia.

    No, THL:n tämän päi­vän luku­jen perus­teel­la näyt­tää sil­tä, että koko maas­sa on sai­raa­la­hoi­dos­sa koko­nais­ta 19 poti­las­ta, jois­ta jopa nel­jä tar­vit­see teho­hoi­toa. Onko täs­sä riit­tä­vä syy paniik­kiin? Maa kiin­ni, kuo­no­ko­pat kai­kil­le — mak­soi mitä maksoi?

    Kai­ken­kaik­ki­aan täl­lä ääret­tö­mäl­lä koro­na­pa­niik­ki­ty­pe­ryy­del­lä tulee ole­maan val­ta­va hin­ta ei pel­käs­tään kan­san­ta­lou­del­le vaan myös kan­san­ter­vey­del­le. Oma­koh­tai­ses­ti on ollut aika surul­lis­ta seu­ra­ta miten eräs ennen niin fyy­si­ses­ti aktii­vi­nen van­hus pys­tyy nyky­ään enää vai­voin käy­mään lähi­kau­pas­sa voi­mak­kai­den sär­ky­lääk­kei­den avul­la. Vaik­ka koro­na­pel­lei­ly lope­tet­tai­siin tänä­päi­vä­nä, niin täl­lä­vä­lin ker­ty­nyt hoi­to­vel­ka ja käsiin räjäh­tä­neet leik­kaus­jo­not mer­kin­ne­vät, että jotain teko­ni­vel­leik­kaus­ta lie­nee tur­ha odo­tel­la vuo­den­si­sään tapah­tu­vak­si. No, monen osal­ta luon­tai­nen pois­tu­ma toki hoi­taa vai­vat tätä menoa hyvin­kin nopeasti…

    1. ksee:
      Omas­ta mie­les­tä­ni vähin­tä mitä nyt pitäi­si teh­dä, oli­si se, että palat­tai­siin kevään perus­te­lui­hin – ja kat­sot­tai­siin mil­lä rasi­tuk­sel­la (sel­väs­ti kas­va­tet­tu) teho­hoi­to­ka­pa­si­teet­ti on ja onko sen­pe­rus­teel­la tar­vet­ta teh­dä ehdo­tet­tu­ja rajoitustoimia. 

      Teho­hoi­dos­sa ole­vien poti­lai­den mää­rä on indi­kaat­to­ri, joka seu­raa tar­tun­to­jen mää­rää usean vii­kon vii­veel­lä. Ylei­ses­ti tun­net­tu tosia­sia on myös koro­nae­pi­de­mian eks­po­nen­ti­aa­li­nen kas­vu tilan­tees­sa, jos­sa tau­din anne­taan levi­tä vapaas­ti ilman rajoi­tuk­sia. Teho­hoi­to­ka­pa­si­tee­tin kuor­mi­tuk­sen käyt­tä­mi­nen pää­tök­sen­teon perus­tee­na edel­lä mai­ni­tun kal­tai­ses­sa tilan­tees­sa on var­sin vaa­ral­li­nen neu­vo nii­den kan­nal­ta, jot­ka sai­ras­tu­vat koro­naan tai ovat teho­hoi­don tar­pees­sa sil­loin, kun sitä ei rii­tä kai­kil­le tarvitseville.

      ksee:
      Kai­ken­kaik­ki­aan täl­lä ääret­tö­mäl­lä koro­na­pa­niik­ki­ty­pe­ryy­del­lä tulee ole­maan val­ta­va hin­ta ei pel­käs­tään kan­san­ta­lou­del­le vaan myös kan­san­ter­vey­del­le. Oma­koh­tai­ses­ti on ollut aika surul­lis­ta seu­ra­ta miten eräs ennen niin fyy­si­ses­ti aktii­vi­nen van­hus pys­tyy nyky­ään enää vai­voin käy­mään lähi­kau­pas­sa voi­mak­kai­den sär­ky­lääk­kei­den avul­la. Vaik­ka koro­na­pel­lei­ly lope­tet­tai­siin tänä­päi­vä­nä, niin täl­lä­vä­lin ker­ty­nyt hoi­to­vel­ka ja käsiin räjäh­tä­neet leik­kaus­jo­not mer­kin­ne­vät, että jotain teko­ni­vel­leik­kaus­ta lie­nee tur­ha odo­tel­la vuo­den­si­sään tapah­tu­vak­si. No, monen osal­ta luon­tai­nen pois­tu­ma toki hoi­taa vai­vat tätä menoa hyvin­kin nopeasti… 

      Mie­len­kiin­tois­ta oli­si tie­tää, mitä tar­koi­tat “koro­na­pa­niik­ki­ty­pe­ryy­del­lä” ja mik­si lei­maat viruk­seen vaka­vas­ti suh­tau­tu­via. Yksit­täi­sen hen­ki­lön näkö­kul­mas­ta on enem­män­kin ratio­naa­lis­ta kuin type­rää pyr­kiä vält­tä­mään ja pie­nen­tä­mään eri­lai­sia ris­ke­jä, oli kyse sit­ten koro­nas­ta tai jos­ta­kin muus­ta. Tosia­sia on myös se, että koro­na tap­paa väes­tö­ta­sol­la noin pro­sen­tin sii­hen sai­ras­tu­neis­ta [1], ellei sen leviä­mis­tä este­tä. Monet tau­dis­ta paran­tu­neet myös saa­vat pysy­viä elin­vau­rioi­ta. Kokei­lu, jos­sa “kat­so­taan” ja seu­ra­taan teho­hoi­to­ka­pa­si­tee­tin täyt­ty­mis­tä rajoi­tus­ten opti­moi­mi­sek­si, ei sai­si hyväk­syn­tää mil­tään tie­teen tai tut­ki­muk­sen etiik­kaa val­vo­val­ta lautakunnalta.

      Nyt rea­li­soi­tu­vat kus­tan­nuk­set aiheu­tu­vat lähin­nä koro­nae­pi­de­mias­ta, ei niin­kään sen tor­ju­mi­sek­si teh­dyis­tä rajoi­tus­toi­mis­ta. Kun sai­ras­tu­nei­den ja kuol­lei­den mää­rät kas­va­vat, ryh­tyy suu­ri osa kan­sa­lai­sis­ta vält­tä­mään ravin­to­loi­ta, jul­ki­sel­la lii­ken­teel­lä mat­kus­ta­mis­ta ja eri­lai­sia mui­ta tar­tun­ta­ris­kin sisäl­tä­viä akti­vi­teet­te­ja joka tapauk­ses­sa, otet­tiin käyt­töön rajoi­tuk­sia tai sit­ten ei. Ei ole myös­kään rea­lis­tis­ta olet­taa, että suu­ri enem­mis­tö jat­kai­si kulut­ta­mis­ta nor­maa­liin tapaan tilan­tees­sa, jos­sa sai­raa­loi­den pihal­le tuo­daan kyl­mä­kont­te­ja, mer­kit­tä­vä mää­rä ihmi­siä sai­ras­tuu vaka­vas­ti, ja tau­ti jät­tää monil­le pysy­viä vau­rioi­ta eli­mis­töön. Esi­mer­kik­si Ruot­sis­sa ei toteu­tet­tu juu­ri­kaan rajoi­tuk­sia, mut­ta ravin­to­lois­sa käyn­ti, jouk­ko­lii­ken­teel­lä mat­kus­ta­mi­nen ja eri­lais­ten pal­ve­lui­den käyt­tö vähe­ni sii­tä huolimatta.

      1. Teho­hoi­dos­sa ole­vien poti­lai­den mää­rä on indi­kaat­to­ri, joka seu­raa tar­tun­to­jen mää­rää usean vii­kon viiveellä.

        Teho­hoi­toon pää­dy­tään vii­kon sisäl­lä tar­tun­nan totea­mi­ses­ta tai ei ollenkaan. 

        Tosia­sia on myös se, että koro­na tap­paa väes­tö­ta­sol­la noin pro­sen­tin sii­hen sai­ras­tu­neis­ta [1], ellei sen leviä­mis­tä estetä.

        Mis­tä­hän tuo tie­to on peräi­sin. Tätä on kokeil­tu Manauk­sen kau­pun­gin kah­del­la mil­joo­nal­la ihmi­sel­lä Bra­si­lias­sa. Tar­tun­nan saa­neis­ta kuo­li 0,28 pro­sent­tia ja siis väes­tös­tä alle kak­si promillea.

      2. Osmo Soi­nin­vaa­ra: Teho­hoi­toon pää­dy­tään vii­kon sisäl­lä tar­tun­nan totea­mi­ses­ta tai ei ollenkaan. 

        Mis­tä­hän tuo tie­to on peräi­sin. Tätä on kokeil­tu Manauk­sen kau­pun­gin kah­del­la mil­joo­nal­la ihmi­sel­lä Bra­si­lias­sa. Tar­tun­nan saa­neis­ta kuo­li 0,28 pro­sent­tia ja siis väes­tös­tä alle kak­si promillea.

        Manauk­sel­la kokeil­tiin mitä tapah­tuu Manauk­sel­la, ei mones­sa muus­sa paikassa.
        Pai­kas­ta tekee eri­koi­sen se, että asuk­kais­ta vain noin 6% oli yli 60-vuotiaita
        https://cidades.ibge.gov.br/brasil/am/manaus/pesquisa/23/25888?detalhes=true

        Suo­mes­sa tilas­to­kes­kuk­sen mukaan yli 65-vuo­tiai­ta on noin 22%, ja covid kuol­lei­suus tun­ne­tus­ti nousee rajus­ti iän mukaan.

        Muu­ten­kin tuo 0.28% kuu­los­taa kum­mal­li­sen tar­kal­ta arviol­ta, kun sai­ras­tus­tu­nei­den luku­mää­rä on suh­teel­li­sen epätarkka
        https://www.medrxiv.org/content/10.1101/2020.09.16.20194787v1
        ja covid kuo­le­mik­si­kin arvioi­tiin noin suun­nil­leen 4000.

        Nem­bros­sa koko väes­tös­tä kuo­li noin kevääl­lä 1.4% covid pii­kin aikaan, ja sai­ras­tu­neis­ta toden­nä­köi­ses­ti noin 2.2–2.4%.

        Kuol­lei­suu­teen vai­kut­taa lähin­nä se kuka on sai­ras­tu­nut ja toi­mii­ko ter­vey­den­hoi­to. Ei Suo­mes­sa yli 1% kuol­lei­suus mikään epä­rea­lis­ti­nen ole.

      3. Jan­ne: Manauk­sel­la kokeil­tiin mitä tapah­tuu Manauk­sel­la, ei mones­sa muus­sa paikassa.
        Pai­kas­ta tekee eri­koi­sen se, että asuk­kais­ta vain noin 6% oli yli 60-vuotiaita
        https://cidades.ibge.gov.br/brasil/am/manaus/pesquisa/23/25888?detalhes=true

        Suo­mes­sa tilas­to­kes­kuk­sen mukaan yli 65-vuo­tiai­ta on noin 22%, ja covid kuol­lei­suus tun­ne­tus­ti nousee rajus­ti iän mukaan.

        Toi­saal­ta taas Manauk­ses­sa on (toden­nä­köi­ses­ti) pal­jon hei­kom­pi ter­vey­den­hoi­don taso kuin Suo­mes­sa, eikä köy­hil­lä vält­tä­mät­tä ole mah­dol­li­suut­ta pääs­tä sai­raa­la­hoi­toon saa­ti teho­hoi­toon, jol­loin osa tääl­lä “hel­pos­ti” pelas­tet­ta­vis­ta nuo­ris­ta­kin ihmi­sis­tä on kuol­lut Manauksessa.

        https://www.svt.se/datajournalistik/corona-i-intensivvarden/

        Ruot­sin datas­ta havaintoja:
        Alle 60-vuo­tiai­ta teho­hoi­dos­sa on kuol­lut 171 kpl (tie­to 30vrk van­ha mut­ta aina­kaan mer­kit­tä­väs­ti ei ole kaik­kien nuor­ten kuol­lei­den mää­rä kuu­kau­den aika­na nous­sut, mitä olen Ruot­sin luku­ja seu­ran­nut). Tämä luku ver­tau­tu­nee suu­ruus­luo­kal­taan hyvin esim. lii­ken­ne­kuo­le­mien mää­rään samas­sa ikä­ryhms­sä, joten koro­nan vaa­ral­li­suut­ta kes­ki-ikäi­sil­le on sel­väs­ti liioiteltu. 

        Vain n. 70% alle 60-vuo­tias­ta kuol­leis­ta on ollut teho­hoi­dos­sa, 20–39-vuotiaista vain n. 50%. Luvut ovat yllät­tä­vän pie­niä sii­hen näh­den, että tar­vi­taan ras­kaat perus­teet raja­ta työi­käi­nen ihmi­nen teho­hoi­don ulko­puo­lel­le. Tämä viit­tai­si sii­hen, että huo­mat­ta­val­la osal­la nuo­ris­ta­kaan kuol­leis­ta on ollut vaka­va perus­sai­raus (esim. levin­nyt syö­pä tai vas­taa­va huo­non ennus­teen tau­ti). Kes­kus­te­lus­sa työi­käi­si­tä kuol­leis­ta unoh­de­taan, että myös nuo­rem­mas­sa väes­tös­sä on näi­tä huo­non ennus­teen tau­te­ja (jos­kin vähem­män kuin iäk­kääm­mäs­sä väes­tös­sä). Onko­han tilan­ne kui­ten­kin se, että suu­rim­mal­la osal­la kuol­leis­ta iäs­tä riip­pu­mat­ta on ollut “on ollut toi­nen jal­ka hau­das­sa” ja koro­na on vain se “vii­mei­nen niit­ti” ja sen tilal­la voi­si yhtä hyvin olla vaik­ka influens­sa tai taval­li­nen bakteerikeuhkokuume?

        Toi­nen huo­mio tilan­tees­ta: Nyt puhi­taan koas­ti, että nuo­ret sai­ras­ta­vat tau­tia, kun kevääl­lä sii­hen sai­ras­tui lähin­nä van­ho­ja ihmi­siä. Ohes­sa cdc:n arvio suh­teel­li­ses­ta kuol­lei­suu­des­ta koronaan:

        https://www.cdc.gov/coronavirus/2019-ncov/covid-data/investigations-discovery/hospitalization-death-by-age.html

        Näi­tä keroi­mia, kun sovit­te­lee esim. Ruot­sin kuol­lei­den ikä­ja­kau­maan, huo­ma­taan, että suh­tees­sa nuo­rem­pia on kuol­lut enem­män kuin iäk­kääm­pää väes­töä, jos ole­te­taan, että tau­ti on levin­nyt tasai­ses­ti eri ikä­ryh­miin. Onko­han mah­dol­lis­ta, että kevääl­lä­kin sai­ras­tu­nei­den ikä­ja­kau­ma on ollut aina­kin saman­suun­tai­nen kuin nyt (ja levin­nei­syys väes­tös­sä monin­ke­rai­nen), mut­ta nuo­ret sai­ras­ti­vat tau­tia lie­vä­oi­rei­se­na ilman testejä?

      4. Osmo Soi­nin­vaa­ra: Teho­hoi­toon pää­dy­tään vii­kon sisäl­lä tar­tun­nan totea­mi­ses­ta tai ei ollenkaan. 

        Mis­tä­hän tuo tie­to on peräi­sin. Tätä on kokeil­tu Manauk­sen kau­pun­gin kah­del­la mil­joo­nal­la ihmi­sel­lä Bra­si­lias­sa. Tar­tun­nan saa­neis­ta kuo­li 0,28 pro­sent­tia ja siis väes­tös­tä alle kak­si promillea.

        Edel­li­ses­tä vies­tis­tä jäi epä­huo­mios­sa vii­te pois. Kysei­nen vii­te on:

        [1] Koro­nae­pi­de­mian tor­jun­ta: ei rahat vai hen­ki, vaan rahat ja henki,
        https://worldaccordingtomatti.blog/2020/04/29/covid-19-torjunta-ei-rahat-vai-henki-vaan-rahat-ja-henki/

        Viit­teen takaa löy­tyy laa­jah­ko kan­sain­vä­li­nen kir­jal­li­suus­tut­ki­mus, joka jul­kais­tiin 29.4.2020. Kir­joit­ta­jan myö­hem­min (1.10.2020) jul­kais­tu arvio on suu­ruus­luo­kal­taan olen­nai­ses­ti sama (0,7–1,4 %) [2].

        Jos tul­kit­sin oikein, Manauk­sen kau­pun­gil­le tulok­sek­si saa­tu infek­tio­kuol­lei­suu­den arvo (0,28 %) on peräi­sin uudes­ta ja tois­tai­sek­si vie­lä ver­tai­sar­vioi­mat­to­mas­ta artik­ke­lis­ta [3]. Kyseis­ten artik­ke­lin kir­joit­ta­jien mukaan Manauk­ses­sa tulok­sek­si saa­tu infek­tio­kuol­lei­suus on Sao Pau­lon infek­tio­kuol­lei­suut­ta (0,46–0,72 %) alhai­sem­pi, ja syy­nä tähän saat­taa olla Manauk­sen nuo­rem­pi väestörakenne. 

        Manauk­sen väes­tö­ra­ken­ne on toden­nä­köi­ses­ti enem­män nuo­riin ikä­luok­kiin pai­not­tu­va kuin Suo­men, ja sen vuok­si myös­kään Manauk­sen infek­tio­kuol­lei­suus ei ole suo­raan Suo­meen yleis­tet­tä­vis­sä. Parem­pia ver­tai­lu­koh­tia Suo­mel­le oli­si­vat maat tai kau­pun­git, jois­sa väes­tön ikä­ja­kau­ma muis­tut­taa enem­män Suo­mea ja ter­vey­den­huol­lon taso on samaa luok­kaa. Toi­nen vaih­toeh­to on sit­ten ikä­va­kioin­ti muu­al­la saa­duil­le tuloksille.

        [2] https://worldaccordingtomatti.blog/2020/10/01/covid-19-policy-comparison-east-west-100–1/
        [3] COVID-19 herd immu­ni­ty in the Brazi­lian Amazon, https://www.medrxiv.org/content/10.1101/2020.09.16.20194787v1

      5. Osmo Soi­nin­vaa­ra: Teho­hoi­toon pää­dy­tään vii­kon sisäl­lä tar­tun­nan totea­mi­ses­ta tai ei ollenkaan. 

        Mis­tä­hän tuo tie­to on peräi­sin. Tätä on kokeil­tu Manauk­sen kau­pun­gin kah­del­la mil­joo­nal­la ihmi­sel­lä Bra­si­lias­sa. Tar­tun­nan saa­neis­ta kuo­li 0,28 pro­sent­tia ja siis väes­tös­tä alle kak­si promillea.

        Osmo, viit­taat refe­rens­sei­hin hiu­kan vali­koi­vas­ti tai tul­kit­set nii­tä huo­li­mat­to­mas­ti (täs­sä tapauk­ses­sa jät­täen koko­naan huo­mioi­mat­ta ikä­ra­ken­teen). En oikein usko, että et oli­si tie­toi­nen esi­mer­kik­si covid kuol­lei­suu­des­ta ja vas­ta-aine tes­tauk­ses­ta ja yli­kuol­lei­suu­des­ta New York Citys­sä (tai ylei­sem­min New Englandissa)
        https://www.nytimes.com/interactive/2020/08/12/us/covid-deaths-us.html?action=click&module=Top%20Stories&pgtype=Homepage
        tai Bri­teis­sä tai Pohjois-Italiassa?

    2. Niin. Alku­vai­hees­sa rajoi­tus­toi­met mää­ri­tel­tiin muis­taak­se­ni sen mukaan mikä on sai­raa­la- ja teho­hoi­to­paik­ko­jen kapa­si­teet­ti, ettei­vät sai­raa­lat täy­ty ääri­ään. Nyt kaik­kea ohjaa posi­tii­vis­ten näyt­tei­den mää­rä. Täs­sä ei ole pun­nit­tu talout­ta ja ter­veyt­tä vas­tak­kain. Talou­des­ta on viis vei­sat­tu. (Siis kes­tä­väs­tä talou­des­ta. Val­tion tuki­ra­haa toki on talou­teen pum­pat­tu.) Ja edel­leen kaik­ki (nega­tii­vi­set) ‘vaih­toeh­tois­kus­tan­nuk­set’, joi­ta kan­san­ter­vey­del­le (ja tie­tys­ti talou­del­le) täs­tä aiheu­tu­vat, tun­tu­vat ole­van niin vai­keas­ti ylei­ses­sä kes­kus­te­lus­sa hah­mo­tet­ta­vis­sa, että niis­tä ei puhu­ta, nii­tä ei arvioi­da. Otsi­kot ker­to­vat edel­leen päi­väs­tä toi­seen lähin­nä altis­tu­mis-/tar­tun­ta­mää­ris­tä. Muu tie­to tun­tuu ole­van mar­gi­naa­lis­ta, merkityksetöntä.

      1. Taleb – whe­res hed­ge: Niin. Alku­vai­hees­sa rajoi­tus­toi­met mää­ri­tel­tiin muis­taak­se­ni sen mukaan mikä on sai­raa­la- ja teho­hoi­to­paik­ko­jen kapa­si­teet­ti, ettei­vät sai­raa­lat täy­ty ääri­ään. Nyt kaik­kea ohjaa posi­tii­vis­ten näyt­tei­den mää­rä. Täs­sä ei ole pun­nit­tu talout­ta ja ter­veyt­tä vas­tak­kain. Talou­des­ta on viis vei­sat­tu. (Siis kes­tä­väs­tä talou­des­ta. Val­tion tuki­ra­haa toki on talou­teen pum­pat­tu.) Ja edel­leen kaik­ki (nega­tii­vi­set) ’vaih­toeh­tois­kus­tan­nuk­set’, joi­ta kan­san­ter­vey­del­le (ja tie­tys­ti talou­del­le) täs­tä aiheu­tu­vat, tun­tu­vat ole­van niin vai­keas­ti ylei­ses­sä kes­kus­te­lus­sa hah­mo­tet­ta­vis­sa, että niis­tä ei puhu­ta, nii­tä ei arvioi­da. Otsi­kot ker­to­vat edel­leen päi­väs­tä toi­seen lähin­nä altis­tu­mis-/tar­tun­ta­mää­ris­tä. Muu tie­to tun­tuu ole­van mar­gi­naa­lis­ta, merkityksetöntä.

        Kuo­le­mis­ta ja teho­hoi­dos­ta ei ole uuti­sia, kos­ka niis­tä on niin vähän uuti­soi­ta­vaa. Nol­la kuo­le­maa ei ole uuti­nen. 10 kuol­lut­ta päi­väs­sä oli­si uuti­nen, mut­ta kuo­le­mia ei juu­ri nyt tapah­du, niin uuti­soi­daan sit­ten tar­tun­nan saa­neis­ta. Teho­hoi­dos­sa on täl­lä het­kel­lä 5. Kapa­si­teet­tia oli­si aika pal­jon enem­män. Sai­raa­la­hoi­dos­sa on 31. Kuol­lei­ta on ollut vii­me tie­dot­teen mukaan 0, mut­ta tar­tun­ta­ta­pauk­sia on ollu 120 yhteen­sä 6900 tes­ta­tus­ta. Niis­tä 120 on sopi­van iso luku, joten sii­tä saa uuti­sen. Nol­las­sa ei ole uuti­soi­ta­vaa, kos­ka nol­la­päi­viä on ollut jo niin mon­ta ennen­kin, ettei sii­nä ole mitään poik­kea­vaa aiempaan.

        Alkuun Suo­mes­sa oli teho­hoi­don riit­tä­mis­stra­te­gia, ja perus­tee­na teho­hoi­to­ka­pa­si­tee­tin riit­tä­vyys. Nyt stra­te­gia­na on tau­din tukah­dut­ta­mi­nen. Toi­men­pi­tei­den talou­del­li­suu­des­ta ei ole oltu sen jäl­keen kiin­nos­tu­nei­ta, kun siir­ryt­tiin tukah­dut­ta­mis­stra­te­gi­aan. Sil­lä ei tun­nu ole­van väliä, oli­si­ko nykyi­siin jät­ti­kus­tan­nuk­siin ver­rat­tu­na hal­vem­paa suo­jel­la ihmis­hen­kiä vaik­ka jotain mui­ta kuo­le­mia ehkäi­se­mäl­lä. Suo­mes­sa esi­mer­kik­si rado­nin aiheut­ta­maan keuh­ko­syö­pään las­ke­taan kuo­le­van noin 300 ihmis­tä vuo­des­sa. Radon on tilas­tois­sa tap­pa­vam­pi kuo­lin­syy Suo­mes­sa kuin lii­ken­teen onnet­to­muu­det. Sii­tä mää­räs­tä saa­tai­siin koh­ta­lai­sen sii­vun pois var­maan noin 100 mil­joo­nan euron menoil­la val­tion kan­nal­ta, jol­la sum­mal­la sai­si tee­tet­tyä radon­mit­tauk­set pur­kil­la kaik­kiin Suo­men kotei­hin ja työ­paik­koi­hin (tai jos halut­tai­siin kus­tan­nus­ten sääs­tä­mi­sek­si tar­kem­min koh­den­taa sel­vi­tyk­siä, niin kaik­kiin nii­hin kotei­hin ja työ­paik­koi­hin, joil­ta rado­nia ei ole vie­lä mitat­tu ja jot­ka on raken­net­tu ennen kuin radon­suo­jauk­ses­ta tuli pakol­li­set mää­räyk­set voi­maan Suo­meen) sekä rahoi­tet­tua vie­lä tukia jou­kol­le pahim­pien koh­tei­den kor­jauk­sis­ta­kin. jol­loin suo­jel­tu­jen elä­mien kus­tan­nus oli­si alle mil­joo­nan per ihmis­hen­ki. Radon­kuo­le­mien voi­ma­kas ja nopea vähen­tä­mi­nen ei ole kiin­nos­ta­nut val­tio­ta. Suo­mes­sa on saa­tu mitat­tua radon vas­ta noin 10 %:sta kodeista.

  21. En käy ravin­to­lois­sa, urhei­lu­kil­pai­luis­sa enkä muis­sa huvi­ti­lai­suuk­sis­sa. Ruo­ka syn­tyy hel­pos­ti koto­na, netis­tä ja TVs­tä tulee viih­det­tä ja tie­toa. Rahaa sääs­tyy, ostan hie­man teol­li­suus­osak­kei­ta. Mas­kia käy­tän, en levi­tä koro­naa. Olen­ko epäeet­ti­nen? Mie­les­tä­ni teen oikein.

    1. erk­ki nii­ni:
      En käy ravin­to­lois­sa, urhei­lu­kil­pai­luis­sa enkä muis­sa huvi­ti­lai­suuk­sis­sa. Ruo­ka syn­tyy hel­pos­ti koto­na, netis­tä ja TVs­tä tulee viih­det­tä ja tie­toa. Rahaa sääs­tyy, ostan hie­man teol­li­suus­osak­kei­ta. Mas­kia käy­tän, en levi­tä koronaa.Olenko epäeet­ti­nen? Mie­les­tä­ni teen oikein.

      Et. Yhteis­kun­ta tar­vit­see toi­miak­seen kal­tai­sia­si. Mut­ta se tar­vit­see myös kaik­kia sel­lai­sia, jot­ka hil­lu­vat baa­reis­sa aamuun, otta­vat pika­vip­pe­jä saa­dak­seen uusim­man mat­ka­pu­he­li­men, polt­ta­vat ren­kai­ta osa­mak­sul­la oste­tul­la Bema­ril­la ja osta­vat sisä­fi­let­tä useam­min kuin ker­ran vuodessa. 

      Kan­san­ta­lous on vir­to­ja eikä tasei­ta. Jos kaik­ki käyt­täy­tyi­si­vät samal­la taval­la, vir­rat hidas­tui­si­vat eikä niis­tä teol­li­suus­osak­keis­ta­kaan sai­si kum­mois­ta tuottoa.

  22. Kos­ka olen enem­män yhteis­kun­ta- kuin lää­ke­tie­tei­li­jä, esi­tän täs­sä oman ennus­tee­ni tule­vai­suuds­ta: Riip­pu­mat­ta sii­tä mitä täs­sä het­kes­sä teh­dään tai jäte­tään teke­mät­tä niin 5 vuo­den pääs­tä jot­kut istu­vat val­ta­kun­na­noi­keu­des­sa vas­taa­mas­sa tämän­het­ki­sis­tä teke­mi­sis­tään. Ja his­to­rioit­si­jat kes­kus­te­le­vat täs­tä ajas­ta yhtä kii­vaas­ti kuin 1940–41 tapah­tu­mis­ta ja sii­tä, meni­kö Suo­mi Sak­san rin­nal­le sou­taen vai ajopuuna.

    1. Aika tuu­baa. Vii­den vuo­den kulut­tua len­to­lii­ken­ne ja turis­mi on palan­nut ennal­leen ja kan­san­ta­lou­det toi­pu­vat kovaa vauh­tia. Yhteis­ku­ta palaa nor­mi­me­noon ja koro­naa muis­te­taan samal­la taval­la kuin hong­kon­gi­lais­ta virus­ta. Sii­tä on n. 50 vuot­ta aikaa eikä se ole päi­vit­täi­nen puheenaihe.

      1. Vii­den vuo­den kulut­tua len­to­lii­ken­ne ja turis­mi on palan­nut ennalleen

        Turis­mi kyl­lä, mut­ta lii­ke­mat­kus­ta­mi­nen ei. Etä­ko­kouk­set eivät ole yhtä hyviä kuin kokouk­set pöy­dän äärel­lä, mut­ta jos toi­seen menee koko päi­vä ja toi­seen kak­si tun­tia,. etä­ko­kouk­set tuj­le­vat lisääntymään.

      2. Osmo Soi­nin­vaa­ra:

        Turis­mi kyl­lä, mut­ta lii­ke­mat­kus­ta­mi­nen ei. Etä­ko­kouk­set eivät ole yhtä hyviä kuin kokouk­set pöy­dän äärel­lä, mut­ta jos toi­seen menee koko päi­vä ja toi­seen kak­si tun­tia,. etä­ko­kouk­set tuj­le­vat lisääntymään.

        Minä epäi­len sitä, palaa­ko turis­mi­kaan Suo­mes­sa ennal­leen vii­des­sä vuo­des­sa, jos mat­kus­ta­mi­seen jää pysy­väs­ti kor­keam­piin hin­taan joh­ta­via teki­jöi­tä. Esim. len­to­kent­tien koro­na­tes­taus­kus­tan­nuk­set pitäi­si jat­kos­sa siir­tää mat­ka­lip­pu­jen hin­toi­hin. Nyt se on veron­mak­sa­jien ulko­maan­mat­kus­ta­jil­le mak­sa­maa tukea. 

        Koro­na-aika­na etä­tu­ris­mi kehit­tyy myös. Mik­si men­nä esim. hie­noon tai­de­museoon toi­sel­le puo­lel­le maa­pal­loa jos teok­sia voi kat­sel­la ja zoo­mail­la vie­lä tar­kem­min kotoa käsin. Jat­kos­sa ehkä näh­dään sel­lai­nen sovel­lus, jos­sa kuvien lisäk­si on pai­kal­li­nen ääni­mai­se­ma­kin muka­na. Itsel­lä­ni Google Map­sil­la kul­ke­mi­nen on kor­van­nut len­to­mat­kat jo parin vuo­den ajan. Veik­kaan, että näin voi käy­dä monel­la muullakin.

  23. Kyl­lä­hän tämä entis­tä enem­män näyt­tää sil­tä, että koro­nan enim­mäk­seen elä­ke­läi­siin koh­dis­tu­via ter­veys­vai­ku­tuk­sia väl­tel­lään teke­mäl­lä enim­mäk­seen nuo­riin koh­dis­tu­via rajoi­tus­toi­mia. Eli koro­na­po­li­tiik­ka on aivan usko­mat­to­man ulta­mas­sii­vi­nen tulon­siir­to nuo­ril­ta elä­ke­läi­sil­le. Puhu­taan kym­me­nis­tä milajr­deis­ta euroista.

    Toi­vot­ta­vas­ti tämä muis­te­taan kun jul­kis­ta talout­ta ryh­dy­tään sopeut­ta­maan jos­kus parin vuo­den kulut­tua kun paniik­ki on laan­tu­nut. Pahaa vaan pel­kään että päin­vas­toin elä­ke­mak­su­ja tul­laan enti­ses­tään korot­ta­maan kun työt­tö­myys vähen­tää mak­su­tu­lo­ja, ja uusi itse­ai­heu­tet­tu glo­baa­li lama syö sijoitustuotot…

    1. ark­ki­teh­ti:
      Toi­vot­ta­vas­ti tämä muis­te­taan kun jul­kis­ta talout­ta ryh­dy­tään sopeut­ta­maan jos­kus parin vuo­den kulut­tua kun paniik­ki on laan­tu­nut. Pahaa vaan pel­kään että päin­vas­toin elä­ke­mak­su­ja tul­laan enti­ses­tään korot­ta­maan kun työt­tö­myys vähen­tää mak­su­tu­lo­ja, ja uusi itse­ai­heu­tet­tu glo­baa­li lama syö sijoitustuotot…

      Minä veik­kaan, että elä­kein­dek­sei­hin kos­ke­taan vie­lä 2020-luvul­la, ja että suun­ta­na on pie­nem­mät indek­si­ko­ro­tuk­set. Pää­tök­sen­te­koa eläk­kei­den leik­kaa­mi­sen osal­ta vai­keut­taa se, että äänes­tä­jis­tä kas­va­va osa on elä­ke­läi­siä tai alle kym­me­nen vuo­den pääs­tä elä­ke­läi­siä, mut­ta kyl­lä jotain leik­kauk­sia eläk­kei­siin lähes var­mas­ti näh­tä­neen. Jos ei aiem­min, niin vii­meis­tään sit­ten kun val­tiol­li­set lai­na­ha­nat tiuk­ke­ne­vat jos­sain koh­taa. Nyt EKP pitää val­tioi­den lai­na­ha­no­ja appo­sen auki kai­kil­le euro­mail­le. Se tilan­ne tus­kin jat­kuu ikuisuuksia.

      1. joo: Minä veik­kaan, että elä­kein­dek­sei­hin kos­ke­taan vie­lä 2020-luvul­la, ja että suun­ta­na on pie­nem­mät indek­si­ko­ro­tuk­set. Pää­tök­sen­te­koa eläk­kei­den leik­kaa­mi­sen osal­ta vai­keut­taa se, että äänes­tä­jis­tä kas­va­va osa on elä­ke­läi­siä tai alle kym­me­nen vuo­den pääs­tä elä­ke­läi­siä, mut­ta kyl­lä jotain leik­kauk­sia eläk­kei­siin lähes var­mas­ti näh­tä­neen. Jos ei aiem­min, niin vii­meis­tään sit­ten kun val­tiol­li­set lai­na­ha­nat tiuk­ke­ne­vat jos­sain koh­taa. Nyt EKP pitää val­tioi­den lai­na­ha­no­ja appo­sen auki kai­kil­le euro­mail­le. Se tilan­ne tus­kin jat­kuu ikuisuuksia. 

        Ja kaik­kein haus­kin­ta täs­sä kai­kes­sa on se, että jär­jes­tel­män kes­tä­vyy­son­gel­mat ovat olleet tie­dos­sa jo aina­kin 10, jopa 20 vuot­ta. Demo­gra­fi­sis­ta syis­tä joh­tu­vat ongel­mat ovat olleet ‘tie­dos­sa’ (tai aina­kin tie­dos­tet­ta­vis­sa) jos­ta­kin 1970-luvul­ta läh­tien. Jos joku keh­taa väit­tää että VAIN vii­mei­sen 8 vuo­den romah­ta­va syn­ty­vyys aiheut­ti kes­tä­vyy­son­gel­man niin en tie­dä mitä sanoa, syn­ty­vyys on Suo­mes­sa ollut mel­ko mata­lal­la tasol­la jo pidem­män aikaa. Mut­ta näin sii­nä vain kävi: Jär­jes­tel­mää kor­jat­tiin lii­an vähän ja lii­an myö­hään. Val­tao­sa vii­me vuo­sien­kin kor­jauk­sis­ta teh­tiin käy­tän­nös­sä nuo­rem­piin koh­dis­tu­vik­si (eli ei osu eri­tyi­ses­ti näi­hin lähel­lä elä­kei­kää ole­viin vai­ku­tus­val­tai­siin äänes­tä­jä­ryh­miin). Nyt sit­ten jär­jes­tel­män kor­jaus on niin pahas­ti jäl­ki­ju­nas­sa että sen kor­jaa­mi­nen vaa­tii demo­kraat­tis­ta itse­mur­haa, eli kukaan ei sitä rupea teke­mään. Van­ha­nen voi esi­mer­kik­si ajaa kor­jauk­sia, hänel­lä kun on parem­pi riip­pu­mat­to­muus kuin monel­la muul­la poliitikolla.

    2. ark­ki­teh­ti:
      Kyl­lä­hän tämä entis­tä enem­män näyt­tää sil­tä, että koro­nan enim­mäk­seen elä­ke­läi­siin koh­dis­tu­via ter­veys­vai­ku­tuk­sia väl­tel­lään teke­mäl­lä enim­mäk­seen nuo­riin koh­dis­tu­via rajoi­tus­toi­mia. Eli koro­na­po­li­tiik­ka on aivan usko­mat­to­man ulta­mas­sii­vi­nen tulon­siir­to nuo­ril­ta elä­ke­läi­sil­le. Puhu­taan kym­me­nis­tä milajr­deis­ta euroista.

      Toi­vot­ta­vas­ti tämä muis­te­taan kun jul­kis­ta talout­ta ryh­dy­tään sopeut­ta­maan jos­kus parin vuo­den kulut­tua kun paniik­ki on laan­tu­nut. Pahaa vaan pel­kään että päin­vas­toin elä­ke­mak­su­ja tul­laan enti­ses­tään korot­ta­maan kun työt­tö­myys vähen­tää mak­su­tu­lo­ja, ja uusi itse­ai­heu­tet­tu glo­baa­li lama syö sijoitustuotot…

      Mis­tä­hän tuo kym­me­net mil­jar­dit tule­vat aina näi­hin juttuihin.

      Kesäl­lä oli Suo­mes­sa rajoi­tuk­sia yöker­hois­sa ja mas­sa­ta­pah­tu­mi­sis­sa sekä turis­ti­mat­kat. Tapah­tu­mien jär­jes­tä­jil­le rajoi­tuk­set luon­nol­li­ses­ti oli­vat hen­ki­lö­koh­tai­nen kata­stro­fi mut­ta että kym­me­niä miljardeja?

      Noi­den mai­nit­se­ma­ni, ja mie­les­tä­ni kevei­den, rajoi­tus­ten pois­ton jäl­keen tar­tun­nat ovat nous­seet eks­po­nen­ti­aa­lis­ta käy­rää. Sii­tä huo­li­mat­ta, kun läh­tö­ta­so oli niin alhaal­la niin oli­si ollut hyvin aikaa teh­dä jota­kin hal­lit­tua. Koh­ta jou­du­taan teke­mään pakos­ti jota­kin ran­kem­paa. Koro­na tukah­tuu yllät­tä­vän hel­pol­la kun tar­tun­to­ja on vähän. Levin­nyt epi­de­mia on monin ver­roin vai­keam­pi ja kalliimpi.

      1. Tänä vuon­na Covid-19 tul­lee mak­sa­maan Suo­mel­le BKT:n ale­ne­mi­se­na vähän yli kym­me­nen mirl­jar­dia. Ensi vuon­na sit­ten lisää.

      2. Osmo Soi­nin­vaa­ra:
        Tänä vuon­na Covid-19 tul­lee mak­sa­maan Suo­mel­le BKT:n ale­ne­mi­se­na vähän yli kym­me­nen mirl­jar­dia. Ensi vuon­na sit­ten lisää.

        Kyl­lä mut­ta ei rajoi­tus­ten takia. Ei sen vuok­si että hal­li­tus mää­rä­si yöker­hot kiin­ni eikä sen vuok­si että mas­sa­ta­pah­tu­mat oli kiel­let­ty. Eikä myös­kään sen vuok­si että turis­mi oli käy­tän­nös­sä kiel­let­ty. Mat­kai­lu­ta­se on nega­tii­vi­nen joten BKT:n osal­ta vai­ku­tus on pie­nem­pi kuin turis­min lii­ke­vaih­to, jopa neut­raa­li jos samat mat­kai­lu­ra­hat oli­si käy­tet­ty koti­maas­sa mitä ei tie­ten­kään tapah­tu­mut. Rajoi­tuk­sis­ta huo­li­mat­ta mat­kai­lu oli­si romah­ta­nut joka tapauk­ses­sa, rajoi­tuk­sia tai ei, jos sitä ei oli­si pidet­ty turvallisena.

        Vaik­ka se on ensi­kuu­le­mal­ta intui­tion vas­tais­ta niin on aika vah­vo­ja todis­tei­ta että talou­den­kin kan­nal­ta paras koro­na­po­li­tiik­ka on jos virus­ta tukah­du­te­taan aktii­vi­ses­ti ja voi­mak­kaas­ti. Ei voi­da sanoa että Kii­na oli­si teh­nyt ehkä maa­il­man kovim­mal­la koro­na­po­li­tii­kal­laan tulon­siir­toa nuo­ril­ta van­hoil­le. Mat­kai­lu on seis eikä virus­ta pääs­te­tä maa­han mut­ta muu­ten talous kas­vaa kovas­ti. Kii­nan resep­ti voi tun­tua lii­an koval­ta turis­mis­ta elä­väl­le maal­le mut­ta turis­mi ei täs­sä tilan­tees­sa toi­mi nor­maa­lis­ti vaik­ka teki­si mitä.

        Tie­ten­kin on se nuclear option jos­sa ele­tään aivan nor­maa­lis­ti ja anne­taan muu­ta­man pro­sen­tin rau­has­sa kuol­la. Se saat­tai­si olla talou­del­le paras jos se oli­si mah­dol­lis­ta. Se on kui­ten­kin ilmei­ses­ti ihmi­sen psy­ko­lo­gian vas­tais­ta aika perus­ta­val­la lail­la kos­ka mis­sään kult­tuu­ris­sa mis­sään maa­il­man­kol­kas­sa ei ole sel­vit­ty ilman rajoituksia.

      3. K.k.: Vaik­ka se on ensi­kuu­le­mal­ta intui­tion vas­tais­ta niin on aika vah­vo­ja todis­tei­ta että talou­den­kin kan­nal­ta paras koro­na­po­li­tiik­ka on jos virus­ta tukah­du­te­taan aktii­vi­ses­ti ja voi­mak­kaas­ti. Ei voi­da sanoa että Kii­na oli­si teh­nyt ehkä maa­il­man kovim­mal­la koro­na­po­li­tii­kal­laan tulon­siir­toa nuo­ril­ta van­hoil­le. Mat­kai­lu on seis eikä virus­ta pääs­te­tä maa­han mut­ta muu­ten talous kas­vaa kovas­ti. Kii­nan resep­ti voi tun­tua lii­an koval­ta turis­mis­ta elä­väl­le maal­le mut­ta turis­mi ei täs­sä tilan­tees­sa toi­mi nor­maa­lis­ti vaik­ka teki­si mitä.

        Kii­na on monel­la tavoin poik­keuk­sel­li­nen maa suh­tees­sa tulon­siir­toi­hin eri ikä­luok­kien välil­lä. Esi­mer­kik­si elä­ke­jär­jes­tel­mä on siel­lä suh­teel­li­sen sup­pea. Kii­nas­sa on sää­det­ty lail­la sii­tä, että jäl­ke­läi­set vas­taa­vat van­hem­pien­sa toi­meen­tu­los­ta. Yhden lap­sen poli­tii­kan maas­sa se mer­kit­see sitä, että moni lap­si jou­tuu elät­tä­mään itsen­sä ja mah­dol­li­sen per­heen­sä lisäk­si molem­pia van­hem­pi­aan. Kii­nas­sa elä­keiät ovat alhai­sia, ja jär­jes­tel­män tuot­ta­mat eläk­keet niin pie­niä, että moni elä­ke­läi­nen tar­vit­see talou­del­lis­ta tukea jälkeläisiltään.

        Kii­nan osal­ta tus­kin kukaan on sano­nut, että maa teki­si koro­nas­sa tulon­siir­toa nuo­ril­ta iäk­käil­le. Kii­nan jär­jes­tel­mä perus­tuu sii­hen, että nuo­ret pitää pitää elin­voi­mai­si­na ja riit­tä­vä­tu­loi­si­na — jot­ta van­huk­set tule­vat toi­meen. Jos nuor­ten aikuis­ten tulot romah­tai­si­vat, myös monien Kii­nan van­hus­ten toi­meen­tu­lo­kin romah­tai­si. Suo­mes­sa van­hem­pien ja näi­den aikuis­ten las­ten talou­det ovat erillisempiä.

      4. K.k.: Noi­den mai­nit­se­ma­ni, ja mie­les­tä­ni kevei­den, rajoi­tus­ten pois­ton jäl­keen tar­tun­nat ovat nous­seet eks­po­nen­ti­aa­lis­ta käyrää.

        Väi­tän että rajoi­tus­ten pois­toa isom­pi vai­ku­tus oli pelon pois­tu­mi­sel­la. Maa­lis­kuus­sa suu­rim­paan osaan ihmi­sis­tä iski paniik­ki ja he rajoit­ti­vat sosi­aa­li­sia kon­tak­te­jaan vapaa­eh­toi­ses­ti. Nyt työi­käi­sis­tä ja nuo­ris­ta val­tao­sa ei enää pel­kää, joten koro­naa ei saa­da enää uudes­taan kuriin kevyil­lä rajoituksilla.

    3. ark­ki­teh­ti:
      Kyl­lä­hän tämä entis­tä enem­män näyt­tää sil­tä, että koro­nan enim­mäk­seen elä­ke­läi­siin koh­dis­tu­via ter­veys­vai­ku­tuk­sia väl­tel­lään teke­mäl­lä enim­mäk­seen nuo­riin koh­dis­tu­via rajoi­tus­toi­mia. Eli koro­na­po­li­tiik­ka on aivan usko­mat­to­man ulta­mas­sii­vi­nen tulon­siir­to nuo­ril­ta elä­ke­läi­sil­le. Puhu­taan kym­me­nis­tä milajr­deis­ta euroista.

      Toi­vot­ta­vas­ti tämä muis­te­taan kun jul­kis­ta talout­ta ryh­dy­tään sopeut­ta­maan jos­kus parin vuo­den kulut­tua kun paniik­ki on laan­tu­nut. Pahaa vaan pel­kään että päin­vas­toin elä­ke­mak­su­ja tul­laan enti­ses­tään korot­ta­maan kun työt­tö­myys vähen­tää mak­su­tu­lo­ja, ja uusi itse­ai­heu­tet­tu glo­baa­li lama syö sijoitustuotot…

      Mis­tä ihmees­tä tämä jat­ku­va covi­din aiheut­ta­mien ja covi­din rajoi­tus­ten aiheut­ta­mien talous­vai­ku­tuk­sien sekoit­ta­mi­nen syn­tyy? Sinän­sä talout­ta voi enti­ses­tään sekoit­taa type­räl­lä poli­tii­kal­la (ja Suo­mes­sa covid sekoi­lu on jat­ku­nut pit­kään), mut­ta yhtä hyvin voi­sit syy­tel­lä virus­ta itse­ään, joka ei lii­ko­ja miet­ti­mät­tä tavoit­te­le muu­ta kuin itsen­sä monis­ta­mis­ta. Jo lukio­ta­son ope­tuk­sen pitäi­si luo­da puit­teet sen ver­ran mal­lin­ta­mi­sen ymmär­tä­mi­sel­le, ettei syi­tä ja seu­rauk­sia yhdis­tel­lä las­kel­mis­sa aivan jär­jet­tö­mäs­ti. Toi­nen asia mitä ei usein ymmär­re­tä, tai halu­ta ymmär­tää, on tar­tun­to­jen eks­po­nen­ti­aa­li­nen dynamiikka. 

      En muu­ten ole mikään elä­ke­läi­nen, tai edes van­ha, mut­ta vali­tet­ta­vas­ti luu­len, että monet ovat jo covi­dis­ta mie­leen­sä pai­na­mas­sa myös pie­nen jou­kon yöker­ho­bai­laa­mi­sen, kun taas covi­din levi­tes­sä sivum­mal­la kyy­höt­tä­vät, ja myös­kin kat­ke­roi­tu­vat, “ris­ki-ikäi­set” ovat kes­ki­mää­rin se yhteis­kun­nan kulu­tus­voi­mai­sin osa, joka pitäi­si osan talou­des­ta hen­git­tä­mäs­sä. Kai­ken­lai­nen euge­niik­ka-ajat­te­lu saa kun­nol­la tuul­ta pur­jei­siin, jos kaik­ki yhteis­kun­ta­ryh­mät alka­vat aja­tel­la eri yhteis­kun­nan perus­toi­min­to­ja eri­lai­si­na epä­oi­keu­tet­tui­na “tulon­siir­toi­na”.

  24. Jos­sain mää­rin pitäi­si myös osa­ta muut­taa puhe­ta­paa, jol­la työt­tö­myyt­tä käsitellään.Ollaan nyt kaik­ki rehel­li­siä itsel­lem­me, ja tode­taan että työt­tö­myys tulee kas­va­maan seu­raa­van puo­len vuo­den aika­na. Jos puhu­taan todel­la nega­tii­vi­seen sävyyn työt­tö­myy­den seu­rauk­sis­ta yksi­löl­le, niin tuos­ta­han tulee luo­tua ihan yli­mää­räi­siä ongel­mia aivan syyt­tä. Eikö kan­nat­tai­si puhua posi­tii­vi­seen sävyyn mah­dol­li­suuk­sis­ta, joi­ta kai­kil­la on työt­tö­myy­des­tä huo­li­mat­ta parem­paan tule­vai­suu­teen? Kou­lut­tau­tu­mi­nen, alan­vaih­to yms. Tuos­ta tulee itse­ään ruok­ki­va kehä, jos vain päi­vi­tel­lään miten kama­la tra­ge­dia ja jul­ma koh­ta­lo työt­tö­mäk­si jou­tu­mi­nen on ihmi­sel­le. Kaik­ki toi­vo hei­tä, jos työt­tö­mäk­si jou­dut. Osa ihmi­sis­tä lamaan­tuu ja pas­si­voi­tuu ihan tuon tar­peet­to­man dis­kurs­sin takia. Ihan suotta.

  25. Ymmär­rän, että leh­dis­töl­lä ei ole mitään vas­tuu­ta kir­joit­te­lus­taan (ellei mene hen­ki­löön) mut­ta jotain rajaa?
    Täm­möis­tä ros­kaa kir­joit­taa Ilta­Sa­no­mat 2.10. [kysees­sä ei ole dek­ka­rin käsikirjoitus] :

    JOS virus voi tart­tua Yhdys­val­tain pre­si­dent­tiin, se voi tart­tua kehen tahan­sa. Tämä on ollut todel­li­suut­ta kevääs­tä alkaen.
    Sil­loin shok­ki oli vie­lä help­po kes­tää. Suo­men kovil­le koro­na­toi­mil­le ilmoi­tet­tiin mää­rä­ajat, jot­ka suun­nil­leen piti­vät­kin. Sit­ten koit­ti­kin mel­kein nor­maa­li kesä.
    Syk­syn hämä­rän las­keu­tues­sa tar­tun­nat lisään­ty­vät ja pel­ko on palan­nut. Val­tio­val­ta lisää jäl­leen rajoituksia.
    Vil­kuil­laan her­mos­tu­nee­na kän­ny­kän koro­na­vilk­kua. Tes­tis­sä käy­dään var­muu­den vuok­si­kin. Mas­kit yleis­ty­vät ruo­ka­kau­pois­sa­kin asioi­taes­sa. Sau­nail­to­ja peru­taan, ja har­ras­tus­vuo­roil­la käy väkikato.
    Pai­ne arjes­sa on kova. Per­hei­den sisäl­lä se joh­taa rii­toi­hin. Voi­ko jäl­ki­kas­vua las­kea kave­rin bilei­siin? Entä lätkätreeneihin?
    Yksin elä­vät koke­vat jää­vän­sä entis­tä enem­män eris­tyk­siin. Se tun­tuu lopul­li­sel­ta. Arki­set vir­kis­ty­vät tapaa­mi­set peruun­tu­vat yksi toi­sen­sa jäl­keen. Jää vain yksinäisyys.
    VIIMEKSI Suo­mes­sa koet­tiin joten­kin ver­ran­nol­li­nen krii­si 1990-luvun lamas­sa. Sil­loin­kin moni menet­ti työn­sä tai yri­tyk­sen­sä. Mut­ta hen­gen ja ter­vey­den takia ei tar­vin­nut pelätä.
    Kovem­paa­kin koke­nei­ta on yhä jou­kos­sam­me. Sota-aika­na hen­ki oli vaa­ras­sa, mut­ta sil­loin­kin uhkat oli­vat joten­kin hah­mo­tet­ta­vis­sa. Nyt vihol­li­nen on näky­mä­tön. Virus ei tee toi­sil­le mitään, toi­set se tappaa.
    Hen­ki­set pai­neet ovat val­ta­vat ja näky­vät var­mas­ti mie­len­ter­vey­des­sä. Vai­ku­tuk­set voi­vat kes­tää vuo­si­kym­me­niä. Pel­ko ja ahdis­tus joh­ta­vat lamaan­tu­mi­seen. Näin kävi sodan ja laman jäl­keen. Näin käy jälleen.
    Eikä tämä ole vain Suo­men krii­si vaan koko maailman.”

    https://www.is.fi/paakirjoitus/art-2000006657012.html

    Mie­len­ter­veys ei jär­ky koro­nas­ta, vaan näis­tä kirjoituksista…

  26. Luin pai­kal­li­ses­ta leh­des­tä­ni, että tau­ti­ti­lan­ne on vakaa tääl­lä nyt syk­syl­lä, ver­rat­tu­na kevää­seen. Tes­tei­hin ei juu­ri pääs­syt ennen maa­lis­kuun puol­ta­vä­liä, joten tapauk­sia voi olla pal­jon diag­no­soi­mat­ta alku­ke­vääl­tä. Itse olen toden­nä­köi­ses­ti yksi heistä.

    Leh­des­sä asian­tun­ti­ja spe­ku­loi, että tau­din lie­vem­pä­nä sai­ras­ta­nei­ta, joi­ta ei ole diag­no­soi­tu, ei voi­si olla pal­jon, kos­ka se oli­si näky­nyt myös sai­raa­la­hoi­toon jou­tu­nei­den run­saam­pa­na mää­rä­nä. Näin­hän asia ei vält­tä­mät­tä ole, sil­lä koro­na­vi­rus voi hyvin levi­tä kau­an­kin lie­vä­oi­rei­se­na tai oireet­to­ma­na aktii­vi­sen nuo­ren väes­tön kes­kuu­des­sa, ennen kuin joku hoi­va­ko­dis­sa asu­va van­hus saa tar­tun­nan. Koro­na­han ei kul­je koko väes­tön läpi yhdel­lä ker­taa, vaan levi­ää ryp­päi­nä. Yksit­täi­siin ryp­päi­siin­kin voi kuu­lua kym­me­niä ihmi­siä, jot­ka eivät vält­tä­mät­tä ole kon­tak­tis­sa sel­lai­sen hen­ki­lön kans­sa, joka saa vaka­vat oireet. Näin ollen ne, jot­ka sai­ras­tui­vat alku­ke­vääl­lä lie­vem­min kuin sai­raa­la­kun­toi­sek­si, jäi­vät tilas­toi­mat­to­mik­si tapauksiksi.

    Lisäk­si kevääl­lä ohjeis­tet­tiin, että jos olet perus­ter­ve “pysy koto­na”, älä tule ter­vey­den­huol­toon lisää­mään tar­tun­nan ris­kiä. Annet­tiin ymmär­tää, että perus­ter­veet mah­dol­li­ses­ti sai­ras­tu­neet voi­vat vain jää­dä kotiin, eikä hei­tä tar­vit­se diag­no­soi­da. Moni todel­la nou­dat­ti tuo­ta käs­kyä kir­jai­mel­li­ses­ti. Koro­na ei lie­vä­nä­kään muis­tu­ta fluns­saa yhtään, ja lie­vä­kin koro­na voi olla lähes pari viik­koa kes­tä­vä sai­raus, johon kuu­luu keuh­ko­kuu­me­mai­sia oireita.
    Asias­sa voi olla eräs valoi­sa puo­li, nimit­täin on mah­dol­lis­ta, että Suo­mes­sa­kin on aluei­ta, jois­sa pai­kal­lis­ta lau­ma­suo­jaa on jo syn­ty­nyt. Suo­mes­ta­han on löy­det­ty joil­tain paik­ka­kun­nil­ta koro­naa vesi­joh­to­ve­sis­tä, vaik­ka tau­tia on tes­teis­sä löy­ty­nyt vähemmän.

    1. Perus­ter­ve: Luin pai­kal­li­ses­ta leh­des­tä­ni, että tau­ti­ti­lan­ne on vakaa tääl­lä nyt syk­syl­lä, ver­rat­tu­na kevää­seen. Tes­tei­hin ei juu­ri pääs­syt ennen maa­lis­kuun puol­ta­vä­liä, joten tapauk­sia voi olla pal­jon diag­no­soi­mat­ta alkukeväältä. 

      Jäin ohi­men­nen poh­ti­maan, miten pys­tyi­si ver­taa­maan kevään ja syk­syn tau­ti­ti­lan­net­ta. Ois­ko alle 60-vuo­tiai­den sai­raa­laan jou­tu­nei­den ver­tai­lus­sa jär­keä? En aina­kaan heti kek­si mitään syy­tä, mik­si hei­kä­läis­ten mää­rä ei kor­re­loi­si samal­la taval­la tar­tun­nan saan­nei­den mää­rän kans­sa nyt ja kevääl­lä. Tosin voi olla, että hei­tä on aivan lii­an vähän.

  27. Mun kris­tal­li­pal­los­ta taas näkyy sel­la­nen kehi­tys, että roko­tuk­set alkaa tam­mi­kuun tie­noil­la. Aina­kin niin on moni ennus­ta­nut. Voi olla, että niil­lä on kui­ten­kin suu­ri mer­ki­tys tau­din leviä­mi­sen kan­nal­ta vas­ta kuu­kau­den, pari myö­hem­min. Hoi­to para­nee vie­lä nykyi­ses­tä huu­omat­ta­vas­ti uusien lääk­kei­den ansios­ta samoi­hin aikoi­hin, joten poruk­ka voi alkaa elää pal­jon rau­hal­li­sem­mis­sa mer­keis­sä. Tes­taus tulee sel­väs­ti hal­pe­ne­maan ja nopeu­tu­maan, mikä aut­taa elä­män nor­ma­li­soin­nis­sa huomattavasti.

    Ihmis­ten käyt­täy­ty­mi­nen tulee vähi­tel­len muut­tu­maan, kos­ka suu­rin osa ei ole sosio­paat­te­ja. Muu­tos vaa­tii kui­ten­kin skee­man pää­hän ja sen kehit­ty­mi­nen vaa­tii aikaa ja valis­tus­ta. Niil­lä alueil­la, joil­la tau­ti levi­si kevääl­lä, sekee­ma uudel­lee­nak­ti­voi­tuu nopeasti.

    Vii­me kevää­seen ver­rat­tu­na käsi­de­siä on vähän joka puo­lel­la. Sen vai­ku­tus voi kui­ten­kin olla vähäi­nen, jos tau­ti pää­asias­sa levi­ää ilma­teit­se. Mas­kit ei enää nyt syk­syl­lä ole vaa­ral­li­sia vaan hyö­dyl­li­siä, kii­tos sii­tä hal­li­tus! Nii­den käyt­tö tulee leviä­mään vähi­tel­len laa­jal­le. Veik­kaan, että nii­den teho on Suo­mes­sa parem­pi kuin mais­sa, jois­sa etäi­syy­det ovat pie­nem­piä. Kris­tal­li­pal­lo­ni mukaan mas­kit hidas­ta­vat­kin tau­din leviä­mis­tä niin mer­kit­tä­väs­ti, että leviä­mi­nen kään­tyy las­kuun jo täs­sä kuussa.

    Muis­ta­kaa muu­ten, että ker­ta­käyt­töis­tä mas­kia voi käyt­tää usei­ta ker­to­ja. Se on ympä­ris­tö­te­ko, rahaa­kin sääs­tyy ja hin­nat tip­puu. Käyt­tö­ker­to­jen väliin pitää jät­tää pari päi­vää ja säi­lyt­tää mas­kia kui­vas­sa. Kant­sii googla­ta englan­nik­si, jos halu­aa lisää tietoa. 

    Ehkä hal­li­tus­kin saa jotain aikai­sek­si. Toi­min­ta kui­ten­kin tun­tuu niin hitaal­ta, että en pal­jon sen varaan las­ki­si. Var­maan ne sul­kee taas ravin­to­lat, kun hal­li­tuk­ses­ta ei löy­dy puo­lus­ta­jia. Ehkä se jotain aut­tai­si, luul­ta­vas­ti ei pal­joa. Koro­na­vilk­ku tai­taa olla suht’ hyödytön.

  28. Osmo, sanoit Duo­deci­min semi­naa­ris­sa 18.9. jok­seen­kin täl­lä taval­la: “Mul­la on sel­lai­nen käsi­tys, että jos — ja tämä ei ole täy­sin vähä­mer­ki­tyk­sel­li­nen tämä käsi­tys, että vaik­ka mei­dän ei enää mis­sään tapauk­ses­sa kan­na­ta pääs­tää ikään kuin pääs­tää tätä epi­de­mi­aa val­loil­leen, vaan odo­te­taan nyt sitä roko­tet­ta — niin on mai­ta jot­ka eivät voi täl­le mitään. Kal­ku­tas­sa slum­meis­sa se menee läpi ilman muu­ta ja niin edelleen.”

    Pys­tyi­sit­kö blo­gis­sa­si avaa­maan enem­män tätä sivu­lausees­sa lausu­maa­si itses­tään­sel­vyyt­tä, ettei “mis­sään tapauk­ses­sa kan­na­ta pääs­tää epi­de­mi­aa enää val­loil­leen”. Olet­ko kate­go­ri­ses­ti sitä miel­tä, että epi­de­mian tor­ju­mi­sek­si on hait­ta­vai­ku­tuk­sis­ta huo­li­mat­ta teh­tä­vä aivan kaik­ki mah­dol­li­nen ja mah­do­ton? Olet­ko sitä miel­tä, että tär­kein seu­rat­ta­va mit­ta­ri on nime­no­maan tar­tun­to­jen mää­rä, eivät esi­mer­kik­si kuo­le­mat tai teho­hoi­to­ka­pa­si­tee­tin riit­tä­mi­nen, jos­ta kevääl­lä oltiin eni­ten huolestuneita?

    1. Duyodeci­min semi­naa­ris­sa sanoin, että vaik­ka Covid-19:n kus­tan­nuk­set ovat niin kor­kei­ta, että muil­la toi­min sääs­tet­täi­siin monin­ker­tai­ses­ti enem­män elin­vuo­sia kuin nyt on sääs­tet­ty rajoi­tus­toi­mil­la, kus­tan­nuk­sia ei voi vält­tää. Ne kaa­tu­vat pääl­le rajoi­tus­toi­mis­ta huolimatta.
      Pidän kui­ten­kin Lapin jou­luse­son­gin uhraa­mis­ta täy­sin suh­teet­to­ma­na toi­me­na ter­veys­hyö­tyyn­sä nähden.

      1. Osmo Soi­nin­vaa­ra:
        Duyodeci­min semi­naa­ris­sa sanoin, että vaik­ka Covid-19:n kus­tan­nuk­set ovat niin kor­kei­ta, että muil­la toi­min sääs­tet­täi­siin monin­ker­tai­ses­ti enem­män elin­vuo­sia kuin nyt on sääs­tet­ty rajoi­tus­toi­mil­la, kus­tan­nuk­sia ei voi vält­tää. Ne kaa­tu­vat pääl­le rajoi­tus­toi­mis­ta huolimatta.
        Pidän kui­ten­kin Lapin jou­luse­son­gin uhraa­mis­ta täy­sin suh­teet­to­ma­na toi­me­na ter­veys­hyö­tyyn­sä nähden.

        Et voi irroit­taa jotain Lapin jou­lu­tu­ris­mia muus­ta koko­nai­suu­des­ta. Jos covi­dia oli­si lii­kaa, kukaan ei meni­si sin­ne jou­lun viet­toon muu­ten­kaan. Ker­ran­nais­vai­ku­tuk­sia taas on hyvin vai­ke­aa arvioi­da, ja riip­puu sii­tä miten mah­dol­li­nen covid ‑leviä­mi­nen on rajoi­tet­ta­vis­sa. Mihin sääs­tä­mi­seen viit­taat, kun samal­la myön­nät kuin­ka kulu­ja syn­tyy toi­min­nas­ta riippumatta?

        Elin­vuo­sien tai muun sel­lai­sen kus­tan­nus­las­kel­mia ei yleen­sä ole teh­ty syväl­li­sem­min pal­jon mis­tään, tai väi­tän että niis­tä ei ole aina­kaan käy­ty avoin­ta kes­kus­te­lua. En myös läh­ti­si mutu-tun­tu­mal­ta ver­tai­le­maan jotain hyvin­voin­tia ja ter­veyt­tä ehkäi­se­viä toi­men­pi­tei­tä sai­raan­hoi­don kus­tan­nuk­siin, tai esi­mer­kik­si anti-ter­ro­ris­min kus­tan­nuk­siin vs sääs­te­tyt elinvuodet.

        Ruot­sis­sa oli jos­kus tut­ki­mus jon­ka mukaan kal­lein inves­toin­ti ihmis­hen­kien sääs­tä­mi­sel­le oli teh­ty kai­voon putoa­mi­sen estämiseksi.

      2. Jan­ne: Et voi irroit­taa jotain Lapin jou­lu­tu­ris­mia muus­ta koko­nai­suu­des­ta. Jos covi­dia oli­si lii­kaa, kukaan ei meni­si sin­ne jou­lun viet­toon muu­ten­kaan. Ker­ran­nais­vai­ku­tuk­sia taas on hyvin vai­ke­aa arvioi­da, ja riip­puu sii­tä miten mah­dol­li­nen covid ‑leviä­mi­nen on rajoitettavissa.Mihin sääs­tä­mi­seen viit­taat, kun samal­la myön­nät kuin­ka kulu­ja syn­tyy toi­min­nas­ta riippumatta?

        Elin­vuo­sien tai muun sel­lai­sen kus­tan­nus­las­kel­mia ei yleen­sä ole teh­ty syväl­li­sem­min pal­jon mis­tään, tai väi­tän että niis­tä ei ole aina­kaan käy­ty avoin­ta kes­kus­te­lua. En myös läh­ti­si mutu-tun­tu­mal­ta ver­tai­le­maan jotain hyvin­voin­tia ja ter­veyt­tä ehkäi­se­viä toi­men­pi­tei­tä sai­raan­hoi­don kus­tan­nuk­siin, tai esi­mer­kik­si anti-ter­ro­ris­min kus­tan­nuk­siin vs sääs­te­tyt elinvuodet. 

        Kes­ki­näis­riip­pu­vai­set ker­ran­nais­vai­ku­tuk­set todel­la teke­vät vai­keak­si arvioi­da min­kään yksit­täi­sen muu­tok­sen vai­ku­tuk­sia. Sekin, että “kukaan” ei meni­si jou­lun viet­toon paik­kaan, jos­sa covi­dia on pal­jon, on pal­jon vel­kaa sosi­aa­li­sen etäi­syy­den pitä­mi­seen täh­tää­vil­le viran­omais­suo­si­tuk­sil­le sekä median tuot­ta­mal­le krii­si­tie­toi­suu­del­le. Toki oli­sin voi­nut vält­tää Inti­aan mat­kaa­mis­ta sii­nä pelos­sa, että saan esi­mer­kik­si anti­bioo­teil­le vas­tus­tus­ky­kyi­sen suo­lis­to­tau­din, mut­ta sai­rauk­sien pel­ko ei ole aiem­min turis­mia tap­pa­nut ja ihmi­set ovat olleet eri­lai­sis­ta “tuliai­sis­ta” ehkä tar­peet­to­man­kin huolettomia.

        Mutu-ver­tai­lun vai­keu­des­ta huo­li­mat­ta halusin osal­lis­tua jul­ki­seen koro­na­stra­te­gia­kes­kus­te­luun täl­lai­sel­la blo­gil­la, jos­sa yri­tän lähes­tyä vai­ke­aa aihet­ta mah­dol­li­sim­man rakentavasti:
        https://puheenvuoro.uusisuomi.fi/tero-karttunen/koronarajoitusten-haittavaikutukset-ovat-pahemmat-kuin-itse-viruksen-uhka/

      3. Tero Kart­tu­nen: Kes­ki­näis­riip­pu­vai­set ker­ran­nais­vai­ku­tuk­set todel­la teke­vät vai­keak­si arvioi­da min­kään yksit­täi­sen muu­tok­sen vai­ku­tuk­sia. Sekin, että ”kukaan” ei meni­si jou­lun viet­toon paik­kaan, jos­sa covi­dia on pal­jon, on pal­jon vel­kaa sosi­aa­li­sen etäi­syy­den pitä­mi­seen täh­tää­vil­le viran­omais­suo­si­tuk­sil­le sekä median tuot­ta­mal­le krii­si­tie­toi­suu­del­le. Toki oli­sin voi­nut vält­tää Inti­aan mat­kaa­mis­ta sii­nä pelos­sa, että saan esi­mer­kik­si anti­bioo­teil­le vas­tus­tus­ky­kyi­sen suo­lis­to­tau­din, mut­ta sai­rauk­sien pel­ko ei ole aiem­min turis­mia tap­pa­nut ja ihmi­set ovat olleet eri­lai­sis­ta ”tuliai­sis­ta” ehkä tar­peet­to­man­kin huolettomia.

        Mutu-ver­tai­lun vai­keu­des­ta huo­li­mat­ta halusin osal­lis­tua jul­ki­seen koro­na­stra­te­gia­kes­kus­te­luun täl­lai­sel­la blo­gil­la, jos­sa yri­tän lähes­tyä vai­ke­aa aihet­ta mah­dol­li­sim­man rakentavasti:
        https://puheenvuoro.uusisuomi.fi/tero-karttunen/koronarajoitusten-haittavaikutukset-ovat-pahemmat-kuin-itse-viruksen-uhka/

        Intian mat­kat ja resis­tan­tit bak­tee­rit ovat monel­le aika abstrak­te­ja käsit­tei­tä, eikä aina per­he­lo­mia muu­ten­kaan, mut­ta et ehkä ole tie­toi­nen kuin­ka pal­jon osa ihmi­sis­tä on muut­ta­nut käyt­täy­ty­mis­tään alueil­la jois­sa covid on jo vai­kut­ta­nut voimakkaasti.

        Kos­ka luin artik­ke­li­si, muu­ta­ma kommentti

        Perus­o­le­tus, että talous­kus­tan­nuk­set joh­tu­vat ensi­si­jai­ses­ti rajoit­teis­ta eikä viruk­ses­ta on vää­rä. Täs­tä on pal­jon sitee­rat­tu jo edellä.

        Mut­ta vaik­ka eläi­sim­me vaih­toeh­tois­to­del­li­suu­des­sa, mis­sä viruk­sen vapaa­na rie­hu­mi­nen paran­tai­si talout­ta, mitään rajoit­tei­ta ei sik­si otet­tai­si käyt­töön ja ihmi­set vain sai­ras­tui­si­vat. Mik­si pitäi­si lopet­taa tähän? Val­tion perus­toi­min­to ja ole­mas­sao­lon oikeu­tus (ja käy­tän­nös­sä myös auk­to­ri­tee­tin perus­ta) on tur­val­li­suu­den luo­mi­nen. Kai­ken tämän voi­si sit­ten aina lopet­taa, jos väli­tön talou­del­li­nen hyö­ty ei ole näkö­pii­ris­sä, ja jat­kaa euge­niik­kaa ris­ki­ryh­mien van­huk­sis­ta mui­hin. Tiet­tyi­hin onnet­to­muuk­siin ja sai­rauk­siin, tai tiet­tyi­hin sopi­vas­ti vali­koi­tui­hin poti­las­ryh­miin, ei kan­na­ta rea­goi­da lain­kaan. Talou­del­li­ses­ti kan­nat­ta­mat­to­mia syn­ny­tyk­siä voi­daan ehkäis­tä taas suun­na­tuil­la ste­ri­loin­neil­la. Jopa maan­puo­lus­tuk­sen voi lopet­taa, kos­ka se ei ole pelas­ta­nut kenen­kään hen­keä pit­kään aikaan, jne.

      4. Jan­ne:
        Mut­ta vaik­ka eläi­sim­me vaih­toeh­tois­to­del­li­suu­des­sa, mis­sä viruk­sen vapaa­na rie­hu­mi­nen paran­tai­si talout­ta, mitään rajoit­tei­ta ei sik­si otet­tai­si käyt­töön ja ihmi­set vain sai­ras­tui­si­vat. Mik­si pitäi­si lopet­taa tähän? Val­tion perus­toi­min­to ja ole­mas­sao­lon oikeu­tus (ja käy­tän­nös­sä myös auk­to­ri­tee­tin perus­ta) on tur­val­li­suu­den luo­mi­nen. Kai­ken tämän voi­si sit­ten aina lopet­taa, jos väli­tön talou­del­li­nen hyö­ty ei ole näkö­pii­ris­sä, ja jat­kaa euge­niik­kaa ris­ki­ryh­mien van­huk­sis­ta mui­hin. Tiet­tyi­hin onnet­to­muuk­siin ja sai­rauk­siin, tai tiet­tyi­hin sopi­vas­ti vali­koi­tui­hin poti­las­ryh­miin, ei kan­na­ta rea­goi­da lain­kaan. Talou­del­li­ses­ti kan­nat­ta­mat­to­mia syn­ny­tyk­siä voi­daan ehkäis­tä taas suun­na­tuil­la ste­ri­loin­neil­la. Jopa maan­puo­lus­tuk­sen voi lopet­taa, kos­ka se ei ole pelas­ta­nut kenen­kään hen­keä pit­kään aikaan, jne. 

        Kii­tos kom­men­teis­ta­si ja on arvo­kas­ta, että täs­sä välil­lä uti­li­ta­ris­ti­sek­si käy­väs­sä kes­kus­te­lus­sa muis­tu­tat myös val­tion — tai yhteis­kun­nan, kuten tyk­kään sanoa ‑vel­vol­li­suuk­sis­ta yksi­lön elä­mää, ihmi­sar­voa ja perus­oi­keuk­sia koh­taan. Tär­keä mut­ta vai­kea aihe sanoa mitään tyhjentävää.

        Val­tion ja hal­lin­toa­la­mai­sen suh­det­ta tai­det­tiin edel­li­sen ker­ran pun­ta­roi­da enem­män Uuden­maan sulun kal­tais­ten perus­oi­keuk­sien kaven­nus­ten aikaan kevääl­lä. Sat­tu­mal­ta par­hail­laan kes­kus­tel­laan taas mas­ki­pa­kos­ta ja “suo­si­tel­laan vah­vas­ti” isom­pien yksi­tyis­ti­lai­suuk­sien peruut­ta­mis­ta. Onnek­si kukaan, eivät rajoi­tus­ten kii­vaim­mat kan­nat­ta­jat eivät­kä nii­den vas­tus­ta­jat, ei sen­tään oikeas­ti kaa­vai­le mitään luet­te­le­mie­si kal­tai­sia hir­mu­te­ko­ja tai yhtä sää­li­mät­tö­miä toi­mia! Sik­si ehdo­tan, että ei nyt kaa­pa­ta Osmon blo­gia ja men­nä täs­sä aihees­sa tätä syvemmälle. 🙂

Vastaa käyttäjälle Jalonen Peruuta vastaus

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Notify me of followup comments via e-mail. You can also subscribe without commenting.