Helsingin keskustavisio

Kaupunkiym­päristölau­takun­nan listal­la on Helsin­gin keskus­tavi­sio. Miten keskus­taa tule­vaisu­udessa kehitetään. Val­ta­van tärkeä asia.

Min­un on vaikea lukea visiotek­ste­jä. Van­ha hyvä viisaus on, että jos jostain kan­nan­oto­s­ta ei voi olla erim­ieltä, koko kan­nan­ot­to on turha. Jos tätä nou­datet­taisi­in, ja itses­tään selvä liirum­laarum pois­tet­taisi­in, 43-sivuinen visiopa­peri ohen­tu­isi merkittävästi.

Visios­sa tavoit­teena on jatkos­sakin säi­lyt­tää Helsin­gin keskus­ta Suomen toimin­nal­lis­es­ti monipuolise­na pääkeskuksena.

Joskus 15 vuot­ta sit­ten en pitänyt mitenkään itses­tään­selvyytenä, että Helsin­gin keskus­ta säi­lyt­tää ase­maansa edes pääkaupunkiseudun sisäl­lä. Kuvit­telin, että Van­taa ja Espoo rak­en­ta­vat sille kil­paile­via, monipuolisia ja helpom­min saavutet­tavia kil­pail­i­joi­ta. Eri­tyis­es­ti Espool­la oli edel­ly­tyk­set rak­en­taa metro­radan var­teen jotain todel­la hienoa.

Nyt on käynyt ilmi, että Espoo ja Van­taa eivät halun­neet tart­tua tähän tilaisu­u­teen vaan rak­en­ta­vatkin per­in­teisiä radan­var­ren lähiöitä, jois­sa kaupunki­mais­ten palvelu­jen sijas­ta on amerikkalaisen kaupun­gin repub­likaanivyöhyk­keeltä tut­tu shop­ping mall ja jos­sa katu­jen sijas­ta on teitä ja jalankulkuym­päristö on kaiken kaikki­aan ankea.

Helsin­gin keskus­tan tule­vaisu­us  on siis pelastettu.

Haastei­ta keskus­tan elin­voimaisu­udelle antaa erikoiskau­pan siir­tymi­nen net­ti­in. Tosin se haas­taa myös Van­taan ja Espoon automar­ketit. Jos asi­aa ajat­telee posi­ti­ivis­es­ti, keskus­tas­ta löy­tyy jatkos­sa paljon tilaa kaik­keen muuhun kivaan.

Kaikki­han me tiedämme, että visio tarkoit­taa harhanäkyä, joka saavute­taan uskon­nol­lises­sa hurmok­ses­sa tai huumei­den avulla.

Tästäkin huoli­mat­ta ajat­telin muu­ta­man postauk­sen ver­ran käsitel­lä visio­ta ja visioi­da vähän itsekin.

17 vastausta artikkeliin “Helsingin keskustavisio”

  1. Visio tarkoit­taa myös harhanäkyä, johon voi tutus­tua esimerkik­si kaupunkisu­un­nit­telu­vi­ras­ton ja raken­nus­li­ikkei­den julkaise­mis­sa havainnekuvissa.

  2. Helsin­gin keskus­ta on pelastet­tu lähin­nä tahat­tomasti rak­en­tamisen sään­te­lyl­lä, arkkite­htien visioil­la ja poli­ti­ikalla, joka sekoit­taa suju­vasti kaverikap­i­tal­is­min ja vasem­mis­to­laisen asuntopolitiikan. 

    Pait­si että nykyään ei voi enää kaavoit­taa keskus­taa, se on lail­la ja normeil­la kiel­let­ty, niin kaa­va-arkkite­htikyöstit eivät edes moista halua: kadut kuu­luu piirtää mutkalle vapaal­la kädel­lä, 200 metrin välein pitää olla “paik­ka” eli suomek­si aukio, umpiko­rt­telis­sa pitää olla reikä (jol­loin se ei ole umpiko­rt­teli) ynnä muu­ta ihan­net­ta, joka tarkoit­taa, että nykyään saadaan parhaim­mil­laankin aikaan lähin­nä tiivi­itä lähiöitä, mut­tei mitään, mikä muis­tut­taisi ennen toista maail­ma­so­taa raken­net­tu­ja kaupunkikeskustoja. 

    Tähän kun ynnää vasem­mis­to­laisen asun­topoli­ti­ikan, eli että merkit­tävä osa uus­tuotan­nos­ta menee ostovoimat­tomille kansalaisille yhteiskun­nan tuke­m­ana, sekä raken­nut­ta­jien ja pääo­masi­joit­ta­jien haluaman/vaatiman asi­akasvir­to­jen teen­näisen keskit­tämisen liiken­ner­atkaisuil­la raken­net­ta­van uuden alueen keskelle ostari­in, niin alkaa olla selvää, että uusien aluei­den kadun­var­sil­la ei ole edel­ly­tyk­siä kuin kebab-pizzer­ille, parhaim­mil­laan s‑ryhmän rav­in­to­lalle ja alepalle.

    Jos halu­aa asua kaupungis­sa, pitää Suomes­sa asua kilo­metrin säteel­lä kol­men sepän pat­saas­ta, mielu­usti eteläpuolel­la, tai sit­ten on vaan muutet­ta­va ulko­maille, joka on kyl­lä jo ilmas­ton ja vero­tuk­sen puoles­ta hyvä vaihtoehto.

  3. “Nyt on käynyt ilmi, että Espoo ja Van­taa eivät halun­neet tart­tua tähän tilaisu­ur­teen vaan rak­en­ta­vatkin per­in­teisiä radan­var­ren lähiöitä, jois­sa kaupunki­mais­ten palvelu­jen sijas­ta on amerikkalaisen kaupun­gin repub­likaanivyöhyk­keeltä tut­tu shop­ping mall ja jos­sa katu­jen sijas­ta on teitä ja jalankulkuym­päristö on kaiken kaikki­aan ankea.”

    Heh. Helsin­ki ei radan­var­si malle­ja raken­na, mitä nyt Itis ja Tripla pää­sivät vähän lip­sah­ta­maan rato­jen var­sille. Helsinkiläisenä taidon­näyt­teenä myös pyöräi­lyym­päristö on molem­mis­sa eri­no­maisen huono, vaik­ka Itis nyt on päästy suun­nilleen pel­toaukealle rak­en­ta­maan ja Pasi­lan remont­ti­in käytet­ty mil­jarde­ja mut­ta pyöräre­itit ovat huonom­mat kuin ennen remonttia.

    1. Kyl­lä, myös Helsin­ki on epäon­nis­tunut aluekeskusten rak­en­tamises­sa pieniksi kaupungeik­si. Itäkeskus on suo­ranainen katas­trofi, Mal­mi menetet­ty mahdollisuus.

    2. antti:
      … ja Pasi­lan remont­ti­in käytet­ty mil­jarde­ja mut­ta pyöräre­itit ovat huonom­mat kuin ennen remonttia.

      Mut­ta niin on ollut tarkoi­tus alun­perinkin. Tri­plan alla on 4000 parkkipaikkaa ja lisäk­si autoli­iken­teelle 130 miljoon­aa mak­sanut eri­ta­so­ratkaisu pohjoiseen, itään ja etelään tun­nelei­neen. Pyörä­tien pätk­iä on siel­lä tääl­lä, mut­ta suju­vista yhteyk­sistä ei ole tietoakaan. Tripla on suun­nitel­tu autoille, ei polkupyörille. Kaiken kru­u­naa Teol­lisu­uskadulle johta­va tun­neli, jos­sa pyöräi­ly on liiken­nemerkin avul­la kiel­let­ty! Kan­nat­taa kokeil­la kyseinen tun­neli polkupyöräl­lä, se on usko­mat­toman kätevä yhteys idän suuntaan.

  4. Käväisin pitkästä aikaa Tallinnas­sa. En tiedä — vaik­ka kyl­lä osaan arvail­la — mikä on ollut visio. Jäl­ki on kuitenkin aivan käit­tämät­tömän hienoa ver­rat­tuna mihinkään suo­ma­laiseen tai edes ruot­salaiseen kaupunkiin. 

    Turul­la ja Tam­pereel­la (jo toki monel­la muul­la) on ollut visio ja ainakin Turku on mielestäni oikeal­la ural­la. Voi tosin olla, että rahat lop­puu, jos rak­en­ta­vat raiti­o­tien. Turku ei kuitenkaan ole lähel­läkään Tallinnaa. 

    Toki Tallinnan hienous seisoo ja kaatuu suo­ma­lais­ten tur­istien mukana. Ja van­ha kaupun­ki on euroop­palaista aatelia. Silti kehotan Osmoakin men­emän naa­puri­in ja kat­so­maan kaupunkia sil­lä silmällä.

    1. Atom­isti:
      Käväisin pitkästä aikaa Tallinnas­sa. En tiedä – vaik­ka kyl­lä osaan arvail­la – mikä on ollut visio. Jäl­ki on kuitenkin aivan käit­tämät­tömän hienoa ver­rat­tuna mihinkään suo­ma­laiseen tai edes ruot­salaiseen kaupunkiin. 

      Turul­la ja Tam­pereel­la (jo toki monel­la muul­la) on ollut visio ja ainakin Turku on mielestäni oikeal­la ural­la. Voi tosin olla, että rahat lop­puu, jos rak­en­ta­vat raitiotien.Turku ei kuitenkaan ole lähel­läkään Tallinnaa.

      Toki Tallinnan hienous seisoo ja kaatuu suo­ma­lais­ten tur­istien mukana. Ja van­ha kaupun­ki on euroop­palaista aatelia. Silti kehotan Osmoakin men­emän naa­puri­in ja kat­so­maan kaupunkia sil­lä silmällä.

      Helsinki­in pitäisi rak­en­taa kopio Viipurin van­has­ta kaupungista, kos­ka emme tai­da saa­da sitä takaisin Suomelle muul­la tavoin. Ehdotan paikak­si Töölönlahtea.

  5. Ei Espoon isom­mis­sa keskuk­sis­sa mitään vikaa ole, ihan toimivi­a­han ne ovat. Tiivistä keskus­tako­rt­telia sisäpi­hoi­neen, kivi­jalka­kaup­po­ja, rav­in­toloi­ta, kult­tuu­ri­tar­jon­taa, esim Suomen kävi­jämääriltään ja teoskokoel­mal­taan suurin kir­jas­to on Lep­pä­vaaras­sa. Myös Van­taan Tikkuri­la on ihan viihty­isä kaupunkikeskus. Nämä palvel­e­vat tietenkin enem­män paikallisia tarpei­ta n 10 km säteel­lä, ei niiden ole monipuolisu­udel­laan pakko kil­pail­la Helsin­gin keskus­tan kanssa.
    Ain­oa ongel­ma ovat jatku­vat raken­nustyöt, jot­ka saa­vat seudut muis­tut­ta­maan taistelutannerta.

    1. Suomen kävi­jämääriltään ja teoskokoel­mal­taan suurin kir­jas­to on Leppävaarassa

      Kävi­jämääriltään ja myös lain­aus­määriltään Oodi on kyl­lä aivan ylivoimainen ja hakkasi ainakin viime vuon­na Sel­l­on kir­jas­ton yhden suh­teessa kolmeen.

      1. Osmo Soin­in­vaara: Kävi­jämääriltään ja myös lain­aus­määriltään Oodi on kyl­lä aivan ylivoimainen ja hakkasi ainakin viime vuon­na Sel­l­on kir­jas­ton yhden suh­teessa kolmeen.

        Mun isäl­lä on isom­pi raket­tikikir­jas­to kuin sun isälläs.

        Kävin Ood­is­sa kat­so­mas­sa luonon­ti­eteen käsikirkas­toa. kiitet­tävä kokoe­lam 80-luvun kirjllisutta

      2. Markku af, Kir­joituk­seni oli vas­taus väit­teeseen, että Sel­l­on kir­jas­to on kävi­jämääriltään Suomen suurin kir­jas­to. Yritän kyky­jeni mukaan kor­ja­ta väärät väit­teet, kos­ka en halua niitä levittää..

  6. Umpiko­rt­teli ruu­tukaavas­sa ei nyt vält­tämät­tä ole Suomes­sa se paras vai­h­toe­hto, kun lääniä riit­tää. Suomes­sa kaupunkivi­siot ajoite­taan heinäeloku­un vai­h­teeseen, vaik­ka ne pitäisi ajoit­taa jouluku­un loskake­li­in. Itse Soin­in­vaarakin sor­tuu tähän käve­ly- ja pyöräilyvisioineen.

    Tam­pereel­la raken­net­ti­in tiivistä Här­mälän­ran­taan. Palveluina yksi Sale ja yksi juot­to­la. Pelkkää beto­nia, mitään­sanomat­tomat kapeat kadut, val­tavasti vuokra-asun­to­ja, ja suuri asukasvaihtuvuus.

    Tam­pereen Hämeenkadun Itäpäästä piti tul­la oikein euroop­palainen katu, jos­sa ei henkilöau­to­ja ole. Bus­sitkin katoa­vat ratikan tieltä. Noh, todel­lisu­udessa se on tyr­mistyt­tävän törkyi­nen paik­ka, jos­sa kusek­si­taan, uloste­taan ja roskataan miten sat­tuu ja narkkareil­ta saa ostet­tua vaik­ka rynnäkkökiväärin.

    Tam­pereen Rati­na on samaa sar­jaa. Kahdessa ker­rokses­sa on tuhat autopaikkaa, ja alem­mal­la har­joite­taan avoin­ta huumekaup­paa. Itse kaup­pakeskus on ihan ok, mut­ta se on kuitenkin hyvin kylmä ja kova ympäristö, ulkop­uolel­la taas ei kukaan viihdy, kos­ka se on pelkkää beto­nia. Pait­si, jos Rati­nan sta­di­ol­la on jokin mak­sulli­nen tapah­tu­ma, niin ihmiset kerään­tyvät Rati­nan por­taille sitä kuuntelemaan.

    Sori nyt vain stadi­laiset tästä man­se­vuo­datuk­ses­ta, mut­ta kyl­lä tässä on kyse paljon syvemmästä.

    Suomes­sa on puu­ta ja luon­toa. Se on se jut­tu, mik­si tur­is­tit tule­vat Suomeen nyl­jet­täväk­si. Mut­ta miten se näkyy maamme arkkite­htu­uris­sa ja kaupungeis­sa? Ei mitenkään. On totaalisen pöyristyt­tävää, että miten rumaa ja hal­pa­mais­tako­pi­oin­tia tässä maas­sa har­joite­taan ja on harjoitettu.

    Jos Euroopas­ta siir­ret­täisi­in jokin keski­aikainen kaupun­gin keskus­ta Suomeen, niin ei se olisi Suomes­sa viihty­isä edes kesäl­lä. Ensin­näkin Suomes­sa sat­tuneesta syys­tä aurinko pais­taa mata­lal­ta, jol­loin sisäpi­hat ja kadut ovat kolkko­ja pimeitä myös kesäl­lä. Toisek­si Suomes­sa ollaan autokansaa. Ilmas­ton­muu­tok­sen näkökul­mas­ta autoilu on ongel­ma enää tämän vuosikymme­nen ajan. Sen jäl­keen autot ovat päästöt­tömiä, ja mitä toden­näköisem­min sähkö ja vety on tuotet­tu uusi­u­tuvil­la ener­gian tuotantomuodoilla.

    Pyörät ovat ihan kivo­ja, mut­ta hyvin har­va niil­lä painaa ympäri vuo­den. Vielä harvem­pi tekee niil­lä lap­siper­heen kaup­pareis­sut ja muut har­ras­tuk­set. Lähin­nän työ­matkat, jos ei ole kovin mon­taa las­ta kul­jetet­ta­vana. Kun sohjos­sa pol­kee, niin kas­vaa ruoka­halu ja läs­ki palaa. Mut­ta kuka jak­saa käy­dä kahdesti päivässä suihkus­sa vain työ­matko­jen vuok­si? Kuin­ka moni työ­paik­ka tar­joaa sen suihkun, kui­v­a­tuskaapin, ja vieläpä narkkarinkestävän pyörä­varas­ton? Kuinka­han paljon talvipyöräi­lyn oheis­päästöt ovat?

    Suomes­sa pitäisi ymmärtää, että miten onnel­lises­sa ase­mas­sa me olemme. Meil­lä on puh­das­ta ilmaa, vet­tä ja ennen kaikkea tilaa. Me voisimme rak­en­taa väljiä kaupunke­ja, lähin­nä puus­ta ja sisäl­lyt­tää luon­non osak­si kaupunkia. Tek­nol­o­gis­es­ti näp­päränä kansana kyken­emme kehit­tämään teknolo­giaa, joka nivoutuu ele­gan­tisti tähän luon­non ja puu­rak­en­tamisen harmoniaan.

    Met­sässä kulkem­i­nen, puiden halaami­nen ja muu höpö­tys toimii ihan oikeasti ja lievit­tää stressiä.

    Myös melu absorboituu tehokkaasti, mikäli kaupunki­rakenne on väljää ja sisältää pui­ta, pen­sai­ta ja eri­laisia pin­to­ja ääniä heijastaen.

    Ratikan koli­nalle olisi vai­h­toe­hto: sähköbus­si. Se on hil­jainen, eikä infra­struk­tu­uri vaa­di jäykkiä rak­en­tei­ta kiskoi­neen. Tekoä­lyn avus­tuk­sel­la sähköbus­sit voivat ajaa toisi­in­sa linkit­tyneinä, jol­loin bus­sikaisto­jen kap­a­siteet­ti on aika valtava.

    Väljässä kaupungis­sa toteu­tuu myös val­on tasaisem­pi jakau­tu­mi­nen, jol­loin use­ampi kaupunki­lainen pääsee siitä vähästä val­osta naut­ti­maan. Jopa mar­ras-huhtiku­un har­maat säät ovat miel­lyt­tävämpiä, mikäli ympäristö on puis­tom­ainen ja nokke­lasti valais­tu, val­osaastet­ta kuitenkaan tuot­ta­mat­ta. Tam­pereel­la on tuo­hon aikaan val­o­ja puis­tolehmuk­sis­sa — erit­täin hyvä.

    Entäpä se keskus­ta? No Suomes­sa se on tietysti tori. Siel­lä pakokaa­su haisee ja on kylmä. Myyjät vetää röök­iä ja asi­akkaat rykii.

    Se tosin voisi myös olla puun ja lasin liit­to, paviljon­ki, jos­sa olisi viihty­isää läpi vuo­den. Se voisi olla paik­ka, jos­sa tavat­taisi­in ihmisiä ympäri vuo­den, ja jos­sa nau­tit­taisi­in vapaa-ajas­ta muu­toinkin kuin ryypäten ja öristen.

    Mut­ta turhaan minä haaveilen, kos­ka ei suo­ma­laisil­la ole omaa arkkite­htu­uria, eikä halua lähteä sel­l­aista toteut­ta­maan, vaik­ka kaik­ki palaset koko maail­man mit­takaavas­sa upeaan ja har­moniseen kaupunki­in on nenän edessä.

    Tiivistä, elo­ton­ta, ja kylmää beto­nia rän­täsateel­la ryy­ditet­tynä tilkkutäkkimäiseen tyyliin.

    1. Suomes­sa on puu­ta ja luon­toa. Se on se jut­tu, mik­si tur­is­tit tule­vat Suomeen nyljettäväksi.

      Puut­tumat­ta muuten hie­man ennakkolu­u­loiseen kir­joituk­seen totean, että ylivoimais­es­ti eniten tur­is­te­ja tulee Helsinkiin.

      1. Osmo Soin­in­vaara: Puut­tumat­ta muuten hie­man ennakkolu­u­loiseen kir­joituk­seen totean, että ylivoimais­es­ti eniten tur­is­te­ja tulee Helsinkiin.

        No joo, pari miljoon­aa työ­matkayöpymistä ja toinen moko­ma vapaa-ajan matkaajia.

        Mut­ta Helsinkikin korostaa luon­non­läheisyy­den ole­van se matkailuvetovoima.

    2. Lau­ri Kumpu­lainen:
      Pyörät ovat ihan kivo­ja, mut­ta hyvin har­va niil­lä painaa ympäri vuo­den. Vielä harvem­pi tekee niil­lä lap­siper­heen kaup­pareis­sut ja muut har­ras­tuk­set. Lähin­nän työ­matkat, jos ei ole kovin mon­taa las­ta kul­jetet­ta­vana. Kun sohjos­sa pol­kee, niin kas­vaa ruoka­halu ja läs­ki palaa. Mut­ta kuka jak­saa käy­dä kahdesti päivässä suihkus­sa vain työ­matko­jen vuok­si? Kuin­ka moni työ­paik­ka tar­joaa sen suihkun, kui­v­a­tuskaapin, ja vieläpä narkkarinkestävän pyörä­varas­ton? Kuinka­han paljon talvipyöräi­lyn oheis­päästöt ovat? 

      Tei­den ylläpi­toon ja kun­nos­s­api­toon käytet­tävistä resurs­seista muu­ta­ma pros­ent­ti jää muille kuin ajo­radoille. Talvel­la ajo­ra­dat suo­lataan sulik­si ja rän­tä aurataan viereiselle kevyen liiken­teen väylälle. Nas­toil­la urille raavit­tu ajo­ra­ta päällystetään muu­ta­man vuo­den välein samal­la kun viere­inen kevyen liiken­teen väylä on ollut kor­jaa­mat­ta aina ja on siten täyn­nä railo­ja. Seli­tys: ei ole rahaa! Kyl­lä on, mut­ta se käytetään ajo­ra­to­jen ylläpitoon.

      Tämä on jär­jestelmä, jota ylläpi­de­tään vuon­na 2020: kaikkien veroeu­rot ohjataan ajo­ra­to­jen ylläpi­toon. Sit­ten ihme­tel­lään, kun ihmiset ei pyöräile, talvel­la tai kesäl­lä, vaan val­it­se­van auton.

  7. Espoolaiset ja van­taalaiset sekä yhä enem­män myös helsinkiläiset tykkäävät käy­dä isois­sa kaup­pakeskuk­sis­sa, ostok­set voi tehdä ilman sään aiheut­ta­maa hait­taa, julkiset tuo­vat suo­raan kaup­pakeskuk­seen, autol­la pääsee per­ille sekä pysäköidä voi hal­lis­sa. Myös liikkeitä ja valin­nan­varaa on riit­tävästi ilman pitk­iä siir­tymiä rän­täsateessa kau­pas­ta toiseen. Näyt­tää siltä että kaup­pakeskusten (ja myös net­tikau­pan) mukavu­us on voit­ta­mas­sa kaupunkien keskus­takaup­po­jen nos­tal­gian. Kaupunkien kesku­s­tat tule­vat entistä enem­män muut­tumaan palvelu­alueek­si baarei­neen, kahviloi­neen ja kult­tuu­ri­tar­jon­toi­neen, en pitäisi tätä kovin huonon­akaan asiana. Mikäli kaupun­ki taasen halu­aa että keskus­ta pysyy edelleen suosit­tuna kaup­pa­paikkana, on luo­ta­va parem­mat olo­suh­teet, katet­tu­ja katu­ja ja liukukäytäviä.

  8. > julkiset tuo­vat suo­raan kauppakeskukseen

    Olen ihme­tel­lyt mik­si liiken­nelaitok­sen palvelu­ja tarvit­se­via fir­mo­ja ei ote­ta mukaan toimin­nan rahoi­tusku­vioi­hin. Ei koske vain Helsinkiä. Ovathan fir­mat bussien tarvit­si­joi­ta siinä mis­sä matkus­ta­jatkin. Jos bussien ei anneta kul­jet­taa asi­akkai­ta kau­pan ovelle, tule­vat he oma­l­la autol­la pienenkin asian tähden.

    Monikin kaup­pakeskus olisi valmis mak­samaan, että pääovelle saadaan bus­sipysäk­ki, että bus­sista saa astua suo­raan sisään satoi tai pais­toi. – Avoin kil­pailu löytää opti­maaliset ratkaisut. – Nykymeinin­ki on se, että poli­it­tisil­la suhteil­la Pris­ma saa pysäkin “sopi­vaan paikkaan” ja kil­pail­i­jan pysäk­ki viedään kauas ja sille vielä annetaan sel­l­ainen nimi, jos­ta ei voi päätel­lä mar­ketin läheisyyttä.

Vastaa käyttäjälle R.Silfverberg Peruuta vastaus

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Notify me of followup comments via e-mail. You can also subscribe without commenting.