Helsingin keskustavisio

Kau­pun­kiym­pä­ris­tö­lau­ta­kun­nan lis­tal­la on Hel­sin­gin kes­kus­ta­vi­sio. Miten kes­kus­taa tule­vai­suu­des­sa kehi­te­tään. Val­ta­van tär­keä asia.

Minun on vai­kea lukea visio­teks­te­jä. Van­ha hyvä vii­saus on, että jos jos­tain kan­na­no­tos­ta ei voi olla eri­miel­tä, koko kan­nan­ot­to on tur­ha. Jos tätä nou­da­tet­tai­siin, ja itses­tään sel­vä lii­rum­laa­rum pois­tet­tai­siin, 43-sivui­nen visio­pa­pe­ri ohen­tui­si merkittävästi.

Visios­sa tavoit­tee­na on jat­kos­sa­kin säi­lyt­tää Hel­sin­gin kes­kus­ta Suo­men toi­min­nal­li­ses­ti moni­puo­li­se­na pääkeskuksena.

Jos­kus 15 vuot­ta sit­ten en pitä­nyt miten­kään itses­tään­sel­vyy­te­nä, että Hel­sin­gin kes­kus­ta säi­lyt­tää ase­maan­sa edes pää­kau­pun­ki­seu­dun sisäl­lä. Kuvit­te­lin, että Van­taa ja Espoo raken­ta­vat sil­le kil­pai­le­via, moni­puo­li­sia ja hel­pom­min saa­vu­tet­ta­via kil­pai­li­joi­ta. Eri­tyi­ses­ti Espool­la oli edel­ly­tyk­set raken­taa met­ro­ra­dan var­teen jotain todel­la hienoa.

Nyt on käy­nyt ilmi, että Espoo ja Van­taa eivät halun­neet tart­tua tähän tilai­suu­teen vaan raken­ta­vat­kin perin­tei­siä radan­var­ren lähiöi­tä, jois­sa kau­pun­ki­mais­ten pal­ve­lu­jen sijas­ta on ame­rik­ka­lai­sen kau­pun­gin republi­kaa­ni­vyö­hyk­keel­tä tut­tu shop­ping mall ja jos­sa katu­jen sijas­ta on tei­tä ja jalan­kul­ku­ym­pä­ris­tö on kai­ken kaik­ki­aan ankea.

Hel­sin­gin kes­kus­tan tule­vai­suus  on siis pelastettu.

Haas­tei­ta kes­kus­tan elin­voi­mai­suu­del­le antaa eri­kois­kau­pan siir­ty­mi­nen net­tiin. Tosin se haas­taa myös Van­taan ja Espoon auto­mar­ke­tit. Jos asi­aa ajat­te­lee posi­tii­vi­ses­ti, kes­kus­tas­ta löy­tyy jat­kos­sa pal­jon tilaa kaik­keen muu­hun kivaan.

Kaik­ki­han me tie­däm­me, että visio tar­koit­taa har­ha­nä­kyä, joka saa­vu­te­taan uskon­nol­li­ses­sa hur­mok­ses­sa tai huu­mei­den avulla.

Täs­tä­kin huo­li­mat­ta ajat­te­lin muu­ta­man pos­tauk­sen ver­ran käsi­tel­lä visio­ta ja visioi­da vähän itsekin.

17 vastausta artikkeliin “Helsingin keskustavisio”

  1. Visio tar­koit­taa myös har­ha­nä­kyä, johon voi tutus­tua esi­mer­kik­si kau­pun­ki­suun­nit­te­lu­vi­ras­ton ja raken­nus­liik­kei­den jul­kai­se­mis­sa havainnekuvissa.

  2. Hel­sin­gin kes­kus­ta on pelas­tet­tu lähin­nä tahat­to­mas­ti raken­ta­mi­sen sään­te­lyl­lä, ark­ki­teh­tien visioil­la ja poli­tii­kal­la, joka sekoit­taa suju­vas­ti kave­ri­ka­pi­ta­lis­min ja vasem­mis­to­lai­sen asuntopolitiikan. 

    Pait­si että nyky­ään ei voi enää kaa­voit­taa kes­kus­taa, se on lail­la ja nor­meil­la kiel­let­ty, niin kaa­va-ark­ki­teh­ti­kyös­tit eivät edes mois­ta halua: kadut kuu­luu piir­tää mut­kal­le vapaal­la kädel­lä, 200 met­rin välein pitää olla “paik­ka” eli suo­mek­si aukio, umpi­kort­te­lis­sa pitää olla rei­kä (jol­loin se ei ole umpi­kort­te­li) ynnä muu­ta ihan­net­ta, joka tar­koit­taa, että nyky­ään saa­daan par­haim­mil­laan­kin aikaan lähin­nä tii­vii­tä lähiöi­tä, mut­tei mitään, mikä muis­tut­tai­si ennen tois­ta maa­il­ma­so­taa raken­net­tu­ja kaupunkikeskustoja. 

    Tähän kun ynnää vasem­mis­to­lai­sen asun­to­po­li­tii­kan, eli että mer­kit­tä­vä osa uus­tuo­tan­nos­ta menee osto­voi­mat­to­mil­le kan­sa­lai­sil­le yhteis­kun­nan tuke­ma­na, sekä raken­nut­ta­jien ja pää­oma­si­joit­ta­jien haluaman/vaatiman asia­kas­vir­to­jen teen­näi­sen kes­kit­tä­mi­sen lii­ken­ne­rat­kai­suil­la raken­net­ta­van uuden alu­een kes­kel­le osta­riin, niin alkaa olla sel­vää, että uusien aluei­den kadun­var­sil­la ei ole edel­ly­tyk­siä kuin kebab-pizze­ril­le, par­haim­mil­laan s‑ryhmän ravin­to­lal­le ja alepalle.

    Jos halu­aa asua kau­pun­gis­sa, pitää Suo­mes­sa asua kilo­met­rin säteel­lä kol­men sepän pat­saas­ta, mie­luus­ti ete­lä­puo­lel­la, tai sit­ten on vaan muu­tet­ta­va ulko­mail­le, joka on kyl­lä jo ilmas­ton ja vero­tuk­sen puo­les­ta hyvä vaihtoehto.

  3. Nyt on käy­nyt ilmi, että Espoo ja Van­taa eivät halun­neet tart­tua tähän tilai­suur­teen vaan raken­ta­vat­kin perin­tei­siä radan­var­ren lähiöi­tä, jois­sa kau­pun­ki­mais­ten pal­ve­lu­jen sijas­ta on ame­rik­ka­lai­sen kau­pun­gin republi­kaa­ni­vyö­hyk­keel­tä tut­tu shop­ping mall ja jos­sa katu­jen sijas­ta on tei­tä ja jalan­kul­ku­ym­pä­ris­tö on kai­ken kaik­ki­aan ankea.”

    Heh. Hel­sin­ki ei radan­var­si mal­le­ja raken­na, mitä nyt Itis ja Tripla pää­si­vät vähän lip­sah­ta­maan rato­jen var­sil­le. Hel­sin­ki­läi­se­nä tai­don­näyt­tee­nä myös pyö­räi­lyym­pä­ris­tö on molem­mis­sa erin­omai­sen huo­no, vaik­ka Itis nyt on pääs­ty suun­nil­leen pel­toau­keal­le raken­ta­maan ja Pasi­lan remont­tiin käy­tet­ty mil­jar­de­ja mut­ta pyö­rä­rei­tit ovat huo­nom­mat kuin ennen remonttia.

    1. Kyl­lä, myös Hel­sin­ki on epä­on­nis­tu­nut alue­kes­kus­ten raken­ta­mi­ses­sa pie­nik­si kau­pun­geik­si. Itä­kes­kus on suo­ra­nai­nen kata­stro­fi, Mal­mi mene­tet­ty mahdollisuus.

    2. ant­ti:
      … ja Pasi­lan remont­tiin käy­tet­ty mil­jar­de­ja mut­ta pyö­rä­rei­tit ovat huo­nom­mat kuin ennen remonttia.

      Mut­ta niin on ollut tar­koi­tus alun­pe­rin­kin. Triplan alla on 4000 park­ki­paik­kaa ja lisäk­si auto­lii­ken­teel­le 130 mil­joo­naa mak­sa­nut eri­ta­so­rat­kai­su poh­joi­seen, itään ja ete­lään tun­ne­lei­neen. Pyö­rä­tien pät­kiä on siel­lä tääl­lä, mut­ta suju­vis­ta yhteyk­sis­tä ei ole tie­toa­kaan. Tripla on suun­ni­tel­tu autoil­le, ei pol­ku­pyö­ril­le. Kai­ken kruu­naa Teol­li­suus­ka­dul­le joh­ta­va tun­ne­li, jos­sa pyö­räi­ly on lii­ken­ne­mer­kin avul­la kiel­let­ty! Kan­nat­taa kokeil­la kysei­nen tun­ne­li pol­ku­pyö­räl­lä, se on usko­mat­to­man käte­vä yhteys idän suuntaan.

  4. Käväi­sin pit­käs­tä aikaa Tal­lin­nas­sa. En tie­dä — vaik­ka kyl­lä osaan arvail­la — mikä on ollut visio. Jäl­ki on kui­ten­kin aivan käit­tä­mät­tö­män hie­noa ver­rat­tu­na mihin­kään suo­ma­lai­seen tai edes ruot­sa­lai­seen kaupunkiin. 

    Turul­la ja Tam­pe­reel­la (jo toki monel­la muul­la) on ollut visio ja aina­kin Tur­ku on mie­les­tä­ni oikeal­la ural­la. Voi tosin olla, että rahat lop­puu, jos raken­ta­vat rai­tio­tien. Tur­ku ei kui­ten­kaan ole lähel­lä­kään Tallinnaa. 

    Toki Tal­lin­nan hie­nous sei­soo ja kaa­tuu suo­ma­lais­ten turis­tien muka­na. Ja van­ha kau­pun­ki on euroop­pa­lais­ta aate­lia. Sil­ti keho­tan Osmoa­kin mene­män naa­pu­riin ja kat­so­maan kau­pun­kia sil­lä silmällä.

    1. Ato­mis­ti:
      Käväi­sin pit­käs­tä aikaa Tal­lin­nas­sa. En tie­dä – vaik­ka kyl­lä osaan arvail­la – mikä on ollut visio. Jäl­ki on kui­ten­kin aivan käit­tä­mät­tö­män hie­noa ver­rat­tu­na mihin­kään suo­ma­lai­seen tai edes ruot­sa­lai­seen kaupunkiin. 

      Turul­la ja Tam­pe­reel­la (jo toki monel­la muul­la) on ollut visio ja aina­kin Tur­ku on mie­les­tä­ni oikeal­la ural­la. Voi tosin olla, että rahat lop­puu, jos raken­ta­vat raitiotien.Turku ei kui­ten­kaan ole lähel­lä­kään Tallinnaa.

      Toki Tal­lin­nan hie­nous sei­soo ja kaa­tuu suo­ma­lais­ten turis­tien muka­na. Ja van­ha kau­pun­ki on euroop­pa­lais­ta aate­lia. Sil­ti keho­tan Osmoa­kin mene­män naa­pu­riin ja kat­so­maan kau­pun­kia sil­lä silmällä.

      Hel­sin­kiin pitäi­si raken­taa kopio Vii­pu­rin van­has­ta kau­pun­gis­ta, kos­ka emme tai­da saa­da sitä takai­sin Suo­mel­le muul­la tavoin. Ehdo­tan pai­kak­si Töölönlahtea.

  5. Ei Espoon isom­mis­sa kes­kuk­sis­sa mitään vikaa ole, ihan toi­mi­via­han ne ovat. Tii­vis­tä kes­kus­ta­kort­te­lia sisä­pi­hoi­neen, kivi­jal­ka­kaup­po­ja, ravin­to­loi­ta, kult­tuu­ri­tar­jon­taa, esim Suo­men kävi­jä­mää­ril­tään ja teos­ko­koel­mal­taan suu­rin kir­jas­to on Lep­pä­vaa­ras­sa. Myös Van­taan Tik­ku­ri­la on ihan viih­tyi­sä kau­pun­ki­kes­kus. Nämä pal­ve­le­vat tie­ten­kin enem­män pai­kal­li­sia tar­pei­ta n 10 km säteel­lä, ei nii­den ole moni­puo­li­suu­del­laan pak­ko kil­pail­la Hel­sin­gin kes­kus­tan kanssa.
    Ainoa ongel­ma ovat jat­ku­vat raken­nus­työt, jot­ka saa­vat seu­dut muis­tut­ta­maan taistelutannerta.

    1. Suo­men kävi­jä­mää­ril­tään ja teos­ko­koel­mal­taan suu­rin kir­jas­to on Leppävaarassa

      Kävi­jä­mää­ril­tään ja myös lai­naus­mää­ril­tään Oodi on kyl­lä aivan yli­voi­mai­nen ja hak­ka­si aina­kin vii­me vuon­na Sel­lon kir­jas­ton yhden suh­tees­sa kolmeen.

      1. Osmo Soi­nin­vaa­ra: Kävi­jä­mää­ril­tään ja myös lai­naus­mää­ril­tään Oodi on kyl­lä aivan yli­voi­mai­nen ja hak­ka­si aina­kin vii­me vuon­na Sel­lon kir­jas­ton yhden suh­tees­sa kolmeen.

        Mun isäl­lä on isom­pi raket­ti­ki­kir­jas­to kuin sun isälläs.

        Kävin Oodis­sa kat­so­mas­sa luo­non­tie­teen käsi­kir­kas­toa. kii­tet­tä­vä kokoe­lam 80-luvun kirjllisutta

      2. Mark­ku af, Kir­joi­tuk­se­ni oli vas­taus väit­tee­seen, että Sel­lon kir­jas­to on kävi­jä­mää­ril­tään Suo­men suu­rin kir­jas­to. Yri­tän kyky­je­ni mukaan kor­ja­ta vää­rät väit­teet, kos­ka en halua nii­tä levittää..

  6. Umpi­kort­te­li ruu­tu­kaa­vas­sa ei nyt vält­tä­mät­tä ole Suo­mes­sa se paras vaih­toeh­to, kun lää­niä riit­tää. Suo­mes­sa kau­pun­ki­vi­siot ajoi­te­taan hei­näe­lo­kuun vaih­tee­seen, vaik­ka ne pitäi­si ajoit­taa jou­lu­kuun los­ka­ke­liin. Itse Soi­nin­vaa­ra­kin sor­tuu tähän käve­ly- ja pyöräilyvisioineen.

    Tam­pe­reel­la raken­net­tiin tii­vis­tä Här­mä­län­ran­taan. Pal­ve­lui­na yksi Sale ja yksi juot­to­la. Pelk­kää beto­nia, mitään­sa­no­mat­to­mat kapeat kadut, val­ta­vas­ti vuo­kra-asun­to­ja, ja suu­ri asukasvaihtuvuus.

    Tam­pe­reen Hämeen­ka­dun Itä­pääs­tä piti tul­la oikein euroop­pa­lai­nen katu, jos­sa ei hen­ki­lö­au­to­ja ole. Bus­sit­kin katoa­vat rati­kan tiel­tä. Noh, todel­li­suu­des­sa se on tyr­mis­tyt­tä­vän tör­kyi­nen paik­ka, jos­sa kusek­si­taan, ulos­te­taan ja ros­ka­taan miten sat­tuu ja nark­ka­reil­ta saa ostet­tua vaik­ka rynnäkkökiväärin.

    Tam­pe­reen Rati­na on samaa sar­jaa. Kah­des­sa ker­rok­ses­sa on tuhat auto­paik­kaa, ja alem­mal­la har­joi­te­taan avoin­ta huu­me­kaup­paa. Itse kaup­pa­kes­kus on ihan ok, mut­ta se on kui­ten­kin hyvin kyl­mä ja kova ympä­ris­tö, ulko­puo­lel­la taas ei kukaan viih­dy, kos­ka se on pelk­kää beto­nia. Pait­si, jos Rati­nan sta­diol­la on jokin mak­sul­li­nen tapah­tu­ma, niin ihmi­set kerään­ty­vät Rati­nan por­tail­le sitä kuuntelemaan.

    Sori nyt vain sta­di­lai­set täs­tä man­se­vuo­da­tuk­ses­ta, mut­ta kyl­lä täs­sä on kyse pal­jon syvemmästä.

    Suo­mes­sa on puu­ta ja luon­toa. Se on se jut­tu, mik­si turis­tit tule­vat Suo­meen nyl­jet­tä­väk­si. Mut­ta miten se näkyy maam­me ark­ki­teh­tuu­ris­sa ja kau­pun­geis­sa? Ei miten­kään. On totaa­li­sen pöy­ris­tyt­tä­vää, että miten rumaa ja hal­pa­mais­ta­ko­pioin­tia täs­sä maas­sa har­joi­te­taan ja on harjoitettu.

    Jos Euroo­pas­ta siir­ret­täi­siin jokin kes­kiai­kai­nen kau­pun­gin kes­kus­ta Suo­meen, niin ei se oli­si Suo­mes­sa viih­tyi­sä edes kesäl­lä. Ensin­nä­kin Suo­mes­sa sat­tu­nees­ta syys­tä aurin­ko pais­taa mata­lal­ta, jol­loin sisä­pi­hat ja kadut ovat kolk­ko­ja pimei­tä myös kesäl­lä. Toi­sek­si Suo­mes­sa ollaan auto­kan­saa. Ilmas­ton­muu­tok­sen näkö­kul­mas­ta autoi­lu on ongel­ma enää tämän vuo­si­kym­me­nen ajan. Sen jäl­keen autot ovat pääs­töt­tö­miä, ja mitä toden­nä­köi­sem­min säh­kö ja vety on tuo­tet­tu uusiu­tu­vil­la ener­gian tuotantomuodoilla.

    Pyö­rät ovat ihan kivo­ja, mut­ta hyvin har­va niil­lä pai­naa ympä­ri vuo­den. Vie­lä har­vem­pi tekee niil­lä lap­si­per­heen kaup­pa­reis­sut ja muut har­ras­tuk­set. Lähin­nän työ­mat­kat, jos ei ole kovin mon­taa las­ta kul­je­tet­ta­va­na. Kun soh­jos­sa pol­kee, niin kas­vaa ruo­ka­ha­lu ja läs­ki palaa. Mut­ta kuka jak­saa käy­dä kah­des­ti päi­väs­sä suih­kus­sa vain työ­mat­ko­jen vuok­si? Kuin­ka moni työ­paik­ka tar­jo­aa sen suih­kun, kui­va­tus­kaa­pin, ja vie­lä­pä nark­ka­rin­kes­tä­vän pyö­rä­va­ras­ton? Kuin­ka­han pal­jon tal­vi­pyö­räi­lyn oheis­pääs­töt ovat?

    Suo­mes­sa pitäi­si ymmär­tää, että miten onnel­li­ses­sa ase­mas­sa me olem­me. Meil­lä on puh­das­ta ilmaa, vet­tä ja ennen kaik­kea tilaa. Me voi­sim­me raken­taa väl­jiä kau­pun­ke­ja, lähin­nä puus­ta ja sisäl­lyt­tää luon­non osak­si kau­pun­kia. Tek­no­lo­gi­ses­ti näp­pä­rä­nä kan­sa­na kyke­nem­me kehit­tä­mään tek­no­lo­gi­aa, joka nivou­tuu ele­gan­tis­ti tähän luon­non ja puu­ra­ken­ta­mi­sen harmoniaan.

    Met­säs­sä kul­ke­mi­nen, pui­den halaa­mi­nen ja muu höpö­tys toi­mii ihan oikeas­ti ja lie­vit­tää stressiä.

    Myös melu absor­boi­tuu tehok­kaas­ti, mikä­li kau­pun­ki­ra­ken­ne on väl­jää ja sisäl­tää pui­ta, pen­sai­ta ja eri­lai­sia pin­to­ja ääniä heijastaen.

    Rati­kan koli­nal­le oli­si vaih­toeh­to: säh­kö­bus­si. Se on hil­jai­nen, eikä infra­struk­tuu­ri vaa­di jäyk­kiä raken­tei­ta kis­koi­neen. Teko­ä­lyn avus­tuk­sel­la säh­kö­bus­sit voi­vat ajaa toi­siin­sa lin­kit­ty­nei­nä, jol­loin bus­si­kais­to­jen kapa­si­teet­ti on aika valtava.

    Väl­jäs­sä kau­pun­gis­sa toteu­tuu myös valon tasai­sem­pi jakau­tu­mi­nen, jol­loin useam­pi kau­pun­ki­lai­nen pää­see sii­tä vähäs­tä valos­ta naut­ti­maan. Jopa mar­ras-huh­ti­kuun har­maat säät ovat miel­lyt­tä­väm­piä, mikä­li ympä­ris­tö on puis­to­mai­nen ja nok­ke­las­ti valais­tu, valo­saas­tet­ta kui­ten­kaan tuot­ta­mat­ta. Tam­pe­reel­la on tuo­hon aikaan valo­ja puis­to­leh­muk­sis­sa — erit­täin hyvä.

    Entä­pä se kes­kus­ta? No Suo­mes­sa se on tie­tys­ti tori. Siel­lä pako­kaa­su hai­see ja on kyl­mä. Myy­jät vetää röö­kiä ja asiak­kaat rykii.

    Se tosin voi­si myös olla puun ja lasin liit­to, pavil­jon­ki, jos­sa oli­si viih­tyi­sää läpi vuo­den. Se voi­si olla paik­ka, jos­sa tavat­tai­siin ihmi­siä ympä­ri vuo­den, ja jos­sa nau­tit­tai­siin vapaa-ajas­ta muu­toin­kin kuin ryy­pä­ten ja öristen.

    Mut­ta tur­haan minä haa­vei­len, kos­ka ei suo­ma­lai­sil­la ole omaa ark­ki­teh­tuu­ria, eikä halua läh­teä sel­lais­ta toteut­ta­maan, vaik­ka kaik­ki pala­set koko maa­il­man mit­ta­kaa­vas­sa upe­aan ja har­mo­ni­seen kau­pun­kiin on nenän edessä.

    Tii­vis­tä, elo­ton­ta, ja kyl­mää beto­nia rän­tä­sa­teel­la ryy­di­tet­ty­nä tilk­ku­täk­ki­mäi­seen tyyliin.

    1. Suo­mes­sa on puu­ta ja luon­toa. Se on se jut­tu, mik­si turis­tit tule­vat Suo­meen nyljettäväksi.

      Puut­tu­mat­ta muu­ten hie­man ennak­ko­luu­loi­seen kir­joi­tuk­seen totean, että yli­voi­mai­ses­ti eni­ten turis­te­ja tulee Helsinkiin.

      1. Osmo Soi­nin­vaa­ra: Puut­tu­mat­ta muu­ten hie­man ennak­ko­luu­loi­seen kir­joi­tuk­seen totean, että yli­voi­mai­ses­ti eni­ten turis­te­ja tulee Helsinkiin.

        No joo, pari mil­joo­naa työ­mat­kayö­py­mis­tä ja toi­nen moko­ma vapaa-ajan matkaajia.

        Mut­ta Hel­sin­ki­kin koros­taa luon­non­lä­hei­syy­den ole­van se matkailuvetovoima.

    2. Lau­ri Kum­pu­lai­nen:
      Pyö­rät ovat ihan kivo­ja, mut­ta hyvin har­va niil­lä pai­naa ympä­ri vuo­den. Vie­lä har­vem­pi tekee niil­lä lap­si­per­heen kaup­pa­reis­sut ja muut har­ras­tuk­set. Lähin­nän työ­mat­kat, jos ei ole kovin mon­taa las­ta kul­je­tet­ta­va­na. Kun soh­jos­sa pol­kee, niin kas­vaa ruo­ka­ha­lu ja läs­ki palaa. Mut­ta kuka jak­saa käy­dä kah­des­ti päi­väs­sä suih­kus­sa vain työ­mat­ko­jen vuok­si? Kuin­ka moni työ­paik­ka tar­jo­aa sen suih­kun, kui­va­tus­kaa­pin, ja vie­lä­pä nark­ka­rin­kes­tä­vän pyö­rä­va­ras­ton? Kuin­ka­han pal­jon tal­vi­pyö­räi­lyn oheis­pääs­töt ovat? 

      Tei­den yllä­pi­toon ja kun­nos­sa­pi­toon käy­tet­tä­vis­tä resurs­seis­ta muu­ta­ma pro­sent­ti jää muil­le kuin ajo­ra­doil­le. Tal­vel­la ajo­ra­dat suo­la­taan sulik­si ja rän­tä aura­taan vie­rei­sel­le kevyen lii­ken­teen väy­läl­le. Nas­toil­la uril­le raa­vit­tu ajo­ra­ta pääl­lys­te­tään muu­ta­man vuo­den välein samal­la kun vie­rei­nen kevyen lii­ken­teen väy­lä on ollut kor­jaa­mat­ta aina ja on siten täyn­nä rai­lo­ja. Seli­tys: ei ole rahaa! Kyl­lä on, mut­ta se käy­te­tään ajo­ra­to­jen ylläpitoon.

      Tämä on jär­jes­tel­mä, jota yllä­pi­de­tään vuon­na 2020: kaik­kien veroeu­rot ohja­taan ajo­ra­to­jen yllä­pi­toon. Sit­ten ihme­tel­lään, kun ihmi­set ei pyö­räi­le, tal­vel­la tai kesäl­lä, vaan valit­se­van auton.

  7. Espoo­lai­set ja van­taa­lai­set sekä yhä enem­män myös hel­sin­ki­läi­set tyk­kää­vät käy­dä isois­sa kaup­pa­kes­kuk­sis­sa, ostok­set voi teh­dä ilman sään aiheut­ta­maa hait­taa, jul­ki­set tuo­vat suo­raan kaup­pa­kes­kuk­seen, autol­la pää­see peril­le sekä pysä­köi­dä voi hal­lis­sa. Myös liik­kei­tä ja valin­nan­va­raa on riit­tä­väs­ti ilman pit­kiä siir­ty­miä rän­tä­sa­tees­sa kau­pas­ta toi­seen. Näyt­tää sil­tä että kaup­pa­kes­kus­ten (ja myös net­ti­kau­pan) muka­vuus on voit­ta­mas­sa kau­pun­kien kes­kus­ta­kaup­po­jen nos­tal­gian. Kau­pun­kien kes­kus­tat tule­vat entis­tä enem­män muut­tu­maan pal­ve­lua­lu­eek­si baa­rei­neen, kah­vi­loi­neen ja kult­tuu­ri­tar­jon­toi­neen, en pitäi­si tätä kovin huo­no­na­kaan asia­na. Mikä­li kau­pun­ki taa­sen halu­aa että kes­kus­ta pysyy edel­leen suo­sit­tu­na kaup­pa­paik­ka­na, on luo­ta­va parem­mat olo­suh­teet, katet­tu­ja katu­ja ja liukukäytäviä.

  8. > jul­ki­set tuo­vat suo­raan kauppakeskukseen

    Olen ihme­tel­lyt mik­si lii­ken­ne­lai­tok­sen pal­ve­lu­ja tar­vit­se­via fir­mo­ja ei ote­ta mukaan toi­min­nan rahoi­tus­ku­vioi­hin. Ei kos­ke vain Hel­sin­kiä. Ovat­han fir­mat bus­sien tar­vit­si­joi­ta sii­nä mis­sä mat­kus­ta­jat­kin. Jos bus­sien ei anne­ta kul­jet­taa asiak­kai­ta kau­pan ovel­le, tule­vat he omal­la autol­la pie­nen­kin asian tähden.

    Moni­kin kaup­pa­kes­kus oli­si val­mis mak­sa­maan, että pää­ovel­le saa­daan bus­si­py­säk­ki, että bus­sis­ta saa astua suo­raan sisään satoi tai pais­toi. – Avoin kil­pai­lu löy­tää opti­maa­li­set rat­kai­sut. – Nyky­mei­nin­ki on se, että poliit­ti­sil­la suh­teil­la Pris­ma saa pysä­kin “sopi­vaan paik­kaan” ja kil­pai­li­jan pysäk­ki vie­dään kau­as ja sil­le vie­lä anne­taan sel­lai­nen nimi, jos­ta ei voi pää­tel­lä mar­ke­tin läheisyyttä.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Notify me of followup comments via e-mail. You can also subscribe without commenting.