Kaupunkiympäristölautakunnan lista 22.9.2020

7 vastausta artikkeliin “Kaupunkiympäristölautakunnan lista 22.9.2020”

1. Savonkadun var­ren rak­en­ta­mat­tomat puis­toalueet ovat suo­ra vih­ery­hteys Töölön­lahdelta ja Keskus­puis­tos­ta Eläin­tarhan ja Alp­pipuis­ton kaut­ta Pasi­laan. Ja toisin päin vas­taavasti suo­ra yhteys Pasi­las­ta Töölön­lahdelle. Kaikkia kaupun­gin vih­ery­hteyk­siä ei pidä rak­en­taa umpeen!

   Vastaa

   1. Savonkadun viher­alueet:
      Savonkadun var­ren rak­en­ta­mat­tomat puis­toalueet ovat suo­ra vih­ery­hteys Töölön­lahdelta ja Keskus­puis­tos­ta Eläin­tarhan ja Alp­pipuis­ton kaut­ta Pasi­laan. Ja toisin päin vas­taavasti suo­ra yhteys Pasi­las­ta Töölön­lahdelle. Kaikkia kaupun­gin vih­ery­hteyk­siä ei pidä rak­en­taa umpeen!

      Vastaa

   2. Mua on ihme­tyt­tänyt jo pitkään, mik­si katkea­mat­tomat vih­ery­htey­det vaikut­ta­vat ole­van joillekin itseis­ar­vo. Niiden tarkoi­tus­ta ei yleen­sä vaivaudu­ta perustele­maan mitenkään, vaan ilmeis­es­ti olete­taan, että vih­ery­hteyk­sien hyvyys on uni­ver­saalia tietout­ta. Omas­ta mielestäni vih­ery­hteyk­sistä jääräpäis­es­ti kiin­ni pitämi­nen ei mitenkään automaat­tis­es­ti luo aina parem­paa kaupunkia. Viher­alue voi olla kulkueste siinä mis­sä val­tatiekin, jos se estää esimerkik­si nopean julkisen liiken­teeen yhtey­den tai hajaut­taa työ­paikat kauem­mas liiken­teen solmukohdista.

      Vastaa

      1. u:
         Mua on ihme­tyt­tänyt jo pitkään, mik­si katkea­mat­tomat vih­ery­htey­det vaikut­ta­vat ole­van joillekin itseis­ar­vo. Niiden tarkoi­tus­ta ei yleen­sä vaivaudu­ta perustele­maan mitenkään, vaan ilmeis­es­ti olete­taan, että vih­ery­hteyk­sien hyvyys on uni­ver­saalia tietout­ta. Omas­ta mielestäni vih­ery­hteyk­sistä jääräpäis­es­ti kiin­ni pitämi­nen ei mitenkään automaat­tis­es­ti luo aina parem­paa kaupunkia. Viher­alue voi olla kulkueste siinä mis­sä val­tatiekin, jos se estää esimerkik­si nopean julkisen liiken­teeen yhtey­den tai hajaut­taa työ­paikat kauem­mas liiken­teen solmukohdista.

         Jos ajat­telee esimerkisksi Val­llilan­laak­soa jonne kaupun­ki halu­aisi rak­en­taa raiti­o­tien Pasi­lan ja Kumpu­lan välille, entiselle sata­ma­radan penkalle jol­la ennen kul­ki tavara­ju­nia Sörnäisi­in, niin ihmette­len kansalais­vas­tus­tus­ta? Raiti­otie ei vie paljoa tilaa ja paikkoi­hin jos­sa se ris­teää kevyen liiken­teen väylien kanssa tulee var­masti risteys joko samaan tai eri tasoon.

         Yhteys olisi sikäli tärkeä kos­ka Kumpu­lan kam­puk­seen ja Ara­bi­aan jos­sa on sekä Yliopis­ton että Aal­to-Yliopis­ton että Ilmati­eteen­laitok­sen toimip­is­teitä sekä pk-seudun ain­oa ruotsinkieli­nen ammat­tik­oulu, ei pääse nyt eri­tyisen hyvin julk­isil­la Pasi­lan ase­mas­ta joka on tärkeä sol­muko­h­ta ihmisille jot­ka tule­vat lähi­ju­nil­la eri puoleltä pk-seu­tua. Nykyiset bus­sit jot­ka kiertävät Käpylän kaut­ta ovat hitaat, raiti­otie suo­raan puis­ton läpi olisi parikym­men­tä min­u­ut­tia nopeampi. Ei edes käve­ly Pasi­lan ja Kumpu­lan välil­lä ole kilailukykyi­nen vai­h­toe­hto työ­matkali­iken­teelle kos­ka reit­tiä tukkii joku kasvi­ti­eteelli­nen puu­tarha jota joutuu kiertämään aito­jen ympäri.

         Asukkaiden halu estää rak­en­t­a­mi­nen menee tässä esimerkissä yleisen edun kanssa ris­ti­in. Olen lukenut kansa että koil­lises­sa kan­takaupungis­sa vas­tuste­taan jopa uusia päiväkote­ja joi­ta kanssa tarvittaisiin.

         Jos kaupun­ki ei saa rak­en­taa infraa ja palveu­ja joka helpot­taa asukkaiden elämää tas­a­puolis­es­ti, pitäisi vas­taran­nanki­iskien ostaa oma­l­la rahal­la pois markki­nahin­taan alueet joi­ta he halu­a­vat säi­lyt­tää viherkäytävinä.

      2. u:
         Mua on ihme­tyt­tänyt jo pitkään, mik­si katkea­mat­tomat vih­ery­htey­det vaikut­ta­vat ole­van joillekin itseis­ar­vo. Niiden tarkoi­tus­ta ei yleen­sä vaivaudu­ta perustele­maan mitenkään, vaan ilmeis­es­ti olete­taan, että vih­ery­hteyk­sien hyvyys on uni­ver­saalia tietoutta. 

         Hyvin san­ot­tu! Olisi tosi­aan muka­va kuul­la, mik­si Töölön­lahdelta pitää pystyä kävelemään viher­sormea pitkin pois kaupungissa.

         Luulisi, että olisi tehokkaam­paa jär­jestää kun­ta­laisille viher­alueet pis­temäis­inä, ja pis­temäisil­lä alueil­la päästäisi­in luul­tavasti myös laadullis­es­ti parem­paan lop­putu­lok­seen kuin näil­lä nyky­isil­lä kapeil­la käytävil­lä, jot­ka ovat monin paikoin lähin­nä moot­toritei­den ja muiden liiken­neväylien melualuetta.

2. Joitain vuosia sit­ten Vaasankadul­la oli käve­lykatukokeilu, joka ei onnis­tunut. Ja nyt sit­ten pitäisi ruve­ta kokeile­maan pihakat­ua. Eikö Vaasankadun voisi antaa ihan olla vaan, kyl­lä kaupunki­in kai muu­ta­ma autokin sen­tään mahtuu.

   Vastaa

3. Hita­sista juuri kir­joititte, ja sen ongel­mat ovat sik­sikin tuoreena mielessäni, mut­ta puoli-Hitas-rak­en­t­a­mi­nen sel­l­aisin hin­noin, ettei sitä oletet­tua gen­tri­fikaa­tion tuo­maa asun­to­jen hin­nan­nousua ulos­mi­ta­ta jo etukä­teen, voisi ihan oikeasti toimia kei­häänkärkenä uud­is­tu­miselle. Jonkin­laista porkkanaa kun pitänee
   heilutel­la “uud­is­rak­en­ta­jille”, että uskalta­vat ottaa Kontula-riskin.

   Uusil­la asuinalueil­la kuten Kru­u­nun­vuoren­ran­nas­sa tai Kuninkaan­tammes­sa en ole niin vaku­ut­tunut puoli-Hitas-idean toimivu­ud­es­ta tai tarpeellisuudesta.

   Vastaa