Kaupunkisuunnittelu

Kaupunkiympäristölautakunnan lista 22.9.2020

Pöydältä:

Kontulan, Mellunmäen ja Vesalan kerrostaloalueiden täydennysrakentaminen

Näille alueille tarvittaisiin vähän gentrifikaatiota. Hyvin tärkeä asia.

Savonkadun alueen varaaminen NCC:lle

Selostettu aiemmin.

Kaupunki laajenee.

AM-ohjelma

Tästä olen tehnyt useamman postauksen

Talousarvio ja taloussuunnitelmaesitys

Tässä pitäisi taata, että asuntotuotantoa palvelevat investoinnit ovat riittävällä tasolla. Ne eivät ole menoja, koska tontin luovutuksesta saadaan rahat takaisin. Kalasataman ja Pasilan välistä ratikkaa ei saisi viivästää ja Kruunuratikan aikataulu on turvattava.

UUDET ASIAT

Radiokatu 15 ja 20 asemakaava

Tämä oli meillä maaliskuussa. Nyt ilman sen suurempia muutoksia eteenpäin. Tuhat uutta asukasta.

Kruunuvuorentannan keskustakorttelin asemakaava

Tämä oli meillä 15.11. Ei suuria muutoksia. kerrosneliöitä 40 000 ja uusia asukkaita 450.

Mia Haglundin valtuustoaloita Vaasankadun muuttamisesta pihakaduksi

Hyvä ajatus. Katu on kuitenkin juuri kunnostettu, joten virasto ei puolla rakentamista uudestaan. Kalliossa voisi puolet kaduista muuttaa pihakaduiksi. Autoille riittäisi joka toinen katu läpiajoa varten.

 

7 thoughts on “Kaupunkiympäristölautakunnan lista 22.9.2020

  1. Savonkadun varren rakentamattomat puistoalueet ovat suora viheryhteys Töölönlahdelta ja Keskuspuistosta Eläintarhan ja Alppipuiston kautta Pasilaan. Ja toisin päin vastaavasti suora yhteys Pasilasta Töölönlahdelle. Kaikkia kaupungin viheryhteyksiä ei pidä rakentaa umpeen!

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    1. Mua on ihmetyttänyt jo pitkään, miksi katkeamattomat viheryhteydet vaikuttavat olevan joillekin itseisarvo. Niiden tarkoitusta ei yleensä vaivauduta perustelemaan mitenkään, vaan ilmeisesti oletetaan, että viheryhteyksien hyvyys on universaalia tietoutta. Omasta mielestäni viheryhteyksistä jääräpäisesti kiinni pitäminen ei mitenkään automaattisesti luo aina parempaa kaupunkia. Viheralue voi olla kulkueste siinä missä valtatiekin, jos se estää esimerkiksi nopean julkisen liikenteeen yhteyden tai hajauttaa työpaikat kauemmas liikenteen solmukohdista.

        (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

      1. u:
        Mua on ihmetyttänyt jo pitkään, miksi katkeamattomat viheryhteydet vaikuttavat olevan joillekin itseisarvo. Niiden tarkoitusta ei yleensä vaivauduta perustelemaan mitenkään, vaan ilmeisesti oletetaan, että viheryhteyksien hyvyys on universaalia tietoutta. Omasta mielestäni viheryhteyksistä jääräpäisesti kiinni pitäminen ei mitenkään automaattisesti luo aina parempaa kaupunkia. Viheralue voi olla kulkueste siinä missä valtatiekin, jos se estää esimerkiksi nopean julkisen liikenteeen yhteyden tai hajauttaa työpaikat kauemmas liikenteen solmukohdista.

        Jos ajattelee esimerkisksi Valllilanlaaksoa jonne kaupunki haluaisi rakentaa raitiotien Pasilan ja Kumpulan välille, entiselle satamaradan penkalle jolla ennen kulki tavarajunia Sörnäisiin, niin ihmettelen kansalaisvastustusta? Raitiotie ei vie paljoa tilaa ja paikkoihin jossa se risteää kevyen liikenteen väylien kanssa tulee varmasti risteys joko samaan tai eri tasoon.

        Yhteys olisi sikäli tärkeä koska Kumpulan kampukseen ja Arabiaan jossa on sekä Yliopiston että Aalto-Yliopiston että Ilmatieteenlaitoksen toimipisteitä sekä pk-seudun ainoa ruotsinkielinen ammattikoulu, ei pääse nyt erityisen hyvin julkisilla Pasilan asemasta joka on tärkeä solmukohta ihmisille jotka tulevat lähijunilla eri puoleltä pk-seutua. Nykyiset bussit jotka kiertävät Käpylän kautta ovat hitaat, raitiotie suoraan puiston läpi olisi parikymmentä minuuttia nopeampi. Ei edes kävely Pasilan ja Kumpulan välillä ole kilailukykyinen vaihtoehto työmatkaliikenteelle koska reittiä tukkii joku kasvitieteellinen puutarha jota joutuu kiertämään aitojen ympäri.

        Asukkaiden halu estää rakentaminen menee tässä esimerkissä yleisen edun kanssa ristiin. Olen lukenut kansa että koillisessa kantakaupungissa vastustetaan jopa uusia päiväkoteja joita kanssa tarvittaisiin.

        Jos kaupunki ei saa rakentaa infraa ja palveuja joka helpottaa asukkaiden elämää tasapuolisesti, pitäisi vastarannankiiskien ostaa omalla rahalla pois markkinahintaan alueet joita he haluavat säilyttää viherkäytävinä.

          (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

      2. u:
        Mua on ihmetyttänyt jo pitkään, miksi katkeamattomat viheryhteydet vaikuttavat olevan joillekin itseisarvo. Niiden tarkoitusta ei yleensä vaivauduta perustelemaan mitenkään, vaan ilmeisesti oletetaan, että viheryhteyksien hyvyys on universaalia tietoutta.

        Hyvin sanottu! Olisi tosiaan mukava kuulla, miksi Töölönlahdelta pitää pystyä kävelemään vihersormea pitkin pois kaupungissa.

        Luulisi, että olisi tehokkaampaa järjestää kuntalaisille viheralueet pistemäisinä, ja pistemäisillä alueilla päästäisiin luultavasti myös laadullisesti parempaan lopputulokseen kuin näillä nykyisillä kapeilla käytävillä, jotka ovat monin paikoin lähinnä moottoriteiden ja muiden liikenneväylien melualuetta.

          (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  2. Joitain vuosia sitten Vaasankadulla oli kävelykatukokeilu, joka ei onnistunut. Ja nyt sitten pitäisi ruveta kokeilemaan pihakatua. Eikö Vaasankadun voisi antaa ihan olla vaan, kyllä kaupunkiin kai muutama autokin sentään mahtuu.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  3. Hitasista juuri kirjoititte, ja sen ongelmat ovat siksikin tuoreena mielessäni, mutta puoli-Hitas-rakentaminen sellaisin hinnoin, ettei sitä oletettua gentrifikaation tuomaa asuntojen hinnannousua ulosmitata jo etukäteen, voisi ihan oikeasti toimia keihäänkärkenä uudistumiselle. Jonkinlaista porkkanaa kun pitänee
    heilutella ”uudisrakentajille”, että uskaltavat ottaa Kontula-riskin.

    Uusilla asuinalueilla kuten Kruununvuorenrannassa tai Kuninkaantammessa en ole niin vakuuttunut puoli-Hitas-idean toimivuudesta tai tarpeellisuudesta.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Notify me of followup comments via e-mail. You can also subscribe without commenting.