Mitä tehdä Hitas-järjestelmälle?

26 vastausta artikkeliin “Mitä tehdä Hitas-järjestelmälle?”

1. Kaupungilla on jo nyt vapaara­hoit­teisia vuokra-asun­to­ja. https://www.hel.fi/kv/stadinasunnot-fi/hae-asuntoa/vapaarahoitteiset-asunnot/

   Vastaa

2. Jään mie­lenki­in­nol­la odot­ta­maan luvat­tua ARA-jär­jestelmän ana­lyysiä. Velka­vipu, taan­tu­vien paikkakun­tien tukem­i­nen, tasausjär­jestelmän hin­ta, lop­u­ton laina­malli joka ei toi­mi nykyisessä korko- ja inflaa­tioym­päristössä, toimin­nan tehokku­u­den arviomisen vaikeus ja ja ja…

   Näitä tek­ste­jä on tosi­aan kiin­nos­tavaa lukea, vaik­ka mielip­i­teet eivät aina kohtaisikaan. Mukavaa kaiken öyhöt­tämisen keskel­lä, kiitos!

   Vastaa

3. Hyvin mie­lenki­in­toisia, pohdit­tu­ja ajatuksia.

   Hitas-jär­jestelmän jälki­markki­nat toimi­si­vat parem­min, jos hitas-hin­tain­dek­si nou­dat­telisi nyky­istä parem­min kunkin asuinalueen hin­tata­soa. Asun­to­jen hin­nat ovat nousseet viime vuosi­na Etelä-Helsingis­sä nopeam­min kuin Luoteis-Helsingis­sä. Tästä syys­tä Malminkar­tanos­ta ja Kon­alas­ta löytää Hitas-asun­to­ja vapaas­ta myyn­nistä. Har­va taas halu­aa luop­ua Kampin Kolmios­sa sijait­sev­as­ta tilavas­ta per­hea­sun­nos­ta, jos kat­to­hin­ta jää alle 200 000€:on. Osta­jia var­maan riittäisi.

   Kovan rahan tuotan­nos­sa kaupun­ki myy ton­tin raken­nus­li­ik­keelle. Raken­nus­li­ike rak­en­taa ton­tille talon, myy asun­not osakkaille ja ton­tin yksi­tyiselle tont­ti­ra­has­tolle. Maapo­h­jan ajan mit­taan kas­va­va, riskitön vuokrat­u­lo ohjau­tuu tont­ti­ra­has­ton osak­keen­o­mis­ta­jille. Hitas-mallis­sa kaupun­ki pitää ton­tin itsel­lään, rajaa raken­nut­ta­jan saa­man kat­teen, ja kaupun­ki saa ton­tista varsin kelvol­lisen vuokratulon. 

   Jos Hitas-mallista tulisi päästä eroon, olisiko kaupun­gin samal­la järkevää myy­dä kaik­ki vuokra­tont­tin­sa eniten tar­joavalle tonttirahastolle?

   Vastaa

4. Mut­ta kaupun­gin vuokra-asun­notkin ovat lot­tovoit­to­jen siirtämistä. Kun saat sopi­vas­ta paikas­ta vuokrakäm­pän, voit jälleen­vuokra­ta sen uudelleen joko julkises­ti tai pimeästi kovem­mal­la vuokral­la. Tun­nen kak­sikin ihmistä, jot­ka asu­vat ihan muual­la ja net­toa­vat tästä välistä veron­mak­sajien rahaa. Sit­ten on se tun­netumpi tapaus, eli on jo kauan sit­ten lihonut var­al­lisu­us- ja tulo­rajo­jen ulkop­uolelle ja kököt­tää yhä kaupun­gin vuokrat­alos­sa. Se ker­too, että vuokrako­rt­tee­rien laatu on liian hyvää.

   Vastaa

   1. Krtek:
      Sit­ten on se tun­netumpi tapaus, eli on jo kauan sit­ten lihonut var­al­lisu­us- ja tulo­rajo­jen ulkop­uolelle ja kököt­tää yhä kaupun­gin vuokrat­alos­sa. Se ker­too, että vuokrako­rt­tee­rien laatu on liian hyvää. 

      Heitä ei saa heit­tää pois, tämähän olisi ihan karmeaa syr­jin­tää, sil­läkin riskil­lä että paljon pien­i­t­u­loisem­pi tai muuten heikos­sa tilanteessa ole­va jäisi ilman edullista asun­toa. Jotenkin tämä keskustelu on niin jär­jetön­tä välil­lä, pakko on pahas­ta, pait­si sil­loin kun pitää motivoi­da työt­tömiä, sil­loin käy kaik­ki keinot, jopa ilmainen työ. Pitäähän laisko­ja ran­gaista, ja sit­ten parem­pit­u­loisia asun­tolo­ton aikaisem­min voit­tanei­ta pitää palki­ta. Vähän täl­lainen voit­ta­jille enem­män, häviäjiltä sit­ten tuhkatkin pesästä, ehkä se motivoi hei­dätkin voittamaan.

      Vastaa

      1. Stadist: Vähän täl­lainen voit­ta­jille enem­män, häviäjiltä sit­ten tuhkatkin pesästä, ehkä se motivoi hei­dätkin voittamaan.

         Jotenkin tähän sopii refer­oi­da Varustelekan perus­ta­jaa, joka avau­tui, että hänen mielestään on väärin, että hyvin pär­jäävät ja varakkaat yritykset/yrittäjät saa­vat veroe­tu­ja ja esim. koronatukia (mihin ker­hoon hän itse kuu­luu nyt) mut­ta sil­loin kun meni huonos­ti, kukaan ei auttanut…

         TJii: Hesaris­sa oli joku aika sit­ten jut­tua Wienistä, jos­sa val­taosa asun­noista on kohtu­uhin­taisia kaupun­gin vuokra-asuntoja.

         Wienis­sä on erikoista se, että vuokra-asun­not ovat jopa korkeata­soisem­pia kuin kovan rahan asun­not. Mut­ta toisaal­ta vuokra-asum­i­nen on nor­maalia ihan mil­lä tulota­sol­la tahansa.

   2. Ei kai vuokra-asun­to­jen tuot­tamista pidä jät­tää tekemät­tä sil­lä, että jotkut väärinkäyt­tävät tai hyö­tyvät niistä. Mikä olisi se parem­pi vai­h­toe­hto? Ihan käsit­tämät­tömän on aja­tus, että vuokra-asun­to­jen laatu on liian korkea. Pitäisikö oikein var­ta vas­ten ruve­ta tekemään asun­to­ja, jos­sa “kun­non ihmiset” eivät halua asua?

      Asun­to­to­tuotan­toa pitäisi ilman muu­ta suun­na­ta enem­män vuokra-asun­toi­hin. Sinkku­taloudet ja lapset­tomat lisään­tyvät ja heil­lä var­maan vähe­nee moti­vaa­tio oman asun­non ostoon, kun ei ole per­i­jöitä. Negati­ivi­nen lainakaan ei ole tain­nut kovin monia innos­taa. Hesaris­sa oli joku aika sit­ten jut­tua Wienistä, jos­sa val­taosa asun­noista on kohtu­uhin­taisia kaupun­gin vuokra-asun­to­ja. Vuokra-asum­i­nen on muutenkin hyvin yleistä Kes­ki-Euroopas­sa. Siihen suun­taan kan­nat­taa ede­tä, vaik­ka matkas­ta tuleekin pitkä. Tärkeää olisi toteu­tus asun­to-osakey­htiönä, siten voisi varmis­taa, että talo­ja huol­letaan ja pide­tään kaikin puolin kunnossa.

      Vastaa

      1. TJii:
         Asun­to­to­tuotan­toa pitäisi ilman muu­ta suun­na­ta enem­män vuokra-asun­toi­hin. Sinkku­taloudet ja lapset­tomat lisään­tyvät ja heil­lä var­maan vähe­nee moti­vaa­tio oman asun­non ostoon, kun ei ole per­i­jöitä. Negati­ivi­nen lainakaan ei ole tain­nut kovin monia innostaa.Hesarissa oli joku aika sit­ten jut­tua Wienistä, jos­sa val­taosa asun­noista on kohtu­uhin­taisia kaupun­gin vuokra-asun­to­ja. Vuokra-asum­i­nen on muutenkin hyvin yleistä Kes­ki-Euroopas­sa. Siihen suun­taan kan­nat­taa ede­tä, vaik­ka matkas­ta tuleekin pitkä. Tärkeää olisi toteu­tus asun­to-osakey­htiönä, siten voisi varmis­taa, että talo­ja huol­letaan ja pide­tään kaikin puolin kunnossa.

         Suomen kaltaisen vähäväkisen ja per­ife­ri­as­sa sijait­se­van maan kan­nat­taa kyl­lä panos­taa lap­siper­heisi­in ennem­min kuin sinkkui­hin. Lapset nimit­täin sitout­ta­vat tekemään töitä ja kan­nus­ta­vat omis­tusasun­non han­k­in­taan, ja niitä kyl­lä han­kit­taisi­in enem­män jos niiden tar­jon­ta olisi parem­pi ja hin­nat kohtuulliset.
         Yhteiskun­nan ylläpitämien vuokra-asun­to­jen pitää olla ensisi­jais­es­ti tarkoitet­tu ilman omaa syytään köy­hyys­loukku­un pudonneille.
         Wienin asu­tuske­hi­tys viime 100 vuodelta poikkeaa aika rajusti Helsingistä, ja siitä on ollut jut­tua täl­läkin foo­ru­mil­la. Wieniä voi ehkä parem­min rin­nas­taa Pietariin.

      2. TJii:
         Ei kai vuokra-asun­to­jen tuot­tamista pidä jät­tää tekemät­tä sil­lä, että jotkut väärinkäyt­tävät tai hyö­tyvät niistä. Mikä olisi se parem­pi vai­h­toe­hto? Ihan käsit­tämät­tömän on aja­tus, että vuokra-asun­to­jen laatu on liian korkea. Pitäisikö oikein var­ta vas­ten ruve­ta tekemään asun­to­ja, jos­sa ”kun­non ihmiset” eivät halua asua?

         Jos esität noin, se kuu­lostaa käsit­tämät­tömältä. Heität vielä mukaan värikynää “kun­non ihmisistä”. 

         Mut­ta yhtä käsit­tämätön aja­tus on, että ihmisille sub­ven­toidaan julk­isin varoin asun­to­ja, jot­ka ovat niin hyviä, etteivät he halua muut­taa niistä pois edes tul­lessaan varakkaam­mik­si. Vuokra-asun­to­jen pitäisi olla ihan ok, mut­ta sil­lä tavoin vaille herkku­ja ja sijoi­tu­s­paikaltaan huonom­pia että kukaan ei jää niihin asumaan saavut­taes­saan parem­man tulota­son. Näin niitä riit­tää köy­hem­mille, kuten on alun perin tarkoitus.

5. Miten olisi Hitasin kor­vaa­vana askel­mana joku sel­l­ainen asum­isoikeusasun­non muo­to, jos­sa asukkaat lunas­ta­vat vastik­keen­mak­sun ohes­sa myös lisää omis­tu­soikeut­ta sitä mukaa kun val­tion takaa­ma yhtiölaina lyhe­nee — siis omis­tusasum­ista enem­män pain­ot­ta­va asum­iso­su­uskun­ta. Näitä osu­uskun­ti­a­han on viime aikoina ehdotet­tu ja jokunen toteutet­tukin(?) — luulisi että niiden toimivu­ud­es­ta, ja siitä pystyykö osu­uskun­tasään­nöil­lä käytän­nössä estämään pitkäaikaisen edelleen­vuokrauk­sen, alka­isi ole­maan pian kokemusta.

   Mik­si Helsin­gin kaupun­gin pitäisi olla tässä mukana? Kos­ka on osoit­tau­tunut, että vain kaupun­gin asum­isoikeusasun­to­jen hoito­vastik­keet seu­raa­vat todel­lista kus­tan­nus­ta­soa — yksi­ty­isiltä yrit­telijöiltä tulisi hel­posti kaiken­moisia pikara­has­tuk­sia ja asum­is­muo­to saisi heti huonon maineen.

   Vastaa

6. Hyvältä kuu­lostaa näin naa­purikaupungista kat­sel­lessa, mut­ta toivoisin blo­gistin vielä pöy­hivän tätä hänen esil­lenos­ta­maa mys­tistä ongel­maa, jos­sa Kojamo kaltaisi­neen tien­aa suun­nat­to­mia sum­mia rahaa, kun markki­noiden toimies­sa sen rahan pitäisi pää­tyä muualle. Oma epäilys on, että tähän markki­nahäir­iöön ja sen ole­mas­saoloon kytkey­tyy niin suun­na­ton määrä eri intresse­jä, että blo­gistin ansiokkaista ja hyvin perustel­luista ehdo­tuk­sista huoli­mat­ta ongel­ma säi­lyy, kos­ka nämä intres­sit joko estävät blo­gistin ehdo­tusten toteut­tamisen tai muil­la tavoil­la estävät toiv­ot­tu­jen vaiku­tusten syn­tymisen. Sik­si itse keskit­täisin kaik­ki voimavarat tämän markki­nahäir­iön puhdis­tamiseen ja sen jäl­keen virit­telisin kaupungille isos­sa mit­takaavas­sa toteutet­tavaa vuokra-asun­to­tuotan­toa (mielu­usti vielä blo­gistinkin aikaisem­mis­sa kir­joituk­sis­saan ehdot­ta­mal­la mekanis­mil­la, jos­sa asukkaan mak­sama vuokra kas­vaa tulo­jen noustes­sa, jol­loin luo­daan samal­la asukkaille insen­ti­ivi pois­tua asunnoista).

   Vastaa

7. Hyvältä kuu­lostaa myös Jukkik­sen kom­ment­ti vai pitäisikö sanoa pahal­ta. Itsekin luulen, että Osmon hyvä ehdo­tus ei saa vas­takaikua Jukkik­sen mainit­semien intressien vuok­si. Koja­mon toim­intaa pahek­su­taan usein ja syys­tä, mut­ta eipä siihen puu­tu­ta, koska.…

   R.Silfverberg: “Suomen kaltaisen vähäväkisen ja per­ife­ri­as­sa sijait­se­van maan kan­nat­taa kyl­lä panos­taa lap­siper­heisi­in ennem­min kuin sinkkuihin”
   “Yhteiskun­nan ylläpitämien vuokra-asun­to­jen pitää olla ensisi­jais­es­ti tarkoitet­tu ilman omaa syytään köy­hyys­loukku­un pudonneille.”

   Tietysti lap­siper­heisi­in kan­nat­taa panos­taa hyvin. Halusin tuo­da esi­in, että kun lapset­to­muus on lisään­tynyt, johta­nee se ajan myötä vuokra-asun­to­jen kysyn­nän kasvu­un. Sama ilmiö siinä on kuin muut­toli­ik­keessä. Jos ja kun muut­tovir­ta käy maaseudul­ta isoi­hin kasvukeskuk­si­in, asun­to­ja pitää rak­en­taa sinne, mis­sä niistä on pulaa. 

   Yhteiskun­nan olisi järkevää tuot­taa vuokra-asun­to­ja kaikille juurikin Osmon mainit­se­man slum­mi­u­tu­misen vuok­si. Vuokra-asun­noista pitäisi saa­da halut­tu­ja. Kojamol­la on sivus­ton­sa mukaan 35 000 asun­toa, joiden net­tovuokratuot­to on läh­es 250 M€ eli vajaa 600 €/kk/asunto. Helsin­ki voisi har­joit­taa vuokra­toim­intaa Koja­mon tavoin, alen­taa vuokraa 200 eurol­la, 200 euroa voisi men­nä vaik­ka kaupun­gin tehot­to­muu­teen ja silti kaupungille jäisi tuot­toa 200 euroa/kk/asunto. Mik­si antaa raho­jen val­ua “yleishyödyl­liselle” yhdis­tyk­selle, kun ne voisi­vat tul­la yhteishyödyl­liselle kaupungille.

   Kyl­lä, Wienin asu­tuske­hi­tys poikkeaa aika rajusti Helsingistä, mut­ta mik­si kehi­tyk­sen suun­taa ei voisi muuttaa.

   Vastaa

   1. TJii:
      Tietysti lap­siper­heisi­in kan­nat­taa panos­taa hyvin. Halusin tuo­da esi­in, että kun lapset­to­muus on lisään­tynyt, johta­nee se ajan myötävuokra-asun­to­jen kysyn­nän kasvu­un. Sama ilmiö siinä on kuin muut­toli­ik­keessä. Jos ja kun muut­tovir­ta käy maaseudul­ta isoi­hin kasvukeskuk­si­in, asun­to­ja pitää rak­en­taa sinne, mis­sä niistä on pulaa. 

      Jos vain raken­netaan etupäässä halpo­ja vuokra-asun­to­ja, tänne muut­taa kyl­lä väkeä joka puolelta Suomea ja muu­ta maail­maa mut­ta eivät sitoudu töi­hin eikä perus­ta­maan per­heitä. Jos ei ole valmis sat­saa­maan omaa pääo­maa, olisi parem­pi pysytel­lä paikois­sa jos­sa halvem­paa asua kuin Helsingissä. 

      TJii:

      Helsin­ki voisi har­joit­taa vuokra­toim­intaa Koja­mon tavoin, alen­taa vuokraa 200 eurol­la, 200 euroa voisi men­nä vaik­ka kaupun­gin tehot­to­muu­teen ja silti kaupungille jäisi tuot­toa 200 euroa/kk/asunto. Mik­si antaa raho­jen val­ua ”yleishyödyl­liselle” yhdis­tyk­selle, kun ne voisi­vat tul­la yhteishyödyl­liselle kaupungille.

      Kaupun­gin vuokra-asun­nois­sa on hal­paa asua mut­ta run­sas lisärak­en­t­a­mi­nen edel­lyt­tää että kaupungilla olisi riit­tävästi omaa tont­ti­varan­toa. Sitä ei täl­lä het­kel­lä käytän­nössä ole kuin Malmin lento­kent­tä ja jotkut entiset sata­ma-alueet joi­hin on erit­täin kallista rak­en­taa että vain kovan rahan asun­not kan­nat­ta­vat. Keskus­puis­to ym vas­taavi­i­in luon­non­suo­jelu­alueisi­in ei noin vaan raken­neta, eli kaik­ki on jo käytössä tai myy­ty raken­nus­li­ikkeille tai Kojamolle tms. Maa­ta ei pysty tyhjästä taiko­maan. Kaupungilla on myös raha­pu­la ettei voi pitää tont­te­ja joi­hin on vedet­ty kalli­il­la kun­nal­lis­tekni­ik­ka, tyhjinä. 

      Toisaal­ta, kos­ka Espoo ja Van­taakin rak­en­taa vuokra-asun­to­ja, ei ole pakko asua juuri Helsingissä.

      Vastaa

      1. R.Silfverberg: Jos vain raken­netaan etupäässä halpo­ja vuokra-asuntoja.

         Maa­ta ei pysty tyhjästä taiko­maan. Kaupungilla on myös raha­pu­la ettei voi pitää tont­te­ja joi­hin on vedet­ty kalli­il­la kunnallistekniikka,tyhjinä.

         Osmo S (enkä minä) ei esit­tänyt halpo­jen vuokra-asun­to­jen, vaan “kaupun­gin omis­tamia kovan­ra­han vuokra-asun­to­ja, joiden vuokrat oli­si­vat lähel­lä markkinavuokria”

         En tiedä, miten paljon Helsingillä on tar­jo­ta omaa raken­nus­maa­ta, mut­ta eikös se ole ollut viime vuosi­na suurin tont­ti­maan myyjä. Ja jos Kojamo voi ostaa ton­tin ja rak­en­taa, niin mik­sikäs Helsin­ki ei. Soin­in­vaaran kir­joituk­sen tärkeä point­ti oli asun­topoli­ti­ikan sosi­aaliset näköko­h­dat. Lainaan tähän Helsin­gin yliopis­ton kaupunki­maanti­eteen pro­fes­sori Mari Vaat­to­vaara lausuman (HS 16.9.2020): “Se ei vielä kansakun­taa järisytä, että insinööreil­lä on kivaa jos­sain. Mut­ta kun alkaa syn­tyä kaupungi­nosia, jois­sa asuu ain­oas­taan pien­i­t­u­loista, koulut­tam­a­ton­ta ja pitkälti työssäkäymätön­tä väestöä, siitä voi syn­tyä ongel­ma.” Kyl­lä se olisi myös kaikkien hyväo­sais­ten helsinkiläis­ten ongel­ma, jos Van­taal­la olisi etupäässä vain Vaat­to­vaaran tuos­sa mainit­semia asuinaluei­ta. Sitä kehi­tys­tä ei saa syntyä.

      2. TJii:
         En tiedä, miten paljon Helsingillä on tar­jo­ta omaa raken­nus­maa­ta, mut­ta eikös se ole ollut viime vuosi­na suurin tont­ti­maan myyjä. Ja jos Kojamo voi ostaa ton­tin ja rak­en­taa, niin mik­sikäs Helsin­ki ei. 

         Niinkuin mä kir­joitin niin Helsingillä ei ole hal­paa raken­nus­maa­ta enää ellei Malmin lento­kent­tää las­ke­ta, ja sekään ei ole eri­tyisen hal­paa. Osa ton­teista, jos niiden kun­nal­lis­tekni­ik­ka on kallista aj ns autopaikkanor­mit joudu­taan täyt­tämään, menee väk­isin gryn­dereille ja kojamolle kos­ka muuten kaupun­ki tek­isi tap­pi­o­ta ts veron­mak­sa­jat jou­tu­isi­vat mak­samaan koko lystin.

         TJii:
         Soin­in­vaaran kir­joituk­sen tärkeä point­ti oli asun­topoli­ti­ikan sosi­aaliset näkökohdat.Lainaan tähän Helsin­gin yliopis­ton kaupunki­maanti­eteen pro­fes­sori Mari Vaat­to­vaara lausuman (HS 16.9.2020): ”Se ei vielä kansakun­taa järisytä, että insinööreil­lä on kivaa jos­sain. Mut­ta kun alkaa syn­tyä kaupungi­nosia, jois­sa asuu ain­oas­taan pien­i­t­u­loista, koulut­tam­a­ton­ta ja pitkälti työssäkäymätön­tä väestöä, siitä voi syn­tyä ongelma.”Kyllä se olisi myös kaikkien hyväo­sais­ten helsinkiläis­ten ongel­ma, jos Van­taal­la olisi etupäässä vain Vaat­to­vaaran tuos­sa mainit­semia asuinaluei­ta. Sitä kehi­tys­tä ei saa syntyä. 

         Seg­re­gaa­tio­ta on ollut koko kaupun­gin ole­mas­saolon ajan, on ollut hienos­toaluei­ta ja vähem­män halut­tu­ja alueita. 

         Olen insinööri ja olen asunut sekä Kor­sos­sa että Espoon keskuk­ses­sa, Kor­sos­sa asum­isoikeusasun­nos­sa ja Espoon keskuk­ses­sa ensin asum­isoikeus- ja sen jäl­keen omis­tusasun­nos­sa. Se on ollut enem­män tai vähem­män olo­suhtei­den pakot­ta­maa, mut­ta on taval­laan hyvä että on ole­mas­sa aluei­ta jos­sa hin­tata­so sekä vuokra- että omis­tusasun­noil­la on halvem­pi kuin elin­ta­sopelle­jen asut­tamis­sa kaupungi­nosis­sa. Omien havain­to­jeni mukaan halvoil­la alueil­la asuu aika paljonkin koulutet­tua väkeä. Myöskään kall­li­it alueet Helsin­gin seudul­la eivät ole sel­l­aisia kuin jos­sain USA:ssa tai kehi­tys­mais­sa että ovat muurien ympäröimiä.

8. “Se menet­ti viimeisenkin jär­jen­hi­tusen, kun päätet­ti­in, että hin­tasään­nöste­ly lop­puu 30 vuo­den kulut­tua talon valmistumisesta.”

   Tämä taitaa olla jo kor­jat­tu uusis­sa kohteis­sa. Hitas-asun­not raken­netaan kaupun­gin vuokra­maille ja ainakin omas­sa maan­vuokra­sopimuk­ses­sa on pykälä, jol­la vuokraa nos­te­taan jos hin­tasään­nöste­ly pois­tuu. Tek­isi mieli ehdot­taa, että Hitak­sen saisi mil­loin tahansa muut­taa säätelemät­tömäk­si, mut­ta kaupun­ki verot­taisi hyö­dyn korot­ta­mal­la vuokraa.

   Vastaa

   1. Näin pitäisi tehdä. Mut­ta riit­täääkö asun­to-osakey­htiössä enem­mistä vai suo­jataanko vähem­mistöä? Kaik­ki eivät halua korkeam­paa yhtiö­vastiket­ta, jot­ta naa­puri voisi myy­dä asun­non hyväl­lä voitolla.

      Vastaa

      1. Miltä asia näyt­täisi uud­isko­hteessa? Mitä jos maan­vuokras­ta sovi­taan, että sen tarkoi­tus on pitää asun­to­jen (inflaa­tioko­r­jat­tu?) hin­ta vakiona?
         Mikäli asun­to­jen hin­nat nousi­si­vat, maan­vuokra nousisi ja kaupun­ki saisi enem­män rahaa rak­en­taak­seen lisää. Tarvi­taanko asun­to­jen myyn­ti­hin­tasään­te­lyä ollenkaan, jos maan­vuokraa sääde­tään toteu­tunei­den kaup­po­jen perusteella?

      2. Miguel:
         Miltä asia näyt­täisi uud­isko­hteessa? Mitä jos maan­vuokras­ta sovi­taan, että sen tarkoi­tus on pitää asun­to­jen (inflaa­tioko­r­jat­tu?) hin­ta vakiona?
         Mikäli asun­to­jen hin­nat nousi­si­vat, maan­vuokra nousisi ja kaupun­ki saisi enem­män rahaa rak­en­taak­seen lisää. Tarvi­taanko asun­to­jen myyn­ti­hin­tasään­te­lyä ollenkaan, jos maan­vuokraa sääde­tään toteu­tunei­den kaup­po­jen perusteella?

         Ihan jän­nit­tävä idea. Täl­lä het­kel­lä uusien Hitas-tont­tien vuokrat taita­vat olla sidot­tu elinkustannusindeksiin. 

         Tässäkin asetel­mas­sa Helsin­gin sisäl­lä eriy­tynyt asun­to­jen hin­take­hi­tys aiheut­taisi ongelmia. Jos tont­tivuokra olisi sidot­tu jo 2010-luvul­la asun­to­jen hin­take­hi­tyk­seen, olisi maapo­h­jan vuokra nous­sut yhtä nopeasti Sil­tamäessä ja Jätkäsaa­res­sa. Käytän­nössä HKI4:n isot per­hea­sun­not oli­si­vat suurimpia häviäjiä: yhtiö­vastik­keet oli­si­vat pom­pan­neet ja samal­la alueen hin­tata­so säi­lynyt stabi­ili­na. Mitä pienem­pi asun­to ja mitä keskeisem­mäl­lä paikalla, sitä pienem­pi olisi täl­laisen indek­siko­ro­tuk­sen vaiku­tus asun­non haluttavuuteen.

      3. Osmo Soin­in­vaara:
         Näin pitäisi tehdä. Mut­ta riit­täääkö asun­to-osakey­htiössä enem­mistä vai suo­jataanko vähem­mistöä? Kaik­ki eivät halua korkeam­paa yhtiö­vastiket­ta, jot­ta naa­puri voisi myy­dä asun­non hyväl­lä voitolla.

         Voisi­han tämän toteut­taa asun­toko­htais­es­ti, toise­na ehkä parem­pana vai­h­toe­htona olisi ton­tio­su­u­den lunas­tus markki­nahin­taan. Täl­löin­hän asun­nos­ta muo­dos­tu­isi aivan nor­maali kovan rahan asunto.

9. Hitas­ta tai mitään kor­vaavia jär­jestelmiä ei tarvi­ta, jos tehdään vero­tuk­sen rakenneuudistus.

   Eli nos­te­taan kiin­teistöveroa par­il­la mil­jardil­la ylöspäin, pois­te­taan varain­si­ir­tovero ja keven­netään lopuil­la rahoil­la ansiotuloverotusta.

   Seu­rauk­se­na asun­to­jen myyn­ti­hin­tata­so las­kee ja vielä vuokral­la asu­valle vas­tavalmis­tuneelle jää enem­män käteen palka­s­ta, eli ensi­a­sun­non asun­to­lainan käsir­a­han osu­us ker­tyy kasaan paljon nyky­istä helpom­min. Varain­si­ir­toveron pois­to pois­taa kan­nus­ti­men mah­dol­lisim­man kalli­in ensi­a­sun­non han­kkimiseen, mikä entis­es­tään helpot­taa omis­tusasun­non han­kkimista. Per­hea­sun­nos­sa asuville pariskun­nille joiden lapset ovat muut­ta­neet pois syn­tyy nyky­istä vahvem­pi kan­nustin muut­taa pienem­pään asun­toon, jol­loin per­hea­sun­to­ja vapau­tuu nuorten lap­siper­hei­den käyt­töön vielä enem­män. Ja vielä lisäk­si eläkeläisille syn­tyy kan­nustin etsiä halvem­paa asuin­paikkaa muual­ta Suomes­ta; kuu­lostaa jul­mal­ta, mut­ta olisi kansan­taloudel­lis­es­ti äärim­mäisen järkevää, kun Helsingis­sä asun­to­jen hin­tata­so lask­isi ja toisaal­ta nyt kui­h­tu­vis­sa kaupungeis­sa kallis infra ei jäisi ihan niin vähälle käytölle.

   Lisäe­tu­na täl­lä ver­ou­ud­is­tuk­sel­la työn­teon kan­nus­timet paranevat kaikissa tulolu­okissa, mil­lä pitäisi olla aivan oleel­lisen merkit­täviä työl­lisyyt­tä paran­tavia vaikutuksia.

   Vastaa

   1. arkkite­hti:
      Hitas­ta tai mitään kor­vaavia jär­jestelmiä ei tarvi­ta, jos tehdään vero­tuk­sen rakenneuudistus.

      Eli nos­te­taan kiin­teistöveroa par­il­la mil­jardil­la ylöspäin, pois­te­taan varain­si­ir­tovero ja keven­netään lopuil­la rahoil­la ansiotuloverotusta.

      Tääl­lä ei voi tykätä kom­menteista, mut­ta tykkään silti!
      Ehdo­tuk­sesi on hyvin lin­jas­sa mon­en ekon­o­mistin aja­tusten kanssa, mut­ta silti tähän ei olla mis­sään men­ty. Syyt lienevät siinä, että vaik­ka täl­lainen vero­tusjär­jestelmä kan­nat­taisi luo­da aloitet­taes­sa puh­taal­ta pöy­dältä, on siihen siir­tymi­nen vaikeaa kos­ka se tuot­taa uusia häviäjiä varsinkin asun­tove­lal­lis­ten joukos­sa. Täy­tynee siis odotel­la seu­raavaa vallankumousta.

      Vastaa

   2. arkkite­hti:
      Hitas­ta tai mitään kor­vaavia jär­jestelmiä ei tarvi­ta, jos tehdään vero­tuk­sen rakenneuudistus.

      Eli nos­te­taan kiin­teistöveroa par­il­la mil­jardil­la ylöspäin, pois­te­taan varain­si­ir­tovero ja keven­netään lopuil­la rahoil­la ansiotuloverotusta.

      Seu­rauk­se­na asun­to­jen myyn­ti­hin­tata­so las­kee ja vielä vuokral­la asu­valle vas­tavalmis­tuneelle jää enem­män käteen palka­s­ta, eli ensi­a­sun­non asun­to­lainan käsir­a­han osu­us ker­tyy kasaan paljon nyky­istä helpom­min. Varain­si­ir­toveron pois­to pois­taa kan­nus­ti­men mah­dol­lisim­man kalli­in ensi­a­sun­non han­kkimiseen, mikä entis­es­tään helpot­taa omis­tusasun­non han­kkimista. Per­hea­sun­nos­sa asuville pariskun­nille joiden lapset ovat muut­ta­neet pois syn­tyy nyky­istä vahvem­pi kan­nustin muut­taa pienem­pään asun­toon, jol­loin per­hea­sun­to­ja vapau­tuu nuorten lap­siper­hei­den käyt­töön vielä enem­män. Ja vielä lisäk­si eläkeläisille syn­tyy kan­nustin etsiä halvem­paa asuin­paikkaa muual­ta Suomes­ta; kuu­lostaa jul­mal­ta, mut­ta olisi kansan­taloudel­lis­es­ti äärim­mäisen järkevää, kun Helsingis­sä asun­to­jen hin­tata­so lask­isi ja toisaal­ta nyt kui­h­tu­vis­sa kaupungeis­sa kallis infra ei jäisi ihan niin vähälle käytölle.

      Lisäe­tu­na täl­lä ver­ou­ud­is­tuk­sel­la työn­teon kan­nus­timet paranevat kaikissa tulolu­okissa, mil­lä pitäisi olla aivan oleel­lisen merkit­täviä työl­lisyyt­tä paran­tavia vaikutuksia.

      Tai vai­h­toe­htois­es­ti korkeampi kiin­teistövero, mut­ta tehdään kiin­teistövero verovähen­nyskelpoisek­si ansio­tu­loista, vaik­ka siten että kiin­teistöveron saisi suo­raan vähen­tää brut­to­tu­loista ja ansio­tu­lo mak­set­taisi­in tästä ero­tuk­ses­ta. Sama tietysti tas­a­puolisu­u­den nimis­sä myös vuokralle. Eläkkei­den kanssa näitä kiin­teistövero­ja ei saisi vähen­tää. Tämä olisi reilu malli, ohjaisi eläkeläiset pois kasvukeskuk­sista ja ylisu­urista asun­noista. Sit­ten vielä päälle tätä kiin­teistöverovähen­nys­tä saisi soveltaa vain yhteen asun­toon ker­ral­laan, ja sen tulisi olla mais­traat­ti­in ilmoitet­tu osoite.

      Mut­ta tämäkin malli vaatii että kiin­teistövero vai­htelee sijain­nin mukaan. Nykyi­nen­hän kiin­teistövero on aika epämääräi­nen (mikä on syr­jäisen ton­tin ja kiin­teistön oikea arvo?) eikä vält­tämät­tä ole yhtään halvem­pi maaseudul­la, esimerkik­si sil­loin jos tont­ti ja tai asun­to on suuri. Tietenkin kiin­teistöveron alen­t­a­mi­nen syr­jäisem­mil­lä paikoil­la sub­ven­toi kulut­tavam­paa elämän­ta­paa, mut­ta toisaal­ta tätä sub­ven­tio­ta voidaan pienen­tää verot­ta­mal­la itse sitä kulu­tus­ta enem­män (ener­gian ja polt­toaineen verotus).

      Mut­ta ei mitään suuria mullis­tuk­sia tule tapah­tu­maan, van­hem­mil­la ikälu­okil­la on ehdo­ton val­ta väestörak­en­teel­li­sista syistä, ja sehän on tul­lut jo mon­ta ker­taa selväk­si että eläke­jär­jestelmää kor­jataan aina vain leikkaam­mal­la nuorem­mil­ta. Tässä oli myös kestävyys­va­jeen kanssa vähin­tään 10–20 vuot­ta aikaa tehdä asioi­ta, mut­ta nyt taas joudu­taan kri­isin alla pakol­la tekemään kun mikään ei onnis­tu aikaisem­min. Tässä maas­sa jotkut saavute­tut edut ovat nyt vain paljon parem­pia kuin toiset, enkä puhu nyt mis­tään työt­tömien eduista, jot­ka ovat melko pieni meno­erä ver­rat­tuna mui­hin [kas­vavi­in] SOTE- ja eläke­menoi­hin. Tosin sil­lä erol­la että työt­tömiltä silti leikataan ensim­mäisenä ja kaikin keinoin, toisin kuin muil­ta. Län­si­maisetkin demokra­ti­at vaikut­ta­vat aina uhraa­van heikom­mas­sa ase­mas­sa ole­vat ryh­mät ensimmäisenä.

      Vastaa

10. Muu­tos, jos­sa Hitas-asun­non omis­ta­jat velvoite­taan itse asumaan niis­sä (eli vuokraus kiel­letään) saate­taan voimaan viiden (5) vuo­den siir­tymäa­jal­la ja se koskisi takau­tu­vasti kaikkia Hitak­sia — myös Hitak­sen alkua­joista läh­tien! Tämä palaut­taisi alku­peräisen idean halvem­mas­ta asumis­es­ta — oli­pa sijain­ti mikä tahansa! Myyn­ti, per­im­i­nen jne nor­maalien lainalaisuuk­sien mukaan! Paluu perusasioi­hin lopet­taisi kaiken­laisen keplot­telun ja närkästyk­sen niin Hitas-omis­ta­jis­sa kuin niiden kadehtijoissakin!

    Vastaa

    1. Eero:
       Muu­tos, jos­sa Hitas-asun­non omis­ta­jat velvoite­taan itse asumaan niis­sä (eli vuokraus kiel­letään) saate­taan voimaan viiden (5) vuo­den siir­tymäa­jal­la ja se koskisi takau­tu­vasti kaikkia Hitak­sia – myös Hitak­sen alkua­joista läh­tien! Tämä palaut­taisi alku­peräisen idean halvem­mas­ta asumis­es­ta – oli­pa sijain­ti mikä tahansa! Myyn­ti, per­im­i­nen jne nor­maalien lainalaisuuk­sien mukaan! Paluu perusasioi­hin lopet­taisi kaiken­laisen keplot­telun ja närkästyk­sen niin Hitas-omis­ta­jis­sa kuin niiden kadehtijoissakin!

       Meinaat että kaupun­ki voisi yksipuolis­es­ti muut­taa Hitas-ehto­ja, taitaisi tulle melkoinen kor­vaus­vaatei­den ruuh­ka käräjäoikeuteen.

       Vastaa

11. Päivän HS ker­too kaupun­gin myyneen arval­la enim­mäish­in­taan pian sään­nöstelystä vapau­tu­via HITAS asun­to­ja Ruo­ho­lahdessa. No tässähän on poh­ja jär­jestelmän uud­is­tamiselle: lyhen­netään aikaa ennen vapaut­tamista uusis­sakin asun­nois­sa. HITAS-lah­ja ensim­mäiselle osta­jalle säi­lyy mut­ta haitalli­nen lukit­tumi­nen asun­toon lyhenee. 

    Ai niin, meil­lähän onkin jo puoli-HITAS, jos­sa hait­ta on pois­tet­tu. Asun­non voi myy­dä heti ostet­tuaan. Eli kyl­lä kaupun­ki on jo kaiken miet­tinyt. Miten tästä voi enää parantaa?

    Vastaa