Sokerivero

Sine­brychof­fin edus­ta­jat halu­si­vat kevään lop­ul­la tava­ta min­ua keskustel­lak­seen valmis­teveroista, alko­ho­liv­eros­ta ja sok­eriveros­ta. Suh­tauduin tähän tapaamiseen pienel­lä ennakkolu­u­lol­la, kos­ka pan­i­moalan edun­valvon­ta on vaikut­tanut vähän Jaana Pelkoselta ja olen ollut aikanaan eduskun­nan val­tio­varain­valiokun­nan vero­jaos­tossa usein napit vas­takkain hei­dän kanssaan.

Heil­lä oli kak­si asi­aa, sok­erivero ja alko­ho­liv­ero. Kovin ajanko­htaisia asioi­ta nyt, kun hal­li­tus yrit­tää löytää rahaa paikkaa­maan bud­jetin aukko­ja. Min­un piti kir­joit­taa tästä tuoreeltaan, mut­ta asia jäi muiden kiirei­den alle. Käsit­te­len tässä sok­eriveroa ja palaan alko­ho­liv­eron kum­mallisuuk­si­in ehkä myöhemmin.

Sine­brychoff halu­aisi sok­eriveron kaikelle sok­er­ille. Heistä on vähän epistä, että se on vain vir­voitusjuomis­sa, joiden osu­us sok­eri saan­nista on kolme pros­ent­tia. Hei­dän käyt­tämän­sä tilas­ton mukaan sok­erin saan­tiläh­teet jakau­tu­i­v­at näin:

Totesin, että olen aina kan­nat­tanut tätä kat­tavaa sok­eriveroa. Suo­ma­laiset syövät liikaa sok­e­ria sen eri muodois­sa, mis­tä on merkit­tävää kansan­ter­vey­del­listä hait­taa. Lihot­taa ja altistaa dia­betek­selle. Lisäk­si ener­gian saan­ti ravite­muk­sel­lis­es­ti tyhjän­päiväis­es­tä sok­erista vähen­tää muu­ta, ter­vey­den kannal­ta olen­naista syömistä. Vero­jen pitäisi ohja­ta syömään ter­veel­lis­es­ti. Sik­si olisi hyvä, että kaikissa elin­tarvikkeis­sa olisi vero sok­er­ille. Se olisi tyyp­illi­nen ulkoisi­in kus­tan­nusi­in perus­tu­va haittavero.

Olin joskus eduskun­nas­sa mon­en muuan kanssa aja­mas­sa kat­tavaa sok­eriveroa, mut­ta tämä kuitenkin kaa­tui hallinnol­liseen han­kalu­u­teen. Vaik­ka koti­maas­sa voisimme lait­taa veron sok­er­ille, emme pysty­isi mitenkään verot­ta­maan ulko­mail­ta tuo­tu­ja elin­tarvikkei­ta, kos­ka niiden sok­erip­i­toisu­u­den mit­taami­nen olisi ylivoimainen hallinnolli­nen taak­ka. Näin siis sanoin Sine­brychof­fin edustajille.

Tähän he vas­ta­si­vat, että oli ylivoimaista sil­loin, mut­ta ei enää, kos­ka pakkauk­ses­sa on nyky­isin ker­rot­ta­va tuot­teen sisältämän sok­erin määrä. Tätä en ollut tul­lut ajatelleeksikaan.

Hei­dän esit­tämän­sä kat­ta­va sok­erivero kohdis­tu­isi kaik­keen sok­eri­in ja kaikki­in sok­erei­hin, myös tuore­me­hui­hin, mut­ta ei kuitenkaan hedelmi­in ja mar­joi­hin. Kysyin kokeek­si, mik­si he pani­si­vat rajan tähän, vaik­ka tiesin vas­tauk­sen. Jos syöt ome­nan, hedelmässä ole­va sok­eri vaikut­taa paljon vähem­män haitallis­es­ti kuin jos juot ome­name­hua. Joku lääkäri var­maan osaa ker­toa mik­si. Liit­tynee kui­tu­i­hin ja imey­tymisen nopeuteen

Heil­lä oli kolme eri­laista mallia veron per­im­isek­si, joista jätän arvon­lisäveroon nivom­isen tässä pois, kos­ka se ei toimi.

Vero voisi olla por­rastet­tu, jol­loin vero tuot­teen kilo­määräi­nen valmis­tevero nousee por­raste­tusti sok­erip­i­toisu­u­den mukaan tai tark­ka, jol­loin sok­erik­ilo­sta menee aina yhtä paljon veroa. Tark­ka on tietysti parem­pi, mut­ta Sine­brychof­fin mukaan han­kalampi toteut­taa. Min­ua siinä vähän arve­lut­ti se, että luokan sisäl­lä sok­erin määrän vähen­tämi­nen ei vaiku­ta mitään, siis enem­män tai vähem­män makeutetut jugur­tit mak­sa­vat saman veron.

Sok­eriveron tuo­tok­si he arvioi­vat noin 400 miljoon­aa euroa. Ei siis mitenkään vähän.

Tätä kan­nat­taisi minus­ta edistää.

[Pan­i­moli­it­to kor­jat­tu Sinebrychoffiksi]

118 vastausta artikkeliin “Sokerivero”

  1. Aivan ensim­mäisek­si voisi var­maan pois­taa eril­liset sok­er­i­ju­urikkaan tuotantotuet?

    Mut­ta kan­natet­ta­va aloite noin muuten.

    1. arkkite­hti:
      Aivan ensim­mäisek­si voisi var­maan pois­taa eril­liset sok­er­i­ju­urikkaan tuotantotuet?

      Mut­ta kan­natet­ta­va aloite noin muuten.

      sok­er­i­ju­urikkaan tuotan­totuet ovat sidot­tu Euroopan union­in CAP poli­ti­ikkaan. Tämä ei toi­mi enää kos­ka emme voi Suomes­sa säädel­lä elin­tarvikkei­den tuon­tia enää. Sok­er­i­ju­urikas­ta voi tuo­da myös jatkos­sa ulko­mail­ta jos sen tuki esim aje­taan Suomes­sa alas. Se olisi vähän saman­lainen näke­mys jos ulko­maalais­ten mar­jo­jen myyn­tiä rajoite­taan Suomes­sa. Ei onnis­tu kos­ka se olisi koko EU:n sisä­markki­noiden vastaista.

    2. Näis­sä on kysymys eri asioista. Sok­er­i­ju­urikkaan tuel­la tue­taan suo­ma­laista jurt­tia hal­paa ruokosok­e­ria vas­taan. Jos tuki pois­te­taan, sok­erin hin­ta ei nouse, kos­ka juurikas­sok­eri vain kor­vau­tuu ruokosok­er­il­la. Juurikkaan vil­je­lyn tukemisen järkevyyt­tä voi toki arvostel­la, mut­ta se ei liity kansanterveyteen.

      1. Heik­ki Kaup­pi:

        Näis­sä on kysymys eri asioista. Sok­er­i­ju­urikkaan tuel­la tue­taan suo­ma­laista jurt­tia hal­paa ruokosok­e­ria vas­taan. Jos tuki pois­te­taan, sok­erin hin­ta ei nouse, kos­ka juurikas­sok­eri vain kor­vau­tuu ruokosok­er­il­la. Juurikkaan vil­je­lyn tukemisen järkevyyt­tä voi toki arvostel­la, mut­ta se ei liity kansanterveyteen.

        Sok­eriruokoa ei kas­vate­ta Euroopas­sa vaan se on pääasi­as­sa tuon­ti EU:n ulkop­uoli­sista maista pääasi­as­sa Lati­nalais­es­ta Amerikas­ta, Afrikas­ta ja Aasi­as­ta. Koko sok­eriruoko tuon­nin takana on korkeat tul­lit ja kyseessä on kyl­lä ihan maat­alouden pro­tek­tion­is­mi suh­teessa kehit­tyviä mai­ta kohden. Teol­lisu­us­maid­en korkeat tul­lit ovat nykyään maat­alous­tuot­teille vain pro­tek­ton­isti­nen keino suo­jel­la ylituet­tua maat­alout­ta ja suurin häviä on kehit­tyvien maid­en maanviljelijät.

  2. Menisiköhän vero läpi, jos se niputet­taisi­in esimerkik­si palkanko­ro­tuk­si­in: veronko­ro­tuk­sen vasti­neek­si palkko­ja nos­te­taan vas­taavasti tuol­la 400 miljoonalla.

    1. K‑Veikko:
      Menisiköhän vero läpi, jos se niputet­taisi­in esimerkik­si palkanko­ro­tuk­si­in: veronko­ro­tuk­sen vasti­neek­si palkko­ja nos­te­taan vas­taavasti tuol­la 400 miljoonalla.

      Miten välilis­es­tä veros­ta tulisi yhtäkkiä pro­gres­sivi­nen? Väliliset verot sopi­vat huonos­ti palkanko­ro­tuk­si­in kos­ka ei kaik­ki palka­nsaa­jat esim juo tai tupakoi.

    2. K‑Veikko:
      Menisiköhän vero läpi, jos se niputet­taisi­in esimerkik­si palkanko­ro­tuk­si­in: veronko­ro­tuk­sen vasti­neek­si palkko­ja nos­te­taan vas­taavasti tuol­la 400 miljoonalla. 

      1. Hal­i­tus ei päätä palkankorotuksista.
      2. Vasem­mis­toli­it­to huu­taisi heti “miten työttömät”
      3. SDP huu­taisi heti “miten eläkeläiset”
      4. Vihreät “opiske­li­jat!”

      1. Sylt­ty: 1. Hal­i­tus ei päätä palkankorotuksista.
        2. Vasem­mis­toli­it­to huu­taisi heti ”miten työttömät”
        3. SDP huu­taisi heti ”miten eläkeläiset”
        4. Vihreät ”opiske­li­jat!”

        Tasa-vero­ja (arvon­lisävero ja alko­ho­liv­ero) on vaikea sitoa palkanko­ro­tuk­si­in kos­ka ne ovat kaikille samat. Pro­gres­sivista tulovero on helpom­pi kohden­taa palkanko­ro­tuk­si­in, eläkkeisi­in ja opin­to-tukeen ja työt­tömyys­tu­keen . Miten tasa-arvos­ta tehdään teknis­es­ti pro­gres­si­ivi­nen niin että esim kau­pankas­sal­la myyjä voi tark­istaa asi­akkaaan tulovero pros­entin on toden­näkäis­es­ti mon­en tieto­tur­va sään­nösten takana.

  3. Eipä ihme, että Suo­mi on vuodes­ta toiseen tuon hol­hous­val­tioin­dek­silis­tan (http://nannystateindex.org/) ykkö­nen, kun Soin­in­vaara ja hen­gen­heimo­laisen­sa julis­ta­vat silmät kiilu­en “Vero­jen pitäisi ohja­ta syömään ter­veel­lis­es­ti.” Suo­ma­laisil­la­han ei ole mitään omaa hark­in­takykyä, ja eihän meitä vielä mitenkään edes verote­ta riit­tävästi — vai mitä Soininvaara?

    1. J. Jör­gensen:
      Eipä ihme, että Suo­mi on vuodes­ta toiseen tuon hol­hous­val­tioin­dek­silis­tan (http://nannystateindex.org/) ykkö­nen, kun Soin­in­vaara ja hen­gen­heimo­laisen­sa julis­ta­vat silmät kiilu­en ”Vero­jen pitäisi ohja­ta syömään ter­veel­lis­es­ti.” Suo­ma­laisil­la­han ei ole mitään omaa hark­in­takykyä, ja eihän meitä vielä mitenkään edes verote­ta riit­tävästi – vai mitä Soininvaara?

      Jos mielestäsi kyseessä on hol­houk­ses­ta niin pitäisikö esim alko­holistin pitäisi mak­saa itse kaik­ki vieroi­tushoidot omas­ta pus­sista ilman että yhteiskun­ta tulisi avuk­si? Koskisiko sit­ten myös dia­beetikko­ja? Sama koskisi siis var­maan keuhkosyövän diak­toon­isin saanei­ta? Onko se sinus­ta hol­hous­ta jos tupakkaa, sok­e­ria ja alko­ho­lia verotet­tet­taisi­in nyt paljon suurem­mal­la pros­en­til­la ja samal­la yhteiskun­ta ei ole mukana niistä koitu­vien ter­vey­del­lis­ten hait­to­jen kus­tan­nuk­ses­sa julkisen ter­vey­den­huol­lon kautta?Suomessa 10 % väestöstä jot­ka juo­vat kärivät esim vakavas­ta alko­holin ter­veyshaitoista joten olen kyl­lä vaku­ut­tunut siitä että Suo­ma­laisil­la ei ole tässä kohtaa mitään omaa hark­in­takykyä kun tulee kyseessä vaka­va alko­holi hai­tat. Dia­betes on lisään­tyvä kansan­tau­ti Suomes­sa jos­ta seu­raa­va vaka­va ter­vey­delli­nen ongel­ma on yli­paino etenkin nuorten alle 15 vuo­ti­aden yli­paino. Ymmär­rrän tuon nan­nys­tatein­dex­in idean mut­ta siinäkin on eri­laisia mittare­i­ta. Voidaan yhtä hyvin sanoa että per­heväki­val­ta ei pitäisi olla esim rikos nimi­keenä sin­un logi­ikalla että “kyl­lä suo­ma­laiset (etenkin miehet) ymmärtävät vas­tu­un­sa vaimo­jen­sa suh­den mut­ta Suo­mi on Euroopan union­in jäsen­val­tiona sijal­la 2. per­heväki­val­lan tilas­tois­sa. 47% pros­ent­tia nai­sista kokee Suomes­sa per­heväki­val­taa. En ole vaku­ut­tunut siitä että tämäkään olisi mitenkään hyvässä kon­trol­lis­sa Suomes­sa. Jotakin kon­rol­lia tarvi­taan. Osmo Soin­in­vaara voisi kir­joit­taa tässä blo­gis­sa jatkos­sa myös niistä veroista mitä hänen mielestä ei pitäisi enää kerätä ollenkaan ja niitä mitä pitäisi kerätä enem­män ja uusista veroista mitkä pitäisi ottaa käyttöön.

      1. Kyl­lä se on hol­hous­ta, ja vas­tu­un siirtämistä ihmisiltä itseltään — heiltä tosin kysymät­tä — (toiv­ot­tavasti) hyvää tarkoit­taville kaltaisille­si kon­trol­lifri­ikeille. En minä yhtään epäile, ettetkö saisi itselle­si hyviä vibo­ja tois­t­en rahoil­la tehtävästä vajaakyky­is­ten paapomisesta.

      2. Jos uskot löainkaan hin­tamekanis­mi­in, sin­un on hyväksyt­tävä se, että eri­laisia markki­navirheitä, tässä tapauk­ses­sa ulkois­vaiku­tuk­sia, kor­jataan ohjaav­il­la veroil­la ja tarvit­taes­sa sub­ven­tioil­la. Meil­lä on esimerkik­si ilmainen koulu­tus, kos­ka ei luote­ta siihen, että ihmiset käyt­täi­sivät omaa rahaansa las­ten­sa koulu­tuk­seen, mitä var­maankin kut­sut holhoukseksi.

      3. Osmo Soin­in­vaara:
        Jos uskot löainkaan hin­tamekanis­mi­in, sin­un on hyväksyt­tävä se, että eri­laisia markki­navirheitä, tässä tapauk­ses­sa ulkois­vaiku­tuk­sia, kor­jataan ohjaav­il­la veroil­la ja tarvit­taes­sa sub­ven­tioil­la. Meil­lä on esimerkik­si ilmainen koulu­tus, kos­ka ei luote­ta siihen, että ihmiset käyt­täi­sivät omaa rahaansa las­ten­sa koulu­tuk­seen, mitä var­maankin kut­sut holhoukseksi. 

        Lopetaan julki­nen ter­vey­den­hoito ja annetaan ihmis­ten itse mak­saa omat kus­tan­nuk­sen­sa Sin­ga­poren mallilla.

      4. Sepi: Lopetaan julki­nen ter­vey­den­hoito ja annetaan ihmis­ten itse mak­saa omat kus­tan­nuk­sen­sa Sin­ga­poren mallilla.

        Kyl­lä Sin­ga­pores­sa on julki­nen ter­vey­den­hoito kaikille ja suuri yksi­tyi­nen ter­vey­den­huolto sek­tori myös osana ter­vey­den­huoltoa . Lisäti­eto löy­tyy https://www.moh.gov.sg/home/our-healthcare-system (Sin­ga­poren ter­veysmin­is­ter­iön kotisivut)

      5. Sepi: Lopetaan julki­nen ter­vey­den­hoito ja annetaan ihmis­ten itse mak­saa omat kus­tan­nuk­sen­sa Sin­ga­poren mallilla.

        Sin­ga­pores­sa on julki­nen ter­vey­den­hoito joka tosin kos­kee vain Sin­ga­poren kansalaisia ja maas­sa pysyvästi oleskelu­lu­val­la asu­via ihmisiä. Ulko­maalaiset mak­sa­vat ter­vey­den­huol­losta suurem­man osu­u­den omas­ta pus­sista kuin maan kansalaiset.

      6. J. Jör­gensen:
        Kyl­lä se on hol­hous­ta, ja vas­tu­un siirtämistä ihmisiltä itseltään – heiltä tosin kysymät­tä –(toiv­ot­tavasti) hyvää tarkoit­taville kaltaisille­si kon­trol­lifri­ikeille. En minä yhtään epäile, ettetkö saisi itselle­si hyviä vibo­ja tois­t­en rahoil­la tehtävästä vajaakyky­is­ten paapomisesta. 

        Pitäisikö esimerkik­si nykyi­nen tur­vavyö pakko pois­taa autoil­i­joi­ta? Ja samal­la nopeusra­joi­tus! Näin jokainen autoil­i­ja siis voisi käyt­tää siis omaa hark­in­ta kykyä ja ajaa liiken­teessä oman henkilöko­htaisen hark­in­ta kyvyn mukaan! Niinkö!? Eli jalkakäytävillä!?Valtateillä esimerkik­si 100 km tun­ti nopeudel­la jne!?. Uskotko todel­la täl­laiseen henkilöko­htaiseen vas­tu­ulliseen hark­in­ta kykyyn tässä kohtaa mis­sä ihmishenkiä voidaan menettää!?

        Olen ehdot­tomasti sitä mieltä että mon­et nan­nys­tatein­dex­in mit­tar­it sisältävät paljon sel­l­aisia sään­te­lyä ja hol­hous­ta mitä voisi keven­tää myös Suomes­sa ja uskon että Osmo Soin­in­vaarakin tun­nistaa tämän indeksin jotkut ongel­malliset puo­let mut­ta sitä anark­ismia mitä J. Jör­gensen tässä on aja­mas­sa on kyl­lä ihan eri asia kuin ihmis­ten oman vas­tu­un epäilem­i­nen. Lop­pu­jen lopuk­si oikeu­den edessä jokainen vas­taa omista tekemi­sistä mut­ta ilman oikeut­ta ei ole lakeja.

      7. J. Jör­gensen:
        Kyl­lä se on hol­hous­ta, ja vas­tu­un siirtämistä ihmisiltä itseltään – heiltä tosin kysymät­tä –(toiv­ot­tavasti) hyvää tarkoit­taville kaltaisille­si kon­trol­lifri­ikeille. En minä yhtään epäile, ettetkö saisi itselle­si hyviä vibo­ja tois­t­en rahoil­la tehtävästä vajaakyky­is­ten paapomisesta. 

        Eli se on J. Jör­gens­enin mukaan hol­hous­ta ja vas­tu­un siirtämistä esim avio­vaimolle jos väki­val­tainen aviop­uoliso pahoin­pitelee hän­tä väki­val­tais­es­ti kotona vain sen takia että per­heväki­val­taan puut­tumi­nen ulkoat­apäin vira­n­omis­ten tahol­ta olisi vas­tu­un siirtämistä ja J. Jör­gens­enin mukaan kokon­aan yksilöltä pois? Niinkö? Siis jatkos­sa per­heväki­val­ta ei olisi rikos? No Venäjäl­lä monien kyse­lyi­den mukaises­ti (yli 60 % kyse­lyi­den perus­teel­la) avio­vai­mon pahoin­pite­ly on mon­en kyse­lyi­den mukaan hyväksyt­tävä toimen­pide. Ajaako J. Jör­gensen myös täl­läistä käytän­töä Suomeen? Onko J. Jör­gens­enin näkökul­mas­ta se hol­hous­ta että ala-ikäisille voisi myy­dä vapaasti alko­holi ja tupak­ka tuot­tei­ta kau­pas­ta ilman mitään ikärajaa?

    2. J. Jör­gensen: Suo­ma­laisil­la­han ei ole mitään omaa harkintakykyä

      Tuo on liioit­telua, vaik­ka selvästi hark­in­takyky on sen ver­ran epätäy­delli­nen, että täl­laisille veroille on hyvät perus­teet, kuten voidaan monista epäter­veel­li­sistä elämän­tavoista havai­ta. Onnek­si tilanne on ainakin alko­holin osalta menos­sa parem­paan päin.

      J. Jör­gensen: ja eihän meitä vielä mitenkään edes verote­ta riittävästi

      Sok­eriveron voi käyt­tää muiden vero­jen alentamiseen.

      1. Eikö sarkas­mi­tut­ka tosi­aan toimi?

      2. J. Jör­gensen:
        Eikö sarkas­mi­tut­ka tosi­aan toimi?

        Toi­mi toki, mut­ta täl­laiseen viesti­in on helpom­pi reagoi­da vas­taa­mal­la sen kir­jaimel­liseen sisältöön. Näit var­maan joka tapauk­ses­sa vas­tauk­seni sisäl­lön, eli ihmis­ten hark­in­takyky on monel­la tapaa epätäy­delli­nen (vaikkei kuitenkaan nolla).

      3. Ossi Sare­so­ja: Toi­mi toki, mut­ta täl­laiseen viesti­in on helpom­pi reagoi­da vas­taa­mal­la sen kir­jaimel­liseen sisältöön. Näit var­maan joka tapauk­ses­sa vas­tauk­seni sisäl­lön, eli ihmis­ten hark­in­takyky on monel­la tapaa epätäy­delli­nen (vaikkei kuitenkaan nolla).

        Jos suo­ma­lais­ten hyvin sän­till­i­nen hark­in­takykyi­nen suhde alko­holin käyt­töön julk­isil­la paikoil­la sixbackin kanssa on sarkas­mia niin sil­loin olemme ikävä kyl­lä menet­täneet suh­teel­lisu­u­den tajun. Hävet­tävä näky keskel­lä Helsin­gin rautatiease­man aukio­ta kun 5 humalaista voi saa­da niin paljon huomio­ta ja häpeää vaik­ka kyseessä on pieni vähemmistö.

      4. Ossi Sare­so­ja:

        Sok­eriveron voi käyt­tää muiden vero­jen alentamiseen. 

        Per­in­tövero ja varain­si­ir­to vero olisi hyvä pois­taa ihan senkin takia että perin­nön siirtämi­nen seu­raavalle sukupolvelle olisi hyvä asia perin­nön jatku­vu­u­den kannal­ta parem­pi vai­h­toe­hto kuin sen myymi­nen vain pelkän per­in­töveron vält­tämisen takia. Varain­si­ir­toveron pois­tamisel­la voidaan edis­tää muut­toa helpom­min työn­perässä. Ainakin nämä kak­si veroa hait­taa­vat omaisu­u­den hyödyl­listä kier­rät­tämistä per­heis­sä seu­raavalle sukupolvelle. Niin että omaisu­u­den myymi­nen ulkop­uoliselle taholle väl­tetään vain tuon veron vält­tämisen nimissä

    3. J. Jör­gensen:
      Eipä ihme, että Suo­mi on vuodes­ta toiseen tuon hol­hous­val­tioin­dek­silis­tan (http://nannystateindex.org/) ykkö­nen, kun Soin­in­vaara ja hen­gen­heimo­laisen­sa julis­ta­vat silmät kiilu­en ”Vero­jen pitäisi ohja­ta syömään ter­veel­lis­es­ti.” Suo­ma­laisil­la­han ei ole mitään omaa hark­in­takykyä, ja eihän meitä vielä mitenkään edes verote­ta riit­tävästi – vai mitä Soininvaara?

      minäkään en rakas­ta hol­hous­ta ja hol­hous­val­tioakaan mon­es­sa tilanteessa mut­ta on usein pienem­pi paha. lyhyesti sanoen että hol­hous­ta on yksi­tyisel­lä sek­to­ril­lakin, esim google ja apple ja niit­ten äly­puhe­lin alu­s­tat, jot­ka hol­hoaa liian pitkälle ja minus­ta val­tio­val­ta saisi jo puuttua.

      sok­erivero saisi tul­la mut­ta siitä lisää eril­lisessä viestis­sä. jotkut ihmiset osaa tehdä val­in­toa mut­ta niitä pitää olla saatavil­lakin. olen huo­man­nut että suomes­sakin tunge­taan sok­e­ria liikaa mon­een paikkaan eikä oikei­ta vai­h­toe­hto­ja ole tai niitä on vähän. sil­loin täy­tyy tehdä jotain asialle. eikä kaik­ki ole tietoisia valin­noista jol­loin ohjailu on paikallaan.

  4. Miten suuri sok­eriveron tulisi olla, jot­ta sil­lä olisi yli­pain­oon ja kansan­ter­vey­teen todel­lista käytän­nön merk­i­tys­tä? Ehdo­tuk­ses­sa maini­taan 400 miljoo­nan euron vero­tuot­to, mut­ta tärkeäm­pää olisi arvioitu ohjaus­vaiku­tuk­sen suu­ru­us; paljonko yli­paino vähenisi pop­u­laa­tios­sa? Täl­laisia laskelmia tun­tem­at­tomana tohtisin veika­ta, että veron pitäisi olla suht’ korkea.

    Apropoo, yli­paino (keski­var­taloli­havu­us eli sisäelin­ras­va) on myös masen­nuk­sen olen­nainen taus­tatek­i­jä, minkä kulut yhteiskun­nalle nykyisel­lään ovat 10–11 mrd euroa vuodessa. Tämä pitäisi myös ottaa huomioon las­ket­taes­sa lihavu­u­den vähen­tämisen hyötyjä.

  5. Jos kansan­ter­vey­den koho­tus on tavoit­teena, niin yhtä hyvin voisi rajoit­taa korkea­sok­eris­ten tuot­tei­den mainostusta.

    Itse pidän lähtöko­htais­es­ti moraalit­tomana, että ihmisiä yritetään psykol­o­gisel­la manip­u­loin­nil­la (=nykyi­nen, pitkälle opti­moitu markki­noin­ti) saa­da toim­i­maan hei­dän itsen­sä kannal­ta vahin­gol­lisel­la taval­la. Vapaas­sa maail­mas­sa pitää hyväksyä jos ihmi­nen tah­too itse itseään vahin­goit­taa, mut­ta on aivan toinen jut­tu, että hän­tä sys­temaat­tis­es­ti manip­u­loidaan siihen.

    Sok­erivero toki tuo enem­män suo­ria vero­tu­lo­ja, mut­ta välil­liset säästöt pienen­tynei­den ter­vey­den­huoltoku­lu­jen kaut­ta ovat samaa luokkaa molem­mis­sa ratkaisuissa.

    1. Vero on hallinnol­lis­es­ti yksinker­taisem­pi eikä sisäl­lä sanan­va­pau­songelmia (ja. esim viskigate).

    2. Anonyy­mi:

      Itse pidän lähtöko­htais­es­ti moraalit­tomana, että ihmisiä yritetään psykol­o­gisel­la manip­u­loin­nil­la (=nykyi­nen, pitkälle opti­moitu markki­noin­ti) saa­da toim­i­maan hei­dän itsen­sä kannal­ta vahin­gol­lisel­la taval­la. Vapaas­sa maail­mas­sa pitää hyväksyä jos ihmi­nen tah­too itse itseään vahin­goit­taa, mut­ta on aivan toinen jut­tu, että hän­tä sys­temaat­tis­es­ti manip­u­loidaan siihen.

      Main­on­nas­sa on kieltämät­tä omia hait­to­ja mut­ta siinä kohtaa yksilöl­lä on minus­ta oma vas­tuu myös. Se että joku ajaa kollek­ti­ivis­es­ti täy­del­listä vapaut­ta muiden kus­tan­nuk­sil­la esim liiken­teen sään­te­lyn vähen­tämisel­lä (tur­vavyö­pakko) tai alko­holi ja tupak­ka tuot­tei­den ikära­jan pois­tamisel­la ottaa sel­l­aisen riskin joka voi vaaran­taa muiden viat­tomien ihmis­ten tur­val­lisu­u­den, hyv­in­voin­nin ja ter­vey­den ei ota vas­tu­u­ta lop­pu­jen lopuk­si edes itses­tään. Olen ehdot­tomasti sen kan­nal­la että esim viinien myn­ti pitäisi sal­lia vähit­täiskaupois­sa mut­ta siinäkin edelleen olisi ikä-raja kri­teer­it ja kel­lon aika mil­loin anniskelu myyn­ti lop­puu. Näin on esim Bri­tan­ni­as­sa. Bri­tan­ni­as­sa kulute­taan 100 % alko­ho­lia per henkilö vuodessa 9,5 litraa ja Suomes­sa 100 % alko­ho­lia per henkilö vuodessa 10,4 litraa vuodessa. Kuitenkin viinien myyn­ti vähit­täiskau­pas­sa Bri­tan­nia on sal­lit­tua ja Suomes­sa ei ole. Viron alko­holi­rallin parem­pi ennal­ta ehkäisy on viinien sal­lim­i­nen ruokakaup­poi­hin kuin alko­ho­liv­eron alentaminen.

  6. Muka­va kuul­la että teol­lisu­ud­es­ta päin tulee kansan­ter­vey­del­lis­es­ti rak­en­tavi­akin ehdo­tuk­sia, kan­natet­ta­va jut­tu! Teknokraat­tis­es­ti opti­maal­isin vai­h­toe­hto olisi tuo tarkan sok­er­imäärän mukaan verot­ta­mi­nen, sil­lä se ohjaa kulut­ta­jaa val­it­se­maan vai­h­toe­htoi­sista tuot­teista parem­man. Mikähän siitä tek­isi teknis­es­ti vaikeamman? 

    Myös suo­laa ja tyy­dyt­tyneitä rasvo­ja olisi syytä verot­taa samoista kansan­ter­vey­del­li­sistä syistä ja teknis­es­ti samal­la taval­la. Myös nämä löy­tyvät pakkausmerkinnöistä.

    Asi­aan liit­tyen suosit­te­len tutus­tu­maan vastikään perustet­tuun Ter­ve Paino ry:hyn (tervepaino.fi).

    1. Juu­so:
      Muka­va kuul­la että teol­lisu­ud­es­ta päin tulee kansan­ter­vey­del­lis­es­ti rak­en­tavi­akin ehdo­tuk­sia, kan­natet­ta­va jut­tu! Teknokraat­tis­es­ti opti­maal­isin vai­h­toe­hto olisi tuo tarkan sok­er­imäärän mukaan verot­ta­mi­nen, sil­lä se ohjaa kulut­ta­jaa val­it­se­maan vai­h­toe­htoi­sista tuot­teista parem­man. Mikähän siitä tek­isi teknis­es­ti vaikeamman? 

      Myös suo­laa ja tyy­dyt­tyneitä rasvo­ja olisi syytä verot­taa samoista kansan­ter­vey­del­li­sistä syistä ja teknis­es­ti samal­la taval­la. Myös nämä löy­tyvät pakkausmerkinnöistä.

      Asi­aan liit­tyen suosit­te­len tutus­tu­maan vastikään perustet­tuun Ter­ve Paino ry:hyn (tervepaino.fi).

      (Soin­in­vaaran ter­mein) tark­ka vero­tus on help­po toteut­taa: ker­too vain pakkauk­ses­sa ole­van tuot­teen pain­on sen etiketistä löy­tyväl­lä sok­erin osu­udel­la (100 gram­maa tai mil­li­l­i­traa kohden) ja val­tion anta­mal­la vaki­ol­la, joka muut­taa tämän veroeu­ro­jen määräksi.

      Jos halu­aa tehdä epä­tarkan vero­tuk­sen se on hive­nen mon­imutkaisem­paa, kun tark­ka vero­tus pitää ajaa vielä askel­funk­tion läpi. Pan­i­moli­it­to (vai Koff? Tek­stis­sä ainakin osa Pan­i­moli­itoista on kor­vat­tu Kof­fil­la) on siis väärässä.

      Olen muuten sitä mieltä, että askel­funk­tiot on tuhot­ta­va lainsäädännöstä.

      1. Olen muuten sitä mieltä, että askel­funk­tiot on tuhot­ta­va lainsäädännöstä.

        Tästä olen kanssasi harv­inaisen samaa mieltä! Kiitos siitä, että joku uskaltaa kir­joit­taa tuon auki. Kaiken­laiset por­taat vero­tuk­ses­sa ja tuis­sa luo­vat vain turhia ja tarpeet­to­mia loukku­ja kansalaisille. Siitä on kekustel­tu muual­la jo ihan tarpeek­si vrt. kannustinloukut.

  7. Olen eri mieltä. Vero­jen ei pidä ohja­ta yhtään mitään. Vero­tuk­sen pitää olla neu­traali ja yksilöi­den vapai­ta tekemään omat valintansa.

    1. Olen eri mieltä. Vero­jen ei pidä ohja­ta yhtään mitään. Vero­tuk­sen pitää olla neu­traali ja yksilöi­den vapai­ta tekemään omat valintansa.

      Nyt haa­s­tat koko main stream talousti­eteen. Tun­netko lainkaan teo­ri­aa ulkoisvaikutuksista?

      1. ??? Kyl­lä tun­nen. Yksilö tekee itsen­sä kannal­ta ratio­naal­isia päätök­siä. Sin­un vas­tauk­ses­ta kuul­taa kollek­tivisti­nen läh­estymistapa, jos­sa julkisen val­lan etu menee yksilön edun edelle. Olem­meko orjia, val­tion omaisuutta?

      2. Kyl­lä tun­nen. Yksilö tekee itsen­sä kannal­ta ratio­naal­isia päätök­siä. Sin­un vas­tauk­ses­ta kuul­taa kollek­tivisti­nen läh­estymistapa, jos­sa julkisen val­lan etu menee yksilön edun edelle. Olem­meko orjia, val­tion omaisuutta?

        Hyväksytkö myös varas­tamisen? Miten esimerkik­si naa­purin kaivove­den pilaami­nen (ulkois­vaiku­tus) eroaa varastamisesta?

      3. Ossi Sare­so­ja: J. Jörgensen

        Wil­helm Back­lund: Osmo Soin­in­vaara sanoo

        Wil­helm Back­lund:
        ??? Kyl­lä tun­nen. Yksilö tekee itsen­sä kannal­ta ratio­naal­isia päätök­siä. Sin­un vas­tauk­ses­ta kuul­taa kollek­tivisti­nen läh­estymistapa, jos­sa julkisen val­lan etu menee yksilön edun edelle. 

        Kyl­lä lop­pu­jen lopuk­si yksilö tekee päätök­sen esimerkik­si siitä että alka­ako hän tupakoimaan, käyt­tämään alko­ho­lia tai syömään epäter­veel­lisimpiä ruokia. Sitä ei Osmo Soin­in­vaara ole nyt aja­mas­sa tässä kohtaa kuitenkaan mis­sään valvo­mas­sa tai keskuskomite­as­sa. Ne ovat lop­pu­jen lopuk­si yksilön omia päätök­siä ja tule­vat jatkos­sa ole­maan yksilön päätöksiä. 

        Mut­ta yhteiskun­nas­sa on myös sel­l­aisia asioi­ta jos yksi yksilö tekee niitä oman vapau­den nimis­sä niin se voi samal­la aiheut­taa muille ihmisille kollek­ti­ivis­es­ti suuret taloudel­liset ja mate­ri­aaliset mene­tyk­set. Esimerkik­si tur­vavyö­pakko, ikära­ja tupakan ja alko­holin ostamises­sa vähit­täiskau­pas­sa, liiken­teen eri kollek­ti­iviset sään­nöt autol­la ajamises­sa kuten nopeussään­nöt, selv­in­päin ajami­nen jne. Pidätkö näitä sään­töjä vapau­den riis­tona ja orju­ut­tamisi­na? Miten julkisen val­lan etu voi olla mitenkään yksilön vapau­den kanssa ris­tiri­idas­sa täl­lais­ten edel­lä mainit­tu­jen sään­tö­jen kanssa? 

        Sal­litko esimerkik­si alko­holin ja tupakan myyn­nin alle 18 vuo­ti­aalle? Näetkö että tur­vavyön käyt­tö pitäisi olla vapaae­htoista? Hyväksytkö että kaik­ki nopeusra­joituk­set puret­taisi­in maanteiltä?

      4. Wil­helm Back­lund:
        ??? Kyl­lä tun­nen. Yksilö tekee itsen­sä kannal­ta ratio­naal­isia päätök­siä. Sin­un vas­tauk­ses­ta kuul­taa kollek­tivisti­nen läh­estymistapa, jos­sa julkisen val­lan etu menee yksilön edun edelle. Olem­meko orjia, val­tion omaisuutta? 

        Ongel­mana on se, että kap­i­tal­isti­nenkin taloustiede tun­nus­taa todel­lis­ten markki­noiden ole­van toim­i­mat­to­mia. Markki­nat eivät hin­noit­tele niitä hait­tavaiku­tuk­sia, jot­ka aiheutu­vat transak­tioon näh­den kol­man­sille. Jos ulkois­vaiku­tuk­set jätetään huomiotta, tulok­se­na on kaaos, joka tuot­taa kaikkien osa­puolten kannal­ta epäop­ti­maalisen tilanteen.

      5. Eras­totenes alek­san­dri­alainen: Ongel­mana on se, että kap­i­tal­isti­nenkin taloustiede tun­nus­taa todel­lis­ten markki­noiden ole­van toim­i­mat­to­mia. Markki­nat eivät hin­noit­tele niitä hait­tavaiku­tuk­sia, jot­ka aiheutu­vat transak­tioon näh­den kol­man­sille. Jos ulkois­vaiku­tuk­set jätetään huomiotta, tulok­se­na on kaaos, joka tuot­taa kaikkien osa­puolten kannal­ta epäop­ti­maalisen tilanteen. 

        Sosial­isti­nenkin suun­nitel­mat­alous kyl­lä tun­nus­taa nämä ulkoiset hait­tavaiku­tuk­set mut­ta se on hitaampi reagoimaan niihin kos­ka keskuskomitea oli jäykkä ja byrokaat­ti­nen organ­isaa­tio. Tämäkin sok­erivero oli itse pan­i­mo teol­lisu­u­den omaaloite kuten Osmo Soin­in­vaara kir­joit­taa. Esim Neu­vos­toli­itossa oli paha alko­ho­lion­gel­ma 1980-luvul­la joka oli syynä siihen että viina oli ain­oa kulu­tus­tuote mis­tä val­tio sai tulon­sa Neu­vos­toli­itossa kos­ka sen myyn­ti oli monop­o­liase­mas­sa mut­ta kun mui­ta tulo­ja val­ti­ol­la ei ollut niin viinan­hin­taa pidet­ti­in keinotekois­es­ti alhaal­la mut­ta kansan­ter­vey­del­lis­ten näkökul­mien takia se tuot­ti ter­vey­del­lisiä ongelmia ja kulu­tus oli riistäy­tynyt käsistä kokon­aan. Kun Got­batso­vin aloit­ta­ma kui­v­a­tus kam­pan­ja alkoi sen ideana oli vod­kan myyn­nin rajoit­ta­mi­nen mut­ta eräät neu­vos­to­tasaval­lat kuten Moldo­va, Geor­gia ja Arme­nia kär­sivät välil­lis­es­ti kos­ka viinin tuot­ta­jian myös tuotan­to alet­ti­in alas vaik­ka alko­ho­likuolleisu­us oli vod­kan kohdal­la pääsyy siihen että alko­holis­mi oli pahen­tunut koko Neu­vos­toli­itossa ja suurin vod­kan tuot­ta­ja oli Ukraina ja Venäjä. Lop­putu­lok­se­na oli kuitenkin näi­den kol­men neu­vos­to­tasaval­to­jen (Moldovan, Geor­gian ja Armen­ian) viin­invil­je­ly elinkeinon totaalli­nen alasajo vaik­ka todel­li­nen syy oli vod­kan korkea kulu­tus ei viinin. Suomes­sa koskenko­r­van ja viinien kulu­tuk­ses­sa tilas­tot ovat eri vaik­ka molem­mat ovat nyt täl­lä het­kel­lä Alkon monop­o­lin kon­trol­lis­sa. Jos viinit tuo­daan ruokakaup­poi­hin ja hin­noit­telu olisi hiukan vapaam­paa niin kulu­tus tuskin nousee radikaalis­es­ti mut­ta koskenko­r­van kohdal­la näin tulee tapah­tu­maan. Alko­holin­veron alen­t­a­mi­nen ei ole kansan­taloudel­lis­es­ti kovinkaan järkevää jos saatavu­us on keinotekois­es­ti rajat­tua ja samal­la tuon­ti ulko­mail­ta (Viros­ta) on täy­del­lis­es­ti vapaa­ta ilman mitään kiin­tiöitä joten parem­pi on vapaut­taa myyn­ti osit­tain Suomes­sa ja nos­taa hiukan vero­tus­ta niin että saatavu­us ja hin­ta olisi kohdalla.

    2. Wil­helm Back­lund: eltä. Vero­jen ei pidä ohja­ta yhtään mitään. Vero­tuk­sen pitää olla neu­traali ja yksilöi­den vapai­ta tekemään omat valintansa. 

      Tiedätkö mitään yhteiskun­taa joka pysty­isi pyöritämään koko julk­ista sek­to­ria ilman vero­ja? Miten yhteiskun­nas­sa jär­jestetään palve­lut kuten ter­vey­den­huolto, koulu­tus, infra, puo­lus­tusvoimat, sähköverkos­tot, veden­huolto, raideli­ikenne, poli­isi ja pelas­tus­palve­lut jne. Onko mitään yhteiskun­taa mis­sä olisi näitä tärkeitä yhteiskun­nan rak­en­tei­ta joi­ta äsken mainitsin mut­ta vero­tus ei ole jär­jes­jet­ty val­tion toimes­ta mitenkään ja samal­la kuitenkin koko yhteiskun­nan poli­it­ti­nen stabi­ili­teet­ti olisi rauhalli­nen ja tur­valli­nen? Ker­rro min­ulle yksi maa (voi olla myös esimerk­ki his­to­ri­as­ta) jos­sa asi­at olisi näin hienos­ti jär­jestet­ty ja jatke­taan siitä keskustelua sitten!

  8. Ehdo­tuk­ses­sa on selvä por­saan­reikä — kansalaiset voivat puris­taa, lin­go­ta, höyryt­tää tai muuten valmis­taa mehua ostamis­taan (tai jopa itse kas­vat­tamis­taan) hedelmistä, mar­joista ja vihan­nek­sista. Katal­im­mat yksilöt voivat jopa käyt­tää näin valmis­tet­tua mehua maus­taak­seen kotona hiil­i­hapotet­tua vet­tä, kiertäen törkeästi use­am­paa veromomenttia.

    Kos­ka koti­valmis­tus­ta on käytän­nössä mah­do­ton­ta valvoa, niin kansalaisil­ta olisi syytä kertätä koti­valmis­tu­so­le­tuk­seen perus­tu­vaa mehu- ja vir­voitusjuo­ma­mak­sua, joka perit­täisi­in kaik­il­ta tulon­saa­jil­ta ellei kansalainen pysty täysin­aukot­tomasti todis­ta­maan ettei sok­eriveron alaista koti­valmis­tus­ta ole mis­sään tapauk­ses­sa tehty.

    1. ksee:
      Ehdo­tuk­ses­sa on selvä por­saan­reikä – kansalaiset voivat puris­taa, lin­go­ta, höyryt­tää tai muuten valmis­taa mehua ostamis­taan (tai jopa itse kas­vat­tamis­taan) hedelmistä, mar­joista ja vihan­nek­sista. Katal­im­mat yksilöt voivat jopa käyt­tää näin valmis­tet­tua mehua maus­taak­seen kotona hiil­i­hapotet­tua vet­tä, kiertäen törkeästi use­am­paa veromomenttia.

      Kos­ka koti­valmis­tus­ta on käytän­nössä mah­do­ton­ta valvoa, niin kansalaisil­ta olisi syytä kertätä koti­valmis­tu­so­le­tuk­seen perus­tu­vaa mehu- ja vir­voitusjuo­ma­mak­sua, joka perit­täisi­in kaik­il­ta tulon­saa­jil­ta ellei kansalainen pysty täysin­aukot­tomasti todis­ta­maan ettei sok­eriveron alaista koti­valmis­tus­ta ole mis­sään tapauk­ses­sa tehty.

      Eiköhän puhdis­te­tun sok­erin, elin­tarvikkeisi­in lisä­tyn piilosok­erin, makei­den limon­aa­di­en sekä melkein jokaiseen einek­seen lisä­tyn mais­sisi­irapin kulu­tuk­sen voimakas vähen­tämi­nen olisi parhai­ta ehkäi­se­viä hoito­ja koron­aviruk­seenkin, niin kauan kuin toimi­vaa rokotet­ta vielä odotel­laan. Voisi sanoa, että sok­eriri­ip­pu­vu­us tekee ihmis­es­tä riskiryh­mäläisen hyvin nopeasti. Pari palaa sok­e­ria kahvi­in päivit­täin sum­mau­tuu vuodessa parik­si kilo­k­si, kymme­nessä vuodessa parik­sikymmenek­si kilo­k­si. Ja sit­ten ihme­tel­lään, mik­si ihmiset van­heht­es­saan liho­vat. Sok­eri siis on yksi merkit­tävistä huo­maa­mat­toman yli­pain­oke­hi­tyk­sen lähteistä, toki muu­takin ylen­syön­tiä tulee välttää.

    2. ksee:

      Kos­ka koti­valmis­tus­ta on käytän­nössä mah­do­ton­ta valvoa, niin kansalaisil­ta olisi syytä kertätä koti­valmis­tu­so­le­tuk­seen perus­tu­vaa mehu- ja vir­voitusjuo­ma­mak­sua, joka perit­täisi­in kaik­il­ta tulon­saa­jil­ta ellei kansalainen pysty täysin­aukot­tomasti todis­ta­maan ettei sok­eriveron alaista koti­valmis­tus­ta ole mis­sään tapauk­ses­sa tehty.

      koti­valmis­tus on tietääk­seni sal­lit­tua Suomes­sa omaankäyt­töön mut­ta ei myyn­ti­in? Tietääkö Osmo Soin­in­vaara tästä mitään tarkem­min? Siis kotivalmistuksesta?!

    3. ksee:
      Ehdo­tuk­ses­sa on selvä por­saan­reikä – kansalaiset voivat puris­taa, lin­go­ta, höyryt­tää tai muuten valmis­taa mehua ostamis­taan (tai jopa itse kas­vat­tamis­taan) hedelmistä, mar­joista ja vihan­nek­sista. Katal­im­mat yksilöt voivat jopa käyt­tää näin valmis­tet­tua mehua maus­taak­seen kotona hiil­i­hapotet­tua vet­tä, kiertäen törkeästi use­am­paa veromomenttia.

      Kos­ka koti­valmis­tus­ta on käytän­nössä mah­do­ton­ta valvoa, niin kansalaisil­ta olisi syytä kertätä koti­valmis­tu­so­le­tuk­seen perus­tu­vaa mehu- ja vir­voitusjuo­ma­mak­sua, joka perit­täisi­in kaik­il­ta tulon­saa­jil­ta ellei kansalainen pysty täysin­aukot­tomasti todis­ta­maan ettei sok­eriveron alaista koti­valmis­tus­ta ole mis­sään tapauk­ses­sa tehty. 

      Teo­ri­as­sa näin var­maan on. Käytän­nössä mar­jo­jen keräämi­nen vie aikaa ja vil­je­ly vaatii pin­ta-alaa. Kun nämä kus­tan­nuk­set las­ke­taan mukaan, mehu­jen koti­valmis­tus ei lyö leiville. Lisäk­si mehu vaatii säilön­tään­sä sok­e­ria, jot­ta se säi­lyy maakel­laris­sa. Itse lai­tan litraan herukkame­hua noin 700 gram­maa sok­e­ria. (Tuo­ta mehua juo­daankin sit­ten noin 1/6‑suhteessa veteen sekoitet­tuna.) Sok­erivero iskisi siis ainakin min­un kotime­hui­hi­ni ankarasti.

  9. Eras­totenes alek­san­dri­alainen: ei lyö leiville.

    Eras­totenes alek­san­dri­alainen: Teo­ri­as­sa näin var­maan on. Käytän­nössä mar­jo­jen keräämi­nen vie aikaa ja vil­je­ly vaatii pin­ta-alaa. Kun nämä kus­tan­nuk­set las­ke­taan mukaan, mehu­jen koti­valmis­tus ei lyö leiville. Lisäk­si mehu vaatii säilön­tään­sä sok­e­ria, jot­ta se säi­lyy maakel­laris­sa. Itse lai­tan litraan herukkame­hua noin 700 gram­maa sok­e­ria. (Tuo­ta mehua juo­daankin sit­ten noin 1/6‑suhteessa veteen sekoitet­tuna.) Sok­erivero iskisi siis ainakin min­un kotime­hui­hi­ni ankarasti.

    Koti­valmis­teista viiniä ei saa myy­dä tietääk­seni ilman asi­aan kuu­lu­vaa lupaa vira­nomaisil­ta. Toki kotivi­iniä saat tehdä eikä siinä mitään vero­ja tarvitse mak­saa (pait­si arvon­lisäveron) mut­ta ei sok­erivero ole toden­näkäis­es­ti koskisi koti­valmis­tus­ta vaan teol­lista pan­i­mo­tuotan­toa ja sinä nyt tässä Osmo Soin­in­vaara yrit­tää korostaa että aloite tulee nyt täl­lä ker­taa itse tuot­ta­jil­ta eikä kulut­ta­jil­ta kun aiem­min tuot­ta­jat vas­tus­ti­vat mut­ta kulut­ta­jat kan­nat­ti­vat niin asia on nyt päin­vas­tainen kun se oli muu­ta­ma vuosi sit­ten kun asia oli esillä.

      1. Osmo Soin­in­vaara:
        Sok­erivero koskisi myös kau­pas­ta ostet­tavaa taloussokeria.

        Oliko tämä talous­sok­erin verot­ta­mi­nen myös Sine­brychof­fin edus­ta­jien ehdo­tus? Sinän­sä talous­sok­erin verot­ta­mi­nen ei pitäisi olla mitenkään asia mitä pitäisi vas­tus­taa. Nytkin verote­taan kaikkia alko­holi ja nikoti­i­ni pitoisia tuotteita.

      2. Entäpä suolavero? Suo­laa käytetään tolkut­tomasti teol­lisu­udessa ja se on kaut­ta his­to­ri­an ollut hyvä vero­tuk­sen kohde. Ran­skalaiset jopa aloit­ti­vat val­lanku­mouk­sen sik­si, että vero­suo­laa piti jokaisen ostaa tiet­ty määrä vuodessa ja merive­den nos­to ämpäril­lä oli suo­ras­taan ran­gais­tavaa, kun se on osa suolan­valmis­tus­pros­es­sia. Lisäti­eto­ja halu­a­vat voivat kat­soa sanan La Gabelle.

    1. Rahul Somani: Eras­totenes alek­san­dri­alainen: Teo­ri­as­sa näin var­maan on. Käytän­nössä mar­jo­jen keräämi­nen vie aikaa ja vil­je­ly vaatii pin­ta-alaa. Kun nämä kus­tan­nuk­set las­ke­taan mukaan, mehu­jen koti­valmis­tus ei lyö leiville. Lisäk­si mehu vaatii säilön­tään­sä sok­e­ria, jot­ta se säi­lyy maakel­laris­sa. Itse lai­tan litraan herukkame­hua noin 700 gram­maa sok­e­ria. (Tuo­ta mehua juo­daankin sit­ten noin 1/6‑suhteessa veteen sekoitet­tuna.) Sok­erivero iskisi siis ainakin min­un kotime­hui­hi­ni ankarasti.

      Koti­valmis­teista viiniä ei saa myy­dä tietääk­seni ilman asi­aan kuu­lu­vaa lupaa vira­nomaisil­ta. Toki kotivi­iniä saat tehdä eikä siinä mitään vero­ja tarvitse mak­saa (pait­si arvon­lisäveron) mut­ta ei sok­erivero ole toden­näkäis­es­ti koskisi koti­valmis­tus­ta vaan teol­lista pan­i­mo­tuotan­toa ja sinä nyt tässä Osmo Soin­in­vaara yrit­tää korostaa että aloite tulee nyt täl­lä ker­taa itse tuot­ta­jil­ta eikä kulut­ta­jil­ta kun aiem­min tuot­ta­jat vas­tus­ti­vat mut­ta kulut­ta­jat kan­nat­ti­vat niin asia on nyt päin­vas­tainen kun se oli muu­ta­ma vuosi sit­ten kun asia oli esillä. 

      Tuos­sa ylem­pänä puhut­ti­in mielestäni aivan taval­lis­es­ta alko­holit­tomien mar­jame­hu­jen koti­valmis­tuk­ses­ta, jol­la kseen mah­dol­lis­es­ti sarkas­tisek­si tarkoit­ta­mas­sa kom­men­tis­sa väitet­ti­in ole­van mah­dol­lista kiertää ehdotet­tua sok­eriveroa. Eli siis idea on, että henkilö tekee mehun verova­paista mar­joista ja hedelmistä ja kiertää sok­eriveron samaan tapaan kuin nyt alko­holin koti­valmis­ta­ja kiertää alko­ho­liv­eron. Oma koke­muk­seni on, että nimeno­maan alko­holit­toman mehun säilömi­nen vaatii run­saasti sok­e­ria eli veroa ei voisi tehokkaasti kiertää. Ja täl­laista sok­er­il­la säilöt­tyä mar­jame­hua ei voi juo­da pal­jaal­taan; se on aivan liian imelää. Se pitää lai­men­taa vedellä.

      1. Eras­totenes alek­san­dri­alainen: Tuos­sa ylem­pänä puhut­ti­in mielestäni aivan taval­lis­es­ta alko­holit­tomien mar­jame­hu­jen koti­valmis­tuk­ses­ta, jol­la kseen mah­dol­lis­es­ti sarkas­tisek­si tarkoit­ta­mas­sa kom­men­tis­sa väitet­ti­in ole­van mah­dol­lista kiertää ehdotet­tua sok­eriveroa. Eli siis idea on, että henkilö tekee mehun verova­paista mar­joista ja hedelmistä ja kiertää sok­eriveron samaan tapaan kuin nyt alko­holin koti­valmis­ta­ja kiertää alko­ho­liv­eron. Oma koke­muk­seni on, että nimeno­maan alko­holit­toman mehun säilömi­nen vaatii run­saasti sok­e­ria eli veroa ei voisi tehokkaasti kiertää. Ja täl­laista sok­er­il­la säilöt­tyä mar­jame­hua ei voi juo­da pal­jaal­taan; se on aivan liian imelää. Se pitää lai­men­taa vedellä.

        Elämme ilmeis­es­ti maail­mas­sa, jos­sa täysin pöljienkin ehdo­tusten tekem­i­nen tun­tuu aivan nor­maalil­ta ja siten vakavasti otet­taval­ta. Hymiöi­den lisäämi­nen joka paikaan olisi aika mäl­sää — eli täy­tynee tyy­tyä siihen, että “uusi nor­maali” on luon­tais­es­ti niin kier­outunut, ettei siitä pilantekem­i­nen ainakaan har­ras­ta­japo­h­jal­ta onnistu…

        (Sinän­sä ajat­telin kyl­lä etupäässä tuore­me­hu­ja, joiden säi­lyvyys ei liene ongel­ma, kos­ka ne menevät samoin tein kulutukseen.)

        Ai, niin — sinän­sähän jär­jestelmämme on tuore­me­hu­jenkin osalta varsin kafka­mainen — mehun puris­t­a­mi­nen kaup­po­jen itsepa­lve­lu­tuore­me­hu­vem­peleil­lä muut­taa kau­pan kuin kau­pan vir­voitusjuo­mavalmis­ta­jak­si, jon­ka on päivit­täin(?) rapor­toita­va jokainen puris­tet­tu ja myy­ty mehupis­ara vira­nomaisille vir­voitusjuo­maveron kan­tamisek­si. Var­maankin tosi tehokas­ta ja kan­nat­tavaa toim­intaa vero­ker­tymään nähden.

      2. ksee:

        Ai, niin – sinän­sähän jär­jestelmämme on tuore­me­hu­jenkin osalta varsin kafka­mainen – mehun puris­t­a­mi­nen kaup­po­jen itsepa­lve­lu­tuore­me­hu­vem­peleil­lä muut­taa kau­pan kuin kau­pan vir­voitusjuo­mavalmis­ta­jak­si, jon­ka on päivit­täin(?) rapor­toita­va jokainen puris­tet­tu ja myy­ty mehupis­ara vira­nomaisille vir­voitusjuo­maveron kan­tamisek­si. Var­maankin tosi tehokas­ta ja kan­nat­tavaa toim­intaa vero­ker­tymään nähden.

        KL (30.3.2019): Suomes­sa tuli käyt­töön “puris­te­taan viimeiseen pis­araan” ‑vero – nyt verotet­ta­vat saa­vat vähän helpo­tus­ta umpi­hankalaan keräysjärjestelmään

        Vero­hallinto hok­sasi viime vuon­na, että myymälöis­sä puris­te­tulle mehuille tai smooth­ieille on omat tullinimik­keet. Käytän­nössä tämä tarkoit­ti verot­ta­jan mukaan, että kau­pan oma­l­la tai sen vuokraa­mal­la mehus­tuskoneel­la tai muul­la lait­teel­la valmis­te­tus­ta tuoreesta mehus­ta tai smooth­ies­ta pitää mak­saa virvoitusjuomaveroa.

        Jos valmis­tevero­lain­säädän­töä tulk­i­taan suo­ravi­ivais­es­ti, kau­pan tulisi lähtöko­htais­es­ti mak­saa vir­voitusjuo­maveroa jokaises­ta myymälässä tuote­tus­ta erästä. Käytän­nössä tämä tarkoit­taisi sitä, että vero tulisi ilmoit­taa ja mak­saa erik­seen aina kun asi­akas ostaa kau­pas­ta mehus­tuskoneel­la valmis­tet­tua mehua tai smoothieta. 

        Ai, niin — se ei ollut päivit­täin vaan jokaises­ta myy­dys­tä erästä…

        No, mitäs järkeä siinä olisi, että vero­tus olisi yksinker­taista, tehokas­ta ja ennustet­tavaa — parem­pi käyt­tää sitä(kin) tyh­mien kansalais­ten ohjailu­un, hyves­ig­naloin­ti­in, min­is­te­rien tah­toti­lan vies­timiseen ja ennenkaikkea hyv­in­voin­ti­val­tiokoneis­ton tursuttamiseen.

  10. Hol­hous on aina hyvää tarkoit­tavaa. Taustal­la voi toki jois­sain tapauk­sis­sa olla val­tion fiskaa­li­nen intres­si pikem­minkin kuin todel­li­nen huoli kansanterveydestä.

    Mut­ta miten löy­tyy liial­lisen ja sopi­van hol­houk­sen väli­nen raja kus­sakin eri­ty­istapauk­ses­sa? Yksi keino on vilka­ista ympärilleen. Jos ehdotet­tu asia on muual­la tun­tem­aton tai tasoltaan selvästi alem­pi kuin Suomeen ehdotet­tu, voi päätel­lä, mis­sä hol­houk­sen rajan on muual­la kat­sot­tu kulkevan.

    1. Timo A.:

      Mut­ta miten löy­tyy liial­lisen ja sopi­van hol­houk­sen väli­nen raja kus­sakin eri­ty­istapauk­ses­sa? Yksi keino on vilka­ista ympärilleen. Jos ehdotet­tu asia on muual­la tun­tem­aton tai tasoltaan selvästi alem­pi kuin Suomeen ehdotet­tu, voi päätel­lä, mis­sä hol­houk­sen rajan on muual­la kat­sot­tu kulkevan.

      Voitko antaa konkreet­tisen esimerkin? Esim alko­holin käytössä Bri­tan­ni­as­sa ja Suomes­sa juo­daan litraa kohden läh­es yhtä paljon sataa pros­ent­tia viinaa mut­ta tuskin Sau­di-Ara­bi­as­sa tämä on edes mah­dol­lista toteut­taa julkises­ti. Se on var­maan sel­l­aises­sa maas­sa tui­ki tun­tem­aton ilmiö ylipäätän­sä mut­ta kyl­lä selvästi alem­pi kuin esim Turkissa.

      1. En oikein ymmär­rä alko­holies­imerkkiäsi, mut­ta eikö Suomen alko­holipoli­ti­ik­ka monopolei­neen ole juuri sel­l­ainen anom­alia, jota ei yleis­es­ti ole muual­la. Viit­taan lähin­nä euroop­palaisi­in maihin.

      2. eikö Suomen alko­holipoli­ti­ik­ka monopolei­neen ole juuri sel­l­ainen anomalia,jota ei yleis­es­ti ole muual­la. Viit­taan lähin­nä euroop­palaisi­in maihin.

        Niin kuin Ruot­si­in ja Norjaan?

      3. Timo A.: Se sana ”yleis­es­ti” oli siinä tarkoituksella.

        Tuo sana on tässä keskustelus­sa harhaan­jo­hta­va kos­ka se viit­taa siihen että Suo­mi olisi tässäkin kohtaa poikkeus mut­ta kuitenkin esim Yhdys­val­lois­sa on 17 osaval­tio­ta jois­sa on monop­o­listi­nen alko­holiy­htiöt ja saman­lainen tilanne on kaikissa Kanadan provins­seis­sa. Myös Sveit­sis­sä, Nor­jas­sa, Turkissa, Islannis­sa ja Ruot­sis­sa. Ain­oa Pohjo­is­maa jos­sa ei ole monop­o­lis­tistä alko­holiy­htiötä on Tan­s­ka tosin Fär­saaret ovat tässä kohtaa poikkeus kos­ka siel­lä on oma monop­o­liy­htiö jol­la on yksi­noikeus myy­dä alko­ho­lia. Tässäkin kohtaa pitää muis­taa se että esim Yhdys­val­lois­sa mon­es­sa osaval­tiois­sa vain viinan (engl. spir­it tai Liquor) myyn­ti on monop­o­lis­tises­sa ase­mas­sa ja sama kos­kee Sveitisiä jos­sa viinan myyn­ti on monop­o­lin alaise­na ei esim olut ja vii­ni. Olu­en ja viinin myyn­ti on myös Yhdys­val­lois­sa jos­sain osaval­tiois­sa vapautet­tu monop­o­lista ja sama kos­kee myös Kanadan provinsseja.

      4. Rahul Somani: Tuo sana on tässä keskustelus­sa harhaan­jo­hta­va kos­ka se viit­taa siihen että Suo­mi olisi tässäkin kohtaa poikkeus mut­ta kuitenkin esim Yhdys­val­lois­sa on 17 osaval­tio­ta jois­sa on monop­o­listi­nen alko­holiy­htiöt ja saman­lainen tilanne on kaikissa Kanadan provins­seis­sa. Myös Sveit­sis­sä, Nor­jas­sa, Turkissa, Islannis­sa jaRuot­sis­sa. Ain­oa Pohjo­is­maa jos­sa ei ole monop­o­lis­tistä alko­holiy­htiötä on Tan­s­ka tosin Fär­saaret ovat tässä kohtaa poikkeus kos­ka siel­lä on oma monop­o­liy­htiö jol­la on yksi­noikeus myy­dä alko­ho­lia. Tässäkin kohtaa pitää muis­taa se että esim Yhdys­val­lois­sa mon­es­sa osaval­tiois­sa vain viinan(engl. spir­it tai Liquor) myyn­ti on monop­o­lis­tises­sa ase­mas­sa ja sama kos­kee Sveitisiä jos­sa viinan myyn­ti on monop­o­lin alaise­na ei esim olut ja vii­ni. Olu­en ja viinin myyn­ti on myös Yhdys­val­lois­sa jos­sain osaval­tiois­sa vapautet­tu monop­o­lista ja sama kos­kee myös Kanadan provinsseja.

        Olet kyl­lä Sveitisn osalta täysin väärässä, ei ole mitään monop­o­lia. Viina on ruokakaupois­sa, kuten viinit ja oluetkin. EAV oli (se lopetet­tin 2018) byrokra­tia joka valvoi viinan valmis­tuk­seen ja myyn­ti­in liit­tyvän lain­säädän­nön toimeenpanoa.

      5. hup­sis: Olet kyl­lä Sveitisn osalta täysin väärässä, ei ole mitään monop­o­lia. Viina on ruokakaupois­sa, kuten viinit ja oluetkin. EAV oli (se lopetet­tin 2018) byrokra­tia joka valvoi viinan valmis­tuk­seen ja myyn­ti­in liit­tyvän lain­säädän­nön toimeenpanoa.

        Sveitsin alko­holi poli­ti­ikas­ta löy­tyi link­ki Sveitsin liit­to­val­tion sivuil­ta https://www.ezv.admin.ch/ezv/en/home/topics/alcohol.html

      6. hup­sis: Olet kyl­lä Sveitisn osalta täysin väärässä, ei ole mitään monop­o­lia. Viina on ruokakaupois­sa, kuten viinit ja oluetkin. EAV oli (se lopetet­tin 2018) byrokra­tia joka valvoi viinan valmis­tuk­seen ja myyn­ti­in liit­tyvän lain­säädän­nön toimeenpanoa.

        Sveit­sis­sä on yksi­tyi­nen Alco­su­isse joka vas­taa viinan myynnistä 

        https://www.alcosuisse.ch/en/about-us/profile/

      7. Rahul Somani: Sveit­sis­sä on yksi­tyi­nen Alco­su­isse joka vas­taa viinanmyynnistä 

        https://www.alcosuisse.ch/en/about-us/profile/

        Tuo on fir­ma joka valmis­taa etano­lia, aika vähän tekemistä minkään viina­mo­nop­o­lin kanssa. Mei­dän naa­puris­sa maati­la polt­taa pon­tikkaa myyn­ti­in kuten moni muukin, kylän ruokakau­pas­sa on viinaa, viiniä ja olut­ta myyn­nis­sä jne. Eli ei ole mitään alko­holimo­nop­o­lia a’la holhousvaltio

      8. Timo A.:
        En oikein ymmär­rä alko­holies­imerkkiäsi, mut­ta eikö Suomen alko­holipoli­ti­ik­ka monopolei­neen ole juuri sel­l­ainen anom­alia, jota ei yleis­es­ti ole muual­la. Viit­taan lähin­nä euroop­palaisi­in maihin.

        Osmo Soin­in­vaara: Niin kuin Ruot­si­in ja Norjaan?

        Täy­den­täisin vielä Osmo Soin­in­vaaraa Nor­jan Vin­monopo­letin ja Ruotsin Sys­tem­bo­lagetin kohdal­la että esim Yhdys­val­lois­sa on 17 osaval­tioil­la on oma osaval­tioiden omis­ta­mat monop­o­liy­htiöt jot­ka myyvät alko­ho­lia monop­o­li­na kyseisen osaval­tion alueel­la osaval­tion alko­ho­lilain­säädän­nön mukaises­ti yksi­noikeudel­la. Samoin Kanadas­sa on omat provinssi kohtais­es­ti monop­o­liy­htiöt jokaises­sa provin­sis­sa jot­ka myyvät alko­ho­lia monop­o­li­na kyseisessä provinsin lain­säädän­nön mukaises­ti yksinoikeudella. 

        Sveit­sis­sä on koko liit­to­val­tion kat­ta­va oma alko­holi monop­o­liy­htiö jon­ka nimi on Eid­genös­sis­che Alko­holver­wal­tung / Régie fédérale des alcools / Regìa fed­erale degli alcool. 

        Fär­saar­il­la on monop­o­liy­htiö alko­holin myynis­sä nimeltään Rús­drekkasøla Landsins.Turkissa on val­tion omis­ta­ma monop­o­liy­htiö nimeltään Tekel. 

        Yhdys­val­lois­sa on myös kasi­noiden ja muiden uhkapelien kohdal­la iso­ja ero­ja niiden sään­te­ly on osaval­tion lakien mukaises­ti vai­htelee radikaalisesti. 

        Yhdys­val­lois­sa on myös liit­to­val­tion keskitet­ty oma alko­ho­liv­ero­tus jota valvoo liit­to­val­tion viras­to nimeltään ATF eli Bureau of Alco­hol, Tobac­co, Firearms and Explosives

      9. Rahul Somani: Täy­den­täisin vielä Osmo Soin­in­vaaraaNor­jan Vin­monopo­letin ja Ruotsin Sys­tem­bo­lagetin kohdal­la että esim Yhdys­val­lois­sa on17 osaval­tioil­la on oma osaval­tioiden omis­ta­mat monop­o­liy­htiötjot­ka myyvätalko­ho­lia monop­o­li­na kyseisen osaval­tion alueel­la osaval­tion alko­ho­lilain­säädän­nön mukaises­ti yksi­noikeudel­la. Samoin Kanadas­sa on omat provinssi kohtais­es­ti monop­o­liy­htiöt jokaises­sa provin­sis­sa jot­ka myyvätalko­ho­lia monop­o­li­na kyseisessä provinsin lain­säädän­nön mukaises­ti yksinoikeudella. 

        Sveit­sis­sä on koko liit­to­val­tion kat­ta­va oma alko­holi monop­o­liy­htiö jon­ka nimi onEi­d­genös­sis­che Alko­holver­wal­tung / Régie fédérale des alcools / Regìa fed­erale degli alcool. 

        Fär­saar­il­la on monop­o­liy­htiö alko­holin myynis­sä nimeltään Rús­drekkasøla Landsins.Turkissa on val­tion omis­ta­ma monop­o­liy­htiö nimeltään Tekel. 

        Yhdys­val­lois­sa on myös kasi­noiden ja muiden uhkapelien kohdal­la iso­ja ero­ja niiden sään­te­ly on osaval­tion lakien mukaises­ti vai­htelee radikaalisesti. 

        Yhdys­val­lois­sa on myös liit­to­val­tion keskitet­ty oma alko­ho­liv­ero­tus jota valvoo liit­to­val­tion viras­to nimeltään ATF eli Bureau of Alco­hol, Tobac­co, Firearms and Explosives

        Viestis­säni oli pait­si sana “yleis­es­ti” myös viit­taus euroop­palaisi­in mai­hin. Sik­si Yhdys­val­lat sopii huonos­ti vas­taes­imerkik­si. Luulin tosis­sani mei­dän kaikkien ole­van suun­nilleen tietoisia poikkeustapauk­sista, enkä kat­sonut sik­si tarpeel­lisek­si luetel­la niitä erikseen.

        Itse asi­as­ta totean, että joko mon­et Euroopan maat välit­tävät kovasti vähän kansan­ter­vey­destä, tai sit­ten Suo­mi ynnä muut rajoit­ta­vat saatavu­ut­ta ja verot­ta­vat kovasti rahanahneuttaan.

      10. Timo A.: Viestis­säni oli pait­si sana ”yleis­es­ti” myös viit­taus euroop­palaisi­in mai­hin. Sik­si Yhdys­val­lat sopii huonos­ti vas­taes­imerkik­si. Luulin tosis­sani mei­dän kaikkien ole­van suun­nilleen tietoisia poikkeustapauk­sista, enkä kat­sonut sik­si tarpeel­lisek­si luetel­la niitä erikseen.

        Itse asi­as­ta totean, että joko mon­et Euroopan maat välit­tävät kovasti vähän kansan­ter­vey­destä, tai sit­ten Suo­mi ynnä muut rajoit­ta­vat saatavu­ut­ta ja verot­ta­vat kovasti rahanahneuttaan.

        Kyl­lä muutkin Euroopan maat verot­ta­vat alko­ho­lia. Yhdys­val­lois­sa alko­holin vero­tus osaval­tioiden kohdal­la on myös hyvinkin korkea. Myös Yhdys­val­lois­sa alko­holin myyn­tiä, kulu­tus­ta ja saatavu­ut­ta säädel­lään myös tiukem­min esimerkik­si julk­isil­la paikoilla.

        Alko­holin­vero­tus on kyl­lä hyvä keino kus­tan­taa siitä koitu­vat ter­vey­del­liset ongel­mat ja näin myös tehdään muis­sa Euroopan mais­sa jo nyt täl­lä het­kel­lä alko­holin­vero­tus käytössä. Ei Suo­mi ole tässä alko­holin­vero­tuk­sen kohdal­la mitenkään poikkeus. Päinvastoin. 

        Ain­oa poikkeus on Suomen kohdal­la Alkon monop­o­li . Kuten on myös Nor­jas­sa ja Ruot­sis­sa vas­taa­van­lainen monop­o­li. Sveitsin alko­holin monop­o­li yhtiöl­lä on yksi­noikeus vain myy­dä viinaa. Vii­ni ja olut ovat vapaute­tut kokon­aan . Suomes­sa voitaisi­in myös hyvin men­nä tähän suuntaan.

        Otin tähän esimerkkinä ne maat jois­sa alko­holin käyt­tö on osa tapakult­tuuria joten kiel­to­la­ki on nykyään voimas­sa pääasi­as­sa islami­lai­sis­sa mais­sa ja Int­ian eri osavaltioissa

      11. Timo A.: Sveit­sis­sä on koko liit­to­val­tion kat­ta­va oma alko­holi monop­o­liy­htiö jon­ka nimi onEi­d­genös­sis­che Alko­holver­wal­tung / Régie fédérale des alcools / Regìa fed­erale degli alcool.

        Täl­lä ei kyl­lä ole mitään tekemistä monop­o­lin kanssa.

      12. Rahul Somani:
        Ainakin Sveitsin liit­to­val­tion sivuil­ta löy­tyi link­ki siihen että kyseisel­lä viras­tol­la täl­läi­nen lain­säädän­nölli­nen rooli. Link­ki löy­tyy https://www.ezv.admin.ch/ezv/en/home/topics/alcohol.html

        Lain­säädän­nölli­nen, mut­tei monop­o­listi­nen rooli. Viine­jä voi Sveit­sis­sä ostaa pait­si alko­holi- ja ruokatavarakaupoista, myös co-oper­ati­iveiltä ja suo­raan viini­tiloil­ta. Väke­viä saa ostaa mon­en­lai­sista kaupoista, mut­ta jokamiehen oikeut­ta niiden valmis­tuk­seen ja myyn­ti­in ei ole. His­to­ri­al­li­sista syistä eri­laisia myyn­tioikeudet omaavia yksi­ty­isiä tis­laamo­ja on kuitenkin lukuisas­ti, ja uuden saa perus­taa, jos luvan siihen saa. — Alko­holi­juomien katumyyn­ti oli kuitenkin karnevaa­likausien ulkop­uolel­la säädeltyä.

        Ihan hyvä malli, säädel­ty, mut­tei monopolistinen.

      13. Tapio: Lain­säädän­nölli­nen, mut­tei monop­o­listi­nen rooli. Viine­jä voi Sveit­sis­sä ostaa pait­si alko­holi- ja ruokatavarakaupoista, myös co-oper­ati­iveiltä ja suo­raan viini­tiloil­ta. Väke­viä saa ostaa mon­en­lai­sista kaupoista, mut­ta jokamiehen oikeut­ta niiden valmis­tuk­seen ja myyn­ti­in ei ole. His­to­ri­al­li­sista syistä eri­laisia myyn­tioikeudet omaavia yksi­ty­isiä tis­laamo­ja on kuitenkin lukuisas­ti, ja uuden saa perus­taa, jos luvan siihen saa. – Alko­holi­juomien katumyyn­ti oli kuitenkin karnevaa­likausien ulkop­uolel­la säädeltyä.

        Ihan hyvä malli, säädel­ty, mut­tei monopolistinen.

        Pitäisiköhän täl­läi­nen malli kuten tämä Sveitsin säädel­ty ja kuitenkin samal­la vapaampi ja avoimpi jär­jestelmä ottaa myös Suomes­sa käyt­töön? Tämä on parem­pi vai­h­toe­hto kuin nykyi­nen Alko mut­ta kuitenkin estää väärinkäytöt ja pimeän myymisen. Parem­pi vai­h­toe­hto kuin ikuinen poli­it­ti­nen keskustelu miten säädel­lään Viros­ta käsin tapah­tunut­ta osto ral­li. Osmo Soin­in­vaar­alle vink­ki että tämä Sveitsin säädel­ty malli voisi olla yksi vai­h­toe­hto nykyiselle Alkon mallille joka on sinän­sä van­hen­tunut kos­ka tuon­ti Viros­ta ei kuitenkaan vähene senkin takia että Latvia kil­pailee myös Viron kanssa suo­ma­lai­sista asi­akkaista. Tämä Sveitsin mall olisi sopi­va vai­h­toe­hto. Sveit­si on yhteiskun­tana myös kon­ser­vati­ivi­nen mut­ta myös samal­la hyvin vapaamieli­nen . Yhdis­telmä on toimi­va ja eikä sveit­siläiset ole mitenkään siihen tyy­tymät­tömiä. Päin­vas­toin. Suomes­sa haetaan täl­laisi­in kysymyk­si­in yleen­sä mallia Ruot­sista mut­ta nyt minus­ta tämä Sveitsin malli pitäisi selvit­tää Suomen olosuhteisiin.

      14. Rahul Somani: Pitäisiköhän täl­läi­nen malli kuten tämä Sveitsin säädel­ty ja kuitenkin samal­la vapaampi ja avoimpi jär­jestelmä ottaa myös Suomes­sa käyt­töön? Tämä on parem­pi vai­h­toe­hto kuin nykyi­nen Alko mut­ta kuitenkin estää väärinkäytöt ja pimeän myymisen. Parem­pi vai­h­toe­hto kuin ikuinen poli­it­ti­nen keskustelu miten säädel­lään Viros­ta käsin tapah­tunut­ta osto ral­li. Osmo Soin­in­vaar­alle vink­ki että tämä Sveitsin säädel­ty malli voisi olla yksi vai­h­toe­hto nykyiselle Alkon mallille joka on sinän­sä van­hen­tunut kos­ka tuon­ti Viros­ta ei kuitenkaan vähene senkin takia että Latvia kil­pailee myös Viron kanssa suo­ma­lai­sista asi­akkaista. Tämä Sveitsin mall olisi sopi­va vai­h­toe­hto. Sveit­si on yhteiskun­tana myös kon­ser­vati­ivi­nen mut­ta myös samal­la hyvin vapaamieli­nen . Yhdis­telmä on toimi­va ja eikä sveit­siläiset ole mitenkään siihen tyy­tymät­tömiä. Päin­vas­toin. Suomes­sa haetaan täl­laisi­in kysymyk­si­in yleen­sä mallia Ruot­sista mut­ta nyt minus­ta tämä Sveitsin malli pitäisi selvit­tää Suomen olosuhteisiin.

        Oikein hyvä aja­tus! Rehellisyy­den nimis­sä on tun­nustet­ta­va, että ker­tomani perus­tuu tietoi­hin muu­ta­mas­ta Sveisin län­tis­es­tä kan­toon­ista ja on peräisin 90-luvul­ta. Siinä maas­sa sääte­ly, pakot­teet ja tur­vaverkot voivat olla naa­purikan­tooneis­sakin oleel­listi erilaisia.

      15. Osmo Soin­in­vaara: Niin kuin Ruot­si­in ja Norjaan?

        Lisäisin tuo­hon myös Islannin Vín­búðinin joka on Alkoa vas­taa­va mon­poliy­htiö jol­la on yksi­noikeus myy­dä alko­ho­lia ja tupakkatuotteita

    2. Timo A.:
      Hol­hous on aina hyvää tarkoit­tavaa. Taustal­la voi toki jois­sain tapauk­sis­sa olla val­tion fiskaa­li­nen intres­si pikem­minkin kuin todel­li­nen huoli kansanterveydestä.

      Yksi hyvää tarkoit­tavaa hol­hoami­nen esim alko­holipoli­ti­ikas­sa on var­maan se että ikära­ja on pis­tet­ty 18 vuo­teen (1,2–22% alko­holi­juo­man hal­lus­sapi­toon ja ostoon) ja 20 ‑vuo­teen (23–80% alko­holi­juo­man hal­lus­sapi­toon ja ostoon) . Sama kos­kee tupakkatuot­tei­ta se on 18 vuot­ta. Kyl­lä taustal­la on kansan­ter­vey­delli­nen huoli tässä kohtaa vai mitä mieltä Timo Aro on? Pitäisikö alle 15-vuo­ti­aille sal­li I olu­en myymi­nen ? Tuskin syy on ihan fiskaa­li­nen mut­ta alko­ho­liv­ero­tus on esim Yhdys­val­lois­sa korkeam­paa kuin Euroopas­sa ja siel­lä osto ikära­ja on 22 (koko liit­to­val­tion tasolla)

  11. Sok­eri ei suo­raan vaiku­ta ter­vey­teen. Raskas­ta työtä tekeväl­lä tai liikun­taa har­ras­taval­la henkilöl­lä sok­erin ener­gia menee suo­raan kulu­tuk­seen. On väärin verot­taa raskas­ta työtä tekevää henkilöä siitä, että hän tarvit­see paljon ener­giaa tehdäk­seen työtä.
    Sok­erin verot­tamista suorem­pi ter­vey­den­hoitokus­tan­nusi­in vaikut­ta­va verotet­ta­va kohde olisi läskivero, joka las­ket­taisi­in henkilön painoindeksistä.

    1. Tomp­pa:
      Sok­eri ei suo­raan vaiku­ta ter­vey­teen. Raskas­ta työtä tekeväl­lä tai liikun­taa har­ras­taval­la henkilöl­lä sok­erin ener­gia menee suo­raan kulu­tuk­seen. On väärin verot­taa raskas­ta työtä tekevää henkilöä siitä, että hän tarvit­see paljon ener­giaa tehdäk­seen työtä.
      Sok­erin verot­tamista suorem­pi ter­vey­den­hoitokus­tan­nusi­in vaikut­ta­va verotet­ta­va kohde olisi läskivero, joka las­ket­taisi­in henkilön painoindeksistä.

      Sok­e­ria kyl­lä kulut­ta­vat myös ns istu­ma työläiset toimis­tois­sa tai kotona etätöis­sä. Tämä Osmo Soin­in­vaaran ehdot­ta­ma sok­erivero on toden­näköis­es­ti kohden­net­tu makeis­tuot­teille joiden kulut­ta­jat ovat pääasi­as­sa koul­u­laisia. Ei tarvitse kuin käy­dä pienessäkin hyvin varustel­tun elin­tarvikkekau­pan makeisosas­tol­la ja tutkia hyl­ly­jen tar­jon­taa ja tehdä siitä johtopäätök­sen minkälainen tar­jon­ta on nykyään makeisilla.

  12. parem­pi tehdä yli­pain­overo, eikä tuol­lalail­la kaut­ta rantain yrit­tää verot­taa. Ulkois­vaiku­tuk­set tule­vat lihavu­ud­es­ta, eivät sok­erista, eli verote­taan lihavuutta. 

    BMI-perus­tainen vero vaan, siihen voi sit­ten liit­tää lisäveroa alipainollekin,

    1. hup­sis:
      parem­pi tehdä yli­pain­overo, eikä tuol­lalail­la kaut­ta rantain yrit­tää verot­taa. Ulkois­vaiku­tuk­set tule­vat lihavu­ud­es­ta, eivät sok­erista, eli verote­taan lihavuutta. 

      BMI-perus­tainen vero vaan, siihen voi sit­ten liit­tää lisäveroa alipainollekin,

      Tuol­la logi­ikalla voisi verot­taa korkeaa veren­painet­takin. Sen sijaan verote­taan esimerkik­si tupakkaa, joka nos­taa veren­paine­taudin riskiä.

    2. hup­sis:
      parem­pi tehdä yli­pain­overo, eikä tuol­lalail­la kaut­ta rantain yrit­tää verot­taa. Ulkois­vaiku­tuk­set tule­vat lihavu­ud­es­ta, eivät sok­erista, eli verote­taan lihavuutta. 

      BMI-perus­tainen vero vaan, siihen voi sit­ten liit­tää lisäveroa alipainollekin,

      Voitaisi­in vielä yleisem­min kytätä ihmisiä enem­män ja tarkem­min, esimerkik­si veron pitäisi laskea ter­veel­lis­es­tä liikun­nas­ta ja nous­ta liikku­mat­to­muud­es­ta sekä riskialt­ti­ista liikun­nas­ta (riskialtis = lajit mitkä aiheut­ta­vat tilas­to­jen mukaan paljon lääkärikäyn­te­jä suh­teessa mui­hin lajei­hin. Tähän tulisi luul­lak­seni mm. las­ket­telu sekä mon­et extreme-lajit).

      Sit­ten voitaisi­in kuun­nel­la ihmisiä koko ajan ja negati­ivisia ajatuk­sia ääneen lausu­via tai täl­lais­ten seuras­sa oleile­via voitaisi­in verot­taa enem­män, negati­iviset ajatuk­set kun on tietääk­seni empi­iris­es­ti yhdis­tet­ty huonom­paan terveyteen.

      Kek­si­ikö kukaan muu mitään, jol­la saataisi­in kiinalais­ten kansalaispis­te­jär­jestelmä näyt­tämään päiväkoti­ta­son puuhastelulta?

      1. Stadist: Voitaisi­in vielä yleisem­min kytätä ihmisiä enem­män ja tarkem­min, esimerkik­si veron pitäisi laskea ter­veel­lis­es­tä liikun­nas­ta ja nous­ta liikku­mat­to­muud­es­ta sekä riskialt­ti­ista liikun­nas­ta (riskialtis = lajit mitkä aiheut­ta­vat tilas­to­jen mukaan paljon lääkärikäyn­te­jä suh­teessa mui­hin lajei­hin. Tähän tulisi luul­lak­seni mm. las­ket­telu sekä mon­et extreme-lajit).

        Sit­ten voitaisi­in kuun­nel­la ihmisiä koko ajan ja negati­ivisia ajatuk­sia ääneen lausu­via tai täl­lais­ten seuras­sa oleile­via voitaisi­in verot­taa enem­män, negati­iviset ajatuk­set kun on tietääk­seni empi­iris­es­ti yhdis­tet­ty huonom­paan terveyteen.

        Kek­si­ikö kukaan muu mitään, jol­la saataisi­in kiinalais­ten kansalaispis­te­jär­jestelmä näyt­tämään päiväkoti­ta­son puuhastelulta?

        Ja seiväshyp­py!

  13. Selkey­den ja tas­a­puolisu­u­den nimis­sä pitäisi aset­taa pro­gres­si­ivi­nen vero korkean kalori­ti­hey­den ruuille.

    Monis­sa hiilarimätöis­sä kalori­ti­heys on luokkaa 350+ kcal per 100 g, ja ras­vai­sis­sa tuot­teis­sa vielä enemmän.

    Vihan­nek­sis­sa ja hedelmis­sä kalori­ti­hey­det ovat taas paljon matalampia.

    Miten pro­gres­si­ivi­nen kalori­ti­heysvero voisi sit­ten toimia? Vaik­ka niin että

    Kalori­ti­heys 0–100, vero 0 %
    Kalori­ti­hey 100–200, vero 10 %
    Kalori­ti­heys 200–300, vero 20 %
    Kalori­ti­heys 300–400+, vero 30 %

    Täl­lä voitaisi­in sit­ten kor­va­ta ALV kokon­aan. Ras­vat jäi­sivät korkeasti verote­tuik­si, ja jär­jestelmä noin muutenkin suo­sisi einek­siä. Tosin verot­taako sok­erin verokaan raaka­sok­e­ria? Tämän jär­jestelmän huono­ja puo­lia olisi kuitenkin se että mon­et kasvis­ten hyvistä pro­tei­inilähteistä ovat aika kalori­ti­heitä, ja ras­vat­tomat lihat eivät taas ole eri­tyisen kaloritiheitä.

  14. Kohdis­te­tu­il­la veroil­la on taipumus muut­tua vähem­män kohdis­te­tuik­si kun aikaa kuluu. Kukaan VVM:ssä ei muu­ta­man vuo­den päästä ajat­telisi enää veron alku­peräistä tarkoi­tus­ta kun bud­jetin aukko­ja tilkitään.

  15. Arkkite­hti:” Aivan ensim­mäisek­si voisi var­maan pois­taa eril­liset sok­er­i­ju­urikkaan tuotantotuet?

    Kansal­li­sista tuista keskeisin tukimuo­to on sok­er­i­ju­urikkaan kansalli­nen tuki. Tuen määrä on vuo­tuisen vil­jelyalan hie­man vai­hdel­lessa ollut 4 — 5 miljoon­aa euroa vuodessa. Tukea mak­se­taan Euroopan par­la­mentin ja neu­vos­ton ase­tuk­sen (EU) N:o 1308/2013 artik­lan 214 perus­teel­la. Mui­ta kansal­lisen tuen tukimuo­to­ja ovat esimerkik­si mehiläistalouden tuki ja sok­er­i­ju­urikkaan kul­je­tus­tu­ki, joi­ta mak­se­taan molem­pia alle miljoona euroa vuodessa. (Maa- ja Metsätalousministeriö)

    Somani:“Sokerijuurikasta voi tuo­da myös jatkos­sa ulko­mail­ta jos sen tuki esim aje­taan Suomes­sa alas. ”
    Juuri näin, lisäk­si tuol­lainen 5 milj. euroa on hyt­ty­sen jätös kokonaisuudessa. 

    Sok­er­in­tuotan­toa kan­nat­taa jatkaa Suomes­sa , sil­lä sok­ereista voidaan jalostaa biomuoveja.
    Jos muovi­pus­sit mer­essä ja öljy­po­h­jais­ten tuot­tei­den muut ongel­mat lisään­tyvät, niin lain­säädän­nöl­lä sok­erista saadaan erit­täin halut­tua esimerkik­si bio­ha­joa­van muovin raaka-aineena. 

    Karkean arvion mukaan sok­er­i­ju­urikkaan vil­je­lyn lopet­tamis­es­ta ja kor­vaamis­es­ta muil­la vil­je­lykasveil­la aiheu­tu­isi suo­ma­laiselle ruuan tuotan­nolle lyhyel­lä aikavälil­lä 15–25 milj. euron vuo­tu­inen net­tomene­tys. Pitkäl­lä aikavälil­lä mene­tys voisi olla 10–15 milj. euroa vuodessa. 

    Somani:“protektonistinen keino suo­jel­la ylituet­tua maat­alout­ta ja suurin häviä on kehit­tyvien maid­en maanviljelijät.”

    Tuos­sa ei ole koko totu­us. Suure­na syynä sok­eriruon halpu­u­teen on kehi­tys­maid­en maat­aloustyön­tek­i­jöi­den heikot palkat ver­rat­tuna teol­lisu­us­maid­en palkkata­soon. Vaik­ka kehi­tys­maat saa­vat vapaat vien­timah­dol­lisu­udet, niin työn­tek­i­jöi­den palkat eivät nouse yhtään. Suury­htiöi­den voitot senkun kasvavat. 

    Vieras­tan ilmaisua : ylituet­tu maat­alous. Oikea ter­mi on ylituet­tu ruuan­tuotan­to. Kulut­ta­jien tulisi mak­saa ruuas­taan enem­män, jot­ta tukieu­ro­ja voitaisi­in vähen­tää. Viihtymisku­lu­tuk­seen pitää kuitenkin tul­la rahaa entistä enem­män, sik­si hänen ruuan syömistä täy­tyy tukea .

    1. Eemil:

      Somani:”Sokerijuurikasta voi tuo­da myös jatkos­sa ulko­mail­ta jos sen tuki esim aje­taan Suomes­sa alas. ”
      Juuri näin, lisäk­si tuol­lainen 5 milj. euroa on hyt­ty­sen jätös kokonaisuudessa. 

      Somani:”protektonistinen keino suo­jel­la ylituet­tua maat­alout­ta ja suurin häviä on kehit­tyvien maid­en maanviljelijät.”
      Tuos­sa ei ole koko totu­us. Suure­na syynä sok­eriruon halpu­u­teen on kehi­tys­maid­en maat­aloustyön­tek­i­jöi­den heikot palkat ver­rat­tuna teol­lisu­us­maid­en palkkata­soon. Vaik­ka kehi­tys­maat saa­vat vapaat vien­timah­dol­lisu­udet, niin työn­tek­i­jöi­den palkat eivät nouse yhtään. Suury­htiöi­den voitot senkun kasvavat.
      Vieras­tan ilmaisua : ylituet­tu maat­alous. Oikea ter­mi on ylituet­tu ruuan­tuotan­to. Kulut­ta­jien tulisi mak­saa ruuas­taan enem­män, jot­ta tukieu­ro­ja voitaisi­in vähen­tää. Viihtymisku­lu­tuk­seen pitää kuitenkin tul­la rahaa entistä enem­män, sik­si hänen ruuan syömistä täy­tyy tukea .

      Kyl­lä Eemil totu­us on ihan kan­sain­välis­es­ti esim WTO:ssa todet­tu että pro­tek­ton­isti­nen ylituet­tu maat­aloupoli­ti­ik­ka teol­lisu­us­mais­sa on yksi syy mik­si kehit­tyvien maid­en maanvil­jeli­jät häviävät tässäkin kil­pailu­asetel­mas­sa. WTO antoi 2004 langet­ta­van päätök­sen Euroopan maille ylisu­urista soker­i­tu­ista. Kan­teen takana oli Brasil­ia ja Thaimaa (sekä Aus­tralia joka on teollisuusmaa).

      Korostan että kyseessä oli soker­ituet eikä se koskenut mui­ta maat­alous­tuot­tei­ta kos­ka sok­eri on myös mon­elle kehi­tys­maalle ilmas­tol­lis­es­ti myös tuote jota on per­in­teis­es­ti vil­jel­ty ennen kuin se tuli Euroop­paan ja Pohjois-Amerikkaan. 

      Ver­taile­mal­la teol­lisu­us­maid­en ja kehi­tys­maid­en palkkata­so­ja ei pääse oikein koko kuvaan tästä ongel­mas­ta mitä itse koros­tit ja mitä myös oma näkemykseni.
      Oikea kysymys on se mik­si kehi­tys­maat ovat kehi­tys­mai­ta ja teol­lisu­us­maat ovat teol­lisu­us­mai­ta? Esim vuo­den 2004 WTO kan­teen takana oli myös toinen iso teol­lisu­us­maa eli Aus­tralia yhdessä kah­den kehi­tys­maan eli Thaimaan ja Brasil­ian kanssa joten rin­ta­ma­l­in­ja ei ollut tässäkään ihan selvät kos­ka Aus­tralia tuki tässä kiis­tas­sa Brasil­i­aa ja Thaimaata. 

      Maat­alous on vain osa koko elinkei­nop­o­li­ti­ikkaa niin teol­lisu­us­mais­sa kuin kehi­tys­mais­sa ja teol­lisu­us­maid­en maat­alous­poli­ti­ikas­sa on yksinker­tais­es­ti suurem­mat tuet ja korkeam­mat tul­lit ja tar­if­fit joten kehi­tys­maid­en maanvil­jeli­jät eivät pysty kil­paile­maan yksinker­tais­es­ti teol­lisu­us­maid­en maat­alous­tukien ja korkei­den tul­lien kanssa kansainvälisesti. 

      Syy ei ole niinkään suury­htiöi­den voitot kos­ka tulleista ja tar­if­feista päät­tää kansalli­nen hal­li­tus ja lob­bar­it eikä suuryhtiöt.
      Itse asi­as­sa kan­sain­väliset suury­htiöt ovat toden­näköis­es­ti ensim­mäisiä jot­ka ajaisi­vat nämä tul­lit ja tuet alas toisin kuin tuot­ta­ja­maan poli­ti­ikot jot­ka paineen alla maat­alous­tuot­ta­jien keskusjär­jestö­jen kovan lob­bauk­sen takia pitävät teol­lisu­us­mais­sa korkei­ta maat­alous tulle­ja jon­ka lisäk­si kau­pan­päälle mak­se­taan ylisu­uria maat­alous­tukia mitä kehi­tys­maat eivät koskaan pysty mak­samaan omille vil­jeli­jöille. 5 milj. euroa on iso sum­ma kehi­tys­mais­sa mut­ta pieni sum­ma teollisuusmaissa. 

      Kyl­lä kehi­tys­maat saa­vat palkat myös nouse­maan kun vapaat vien­timah­dol­lisu­udet sal­li­taan ja näin onkin jo tapah­tunut mon­en aiem­min kehi­tys­maak­si luokitel­lun maan kohdal­la jot­ka ovat päässeet kehi­tys­maan ase­mas­ta pois. 

      Ylituet­tus­sa sok­er­in­tuotan­nos­sa on kak­si puol­ta yksi on teol­lisu­us­maid­en omat ns kansal­liset tuet ja toinen on korkeat tuon­ti tul­lit jot­ka pyrkivät suo­jele­maan tätä kohden­net­tua sok­er­in­tuotan­toa (koko maat­alous on sit­ten ihan toinen keskustelun aihe kos­ka kyseessä on nyt tässä keskustelus­sa ja jutun aiheena pelkkä sokeri). 

      Sok­e­ria käyt­tää myös makeis­te­ol­lisu­us koko kulu­tuk­ses­ta toden­näköis­es­ti eniten nyt tässä Osmo Soin­in­vaaran nos­ta­mas­sa kir­joituk­sess­sa aloit­teen tek­i­jä oli itse teol­lisu­us eikä kulut­ta­jat tai kehi­tys­pau järjestöt. 

      Koko makeis­te­ol­lisu­u­den hin­nan muo­dostel­ma syn­tyy jos­sain ihan muul­la kuin pelkästään sok­erin markki­nahin­nas­sa. Siihen vaikut­taa esim yht­enä tek­i­jänä kaakaon (tuon­ti elin­tarvike) maail­man­markki­nahin­ta. Maail­man suurim­mat kaakaon tuot­ta­jat ovat kehi­tys­mai­ta. Kaakao­ta ei vil­jel­lä pohjoisel­la pal­lon­puoliskol­la kuten ei myöskään kahvia. 

      Eemil suosit­te­len kuun­tele­maan kehi­tys­a­pu poli­ti­ikas­ta kir­jan kir­joit­ta­neen entisen Suomen suurlähet­tilään Mat­ti Kääriäisen haas­tat­telu­un koskien kehi­tys­a­pua. Suurlähet­tiläs Kääriäi­nen nos­taa myös esille maat­aloustuet ja niiden hai­tat kehi­tys­maid­en maat­alouden kehitykselle. 

      Suurlähet­tiläs Kääriäisen haas­teelun­sa löy­tyy Yle Radio 1:ssa kahdes­ta ohjelmasta 

      Kalle Haata­nen: Toimi­iko kehi­tys­a­pu? (https://areena.yle.fi/audio/1–2594479)

      Mikä mak­saa?: Valkoisen miehen taak­ka (https://areena.yle.fi/audio/1–2542954)

      Brys­selin kone: EU:n suhde kehit­tyvi­in mai­hin (https://areena.yle.fi/audio/1–3395546)

  16. Jut­tu Sosi­aalilääketi­eteel­lis­es­tä aikakausile­hdestä ao. linkissä. Hiil­i­hy­draatit ja dia­betes – intu­ition ja tieteel­lisen näytön kipinöintiä

    file:///C:/Users/tarja/AppData/Local/Temp/7133-Kirjoitus%20(sis%C3%A4lt%C3%A4en%20ydinasiat,tiivistelm%C3%A4t%20&%20asiasanat)-16901–1‑10–20121030.pdf

    Arkkitehti:“Aivan ensim­mäisek­si voisi var­maan pois­taa eril­liset sok­er­i­ju­urikkaan tuotantotuet?”

    Viitat­en arkkite­hdin ja muiden saman­henkisten twi­it­tiei­hin sanois­in sok­eri — dia­betes ilmiö on paljon mon­imutkaisem­pi . Sosi­aalilääketi­eteel­lisen aikakausile­hden jutun yhden johtopäätök­sen mukaan perus­ratkaisuna tulee olla kansalais­ten rav­in­toti­etouden ja tot­tumusten paran­t­a­mi­nen. Hallinnol­liset ratkaisut eivät ole ensim­mäi­nen juttu.

    1. Eemil: file:///C:/Users/tarja/AppData/Local/Temp/7133-Kirjoitus%20(sis%C3%A4lt%C3%A4en%20ydinasiat,tiivistelm%C3%A4t%20&%20asiasanat)-16901–1‑10–20121030.pdf

      Moi Tar­ja. Ker­rotko vielä mis­sä tämä koneesi sijaisee, niin tulen lukemaan.

      1. Jos Tom­min viesti jäi epä­selväk­si, niin tuo Eemilin link­ki viit­taa jonkun henkilöko­htaisen koneen Tar­ja-käyt­täjän kan­sioon, joka tuskin ja toiv­ot­tavasti ei ole jaet­tu Internetiin.

  17. Somani:” 5 milj. euroa on iso sum­ma kehi­tys­mais­sa mut­ta pieni sum­ma teollisuusmaissa.
    Kyl­lä kehi­tys­maat saa­vat palkat myös nouse­maan kun vapaat vien­timah­dol­lisu­udet sal­li­taan ja näin onkin jo tapah­tunut mon­en aiem­min kehi­tys­maak­si luokitel­lun maan kohdal­la jot­ka ovat päässeet kehi­tys­maan ase­mas­ta pois. ”

    Suo­mi on mak­sanut EU-tuki­aisia jo riit­tävästi. Pitäisikö vielä oma sok­er­in­tuotan­to uhra­ta kehi­tys­maid­en tukemisek­si ? Suomel­la ei ole minkään val­takun­nan siir­tomaahis­to­ri­aa eikä sen vääryyk­siä. Isoil­la sok­er­in­tuot­ta­jil­la Hol­lan­ti, Tan­s­ka, Ran­s­ka, Sak­sa jne. näitä syn­te­jä on vaik­ka muille jakaa.

    Vapaakaup­pa ei tule pelas­ta­maan kehi­tys­mai­ta, päin­vas­toin. Kau­pan estei­den pois­tut­tua suurim­mat voit­ta­jat ovat rikkaat teol­lis­tuneet maat, juuri nuo edelleä luet­tele­mani. Kehi­tys­maid­en suurin este vauras­tu­miseen on dik­ta­toori­nen ja kor­ruptoutunut hallinto. Mikään toi­mi ei auta ennenkuin maat demokrati­soitu­vat. Kehi­tysavun pump­paami­nen ko. mai­hin on yhtä tyhjän kanssa.

    1. Eemil:

      Suo­mi on mak­sanut EU-tuki­aisia jo riit­tävästi. Pitäisikö vielä oma sok­er­in­tuotan­to uhra­ta kehi­tys­maid­en tukemisek­si ? Suomel­la ei ole minkään val­takun­nan siir­tomaahis­to­ri­aa eikä sen vääryyk­siä. Isoil­la sok­er­in­tuot­ta­jil­la Hol­lan­ti, Tan­s­ka, Ran­s­ka, Sak­sa jne. näitä syn­te­jä on vaik­ka muille jakaa.

      Vapaakaup­pa ei tule pelas­ta­maan kehi­tys­mai­ta, päin­vas­toin. Kau­pan estei­den pois­tut­tua suurim­mat voit­ta­jat ovat rikkaat teol­lis­tuneet maat, juuri nuo edelleä luet­tele­mani. Kehi­tys­maid­en suurin este vauras­tu­miseen on dik­ta­toori­nen ja kor­ruptoutunut hallinto. Mikään toi­mi ei auta ennenkuin maat demokrati­soitu­vat. Kehi­tysavun pump­paami­nen ko. mai­hin on yhtä tyhjän kanssa.

      Suosit­te­len todel­la Eem­i­lie tutus­tu­maan tuo­hon entisen suurlähet­tilään Mat­ti Kääriäisen ana­lyysi­in näi­den kol­men ohjel­man kautta.Kysessä on pitkän uran Ulko­min­is­ter­iössä ja YK:ssa eri kehi­tyso­hjelmis­sa tehneen suo­ma­laisen diplo­maatin näke­mys siitä miten esim Afrikan maid­en taloudet ovat kehit­tyneet 50 vuo­den ajan tähän päivään asti. Ver­tailus­sa suurlähet­tläs Kääriäi­nen ottaa esille Aasian ja sen kehi­tyk­sen 50 vuo­den ajal­ta ja ver­taa Afrikan maid­en kehi­tys­ta siihen.

      Esim sok­erin ja ylipäätän­sä maat­alouden­tuotan­nos­sa ei ole kyse siir­tomaahis­to­ri­as­ta pelkästään vaan teol­lisu­us­maid­en (johon Suo­mi esim IMF:n ja Maail­man­pankin rahoit­ta­jan ase­man takia) ja kehi­tys­maid­en epä­tasa-arvois­es­ta kil­pailus­ta jot­ka suurin tek­i­jät ovat teol­lisu­us­maid­en yliko­rkeat maat­aloustuet ja korkeat tul­lit maat­alous­tuot­teille kehitysmaista.

      EU-tuet ovat sit­ten eri kysymys kokon­aan kos­ka esim vuo­den 2004 WTO:n langet­ta­van päätök­sen kan­teen takana oli myös Aus­tralia joka on teol­lisu­us­maa. Tämä WTO päätös kos­ki kaikkia Euroopan mai­ta tasapuolisesti. 

      Sok­er­in­tuotan­to on kyl­lä iso tek­i­jä kehi­tys­maid­en taloudelle senkin takia kos­ka sok­eri on laji­keena tärkeä vil­je­ly kasvi ja vien­ti tuote monille kehi­tys­maille. Läh­es kaik­ki kehi­tys­maat ovat maat­alous­val­taisia mai­ta ja riip­pu­vaisia maat­aloud­es­ta pitkälti läh­es kokon­aan. Ei kehi­tys­mail­la ole mitään muu­ta kil­pailu valt­tia teol­lisu­us­maid­en kohdal­la kuin maataloustuotteet. 

      Pystyykö Eemil esim anta­maan yhden toimi­van ja konkreet­tisen esimerkin mil­lä muul­la taloudel­lisel­la tuotan­nol­la esim Afrikan maat täl­lä het­kel­lä pystyvät kil­paile­maan ohi teol­lisu­us­maid­en omas­sa tuotannossa?
      WTO:n tuol­loisen 2004 päätök­sessä oli myös kir­jat­tu se että 145 000 työ­paikkaa syn­ty­isi kehi­tys­mai­hin mikäli sok­eri­in kohdis­tu­vat Euroopan maid­en soker­ituet lopet­tet­taisi­in ja annet­taisi­in tilaa vapaakau­palle kehi­tys­maista teollisuusmaihin. 

      Halu­aako Eemil todel­la estää sen ettei kehi­tys­mai­hin syn­ny uusia työ­paikko­ja mut­ta vasti­neek­si kuitenkin että kehi­tys­maid­en kehi­tys­a­pu leikakaan kaikesta huolimatta?Mitä sil­loin esim tulee tilalle? Toden­näköis­es­ti lisää pako­laisia yli Välimeren. Tämän on myös Mat­ti Kääriäi­nen toden­nut ohjel­mas­sa Brys­selin kone (https://areena.yle.fi/audio/1–50142395). Onko Eemil­l­lä mui­ta kon­ste­ja kuin vapaakaup­pa tähän ongel­maan? Mikäli kehi­tysavus­ta luovu­taan kokonaan!

      Maat­aloudessa moni kehi­tys­maa etenkin Afrikas­sa olisi paljon parem­mas­sa ase­mas­sa jos niiden maat­alous­tuot­tei­den ja koko talouden vien­tiä ja tuon­tia avat­taisi­in vapaakaup­palle. Tässäkin kohtaa Afrikan maat ver­tail­e­vat itsenään Aasi­aan ei Euroop­paan sil­lä myös Mat­ti Kääriäi­nen ottaaakin esille sen kehi­tysavun minkä Aasia on saanut ja sen minkä Afrik­ka on saanut ja ver­tailee kehi­tys­tä viimeis­ten 50 vuo­den ajalta. 

      Myös Afrikan sisäi­nen vapaakaup­pa on tärkeämpi kuin vien­ti maanosan ulkop­uolelle ja koko kehi­tyk­selle parem­pi vai­h­toe­hto. Aasian esimerkkinä men­estyk­seen lop­putu­lok­se­na on sen tulem­i­nen koko maail­man­markki­noille joka tapah­tui 1980-luvul­la. Kaik­ki taloudelli­nen kehi­tys alkaa toki oma­l­ta man­tereelta. Euroopan maid­en oma taloudelli­nen kehi­tys alkoi toisen maail­man­so­dan jäl­keen siitä että luoti­in Euroop­paan tul­li­u­nioni ja vapaakaup­pa mah­dol­lisu­udet kuten EEC ja EFTA jot­ka myöhem­min yhdis­tyivät ETA:ksi eli Euroopan talousalueek­si. Afrikan sisälle muo­dos­tu­va koko manosan vapaakaup­pa-alue on nyt syn­tymässä . Aasi­as­sa on usei­ta vapaakaup­pa alueita.

      Siir­tomaahis­to­ri­aa ei pidä tähän aina sotkea kaikki­in keskustelui­hin kun kyseessä on kehi­tys­maid­en taloudelli­nen ase­ma nykyisessä taloudel­lises­sa ase­mas­sa senkin takia että kaik­ki teol­lisu­us­maat ole entisiä siir­tomaaval­to­ja ja moni kehi­tys­maa on päässyt osak­si teol­lisu­us­mai­ta (Japani, Etelä-Korea, Tai­wan ja Israel) .

      Siir­tomaa his­to­ri­aan tutus­tuneena en näe että Sak­san, Tan­skan tai Hol­lan­nin siir­tomaahis­to­ri­aa olisi kovinkaan iso tek­i­jä sen­tekin takia kos­ka Tan­skalla, Sak­sal­la ja Hol­lan­nil­la tämä his­to­ria oli pien­tä ver­rat­tuna Ran­skaan ja Bri­tan­ni­aan sekä Espan­jaan. Sak­san siir­tomaahis­to­ria jäi Afrikas­sa hyvin vaa­ti­mat­tomak­si ja kesti vain 30 vuot­ta kun muiden maid­en kohdal­la se oli yli 100 vuot­ta. Esim Por­tu­gali oli 1970-luvun puo­liväli­in asti viimeinen Euroopan siir­tomaaval­ta (ja sen siir­tomaaval­ta kesti Afrikas­sa noin 500 vuot­ta) mut­ta itse Por­tu­galin elin­ta­so oli tuol­loin 1970-luvul­la, kun se luopui siir­tomaista, oli yksi Län­si-Euroopan alhaisem­pia jopa alhaisem­pia kuin Suomen. Por­tu­gali tuol­loin hyvää kehi­tys­maa luokkaa. 

      Sveiti­sistä, Nor­jas­ta, Kanadas­ta, Itä­val­las­ta, Ruot­sista, Tan­skas­ta, Aus­tralias­ta ‚Uud­es­ta- See­lan­nista tai Suomes­ta puhu­mat­takaan joit­ka eivät ole olleet siirtomaavaltoja.

      Demokra­tia voi myös tehdä epäon­nis­tunei­ta talous­polit­tisia päätök­siä. Ei demokraat­tiset val­tio ole taloudel­lis­es­ti aina men­estyviä kuin epädemokraat­tiset maat. Esim hyvin vakaa maa kuten Tansa­nia oli pitkään toden­näköis­es­ti ain­oa Afrikan kansan­val­tainen maa johon esim Pohjo­is­maat panos­ti 1970-luvul­ta asti kehi­tys­a­pua mut­ta Tansa­ni­as­sa ole­va omavarainen maat­alous ja talous­poli­ti­ik­ka ajoi maan 1980-luvul­la konkurssi­in jon­ka seu­rauk­se­na maan pres­i­dent­ti jou­tui väistymään demokraat­ti­sis­sa vaaleissa. 

      Olen Eemilin kom­mentin kanssa kyl­lä samaa mieltä että kehi­tysavun pump­paami­nen ei toi­mi. Myös Mat­ti Kääriäi­nen kir­jas­saan toden­nut näin mut­ta hänkin ‚siis Mat­ti Kääriäi­nen, korostaa että esim yliko­rkeat maat­aloustuet teol­lisu­us­mais­sa ovat Afrikan maat­alouden oma­lle kehi­tyk­selle iso este kos­ka teol­lisu­us­maid­en yli­jäämä siis ruuanyl­i­tuotan­to las­ke­taan myös osak­si kehi­tys­a­pua ja moni kehi­tys­maa ottaa etenkin Afrikas­sa tämän vas­taan kos­ka niiden on ruokit­ta­va väestöä ja tämä teol­lisu­us­maid­en yli­tuotan­nos­ta syn­tynyt yli­jäämä viedään Afrikkaan ja se hyväk­si lue­taan kehitysavuksi. 

      Kääriäi­nen korostaa ettei monel­la kehi­tys­maal­la ole esim Afrikas­sa ole sel­l­aisia varo­ja pistää maat­alous­tu­keen mitä teol­lisu­us­maat tekevät vuosit­tain. Tuos­sa Yle 1:sen Mitä mak­saa ohjel­mas­sa Mikä mak­saa?: Valkoisen miehen taak­ka (https://areena.yle.fi/audio/1–2542954) ja Kalle Haata­nen: Toimi­iko kehi­tys­a­pu? (https://areena.yle.fi/audio/1–2594479) Kääriäi­nen ottaa esille myös maat­alous­tukien sum­mat mitä Suomes­sa mak­se­taan täl­lä het­kel­lä per maanvil­jeli­jä mita esim Afrikas­sa mak­se­taan ja tulos on kyl­lä iso. Suosit­te­len kuun­tele­maan sen ihan ajatuk­sel­la. Se on val­ta­va ero. 

      Kyl­lä vapaakaup­pa on aut­tanut huo­mat­tasti enem­män kansan­talouk­sia kehit­tymään kuin sul­jet­tu talous sys­tee­mi .Tämän kehi­tyk­sen Aasian maat tote­si 1980-luvul­la. Vai onko taloudelli­nen omavaraisu­us (autarkia) Eemilin näke­myk­senä parem­pi vai­h­toe­hto kuin avoin talous? Myös Suomelle?

    2. Eemil: Pitäisikö vielä oma sok­er­in­tuotan­to uhra­ta kehi­tys­maid­en tukemiseksi 

      Mitä ideaa on omas­sa sok­er­in­tuotan­nos­sa, jos se pysyy pystyssä vain veron­mak­sajine kustannuksella? 

      Sok­eri on tuote, joka oikein säilöt­tynä säi­lyy ikuis­es­ti. Sitä pitäisi help­po varas­toi­da jät­timäiset määrä, jos ollaan sota-ajan karkkien tuotan­nos­ta huolissaan.

      1. Sylt­ty: Mitä ideaa on omas­sa sok­er­in­tuotan­nos­sa, jos se pysyy pystyssä vain veron­mak­sajine kustannuksella? 

        Sok­eri on tuote, joka oikein säilöt­tynä säi­lyy ikuis­es­ti. Sitä pitäisi help­po varas­toi­da jät­timäiset määrä, jos ollaan sota-ajan karkkien tuotan­nos­ta huolissaan.

        Yritin vain korostaa Eemilille sitä että teol­lisu­us­maid­en maat­alous­poli­ti­ik­ka ylisu­urien maat­alous­tukien joka syn­nyt­tää yli­tuotan­toa viedään osana kehi­tys­a­pua täl­lä het­kel­lä moni­in kehi­tys­mai­hin etenkin Afrikkaan. Jon­ka seu­rauk­se­na esimerkik­si Afrikan oma maat­alous ei ollenkaan kehi­ty maanosan sisäl­lä myöskään sille tasolle että se voisi ruokkia maanosan omat asukkaat ilman että se joutuu osta­maan elin­tarvikkei­ta ulko­mail­ta. Syy tähän kehi­tyk­seen on myös se että teol­lisu­us­maid­en maat­alous­poli­ti­ikan korkeat tul­lit estävä esimerkik­si Afrikas­ta tuote­tun sok­erin tuon­nin teol­lisu­us­mai­hin vaan nyt täl­lä het­kel­lä Afrikan maat ovat riip­pu­vaisia teol­lisu­us­maid­en tuon­ti sok­erista vaik­ka Afrikan maat voisi hyö­dyn­tää omaa vil­jel­tyä sok­e­ria ja viedä sitä esimerkik­si teol­lisu­us­mai­hin . Esteenä on teol­lisu­us­maid­en korkeat maat­aloustuet omille vil­jeli­jöille. Esimerkik­si Suomen vuosit­tainen suo­ra maat­alous­tu­ki on 254 milj. euroa vuodessa! Monel­la Afrikan maal­la ei ole mitenkään täl­laista sum­maa käyt­tää mihinkään täl­laisi­in han­kkeisi­in jot­ka hyödyt­täi­sivät maanosan oman maat­alouden kehi­tys­tä kil­pailukykyisek­si maail­man markki­noil­la. Sok­eri on tuote jos­ta moni Afrikan maa voisi hyö­dyn­tää val­ta­van paljon esimerkik­si vien­nis­sä maail­man­markki­noille . Teol­lisu­us­maat (johon Suo­mi kuu­luu myös) ovat onnis­tuneet estämään tämän muu­tok­sen kan­sain­väli­sis­sä kaup­pa­jär­jestöis­sä kuten WTO:ssa, Maail­man Pankissa ja IMF:ssä. Eemil syyt­tää tästä ongel­mas­ta entisiä euroop­palaisia siir­tomaaval­to­ja mut­ta tämä ei ole liity mil­lään taval­la enää siir­tomaa poli­ti­ikkaan kos­ka teol­lisu­us­mai­hin kuu­luu myös sel­l­aiset maat kuten esimerkik­si Suo­mi, Itä­val­ta, Sak­sa, Ruot­si, Tan­s­ka, Nora, Sveit­si ja Etelä-Korea jot­ka eivät ole olleet mitenkään suures­sa roolis­sa esimerkik­si Afrikan kolo­nial­isoinis­sa mut­ta ovat kyl­lä osana teol­lisu­us­maid­en her­rak­er­hos­sa näi­den mainit­se­mani kan­sain­välis­ten kaup­pa­jär­jestö­jen kaut­ta näi­den entis­ten siir­tomaaval­to­jen kanssa ja ovat olleet tekemässä päätök­siä näi­den maid­en kanssa organ­isaa­tiois­sa kuten WTO, IMF ja Maailmanpankki.

  18. Syltty:“Mitä ideaa on omas­sa sok­er­in­tuotan­nos­sa, jos se pysyy pystyssä vain veron­mak­sajine kustannuksella? ”

    Tuos­sa näkyy peruselinkeinoista vier­aan­tunei­den ihmis­ten kapea näkökul­ma. Ruuan­tuotan­to nähdään liike­toim­intana, jon­ka pitäisi tuot­taa voit­toa. Kokoomuk­sen agen­daa. Kaikkial­la maa­pal­lol­la kehit­tyneis­sä mais­sa tue­taan ruuan­tuotan­toa. Ja sitä tehdään sen vuok­si, että ruo­ka olisi hal­paa kaikille kulut­ta­jille. Toisek­seen, jos maas­ta revitään kaik­ki irti, niin ekolo­gia ja biolo­gia kär­sii. En avaa tätä enem­pää, kos­ka se veisi koko päivän ja jokaisen kulut­ta­jan pitäisi ymmärtää tämän kokonaisuuden.

    Ver­taan ruuan tuot­tamisen suhdet­ta maaperään ja eliöstöön hoi­va-alan toim­intaym­päristöön. Van­hus­ten ja sairaan­hoidon sar­al­la ovat yksi­tyiset voit­toon perus­tu­vat hoivay­htiöt olleet myrskyn silmässä. Mitä suurem­pi voit­to sitä huonom­pi hoito kohteelle. 

    Seu­raa­va point­ti Syltylle on inno­vaa­tioym­päristön vaa­timus. Jot­ta syn­ty­isi keksin­töjä ja sovel­luk­sia ruuan tuotan­non alal­la, täy­tyy raa­ka-ainei­den löy­tyä koti­maas­ta. Aivan kuten sok­erin, benecol­in , ksyl­i­tolin kohdal­la on tapah­tunut. Esim. Altia Poh­jan­maal­la tuot­taa ohras­ta alko­ho­lia, eläin­valkuaista, käsidesin etano­lia, paperin valmis­tuk­sen kemikaale­ja sen eri vai­heisi­in ym.

    Somani:” Kääriäi­nen ottaa esille myös maat­alous­tukien sum­mat mitä Suomes­sa mak­se­taan täl­lä het­kel­lä per maanvil­jeli­jä mita esim Afrikas­sa mak­se­taan ja tulos on kyl­lä iso. Suosit­te­len kuun­tele­maan sen ihan ajatuk­sel­la. Se on val­ta­va ero. ”

    Rin­nas­tus ei toi­mi kahdel­la tasol­la. Se ei huomioi palk­ka- eikä kus­tan­nus­ta­soa. Toisek­si Suomen maat­alous on EU:n sääte­lyn alaise­na, jol­loin emme itse voi päät­tää asioista kuin pieneltä osin.
    Pääosin olen kuitenkin samaa mieltä Somanin kanssa kehi­tys­maid­en ja teol­lis­tunei­den maid­en välis­es­tä epä­suh­das­ta. Eri mieltä olen kuitenkin siinä, että Suomen sok­erin tuotan­non lopet­ta­mi­nen olisi minkään tason ratkaisu globaali­in ongelmaan.

    Siir­tomaa-ajan taloudel­liset vaiku­tuk­set ovat perussyynä epä­tasa-arvoon taloudessa. Sen vuok­si tämä fak­ta on pidet­tävä muis­tis­sa kun taakan­jakoa kaavail­laan. Siir­tomaid­en ryöstössä ovat “lois­ta­neet” use­at val­tiot erit­telemät­tä niitä se enem­pää. Sen ver­ran kuitenkin, että Sveit­si ja Sak­sa muka puh­tai­ta ? Onko juu­ta­lais­ten tuo­hoami­nen uno­htunut . Sak­sa tuhosi ja Sveit­si vei rahat. Miten paljon voit­ta­javal­tiot veivät Sak­san han­kkimia aineel­lisia ja henkisiä pääo­mia itselleen ?

    1. Eemil:

      Ruuan­tuotan­to nähdään liike­toim­intana, jon­ka pitäisi tuot­taa voit­toa. Kokoomuk­sen agen­daa. Kaikkial­la maa­pal­lol­la kehit­tyneis­sä mais­sa tue­taan ruuan­tuotan­toa. Ja sitä tehdään sen vuok­si, että ruo­ka olisi hal­paa kaikille kuluttajille. 

      Toisek­si Suomen maat­alous on EU:n sääte­lyn alaise­na, jol­loin emme itse voi päät­tää asioista kuin pieneltä osin.
      Pääosin olen kuitenkin samaa mieltä Somanin kanssa kehi­tys­maid­en ja teol­lis­tunei­den maid­en välis­es­tä epä­suh­das­ta. Eri mieltä olen kuitenkin siinä, että Suomen sok­erin tuotan­non lopet­ta­mi­nen olisi minkään tason ratkaisu globaali­in ongelmaan.

      Siir­tomaa-ajan taloudel­liset vaiku­tuk­set ovat perussyynä epä­tasa-arvoon taloudessa. Sen vuok­si tämä fak­ta on pidet­tävä muis­tis­sa kun taakan­jakoa kaavail­laan. Siir­tomaid­en ryöstössä ovat ”lois­ta­neet” use­at val­tio­terit­telemät­tä niitä se enempää.Sen ver­ran kuitenkin, että Sveit­si ja Sak­samu­ka puh­tai­ta ? Onko juu­ta­lais­ten tuo­hoami­nen uno­htunut . Sak­sa tuhosi ja Sveit­si vei rahat. Miten paljon voit­ta­javal­tiot veivät Sak­san han­kkimia aineel­lisia ja henkisiä pääo­mia itselleen ?

      Eemilille vain sel­l­ainen kansan­taloudelli­nen point­ti että kyl­lä maat­alous on ollut Suomen kaltaises­sa maas­sa jos­sa on ollut per­in­teis­es­ti vapai­ta talon­poikia nimeno­maan liike­toim­intaa kos­ka talon­po­jat omis­ta­vat edelleen vil­je­ly maat. Tämän Eemil voi kai allekir­joit­taa!? Mitä tulee sok­erin tuotan­non lopet­tamiseen Suomen kohdal­la niin en ole tätä ehdot­tanut niin että Suo­mi tekee päätök­sen yksin. Tuo WTO:n langet­ta­va päätös kos­ki koko Euroop­paa ei ain­os­taan Suomea. Kan­teen takana oli myös Aus­tralia. Euroopan union­in maat­alous­poli­ti­ikas­ta päätetään jäsen­val­tioiden kesken yksimielis­es­ti. Mut­ta kan­sain­välisessä kau­pas­sa asi­as­sa nou­date­taan WTO sään­töjä johon Suo­mi on myös WTO:n jäsenä sitoutunut. Mitä tulee siir­tomaaval­to­jen toim­intaa tässäkin kohtaa on Eemil­itä hiukan pop­ulisti­nen veto että kehi­tys­maid­en epä­tasa-arvoinen kohtelu olisi pääasi­as­sa siir­tomaa poli­ti­ikan seu­raus­ta pelkästään. On sel­l­aisia val­tio­ta jot­ka eivät ole olleet mitenkään siir­tomaaval­to­ja ja ovat aja­neet WTO:ssa, IMF:ssä ja Maail­man­pankissa lin­jaa joka on ollut hyvin epäoikeu­den­mukainen kehi­tys­mai­ta kohden joukos­sa on tässä teol­lisu­us­maid­en kohdal­la myös Suomi. 

      Eemilille vain lopuk­si sel­l­ainen his­to­ri­alli­nen muis­tu­tus kun otit esille juu­ta­lais­ten kansan­murhan joka sekään ei ihan ole ver­tailukelpoinen esimerk­ki siir­tomaapoli­ti­ikas­ta ja nykyis­es­tä kan­sain­välis­es­tä talous­poli­ti­ikas­ta mitä eri kan­sain­välisessä jär­jestöis­sä on myös Suo­mi tukenut, niin Suo­mi luovut­ti toises­sa maail­man­so­das­sa 8 juu­ta­laistapako­laista Sak­san tur­val­lisu­us­poli­isille Gestapolle 1942. Tämän päätök­sen teki ihan Suomen oma val­ti­olli­nen poli­isin pääl­likkö Arno Anthoni ja hän­tä asi­as­sa tuki sisämin­is­teri Toi­vo Horel­li. Suo­mi oli jatkoso­das­sa Sak­san liittolainen. 

      Tästä en sen enem­pää keskustele, voin kyl­lä keskustel­la Eemilin kanssa entisen suurlähet­tilään Mat­ti Kääriäisen näke­myk­ses­tä kehi­tys­a­pu­un ja yksi konkreet­ti­nen esimerk­ki on nimeno­maan maat­aloustuet teol­lisu­us­mais­sa mihin myös Suo­mi kuu­luu, Eemilin kanssa kos­ka se ei todel­lakaan kuu­lu alku­peräiseen keskustelu­un mut­ta min­un oli nyt hiukan pakko reagoi­da kos­ka Eemil pop­ulis­tis­es­ti onnis­tuu sekoit­ta­maan monia his­to­ri­al­lisia asioi­ta ja tapah­tu­mia yhteen mitkä ei liity edes toisi­in­sa tai alku­peräiseen keskustelu­un kan­sain­välis­es­tä talous­poli­ti­ikas­ta WTO:saa, IMF:ssa ja Maail­man­pankissa mihin Suo­mi on myös sitoutunut ja mitä Suo­mi on ajanut­n­muiden teol­lisu­us­maid­en kanssa näis­sä kan­sain­väli­sis­sä jär­jestöis­sä. Maat­aloustuet ovat kyl­lä esimerkik­si sel­l­ainen taloudelli­nen tuki muo­to mihin vain teol­lisu­us­mail­la on varaa mak­saa ja kehi­tys­mail­la ei ole tässä paljonkaan liikku­mati­laa. Maat­alous­tukien ideana on myös koti­maisen ruuan­tuotan­non jatku­vu­u­den tur­vaami­nen mut­ta myös se on ollut kil­pailun avaamisen esteenä etenkin kehi­tys­maista kos­ka vain teol­lisu­us­mail­la on varaa mak­saa täl­läisiä yli suuria maat­alous­tukia omas­ta bud­jetista. Lisäk­si keinotekoiset tul­lit estävä Reilun kil­pailun tässäkin kohtaa kehi­tys­maid­en ja teol­lisu­us­maid­en kohdalla.

  19. luin kyl­lä blog­itek­stin mut­ta kom­men­tit vähän nopeasti.

    tälle sok­erivero ide­alle saisi tul­la seu­raa­va vai­he siis toteu­tus. ruoka­te­ol­lisu­us on ruven­nut tunke­maan lisät­tyä sok­e­ria aivan yllät­tävi­inki­in paikkoi­hin. sok­er­il­la on mon­ta nimeä mikä tekee näi­den jah­taamisen ongel­malsek­si. yksi on glukoosi-fruk­toosisi­irap­pi (high-fruc­tose corn syrap) joka on yksi pahim­mista sok­ereista, melkein pitäisi kieltää.

    kaik­ki soker­it ei ole tasaver­tais­es­ti huono­ja, eli toiset rankem­min verol­la. karkeasti kaik­ki haitalliset soker­it verolle, tämä tarkoit­taa myös eräitä mehu­ja jot­ka ei saa hedelmien hyötyjä.

    voihan tämä tarkoit­taa hol­hoamista mut­ta olen alka­nut kyl­lästymään yri­tys maail­man kon­trol­loin­ti­inki­in, aika mon­es­sa val­tio­hol­hous on se pienem­pi paha.

    1. qua­si­mi­nus:

      voihan tämä tarkoit­taa hol­hoamista mut­ta olen alka­nut kyl­lästymään yri­tys maail­man kon­trol­loin­ti­inki­in, aika mon­es­sa val­tio­hol­hous on se pienem­pi paha. 

      Oliko aikoinaan 1970-luvul­la keskustelu esimerkik­si tupakkaveros­ta hol­hous­ta? Tai ikä-raja laki esimerkik­si tupakkatuot­teille? Aikoinaan poli­it­ti­nen ja lääketi­eteelli­nen paine oli­vat keskeisiä syitä siihen että tupakkatuot­teille tuli lisävero ja ikä-raja. Nyt sama keskustelu käy­dään sok­erista. Tähän sok­eri veroon aikaisem­min pros­es­si teol­lisu­us suh­tau­tui kiel­teis­es­ti. Nyt sama pros­es­si teol­lisu­us vaati­ikin veroa sok­eri tuot­teille. Myös aikoinaan tupak­ka teol­lisu­us vas­tusti tupak­ka veroa mut­ta se kuitenkin säädet­ti­in hyvinkin yksimielis­es­ti ter­vey­del­lis­ten syi­den takia. Onko se hol­hous­ta että tupakalla on erilli­nen vero? Onko se hol­hous­ta että tupakalla on ikära­ja? Mik­si sok­erivero ei ole nyt kel­paisi kuten tupak­ka vero on kel­van­nut viimeis­ten 40 vuo­den aikana?

      1. Rahul Somani: Oliko aikoinaan 1970-luvul­la keskustelu esimerkik­si tupakkaveros­ta hol­hous­ta? Tai ikä-raja laki esimerkik­si tupakkatuotteille?Aikoinaan poli­it­ti­nen­ja lääketi­eteelli­nen paine oli­vat keskeisiä syitä siihen että tupakkatuot­teille tuli lisävero ja ikä-raja. Nyt sama keskustelu käy­dään sok­erista. Tähän sok­eri veroon aikaisem­min pros­es­si teol­lisu­us suh­tau­tui kiel­teis­es­ti. Nyt sama pros­es­si teol­lisu­us vaati­ikin veroa sok­eri tuot­teille. Myös aikoinaan tupak­ka teol­lisu­us vas­tusti tupak­ka veroa mut­ta se kuitenkin säädet­ti­in hyvinkin yksimielis­es­ti ter­vey­del­lis­ten syi­den takia. Onko se hol­hous­ta että tupakalla on erilli­nen vero? Onko se hol­hous­ta että tupakalla on ikära­ja? Mik­si sok­erivero ei ole nyt kel­paisi kuten tupak­ka vero on kel­van­nut viimeis­ten 40 vuo­den aikana?

        selostinko huonos­ti oman kan­tani, kos­ka minus­ta sok­erivero pitäisi tul­la ja jois­sakin tapauk­sis­sa ankarastikin.

        kun sanoin että val­tio­hol­hous on joskus pienem­pi paha se myös tarkoit­taa ver­rat­en ei hol­hous­ta ollenkaan. en kuitenkaan näe että ensim­mäi­nen ratkaisu saisi olla holhouspolitiikka.

      2. qua­si­mi­nus: minus­ta sok­erivero pitäisi tul­la ja jois­sakin tapauk­sis­sa ankarastikin.

        kun sanoin että val­tio­hol­hous on joskus pienem­pi paha se myös tarkoit­taa ver­rat­en ei hol­hous­ta ollenkaan. en kuitenkaan näe että ensim­mäi­nen ratkaisu saisi olla holhouspolitiikka.

        Mikä tässä sok­eriverossa on sit­ten se val­tion­hol­hous­poli­ti­ik­ka jää hie­man epä­selväk­si. Kukaan ei ole kuitenkaan kieltämässä sok­e­ria. Hol­hous väli­sis­sä verois­sa on hive­nen vaikea toteut­taa kos­ka sen mak­saa lop­pu­jen lopuk­si kaik­ki palka­nsaa­jat. Mut­ta esimerkik­si tupakan ja alko­holin kohdal­la vain ne jot­ka käyt­tävät kyseisiä tuotteita.

  20. Somani:“Matti Kääriäi­nen, korostaa että esim yliko­rkeat maat­aloustuet teol­lisu­us­mais­sa ovat Afrikan maat­alouden oma­lle kehi­tyk­selle iso este”

    Tarken­nan , että itse ruuan tuot­ta­jana en kan­na­ta tuk­i­jär­jestelmää. Mielestäni län­si­maisen kulut­ta­jan pitäisi mak­saa ruuas­ta sen täysi hin­ta. Hin­nas­sa on mukana ilmas­ton, vesien, eliöstön, ympäristön, ruuan kulut­ta­jan ja eläin­ten suo­jelu. Ja tietysti tuot­tamisen kus­tan­nuk­set sekä palk­ka tehdylle työlle. Lisäk­si kan­natan sitä, että jokainen val­tio tuot­taa oman ruokansa ja mitä ei voi vil­jel­lä se tuodaan.

    Somani:” Vai onko taloudelli­nen omavaraisu­us (autarkia) Eemilin näke­myk­senä parem­pi vai­h­toe­hto kuin avoin talous? Myös Suomelle?”

    Edel­lä osit­tain jo vas­tasinkin tuo­hon. Suomen olisi pitänyt pitää raa­ka-aineet omas­sa hallinnas­sa esim. fos­fori. Olemme luisuneet tytäry­htiö­taloudek­si, joka heiken­tää brut­tokansan­tuotanoamme. Virhe johtuu siitä, että meil­lä ei ole riit­tävän suuria pääo­masi­joit­ta­jia lisäämään yri­tys­ten kasvua.

    Se taas johtuu pörssi­talousopista, jos­sa kaiken pitää kas­vaa , jot­ta tuot­tavu­us säi­lyy entisel­lä tasol­la. Pääo­masi­joit­ta­jien täy­tyy saa­da sijoit­ta­mas­taan rahas­ta voit­toa. Tämä ilmiö kier­tyy myöskin kehi­tys­maid­en tap­piok­si mon­en­lais­ten markki­namekanis­mien kaut­ta. Sen osaa­vat talousop­pi­neet selit­tää tarkem­min, mut­ta tämä on jutun juoni.

    1. Lisäk­si kan­natan sitä, että jokainen val­tio tuot­taa oman ruokansa

      Kan­natatko myös sitä, että joka­nen maa tuot­taa omat paperinsa?
      On peräti kum­malli­nen aja­tus, että suh­teel­lisen edun peri­aate ei pätisi maat­alouteen. Kun se ote­taan huomioon, sok­erin vil­jeluyssä Suomes­sa sen parem­min kuin muual­lakaan Euroopas­sa ei ole päätä eikä hän­tää. Eri­tyyis­es­ti, kun sitä ei voi perustel­la huolto­var­muudel­la. Onhan sok­erin varas­toin­ti aika helppoa.

      1. Osmo Soin­in­vaara:
        Kan­natatko myös sitä, että joka­nen maa tuot­taa omat paperinsa?
        On peräti kum­malli­nen aja­tus, että suh­teel­lisen edun peri­aate ei pätisi maat­alouteen. Kun se ote­taan huomioon, sok­erin vil­jeluyssä Suomes­sa sen parem­min kuin muual­lakaan Euroopas­sa ei ole päätä eikä hän­tää. Eri­tyyis­es­ti, kun sitä ei voi perustel­la huolto­var­muudel­la. Onhan sok­erin varas­toin­ti aika helppoa.

        Itse ajat­te­len niin, että koko ihmiskun­nan huolto­var­muu­den kannal­ta on aiheel­lista har­joit­taa maat­alout­ta myös siel­lä, mis­sä suh­teelli­nen etu ei ole suurin. Ei vält­tämät­tä omavarais­es­ti, mut­ta ainakin vähän. Jos käy niin kuin on vaikka­pa banaanin kohdal­la jo käynyt, että vil­je­ly alkaa keskit­tyä kovin kapean geeniperin­nön vai­h­toe­htoi­hin, ja sit­ten tulee kasvi­taute­ja, niin se on menoa. Esim. Suomes­sa pär­jäävät kasvit kan­nat­taa pitää vil­jelyssä, samoin Afrikas­sa pär­jäävät kasvit, ja jopa siperi­as­sa pär­jäävät kasvit — vaikkei se olisi kus­tan­nuste­hokkain­ta. Jos jos­sain maas­sa käy jon­ain vuon­na kato, tai jos jopa pysyvästi kävisi niin, että jotkut maat­alous­tuot­teet menevät tuho­lais­ten sui­hin, maat­alouden ympäri­maa­pal­loisu­us suo­jaa ihmiskun­taa. Asi­aan liit­tyy myös eläinkun­ta. Esim. osa lin­nus­tos­ta ja hyön­tei­sistä on maat­alouteen liit­tyviä. Niistä osa on vuosi­tuhan­sien aikana inte­groituneet ihmisen toimin­nan lähelle. Jos yhtäkkiä maat­alous ajet­taisi­in osas­ta maa­pal­loa alas, mitä kävisi esim. pel­loista tai lai­tu­mista riip­puville eliöille ja niiden ekosysteemeille.

    2. Eemil:

      Tarken­nan , että itse ruuan tuot­ta­jana en kan­na­ta tuk­i­jär­jestelmää. Mielestäni län­si­maisen kulut­ta­jan pitäisi mak­saa ruuas­ta sen täysi hin­ta. Lisäk­si kan­natan sitä, että jokainen val­tio tuot­taa oman ruokansa ja mitä ei voi vil­jel­lä se tuodaan.

      Tuk­i­jär­jestelmä on nimeno­maan teol­lisu­us­maid­en maat­alous­poli­ti­ikan kul­makivi jo 60 vuo­den aikana. Kun siitä joskus luovu­taan niin ruuan hin­ta tuskin nousisi vaan lask­isi sen takia että tuon­tia kehi­tys­maista vapautet­taisi­in. Sil­loin teol­lisu­us­maid­en ja kehi­tys­maid­en väli­nen epäoikeu­den­mukainen kuilu kaven­si. Ruuan hin­ta toden­näköis­es­ti lask­isi osit­tain. Esimerkik­si sokerin.

  21. Ei tosi­aankaan. Hoiva­puolelle 3 000 hoita­jaa ja ter­veyskeskuk­si­in 800 lääkäriä eli noin 20 % lisää mak­saisi noin 300 miljoon­aa euroa. Sok­eriverol­la olisi melkoinen vaiku­tus kansan­ter­vey­teen. Vaan kyl­lä sitäkin kovasti vas­tustet­taisi­in, makeis­ten myyjät, kau­pat jne.

  22. Somani:“perinteisesti vapai­ta talon­poikia nimeno­maan liike­toim­intaa kos­ka talon­po­jat omis­ta­vat edelleen vil­je­ly maat.”

    Omis­tamisen suh­teen kyl­lä samaa mieltä, mut­ta ohjaus ja valvon­ta on EU:lla. Tiedän , että en voi vil­jel­lä mai­tani siten, että niiden tuot­to olisi mak­si­maal­ista. EU:n säädök­set estävät tuot­ta­van viljelyn.

    Somani:“siirtomaa poli­ti­ikan seu­raus­ta pelkästään.” Tarkoitin kyl­läkin sanoa, että his­to­ri­al­liset vääryy­det ovat poh­jal­la , eivät ain­oa syy, globaali­in taloudel­liseen epä­tasa-arvoon. Nämä samat val­tiot määrit­televät EU:n poli­ti­ikan , kuten esim. sok­eriki­in­tiöi­den lakkaut­tamisen. Suomel­la ei ole tässä mitään jakoa, on men­tävä sen mukaan mitä suurem­mat määräävät.

    “Euroopan komis­sio on halun­nut pois­taa kiin­tiöt, jot­ta tuotan­tomäärät määräy­tyvät vapaasti markki­noil­la. Komis­sion mukaan kiin­tiöi­den pois­tut­tua tuotan­tomäärät lisään­tyvät ja hin­nat laske­vat. Vil­jeli­jät EU:ssa ovat haran­neet kiin­tiöi­den pois­toa vastaan.”

    Hin­to­jen määräy­tysi­nen markki­noiden mukaan pitäisi aut­taa kehi­tys­mai­ta ja Aus­trali­aa, jot­ka tuot­ta­vat hal­paa sok­e­ria “ilmaisen ” työvoiman avul­la. On toki ilmas­tokin edulli­nen viljelyyn. 

    O.S:“Kannatatko myös sitä, että joka­nen maa tuot­taa omat paperinsa?”

    Kan­natan juuri sitä , mitä kir­joitin:” jokainen val­tio tuot­taa oman ruokansa ja mitä ei voi vil­jel­lä se tuo­daan.” O.S. ohit­ti täysin inno­vaa­tiot, jon­ka mah­dol­lis­taa vain oma raa­ka-aineen vil­je­ly . Tuo­tu­na se on liian kallista eikä joh­da tuoteke­hit­te­lyyn .(kts. Altia ym.)

    Oma ruuan­tuotan­to tarkoit­taa , kuten sanoin, laa­jem­paa asi­aa kuin itse ruo­ka. Sik­si jokaisel­la val­ti­ol­la on huole­hdit­ta­vanaan maaperän­sä, vesistön­sä, ympäristön­sä ja globaali ilmas­to­haaste. Ruuan tuotan­non hait­to­ja ei voi lykätä toisen val­tion kon­tolle Täl­lainen tuon­ti on kil­pailut­tamista, jol­loin kaik­ki edel­lä luet­tele­mani asi­at kärsivät.

    Mil­loin olette kuulleet, että hal­pa ruuan­tuotan­to olisi ympäristö- ‚työn­tek­i­jä, tuottaja‑, ympäristöys­täväl­listä jne? Vetoat­te var­maan lain­säädän­töön ja valvon­taan. Hah, lukuisat esimerk­it maail­mal­ta ker­to­vat muuta.

    1. Mik­si jokaisen maan pitäisi tuot­taa oma ruokansa, mikä kään­täen merk­it­see, ettei mis­sään maas­sa saa tuot­taa ruokaa vien­ti­in? Eikö ole järkevää vil­jel­lä yli oman tarpeen siel­lä, mis­sä maa on vil­javaa? Miten ruo­ka eroaa esimerkik­si puutavarasta?

      1. Osmo Soin­in­vaara:
        Mik­si jokaisen maan pitäisi tuot­taa oma ruokansa, mikä kään­täen merk­it­see, ettei mis­sään maas­sa saa tuot­taa ruokaa vien­ti­in? Eikö ole järkevää vil­jel­lä yli oman tarpeen siel­lä, mis­sä maa on vil­javaa? Miten ruo­ka eroaa esimerkik­si puutavarasta?

        Osmo Soin­in­vaara löysi tässä kohtaa sen pointin mitä olen yrit­tänyt Eemilille korostaa. Mik­si teol­lisu­us­maid­en maat­alous­poli­ti­ikan oleelli­nen osa on vien­nin edis­tämi­nen mut­ta se ei sal­li tuon­ti elin­tarvikkei­ta ulko­mail­ta pääo­sis­sa kehi­tys­maista jon­ka poten­ti­aa­li­nen mah­dol­lisu­udet kehit­tää omaa tuotan­toa on erit­täin oleelli­nen osa niiden kansan­talout­ta. Esteenä on teol­lisu­us­maid­en yli suuret maat­aloustuet ja tul­lit. Suo­mi kuu­luu osana WTO:ta tähän teol­lisu­us­maid­en blokkiin.

      2. Osmo Soin­in­vaara:
        Mik­si jokaisen maan pitäisi tuot­taa oma ruokansa, mikä kään­täen merk­it­see, ettei mis­sään maas­sa saa tuot­taa ruokaa vien­ti­in? Eikö ole järkevää vil­jel­lä yli oman tarpeen siel­lä, mis­sä maa on vil­javaa? Miten ruo­ka eroaa esimerkik­si puutavarasta?

        Obs:“Kannatan juuri sitä , mitä kir­joitin:” jokainen val­tio tuot­taa oman ruokansa ja mitä ei voi vil­jel­lä se tuodaan.”
        O.S. ei nyt halua lukea viestiäni tai ymmärtää sen tahal­laan väärin. Lue yllä ole­va , jo kol­man­nen ker­ran toistettuna.

        Ikä halua ymmärtää oman pestin ja taakan hoita­misen velvoitus­ta. Emme voi siirtää oman ruuan­tuotan­tomme hait­to­ja muiden maid­en mak­set­taviksi emme edes kehitysmaiden.

      3. Osmo Soin­in­vaara: Miten ruo­ka eroaa esimerkik­si puutavarasta? 

        Olen­naisin ero ruuan ja puu­tavaran välil­lä on ihmisen jatku­va ja väl­itön riip­pu­vu­us ruokaan.

        Jos kul­je­tus­ketju katkeaa, voidaan se puu­tavara tai huoneka­lut hakea vielä ensi viikol­lakin, mut­ta ruo­ka pitää olla tässä, heti ja nyt tai alan huu­ta­maan ja menen kadulle mel­lakoimaan, kunnes saan ruokaa.

        Kul­je­tus­lo­gis­ti­ik­ka ei ole mikään pysyvä etu­us, luon­non lah­ja ihmiselle. Poli­it­tiset tuulet avaa­vat kul­je­tus­re­it­te­jä ja sulke­vat niitä. Tämän päivän ystävä voi olla huomis­päivän vihollinen.

      4. Jos kul­je­tus­ketju katkeaa, voidaan se puu­tavara tai huoneka­lut hakea vielä ensi viikol­lakin, mut­ta ruo­ka pitää olla tässä, heti ja nyt tai alan huu­ta­maan ja menen kadulle mel­lakoimaan, kunnes saan ruokaa.

        Keskustelun aiheena oli sok­eri. Sen varas­toin­ti on yhtä help­poa kuin puu­tavaran, ellei jopas helpompaa.

      5. Osmo Soin­in­vaara: Keskustelun aiheena oli sok­eri. Sen varas­toin­ti on yhtä help­poa kuin puu­tavaran, ellei jopas helpompaa.

        K‑Veikko:“Kuljetuslogistiikka ei ole mikään pysyvä etu­us, luon­non lah­ja ihmiselle. Poli­it­tiset tuulet avaa­vat kul­je­tus­re­it­te­jä ja sulke­vat niitä. Tämän päivän ystävä voi olla huomis­päivän vihollinen.”

        Hyvä huomio, tuli­pa­han esille koro­nan mas­ki — ja rokote­hank­in­nois­sa. Rokote on vielä vai­heessa, mut­ta suur­val­tiot ovat jo varan­neet etu­os­to-oikeu­den. Maske­ja ei saanut sit­ten mil­lään, ainakaan kurant­te­ja, kun oli hätä.

        Venäjä tekee kaa­suputk­i­hankkeil­laan Euroopan mai­ta riip­pu­vaisek­si maakaa­sus­ta. Yllät­täen ja pyytämät­tä toim­i­tus alkaa saka­ta kun on taloudelli­nen, poli­it­ti­nen tai säästä johtu­va poikkeusti­la. Jos sok­erin tuotan­to jyvitetään ns. kehit­tyville maille , niin toim­i­tus­var­muu­den riskit kas­va­vat arvaa­mat­tomasti. Poli­it­tiset olot ja suuryri­tys­ten kaup­pa­poli­ti­ik­ka määräävät kupletin juonen.

        Onko Suo­mi muka varas­toin­ut sok­e­ria var­muus­varas­toi­hin riit­tävästi ? Ja mitä sekin mak­saa ? Ollan­han nyt val­tion vil­javar­muus­varas­to­ja entisel­lä kon­sep­til­la aja­mas­sa alas. Se kun tuli ilmeis­es­ti liian kalli­ik­si. Sok­erin var­muus­varas­toimi­nen on kuolleena syn­tynyt aja­tus. Vai miten O.S. on aikonut ratkaista huoltovarmuuskysymyksen ?

      6. Eemil:

        Venäjä tekee kaa­suputk­i­hankkeil­laan Euroopan mai­ta riip­pu­vaisek­si maakaasusta. 

        Kyl­lä tuon maakaa­su putken pääsialli­nen rahoit­ta­ja on Sak­san liitt­to­tasaval­ta. Mis­tä Eemil esimerkik­si ostaisi jatkos­sa maakaa­sua kun Venäjän maakaa­su muka Eemilille kaup­pa­poli­ti­iti­nen ris­ki? Yhdys­val­tain kova vas­tus­tus Nord Stream 2:stä kohden johtuu siitä että Yhdys­val­lat halu­aisi myy­dä Euroop­paan myös maakaa­sua mut­ta se on neste­tytet­tyssä muo­dos­sa ja sen kul­je­tus kus­tan­nuk­set Atlantin yli kalli­im­paa kuin Venäjältä tulevas­sa putkessa. Myös neste­tytet­ty maakaa­sun varas­toin­ti tarvit­see isot kalli­it eril­liset ter­mi­naalit joi­ta pitäisi rak­en­taa ympäri Euroop­paa ainakin 11 kpl niin että neste­tytet­ty maakaa­su tulisi logis­ti­ikan kannal­ta yhtä help­poa kuin Venäjältä putkea pitkin. Myös tarvi­taan sel­l­aisia laivo­ja jot­ka pystyvät kul­jet­ta­maan nestetet­tyä maakaa­sua Atlantin yli. Yhdys­val­lois­sa ei ole valitet­tavasti omaa laadukas­ta laivan rakentamisteollisuutta . 

        En itse näe Venäjän maakaa­su putkea riskinä senkin takia että 90% Venäjän kansan­talous on riip­pu­vainen maakaa­sun vien­nistä. Isom­pi ris­ki tämä on Venäjäl­lä kuin Euroopalle. Yhdys­val­tain kohdal­la tämä on logis­ti­ikan kannal­ta kalli­impi vai­h­toe­hto Euroopalle.

      7. K‑Veikko:

        Kul­je­tus­lo­gis­ti­ik­ka ei ole mikään pysyvä etu­us, luon­non lah­ja ihmiselle. Poli­it­tiset tuulet avaa­vat kul­je­tus­re­it­te­jä ja sulke­vat niitä. 

        Eikö ole mitään pysyvää etu­ut­ta kul­je­tuk­sel­la? Mitä tapah­tu­isi esimerkik­si Suomes­sa jos raa­ka-öljyn tuon­ti katkeaa pidem­mäk­si ajak­si ulkoi­sista syistä?Esimerkiksi 6 kuukaut­ta? Toki Suomes­sa on var­muus­varas­to­ja mut­ta ne ovat Huolto­var­muuskesksen alaisu­udessa ja toden­näköis­es­ti niiden avaamiseen tarvi­taan val­tioneu­vos­ton yksimieli­nen päätös ja jälleen ker­ran Valmius­lakia. En todel­lakaan usko että mikään hal­li­tus lähtisi pelkästään huvin vuok­si otta­maan valmius­lakia uudelleen käyttöön?

    2. Eemil:

      Omis­tamisen suh­teen kyl­lä samaa mieltä, mut­ta ohjaus ja valvon­ta on EU:lla.Tiedän , että en voi vil­jel­lä mai­tani siten, että niiden tuot­to olisi mak­si­maal­ista. EU:n säädök­set estävät tuot­ta­van viljelyn.

      Tarkoitin kyl­läkin sanoa, että his­to­ri­al­liset vääryy­det ovat poh­jal­la , eivät ain­oa syy, globaali­in taloudel­liseen epä­tasa-arvoon. Nämä samat val­tiot määrit­televät EU:n poli­ti­ikan , kuten esim. sok­eriki­in­tiöi­den lakkaut­tamisen. Suomel­la ei ole tässä mitään jakoa, on men­tävä sen mukaan mitä suurem­mat määräävät.

      Kyl­lä Suomel­la on päätök­sen teossa EU tasol­la isokin rooli kos­ka täl­läiset päätök­set kuten sok­eri kiin­tiöistä päät­tämi­nen tehdään min­is­ter­ineu­vos­tossa jos­sa jokaisel­la jäsen­val­ti­ol­la on veto-oikeus. Lisäk­si Ran­s­ka on per­in­teis­es­ti tukenut Suomen kan­taa kun kyseessä on maat­alous kiin­tiöt kos­ka Ran­s­ka on huo­mat­ta­va maat­alouden tuot­ta­ja koko Euroopan sisä­markki­noil­la. Epä­tasa-arvo globaaleil­la markki­noil­la johtuu siitä yksinker­tais­es­ti että kan­sain­väli­sis­sä jär­jestöis­sä teol­lisu­us­maid­en (johon Suo­mi kuu­luu) liit­toutu­vat yhteen kehi­tys­mai­ta vas­taan ja estävät osit­tain sisäi­sistä syistä kau­pan avaamista maat­alous tuot­teille. Saman­laisi­in ongelmi­in on Bri­tan­nia tör­män­nyt kun se halu­aa neu­votel­la Yhdys­val­tain kanssa vapaakauppasopimuksen.

  23. Olen ollut jo kauan sok­eriveron kan­nat­ta­ja. Liika sok­eri on mielestäni pääsyy kakkostyypin dia­betek­seen ja mui­hinkin elin­ta­pa­sairauk­si­in. Mut­ta valitet­tavasti vero­tus ei tai­da vähen­tää sok­erin (eikä alko­holinkaan) käyt­töä. Ehkä ain­oa keino olisi lääkärien, ter­vey­den­hoita­jien ja ns. rav­it­se­muster­apeut­tien anta­vat neuvot.
    Mut­ta niin kauan kun em. tahot ovat lääke- ja ruoka­te­ol­lisu­u­den manip­u­loimia, ei ole toivoakaan! Lääkete­htaiden val­ta on ikuinen!
    Anti­ikin aikainen viisaus: ”Ruo­ka olkoon lääk­keesi ja lääke ruokasi” on valitet­tavasti unohdettu!

    1. Han­nu:
      […] Mut­ta valitet­tavasti vero­tus ei tai­da vähen­tää sok­erin (eikä alko­holinkaan) käyttöä. […] 

      Vero­tuk­sen (ja tiedo­tuk­senkin) ohjaus­vaiku­tuk­sel­la on rajoit­teen­sa. Joskus aikoinaan ihmettelin Etelä-Euroopas­sa, kun bile­paikois­sa vesi oli kalli­im­paa kuin olut. Veden juo­jil­la oli muut aineet kuin alko­holi käytössä…

    2. Han­nu:
      Mut­ta valitet­tavasti vero­tus ei tai­da vähen­tää sok­erin (eikä alko­holinkaan) käyttöä. 

      Monop­o­listi­nen alko­holin myyn­ti ja korkea alko­holin­vero­tus ja läh­es raja­ton tuon­ti ei ole yhdis­tet­tynä mitenkään toimi­va kok­tail. Kos­ka ihmiset hake­vat luon­nol­lis­es­ti juo­mansa ulko­mail­ta sel­l­ais­es­ta maas­ta jos­sa ei ole näitä kah­ta estet­tä siis monop­o­li ja korkea vero­tus. Suomen kohdal­la tämä on Viro. Ruot­salaiset käytävä alko­holi ostok­sil­la Tan­skas­sa, tan­skalaiset Sak­sas­sa, sak­salaiset Tšekissä.

  24. Somani:“jokaisella jäsen­val­ti­ol­la on veto-oikeus.”

    Eiköhän tuo oikeus ole teo­reet­ti­nen, retori­nen kysymys. Suo­ma­laiset pelkäävät olla omaa mieltä ja puo­lus­taa itsekkäästi omia etu­jaan suur­val­to­jen tavoin. Vain hyödyl­liset idiootit Suomes­sa lopet­ta­vat oman sok­erin tuotan­ton­sa , jot­ta maail­mankau­pan epä­tasa-arvo pois­tu­isi. Tuotan­to vain siir­tyy suurem­pi­en sok­er­in­tuot­ta­jien eduksi.

    Tietääk­seni ran­skalaiset vil­jelevät sok­e­ria EU-tuil­la Ran­skan merentakaisil­la alueil­la. Ne ovat kehi­tys­maakat­e­go­ri­an valtioita. 

    Abstract:
    “The lib­er­al­i­sa­tion of the sug­ar mar­ket in the EU will bring about changes in the sug­ar sec­tor. Elim­i­na­tion of pro­duc­tion quo­tas and the min­i­mum price fort he pur­chase of sug­ar­beet will affect com­pe­ti­tion and sug­arpro­duc­tion. For­eign trade will play a key role in the mar­ket balance.The EU mar­ket will become strong­ly linked to the world market.The sug­ar­sec­tor is of strate­gic impor­tance and CAP­mar­ket pol­i­cy should include instru­ments that allow the main­te­nance of sug­ar pro­duc­tion.” (RESEARCH FOR AGRI COMMITTEE-THE POST-QUOTAS EU SUGAR SECTOR )
    https://www.europarl.europa.eu/RegData/etudes/STUD/2016/573446/IPOL_STU(2016)573446_EN.pdf

    EU-tutkimus väit­tää sok­eriki­in­tiöi­den pois­tu­misen vaikut­ta­van myön­teis­es­ti markki­nahin­nan toteu­tu­miseen. Jos tulk­it­sen oikein. On tietysti oma lukun­sa miten tul­lit vaikut­ta­vat tasapainossa. 

    Asia ei ole kuitenkaan niin yksioikoinen, että kau­pan vapaut­ta­mi­nen ja tukien pois­to toisi hyvää kaikille. Teol­lis­tunei­den maid­en asukkaille hal­paa sok­e­ria ja kehi­tys­maille hyvät tulot. Tääl­lä on jo viitat­tukin kansan­sairauk­si­in. Vähem­män on käsitel­ty tuote­tur­val­lisu­ut­ta, joka on äärim­mäisen laa­ja kokonaisuus.(eettinen, ympäristö, lain­säädän­tö /toteutus, valvon­ta …) Sen tun­tu­vat vapaan kau­pan kan­nat­ta­jat aina ohit­ta­van kevyesti. Ymmär­ret­tävää sinän­sä, kos­ka se on kiusalli­nen ulottuvuus.

    Ennen vapaan markki­nan toteut­tamis­es­ta nämä kysymyk­set pitäisi ratkoa ja se on vuosikym­me­nien urak­ka. Se kun ei ole kun­nos­sa vielä teol­lis­tunei­den maid­enkaan tuotan­nos­sa. Viimeisin esimerk­ki tästä on LIDL:n myymän sak­salaisen jauhe­li­han sal­mo­nel­lasaas­tun­ta, sak­salaisen teuras­ta­mon (teuras­ta­moiden) hal­patyövoiman työ- ja asum­isolot sekä koronatar­tun­nat…, Bel­gias­sa koro­nan lev­iämi­nen tuotan­toeläimi­in jne.

    1. Eemil:

      Eiköhän tuo oikeus ole teo­reet­ti­nen, retori­nen kysymys. Suo­ma­laiset pelkäävät olla omaa mieltä ja puo­lus­taa itsekkäästi omia etu­jaan suur­val­to­jen tavoin.Vain hyödyl­liset idiootit Suomes­sa lopet­ta­vat oman sok­erin tuotan­ton­sa , jot­ta maail­mankau­pan epä­tasa-arvo pois­tu­isi. Tuotan­to vain siir­tyy suurem­pi­en sok­er­in­tuot­ta­jien eduksi.

      Tietääk­seni ran­skalaiset vil­jelevät sok­e­ria EU-tuil­la Ran­skan merentakaisil­la alueil­la. Ne ovat kehi­tys­maakat­e­go­ri­an valtioita. 

      WTO:ssa Suo­mi on teol­lisu­us­maid­en ryh­mässä. Myös jokaisel­la WTO jäsen­val­ti­ol­la on veto-oikeus. Suo­mi on myös käyt­tänyt EU:saa veto-oikeut­ta toisin muis­sa kysymyk­sis­sä. Jos Eemilille tämä on ongel­malli­nen pitäisikö Suomen olla sit­ten kehi­tys­maa ryh­mässä!? Mitä tulee Ran­skan merentakaisi­in aluei­hin niin ne ovat Ran­skan depar­ta­ment­te­ja (maakun­tia) vaik­ka niil­lä on tuo kehi­tys­maid­en ase­ma mut­ta kun ne eivät ole suvereene­ja itsenäisiä val­tioi­ta tun­nustet­tu osana kan­sain­välistä yhteisöä vaan osana Ran­skan tasaval­taa niiden ase­ma on maakun­nalli­nen. Tuo­ta 2004 WTO:n päätös kos­ki kaikkia Euroopan mai­ta yksimielis­es­ti. Tämä langet­ta­va päätös oli sok­erin tuotan­non tuet ei koko tuotan­to. Tuotan­toa joudut­ti­in luon­nol­lis­es­ti supis­ta­maan kun päätös WTO:ssa on näinkin selväsä.

    2. Eemil:

      EU-tutkimus väit­tää sok­eriki­in­tiöi­den pois­tu­misen vaikut­ta­van myön­teis­es­ti markki­nahin­nan toteu­tu­miseen. Jos tulk­it­sen oikein.On tietysti oma lukun­sa miten tul­lit vaikut­ta­vat tasapainossa. 

      Asia ei ole kuitenkaan niin yksioikoinen, että kau­pan vapaut­ta­mi­nen ja tukien pois­to toisi hyvää kaikille. Teol­lis­tunei­den maid­en asukkaille hal­paa sok­e­ria ja kehi­tys­maille hyvät tulot. Tääl­lä on jo viitat­tukin kansan­sairauk­si­in. Vähem­män on käsitel­ty tuote­tur­val­lisu­ut­ta, joka on äärim­mäisen laa­ja kokonaisuus.(eettinen, ympäristö, lain­säädän­tö /toteutus, valvon­ta …)Sen tun­tu­vat vapaan kau­pan kan­nat­ta­jat aina ohit­ta­van kevyesti. Ymmär­ret­tävää sinän­sä, kos­ka se on kiusalli­nen ulottuvuus.

      Ennen vapaan markki­nan toteut­tamis­es­ta nämä kysymyk­set pitäisi ratkoa ja se on vuosikym­me­nien urak­ka. Se kun ei ole kun­nos­sa vielä teol­lis­tunei­den maid­enkaan tuotan­nos­sa. Viimeisin esimerk­ki tästä on LIDL:n myymän­sak­salaisen jauhe­li­han sal­mo­nel­lasaas­tun­ta, sak­salaisen teuras­ta­mon (teuras­ta­moiden) hal­patyövoiman työ- ja asum­isolot sekä koronatar­tun­nat…, Bel­gias­sa koro­nan lev­iämi­nen tuotan­toeläimi­in jne.

      Kuten aiem­minkin olen toden­nut Eemilille että sok­erin tuotan­to on kehi­tys­maid­en kansan­talouk­sille ain­oa todel­li­nen arvon lisäys joka hyödyt­täisi niiden kansan­talout­ta erit­täin paljonkin mikäli koko kaup­pa vapaute­taan maat­alouden kohdal­ta niin että tuk­i­jär­jestelmä lopet­taisi­in ja tul­lit pois­te­taan tuon­nille. Tämä on vain sel­l­ainen kansan­taloudelli­nen tek­i­jä joka pitää hyväksyä mikäli kehi­tys­maid­en pääsem­i­nen eteen­päin taloudel­lis­es­ti olisi mah­dol­lista. Enti­nen suurlähet­tiläs Mat­ti Kääriäi­nen korostaakin että maat­aloustuet ja tul­lit teol­lisu­us­mais­sa ovat olleet este kehi­tys­maid­en maat­alouden kil­pailukyvylle kos­ka ei kehi­tys­mail­la ole kollek­ti­ivis­es­ti sel­l­aisia varo­ja käyt­tää esimerkik­si maat­alous­tuki­in mitä teollisuusmaat.

      Mitä tulee sit­ten elin­tarvikkei­den tuote­tur­val­lisu­ut­ta niin tämä ei koske vain kehi­tys­mai­ta ver­sus teol­lisu­us­mai­ta. Eemil on aivan oike­as­sa siinä että tuote­tur­val­lisu­us on hyvin oleelli­nen osa koko maat­alous­tuotan­toa mut­ta se kos­kee myös teol­lisu­us­maid­en sisäistä vapaakaup­paa esimerkik­si Yhdys­val­tain ja Bri­tann­ian väliset vapaakaup­paa neu­vot­te­lut eivät eden­neet sen takia että näil­lä kahdel­la mail­la tuli erim­ielisyyt­tä nimeno­maan maat­alous­tuotan­nos­ta jos­sa oleelli­nen kysymys on myös tuote­tur­val­lisu­us. Yhdys­val­lois­sa käyte­tyt kemikaalit maat­aloudessa on todel­la suuri ongel­malli­nen kysymys mitä brit­tiläiset maanvil­jeli­jät eivät ole valmi­ita hyväksymään kos­ka niitä ei käytetä Euroopas­sa ollenkaan maat­aloudessa. Tämä kos­kee siis etenkin amerikkalaista liha­te­ol­lisu­ut­ta. Tämä tiuk­ka tuote­tur­val­lisu­us ei kuitenkaan ole mikään syy ylläpitää pro­tek­tion­is­tista maat­alouden tukipoli­ti­ikkaa mikäli vien­ti halu­taan kuitenkin säi­lyt­tää mut­ta tuon­tia rajoittaa.

      Ver­tailun voi myös tehdä puu­tavaran tai paperin vien­nis­sä minkä Osmo Soin­in­vaara nos­ti aiem­min esille.

  25. Somani:“Kyllä tuon maakaa­su putken pääsialli­nen rahoit­ta­ja on Sak­san liitt­to­tasaval­ta. Mis­tä Eemil esimerkik­si ostaisi jatkos­sa maakaa­sua kun Venäjän maakaa­su muka Eemilille kaup­pa­poli­ti­iti­nen riski?”

    En mis­tään, fos­si­il­i­sista ener­gialähteistä päästään eroon lähi­t­ule­vaisu­udessa. Suomel­la on mui­ta ratkaisu­ja, jot­ka syr­jäyt­tävät fos­si­iliset . Se, että Sak­sa rahoit­taa kaa­suputken ei takaa ener­gian katkeam­a­ton­ta toimitusta.

    “Valko-Venäjän pres­i­dent­ti Alek­san­dr Lukashenko on määrän­nyt keskeyt­tämään venäläisen kaa­sun kul­je­tuk­set Valko-Venäjän kaut­ta Euroop­paan. Lukashenko ilmoit­ti asi­as­ta sen jäl­keen, kun venäläi­nen kaa­suy­htiö Gazprom oli alka­nut mak­suki­is­tan vuok­si vähen­tää maakaa­sun toim­i­tuk­sia Valko-Venäjälle.” Tämä tapah­tui 2010.
    Lainaus:“Venäjä pitää strate­gia-asi­akir­jois­saan avoimesti luon­non­va­ro­jaan soti­lasvoiman ohel­la tärkeim­pänä strate­gise­na resurssi­naan, suur­val­ta-ase­mansa perus­tana ja suur­val­tapoli­ti­ikkansa mah­dol­lis­ta­jana.” (Ulkopoli­it­tisen Insti­tuutin raport­ti 2016.) 

    Venäjä on lopet­tanut öljyn toim­i­tuk­set Valko-Venäjälle, ker­toi Valko-Venäjän val­ti­olli­nen ener­giay­htiö Bel­neftekhim per­jan­taina, ja niin edelleen…

    1. Eemil:

      En mis­tään, fos­si­il­i­sista ener­gialähteistä päästään eroon lähi­t­ule­vaisu­udessa. Suomel­la on mui­ta ratkaisu­ja, jot­ka syr­jäyt­tävät fossiiliset . 

      Ker­ro lisää näistä muista ratkaisuista.

    2. Eemil:

      En mis­tään, fos­si­il­i­sista ener­gialähteistä päästään eroon lähi­t­ule­vaisu­udessa. Suomel­la on mui­ta ratkaisu­ja, jot­ka syr­jäyt­tävät fos­si­iliset . Se, että Sak­sa rahoit­taa kaa­suputken ei takaa ener­gian katkeam­a­ton­ta toimitusta.

      Oikeas­t­aan kysymyk­seni olisi pitänyt olla mihin fos­si­il­isi­in polt­toaineisi­in Eemil esimerkik­si jatkos­sa sijoittaisi
      ostot siir­tymäkau­denn yli mut­ta Osmo Soin­in­vaara on näköjään kir­joit­tanut aiheesta uuden blogin.

Vastaa käyttäjälle Rahul Somani Peruuta vastaus

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Notify me of followup comments via e-mail. You can also subscribe without commenting.