Jyrkästi laskeva tapauskuolleisuus

Huo­mio­ta­ni on herät­tä­nyt, että, että kuol­lei­suus koro­naan tun­tuu las­ke­neen pal­jon nopeam­min kuin tar­tun­to­jen mää­rä – tai nous­sut hitaam­min, maas­ta riip­puen. Pää­tin piir­tää täs­tä sum­mit­tai­sen kuvan. Las­kin liu­ku­van kah­den vii­kon sum­man kuol­leis­ta ja jaoin sen liu­ku­val­la kah­den vii­kon sum­mal­la rekis­te­röi­dyis­tä tar­tun­nois­ta kak­si viik­koa aiem­min. Siis esi­mer­kik­si tou­ko­kuun 15.–28. päi­vän kuo­le­mat jaet­tu­na tou­ko­kuun 1.–14. päi­vän tar­tun­noil­la.  Perus­tee­na täs­sä oli, että kuo­le­ma seu­raa kes­ki­mää­rin kol­men vii­kon kulut­tua tar­tun­nan saa­mi­ses­ta ja tar­tun­nan saa­mi­ses­ta menee viik­ko sen havait­se­mi­seen ja rekis­te­röin­tiin. Ihan näin tätä ei pitäi­si teh­dä, mut­ta teh­däk­seen tämän oikein, pitäi­si tie­tää kuol­leis­ta, mil­loin hei­dän tar­tun­tan­sa on rekisteröity.

Jou­duin jät­tä­mään maa­lis­kuun pois koko­naan. Sar­jan alus­sa esi­mer­kik­si Yhdys­val­lois­sa näin mitat­tu tapaus­kuol­lei­suus oli­si ollut 66 %. Tuol­loin rekis­te­röi­tiin vain kuo­le­mai­sil­laan ole­vat potilaat.

Aika jyrk­kä on las­ku ollut. Yhdys­val­lois­sa run­saas­ta 12 pro­sen­tis­ta alle kah­teen pro­sent­tiin, Ita­lias­sa 12 pro­sen­tis­ta  noin kol­meen pro­sent­tiin, Sak­sas­sa noin kuu­des­ta pro­sen­tis­ta noin pro­sent­tiin, Tuk­hol­mas­sa noin 14 pro­sen­tis­ta 0,3 pro­sent­tiin (!) ja Suo­mes­sa noin seit­se­mäs­tä pro­sen­tis­ta välil­lä nol­laan. Nyt Suo­men luku on hypäh­tä­nyt nel­jän kuo­le­man­ta­pauk­sen vuok­si nel­jään pro­sent­tiin. Hei­nä­kuus­sa tar­tun­to­ja oli hyvin vähän, sik­si arvio heit­te­leh­tii noin kovas­ti. Koh­ta se tasoit­tuu, kun kas­va­vat tar­tun­ta­mää­rät tule­vat näkyviin.

Mik­si tapaus­kuol­lei­suus on las­ke­nut näin paljon?

Pää­syy on sii­nä, että nyt tes­ta­taan enem­män ja vähä­oi­rei­sem­pia. Kun tes­tat­tiin vain vaka­via oirei­ta saa­nei­ta, näi­den kes­kuu­des­sa kuol­lei­suus tie­tys­ti on suu­rem­pi. Eri­tyi­ses­ti tämä näkyy Tuk­hol­mas­sa. Jos tämä oli­si ainoa seli­tys ja jos nyt havait­tai­siin kaik­ki tar­tun­nat, kevääl­lä oli­si havait­tu vain noin joka 50. tartunta.

On myös opit­tu hoi­ta­maan sai­raut­ta. Alus­sa moni kuo­li veren­kier­ron tuk­keu­tu­mi­seen sisäe­li­mis­sä, mut­ta tätä ymmär­re­tään nyt lää­ki­tä. Van­huk­sia on opit­tu suo­jaa­maan taudilta.

Joku väit­tää, että valin­ta­pai­ne on muun­ta­nut virus­ta vähem­män tap­pa­vak­si. Tämä oli­si loo­gis­ta, sil­lä virus levi­ää parem­min, jos se ei tapa isäntäänsä.

Käyt­täy­ty­mi­sen muu­tos on saa­nut aikaan sen, että tar­tun­nan saa­neet ovat nyt nuorempia.

Mai­den väli­set erot tapaus­kuol­lei­suu­des­sa ovat niin suu­ria, että seli­tys­tä on etsit­tä­vä tes­taus­käy­tän­tö­jen erois­ta. Toki anti­bioot­ti­re­sis­tens­sil­lä­kin on mer­ki­tys­tä, eri­tyi­ses­ti Italiassa.

65 vastausta artikkeliin “Jyrkästi laskeva tapauskuolleisuus”

    1. Ola­vi:
      Ihmi­set ovat myös kehit­tä­neet vastustuskykyä

      https://sebastianrushworth.com/2020/08/08/what-is-the-best-way-to-measure-rates-of-covid-immunity/

      Kii­tos! Oli­pa mie­len­kiin­toi­nen kir­joi­tus. Kos­ka­han täl­lai­set näkö­kul­mat ylit­tä­vät mei­dän median uutiskynnyksen?

      Tapaus­ten raportoinnista:

      Var­men­net­tu­jen tar­tun­to­jen mää­rä on edel­leen aika epä­luo­tet­ta­va luku, eikä ver­tai­lu­kel­poi­nen aiem­piin lukui­hin, kos­ka tes­taus­ten mää­rä ja kri­tee­rit on muut­tu­neet. Oli­si­ko mis­tään saa­ta­vis­sa tes­taus­mää­riin suh­teu­tet­tu­ja tartuntamääriä? 

      Vaka­vien tapaus­ten vähentäminen:

      Kun meil­lä on myös ris­ti-immu­ni­teet­tia muis­ta koro­na­vi­rusin­fek­tiois­ta, niin eikös tur­val­li­nen tapa vähen­tää vaka­vien covid-19 ‑tapaus­ten mää­rää oli­si altis­taa ihmi­siä noil­le muil­le, har­mit­to­mam­mil­le koro­na­vi­ruk­sil­le? Ote­taan nämä nel­jä virus­ta, hei­ken­ne­tään nii­tä vähän ja anne­taan nenä­tip­poi­na eten­kin niil­le, jot­ka eivät ole altis­tu­neet vuo­siin las­ten nuha­kuu­meil­le. Osit­tai­nen­kin immu­ni­teet­ti oli­si parem­pi kuin ei immu­ni­teet­tia ollen­kaan, kuten joku infek­tion­lää­kä­ri medias­sa tote­si. How about? 

      Toi­sek­si, D‑vitamiinitasojen yhteys tämän uuden tau­din vaka­viin kompli­kaa­tioi­hin (ARDS) on jo osoi­tet­tu, ja lisäk­si on ole­mas­sa aiem­paa doku­men­toi­tua tut­ki­mus­ta veren D‑vitamiinitason vai­ku­tuk­sis­ta T‑soluimmuniteettiin, eikö oli­si kan­sa­kun­nan etu nos­taa D‑vitamiinisuositusta 50–100 mik­ro­gram­maan / vrk? 

      Epi­de­mia­ra­joi­tus­ten uha­tes­sa koko yhteis­kun­nan tule­vai­suut­ta, voi­tai­siin­ko nyt olla vähän inno­va­tii­vi­sem­pia ja agii­lim­pia täs­sä asias­sa ja käyt­tää kaik­ki nik­sit sen poh­jim­mai­sen ongel­man ratkaisuun?

      Sehän ei ole viruk­sen leviä­mi­nen sinän­sä (jota emme voi kui­ten­kaan estää — kuten Uusi See­lan­ti juu­ri osoit­ti), vaan ainoas­taan ne vaka­vat tau­ti­muo­dot, joil­le pie­nen pie­ni osa kan­sas­ta on altis.

  1. Olen teh­nyt saman huo­mion ja poh­ti­nut myös samo­ja mah­dol­li­sia seli­tyk­siä noil­la parametreilla.
    — testausmäärät
    — oireh­ti­vien ikä
    — viruk­sen muta­toi­tu­mi­nen vähem­män vaaralliseksi

    Kos­ka dataa ei ole käy­tet­tä­vis­sä, niin seli­tyk­set jää­vät vain hypo­tee­sin asteel­le. THL var­sin­kaan ei kun­nos­tau­du jaka­mal­la kun­nol­lis­ta informaatiota.

    Seu­raa­va asia sit­ten on, että kiin­nos­taa­ko tuo jyr­käs­ti las­ke­va tapaus­kuol­lei­suus täs­sä vai­hees­sa ketään. Aina­kaan leh­dis­töä tämä ilmiö ei ole kiin­nos­ta­nut. Enem­män revi­tel­lään otsi­koi­ta mas­kien käyt­tö­suo­si­tuk­sis­ta ja pakois­ta, karan­tee­ni­pa­kois­ta jne jne.
    Toi­saal­ta leh­dis­tös­tä viis. Pää­tök­sen­te­ki­jät ja hei­dän neu­vo­nan­ta­jan­sa sen sijaan voi­si­vat huo­mioi­da tämän olen­nai­sen muu­tok­sen. Ehkä yhteis­kun­nan sul­ke­mi­nen ei ole kovin kan­nat­ta­vaa, jos tau­din tapaus­kuol­lei­suus vas­taa rank­kaa influens­saa. Voi­si­ko aja­tel­la myös, että ihmis­ten pelot­te­lu pitäi­si lopettaa.

    1. Jep. Suo­ma­lai­sen ros­ka­me­dian hys­tee­ri­nen koro­naul­von­ta on ollut nau­ret­ta­vuu­des­saan kaik­kien aiko­jen poh­ja­no­tee­raus, mut­ta vie­lä vaka­vam­pi moka oli minis­te­ri Kiu­run aivo­fla­tu­laa­tio bulk­ki­pää­tök­si­nä annet­ta­vis­ta pak­ko­ka­ran­tee­neis­ta. Tar­tun­ta­tau­ti­la­ki­han ei nimit­täin moko­mia mah­dol­lis­ta, vaan karan­tee­ni­pää­tök­sen täy­tyy aina perus­tua lää­kä­rin teke­mään hen­ki­lö- ja tapaus­koh­tai­seen analyysiin.

      Kiu­run möläy­tyk­ses­tä onkin jo teh­ty lukui­sia kan­te­lui­ta oikeus­asia­mie­hel­le. Ja hyvä niin, kos­ka aihet­ta todel­la­kin on.

  2. Todel­la mer­kit­tä­vä osa tau­tiin kuol­leis­ta oli kevääl­lä ja alku­ke­säs­tä yli 80-vuo­tiai­ta. Mut­ta ei hei­tä­kään mää­rään­sä enem­pää ole, joten toki­han kuol­lei­suus­lu­vut pie­ne­ne­vät. Näin minä sen ajattelisin.

    1. Jos Suo­mes­sa noin 200 000 kokoi­ses­ta ikä­luo­kas­ta pari­sa­taa kuo­lee, niin kyl­lä sin­ne aika lail­la poruk­kaa jäl­jel­le jää.

      Se että, jos kuol­lei­suus pie­ne­nee, ei tar­koi­ta koro­na oli­si vain pik­kui­sen kausifluns­saa pahem­pi tau­ti. Koro­na voi olla todel­la paha lähes kenel­le tahan­sa. Turun Sano­mis­sa oli kes­ki­viik­ko­na 42-vuo­ti­aan perus­ter­veen nai­sen tari­na. Ensin viik­ko koto­na, ambu­lans­sil­la sai­raa­laan, siel­lä teho-osas­tol­le, kotiin pääs­tyä vie­lä 2,5 viik­koa heik­ko­na sai­ras­lo­mal­la. Vie­lä nyt­kin rei­lun 2 kk:n pääs­tä vai­va­na kova väsy­mys. Äiti kuo­li, sisar sai­ras­ti lie­vä­nä, sisa­ren mies jou­tui tehol­le. Koro­naan pitää suh­tau­tua vaka­vas­ti ja sii­tä on syy­tä varoitella. 

      Kevään hyvään tulok­seen Suo­mes­sa pääs­tiin nou­dat­ta­mal­la hyvin rajoi­tuk­sia ja ohjei­ta kuten tur­vae­täi­syyk­siä, mas­sa­ti­lai­suuk­sien peruu­tuk­sia, käsi­hy­gie­ni­aa jne. Ei kukaan halua sul­kea yhteis­kun­taa, mut­ta varo­vai­sia mei­dän pitää olla.

  3. Lisää spe­ku­laa­tio­ta, entä­pä nyt kun varo­vai­suus on lisään­ty­nyt ja saa­daan entis­tä toden­nä­köi­sem­min vain lie­vä altis­tus, vähem­män viruk­sia tar­tun­nas­sa, ja se aiheut­tai­si lie­vem­män tautimuodon?

  4. Lau­ma­suo­jae­fek­tim raja­pyy­kin on vii­me­ai­koi­na arvioi­tu ole­van niin­kin alhai­nen kuin 20–35%, kii­tos super­le­vit­tä­jien koros­tu­neen roo­lin tar­tun­nan levit­tä­mi­ses­sä sekä T- ja B‑muistisolujen koros­tu­nees­ta roo­lis­ta infek­tioi­den nopei­na pois­kor­jaa­ji­na (joi­den ole­mas­sao­loon taas on arvioi­tu vai­kut­ta­van ris­tii­nin­fek­tiot mui­den koro­na­vi­rus­ten kaut­ta). Tähän Sars-Cov2 ‑vas­ta-aineel­lis­ten osuus pääl­le, a vot.

    Jos näin, niin Ruot­sin pie­neh­kö IFR-luku ei yhtäk­kiä ole­kaan niin yllättävä.

    Noin­ko­han taas ker­ran Sver­gie vie koko muu­ta maa­il­maa vii­mei­ses­sä eräs­sä (kiel­tä­mät­tä mir­heel­li­sel­la ensi­vai­heen hin­nal­la), kun vie­lä huo­mioi­daan Uuden See­lan­nin tämän­päi­väi­set tapah­tu­ma ja reak­tiot nii­hin. Kovim­mat tulah­dut­ta­ja­maat ovat kuin kui­va met­sä tulitikulle?

      1. Lau­ma­suo­jaan vaa­dit­ta­va taso riip­puu olo­suh­teis­ta. Mum­bain slum­meis­sa kon­tak­te­ja tai­taa olla aika paljon.

      2. Osmo Soi­nin­vaa­ra: Osmo Soi­nin­vaa­ra: Lau­ma­suo­jaan vaa­dit­ta­va taso riip­puu olo­suh­teis­ta. Mum­bain slum­meis­sa kon­tak­te­ja tai­taa olla aika pal­jon. Myös Ber­ga­mos­sa poh­joi­si­ta­lias­sa yli 50% on vas­ta-ainei­ta. Todel­li­seen lau­ma­suo­jaan vaa­di­taan ilmei­ses­ti että yli 50% on vas­ta-ainei­ta. Mon­ta­ko % sai­ras­tu­nei­ta tämä vas­taa on vai­kea sanoa.   Mikael(lainaa tätä vies­tiä vastaukseesi)

        Myös Ber­ga­mos­sa poh­joi­si­ta­lias­sa yli 50% on vas­ta-ainei­ta. Todel­li­seen lau­ma­suo­jaan vaa­di­taan ilmei­ses­ti että yli 50% on vas­ta-ainei­ta. Mon­ta­ko % sai­ras­tu­nei­ta tämä vas­taa on vai­kea sanoa.

      3. Kan­nat­taa huo­mioi­da, että BBC:n artik­ke­lis­sa sano­taan, että slum­mien ulko­puo­lel­la vain 16%:lla oli vas­ta-ainei­ta. Todel­li­nen luku lie­nee siis jotain haa­ru­kas­sa 25–40%. Sekin toki paljon.

  5. Aikoi­naan sinä­kin notee­ra­sit tilas­to­tie­teel­li­sen pää­tel­män, että Venä­jän vaa­li­tu­los ei voi olla oikea.

    Oli­si­ko näis­tä koro­na-luvuis­ta miten­kään mah­dol­lis­ta teh­dä vas­taa­via pää­tel­miä, jot­ka todis­ta­vat mit­taus­tu­lok­set tilas­tol­li­ses­ti joko mah­dol­li­sik­si tai mahdottomiksi?

      1. Voit­ko täs­men­tää mikä Espan­jan luvuis­sa mättää?

      2. G2D2:
        Voit­ko täs­men­tää mikä Espan­jan luvuis­sa mättää? 

        Media­tie­to­jen mukaan Espan­jan kuol­lei­suus­tie­to­ja ker­ta­kor­jat­tiin kah­des­ti, vähään aikaan nii­tä ei saa­tu lain­kaan ja nyt epi­de­mian yli sum­mat­tuun lop­pu­tu­lok­seen pitäi­si lisä­tä jotain 50% jot­ta pääs­täi­siin tilas­toi­tuun yli­kuol­lei­suu­teen samal­ta ajalta.

      3. spot­tu: Media­tie­to­jen mukaan Espan­jan kuol­lei­suus­tie­to­ja ker­ta­kor­jat­tiin kah­des­ti, vähään aikaan nii­tä ei saa­tu lain­kaan ja nyt epi­de­mian yli sum­mat­tuun lop­pu­tu­lok­seen pitäi­si lisä­tä jotain 50% jot­ta pääs­täi­siin tilas­toi­tuun yli­kuol­lei­suu­teen samal­ta ajalta. 

        Saman­tyyp­pi­nen luke­ma yli­kuol­lei­suu­des­sa on hyvin monis­sa mais­sa, ts. kuo­lin­ti­las­tois­ta näky­vä kuol­lei­suu­den kas­vu on sel­väs­ti suu­rem­pi kuin rekis­te­röi­ty­jen covid-kuo­le­mien mää­rä. Yhdys­val­lois­sa luok­kaa kol­man­nes, UK:ssa tai­si olla myös­kin mer­kit­tä­vä. Mos­ko­vas­sa oli parin kuu­kau­den aika­na kuusi ker­taa niin kor­kea yli­kuol­lei­suus kuin mitä oli koro­na­kuo­le­mik­si ilmoitettuja.

  6. Muu­tos kuol­lei­suu­teen tapah­tuu myös kuo­le­man­syyn tul­kin­nan muut­tu­mi­sen kaut­ta. Kun perus­sai­raus on jo ennes­tään vaka­va, niin covid-19.n tuo­ma keuh­ko­kuu­me on vain vähem­mis­tö­pai­noi­nen syy kuo­le­mal­le. Muis­te­len, että keuh­ko­kuu­me luo­ki­tel­laan edel­leen kuo­le­man­syyk­si ilman että aiheut­ta­nut­ta bak­tee­ria tai virus­ta nimel­tä syytetään.

    1. Tul­kit­si­ja:
      Muu­tos kuol­lei­suu­teen tapah­tuu myös kuo­le­man­syyn tul­kin­nan muut­tu­mi­sen kaut­ta. Kun perus­sai­raus on jo ennes­tään vaka­va, niin covid-19.n tuo­ma keuh­ko­kuu­me on vain vähem­mis­tö­pai­noi­nen syy kuo­le­mal­le. Muis­te­len, että keuh­ko­kuu­me luo­ki­tel­laan edel­leen kuo­le­man­syyk­si ilman että aiheut­ta­nut­ta bak­tee­ria tai virus­ta nimel­tä syytetään.

      Täs­sä on var­maan­kin maa­koh­tai­sia ero­ja. Esi­mer­kik­si Ruot­sis­sa tilas­toi­daan nime­no­maan tapauk­set, jois­sa kuol­leel­la oli covid-tau­ti, eikä vain nii­tä tapauk­sia, jois­sa kuo­le­man pää­syy on covid. Näin aina­kin uuti­soi­tiin kevääl­lä ja mikään ei viit­taa sii­hen, että tapa oli­si muuttunut.

      1. Bri­tan­nia muut­ti tilas­toin­tias niin, että jos ei kule 28 päi­vän sisäl­lä diag­noo­sis­ta, kuo­lin­syyk­si ei lai­te­ta Covis-19:ää. Kuol­lei­den jmäär äale­ni ker­ral­la 5700:lla

      2. Osmo Soi­nin­vaa­ra:
        Bri­tan­nia muut­ti tilas­toin­tias niin, että jos ei kule 28 päi­vän sisäl­lä diag­noo­sis­ta, kuo­lin­syyk­si ei lai­te­ta Covis-19:ää. Kuol­lei­den jmäär äale­ni ker­ral­la 5700:lla

        Bri­tan­nias­sa kuol­lei­suus on ollut sel­keäs­ti aliar­vioi­tua, tes­tauk­sen puut­tues­sa, kun esim. kotiin sydän­koh­tauk­seen kuol­lei­ta ei las­ket­tu Covi­din piik­kiin. Tämä näkyy eri­lai­sis­ta yli­kuol­lei­suus­ti­las­tois­ta, esim. FT, vaik­ka moni muu kuol­lei­suus on las­ke­nut, kuten fluns­sis­ta ja muis­ta keuh­ko­kuu­meis­ta joh­tu­vat. Tuo 28 päi­vän diag­noo­si­ra­ja on myös tul­kin­nan­va­rai­nen jos tes­tiä ei ole teh­ty, tai jos sai­raus on kes­tä­nyt pidem­pään, tai jos syy­nä ovat covi­din aiheut­ta­mat jäl­kioi­reet, kuten sydän.

  7. Ita­lian pahin piik­ki joh­tu­nee sii­tä, että sai­raa­la­jär­jes­tel­mä yli­kuor­mit­tui, jol­loin ihmi­siä alkoi kuo­le­maan hoi­don puut­tee­seen. Mis­sään mis­sä ter­vey­den­huol­to on pelan­nut koko ajan, ei ole näky­nyt paho­ja piikkejä.

  8. Eikös 0,3 % ole aika lähel­lä ennus­tet­tua infek­tio­kuol­lei­suut­ta? Siis joko kuol­lei­suus on todel­li­suu­des­sa tätä­kin alem­pi tai Tuk­hol­mas­sa kaik­ki tapauk­set jää­vät tes­taa­jien haaviin.

  9. Sai­ras­tu­neet ovat nyt nuor­ta bile­kan­saa ja myös mat­kus­te­le­vai­sia työi­käi­siä. Van­huk­set ovat eris­tyk­sis­sä jos­sain­mää­rin edelleen.

  10. Yksi syy lie­nee myös diag­nos­toi­tu­jen iäs­sä. Juu­ri kat­se­lin eräs­tä tilas­toa, jon­ka mukaan koro­na­vi­rus­kuol­lei­suus on kai­kis­sa ikä­vuo­si­kym­me­nis­sä välil­lä 0–60 ‑vuo­ti­aat ollut glo­baa­lis­ti pro­mil­le­luo­kas­sa eli alle pro­sen­tin. Yli 80-vuo­tiail­la kuol­lei­suus on monis­sa mais­sa ollut yli 10 %. Mah­dol­li­ses­ti sen myö­tä kun van­huk­sia on yri­tet­ty suo­jel­la koro­na­tar­tun­noil­ta, sai­ras­tu­nei­den jakau­mas­sa on nuo­rem­pien osuus kas­va­nut, mikä alen­taa auto­maat­ti­ses­ti tar­tun­nan saa­nei­den kes­ki­mää­räis­tä kuol­lei­suut­ta. Lisäk­si toki tau­din leviä­mis­tä on opit­tu estä­mään, ja sai­ras­tu­nei­ta hoi­ta­maan paremmin.

  11. Muu­ten hyvä, mut­ta anti­bioo­tit ei vai­ku­ta viruksiin,joten resis­tens­sil­lä ei ole mer­ki­tys­tä. Fak­tat kun­toon Ode.

    1. Muu­ten hyvä, mut­ta anti­bioo­tit ei vai­ku­ta viruksiin,joten resis­tens­sil­lä ei ole merkitystä.

      Viruk­sen hei­ken­tä­mä saa hel­pos­ti bak­tee­ri­poh­jai­sen keuh­ko­kuu­meen ja kuo­lee sii­hen, jos sitä ei saa­da anti­bioo­teil­la kun­toon. Tämä on todel­la yle­nen tapa kuol­la sekä influens­saan että COV-19:ään

      1. Ok. Hyvä point­ti, jota en tul­lut ajatelleeksi.

  12. Tämä kuol­lei­suusas­teen pie­ne­ne­mi­nen on erit­täin tär­keä huo­mio. Suo­mes­sa riit­täi­si täl­lä het­kel­lä seu­raa­vat rajoitukset:
    ‑Vähän­kin kipeä­nä jää­dään kotiin eris­tyk­seen ja teh­dään etätyötä/koulua jos se mah­dol­lis­ta ter­vey­den ja työ­teh­tä­vän perus­teel­la. Aiem­min käy­tän­tö­nä ollut­ta pie­nes­sä fluns­sas­sa töihin/kouluun tuloa ei sal­li­ta kenel­tä­kään. Työ­nan­ta­jal­la, kou­luil­la, päi­vä­ko­deil­la vastuu
    — Ulko­mail­ta ris­ki­mais­ta tul­les­sa testaus+karanteeni ja väl­te­tään jul­ki­sia väli­nei­tä len­to­ken­täl­tä, sata­mas­ta tms tul­les­sa karan­tee­niin. Val­tio hoi­taa testauksen
    — Nou­da­te­taan lisä varo­vai­suut­ta ris­ki­ryh­mien kans­sa toimiessa

    Kaik­ki muut toi­men­pi­teet ovat yli­mi­toi­tet­tua kuol­lei­suusas­teen perusteella.

  13. Ehdo­tan pitä­mään mie­les­sä koro­nan vaa­ral­li­set piiiteet:
    Tart­tu­mis­vä­li on supis­tu­nut jopa kol­meen päi­vään (siis miten pian tar­tun­nan saa­nut voi tar­tut­taa seu­raa­ven). var­si­nai­siin oirei­siin voi men­nä 13 päi­vää. Niin­pä tau­ti voi levi­tä sala­ka­va­las­ti ja kovin nopeas­ti. Vaka­vat­kaan oireet eivät estä leviä­mis­tä. Luon­nol­li­nen immu­ni­teet­ti kes­tää ehkä 6kk. Vai­tet­ta­vas­ti tämä tai­taa kos­kea myös rokot­tei­ta. Nopea sykle maah­dol­lis­taa run­saan muta­toi­tu­mi­sen ja voi tuot­taa ikä­väm­piä ver­sioi­ta. Virus saat­taa­kin jää­dä ihmi­seen pysy­väs­ti pii­loon ja alkaa myö­hem­min teh­dä tuhoa jossain.
    Eikö pitäi­si poh­tia mik­si kii­na­lai­set pär­jää­vät koro­nan kans­sa aika hyvin.

    1. erk­ki nii­ni:
      Ehdo­tan pitä­mään mie­les­sä koro­nan vaa­ral­li­set piiiteet:
      Tart­tu­mis­vä­li on supis­tu­nut jopa kol­meen päi­vään (siis miten pian tar­tun­nan saa­nut voi tar­tut­taa seu­raa­ven). var­si­nai­siin oirei­siin voi men­nä 13 päi­vää. Niin­pä tau­ti voi levi­tä sala­ka­va­las­ti ja kovin nopeas­ti. Vaka­vat­kaa­noi­reet eivät estä leviä­mis­tä. Luon­nol­li­nen immu­ni­teet­ti kes­tää ehkä 6kk. Vai­tet­ta­vas­ti tämä tai­taa kos­kea myös rokot­tei­ta. Nopea sykle maah­dol­lis­taa run­saan muta­toi­tu­mi­sen ja voi tuot­taa ikä­väm­piä ver­sioi­ta. Virus saat­taa­kin jää­dä ihmi­seen pysy­väs­ti pii­loon ja alkaa myö­hem­min teh­dä tuhoa jossain.
      Eikö pitäi­si poh­tia mik­si kii­na­lai­set pär­jää­vät koro­nan kans­sa aika hyvin.

      Ehkä… tai­taa… voi­pi… saattaa…

      Vuo­den 2003 SARS-CoV‑1 jäl­jil­tä löy­tyy edel­leen immuu­ni­vas­tet­ta — mik­si SARS-CoV‑2 käyt­täy­tyi­si aivan eri­lail­la? Kum­mal­lis­ta, että osa tut­ki­jois­ta jak­saa edel­leen­kin jan­kut­taa mant­raa “ei ole vie­lä riit­tä­väs­ti todis­tei­ta pysy­väs­tä immu­ni­tee­tis­ta” vai­vau­tu­mat­ta perus­te­le­maan epäi­ly­jään — media tie­tys­ti revit­te­lee täs­tä ilo­mie­lin “me kuol­laan kaik­ki” otsikoita.

      Monet tes­tauk­sis­sa eden­neet roko­te­kan­di­daa­tit ovat tuot­ta­neet voi­mak­kaan immuunivasteen.

      Tut­ki­muk­sis­sa ei ole havait­tu, että koro­na­vi­rus muta­toi­tui­si nopeas­ti — päin vas­toin muta­toi­tu­mi­nen on ollut hidas­ta, mikä antaa toi­voa tehok­kai­den rokot­tei­den aikaansaamisesta.

      Min­ne­kö­hän se virus oikein jäi­si pii­loon? Folio­ha­tun ja pää­ko­pan väliin?

      Ehkä koro­nap­sy­koo­si on todel­li­nen ilmiö ja ehkä ter­vey­den­hoi­don pitäi­si ala­kaa vaka­vas­ti miet­tiä sii­tä miten elä­män hal­lin­nan menet­tä­nei­tä poti­lai­ta voi­tai­siin ohja­ta fobian­sa paris­ta koh­ti normaalia?

      1. ksee: Kum­mal­lis­ta, että osa tut­ki­jois­ta jak­saa edel­leen­kin jan­kut­taa mant­raa ”ei ole vie­lä riit­tä­väs­ti todis­tei­ta pysy­väs­tä immu­ni­tee­tis­ta” vai­vau­tu­mat­ta perus­te­le­maan epäi­ly­jään – media tie­tys­ti revit­te­lee täs­tä ilo­mie­lin ”me kuol­laan kaik­ki” otsikoita.

        Höp­sis­tä. Tuo arvio perus­tuu mui­hin koro­na­vi­ruk­siin ja tar­koit­taa, vain että ruot­sa­lai­sit­tain sai­ras­ta­mal­la tau­dis­ta ei pää­se iki­nä eroon, se jää pyö­ri­mään maa­il­mal­le kuin fluns­sat ja että sik­si saa­te­taan jou­tua vuo­sit­tai­seen rokotuskierteeseen.

        ”Me kuol­laan kaikki”-otsikoita ei ole täs­tä aihe­pii­ris­tä kyl­lä näky­nyt, enem­män­kin päh­käil­täes­sä sii­tä, kuin­ka pal­jon elä­mä muut­tuu, jos roko­tet­ta ei löy­dy eikä viruk­sel­le tule pysy­vää suo­jaa. Turis­mi aina­kin vähe­nee radi­kaa­lis­ti. Ehkä se on maa­il­man­lop­pu joillekin?

      2. Ehkä se on maa­il­man­lop­pu joillekin?

        Aina­kin Ete­lä- ja Kes­ki-Euroo­pan mail­le se on juu­ri sitä.

        Jos koro­naan ei löy­dy roko­tet­ta ja se jää kier­tä­mään maa­il­maa kausi-influens­so­jen tapaan, ruve­taan sii­hen myös suh­tau­tu­maan samal­la taval­la. Minis­te­ri Lin­ti­lä vaa­tii jo nyt Suo­men jär­jet­tö­män tiuk­ko­jen esiin­ty­vyys­tur­va­ra­jo­jen nos­ta­mis­ta lähem­mäs EU-suo­si­tus­ta — mikä oikein onkin — eikä hän tule ajan kulues­sa var­mas­ti ole­maan vaa­ti­muk­si­neen yksin.

        Eli ei se turis­mi pidem­mäl­lä aika­vä­lil­lä mihin­kään kuo­le. Onko­han sekin maa­il­man­lop­pu joillekin?

      3. Jos koro­naan ei löy­dy roko­tet­ta ja se jää kier­tä­mään maa­il­maa kausi-influens­so­jen tapaan, ruve­taan sii­hen myös suh­tau­tu­maan samal­la tavalla”

        Infek­tio­tau­tien eme­ri­tus­pro­fes­so­ri Heik­ki Pel­to­la tote­si HS:n haas­tat­te­lus­sa, että his­to­rial­li­ses­ti tar­kas­tel­tu­na yksi­kään pan­de­mia ei ole jää­nyt maa­il­mal­le pyö­ri­mään ikui­sik­si ajoik­si. Virusin­fek­tiot sam­mu­vat itses­tään jos­sain vai­hees­sa, kuten kävi Espan­jan tau­dil­le­kin. Hei­kil­lä on mie­len­kiin­toi­sia ajatuksia!

      4. Mau­rizio: Jos koro­naan ei löy­dy roko­tet­ta ja se jää kier­tä­mään maa­il­maa kausi-influens­so­jen tapaan, ruve­taan sii­hen myös suh­tau­tu­maan samal­la tavalla. 

        Tus­kin ale­taan, kos­ka koro­na on yhtä vaa­ral­li­nen aikui­sel­le mitä kausi-influens­sa on vanhukselle. 

        Tiet­ty mal­lis­sa “kausi-infl­luens­sa” aina­kin eläk­kei­den tk-meno­jen kovin kas­vu tait­tu­nee ihan itsek­seen muu­ta­mas­sa vuo­des­sa kun koro­na leik­kaa ihmis­ten kal­leim­mat vuo­det pois.

      5. Tus­kin ale­taan, kos­ka koro­na on yhtä vaa­ral­li­nen aikui­sel­le mitä kausi-influens­sa on vanhukselle.

        Jos tuo Oden täs­sä­kin auki­las­ke­ma tapaus­kuol­lei­suu­den jyrk­kä las­ku on tot­ta ja pysy­vää, niin aivan var­mas­ti ale­taan. Tai jos ei, niin joku jos­sain on menet­tä­nyt järkensä.

      6. Mau­rizio: Jos tuo Oden täs­sä­kin auki­las­ke­ma tapaus­kuol­lei­suu­den jyrk­kä las­ku on tot­ta ja pysy­vää, niin aivan var­mas­ti ale­taan. Tai jos ei, niin joku jos­sain on menet­tä­nyt järkensä.

        Niin pit­kään kun emme oikeas­taan tie­dä mis­tä tapaus­kuol­lei­suu­den las­ku ja/tai sai­rau­den vaka­vien ilmen­ty­mien vähe­ne­mi­nen joh­tuu, ei ole jär­ke­vää kai­vaa ver­ta nenäs­tään olet­ta­mal­la muu­tos pysy­väk­si ja toi­mi­mal­la sen mukai­ses­ti. Itse olen hyvin skep­ti­nen sen suh­teen että ihmi­sen tie­toi­nen toi­min­ta osoit­tau­tui­si edes mer­kit­tä­vim­mäk­si saa­ti sit­ten ainoak­si näi­den ilmiöi­den selittäjäksi.

      7. olet­ta­mal­la muu­tos pysyväksi

        Pysy­vyys sel­vi­ää myö­hem­min. Mut­ta se on sel­vää jo nyt, ettei vapaa
        yhteis­kun­ta kes­tä jat­ku­via perus­oi­keuk­sien rajoi­tuk­sia (eikä EU Schengen-lockdownia).

      8. Mau­rizio: Mut­ta se on sel­vää jo nyt, ettei vapaa
        yhteis­kun­ta kes­tä jat­ku­via perus­oi­keuk­sien rajoi­tuk­sia (eikä EU Schengen-lockdownia).

        Täs­tä olem­me var­mas­ti samaa miel­tä. On ollut häm­men­tä­vää seu­ra­ta kuin­ka innok­kaas­ti polii­ti­kot nyt rik­ko­vat sekä hyvää hal­lin­to­ta­paa että perus­tus­lain hen­keä. Dema­reil­le tilan­ne on otol­li­nen, saman­ai­kai­ses­ti voi sekä olla hal­li­tuk­ses­sa että har­joit­taa popu­lis­tis­ta poli­tiik­kaa joka nor­maa­lis­ti kuu­luu vain oppo­si­tiol­le. Oikeus­mi­nis­te­rin oli­si aika ero­ta pro­tes­ti­na. Vaik­ka RKP:stä ei eri­tyi­ses­ti pitäi­si­kään, alkaa oikeus­mi­nis­te­rin näy­tös­luon­tei­nen yli­kä­ve­ly olla jo vai­vaan­nut­ta­vaa seurattavaa.

    2. erk­ki nii­ni:
      Eikö pitäi­si poh­tia mik­si kii­na­lai­set pär­jää­vät koro­nan kans­sa aika hyvin. 

      Aika pit­käl­le vie­ty ole­tus sii­hen, että se data jos­ta teet joh­to­pää­tök­sen oli­si jol­lain mää­rin uskottavaa.

    3. erk­ki nii­ni:

      Eikö pitäi­si poh­tia mik­si kii­na­lai­set pär­jää­vät koro­nan kans­sa aika hyvin.

      /blockquote>

      Voin olla vää­räs­sä, mut­ta jos­tain olen saa­nut käsi­tyk­sen että Aasias­sa ihmi­set pitä­vät mas­kia kun heil­lä on fluns­sa. Län­si­mais­sa mas­kia käy­te­tään jot­ta ei sai­si tar­tun­taa. Noam Choms­ky esit­ti saman­ta­pai­sen käyt­täy­ty­mi­se­ron län­si­mai­sen ja aasia­lai­sen ihmi­sen välil­lä. Hän kir­joit­ti jos­sain, että köy­hät pai­kal­li­set (aasia­lai­set) kalas­ta­jat aut­toi­vat tsu­na­mis­sa omai­suu­ten­sa menet­tä­nei­tä rik­kai­ta län­si­mai­sia turis­te­ja anta­mal­la heil­le vaat­tei­ta ja rahaa koti­mat­kaa var­ten. Sen sijaan kun Yhdys­val­lois­sa pyör­re­myrs­ky aiheut­ti tuho­ja lähe­tet­tiin pai­kal­le ’aut­ta­maan’ aseis­tet­tu kan­sal­lis­kaar­ti estä­mään ryös­te­lyä. Choms­ky ihmet­te­li mikä meis­sä län­si­mai­sis­sa ihmi­sis­sä on vikana.

    4. erk­ki nii­ni: Tart­tu­mis­vä­li on supis­tu­nut jopa kol­meen päi­vään (siis miten pian tar­tun­nan saa­nut voi tar­tut­taa seuraaven). 

      Tämä joh­tuu toden­nä­köi­ses­ri sii­tä, että tes­ta­taan, varo­taan ja pide­tään karan­tee­niin. Jos mer­kit­tä­vä osa sai­ras­tu­neis­ta saa­daan eris­tet­tyä ajois­sa, tar­tun­ta­vä­li. on pak­ko las­kea vaik­ka itse viruk­sel­le ei oli­si tapah­tu­nut yhtään mitään. 

      Jos tar­tun­ta­vä­li oli ennen vaik­ka­pa kes­ki­mää­rin vii­si päi­vää ja jos nyt kes­ki­mää­rin vii­den­nen päi­vän koh­dal­la sai­ras on eris­tyk­sis­sä, kun aiem­min näin kävi vas­ta 10 päi­vän koh­dal­la, niin väli tip­puu kar­keas­ti mel­kein puo­leen vaik­ka tar­tun­to­jen mää­rä las­kee, (nume­rot esi­mer­kin­omai­ses­ti hatus­ta) kos­ka nii­tä myö­häi­sem­pä­nä ajan tar­tun­to­ja ei tapahdu.

  14. Oikeas­taan tapaus­kuol­lei­suu­den muu­tos­ta mie­len­kiin­toi­sem­paa on teho­hoi­toon jou­tu­nei­den mää­rän abso­luut­ti­nen pie­ne­ne­mi­nen tar­tun­to­jen mää­rän kas­vaes­sa. Ruot­sis­sa kuol­lei­suus seu­raa teho­hoi­toon jou­tu­nei­den mää­rää odo­te­tus­ti, mut­ta uusien teho­hoi­toon jou­tu­nei­den mää­rä ei seu­raa uusien tar­tun­to­jen mää­rää. Tes­tauk­sen lisään­ty­mi­nen­kin huo­mioi­den tar­tun­ta­huip­pu on ole­tet­ta­vas­ti pal­jon kuol­lei­suus- ja teho­hoi­to­huip­pu­ja myöhemmin.

    Toi­nen mie­len­kiin­toi­nen piir­re on tavat­to­man nopea teho­hoi­toon jou­tu­nei­den mää­rän ja vähän myö­hem­min kuol­lei­den mää­rän lisään­ty­mi­nen heti epi­de­mian alku­vai­hees­sa joka voi­si vii­ta­ta sii­hen että virus on ollut hyvin laa­jal­le levin­nyt ennen kuin se on alka­nut aiheut­taa ongel­mia van­huk­sil­le ja ris­ki­ryh­mil­le yleen­sä­kin. Jotain samaa saat­taa olla tapah­tu­mas­sa nyt. Toi­nen aal­to on anta­nut odot­taa itse­ään viik­ko­ja rajoi­tus­ten pois­ta­mi­sen jälkeen. 

    Vähän pel­kään että hoi­va­ko­ti­tar­tun­nat pää­se­vät Suo­mes­sa taas yllät­tä­mään. Ensim­mäi­sen aal­lon perus­teel­la pitäi­si olla sel­vää että näyt­tä­vien pak­ko­toi­men­pi­tei­den sijaan resurs­sit pitäi­si nyt ohja­ta ris­ki­ryh­mien kans­sa teke­mi­sis­sä ole­vien tes­taa­mi­seen ja ris­ki­ryh­mien suo­jaa­mi­seen yleensäkin.

  15. Kan­nat­taa myös tutus­tua mate­maat­ti­ses­ti suun­tau­tu­neen Mic­hael Levit­tin mal­lei­hin, joil­la las­ket­tu­na Ruot­sin Covid-19 ‑kuol­lei­suus oli ensim­mäi­ses­sä aal­los­sa ennus­tet­tu 6000 meneh­ty­neek­si. Tämä on toteu­tu­mas­sa suu­ruus­luok­ka­na. Levitt aloit­ti omil­la mal­leil­laan maa­lis­kuus­sa, eikä mal­leis­sa ole ollut mui­den­kaan mai­den osal­ta suu­ria vir­hei­tä. Sen sijaan Impe­rial Col­le­gen mal­lit ovat anta­neet vähin­tään 10-ker­tai­sia kuolleisuuslukuja. 

    Mic­hael Levit­tin Twit­ter : https://twitter.com/MLevitt_NP2013

    Olen­nai­nen asia on tau­din vaka­vuu­des­ta huo­li­mat­ta näh­dä se asia, että kysei­nen tau­ti ei ole HIV. Sil­lä on alku ja lop­pu. Kumu­la­tii­vi­ses­ta seu­ran­nas­ta ei ole mitään hyö­tyä, muu­ten kuin pelot­te­lu­tar­koi­tuk­ses­sa. Myös­kään yksit­täi­set tapauk­set vaik­ka­pa Kawa­sa­kin tau­dis­ta, Guil­lan-Bar­re oireyh­ty­mäs­tä tai kroo­ni­sen väsy­my­soi­reyh­ty­män ja mui­den oireel­lis­ten autoi­muu­ni­sai­rauk­sien esiin­ty­mi­ses­tä eivät ker­ro oikeas­taan vie­lä mitään, kos­ka pan­de­mian kes­toa on seu­rat­tu jo puo­len vuo­den ajan, niin että tau­din läpi­käy­nees­sä väes­tös­sä näi­tä esiin­tyy jo ilman­kin, kun aikaa kuluu.

    Sama vir­he teh­tiin roko­tus­ten ja autis­min yhtey­des­tä, kun alet­tiin seu­ra­ta vain saman­ai­kai­suut­ta, ja pää­tel­tiin syy- ja seu­raus­suh­tei­ta sii­tä. Hyvin suu­ri osa kan­sas­ta oli roko­tet­tu, joten yhteys autis­miin löy­tyi hel­pos­ti, kun tut­ki­jan tavoit­teee­na oli hank­kia kor­vaus­hyö­tyä diag­noo­seis­ta. Sit­tem­min on ver­tail­tu rokot­ta­mat­to­mien ja roko­tet­tu­jen väli­siä ero­ja kont­rol­loi­duis­sa tut­ki­muk­sis­sa, eikä autis­miyh­teyt­tä enää havaittu.

    Oikeas­taan äly­tön tapa tilas­toi­da on las­kea pan­de­mian alus­ta asti tapauk­sia ja kuol­lei­ta, olet­taen, että kysei­nen ihmis­ryh­mä on kuo­le­ma­ton, ilman poh­ja­kuol­lei­suut­ta, ja olet­taen, että ihmi­nen ei ei kos­kaan paran­nu koro­na­vi­ruk­ses­ta. Oli­si­han tääl­lä syö­pä­kuol­lei­ta ker­ty­nyt pan­de­mian alus­ta jo 5000, saman ver­ran veri­suo­ni­tau­tei­hin. Yksin­ker­tai­sim­mil­laan elä­män tapaus­kuol­lei­suus lähes­tyy 100% , kun seu­rat­ta­vaa aika­vä­liä pidennetään.

    1. Koro­nap­sy­koo­si:
      Kan­nat­taa myös tutus­tua mate­maat­ti­ses­ti suun­tau­tu­neen Mic­hael Levit­tin mal­lei­hin, joil­la las­ket­tu­na Ruot­sin Covid-19 ‑kuol­lei­suus oli ensim­mäi­ses­sä aal­los­sa ennus­tet­tu 6000 meneh­ty­neek­si. Tämä on toteu­tu­mas­sa suu­ruus­luok­ka­na. Levitt aloit­ti omil­la mal­leil­laan maa­lis­kuus­sa, eikä mal­leis­sa ole ollut mui­den­kaan mai­den osal­ta suu­ria vir­hei­tä. Sen sijaan Impe­rial Col­le­gen mal­lit ovat anta­neet vähin­tään 10-ker­tai­sia kuolleisuuslukuja. 

      Mic­hael Levit­tin Twit­ter : https://twitter.com/MLevitt_NP2013

      Olen­nai­nen asia on tau­din vaka­vuu­des­ta huo­li­mat­ta näh­dä se asia, että kysei­nen tau­ti ei ole HIV. Sil­lä on alku ja lop­pu. Kumu­la­tii­vi­ses­ta seu­ran­nas­ta ei ole mitään hyö­tyä, muu­ten kuin pelottelutarkoituksessa.Myöskään yksit­täi­set tapauk­set vaik­ka­pa Kawa­sa­kin tau­dis­ta, Guil­lan-Bar­re oireyh­ty­mäs­tä tai kroo­ni­sen väsy­my­soi­reyh­ty­män ja mui­den oireel­lis­ten autoi­muu­ni­sai­rauk­sien esiin­ty­mi­ses­tä eivät ker­ro oikeas­taan vie­lä mitään, kos­ka pan­de­mian kes­toa on seu­rat­tu jo puo­len vuo­den ajan, niin että tau­din läpi­käy­nees­sä väes­tös­sä näi­tä esiin­tyy jo ilman­kin, kun aikaa kuluu.

      Sama vir­he teh­tiin roko­tus­ten ja autis­min yhtey­des­tä, kun alet­tiin seu­ra­ta vain saman­ai­kai­suut­ta, ja pää­tel­tiin syy- ja seu­raus­suh­tei­ta sii­tä. Hyvin suu­ri osa kan­sas­ta oli roko­tet­tu, joten yhteys autis­miin löy­tyi hel­pos­ti, kun tut­ki­jan tavoit­teee­na oli hank­kia kor­vaus­hyö­tyä diag­noo­seis­ta. Sit­tem­min on ver­tail­tu rokot­ta­mat­to­mien ja roko­tet­tu­jen väli­siä ero­ja kont­rol­loi­duis­sa tut­ki­muk­sis­sa, eikä autis­miyh­teyt­tä enää havaittu.

      Oikeas­taan äly­tön tapa tilas­toi­da on las­kea pan­de­mian alus­ta asti tapauk­sia ja kuol­lei­ta, olet­taen, että kysei­nen ihmis­ryh­mä on kuo­le­ma­ton, ilman poh­ja­kuol­lei­suut­ta, ja olet­taen, että ihmi­nen ei ei kos­kaan paran­nu koro­na­vi­ruk­ses­ta. Oli­si­han tääl­lä syö­pä­kuol­lei­ta ker­ty­nyt pan­de­mian alus­ta­jo 5000, saman ver­ran veri­suo­ni­tau­tei­hin. Yksin­ker­tai­sim­mil­laan elä­män tapaus­kuol­lei­suus lähes­tyy 100% , kun seu­rat­ta­vaa aika­vä­liä pidennetään.

      Kumu­la­tii­vi­nen seu­ran­ta on kai lähin­nä tie­do­tus­vä­li­nei­den har­ras­tus, jon­ka tie­don­vä­li­tys­mie­les­sä ymmär­rän, mut­ta jon­ka mie­lek­kyys on kysee­na­lais­ta, kuten tämän blo­gin eri kir­joi­tus­ten kom­men­teis­sa on usein sanot­tu. Ei kai sitä mikään viran­omai­nen käy­tä suo­si­tus­ten­sa tai mää­räys­ten­sä poh­ja­na koko pan­de­mian ajal­ta, vaan kai ne yrit­tä­vät tar­kas­tel­la lyhyem­piä lähi­men­nei­syy­den jak­so­ja viikkopohjalta.

  16. Quo vadis:“eikö oli­si kan­sa­kun­nan etu nos­taa D‑vitamiinisuositusta 50–100 mik­ro­gram­maan / vrk? ”

    O.S:“Toki anti­bioot­ti­re­sis­tens­sil­lä­kin on mer­ki­tys­tä, eri­tyi­ses­ti Italiassa.”

    Suo­mes­sa on panos­tet­tu eläin­ten hal­li­tun mik­ro­bi­lää­ke­käy­tön ohjauk­seen. Ensim­mäi­set käyt­tö­suo­si­tuk­set eläin­la­ji­koh­tai­ses­ta mik­ro­bi­lääk­kei­den käy­tös­tä annet­tiin vuon­na 1996 ja ne oli­vat kan­sain­vä­li­ses­ti aikaan­sa edel­lä.” (LUKE)

    Suo­mes­sa siis käy­te­tään tuo­tan­toe­läin­ten lää­kit­se­mi­ses­sä erit­täin vähän anti­bioot­te­ja. Sil­lä on mer­ki­tys­tä suo­ma­lais­ten vähäi­ses­sä anti­bioot­ti­re­sis­tens­sis­sä. Tie­tys­ti mal­til­li­nen anti­biot­ti­hoi­to ihmis­sai­rauk­sis­sa on ensiar­vois­ta. Muu­al­la, teho­tuo­tan­to­mais­sa lisä­tään anti­bioot­te­ja jopa eläi­mil­le syö­tet­tä­viin rehui­hin ennal­taeh­käi­se­väs­sä tarkoituksessa. 

    https://www.luke.fi/ruokafakta/yleista-tietoa/antibioottien-kaytto/

    Mm. tämän vuok­si teho­tuo­tan­to­mai­den ruo­ka on suo­ma­lais­ta hal­vem­paa. Toi­nen asia on D‑vitamiinin lisäys mai­toe­lin­tar­vik­kei­siin. “D‑vitamiini on luus­ton ja ham­pai­den vah­vis­ta­ja. Se edis­tää kal­siu­min ja fos­fo­rin imey­ty­mis­tä ja hyväk­si­käyt­töä. D‑vitamiinin paras läh­de on aurin­gon­va­lo, joka muut­taa ihos­sa ole­van vita­mii­nin esias­teen D‑vitamiiniksi. Poh­joi­sen sijain­tim­me ja vähäi­sen aurin­gon­va­lon vuok­si myös ravin­non D‑vitamiinilla on merkitystä.”

    Meil­lä suo­ma­lais­ta ruu­an­tuo­tan­toa vas­tus­ta­vat pii­rit pro­moa­vat mai­don käyt­töä vas­taan. Muu­al­la­kaan ei kuu­lem­ma juo­da mai­toa, vain vii­ne­jä ja maku­ve­siä . Sivuu­te­taan fak­ta, että meil­tä puut­tuu aurin­ko, joka muo­dos­taa D_vitamiinia.

    Suo­ma­lai­ses­sa ravin­to­suo­si­tuk­ses­sa on usei­ta täl­lai­sia koh­tia, joi­den mer­ki­tys koros­tuu krii­sien aika­na, kuten nyt koro­nas­sa. Näi­den suo­si­tus­ten hyvyyt­tä ei huo­ma­ta nor­maa­lio­lois­sa, sil­lä nii­den vai­ku­tus näkyy vuo­si­kym­men­ten kan­san­ter­veys­ti­las­tois­sa posi­tii­vi­se­na kehityksenä.

  17. El País ‑leh­des­sä tode­taan (15.8) mie­len­kiin­toi­ses­ti, että jos asian­tun­ti­jal­le (joka ei tie­dä koro­nae­pi­de­mias­ta ennal­ta mitään) esi­tet­täi­siin tau­ti­lu­vut epi­de­mian alus­ta kesä­kuun 21 päi­vään (jol­loin hätä­ti­la lop­pui Espan­jas­sa) ja sit­ten sii­tä alkaen tähän päi­vään, asian­tun­ti­jan oli­si vai­kea uskoa että kysy­mys on samas­ta taudista.

    Leh­den tuki­muk­sen mukaan 21.6 esim. kuol­lei­suus oli 100 todet­tua tar­tu­naa koh­den Espan­jas­sa 9,07 kun se nyt on 0,31 eli kuol­lei­suus on vähen­ty­nyt 96 %.

    Tau­din mutaa­tio­ku­vas­sa­han ei ole tapah­tu­nut muu­tok­sia, joten tilan­teen muu­tos joh­tuu muis­ta teki­jöis­tä; leh­ti luet­te­lee­kin aika lail­la samat asiat mitä täs­sä Osmon teks­tis­sä­kin esitetään.

  18. Kuol­lei­den las­ke­mi­nen myös vaih­te­lee, vaik­ka tes­tauk­sien ylei­syys on pal­jon enem­män mää­rää­vä teki­jä. Ennen kaik­kea Ita­lias­sa ja Iso-Bri­tan­nias­sa viral­li­set kuol­lei­suusar­viot jäi­vät tau­din alku­vai­hees­sa pahas­ti jäl­keen todel­li­sis­ta kuol­lei­suus­lu­vuis­ta. Las­ke­mi­nen on puut­teellís­ta myös Yhdys­val­lois­sa, kuten ohei­nen New York Times artik­ke­li osoittaa
    https://www.nytimes.com/interactive/2020/08/12/us/covid-deaths-us.html?action=click&module=Top%20Stories&pgtype=Homepage
    No tämä ei tie­tys­ti seli­tä sitä mik­si kuol­lei­suus on vähen­ty­nyt. Covid esiin­tyy täl­lä het­kel­lä pal­jon useam­min nuo­res­sa liik­ku­vas­sa väes­tös­sä. On tosin mie­len­kiin­tois­ta huo­mioi­da, että yli­kuol­lei­suus huo­mioi­den, covid kuol­lei­suus joil­lain yksit­täi­sa­lueil­la oli jo niin suur­ta (esim. Bronx ja Poh­jois-Ita­lian jot­kut kau­pun­git), että elos­sa ole­vien van­hus­ten käyt­täy­ty­mis­ta­pa­muu­tok­set vai­kut­ta­vat huo­mat­ta­vas­ti. Nem­bron kau­pun­gin ana­lyy­sis­tä näkee kuin­ka lähes 2% väes­tös­tä kuo­li lyhyes­sä ajas­sa keväällä
    https://www.bmj.com/content/369/bmj.m1835

  19. Vähän aiheen vie­res­tä, mut­ta ajankohtaista:
    Suo­men mas­ki­suo­si­tuk­ses­ta näkee, kuin­ka hyvin pel­kät suo­si­tuk­set aut­ta­vat. Pää­kau­pun­ki­seu­dul­la (mis­sä koro­naa oikeas­ti on liik­keel­lä) näp­pi­tun­tu­mal­ta 15 — 20% jouk­ko­lii­ken­ne­mat­kus­ta­jis­ta käyt­tää mas­kia — ja osa käyt­ti jo ennen suo­si­tus­ta­kin, joten kaik­ki tuo­kaan ei ole suo­si­tuk­sen ansio­ta. Ei ole syy­tä epäil­lä, ettei­kö ulko­mail­ta tule­vien omaeh­tois­ten karan­tee­nien nou­dat­ta­mi­nen oli­si samaa luokkaa.

    1. huo­les­tu­nut ja samal­la opti­mis­ti:
      Vähän aiheen vie­res­tä, mut­ta ajankohtaista:
      Suo­men mas­ki­suo­si­tuk­ses­ta näkee, kuin­ka hyvin pel­kät suo­si­tuk­set aut­ta­vat. Pää­kau­pun­ki­seu­dul­la (mis­sä koro­naa oikeas­ti on liik­keel­lä) näp­pi­tun­tu­mal­ta 15 – 20% jouk­ko­lii­ken­ne­mat­kus­ta­jis­ta käyt­tää mas­kia – ja osa käyt­ti jo ennen suo­si­tus­ta­kin, joten kaik­ki tuo­kaan ei ole suo­si­tuk­sen ansio­ta. Ei ole syy­tä epäil­lä, ettei­kö ulko­mail­ta tule­vien omaeh­tois­ten karan­tee­nien nou­dat­ta­mi­nen oli­si samaa luokkaa.

      Oma näp­pi­tun­tu­ma-arvio­ni on aavis­tuk­sen kor­keam­pi, vaik­ka enem­mis­tö ei kyl­lä vie­lä jul­ki­sis­sa aina kas­vo­jaan suo­jaa. Täy­sil­lä vuo­roil­la mas­ke­ja kyl­lä sil­mä­mää­räi­ses­ti arvioi­den näkee suh­tees­sa mat­kus­ta­ja­mää­rään enem­män ja olen­pa ollut sel­lai­ses­sa­kin täy­des­sä bus­sis­sa, jos­sa alle kou­lui­käis­ten las­ten lisäk­si oli vain kak­si mas­ki­ton­ta, ja heis­tä­kin toi­nen lai­ta­puo­len kulkija.

      Suo­si­tuk­sia kan­nat­taa vii­mei­seen asti suo­sia sekä peri­aat­tees­ta että käy­tän­nön syis­tä; sil­loin ei tar­vit­se miet­tiä tun­nis­tei­ta eri­va­pauk­sil­le eikä kont­rol­li­ko­neis­toa tar­vit­se kasvattaa.

      1. Tänään minus­ta­kin mas­kia käyt­tä­vien mat­kus­ta­jien osuus näyt­ti nous­seen per­jan­tais­ta ja lau­an­tais­ta. Toi­voa sopii, että ensim­mäi­si­nä päi­vi­nä ihmi­set ovat vain olleet vähän hitai­ta omak­su­maan uuden tavan ja pää­kau­pun­ki­seu­dul­la pääs­täi­siin pika­puo­liin jon­ne­kin 80% mas­kin­käy­tön huja­koil­le. Kam­pan­join­ti voi­si olla pai­koil­laan osuu­den nos­ta­mi­sek­si. Mas­kit ovat kui­ten­kin hal­pa tapa tiput­taa R‑lukua lock­down-toi­men­pi­tei­siin ver­rat­tu­na — joi­den­kin arvioi­den (esim. https://medicalxpress.com/news/2020–06-widespread-facemask-covid-.html) mukaan mas­kien­käyt­tö yksi­nään riit­täi­si pitä­mään R:n alle 1:n. Tie­tys­ti uusien tar­tun­to­jen tulo ulko­mail­ta pitää sit­ten saa­da pidet­tyä myös kurissa.

        Pel­käs­sä suo­si­tuk­ses­sa on pal­jon hyviä puo­lia, mut­ta jos se joh­taa sii­hen että suo­si­tus­ta ei nou­da­te­ta ja kysees­sä on näin­kin kriit­ti­nen asia, jou­du­taan pahoi­hin ongel­miin. Jos ei pys­ty teke­mään etä­työ­tä ja omaeh­toi­nen karan­tee­ni tar­koit­tai­si kah­den vii­kon ansion­me­ne­tys­tä, on omaeh­toi­ses­sa karan­tee­nis­sa kyse vähin­tään­kin yhtä isos­ta asias­ta kuin mas­ki­suo­si­tuk­ses­sa ja aika sel­vää, että sitä riko­taan paljon.

        (Kaik­ki) suo­ma­lai­set eivät siis ole niin vas­tuul­li­sia, että suo­si­tuk­set riittäisivät.

      2. Suo­si­tuk­sia kan­nat­taa vii­mei­seen asti suo­sia sekä peri­aat­tees­ta että käy­tän­nön syis­tä; sil­loin ei tar­vit­se miet­tiä tun­nis­tei­ta eri­va­pauk­sil­le eikä kont­rol­li­ko­neis­toa tar­vit­se kasvattaa.

        Kan­nat­taa muis­taa, että päin vas­toin kuin tääl­lä­kin joku val­heel­li­ses­ti väit­ti, että 1918 muka ei tie­det­ty viruk­sis­ta mitään, eikä muka mas­ke­ja osat­tu käyt­tää, itse asias­sa kaik­ki nykyi­set suo­jaus­kei­not oli­vat hyvin käy­tet­ty­jä ja monis­sa osa­val­tiois­sa oli mas­ki­pak­ko ja ran­gais­tuk­se­na rik­ko­jil­le sak­ko ja van­keus. Jos anti­bioo­tit otet­tai­siin pois, nykyi­set soti­las­lää­kä­rit eivät sai­si puo­lia­kaan 1917–1918 sodan tais­te­lu­ken­til­lä haa­voit­tu­neis­ta jää­mään hen­kiin, ver­rat­tu­na sen ajan soti­las­lää­kä­rei­hin. Tie­tä­mys tau­di­nai­heut­ta­jis­ta oli ver­rat­tain kyp­sää jo silloin.

        1918–1920 epi­de­mia kul­ki omaa tah­ti­aan, ja vai­keim­man aal­lon aika­na yri­tet­tiin sul­kea kou­lu­ja, järjs­tää mat­kus­tus­kiel­to­ja, eris­tää kau­pun­gi­no­sia, lisä­tä hygie­ni­aa, har­joit­taa karan­tee­ne­ja ja “yrit­tää tasa­ta käy­rää”. Aivan tur­haan, epi­de­mia tuli ja meni, ja jät­ti jäl­keen­sä hävitystä.

        Jopa ns. Venä­jän fluns­san aika­na 1890 kir­joit­ti newy­or­ki­lai­sen Eve­ning World — leh­den kir­joit­ta­ja: “tämä fluns­sa­rum­mu­tus antaa erin­omai­sen mah­dol­li­suu­den kas­vo­lii­no­jen (ban­da­nas) kaup­paa­jil­le pääs­tä eroon jään­nös­va­ras­tois­taan !” Miten tuo sopii­kaan tähän päi­vään, kun val­mis­ta­jien sidos­ryh­mät nyt­kin aja­vat mas­ki­pak­koa täy­sin voimin.

        Mie­len­kiin­toi­nen löy­tö netin uume­nis­ta: Nykyi­nen eri­tyis­ryh­mien eris­tys, ter­vei­den ihmis­ten elä­män rajoit­ta­mi­nen ja “lock­down” — poli­tiik­ka on niin­kin uusi kuin vuo­del­ta 2006. Se on tie­to­ko­ne­si­mu­loi­jien sota­pe­li, jon­ka tar­peen oli esit­tä­nyt ja käyn­nis­tä­nyt Geor­ge W. Bush, lin­tuinfluens­san pelot­ta­ma­na. Sil­loin jo epi­de­mio­lo­git piti­vät ter­vei­den ihmis­ten eris­tä­mi­sen suun­ni­tel­maa toi­mi­mat­to­ma­na, ja kysei­sen simu­laa­tion perus­teel­la teh­ty­jen toi­mien vai­ku­tus­ta jopa hai­tal­li­si­na, mut­ta kysei­nen toi­min­taoh­je jäi kier­tä­mään monen län­si­maan — ja kehi­tys­mai­den­kin — eri­kois­ti­lan­neoh­jeis­tuk­siin. Muis­tut­taa vähän Rea­ga­nin pää­hän­pint­ty­mää, Täh­tien Sota-ohjel­maa, joka ei sit­ten­kään oikein ollut toi­mi­va, mut­ta jäi elä­mään maa­il­man­kir­joi­hin var­maan­kin ikui­sik­si ajoiksi.

        Kou­lu­jen sul­ke­mi­set ovat suo­raan simu­laa­tios­ta, havain­not eivät kui­ten­kaan tue kou­lu­jen tai päi­vä­hoi­don muka suu­rin­ta osuut­ta koro­na­vi­ruk­sen leviä­mi­ses­sä. Koko sosi­aa­li­sen etään­nyt­tä­mi­sen idea oli 14 — vuo­ti­aan opis­ke­li­jan ( Lau­ra M. Glass) kou­lun tiedeprojekti ! 

        Luet­ta­vaa: https://www.aier.org/article/the-2006-origins-of-the-lockdown-idea/

      3. > Jos anti­bioo­tit otet­tai­siin pois, nykyi­set soti­las­lää­kä­rit eivät sai­si puo­lia­kaan 1917–1918
        > sodan tais­te­lu­ken­til­lä haa­voit­tu­neis­ta jää­mään hen­kiin, ver­rat­tu­na sen ajan
        > sotilaslääkäreihin.

        On lää­ke­tie­tees­sä pal­jon muu­ta­kin kehi­tys­tä ollut sadan vuo­den aikana

        > Nykyi­nen eri­tyis­ryh­mien eris­tys, ter­vei­den ihmis­ten elä­män rajoit­ta­mi­nen ja ”lock­down” > – poli­tiik­ka on niin­kin uusi kuin vuo­del­ta 2006. 

        Eikö­hän tämä ole yhtä van­ha kuin sivi­li­saa­tio ja tau­deil­ta suojautuminen

        > Sil­loin jo epi­de­mio­lo­git piti­vät ter­vei­den ihmis­ten eris­tä­mi­sen suunnitelmaa
        > toi­mi­mat­to­ma­na, ja kysei­sen simu­laa­tion perus­teel­la teh­ty­jen toi­mien vai­ku­tus­ta jopa
        > hai­tal­li­si­na, mut­ta kysei­nen toi­min­taoh­je jäi kier­tä­mään monen länsimaan

        Kuka epi­de­mio­lo­geis­ta tätä pitää koro­na­vi­ruk­sel­le (siis ei fluns­sal­le) toi­mi­mat­to­ma­na, pois­lu­kien jot­kut vir­ka­mie­het (siis ei tut­ki­jat) kuten Teg­nell? Koko asias­ta ja mas­keis­ta vain vali­tet­ta­vas­ti on tul­lut trum­pi­lai­nen poliit­ti­nen kysymys.

        > havain­not eivät kui­ten­kaan tue kou­lu­jen tai päi­vä­hoi­don muka suu­rin­ta osuutta
        > koro­na­vi­ruk­sen leviämisessä

        Vali­tet­ta­vas­ti vain Ruot­si ei teh­nyt mitään hyö­dyl­lis­tä tut­ki­mus­ta kou­lu­jen pit­käs­tä aukio­los­ta, joten asia on vie­lä avoin, mut­ta eikö­hän dataa taas pian tule kun Suo­mes­sa­kin koe alkaa. Geor­gian osa­val­tion youth camp viit­ta­si sii­hen että huo­mat­ta­va­kin leviä­mi­nen on mahdollista.

      4. Jan­ne:
        > Jos anti­bioo­tit otet­tai­siin pois, nykyi­set soti­las­lää­kä­rit eivät sai­si puo­lia­kaan 1917–1918
        > sodan tais­te­lu­ken­til­lä haa­voit­tu­neis­ta jää­mään hen­kiin, ver­rat­tu­na sen ajan
        > sotilaslääkäreihin.

        On lää­ke­tie­tees­sä pal­jon muu­ta­kin kehi­tys­tä ollut sadan vuo­den aikana

        > Nykyi­nen eri­tyis­ryh­mien eris­tys, ter­vei­den ihmis­ten elä­män rajoit­ta­mi­nen ja ”lock­down” > – poli­tiik­ka on niin­kin uusi kuin vuo­del­ta 2006. 

        Eikö­hän tämä ole yhtä van­ha kuin sivi­li­saa­tio ja tau­deil­ta suojautuminen

        > Sil­loin jo epi­de­mio­lo­git piti­vät ter­vei­den ihmis­ten eris­tä­mi­sen suunnitelmaa
        > toi­mi­mat­to­ma­na, ja kysei­sen simu­laa­tion perus­teel­la teh­ty­jen toi­mien vai­ku­tus­ta jopa
        > hai­tal­li­si­na, mut­ta kysei­nen toi­min­taoh­je jäi kier­tä­mään monen länsimaan

        Kuka epi­de­mio­lo­geis­ta tätä pitää koro­na­vi­ruk­sel­le (siis ei fluns­sal­le) toi­mi­mat­to­ma­na, pois­lu­kien jot­kut vir­ka­mie­het (siis ei tut­ki­jat) kuten Teg­nell? Koko asias­ta ja mas­keis­ta vain vali­tet­ta­vas­ti on tul­lut trum­pi­lai­nen poliit­ti­nen kysymys.

        > havain­not eivät kui­ten­kaan tue kou­lu­jen tai päi­vä­hoi­don muka suu­rin­ta osuutta
        > koro­na­vi­ruk­sen leviämisessä

        Vali­tet­ta­vas­ti vain Ruot­si ei teh­nyt mitään hyö­dyl­lis­tä tut­ki­mus­ta kou­lu­jen pit­käs­tä aukio­los­ta, joten asia on vie­lä avoin, mut­ta eikö­hän dataa taas pian tule kun Suo­mes­sa­kin koe alkaa. Geor­gian osa­val­tion youth camp viit­ta­si sii­hen että huo­mat­ta­va­kin leviä­mi­nen on mahdollista.

        Et sit­ten luke­nut viit­taa­maa­ni artik­ke­lia ? No, oikea jul­kai­su vas­ti­neek­si tähän 2006 vuo­den lukio­lai­sen kehit­tä­mään mal­liin epi­de­mioi­den pysäyt­tä­mi­sek­si löytyy

        Ingles­by, Tho­ma V. Nuzzo, Jen­ni­fer B. O’Too­le , Tara. Hen­der­son, D.A. Disea­se Miti­ga­tion Mea­su­res in the Cont­rol of Pan­de­mic Influenza. Bio­secu­ri­ty and bio­ter­ro­rism: bio­de­fence stra­te­gy, prac­tice, and science. Volu­me 4, Num­ber 4 . Mary Ann Lie­bert, Inc. 2006. 

        Ingles­by on epi­de­mio­lo­gian pro­fes­so­ri Johns Hopkinsissa
        Nuzzo on apu­lais­pro­fes­so­ri, Johns Hop­kin­sis­sa, ala­na kansanterveys
        O’Too­le näyt­tää ole­va epi­de­mio­lo­gi samas­sa yksikössä
        Edes­men­nyt Hen­der­son oli WHO:n iso­ro­kon vas­tai­sen ohjel­man vetäjä.

        Eli kan­nat­taa lukea aja­tuk­sen kans­sa hei­dän pape­rin­sa, joka aset­taa hie­man jopa kysee­na­lai­sek­si nämä nykyi­set koro­na­vi­ruk­sen vas­tai­set glo­baa­lit toimet.

        Epi­de­mio­lo­git ja oppi­kir­jat oli­vat siis vie­lä muu­ta­ma vuo­si sit­ten yhtä miel­tä sii­tä, että sivi­li­saa­tioi­den his­to­rias­ta asti ei ter­vet­tä ja tar­tun­ta­tau­dil­le erit­täin vas­tus­tus­ky­ky­kyis­tä kan­san­osaa ole lukit­tu epi­de­mioi­den takia van­gik­si, eikä kek­sit­ty jos min­kä­lais­ta näen­näis­tä puu­haa tai suo­jain­tar­vi­ket­ta (Espan­jan­tau­din aika­na oli mas­ki­pak­ko­ja, kos­ka tau­ti tap­poi nuo­ria työi­käi­siä, ei van­ho­ja !) , vaan sai­raat on pyrit­ty eris­tä­mään muus­ta yhteis­kun­nas­ta. Jopa karan­tee­nit ovat olleet hei­kos­ti vai­kut­ta­via, ne ovat vii­vyt­tä­neet, mut­ta eivät estä­neet oikeas­taan yhtään epidemiaa.

        Sit­ten tuli lukio­lai­nen, joka kek­si teh­dä oman rajoit­tu­neen ympä­ris­tön­sä kon­tak­teis­ta kuvit­teel­li­sen epi­de­mian tar­tun­ta­mal­lin, ja lop­pu onkin his­to­ri­aa tämän vuo­den osalta.

        Ruot­sin tilan­tees­ta on jopa valeh­del­tu jon­kin­lai­sen trol­liar­mei­jan voi­min eri medioi­den ylei­sö­si­vuil­la. Tosia­sia on, että Ruot­sis­sa epi­de­mian aal­to on sam­mu­nut samaa tah­tia kuin esi­mer­kik­si bri­teis­sä, ilman lock­dow­nia. Mas­ki­pa­kon alai­set sak­sa­lai­set­kin alka­vat jo luo­pua uskos­ta mas­kin kaik­ki­voi­pai­suu­teen: Tapauk­set lisään­ty­vät, mut­ta teho-osas­tot eivät ole vie­lä alka­neet täyt­tyä. Niin, Ruot­sis­sa on täl­lä het­kel­lä 26 teho­hoi­dos­sa (kor­keim­mil­laan 550), medi­aa­ni-ikä 61 vuot­ta, kuo­le­mia kes­ki­mää­rin 2,3 päi­väs­sä (mak­si­mis­saan 115 päi­väs­sä) , teho-osas­to­ta­pauk­sia nyt pal­jon vähem­män samas­sa suh­tees­sa, ajan­jak­sol­la 23.7 — 23.8. , uusia posi­tii­vi­sia tes­ti­tu­lok­sia ollut vii­mei­sen 45 päi­vän aika­na tasai­ses­ti kes­ki­mää­rin 290 päi­väs­sä, kes­ki­mää­räi­nen aika­jak­so teho-osas­to­hoi­toon jou­tu­mi­seen oirei­den alka­mi­ses­ta on ollut vajaat kak­si viik­koa ( 11–12 vrk). Joten jou­dum­me vas­ta­ha­koi­ses­ti hyväk­sy­mään sen, että teho-osas­to­hoi­det­ta­vien osuus pie­ne­nee edel­leen ja tapaus­kuol­lei­suus on pudon­nut alle 0,8% :iin. Alku­pe­räi­set tapaus­kuol­lei­suusen­nus­teet ovat siis olleet pahas­ti pie­les­sä. On muis­tet­ta­va, että epi­de­mia on jo nyt menos­sa toi­sel­le vuo­si­puo­lis­kol­le. Van­him­pien ikä­ko­hort­tien “elä­män tapaus­kuol­lei­suu­det” ovat joka tapauk­ses­sa jo nol­las­ta poik­kea­vat (noin 0,4% kuu­den kuu­kau­den ajalta) .

        Oli­si huo­mat­ta­van eri­kois­ta, jos voi­sim­me nyt koro­na­pan­de­mian aika­na julis­taa sydän- ja veri­suo­ni­tau­tien, syö­pien ja demen­tian paran­tu­neen — tai aina­kin ole­van täy­del­li­ses­sä remis­sios­sa näis­sä ikä­luo­kis­sa, ja koro­na­vi­ruk­sen tap­pa­van vain nii­tä, joil­la ei ole mitään ris­kiä kuol­la täl­lai­seen pit­kä­ai­kais­sai­rau­teen epi­de­mian aika­na. Ruot­sin tilas­tot aina­kin tuke­vat sitä, että koro­na­vi­rus tart­tuu ylei­ses­ti kaik­kiin ihmi­siin, myös ris­ki­ryh­mä­läi­siin, ja yksi­löi­den kuol­lei­suus nou­dat­taa samo­ja suh­tei­ta ikä­luok­kien ja ris­ki­ryh­mien välil­lä, mitä ns. “nor­maa­li­ti­lan­tees­sa”.

        Elin­ta­so­maan väes­tös­sä vali­tet­ta­vas­ti elä­män tapaus­kuol­lei­suus lähes­tyy 1%:n tasoa vuo­den aika­na. Lisäk­si seu­raa­van kym­men­vuo­tis­jak­son aika­na vuo­si­kuol­lei­suus edel­leen nousee hitaas­ti, kos­ka kuol­lei­den vuo­sit­tai­nen mää­rä nousee väes­tön ylei­sen ikään­ty­mi­sen vuoksi.

      5. Koro­nap­sy­koo­si: Et sit­ten luke­nut viit­taa­maa­ni artik­ke­lia ? No, oikea jul­kai­su vas­ti­neek­si tähän 2006 vuo­den lukio­lai­sen kehit­tä­mään mal­liin epi­de­mioi­den pysäyt­tä­mi­sek­si löytyy

        Ingles­by, Tho­ma V. Nuzzo, Jen­ni­fer B. O’Toole , Tara. Hen­der­son, D.A. Disea­se Miti­ga­tion Mea­su­res in the Cont­rol of Pan­de­mic Influenza. Bio­secu­ri­ty and bio­ter­ro­rism: bio­de­fence­stra­te­gy, prac­tice, and science. Volu­me 4, Num­ber 4 . Mary Ann Lie­bert, Inc. 2006. 

        Ingles­by on epi­de­mio­lo­gian pro­fes­so­ri Johns Hopkinsissa
        Nuzzo on apu­lais­pro­fes­so­ri, Johns Hop­kin­sis­sa, ala­na kansanterveys
        O’Toole näyt­tää­ole­va epi­de­mio­lo­gi samas­sa yksikössä
        Edes­men­nyt Hen­der­son oli WHO:n iso­ro­kon vas­tai­sen ohjel­man vetäjä.

        Eli kan­nat­taa lukea aja­tuk­sen kans­sa hei­dän pape­rin­sa, joka aset­taa hie­man jopa kysee­na­lai­sek­si nämä nykyi­set koro­na­vi­ruk­sen vas­tai­set glo­baa­lit toimet.

        Epi­de­mio­lo­git ja oppi­kir­jat oli­vat siis vie­lä muu­ta­ma vuo­si sit­ten yhtä miel­tä sii­tä, että sivi­li­saa­tioi­den his­to­rias­ta asti ei ter­vet­tä ja tar­tun­ta­tau­dil­le erit­täin vas­tus­tus­ky­ky­kyis­tä kan­san­osaa ole lukit­tu epi­de­mioi­den takia van­gik­si, eikä kek­sit­ty jos min­kä­lais­ta näen­näis­tä puu­haa tai suo­jain­tar­vi­ket­ta (Espan­jan­tau­din aika­na oli mas­ki­pak­ko­ja, kos­ka tau­ti tap­poi nuo­ria työi­käi­siä, ei van­ho­ja !) , vaan sai­raat on pyrit­ty eris­tä­mään muus­ta yhteis­kun­nas­ta. Jopa karan­tee­nit ovat olleet hei­kos­ti vai­kut­ta­via, ne ovat vii­vyt­tä­neet, mut­ta eivät estä­neet oikeas­taan yhtään epidemiaa.

        Sit­ten tuli lukio­lai­nen, joka kek­si teh­dä oman rajoit­tu­neen ympä­ris­tön­sä kon­tak­teis­ta kuvit­teel­li­sen epi­de­mian tar­tun­ta­mal­lin, ja lop­pu onkin his­to­ri­aa tämän vuo­den osalta.

        Ruot­sin tilan­tees­ta on jopa valeh­del­tu jon­kin­lai­sen trol­liar­mei­jan voi­min eri medioi­den ylei­sö­si­vuil­la. Tosia­sia on, että Ruot­sis­sa epi­de­mian aal­to on sam­mu­nut samaa tah­tia kuin esi­mer­kik­si bri­teis­sä, ilman lock­dow­nia. Mas­ki­pa­kon alai­set sak­sa­lai­set­kin alka­vat jo luo­pua uskos­ta mas­kin kaik­ki­voi­pai­suu­teen: Tapauk­set lisään­ty­vät, mut­ta teho-osas­tot eivät ole vie­lä alka­neet täyt­tyä. Niin, Ruot­sis­sa on täl­lä het­kel­lä 26 teho­hoi­dos­sa (kor­keim­mil­laan 550), medi­aa­ni-ikä 61 vuot­ta, kuo­le­mia kes­ki­mää­rin 2,3 päi­väs­sä (mak­si­mis­saan 115 päi­väs­sä) , teho-osas­to­ta­pauk­sia nyt pal­jon vähem­män samas­sa suh­tees­sa, ajan­jak­sol­la 23.7 – 23.8. , uusia posi­tii­vi­sia tes­ti­tu­lok­sia ollut vii­mei­sen 45 päi­vän aika­na tasai­ses­ti kes­ki­mää­rin 290 päi­väs­sä, kes­ki­mää­räi­nen aika­jak­so teho-osas­to­hoi­toon jou­tu­mi­seen oirei­den alka­mi­ses­ta on ollut vajaat kak­si viik­koa ( 11–12 vrk). Joten jou­dum­me vas­ta­ha­koi­ses­ti hyväk­sy­mään sen, että teho-osas­to­hoi­det­ta­vien osuus pie­ne­nee edel­leen ja tapaus­kuol­lei­suus on pudon­nut alle 0,8% :iin. Alku­pe­räi­set tapaus­kuol­lei­suusen­nus­teet ovat siis olleet pahas­ti pie­les­sä. On muis­tet­ta­va, että epi­de­mia on jo nyt menos­sa toi­sel­le vuo­si­puo­lis­kol­le. Van­him­pien ikä­ko­hort­tien ”elä­män tapaus­kuol­lei­suu­det” ovat joka tapauk­ses­sa jo nol­las­ta poik­kea­vat (noin 0,4% kuu­den kuu­kau­den ajalta) .

        Oli­si huo­mat­ta­van eri­kois­ta, jos voi­sim­me nyt koro­na­pan­de­mian aika­na julis­taa sydän- ja veri­suo­ni­tau­tien, syö­pien ja demen­tian paran­tu­neen – tai aina­kin ole­van täy­del­li­ses­sä remis­sios­sa näis­sä ikä­luo­kis­sa, ja koro­na­vi­ruk­sen tap­pa­van vain nii­tä, joil­la ei ole mitään ris­kiä kuol­la täl­lai­seen pit­kä­ai­kais­sai­rau­teen epi­de­mian aika­na. Ruot­sin tilas­tot aina­kin tuke­vat sitä, että koro­na­vi­rus tart­tuu ylei­ses­ti kaik­kiin ihmi­siin, myös ris­ki­ryh­mä­läi­siin, ja yksi­löi­den kuol­lei­suus nou­dat­taa samo­ja suh­tei­ta ikä­luok­kien ja ris­ki­ryh­mien välil­lä, mitä ns. ”nor­maa­li­ti­lan­tees­sa”.

        Elin­ta­so­maan väes­tös­sä vali­tet­ta­vas­ti elä­män tapaus­kuol­lei­suus lähes­tyy 1%:n tasoa­vuo­den aika­na. Lisäk­si seu­raa­van kym­men­vuo­tis­jak­son aika­na vuo­si­kuol­lei­suus edel­leen nousee hitaas­ti, kos­ka kuol­lei­den vuo­sit­tai­nen mää­rä nousee väes­tön ylei­sen ikään­ty­mi­sen vuoksi.

        Het­ki­nen, kir­joi­tin edel­lä nime­no­maan lock­dow­nis­ta covid-19 (sars-cov‑2) yhtey­des­sä, ja pai­no­tin etten influens­san (flu). Tähä­nas­ti­set hyö­dyt ovat covi­din suh­teen ylei­ses­ti näh­tä­vil­lä. Sinän­sä lock­down on aina hätä­apu ja aika­li­sä, ja osoi­tus sii­tä että aikai­sem­mat toi­met ovat jos­sain mie­les­sä epäonnistuneet.

        Suo­men menoa kat­sel­len en oli­si yllät­ty­nyt jos koh­ta taas ollaan lockdownissa.

        Tosia­sia on, että Ruot­sis­sa epi­de­mian aal­to on sam­mu­nut samaa tah­tia kuin esi­mer­kik­si bri­teis­sä, ilman lockdownia.”

        Ei pidä paik­kaan­sa. Tilan­ne oli täy­sin eri näis­sä pai­kois­sa maa­lis­kuun lopul­la. Bri­teis­sä lock­dow­nin aikais­ta­mi­nen 7 päi­väl­lä oli­si sääs­tä­nyt kym­me­niä tuhan­sia hen­kiä; refe­ren­sin voi hakea Neil Fer­guso­nin sivuil­ta. Sinän­sä Ruot­sis­sa­kin on ollut jo alus­ta alkaen pal­jon rajoit­tei­ta, ja ihmis­ten käyt­täy­ty­mi­nen on huo­mat­ta­vas­ti muuttunut.

        Yli­kuol­lei­suu­des­ta. Ei kai kukaan niin höl­mö ole, ettei käyt­täi­si jotain vertailureferenssiä.

      6. Sii­nä koh­taa vaan pitää huo­lel­la sel­vit­tää miten, ettei astu työt­tö­myys­tur­van kans­sa ansaan. Nyt­hän on todel­la hyvä sys­tee­mi se, että voi teh­tä työ­tä alle 2 viik­koa kuu­kau­des­sa säi­lyt­täen oikeu­ten­sa työttömyysturvaan. 

        Ei kovin mon­ta­kym­men­tä tuhat­ta. Bri­tan­nias­sa on kuol­lut koro­naan 41 000 henkeä.

      7. Osmo Soi­nin­vaa­ra: Ei kovin mon­ta­kym­men­tä tuhat­ta. Bri­tan­nias­sa on kuol­lut koro­naan 41 000 henkeä.

        Kan­nat­taa tar­kis­taa mitä luku­ja sitee­raat. Viral­li­nen kuo­lin­to­dis­tus­ten mukaan kir­jat­tu kuol­lei­suus oli vii­me vii­kol­la 57200 (Office of Natio­nal Sta­tis­tics). Yli­kuol­lei­suus esi­mer­kik­si Financial Times las­ku­jen mukaan jo tou­ko­kuus­sa oli yli 60000.

        Syy­nä sii­hen että luvut eroa­vat niin pal­jon on se että sitee­raa­ma­si luku perus­tui pit­kään pel­käs­tään sai­raa­la­kuo­le­miin. Myös kuo­lin­to­dis­tus­ten lukua on arvos­tel­tu aliar­viok­si, kos­ka monet lää­kä­rit kir­ja­si­vat covid kuo­le­mia keuh­ko­kuu­meik­si ja sydän­koh­tauk­sik­si, ja van­hain­ko­ti ja koti­kuo­le­mis­ta on aika iso­ja­kin arvioita.

      8. Osmo Soi­nin­vaa­ra: Ei kovin mon­ta­kym­men­tä tuhat­ta. Bri­tan­nias­sa on kuol­lut koro­naan 41 000 henkeä.

        …jat­koa. Kuol­lei­suus on vai­ke­aa arvioi­da. Sama Office of Natio­nal Sta­tis­tics antaa pel­käs­tään hoi­to­ko­tien yli­kuol­lei­suu­dek­si yksin Englan­nis­sa ja Wale­sis­sa 30000

      9. Koro­nap­sy­koo­si: 1918–1920 epi­de­mia kul­ki omaa tah­ti­aan, ja vai­keim­man aal­lon aika­na yri­tet­tiin sul­kea kou­lu­ja, järjs­tää mat­kus­tus­kiel­to­ja, eris­tää kau­pun­gi­no­sia, lisä­tä hygie­ni­aa, har­joit­taa karan­tee­ne­ja ja ”yrit­tää tasa­ta käy­rää”. Aivan tur­haan, epi­de­mia tuli ja meni, ja jät­ti jäl­keen­sä hävitystä.

        Päin­vas­toin.

        Yhdys­va­lois­sa ne kau­pun­git, jot­ka rajoit­ti­vat nopei­ten ja eni­ten sekä piti­vät rajoi­tuk­set pisim­pään voi­mas­sa, myös elpyi­vät talou­del­li­ses­ti nopeammin. 

        The data speak: Stron­ger pan­de­mic res­pon­se yields bet­ter eco­no­mic recovery

        Stu­dy of 1918 flu pan­de­mic shows U.S. cities that res­pon­ded more aggres­si­ve­ly in health terms also had bet­ter eco­no­mic rebounds. ”

        https://news.mit.edu/2020/pandemic-health-response-economic-recovery-0401

      10. Her­ra Hepo­kat­ti:

        Suo­si­tuk­sia kan­nat­taa vii­mei­seen asti suo­sia sekä peri­aat­tees­ta että käy­tän­nön syis­tä; sil­loin ei tar­vit­se miet­tiä tun­nis­tei­ta eri­va­pauk­sil­le eikä kont­rol­li­ko­neis­toa tar­vit­se kasvattaa.

        Vähän epäi­len kuin­ka pal­jon kai­kes­sa covid tou­hus­sa pel­käl­lä suo­sit­ta­mi­sel­la pääs­tään. Ongel­ma­na on se että ihmis­ten omaeh­toi­nen käy­tös muut­tuu enem­män vas­ta kun tapauk­set ovat huo­mat­ta­vas­ti lisään­ty­neet, mikä on lii­an myö­häis­tä. Viruk­sen nor­maa­li­ti­la ilman rajoi­tuk­sia on alus­sa räjäh­dys­mäi­nen eks­po­nen­ti­aa­li­nen kas­vu, mut­ta vai­ku­tuk­set (kuo­le­man tapauk­set jne) tule­vat viiveellä.

        Tämä suo­si­tus­tyy­li on nyt Suo­mes­sa ja Ruot­sis­sa kovin suo­sit­tua, mitä tulee karan­tee­nei­hin, mas­kei­hin jne. UK Roy­al Socie­tyn pre­si­dent­ti Rama­krish­nan ver­ta­si mas­kien pois jät­tä­mis­tä rat­ti­juop­pou­teen — sanoen että molem­pien pitäi­si olla samal­la taval­la sosi­aa­li­ses­ti epä­hy­väk­syt­tä­viä. Tämä mas­kia­sia meni jo niin seka­vak­si pit­käs­sä kes­kus­te­lus­sa, huip­pu­na vie­lä STMn Kum­pu­lai­nen tie­do­tus­ti­lai­suu­des­sa lau­ko­mas­sa, että mas­kit voi­tai­siin jopa kiel­tää. En tie­dä jos rat­ti­juop­pous oli­si uusi asia, tuli­si­ko sii­tä saman­lai­nen kes­kus­te­lu kaik­ki­ne double-blind tes­ti­vaa­ti­muk­si­neen rat­ti­juop­pou­den hait­ta­vai­ku­tus­ten osoittamiseksi.

  20. > Toki anti­bioot­ti­re­sis­tens­sil­lä­kin on mer­ki­tys­tä, eri­tyi­ses­ti Italiassa.

    Onko täs­tä mitään näyt­töä kuin­ka pal­jon nime­no­maan anti­bioot­ti­re­sis­tan­tit bak­tee­ri­tu­leh­duk­set ovat lisän­neet Covid-19 kuo­le­man­ta­pauk­sia Ita­lias­sa ver­rat­tu­na esim. Suo­meen? Ita­lias­sa esiin­tyy pal­jon enem­män resis­tans­sia kuin Suo­mes­sa, mut­ta Covid kuo­le­mat ovat var­sin ylei­siä ei-resis­tant­tien bak­tee­rien vaikutuksistakin. 

    Spe­ku­la­tii­vis­ta vetää joh­to­pää­tök­siä esim. suo­ma­lais­ten eksep­tio­na­lis­mil­le suh­tees­sa ita­lia­lais­ten covid kuo­le­man­ta­pauk­siin, jos täl­le ei ole näyttöä.

  21. Kovas­ti toi­voi­sin, että koro­na-ana­lyy­sit jat­ku­vat, muis­ta kii­reis­tä huolimatta.

    Minus­ta alkaa vai­kut­taa sil­tä, että todel­li­nen koro­na­ti­lan­ne Suo­mes­sa nyt elo­kuus­sa on pelot­te­luis­ta huo­li­mat­ta huo­mat­ta­vas­ti parem­pi kuin keväällä.

    Luo­tet­ta­vin maa­il­man­laa­jui­nen koro­na­ti­lan­teen mit­ta­ri on mun näh­däk­se­ni teho­hoi­dos­sa ole­vien poti­lai­den mää­rä. Ja sehän vaih­te­lee Suo­mes­sa kohoa­vis­ta tar­tun­ta­ti­las­tois­ta huo­li­mat­ta nol­las­ta yhteen.

    Kevääl­lä ei suos­tut­tu tes­taa­maan ketään, vaik­ka oireet täs­mä­si­vät täy­sin. Nyt tes­ta­taan kaik­ki, jot­ka yskäi­se­vät ker­ran. Mitä enem­män tes­ta­taan, sitä enem­män tapauk­sia myös löy­tyy. Mut­ta vaik­ka tapauk­sia saa­daan täl­lä taval­la kir­jat­tua tilas­toi­hin ja leh­tien otsi­koi­hin, niin juu­ri kukaan ei kuo­le, kukaan ei ole teho­hoi­dos­sa, sai­raa­las­sa­kin on vain hyvin har­vo­ja yksittäistapauksia.

    Leh­dis­sä on puhut­tu sii­tä, että tau­ti on myös muun­tu­nut lie­vem­mäk­si, niin kuin virus­tau­deil­la usein käy. Eikö nyt oli­si siis aika ihan koro­nas­ta huo­li­mat­ta siir­tyä koh­ti nor­maa­lim­paa elä­mää ja avoi­mem­pia rajoja?

  22. Paras mit­ta­ri lie­nee kuol­lei­den mää­rä ver­rat­tu­na asu­kas­lu­kuun. Tämä sik­si, että toi­sis­sa mais­sa tes­ta­taan pal­jon ja toi­sis­sa vähän. Esi­mer­kik­si Islan­nis­sa, jos­sa on tes­tat­tu ken­ties eni­ten suh­tees­sa väki­lu­kuun, on kuol­lei­ta vain noin 10. Tar­tun­nan saa­nei­ta oli noin 2000 (tes­teil­lä todet­tu­ja). Tämän perus­teel­la näyt­täi­si, että kuol­lei­suus aset­tuu enin­tään tasol­le 0,5% tai sit­ten islan­ti­lai­set ovat poik­keuk­sel­li­sen ter­vet­tä kan­saa (ehkä näin onkin).

    1. Count­ry­boy:
      Paras mit­ta­ri lie­nee kuol­lei­den mää­rä ver­rat­tu­na asu­kas­lu­kuun. Tämä sik­si, että toi­sis­sa mais­sa tes­ta­taan pal­jon ja toi­sis­sa vähän. Esi­mer­kik­si Islan­nis­sa, jos­sa on tes­tat­tu ken­ties eni­ten suh­tees­sa väki­lu­kuun, on kuol­lei­ta vain noin 10. Tar­tun­nan saa­nei­ta oli noin 2000 (tes­teil­lä todet­tu­ja). Tämän perus­teel­la näyt­täi­si, että kuol­lei­suus aset­tuu enin­tään tasol­le 0,5% tai sit­ten islan­ti­lai­set ovat poik­keuk­sel­li­sen ter­vet­tä kan­saa (ehkä näin onkin).

      Sil­loin­kin yllät­tä­vän vai­ke­aa. Kuten kir­joi­tan edel­lä, kuol­lei­den las­ke­mi­nen ei ole ihan yksin­ker­tais­ta, esim., sik­si että covid kuo­le­mien mää­ri­tel­mä vaih­te­lee (äärie­si­merk­ki­nä Venä­jän käy­tän­tö) ja sik­si että kuo­le­man­ta­pauk­sia ei tar­kas­ti kir­ja­ta covidiksi. 

      Pai­kal­li­sen kuol­lei­suu­den mää­rit­tä­mi­ses­sä taas on se ongel­ma, että luku lähin­nä vain riip­puu sii­tä kuka on sai­ras­tu­nut. Nem­bro Ita­lias­sa on kai ainut esi­merk­ki pai­kas­ta jos­sa huo­mat­ta­va osa väes­tös­tä sai­ras­tui, ja kuol­lei­suus on tar­kas­ti analysoitu
      https://www.bmj.com/content/369/bmj.m1835
      Kau­pun­gin 11505 asuk­kaas­ta kuo­li kevään koro­na­pii­kin aikaan 166, eli noin 1.4% koko väes­tös­tä. Yli­kuol­lei­suus suh­tees­sa nor­maa­liin oli yli 7‑kertainen.

      Jos nyt puh­taas­ti spe­ku­loi­daan että noin puo­let Nem­bron asuk­kais­ta lyhyes­sä ajas­sa sai tar­tun­nan, oltai­siin lähel­lä 3% kuolleisuutta. 

      En tosin usko että Islan­nis­sa oltai­siin pääs­ty lähel­le­kään tätä vaik­ka ter­vey­den­hoi­to oli­si seon­nut, mut­ta esi­merk­ki­nä sii­tä että koko kuol­lei­suus­mää­ri­tel­mä on aika suhteellinen

Vastaa käyttäjälle Ville Peruuta vastaus

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Notify me of followup comments via e-mail. You can also subscribe without commenting.