Miten kattaa HSL:n tappiot?

44 vastausta artikkeliin “Miten kattaa HSL:n tappiot?”

1. > joukkoli­ikenne on edel­ly­tys Helsin­gin ja
   > eri­tyis­es­ti sen keskus­tan toimivuudelle

   Se tarkoit­taa, että Helsin­gin kaupun­gin ja eri­tyis­es­ti sen keskus­tan yri­tys­ten pitää osal­lis­tua kus­tan­nuk­si­in mui­ta enem­män. – Tietenkin vain siltä osin kuin halu­taan yri­tys­ten pysyvän keskus­tas­sa. Tästä kaupun­ki päät­tää poli­it­tisin, yri­tyk­set taloudel­lisin perustein

   Vastaa

   1. Minä yritin tuos­sa esit­tää, että Helsin­ki saisi HSL:n sisäl­lä oikeu­den mak­saa siitä, että helsinkiläiset saisi­vat näyt­tölip­pun­sa muiden kun­tien asukkai­ta halvemmalla.

      Vastaa

      1. Osmo Soin­in­vaara: Minä yritin tuos­sa esit­tää, että Helsin­ki saisi HSL:n sisäl­lä oikeu­den mak­saa siitä, että helsinkiläiset saisi­vat näyt­tölip­pun­sa muiden kun­tien asukkai­ta halvemmalla. 

         Itse tulk­itsin niin, että Helsin­ki ja helsinkiläiset nipute­taan yhteen ja las­ke­taan paljonko mak­su on; siis las­ke­taan yhteen helsinkiläis­ten mak­sama hin­ta lipuista ja päälle tule­va Helsin­gin kaupun­gin tukimaksu.

         Siitä seu­raa, että jos tuki­mak­sua tai lipun hin­taa, vain toista, alen­netaan toista korot­ta­mat­ta, niin kokon­ais­mak­su vähenee.

         Siis­pä esitin mielip­i­teenäni, että kokon­ais­mak­sun pitää nous­ta, ei aleta.

         Olen ehkä liikaa tot­tunut siihen, että poli­itikko aina puhuu ketun hän­tä kainalos­sa, että sanat pitää aina kom­pro­mis­si­ti­lanteessa pystyä tulk­it­se­maan aivan päin­vas­taisik­si, jot­ta “uskot­tavu­us” säilyisi.

      2. Siis­pä esitin mielip­i­teenäni, että kokon­ais­mak­sun pitää nous­ta, ei aleta.

         Jos Helsin­ki tukee enem­män helsinkiläis­ten matkus­tamista, mik­si tämän pitäisi olla mii­nus­summapeli niin, että tuki olisi suurem­pi kuin matkus­ta­jien saa­ma alennus.?

      3. Osmo Soin­in­vaara:
         Minä yritin tuos­sa esit­tää, että Helsin­ki saisi HSL:n sisäl­lä oikeu­den mak­saa siitä, että helsinkiläiset saisi­vat näyt­tölip­pun­sa muiden kun­tien asukkai­ta halvemmalla.

         Ei tuo organ­isaa­tio mitenkään taivu siihen, että yhdelle piskuiselle (!) jäsenkun­nalle jotain eriva­pauk­sia annet­taisi­in. Jos taipuisi, niin raitio­vaunu­jenkin pos­ket­tomat hin­nanko­ro­tuk­set oli­si­vat jääneet toteutumatta.

         Höseli on ollut ole­mas­sa nyt 9 vuot­ta. Luet­te­lo HSL:n hyödy­istä Helsingille ja helsinkiläisille on yhtä lyhyt kuin sak­salainen vit­sikir­ja. Mut­ta kumileimas­in­hal­li­tuk­sen jäsenistä puo­let lie edelleen Helsinkiläisiä. Alka­isiko olla jo korkea aika Helsin­gin ryhtyä ohjeis­ta­maan tuo­ta kun­tay­htymää vähän raskaam­mal­la kädellä? 

         Kuu­lostan katk­er­am­mal­ta kuin halu­aisin, mut­ta näi­den 9 vuo­den aikana suuret odotuk­set ovat niin mon­ta ker­taa vai­h­tuneet suuri­in pet­tymyk­si­in, etten oikein voi itsel­leni mitään.

      4. Daniel Fed­er­ley: Ei tuo organ­isaa­tio mitenkään taivu siihen, että yhdelle piskuiselle (!) jäsenkun­nalle jotain eriva­pauk­sia annet­taisi­in. Jos taipuisi, niin raitio­vaunu­jenkin pos­ket­tomat hin­nanko­ro­tuk­set oli­si­vat jääneet toteutumatta.

         Aikoinaan YTV:n aikaan oli kuukau­siseu­tulip­ul­la eri hin­ta riip­puen mis­sä asui. Helsingillä halvin, Espoo, Van­taa vähän kalli­ipmpi ja Kau­ni­aisil­la kallein. Ero kalleim­man ja halvim­man välil­lä oli n 10 mk luokkaa/kuukausi.

      5. R.Silfverberg: Aikoinaan YTV:n aikaan oli kuukau­siseu­tulip­ul­la eri hin­ta riip­puen mis­sä asui. Helsingillä halvin, Espoo, Van­taa vähän kalli­ipmpi ja Kau­ni­aisil­la kallein. Ero kalleim­man ja halvim­man välil­lä oli n 10 mk luokkaa/kuukausi.

         En ole koskaan liikkunut YTV:n aikana julk­i­sis­sa mut­ta kyl­lä HSL on parem­pi vai­h­toe­hto kuin se mil­lainen rakenne oli YTV (pere­htymäl­lä sen his­to­ri­aan). Vyöhyk­keet ABCD ei ole vaikea hah­mot­taa lop­pu­jen lopuk­si. Lip­pu­jen hin­nat löy­tyvät tässäkin kohtaa Reit­top­paas­ta aina joka ker­ta kun reit­te­jä haetaan. HSL voisi olla paljon vähem­män byrokraat­ti­nen kuin nyt organ­isaa­tiona hyvä esimerk­ki on Hel­Met joka on hyvin jous­ta­va organ­isaa­tio. Palvelu on kir­jas­to­jen kohdal­la erit­täin hyvä ja kat­ta­va. Mut­ta toki Hel­Metin bud­jet­ti on pienem­pi kuin HSL:n HSL:n asi­akas­palvelu on välil­lä aika epä­toivoista mut­ta se ei ole HSL:n vika.

      6. Rahul Somani: En ole koskaan­li­ikkunut YTV:n aikana julk­i­sis­sa mut­ta kyl­lä HSL on parem­pi vai­h­toe­hto kuin se mil­lainen rakenne oli YTV (pere­htymäl­lä sen his­to­ri­aan). Vyöhyk­keet ABCD ei ole vaikea hah­mot­taa lop­pu­jen lopuk­si. Lip­pu­jen hin­nat löy­tyvät tässäkin kohtaa Reit­top­paas­ta aina joka ker­ta kun reit­te­jä haetaan. HSL voisi olla paljon vähem­män byrokraat­ti­nen kuin nyt organ­isaa­tiona hyvä esimerk­ki on Hel­Met joka on hyvin jous­ta­va organ­isaa­tio. Palvelu on kir­jas­to­jen kohdal­la erit­täin hyvä ja kat­ta­va. Mut­ta toki Hel­Met­inbud­jet­ti on pienem­pi kuin HSL:n HSL:n asi­akas­palvelu on välil­lä aika epä­toivoista mut­ta se ei ole HSL:n vika. 

         YTV ‑ajal­la tarkoi­tan siis aikaa ennen 2000-lukua ja matkako­rt­te­ja, ja sil­loin lip­putyyppeinä oli joko seu­tulip­pu (3 vyöhyket­tä) tai sit­ten pelkän yhden kaupun­gin kat­ta­va vyöhyke. Jokainen yhden kaupun­gin vyöhyke oli eri hin­tainen kos­ka ne rahoitet­ti­in kysisen kaupun­gin bud­jetista, mut­ta seu­tukuukausilip­ul­lakin oli eri hin­ta asuin­paikkakun­nas­ta riip­puen, kos­ka jotkut kaupun­git mak­soi­vat enem­män ja toiset vähem­män. En tiedä mil­laisel­la for­mu­lal­la se hin­ta las­ket­ti­in. Lisäk­si oli paljon päällekkäisiä reit­te­jä Helsin­gin sisään­tu­loteil­lä ja tyhjäa­joa paljon. 

         Kyl­lä tätä voisi soveltaa HSL:ssäkin, koske­maan nimeno­maan kausilip­pu­ja. Se on sit­ten asukkaiden oma asia valit­ta kaupunk­in­sa päät­täjlle jos heistä tun­tuu että liput ovat liian kalli­ita. Ovathan ne kuitenkin halvem­mat kuin ns halti­jako­htaiset liput jot­ka myy­dään HSL-alueen ulkop­uolelta tuleville.

      7. Daniel Fed­er­ley: Ei tuo organ­isaa­tio mitenkään taivu siihen, että yhdelle piskuiselle (!) jäsenkun­nalle jotain eriva­pauk­sia annet­taisi­in. Jos taipuisi, niin raitio­vaunu­jenkin pos­ket­tomat hin­nanko­ro­tuk­set oli­si­vat jääneet toteutumatta.
         Höseli on ollut ole­mas­sa nyt 9 vuot­ta. Luet­te­lo HSL:n hyödy­istä Helsingille ja helsinkiläisille on yhtä lyhyt kuin sak­salainen vit­sikir­ja. Mut­ta kumileimas­in­hal­li­tuk­sen jäsenistä puo­let lie edelleen Helsinkiläisiä. Alka­isiko olla jo korkea aika Helsin­gin ryhtyä ohjeis­ta­maan tuo­ta kun­tay­htymää vähän raskaam­mal­la kädellä? 

         Eikös Helsin­ki ole HSL:n suurin net­to mak­sa­ja ja käyt­täjä määrältään suurin ? Ker­a­va, Kirkkon­um­mi, Sipoo, Tuusu­la ja Siun­tio ovat kyl­lä tässä kohtaa niitä puskuisia jäsenkun­tia joiden osu­us on koko HSL:ssä on hyvin vaa­ti­ma­ton ainakin kun ver­tailee sitä että näis­säkin kun­nis­sa on yleis­es­ti juna ja bus­si ain­oa julkisen liiken­teen kulkuneu­vo ja nekin sijait­see vyöhyk­keel­lä D. Pait­si Sipoos­sa jos­sa on vain bus­si yhtey­det. Ei edes junaa. Kyl­lä HSL reit­tiopas on esimerkik­si ver­tailus­sa muiden maid­en iso­jen kaupunkien mobi­ili reit­tiop­paisi­in hyvin kehitet­ty ja uud­is­tet­tu. Ver­tailus­sa on min­ul­la tässäkin kaupun­git kuten Tukhol­ma, Wien ja Lon­too. Ain­os­taan Lon­too on onnis­tunut kehit­tämään hyvän ver­sion mobi­il­isovel­luk­se­ta joka vas­taa HSL:n reit­tiopas­ta. HSL:n kun­tay­htymä poh­ja­nen rakenne ei ole kyl­lä organ­isaa­tiona mitenkään eri­tyisen tehokas mut­ta se johtuu siitä että pääkaupunkiseudun väli­nen yhteistyö perus­tuu kun­tay­htymä jär­jeste­ly­ille kos­ka poli­it­ti­nen päätös on tähän suun­taan viety. Keskitet­ty metropoli­hal­llinto vaatisi sit­ten ihan toisen­laisia uudelleen järjestelyitä.

      8. Osmo Soin­in­vaara:
         Minä yritin tuos­sa esit­tää, että Helsin­ki saisi HSL:n sisäl­lä oikeu­den mak­saa siitä, että helsinkiläiset saisi­vat näyt­tölip­pun­sa muiden kun­tien asukkai­ta halvemmalla.

         Saako kysyä mik­si se ei ole nyt halvem­paa helsinkiläisille kuin esimerkik­si espoolaisille tai van­taalaisille? Yksi vai­h­toe­hto saa­da ihmiset käyt­tämään pääkaupunkiseudul­la joukkoli­iken­net­tä olisi alen­nuk­set kaikki­in alen­nus ryh­mi­in (Eläkeläiset, työt­tömät, varus­miehet) ja ympäri vuorokaudek­si. Eläkeläis­ten alen­nus on nytkin eri eläke ryh­mis­sä eri . Tämä on myös syr­jivää jo ihan tasa-arvon nimissä.

      9. Osmo Soin­in­vaara:
         Minä yritin tuos­sa esit­tää, että Helsin­ki saisi HSL:n sisäl­lä oikeu­den mak­saa siitä, että helsinkiläiset saisi­vat näyt­tölip­pun­sa muiden kun­tien asukkai­ta halvemmalla. 

         Saat­taako muuten nykyi­nen perus­tus­la­ki kieltää hin­noit­tele­mas­ta hin­to­ja eri hin­taisik­si kun­ta­laisu­u­den perus­teel­la sil­loin, jos palvelua ei ole rajat­tu vain oman kun­nan asukkaille? Esimerkik­si korkein hallinto-oikeus on ollut siinä asi­as­sa aika tarkkana muil­la toimi­aloil­la. Vuosikir­japäätök­sen 2016:189 mukaan oli perus­tus­lain 6 § § ja 2 momentin sekä 121 § 1 momentin nojal­la kiel­let­tyä per­iä eri hin­taa kun­nan yleiseen toimi­alaan (eli muista kuin lak­isääteisen jär­jestämisvelvoit­teen piiri­in) kuu­lu­vas­ta palvelus­ta sil­lä perus­teel­la, että toinen oli kun­nan vak­i­tu­inen asi­akas ja toinen ei. Kun­nan olisi pitänyt ilmeis­es­ti raja­ta yleinen palvelu pelkille kun­ta­laisilleen, jot­ta olisi saanut sub­ven­toi­da yleisen palvelun hintaa.

         Joukkoli­iken­teen osalta mah­dol­lis­es­ti kukaan ei ole vielä kan­nel­lut oikeuskans­ler­ille tai oikeusasi­amiehelle siitä, että jois­sain kun­nis­sa on eri hin­to­ja joukkoli­iken­teessä kun­ta­laisu­u­den perus­teel­la tai myöskään vienyt hin­noit­telu­asi­aa hallinto-oikeu­teen vielä nykyisen perus­tus­lain aikana, kos­ka joukkoli­iken­teen osalta mis­tään ei Googlel­la ainakaan näy löy­tyvän lail­lisu­us­valvo­jien tai oikeuslaitok­sen päätök­siä siitä, että onko erill­ishin­noit­telu kun­ta­laisu­u­den perus­teel­la nykyään lail­lista vai eikö ole.

      10. HSL:n halpo­ja näyt­tölip­pu­ja myy­dään vain HSL-kun­tien asukkaille.

      11. miete: Saat­taako muuten nykyi­nen perus­tus­la­ki kieltää hin­noit­tele­mas­ta hin­to­ja eri hin­taisik­si kun­ta­laisu­u­den perus­teel­la sil­loin, jos palvelua ei ole rajat­tu vain oman kun­nan asukkaille? Esimerkik­si korkein hallinto-oikeus on ollut siinä asi­as­sa aika tarkkana muil­la toimialoilla.Vuosikirjapäätöksen 2016:189 mukaan olipe­rus­tus­lain 6 § § ja 2 momentin sekä 121 § 1 momentin nojal­la kiel­let­tyä per­iä eri hin­taa kun­nan yleiseen toimi­alaan (eli muista kuin lak­isääteisen jär­jestämisvelvoit­teen piiri­in) kuu­lu­vas­ta palvelus­ta sil­lä perus­teel­la, että toinen oli kun­nan vak­i­tu­inen asi­akas ja toinen ei. Kun­nan olisi pitänyt ilmeis­es­ti raja­ta yleinen palvelu pelkille kun­ta­laisilleen, jot­ta olisi saanut sub­ven­toi­da yleisen palvelun hintaa.

          Joukkoli­iken­teen osalta mah­dol­lis­es­ti kukaan ei ole vielä kan­nel­lut oikeuskans­ler­ille tai oikeusasi­amiehelle siitä, että jois­sain kun­nis­sa on eri hin­to­ja joukkoli­iken­teessä kun­ta­laisu­u­den perus­teel­la tai myöskään vienyt hin­noit­telu­asi­aa hallinto-oikeu­teen vielä nykyisen perus­tus­lain aikana, kos­ka joukkoli­iken­teen osalta mis­tään ei Googlel­la ainakaan näy löy­tyvän lail­lisu­us­valvo­jien tai oikeuslaitok­sen päätök­siä siitä, että onko erill­ishin­noit­telu kun­ta­laisu­u­den perus­teel­la nykyään lail­lista vai eikö ole.

          Mä luulen ett­tä jos palautet­taisi­in van­ha kun­tako­htainen hin­noit­telu myös kun­nan­ra­jan ylitäville HSL:n matkoille, niin valit­ta­jille voi sanoa: “Muu­ta Helsinki­in”, tai “sen taki­a­han asut Kau­ni­ai­sis­sa kos­ka halu­at mak­saa vähem­män veroa” ja puli­nat pois.

      12. Miten hoide­taan nuo kehyskun­tien matkus­ta­jien asi­at kun Pohjolan Liikenne kotoaa noil­ta län­si-uuden­maan reit­eiltä? Heil­lä tap­pi­ot 2,4miljoonaa 2 vuo­den aikana ja vas­taavasti HSL:n tap­pi­ot ovat monikym­menker­taiset tähän ver­rat­tuna. Vas­taavasti hai­tat nois­sa kehyskun­nis­sa ovat ihan omaa luokkaansa eli jos johonkin pitää lisää hilloa lait­taa niin juuri tuonne ja karsin­taa sit­ten voita­neen tehdä muual­ta mikäli nuo kehyskun­nat halu­taan edelleen pitää vetovoimaisina.Panostus olisi kuitenkin pieni näi­hin mui­hin tap­pi­o­hin suh­teutet­tuna ja näin perusteltavis­sa mikäli bud­jet­tia ei halu­ta kasvattaa.

2. Pan­demi­an aikaiset tap­pi­ot jäävät hyv­in­voin­ti­tap­piok­si ja niihin ei auta kuin kat­ta­mi­nen omis­ta­jien rahalla.

   Joukkoli­iken­teen tule­vaisu­u­denku­vas­sa on kuitenkin synkkiä pil­viä. Joukkoli­iken­teessä on voimakas verkos­to­vaiku­tus eli palvelu on sitä parem­paa, mitä use­ampi kulut­ta­ja käyt­tää sitä. Sen vuok­si joukkoli­iken­teessä on ollut his­to­ri­an saatossa sekä posi­ti­ivisia että negati­ivisia kierteitä — viimeiset n. 10 vuot­ta pääkaupunkiseudul­la posi­ti­ivi­nen kierre. Pan­demi­an jäl­keenkin käyt­täjämäärät jäävät edeltänyt­tä aikaa alhaisem­mik­si: ainakin talous on sakan­nut ja sen seu­rauk­se­na työt­tömyys kas­vanut. Etä­työn määrä on lisään­tynyt. Ehkä myös kehyskun­nis­sa asumisenkin suh­teelli­nen suo­sio kas­vaa. Kos­ka myös autoli­ikenne vähe­nee, vähenevät myös ruuhkat ja parkkipaikan saami­nen on helpom­paa. Kaik­ki tämä vähen­tää joukkoli­iken­teen käyt­töä merkit­tävästi. Kun kun­tat­alouskin on ongelmis­sa, ei voi­da olet­taa etteikö tar­jon­taa vähen­net­täisi kysyn­nän lask­ies­sa merkit­tävästi. Negati­ivi­nen kierre on siis odotet­tavis­sa. Ennus­tan itse, että joukkoli­ikenne ei palaa van­haan kukois­tuk­seen­sa ennen kuin automaat­ti­a­jo mullis­taa koko liikenteen.

   Koro­nan tor­jun­nan kannal­ta vuorovälien tihen­tämi­nen (tai har­ven­ta­mat­ta jät­tämi­nen) on todel­la kallis keino eikä merkit­tävä tihen­tämi­nen olisi edes mah­dol­lista, kos­ka uusia ratikoi­ta ei saataisi tehtaal­ta saman tien. Joukkoli­iken­teen kus­tan­nuste­hokku­us perus­tuu joukko­jen kul­jet­tamiseen ja kah­den metrin (tai edes yhden metrin) tur­vavälit vaati­si­vat aivan eri­laista matkus­ta­jami­toi­tus­ta kuin mil­lä tar­jon­ta on tähän asti mitoitet­tu (4 matkus­ta­jaa / neliömetri). Tur­vavälien tar­joamisen kus­tan­nus olisi siis pos­ke­ton ja sik­si ympäri maail­maa joukkoli­iken­teessä onkin päädyt­ty kasvo­mask­ien käyt­töön. Halvem­mak­si tulisi vaik­ka jakaa ilmaisia kasvo­maske­ja ja edel­lyt­tää käyt­tämään niitä. Tietysti niin kauan kun mask­it jäävät matkus­ta­jan itsen­sä mak­set­tavak­si, tuo­vat ne ikävän lisäkus­tan­nuk­sen joukkoli­iken­teen käyt­töön ja taas vähen­tävät joukkoli­iken­teen houkuttelevuutta.

   Vastaa

3. HSLn talouden tas­apain­o­tuk­seen voi myös käyt­tää loogista reit­tisu­un­nit­telua ts aikataulu­jen reit­tien vai­h­tom­ah­dol­lisuuk­sien suun­nit­telu sekä toteu­tus matkus­ta­jan kannal­ta järkevästi. Kaik­ki bussien “kokoon­tu­misajot” pitää estää suun­nit­telul­la. Vain toisen­sa ris­teile­vien bussien on lupa ja pakko olla samal­la pysäkil­lä yhtäaikaa ynnä vielä siten, että kum­mas­takin pääsee kumpaankin. Kul­jet­ta­ja ei ole kin­gi vaan matkus­ta­ja. Bussien iso­ja päätepis­teitä ei saa olla vaan Hgin sisäisen 66A 65A mukaises­ti laidal­ta laidalle. Eikä kul­jet­ta­jan pidä ajaa max sal­lit­tua nopeut­ta tien ollessa vähäli­iken­teinen vaan ajoit­taa sil­loin pysäkki­aikataulun mukaiseen nopeu­teen. 550 on tästä kul­jet­ta­jan ajonopeusval­las­ta surulli­nen toteu­tus jopa liiken­nöin­tiyri­tyk­ses­tä Hkl Nobi­na riip­pumat­ta ! Olen sen­tään kovin usein seu­ran­nut matkus­ta­jana noi­ta nopeuk­sia. Kul­jet­ta­jan moti­ivi on vain max oma aika pääteasemalla.
   Eli Hsl pystyy paran­ta­maan pienem­min kus­tan­nuksin, jos vain poli­itikot niin määräävät.

   Vastaa

4. Hsl voi myös kehit­tyä ja suun­nitel­la reitit ja aikataulut matkus­ta­jien mukaan, jos vain poli­tikot niin määräävät. Bus­sikeskit­tymät pois (66A 65A oikea tapa) ja vai­h­tom­ah­dol­lisu­udet toimiviksi kum­mas­takin toiseen. Ai vaikeaa. Niin se on matkus­ta­jalle elämä nyt. Ai kul­jet­ta­jan pitää odot­taa 1 min pysäkil­lä toista bus­sia. Parem­pi sekin kuin matkus­ta­ja odot­taa 20 min.

   Vastaa

5. Mukavaa on ollut huo­ma­ta että julk­ista liiken­net­tä voi vält­tää hyvin paljon. HSL lähet­ti kyse­ly­tutkimuk­sen kevään aikana että syksyl­lä saa lipun halvem­mal­la. Nyt sit­ten teko oli nos­taa hin­to­ja. Väärää markki­noin­tia ja mask­ipakko ja korona. Jatkan oman auton käyt­töä kun nyt keskus­takin on hil­jainen ja sekaan mah­tuu hyvin ruuhkitta. 

   Jätkäsaarenkin liikenne sujui hyvin kun henkilöau­tot oli pois­sa. Rekat ei ollut ongel­ma vaan ne henkilöau­tot hotellei­hin ja verkkokaup­paan ja töihin

   Vastaa

6. On hyvä, että edes yksi poli­itikko on herän­nyt huo­maa­maan Höselin huonot puo­let nimeno­maan Helsin­gin näkökulmasta.

   Kir­joitin jo kauan ennen koron­aa, että Höseli näyt­täy­tyy meille matkus­ta­jille julkean ylim­ielisenä organ­isaa­tiona (ajatel­laan vaikka­pa matkalip­pu­jär­jestelmän “kehit­tämistä”), ja näin­hän se on korona-aikaankin: tur­vaväle­jä pitäisi pitää, mut­ta Höseli piden­tää vuoroväle­jä ja heiken­tää tar­jon­taa, jol­loin jäl­jelle­jääneet pakkokäyt­täjät ängetään entistä tiivi­im­min sinne kulkineeseen.

   Sää­lik­si käy heitä, joil­la ei ole joukkoli­iken­teelle vaihtoehtoja.

   Kesäku­us­sa (mm.) Berli­inis­sä nimeno­maan korostet­ti­in, että lin­jat kulke­vat nor­maalein vuorovälein, vaik­ka matkus­ta­jamäärät oli­vat tip­puneet mur­to-osaan – näin vira­nomainen kan­toi vas­tu­un­sa siitä, että etäisyyk­siä pystyy edes jonkin ver­ran pitämään (ja mask­ipakko oli, tottakai).

   Surullisek­si tulee, kun tätä Höselin touhua seuraa.

   Vastaa

7. En kyl­lä nouse bus­si­in ennen kuin on mask­ipakko. Helsinki­in (lap­su­u­den maisemi­in) en tule muutenkaan, kun lähiostarista saa kaikkea. On ympäristöeet­tista matkus­taa vähem­män. Terkku­ja Helsinki­in, pärjäilkää.

   Vastaa

   1. erk­ki nii­ni:
      En kyl­lä nouse bus­si­in ennen kuin on maskipakko.Helsinkiin (lap­su­u­den maisemi­in) en tule muutenkaan, kun lähiostarista saa kaikkea. On ympäristöeet­tista matkus­taa vähemmän.Terkkuja Helsinki­in, pärjäilkää.

      Kyl­lä jokainen voi itse vaikut­taa miten hän käyt­täy­tyy joukkoli­ikenne väli­neessä. Onko esimerkik­si junis­sa pakko istua niin tiivi­isti? Itse kävin viikon­lop­puna esimerkik­si eloku­vis­sa ja otin mukaan kasvo­mask­it. Otin liityn­tä bussin Matinkylän metroase­malle jos­ta matkustin Kaisaniemeen mut­ta en tarvin­nut mask­ia ollenkaan kos­ka oli niin vähän ihmisiä. Val­itsin hyvis­sä ajoin ennen metron lähtöä istuma­paikan. Tilaa on yleen­sä joko edessä tai takana. Palu­umatkalla otin lähi­ju­nan ja val­itsin istuma­paikan niin että väitän ihmis kon­tek­ste­ja. Ei vira­nomais­ten määräyk­siä pidä jäädä odot­ta­maan voimme jokainen käyt­täy­tyä kyl­lä vas­tu­ullis­es­ti ilman mitään vira­nomais­ten mahti käskyä.

      Vastaa

8. HSL on päästet­tävä konkkaan. Stadin keskus­ta on kau­pal­lis­es­ti jo nyt tapet­tu. Kehä3 on useille tärkein kauppakatu.

   Vastaa

   1. Real­isti:
      HSL on päästet­tävä konkkaan. Stadin keskus­ta on kau­pal­lis­es­ti jo nyt tapet­tu. Kehä3 on useille tärkein kauppakatu. 

      Onko joukkoli­iken­teen alas ajo päämääräsi kun ajaisit HSL: n konkurssiin?vai mik­si yhdis­tät HSL:n siihen kehi­tyk­seen mitä Helsin­gin keskus­tas­sa tapah­tuu? Helsin­gin keskus­ta ei ole HSL:n toimes­ta ajet­tu taloudel­lis­es­ti alas vaan kyl­lä syy on verkkokaup­pa joiden moni toimip­iste on Helsin­gin keskus­tan ulkop­uolel­la. Syyt ovat muun muas­sa ydinkeskus­tan korkeat vuokrat jne. Esimerkik­si verkkokau­pas­sa tehdyt ostok­set nousi­vat ihan maail­man­laa­juis­es­ti ja myös Suomes­sa kevään aikana. Tuokin väite että Helsin­gin keskus­ta olisi ajet­tu jotenkin liikenne jär­jeste­lyi­den kaut­ta alas ei ihan nyt pidä sinän­sä paikkansa. Kyl­lä var­maan Alek­san­terinkadun kohdal­la näin on tapah­tunut että kau­pal­lista toim­intaa on vähem­män mut­ta todel­lisu­udessa Helsin­gin keskus­tan yöelämä ja vilkas kau­palli­nen toim­inta rav­in­toloiden, kahviloiden ja muiden kau­pal­lis­ten toim­i­joiden kohdal­la on huo­mat­tavasti lisään­tynyt mut­ta pain­opiste on siir­tynyt muualle kuin per­in­teis­es­ti Alek­san­terinkadulle. Lisäk­si suurin osa ydinkeskus­tas­sa asioi­vat eivät ole autoil­i­joi­ta vaan käyt­tävät julkisia

      Suosit­te­len käyt­tämään illal­la Helsin­gin keskus­tas­sa ja kyl­lä vilkas yöelämä on edelleen siel­lä hyvässä vauhdis­sa. Toki talvel­la tilanne on eri­lainen kuin muual­la Euroopas­sa. Helsin­gin keskus­tan kau­palli­nen muu­tos seu­raa kan­sain­välistä trendiä jon­ka keskeinen osa on lisään­tynyt verkkokauppa.

      Vastaa

9. Daniel Fed­er­ley:
   Kir­joitin jo kauan ennen koron­aa, että Höseli näyt­täy­tyy meille matkus­ta­jille julkean ylim­ielisenä organ­isaa­tiona ja näin­hän se on korona-aikaankin: tur­vaväle­jä pitäisi pitää, mut­ta Höseli piden­tää vuoroväle­jä ja heiken­tää tar­jon­taa, jol­loin jäl­jelle­jääneet pakkokäyt­täjät ängetään entistä tiivi­im­min sinne kulkineeseen.

   Kesäku­us­sa (mm.) Berli­inis­sä nimeno­maan korostet­ti­in, että lin­jat kulke­vat nor­maalein vuorovälein, vaik­ka matkus­ta­jamäärät oli­vat tip­puneet mur­to-osaan – näin vira­nomainen kan­toi vas­tu­un­sa siitä, että etäisyyk­siä pystyy edes jonkin ver­ran pitämään (ja mask­ipakko oli, tottakai).

   Berli­inin julkises­ta liiken­teestä vas­taa Berli­inin osaval­tion oma liiken­nelaitos Berlin­er Verkehrs­be­triebe. Ero HSL:n ja Berlin­er Verkehrs­be­trieben väil­lä on se että HSL on kun­tay­htymä ja Berlin­er Verkehrs­be­triebe on oma itsenäi­nen liiken­nelaitos. Berli­inin osaval­ti­ol­la on Sak­san liit­to­val­tios­sa oma bud­jet­ti ja osaval­ti­ol­la vero­tus oikeus . Toisin kuin pääkaupunkiseudun kun­nat eivät ole yhden yhteisen metropo­lialueen kokon­aisu­ut­ta jos­sa olisi jotenkin yhteinen bud­jet­ti kokon­aisu­us edes täl­läisessä asiois­sa. . Kyseessä on tietääk­seni aivan eri­laiset organ­isaa­tiot niin Berli­inis­sä kuin pääkaupunkiseudul­la. Osmo Soin­in­vaara voi tästä vielä ker­toa omat näke­myk­set miten hän esimerkik­si näkee HSL:n tule­vaisu­u­den. Vai­h­toe­hto olisi tietenkin muut­taa koko HSL:n luon­net­ta yhteisek­si kokon­aisu­udek­si ja keskit­tää sille rahoi­tus ns pääkaupunkiseudun metropoli­hallinnon omas­ta bud­jetista mut­ta kun sel­l­aista metropoli­hal­llintoa ei ole täl­lä het­kel­lä pääkaupunkiseudul­la on täl­läi­nen kollek­ti­ivi­nen HSL kun­tay­htymä nykyisel­lä jär­jestelmäl­lä ain­oa vai­h­toe­hto. Koko pääkaupunkiseudun yhteis­es­tä metropoli­hal­llinnos­ta pitäisi mon­es­sakin syys­tä keskustel­la senkin takia että pääkaupunkiseudun kaupunkien taloudet menevät miinuk­selle . On selvä että van­hanaikainen kun­tay­htymä mikä HSL on nykyään on raskaampi organ­isaa­tio kuin itsenäi­nen liiken­nelaitos kuten Berlin­er Verkehrs­be­triebe. Kuitenkin esimerkik­si HSL reit­tiopas on mon­es­takin syys­tä toimi­va mobi­ili aikataulu sovel­lus mihin olen itse tör­män­nyt muiden Euroopan kaupunkien joukkoli­iken­teen aikatauluis­sa. Lon­toon mobi­ili sovel­lus on lähel­lä nyky­istä reit­tiopas­ta mut­ta esimerkik­si Tukhol­man kohdal­la kehu­mista ei ole paljonkaan eikä ole edes Wienin vas­taavas­sa sovelluksessa.

   Vastaa

10. Voisi­vatko hyvät helsinkiläiset sopeu­tua tähän. Meille espoo on keskus, Helsin­ki kuu­luu kehyskun­ti­in. Asumme tääl­lä hie­man väl­jem­min, kotiovelta ei joudu heti autokadulle, luon­toonkin pääsee hel­posti. Ruokakaup­pa lähel­lä, ostari kohtuu matkan päässä. Yhä enem­män ostok­sia tilataan verkos­ta. Eloku­vat ja muu viihde tule­vat netistä. Eloku­vateat­teris­sa käyn­ti tun­tuu kivikautiselta. Liikenne on hyvässä mallis­sa ja para­nee. Tes­la on lupail­lut itse ohjau­tu­vaa autoa alku­vuo­teen. Espoo on työ­paikkao­mavarainen tietääk­seni. Koemme, että Helsingillä on aja­tus, että Espoo on kehyskun­ta, jos­ta ihmis­ten kuu­luu käy­dä tois­sä. ostok­sil­la ja huvit­tele­mas­sa Helsingis­sä. Mik­si ihmeessä. Bus­sili­iken­teen tukemisek­si? Aleksin kaup­po­jen tukemiseksi?
    Voi olla, että tuo Coro­na ei suos­tu häviämään. Tes­la valmis­taa meille pieniä itseo­h­jaavia sähköau­to­ja ja tar­tun­tavaar­al­liset bus­sit häviävä.

    Vastaa

    1. erk­ki nii­ni:
       Voisi­vatko hyvät helsinkiläiset sopeu­tua tähän. Meille espoo on keskus, Helsinkiku­u­luu kehyskun­ti­in. Asumme tääl­lä hie­man väl­jem­min, kotiovelta ei joudu heti autokadulle, luon­toonkin pääsee hel­posti. Ruokakaup­pa lähel­lä, ostari kohtuu matkan päässä. Yhä enem­män ostok­sia tilataan verkos­ta. Eloku­vat ja muu viihde tule­vat netistä. Eloku­vateat­teris­sa käyn­ti tun­tuu kivikautiselta. Liikenne on hyvässä mallis­sa ja para­nee. Tes­la on lupail­lut itse ohjau­tu­vaa autoa alkuvuoteen.Espoo on työ­paikkao­mavarainen tietääk­seni. Koemme, että Helsingillä on aja­tus, että Espoo on kehyskun­ta, jos­ta ihmis­ten kuu­luu käy­dä tois­sä. ostok­sil­la ja huvit­tele­mas­sa Helsingis­sä. Mik­si ihmeessä. Bus­sili­iken­teen tukemisek­si? Aleksin kaup­po­jen tukemiseksi?
       Voi olla, että tuo Coro­na ei suos­tu häviämään. Tes­la valmis­taa meille pieniä itseo­h­jaavia sähköau­to­ja ja tar­tun­tavaar­al­liset bus­sit häviävä.

       Ain­oa huono puoli Espoos­sa (jos­sa itsekin asun) on kult­tuuri tar­jon­nan vähäisyys. Yksi näytös teat­teri Tapi­o­las­sa. Helsin­gin keskus­tas­sa on kolme hyvää isoa näytös teat­te­ria joiden tar­jon­ta on erit­täin korkea tasoista sekä oop­pera ja balet­ti. Ja lukuisia pieniä teat­tere­i­ta. Lisäk­si taide­museoista suurin osa on Helsingissä.

       Muuten kaik­ki palve­lut löy­tyvät Espoos­ta ja Van­taal­ta. Coro­na saadaan kyl­lä kon­trol­li­in ennem­min tai myöhemmin.

       Vastaa

    2. erk­ki nii­ni:
       Voisi­vatko hyvät helsinkiläiset sopeu­tua tähän. Meille espoo on keskus, Helsinkiku­u­luu kehyskun­ti­in. Asumme tääl­lä hie­man väl­jem­min, kotiovelta ei joudu heti autokadulle, luon­toonkin pääsee hel­posti. Ruokakaup­pa lähel­lä, ostari kohtuu matkan päässä. Yhä enem­män ostok­sia tilataan verkos­ta. Eloku­vat ja muu viihde tule­vat netistä. Eloku­vateat­teris­sa käyn­ti tun­tuu kivikautiselta. Liikenne on hyvässä mallis­sa ja para­nee. Tes­la on lupail­lut itse ohjau­tu­vaa autoa alkuvuoteen.Espoo on työ­paikkao­mavarainen tietääk­seni. Koemme, että Helsingillä on aja­tus, että Espoo on kehyskun­ta, jos­ta ihmis­ten kuu­luu käy­dä tois­sä. ostok­sil­la ja huvit­tele­mas­sa Helsingis­sä. Mik­si ihmeessä. Bus­sili­iken­teen tukemisek­si? Aleksin kaup­po­jen tukemiseksi?
       Voi olla, että tuo Coro­na ei suos­tu häviämään. Tes­la valmis­taa meille pieniä itseo­h­jaavia sähköau­to­ja ja tar­tun­tavaar­al­liset bus­sit häviävä.

       Mä olen kanssa espoolainen mut­ta kyl­lä mä väitän että se Helsin­gin keskus­ta on mei­dän, ainakin alle 70-vuo­ti­aiden, espoolais­tenkin keskusta.

       Vastaa

11. Niin, itse­hän siis vai­h­doin Höselin (kesä)autolla ja sähköt­sygäl­lä tehty­i­hin työ­matkoi­hin, ja takaisin en vai­h­da enää ikinä. Pitäkööt huonos­ti toimi­van tunkkin­sa, kos­ka duu­ni­in Höselil­lä puoles­ta tun­nista kolmeen vart­ti­in, vs. sähköpyöräl­lä parikym­men­tä min­u­ut­tia ja autol­la nopeim­mil­laan 12 minuuttia.

    Eli ajakoot moko­ma ylim­ieli­nen put­ka vaik­ka tyhjil­lä värkeil­lä jos minus­ta on kiin­ni, kos­ka “palvelu­aan” en enää tule käyttämään.

    Vastaa

    1. Mau­r­izio:
       Niin, itse­hän siis vai­h­doin Höselin (kesä)autolla ja sähköt­sygäl­lä tehty­i­hin työ­matkoi­hin, ja takaisin en vai­h­da enää ikinä. 

       Toiv­ot­tavasti pistät sähköt­sygän nätisti seinään vas­ten etkä jätä sitä poikit­tain pitkin katu­ja. Tämä ilmiö on sähköt­sy­gien kohdal­la pelkkään huoli­mat­to­muut­ta niiden käyt­täjiltä. HSL on kyl­lä parem­pi vai­h­toe­hto pitkil­lä matkoil­la kuin sähköt­sygät mut­ta ymmär­rän että Helsin­gin ydinkeskus­tas­sa ja lähiöis­sä sähköt­sy­gillä pääsee nopeam­min mut­ta niiden park­keer­aus pitäisi jär­jestää jatkos­sa parem­min kuin nyt on tehty.

       Vastaa

       1. Rahul Somani: Toiv­ot­tavasti pistät sähköt­sygän nätisti seinään vas­ten etkä jätä sitä poikit­tain pitkin katu­ja. Tämä ilmiö on sähköt­sy­gien kohdal­la pelkkään huoli­mat­to­muut­ta niiden käyt­täjiltä. HSL on kyl­lä parem­pi vai­h­toe­hto pitkil­lä matkoil­la kuin sähköt­sygät mut­ta ymmär­rän että Helsin­gin ydinkeskus­tas­sa ja lähiöis­sä sähköt­sy­gillä pääsee nopeam­min mut­ta niiden park­keer­aus pitäisi jär­jestää jatkos­sa parem­min kuin nyt on tehty.

          “Tsygä” (ruotsin kielestä “cyck­el”) on kuitenkin polkupyörä eikä potku­lau­ta. Pal­sta­laiset voisi­vat olla eduk­seen ja vält­tää slangisanoja.

       2. Kyseessä on oma pyörä, ei mikään yhteiskäyttövärkki.

    2. Mau­r­izio: Pitäkööt huonos­ti toimi­van tunkkin­sa, kos­ka duu­ni­in Höselil­lä puoles­ta tun­nista kolmeen vart­ti­in, vs. sähköpyöräl­lä parikym­men­tä min­u­ut­tia ja autol­la nopeim­mil­laan 12 minuuttia.

       Pitää siis saa­da paremin toimi­va tunk­ki eli HSL:lle kaupunkisähköpyörät.

       Vastaa

       1. spot­tu: Pitää siis saa­da paremin toimi­va tunk­ki eli HSL:lle kaupunkisähköpyörät.

          Myös niille järkeväm­mät park­keer­aus pis­teet eivät olisi pahit­teek­si! Nyt ne jätetään sikin sokin loju­maan ympäri katuja.

       2. spot­tu: Pitää siis saa­da paremin toimi­va tunk­ki eli HSL:lle kaupunkisähköpyörät.

          Mei­dän sosial­is­ti­hal­li­tushan voisi laa­tia lain, jon­ka mukaan sähköpyörät, ‑potku­lau­dat yms. ‑viipot­timet ovat joukkoli­iken­net­tä. Ja kun joukkoli­iken­teen jär­jestämi­nen on kun­tien yksi­noikeus, niin HSL saisi näp­pärästi monop­o­lin tähänkin pk-seudulle.

          Sit­ten vain tilaa­maan Tiedol­ta tai muul­ta hov­i­hankki­jal­ta mil­jardil­la aateekoo­ta, jon­ka avul­la sähköpyörät sun muut inte­groidaan vyöhyke­malli­in ja matkajärjestemään.

12. Ei ole mitenkään san­ot­tua, että koro­nan aiheut­ta­ma notkah­dus joukkoli­iken­teen matkus­ta­jämääri­in on tilapäi­nen. Etä­työ, elin­tarvikkei­den net­tikaup­pa ja muut koro­nan töytäisemät kehi­tysku­lut saat­ta­vat vaikut­taa jl-matkus­tamiseen pysyvästi.

    Sik­si sietää miet­tiä, pitäisikö myös HSL-liiken­teen ottaa harp­paus kohti kus­tan­nuste­hokkaam­paa tule­vaisu­ut­ta, toteut­taa niitä pitkän aikavälin visioi­ta, jot­ka ovat olleet suun­nit­telupöy­däl­lä, mut­ta joi­ta ei ole poli­it­tisen vas­tus­tuk­sen vuok­si saatu aikaan. Ilmeisin kehi­tys­su­un­ta on tietysti kohti runk­olin­jo­ja liityn­töi­neen, pois tilatak­sika­p­a­siteetin spaget­til­in­jas­tos­ta. Tämän yhtey­dessä voisi sit­ten pohtia, että pitäisikö kaik­ki keskus­taan suun­tau­tu­vat seu­tubus­sil­in­jat katkaista kan­takaupun­gin rajoil­la juna- ja metroasemille. 

    Kan­takaupungis­sa bussien liiken­nöin­ti on kallein­ta, kos­ka se on hitain­ta. Junal­la ja metrol­la tätä kus­tan­nu­songel­maa ei ole, kos­ka ne ovat täysin eris­tet­tyjä jär­jestelmiä, eivätkä liiken­neval­ot tai muu liikenne hidas­ta kulkua. Tavoit­teek­si voisi ottaa, että kan­takaupungis­sa joukkoli­ikenne kul­kee 10 vuo­den päästä vain raiteilla.

    Vastaa

    1. j‑lu:

       Kan­takaupungis­sa bussien liiken­nöin­ti on kallein­ta, kos­ka se on hitain­ta. Junal­la ja metrol­la tätä kus­tan­nu­songel­maa ei ole, kos­ka ne ovat täysin eris­tet­tyjä jär­jestelmiä, eivätkä liiken­neval­ot tai muu liikenne hidas­ta kulkua. Tavoit­teek­si voisi ottaa, että kan­takaupungis­sa joukkoli­ikenne kul­kee 10 vuo­den päästä vain raiteilla. 

       Metron rak­en­t­a­mi­nen kan­takaupunki­in ei olisi huonom­pi Idea. Tulevaisuudessa

       Vastaa

    2. j‑lu:
       Ei ole mitenkään san­ot­tua, että koro­nan aiheut­ta­ma notkah­dus joukkoli­iken­teen matkus­ta­jämääri­in on tilapäi­nen. Etä­työ, elin­tarvikkei­den net­tikaup­pa ja muut koro­nan töytäisemät kehi­tysku­lut saat­ta­vat vaikut­taa jl-matkus­tamiseen pysyvästi.

       Noiden lisäk­si joukkoli­iken­teen suo­sio­ta syö myös mm. sähköpyörien yleistymi­nen, jot­ka kor­vaa­vat nimeno­maan joukkoli­iken­teen käyt­töä lyhyem­mil­lä matkoil­la (pyöräil­i­jät ovat usein myös joukkoli­iken­teen käyt­täjiä) ja esimerkik­si etäopiskelun yleistymi­nen. Esimerik­si se, että syksyl­lä 2020 yliopis­to­jen mas­saluen­not on kor­vat­tu pääasi­as­sa verkkoluen­noil­la, näkynee väistämät­tä joukkoli­iken­teen käytössä. Helsin­gin yliopis­tokin monien muiden suo­ma­lais­ten yliopis­to­jen tavoin on suositel­lut syksyk­si 2020 ensisi­jaise­na ope­tustapana etäopetusta.

       Vastaa

13. Lip­pu­jen hin­toi­hin niin korkea hait­tavero, että turhim­mat matkat jäävät tekemät­tä. Jos koro­nan jäl­keenkin kysyn­tä on pysyvästi alem­pi etätöi­den vuok­si, meno­ja pitää kar­sia vastaavasti.

    Vastaa

14. No niin, teiltähän tuli lau­takun­nas­ta nyt lop­pu­jen lopuk­si aika kova lausun­to. Mie­lenki­in­toista nähdä Höselin todel­liset kasvot. Viitataanko yhden jäsenkun­nan lausun­toon kin­taal­la, vai…

    Vastaa

15. Keskustelu on hie­man huvit­tavaa. Olen kom­men­toin­ut tänne aikaisem­min, var­maan jo lähem­mäs vuosi sit­ten että mah­dol­lis­es­ti paljon lisään­tyvä pyöräi­ly (tätähän on suositel­tu) johtaa samaan tulok­seen. Nyt yhtäkkiä ilmas­to­myön­teiset toimet ovatkin jonkin­lainen kri­isi. Kyl­lä tässä on kyseessä täysin tavoitel­tu lop­putu­los, ihmiset eivät vain ymmärtäneet etteivät halun­neetkaan sitä mitä tavoiteltiin.

    Hin­to­jen nos­tol­la tai lin­jo­jen leikkauk­sil­la sit­ten ajaudu­taan nopeasti tilanteeseen että ihmiset vähen­tävät joukkoli­iken­teen käyt­töä samal­la tahdil­la kun joukkoli­iken­teen kus­tan­nuste­hokku­ut­ta paran­netaan. Joukkoli­ikenne on volyymibisnestä. Läh­es tyhjinä aja­vat bus­sit ovat huonoa bisnestä, oli voiman­läh­teenä sit­ten sähkö tai fossiiliset.
    Nähti­in­hän vas­taa­va VR:lläkin, näen­näisen irra­tionaalis­es­ti lip­pu­jen hin­to­jen lasku taisi paran­taa VR:n kan­nat­tavu­ut­ta. Moni ekon­o­misti ja talousvi­isas on vain niin “tehokas” (mielipi­dekysymys) laskuis­saan, ettei osaa laskea yhtä viikkoa tai kuukaut­ta pidem­mälle kun puhutaan kokon­ais­vaiku­tusten arvioin­nista. Samaa viisaut­ta todis­te­taan ja nau­ti­taan nyt mm. Yhdys­val­lois­sa. Suomes­sakin moni vaka­va ihmi­nen koit­ti selit­tää kuin­ka on tärkeää olla tekemät­tä mitään.

    Vastaa

16. “Mietitään­pä, miten rav­in­tolan pitäisi tehdä saadak­seen korona-aikaiset tap­pi­onsa mak­se­tuk­si? Pitäisikö nos­taa hin­to­ja, huonon­taa ruokaa vai kär­siä vain tap­pi­ot nahois­saan? Tuskin kukaan järkevä esit­täisi muu­ta kuin tap­pi­oiden nielemistä, kos­ka hin­to­jen nos­to tai ruuan huonon­t­a­mi­nen vain lisäi­sivät rav­in­tolan ahdinkoa.”

    Tuos­sa on väärät vas­taus­vai­h­toe­hdot. On muitakin vai­h­toe­hto­ja kuin esite­tyt. Jos ate­ri­at eivät käy kau­pak­si paikan­pääl­lä syö­ty­inä aiem­paan tapaan, rav­in­to­la voi myös alkaa myy­dä esimerkik­si uusia tuot­tei­ta. Niin moni rav­in­to­la tekikin. Osa rav­in­toloista aloit­ti ruoan ulos­myyn­nin, ja osa alkoi myy­dä ihan muitakin tuot­tei­ta kuin vain ruokaa. Jotkut rav­in­to­lat kehit­tivät verkkokaup­papuoltaan, kun paikan päältä myyn­ti hyy­tyi ja niin edelleen.

    Joukkoli­iken­teeseen pätee myös se, että siel­lä olisi hyvä osa­ta nyt myy­dä myös uusia tuot­tei­ta. Jos ei muu­ta kek­si, niin HSL voisi huu­tokau­pa­ta vaik­ka oikeu­den myy­dä metrois­sa ja ratikois­sa kasvo­maske­ja, ja saa­da siitä tuloa itselleen.

    Joukkoli­iken­teen ympäristöys­täväl­lisyy­den kannal­ta väljil­lä joukkoli­iken­nevä­lineil­lä ajelu on huono asia. Jos bus­sis­sa on paljon tyhjää tilaa, per­heen täysi uudehko yksi­ty­isauto alkaa olla kasvi­huonekaa­supäästöjä matkus­ta­jak­ilo­metriä kohti vähem­män tuot­ta­va kuin vaik­ka diesel­bus­si. Metro toki kul­kee sähköl­lä, mut­ta bus­seista aika moni käyt­tää fos­si­ilista polt­toainet­ta. Joukkoli­iken­teen talousti­lan­net­ta heiken­tää vielä 1.8.2020 voimaan astunut polt­toain­everon koro­tus, joka on lisän­nyt bussien liikennöintikustannuksia.

    Vastaa

17. Mietin vielä rav­in­to­laes­imerkkiä. Rav­in­tolan kan­nat­taisi esim. vähen­tää sisäänos­to­jaan, pyytää piden­tämään jäteas­t­ian tyh­jen­nysväle­jä kun jätet­tä tulee aiem­paa vähem­män, ja vaa­tia vähin­tään siitä tule­vaa säästöä hyvitet­täväk­si vuokras­sa, vähen­tää lat­tioiden siivous­ta, jos on ulkop­uo­li­nen siivous käytössä, vähen­tää henkilökun­taku­lu­ja, sopi­en vaik­ka tule­vat lomatkin vietet­täviksi kesken koronati­lanteen, jos se vain työn­tek­i­jöille sopii, ja tarvit­taes­sa lomaut­taen tai irti­sa­noenkin henkilökun­taa, ja tehdä kaik­ki muutkin tehtävis­sä ole­vat toimet kulu­jen kar­simisek­si. Raa­ka-aineitakin se voi koit­taa neu­votel­la halvem­mik­si, jos kysyn­nän sakat­tua niis­sä olisi kil­pail­i­joil­la parem­min neu­vot­telu­varaa. Hin­to­ja voisi osin laskea ja osin nos­taa — muut­taen tuote­va­likoimaa take away­hyn parem­min sopi­vak­si. Ja mitä tap­pi­o­ta sit­ten jää, se jää nieltäväk­si. Mut­ta tap­pi­oi eivät ole mikään vakio­sum­ma, vaan omil­la toimil­la voi vaikut­taa aika paljonkin siihen, paljonko niitä tulee.

    Vas­taavasti joukkoli­iken­teessä voi tehdä paljon tap­pi­oiden min­i­moimisek­si. Voi lakkaut­taa pahiten kysyn­tän­sä menet­täneitä reit­te­jä ja aloit­taa uusia, lakkautet­tu­ja parem­min kan­nat­tavampia reit­te­jä. Vaikkei­vat nämä ajot tek­isi voit­toakaan, niin jos tekevät edes vähem­män tap­pi­o­ta kuin auto­jen seiso­tus menet­tämässä pääo­ma-arvoaan tai vielä kan­nat­ta­mat­tomampi­en reit­tien ajo, niin sekin on jo koti­in päin. Eilen Onnibus tiedot­ti omista ratkaisu­is­taan. Se lopet­ti väli­aikaises­ti ison osan lin­jois­taan. Koronatuki­akaan ei ole jaet­tu kaukobus­siy­htiöille, vaan vain lentoy­htiölle ja Finavialle, laivay­htiöille ja kaupunkien sisäiselle joukkoli­iken­teelle, joten kaukobus­siy­htiöil­lä ei ole ollut vält­tämät­tä enää kovin paljoa valin­nan­varaa, jos tap­pi­oi­ta ei kestä enää tehdä entiseen tapaan.

    Koko joukkoli­iken­nejär­jestelmä voi vielä tämän pan­demi­an jäl­keen näyt­tää ihan toisen­laiselta kuin ennen. Palu­u­ta entiseen ei vält­tämät­tä enää ole, vaan voi olla, että jotkut kaupunkiseudut Suomes­sa menet­tävät nyt joukkoli­iken­netar­jon­taansa pysyväm­min, ja että jotkut pienem­mät lin­ja-autoy­htiöt lait­ta­vat pil­lit pus­si­in. Kaiken tämän keskel­lä mie­lenki­in­toinen yksi­tyisko­h­ta on oppivelvol­lisu­u­den laa­jen­e­m­i­nen syksys­tä 2021 eteen­päin, joka tuonee uusia matkus­ta­jia joukkoli­iken­teeseen, jos yhteiskun­nan pitää jär­jestää oppivelvol­lisille koulukyy­dit, kuten perusk­oulu­unkin ne on jär­jestet­ty. Yliopis­tokaupungeis­sa asia hoituu ehkä nykyisen joukkoli­iken­n­ev­erkos­tonkin voimin, mut­ta muual­la Suomes­sa joudut­ta­neen luo­maan myös uut­ta joukkoli­iken­netar­jon­taa vas­taa­maan toisen asteen oppivelvol­lis­ten tarpeita.

    Vastaa

18. Viimek­si mainit­tuun asi­aan liit­tyy mm. tällaista:

    “Oppivelvol­lisu­u­den laa­jen­t­a­mi­nen tuo mukanaan koulukul­je­tusten mak­sut­to­muu­den. Tämä tarkoit­taa sitä, että 43 euron kuukausit­tainen omavas­tu­u­o­su­us pois­tuu koulumatkat­ues­ta. Koulumatkatu­keen on oikeut­tu, jos kuukausit­taiset kulut kulkemis­es­ta ovat vähin­tään 54 euroa.
    Lisäk­si toisen asteen opiskelun­sa aloit­tavien nuorten kor­vat­tavis­sa ole­van koulumatkan vähim­mäispitu­us laskee.
    – Kilo­metrimäärä las­kee kymmen­estä seitsemään”
    https://yle.fi/uutiset/3–11813041

    Opiske­li­jat saanevat ilmaiset matkat joukkoli­iken­teeseen, jos joukkoli­ikenne on tar­jol­la, ja ne, joille joukkoli­iken­netar­jon­taa ei ole tar­jol­la, saanevat jonkin eri­tyisko­r­vausjär­jestelmän, jos­sa matkat kor­vat­ta­neen rahana. Uuden koulumatkat­uen yksi­tyisko­h­dat ovat vielä julkaise­mat­ta, eli ei ole selvil­lä, paljonko matkatukea saisi vaikka­pa mopol­la tai mopoau­tol­la koulu­un 10 km suun­taansa päivit­täin ajel­e­va opiske­li­ja, jon­ka kodista kohtu­ullisel­la etäisyy­del­lä joukkoli­iken­net­tä ei ole tar­jol­la koulun suun­taan, tai että kor­vaako val­tio matkaku­lut sil­loinkin kokon­aan, jos vaikka­pa joku Helsingis­sä asu­va alkaa käy­dä päivit­täin Turus­sa ammat­tik­oulus­sa. Tai miten suh­taudu­taan vaikka­pa kimp­pakyy­dil­lä koulu­un tule­vien matkaku­lu­jen kor­vaamiseen. Aiem­min on ollut sen ver­ran iso omavas­tu­u­o­su­us, ja niin iso kilo­metri­ra­ja, että mon­et eivät ole koulumatkatukea saa­neet. Aiem­min vaikka­pa 8 kilo­metrin koulumatkalta ei saanut tukea yhtään, jol­loin matkaku­lut saat­toi säästää, jos pyöräili sel­l­aisen matkan. Jatkos­sa matkan saa ilmeis­es­ti joukkoli­iken­teessä ilmaisek­si, jos matkaa on vähin­tään 7 km, mikä lisän­nee joukkoli­iken­teen käyttöä.

    Vastaa

19. Pan­demia on nyt jo pitkän aikaa ollut ohi. Tai ei vält­tämät­tä pan­demia, kun korona jäi kiertämään, mut­ta julki­nen reagoin­ti siihen lop­pui. Mut­ta etä­työ jäi yleisek­si, ja HSL:lle jäi sama talousongel­ma. Tosin sil­lä erol­la että välis­sä nousi ener­gian ja ajoneu­vo­jen hin­nat ja nyt on kovat paineet kul­jet­ta­jien palkko­jenkin isom­mille koro­tuk­sille, kun kaik­ki muutkin hin­nat ovat nousseet. Nyt sitä koite­taan sit­ten ratkoa HSL:n talouden epä­tas­apain­oa hin­nanko­ro­tuksin, kun palve­lu­ta­son huonon­t­a­mi­nen ja tap­pi­oiden nielem­i­nen kun­tien kirs­tus­ta laa­jem­mas­sa mit­takaavas­sa eivät houkut­tele enää. Tosin oha ihmi­sistä on uhan­nut jäädä etätöi­hin, jos hin­nat nou­se­vat. Esitet­ty hin­to­jen nousu sinän­sä on aika samaa suu­ru­us­lu­okkaa kuin yleinen inflaa­tiokin on täl­lä het­kel­lä, eli tyyli­in 8 pros­entin suuruusluokkaa.

    Vastaa