Lapsiperheiden asuntotilanteen helpottaminen on keskeinen asuntopolitiikan päämäärä

Asun­tosi­joit­ta­jat valit­ta­vat päivän Hesaris­sa, ettei Helsinki­in raken­neta tarpeek­si pieniä yksiöitä.

Muu­ta­ma huo­mau­tus käyte­ty­istä argu­menteista: Se, että 49 pros­ent­tia ruokakun­nista on yhden hen­gen ruokakun­tia, antaa tilanteesta väärän kuvan. Puo­let pienistä ruokakun­nista on eläkeläis­ruokakun­tia, jot­ka eivät halua asua yksiössä, vaan van­has­sa per­hea­sun­nos­saan. Itsekin kuu­lun tähän ryh­mään. Eläkeläiset eivät muu­ta pienem­pään asun­toon las­ten muutet­tua pois kotoa varsinkaan, kun tämä on halut­tu estää varain­si­ir­toverol­la, joka syö pienem­pään asun­toon muut­tamis­es­ta koitu­van taloudel­lisen hyö­dyn kokonaan.

Met­so­la huo­maut­taa, että kyl­lä lap­siper­heet löytävät asun­non, kun asi­aa tarkastelee seudullis­es­ti. Vaik­ka Helsingistä eivät löy­däkään, ympäryskun­nista löytävät. Tämä on juuri se syy, mik­si Helsin­ki halu­aa puo­lus­taa lap­siper­heitä omas­sa asun­tokan­nas­saan. Me halu­amme pitää yllä tas­a­puolista asujaimistoa

Väite, että markki­nat nos­ta­vat per­hea­sun­to­jen hin­nat niin korkeik­si,  ettei kenel­läkään ole varaa niihin, on sisäis­es­ti epäloogi­nen. Muis­tut­taa väitet­tä, että siel­lä on niin paljon ihmisiä, ettei siel­lä voi olla kukaan. Isot asun­not ovat kalli­ita, kos­ka niitä on vähän ja oli­si­vat vielä kalli­impia, jos niitä olisi vielä vähem­män. Kun niitä tehdään lisää, niiden hin­ta halpe­nee. Kyl­lä per­hea­sun­toi­hin löy­tyy aina asukas, mut­ta neliöhin­nas­ta joutuu ehkä tin­kimään. Lap­siper­hei­den asumiskus­tan­nusten alen­t­a­mi­nen on kun­ni­akas päämäärä.

Kun kaavas­sa määrätään tekemään rak­en­ta­jan kannal­ta epäedullisia per­hea­sun­to­ja 20 neliön kop­pi­en sijaan, se ei tee asun­noista kalli­impia. Kos­ka kaa­va on sijoit­ta­jan kannal­ta epäedulli­nen, raken­nu­soikeu­den hin­ta laskee.

Hesarin tek­stistä saat­toi saa­da sen käsi­tyk­sen, että Helsin­gin valmis­telemien ohjei­den mukaan uusista asun­noi­ta puo­let pitäisi olla per­hea­sun­to­ja. Todel­lisu­udessa pin­ta-alas­ta pitää puo­let men­nä per­hea­sun­toi­hin eli vähin­tään kolmioi­hin. Käytän­nössä tämä tarkoit­taa, että vajaa kol­mannes asun­noista olisi per­hea­sun­to­ja. Se ei minus­ta ole kohtu­u­ton vaatimus.

Lap­siper­hei­den puo­lus­t­a­mi­nen raaoil­la asun­tomarkki­noil­la on van­has­taan asun­topoli­ti­ikan keskeinen päämäärä. Niin sen tulee olla myös Helsingissä.

Jatkos­sa asun­to­jen halut­tuun kokoon vaikut­taa yleistyvä etä­työsken­te­ly. Yksi maku­uhuone tarvi­taan työhuoneeksi.

Sama vaa­timus eri kaupungi­nosis­sa on sen sijaan aika turha.

 

54 vastausta artikkeliin “Lapsiperheiden asuntotilanteen helpottaminen on keskeinen asuntopolitiikan päämäärä”

  1. Eikö laspiper­heitä olisi läpinäkyväm­pää ja siten reilumpaa tukea suo­raan sosi­aali­avus­tuksi­na kuin että luovute­taan tont­ti­maa­ta markki­nahin­taa halvem­mal­la, kos­ka per­hea­sun­to­vaa­timus? Kus­tan­nus näky­isi bud­jetis­sa, nyt kus­tan­nus on saa­mat­ta jääneitä tulo­ja, eikä näy missään.

    Tämä on kyl­lä vas­toin kaikkea sitä, mitä yleen­sä näistä asioista horiset ja ihme­tyt­tää blo­gin pitkäaikaista luk­i­jaa suuresti? Onko Arhin­mä­ki kaa­pan­nut tilisi?

    Sokea piste?

    1. Eikö laspiper­heitä olisi läpinäkyväm­pää ja siten reilumpaa tukea suo­raan sosi­aali­avus­tuksi­na kuin että luovute­taan tont­ti­maa­ta markki­nahin­taa halvem­mal­la, kos­ka perheasuntovaatimus?

      Tämä on eri asia. Jos ain­oat “edun­saa­jat oli­si­vat nuo lap­siper­heet, asia olisi noin kuin san­ot, mut­ta kun tavoit­teena on sosi­aa­li­nen eheys ja yhteiskun­nan toimivu­us, asia muut­tuu aivan toisek­si. Siinä on kyse ulkois­vaiku­tuk­ses­ta. Meil­lä on paljon esimerkke­jä kaupungeista, jot­ka erivät ole huole­hti­neet sosi­aalis­es­ta ehey­destä, ja jäl­jet peloittavat.

      1. Osmo Soin­in­vaara: Tämä on eri asia. Jos ain­oat ”edun­saa­jat oli­si­vat nuo lap­siper­heet, asia olisi noin kuin san­ot, mut­ta kun tavoit­teena on sosi­aa­li­nen eheys ja yhteiskun­nan toimivu­us, asia muut­tuu aivan toisek­si. Siinä on kyse ulkois­vaiku­tuk­ses­ta. Meil­lä on paljon esimerkke­jä kaupungeista, jot­ka erivät ole huole­hti­neet sosi­aalis­es­ta ehey­destä, ja jäl­jet peloittavat.

        No nyt en ymmär­rä enää yhtään. Eli kyse ei ole ensisi­jais­es­ti lap­siper­hei­den tukemis­es­ta, vaan kaikkien niiden tukemis­es­ta, joil­la on varaa tai tarve isoon asuntoon?

        Miten tämä, että yksi­na­suvil­la pien­i­t­u­loisil­la ei ole mah­dol­lisu­ut­ta asua kaupungis­sa, edis­tää sosi­aalis­es­ta ehey­destä huolehtimista?

        Ylipään­sä, mik­si yksi­na­su­vien alle keski­t­u­lois­t­en tarpei­ta ei nähdä yhtä tärkeänä kuin muiden, sil­lä Helsin­gin asun­topoli­ti­ik­ka on ihan suo­ranaista perseen­näyt­töä heille? Ei monel­la ole saumo­ja ottaa yksin 250k lainaa.

  2. Ainakin vaatisi vähän parem­pia perustelui­ta kuin että lap­siper­hei­den tukem­i­nen on tärkeää ja tämä on pitkä lin­ja. Jos lap­siper­hei­den tukem­i­nen on tärkeää, se voi silti näkyä budjetissa.

  3. Hyvä kir­joi­tus , jos­sa paljon oikeaa asi­aa ja pohdiskelua ‚fak­toil­la ryyditettynä.
    Varain­si­ir­tovero ei kyl­läkään ole niin suuri että se söisi pienem­pään asun­toon muu­ton taloudel­lisen hyö­dyn. Omaa koke­mus­ta asi­as­ta on.

    1. Varain­si­ir­tovero ei kyl­läkään ole niin suuri että se söisi pienem­pään asun­toon muu­ton taloudel­lisen hyö­dyn. Omaa koke­mus­ta asi­as­ta on.

      Lask­itko oikein? Jos muu­tat asun­nos­ta, jon­ka arvo on 400 000 € asun­toon, jon­ka arvo on 300 000 €, et voi laskea hyödyk­sesi 100 000 euroa, kos­ka asun­to­var­al­lisu­ute­si on samal­la laskenut 100 000 euroa. Hyö­tysi on reaa­liko­rko tuos­ta 100 000 eurosta. Juuri nyt reaa­liko­rko on negati­ivi­nen, mut­ta olete­taan, että se olisi niinkin suuri kuin yksi pros­ent­ti. Hyödyt siis tuhat euroa vuodessa, mut­ta varain­si­ir­tovero (puo­let moilem­pi­en kaup­po­jen varain­si­ir­toveros­ta) on 7000 euroa. Se syö siis seitwsemän vuo­den hyö­dyn. Lisäk­si muut­tokus­tan­nuk­set muu­ta­man ton­nin, joten pienem­pään asun­toon muut­to ei kannata.

      1. Osmo Soin­in­vaara:
        […] Juuri nyt reaa­liko­rko on negati­ivi­nen, mut­ta olete­taan, että se olisi niinkin suuri kuin yksi prosentti. […]

        Onko oikea käytet­tävä pros­ent­tiluku rahamarkki­noiden korko­ta­so, kun puhutaan ihmis­es­tä eikä pankista? Itse käytän pörssiosakkeista saat­ua tuot­toa, joka on viimeisen 100 vuo­den ajan ollut keskimäärin 6 — 7 %. Tämä siis edel­lyt­täen, että sijoit­taa pitkäk­si aikaa (> 20 v.) eikä her­mostu muu­ta­man vuo­den taan­tu­mista. Kes­ki-iässä saatu myyn­tivoit­to kan­nat­taisi sijoit­taa lop­puelämäk­si hajaute­tusti osakkeisi­in (esim. ETF:iin) ja tarvit­taes­sa käy­dä “syömässä kuor­mas­ta”. Ja varokaa pankkien “sijoi­tus­neu­vo­jia”!

      2. QTC: Itse käytän pörssiosakkeista saat­ua tuot­toa, joka on viimeisen 100 vuo­den ajan ollut keskimäärin 6 – 7 %. Tämä siis edel­lyt­täen, että sijoit­taa pitkäk­si aikaa (> 20 v.) eikä her­mostu muu­ta­man vuo­den taan­tu­mista. Kes­ki-iässä saatu myyntivoitto 

        Osmo kir­joit­ti tässä eläkeläisen vai­h­toe­hdoista. Nykyään, kun lapset, varsinkin Helsingis­sä, saadaan usein myöhään 30–40‑v. iässä, niin voisi kai olet­taa, että jo las­ten takia sitä per­hea­sun­toa pide­tään kuusikymp­pisek­si asti. Siitä ei ole pitkä mat­ka eläk­keelle. Vii­sai­ta sijoit­tamisen nyrkkisään­töjä, kuten 80-ikä % osakkeisi­in, nou­dat­ta­va ei tuos­sa vai­heessa enää sijoi­ta 20 vuo­den aikahorisontilla.

      3. Oman koke­muk­sen perus­teel­la pienem­mässä asun­nos­sa on yksi muka­va hyö­ty: vähem­män siiv­ot­tavaa. Ero on todel­la huo­mat­ta­va, kun muut­taa 110 neliön asun­nos­ta 70 neliöiseen. Samal­la myös juok­se­vat asumisku­lut (vastike) laske­vat 2000 — 3000 € vuodessa.
        Melkoinen muut­to saa olla, jos siihen muu­ta­ma ton­ni menee. Auto + 3 miestä mak­sa­vat ehkä 200 €/h brut­tona — kotitalousvähennys.

        Vinkkinä niille, jot­ka pitävät las­ten vierailu­jen var­al­ta (2 kertaa/vuosi?) ylimääräistä huonet­ta: lapsen­lapset yöpyvät iso­van­hempi­en luona, van­hem­mat naut­ti­vat kah­denkeski­sistä hotelliöistä.

      4. Osmo Soin­in­vaara: Lask­itko oikein? Jos muu­tat asun­nos­ta, jon­ka arvo on 400 000 € asun­toon, jon­ka arvo on 300 000 €, et voi laskea hyödyk­sesi 100 000 euroa, kos­ka asun­to­var­al­lisu­ute­si on samal­la laskenut 100 000 euroa. Hyö­tysi on reaa­liko­rko tuos­ta 100 000 eurosta. Juuri nyt reaa­liko­rko on negati­ivi­nen, mut­ta olete­taan, että se olisi niinkin suuri kuin yksi pros­ent­ti. Hyödyt siis tuhat euroa vuodessa, mut­ta varain­si­ir­tovero (puo­let moilem­pi­en kaup­po­jen varain­si­ir­toveros­ta) on 7000 euroa. Se syö siis seitwsemän vuo­den hyödyn. 

        Minus­ta hyödyt 100 000€ — verot ja muut­tokus­tan­nuk­set kos­ka rahavaran­toai on muut­tunut lik­vidi­in muo­toon. Ok, sen voi hoitaa kään­teisil­lä asun­to­laival­la, mut­ta voidaan tode­ta että 95%ia ihmi­sistä ei tule niitä kum­minkaan otta­maan kos­ka se tun­tuu ikävältä, joten mielestäni lik­vidik­si muut­ta­mi­nen pitää tässä tilanteessa laskea tulok­si* taik­ka hyödyk­si , vaik­ka peri­aate­ta­sol­la laskel­masi on oikein.

        Jos tarkoi­tus on vain sijoit­taa niin pks asues­sa hyvä arvaus on, että asun­non hin­ta nousee. Jos rahaa ei tarvitse, koko laskel­mas­sa ei ole point­tia kun muut­ta­mi­nen on niin raskas­ta ja nor­maali korkokin jää erinäis­ten vero­jen ja kus­tan­nusten takia ihan pikkurahoiksi.

        Kuitenkin tuol­la rahal­la han­k­ki ison läjän kaiken­laista apua, vaikka­pa kotisiivousta.

        *) vaikka­pa vir­tu­aalisek­si tulok­si tai hyödyk­si. Ihmi­nen ei erit­tele sitä, mis­tä rahat pankki­tilille ilmestyvät, eikö hän tyyp­il­lis­es­ti myöskään laske asun­to­var­al­lisu­u­den muu­tos­ta tuloksi

      5. Osmo Soin­in­vaara: Lask­itko oikein? Jos muu­tat asun­nos­ta, jon­ka arvo on 400 000 € asun­toon, jon­ka arvo on 300 000 €… 

        Enem­män tämä on maakun­tien ongel­ma, sil­lä tääl­lä vero on kaksinker­tainen (4%).

        Asun­nois­sa kan­nat­taisi tehdä usein sukupol­ven vai­h­dos. Itsekin voisin mielel­läni vai­h­taa tule­vaisu­udessa oman asun­toni lapsen kanssa päit­täin. Se tarvit­see lisää tilaa ja itsel­läni sitä on liikaa. Jos näi­den kämp­pi­en yhteen­las­ket­tu arvo on sen 700 000, niin veroa siitä pitäisi mak­saa 28 000 euroa ja molem­milel osa­puo­lille vielä noin ton­nin kau­pankäyn­tiku­lut. Yht. 30 000 euroa. Siihen vielä päälle se, että verot­ta­ja kuitenkin noter­aa sen välis­sä ole­van 100 000 euroa lah­jak­si. Ehkä tämän veron pysty­isi kiertämään?

        Kuitenkin se noin 30 000 euron mak­su tyhjästä ei tule kuu­loon, joten sil­lä rahal­la tehdään laa­jen­nus lapsen taloon ja minä jatkan tyhjien huonei­den lämmittämistä.

  4. “Lap­siper­hei­den asumiskus­tan­nusten alen­t­a­mi­nen on kun­ni­akas päämäärä.”

    Mut­ta miten tämä tehdään? Iso­jen asun­to­jen kaavoit­ta­mi­nen ei ole yleis­pätevä ratkaisu. Dinkku­pari vie mak­sukykyisem­pänä ison asun­non ennen saman tulota­son lap­siper­het­tä; varakas sinkku ennen vähempi­varaista per­het­tä; jne.

    “Kun kaavas­sa määrätään tekemään rak­en­ta­jan kannal­ta epäedullisia per­hea­sun­to­ja 20 neliön kop­pi­en sijaan, se ei tee asun­noista kalli­impia. Kos­ka kaa­va on sijoit­ta­jan kannal­ta epäedulli­nen, raken­nu­soikeu­den hin­ta laskee.”

    Mitkä tahansa kaavamääräyk­set (tiet­tyyn rajaan asti) eivät vaiku­ta asun­to­jen markki­nahin­taan, vaan vaikut­ta­vat raken­nu­soikeu­den hin­taan. Esim. Helsingis­sä, jos­sa kaupun­ki omis­taa paljon tont­ti­maa­ta, tämä tarkoit­taa tulon­si­ir­toa kaik­il­ta kaupunki­laisil­ta joillekin har­voille. Jos halu­taan tukea lap­siper­heitä, suo­ra rahalli­nen tuki saat­taisi olla parem­pi ratkaisu kuin kaavamääräyk­sien tekem­i­nen. Mut­ta jos oikeasti ongel­ma on, että halvoille asun­noille on eniten kysyn­tää, pitäisi vaan kaavoit­taa paljon lisää, ihan vaan kerrosneliöitä.

  5. Markki­na­t­alous voit­ti suun­nitel­mat­alouden, kos­ka markki­nat pystyvät kohdis­ta­maan resurssit parem­min. Keskuskomiteal­la ei ole kykyä markki­noi­ta parem­min kohden­taa resursse­ja. Jos yksiöistä saa parhaan hin­nan, sil­loin se tarkoit­taa, että niille on eniten kysyntää. 

    Helsin­gin päätös estää markki­noiden tehokkaan toimin­nan ja korot­taa asumisen hintaa.

    1. Kysymys on mys aikaikku­nas­ta ja siitä seu­raavas­ta markkiqavirheestä. Talot raken­netaan sadak­si vuodek­si. Sil­loin on kat­sot­ta­va, mil­laisia asun­to­ja tarvi­taan ehkä viidenkymme­nen vuo­den päästä. Mis­sää län­sieu­roop­palaises­sa kaupungis­sa ei asu­ta niin pienis­sä asun­nois­sa kuin mitä sijoit­ta­jat halu­a­vat nyt rak­en­taa. Rak­en­ta­ja ajat­telee vain vuo­den eteenpäin.
      Rak­en­ta­jan lyhyt­näköisyy­den näkee Kivistössä. Uskoiat, että voidaan rak­en­taa läh­es pelkkiä yksiöitä. nYT NÄMÄ YKSÖT JÄÄVÄT KÄTEEN.

      1. Osmo Soin­in­vaara:
        Kysymys on mys aikaikku­nas­ta ja siitä seu­raavas­ta markkiqavirheestä. Talot raken­netaan sadak­si vuodek­si. Sil­loin on kat­sot­ta­va, mil­laisia asun­to­ja tarvi­taan ehkä viidenkymme­nen vuo­den päästä. 

        Joo, ei raken­neta nyky­isiä talo­ja sadak­si vuodek­si. Ei edes runk­o­ja. 50 vuo­den päästä voidaan rak­en­taa uusik­si, joten ei tarvitse tei­dän siel­lä keskuskomiteios­sa niin pitkälle suunnitella.

      2. j‑lu: Joo, ei raken­neta nyky­isiä talo­ja sadak­si vuodek­si. Ei edes runk­o­ja. 50 vuo­den päästä voidaan rak­en­taa uusik­si, joten ei tarvitse tei­dän siel­lä keskuskomiteios­sa niin pitkälle suunnitella. 

        En tiedä, mikä on nyky­isin raken­net­tavien talo­jen lasken­nalli­nen ikä ja mil­lainen on niiden kor­jat­tavu­us, mut­ta usein tois­tet­tu 50 vuot­ta on jär­jetön­tä. Tuol­la ajatuk­sel­la (runko kestää 50 vuot­ta) Helsin­gin nykyi­nen rautatiease­ma olisi puret­tu 1970-luvul­la ja nyt olisi menos­sa uudem­man purku, Eduskun­tat­alosta ver­sios­ta 3 voisi aloit­taa pian suun­nit­teluk­il­pailun, Temp­peli­aukion kirkko puret­ti­in viime vuon­na ja Pohjois­es­pan kiv­i­talo­jen kol­mas sukupolvi läh­esty­isi elinkaaren­sa puo­liväliä. Miten kiin­nos­ta­va mah­taisikaan olla Tallinnan uusi kaupun­ki trendikkäänä parikymppisenä?

        Selvää on, että mikään raken­nus ei kestä ikuis­es­ti eikä pysy hyvässä kun­nos­sa edes sitä 50 vuot­ta, jos siitä ei pide­tä huol­ta eikä tehdä kor­jauk­sia. Niin pitää kuitenkin rak­en­taa, että voidaan kor­ja­ta. Etenkin perus­tus­tuk­set ja runko tulisi toteut­taa “ikuis­es­ti” ylläpi­det­täviksi. Sel­l­aisi­a­han ovat van­hat hir­si­talot ja vaik­ka ne Tallinnan van­han kaupun­gin kivi­raken­nuk­set. Myös uusil­la teknisil­lä ratkaisuil­la pystytään var­masti samaan, jos vain halutaan.

      3. TJAboa: En tiedä, mikä on nyky­isin raken­net­tavien talo­jen lasken­nalli­nen ikä ja mil­lainen on niiden kor­jat­tavu­us, mut­ta usein tois­tet­tu 50 vuot­ta on järjetöntä.Tuolla ajatuk­sel­la (runko kestää 50 vuot­ta) Helsin­gin nykyi­nen rautatiease­ma olisi puret­tu 1970-luvul­la ja nyt olisi menos­sa uudem­man purku, Eduskun­tat­alosta ver­sios­ta 3 voisi aloit­taa pian suun­nit­teluk­il­pailun, Temp­peli­aukion kirkko puret­ti­in viime vuon­na ja Pohjois­es­pan kiv­i­talo­jen kol­mas sukupolvi läh­esty­isi elinkaaren­sa puo­liväliä. Miten kiin­nos­ta­va mah­taisikaan olla Tallinnan uusi kaupun­ki trendikkäänä parikymppisenä?

        Selvää on, että mikään raken­nus ei kestä ikuis­es­ti eikä pysy hyvässä kun­nos­sa edes sitä 50 vuot­ta, jos siitä ei pide­tä huol­ta eikä tehdä kor­jauk­sia. Niin pitää kuitenkin rak­en­taa, että voidaan kor­ja­ta. Etenkin perus­tus­tuk­set ja runko tulisi toteut­taa ”ikuis­es­ti” ylläpi­det­täviksi. Sel­l­aisi­a­han ovat van­hat hir­si­talot ja vaik­ka ne Tallinnan van­han kaupun­gin kivi­raken­nuk­set. Myös uusil­la teknisil­lä ratkaisuil­la pystytään var­masti samaan, jos vain halutaan.

        Uusien talo­jen rak­en­tamises­sa ongel­ma ei ole, etteikö niitä voisi tehdä “ikuisik­si”, vaan se, että raken­nus­määräyk­set ja usein jo kaavamääräyk­set estävät tekemästä kestävää ja järkevää. Esimerkik­si sinän­sä hyvää tarkoit­ta­vat ilman­vai­h­to- ja läm­möner­istys­vaa­timuk­set johta­vat läh­es väistämät­tä homet­aloi­hin, etenkin kouluis­sa ja muis­sa julk­si­sis­sa raken­nuk­sis­sa. Niiden yhteis­vaiku­tus­ta ei ole selvitet­ty. Niin­pä uudehkotkin koulut tai päiväkodit ovat remon­tin tarpeessa. Ilman­vai­h­toa pitäisi ajaa 100% tehol­la koko ajan jot­ta vau­ri­oil­ta väl­tyt­täisi­in, mut­ta näin ei tapah­du, vaan yli puo­let ajas­ta IV on pois tai pienel­lä tehol­la, rak­en­teet vau­ri­oituu kun kos­teus “pump­paa” rak­en­teis­sa paine­suhtei­den vai­htelun mukana. 

        Kaavoit­ta­jal­la on niinikään kom­mer­venkke­jä jot­ka tekevät kestävän ranken­tamisen mah­dot­tomak­si, esimerkik­si vaikka­pa vaa­timus viherkatos­ta johtaa alle 50 vuodessa merkit­tävi­in reken­teel­lisi­in vau­ri­oi­hin. Muitakin vas­taavia vaa­timuk­sia näkee usein.

      4. KariS: Uusien talo­jen rak­en­tamises­sa ongel­ma ei ole, etteikö niitä voisi tehdä ”ikuisik­si”, vaan se, että raken­nus­määräyk­set ja usein jo kaavamääräyk­set estävät tekemästä kestävää ja järkevää. Esimerkik­si sinän­sä hyvää tarkoit­ta­vat ilman­vai­h­to- ja läm­möner­istys­vaa­timuk­set johta­vat läh­es väistämät­tä homet­aloi­hin, etenkin kouluis­sa ja muis­sa julk­si­sis­sa raken­nuk­sis­sa. Niiden yhteis­vaiku­tus­ta ei ole selvitetty.Niinpä uudehkotkin koulut tai päiväkodit ovat remon­tin tarpeessa. Ilman­vai­h­toa pitäisi ajaa 100% tehol­la koko ajan jot­ta vau­ri­oil­ta väl­tyt­täisi­in, mut­ta näin ei tapah­du, vaan yli puo­let ajas­ta IV on pois tai pienel­lä tehol­la, rak­en­teet vau­ri­oituu kun kos­teus ”pump­paa” rak­en­teis­sa paine­suhtei­den vai­htelun mukana. 

        Ei pitäisi ajaa 100% tehol­la vaan riit­täväl­lä tehol­la, jot­ta ali­paineis­tus säilyy.

        Yksikäsit­teinen ja selkä ohje koneel­lisel­la ilman­vai­h­dol­la varustet­tu­jen raken­nusten kohdal­la on se, ettei ilmas­toin­tia saa ikinä sam­mut­taa. Tästä huoli­mat­ta julkeansek­torin toim­i­jat edelleenkin aja­vat iv-koneet alas “vir­ka-ajan” ulkop­uolel­la perustellen tätä idoot­ti­maista tyh­myyt­tä jon­ain säästö­toime­na — tai nyky­isim­min päästö­jen vähen­nyk­senä. Mitään järkeähän tässä ei ole, kos­ka seu­rauk­se­na on suo­raan alen­tunut sisäil­man laatu ja pidem­mäl­lä tähtäimel­lä rak­en­tei­den vau­ri­oi­tu­mi­nen liial­lisen kos­teu­den vuok­si (ja entistä pahem­mat sisäilmaongelmat).

        Sinän­sä on turha kuitenkaan haikail­la “van­ho­jen ter­vei­den” raken­nusten ja “toimi­van” pain­ovoimaisen ilman­vai­h­don perään — tosi­a­sia kun on se, että pain­ovoimainen ilman­vai­h­to on riit­tämätön­tä ja toimii sil­loin kun sat­tuu sopi­vat säät ole­maan. Niin­pä sisäil­maon­gel­mat ja raken­nevau­ri­ot ovat huo­mat­tavasti yleisem­piä “wan­hois­sa hywis­sä” hatarois­sa rakennuksissa.

      5. KariS: Esimerkik­si sinän­sä hyvää tarkoit­ta­vat ilman­vai­h­to- ja läm­möner­istys­vaa­timuk­set johta­vat läh­es väistämät­tä homet­aloi­hin, etenkin kouluis­sa ja muis­sa julk­si­sis­sa raken­nuk­sis­sa. N

        Tääl­lä päin tyyp­il­lisin sisäil­maon­gelmia aiheut­ta­va koh­ta kouluis­sa on märän betonin päälle asen­net­tu mat­to. Sil­lä ei ole kyl­lä mitään tekemistä ilman­vai­h­don kanssa. Kyseessä on ihan puh­das tunarointi.

        Ok, kyl­lä liian tiukat eris­te­vaa­timuk­set ovst ongel­ma, mut­ta useim­miten ongel­mat johtu­vat ihan käsit­tämät­tömästä tunaroinnista.

        En ole myöskään koskaan tavan­nut pain­oil­ma­toimk­s­ta ilman­vai­h­toa, joka oisi toimin­ut edes etäis­es­ti lämpimäl­lä elikkä kesäisin.

      6. Ei ilman­vai­h­don sulkemista viikon­lopuik­si jne. min­un tietääk­seni ole raken­nus­määräyk­si­in kir­jat­tu. Se on kun­tien tapa etsiä säästöjä. On tietysti jär­jetön­tä, että tästä säästämi­nen johtaa kalli­isi­in kor­jauskus­tan­nuk­si­in. Samoin tun­tuu oudol­ta, että raken­netaan melko näyt­täviä koulu­raken­nuk­sia, mut­ta niiden käyt­tökus­tan­nuk­si­in ei olekaan varaa. Tämä johtunee, näin ole­tan, kir­jan­pitokäytän­nöistä ja kun­tat­alouden sään­nöistä. Raken­nus on investoin­ti ja kir­jataan taseeseen, ilman­vai­h­to taas vaikut­taa kulu­na tuloslaskel­maan. Tässä blo­gis­sa on ollut muu­tamia kir­joituk­sia, jois­sa on käsitel­ty kun­tat­alouden sään­töi­hin liit­tyviä ongelmia, ei tosin var­maankaan juuri tätä ilman­vai­h­toasi­aa. Koneel­liseen ilman­vai­h­toon liit­tyy kyl­lä paljon teknisiäkin ongelmia, esimerkik­si omas­sa työ­paikas­sani tehti­in todel­la mas­si­ivi­nen (eli kallis) perusko­r­jaus ilman­vai­h­to­lait­teis­toon, mut­ta ei se oikein hyvä ole vaik­ka sitä on säädet­ty ties kuin­ka mon­ta ker­taa. Aina jos­sain on liian kylmä tai kuuma ja iltapäivää kohden ilman­laatu heikke­nee ja tekee mieli ava­ta ikkunoi­ta. Oma näke­myk­seni on se, että alan osaami­nen ei yksinker­tais­es­ti vas­taa hintatasoa. 

        KariS: Uusien talo­jen rak­en­tamises­sa ongel­ma ei ole, etteikö niitä voisi tehdä ”ikuisik­si”, vaan se, että raken­nus­määräyk­set ja usein jo kaavamääräyk­set estävät tekemästä kestävää ja järkevää. Esimerkik­si sinän­sä hyvää tarkoit­ta­vat ilman­vai­h­to- ja läm­möner­istys­vaa­timuk­set johta­vat läh­es väistämät­tä homet­aloi­hin, etenkin kouluis­sa ja muis­sa julk­si­sis­sa raken­nuk­sis­sa. Niiden yhteis­vaiku­tus­ta ei ole selvitetty.Niinpä uudehkotkin koulut tai päiväkodit ovat remon­tin tarpeessa. Ilman­vai­h­toa pitäisi ajaa 100% tehol­la koko ajan jot­ta vau­ri­oil­ta väl­tyt­täisi­in, mut­ta näin ei tapah­du, vaan yli puo­let ajas­ta IV on pois tai pienel­lä tehol­la, rak­en­teet vau­ri­oituu kun kos­teus ”pump­paa” rak­en­teis­sa paine­suhtei­den vai­htelun mukana. 

        Kaavoit­ta­jal­la on niinikään kom­mer­venkke­jä jot­ka tekevät kestävän ranken­tamisen mah­dot­tomak­si, esimerkik­si vaikka­pa vaa­timus viherkatos­ta johtaa alle 50 vuodessa merkit­tävi­in reken­teel­lisi­in vau­ri­oi­hin. Muitakin vas­taavia vaa­timuk­sia näkee usein.

      7. Cita­tion need­ed väit­teelle, että sosi­aa­li­nen eheys ja yhteiskun­nan toimisu­us on parem­pi täl­lä tei­dän tavallanne.

        Homogeenisen kaupun­gin tuot­ta­mi­nen aiheut­taa sen, ettei kukaan saa sitä mitä halu­aa. Oikeasti pitäisi rak­en­taa niitä bilekaupungi­nosia joiden taloi­hin raken­netaan pelkkiä yksiöitä, ihan vaan jot­ta ne baar­it ja yök­er­hot saadaan pois niistä osista kaupunkia, mis­sä jen­gi halu­aa elää rauhassa.

        Osmo Soin­in­vaara:
        Kysymys on mys aikaikku­nas­ta ja siitä seu­raavas­ta markkiqavirheestä. Talot raken­netaan sadak­si vuodek­si. Sil­loin on kat­sot­ta­va, mil­laisia asun­to­ja tarvi­taan ehkä viidenkymme­nen vuo­den päästä. Mis­sää län­sieu­roop­palaises­sa kaupungis­sa ei asu­ta niin pienis­sä asun­nois­sa kuin mitä sijoit­ta­jat halu­a­vat nyt rak­en­taa. Rak­en­ta­ja ajat­telee vain vuo­den eteenpäin.
        Rak­en­ta­jan lyhyt­näköisyy­den näkee Kivistössä. Uskoiat, että voidaan rak­en­taa läh­es pelkkiä yksiöitä. nYT NÄMÄ YKSÖT JÄÄVÄT KÄTEEN.

        Mik­si talot pitää raken­netaan sadak­si vuodek­si? Kuka tämän päätök­sen on tehnyt? Mik­sei niitä voisi oikeasti rak­en­taa 30–40v aika jän­teel­lä puret­tavak­si ennen isoa putkire­mont­tia ja peruskorjausta?

        Mik­si tämäkin pitää päät­tää viras­tossa, eikä sitä päätöstä voi jät­tää markki­noiden tehtäväksi?

      8. Sepi:
        Cita­tion need­ed väit­teelle, että sosi­aa­li­nen eheys ja yhteiskun­nan toimisu­us on parem­pi täl­lä tei­dän tavallanne.

        Homogeenisen kaupun­gin tuot­ta­mi­nen aiheut­taa sen, ettei kukaan saa sitä mitä halu­aa. Oikeasti pitäisi rak­en­taa niitä bilekaupungi­nosia joiden taloi­hin raken­netaan pelkkiä yksiöitä, ihan vaan jot­ta ne baar­it ja yök­er­hot saadaan pois niistä osista kaupunkia, mis­sä jen­gi halu­aa elää rauhassa.

        Yhteiskun­nan toimin­nan kannal­ta olen­naista on sosi­aa­li­nen kon­trol­li. Pahek­su­vasti kat­se­l­e­va mum­mo tai las­ten­vaunu­ja työn­tävä isä ovat melkein yhtä tehokkai­ta pidäkkeitä epä­sosi­aaliselle käytök­selle kuin poli­isi. Ihmi­nen on sosi­aa­li­nen eläin ja halu­aa muiden hyväksyn­tää — ja vält­tää halvek­sun­taa. Tämän vuok­si työssäkäyvän keskilu­okan levit­tämi­nen mah­dol­lisim­man laa­jasti kävelemään kaupun­gin katu­ja on suo­tavaa. Jokainen autossaan istu­va ihmi­nen tarkoit­taa, että yksi kul­makar­va­pari ei ole kurtis­tu­mas­sa kadul­la tai julkises­sa liikenteessä.

        Kos­ka suurin osa sosi­aalis­es­ti pahek­su­tus­ta toimin­nas­ta on myös tek­i­jöit­ten­sä kannal­ta haitallista (humal­tumi­nen, muu päi­htei­den käyt­tö, rikok­set), on kaikkien kannal­ta parem­pi pyrk­iä tasaa­maan sosi­aa­li­nen kon­trol­li kaikkien kaupungi­nosien kesken. Se suo­jaa kaikkein parhait­en juuri heikoimpia.

        Mik­si talot pitää raken­netaan sadak­si vuodek­si? Kuka tämän päätök­sen on tehnyt? Mik­sei niitä voisi oikeasti rak­en­taa 30–40v aika jän­teel­lä puret­tavak­si ennen isoa putkire­mont­tia ja peruskorjausta?

        Mik­si tämäkin pitää päät­tää viras­tossa, eikä sitä päätöstä voi jät­tää markki­noiden tehtäväksi? 

        Talo­jen rak­en­t­a­mi­nen on merkit­tävä ympäristör­a­site. Pelkkä betonin valami­nen tuot­taa val­ta­van määrän hiilid­iok­sidia. Ei ole vas­tu­ullista rak­en­taa talo­ja 30–40 vuo­den käyt­töikää varten. Tulee rak­en­taa kestävästi, eivätkä markki­nat tee tätä, jollei ulkoiskus­tan­nuk­sia siir­retä niiden kannettavaksi. 

        Sosi­aalis­es­ti on lisäk­si huo­mat­ta­va, että kansa ei tajua osta­vansa “ker­takäyt­töisiä” talo­ja. Tämä näkyy hyvin siinä, miten vuokra­tont­tien arvo määräy­tyy. Osta­jat hin­noit­tel­e­vat ne ikään kuin vuokra-ajan jatku­mi­nen suun­nilleen entis­inä ehdoin olisi var­maa. Aivan samal­la taval­la 40 vuodek­si raken­netus­ta asun­nos­ta saisi 25 vuo­den kohdal­la myy­dessä saman kuin kun­nol­la tehdys­tä. Hui­jar­it pär­jäi­sivät rehellis­ten kus­tan­nuk­sel­la. Asun­tomarkki­nat eivät ole “tehokkaat”, sil­lä suurin osa markki­na­toim­i­joista ei ole ratio­naal­isia eikä heil­lä ole riit­tävää tietoa kau­pan kohteen arvosta.

        Kenenkään gryn­derin intres­sis­sä ei ole huomioi­da kuin ensi vuo­den markki­nati­lanne. Edes “yleishyödyl­lis­ten” raken­nut­ta­jien ei voi olet­taa tekevän tätä, jos johdon palkkiot on sidot­tu tulokseen.

      9. Eduskun­ta voi aivan hyvin säätää lain, jol­la yksiöi­den rak­en­t­a­mi­nen kiel­letään ja nykyi­nen ara­va-min­i­mi 35 neliömetriä vähim­mäiskokona per henkilö, sääde­tään 45 neliömetri­in. Nämä nykyiset minikanako­pit ovat itse asi­as­sa kiel­let­tyjä, mut­ta var­masti ruskeat kuoret kulke­vat kuten korkeim­man oikeu­den tuo­mar­il­la kohti grynderiä.

  6. Siihen, että lap­siper­heet jäävät nyky­isin Helsinki­in eivätkä joukoin muu­ta pois on mielestäni suurem­pi syy Helsin­gin muut­tunut tur­val­lisu­usti­lanne kuin se, että urbaani elämä olisi aiem­paa vetovoimaisem­paa. Siinä keskus­tas­sa oli vetovoimaa aiem­minkin, mut­ta hai­tat ajoi­vat pois kaupungista. Nyt hai­tat ovat vähentyneet

  7. Erit­täin tärkeä nos­to. Lap­siper­heitä luon­nol­lis­es­ti tarvi­taan jatkos­sakin. Täl­lä het­kel­lä moni on pakol­la joutunut siir­tymän pois Helsin­gin kaupunkialueelta sil­lä asun­to­jen hin­nat ovat korkeat, joka johtuu siitä että ei ole tarpeek­si iso­ja asuntoja.

    Jatkos­sakin pitää olla vaa­timus isoille asun­noille kun raken­netaan uut­ta ja ennen muu­ta pitää rak­en­taa paljon lisää kaupunkia. Korkeaa ja tiivistä sellaista.

  8. Lisäk­si kolmio on ihan nor­maali asun­non koko myös lapset­toma­lle par­ille. Erilli­nen työhuone mah­dol­lis­taa työt esim. nyt. Minus­ta lap­siper­heitä ei tarvitse tukea, mut­ta kak­sio on kahdelle usein liian pieni.

    1. Krtek:
      Lisäk­si kolmio on ihan nor­maali asun­non koko myös lapset­toma­lle par­ille. Erilli­nen työhuone mah­dol­lis­taa työt esim. nyt. Minus­ta lap­siper­heitä ei tarvitse tukea, mut­ta kak­sio on kahdelle usein liian pieni.

      Etenkin kun “mod­erni” tapa rak­en­taa kak­sioi­ta on sovit­taa n. 45 neliön tilaan ns. tupakeit­tiö, erit­täin pieni maku­uhuone ja esteetön kylpy­huone (johtuen määräyk­sistä, tiedän), jol­loin asun­nos­sa on käytän­nössä vain yksi huone johon voi jotenkin järkevästi sijoit­taa työpöy­dän. Täl­laises­sa ei ole mitään mah­dol­lisu­ut­ta pidem­män päälle tehdä etätöitä, jos kotona on toinenkin ihminen.

      Täl­lä mallil­la ns. kak­sio on minkään­laista asum­is­mukavu­ut­ta tavoitellen vain yhden ihmisen asun­to, ja pariskun­ta tarvit­see sen kolmion. Tai sit­ten van­hem­man kak­sion jos­sa on isom­mat kun­nol­la toi­sis­taan erote­tut huoneet (mh + oh) ja vielä erilli­nen keittiö.

  9. Hin­to­jen nousu saadaan lop­pumaan vain rak­en­ta­mal­la paljon enem­män. Helsingis­sä on raken­net­tu viime aikoina paljon, mut­ta olemme edelleen selvästi tarpeesta jäl­jessä. Nykyi­nen rak­en­t­a­mi­nen tulisi vähin­tään tupla­ta seu­raa­van 10 vuo­den ajak­si, jot­ta hin­to­jen nykyke­hi­tys saataisi­in pysäytet­tyä. Suurin tarve on kan­takaupunki­mais­ten aluei­den asun­noille. Niitä Helsingis­sä on aivan liian vähän.

  10. En nyt oikein ymmär­rä tuo­ta. Varain­si­ir­tovero 500 000 € hin­tais­es­ta ker­rostaloa­sun­nos­sa on 10 000 €. Jos asun­to on vai­h­don yhtey­dessä pienen­tynyt vaikka­pa 30 m²:llä, kuit­taan­tuu arvon­lisävero pienem­män yhtiö­vastik­keen joh­dos­ta noin 5–6 vuodessa. Ja jäähän siitä isom­mas­ta asun­nos­ta aika lisäk­si reip­paasti “ylimääräistä”

  11. Osmo ei se ihan noin mene. Yleistäen yhteiskun­nan sotkeu­tu­mi­nen markki­noi­hin tuot­taa aina lisäkus­tan­nuk­sia, jot­ka Helsin­gin tapauk­ses­sa kohdis­tu­vat nyt pieniä asun­to­ja tarvit­se­vi­in. Sään­te­lyn sijaan pitää olla huolis­saan markki­noiden toimin­nas­ta ja estää Koi­jarien tms määräävä markki­na-ase­ma, jos halu­taan hin­to­ja alaspäin. Eli tiivi­im­pää, pienem­piä tont­te­ja, ei kah­ta tont­tia samalle omis­ta­jalle jne. Käytän­nössä Helsin­ki tarvit­see uuden Kallion.

    1. Kalle:
      Osmo ei se ihan noin mene. Yleistäen yhteiskun­nan sotkeu­tu­mi­nen markki­noi­hin tuot­taa aina lisäkus­tan­nuk­sia, jot­ka Helsin­gin tapauk­ses­sa kohdis­tu­vat nyt pieniä asun­to­ja tarvit­se­vi­in. Sään­te­lyn sijaan pitää olla huolis­saan markki­noiden toimin­nas­ta ja estää Koi­jarien tms määräävä markki­na-ase­ma, jos halu­taan hin­to­ja alaspäin. Eli tiivi­im­pää, pienem­piä tont­te­ja, ei kah­ta tont­tia samalle omis­ta­jalle jne. Käytän­nössä Helsin­ki tarvit­see uuden Kallion.

      Tarvit­seeko joku oikeasti pienen asun­non vai onko pakko ostaa pieni asun­to, kos­ka isom­paan ei ole varaa?

      Kuka oikeasti halu­aa asua yksiössä, jos samal­la sijain­nil­la ja samal­la hin­nal­la saisi kak­sion? Tai peräti kolmion? Olen täysin var­ma, että jopa siinä tapauk­ses­sa, että asum­i­nen olisi ilmaista, useim­mat tyy­ty­i­sivät kohtu­ullisen kokoiseen asun­toon. Useim­mat sinkut ottaisi­vat luul­tavasti ison kak­sion tai kolmion, pariskun­nat 3h tai 4h+k. Lap­siper­heistä useim­mat ottaisi­vat 2 tai 3 huonet­ta enem­män kuin per­heessä on lapsia.

      Asun­to­jen korkeat hin­nat kaupunkien keskus­tois­sa ker­to­vat suo­raan sen, että kaupungeis­sa on liian vähän asun­to­ja. Liian pieni asun­to­jen määrä pakot­taa ihmiset tekemään kom­pro­mis­se­ja, kos­ka rahaa on rajal­lis­es­ti ja usein se tarkoit­taa sitä, että ihmiset tin­kivät asun­non koos­ta, kos­ka sijain­nista tin­kimi­nen pakot­taisi käyt­tämään enem­män aikaa matkus­tamiseen. Tietysti jotkut halu­a­vat asua maal­la isos­sa omakoti­talos­sa, mut­ta maaseudul­la asun­noista on jo nyt käytän­nössä yli­tar­jon­taa (hin­nat laskevat).

      Rajal­liset rajavarat ja se, että ihmiset val­it­se­vat yleen­sä mielu­um­min parem­man sijain­nin kuin isom­man asun­non, johtaa siihen, että ihmiset asu­vat ahtaam­min kuin halu­aisi­vat. Ongel­ma ei ratkea rak­en­ta­mal­la lisää pieniä asun­to­ja, vaan rak­en­ta­mal­la lisää sel­l­aisia asun­to­ja, joi­ta ihmiset toivo­vat. Sinkuille ja lapset­tomille pareille tarvi­taan kak­sioi­ta ja kolmioi­ta, pie­nille lap­siper­heille kolmioi­ta ja neliöitä ja isoille lap­siper­heille vielä isom­pia asuntoja.

      Asun­to­jen hin­taon­gel­ma ei ratkea rak­en­ta­mal­la paljon lisää sel­l­aisia asun­to­ja, joi­ta ihmiset eivät oikeasti halua. Se ratkeaa rak­en­ta­mal­la paljon lisää sel­l­aisia asun­to­ja, joista on pulaa eli vaikka­pa niitä kak­sioi­ta ja kolmioi­ta hyväl­lä sijain­nil­la. Se, joka väit­tää ihmis­ten halu­a­vat oikeasti lisää yksiöitä, ei oikeasti ajat­tele asun­to­jen osta­jien etua,vaan omaa etuaan.

  12. Varain­si­ir­toveron nimek­si pitäisi muut­taa “Muut­toran­gais­tus­mak­su”.

    1. Marko Jalo­nen:
      Varain­si­ir­toveron nimek­si pitäisi muut­taa ”Muut­toran­gais­tus­mak­su”.

      Mikään pis­tevero harvem­min tuot­taa yhteiskun­nalle mitään muu­ta kuin hait­taa. Lev­eä ja mata­la veropo­h­ja tuot­taa parhaiten.

  13. Eikö ole kuitenkin tot­ta että yksiöi­den kysyn­tä on hyvin suur­ta suh­teessa tar­jon­taan ver­rat­tuna mui­hin asun­tokokoi­hin? Ja jos yksin asu­vien määrä on ollut kasvus­sa vuosikymmenet, on se kysyn­tä siel­lä toden­näköis­es­ti myös 30 vuo­den kulut­tua? Mitä tälle voisi tehdä (muu­ta kuin rak­en­taa niitä koppeja?)

    Var­maankin sijoit­ta­jat ovat nos­ta­mas­sa yksiöi­den hin­to­ja. Mut­ta ei kai heitä oikein voi kieltää näin tekemästä? Mon­et yksin asu­vat ovat myös sosi­aalis­es­ti, ter­vey­del­lis­es­ti ja taloudel­lis­es­ti heikom­mas­sa ase­mas­sa suh­teessa per­heisi­in. Sit­ten vielä asun­tosi­joit­ta­jat ovat haaskalla osta­mas­sa kaik­ki yksiöt pois markki­noil­ta. Per­hei­den tukia ja tuk­i­joi­ta riit­tää myös val­tio­val­lan puolella.

    Per­hea­sun­to­ja menee myös kimp­pakämpik­si, jois­sa asu­vat mon­esti sanovat viihtyvän­sä, ja yhdessä asum­i­nen var­masti vähen­tää eristäy­tyneisyyt­tä. Mut­ta moni kaiketi val­it­sisi lop­ul­ta sen kopin jos se olisi taloudel­lis­es­ti mahdollista.

    1. Annetaan sit­ten raken­nut­ta­jien rak­en­taa yksiöitä niin paljon kuin sielu sietää. Mut­ta ote­taan edes säädök­set asuin­tilo­jen nukku­misti­lan äänen­ta­sos­ta käyt­töön ei vain ulkoa kan­tau­tu­van melun, vaan myös kylmälait­tei­den tuot­ta­man melun osalta.

      En tiedä, mik­si tämä 23 m² miniyk­siötren­di ei ole aiheut­tanut suurem­paa melua (köh) nukku­misym­päristön ter­veel­lisyy­destä. Ehkä sik­si, että hyvin har­va ostaa täl­laisia omak­si asun­nok­seen. Unen häiri­in­tymi­nen ja tiedostam­a­ton stres­sireak­tio ovat kuitenkin ihan viral­lis­es­ti hyväksyt­tyjä ter­veyshait­to­ja melus­ta (esim https://thl.fi/fi/web/ymparistoterveys/melu )

      Eli kun raken­netaan niitä miniyk­siöitä jos­sa keit­tiöti­la samas­sa kuin nukkuma­paik­ka, määrätään että kylmälait­tei­den pitää olla mak­sim­iää­nen­ta­soltaan 30 dBa ja keskiää­nen­ta­soltaan 25 dBa. Onnea vain täl­lais­ten lait­tei­den löytämiseen.

  14. Paljon on puhet­ta siitä miten kaavoituk­sel­la helpote­taan XYZ:n ase­maa. Ettekä helpota. Kaavoitus hait­taa kaikkien ase­maa markki­noil­la, kos­ka se vähen­tää rak­en­tamista. Kaavoitus on aina lähtöko­htais­es­ti kieltävää ja sen jäl­keen poikkeuslu­val­la sallivaa.

    Täl­lä het­kel­lä kaupunkisu­un­nit­telu­vi­ras­ton tärkein tehtävä on estää rak­en­tamista ja rajoit­taa sekä asun­to­jen, että neliöi­den määrää. Kun­nan virkamiehet tekevät har­ti­avoimin töitä ja kek­sivät mitä mon­i­naisimpia sään­töjä, joiden avul­la asun­to­jen rak­en­tamis­es­ta tehdään tahal­lis­es­ti tarpeet­toman mon­imutkaista, hidas­ta ja kallista.

  15. Mik­si kotona on tarpeen oma työhuone, mut­ta työ­paikalla on ihan OK viet­tää koko työpäivä meluisas­sa avokonttorissa?

    1. Mat­ti Kin­nunen:
      Mik­si kotona on tarpeen oma työhuone, mut­ta työ­paikalla on ihan OK viet­tää koko työpäivä meluisas­sa avokonttorissa?

      Siel­lä avokont­toris­sa kaik­ki ovat lähtöko­htais­es­ti samal­la viival­la, ja ylimääräisen melun ja häir­iön vält­tämi­nen on taval­laan yhteinen intres­si, kos­ka tyyp­il­lis­es­ti vähän jokainen vuorol­laan sekä aiheut­taa melua että joutuu kär­simään siitä. Lisäk­si työ­paikalla on se ulkop­uo­li­nen vas­tu­u­ta­ho ts. työ­nan­ta­ja, jolle voi ongel­mat­a­pauk­sis­sa valit­taa ja jon­ka pitää ris­tiri­idat lähtöko­htais­es­ti myös ratkaista.

      Kotona näin ei ole, enkä pidä oikein asial­lise­na vaa­timus­ta siitä, että puoli­son tai las­ten pitäisi sovit­taa elämisen­sä sen mukaan että min­un työhöni aiheutu­vat häir­iöit min­i­moidaan. Koton­aan pitää mielestäni lähtöko­htais­es­ti pystyä elämään omien halu­jen­sa ja aikataulu­jen­sa mukaan. Tähän ei oikein istu se, että päivä­saikaan ei voisi tehdä mitään meluisaa tai esim. lait­taa ruokaa nykyään suo­sios­sa olevas­sa avokeit­tiössä, kun joku sat­tuu siinä vier­essä ole­maan puhe­lin­palaveris­sa. Sik­si erilli­nen työhuone on erit­täin suuri mukavu­us- ja tehokku­ustek­i­jä etätöis­sä, sekä työssä ole­valle että muille perheenjäsenille.

      Toki työ­paikallakin olisi mielestäni parem­pi jos olisi pienem­piä työhuonei­ta, mut­ta se on sit­ten eri keskustelu eikä sen suun­taista kehi­tys­tä tai­da olla näköpiirissä.

  16. Minus­ta tämä ana­lyysi ei nyt oikein elä ajas­sa, eikä siten sitä kestä aikaa.

    Sovi­taan keskustelun vuok­si että vuon­na 2001 tilanne oli se että lap­siper­hekokolu­okan asun­noista oli Helsingis­sä pula. Vuosi­na 2002–2018 Helsinki­in on raken­net­tu 30 000 kolmio­ta tai sitä suurem­paa asun­toa. Lap­siper­hei­den määrä on samaan aikaan kas­vanut kaupungis­samme 7 000. Kuin­ka paljon niitä per­hea­sun­to­ja pitää rak­en­taa ennen kuin niitä on riittävästi?

    Vuon­na 2001 kol­mannes asun­to­tuotan­nos­ta olisi ollut 1500 asun­toa. AM-ohjel­man 7000 asun­non vuosi­tuotan­to­tavoit­teel­la 2100, mihin muuten 2019 melkein päästi­in. Onko per­hea­sun­to­jen tarve nyt 40% polt­tavampi kuin 2001?

    Min­ua häir­it­see mallis­sasi, jos­sa sinän­sä intu­iti­ivis­es­ti olete­taan per­hea­sun­to­jen tar­jon­nan lisäämisen sään­te­lyl­lä laske­van niiden hin­to­ja, se että siitä puut­tuu vaiku­tus asun­to­jen määrään ja siten hintaan:

    Jos on niin että asun­to­tuotan­tokoneis­to (ad hioc abstrak­tio koko putkelle kaavoit­ta­jas­ta urakoit­si­jaan) tuot­taa neliöitä, ja sen kap­a­siteet­ti on rajalli­nen, niin isom­pi asun­tokoko tuot­taa pienem­män määrän asun­to­ja. En tätä datan perus­teel­la sano var­mak­si, mut­ta huo­mau­tan että esimerkik­si 2019 tehti­in 80% enem­män asun­to­ja kuin 2015, mut­ta vain 60% enem­män neliöitä. Joku vaiku­tus lie­nee tuotan­tomääri­in sil­läkin että pienem­pi­en asun­to­jen rak­en­t­a­mi­nen on kannattavampaa.

    Jos on niin että kysyn­tä kohdis­tuu pikem­min asun­toi­hin (kpl) kuin neliöi­hin (m2), pienem­pi kap­palemäärä asun­to­ja ceteris paribus nos­taa kaikkien asun­to­jen hin­to­ja. Minus­ta on kaikkea muu­ta kuin selvää että tämä tekee edes lap­siper­hei­den asumis­es­ta halvem­paa, kos­ka pienem­pi­en asun­to­jen hyvien korkeat hin­nat tekevät houkut­tel­e­vam­mak­si esimerkik­si lapset­tomille pariskun­nille mak­saa hie­man enem­män isom­mista asun­noista, kun ero­tus on pieni. Väit­täisin että kas­vanut asun­tokysyn­tä on nimeno­maan asun­tokun­tien määrän kasvua eikä asukas­määrän kasvua.

    1. tpyy­lu­o­ma:

      Jos on niin että kysyn­tä kohdis­tuu pikem­min asun­toi­hin (kpl) kuin neliöi­hin (m2), pienem­pi kap­palemäärä asun­to­ja ceteris paribus nos­taa kaikkien asun­to­jen hin­to­ja. Minus­ta on kaikkea muu­ta kuin selvää että tämä tekee edes lap­siper­hei­den asumis­es­ta halvempaa,koska pienem­pi­en asun­to­jen hyvien korkeat hin­nat tekevät houkut­tel­e­vam­mak­si esimerkik­si lapset­tomille pariskun­nille mak­saa hie­man enem­män isom­mista asun­noista, kun ero­tus on pieni. Väit­täisin että kas­vanut asun­tokysyn­tä on nimeno­maan asun­tokun­tien määrän kasvua eikä asukas­määrän kasvua. 

      Tämän päät­te­lyn poh­jal­ta asun­tokysyn­nän ja asun­to­jen hin­to­jen kannal­ta tehokkain­ta olisi siis vähen­tää asun­tokun­tien lukumäärää. Tämän voisi var­maan käte­vim­min tehdä palaut­ta­mal­la van­han­po­jan­veron. Eli sääde­tään laki, että yksinään asu­vat henkilöt mak­sa­vat esimerkik­si viisi pros­ent­tiyk­sikköä korkeam­paa kun­nal­lisveroa kuin lap­siper­heet ja pariskun­nat. Toden­näköis­es­ti täl­lä saataisi­in suun­nat­tua asun­tokysyn­tää niin, että yksiöi­den kysyn­tä lask­isi merkittävästi.

      1. Eras­totenes alek­san­dri­alainen: Tämän päät­te­lyn poh­jal­ta asun­tokysyn­nän ja asun­to­jen hin­to­jen kannal­ta tehokkain­ta olisi siis vähen­tää asun­tokun­tien lukumäärää. Tämän voisi var­maan käte­vim­min tehdä palaut­ta­mal­la van­han­po­jan­veron. Eli sääde­tään laki, että yksinään asu­vat henkilöt mak­sa­vat esimerkik­si viisi pros­ent­tiyk­sikköä korkeam­paa kun­nal­lisveroa kuin lap­siper­heet ja pariskun­nat. Toden­näköis­es­ti täl­lä saataisi­in suun­nat­tua asun­tokysyn­tää niin, että yksiöi­den kysyn­tä lask­isi merkittävästi.

        KELA voisi muut­taa normia asum­istuen saan­nille, että kimp­pakäm­pässä asu­vat kaveruk­set eivät olisi “per­he” ja määrätä että alle 35 vuo­ti­aat oli­si­vat oikeutet­tu vain niin isoon asum­is­tu­keen että sil­lä saa vuokrat­tua huoneen kimp­pakäm­pässä, ainakin kasvukeskuk­sis­sa. Täl­löin 3–4 h/+k kysyn­tä nousisi ja yksiöitä ei tarvit­sisi rak­en­taa niin paljon.

      2. R.Silfverberg:

        KELA voisi muut­taa normia asum­istuen saan­nille, että kimp­pakäm­pässä asu­vat kaveruk­set eivät olisi ”per­he” ja määrätä että alle 35 vuo­ti­aat oli­si­vat oikeutet­tu vain niin isoon asum­is­tu­keen että sil­lä saa vuokrat­tua huoneen kimp­pakäm­pässä, ainakin kasvukeskuk­sis­sa. Täl­löin 3–4 h/+k kysyn­tä nousisi ja yksiöitä ei tarvit­sisi rak­en­taa niin paljon.

        Kimp­pakäm­pässä asu­vat kaveruk­set ovat nyky­isin “per­he” asum­istues­sa vain, jos he molem­mat ovat taloudel­lises­sa vas­tu­us­sa tois­t­en­sa vuokrista. Tekemäl­lä omat vuokra­sopimuk­set, tai ole­mal­la toisen alivuokralainen kat­so­taan kimp­pakäm­pässä asu­vat omik­si ruokakun­nikseen. Nykyi­nen asum­is­tu­ki on sen kokoinen enim­mäisas­um­is­menoil­taan, ettei sil­lä saa hyväkun­toista uudehkoa yksiötä kai mis­sään kun­nas­sa, vaan se riit­tää yleen­sä vain osu­u­teen kimp­pakäm­pästä tai sit­ten huonokun­toiseen asuntoon.

        Tukien ongel­ma on se, että osa oikeasti tarvit­see niitä, osa ei niinkään, ja yhteiskun­ta ei osaa erot­taa, kum­mas­ta tapauk­ses­ta on kyse, vaiko jostain siltä väliltä. Asum­istues­sa olisi hyvä siir­tyä kuukausi­t­u­loista tulorek­isteripo­h­jaiseen tuen määräy­tymiseen, ja uud­is­taa koko tuen lasken­tasään­nöt, jot­ka on tehty ajal­la, jol­loin tulot pysyivät yleen­sä aika lail­la vakioina.

    2. Sovi­taan keskustelun vuok­si että vuon­na 2001 tilanne oli se että lap­siper­hekokolu­okan asun­noista oli Helsingis­sä pula. Vuosi­na 2002–2018 Helsinki­in on raken­net­tu 30 000 kolmio­ta tai sitä suurem­paa asun­toa. Lap­siper­hei­den määrä on samaan aikaan kas­vanut kaupungis­samme 7 000. Kuin­ka paljon niitä per­hea­sun­to­ja pitää rak­en­taa ennen kuin niitä on riittävästi?

      Seu­raat väärää lukua, kun ver­taan lap­sipedrhgei­den määrää ja per­hea­sun­to­jen määrää. Sin­un on seurast­ta­va entis­ten ja nyky­is­ten lap­siper­hei­den määrää, kos­ka eivät ikäih­miset muu­ta yksiöön, kun lapset ovat muut­ta­neet pois kotoa. Lisäk­si kotoa käsin työsken­te­ly lisään­tyy, jol­loin tarvi­taan työhuone.

      1. Osmo Soin­in­vaara: Seu­raat väärää lukua, kun ver­taan lap­sipedrhgei­den määrää ja per­hea­sun­to­jen määrää. Sin­un on seurast­ta­va entis­ten ja nyky­is­ten lap­siper­hei­den määrää, kos­ka eivät ikäih­miset muu­ta yksiöön, kun lapset ovat muut­ta­neet pois kotoa. Lisäk­si kotoa käsin työsken­te­ly lisään­tyy, jol­loin tarvi­taan työhuone.

        En tiedä mis­tä tom­moi­sen datan saisi, mut­ta viimeistään iso­van­hempi­en asun­to­ja tulee markki­noil­l­la ihan vaan luon­taisen pois­tu­man kautta.

      2. Sin­un pitäisi laskea yhteen lap­siper­heet ja eläkeläis­ruokakun­nat ker­rot­tuna jol­lain vaki­ol­la, esimerkik­si 0,8:lla. Se, että kuole­man jäl­keen asun­to vapau­tuu ei vaikutya siihen, että sitä tarvi­taan ennen kuolemaa.

  17. keskustelus­sa näyt­tää uno­htu­van eli­ta­son nousu, joka on tärkeä halut­tu­jen asun­to­jen kokoa lisäävä tekijä.

  18. Mielestäni yksiöi­den sijaan tulisi rak­en­taa kasioi­ta. Helsin­gin asum­isväljyys on nau­ret­ta­van alhainen eikä ole nous­sut 10 vuo­teen toisinkuin muis­sa suomen kaupungeissa.
    Mitäs jos pehea­sun­to­jen sijaan paran­net­taisi­in yksi­na­su­jien elämän laat­ua rak­en­ta­mal­la kaksioita!

  19. Onnek­si han­kimme tarpeek­si tila­van asun­non, kun siir­ry­imme eläkeiän kyn­nyk­sel­lä omakoti­talosta ker­rostaloon. Kun molem­mat viet­tävät suurim­man osan ajas­ta koto­s­al­la, oma rauhalli­nen huone on osoit­tau­tunut tärkeäk­si. Tilaa tarvi­taan myös, kun maail­mal­la ole­va jälkikasvu tulee loma­lle tai las­ten­lapset viikon­lop­pukylään. Huo­mat­ti­in pian myös, että enti­nen ruokapöytä ei riitä mihinkään — nyt se venyy hel­posti 12 hengelle.

    Vaik­ka neliöt vähenivät reilusti, oli uusi asun­to entistä hintavampi.

  20. Se, että lisää rak­en­t­a­mi­nen tek­isi asun­noista halvem­pia, on pysyvä harha.
    Todel­lisu­udessa­han on kyse kysyn­nän ja tar­jon­nan suhteesta.

    1. toke:
      Se, että lisää rak­en­t­a­mi­nen tek­isi asun­noista halvem­pia, on pysyvä harha.
      Todel­lisu­udessa­han on kyse kysyn­nän ja tar­jon­nan suhteesta.

      No eikös rak­en­t­a­mi­nen sit­ten ole sitä tar­jon­taa? Raken­nus­li­ik­keethän pelaa­vat sil­lä, että pyrkivät säätelemään tar­jon­taa. “Varas­toon” rak­en­tamista väl­tel­lään ja han­kkei­ta laite­taan jäi­hin jos osta­jia / varaa­jia ei ole riit­tävästi. Sinän­sä järkevää liike­toim­intaa, pyritään suo­jele­maan omaa ansain­taa ja pienen­tämään riskejä.

      1. Raken­nus­li­ik­keethän pelaa­vat sil­lä, että pyrkivät säätelemään tar­jon­taa. ”Varas­toon” rak­en­tamista väl­tel­lään ja han­kkei­ta laite­taan jäi­hin jos osta­jia / varaa­jia ei ole riittävästi.

        Helsingis­sä ton­tin­lu­ovut­se­htoi­in laite­taan ajanko­h­ta, johon men­nessä rak­en­t­a­mi­nen on aloitettava.

    2. toke:
      Se, että lisää rak­en­t­a­mi­nen tek­isi asun­noista halvem­pia, on pysyvä harha.
      Todel­lisu­udessa­han on kyse kysyn­nän ja tar­jon­nan suhteesta.

      Mah­dol­lista ja esim Helsingis­sä jopa toden­näköistä, että lisärak­en­t­a­mi­nen lisää alueen houkut­tele­vu­ut­ta, jol­loin kysyn­tä aluet­ta kohtaan saat­taa lisärak­en­tamisen myötä nous­ta enem­män kuin tar­jon­ta alueel­la kas­vaa. Täl­löin hin­nat nou­se­vat lisärak­en­tamis­es­ta huolimatta.

      Aluei­den houkut­tele­vu­u­den lisäämi­nen ei kuitenkaan ole negati­ivi­nen asia, vaan myös itsessään tavoit­telemisen arvoista. Moni kun­ta pyrkii paran­ta­maan houkut­tele­vu­ut­taan erinäisin tem­puin ja heikosti onnistuen. Jos Helsin­gin houkut­tele­vu­us kas­vaa pelkäl­lä lisärak­en­tamisel­la, niin voiko parem­min olla? Sehän tarkoit­taa käytän­nössä, että kas­va­va määrä helsinkiläisiä pääsee asumaan sijain­ti­in, jos­sa he halu­a­vat asua mielu­um­min kuin muualla.

      1. Mah­dol­lista ja esim Helsingis­sä jopa toden­näköistä, että lisärak­en­t­a­mi­nen lisää alueen houkut­tele­vu­ut­ta, jol­loin kysyn­tä aluet­ta kohtaan saat­taa lisärak­en­tamisen myötä nous­ta enem­män kuin tar­jon­ta alueel­la kas­vaa. Täl­löin hin­nat nou­se­vat lisärak­en­tamis­es­ta huolimatta.ahdollista ja esim Helsingis­sä jopa toden­näköistä, että lisärak­en­t­a­mi­nen lisää alueen houkut­tele­vu­ut­ta, jol­loin kysyn­tä aluet­ta kohtaan saat­taa lisärak­en­tamisen myötä nous­ta enem­män kuin tar­jon­ta alueel­la kas­vaa. Täl­löin hin­nat nou­se­vat lisärak­en­tamis­es­ta huolimatta.

        Täl­lainen efek­ti on ole­mas­sa. Lisärak­en­t­a­mi­nen paran­taa asuinaluei­ta, vaik­ka paikalliset Nim­byt sitä vas­tus­ta­vatkin. Jos koko kaupun­gin vetovoima ei lisään­ny, asun­to­jen hin­nat laske­vat seudun muios­sa osis­sa, esimerkik­si siel­lä, mis­sä rak­en­tamista vas­tus­ta­vat Nim­byt ovat voittaneet.

  21. Jos nyt vaik­ka etä­työsken­te­ly lisään­tyykin, niin tarvit­seeko veron­mak­sajien osal­lis­tua tilakus­tan­nuk­si­in, jot­ka nähdäk­seni kuu­lu­vat lähin­nä työ­nan­ta­jille? Tai sit­ten työn­tek­i­jälle itselleen, mut­ta eivät kuitenkaan veronmaksajille.

    Lisäk­si etä­työ on leimallis­es­ti ylem­män keskilu­okan työn­tekoa. Sähköasen­ta­ja tai kam­paa­ja eivät voi työsken­nel­lä etänä. Jos jotain, niin tässä maas­sa pitäisi nimeno­maan purkaa näitä keskilu­okan taskus­ta toiseen rahaa siirtäviä härdelle­jä, laskea mielu­um­min kaik­il­ta vero­ja, ei kek­siä uusia syitä siir­rel­lä rahaa taskus­ta toiseen.

    Aina vain menee kummallisemmaksi.

    Onko tää Osmo enem­pi joukkue­pelaamista kuin suun­nan näyttämistä?

Vastaa käyttäjälle j-lu Peruuta vastaus

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Notify me of followup comments via e-mail. You can also subscribe without commenting.