_

Toinen aalto?

Koronarintamalla ei ole tapahtunut vähään aikaan mitään olennaisesti uutta, joten olen malttanut olla kommentoimatta. Nyt ajattelin esittää lyhyen tilastollisen katsauksen orastavasta toisesta aallosta Euroopassa ja huomenna tai jonain lähipäivänä lyhyen katsauksen siitä, mitä kuuluu laumasuojalle.

Rekisteröidyt uudet kokonavirustartunnat miljoonaa asukasta kohden. Seitsemän päivän liukuva summa.

Oheisessa kuvassa on absoluuttisella asteikolla uudet tartunnat miljoonaa asukasta kohden viikossa. Kuva on piirretty seitsemän vuorokauden liukuvana summana. Aloitan toukokuun alusta, koska siitä alkaen tiedoissa on jotain järkeä. Sitä ennen ne kertoivat lähinnä siitä, paljonko testataan. Tartunnoista vain pieni osa rekisteröitiin.

Käytän asteikkoa tartuntoja miljoonaa asukasta kohden. THL näyttää käyttävät sataa tuhatta kohden. En pidä sellaisistakaan suureesta kuin hehtolitra, joten päässälaskun helpottamiseksi käytän jakajana miljoonaa.

Tarkasteluun olen ottanut maat, joita olen seurannut epidemian alusta alkaen. Kannattaisi toki tarkastella esimerkiksi Itävaltaa, mutta en tee tätä työkseni.

Kuvaa dominoi tällä asteikolla kaksi maata, Ruotsi ja Yhdysvallat, joissa tartuntojen määrät ovat omissa luvuissaan. Jos tiedot olisivat maalis- huhtikuulta, Italia olisi korkealla – erityisesti, jos siellä olisi testattu enemmän.Yhdysvaltain tartuntojen määrä laski ensin ja kääntyi sitten todella kovaan kasvuun. Ruotsin tartuntojen määrä on koko ajan ollut muita Euroopan maita selvästi korkeammalla, mutta on laskenut viime aikoina jyrkästi niin, että aivan viime päivinä Espanja on ohittanut Ruotsin. Todellisuudessa tartuntojen määrät ovat laskeneet vielä paljon nopeammin, sillä maa alkoi testata kunnossa vasta kesäkuussa. Nyt luvut ovat lähellä oikeata, vanhat luvut ovat räikeitä aliarvioita. Aliarvioita ne todennäköisesti ovat edelleen.

Tässä kuvassa Yhdysvallat venyttää asteikkoa niin paljon, että esimerkin Suomen käyrä ei viime aikoina poikkea nollasta havaittavasti. Siksi esitän heinäkuun luvut maittain kunkin omalla asteikollaan. Yhdysvallat ja Ruotsi eivät tarvitse omaa kuvaansa, koska niiden kehitys näkyy ensimmäisestäkin kuvasta.

Huomattakoon, että seuraavissa kuvissa asteikko on tehty kunkin maan tilanteen mukaan. Kannattaa siis katsoa asteikkoa eikä vain kuvion muotoa.

Suomi on asettanut maahantulon kriteeriksi kahdeksan tartuntaa sataatuhatta asukasta kohden kahdessa viikossa. Näissä kuvissa se vastaa 40 tartuntaa miljoonaa asukasta kohden viikossa.

Italia on onnistunut painamaan tartuntojen määrän matalaksi ja pitämään sen siellä. Käyrässä ei ole merkitysevää trendiä ja se on turvallisesti neljänkymmenen alapuolella.

 

 

 

Saksassa tartuntojen määrä on kääntynyt loivaan kasvuun ja lähestyy rajaa 40. Katsotaan mitä tapahtuu ensi viikolla.

 

 

 

Espanjassa toinen aalto näyttää olevan vauhdissaan. Tartuntojen määrät ylittävät kuusinkertaisesti rajan, jonka Suomi on asettanut ehdoksi rajojen avaamiselle. Ei näytä hyvältä.

 

 

Suomen tartuntojen määrät ovat joukon alimmat. Kuva näyttää pahalta, mutta katsokaa asteikkoa. Tartuntojen määrä on edelleen hyvin matala. Vaihtelua voi selittää testeihin hakeutuminen ja loma-aika. Katsotaan mitä ensi viikolla tapahtuu.

Pessimistisen epidemiologisen teorian mukaan niin tässä pitäisi käydäkin kuin Espanjassa on käynyt ja Suomessakin vähän. Tukahduttamista ei voi lopettaa, ennen kuin on rokote.

Nyt kannattaa nauttia kesästä ja vapaudesta!

 

Tagged

21 thoughts on “Toinen aalto?

  1. Italiassa, erityisesti jostain Firenzestä etelään on joku maaginen tekijä joka suojaa tartunnoilta. Ei mahdu minun ymmärrykseeni miten sellaisella koronakurilla päästään noin hyvään lopputulokseen. Jotkut sikäläiset lääkärit ovat ehdottaneet selitykseksi paikallisen viruskannan mutatoitumista, mutta tietääkseni tästä ei ole näyttöä.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    1. Täällä Italiassa käytetään sellaisia maagisia koronanestovälineitä kuin maskeja hyvinkin tunnollisesti. Tätä ei suomalainen virkakoneisto tosin hyväksyisi selitykseksi. Olisiko muita selityksiä tarjolla?

        (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  2. Jos tämä Korona-game olisi urheilua, tähän kannattaisi asennoitua erätaukona. Peli on vielä kesken, tulos ratkaisematta. Kolme erää, ensimmäinen pelattu. Ihmisten pitäisi myös käyttäytyä sillä asenteella.
    Mutta miten tuohon dataan voi luottaa, sen keräämiseen? Onko vaikkapa Saksan datankeräys (testaus) tehostunut verrattuna aiempaan, onko nousu liian jyrkkä vai loiva? (Onko tartuntojen määrä mitenkään mielekäs mittari, näin epämääräisellä ’keräämisjärjestelmällä’? Kuolleiden määrä on, se on varma mittari (about).)
    Ja edelleen: Missä huitelevat kokonaiskuolleisuusluvut Suomessa, mihin kuollaan, suhteellisuutta!? Veikkaan, että Korona alentaa kuolleisuutta Suomessa lyhyellä aikavälillä (vanhempi ikäluokka: vähemmän influenssa- ym. tartuntoja, koska eristyneisyys), mutta lisää pidemmällä (kuntosalit kiinni, vähemmän liikuntaa, enemmän alkoholia, jne…)?

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    1. Iiro:
      Eiköhän Suomessa iso toinen aalto ole melko selvää tässä syksyllä?

      Rajoitukset poistettu, ihmiset eivät enää varo, voiko mitään muuta johtopäätöstä maalaisjärjellä tehdä?

      Samaa kuin infektiolääkäri hesarin artikkelissa: https://www.hs.fi/kotimaa/art-2000006586814.html
      Jos ihmisten suojatoimet ja liikkuvuus on samaa tasoa kuin keväällä, tauti alkaa levitä samalla tempolla kuin keväällä. Volyymia laskee tosin jäljitys ja isommalla testauksella saadaan myös kiinni isompi osa tapauksia kuin keväällä.

      Jää nähtäväksi saadaanko noilla kiinni riittävän paljon kompensoimaan ihmisten kontaktien lisääntyminen, suojavälien unohtuminen, huonon käsienpesuun paluu yms. Ainakin kesäflunssaan leviäminen indikoi hyvin jo nyt suojatoimien vähentymistä kevääseen nähden.

        (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    2. ”Katsokaa nyt, oikeassa o,tiin sillä aaltoa ei voinut mitenkään estää” lienee sitten perusselitys.
      Ja tietenkin odotellaan niin kauan, että päästään sulkemaan taas koko Suomi, ei mitään tyhjänpäiväisiä paikallisia toimia. Eipähän pääse kukaan sanomaan, että toimet olivat ylimitoitettuja, lisäksi voi tehdä lisäbudjetin jossa saa jakaa rahaa kaikkeen kivaan.

        (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  3. Suomessa ollaan ilmeisesti ajautumassa tilanteeseen, jossa rokotteet saadaan viimeisten joukossa. Toivottavasti siis 2., 3. … N+1. aallon tukahduttaminen onnistuu – tietysti tehtävä helpottuu ajan myötä, kun muiden maiden rokotusohjelmat etenevät loppuaan kohden.

    Yle: Suomi ei ole päättänyt rokotteesta

    Suomi on käynyt neuvotteluja liittymisestä neljän EU-maan allianssiin, joka teki kesäkuussa 400 miljoonan annoksen ostosopimuksen Oxfordin yliopiston ja lääkeyhtiö Astra Zenecan kehittelemästä rokotteesta.

    Terveysministeriön kansliapäällikkö Kirsi Varhilan mukaan Suomi ei kuitenkaan ole tehnyt päätöksiä.

    …joo, odotellaan kaikessa rauhassa – varmaan mukaan pääsee vielä siinäkin vaiheessa, kun rokotetoimitukset alkavat.

    Suomella on toistaiseksi varattuna hankintoihin 110 miljoonaa euroa, kun kilpailu rokotteista alkaa.

    Herätys! Kilpailu rokotteista on ollut menossa jo pari kuukautta.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    1. Kun verrataan todella erisuuruisia lukuja, kuten USA:n ja Suomen tartunnat, logaritmiasteikko voisi olla havainnollisempi.

      Nämä olivat tartuntoja asukasta kohden, joten maan koon ei pitäisi niihin vaikuttaa.
      Logaritiasteikko soveltuu asioihin, joiden käyttäytyminen on eksponentiaalista. Siksi käytin epidemian kasvuvaiheessa logaritmiasteikkoa. en enää. Lisäksi tässä datassa ollaan välillä myös aika lähellä nollaa, mikä taas saa logaritmiasteikon näyttämnään aika kumnmalliselta. Suomen vaihtelu dominoisi kuvaa, kun viikottaisten tartuntojen määrä vaihtelee 20 ja 80 välillä.

        (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  4. Täysi tukahduttaminen ei onnistu ilman rokotetta, mutta tartuntojen määrän pitäminen hyvin alhaalla näin harvaan asutussa maassa onnistuu aika yksinkertaisillakin toimilla, kuten kevään aikana nähtiin. Kouluja ja työpaikkoja ei tarvitse pitää kiinni, mutta massalevitystapahtumat pitäisi saada ehkäistyä. Näyttää vähän siltä, että Suomessa ei nyt haluta ehkäistä niitä ennalta, vaan odotetaan että tartuntaluvut kääntyvät nousuun ennen kuin reagoidaan. Toivottavasti kynnys reagoida on sen verran alhainen, että toimiin ryhdytään ennen kuin tilanteen korjaaminen vaatii taas massiivisempia (ja samalla haitallisempia) toimenpiteitä.

    Suomessa on onneksi vähän paikkoja, missä turvavälejä ei voi pitää. Joukkoliikenne on yksi sellainen paikka. Euroopassa joukkoliikenteeseen on monin paikoin asetettu maskipakko. Suomessakin STM toivottavasti pyörtää kantansa maskien hyödyllisyydestä. Ei auta oikein mitään, jos vain omasta terveydestään huolestuneet käyttävät maskia, koska maskilla suojellaan muita. Siksi lähes kaikkien pitää käyttää niitä silloin kun turvavälejä ei voi pitää.

    Ravintoloiden yöaukiolon aiheuttama vaara on, että turvavälejä ei haluta pitää, kun halutaan ottaa kontaktia uusiin tuttavuuksiin. Yön päätteeksi mennään pitkään taksijonoon tai täpötäyteen yöbussiin.

    Rajoilla ongelmapaikkana on karanteenin omaehtoisuus ja lepsuus. Kukaan ei vahdi, toteutuuko karanteeni oikeasti. Omaehtoisen karanteenin aikana saa myös käydä töissä, vaikka työssä altistaisikin muita.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  5. Osmo,
    Oletkohan hieman vedellyt mutkia suoriksi vai missaanko tässä nyt jotain olennaista? Eikö vähintäänkin testaamisen määrä pitäisi vakioida, jotta ylipäätään kannattaisi esittää mitään, mikä viittaa koronatartuntojen määrän muutokseen?
    ”Saksassa tartuntojen määrä on kääntynyt loivaan kasvuun ja lähestyy rajaa 40” on tulkinta, jota tuosta kuviosta on minusta myös sangen hankala tehdä. Jos oletetaan lineaarinen muutos ja noihin havaintoihin sovitetaan regressiosuora, olisi epävarmaa, eroaisiko sen kerroin 0:sta.
    Yt. Tuomo

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  6. Suomen tilastoissa on erikoista että juhannuksella ja sen jälkeisellä viikolla 23 – 25.6 olleella yhteishaun toisella vaiheella ei näytä olleen tartuntoja lisäävää vaikutusta, olettaen että viruksen itämisaika on kaksi viikkoa. Molempien aikana oli kuitenkin suuria ihmismääriä liikkeellä ympäri maan.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    1. Yhteishaun liikuttamat ihmismäärät ja aiheuttamat ihmiskontaktit ovat sangen vähäisiä verrattuna baari-iltoihin. Nämä ovat sitä turhaa riskinottoa. Oppilaitoksissa käyttäytyminen on hillitympää.

        (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  7. Entäpä väestöntiheyden merkitys eri maissa alueittain? Pohjois-Suomessa on hyvin vähän tartuntoja verrattuna Etelä-Suomeen, ja länsirajalla kuolleiden tilastoissa näkyy kahden eri tartuntaketjun vaikutus vaikka ovat tapahtuneet jo kauan sitten?

    Uusi Seelanti sai tartunnat kuriin nopealla toiminnalla, mutta vaikutus turismista ja kausityöläisistä riippuvan maan talouteen tulee olemaan niin suuri että jonkun historian suuren sotapäällikön sanoja mukaillen ”tällaiseen voittoon ei olisi ollut varaa”.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    1. Rokote tai Ruotsin tie:
      Entäpä väestöntiheyden merkitys eri maissa alueittain? Pohjois-Suomessa on hyvin vähän tartuntoja verrattuna Etelä-Suomeen, ja länsirajalla kuolleiden tilastoissa näkyy kahden eri tartuntaketjun vaikutus vaikka ovat tapahtuneet jo kauan sitten?

      Uusi Seelanti sai tartunnat kuriin nopealla toiminnalla, mutta vaikutus turismista ja kausityöläisistä riippuvan maan talouteen tulee olemaan niin suuri että jonkun historian suuren sotapäällikön sanoja mukaillen ”tällaiseen voittoon ei olisi ollut varaa”.

      Edelleenkään ei ole selvinnyt mitä Ruotsi on taloudellisesti voittanut vaikkapa Uuteen-Seelantiin verrattuna? Ruotsin taloushan kyykkää siinä kuin muidenkin Pohjoismaiden.

      Ymmärrän kyllä että nähdyllä noin prosentin kuolleisuudella taloudellisesti paras vaihtoehto ehkä voisi olla antaa kuolla ja antaa muiden jatkaa elämistä normaalisti mutta kun ihmiset eivät toimi näin. Se olisi voinut toimia joskus keskiajalla kun ihmiselämää ei pidetty niin arvossaan kuin nykyään. Nykyään ihmiset alkaisivat vältellä julkisia paikkoja ja vaatisivat poliitikoilta toimia, niinhän kävi maaliskuussa Suomessakin. Laumaimmuniteetin ja Ruotsin mallin kannatus on kovin vähäistä ja silloin se on väärä linja. Niin demokratia toimii, tai pitäisi toimia.

        (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

      1. K.k.: Edelleenkään ei ole selvinnyt mitä Ruotsi on taloudellisesti voittanut vaikkapa Uuteen-Seelantiin verrattuna? Ruotsin taloushan kyykkää siinä kuin muidenkin Pohjoismaiden.

        Ymmärrän kyllä että nähdyllä noin prosentin kuolleisuudella taloudellisesti paras vaihtoehto ehkä voisi olla antaa kuolla ja antaa muiden jatkaa elämistä normaalisti mutta kun ihmiset eivät toimi näin. Se olisi voinut toimia joskus keskiajalla kun ihmiselämää ei pidetty niin arvossaan kuin nykyään. Nykyään ihmiset alkaisivat vältellä julkisia paikkoja ja vaatisivat poliitikoilta toimia, niinhän kävi maaliskuussa Suomessakin. Laumaimmuniteetin ja Ruotsin mallin kannatus on kovin vähäistä ja silloin se on väärä linja. Niin demokratia toimii, tai pitäisi toimia.

        Turistit rupesivat lähtemään Uudesta Seelannista jo maaliskuun alussa, ja uusia ei karanteenin takia tullut vaikka kautta olisi ollut vielä jäljellä hyvinkin pari kuukautta. Rupesi olemaan totinen paikka kaikilla tärkeillä turistialueilla. Maatalous on sekä Australiassa että Uudessa Seelannissa varsin pitkälle riippuvainen kausityöläisistä, ja jos heitä ei saada loppuvuodesta karanteenivaatimusten tms takia niin sato jää korjaamatta. Joku ehdotti ratkaisuksi että sitten Uuden Seelannin nuoret joutuisivat pleikkarin pelaamisen sijasta farmeille töihin 🙂 Vastaava tilanne voisi olla jos Ruotsista yhtäkkiä sadat tuhannet vierastyöläiset lähtisivät pois ja uusia ei tulisi.

          (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

      2. K.k.: Edelleenkään ei ole selvinnyt mitä Ruotsi on taloudellisesti voittanut vaikkapa Uuteen-Seelantiin verrattuna? Ruotsin taloushan kyykkää siinä kuin muidenkin Pohjoismaiden.

        Ottamatta nyt kantaa siihen mikä on sattumaa, mikä systemaattisen strategian tulosta ja kuinka paljon ihmishenkiä vaihtoehtoisella strategialla olisi ollut pelastettavissa, Ruotsi on päässyt tasapainotilaan jossa tehohoitoon joutuneiden määrä (taudin vakavuuden proxy) lähestyy nollaa ja ylikuolleisuudesta on päästy eroon samalla kun tartuntojen määrä on edelleen merkittävä, suuruusluokkaa 30 miljoonaa henkilöä kohden päivässä. Yhteiskunta kohtuullisen auki, hallitsemattoman toisen aallon riski oleellisesti pienempi kuin esimerkiksi Suomessa.

        Ei ihme etteivät Ruotsin terveysviranomaiset halua keikuttaa venettä tässä tilanteessa ja jatkavat etätyösuositusta nyt kun lomat alkavat olla lopuillaan, ihmiset palaamassa sisätiloihin, ja Ruotsissakin paljon alueita jonne epidemia (kuntakohtaisten) tilastojen mukaan ei ole vielä ehtinyt.

        Lähteet: FOHM Antal fall av covid-19 i Sverige, EuroMOMO, SVT Tegnell: Fortsätt jobba hemifrån.

          (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  8. Suomen kohdalla näyttää siltä että varsin vähäisilläkin toimilla saadaan virus pidettyä kurissa. Maailmalta tulee jatkuvasti uutta tietoa massatapahtumista joissa suuri osa on saanut tartunnan. Viimeksi eilen uutisoitiin Yhdysvalloissa kolmipäiväisestä babtistikirkon tapahtumasta jossa lähes kaikki osallistujat saivat tartunnan yhdeltä kantajalta. Sen pohjalta on vaikea käsittää Suomen massatapahtumien sallimista 1.8 alkaen. Niiden taloudellinen merkitys on pieni verrattuna siihen mitä epidemia maksaa.

    Voisi kuvitella että epidemian kytiessä, kuten Suomessa, supertartuttajien osuus dominoi. Silloin riittävät toimet jotka estävät supertartuttamisen tilanteet. Selväähän on että vapaaehtoisuus on tässä mahdollisimman huono strategia, lähes määritelmänomaisesti supertartuttaja on oireeton tai vähäoireinen eikä tunne tarvetta varoa. Kun tartuntojen taso on matala riittää rajoitukset pahimpiin viruslinkoihin ja tällä tartuntojen tasolla Suomen olisi edullisinta pysytellä. Kaupat ja vastaavat lyhytaikaiset kohtaamiset lienevät silloin lähes merkityksettömiä.

    Sen sijaan epidemian riehuessa supertartuttajien merkitys vähenee ja viruksen voi saada helpommin mistä tahansa ja vaaditaan huomattavasti kovempia toimia jotta tartunnat saadaan laskuun.

    Suomessa on 1.8 käytännössä palattu maaliskuun alun tilanteeseen jossa odotellaan nyt uutta ryöpsähdystä. Muun Euroopan kokemuksen perusteella se tulee myös Suomeen ja olisi ollut enemmän kuin suotavaa että näitä viimeisiä, massatapahtumien rajoituksia ei olisi purettu ennen kuin on seurattu tilannetta.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  9. Yhdysvaltojen osalta luvuista kannattaisi erottaa New Yorkin alueen kolme osavaltiota, New York, New Jersey ja Connecticut, joiden käyrä muistuttaa Italiaa. Tartuntojen ja kuolemien määrä kävi korkealla, mutta nyt tilanne on varsin hyvin hallinnassa. Monessa muussa osavaltiossa ollaan tällä hetkellä lähellä aallonharjaa, mitä voi pitää melkoisena pölkkypäisyytenä, kun omassa maassa olisi ollut tarjolla New Yorkin esimerkki siitä, miten homma hoidetaan ja pahempi aalto vältetään.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

Vastaa käyttäjälle Rokote tai Ruotsin tie Peruuta vastaus

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Notify me of followup comments via e-mail. You can also subscribe without commenting.