Kotimaisen omistuksen tukeminen vai tytäryhtiötalous?

Olen kir­joit­ta­mas­sa kir­jaa vähän kai­kes­ta. Juu­ri sik­si sen val­mis­tu­mi­nen on lyk­käy­ty­nyt. Ajat­te­lin vähän spoi­la­ta kir­jaa­ni ja jul­kais­ta sii­tä ottei­ta, jot­ka sovel­tu­vat ajan­koh­tai­seen kes­kus­te­luun Suo­men lui­su­mi­ses­ta tytäryhtiötaloudeksi.

Maa tarvitsee omistajia?

Rik­kain pro­mil­le suo­ma­lai­sis­ta, 5 500 hen­keä, saa vähän yli kak­si pro­sent­tia kai­kis­ta net­to­tu­lois­ta, siis tulois­ta, jois­ta on vähen­net­ty verot. Hei­dän net­to­tu­lon­sa ylit­tä­vät siis 20-ker­tai­ses­ti kes­kiar­von. Yhdys­val­lois­sa suu­ri­tu­loi­sim­man pro­mil­len osuus net­to­tu­lois­ta on vii­si pro­sent­tia ja osuus kas­vaa nopeas­ti. Näin suu­ret tulot ovat pää­asias­sa pääomatuloja.

Omai­suuse­rot ovat pal­jon tuloe­ro­ja suu­rem­mat. Rik­kain pro­sent­ti omis­taa Yhdys­val­lois­sa 37 % kai­kes­ta koti­ta­louk­sien omis­ta­mas­ta net­to­va­ral­li­suu­des­ta, rik­kain pro­mil­le 22 %, ja rik­kain 0,1 pro­mil­lea 11 %. Tähän kym­me­nes­osa­pro­mil­leen kuu­lu­vil­la 16 000 per­heel­lä on varal­li­suut­ta kes­ki­mää­rin noin 370 mil­joo­naa dol­la­ria. Omai­suu­den kasau­tu­mi­nen har­voi­hin käsiin on kiih­ty­mäs­sä – juu­ri kuten Piket­ty on ennus­ta­nut. Todet­ta­koon, ettei Yhdys­val­lat joh­da kisaa omai­suuse­ro­jen suu­ruu­des­sa. Venä­jäl­lä rik­kain pro­sent­ti omis­taa yli 70 pro­sent­tia koti­ta­louk­sien varallisuudesta.

Suo­ma­lai­sia yri­tyk­siä on myy­ty vii­me vuo­si­na kovaan tah­tiin ulko­mail­le. Mer­kit­tä­vä­nä syy­nä tähän on, ettei suo­ma­lai­sia omis­ta­jia ole tar­jol­la. Tämä on pien­ten varal­li­suuse­ro­jen kään­tö­puo­li. Kan­san­ta­lou­den isku­ky­kyä aja­tel­len tar­vit­si­sim­me enem­män sijoi­tus­va­ral­li­suut­ta, siis varal­li­suut­ta, joka pys­tyy kan­ta­maan omis­ta­jan ris­kin ja jon­ka hal­ti­jat voi­si­vat tuo­da yri­tyk­siin osaa­via omis­ta­jia. Tai­ta­va ulko­mai­nen omis­ta­ja voi olla yri­tyk­sel­le ja sen työ­pai­koil­le siu­naus niin kau­an kuin yri­tyk­sel­lä menee hyvin, mut­ta kun supis­tuk­sia pitää teh­dä, omis­ta­ja säi­lyt­tää yleen­sä oman koti­maan­sa työ­paik­ko­ja pidem­pään kuin työ­paik­ko­ja ulko­mail­la, täs­sä tapauk­ses­sa siis Suo­mes­sa. Minä en uskal­tai­si ostaa oma­ko­ti­ta­loa Uudes­ta­kau­pun­gis­ta, kos­ka sen arvo riip­puu niin pal­jon auto­teh­taan kohtalosta.

Demo­kra­ti­aa arvos­ta­va voi­si aja­tel­la, että oli­si parem­pi, että sijoi­tus­va­ral­li­suus kumu­loi­tui­si val­tion omai­suu­dek­si ja sen käy­tös­tä pää­tet­täi­siin kan­san­val­tai­ses­ti. Joku toi­nen voi pitää val­tio­ta eri­tyi­sen huo­no­na ja tai­ta­mat­to­ma­na omis­ta­ja­na. Puo­li­jul­ki­si­na omis­ta­ji­na voi­daan pitää elä­keyh­tiöi­tä, joi­den pää­oma­tu­lo koi­tuu kaik­kien suo­ma­lais­ten pal­kan­saa­jien hyödyksi.

Kan­san­ka­pi­ta­lis­ti­sis­sa ide­aa­li­mal­leis­sa sijoi­tus­va­ral­li­suut­ta ker­tyy suu­rel­le mää­räl­lä koti­ta­louk­sia, jot­ka sijoit­ta­vat sitä joko suo­raan osak­kei­siin tai tur­vau­tu­vat sijoi­tus­ra­has­to­jen sal­kun­hoi­ta­jien osaa­mi­seen. Tämän mukaan oli­si ihan­teel­lis­ta, jos kai­kil­la koti­ta­louk­sil­la oli­si sopi­vas­ti sijoi­tus­va­ral­li­suut­ta. Tosin ei omis­ta­mi­nen täs­sä­kään tapauk­ses­sa oli­si eri­tyi­sen osaa­vis­sa käsissä.

Jos sijoi­tus­va­ral­li­suut­ta oli­si tasai­ses­ti kai­kil­la, sen vai­kut­tai­si tulon­ja­koon samal­la tavoin kuin perus­tu­lo. Jos perus­tu­lon pelä­tään lais­kis­ta­van kan­sa­lai­sia, mik­si tämä kui­ten­kaan ei lais­kis­tai­si? Eihän niin­kään voi olla, että tasai­nen tulo­vir­ta lais­kis­taa, jos se tulee sosi­aa­li­tur­va­na, mut­ta ei lais­kis­ta, jos se tulee osin­koi­na, ellei aja­tel­la, että toi­sia lais­kis­taa ja toi­sia ei.

Suu­rien omai­suus­tu­lo­jen tilas­toin­nis­sa on jon­kin ver­ran hor­ju­vuut­ta, sil­lä osin­ko­tu­lo­ja ei yleen­sä tulou­te­ta koti­ta­louk­sil­le vaan näi­den omis­ta­mil­le hol­din­gyh­tiöil­le. Nii­tä ei kui­ten­kaan voi käyt­tää kulu­tuk­seen, jos hol­din­gyh­tiö ei tulou­ta nii­tä edel­leen koti­ta­lou­del­le, mut­ta sijoi­tus­va­ral­li­suut­ta ja sii­hen liit­ty­vää talou­del­lis­ta val­taa ne kyl­lä kartuttavat.

Suur­ten tulo­jen luon­tee­seen vai­kut­taa suu­res­ti se, mitä niil­lä teh­dään; käy­te­tään­kö ne ylel­li­seen kulu­tuk­seen vai inves­toi­daan­ko ne edel­leen uusien työ­paik­ko­jen syn­nyt­tä­mi­seen. On ilmeis­tä haas­kaus­ta ja resurs­sien teho­ton­ta käyt­töä, jos suu­ria tulo­ja käy­te­tään yksi­tyis­len­to­ko­nei­siin, mil­joo­nien euro­jen mus­ke­li­ve­nei­siin, sato­jen neliöi­den vapaa-ajan asun­toi­hin ja muu­hun haas­kaa­vaan kulu­tuk­seen. Tätä voi oikeu­te­tus­ti ver­ra­ta sii­hen pen­nin venyt­tä­mi­seen, jota moni pie­ni­tu­loi­nen jou­tuu jat­ku­vas­ti tekemään.

Ruot­sis­sa varak­kai­ta suku­ja on pal­jon enem­män kuin Suo­mes­sa – itse asias­sa varal­li­suus on jakau­tu­nut Ruot­sis­sa yhtä epä­ta­sai­ses­ti kuin Yhdys­val­lois­sa. Tätä on pidet­ty maan voi­ma­va­ra­na. Ruot­sis­sa on monia menes­ty­viä yri­tyk­siä, kun taas Suo­mi on vajoa­mas­sa tytäryhtiötaloudeksi.

Ruot­sis­sa on kehi­tet­ty vei­keän prag­maat­ti­nen rat­kai­su kysy­myk­seen, onko omai­suuse­ro­jen kas­vu hyväk­si vai pahak­si: suu­ril­ta omai­suuk­sil­ta on pois­tet­tu perin­tö­ve­ro, kun taas taval­li­sen kan­san perin­nöis­tä kerä­tään enem­män veroa kuin Suo­mes­sa. Ei halu­ta tuho­ta suu­ria omai­suuk­sia, kos­ka ne ovat Ruot­sin vah­vuus, mut­ta ei toi­saal­ta halu­ta kumu­loi­tu­vien omai­suuse­ro­jen tun­keu­tu­mis­ta köy­hien ja kes­ki­tu­lois­ten väliin. Käy­tän­nös­sä tämä on teh­ty pois­ta­mal­la perin­tö­ve­ro kai­kil­ta ja kor­vaa­mal­la se myyn­ti­voit­to­ve­rol­la, joka taas on suo­ma­lais­ta perin­tö­ve­roa suu­rem­pi. Taval­li­sen koti­ta­lou­den suu­rin perin­tö on van­hem­pien asun­to. Sen voi Ruot­sis­sa periä verot­to­mas­ti, mut­ta jos se sat­tuu ole­maan vää­räl­lä paik­ka­kun­nal­la tai on muu­ten epä­so­pi­va ja myy sen, koko myyn­ti­hin­taan sisäl­ty­vä nimel­li­nen voit­to on koko­naan vero­tet­ta­vaa tuloa. Han­kin­ta­hin­ta­na pide­tään sitä inflaa­tion syö­mää hin­taa, jol­la alku­pe­räi­nen omis­ta­ja on sen aika­naan, ehkä vuo­si­kym­me­niä sit­ten osta­nut. Suo­mes­sa han­kin­ta­hin­ta­na pide­tään asun­non arvoa perin­tö­ve­roa mak­set­taes­sa. Se voi olla inflaa­tion joh­dos­ta alle kym­me­nes osa asun­non myyn­ti­hin­nas­ta. Val­tiol­la on aikaa odot­taa. Jos­sain vai­hees­sa asun­to kyl­lä menee myyn­tiin[1]. Jos ruot­sa­lai­nen taas omis­taa sijoi­tus­yh­tiön kaut­ta nel­jän­nek­sen Sto­ra Ensos­ta, myy Sto­ra Enson osak­keet mut­ta ei sijoi­tus­yh­tiö­tä, ei tar­vit­se mak­saa perin­tö­ve­roa lain­kaan, kun­han myyn­ti­hin­ta jää sijoi­tus­yh­ti­öön. Tämän jär­jes­te­lyn tar­koi­tus on suo­sia sitä, että omis­ta­ja­su­ku­jen omai­suus kart­tuu ja vah­vis­taa Ruot­sin talout­ta. Sitä, että koti­ta­louk­sien varal­li­suus on jakau­tu­nut Ruot­sis­sa yhtä epä­ta­sai­ses­ti kuin Yhdys­val­lois­sa, ei Ruot­sis­sa pide­tä ongelmana.

Ruot­sa­lai­set omis­ta­ja­su­vut ovat koros­te­tun isän­maal­li­sia. Nii­den on hyvä olla­kin, kos­ka ne ovat poliit­ti­sen hyvän­tah­toi­suu­den van­ke­ja. Nii­tä suo­si­va jär­jes­te­ly on yhden nui­ja­ko­pau­tuk­sen varas­sa valtiopäivillä.

Läh­de: Glo­bal Wealth Data­book 2018. Cre­dit Suisse.

= = = =

Olen­nais­ta tie­tys­ti on, käyt­tä­vät­kö super­rik­kaat rahan­sa suih­ku­ko­nei­siin ja öky­ve­nei­siin vai inves­toi­vat­ko tuo­tan­toon ja työ­paik­koi­hin – kuten Piket­ty pel­kää ja Ruot­sin val­tio toi­voo. Kulu­tuk­sen epä­ta­sai­nen jakau­tu­mi­nen ei ole sama asia kuin tulo­jen epä­ta­sai­nen jakau­tu­mi­nen, mut­ta tie­tys­ti tulo­jen jakau­tu­mi­nen enna­koi kulu­tuk­sen jakautumista.

Suomalaiset yritykset siirtyvät ulkomaiseen omistukseen

Suo­mes­ta on myy­ty ulko­mail­le huo­mat­ta­va mää­rä lupaa­via kas­vu­yri­tyk­siä mut­ta myös vakiin­tu­nei­ta yri­tyk­siä, kuten vaik­ka­pa työ­paik­ka­ruo­kai­luun eri­kois­tu­nut Amica ja makeis­teh­das Panda.

Kas­vu­yri­tys­ten tie joh­taa mel­kein aina ulko­mai­seen omis­tuk­seen. Alku­pe­räi­sen inno­vaa­tion teh­neet pys­ty­vät kas­vat­ta­maan yri­tys­tä jon­kin aikaa, mut­ta kun yri­tys­tä pitää laa­jen­taa, sii­hen tar­vi­taan olen­nai­ses­ti lisää pää­omaa. Myyn­ti suun­tau­tuu ulko­mail­le, kos­ka Suo­mes­sa on vähän sijoitusvarallisuutta.

Jos alku­pe­räis­ten omis­ta­jien varal­li­suus on nous­sut muu­ta­mas­ta läp­pä­ris­tä kym­me­niin mil­joo­niin euroi­hin, ja äkki­ri­kas­tu­neet halua­vat tämän näky­vän myös per­hei­den­sä kulu­tus­ta­sos­sa, vero­tus kan­nus­taa voi­mak­kaas­ti myy­mään yri­tyk­sen. Tyh­jäs­tä luo­dun yri­tyk­sen myyn­ti­tu­los­ta menee veroa noin 20 % mut­ta jos omis­ta­jat mak­sa­vat yri­tyk­ses­tään itsel­leen palk­kaa tai suu­ria osin­ko­ja, täs­tä tulos­ta jou­tuu mak­sa­maan veroa lähes 60 pro­sent­tia.[3]

Olem­me taas tilan­tees­sa, jos­sa samal­la para­met­ril­la – suur­ten tulo­jen vero­tuk­sel­la – on kak­si kes­ke­nään ris­ti­rii­tais­ta pää­mää­rää. Sosi­aa­li­sen kohe­rens­sin yllä­pi­tä­mi­nen edel­lyt­täi­si suur­ten tulo­jen kor­ke­aa vero­tus­ta mut­ta koti­mai­sen sijoi­tus­va­ral­li­suu­den kar­tut­ta­mi­nen nii­den lie­vää verotusta?

Voi­tai­siin­ko nämä kak­si tavoi­tet­ta yhdis­tää? Vero­te­taan suur­ten tulo­jen mah­dol­lis­ta­maan haas­kaa­vaa kulu­tus­ta, mut­ta ei este­tä sijoi­tus­va­ral­li­suu­den kar­tut­ta­mis­ta. Rat­kai­su on progres­sii­vi­nen menovero.

Progressiivinen menovero

Meno­ve­ro vas­taa tulo­ve­roa kui­ten­kin niin, että tuloa, joka sääs­te­tään, ei vero­te­ta ja vas­taa­vas­ti sääs­tö­jen syö­mis­tä verotetaan.

Näin on suur­ten omai­suus­tu­lo­jen osal­ta teh­ty­kin. Sijoi­tuso­mai­suu­den voi siir­tää hol­ding-yhti­öön. Omai­suu­des­ta koi­tu­vat tulot, esi­mer­kik­si osin­got tai myyn­ti­voi­tot, eivät näy todel­li­sen omis­ta­jan vero­tet­ta­va­na tulo­na ennen kuin hän nos­taa ne itsel­leen. Vuon­na 2020 sama mah­dol­li­suus annet­tiin taval­li­sil­le pien­si­joit­ta­jil­le sal­li­mal­la osa­ke­si­joi­tus­ti­lit, jot­ka toi­mi­vat saman peri­aat­teen mukaan. Salk­kuun hyväk­sy­tään sil­loin kui­ten­kin vain pörs­sio­sak­kei­ta, joten kas­vu­yri­tys­ten rahoit­ta­mi­seen ei täs­tä ole apua. Mah­dol­li­suus on tosia­sias­sa olla käy­tös­sä jo pit­kään osa­kein­dek­si­ti­lien muo­dos­sa, jot­ka myös sijoit­ta­vat osin­got takai­sin osak­kei­siin. Vero­tet­ta­vaa tuloa koi­tuu sii­nä vai­hees­sa, kun myy sijoi­tuk­sen­sa tai osan siitä.

Nämä jär­jes­te­lyt kos­ke­vat vain pää­oma­tu­lo­ja. Oikeu­te­tum­paa meno­ve­ro voi­si olla työ­tu­lo­jen koh­dal­la eri­tyi­ses­ti urbaa­nis­sa elä­mäs­sä, jos­sa asun­to­va­ral­li­suus jakaa ihmi­siä hyvä- ja huo­no-osai­siin. Myös pal­kan­saa­jat voi­si­vat vau­ras­tua pal­kas­taan säästämällä.

Progres­sii­vi­sen meno­ve­ron olois­sa hen­ki­lö, joka sääs­tää huo­mat­ta­van osan tulois­taan asun­to­lai­nan hoi­ta­mi­seen, ei jou­tui­si mak­sa­maan veroa sii­tä osas­ta tulo­aan, joka kuluu lai­nan lyhen­tä­mi­seen. Vähen­nys­kel­poi­nen oli­si siis vain lai­nan lyhen­nys, ei kor­ko, kos­ka kor­ko on juok­se­va meno eikä sääs­tä­mis­tä. Tämä meni­si siis juu­ri päin­vas­toin kuin aika­na, jol­loin asun­to­lai­nan korot sai vähen­tää tulois­ta mut­ta ei lyhen­nyk­siä. Jos asun­non aika­naan myy, myyn­ti­tu­lo oli­si koko­naan vero­tet­ta­vaa tuloa, ellei sitä sijoi­ta uudes­taan. Har­va panee asun­non hin­nan ker­ral­la sileäk­si, joten myyn­ti­tu­lo koi­tuu vero­tet­ta­vak­si hil­jak­seen sitä mukaa kun pää­omaa syödään.

Tämä jär­jes­te­ly hel­pot­tai­si asun­to­va­ral­li­suu­den hank­ki­mis­ta niil­le, jot­ka eivät peri asun­toa tai muu­ta varal­li­suut­ta ja lisäi­si tasa-arvoa kau­pun­kien raa­dol­li­sil­la asuntomarkkinoilla.

Progres­sii­vi­nen meno­ve­ro pois­tai­si suu­ren osan kor­kei­siin mar­gi­naa­li­ve­roi­hin sisäl­ty­vis­tä hai­tois­ta. Suo­mes­sa siir­ryt­tiin pää­oma­tu­lo­jen kevyem­pään vero­tuk­seen vuon­na 1993, mil­lä oli huo­mat­ta­via posi­tii­vi­sia vai­ku­tuk­sia Suo­men talou­teen samall,a kun se lisä­si tuloe­ro­ja ja myös ero­ja kulu­tus­mah­dol­li­suuk­sis­sa. Tämä aut­toi varal­li­suu­den kehit­ty­mi­ses­sä kui­ten­kin vain nii­tä, joil­la oli van­has­taan pää­oma­tu­lo­ja, mut­ta ei hel­pot­ta­nut pal­kan­saa­jien säästämistä.

Jos suu­ris­ta pää­oma­tu­lois­ta perit­täi­siin tulo­ve­roa kuten työ­tu­lois­ta, pää­omat pyr­ki­si­vät pake­ne­maan maas­ta ja vaik­ka ne pysyi­si­vät koti­maas­sa, uuden pää­oman muo­dos­tu­mi­nen hidas­tui­si. Kor­kea­kaan progres­sii­vi­nen meno­ve­ro ei estäi­si pää­oman muo­dos­tu­mis­ta, kos­ka sääs­tet­tyä tuloa ei vero­tet­tai­si, mut­ta se tasai­si ero­ja kulu­tus­mah­dol­li­suuk­sis­sa. Se ei kar­kot­tai­si pää­oman omis­ta­jia maas­ta sen enem­pää kuin nykyi­nen vero­tus kar­kot­taa hyvä­palk­kai­sia alem­man vero­tuk­sen maihin.

Progres­sii­vi­sen meno­ve­ron mal­lis­sa oli­si vai­kea perus­tel­la, mik­si työ­tu­lo­ja ja pää­oma­tu­lo­ja vero­te­taan eri taval­la. Ylel­li­nen kulu­tus on ylel­lis­tä kulu­tus­ta sii­tä riip­pu­mat­ta, mis­tä tulot ovat peräi­sin. Kos­ka pää­oma­tu­lo­ja ei ole vakuu­tet­tu sai­rau­den ja työt­tö­myy­den varal­ta, niis­tä ei kui­ten­kaan ole perus­tel­tua periä sosiaalivakuutusmaksuja.

Progres­sii­vis­ta meno­ve­roa on vai­kea toteut­taa yhden maan puit­teis­sa, kos­ka sitä on help­po kier­tää. Kun on tul­lut aika alkaa syö­dä sääs­tö­jään, kan­nat­taa muut­taa maa­han, joka verot­taa tulo­ja eikä kulu­tus­ta ja jos­sa siis sääs­tö­jen syö­mis­tä ei vero­te­ta. Jär­jes­tel­mään liit­tyy mui­ta­kin siir­ty­mä­vai­heen ongel­mia, jos verot­ta­jal­la ei ole tie­dos­sa, mitä omai­suut­ta kenel­lä­kin on. Sil­loin voi väit­tää sääs­tä­vän­sä osan tulois­taan vain muut­ta­mal­la van­haa omai­suut­ta muo­dos­ta toi­seen, mak­sa­mal­la esi­mer­kik­si asun­to­lai­naa pank­ki­ti­liä tyh­jen­tä­mäl­lä. Meno­ve­ro edel­lyt­tää kat­ta­vaa tie­toa koti­ta­louk­sien varallisuudesta.

Kun vero­tuk­ses­sa lykä­tään jon­kin tuloe­rän verot­ta­mis­ta vero­tet­ta­vak­si myö­hem­min, yksi mah­dol­li­suus oli­si kir­ja­ta lyk­käys lai­nak­si. Sil­loin sitä ei pys­tyi­si yhtä hel­pos­ti pake­ne­maan muut­ta­mal­la pois maas­ta. Yhdys­val­lois­sa ja esi­mer­kik­si Nor­jas­sa on erään­lai­nen maas­ta­pois­tu­mis­ve­ro juu­ri täs­tä syystä.

 

= = = =

Joku voi pitää progres­sii­vis­ta meno­ve­roa epä­oi­keu­den­mu­kai­se­na, kos­ka se kar­tut­taa suu­ria omai­suuk­sia. Se itse asias­sa on jopa sen tar­koi­tus. Tämä mah­dol­li­suus kui­ten­kin on jo hol­din­gyh­tiöi­den kaut­ta rik­kail­la, mut­ta taval­li­sen pal­kan­saa­jan on nyky­jär­jes­tel­mäs­sä toi­vo­ton­ta lisä­tä tava­ral­li­suut­taan pal­kas­ta säästämällä.

Koli­kol­la on kui­ten­kin myös toi­nen puo­li. Kun­ta, jon­ka asuk­kais­ta suh­teel­li­ses­ti eni­ten on täy­sin tulot­to­mia, on Kau­niai­nen. Var­si­nais­ta ryy­sy­köy­hä­lis­töä siel­lä ei kui­ten­kaan näy. Van­hem­pien­sa tai iso­van­hem­pien­sa perin­töä sileäk­si pane­va ei mak­sa tulo­ve­roa lain­kaan. Progres­sii­vis­ta meno­ve­roa hän maksaisi.

= = =

Ja takai­sin alkuun. Ruot­sis­sa vero­tus suo­sii omai­suuk­sien kasau­tu­mis­ta. Sii­tä huo­li­mat­ta Ruot­si on mal­li­kel­poi­nen hyvin­voin­tiyh­teis­kun­ta. Me olem­me toi­mi­neet päin­vas­toin. Niin­pä Dagens Industri jo levit­te­lee otsi­kos­saan: Fin­lands industri är vårt!

Poli­tiik­ka on valintoja.

[1] Tul­kin­ta uudis­tuk­sen motii­veis­ta on omani.

[2] Glo­bal Wealth Data­book 2018. Cre­dit Suisse.

[3] Osin­koa vero­te­taan ansio­tu­lo­na, jos osin­ko on yli kah­dek­san pro­sent­tia yri­tyk­sen net­to­va­ral­li­suu­des­ta. Net­to­va­ral­li­suus ei ole sama kuin yri­tyk­sen arvo, joka mää­räy­tyy sen tuot­to-odo­tus­ten mukaan.

49 vastausta artikkeliin “Kotimaisen omistuksen tukeminen vai tytäryhtiötalous?”

  1. Omis­ta­jan kan­sal­li­suu­den sijaan on tär­keäm­pää kes­kit­tyä suu­ry­ri­tys­ten hyö­dyn­tä­mien vero­tuk­sen auk­ko­jen tuk­ki­mi­seen ja sitä kaut­ta val­tioi­den veron­kan­to­ky­vyn var­mis­ta­mi­seen. Eri­lais­ten hyvin­voin­ti­val­tion pal­ve­lui­den luo­mi­nen ja rahoit­ta­mi­nen on tähän men­nes­sä toteu­tet­tu onnis­tu­nees­ti vain kan­sal­lis­val­tion puit­teis­sa, ja näi­den jat­ku­mi­nen on mah­dol­lis­ta vain, jos myös rik­kaat ja suu­ry­ri­tyk­set mak­sa­vat osuu­ten­sa. Tosia­sia on se, että myös Suo­meen rekis­te­röi­dyt ja suo­ma­lais­ten omis­ta­mat yri­tyk­set hyö­dyn­tä­vät aggres­sii­vis­ta vero­suun­nit­te­lua [1] ja tuo­tan­non siir­tä­mis­tä hal­pa­mai­hin [2].

    Pien­si­joit­ta­ja­na toi­mi­van suo­ma­lai­sen koti­ta­lou­den ase­ma on kiel­tä­mät­tä heik­ko mut­ta ei mah­do­ton. Esi­mer­kik­si osin­gois­ta kerät­tyä pää­oma­tu­lo­jen veroa mak­sa­vat lähes pel­käs­tään pörs­si­lis­tat­tu­jen yri­tys­ten suo­ma­lai­set pie­no­mis­ta­jat. Yri­tys­ten suu­rim­mat omis­ta­jat eivät kyseis­tä veroa yleen­sä mak­sa. Tähän jouk­koon kuu­lu­vat mm. ulko­mail­le rekis­te­röi­ty­jä hol­din­gyh­tiöi­tä käyt­tä­vät suo­ma­lai­set suu­ro­mis­ta­jat, monet ins­ti­tuu­tiot sekä alhai­sen vero­tuk­sen mais­sa sijait­se­vat ulkomaalaiset.

    Yksi mah­dol­li­nen rat­kai­su on pörs­si­lis­tat­tu­jen yri­tys­ten osin­gois­ta mak­set­ta­van tulo­ve­ron kor­vaa­mi­nen osin­ko­jen läh­de­ve­rol­la. Saman vero­tu­lo­jen mää­rän kerää­mi­seen riit­täi­si tasol­taan huo­mat­ta­vas­ti alhai­sem­pi vero­kan­ta, ja eri­lai­sia vero­jen vält­tä­mi­seen kehi­tet­ty­jä jär­jes­te­ly­jä käyt­tä­vät suu­ro­mis­ta­jat eivät enää sai­si koh­tuu­ton­ta etua suo­ma­lai­siin koti­ta­louk­siin näh­den. Muu­tos paran­tai­si vero­tuk­sen oikeu­den­mu­kai­suut­ta, suo­ma­lai­sen koti­ta­lou­den ase­maa sijoit­ta­ja­na sekä nou­dat­tai­si peri­aa­tet­ta, jon­ka mukaan vero­tuk­ses­sa tulee pyr­kiä koh­ti tii­vis­tä vero­poh­jaa ja alhai­sia verokantoja.

    [1] https://www.iltalehti.fi/talous/a/201803212200826113
    [2] https://suomenkuvalehti.fi/jutut/kotimaa/talous/valmistettu-ehka-suomessa-sinivalkopesu-saa-tuotteet-nayttamaan-kotimaisilta/

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

    1. Kone­mies Espoos­ta:
      Omis­ta­jan kan­sal­li­suu­den sijaan on tär­keäm­pää kes­kit­tyä suu­ry­ri­tys­ten hyö­dyn­tä­mien vero­tuk­sen auk­ko­jen tuk­ki­mi­seen ja sitä kaut­ta val­tioi­den veron­kan­to­ky­vyn var­mis­ta­mi­seen. Eri­lais­ten hyvin­voin­ti­val­tion pal­ve­lui­den luo­mi­nen ja rahoit­ta­mi­nen on tähän men­nes­sä toteu­tet­tu onnis­tu­nees­ti vain kan­sal­lis­val­tion puit­teis­sa, ja näi­den jat­ku­mi­nen on mah­dol­lis­ta vain, jos myös rik­kaat ja suu­ry­ri­tyk­set mak­sa­vat osuu­ten­sa. Tosia­sia on se, että myös Suo­meen rekis­te­röi­dyt ja suo­ma­lais­ten omis­ta­mat yri­tyk­set hyö­dyn­tä­vät aggres­sii­vis­ta vero­suun­nit­te­lua [1] ja tuo­tan­non siir­tä­mis­tä hal­pa­mai­hin [2].

      [1] https://www.iltalehti.fi/talous/a/201803212200826113
      [2] https://suomenkuvalehti.fi/jutut/kotimaa/talous/valmistettu-ehka-suomessa-sinivalkopesu-saa-tuotteet-nayttamaan-kotimaisilta/

      Kyl­lä omis­ta­jan kan­sal­li­suu­del­la on mer­ki­tys­tä kos­ka vero­tu­lot mak­se­taan pää­asias­sa sii­hen maa­han mihin yri­tys on rekis­te­röi­ty. Osmo Soi­nin­vaa­ran kehit­tä­mä mal­li kan­san­ka­pi­ta­lis­mis­ta ei ole mikään uusi. Mal­lin kehit­ti Bri­tan­nian pää­mi­nis­te­ri Mar­ga­ret Thatc­her 1980-luvul­la kun kon­ser­vat­ti­vi­nen­puo­lue alkoi sanee­ra­ta tap­piol­li­sia val­tio­nyh­tiöi­tä ja suu­rin osa lis­tat­tiin pörs­siin jois­ta moni kes­ki­luok­kai­nen brit­ti sai oikeu­den täl­läi­sel­lä sijoi­tus­ti­lil­lä ostaa ne pois. Tytä­ryh­tiö talou­des­sa ei kyl­lä tuo­tan­toa ole sii­ret­ty hal­pa­mai­hin esim ruot­sa­lais­ten osta­mat yhtiöt val­mis­ta­vat tuot­tei­ta edel­leen esim Ruot­sis­sa joka ei ole hal­van­työ­voi­man maa mut­ta minus­ta pitäi­si suo­ma­lai­sil­le koti­ta­louk­sil­le antaa mah­dol­li­suus sijoit­taa enem­män esim nii­hin yhtiöil­le joil­la on tuo­tan­toa Suo­mes­sa mut­ta omis­ta­ja ulko­mail­la kuten suo­men­ku­va­leh­den jutus­sa oli mai­nit­tu otsi­kol­la Val­mis­tus Suo­mes­sa, omis­tus ulko­mail­la. Nämä ovat sel­lai­sia tuot­tei­ta ja pal­ve­lui­ta mitä ei voi siir­tää ulko­mail­le kos­ka kulu­tus­mark­ki­nat ovat näil­lä tuot­teil­la pää­asias­sa Suo­mi mark­ki­na-alu­ee­na (myös Venä­jä ja Bal­tia). Myös suo­ma­lais­ten tuot­tei­den mark­ki­noin­tia kehit­ty­vis­sä mais­sa pitäi­si lisä­tä. Ruot­sa­lai­set yhtiöt ovat täs­sä suo­ma­lai­sia edelläkävijöitä.

        (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

    2. Pien­si­joit­ta­ja­na toi­mi­van suo­ma­lai­sen koti­ta­lou­den ase­ma on kiel­tä­mät­tä heik­ko mut­ta ei mah­do­ton. Esi­mer­kik­si osin­gois­ta kerät­tyä pää­oma­tu­lo­jen veroa mak­sa­vat lähes pel­käs­tään pörs­si­lis­tat­tu­jen yri­tys­ten suo­ma­lai­set pie­no­mis­ta­jat. Yri­tys­ten suu­rim­mat omis­ta­jat eivät kyseis­tä veroa yleen­sä mak­sa. Tähän jouk­koon kuu­lu­vat mm. ulko­mail­le rekis­te­röi­ty­jä hol­din­gyh­tiöi­tä käyt­tä­vät suo­ma­lai­set suu­ro­mis­ta­jat, monet ins­ti­tuu­tiot sekä alhai­sen vero­tuk­sen mais­sa sijait­se­vat ulkomaalaiset.”

      Noin­han asia on. Elä­keyh­tiöt, rahas­tot, sää­tiöt, yhdis­tyk­set jne. eivät myös­kään mak­sa pää­oma­tu­lo­ve­ro­ja. Eikä vähin­tään 10 % pörs­siyh­tiös­tä omis­ta­va, joka on lail­la vapau­tet­tu osinkoveroista. 

      Läh­de­ve­ro on yksi mah­dol­li­nen rat­kai­su tuo­hon. Mut­ta sii­tä tois­tai­sek­si esi­te­tyt las­kel­mat ovat sivuut­ta­neet sen, että jul­ki­nen sek­to­ri itse on iso osin­ko­jen saa­ja ja että läh­de­ve­ro­tuo­tois­ta pitäi­si vähen­tää jul­ki­sen sek­to­rin itse itsel­leen mak­sa­mat läh­de­ve­rot, jos halut­tai­siin kat­soa läh­de­ve­ro­jen vero­tuot­to­jen muu­tos­ta, eikä vain sen koko­nais­ker­ty­mää. Nykyi­sin­hän elä­keyh­tiöi­den lisäk­si myös­kään esi­mer­kik­si val­tio ei mak­sa osin­ko­ve­roa, eivät­kä kun­nat­kaan, vaik­ka molem­mat nos­ta­vat mer­kit­tä­viä mää­riä osin­ko­ja. Jos läh­de­ve­ro kos­ki­si myös jul­kis­ta sek­to­ria, se toi­saal­ta toden­nä­köi­ses­ti hil­lit­si­si kun­nal­li­sia pal­ve­lu­jen yksi­tyis­tä­mis­pro­jek­te­ja, kos­ka osa­keyh­tiö­mal­lis­sa kun­nal­le tuli­si sil­loin lisää vero­ja mak­set­ta­vak­si valtiolle.

      Mitä pie­ny­ri­tyk­siin tulee, niin yksi tapa vält­tää osin­ko­ve­ro­tus on se, että yri­tys jo alun­pe­rin pää­omi­te­taan omis­ta­jan toi­mes­ta korot­to­mil­la lai­noil­la. Jos yri­tys menes­tyy, osin­ko­jen sijaan lyhen­nel­lä lai­no­ja takai­sin ilman vero­seu­raa­muk­sia niin pit­kään kuin nii­tä riit­tää. Sil­lä tavoin­han pää­oma­si­joi­tus­yh­tiöt usein toi­mi­vat, eli lai­noit­ta­vat fir­man­sa täy­teen, ja nos­ta­vat tuo­tot sit­ten lai­nan­ly­hen­nyk­si­nä eivät­kä verol­li­si­na osin­koi­na. Tosin ne nos­ta­vat osan tuo­tos­ta usein myös kor­koi­na johon­kin sel­lai­seen maa­han, jos­sa kor­ko­tu­lo­jen vero­tus on pien­tä tai ole­ma­ton­ta ver­rat­tu­na Suo­men yhteisöveroon.

        (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  2. Voi olla, että ruot­sa­lai­set pää­omat­kin ovat pidem­mäl­lä aika­vä­lil­lä glo­baa­lis­sa mit­ta­kaa­vas­sa lii­an pie­niä. Samal­la taval­la kuin hen­ki­lö­koh­tai­nen omai­suus kasaan­tuu har­voil­le, mark­ki­nat jakau­tu­vat muu­ta­mil­le har­voil­le glo­baa­leil­le suu­ry­ri­tyk­sil­le (voi­si mel­kein sanoa mono­po­leil­le) jos kehi­tys jat­kuu niin kuin näyt­tää. Suo­mi ja Ruot­si­kin ovat niin pie­niä, että nii­den toden­nä­köi­nen tule­vai­suus on olla tytä­ryh­tiö­ta­lous. Jos ja kun suu­ri osa pie­nis­tä ja kes­ki­suu­ris­ta yri­tyk­sis­tä tämän kehi­tyk­sen seu­rauk­se­na kato­aa, talou­den ja työl­li­syy­den perus­ta Suo­mes­sa­kin muut­tuu. Jot­kut tar­peek­si kapeat ja eri­kois­tu­neet tuo­tan­toa­lat voi­vat olla pelas­tus, mut­ta nii­den­kin koh­dal­la vaa­ra­na on, että joku glo­baa­li monia­lay­ri­tys ostaa ne, tai mark­ki­nat syys­tä tai toi­ses­ta kyykähtävät…

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  3. OS kir­joit­taa hyvin sinän­sä tär­keäs­tä aihees­ta. Minua hait­taa kui­ten­kin se, ettei edes rivien välis­tä tih­ku krii­si­tie­toi­suut­ta, ymmär­rys­tä talou­tem­me akuu­tis­ta ja syväs­tä kriisistä! 

    On jo myö­häis­tä kysyä: ”Koti­mai­sen omis­tuk­sen tuke­mi­nen vai tytä­ryh­tiö­ta­lous?” Se on jo housuis­sa. Pitää kysyä: ”Miten Suo­men hyvin­voin­ti voi­daan pelas­taa nykyi­ses­tä, pääl­le kaa­tu­nees­ta talous / poliit­ti­ses­ta kriisistä?”

    Tähän on vain yksi vas­taus: Suo­men pitää olla kan­sain­vä­li­ses­ti kil­pai­lu­ky­kyi­nen maa. Tääl­lä pitää voi­da kan­nat­ta­vas­ti inves­toi­da, työl­lis­tää, syn­nyt­tä lap­sia ja ennen kaik­kea ris­ki-yrit­tää glo­baa­lin kipai­lu­pai­neen alla.

    Mikä on tämä ”Pääl­le kaa­tu­nut talous / poliit­ti­ses­ta krii­si” sit­ten oikein on?”

    Täs­sä ovat sen pääkomponentit:
    1) Suo­mi ei ole kan­sain­vä­li­ses­ti kil­pai­lu­ky­kyi­nen maa. Tämän todis­taa se tosia­sia, ettei Suo­meen ole pariin­kym­me­neen vuo­teen juu­ri­kaan inves­toi­tu, edes kor­vausin­ves­toin­te­ja ei olla tehty.
    2) Hel­sin­gin pörs­sis­tä on pois­tu­nut täl­lä vuo­si­tu­han­nel­la yli sata yhtiö­tä, enim­mäk­seen ”ras­kaas­ta pääs­tä”, lis­taa­mat­to­mis­ta yhtiöis­tä puhu­mat­ta­kaan, jois­ta par­haat läh­te­vät maas­ta, tai myy­dään sinne.
    3) Kor­keas­ti kou­lu­tet­tu­jen suo­ma­lais­ten muut­to­lii­ke ulko­mail­le on jat­ku­nut jo yli vuo­si­kym­me­nen ajan. Muut­to­tap­pio oli vuo­si­na 2005–2017 jopa 13 000 hen­keä, jois­ta noin tuhat oli tut­ki­ja­kou­lu­tuk­sen saaneita.
    4) Coro­na-viruk­sen aiheut­ta­ma talous­krii­si on vie­mäs­sä mei­dät pit­kä­kes­toi­seen lamaan, Suo­men vien­ti on jo romahtanut!
    5) Krii­sin jäl­kei­ses­sä maa­il­mas­sa maa­il­man­ta­lout­ta joh­ta­vat vero­pa­ra­tii­seis­ta käsin 100 suu­rin­ta glo­baa­li­fir­maa. Esim. Amazon on ker­to­nut nyt tule­van­sa voi­mal­li­ses­ti Skan­di­na­vi­aan ja ilmei­ses­ti Suomeenkin.
    6) Suo­men ay-liik­keel­le on annet­tu kont­rol­loi­ma­ton man­daat­ti vapaas­ti pyö­rit­tää maan edun vas­tais­ta työ­voi­ma­kar­tel­lia Haka­nie­men vero­pa­ra­tii­sis­ta käsin. 

    Miten Suo­mes­ta sit­ten saa­daan taas kilpailukykyinen? 

    Pidem­män pääl­le tytä­ryh­tiö-maak­si muut­tu­mien, ei voi olla rat­kai­su. Ruot­sa­lai­sil­le voi nimit­täin käy­dä niin­kin huo­no tuu­ri, ettei Suo­mes­sa ole enää mitään ostettavaa…

    Juu­ri pois­men­nyt vii­sas isän­maan ystä­vä Rai­mo Sai­las tokai­si 2013: ”Puo­lu­eet eivät ole vie­lä­kään havah­tu­neet sii­hen, mis­sä mennään…Kaikki puo­lu­eet makaa­vat pääl­lek­käin tämän hyvin­voin­ti­val­tio-käsit­teen pääl­lä niin, että se tukeh­tuu siel­lä alla.”

    Rat­kai­su voi olla vain tämä: Ensin­nä­kin ay-liik­keen pitää ottaa pol­ven­sa pois Suo­mi-nei­don kur­kun pääl­tä, ja toi­saal­ta se, että Suo­men eliit­ti, media ja polii­ti­kot tule­vat ulos eufo­ria-kuplas­taan tän­ne reaa­li­maa­il­maan, havah­tu­maan sii­hen miten tähän kuseen on jouduttu.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

    1. Sep­po Korp­poo:
      Miten Suo­mes­ta sit­ten saa­daan taas kilpailukykyinen? 

      Pidem­män pääl­le tytä­ryh­tiö-maak­si muut­tu­mien, ei voi olla rat­kai­su. Ruot­sa­lai­sil­le voi nimit­täin käy­dä niin­kin huo­no tuu­ri, ettei Suo­mes­sa ole enää mitään ostettavaa…

      Juu­ri pois­men­nyt vii­sas isän­maan ystä­vä Rai­mo Sai­las tokai­si 2013: ”Puo­lu­eet eivät ole vie­lä­kään havah­tu­neet sii­hen, mis­sä mennään…Kaikki puo­lu­eet makaa­vat pääl­lek­käin tämän hyvin­voin­ti­val­tio-käsit­teen pääl­lä niin, että se tukeh­tuu siel­lä alla.”

      Rat­kai­su voi olla vain tämä:Ensinnäkin ay-liik­keen pitää ottaa pol­ven­sa pois Suo­mi-nei­don kur­kun pääl­tä, ja toi­saal­ta se, että Suo­men eliit­ti, media ja polii­ti­kot tule­vat ulos eufo­ria-kuplas­taan tän­ne reaa­li­maa­il­maan, havah­tu­maan sii­hen miten tähän kuseen on jouduttu. 

      Yllä kir­joit­ta­ja löy­tää kei­nok­si pal­kan­saa­jien tulo­jen pudot­ta­mi­sen palk­ko­jen las­ke­mi­sen muo­dos­sa. Avoi­mek­si jää vain kysy­mys, kuin­ka tämä nos­taa suo­ma­lais­ten sijoi­tus­ky­kyä ja edes aut­taa kansankapitalismia?

      Pit­käs­sä juok­sus­sa näki­sin kyl­lä auto­ma­tii­kan syr­jäyt­tä­vän ihmi­set tuo­tan­to­vä­li­nei­nä, jol­loin ihmis­työ­voi­ma ohjau­tuu yhä enem­män kai­ken­lai­siin kers­ka­ku­lu­tuk­sek­si luo­ki­tel­ta­viin pal­ve­lui­hin. Auto­maat­ti­sen tuo­tan­non osal­ta kes­kei­sek­si muo­dos­tuu sijain­ti ja ener­gian hin­ta. Sijain­nis­sa Suo­mi ei tule pär­jää­mään Euroo­pan sisäl­lä tai glo­baa­lil­la tasol­la iki­päi­vä­nä — Me olem­me aivan lii­an syr­jäs­sä ja han­ka­lan mat­kan päässä.

      https://en.wikipedia.org/wiki/Baltic_Sea#/media/File:Population_density_in_the_Baltic_Sea_catchment_area.svg

      Tän­ne tar­vi­taan erit­täin kor­kean jalos­tusas­teen tek­no­lo­giay­ri­tyk­siä joi­den menes­tys nojaa pikem­min­kin kor­ke­aan osaa­mi­seen ja laa­tuun eikä suin­kaan 1900-luku­lai­seen tunk­kai­seen ja palk­ko­ja pol­ke­vaan suur­teol­li­suus­po­li­tiik­kaan, mitä kir­joit­ta­ja Korp­poo vai­kut­taa edustavan.

      Nokia ei kaa­tu­nut sii­hen että tääl­lä insi­nöö­rit oli­vat lii­an kal­lii­ta. Huawei ei ymmär­tääk­se­ni jyrää kil­pai­li­joi­taan ainoas­taan sen vuok­si että heil­lä on pal­jon pie­nem­mät pal­kat (tosin heil­lä var­maan on pal­jon pie­nem­mät pal­kat, Kii­nas­sa kun elä­mi­nen on hie­man hal­vem­paa), vaan kyl­lä Huawein tuot­teet tai­ta­vat oikeas­ti olla myös laa­duk­kaam­pia kuin kil­pai­li­joi­den. Boein­gil­la on tek­ni­siä ongel­mia len­to­ko­nei­den­sa kans­sa, tämä­kään ei ole palk­ka­si­don­nai­nen, vaan muis­tut­taa hiu­kan Nokian ongel­mia. Yksin­ker­tai­ses­ti menes­ty­mi­nen glo­baa­lis­sa talou­des­sa on pal­jon muu­ta­kin kuin kil­pai­lua sii­tä kuka mak­saa vähi­ten palkkaa.
      Sil­loin kun osaa teh­dä jotain parem­min kuin muut niin ei tar­vit­se enää kil­pail­la pel­käs­tään pal­kal­la. Suu­rin kysy­mys­merk­ki on kui­ten­kin kuin­ka täl­lais­ta osaa­mis­ta ja yri­tyk­siä saa­tai­siin syn­ty­mään ja pysy­mään Suo­mes­sa. Mie­les­tä­ni tämä­kin kysy­mys on hie­man moniu­lot­tei­sem­pi kuin pelk­kä tar­jol­la ole­va pää­oma, pal­jon­ko Google tar­vit­si ulko­mais­ta ja ulko­puo­lis­ta pää­omaa kas­vus­saan ja menestyksessään? 

      Kun Googlen his­to­ri­aan tutus­tuu, niin käy ilmi että aika pie­nil­lä pää­omil­la sitä on kas­vet­tu ja sel­vit­ty, wikipediasta:
      “Google was ini­tial­ly fun­ded by an August 1998 cont­ri­bu­tion of $100,000 from Andy Bech­tols­heim, co-foun­der of Sun Mic­ro­sys­tems; the money was given befo­re Google was incorporated.[39] Google recei­ved money from three other angel inves­tors in 1998: Amazon.com foun­der Jeff Bezos, Stan­ford Uni­ver­si­ty com­pu­ter science pro­fes­sor David Che­ri­ton, and ent­repre­neur Ram Shriram.[40] Between the­se ini­tial inves­tors, friends, and fami­ly Google rai­sed around 1 mil­lion dol­lars, which is what allowed them to open up their ori­gi­nal shop in Men­lo Park, California.[41]”

      Tie­dän tut­ta­va­pii­ris­tä yri­tyk­sen, joka sai val­tion instru­ment­tien kaut­ta ~ 100k € kehi­tys­ra­haa, ja täl­lä koros­tan vain sitä että kyl­lä sitä rahaa löy­tyy, ja hyvil­le ideoil­le var­mas­ti enem­män­kin. Mai­nit­tak­koon että tuo kehi­tys­ra­ha on omas­ta mie­les­tä­ni rahan tuh­laus­ta kysei­ses­sä tapauk­ses­sa, mut­ta kos­ka en ole mil­jo­nää­ri niin voi­daan olet­taa etten ole kovin päte­vä arvioi­maan onko hei­dän lii­kei­dea hyvä vai huono.

      Kyl­lä­hän maa­han oli­si mah­dol­lis­ta hou­ku­tel­la ris­ki­si­joi­tus­ra­haa tar­joam­mal­la pie­nem­pää veroa ris­ki­si­joi­tus­tuo­toil­le sil­lä ehdol­la että yri­tys­tä ei myy­dä ulos? Kai­ken­lai­sia eri­tyis­ra­has­to­ja ja ‑tile­jä voi­daan lain­sää­dän­nöl­li­ses­ti luo­da, tar­vit­tai­siin vain oma tyyp­pin­sä eri­tyis­ve­ro­koh­te­lui­neen suo­si­maan ris­ki­si­joi­tuk­sia tek­no­lo­giay­ri­tyk­siin sil­lä ehdol­la ettei yri­tys­tä ja osaa­mis­ta vie­dä tai myy­dä pois maas­ta tiet­ty­nä aikana.
      Samaan aikaan pitäi­si tosin lait­taa vii­mein­kin stop­pi suu­ry­ri­tys­ten lail­li­sil­le veron­kier­rol­le ja voit­to­jen tulout­ta­mi­sel­le pie­nem­män vero­tuk­sen mai­hin. Sii­hen asti Suo­men pitäi­si itse ruve­ta EU:n sisäl­lä verot­rol­lik­si ja hou­ku­tel­la suu­ry­ri­tyk­siä tulout­ta­maan voit­ton­sa tääl­lä. Meil­lä on niin pie­ni väes­tö että näil­lä tuloil­la voi­tai­siin toden­nä­köi­ses­ti rahoit­taa hyvin­voin­ti­val­tio­ta ja panos­tuk­sia kou­lu­tuk­seen ja kor­kean jalos­tusas­teen teol­li­suu­den kehit­tä­mi­seen EU:n kil­pai­lu­la­kien puitteissa.

        (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  4. Onhan se nyt val­lan mer­kil­lis­tä että Eu:n sisäl­lä on mai­ta joi­ta kut­su­taan vero­pa­ra­tii­seik­si. Kuten tuon jutun Irlan­ti. Ei siis ole kysy­mys brit­ti­läi­sis­tä neit­syt­saa­ris­ta, niin­kuin useim­mi­ten mie­leen tulee kun puhu­taan vero­pa­ra­tii­seis­tä. Nyt kun EU ssa halu­taan tukea Ete­lä- Euroo­pan mai­ta, niin oli­si syy­tä täs­sä yhtey­des­sä nos­taa pöy­däl­le nämä unio­nin sisäi­set vero­pa­ra­tii­sit. Nii­den pois­ta­mi­nen toi­si monen maan rahoi­tuson­gel­miin hel­po­tus­ta, eikä vähi­ten ete­läi­sen Euroo­pan mai­den. Mut­ta tämä kysy­mys­hän ei näy­tä ole­van ollen­kaan esil­lä jos­tain syystä.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

    1. Juu­pa juu:
      Onhan se nyt val­lan mer­kil­lis­tä että Eu:n sisäl­lä on mai­ta joi­ta kut­su­taan vero­pa­ra­tii­seik­si. Kuten tuon jutun Irlan­ti. Ei siis ole kysy­mys brit­ti­läi­sis­tä neit­syt­saa­ris­ta, niin­kuin useim­mi­ten mie­leen tulee kun puhu­taan vero­pa­ra­tii­seis­tä. Nyt kun EU ssa halu­taan­tu­kea Ete­lä- Euroo­pan mai­ta, niin oli­si syy­tä täs­sä yhtey­des­sä nos­taa pöy­däl­le nämä unio­nin sisäi­set vero­pa­ra­tii­sit. Nii­den pois­ta­mi­nen toi­si monen maan rahoi­tuson­gel­miin hel­po­tus­ta, eikä vähi­ten ete­läi­sen Euroo­pan maiden. 

      Irlan­ti ei ole vero­pa­ra­tii­si kuten mai­nit­se­ma­si Brit­ti­läi­nen Neit­syt­saa­ret ovat. Irlan­nis­sa ei ole Ete­lä-Euroo­pan mai­den kan­sa­lais­ten tal­le­tuk­sia kuten on Mal­tal­la tai Kyprok­sel­la kos­ka näis­sä mais­sa on tiuk­ka pank­ki­sa­lai­suus mitä Irlan­nis­sa ei ole. Irlan­nin pan­keis­sa ei ole ulko­maa­lai­sia tal­le­tuk­sia kuten on esi­mer­kik­si Kyprok­sel­la tai Maltalla. 

      Esi­mer­kik­si venä­läis­ten oli­gark­kien tal­le­tuk­set ovat olleet pää­asis­sa Lon­toon Cityn pan­keis­sa. Irlan­nin pank­ki sek­to­ri on hyvin vaa­ti­ma­ton. Itse asias­sa Irlan­nin pank­ki­sek­to­ri on pää­asis­sa brit­ti­läi­ses­sä omis­tuk­ses­sa ja sii­nä on his­to­rial­li­nen syy taustalla.

      Irlan­nis­sa on alhai­nen yhtei­sö­ve­ro pro­sent­ti 10% . Viros­sa on saman­lai­nen yhtei­sö­ve­ro pro­sent­ti joka on ihan jär­ke­vä ja toi­mi­va malli. 

      Itse asias­sa Osmo Soi­nin­vaa­ran mal­li koti­mai­ses­ta omis­tuk­ses­ta voi olla tuol­lai­nen Irlan­nin alhai­nen yhtei­sö­ve­ro mal­li joka on ihan lail­li­ses­ti hyväk­syt­ty mal­li EU:ssa. Pank­ki­sa­lai­suus on sit­ten ihan eri asia ja sen yllä­pi­tä­mi­nen on tie­ten­kin veronkiertoa. 

      Tuo brit­ti­läis­ten vero­pa­ra­tii­sien yhteys onnek­si kat­ke­aa vuo­den lopul­la kun Bri­tan­nia ero­aa viral­li­ses­ti EU:stä toden­nä­köi­ses­ti ilman mitään vapaa­kaup­pa­so­pi­mus­ta. Bri­tan­nias­sa toi­mi­vat pan­kit jou­tu­vat sijoit­ta­maan Euroo­pan toi­min­nat johon­kin EU maa­han jatkossa. 

      Irlan­ti on esi­merk­ki sii­tä että vähän koti­mai­sia pää­omia omaa­va val­tio on onnis­tu­nut hou­kut­te­le­maan saa­rel­le ulko­maa­lai­sia yhtiöi­den sijoi­tuk­sia. Pää­asias­sa ame­rik­ka­lai­sia yhtiöi­tä. ihan sen­kin takia että Irlan­ti on englan­nin­kie­li­nen val­tio ja len­to aika Yhdys­val­lois­ta Irlan­tiin on lyhyt. 

      Myös Yhdys­val­lois­sa asu­va asuu iso irlan­ti­lai­nen dias­po­ra on sijoit­ta­nut Irlan­tiin pal­jon kos­ka se on port­ti nyt Euroo­pan mark­ki­noil­le kun Bri­tan­nia läh­tee ilman mitään vapaa­kaup­pa­so­pi­mus­ta. Irlan­ti sal­lii auto­maat­ti­ses­ti kai­kil­le joil­la on suku­lai­suus­suh­de Irlan­nin saa­rel­la kansalaisuuden.

      Applen ja Irlan­nin väli­nen vero­so­pi­mus ei ole lai­ton aina­kin EU:n ylei­sen tuo­miois­tui­men mukaan 

      https://yle.fi/uutiset/3–11448701

        (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  5. taval­li­sen pal­kan­saa­jan on nyky­jär­jes­tel­mäs­sä toi­vo­ton­ta lisä­tä tava­ral­li­suut­taan pal­kas­ta säästämällä’

    Outo näke­mys. Esim oma naa­pu­rus­to­ni on tain­nut mak­saa asun­ton­sa pää­osin palk­ka­tu­lois­taan. Ja mene vähän kat­so­maan sijoi­tus­blo­ge­ja, asun­to­sääs­tä­mi­sen ohes­sa pys­tyy myös ker­ryt­tä­mään sijoi­tus­va­ral­li­suut­ta nor­maa­leis­ta palkkatuloista.

    Pien­si­joit­ta­jan vai­kut­ta­mus­mah­dol­li­suus voi­si onnis­tua aktii­vi­sen sijoi­tus­yh­tiön kaut­ta, Ruot­sis­ta löy­tyy esim Inves­tor, joka toi­mii aktii­vi­se­na omis­ta­ja­na omis­ta­mis­san pörssiyhtiöissä.

    Ja jos val­tio on huo­lis­saan että face­boo­kit ja amazo­nit eivät mak­sa vero­ja, niin Soli­dium osta­maan nii­den osak­kei­ta ja pal­jon, niin­hän jokai­nen pien­si­joit­ta­ja­kin tekee.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

    1. taval­li­sen pal­kan­saa­jan on nyky­jär­jes­tel­mäs­sä toi­vo­ton­ta lisä­tä tava­ral­li­suut­taan pal­kas­ta säästämällä’
      Outo näke­mys. Esim oma naa­pu­rus­to­ni on tain­nut mak­saa asun­ton­sa pää­osin palk­ka­tu­lois­taan. Ja mene vähän kat­so­maan sijoi­tus­blo­ge­ja, asun­to­sääs­tä­mi­sen ohes­sa pys­tyy myös ker­ryt­tä­mään sijoi­tus­va­ral­li­suut­ta nor­maa­leis­ta palkkatuloista.

      Halusin koros­taa sitä ris­ti­rii­taa, että pää­oma­tu­lois­ta sääs­tä­mi­nen on teh­ty verot­to­mak­si, kun taas palk­ka­tu­lois­ta pitää mak­saa ensin 50 % mar­gi­naa­li­ve­roa ja lopun voi sit­ten sääs­tä. Minu­ys­ta tämä ei ole tasapuolista.

        (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

      1. Osmo Soi­nin­vaa­ra: Halusin koros­taa sitä ris­ti­rii­taa, että pää­oma­tu­lois­ta sääs­tä­mi­nen on teh­ty verot­to­mak­si, kun taas palk­ka­tu­lois­ta pitää mak­saa ensin 50 % mar­gi­naa­li­ve­roa ja lopun voi sit­ten sääs­tä. Minu­ys­ta tämä ei ole tasapuolista. 

        Tuo ei ole tode­la­kaan tas­a­puo­lis­ta. Jos voi­sin sääs­tää palk­ka­tu­lois­ta veroit­ta eli mak­saa verot vas­ta tulout­taes­sa nii­tä niin se kas­vat­tai­si minun tai kenen tahan­sa kykyä sääs­tää aivan jär­kyt­tä­väs­ti. Kor­koa korol­le hie­man kär­sii kun alkusum­mas­ta lei­ka­taan jotain 20–50% pois jo ennen kuin poh­di­taan mil­lais­ta kor­koa sijoi­tuk­sel­le saisi.

        No, se on tul­lut jo mon­ta ker­taa sel­väk­si ettei täs­tä maa­il­mas­ta rei­lua tule iki­nä, köy­hät ja työ­läi­set pysy­köön köy­hi­nä ja työ­läi­si­nä, tämä var­mis­te­taan ins­ti­tu­tio­naa­li­ses­ti. Miten tämä sit­ten ero­aa jos­tain aris­to­kra­tias­ta? Pik­ku­muu­ra­hai­set jat­ka­vat pyö­ri­mis­tään ja osta­vat neuk­ku­kuu­tioi­ta 200k-300k € hin­noil­la tun­tien itsen­sä varak­kaik­si. Lei­pää ja sir­kus­hu­ve­ja niin kan­sa pysyy tyytyväisenä.

          (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

    2. ant­ti: Esim oma naa­pu­rus­to­ni on tain­nut mak­saa asun­ton­sa pää­osin palk­ka­tu­lois­taan. Ja mene vähän kat­so­maan sijoi­tus­blo­ge­ja, asun­to­sääs­tä­mi­sen ohes­sa pys­tyy myös ker­ryt­tä­mään sijoi­tus­va­ral­li­suut­ta nor­maa­leis­ta palkkatuloista.

      Välil­lä teh­dään yleis­tyk­siä aika kevyesti.
      Jos naa­pu­rus­to on kes­ki-ikäi­siä ja van­hem­pia, asun­to­lai­no­jen takai­sin­mak­sua hel­pot­ti kor­kea inflaa­tio ja asun­to­jen hin­nat ovat sen jäl­keen nous­seet — ver­taa­mi­nen nyt ensia­sun­toa osta­vaan on epä­rei­lu. Jos naa­pu­rus­to on nuo­rem­paa, kysees­sä täy­tyy olla vara­kas alue, jos palk­ka­tu­loil­la on asun­not jo mak­set­tu… Yleen­sä blo­geis­sa ym jää vähän epä­sel­väk­si, mis­tä kir­joit­ta­jan varal­li­suus on peräi­sin — onko kui­ten­kin perin­tö­jä, pää­oma­tu­lo­ja, yrit­tä­jä­tu­lo­ja tms. taus­tal­la vai oikeas­ti sijoi­tuk­set pel­käs­tä palk­ka­tu­los­ta. Ja esim DINK-pareil­la tai hyvä­tu­loi­sil­la sin­kuil­la­kin toden­nä­köi­ses­ti hel­pom­min jää sijoi­tet­ta­vaa kuin jos on lap­si­per­he kyseessä.

        (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

    3. ant­ti:

      Ja jos val­tio on huo­lis­saan että face­boo­kit ja amazo­nit eivät mak­sa vero­ja, niin Soli­dium osta­maan nii­den osak­kei­ta ja pal­jon, niin­hän jokai­nen pien­si­joit­ta­ja­kin tekee. 

      Vaik­ka Soli­dium ostai­si enem­mis­tön Amazo­nis­ta niin se ei kui­ten­kaan tar­koi­ta sitä että Amazon alkai­si mak­saa vero­ja Suo­meen. Pää­kont­to­rin sijain­ti rat­kai­see. Soli­dium hoi­taa Suo­men val­tion omis­ta­mia pörs­si yhtiöi­den omai­suut­ta eikä ame­rik­ka­lais­ten suu­ry­ri­tys­ten osak­kei­ta. Lisäk­si soli­diu­min osak­keis­ta ei val­tio jaa kan­sa­lai­sil­le sijoi­tus­ti­lin kaut­ta sii­tä osin­ko­ja. Osmo Soi­nin­vaa­ran mal­lis­sa Idea on sii­nä että val­tion sijas­ta kan­sa­lai­sia kan­nus­te­taan osta­maan koti­mais­ten yhtiöi­den osak­kei­ta val­tion omis­tuk­sen sijaan. Ja nii­den myy­mi­sen estä­mi­sek­si ulko­mail­le. Ei val­tion teh­tä­vä ole sijoit­taa moni­kan­sal­li­siin yri­tyk­siin. Val­tion on huo­leh­dit­ta­va omis­ta yhtiöis­tä mut­ta kan­sa­lai­sia on myös kan­nus­tet­ta­va sijoit­ta­maan koti­mai­siin yhtiöi­hin enem­mä. Val­tion omis­ta­ja ohjauk­ses­ta voi­si kes­kus­tel­la pit­kään­kin. Iso veden jaka­ja tapah­tui 1990-luvul­la kun val­tio­no­mis­ta­ja ohjaus ole­tet­tiin pois kaup­pa ja teol­li­suus­mi­nis­te­riös­tä sen jäl­keen kun eräs minis­te­ri oli koplan­nut oman yhtiön velat val­tion mak­set­ta­vak­si yri­tys­tu­kien kaut­ta erääl­le isol­le moni ala yhtiöl­le. Tämän jäl­keen val­tio­no­mis­ta­ja ohjaus on ollut jako­jää­nös yleen­sä minis­te­ril­le jon­ka oma minis­te­riö ei ole rahan jaka­ja minis­te­riö tai ei ole miten­kään teke­mi­ses­sä rahan kanssa.

      Tämä­kin on jo nyt kysee­na­lai­nen tapa toi­mia. Soli­dium on myös osa tätä ja se on ollut poliit­ti­sen pai­neen alla aina

      Osmo Soi­nin­vaa­ran mal­lis­sa rat­kais­taan soli­diu­min ikui­nen poliit­ti­nen ongel­ma ja myös koti­ta­louk­sia kan­nus­te­taan osta­maan koti­mai­sia pörs­siin lis­tat­tu­ja yhtiöi­tä. Parem­pi täl­läi­nen käy­tän­tö kuin ikui­nen kiis­ta sii­tä mikä on soli­diu­min roo­li ja jos­sa voi myös men­nä poliit­ti­nen roo­lit sekai­sin lii­ke­toi­min­nan kanssa.

        (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

    4. ant­ti:

      Pien­si­joit­ta­jan vai­kut­ta­mus­mah­dol­li­suus voi­si onnis­tua aktii­vi­sen sijoi­tus­yh­tiön kaut­ta, Ruot­sis­ta löy­tyy esim Inves­tor, joka toi­mii aktii­vi­se­na omis­ta­ja­na omis­ta­mis­san pörssiyhtiöissä.
      Ja jos val­tio on huo­lis­saan että face­boo­kit ja amazo­nit eivät mak­sa vero­ja, niin Soli­dium osta­maan nii­den osak­kei­ta ja pal­jon, niin­hän jokai­nen pien­si­joit­ta­ja­kin tekee. 

      Tuo Inves­tor AB on ruot­sa­lai­sen Wal­len­berg teol­li­suus­su­vun omis­ta­ma yksi­tyi­nen hol­ding yhtiö joka sijoit­taa Wal­len­ber­gin raho­ja ruot­sa­lai­seen suur­teol­li­suu­teen. Se ei ole jul­ki­nen Ruot­sin val­tion sijoi­tus­yh­tiö. Inves­to­rin hal­li­tuk­sen puheen­joh­ta­ja­na toi­mii Ruot­sin teol­li­suu­den suur­si­joit­ta­ja Jacob Wal­len­berg ja vara­pu­heen­joh­ta­ja­na hänen serk­ku­na­sa Marcus Wal­len­berg . Inves­to­rin lisäk­si Ruot­sis­sa on myös pal­jon yksi­tyi­siä sijoi­tus­yh­tiöi­tä kuten Ratos (omis­ta­ja­na Söder­berg suku), Kin­ne­vik (jon­ka omis­taa myös osit­tain Sten­beck, Klings­por ja Von Horn suvut) ja L E Lund­bergfö­re­ta­gen (jon­ka omis­taa Lund­berg suku).

      Nämä yhtiöt inves­toi pää­asias­sa ruot­sa­lai­seen suur­teol­li­suu­teen ja ovat van­ho­jen ruot­sa­lais­ten teol­li­suus­su­ku­jen omis­ta­mia hol­ding yhtiöi­tä. Tämä ker­too sii­tä että Ruot­sis­sa omis­ta­juus on kes­ki­tet­ty (kuten Osmo Soi­nin­vaa­ra tote­si tämän kir­joi­tuk­sen alus­sa) edel­leen hyvin pie­nil­le mut­ta rik­kail­le teol­li­suus suvuil­le ja ne ovat hoi­ta­neet omis­tuk­sen­sa oikein hyvin. 

      Yksi­kään Ruot­sin hal­li­tus ei ole kos­kaan keh­dan­nut verot­taa näi­tä omis­tuk­sia yli suu­ril­la veroil­la. Suo­mes­sa pää­asias­sa val­tio toi­mii sijoit­ta­ja­na Soli­diu­min kaut­ta joka ei edis­tä ns kan­san­ka­pi­ta­lis­mia vaan val­tio­ka­pi­ta­lis­mia. Tämä oli ehkä sotien jäl­keen vält­tä­mä­tön­tä mut­ta ei 2020-luvul­la enään ja itse asias­sa 1990-luvul­la oli­si pitä­nyt tämä­kin ymmär­tää niin että kan­sa­lai­sia pitäi­si kan­nus­taa sijoit­ta­maan koti­mai­siin yhtiöihin.

        (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  6. Kii­tos Osmo täs­tä­kin nostosta.

    Kak­si näkö­koh­taa: kas­vol­li­ses­sa omis­ta­jas­sa, joka asuu yri­tyk­sen lähis­töl­lä, on puo­len­sa. Hän jou­tuu vas­taa­maan pää­tös­ten­sä ja teko­jen­sa seu­rauk­sis­ta, niin posi­tii­vi­sis­ta kuin nega­tii­vi­sis­ta, joka­päi­väi­ses­sä sosi­aa­li­ses­sa elä­mäs­sä. Vali­tet­ta­vas­ti tämä on suu­ry­ri­tyk­sis­sä aika lail­la men­nyt­tä aikaa, mut­ta PK-sek­to­ril­la on pal­jon yri­tyk­siä, joi­den omis­ta­jat asu­vat samas­sa kun­nas­sa yri­tyk­sen kans­sa ja joi­den lap­set käy­vät samo­ja kou­lu­ja yri­tyk­sen työn­te­ki­jöi­den las­ten kanssa.

    Kun yri­tyk­sen suu­rim­mat omis­ta­jat ovat elä­ke- ja sijoi­tus­ra­has­to­ja, sosi­aa­li­nen vas­tuu pää­tök­sis­tä hävi­ää. Var­sin­kin, kun rahas­to­jen joh­ta­jat asu­vat yleen­sä pank­ki­kes­kuk­sis­sa, ja vain osin Suo­mes­sa (Hel­sin­gin seudulla).

    PK-yri­tyk­set, pörs­sin ulko­puo­lel­la ole­vi­na, ovat kui­ten­kin hyvin epä­li­kvi­de­jä omis­tus­koh­tei­ta, var­sin­kin vähem­mis­tö­omis­ta­jal­le. Minul­la on täs­tä hen­ki­lö­koh­tais­ta koke­mus­ta hyvin­kin pal­jon. Omis­tus on kiin­ni ja pysyy. Osta­jaa omis­tuso­suu­del­le ei vält­tä­mät­tä ole saa­ta­vis­sa, ellei pää­omis­ta­ja suos­tu yhteis­toi­min­taan osta­jan kans­sa. Tämä on pörs­sin ulko­puo­lis­ten PK-yri­tys­ten vero­rat­kai­suis­sa syy­tä ottaa ris­kiä huo­mat­ta­vas­ti kas­vat­ta­va­na teki­jä­nä jol­la­kin tapaa huomioon.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  7. Todel­la mie­len­kiin­toi­sia ja ilah­dut­ta­van radi­kaa­le­ja ajatuksia.

    Progres­sii­vi­sen meno­ve­ron vai­ku­tus asun­to­mark­ki­noi­hin oli­si mah­dol­li­ses­ti järi­syt­tä­vä. Nyt mität­tö­mäk­si kutis­tu­nut asun­to­lai­no­jen kor­ko­vä­hen­nys oikeas­taan monin­ker­tais­tui­si. Asun­non omis­ta­mi­nen oli­si pää­sään­töi­ses­ti jär­ke­vä siir­to kai­kil­le pal­kan­saa­jil­le ja veron­mak­sa­jil­le. Kohoai­si­vat­ko asun­to­jen hin­nat kas­vu­kes­kuk­sis­sa tai­vai­siin — ja mitä tapah­tui­si vuokramarkkinoille?

    Ruot­sa­lai­nen perin­tö­ve­ro­käy­tän­tö oli itsel­le­ni uusi. Suo­ma­lai­nen mal­li läh­tee aja­tuk­ses­ta, jos­sa per­heen sisäl­lä peri­mi­nen on hal­vem­paa kuin omai­suu­den myyn­ti voi­tol­la. Aja­tus perin­tö­ve­ron nol­laa­mi­ses­ta miel­lyt­täi­si var­maan Kepua: maa­ti­lo­jen suku­pol­ven­vaih­dok­set hel­pot­tui­si­vat olen­nai­ses­ti. Äänes­tä­jät­kin hur­rai­si­vat perin­tö­ve­ron pois­tol­le, vaik­ka mum­min Töö­lön-kak­sion rea­li­soi­vat lap­sen­lap­set jou­tui­si­vat­kin aika­naan pulit­ta­maan hil­lit­tö­mät verot. Samal­la mie­ti­tyt­tää, tar­vit­tai­siin­ko jon­kin­lai­nen han­kin­ta­me­no-olet­ta­ma omai­suu­den arvioin­tiin. Tut­ki­jan suvus­sa perin­tä­vuo­roon tule­vat saa­vat omak­seen met­sä­maa­ta, joka on han­kit­tu sukuun 1800-luvun lopus­sa ja kul­ke­nut perin­tö­nä suku­pol­vel­ta toi­sel­le. Mis­tä löy­tää alku­pe­räi­nen hankintahinta?

    Suo­mi on glo­baa­lis­ti häviä­vän pie­ni alue ja kan­sa. Varo­vai­sia aske­lei­ta “kan­san­ka­pi­ta­lis­min” suun­taan on otet­tu AOT-tilien muo­dos­sa — joi­ta nii­tä­kin vas­tus­tet­tiin eten­kin vasem­mal­ta lai­dal­ta. Samal­la yksi­tyis­hen­ki­löi­den osin­ko­jen ja osa­ke­voit­to­jen vero­tus on ymmär­tääk­se­ni kiris­ty­nyt mer­kit­tä­väs­ti 80-luvun lopus­ta. Ehkä­pä ollaan tilan­tees­sa, jos­sa “vain tyh­mät mak­sa­vat vero­ja”. Ja monen mie­les­tä osa­ke­si­joit­ta­mi­nen on edel­leen­kin epäi­lyt­tä­vää kasinotalous-keinottelua.

    Lopuk­si: pääs­täi­siin­kö “tytä­ryh­tiö­ta­lou­teen” liit­ty­vis­tä irti­sa­no­mi­son­gel­mis­ta sil­lä, että kas­va­tet­tai­siin työn­te­ki­jöi­den irti­sa­no­mis­suo­ja vaik­ka­pa Sak­san tai Rans­kan tasolle?

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

    1. Tut­ki­ja Puna­vuo­res­ta: Lopuk­si: pääs­täi­siin­kö ”tytä­ryh­tiö­ta­lou­teen” liit­ty­vis­tä irti­sa­no­mi­son­gel­mis­ta sil­lä, että kas­va­tet­tai­siin työn­te­ki­jöi­den irti­sa­no­mis­suo­ja vaik­ka­pa Sak­san tai Rans­kan tasolle?

      Sii­nä oli­si se ris­ki, että työn­te­ki­jän palk­kaa­mi­ses­ta tuli­si suu­rem­pi ris­ki, kun niis­tä ei tar­peen tul­len pää­se yhtä hel­pos­ti eroon, jol­loin raken­teel­li­nen työt­tö­myys voi kasvaa.

        (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  8. Mun on joten­kin hir­veän vai­kea kan­nat­taa aja­tus­ta, että paras tapa saa­da koti­mai­sia pää­omia yri­tys­toi­min­taan oli­si eri­tyi­ses­ti tukea rik­kai­den per­hei­den varal­li­suu­den kerääntymistä.

    Tavoit­tee­na pitäi­si olla se, että rikas­tu­mi­nen on help­poa, mut­ta rik­kaa­na pysy­mi­nen on vai­ke­aa. Tulo­ve­ro­tuk­sen pitäi­si olla kevyt­tä, ja samal­la ris­kit­tö­mis­sä ja nol­la­tuot­toi­sis­sa koh­teis­sa rahan makuut­ta­mi­nen pitäi­si olla kan­nat­ta­ma­ton­ta. Pää­oma­tu­lo­jen vero­tus voi­si olla vaik­ka nol­la, jos samal­la oli­si käy­tös­sä varal­li­suus­ve­ro: jos pys­tyy teke­mään mil­jar­dio­mai­suu­den yri­tys­kau­pal­la sii­tä ei tar­vit­se ran­gais­ta, mut­ta jos mil­jar­dit pii­lot­taa pat­jan alle verot­ta­ja naker­tai­si omai­suu­den hil­jal­leen nol­laan. Kan­san­ta­lou­den kan­nal­ta varal­li­suu­den sitou­tu­mi­nen sei­niin on type­rää jos rahan voi­si käyt­tää yri­tys­toi­min­taan, eli kiin­teis­tö­ve­roa ylös ja yhtei­sö­ve­roa alas.

    Elä­ke­jär­jes­tel­mää­kin voi­si virit­tää ris­ki­pi­toi­sem­paan suun­taan: laki­sää­teis­tä perus­e­lä­ket­tä voi­si pie­nen­tää lähes kan­sa­ne­lä­ke­ta­sol­le, ja samal­la antaa vero­vä­hen­ny­soi­keu­den vapaa­eh­toi­sel­le lisäe­lä­ke­sääs­tä­mi­sel­le. Nyt huip­pu­kor­keat eläk­keet ja val­ta­van suu­riin elä­ke­vas­tusiin liit­ty­vä ris­kien mini­moin­ti pakot­taa sijoit­ta­maan rahat ulko­mail­le ja sei­niin, ja samal­la työs­tä käteen jää­vä raha jää pieneksi.

    Kah­den­kym­me­nen per­heen sijas­ta näki­sin mie­luum­min kak­si­kym­men­tä hed­ge-fund inves­toin­ti­pank­kia, jot­ka etsi­si­vät agres­sii­vi­ses­ti sijoi­tus­koh­tei­ta ris­ki­pi­tois­ta kor­ke­aa tuot­toa hake­vil­le elä­ke­si­joit­ta­jil­le. Aina­kin itse haluan uskoa että avoi­men ja raa’an kil­pai­lun kaut­ta löy­tyy parem­pia kait­si­joi­ta pää­omil­le kuin sisä­siit­toi­sen geneettisesti.

    Ongel­ma ei ole niin­kään se, että rahaa ei ole, vaan se, että rahal­la ei ote­ta ris­kiä. Aito­jen uut­ta luo­vien inves­toin­tien sijaan raha kasau­tuu val­ta­vik­si kuplik­si todel­li­sen talou­del­li­sen toi­me­liai­suu­den ulkopuolelle.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

    1. ark­ki­teh­ti:
      Ongel­ma ei ole niin­kään se, että rahaa ei ole, vaan se, että rahal­la ei ote­ta ris­kiä. Aito­jen uut­ta luo­vien inves­toin­tien sijaan raha kasau­tuu val­ta­vik­si kuplik­si todel­li­sen talou­del­li­sen toi­me­liai­suu­den ulkopuolelle. 

      Täl­lä tar­koit­ta­net aina­kin osit­tain kas­vu­kes­kuk­sien pai­su­vaa asun­to-omai­suus­mas­saa, mei­dän suo­ma­lais­ten nyky­päi­vän Sampoa?
      Rahan kasau­tu­mi­nen val­ta­vik­si kuplik­si var­mis­te­taan EKP:n kvan­ti­ta­tii­vi­sen elvy­tyk­sen poli­tii­kal­la, käy­tän­nös­sä siis nos­te­taan kai­ken­lai­sia sijoi­tus- ja omai­suusar­vo­ja, vaik­ka pää­mää­rä­nä on lisä­tä inflaa­tio­ta. No, kyl­lä­hän sen rahan suh­teel­li­nen arvo puto­aa jos pörs­sit ja asun­not kal­lis­tu­vat, eli tämä­kin on erään­lais­ta inflaa­tio­ta. Suu­rem­pi ongel­ma lie­nee se, että poli­tii­kal­la koi­te­taan lisä­tä rahan mää­rää reaa­li­ta­lou­des­sa, mut­ta tämä ei toi­mi kun QE-poli­tiik­kaa lap­paa lisää rahaa sel­lai­sil­le ihmi­sil­le joil­la on jo pal­jon ja näin mää­ri­tel­mäl­li­ses­ti kova sääs­tö­as­te, eli lisä­ra­ha vain menee pit­käl­ti sääs­töön eikä reaa­li­ta­lou­den kier­toon. Näil­lä rahoil­la ei siis var­si­nai­ses­ti teh­dä mitään uut­ta, vain oste­taan van­haa arvokkaammaksi. 

      EKP:n QE on van­hem­pien ikä­luok­kien vii­mei­nen puhal­lus nuo­rem­mil­ta ennen kuin koko län­si­mai­nen kupla­ta­lous puhkeaa.

        (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  9. ark­ki­teh­ti edel­lä sanoo:
    ”Mun on joten­kin hir­veän vai­kea kan­nat­taa aja­tus­ta, että paras tapa saa­da koti­mai­sia pää­omia yri­tys­toi­min­taan oli­si eri­tyi­ses­ti tukea rik­kai­den per­hei­den varal­li­suu­den kerään­ty­mis­tä. Tavoit­tee­na pitäi­si olla se, että rikas­tu­mi­nen on help­poa, mut­ta rik­kaa­na pysy­mi­nen on vaikeaa.” 

    Vali­tet­ta­van moni suo­ma­lai­nen näyt­tää ole­van ark­ki­teh­din kans­sa samaa mieltä.

    Tuol­lai­set aja­tuk­set ovat tie­ten­kin peräi­sin sosia­lis­min para­dig­mas­ta, Hege­lin ja Maxin ideois­ta. Noit­ten ideoit­ten pahin ongel­ma on se, ettei niis­sä ole ihmi­sen käsi­tet­tä ollen­kaan, val­tio on kai­ken läh­tö­koh­ta ja keskiö.

    Kan­nat­taa muis­taa, että sosia­lis­min idea on todet­tu vää­räk­si, sen kaik­ki kokei­lut ovat joh­ta­neet dik­ta­tuu­rei­hin, hir­vei­siin inhi­mil­li­siin kär­si­myk­siin ja konkursseihin. 

    Itse kan­na­tan Imma­nuel Kan­tis­ta läh­te­vää para­dig­maa, jos­sa ihmi­nen ja ihmi­soi­keu­det ovat lähtökohtana. 

    Kan­tin para­dig­maan perus­tuu mark­ki­na­ta­lous­jär­jes­tel­mä, joka on tuo­nut mil­jar­deil­le ihmi­sil­le, myös suo­ma­lai­sil­le, vau­raut­ta ja hyvin­voin­tia, sekä pelas­ta­nut mil­joo­nat nälänhädältä.

    Esi­mer­kik­si Suo­men Perus­tus­lain 2 luku PERUSOIKEUDET hei­jas­taa Kan­tin para­dig­maa. Sii­nä esi­mer­kik­si 15 § Omai­suu­den suo­ja sanoo, että ”Jokai­sen omai­suus on turvattu”.

    Suo­mi tar­vit­see­kin nyt yhtiöi­hin­sä omis­ta­jik­si koti­mai­sia, pit­kä­jän­tei­siä ja vaka­va­rai­sia ”ank­ku­rio­mis­ta­jia”, jot­ka voi­vat olla var­mo­ja sii­tä, että hei­dän omai­suu­ten­sa on turvattu!

    Tämä OSn ket­ju vah­vis­taa sitä näke­mys­tä, että Suo­mi keik­kuu nyt ideo­lo­gis-talou­del­li­sen kui­lun reu­nal­la. Sik­si tar­vit­sem­me nyt maan etua aja­via voi­mak­kai­ta ja roh­kei­ta kriisijohtajia. 

    Sel­lai­sia oli­vat esi­mer­kik­si Ris­to Ryti, joka oli 1944 val­mis mene­mään Sta­li­nin van­ki­laan, jot­ta saa­tai­siin rau­ha, ja Man­ner­heim, joka jat­ku­vas­ti kier­si ter­veh­ti­mäs­sä etu­rin­ta­man soti­lai­ta. Siel­lä itse­kin lie­väs­ti haa­voit­tui kra­naa­tin sir­pa­lees­ta jal­kaan, mut­ta kui­ten­kin jat­koi kiertämistä…

    Vuon­na 1975 Pre­si­dent­ti Kek­ko­nen run­na­si kasaan Miet­tusen ”kan­sal­li­sen hätä­ti­lan hal­li­tuk­sen”, kun maas­sa oli ennä­tyk­sel­li­set 60 000 työtöntä. 

    Nyt Suo­mes­sa on 300 000 työ­tön­tä, koro­na-krii­si ja hir­mui­nen lama vyö­ryy päälle!

    Kui­ten­kin hal­li­tus ja Suo­mi-nei­don kur­kul­la pol­vea pitä­vä ay-lii­ke sano­vat: ”Eihän täs­sä mitään hätää ole, puhu­taan näit­ten ongel­mien rat­kai­sus­ta jos­kus myö­hem­min, ei aina­kaan vie­lä syys­kuus­sa, vuo­den 2021 budjettiriihessä.”

    Vii­mek­si kun Suo­mi oli vaka­vas­sa talous-krii­sis­sä 90-luvun alus­sa, maam­me pelas­tui ulko­mai­ses­ta hol­houk­ses­ta vain muu­ta­man tun­nin mar­gi­naa­lil­la! Sil­loin esiin astui­vat roh­keat ja pys­ty­vät isän­maan ystä­vät Rai­mo Sai­las ja Iiro Vii­na­nen. He pani­vat iki­muis­toi­sel­la taval­la kuriin jopa marxi­lai­set, härs­kin itsek­käät ay-pamput…

    Kun nyt kat­se­lee ympä­ril­leen, ei näe mis­sään tuon kalii­be­rin krii­si­joh­ta­jia, päinvastoin!

    Enti­nen pää­mi­nis­te­rim­me Juha Pet­ri Sipi­lä jotain edes yrit­ti, mut­ta marxi­lai­sen ”impe­riu­min vas­tais­kus­sa” hänet julis­tet­tiin ”kusi­tol­pak­si”, jol­la kun­non marxi­lais­ten tulee käy­dä asioilla.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

    1. Sep­po Korp­poo:

      Vuon­na 1975 Pre­si­dent­ti Kek­ko­nen run­na­si kasaan Miet­tusen ”kan­sal­li­sen hätä­ti­lan hal­li­tuk­sen”, kun maas­sa oli ennä­tyk­sel­li­set 60 000 työtöntä. 

      Nyt Suo­mes­sa on 300 000 työ­tön­tä, koro­na-krii­si ja hir­mui­nen lama vyö­ryy päälle!

      Vii­mek­si kun Suo­mi oli vaka­vas­sa talous-krii­sis­sä 90-luvun alus­sa, maam­me pelas­tui ulko­mai­ses­ta hol­houk­ses­ta vain muu­ta­man tun­nin mar­gi­naa­lil­la! Sil­loin esiin astui­vat roh­keat ja pys­ty­vät isän­maan ystä­vät Rai­mo Sai­las ja Iiro Vii­na­nen. He pani­vat iki­muis­toi­sel­la taval­la kuriin jopa marxi­lai­set, härs­kin itsek­käät ay-pamput… 

      Rai­mo Sai­lak­sen haas­tat­te­lus­sa tam­mi­kuus­sa hän ker­toi että tuo Kek­ko­sen nimit­tä­mä Miet­tusen II hal­li­tus jota kut­su­taan hätä­ti­la hal­li­tuk­si ei onnis­tu­nut tavoit­tees­sa ja olen luke­nut yhdes­tä hyväs­tä Suo­men poliit­ti­sen his­to­rian teok­ses­ta että Kek­ko­sel­la oli nämän hal­li­tuk­sen nimit­tä­mi­ses­sä ihan toi­nen motii­vi lop­pu­jen lopuk­si ja hal­li­tuk­sen toi­mi­kausi kes­ti vain 305 päi­vää ja kaa­tui Kes­kus­tan ja SDP:n kiis­taan bud­je­tis­ta siis oikeas­ti MTK:n ja ay-lii­keen väli­seen eri­mie­li­syy­teen maa­ta­lou­den ja pal­kan­saa­jien tulo­rat­kai­sus­ta (tuol­loin vie­lä MTK oli muka­na bud­je­tin neu­vot­te­luis­sa ay-lii­keen ja työ­nan­ta­jien kanssa) 

      Sii­nä mis­sä Iiro Vii­na­nen ja Rai­mo Sai­las sekä Erk­ki Vir­ta­nen onnis­tui­vat 1990-luvul­la oli se että eten­kin Iiro Vii­na­nen kävi yksin­ker­tai­ses­ti oman edus­kun­ta­ryh­män yli ja sai bud­je­tin leik­kauk­si­neen läpi. Hänel­lä oli asias­sa pää­mi­nis­te­ri Esko Ahon tuki. Ay-lii­keen ei Vii­na­nen saa­nut kuriin ja myön­tää sen itse­kin muis­tel­mis­saan mut­ta kun talous alkoi kas­vaa kui­ten­kin 1994 jäl­keen hyvin­kin nopeas­ti niin työl­li­syys tilan­ne muut­tui. Ne työ­mark­ki­na uudis­tuk­set oli­si kui­ten­kin pitä­nyt teh­dä vii­meis­tään 2010. 

      Olet aivan oikeas­sa että Juha Sipi­lä yrit­ti mut­ta hän­kin hyy­tyi lopus­sa ja Jari Lind­ström jol­le annan myös täs­sä koh­taa pal­jon arvoa omas­sa minis­te­rin työs­sä ymmär­si lop­pu­jen lopuk­si mik­si työ­mark­ki­noi­den uudis­tuk­set ovat vält­tä­mät­tö­miä ja Jari Lind­ström on itse ay-lii­keen kas­vat­ti mut­ta hänen­kin antaa muis­tel­mis­saan kovaa kri­tiik­kiä ay-lii­keen keskusjärjestöille

        (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  10. Rahaa maa­il­mas­sa riit­tää, mut­ta osaa­mi­ses­ta on pula. Rahaa maal­mas­sa kyl­lä riit­tää. Yri­ty­sos­ton tar­koi­tus on ostaa osaa­mis­ta. On help­poa siir­tää voi­tot ulko­mail­le sekä myös osaa­mi­nen ja hylä­tä ostet­tu yri­tys. Suo­mi ei ole logis­tii­kan kan­nal­ta mikään huippupaikka.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  11. Pörs­si, pank­ki ja mono­po­li. Ei sijoit­ta­mi­nen ole yksin­ker­tais­ta, help­poa ja eri­tyi­ses­ti se ei ole halpaa.

    Vali­tet­ta­vas­ti tätä mark­ki­naa ei voi sekoit­taa alus­ta­ta­lou­den kei­noin, kos­ka kan­sal­li­set lain­sää­dän­nöt ovat beto­noi­neet pörs­sien ja pank­kien aseman.

    Ensin­nä­kään yri­tys­muo­to­ja ei tar­vi­ta. Glo­baa­lis­ti riit­täi­si yksi muo­to: osa­keyh­tiö (ei siis juu­ri suo­ma­lai­nen oy).

    Toi­sek­seen glo­baa­lis­ti mää­ri­tel­ty raja­pin­ta mah­dol­lis­tai­si mil­le tahan­sa yri­tyk­sel­le mah­dol­li­suu­den kerä­tä varal­li­suut­ta osuuk­sia myy­mäl­lä, mis­sä tahan­sa. Nk lis­tau­tu­mi­nen oli­si siis mää­ri­tel­ty tuos­sa rajapinnassa.

    Kol­man­nek­si, kuka tahan­sa voi­si toteut­taa kaup­pa­pai­kan tuol­le raja­pin­nal­le. Tämä loi­si kil­pai­lun ja lisä­pal­ve­lui­den myyn­nin (sijoi­tus­pal­ve­lut).

    Jos äly­pu­he­li­mel­la voi­si ostaa mis­tä tahan­sa yri­tyk­ses­tä osuu­den ihan vain koti­soh­val­la makaa­mal­la, niin kyl­lä se suo­ma­lais­ten­kin 90 mil­jar­din euron kätei­so­mai­suus läh­ti­si liik­keel­le ihan eri tavalla.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

    1. Jos äly­pu­he­li­mel­la voi­si ostaa mis­tä tahan­sa yri­tyk­ses­tä osuu­den ihan vain koti­soh­val­la makaa­mal­la, niin kyl­lä se suo­ma­lais­ten­kin 90 mil­jar­din euron kätei­so­mai­suus läh­ti­si liik­keel­le ihan eri tavalla.

      Eikä muka voi?

        (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

      1. Osmo Soi­nin­vaa­ra: Eikä muka voi?

        Ilmei­ses­ti kir­joit­ta­jam­tar­koit­ti laa­jen­taa pörs­si­lis­taus­ta mel­kein kaik­kiin fir­moi­hin? Pörs­siy­ri­tyk­siä­hän voi ostaa mel­kein mis­tä vain.

        Mut­ta mik­si muu­ten rahas­to­ja ei voi? Esim. Yhdys­val­lois­sa kau­pan ole­vien ETF­fien osto on kiel­let­ty, jos niil­lä ei ole suo­men­kie­lis­tä esi­tet­tä. Pank­ki­sek­to­ri­ko on loban­nut täl­lai­sen pien­si­joit­ta­jia ”suo­jaa­van” klasuulin?

        ” Euroo­pas­sa sää­det­ty direk­tii­vi (MiFID II) kui­ten­kin pit­käl­ti esti euroop­pa­lais­ten sijoit­ta­jien pää­syn kysei­siin sijoi­tus­tuot­tei­siin. Direk­tii­vi vaa­tii ETF:ien tapauk­ses­sa kuvauk­sen nii­den luon­tees­ta sekä ris­keis­tä avain­tie­toe­sit­teen muo­dos­sa. Avain­tie­toe­sit­teen tulee olla saa­ta­vil­la sijoit­ta­jan kie­lel­lä, mikä osoit­tau­tui erit­täin työ­lääk­si liik­kee­seen­las­ki­joil­le. Liik­kee­seen­las­ki­jat päät­ti­vät vetää sijoi­tus­tuot­teen­sa euroop­pa­lais­ten ulot­tu­vil­ta vaa­ti­mus­ten osoit­tau­tues­sa lii­an raskaiksi.”

        https://www.lynxbroker.fi/sijoitusblogi/artikkelit/us-etf-ostaminen-euroopasta/

          (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

      2. Sylt­ty: Ilmei­ses­ti kir­joit­ta­jam­tar­koit­ti laa­jen­taa pörs­si­lis­taus­ta mel­kein kaik­kiin fir­moi­hin? Pörs­siy­ri­tyk­siä­hän voi ostaa mel­kein mis­tä vain.

        Mut­ta mik­si muu­ten rahas­to­ja ei voi? Esim. Yhdys­val­lois­sa kau­pan ole­vien ETF­fien osto on kiel­let­ty, jos niil­lä ei ole suo­men­kie­lis­tä esi­tet­tä. Pank­ki­sek­to­ri­ko on loban­nut täl­lai­sen pien­si­joit­ta­jia ”suo­jaa­van” klasuulin?

        ” Euroo­pas­sa sää­det­ty direk­tii­vi (MiFID II) kui­ten­kin pit­käl­ti esti euroop­pa­lais­ten sijoit­ta­jien pää­syn kysei­siin sijoi­tus­tuot­tei­siin. Direk­tii­vi vaa­tii ETF:ien tapauk­ses­sa kuvauk­sen nii­den luon­tees­ta sekä ris­keis­tä avain­tie­toe­sit­teen muo­dos­sa. Avain­tie­toe­sit­teen tulee olla saa­ta­vil­la sijoit­ta­jan kie­lel­lä, mikä osoit­tau­tui erit­täin työ­lääk­si liik­kee­seen­las­ki­joil­le. Liik­kee­seen­las­ki­jat päät­ti­vät vetää sijoi­tus­tuot­teen­sa euroop­pa­lais­ten ulot­tu­vil­ta vaa­ti­mus­ten osoit­tau­tues­sa lii­an raskaiksi.”

        https://www.lynxbroker.fi/sijoitusblogi/artikkelit/us-etf-ostaminen-euroopasta/

        Olet Sylt­ty oikeas­sa, tar­koi­tin juu­ri tuo­ta, että yri­tyk­sien ei tar­vit­si­si erik­seen lis­tau­tua, ja meni­sin vie­lä pidem­mäl­le, että ei oli­si mui­ta yhtiö­muo­to­ja kuin osa­keyh­tiöt. Täs­sä pitäi­si vie­lä men­nä askel pidem­mäl­le, että pitäi­si pys­tyä luo­maan kan­sain­vä­li­nen lain­sää­dän­tö osa­keyh­tiöl­le, joka oli­si yhte­ne­väi­nen kaikkialla.

        Sen lisäk­si tar­vit­tai­siin vie­lä raja­pin­nat, joi­den kaut­ta näis­tä “uni­ver­saa­leis­ta yhtiöis­tä” sai­si tar­vit­ta­vat vero yms. tie­dot, jon­ka tuli­si olla vaa­ti­muk­se­na “lis­tau­tu­mi­sel­le”.

        Jos ole­te­taan, että edel­lä ole­vat oli­si toteu­tet­tu, niin täl­löin voi­tai­siin sopia raja­pin­nas­ta, jon­ka kaup­pa­paik­ka-appli­kaa­tio sit­ten toteuttaisi.

        Täl­löin Applen tai Googlen sovel­lus­kau­pas­ta voi­si lada­ta eri kehit­tä­jien appli­kaa­tioi­ta, joi­den kaut­ta voi­si sit­ten joko ostaa tai myy­dä osuuk­sia näis­tä uni­ver­saa­leis­ta yhtiöis­tä, jot­ka voi­si­vat siis sijai­ta mis­sä päin maa­il­maa (tai Aurin­ko­kun­taa) tahansa.

        Minua ei hen­ki­lö­koh­tai­ses­ti juu­ri­kaan OMX Hel­sin­gin tar­jon­ta kiin­nos­ta. Suo­mes­sa ja maa­il­mal­la on pal­jon mie­len­kiin­toi­sem­pia, pie­niä yri­tyk­siä, jot­ka ovat omak­su­neet moder­ne­ja tek­nii­koi­ta esi­mer­kik­si ruuantuotannossa.

        Jos nyt het­kek­si kat­so­taan kan­sal­lis­mie­li­sil­lä laseil­la, niin pal­jon huo­les­tut­ta­vam­pa­na minä pidän sitä, että Suo­meen ei oikein tun­nu syn­ty­vän uusia menes­ty­viä yri­tyk­siä, kuin sitä, että joku kehä­raak­ki myy­dään ruotsalaisille.

        Täl­läi­nen kan­san­ka­pi­ta­lis­mi oli­si todel­la­kin hel­pom­paa, jos vaik­ka­pa oman kun­nan kone­pa­jaan voi­si sijoit­taa ihan vain osta­mal­la sen osak­kei­ta sovel­luk­sel­la, ilman, että kysei­sen yri­tyk­sen tar­vit­si­si käy­dä pörs­sin lis­tau­tu­mis­pro­ses­sia läpi.

        Täy­tyy nyt muis­taa, että pank­kien ja rahoi­tus­lai­tos­ten kaut­ta käy­tä­väs­sä kau­pas­sa ei voi vain sijoit­taa sataa euroa yri­tyk­seen X vaan sijoi­tus on sata euroa plus eri­näi­set mak­sut (pal­ve­lu­mak­suis­ta ei toki kos­kaan voi välttyä).

        Jos sadan euron sijoi­tuk­ses­ta menee 10 euroa mak­sui­hin, niin ei se ole kau­hean kan­nat­ta­vaa edes elä­ke­ai­ko­ja aja­tel­len. Pitäi­si ensin sääs­tää 10000 euroa ja teh­dä sit­ten se sijoitus.

        Algo­rit­mien avul­la käy­tä­vä kaup­pa on täy­sin suu­ro­mis­ta­jien käsis­sä, kos­ka pelk­kä raja­pin­nan käyt­tä­oi­keus mak­saa luok­kaa 500 euroa / kk ja edel­lä mai­ni­tut mak­sut teke­vät päi­vä­kau­pas­ta pik­ku­ra­hoil­la täy­sin kannattamatonta.

          (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

      3. Ehkä voi­si het­ken haa­veil­la maa­il­mas­ta, jos­sa talous pyö­ri­si ilman val­tioi­den vai­ku­tus­ta kryp­to­va­luut­to­jen, äly­so­pi­mus­ten ja hajau­tet­tu­jen ano­nyy­mien yri­tys­ten varas­sa. Tus­kin tule­vai­suus kui­ten­kaan tuot­taa täl­lais­ta maa­il­maa, kos­ka val­tiot ja nykyi­nen finans­si­maa­il­ma pitä­vät kyn­sin­ham­pain kiin­ni yksi­noi­keu­des­ta ryös­tää kan­sa­lai­sia raha­jär­jes­tel­män kautta.

        Maa­il­ma on muut­tu­nut vuo­sien saa­tos­sa aivan hul­luk­si — pank­ki­jär­jes­tel­män ensi­si­jai­sek­si tar­koi­tuk­sek­si on tul­lut pes­tä kes­kus­pank­kien pai­na­maa rahaa edul­li­sik­si lai­noik­si val­tioil­le ja samal­la pitää osa­ke­mark­ki­nat hen­gis­sä käy­tän­nös­sä ilmai­sel­la rahoi­tuk­sel­la. Kun mark­ki­noi­ta on estet­ty hin­noit­te­le­mas­ta ris­kiä, kaik­ki kuvit­te­le­vat, että ris­kit voi hal­li­ta näp­pä­räs­ti mil­joo­nien koo­di­ri­vien ris­ki­mal­leil­la (jois­sa toki sää­te­lys­tä tule­va­na vakio­na on se, että OECD-mai­den val­tio­vel­ka­kir­jat ovat aina ja ikui­ses­ti riskittömiä).

        Rahan myy­mi­nen ja osta­mi­nen on muut­tu­nut ilmai­sen rahan ja väki­sin pys­tys­sä­pi­det­tä­vien zom­bi­pank­kien vuok­si lähes kan­nat­ta­mat­to­mak­si toi­min­nak­si. Ehkä täs­tä erään­lai­se­na palk­kio­na val­tio­val­ta on kaik­kial­la lisän­nyt finans­si­sek­to­rin sää­te­lyä niin, ettei pank­kien tar­vit­se juu­ri pelä­tä kil­pai­lua “sää­te­ly­kyn­nys­ra­han” pitäes­sä pie­net toi­mi­jat pois­sa mark­ki­noil­ta. Lisäk­si näp­pä­räs­ti on eri­näi­sin toi­min vähen­net­ty suo­rien osa­ke­si­joi­tus­ten kil­pai­lu­ky­kyä ver­ra­tu­na pank­kien pyö­rit­tä­miin rahas­toi­hin — täy­tyy­hän pan­kit — palk­kio­na lojaa­li­suu­des­ta — pääs­tää tava­laan verot­ta­maan ihmis­ten sijoitusvarallisuutta?

        Kes­kus­pank­kien puhal­ta­mas­ta rahoi­tus­kuplas­ta on pai­su­nut jo niin gigant­ti­nen, ettei sen puh­je­tes­sa kenel­lä­kään tule ole­maan kivaa. Näin ollen sitä joten­kin toi­voi­si, että “täl­lä ker­taa kaik­ki oli­si toi­sin” — mut­ta pahoin pel­kään, että pää tulee vetä­vän käteen ennen pitkää.

          (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

      4. Lau­ri Kum­pu­lai­nen: kehär

        Jos nyt het­kek­si kat­so­taan kan­sal­lis­mie­li­sil­lä laseil­la, niin pal­jon huo­les­tut­ta­vam­pa­na minä pidän sitä, että Suo­meen ei oikein tun­nu syn­ty­vän uusia menes­ty­viä yri­tyk­siä, kuin sitä, että joku kehä­raak­ki myy­dään ruotsalaisille.

        Niin jos kat­so­taan vah­vas­ti kan­sal­lis­mie­li­sil­lä laseil­la niin ero ruot­sa­lai­siin ja suo­ma­lai­siin menes­ty­vien yri­tyk­sien ero on sii­nä että ruot­sa­lai­set mark­ki­noi­vat parem­min ja pyr­ki­vät ihan aidos­ti maa­il­man­mark­ki­noil­le. Suo­ma­lai­sil­le yri­tyk­sil­le näkö­jään riit­tää vain aluk­si mark­ki­nat Bal­tian ja Pie­ta­rin sekä Mos­ko­van talous­a­lu­eel­ta kun taas ruot­sa­lai­set vält­tä­vät tuo­ta aluet­ta ensi­si­jai­ses­ti ja pyr­ki­vät koko maa­il­man mark­ki­noil­le. Tämä ruot­sa­lais­ten maa­il­man mark­ki­noi­den pyrk­mi­nen on suo­ma­lai­sil­le kan­sal­lis­mie­li­sil­le suu­ri pii­lo kateel­li­nen har­mi mut­ta sit­ten kun suo­ma­lai­nen yri­tys pyr­kii kans­sain­vä­lis­ty­mään niin suo­ma­lai­set kan­sal­lis­mie­li­sil­le tämä ei käy ollen­kaan vaik­ka pitä­vät ruot­sa­lais­ten onnis­tu­nei­ta maa­il­man mark­ki­noi­den val­tauk­sia esi­merk­ki­nä sii­tä että ruot­sa­lai­set valit­se­vat ja teke­vät aina parem­mat valin­nat kuin suo­ma­lai­set. Ainoa rat­kai­su on suo­ma­lai­sil­le­kin yri­tyk­sil­le on laa­jen­taa lii­ke­toi­min­taa ja val­la­ta mark­ki­noi­ta maa­il­mal­ta. Näin väl­tyt­täi­siin ruot­sa­lais­ten osto­tar­jouk­sis­ta. Saml­la pitäi­si suo­ma­lai­sia kan­nus­ta­maan Osmo Soi­nin­vaa­ran kir­joi­tuk­sen mukai­ses­ti osta­maan ja sijoit­ta­maan osak­kei­ta suo­ma­lai­siin yhtiöi­hin enemmän.

          (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

      5. Lau­ri Kum­pu­lai­nen: kun­nan

        Täl­läi­nen kan­san­ka­pi­ta­lis­mi oli­si todel­la­kin hel­pom­paa, jos vaik­ka­pa oman kun­nan kone­pa­jaan voi­si sijoit­taa ihan vain osta­mal­la sen osak­kei­ta sovel­luk­sel­la, ilman, että kysei­sen yri­tyk­sen tar­vit­si­si käy­dä pörs­sin lis­tau­tu­mis­pro­ses­sia läpi. 

        Täl­läi­nen sijoit­ta­mi­nen ja osta­mi­nen ei var­maan ole kil­pai­lu­lain sää­dän­nön mukais­ta että teh­dään ns sisä­pii­rin kaup­po­ja? Kyl­lä pörs­si lis­tau­tu­mi­nen on aina avoim­pi toi­men­pi­de kuin sisä­pii­ri­kau­pat. Se että mikä on yhtiön osa­kean­ti herät­tää aina kes­kus­te­lua onko se lii­an pie­ni vai lii­an suu­ri. Tus­kin oman kun­nan kone­pa­ja har­kit­see edes pörs­siin menoa kos­ka pörs­sis­sä on samat peli­sään­nöt kai­kil­le yri­tyk­sil­le lis­tau­tu­mi­sen aika­na mut­ta oman kun­nan kone­pa­ja pitää myös menes­tyä oman kun­nan ulko­puo­lel­la, Suo­men ulko­puo­lel­la , Poh­jois­mai­den ulko­puo­lel­la eli läh­teä kan­sain­vä­lis­ty­mään maa­il­ma­nark­ki­noil­le kuten ruot­sa­lai­set ovat teh­neet jo vuo­si­kausia. Jos joku halu­aa tie­tää miten Enso-Gutzeit aikoi­naan ostet­tiin 1918 val­tiol­le niin voin sanoa aihees­ta hiu­kan luke­nee­na tode­ta että sisä­pii­ri­kaup­pa oli päi­vän sana ja koplauk­set jois­ta oli­si nyt jou­tu­nut minis­te­rit ja omis­ta­jat vankilaan.

          (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

      6. Lau­ri Kum­pu­lai­nen: Täl­läi­nen kan­san­ka­pi­ta­lis­mi oli­si todel­la­kin hel­pom­paa, jos vaik­ka­pa oman kun­nan kone­pa­jaan voi­si sijoit­taa ihan vain osta­mal­la sen osak­kei­ta sovel­luk­sel­la, ilman, että kysei­sen yri­tyk­sen tar­vit­si­si käy­dä pörs­sin lis­tau­tu­mis­pro­ses­sia läpi.

        Kyl­lä näin voi teh­dä jo nyt­kin, jos a.o. yhtiön yhtiö­ko­kous asi­aan suos­tuu. Ei muu­ta kuin soit­te­le­maan yhtiön hal­li­tuk­sen puheenjohtajalle.

          (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

      7. Tapio: Kyl­lä näin voi teh­dä jo nyt­kin, jos a.o. yhtiön yhtiö­ko­kous asi­aan suos­tuu. Ei muu­ta kuin soit­te­le­maan yhtiön hal­li­tuk­sen puheenjohtajalle.

        Toki niin­kin voi teh­dä mikä­li jät­tää osto tar­jouk­sen mut­ta pörs­si kaup­pa on sinän­sä parem­pi vaih­toeh­to avoi­muu­den kan­nal­ta. Kaup­pa on pörs­sis­sä aina jul­ki­nen ja avoin. Kil­pai­li­ja tar­jouk­set on jul­kai­sia jne. Täl­lai­set mobii­li­so­vel­lus­ket ovat toden­nä­köi­ses­ti kil­pai­lu­lain vas­tai­sia. Ellei sit­ten kau­pan­käyn­ti siir­ry osit­tain sin­ne. Kuka tätä jär­jes­tel­mää sit­ten val­voo? Pörs­sis­sä on Finans­si­val­von­nan aset­ta­mat peli­sään­nöt johon kaik­kien on sitou­dut­ta­va. Kau­pan­käyn­ti kes­key­te­tään jos jär­jes­tel­mää yri­te­tään kiertää .

          (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

      8. Lau­ri Kum­pu­lai­nen: Olet Sylt­ty oikeas­sa, tar­koi­tin juu­ri tuo­ta, että yri­tyk­sien ei tar­vit­si­si erik­seen lis­tau­tua, ja meni­sin vie­lä pidem­mäl­le, että ei oli­si mui­ta yhtiö­muo­to­ja kuin osa­keyh­tiöt. Täs­sä pitäi­si vie­lä men­nä askel pidem­mäl­le, että pitäi­si pys­tyä luo­maan kan­sain­vä­li­nen lain­sää­dän­tö osa­keyh­tiöl­le, joka oli­si yhte­ne­väi­nen kaikkialla.

        Sen lisäk­si tar­vit­tai­siin vie­lä raja­pin­nat, joi­den kaut­ta näis­tä ”uni­ver­saa­leis­ta yhtiöis­tä” sai­si tar­vit­ta­vat vero yms. tie­dot, jon­ka tuli­si olla vaa­ti­muk­se­na ”lis­tau­tu­mi­sel­le”.

        Täl­läi­nen kan­san­ka­pi­ta­lis­mi oli­si todel­la­kin hel­pom­paa, jos vaik­ka­pa oman kun­nan kone­pa­jaan voi­si sijoit­taa ihan vain osta­mal­la sen osak­kei­ta sovel­luk­sel­la, ilman, että kysei­sen yri­tyk­sen tar­vit­si­si käy­dä pörs­sin lis­tau­tu­mis­pro­ses­sia läpi. 

        Täs­sä hypä­tään ohi aika isois­ta ongel­mis­ta yhtiön toi­min­nan kan­nal­ta. On var­sin huo­noa sijoit­taa yhti­öön, jos­ta ei saa sen enem­pää talous­tie­to­ja kuin mitä ker­ran vuo­des­sa kaup­pa­re­kis­te­riin tal­len­net­tu tilin­pää­tös ker­too (yli puo­li vuot­ta van­haa tie­toa). Pörs­sis­sä oloon liit­tyy juu­ri tämä tie­don­an­to­vel­vol­li­suus vuo­si­nel­jän­nes­tie­dot­tei­neen yms. Pörs­sin ulko­puo­li­nen yri­tys voi teh­dä hyvin pal­jon ker­to­mat­ta hal­li­tuk­sen ulko­puo­lel­la ole­vil­le omis­ta­jil­le yhti­käs mitään. Kau­pan­käyn­ti ilman tie­toa on uhkapeliä.

        Toi­nen jut­tu on toki, ettei “oman kun­nan kone­pa­jaan” pää­se sijoit­ta­maan, jos sen­het­ki­set omis­ta­jat eivöt tar­joa osak­kei­taan myy­tä­väk­si. Pörs­siin liit­ty mark­ki­nan likvi­di­teet­ti: että on aina ole­mas­sa myy­jiä ja osta­jia ja että hin­ta löy­tää tasa­pai­non nii­den välil­lä. Pie­nel­lä pörs­sin ulko­puo­li­sel­la yri­tyk­sel­lä oli­si toden­nä­köi­ses­ti pit­kiä, vuo­sien­kin, jak­so­ja jol­loin mark­ki­nal­la oli­si vain osta­jia tai myy­jiä, mut­tei kaup­paa eikä vas­taa­vas­ti hintaakaan.

          (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

    2. Lau­ri Kum­pu­lai­nen: Ei sijoit­ta­mi­nen ole yksin­ker­tais­ta, help­poa ja eri­tyi­ses­ti se ei ole halpaa.

      Sijoit­ta­mi­nen on yksin­ker­tais­ta, help­poa ja hal­paa. Se kun vain ostaa hal­po­ja indeksirahastoja/ETF:iä. Monel­la välit­tä­jäl­lä pro­ses­sin voi auto­ma­ti­soi­da kuu­kausi­sääs­tök­si, jol­loin sen voi alku­vai­van jäl­keen unohtaa.

        (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  12. Mah­dol­li­suus on tosia­sias­sa olla käy­tös­sä jo pit­kään osa­kein­dek­si­ti­lien muo­dos­sa, jot­ka myös sijoit­ta­vat osin­got takai­sin osakkeisiin.”
    Tai sijoitusrahastojen…

    Asun­to­va­ral­li­suu­den ker­ryt­tä­mi­sen tuke­mi­nen tuki­si taas samaa poruk­kaa, jota on tuet­tu jo pit­kään: nii­tä joil­la on mah­dol­li­suus saa­da lai­naa. Tämä luo varal­li­suus­kii­laa hei­dän ja nii­den välil­le, joil­la ei ole varal­li­suut­ta lain­kaan ja joi­den vuo­krat nouse­vat jat­ku­vas­ti, kos­ka ensim­mäi­nen ryh­mä vau­ras­tuu ja nos­taa asun­to­jen hin­to­ja ja sen seu­rauk­se­na vuokria.

    Eikö rii­tä, että asun­non koh­dal­la asu­mis­tu­lo ja yleen­sä myyn­ti­voit­to­kin on jo vero­ton­ta? Itse puh­kai­si­sin mie­luum­min asun­to­kuplan, vali­tet­ta­vas­ti myös sii­nä ajai­sin todel­la vivu­tet­tu­jen sijoi­tusa­sun­to­jen omis­ta­jia konkursseihin.

    En usko, että enem­pää talou­del­li­sia kan­nus­ti­mia tar­vi­taan. Läh­tee­nä viit­taan eilen teras­sil­la­ni kuul­tuun kes­kus­te­luun, jos­sa kak­si eri nuor­ta mies­tä ker­toi­vat, kuin­ka hei­dän isän­sä oli­vat tuh­lan­neet peri­män­sä sadat­tu­han­net “elä­mi­seen” lyhyen ajan kuluessa.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  13. Kai täs­sä näkyy se ero, että onko vali­tol­la monar­kis­ti­set perin­teet vai tasa­val­lan perinteet. 

    Suo­mes­sa kun tar­vit­sin ris­ki­ra­hoi­tus­ta, niin menin Fin­ve­ral­le ja nos­tin mas­sit. Pitää kyl­lä tode­ta, että jos vas­taa­vas­sa tilan­tees­sa pitäi­si läh­teä met­säs­tä­mään por­va­rei­den puhe­lin­nu­me­ro­ja ja alkaa soit­ta­maan läpi poli­tik­ko­ja sekä mas­si­kei­sa­rei­ta ja aloit­taa raken­ta­maan ver­kos­to­ja, niin kyl­lä Suo­mi oli­si vah­vas­ti pas­kem­pi maa mitä nykyisin.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  14. Ruot­sa­lais­ten mei­hin näh­den monin­ker­tai­nen varal­li­suus panee ajat­te­le­maan toi­sel­la taval­la. Aivan samoin kuin huma­lai­sen kans­sa­mat­kus­ta­jan toi­lai­lut ete­län turis­ti­koh­tees­sa eivät herä­tä ruot­sa­lai­sis­sa huvit­tu­nut­ta höräh­te­lyä, polii­tik­ko­jen ehdo­tuk­set raho­jen otta­mi­ses­ta rik­kail­ta ja anta­mi­ses­ta köy­hil­le eivät herä­tä kes­ki­ver­to­ää­nes­tä­jäs­sä hyvä-huutoja.

    Kateus poli­tii­kan käyt­tö­voi­ma­na joh­taa kaik­kien kan­nal­ta huo­nom­paan lopputulokseen.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  15. Omis­tuk­sen suh­teen Ruot­si on kovin eri­lai­nen kuin Suo­mi val­tio­val­lan suh­teen. Ruot­si on säi­lyt­tä­nyt val­tion omis­tuk­sen jopa kai­vo­syh­tös­sä LKAB ja säh­kö­voi­mayh­tiös­sä Vat­ten­fall. Suo­mes­sa täl­lai­set vakaas­ti tuot­ta­vat yhtiöt pitäi­si ohja­ta vähin­tään­kin kes­ke­näis­ten vakuu­tus­yh­tiöi­den ja kun­ta / val­tio ‑elä­ke­ra­has­to­jen omis­tuk­seen. Erit­täin vakaa tuot­to kaik­ki­na aikoi­na oli­si pork­ka­na vaik­ka­kin jon­kun mie­les­tä kovin kapea.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

    1. Ive­ku:
      Omis­tuk­sen suh­teen Ruot­si on kovin eri­lai­nen kuin Suo­mi val­tio­val­lan suh­teen. Ruot­si on säi­lyt­tä­nyt val­tion omis­tuk­sen jopa kai­vo­syh­tös­sä LKAB ja säh­kö­voi­mayh­tiös­sä Vattenfall. 

      Eikös Suo­men val­tio omis­ta For­tu­mis­ta mer­kit­tä­vän sii­vun, yli 50%? Mut­ta ymmär­rän point­ti­si, var­sin­kin Sipi­län aika­na hoke­ma oli, että lai­te­taan tase töi­hin, eli myy­dään Juhan tutuil­le ja mie­lel­lään halvalla.

        (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

      1. Eikös Suo­men val­tio omis­ta For­tu­mis­ta mer­kit­tä­vän sii­vun, yli 50%?

        Omis­tuk­sel­la ei ole sanot­ta­vaa mer­ki­tys­tä, kun For­tum on pörs­sis­sä. Vähem­mis­tö­osak­kai­den suo­ja edel­lyt­tää, että enem­mis­tö­omis­ta­ja käy­tä sanot­ta­vaa val­taa yhtiös­sä, ei voi pakot­taa sitä esi­mer­kik­si väy­hem­män kan­nat­ta­viin, mmut­ta yhteis­kun­nal­li­seds­ti hyö­dyl­li­siin toimiin.

          (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

      2. Osmo Soi­nin­vaa­ra: Vähem­mis­tö­osak­kai­den suo­ja edel­lyt­tää, että enem­mis­tö­omis­ta­ja käy­tä sanot­ta­vaa val­taa yhtiös­sä, ei voi pakot­taa sitä esi­mer­kik­si väy­hem­män kan­nat­ta­viin, mmut­ta yhteis­kun­nal­li­seds­ti hyö­dyl­li­siin toimiin. 

        Hyvä että muis­tit suo­ma­lai­sia sii­tä että sijoit­ta­mi­nen osak­kei­siin ei ole hyvän­te­ke­väi­syyt­tä. Kukaan ei sijoi­ta pel­käs­tään huvin vuok­si. Idea­na on saa­da sijoi­tuk­ses­ta voittoa

          (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

      3. Osmo Soi­nin­vaa­ra: supel

        Osmo Soi­nin­vaa­ra: Omis­tuk­sel­la ei ole sanot­ta­vaa mer­ki­tys­tä, kun For­tum on pörs­sis­sä. Vähem­mis­tö­osak­kai­den suo­ja edel­lyt­tää, että enem­mis­tö­omis­ta­ja käy­tä sanot­ta­vaa val­taa yhtiös­sä, ei voi pakot­taa sitä esi­mer­kik­si väy­hem­män kan­nat­ta­viin, mmut­ta yhteis­kun­nal­li­seds­ti hyö­dyl­li­siin toimiin. 

        Vähem­mis­tön suo­ja ei lii­ty pörs­sis­sä ole­mi­seen, vaan kos­kee kaik­kia osa­keyh­tiö­muo­toi­sia yri­tyk­siä. Yhtiön kan­nal­ta type­riin hank­kei­siin sijoit­ta­mi­nen ei tai ole vähem­mis­tön suo­jaa, vaan yhtiön joh­dol­la (ml. hal­li­tus) on vel­voi­te teh­dä yri­tyk­sen edun mukai­sia päätöksiä.

        Sanoi­sin, että For­tu­min omis­ta­mi­sel­la on erit­täin suu­ri mer­ki­tys, eri­tyi­ses­ti sen takia kun se on pörs­sis­sä. For­tu­min omis­ta­juus on myös sijoi­tet­tu val­tio­kont­to­riin, ei Soli­diu­miin. Var­mak­si en tie­dä, mut­ta olet­tai­sin, että juu­ri­kin ener­gian stra­te­gi­sen mer­ki­tyk­sen takia.

          (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

      4. supel­tu­ra: Eikös Suo­men val­tio omis­ta For­tu­mis­ta mer­kit­tä­vän sii­vun, yli 50%? Mut­ta ymmär­rän point­ti­si, var­sin­kin Sipi­län aika­na hoke­ma oli, että lai­te­taan tase töi­hin, eli myy­dään Juhan tutuil­le ja mie­lel­lään halvalla. 

        Pörs­sis­sä kuka tahan­sa voi ostaa avoi­mes­ti osak­kei­ta. Tätä kut­su­taan kan­san­ka­pi­ta­lis­mik­si. Se on juu­ri sitä mitä Mar­ga­ret Thatc­her toteut­ti 1980-luvul­la myy­mäl­lä val­tion yhtiöi­tä pörs­sis­sä. Pörs­si kaup­pa myös sal­lii ulko­maa­lais­ten teke­mät ostot. Jopa Ant­ti Rin­teen hal­li­tuk­sen ohjel­mas­sa on val­tio­nyh­tiöi­den myyminen.

          (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

      5. Rahul Soma­ni: Jopa Ant­ti Rin­teen hal­li­tuk­sen ohjel­mas­sa on val­tio­nyh­tiöi­den myyminen.

        Hol­ke­rin hal­li­tuk­ses­ta saak­ka asi­aa seu­ran­nee­na uskal­tai­sin kui­ten­kin väit­tää, että oikeis­to tyk­kää myy­dä val­tion omai­suut­ta vasem­mis­toa enem­män. Nykyi­sen hal­li­tuk­sen ohjel­maan se kuu­lu­nee vain sen takia, että vel­kaan­num­me nopeam­min kuin kan­sa edes käsittää.

          (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

      6. supel­tu­ra: Hol­ke­rin hal­li­tuk­ses­ta saak­ka asi­aa seu­ran­nee­na uskal­tai­sin kui­ten­kin väit­tää, että oikeis­to tyk­kää myy­dä val­tion omai­suut­ta vasem­mis­toa enemmän. 

        Kyl­lä Paa­vo Lip­po­sen joh­ta­ma sateen­kaa­ri­hal­li­tus (SDP, Koko, Vihr, Vas ja RKP) rea­li­soi enem­män val­tio­nyh­tiön omai­suut­ta kuin esi­mer­kik­si Esko Ahon por­va­ri­hal­li­tus. Nimi­merk­ki Supel­tu­ral­le vain sel­lai­nen huo­mio että Har­ri Hol­ke­rin hal­li­tus oli sini­pu­na hal­li­tus eikä por­va­ri­hal­li­tus (SDP ja Kok pää­puo­lui­na Hol­ke­rin hallituksessa)

          (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

    1. Vaah­te­ra­mäen Eeme­li:
      Sivu­huo­mio­na: Kuin­ka­han luo­tet­ta­va tuo Wealth Gini ‑arvo on? https://en.wikipedia.org/wiki/List_of_countries_by_wealth_equality
      lis­tat­tu­na Alan­ko­maat on saa­nut arvot:
      2018: 0.736 (kes­ki­kas­tia)
      2019: 0.902 (suu­rin maailmassa)

      En ole miten­kään häm­mäs­ty­nyt sii­tä että gini ker­toi­men kär­jes­sä on Alan­ko­maat. Alan­ko­maa­lai­set yhtiöt ja suo­ri­na pää­oma sijoit­ta­ji­na esi­mer­kik­si Yhdys­val­lois­sa yksi eni­ten inves­toin­te­ja teke­vät kan­sain­vä­li­set sijoit­ta­jat . Tämä on ollut tren­di joka on ollut Alan­ko­mai­den koh­dal­la erit­täin pit­käi­käi­nen teki­jä sit­ten toi­sen maa­il­man­so­dan jälkeen.

        (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Notify me of followup comments via e-mail. You can also subscribe without commenting.