Pyöräily, _

Vuoden 2020 pyöräretki (8) Merikarvia – Kristiinankaupunki

Tiistai 14.7.

Varasin huoneen Kristiinankaupungista. Respa avautui vasta klo 16, joten lykkäsin lähtöä. (kirjoitin blogia) Lykkäsin vähän liikaakin, koska matkaan pääsin vasta klo 13.

Maasto oli edelleen tasaista. Tie kulki suurelta osin metsässä – tai ei sitä oikein voi metsäksi kutsua. Eri-ikäistä puupeltoa lähinnä. Hyvä oppitunti metsänkasvatuksen vaiheita taimikosta päätehakkuisiin. Ajaminen pienessä myötätuulessa oli sinänsä helppoa.

Joskus hyvin kauan sitten tulin fillarilla (Noin vuonna 1980, teltan ja makuupussin kassa) tälle samalle rantaa pitkin kulkevalle tielle idästä, siis sisämaasta. T-risteyksestä lähti tie pohjoiseen kohtaa Vaasaa ja etelään kohti Poria. Mielin pohjoiseen, mutta kysyin varmuuden vuoksi vastaan tulleelta teini-ikäiseltä pojalta, onko tie pohjoiseen päällystetty. Hän vastasi, ettei tiedä, koska he eivät koskaan mene sinne. Näinhän se on, että jos kotikylästä lähtee kolme tietä eri suuntiin, siinä on liikaa vaihtoehtoja.

Kieliraja oli edelleen jyrkkä. Poikkesin kahvilla Kiilin kahvilassa, jota majatalon emäntä oli suositellut. Kun sitä ei tullut vastaan, pysähdyin katsomaan sitä kännykästä. Hyvä. Juuri siinä kohdassa oli tienviitta Kilens Hembygdsgård. Niin, siis kielirajan toisella puolella.

Kilens hembygdsgårg.

Oli tallettanut reitin navigaattoriini, mutta se sai täyden hepulin, kun ajoin kilometrin syrjään reitiltä. Lopulta se pysäytti koko jutun. Siksi kartan viiva on tänään sininen. Se otettu suunnitelmasta, ei itse matkasta. Ilmeisesti tämä valmiiksi talletettu reitti tavoiteaikoineen liittyy enemmän urheiluun kuin matkailuun. Matkailuun soveltunee vaihtoehto antaa navigaattorille osoite ja kehottaa löytämään sinne reitti. Kuten kaikki navigaattorit, se laskee reitin uudestaan ,jos sen neuvoa ei totella. Ensi kerralla näin. Tämä tähän asti käyttämäni tapa on siitä mukava, että siinä reitin voi suunnitella rauhassa tietokoneella. Tätä täytyy vielä harjoitella.

Olen käyttänyt vuoden elämästäni ruotsin kielen opiskeluun. (Oppikoulussa kahdeksan vuotta, ja 1/8 osa tunneista.) Nyt lopulta sille voi tulla käyttöä.  Tämä seutu on ruotsinkielisempää kuin Ruotsi. Keräsin kahvikupin, pullan ja jäätelön tarjottimelle ja menin kassalle. ”Yhdeksän viisikymmentä. Tarvitsetko kuittia?” Se siitä ruotsin opiskelusta.

Tämä navigaattorini algoritmin tarjoama reitti oli tylsä. En kuitenkaan löytänyt parempaakaan. Nopea sitä oli ajaa, koska ei mäkiä.

Kristiinankaupunki on todella hieno. Joku asiantuntija pystyy varmaan kertomaan, miksi Vanha Rauma on maailmanperintökohde ja tämä ei ole. Minusta tämä on yhtä hieno ja isompana alueena jopa hienompi. Tällaisia kaupungit olivat aikanaan kaikki.

Kristiinankaupunkia

8 thoughts on “Vuoden 2020 pyöräretki (8) Merikarvia – Kristiinankaupunki

  1. O.S:”Tie kulki suurelta osin metsässä – tai ei sitä oikein voi metsäksi kutsua. Eri-ikistä puupeltoa lähinnä. Hyvä oppitunti metsänkasvatuksen vaiheita taimikosta päätehakkuisiin. ”

    Hyvinhoidettua metsäomaisuutta, siis, O.S: ei ole puupeltoa nähnytkään. Pitäisi pyöräillä Uruguayssa UPM:n sellutehtaan eukalyptus puupelloilla. Tikkusuorat puurivit hoitokoneiden mentävin välein ovat ingenjöörin unelma. Suomessa sellaisesta ei ole häivääkään. Suomessa talousmetsät sitovat hiiltä ennätysvauhtia hyvin rytmiteyn kasvun, hakkuun ja istutuksen vuorotellessa.

    O.S:”Se siitä ruotsin opiskelusta.”

    Voisiko valtiomies ehkä puhella niitä näitä ystävällisesti ruotsin kielellä. Maaseudulla ihmiset puhelee toisilleen eivätkä tuijota ohi zombien tavoin kuten hesassa. Hesassa juttelu aiheuttaa pelkoreaktion taka-askeleineen , maalla ei.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  2. ’Kristiinankaupunki on todella hieno. Joku asiantuntija pystyy varmaan kertomaan, miksi Vanha Rauma on maailmanperintökohde ja tämä ei ole.’
    En ole asiantuntija mutta voinhan minä tätä entisenä raumalaisena tutkia. Mukavan reissupostailun toisessakin kohtaa otit kantaa Vanhan Rauman statukseen maailmanperintökohteena sitä kummeksuen. Kristiinankaupunki olisi varmasti ansainnut myös em. tunnustuksen. Tällaisissa asioissa on varmasti tärkeää olla oikeassa paikassa oikeaan aikaan ja osaavat lobbaajat mukana.

    Rauma on parisataa vuotta vanhempi kaupunkina vaikka palon jälkeen itse rakennukset taitavat olla uudempia kuin Kristiinankaupungissa. Nopeasti surffailtu tieto kertoo että Vanhassa Raumassa on kaksi kertaa enemmän rakennuksia kuin Kristiinankaupungissa. Yksi nimitysperusteista Vanhan Rauman osalta oli myös se, että se on kaupungin elävä keskusta liikelämän palveluineen.
    Kaupunki kokonaisuutena tarjoaa hienon ympäristön pyöräilijälle kompaktin kokonsa puolesta. Yöpyä voi vaikkapa Poroholman leirintäalueella ja tehdä kevytvarustuksessa tutustumisreissuja vaikkapa em. Vanhaan Raumaan.
    Fakta kuitenkin on, maailmanperintöstatuksella tai ilman, että Vanha Rauma on Suomen mittakaavassa ainutlaatuinen historiallinen ympäristö. Siellä kannattaa ilman muuta pistäytyä jos reissusuunnitelma sellaiseen antaa mahdollisuuden.
    Mielestäni Rauman kaupunki ja liike-elämä voisi käyttää Vanhaa Raumaa vielä paljon vahvemmin kansainväliseen matkailuun liittyvänä vetonaulana. Tämä kyllä edellyttäisi laajempaa investointia esimerkiksi mereen liittyviin palveluihin. Kevytratkaisuna voisi olla tietylle kohderyhmälle, esimerkiksi pyöräilijöille, suunnatut palvelut.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

      1. Osmo Soininvaara:
        Jos Vanha Rauma olisi purettu kuten muut vastaavat alkueet, Rauman tilenna teolisen rakennemuutoksen kourissa olisipaljon synkempi. Tarkoitukseni ei ollut vähätellä Vanhaa Raumaa vaan ihmetelä sitä, että Kristiinankaungsta puhutaan niin vähän.

        Näitä säästyneitä vanhoja puukaupunkialueita on muutama muukin: esim. Vanha Porvoo ja Naantalin vanha kaupunki. Yhteistä näille säilyneille vanhoillekaupungeille on, että kyseinen kaupunki ei ole kasvanut liian nopeasti. Tosin on (osin nuorempia) puutaloalueita säilynyt isommissa kaupungeissakin – esim. Helsingissä Ruoholahden villat ja Puu-Käpylä & Puu-Vallila, Tampereella esim. Pispala ja Amurin museokortteli, Turussa on vanhempaa rakennuskantaa edustava Luostarinmäki jne.

          (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  3. ”Tämä seutu on ruotsinkielisempää kuin Ruotsi.”

    Kieliraja tuolla nimenomaan ei ole tiukka. Kristiinankaupunki on aidosti kaksikielinen ja vaikka täysin suomenkieliseltä Merikarvialta nuoret käy paljon kesätöissä Pohjanmaan puolella. Toki sellaiset, jotka ruotsiksi pärjäävät.

    Sinun tapauksessa kyseessä oli kuitenkin luultavasti vain hyvä palvelu. Et mennyt habitukseltasi paikkakuntalaisesta, joten sait palvelua suomeksi. Ei siitä sen suurempia johtopäätöksiä kielten opiskelun tarpeellisuudesta voi vetää.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  4. ”Yhdeksän viisikymmentä. Tarvitsetko kuittia?” Se siitä ruotsin opiskelusta

    Ehkä kassalla sinut tunnistettiin ja tiedettiin suomenkieliseksi. Minulle on pari kertaa käynyt (Helsinki, Turku) niin, että tarjoilija on puhunut pelkästään englantia. Myös pelkästään englanninkieliseen listaan olen törmännyt. Tätä pidetään kansainvälistymisenä. Ajatusleikkinä olen miettinyt, mikä olisi tavallisen suomalaisen reaktio, jos häntä palveltaisiin pelkästään ruotsiksi vaikkapa Porvoossa tai Vaasassa. Veikkaan, että reaktio ruotsia kohtaan on paljon äreämpi kuin englantia kohtaan. Yllättävän moni karttaa Ahvenanmaatakin kielen takia. Tukholmassa tai Uppsalassa tämä kieliongelma jostain syystä häviää.

    Lähes kaikissa rannikkokaupungeissa on kauniita vanhoja puutaloalueita. Vanha Rauma on niistä upein, ehdottomasti Unesco-arvonsa ansainnut. Kumma, että Tammisaaren arvoa helsinkiläisten viikonloppulomakohteena ei ole keksitty.

    Myös Ruotsissa on monia nättejä vierailun arvoisia pikkukaupunkeja ja myös linnoja. Ensi kesän pyöräilyvinkki Osmolle: Mälarenin kierto koukaten Uppsalan ja Sigtunan kautta.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  5. On tyypillinen rannikkokaupunki. Olimme siellä kaksi viikkoa sitten, ei olut juuri matkailijoita. Itse asun Porvoossa, jossa turisteja riittää.

    Johtuisiko vähäinen suosio siitä että Kristiinankaupunkiin ja Raumalle pitää ihan mennä, sinne ei poiketa. Sama asia Porista, nyt kun ei ole jatseja, kaupungin talous kuralla. Hiljaista oli Porissakin.

    Kristiinankaupungista pieni sivujuonne. Silmälasien nenätyyny rikkoutui, kaupungissa oli optikkoliike, tarjosin korttia. Ei kelvannut, omistaja kertoi että oli luopunut maksupäätteestä kolme kuukautta sitten, kun niistä tuli kaikenlaisia viruksia. En osannut oikein kommentoida, että mistä viruksistaoli kyse.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

Vastaa käyttäjälle Lasse Peruuta vastaus

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Notify me of followup comments via e-mail. You can also subscribe without commenting.