Pyöräily, _

Pyöräretki 2020 (5) Uusikaupunki – Rauma

Lauantai 11.7.

Tämän päivän piti ennakkoon olla hirveää myräkkää, kovaa vastatuulta ja rankkasadetta. Olin jo tiedustellut hotellistani, onko huoneeni vapaa yhdeksi ylimääräiseksi yöksi.  Nyt ennuste näytti kuitenkin paremmalta. Kastumaan tulisin, mutta se on vain vettä.

Paremmalla säällä olisin polkenut Poriin, mutta synkkä sääennuste sai minut varaamaan hotellin Raumalta.

Taas piti sataa, mutta kuin ihmeen kaupalla selvisin täysin kuivana. Jos olisi ajanut 8-tietä, olisin kastunut. Rannan tuntumassa sataa yleensäkin vähemmän. Entä se myrskyinen vastatuuli? Tuuli oli havaittavissa määrin vastainen, mutta heikko, ei lähelläkään myrskyä.

Sää oli pyöräilyyn tosi hyvä.

Navigaattorin viihdeominaisuuksiin kuuluu virtuaalipartneri, joka ajaa ylä- ja alamäet samaa kiinteää nopeutta. Reittiä suunniteltaessa asetetaan myös tämä tavoitenopeus. Kilpapyöräilijälle tämä voi olla tosi haaste, minulle vain ajankulua. Koska pyöräilyni oli turismia eikä urheilua ja koska minulla on repussa ja ohjaustankolaukussa kymmenen kiloa tavaraa, ohjelmoin virtuaalipartnerin ajamaan hitaasti. Ennustettu kova vastatuuli vaikutti tähän myös.

Navigointiohjelma suositti tietä rantaa pitkin Pyhärannan kautta. Se oli oikein mukava, paitsi, että Pyhärannan jälkeen tien päällyste muuttui kelvottomaksi. Sen lisäksi sitä korjailtiin, ei koko tieosuudelta vaan sadan metrin pätkä sieltä, toinen täältä. Juuri nyt oltiin siinä vaiheessa, että vanha asfaltti oli kuorittu pois. Tätä oli todella ikävä ajaa.

Oli pakko ajaa hitaasti ja jarruttaa alamäissä, sillä voi käydä tosi huonosti, jos etupyörä osuu alamäen juurella kovassa vauhdissa asfaltissa olevaan reikään.

Ennen Pyhärantaa olin vetänyt kelpo kaulan virtuaalipartneriin, mutta se polki minut oitis kiinni.

En yleensä pidä pyöräteistä. Niitä on ajettava hitaasti, koska ne on suunniteltu Jopolla polkeville. Koko ajan on mutkia ja rotvalin reunoja. En tiedä, mikä pyöräteiden alfaltoinnissa tehdään väärin, mutta asfaltti on usein katkeillut noin seitsemän metrin välein. Saumakohdassa on aina ikävä tömps, siis noin sekunnin välein. Sellaista ei tee mieli ajaa lujaa. Painava ohjaustankolaukku tekee asiasta entistä hankalamman.

Nyt kuitenkin ilahduin kun pyörätie alkoi ja pääsin pois huonolta asfaltilta.  Tämän päällyste oli lisäksi ihan kunnossa. Ne voi siis tehdä myös oikein, tai sitten tämäkin päällyste on pilalla ensi talven jälkeen.

Ennen Raumaa reitti ei kääntynytkään 8-tielle vaan Unajan tielle. Kyltti mainosti Unajan kulttuurimaisemaa. Nätti se olisin. Talot hyvässä maalissa, pihat hoidettuina eikä peltoja ollut päästetty metsittymään. Joku viljelijä oli tehnyt pellostaan niityn ja pannut sen kasvamaan luonnonkukkia. Oikein hyvän näköistä!

Saavuin selvässä etuajassa Raumalle. Vähän harmittelin, että olin varannut hotellin niin, ettei varausta voinut perua, koska hyvinkin olisin voinut jatkaa Poriin. Tosin kukaan ei taannut, että uskomattoman hyvä tuurini sadekuurojen kanssa olisi jatkunut.

Unescon kohteeksi nostetussa Vanhassa Raumassa ei tietääkseni ole mitään muuta erikoista kuin ettei sitä ole purettu. Tällaisia kaikki kaupungit olivat 150 vuotta sitten.

Bongasin Vanhasta Raumasta ravintolan, mutta se oli täysi. Bongasin seuraavan ja sekin oli täysi. Lopulta päädyin syvästi pettyneenä kerrostaloalueelle tavalliseen mättöruokalaan.

 

1 thought on “Pyöräretki 2020 (5) Uusikaupunki – Rauma

  1. Vanhan Rauman torì on tökerösti pilattu kiinteillä korkeilla myyntikatoksilla, jotka pilaavat torin avaruuden. Toivottavasti purkavat ne pian pois. Samoin kuin torin kulmalle 79-luvulla tehdyn pankin keltatiilisen rumiluksen.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Notify me of followup comments via e-mail. You can also subscribe without commenting.