Kassaan kuuluminen ja oikeus työttömyysvakuutukseen.

35 vastausta artikkeliin “Kassaan kuuluminen ja oikeus työttömyysvakuutukseen.”

1. Hyvä postaus, pun­nit­tua pohdintaa.
   Ennus­tan myrskyä tai navak­ka tuul­ta vasemmalta.
   Kata

   Vastaa

2. Toisaal­ta: mik­si ihmisen pitäisi itse vali­ta mihin kuu­luu ja mitä saa? Nyt kukin voi vali­ta mihin kuu­luu, mikä vas­taa toivei­ta vai eikö kuu­luu mihinkään. Näin kait se vapaa yhteiskun­ta toimii. Sik­si Kokoomuk­sen intoilu on kum­mallista. Yrit­täjiä asi­aei koske mitenkään, eri­tyis­es­ti yksnyrit­täjät ja mikroyri­tys­ten­o­mis­ta­jat ovat ilman perus­päivära­haa. Se on isom­pi ongel­ma, jos sil­lä on väliä.

   Samal­la logi­ikalla viikon yhdessäa­sumisen jäl­keemn avi­o­li­it­tovi­ras­to voisi julk­istaa pariskun­nan vihi­tyk­si ja avi­o­li­it­toon kuu­lu­vat oikeudet ja velvoiteet oli­si­vat voimassa.
   Itse kan­natan valin­nan­va­paut­ta ja myös valin­noista vas­tu­un kantamista.

   Veikkaus on, että asia on mon­imutkaisem­pi ja selvi­tys tuo esi­in asioi­ta puoles­ta ja vas­taan. Siinä on työssäolovelvoit­teeseen liit­tyviä asioitakin mietit­tävänä. Kansalais­palk­ka olisi yksi näkökulma.

   Vastaa

3. Nykyjär­jestelmä on tulon­si­ir­to keski­t­u­loisil­ta keski­t­u­loisille. Mitäs jos ansiosi­don­nainen pois­tet­taisi­in ja tilalle tulisi perus­tu­lo? Jos halu­aa niin työt­tömyys­vaku­u­tuk­sen voi ostaa yksi­tyiseltä vaku­u­tusy­htiöltä. Nykyi­nen jär­jestelmä kohtelee niitä työtä teke­viä epäoikeu­den­mukaises­ti jot­ka eivät kassaan/liittoon kuu­lu. Myös nykyi­nen ansiosi­don­nainen on aika huima jos tien­aat esim 4000€ kuukaudessa saat ansiosi­don­naista melkein 2000€/Kk brut­tona. Tuos­sa tilanteessa var­maankin har­va läh­tee 1500€/Kk pal­ka­lla töi­hin? Halvim­mat kas­sat taisi­vat olla jotain 50€-70€ vuosi. Aika hyvä diili hyvätuloiselle.

   Vastaa

   1. Työt­tömyys­vaku­u­tus­ra­has­to­han sen suurim­man osan peru­sosan ylit­tävästä ansiosi­don­nais­es­ta taitaa edelleen mak­saa — työt­tömyyskas­san osu­us vain noin 5% tästä niin kuin Soin­in­vaara mainitseekin. 

      Jos linkki­in https://www.tyollisyysrahasto.fi/uutiset/vuoden-2020-tyottomyysvakuutusmaksut-on-vahvistettu/ on luot­ta­mi­nen, vuon­na 2020 palka­nsaa­jan työt­tömyys­vaku­u­tus­mak­su on siis 1,25 pros­ent­tia palka­s­ta ja työ­nan­ta­jan työt­tömyys­vaku­u­tus­mak­su vai­h­tee 0,45–1,75 pros­entin välil­lä. Aikamoinen him­meli­hän tuo on val­tion liike­laitosten ja yliopis­to­jen poikkeuksineen.

      Eli jos siir­ry­tään perus­tu­loon, tuo(kin) pitäisi miet­tiä ihan uusik­si tai muuten mitään byrokra­tian­vähen­ny­se­tu­ja olisi turha toivoa.

      Vastaa

   2. Torre:
      Nykyjär­jestelmä on tulon­si­ir­to keski­t­u­loisil­ta keski­t­u­loisille. Mitäs jos ansiosi­don­nainen pois­tet­taisi­in ja tilalle tulisi perus­tu­lo? Jos halu­aa niin työt­tömyys­vaku­u­tuk­sen voi ostaa yksi­tyiseltä vaku­u­tusy­htiöltä. Nykyi­nen jär­jestelmä kohtelee niitä työtä teke­viä epäoikeu­den­mukaises­ti jot­ka eivät kassaan/liittoon kuu­lu. Myös nykyi­nen ansiosi­don­nainen on aika huima jos tien­aat esim 4000€ kuukaudessa saat ansiosi­don­naista melkein 2000€/Kk brut­tona. Tuos­sa tilanteessa var­maankin har­va läh­tee 1500€/Kk pal­ka­lla töi­hin? Halvim­mat kas­sat taisi­vat olla jotain 50€-70€ vuosi. Aika hyvä diili hyvätuloiselle.

      Tan­skas­sa saa 3000e asti ansiosi­don­naista 90% palka­s­ta. En pitäisi Suomen 56% samais­es­ta kolmesta
      ton­nista ja 49% 4000e siihen ver­rat­tuna kovinkaan run­saana. Ja Tan­skas­sa työl­lisyys on parem­pi. En oikein usko tuo­hon Var­ti­ais­laiseen ajat­telu­un että kym­meniä vuosia töis­sä ollut yhtäkkiä laiskistuu ja halu­aa ehdot­tomasti jäädä makoile­maan sohval­la. Tietysti toimeen­tu­lon huonon­t­a­mi­nen pakot­taa otta­maan työtä mitä tahansa nopeam­min mut­ta tutkimusten mukaan se samal­la huonon­taa työ­suhtei­den laatua.

      Vaik­ka mais­terin tai tohtorin on yhteiskun­nankin kannal­ta edullisem­paa antaa työl­listyä omaan ammat­ti­in­sa vaik­ka se veisi kauem­min aikaa.

      Se ansiosi­don­naisu­u­den viimeis­inä päiv­inä työl­listymisessä esitet­ty piik­ki on tilas­toti­eteelli­nen val­he, esimerkik­si alun­perin sadas­ta työt­tömäk­si jääneestä suurin osa työl­listyy läh­es heti ja sen jäl­keen tasais­es­ti vähenevässä määrin. Se päivära­hakau­den lopus­sa näkyvä “piik­ki” on oikeasti muu­ta­ma henkilö ja osa siitäkin selit­tyy velvoitetyöllistämisellä.

      Ymmär­rän että ainakin suh­teel­lisen tur­val­lisel­la julkisel­la sek­to­ril­la ansiosi­don­nainen on vähän turhan tun­tu­inen, esimerkik­si Helsin­ki on lin­jan­nut että se ei irti­sano tuotan­nol­li­sista ja taloudel­li­sista syistä. Yksi­tyisel­lä puolel­la YT-neu­vot­te­lut ovat läh­es jokavuo­tisia ja niiden lop­putu­los työ­nan­ta­japuolelta kat­sot­tuna sat­un­naisen tuntuisia.

      Vastaa

      1. K.k.: Tan­skas­sa saa 3000e asti ansiosi­don­naista 90% palka­s­ta. En pitäisi Suomen 56% samais­es­ta kolmesta
         ton­nista ja 49% 4000e siihen ver­rat­tuna kovinkaan run­saana. Ja Tan­skas­sa työl­lisyys on parem­pi. En oikein usko tuo­hon Var­ti­ais­laiseen ajat­telu­un että kym­meniä vuosia töis­sä ollut yhtäkkiä laiskistuu ja halu­aa ehdot­tomasti jäädä makoile­maan sohval­la. Tietysti toimeen­tu­lon huonon­t­a­mi­nen pakot­taa otta­maan työtä mitä tahansa nopeam­min mut­ta tutkimusten mukaan se samal­la huonon­taa työ­suhtei­den laatua.

         Vaik­ka mais­terin tai tohtorin on yhteiskun­nankin kannal­ta edullisem­paa antaa työl­listyä omaan ammat­ti­in­sa vaik­ka se veisi kauem­min aikaa.

         Se ansiosi­don­naisu­u­den viimeis­inä päiv­inä työl­listymisessä esitet­ty piik­ki on tilas­toti­eteelli­nen val­he, esimerkik­si alun­perin sadas­ta työt­tömäk­si jääneestä suurin osa työl­listyy läh­es heti ja sen jäl­keen tasais­es­ti vähenevässä määrin. Se päivära­hakau­den lopus­sa näkyvä ”piik­ki” on oikeasti muu­ta­ma henkilö ja osa siitäkin selit­tyy velvoitetyöllistämisellä.

         Ymmär­rän että ainakin suh­teel­lisen tur­val­lisel­la julkisel­la sek­to­ril­la ansiosi­don­nainen on vähän turhan tun­tu­inen, esimerkik­si Helsin­ki on lin­jan­nut että se ei irti­sano tuotan­nol­li­sista ja taloudel­li­sista syistä. Yksi­tyisel­lä puolel­la YT-neu­vot­te­lut ovat läh­es jokavuo­tisia ja niiden lop­putu­los työ­nan­ta­japuolelta kat­sot­tuna sat­un­naisen tuntuisia.

         Var­ti­ais­lainen ajat­telu insen­ti­ivien vaiku­tuk­ses­ta työl­listymiseen ei ole mikään uskon asia, vaan vankasti talousti­eteel­lisessä kir­jal­lisu­udessa osoitet­tu fak­ta. Toki tämä on täs­men­tämät­tömänä hiukan tyhjä puuskahdus.

         Mitä tulee ansiosi­don­naisen lopus­sa esi­in­tyvään piikki­in, kan­nat­taa huomioi­da että keston lyhen­tämi­nen siirtää koko käyrää vasem­malle. Työl­listymisen toden­näköisyys kas­vaa myös jokaise­na päivänä ennen piikkiä. Makrovaiku­tus on erit­täin merkittävä.

         Työ­suhtei­den laadun heiken­tymi­nen syö tosi­aan osan pikaisem­man työl­listymisen välit­tömistä vaiku­tuk­sista julk­istalouteen, mut­ta työt­tömyy­den pitkit­tymisen riskit samal­la vähenevät ja syr­jäy­tymis­ris­ki piene­nee. On selvästi parem­pi vai­h­toe­hto ylipäätään työl­listyä kuin piden­tää työt­tömyyt­tä. Vaik­ka olisi mil­lainen tohtori.

      2. Tan­skas­sa tosi­aan työl­lisyys parem­pi uskoisin että tämä selit­tyy akti­ivisem­mal­la työvoima­toimin­nal­la. Olen ymmärtänyt että myös Tan­skas­sa tukia leikataan jos työ­paikkaa ei ota vas­taan jota Työvoima­toimis­to tarjoaa. 

         Itse taas en ymmär­rä mik­si ihmi­nen ei halu­aisi enem­män vapaa-aikaa? Eipä kai vapaa-aika tarkoi­ta että jää sohvalle makaa­maan. Että aikansa voi kulut­taa har­ras­tuk­sil­la, pitem­mil­lä yöu­nil­la, urheilul­la yms. Tietysti mon­elle sosi­aaliset suh­teet jota työ tar­joaa on tärkeä. 

         Var­masti on parem­pi että saa koulu­tus­ta vas­taavaa työtä. Jos Odekin jäisi työt­tömäk­si eikä töitä löy­ty­isi ja hänet laite­taan raken­nustyöhön niin menisi hyviä aivo­ja hukkaan. Tätä pelkoa ei kuitenkaan var­maan ole. 🙂 

         Ehkä kysynys vain on että kuin­ka kauan työl­listymistä voidaan odot­taa. Onko 500päivää liian pitkä aika, myös eri­laiset yrit­täjä/osa-aikatyö mah­dol­lisu­udet pitäisi olla mah­dol­lisia. En tiedä kuin­ka kan­nat­tavaa osa-aikatyö/yrit­tämi­nen on tehdä nykyisel­lä sovitel­lul­la päivära­hal­la. Koke­mus­peräis­es­ti tiedän että on esim. kova­palkkaisia insinööre­jä jot­ka jääneet työt­tömäk­si ja sanoneet että “tässä 500 päivää aikaa kat­tel­la mitä tekee” eikä tosi­aan kan­na­ta men­nä mihin vaan duu­ni­in tai usei­ta raken­nus­miehiä jot­ka pitää tal­vet ansiosi­doin­naisel­la “vapaa­ta”. Niin jotenkin tuos­sa kohtaa jos itse val­it­see tuon niin mata­lampi tulota­so olisi reilumpi.

4. Työt­tömyys­vaku­u­tus on saman­lainen kuin sairaus­vaku­u­tus. Kumpikaan ei voi olla vapaae­htoinen, kos­ka ihmis­ten risti joutua työt­tömäk­si on eri­lainen ja jokainen tietää paljon omas­ta riskistään. Jos mak­su on sama kaikille, pienen riskin palka­nsaa­jat jät­täy­tyvät pois. Sen seu­rauk­se­na mak­su­ja on nos­tet­ta­va, yhä use­am­man kan­nat­taa jät­täy­tyä pois ja niin edelleen. Sama kos­kee sairautta. 

   Perus­tur­valle olen tämän valmis hyväksymään, mut­ta ansiosi­don­naisen suh­teen olen kri­it­tisem­pi. Yksilöko­htaiset riskit pstyt­täneen hal­lit­se­maan aika hyvin vaikka­pa sil­lä, että ansiosi­don­naista tur­vaa ei saa alka­maan välit­tömästi, vaan vas­ta jonkin­laisen odotus­jak­son jäl­keen. Vuo­den päähän oman työt­tömyys­riskin arvion­ti on aika paljon vaikeam­paa. Alako­htaiset riskit taas — en ole var­ma että niitä edes pitäisi pystyä vaku­ut­ta­maan. Jos olen töis­sä sel­l­aisel­la alal­la, mis­sä työt­tömyys­ris­ki on korkea, en ehkä halua aset­taa elin­ta­soani sille tasolle, että tarvit­sen muiden mak­saman ansiosi­don­naisen tulo­vaku­u­tuk­sen. Ennem­min tuon pitäisi antaa hoitua vapaam­mil­la työ­markki­noil­la, jos ei riskkialt­ti­ista työstä saa kun­non kor­vaus­ta, työn­tek­i­jät siir­tyvät jollekin muulle alalle. Ja vaik­ka koko ansiosi­don­nainen jär­jestelmä romut­tuisi, en olisi niin var­ma olisiko sekään nyt niin kamala asia. Ehkä ihmis­ten olisi aika oppia elämään todel­lis­ten eikä kuvitel­tu­jen tulo­jen mukaan. Nämä pakol­liset mak­sut ovat kuitenkin aika merkit­tävässä osas­sa työn tekemisen veroki­ilas­sa, ja sen aiheut­ta­mat hyv­in­voin­ti­tap­pi­ot pitää muis­taa ottaa huomioon kokon­aisu­ut­ta arvioitaessa. 

   (Vielä selvem­min tämä pätee ansiosi­don­naisi­in eläkkeisi­in. Ne pitäisi saa­da julkisen sek­torin kon­tol­ta kokon­aan pois. Ei, se ei aiheuta säästöas­teen räjähdys­tä. Yht­enä merkit­tävim­pänä syynä se, että perus­tur­van suu­ru­inen eläke olisi edelleen jälkipolvien maksettava)

   Vastaa

   1. tcrown: Jos olen töis­sä sel­l­aisel­la alal­la, mis­sä työt­tömyys­ris­ki on korkea, en ehkä halua aset­taa elin­ta­soani sille tasolle, että tarvit­sen muiden mak­saman ansiosi­don­naisen tulo­vaku­u­tuk­sen. Ennem­min tuon pitäisi antaa hoitua vapaam­mil­la työ­markki­noil­la, jos ei riskkialt­ti­ista työstä saa kun­non kor­vaus­ta, työn­tek­i­jät siir­tyvät jollekin muulle alalle. 

      Aikoinaan oli yleistä, että mm. (infra)rakennusalalla oli kausi­työläisiä, jot­ka tekivät kevään ja kesän töitä ja naut­ti­vat talvikau­den ansiosi­don­naista. Nykyjär­jestelmässä muut alat käytän­nössä rahoit­ta­vat täl­laista kausilu­on­teista alaa, mikä ei ehkä ole ihan reilua. Yksi ratkaisu olisi, että työt­tömyys­vaku­u­tus­mak­sut ovat työ­jak­son alus­sa korkeampia ja niihin saa auto­vaku­u­tuk­sen tapaan bonus­ta, kun on ollut yhtä­jak­sois­es­ti pitkään töis­sä. (Siis, jos tämä asia on enää ongelma…)

      Vastaa

5. Asuin Sveit­sis­sä 7 vuot­ta. Siel­lä ei tarvin­nut liit­tyä työt­tömyyskas­saan vaan kaik­ki vak­i­tuises­sa palkkatyössä ole­vat kuu­lui­v­at sel­l­aiseen. Käytän­nössä Zürichin kan­toni määrit­teli ansiosi­don­naiseen työt­tömyy­den edut. Sekä palka­nsaa­ja että palka­n­mak­sa­ja lak­isääteis­es­ti osal­lis­tu­i­v­at mak­sui­hin, jol­la tämä rahoitet­ti­in. Lisäk­si palkkakuitis­sa selvästi luki tämän mak­sun merk­i­tys. Tajusin siel­lä ollessani, että suo­ma­laista jär­jestelmää kan­nat­taisi muut­taa. Hei­dän jär­jestelmän­sä on yksinker­taisem­pi ja tehokkaampi.

   Vastaa

6. Eikö helpoin ratkaisu olisi määrätä työt­tömyyspäivära­hat saman­laisel­la laskukaaval­la kuin sairaus­päivära­hat, van­hempainpäivära­hat, kuntou­tus­ra­hat ja muut Kelan ansiosi­don­naiset päivära­hat? Samal­la pää­sisi eroon työssäoloe­hdon tarkastelus­ta, sil­lä jos on tehnyt töitä vain vähän, on päivära­han perus­teena ole­va palkkakin pieni. Lisäk­si päivära­hoille on säädet­ty min­im­imääräi­nen sum­ma, joka jos­sain vai­heessa vielä sopi­vasti nos­tet­ti­in vas­taa­maan työ­markki­nat­uen min­im­imäärää. Onko tälle binääriselle työssäoloe­hdon täyt­tymiselle/ei-täyt­tymiselle mitään perustet­ta, kun ker­ran työ­markki­natukikin on olemassa?

   Vastaa

7. Osmo, miten ansiosi­don­naisen siirtämi­nen Kelan mak­samak­si vaikut­taisi mak­sun suu­ru­u­teen pitkäl­lä aikavälillä?

   Vastaa

8. Vään­tö taitaa tul­la siitä että pide­täänkö ansiosi­don­naisen taso nykyisel­lään, mikä eilisen A‑studio keskustelun perus­teel­la mak­saisi 250 miljoon­aa euroa vuodessa lisää. Taik­ka sit­ten, pudote­taanko ansiosi­don­naisen tasoa taik­ka kestoa niin että kus­tan­nuk­set säi­lyvät nykyisellään.

   Vastaa

   1. Tuo 250 miljoon­aa vuodessa on siis se sum­ma, jon­ka kas­saan kuu­lumat­tomat mak­sa­vat saa­mat­ta vasti­neek­si mitään.

      Vastaa

      1. Osmo Soin­in­vaara:
         Tuo 250 miljoon­aa vuodessa on siis se sum­ma, jon­ka kas­saan kuu­lumat­tomat mak­sa­vat saa­mat­ta vasti­neek­si mitään.

         Ehkä kan­nat­taa tuos­sa tapauk­sesa liit­tyä kas­saan. Kum­mallista kyl­lä, kas­saan ei halu­ta kuu­lua, mut­ta eri­laisia bonusko­rt­te­ja on lom­pakko täyn­nä myös kas­saan kuu­lumat­tomil­la ja näitä bonusjäsenyyk­siä han­ki­taan saa­mat­ta vasti­neek­si oikeas­t­aan mitään. Yliop­pi­laskun­taan kuu­lu­mi­nen on pakol­lista opiske­li­joille eivätkä hekään saa vasti­neek­si oikeas­t­aan yhtään mitään. Mon­et kuu­lu­vat kirkkoon ja mak­sa­vat pros­entin tulois­taan kirkol­lisveroa saa­mat­ta vasti­neek­si oikeas­t­aan yhtään mitään. Merkono­mi Rahul Soma­li kir­joit­telee tälle pal­stalle läh­es Rau­ni-Leenan automaat­tikir­joituk­sen tah­tia ja me muut emme saa noista sepus­tuk­sista oikeas­t­aan yhtään mitään. Näitä on paljon. Siis näitä jos­ta emme saa vasti­neek­si yhtään mitään.

         Vink­ki, jos vai­jeri­ton ulkogum­mi ei muo­toudu asen­net­tavak­si, sitä kan­nat­taa pitää lämpimässä tai kuumen­taa gum­mia vedel­lä, niin asia helpot­tuu. Myös paketista avaami­nen ja yön yli ripus­tuk­ses­sa säi­lyt­tämi­nen helpot­taa asiaa.

      2. fgum­misetä</strong

         Kum­mallista kyl­lä, kas­saan ei halu­ta kuu­lua, mut­ta eri­laisia bonusko­rt­te­ja on lom­pakko täyn­nä myös kas­saan kuu­lumat­tomil­la ja näitä bonusjäsenyyk­siä han­ki­taan saa­mat­tavasti­neek­si oikeas­t­aan mitään. Yliop­pi­laskun­taan kuu­lu­mi­nen on pakol­lista opiske­li­joille eivätkä hekään saa vasti­neek­si oikeas­t­aan yhtään mitään. Mon­et kuu­lu­vat kirkkoon ja mak­sa­vat pros­entin tulois­taan kirkol­lisveroa saa­mat­ta vasti­neek­si oikeas­t­aan yhtään mitään. Merkono­mi Rahul Soma­li kir­joit­telee tälle pal­stalle läh­es Rau­ni-Leenan automaat­tikir­joituk­sen tah­tia ja me muut emme saa noista sepus­tuk­sista oikeas­t­aan yhtään mitään. 

         EN ole tätä Osmo Soin­in­vaaran kir­joi­tus­ta kyl­lä mitenkään kom­men­toin­ut mut­ta mui­ta kyl­lä. Jos niis­sä on filosofioin­tia enem­män mut­ta kukin tulkisee niitä miten halu­aa. Itse en kuu­lu kirkkoon, en omista mitään bonusko­rt­te­ja (pait­si Stock­man­nin kortin ja pankkiko­r­tis­sa on plus­sa-kort­ti inte­groitu. Omis­tan Suo­ma­laisen kir­jakau­pan ja Aka­teemisen kir­jakau­pan kor­tit kos­ka ostok­sista saa joskus alen­nus­ta niil­lä verkkokau­pas­ta) ja hyvin olen pär­jän­nyt ilman mitään sitoumuksia.

         Soisin vain sen tun­tem­at­tomille henkilölle että suku­ni­meni kir­joite­taan oikein. kun nimi merk­ki gum­misetä kir­joit­taa sen muo­dos­sa Soma­li vaik­ka olen kir­joit­tanut ihan muul­la nimel­lä. gum­misetä voisi opetel­la kir­joit­taa vierasperäiset nimet oikein. Vaikkakoko nimeni on vierasperäi­nen tah­don kuitenkin osoit­taa kaikille että olen ihan suomes­sa syn­tynyt kak­sikieli­nen (suo­mi ja englan­ti) Suomen kansalainen.

9. Olen lob­ban­nut työt­tömyys­vaku­u­tuk­sen epäko­hdista vuosia. Soin­in­vaarakin on puhunut asi­as­ta vuosia. Mik­si asia nousi nyt niin suureen julk­isu­u­teen? Vuon­na 2015 se oli het­ken aikaa tapetil­la, mut­ta hävisi sit­ten ilman että mitään muutettiin.

   http://www.saunalahti.fi/kvarkki/oikeutta/harhat.htm

   Vastaa

10. Kokoomuk­sen innos­tuk­ses­sa “työmiehen asialle” varsi­nainen taus­ta-aja­tus on ammatil­lisen liik­keen merk­i­tyk­sen ja neu­vot­telu­voiman alasa­jami­nen. Tämä on varsi­naista trump­is­mia. Viime päiv­inä esim NYT’is­sa on ollut jut­tu­ja siitä mitkä tek­i­jät ovat vaikut­ta­neet USAs­sa keskilu­okkaisten ammat­tien surkeu­teen (mm keskipalkat laske­neet) ja min­imi­palkan ostovoiman rom­ah­tamiseen. Tärkeä syy on liit­to­jen olema­ton neu­vot­telu­voima — jäseniä vähän, kor­rup­tio jms. Fir­mat tekevät kaikken­sa että liit­toi­hin ei kuu­lu­ta eikä niitä ilmesty neuvotteluosapuoliksi.
    Uljai­ta ovat peri­aat­teet yksilön­va­paud­es­ta ja tasa-arvos­ta, mut­ta ketkä täl­lä tiel­lä häviävät?

    Vastaa

    1. KV:
       Kokoomuk­sen innos­tuk­ses­sa ”työmiehen asialle” varsi­nainen taus­ta-aja­tus on ammatil­lisen liik­keen merk­i­tyk­sen ja neu­vot­telu­voiman alasa­jami­nen. Tämä on varsi­naista trump­is­mia. Viime päiv­inä esim NYT’issa on ollut jut­tu­ja siitä mitkä tek­i­jät ovat vaikut­ta­neet USAs­sa keskilu­okkaisten ammat­tien surkeu­teen (mm keskipalkat laske­neet) ja min­imi­palkan ostovoiman rom­ah­tamiseen. Tärkeä syy on liit­to­jen olema­ton neu­vot­telu­voima – jäseniä vähän, kor­rup­tio jms. Fir­mat tekevät kaikken­sa että liit­toi­hin ei kuu­lu­ta eikä niitä ilmesty neuvotteluosapuoliksi.
       Uljai­ta ovat peri­aat­teet yksilön­va­paud­es­ta ja tasa-arvos­ta, mut­ta ketkä täl­lä tiel­lä häviävät?

       Täl­lä tiel­lä häviävät kaik­ki keil­lä ei ole jotain äärim­mäistä erikoisosaamista, jos­ta työ­nan­ta­ja halu­aa ehdot­tomasti pitää kiin­ni. Toisin sanoen kaiken­laiset tois­ta­van tusi­natyön tek­i­jät häviävät tässä ja näin ollen koskisi arvauk­sel­la var­maan vähin­tään puol­ta työvoimas­ta. Saadaan uus­lib­er­aali palkkastag­naa­tio Suomeen tuol­ta EU:sta USA:n mallin mukaan, ja tulo- ja var­al­lisu­userot lähtevät tietenkin raket­ti­maiseen nouseen yhdessä talouden kanssa. Sit­ten kun tusi­natyö ajau­tuu palkkastag­naa­tioon ja yhä suurem­pi osa kansakun­nan tuloista val­uu [jää] pyra­midin yläpäähän niin tämä yläpää vain lisää finanssipeliä ja sijoi­tus­toim­intaa, jol­loin omaisu­usar­vot lähtevät pitkään nousu­un samal­la kun monien kulu­tus­tuot­tei­den ja palvelu­iden hin­ta jämähtää paikalleen tai lasku­un. Täl­löin lop­putu­lok­se­na asumisen hin­ta nousee koko ajan ja nopeam­min kuin inflaa­tio samal­la kun palkat taan­tu­vat ja laa­haa­vat yleiskehitystä.

       Vastaa

11. Työ­nan­ta­jien vas­tus­tuk­ses­ta: Voisiko johtua siitä, että ansiosi­don­naista työt­tömyys­tur­vaa pide­tään pas­sivoivana? Jos ei saa ansiosi­don­naista, on enem­män moti­vaa­tio­ta hakea uut­ta työ­paikkaa. Kos­ka ansiosi­don­naisen työt­tömyys­tur­van heiken­tämi­nen ei poli­it­tis­es­ti onnis­tu kovin hel­posti, on helpom­pi ylläpitää sta­tus quo ‑tilan­net­ta, jos­sa osa ihmi­sistä jää omaa tyh­myyt­tään tai huoli­mat­to­muut­taan ilman ansiosi­don­naista työttömyysturvaa.

    Vastaa

12. Minä en kyl­lä näe mitään ongel­maa siinä, että työt­tömyys­vaku­u­tus­mak­su olisi vapaaehtoinen.

    Perus­tur­van rahoi­tus ja pakol­lisu­us on täysin ymmär­ret­tävää, mut­ta jos yhteiskun­ta toteaa, että joku 500e + asumiskus­tan­nus­ri­ip­pu­vainen osa riit­tää perus­tur­vak­si, niin en kyl­lä ymmär­rä mik­si ihmiset pitäisi pakot­taa otta­maan vielä lisä­tur­vaa tuon päälle?

    Kollek­ti­ivis­es­ti mak­set­tu työt­tömyys­vaku­u­tus aiheut­taa val­ta­van vääristävän insen­ti­ivin mak­si­moi­da työu­ran aikana nos­te­tun työt­tömyy­se­tu­u­den määrä. Perus­tur­vakin kan­nat­taisi ryy­dit­tää negati­ivisel­la tuloverol­la, jot­ta työn teko olisi aina kannattavaa.

    Olen itse sitä mieltä, että ansiosi­don­nainen + eläke­tur­va pitäisi yhdis­tää henkilöko­htais­es­ti rahas­toivak­si vaku­u­tus­tur­vak­si. Jos jäät työt­tömäk­si, saat nos­taa lisära­haa henkilöko­htais­es­ta eläkek­er­tymästä, mut­ta se vas­taavasti sit­ten leikkaa tule­vaa eläket­tä. Nyt moni korkeak­oulutet­tu vain hur­raa kun saa potkut, viet­tää vuo­den lep­poisas­ti ansiosi­don­naisel­la (joka vielä las­kee kivasti vero­pros­ent­tia usein kahdelta vuodelta) ja sen jäl­keen menee uusi­in korkea­palkkaisi­in töi­hin ilman mitään ongelmia. Jos ansiosi­don­nainen olisi henkilöko­htais­es­ti rahoitet­tu, niin siinähän lep­pois­ta­vat oma­l­la rahal­laan. Ei olisi muil­ta pois. Nyt ansiosi­don­naisel­la lep­pois­tus on suo­raan naa­puril­ta pois, mikä ei ole minus­ta kovin reilua.

    Eläke­jär­jestelmä pitäisi samal­la myös muoka­ta sel­l­aisek­si, että kaik­ki saa­vat saman yhtä suuren kansaneläk­keen joka rahoite­taan 100%:sesti veroista (ja sää­tyy vero­ker­tymän kan­tokyvyn mukana) ja työeläket­tä mak­se­taan sit­ten henkilöko­htaisen ker­tymän mukaan tuo­hon päälle. Nythän pien­i­t­u­loisel­la / pätkä­työläisel­lä tilanne voi olla se, että mak­se­taan kym­meniä tuhan­sia eläke­mak­su­ja rikkon­aisen työu­ran ajal­ta, mut­ta saadaan silti vain min­imieläke, kos­ka työeläke ei ylitä edes sitä min­imieläk­keen tasoa.
    -
    Pieni­palkkaisia ja pitkäaikaistyöt­tömiä mitkään näistä muu­tok­sista eivät koske, vaan korkein­taan paran­ta­vat rikkon­aisen työelämän kokenei­den pieniä eläkkeitä hie­man. Ne eivät myöskään hait­taa yhdenkään pitkän työelämän tekevän eläkek­er­tymää. Ja vas­taavasti kan­nustin­vaiku­tus kaik­keen työn­tekoon + ansiosi­don­naisen min­i­moin­ti­in on erit­täin hyvä.

    Vastaa

13. Koko ansiosi­don­naisen työt­tömyyse­dun (tai minkä tahansa edun) voisi siirtää his­to­ri­aa. Työt­tömänä jokainen on yhtä työtön, ja mitä parem­pi­palkkaises­ta työstä on jäänyt työt­tömäk­si, sitä parem­min pitäisi olla tilil­lä puskuria.

    Vastaa

14. Näistä asioista olen mielipi­dekir­joitel­lut pitkään paljolti samoin pain­o­tuksin kuin Osmo. Korostaisin kolmea filosofista näkökul­maa: (1) Jos ay-liik­keen tavoin kas­saan kuu­lu­misen tulee olla ansiosi­don­naisen tuen edel­ly­tys, mik­si ay-liike ei vaa­di samaa työeläk­keen tai sairaus­päivära­han osalta? (2) Tulisi yksiselit­teis­es­ti ymmärtää, että ansiosi­don­naiset lak­isääteiset mak­sut, jot­ka hyödyt­tävät palka­nsaa­jaa, ovat osa hänen ansio­taan. Tämä riip­pumat­ta siitä, kut­su­taanko mak­sua työ­nan­ta­ja- vai työn­tek­i­jä­mak­suk­si. Työn­tek­i­jä aiheut­taa ansiosi­don­naisen kulun, joka hänen on ansait­ta­va. Työ­nan­ta­jalle tulisi olla yhden­tekevää, mis­sä muo­dos­sa tuo kulu syn­tyy kun se lak­isääteisenä on kuitenkin hoidet­ta­va. Työ­nan­ta­ja ilmeis­es­ti tah­too käyt­tää rahas­to­jen sijoi­tus­val­taa. Vähän sama jut­tu jos palk­ka tulisi kulut­taa yhtiön kau­pas­sa osu­uskau­pan sijaan. Mielestäni oli jopa irvokas­ta miten nopeasti työl­lisyys­ra­has­ton hal­li­tuk­sen voima­suhtei­ta muutet­ti­in, kun palkko­ja alen­net­ti­in siirtämäl­lä vaku­u­tus­mak­sua työ­nan­ta­ja­mak­sus­ta työn­tek­i­jä­mak­suk­si. Siir­toa ei kut­sut­tu palka­nalen­nuk­sek­si edes ay-liik­keen puolel­la, vaik­ka kiky­tun­nit kuitenkin määritelti­in kirosanaksi. Jos ay-liike ei ole avoin jäse­nilleen ja tarvit­see kas­san kaltaisen kainalosauvan, on se ydin­toimin­nois­saan tosi heikoil­la. (3) Voidaanko tasa-arvom­ielessä vedo­ta vaik­ka johonkin EU-elimeen sil­lä perus­teel­la, että työn­tek­i­jän palka­s­ta perit­tävä työn­tek­i­jöitä hyödyt­tävä eri­tys­tarkoituk­seen perit­tävä mak­su ei hyödytäkään palka­nsaa­jaa itseään? Eri­ty­is­tarkoituk­seen perit­tävä mak­su on eri asia kuin vero, jol­la kate­taan yhteistä kas­saa yleisi­in menoi­hin. Vero­tushan saa olla epäoikeu­den­mukaista tulo­la­jeit­tain, kuten korkein oikeus on toden­nut eläkeläis­ten palka­nsaa­jaa kireäm­män vero­tuk­sen osalta. Ehkä tasa-arvonäkökul­ma ei koske myöskään mak­su­ja, kun eläke­mak­sul­lakin rahoite­taan leskeneläkkeitä, mikä on rajoite­tun ryh­män ansioton etuus.

    Vastaa

15. Ansiosi­don­naises­sa on toinenkin, tosin pienem­pi epäko­h­ta. Nimitt­täin työt­tömyys­vaku­u­tus­mak­su per­itään kaik­il­ta palka­nsaa­jil­ta saman­su­u­ruise­na (1.25% palka­s­ta), mut­ta päivära­has­sa on leikkuri tulo­jen ylit­täessä 3197 €/kk. Min­un oikeusta­ju­ni mukaan vaku­u­tus­mak­sun ja vaku­u­tusko­r­vauk­sen pitää olla suo­ras­sa suh­teessa toisi­in­sa. Siis­pä jos päivära­has­sa on leikkuri, niin myös mak­sus­sa pitää olla sama leikkuri. Tai sit­ten päivära­han leikkuri pitää poistaa.

    Vastaa

16. Eiköhän se pakolli­nen kas­saan kuu­lu­mi­nen ole helpoin asia jär­jestää. Vaikeampi on jär­jestää pätkä­työläisille ja pienyrit­täjille asial­liset työt­tömyysko­r­vauk­set vaik­ka he kas­saan kuu­luisi­vat, jos eivät nykyiset työssäoloe­hdot ehdi täyt­tyä ennen potkuja.

    Vastaa

17. Itsel­lä kas­saan liit­tymi­nen jäi, kun ei oikein tiedä mihin kas­saan pitäisi liit­tyä. Jos työt on siinä rajal­la onko yrit­täjä vai työn­tek­i­jä niin hel­posti voi vahin­gos­sa mak­saa väärän kas­saan, ja pahim­mil­laan rahat menee hukkaan, eli tulk­i­taan sit­ten yrittäjäksi/työntekijäksi vaik­ka olis mak­sanu toiseen kas­saan. Viimem­mäk­si ongel­mak­si tuli se että yrit­täjän pitää arvioi­da kuin­ka paljon vuodessa tekee töitä — sehän taas riip­puu siitä kuin­ka paljon sitä työtä on tehtäväksi.

    Vastaa

    1. Lau­ri R:
       Itsel­lä kas­saan liit­tymi­nen jäi, kun ei oikein tiedä mihin kas­saan pitäisi liit­tyä. Jos työt on siinä rajal­la onko yrit­täjä vai työn­tek­i­jä niin hel­posti voi vahin­gos­sa mak­saa väärän kas­saan, ja pahim­mil­laan rahat menee hukkaan, eli tulk­i­taan sit­ten yrittäjäksi/työntekijäksi vaik­ka olis mak­sanu toiseen kas­saan. Viimem­mäk­si ongel­mak­si tuli se että yrit­täjän pitää arvioi­da kuin­ka paljon vuodessa tekee töitä – sehän taas riip­puu siitä kuin­ka paljon sitä työtä on tehtäväksi.

       —
       Työt­tömyyskas­saan tehty mak­su ei menee mis­sään nimessä hukkaan vaik­ka “väärääkin” mak­saisi, kos­ka tämä mak­su huomioidaan vero­tuk­ses­sa vähen­nyk­senä automaattisesti.

       Minä itse kuu­luin “Suomen Yrit­täjäin Työt­tömyyskas­saan” yli viiden vuo­den ajan mak­saen sen aikaista minimi-maksua
       (~100€/vuosi jos muis­tan oikein).
       “Pöytälaatikko”-firmaksi koko yri­tys-unel­mani lop­pu­jen lopuk­si jäi, mut­ta jatkoin silti tuolle SYT:lle mak­samista kos­ka se oli plus-minus-nol­la varmuuden-vuoksi-maksu.

       Nykyään toki olen YTK / “Loimaan-kas­san” jäsen palkkatyötä tehneenä;
       siir­tymi­nenkin oli lop­pu­jen lopuk­si aika tuska­ton­ta etenkin kun SYT:lle osit­tain mak­set­tu jäsen­mak­su huomioiti­in seu­raa­van vuo­den vero­tuk­ses­sa myöskin.
       Lisäk­si tuos­sa siir­rossa huomioiti­in aikaisem­pi työt­tömyyskas­sa-jäsenyys-aikani joten eril­lisiä “karensse­ja” taik­ka muu­ta vas­taavaa ei määrät­ty joi­ta annetaan täysin-uusille-jäsenille
       ( toki sekin aut­toi että min­ul­la oli mah­dol­lisu­us työsken­nel­lä melkein kokon­ainen vuosi put­keen ennen kuin taasen päädyin pitkäaikaistyöttömäksi ).

       On tot­ta että “puoli-yrit­täjänä” on tosi­aankin tuo dilem­ma että mihin työt­tömyys­tu­ki-kas­saan sitä nyt kuuluisi.
       Mut­ta omaan koke­muk­seeni nojautuen sanon että ei-jäsenyys ei ole ollenkaan hyvä ratkaisu ollenkaan, vaik­ka sitä eläisikin vain KELA:n työ­markki­nat­uen varassa
       (jol­la minä tosi­aankin elin ja kus­tansin myöskin tuon SYT:n jäsenmaksun).
       —

       Vastaa

18. Suurin ongel­ma on piilotet­tu järjestelmään.

    Eivät edes kaik­ki kas­saan kuu­lu­vat saa ansiosidonnaista.

    Ansiosi­don­naista saa kuukaudessa n 120000 työtön­tä ‚perusturvaa.n 240000 ja 80000 ei saa mitään.
    Joku pilkku voi hakea tarkat luvut.

    Lep­omä­ki puhuu 30000 väli­in­putoa­jas­ta mut­ta val­taosa heistä on opiskelijoita,jotka eivät voi saa­da yhtäaikaa opin­to­tukea ja työttömyysturvaa

    Eli ansiosi­don­nainen ei kuu­lu edes kas­saan kuu­luville eikä Lep­omäen esi­tys laa­jen­na saa­jien määrää kuin kos­meet­tis­es­ti ellei opiske­li­joi­ta ote­ta mukaan

    Tärkein tavoite Kokoomuk­selle on heiken­tää ay- liik­keen neuvotteluasemaa.

    Vastaa

19. Olen koko työu­rani ajan mak­sanut palka­s­tani veroina ja verolu­on­teisi­na mak­suina paljon muu­takin, jos­ta en itse saa vasti­neek­si mitään. Työt­tömyyskas­saan kuu­lu­mi­nen on kuitenkin help­poa. Jos ei työt­tömyyskas­saaan liity, ei koe tarvit­se­vansa ansiosi­don­naista työt­tömyys­tur­vaakaan. Eikä se ansiosi­don­nainen niin ihmeel­lisen tasoinen edes ole. Ainakin yksin vuokral­la asu­va ansiosi­don­naisen saa­ja on usein oikeutet­tu myös asum­is- ja toimeen­tu­lo­tu­keen. Siinä tapauk­ses­sa tulot oli­si­vat täysin samat Kelan työ­markki­nat­uel­la tai peruspäivärahalla.
    Jos ansiosi­don­nainen mak­se­taan kaikille, ammat­tili­it­toi­hin jär­jestäy­tymi­nen vähe­nee, tätä täl­lä tietysti haetaankin. Sil­loin on helpom­pi heiken­tää työe­hto­ja, heit­tää yleis­si­to­vat työe­htosopimuk­set romukop­paan, sekä lyhen­tää ansiosi­don­naista ja mat­aloit­taa sen tasoa. Kokoomushan oli var­jobud­jetis­saan leikkaa­mas­sa jopa toimeen­tu­lo­tukea, joten ainakaan heil­lä ei per­im­mäisenä tarkoituk­se­naan ole ainakaan pien­i­t­u­lois­t­en taloudelli­nen auttaminen.

    Vastaa

20. Vaik­ka vaku­u­tus olisi pakolli­nen — eli val­ti­ol­la on tarve hol­ho­ta — niin sil­loinkin vaku­u­tus­mak­su tulisi suh­teut­taa riski­in ja kor­vauk­sen suu­ru­u­teen, vaku­u­tus­matem­ati­ikan alkei­den mukaises­ti. Muu­toin pakolli­nen vaku­u­tus olisi yksinker­tai­sista kus­tan­taa suo­raan val­tion bud­jetista eikä sitä pitäisi kut­sua vaku­u­tuk­sek­si ensinkään. Mikä on per­im­mäi­nen moti­ivi tehdä asioista monimutkaisia?

    Vastaa

21. Tuli mieleen vielä neljäs “filosofinen” näkökul­ma Talouselämän artikke­lista, mis­sä ker­rot­tin kas­samak­sun vai­htel­e­van siten, että mm. lääkäreil­lä on alhainen mak­su läh­es olemat­toman työt­tömyy­den vuok­si. Kysymys kuu­luu: saako lak­isääteinen jär­jestelmä olla pooli­u­tunut­ta, toisin sanoen kohden­tua eri tavoin eri kansalaisryhmiin? 

    Itse asi­as­sa koko perus­tur­van hoito on pooli­u­tunut­ta siltä osin, kun se tapah­tuu ensi sijas­sa kun­nan vas­tu­ul­la. Kau­ni­ai­sis­sa asu­va lääkäri on tässä suh­teessa hyvässä ase­mas­sa päin­vas­toin kuin joku syr­jäkun­ta­lainen raken­nus­mies vaik­ka kun­tia hoidet­taisi­in yhtä hyvin kos­ka tulok­er­tymät ja perus­tur­va­menot vai­htel­e­vat väestörak­en­ten mukaan.

    Paa­vo Arhin­mä­ki, joka puo­lus­taa kas­so­ja, on siinä mielessä johdon­mukainen, että entisenä säpisi­jänä edus­taa sosial­is­min anark­istista siipeä jon­ka mukaan asi­at on hoidet­ta­va pien­ryh­mis­sä ylärak­en­tei­den häiritsemättä. 

    Itse oen kan­nal­la, että asi­at on hoidet­ta­va yhteis­vas­tu­ullis­es­ti sil­lä tasol­la mis­sä niistä päätetään, Lak­isääteiset tur­vat päätetään val­ti­ol­lis­es­ti eduskun­nas­sa ja niiden kus­tan­nusten tulee jakau­tua yhteis­vas­tu­ullis­es­ti yli kansalais­ten. Näin­hän työt­tömyys­tur­va­mak­su­jen kohdal­la onkin kas­samak­sua luku­un otta­mat­ta eli lääkäritkin osal­lis­tu­vat suurin sum­min työt­tömyy­den kustannuksiin.

    Vastaa

22. Kyl­lä edelleen esimerkik­si raken­nusten kat­totöitä tehdään kesät ja tiedän että osa pitää vapaana tal­vet. Se että kuin­ka suuri ongel­ma tämä on kokon­aisu­udessa on toinen kysymys. Ja reilu­us kysymyk­set mitä ansiosi­don­naiseen liit­tyy niitä on mon­ta. Ote­taan esim raken­nus­mies joka tekee urakalla/pitkää päivää kesät ja tien­aa 3000–4000€ kuukaudessa. 4kk jäl­keen pitää lomaa lop­pu­vuo­den saa liiton­ra­haa 1500 ‑2000€ brut­tona. Sit­ten taas esim kau­pan kas­sa tai varas­to­työ jot­ka tekevät tuol­la 2000€ kuukausi­pal­ka­lla töitä ympäri vuo­den. Tuo raken­nus­miehen vuosi­t­u­lot voivat olla suurem­mat kuin ympärivuot­ta tekevän kau­pan kas­san tai varas­to­työ tek­i­jän. Voi olla että laskuis­sani jotain väärin. Mut­ta kyl­lähän tämä nykyi­nen ansiosi­don­nainen jär­jestelmä kan­nus­taa tien­aa­maan suuria kuukausi­palkko­ja joiden mukaan ansiosi­don­nainen las­ke­taan. Ja ole­maan esim esimerk­ki tilanteessa muu­ta­man kuukau­den ansiosi­don­naisel­la. Raken­nus­mies tilanteessa vaara myös että jos tekee vaik­ka välis­sä 3kk 1500€ pal­ka­lla töitä niin ansiosi­don­nainen las­ke­taan tästä jol­loin työtä ei kan­na­ta tehdä.

    Vastaa

23. Torre:
    Myös nykyi­nen ansiosi­don­nainen on aika huima jos tien­aat esim 4000€ kuukaudessa saat ansiosi­don­naista melkein 2000€/Kk brut­tona. Tuos­sa tilanteessa var­maankin har­va läh­tee 1500€/Kk pal­ka­lla töi­hin? Halvim­mat kas­sat taisi­vat olla jotain 50€-70€ vuosi. Aika hyvä diili hyvätuloiselle.

    Kie­len, tek­stin ja puheen tarkoi­tus on välit­tää asi­ati­etoa toisille, joten oikeinkir­joituk­sen suh­teen ei pidä nipot­taa. Pari tyyp­il­listä virhet­tä min­ua kuitenkin ärsyt­tää ja myös ihmetyttää.

    Hyvin har­va kir­joit­taa kak­sieu­roa tai viisik­ilo­metriä, mut­ta 2€ ja 5km ovat perin tavallisia. 

    Toinen out­ous on des­i­maalip­is­teen käyt­tö jopa niin, että kun vaikka­pa tek­stis­sä/tv-ruudul­la on kir­joitet­tuna 3,65, niin se lue­taan “3 piste 65”.

    Vastaa

24. Tämän asian yhtey­dessä kan­nat­taisi myös kiin­nit­tää huomio­ta räikeään eri­ar­voisu­u­teen eläkekertymissä.

    Kun kas­saan kuu­lu­vat saa­vat ansiosi­don­naista työt­tömyyspäivära­haa, heille ker­tyy eläket­tä. Kas­saan kuu­lumat­tomat eivät eläket­tä työt­tömyysa­jal­ta saa, vaik­ka hei­dän palka­s­taan on perit­ty samo­jen säädösten mukaiset eläkemaksut.

    Perus­tus­la­ki edel­lyt­tää pääsään­töis­es­ti kansalais­ten yhden­mukaista kohtelua. Perustel­luista syistä yhden­ver­taisu­ud­es­ta voidaan kuitenkin kohtu­ullis­es­ti poike­ta. Mitään järke­viä syitä ei kuitenkaan ole sille, että työt­tömyyskas­san jäseniä suosi­taan edel­lä main­u­tul­la tavalla. 

    Van­hu­useläkkei­den on kat­sot­tu kuu­lu­van omaisu­u­den­suo­jan piiri­in. Tätä on perustel­tu sil­lä, että eläk­keet on ansait­tu työn­teon yhtey­dessä. Tästä johtuen eläke-etu­jen pitäisi olla parem­min suo­jat­tu­ja kuin työt­tömyyspäivära­hae­dut. Kun työn­tek­i­jän eläke­la­ki säädet­ti­in, perus­tus­laki­valiokun­nan olisi pitänyt estää edel­lä maini­tun eri­ar­voisen kohtelun syntyminen.

    Vastaa

    1. Sep­po Sum­ma­nen:
       Tämän asian yhtey­dessä kan­nat­taisi myös kiin­nit­tää huomio­ta räikeään eri­ar­voisu­u­teen eläkekertymissä.

       Kun kas­saan kuu­lu­vat saa­vat ansiosi­don­naista työt­tömyyspäivära­haa, heille ker­tyy eläket­tä. Kas­saan kuu­lumat­tomat eivät eläket­tä työt­tömyysa­jal­ta saa, vaik­ka hei­dän palka­s­taan on perit­ty samo­jen säädösten mukaiset eläkemaksut.

       Perus­tus­la­ki edel­lyt­tää pääsään­töis­es­ti kansalais­ten yhden­mukaista kohtelua. Perustel­luista syistä yhden­ver­taisu­ud­es­ta voidaan kuitenkin kohtu­ullis­es­ti poike­ta. Mitään järke­viä syitä ei kuitenkaan ole sille, että työt­tömyyskas­san jäseniä suosi­taan edel­lä main­u­tul­la tavalla.

       Van­hu­useläkkei­den on kat­sot­tu kuu­lu­van omaisu­u­den­suo­jan piiri­in. Tätä on perustel­tu sil­lä, että eläk­keet on ansait­tu työn­teon yhtey­dessä. Tästä johtuen eläke-etu­jen pitäisi olla parem­min suo­jat­tu­ja kuin työt­tömyyspäivära­hae­dut. Kun työn­tek­i­jän eläke­la­ki säädet­ti­in, perus­tus­laki­valiokun­nan olisi pitänyt estää edel­lä maini­tun eri­ar­voisen kohtelun syntyminen.

       Kiitos että toit tämän ilmi, tästä en ollut itse tietoinen.

       Toiv­ot­tavasti EU evää Suomelta koronatukipotin, ja muutkin EU-tuet, täl­laisen räikeän ihmisoikeusrikko­muk­sen ja oikeusval­tiope­ri­aatet­ta rikko­van lain­säädän­nön vuok­si. Laite­taan oikeusval­tiope­ri­aate suo­jele­maan kansalaisia, vaik­ka sit­ten EU:n kaut­ta jos Suomes­sa ei osata.

       Vastaa