Koronaepidemia — entä jos?

Koron­aepi­demia – entä jos?

Varoi­tan, että nyt tulee speku­lati­ivista tek­stiä, jos­sa ei esitetä väit­teitä vaan kysymyk­siä ja mah­dol­lisia hypoteeseja.

Seu­raavas­sa kuvas­sa esitän aikasar­jan korona-kuolleisu­ud­es­ta miljoon­aa asukas­ta kohden eräis­sä mais­sa. Pitäisi esit­tää aikasar­jat sairas­tunei­den määristä, mut­ta ne ovat ihan mitä sat­tuu. Kuolleisu­udessa taas on se ongel­ma, että sitä domi­noi taudin lev­iämi­nen hyvin van­hoi­hin ja eri­tyis­es­ti hoivakotei­hin sekä ter­vey­den­huol­lon muu taso: antibioot­tire­sistenssi ja hoita­mat­toman dia­betek­sen määrä. Lisäk­si siihen vaikut­taa eri veriryh­mien yleisyys, ilmeis­es­ti myös muut perin­nöl­liset tek­i­jät. Jätin kuvas­ta pois Espan­jan, kos­ka hei­dän tilas­tois­saan on jokin vialla.

Kuva on log­a­r­it­mi­asteikol­la, sil­lä jos tau­ti lev­iäisi vapaasti, epi­demia lev­iäisi eksponentiaalisesti.

Min­ua ihme­tyt­tää näi­den käyrien samankaltaisu­us, vaik­ka eri maid­en koron­apoli­ti­ik­ka on ollut kovin eri­laista. Vielä oudom­paa on, etteivät tar­tun­nat eivät ole lisään­tyneet, vaik­ka rajoituk­sia on pois­tet­tu. (Voisiko OAJ myön­tää olleen­sa väärässä, kun se vas­tusti koulu­jen avaamista toukokuussa?)

Jotain eroa kuitenkin on. Ruot­si ja Bri­tan­nia käyt­täy­tyvät vähän eri taval­la, mut­ta eivät kovin eri taval­la. Brasil­ia on joukon uusi tulokas. Käyrä näyt­tää tässä kuvas­sa eri­laiselta, mut­ta näyt­täisi saman­laiselta, jos käyrää siir­ret­täisi­in pari kuukaut­ta aiem­mak­si. Brasil­ias­sa on nyt talvi.

Ikään kuin toimet koron­aa vas­taan oli­si­vat tehot­to­mia ja jokin muu syy aset­taa kuollei­den määrälle katon. Tai sit­ten mikä tahansa tehoaa, kos­ka kaik­ki toimet saa­vat ihmiset varovaisiksi.

Jos näi­den käyrien kaareu­tu­misen aiheut­taa katon läh­estymi­nen, kat­to näyt­tää ole­van aivan eri korkeudel­la eri maanti­eteel­lisil­lä alueil­la. Jos ei men­nä aivan yksit­täisi­in kyli­in vaan yli miljoo­nan asukkaan väestöpo­hji­in, suurin silmi­i­ni tul­lut kokon­aiskuolleisu­us on New Yorkin Bronxis­sa, jos­sa kuollei­ta väestöstä on 3,2 promil­lea. Ruot­sis­sa kuolleisu­us on 0,47 promil­lea ja Suomes­sa 0,06 promil­lea. Bronxis­sa epi­demia näyt­tää jo pysähtyneen.

Suures­sa kuvas­sa näyt­tää siltä, että suuret kaupun­git ja joukkoli­ikenne oli­si­vat edis­täneet infek­tio­ta, mut­ta tämäkään ei ole johdonmukaista.

Mik­si epi­demia ei ole men­estynyt Roomas­sa, vaik­ka se on riehunut Milanos­sa? Sil­loin, kun epi­demia lev­isi Pohjois-Ital­ias­sa val­toime­naan, 130 junaa vuorokaudessa kul­ki Rooman ja Milanon välil­lä. Pohjois-Ita­laista matkustet­ti­in Etelä-Ital­i­aan paljon enem­män kuin Ruot­si­in. Ulkoil­mas­sa oleskelu ja teras­sikausi? D‑vitamiini? Ilmankosteus?

Mysti­nen on aikasar­ja Espan­jan ter­vey­den­huolto­henkilökun­nan tar­tun­noista. Toukoku­un alkupäiv­inä tästä joukos­ta oli noin 20 % saanut infek­tion ja siihen uusien tapausten lisään­tymi­nen sit­ten lop­pui. Ikään kuin kaik­ki, jot­ka ylipään­sä voisi­vat sairas­tua, oli­si­vat jo sairas­tuneet. Tar­tun­noille he kyl­lä altis­tu­i­v­at edelleen.

Suo­mi (ja Nor­ja) on aivan kum­malli­nen tapaus. Meil­lä koronara­joituk­set ovat olleet todel­la lieviä mui­hin maid­en ver­rat­tuina, mut­ta koron­akuole­mis­sa olemme aivan eri tasol­la muiden Euroopan maid­en kanssa.

Väistämät­tä tulee mieleen toinen kum­ma­jaisu­us: mik­si HIV lev­isi Suomes­sa sukupuo­liteitse niin huonos­ti. Sitä piti käy­dä hake­mas­sa Tallinnan ja Thaimaan bor­delleista, mut­ta Suomes­sa se ei pystynyt lev­iämään. R0 oli voimakkaasti alle yhden. Sukupuolimoraal­ista ei ollut kyse, kos­ka muut sukupuoli­tau­dit lev­i­sivät hyvin. Tar­tun­nan kyl­lä sai, jos virus­ta pisti suo­raan omaan suoneen­sa huumet­ta piikit­täessä. Geneet­tiset erot?

Olen saanut eri­laisia tiedon­siru­ja. SARS‑1 ‑taudin immu­ni­teet­ti tehoaa myös SARS-CoV­‑2 ‑viruk­seen niin, että sitä sairas­tanei­den veren avul­la voidaan valmis­taa paran­tavaa ja suo­jaavaa seeru­mia. Vas­ta-aineet eivät hyökkää viruk­sen piikki­in vaan mui­hin osi­in. Voisiko osa virus­ta sairas­taneista kehit­tää virus­ta vas­taan väärän­laisia vas­ta-ainei­ta? Väärän­laisia siinä mielessä, ettei vas­ta-ainetesti tun­nista niitä? Viruk­sen ne kyl­lä nujertavat.

Super­levit­täjät ovat jo sairastuneet

Yksi seli­tys voisi olla se, että toiset levit­tävät tau­tia val­ta­van paljon enem­män kuin toiset. Jos nämä super­levit­täjät sairas­tu­vat myös itse herkem­min, lev­iämi­nen alkaa hidas­tua paljon ennen lau­maim­mu­ni­teet­ti­in riit­tävää 60 pros­ent­tia. Tämä yhdis­tet­tynä melko lievi­in rajoi­tus­toimi­in voi pysäyt­tää epidemian.

Tämän ohel­la kaupungis­tu­misas­te vaikut­taa tau­ti­in. Vaik­ka super­tar­tut­ta­jien määrän vähen­e­m­i­nen alen­taa tar­tut­tavu­ut­ta, urbaani elämän­muo­to kas­vat­taa sitä. Eri­tyis­es­ti ahtaasti asum­i­nen joukkoa­sun­tolois­sa (Sin­ga­poren vierastyöläiset, Helsin­gin raken­nustyöläiset, maahanmuuttajat).

Vas­ta-ainetestit anta­vat väärää tietoa?

Jok­seenkin kaik­ki sairaan­hoitoa vaati­neet koronat­a­pauk­set ovat tuot­ta­neet lab­o­ra­to­rios­sa havait­tavia vas­ta-ainei­ta. Mut­ta tuot­ta­vatko kaik­ki lievän infek­tion sairas­ta­neet? Jois­sakin tutkimuk­sis­sa on todet­tu, että enem­mistö sairas­taneista ei näy vas­ta-ainetesteis­sä. Tässä artikke­lis­sa väitetään, että peräi­ti vain 10 % tausin sairas­taneista antaisi posi­ti­ivisen vas­ta-ainetestin. Kan­nat­taa kuitenkin huo­ma­ta että New York Cityn asukkaista posi­ti­ivisen vas­ta-ainetestin on antanut 20 % koko väestöstä, tosin otos kos­ki jonkin automar­ketin asi­akkai­ta. (Täl­laista on tutkimus, kun ei ole kun­nan väestörekisteriä.)

Väite menee niin, että nuoret tor­ju­vat taudin puoli­huoli­mat­tomasti T‑soluillaan vas­ta-ainei­ta tuot­ta­mat­ta. Tämä puo­lus­tusjär­jestelmä heikke­nee iän mukana. Se selit­täisi sen, mik­si vas­ta-ainei­ta löy­tyi Espan­jas­sa enem­män ikään­tyneil­lä, vaik­ka nuo­ril­la luulisi ole­van enem­män sosi­aal­isia kontakteja.

On myös san­ot­tu, että jos oikea vas­ta-aine löy­tyy nopeasti, niitä riit­tää niin pieni määrä, ettei lab­o­ra­to­rio huo­maa niitä.

Muiden koron­avirusten tuo­ma immuniteetti

On havait­tu, että muiden koron­avirusten tuot­ta­ma immu­ni­teet­ti pelit­tää myös SARS-CoV­‑2 ‑viruk­seen. Näitä nuhaku­umeita­han on ollut paljon. Erään tutkimuk­sen mukaan jopa puolel­la sel­l­ai­sista henkilöistä, joil­ta on otet­tu näyte ennen vuot­ta 2020, on vas­ta-ainei­ta (tai T‑soluja) , jot­ka selät­tävät SARS-CoV‑2:n. En osaa päätel­lä, mil­lainen oli otos. Uni­ver­saali tämä tulos ei voi olla, kos­ka on kyliä, jos­sa melkein kaik­ki ovat sairas­tuneet koron­aan tänä keväänä. Noiden van­ho­jen epi­demioiden kulku voi osit­tain selit­tää sen, mik­si väestö on yhtääl­lä paljon alt­ti­im­paa sairas­tu­maan COVID-19:ään kuin toisaalla.

Yksinker­tais­es­ti vain kesä

Kesä on yksinker­taisin seli­tys siihen, että epi­demia on pysähtynyt Euroopas­sa. Emme tiedä, miten tämä virus reagoi kesään, mut­ta kaik­ki muut koron­aviruk­set kesä nujer­taa. Brasil­ias­sa epi­demia käyn­nistyi kun­nol­la vas­ta toukoku­us­sa, joka vas­taa mei­dän marraskuutamme.

Peru­utet­ti­inko kesä­ta­pah­tu­mat siis turhaan?

Mar­rasku­us­sa se nähdään, tuleeko virus takaisin. Jos tulee, uuden aal­lon raju­us riip­puu kaikesta siitä, mitä olen yrit­tänyt speku­loi­da yllä. Onko niin, että paljon use­ampi on taudin sairas­tanut läh­es oireet­tomana tai niin, että huo­mat­ta­va osa on sille valmi­ik­si immuuneja.

Voi myös olla niin, että ruot­salais­ten nyt vähän ala­mais­sa ole­va itse­tun­to on tam­miku­us­sa paljon korkeam­mal­la kuin nyt.

Mitä ajat­te­len juuri nyt?

Kukaan ei voi tietää, miten asi­at ovat, mut­ta vaaran­nan maineeni ja ker­ron, mihin tiedot nyt viit­taa­vat. Nämä kuu­lu­vat kaik­ki sar­jaan, näinkin voi olla, mah­dol­lisia, mut­ta eivät var­mo­ja eivätkä edes todennäköisimpiä

  • Super­tar­tut­ta­jat ovat jo sairas­ta­neet eivätkä tar­tu­ta enää.
  • Vas­ta-ainetestit anta­vat aivan väärän kuvan taudin lievän muodon sairas­tanei­den määrästä. Eri­tyis­es­ti nuorten sairas­tanei­den määrä on vah­vasti aliarvioitu.
  • Osal­la väestöä, eri­tyis­es­ti taas nuo­ril­la, on immu­ni­teet­tia muiden koron­avirusten vuoksi.
  • Urbaani elämä lisää tar­tun­nan varaa.
  • Tois­taisek­si tun­tem­at­tomat geneet­tiset erot tuot­ta­vat ero­ja maid­en ja aluei­den välille.
  • Kesäl­lä ei ole vaaraa tar­tun­nas­ta. (Älä kuitenkaan luo­ta tähän!)

Mar­rasku­us­sa tiedämme enem­män. Jos mikään ylläole­vista seli­tyk­sistä taudin hidas­tu­miseen ei päde pait­si kesä, uusi aal­to tulee mar­rasku­us­sa. Tai sit­ten ei tule.

[Olen muut­tanut tämän luet­telon selostus­ta, kos­ka niin moni kom­men­toi­ja on tässä vai­heessa jo uno­htanut, mitä koko jutun otsikos­sa san­ot­ti­in. Kyse on pääske­naar­i­on haas­tavista epävarmuuksista.]

139 vastausta artikkeliin “Koronaepidemia — entä jos?”

  1. Tuo käyrä taitaa vielä puut­tua, tääl­lä ei ainakaan näy.

    Kiitos taas mie­lenki­in­tois­es­ta ana­ly­y­sistä. Nythän epi­demi­an keskus on todel­la siir­tynyt lati­nalaiseen Amerikkaan, sinne mis­sä on talvi alka­mas­sa. Harvem­min kai mikään ihan puh­das­ta sat­tumaa on.

  2. Tar­tun kesä­ta­pah­tu­mi­in ja olen kyl­lä taipu­vainen blogin­pitäjän lail­la speku­loimaan, että ne luul­tavasti perut­ti­in turhaan. Suuri osa rock- ja jaz­zkon­serteista pide­tään joka tapauk­ses­sa ulkotilois­sa, ja esimerkik­si Savon­lin­nan oop­per­a­juh­lat oli­si­vat voineet pala­ta van­haan aikaan ja jät­tää katok­sen rul­lalle. Auringon uv-säteilyn­hän on osoitet­tu tehokkaasti tuhoa­van virus­ta. Var­maan osa yleisöstä olisi pelois­saan jäänyt pois, mut­ta ihan niin suurik­si fes­ti­vaali­paikkakun­tien taloudel­liset mene­tyk­set eivät olisi kohon­neet kuin ne nyt kohosivat.
    Ketään ei voi syyt­tää, sil­lä tätähän ei voitu etukä­teen tietää. Vielä kuukausi sit­ten oletet­ti­in, että epi­demi­an huip­pu saavutet­taisi­in joskus kesä-heinäku­un vaihteessa.

    1. ns. ottelu 0 Berg­amossa pelat­ti­in ulkoil­mas­sa. Ulkona riskit ovat ehkä vähän pienem­mät kuin sisäl­lä, mut­ta kat­toa keskeisem­pää on, miten paljon ihmisiä on paikalla ja miten lähekkäin nämä ovat. Joku Savon­lin­nan oop­per­a­juh­la kaikkien täy­teen tupat­tuine rav­in­toloi­neen olisi eri­no­mainen koronalinki.

      1. Tuli­vatko ne tar­tun­nat jalka­pal­lokat­so­mossa vai pelin jäl­keen kapakas­sa ja sitä ennen ja sen jäl­keen joukkoliikenteessä?

      2. Osmo Soin­in­vaara:
        Tuli­vatko ne tar­tun­nat jalka­pal­lokat­so­mossa vai pelin jäl­keen kapakas­sa ja sitä ennen ja sen jäl­keen joukkoliikenteessä?

        Hyvää miet­intää. Joukkoli­iken­teen osu­us on mie­lenki­in­toinen ja pitäisi näkyä esimerkik­si LA ja NYC:n välillä. 

        Toinen vas­taa­va mie­lenki­in­toinen osu­us on ns. ener­giate­hokkaat, ilmas­toidut raken­nuk­set. Eli ei kan­na­ta moit­tia pelkästään avokonttoreita.

  3. Kiitos todel­la mie­lenki­in­tois­es­ta pohdin­nas­ta. Johtopäätök­sesi “Tois­taisek­si tun­tem­at­tomat geneet­tiset erot tuot­ta­vat ero­ja maid­en ja aluei­den välille” innoit­ta­mana esitän jatkoke­hitelmän: *jos* ns. super­tar­tut­ta­jien rooli on merkit­tävä, niin voisiko geneet­tis­ten ero­jen lisäk­si super­tar­tut­ta­jien paikalli­nen esi­in­tyvyys (jos­sa voisi kuvitel­la ole­van suuri­akin melko sat­un­naisia ero­ja) aiheut­taa merkit­täviä ero­ja — tai voimistaa/heikentää mah­dol­lisia geneet­tisiä ero­ja. Geneet­tis­ten ero­jen lisäk­si on minus­ta pidet­tävä mielessä, että eri­laiset yhteiskunnalliset/kulttuuriset tek­i­jät voivat vaikut­taa leviämiseen.

  4. Rooma vs. Milano. Joku joskus heit­ti ilmaan, että Milanon seudul­la on paljon kar­jankas­va­tus­ta ja siel­lä kar­jaa lääk­itään melko surut­ta. Kar­jas­ta lääk­keet val­u­vat ihmisi­in. Oliko­han tämä aja­tus ihan pöhkö kun se on kadon­nut? Entä Brasil­ian karja?

    1. Joni: Koron­aviruk­set ovat olleet ihmis­ten riesana miljoo­nia vuosia

      Mah­do­ton­ta. Immu­ni­teetin luo­vat akuu­tit hen­gi­tystiein­fek­tiot eivät ole voineet lev­itä har­vas­sa asu­vien met­sästäjä-keräil­i­jöi­den paris­sa kym­me­nia tuhan­sia vuosia sitten.

      https://en.wikipedia.org/wiki/Coronavirus#Origin

  5. Aus­tralias­sa ollaan myös menos­sa kohti talvea, mut­ta viruk­sen lev­iämi­nen on pysähtynyt samoin kuin monis­sa pohjoisen pal­lon­puoliskon maissa.

  6. Aivan vääriä havain­to­ja! Impe­r­i­al Col­le­gen tutk­i­joiden mukaan hei­dän malli­in­sa perus­tu­vat lock down –toimet ovat pelas­ta­neet vähin­täänkin miljoonien ihmis­ten hen­gen eikä tau­ti ole suinkaan vielä min­nekään hävin­nyt vaan pan­demia on vas­ta alussa:

    Coro­n­avirus: Lock­downs in Europe saved mil­lions of lives

    Ilmeis­es­ti tässäkin on niin, että jos data on mallien kanssa ris­tiri­idas­sa, niin sen pahempi datalle — sitä pitää homogenisoi­da, adju­soi­da ja jus­teer­a­ta — ja lop­ul­ta todel­lisu­us yht­e­nee mallien kanssa…

    No, vakavasti puhuen — toiv­ot­tavasti COVID-19 sysäisi liik­keelle suuren uud­is­tus ja kehi­tysaal­lon epi­demia­mallinuk­sen piiris­sä — ja poli­it­tisen päätök­sen­teon osalta tarkasteltaisi­in sitä mil­lä perusteil­la mihinkin mallei­hin on luotet­tu ja onko reagoin­ti ollut perustel­tua. Vähän vain pelot­taa, että taudin hiipues­sa hil­jaa taustalle, kaik­ki opetuk­set halu­taan nopeasti uno­htaa ja mallinta­jat & poli­itikot ennem­min esi­in­tyvät pelas­ta­vian enkeleinä kuin säh­lääjinä, joiden toimis­sa olisi ken­ties paljonkin parannettavaa.

    1. Pohd­in­taa aiheesta:

      Did lock­downs real­ly save 3 mil­lion COVID-19 deaths, as Flax­man et al. claim?

      First and fore­most, the fail­ure of Flax­man et al.’s mod­el to con­sid­er oth­er pos­si­ble caus­es apart from NPI of the large reduc­tions in COVID-19 trans­mis­sion that have occurred makes it con­clu­sions as to the over­all effect of NPI unsci­en­tif­ic and unsup­port­able. That is because the mod­el is bound to find that NPI togeth­er account for the entire reduc­tion in trans­mis­sion that has evi­dent­ly occurred.

      Sec­ond­ly, their find­ing that almost all the large reduc­tions in trans­mis­sion that the mod­el infers occurred were due to lock­downs, with oth­er inter­ven­tions hav­ing almost no effect, has been shown to be unsup­port­able, for two reasons:

      - the pri­or dis­tri­b­u­tion that they used for the strength of NPI effects is huge­ly biased towards find­ing that most inter­ven­tions had essen­tial­ly zero effect on trans­mis­sion, with almost the entire reduc­tion being caused by just one or two NPI.

      - the rel­a­tive strength of dif­fer­ent inter­ven­tions inferred by the mod­el is extreme­ly sen­si­tive to the assump­tions made regard­ing the aver­age delay from infec­tion to death, and to a less­er extent to whether self iso­la­tion and social dis­tanc­ing are tak­en to exert their full strength imme­di­ate­ly upon imple­men­ta­tion or are phased in over a few days.

      It seems like­ly that the inferred rel­a­tive strengths of the var­i­ous NPIs are also high­ly sen­si­tive to oth­er assump­tions made by Flax­man et al., and to struc­tur­al fea­tures of their mod­el. For instance, their assump­tion that the effect of dif­fer­ent inter­ven­tions on trans­mis­sion is mul­ti­plica­tive rather than addi­tive will have affect­ed the esti­mat­ed rel­a­tive strengths of dif­fer­ent types of NPI, maybe sub­stan­tial­ly so. The basic prob­lem is that sim­ply know­ing the dates of imple­men­ta­tion of the var­i­ous NPI in each coun­try does not pro­vide suf­fi­cient infor­ma­tion to enable robust esti­ma­tion of their rel­a­tive effects on trans­mis­sion, giv­en the many sources of uncer­tain­ty and the dif­fer­ences in mul­ti­ple regards between the var­i­ous countries.

  7. Mun silmääni käyrät näyt­tävät lähin­nä siltä, että rajoi­tus­toimet ja yleinen varovaisu­u­den lisään­tymi­nen tehoa­vat paljon parem­min kuin hel­mi-maalisku­us­sa oletet­ti­in. Ole­tuk­set perus­tu­i­v­at ilmeis­es­ti lähin­nä koke­muk­seen influ­enssas­ta, joka lev­iää eri taval­la. Mus­ta tun­tuu, että erot maid­en välil­lä johtu­vat paljolti siitä, mis­sä vai­heessa epi­demi­aa ruvet­ti­in rajoit­ta­maan ja varovaisik­si. Jos epi­demia oli jo levin­nyt laa­jalle, niin aal­lon­har­ja pääsi paljon korkeam­malle kuin Suomen ja Nor­jan, tai vaik­ka Tsekin kaltai­sis­sa mais­sa. Ilmeis­es­ti Bri­tan­nia ja Ruot­si oli­vat pahem­min myöhässä kuin taju­si­vatkaan. Suomen suh­teel­lisen aikainen reagoin­ti tun­tui sekin ole­van osin hyvää tuuria — rajoituk­sia laitet­ti­in samaan aikaan kuin muual­la ja tes­taami­nen oli aluk­si vähäistä, mut­ta tääl­lä epi­demia oikeasti oli eden­nyt vähem­män kuin esim. Ruot­sis­sa. Yhdys­val­lat on oma lukun­sa. Ison maan eri osaval­tiot ovat toim­i­neet eri tavoil­la, ja liit­to­val­tion johdol­la on ollut pää tukev­asti pen­saas­sa. Epi­demi­an alku­vai­heessa myöhästyt­ti­in ilmiselvästi.

    Itse en näe mitään syytä olet­taa, että super­tar­tut­ta­jat oli­si­vat jo tautin­sa sairas­ta­neet. Täl­läkin het­kel­lä tulee ilmi tapauk­sia, jois­sa yksi ihmi­nen on tar­tut­tanut koko porukan sisäti­las­sa, alueil­la joil­la epi­demia muuten hiipuu. Nähdäk­seni kuka tahansa tau­tia sairas­ta­va voi olla super­tar­tut­ta­ja, ja tämän ennus­tamiseen tai toteamiseen ei ole mitään konstia.

  8. Tämä uuti­nen oli muu­ta­ma aika sit­ten päivän otsikois­sa ja tyr­mät­ti­in lääketi­eteen asiantun­tioiden paris­sa välit­tömästi: https://www.timesofisrael.com/top-israeli-prof-claims-simple-stats-show-virus-plays-itself-out-after-70-days/

    Vaik­ka en ole ns. good in num­bers, niin pidän tapanani uskoa niihin, kos­ka ne ovat lahjo­mat­to­mia (tosin tutkimuskysymys tietysti voidaan aset­taa niin, että saadaan halut­tu lop­putu­los, taval­lista taloustieteessä).

    1. Ainakin tuon jutun mukaan israelilais­matemaatikon vas­taus siihen, mitä Ital­ias­sa tapah­tui, on ihan päätön heit­to. Matemaatikko väit­tää, että Pohjois-Ital­ian ter­vey­den­hoito­jär­jestelmä oli jo valmi­ik­si rom­ah­dusti­las­sa vuo­den 2017 influ­enssaepi­demi­an jäljiltä. Tämä ei kyl­lä Milanon seudul­la pidä alku­unkaan paikkaansa, ja vaik­ka pitäisikin, niin Ital­ian tapah­tu­mat eivät silti nou­da­ta pro­fes­sorin mallia — siis epi­demi­an kulku ei ollut joka paikas­sa saman­lainen rajoi­tus­toimista riippumatta.

  9. “Mik­si epi­demia ei ole men­estynyt Roomas­sa, vaik­ka se on riehunut Milanos­sa? Sil­loin, kun epi­demia lev­isi Pohjois-Ital­ias­sa val­toime­naan, 130 junaa vuorokaudessa kul­ki Rooman ja Milanon välil­lä. Pohjois-Ita­laista matkustet­ti­in Etelä-Ital­i­aan paljon enem­män kuin Ruot­si­in. Ulkoil­mas­sa oleskelu ja teras­sikausi? D‑vitamiini? Ilmankosteus?”

    Eikös Milano ole laak­sos­sa, jos­sa saas­teet eivät pääse liikku­maan? Rooma taas on enem­män alt­ti­ina tuulille ja saas­teet pää­sevät laimen­e­maan. Vuosia jatku­va altistus vaikut­taa keuhkoihin.

  10. Entäpä jos yksi homogeeni­nen koron­aviruskan­ta ei vielä keskimäärin pysty harhaut­ta­maan tai ylikuor­mit­ta­maan solu­välit­teistä immu­ni­teet­tia? Jospa tarvi­taan samanaikaises­ti jokin toinen virus tai SARS-CoV­‑2 mutaa­tio jot­ta Covid-19 ete­nee solu­välit­teis­es­tä immu­ni­teetista huoli­mat­ta, vas­ta-ainei­den muo­dos­tu­mi­nen alkaa ja tau­ti muut­tuu paljon vaarallisemmaksi?

    Voisi ajatel­la että sel­l­aisille alueille kuin Berg­amo, jois­sa vas­ta-ainei­ta on 57%:lla nämä kak­si (tai enem­män) virus­ta oli­si­vat osuneet täysin samanaikaises­ti, kun pääsään­töis­es­ti virusten eten­e­m­i­nen on enem­män tai vähem­män limit­tynyt, ja infektio(t) sairastet­tu oleel­lis­es­ti oireet­ta, joka taas hei­jas­tuu vähäisenä vas­ta-ainei­ta kan­tavien osuutena.

  11. Kesä voi olla yksi tek­i­jä. Tai voi olla olemat­ta. Se voidaan ehkä arvioi­da muu­ta­man kesän jäl­keen. (Pait­si THL:n tutkimuk­sis­sa, jois­sa ei löy­dy ver­tais­arvioitua sokko­tutkimus­ta kesät­tömistä paikoista).

    Toinen voi olla, että kun ympäril­lä alkaa härdel­li, ihmis­ten käyt­täy­tymi­nen muut­tuu. Kun hal­li­tus ilmoit­ti koulu­jen sulkemis­es­ta ja työ­paik­ka ker­toi, että paikalle ei ole tulemista ilman perustel­tua syytä (vaan etä­työt) ainakin min­un per­heessäni muut­tui käyt­täy­tymi­nen heti varovaisem­mak­si, kuten mon­en muunkin tun­te­mani ihmisen perheessä.

    En häm­mästy­isi jos ihmis­ten käyt­täy­tymisen muu­tok­set yhdis­tet­tynä run­saaseen etä­työhön oli­si­vat ker­talu­okkaa merkit­tävämpi tek­i­jä kuin museoiden ja kir­jas­to­jen sulkem­i­nen tms.

    Oma merk­i­tyk­sen­sä on myös sil­lä ylisosi­aalisel­la joka paikas­sa pör­rääjäl­lä, kun hän on sairas­tunut (ja oletet­tavasti immuu­ni), hän lakkaa levit­tämästä pöpöjä joka puolelle. Verkos­to­jen merk­i­tyk­ses­tä olikin hyviä kom­ment­te­ja johonkin aiem­paan kir­joituk­seen täl­lä palstalla.

    ps. Lähde, että dai­ly mail:n mukaan joku pro­fes­sori sanoi jotain, ei vas­taa käsi­tys­täni “joku tutkimus”. Pikem­minkin Dai­ly Mail:n käyt­tö refernss­inä vie uskot­tavu­ut­ta merkit­tävästi koko kirjoitukselta.

  12. Tai sit­ten viruk­sen kanssa on opit­tu elämään ja kun kuolemat alka­vat kasaan­tua, ihmiset pikkuhil­jaa heräävät viruk­seen ja alka­vat suo­jau­tu­maan (kaikkial­la mis­sä se vain on mahdollista).

    Kun suurin osa lev­iämis­es­tä tapah­tuu super­tar­tun­noil­la, nämä saadaan rak­sit­tua pois, eivätkä ne palaa, vaik­ka rajoituk­sia vapaute­taan. ihmiset sekä oppi­vat varo­maan plus ”super­leviämis­ra­joituk­set” pois­te­taan viimeisenä. Luul­tavasti merkit­tävä osa rajoituk­sista on itsessään turhia kun voitaisi­in käyt­tää mui­ta toimen­piteitä (esim. hen­gi­tys­suo­jaimia käsineitä yms.).

  13. Immu­lo­gian pro­fes­sori Sep­po Meri (HS 20.5.): Taval­lisia jokavuo­tisia flun­ss­sia aiheut­taa neljä eri­laista koron­avirus­ta. Näistä sekä mah­dol­lis­es­ti siko­taud­ista, vihurirokos­ta ja tuhkarokos­ta jää vas­ta-ainei­ta myös covid-19- koron­avirus­ta vas­taan. Tämä puo­lus­tusa­pu voi selit­tää, mik­si lap­sil­la ja nuo­ril­la koron­ain­fek­tio on yleen­sä lievä.

    Jos Espan­jan ter­vey­den­huol­lon henkilöi­den saiaras­tu­mis­ten kasvu pysähtyi 21% kohdalle, se houkut­telee johtopäätök­seen, että kyseessä on tämän joukon lau­ma­suo­jan pros­ent­tiluku. Alhainen luku voi olla oikea, kos­ka täl­laiset henkilöstöryh­mät saa­vat jatku­vasti uusia flun­ssa­tar­tun­to­ja, jot­ka aktivoivat immu­ni­teet­tia myös vaar­al­lise­na riehu­vaa koro­nan covid-19 muo­toa vastaan. 

    Suo­ma­lais­ten (ja nor­jalais­ten?) päiväko­tien henkilökun­ta voisi olla myös joukko, mikä on suures­sa määrin immuu­ni vaka­van koro­nan muodolle, kos­ka he saa­vat suo­jaavia flun­ssa­tar­tun­to­ja enem­män kuin muut. Tarkistettavissa?

    Lau­ma­suo­jan muo­dostamises­sa ei ole tähän asti otet­tu huomioon, että muutkin sairaudet kuin mainit­tu covid-19-virus tuot­ta­vat eri­asteista immuu­nisuo­jaa. Täl­lainen sekot­taa tilastoja.

    Pir­ulli­nen aav­is­tuk­seni: Lap­sil­ta on jäänyt karan­tee­nien takia las­ten­taute­ja sairas­ta­mat­ta. Samal­la jää muo­dos­tu­mat­ta flun­ssien tuo­ma vas­tus­tuskyky tule­vi­in flun­ssi­in. Ja mikä pahin­ta myös covid-19 vas­taan. Onko syytä sen takia pelätä, että korona on tule­vaisu­udessa vaar­alli­nen myös lap­sille ja nuo­rille, kos­ka immu­ni­teet­ti kestää vain 2–4 vuotta?

    1. Jyr­ki Patomä­ki: Samal­la jää muo­dos­tu­mat­ta flun­ssien tuo­ma vas­tus­tuskyky tule­vi­in flun­ssi­in. Ja mikä pahin­ta myös covid-19 vas­taan. Onko syytä sen takia pelätä, että korona on tule­vaisu­udessa vaar­alli­nen myös lap­sille ja nuo­rille, kos­ka immu­ni­teet­ti kestää vain 2–4 vuotta?

      Ei syytä huoleen. Aina on “kovaon­nisia” lap­sia, jot­ka jäävät pitkäk­si aikaa ilman tar­tun­to­ja. Siitä huoli­mat­ta flun­ssat ja korona ovat läh­es poikkeuk­set­ta lieviä lap­sille. Lieväl­lä en tarkoi­ta että ne oli­si­vat har­mit­to­mia, on jopa toden­näköistä että flun­ssista on kaiken­laista hait­taa myöhem­min elämässä, eri­tyis­es­ti autoim­muu­ni­sairauk­sien riskit saat­ta­vat kasvaa.

      Lisäk­si: Kolme­vuo­ti­aan lapsen ter­ve arki on ehkä laadukkain­ta elämää mitä yhteiskun­tamme tar­joaa. Ei pitäisi aina kat­soa lapsen leikkiä ja hyv­in­voin­tia vain sijoituk­se­na tule­vaisu­u­teen. Mei­dän täy­ty­isi nähdä sairaudet (jopa 100 päivää vuodessa päiväkoti­lap­sil­la) tässäkin mielessä tappiona.

  14. Korona on riehunut n. puoli vuot­ta ja siihen on kuol­lut yli 400.000 ihmistä maail­mas­sa. Minus­ta on erikoista, että vas­ta nyt eilisessä lehdessä ker­rot­ti­in, että veriryh­mäl­lä olisi vaiku­tus­ta taudin vakavu­u­teen. Olisi kuvitel­lut, että per­in­tötek­i­jöi­den merk­i­tys olisi selvitet­ty aikaisem­min. Siitä olisi voin­ut olla hyö­tyä taudin tor­jun­nas­sa, vaik­ka niitä ei voikaan yksilän kohdal­la muut­taa. Tämä on speku­loin­tia, mut­ta rajoituk­set olisi voitu tehdä kohden­netum­min ja taud­ista olisi saatu muutenkin tarkem­paa tietoa. Outoa on, että yksit­täis­es­tä joukokok­ouk­ses­ta tau­ti saat­toi lev­itä nopeasti, mut­ta joukkoli­ikenne ei ole osoit­tau­tunut riskitekijäksi.

    1. Arto Siito­nen:

      Korona on riehunut n. puoli vuot­ta ja siihen on kuol­lut yli 400.000 ihmistä maail­mas­sa. Minus­ta on erikoista, että vas­ta nyt eilisessä lehdessä ker­rot­ti­in, että veriryh­mäl­lä olisi vaiku­tus­ta taudin vakavu­u­teen. Olisi kuvitel­lut, että per­in­tötek­i­jöi­den merk­i­tys olisi selvitet­ty aikaisemmin.

      Veriryh­män mah­dol­lista merk­i­tyk­ses­tä koro­nan yhtey­dessä on kir­joitet­tu jo kuukau­sia, ja asi­as­ta on infor­moitu suo­ma­lai­sis­sa uutisme­diois­sakin jo yli 2 kuukaut­ta sit­ten, ks. esim. YLE:n uuti­nen asi­as­ta 8.4.2020: https://yle.fi/uutiset/3–11296179

  15. saisiko jol­lain ana­lyysil­lä hah­motet­tua myös kvan­ti­tati­ivis­es­ti niitä tek­i­jöitä, jot­ka selit­täi­sivät Suomen ja Ruotsin väliset erot epi­demi­an aiheut­tamis­sa kuolemissa?

  16. Log­a­r­it­misen käyrän käyt­tö epi­demi­an kulun visu­al­isoimises­sa on kyseenalaista. Vaik­ka epi­demia etenisi, käyrä näyt­tää tasoit­tuvan. Esimerkik­si juuri Ruot­sis­sa mut­ta myös Iranis­sa epi­demia sen kuin jyl­lää, vaik­ka sen alus­ta on jo kulunut aikaa.

    “Super­tar­tut­ta­jat ovat jo sairas­ta­neet eivätkä tar­tu­ta enää.” Super­tar­tut­ta­jan luul­tavasti tekee lähin­nä tilanne. Jos olet sairas­tu­mas­sa ja alat laulaa tai muuten riehua ja huo­hot­taa keskel­lä ihmisjoukkoa, olet toden­näköi­nen super­tar­tut­ta­ja. Nais­ten­päivän yhteis­laulukon­sertin super­tart­tu­jaa ei ilmeis­es­ti vieläkään ole tavoitet­tu. Maalisku­un jäl­keen ei ole ollut super­tar­tut­ta­jia kun ei ole ollut väkijoukkoja.

    “Vas­ta-ainetestit anta­vat aivan väärän kuvan taudin lievän muodon sairas­tanei­den määrästä. Eri­tyis­es­ti nuorten sairas­tanei­den määrä on vah­vasti aliarvioitu.” Vas­ta-ainetestit luul­tavasti kehit­tyvät vielä. On liian aikaista tode­ta mitään var­maa mah­dol­lis­es­ta risti-immu­ni­teetista sars-cov‑2:n ja niiden neljän muun koron­aviruk­sen välil­lä, jot­ka lev­iävät väestössä yleis­es­ti ja aiheut­ta­vat yleen­sä vain lievän taudinkuvan.

    “Urbaani elämä lisää tar­tun­nan vaaraa” — aivan ilmeis­es­ti mut­ta ei väistämät­tä. Suomes­sa suurin suh­teelli­nen ilmaan­tu­vu­us on ollut Yli­tornios­sa, seu­raavak­si suurin Kolaris­sa, Reisjärvel­lä, Kit­tilässä ja Kiu­ruvedel­lä. Helsin­gin ilmaan­tu­vu­us­luke­ma tulee vas­ta näi­den urbaanien keskusten jäl­keen. Brasil­ian met­ro­pol­it Rio ja Sao Pao­lo ovat selvin­neet aika vähäl­lä — toistaiseksi.

    “Tois­taisek­si tun­tem­at­tomat geneet­tiset erot tuot­ta­vat ero­ja maid­en ja aluei­den välille.” Tsekin, Sak­san, Bel­gian, Hol­lan­nin ja Ran­skan väestöt eivät geneet­tis­es­ti poikkea toi­sis­taan kovin paljon. Silti niiden epi­demi­at ovat olleet aivan erilaiset.

    “Kesäl­lä ei ole vaaraa tar­tun­nas­ta. (Älä kuitenkaan luo­ta tähän!)” Lisäys on viisas. Iranis­sa alkaa olla kaikkein kuumin vuo­de­nai­ka. Ainakaan siel­lä kesä ei ole tuonut mitään helpo­tus­ta jo 4 kk kestäneen epi­demi­an hallintaan.

    1. Kar­ri Helin: Super­tar­tut­ta­jan luul­tavasti tekee lähin­nä tilanne. Jos olet sairas­tu­mas­sa ja alat laulaa tai muuten riehua ja huo­hot­taa keskel­lä ihmisjoukkoa, olet toden­näköi­nen super­tar­tut­ta­ja. Nais­ten­päivän yhteis­laulukon­sertin super­tart­tu­jaa ei ilmeis­es­ti vieläkään ole tavoitettu.

      Kon­ser­tis­sa oli viimeis­ten tieto­jen mukaan kym­meniä tartuttajia.

      https://www.mtvuutiset.fi/artikkeli/naistenpaivan-surullisenkuuluisa-konsertti-oli-luultuakin-pahempi-viruslinko-jopa-sata-ihmista-sai-koronan-ja-tartutti-sita-viela-eteenpain-olihan-se-aivan-erityinen-tilaisuus/7844414#gs.7vtn8t

      Jen­gi kon­ser­tis­sa oli, veikkaan, paljon matkus­tavaa ja sosi­aalis­es­ti akti­ivista supertartuttaja-ainesta. 

      Lisäk­si itse tilanteessa saat­toi olla jotain muu­takin, san­o­taan vaik­ka, tyyp­il­lis­es­tä rock-kon­sertista poikkeavaa. Mut­ta muiden “super-poikkeav­ien” piirtei­den selvit­tämi­nen taitaa jäädä tekemät­tä nyt kun tau­tikin laantuu.

      1. Kon­ser­tis­sa tar­tun­to­ja tapah­tui kym­meniä, ehkä jopa sata. Mis­sään ei ole san­ot­tu, että tar­tut­ta­jia kon­sertin alka­es­sa olisi ollut kym­meniä. Ehkä tar­tut­ta­jia oli vain yksi, niin erikoiselta kuin se kuu­lostaakin. Toden­näköisem­min toki jotain kah­den ja kymme­nen väliltä.

  17. Jos Worl­dome­tersin tiedot pitävät paikkansa, niin taudin lev­iämi­nen on selvästi kiihtynyt Ruot­sis­sa kesäku­us­sa. Se tekee asi­as­ta vielä mon­imutkaisem­man: jos kesä tai lau­maim­mu­ni­teet­ti vähen­tää tar­tun­to­ja, niin mik­si se ei vähen­nä niitä Ruotsissa?

    Sekin pitää ottaa huomioon että epi­demi­an eten­e­m­i­nen ei ole sama kuin kuolleisu­u­den lisään­tymi­nen. Tau­tia osa­taan hoitaa parem­min kuin alku­vai­heessa. On esimerkik­si huo­mat­tu että se aiheut­taa ver­it­ulp­pia, joten annetaan hyytymisenestolääkitystä.

    1. Ruot­sis­sa tar­tun­nat ovat lisään­tyneet, mut­ta sairaala­hoi­dos­sa ole­vien määrä ja kuolemat ovat vähen­tyneet. Kyse on siitä, että tes­taamista on lisät­ty olen­nais­es­ti. Silti Ruot­si tes­taa liian vähän. Tes­ta­tu­ista yhä 10 % on posi­ti­ivisia, Suomes­sa 1 %.

  18. Uskon ja tiedän, että Suomes­sa on val­ta­van paljon taudin jo sairas­tanei­ta tes­taa­mat­ta. Ihmisiä, joil­la oli aivan selvät covidin oireet hel­mi-maalis-huhtiku­us­sa, mut­ta noina kevätkuukausi­na testei­hin pääsy oli tiukasti rajoitet­tu vain epi­demia-alueille matkus­taneisi­in ja hoito­henkilökun­taan. Osa edes heistä ei päässyt testei­hin. Lisäk­si osal­la on ollut selvät lääkärin diag­nosoimat oireet, mut­ta tau­ti ole ainakaan heti näkynyt testeis­sä. Covid testit eivät ole täysin luotet­tavia. Suomes­sa voi olla jo paljon enem­män immuune­ja kuin luul­laan ja jonk­i­nasteista lau­ma­suo­jaa ole­mas­sa. Suomes­sa on tes­tat­tu nau­ret­ta­van vähän ver­rat­tuna moni­in mui­hin maail­man mai­hin. Todel­lisu­udessa epi­demi­an huip­pukuukausikin on saat­tanut ajoit­tua ennen toukokuuta.

    Asi­as­ta rokot­teeseen, nyt uuti­sis­sa pohdit­ti­in rokot­tamista. Vai­h­toe­hto­ja on monia, mut­ta suo­ma­lais­tutk­i­jat ovat kehit­tämässä epäkau­pal­lista nenä­sumuterokotet­ta. Minus­ta tämä rokote, jota tehdään rehellisen tieteen nimis­sä ja on suo­ma­laisen korkeata­soisen tutkimustyön tulosta, pitäisi olla ensisi­jainen vai­h­toe­hto. Toivon että eduskun­nas­sa ja hal­li­tuk­ses­sa tämä ymmär­ret­täisi­in ja han­kkeeseen myös annet­taisi­in riit­tävä rahoi­tus. Kyse on Suomen huolto­var­muud­es­ta, ja uskon että kansa tuk­isi tätä rokote­vai­h­toe­htoa, jopa ne jot­ka suh­tau­tu­vat rokot­teisi­in kri­it­tis­es­ti. Moni ei luo­ta lääkey­htiöi­den rokot­teisi­in aiem­pi­en rokote­hait­to­jen tai lääke­vahinko­jen vuok­si. Jotkut pelkäävät pistämistä tai pis­tet­tävien rokot­tei­den apuainei­ta, myös heil­lä olisi mata­lampi kyn­nys ottaa nenä­sumuterokote. Nenä­sumute on helpom­pi antaakin laa­jalle ihmisjoukolle. Hyvää rokotet­ta kan­nat­taa myös odot­taa, syksyl­lä tai vuo­den lop­pu­un men­nessä on liian aikaista ottaa mitään rokotet­ta laa­ja-alaiseen käyt­töön, kun taud­is­takaan ei tiede­tä vielä riittävästi.

    1. Anek­doot­ti. Min­ua vähän mieti­tyt­tää se, että jos viruk­sen toista aal­toa ei tule (ja toiv­otaan että ei), niin seu­raavak­si val­tion tukea tarvit­se­vat kaik­ki ne tahot, jot­ka ovat olleet kehit­tämässä rokot­tei­ta ja maske­ja. Tosin jokin rokote käynee kau­pak­si (by val­tiot). Mut­ta se mask­i­tuotan­to, joka ei sit­ten ihan ehtinyt ajois­sa jakelu­un, jäänee vaille kysyn­tää (ellei toista aal­toa tule). Kun tulin käyneek­si Tok­man­nil­la, ja ihmettelin kauem­paa mik­si yksi myyn­tiko­ri oli täyn­nä tuotet­ta kun muut oli­vat enem­pi tyhjiä. Lähempänä havaitsin, että Siinä myyti­in mas­ki-pakkauk­sia hin­taan 39,90 €. En näe Turus­sa läh­es yhtään käyt­täjää. Toisaal­ta voisin antaa oman suosi­tuk­seni. Käykää nyt osta­mas­sa se mas­ki-pakkaus varas­toon, sinne hernekeit­to­jen viereen, niin on valmi­ina seu­raavaan aal­toon. Se on pieni rahalli­nen tap­pio siitä ilosta, jos vaik­ka seu­raavaa aal­toa ei tulekaan.

      1. Taleb – wheres hedge:
        Käykää nyt osta­mas­sa se mas­ki-pakkaus varas­toon, sinne hernekeit­to­jen viereen, niin on valmi­ina seu­raavaan aal­toon. Se on pieni rahalli­nen tap­pio siitä ilosta, jos vaik­ka seu­raavaa aal­toa ei tulekaan.

        Tämä kesäku­un alku on mask­ilo­b­barei­den tuskien taival. Juuri kun olti­in saa­mas­sa Suomenkin tasol­la use­an mil­jardin euron help­po­markki­na aikaisek­si, mask­ipakko­ja aja­mal­la, korona tuke­htuu itseen­sä, ja mask­it jäävät tehtait­ten varas­toon. Nor­maali kuitukankainen kor­valenkki­mas­ki mar­ketis­sa euron kap­pale ? Suo­ras­taan rikol­lista kiskon­taa ! Vielä puoli vuot­ta sit­ten, neljä­sosa siitä, niin kaup­pias vieläkin sai reilun kat­teen ! Olen käyt­tänyt tehtaan tuotan­nos­sa noin 18 vuo­den ajan sekä puhallinsuo­jain­ta, p3 “kuonokop­paa” että ns. ISO 5 puh­dasti­la­su­usuo­jaa (kirurgin­mask­ia ilman rönt­genkäsit­te­lyä), eikä ainakaan mask­ien suo­jauskyky ulospäin silti ole mikään kum­moinen, varsinkin kun silmärip­siä ja kul­makar­vo­ja löy­tyy sil­loin täl­löin työpis­teestä. Aivas­tus lennät­tää kirurgin­maskin reunat tuuman ver­ran irti poskesta. Maskin toim­inta myös heikke­nee melko pian, kun se kos­tuu, pään­säryt ja yleinen rasitus muutenkin on yleistä. Ain­oas­taan puhallin/paineilmaliitäntäsuojain antaa raikas­ta ilmaa hen­gitet­täväk­si, mut­ta työn­tää vent­ti­ilistä tai maskin reunoil­ta käyte­tyt ilmat ulos, eli ei suo­jaa ollenkaan sivullisia.

        Jos kohteen eli toisen osa­puolen halu­aa suo­ja­ta täy­del­lis­es­ti, on se kohde eris­tet­tävä esimerkik­si ilmaver­hol­la, yli­paineis­tuk­sel­la, umpi­oimal­la, muuten ei nanopar­tikke­lien lei­ju­mista ilman mukana juurikaan voi estää. Me käytämme niin san­ot­tu­ja pato­gee­nien vil­je­lykaappe­ja, jois­sa hepa­suo­dat­timien alaspäin työn­tämä lam­i­naari­nen ilmavir­ta tulee kaapin toim­inta-aukos­ta ulos paikallisimuun eikä kaap­pi­in sisään. 

        Mut­ta etäisyys on olen­nainen asia tässä, jos suus­ta lähtevä pil­vi sisältää tiheästi virus­ta, parin metrin “pal­los­sa” niitä on jo paljon harvem­mas­sa. Koron­aviruk­sen kohdal­la parin metrin etäisyys näyt­tää toteu­tunei­den tilas­to­jen perus­teel­la toimi­van riit­tävän hyvin, mask­it ovat täl­löin tarpeettomia.

      2. Mask­ip­sykoosi: Mut­ta etäisyys on olen­nainen asia tässä, jos suus­ta lähtevä pil­vi sisältää tiheästi virus­ta, parin metrin ”pal­los­sa” niitä on jo paljon harvem­mas­sa. Koron­aviruk­sen kohdal­la parin metrin etäisyys näyt­tää toteu­tunei­den tilas­to­jen perus­teel­la toimi­van riit­tävän hyvin, mask­it ovat täl­löin tarpeettomia.

        Aivan oikein, mut­ta tuo­ta parin metrin etäisyyt­tä on vaikea pitää kaikissa tilanteissa.
        Mas­ki, jopa 2‑kategorian kuonokop­pa toki vuo­taa sivuilleen yskähdyk­sessä tai aivas­tuk­ses­sa, mut­ta erinäis­ten simu­loin­tien mukaan tämä vuo­to jää yskijän/aivastajan ympärille vajaan metrin palloon. 

        Nykyi­nen tar­tun­tati­lanne on niin rauhalli­nen, että en minäkään mitään yleistä velvoitus­ta niiden käyt­töön antaisi. Toiv­ot­tavasti saadaan tuo mobi­iliseu­ran­ta ajois­sa kun­toon ja laa­jaan jakelu­un. Jos sen perus­teel­la saisin sit­ten tiedon, että olen ollut sairas­tuneen läheisyy­dessä, käyt­täisin sen jäl­keen pari viikkoa mask­ia paikois­sa, jois­sa ihmiset ovat tiheässä.

      3. Ihan hölmöä ajatel­la, että mask­ipakko on mask­ilo­b­barei­den aikaansaamista yhtään sen enem­pää kuin auto­jen tur­vavyö­pakko on tur­vavöitä valmis­tavien yritysten.

        Tämä mask­i­a­sia on men­nyt nau­ret­tavuuk­si­in. Mask­ien vas­tus­ta­jat esit­televät kuin­ka kalli­ik­si mask­it tule­vat. Ole­tuk­set ovat tosin hiukan huvit­tavia* mut­ta mitäs tuos­ta, kun on lop­putu­los tiedos­sa, niin luvut kyl­lä löydetään.

        tosin nykyine hal­li­tus ei ole ker­taakaan onnis­tunut rajoi­tus­toimien alueel­lis­tamises­sa Uuden­maan eristys­tä luku­unot­ta­mat­ta. Jos se suosit­telisi maske­ja, se luul­tavasti suosit­telisi käytet­täväk­si niitä myös hillo­jen poiminnassa.

        ” silmärip­siä ja kul­makar­vo­ja löy­tyy sil­loin täl­löin työpisteestä.”

        Mis­tä läh­tien suusuo­jain aut­taa silmärip­sien irtoilus­ta? Mik­si edes itse käytät suo­ja­mask­ia jos se ei ker­ran suo­da­ta paljoa mitään ja on muutenkin surkea? 

        *) Mik­si ihmeessä kaikkien suo­ma­lais­ten täy­ty­isi pitää koko ajan julk­isil­la paikoil­la kirur­gista mask­ia ja mik­si suo­jaus­ta­son pitäisi toimi­ak­seen vas­ta­ta suun­nilleen jotain bio­tur­vakaap­pia? Viisaatkin ihmiset esit­televät kaistapäisiä laskelmia siitä kuin­ka maske­ja kuluisi jopa 200 miljoon­aa kap­palet­ta kuukaudessa. Hohhoijakkaa.

      4. Taleb – wheres hedge:
        Käykää nyt osta­mas­sa se mas­ki-pakkaus varas­toon, sinne hernekeit­to­jen viereen, niin on valmi­ina seu­raavaan aal­toon. Se on pieni rahalli­nen tap­pio siitä ilosta, jos vaik­ka seu­raavaa aal­toa ei tulekaan. 

        Nyt saatavu­us on huono ja hin­nat korkeat. Ainakin min­un hernekeit­top­urkkien vier­essä on ollut myös P3-tason suo­jaimia jo vuosia sit­ten peri­aat­teel­la että jos tulee tilanne mis­sä niitä tarvit­see, tarvit­see niitä oikeasti. Hin­takaan ei ollut jokunen vuosi sit­ten paha. Täy­den­nän omat varas­toni tarpeen mukaan tai sit­ten hin­tata­son normalisoiduttua.

        Mul­ta tosin löy­tyi myös desin­fioin­ti­in sopivia aineitakin, joten sil­loin kun käsidesiä ei saanut mis­tään oli mah­dolista pitää omat litkut mukana siel­lä mis­sä ei ole saip­puape­sun mah­dol­lisuuk­sia. Muu per­he ajoit­tain kyl­lä kri­ti­soi aiem­min noi­ta ja maske­ja, mut­ta kri­ti­ik­ki katosi jon­nekin tänä keväänä.

        On ihmisiä jot­ka varautu­vat ja eivät. Joil­lakin on jääkaapis­sakin vain valo, kun taas joil­lain on parin viikon kuiv­a­muonat kaapis­sa ihan nor­maal­is­tikin. Eipä tule pani­ikkia ruuan ham­strausti­lanteessa tuolle jälkimäiselle porukalle, pait­si jos huo­maa uno­hta­neen­sa miet­tiä veden saan­nin ja kaapis­sa on pelkkää maka­ro­nia, kun veden saan­ti on keskeytynyt.

  19. Brasil­ian talvi vas­taa on säältään lämpimämpi kuin Suomen kesä, tänään päiväläm­pöti­lat Sao Paulo 26C, Rio De Janeiro 27C.

    1. Aivan, ja muis­taak­seni Man­auk­ses­sa on ollut paha tilanne, ja ehkä on vieläkin. Man­aus on läh­es päivän­tasaa­jal­la, joten en oikein ymmär­rä miten sen tilanne vas­taa Suomen marraskuuta.

  20. Tääl­lä lähi-idässä tau­ti jyl­lää vaik­ka on kuuma kesä. Tar­tun­to­ja oli paljon myös maalisku­us­sa, kun säät vas­ta­si­vat Suomen kesää parhaim­mil­laan. Ran­nikonko läheisyy­dessä ilmankos­teus on korkea, sisä­maas­sa on kuiv­aa ja kuumaa. Silti tau­ti näyt­täisi lev­iävän tasais­es­ti paikas­ta riippumatta.

    1. Voi myös speku­loi­da, että ehkäpä uni­ver­saali ilmas­toin­ti ja kuuman kesän aikainen sisätilois­sa pysyt­te­ly aiheut­taakin “talvi­o­lo­suh­teet” viruk­sen lev­iämisen kannal­ta, oli sen kau­si­vai­htelun takana sit­ten mata­la ilmankos­teus, D‑vitamiinin puute väestössä tai jokin muu vas­taa­va syy.

  21. Hyvä lista mah­dol­li­sista selit­tävistä tek­i­jöistä. Voisiko urbaanin elämän kuitenkin ajatel­la jakaan­tu­van ainakin kah­teen mah­dol­liseen tek­i­jään: asum­isti­heys ja ilman­laatu. Kumpaakin on taidet­tu käsitel­lä myös näil­lä sivuilla.

    Ilman­laatu sen vuok­si, että luin joskus jostain puuläm­mit­teisessä omako­ti­a­su­tuk­ses­sa asu­vien altistu­van pien­hiukkasille. Näin ollen heil­lä saat­taa olla riskitek­i­jä vaik­ka asu­vatkin haja-asutusalueella.

    1. olavi: Ilman­laatu sen vuok­si, että luin joskus jostain puuläm­mit­teisessä omako­ti­a­su­tuk­ses­sa asu­vien altistu­van pien­hiukkasille. Näin ollen heil­lä saat­taa olla riskitek­i­jä vaik­ka asu­vatkin haja-asutusalueella. 

      Jos ilman paikalliset pien­hiukkaset suo­ma­laises­sa mit­takaavas­sa ovat riskitek­i­jä, niin sen pitäisi näkyä kaupungi­nosit­tain. Tosin edelleenkin sairas­tunei­ta on niin vähän, että voi olla vaikea löytää niitä kohi­nas­ta. Ehkäpä Ruotsin puolel­la onnis­tu­isi paremmin?

      Haja-asu­tusalueel­la pien­hiukkaset eivät var­masti vaivaa, mut­ta van­hahkoil­la omakoti­taloalueil­la var­masti vaivaa­vat. Mikähän mah­taa olla tilanne aivan uusil­la alueilla?

      Onnek­si puuläm­mi­tys on vähen­emään päin ilmaläm­pöpump­pu­jen yleistyessä. ILP-taloudessa kun takkaa on tyyp­il­lis­es­ti turha läm­mit­tää ja ainakin oma epäti­eteelli­nen per­stunumani on, että kun naa­pu­rus­toon on ilmestynyt pihoille pump­pu­jen ulkoyk­siköitä, savuhai­tatkin ovat vähen­tyneet. Itsekin poltan pumpun han­kkimisen jäl­keen takkaa vähem­män vuodessa, mitä aiem­min viikos­sa. Itseasi­as­sa en ole tänä tal­ve­na polt­tanut ker­taakaan, kun puut alka­vat lop­pumaan, enkä viit­sisi han­kkia niitä lisää mut­ta samaan aikana halu­an pitää pienen pinon varmuusvarastona.

      Ilmaläm­pöpumpuil­la koron­aa vas­taan! Siinäpä markkinointislogan 😎

  22. Ter­veisia Hol­lan­nista! Taal­la meilestani koronati­lanne on eri­tyisen kiin­nos­ta­va. Epi­demia alkoi taal­la etela-hol­lan­nin koulu­jen talvilo­mavi­ikko­jen jalki­main­ingeis­sa ja lev­isi eri­tyis­es­ti heti lomavi­ikko­ja seu­raavien karnevaalien aikaan. 15.3. alkoi “intel­li­gent lock­down” eli kotona oli olta­va, joskin ulkona sai vapaasti kay­da. Ensim­maiset pari viikkoa ihmiset tata tot­te­liv­atkin, sit­ten kavi tyl­sak­si ja kevat olikin aurinkoisin ja vahasateisin vuosikausi­in, joten puis­tot ja ahtaat kadut oli­vat tayn­na ihmisia jatku­vasti. Maan rajat ovat olleet auki koko ajan (silti matkus­tamista ei suositel­tu aluk­si — nyt saa taas lomail­la euroopas­sa). Koulut avat­ti­in osit­tain 11.4. ja 1.6. ovat rav­in­to­lat ja vas­taa­vat olleet auki tietyin rajoituksin. Silti tilas­tois­sa nakyy vain tuo epi­demi­an alun piik­ki — ei mitaan lisaysta nay rajoit­tei­den lieven­tymis­es­ta tai ihmis­ten kayt­tay­tymisen loiven­tu­mis­es­ta (hol­lan­ti­lais­ten mukaan saan­not on muutenkin tehty rikottavaksi).

    Tas­ta tilas­to­ja sairas­tuneista, sairaala­hoitoon joutuneista ja kuolleista: https://www.rivm.nl/coronavirus-covid-19/grafieken

    Huomioitavaa on, etta aluk­si koronat­estei­hin paasi vain hyvin vahvoil­la oireil­la. 1.6. avat­ti­in tes­taus kaikille, joil­la pien­in­takaan oiret­ta ja sen tulok­se­na vain 2% tes­ta­tu­ista on posi­ti­ivisia. https://www.dutchnews.nl/news/2020/06/some-2-of-mass-testing-results-are-positive-50000-tests-carried-out-so-far/

  23. Kuvaa­jas­ta pystyy näkemään kak­si tek­i­jää, joil­la on hyvin toden­näköis­es­ti voimakas posi­ti­ivi­nen assosi­aa­tio käyrien korkeu­den kanssa: taudin saa­pumisen aikaisu­us ja koron­avas­tais­ten toimen­pitei­den lep­su­us. Tek­i­jöistä jälkim­mäi­nen taas on vah­vas­sa assosi­aa­tioy­htey­dessä talous­blaablaan kanssa, mitä enem­män talouden raha­puol­ta korostet­ti­in val­taapitävien toimes­ta sitä keveäm­mät toimet oli­vat käytössä.

    Itse käyrien muodon toden­näköisin selit­täjä on ihmis­ten käyt­täy­tymisen muu­tos; uhkaa kok­ies­saan ihmi­nen muut­taa käyt­täy­tymistään hyvin pienistä sig­naaleista. Esimerkik­si Tan­skan ja Ruotsin käyrät ovat pääpi­irteiltään saman­muo­toisia, kos­ka ihmiset alkoi­vat molem­mis­sa mais­sa pitää suurem­paa etäisyyt­tä toisi­in­sa. Tämä on help­po nähdä ver­taile­mal­la luku­ja molem­pi­en maid­en sisäisen kysyn­nän muu­tok­sista epi­demi­an edetessä.

    Jos selit­täväk­si tek­i­jäk­si vielä lisätään asukasti­heys, niin eipä tai­da enää jäädä resid­u­aali­in paljoa selitettävää.

  24. Nor­jas­sa Camil­la Stoltenberg, sikäläi­nen korkein lääk­in­tävi­ra­nomainen, ei pidä maske­ja eikä koulu­jen sulkemisia tarpeel­lise­na. Sosi­aalisen etään­nyt­tämisen mat­ka on pienen­tynyt kahdes­ta metristä yhteen metri­in ( myös Tan­skas­sa näin ) . Eli jos tääl­lä ei halu­ta uskoa THL:ää ja pro­pa­gan­da­trol­laa­jat eivät lope­ta, voidaan kään­tää katse Nor­jaan, mik­si siel­lä ei enää pakote­ta väestöä kyy­höt­tämään kel­lari­in piiloon ?

    Haas­tat­telu on kuun­neltavis­sa LockdownTV:ssa. Erit­täin maltill­i­nen ja mietit­ty näke­mys nor­jalaisel­la. Heil­lä on esimerkik­si täysin val­lanku­mouk­selli­nen näke­mys, että koulu­jen sulkem­i­nen ei ole järkevä toim­inta­malli. (Vai olisiko joku uskaltanut tääl­läkin varovais­es­ti maini­ta asiasta ? )

    https://youtu.be/j2ewxCPtw7w

    Nor­jas­sa 65% Covid-19 — kuolemista on tapah­tunut van­hus­ten hoivakodeis­sa, Skot­lannis­sa läh­es 50%, muis­sakin EU-mais­sa läh­es puo­let kuolemista on tapah­tunut van­hus­ten­hoi­dos­sa. Eli van­hus­ten­hoidon koron­aviruskäytän­nöt ja tar­tun­takeskusvierailu­jen ajoit­tumi­nen hoito­henkilöstön osalle ja/tai van­hus­te­hoidon asukkaisi­in näyt­tää ole­van suuri tek­i­jä, joka kään­tää tar­tun­takäyrät ja kuolleisu­u­den pois ekspo­nen­ti­aalisen kasvun ural­ta. Osa vaiku­tuk­sista lie­nee ollut puh­das­ta sat­tumaa, osa on riip­pu­vainen väestörak­en­teesta ja ter­vey­den­ti­las­ta, joten maid­en keskinäi­nen nokit­telu ja kil­pailu on suo­ras­taan hedelmätön­tä ja oikeas­t­aan noloa. 

    Eli voita­neen jopa sanoa, että Covid-19 on taval­laan ikään­tynei­den ja sairaiden laitos- sekä koti­hoitoon liit­tyvä epidemia.

    Koskaan aikaisem­min ei koko maail­mas­sa ole kohdis­tet­tu näin ankaria karan­teen­i­toimia ter­veeseen työssäkäyvään väestöön ja toimi­vaan talouteen. Esimerkik­si täl­lä het­kel­lä nopeasti etenevien syöpi­en ja muiden aku­ut­tien sairauk­sien kuolleisu­us näyt­tää lisään­tyvän jol­tisenkin ajan kulut­tua niis­sä mais­sa, jois­sa on ollut tiukin lock­down, toki ne lue­taan Covid-19 — epi­demi­aan liit­tyviksi eikä rajoi­tus­toimien ja kri­isi­tiedo­tuk­sen aiheuttamiksi.

    Kum­mallista on, että Venäjäl­lä ja Ukrainas­sa on tapah­tunut saman­lainen tasaan­tu­mi­nen tar­tun­nois­sa: täy­tyy muis­taa, että epi­demia ei ole “ekspo­nen­ti­aalis­es­ti laa­jene­va”, jos uusien tapausten lukumäärä ei jatku­vasti kas­va edel­lis­es­tä päivästä seu­raavaan ? Myös päivit­täis­ten kuolemien vieläkin jyrkem­pi putoami­nen muu­ta­man viikon päästä tar­tun­takäyrien oiken­e­mis­es­ta ker­too jotakin, suh­teessa Impe­r­i­al Col­le­gen mallinta­maan miljoonakuolleisuuteen.

    1. Mask­ilo­b­bar­it hädässä:
      Heil­lä on esimerkik­si täysin val­lanku­mouk­selli­nen näke­mys, että koulu­jen sulkem­i­nen ei ole järkevä toim­inta­malli. (Vai olisiko joku uskaltanut tääl­läkin varovais­es­ti maini­ta asiasta ? ) 

      Psykol­o­gis­es­ti hal­li­tuk­sen alku­paket­ti oli voimakas: “työsken­tele etänä jos voit, koulut on vielä huomen­na auki mut­tei yli­huomen­na. Jos ei ole pakko, pidä lapset kotona jo huomen­na. Vältä kon­tak­te­ja. Olemme nyt siir­tyneet poikkeu­soloi­hin.”. Seu­rauk­se­na kansa ehkä säikähti tai ainakin kohtu­ulli­nen osa otti hom­man vakavasti. Kon­tak­tit vähenivät reilusti enem­män kuin THL arviois­sa oli.

      Oltaisi­inko­han meil­läkin Ruotsin lin­jal­la ja tilanteessa, jos tuo­ta alkushokkia ei olisi tul­lut? Veikkaan että oltaisi­in, etenkin kun hallitus/STM/THL lin­jal­ta pidet­ti­in enää mah­dol­lise­na yrit­tää saa­da ter­vey­den­hoito ole­maan romahtamatta.

      Use­am­mas­takin suun­nas­ta voi nähdä että ihmis­ten käyt­täy­tymis­muu­tok­sil­la on ollut dra­maat­ti­nen merk­i­tys epi­demi­an eten­e­misessä. Kohtu­ulli­nen osa ihmi­sistä on edelleen varovaisia, mikä pitää R‑arvoa mata­lana. Varovaisu­us voi säästää mei­dän vielä toiselta aal­lol­ta parhaimillaan.

    2. Hup­sista, pointis­tani jäi pois, että olisiko hal­li­tuk­sen alkushokin sig­naali ollut vähäisem­pi (jopa oleel­lis­es­ti?) jos siitä olisi puut­tunut “älä vie las­ta koulu­un, älä vie tarhaan, voimas­sa välit­tömästi”. Ainakin min­ulle olisi ollut, ihan merkittävästikin.

    3. Mask­ilo­b­bar­it hädässä: Kum­mallista on, että Venäjäl­lä ja Ukrainas­sa on tapah­tunut saman­lainen tasaan­tu­mi­nen tar­tun­nois­sa: täy­tyy muis­taa, että epi­demia ei ole ”ekspo­nen­ti­aalis­es­ti laa­jene­va”, jos uusien tapausten lukumäärä ei jatku­vasti kas­va edel­lis­es­tä päivästä seuraavaan ?

      Kat­se­lemme ilmeis­es­ti eri tietolähteitä, sil­lä Worl­do­met­ric­sin mukaan Ukrainan tar­tun­nat ovat uudelleen kas­va­mas­sa ja Venäjän laske­vat tar­tun­talu­vut ovat niin tasaisia, että niihin uskovien uskon täy­tyy olaa vahvaa.

  25. Yksi mah­dolli­nen seli­tys jäi pois lis­tas­ta: Psykolo­gia ja joukko­jen käyt­täy­tymi­nen. Rajoituk­sethan eivät taudin lev­iämiseen vaiku­ta vaan ihmis­ten käytös — ja tähän käytök­seen pyritään vaikut­ta­maan rajoituk­sil­la. Mikäli eri mais­sa ihmis­ten käytös muut­tui liki­main samal­la taval­la vaik­ka rajoituk­set oli­vat eri­laiset, niis­sä loogis­es­ti pitäisi olla sama käyt­täy­tymi­nen taudin lev­iämisen suh­teen. Ja minus­ta nuo käyrät ovat sen suh­teen ihan loogisia.

    Jois­sakin mais­sa siis käytös muut­tui raju­jen toimien takia (Italia), jois­sain mais­sa yleinen kri­isi­tun­nel­ma ja uutiset muista maista sai­vat ihmiset vält­tämään ihan vas­taaval­la tasol­la yhteyk­siä pienem­mil­läkin rajoituk­sil­la (Suo­mi, Nor­ja), jos­sain tätä vält­te­lyä ei tapah­tunut ja tapauk­set kas­va­vat yhä (Brasil­ia, Intia, Meksiko).

    Sen olet­ta­mi­nen, että nimeno­maan voimaansaate­tut rajoituk­set on se paras indikaat­tori ihmis­ten käyt­täy­tymisen muu­tok­selle on minus­ta sekä koron­apoli­ti­ikan vaiku­tus­val­lan yliarvioin­tia että ihmis­ten lau­makäyt­täy­tymisen aliarvioin­tia. Ja juuri siitä tulee se illu­u­sio siitä, että käyt­täy­tymisessä olisi jotain outoa. Oikeasti vain käytet­ty muut­tu­ja (koron­apoli­ti­ik­ka) on vain huono esti­maat­tori oikealle para­metrille (ihmis­ten käytös).

    1. Antero:

      … jos­sain tätä vält­te­lyä ei tapah­tunut ja tapauk­set kas­va­vat yhä (Brasil­ia, Intia, Meksiko).

      Brasil­ias­sa on 213 miljoon­aa asukas­ta, Mek­sikos­sa 130 miljoon­aa. Inti­as­sa 1,4 mil­jar­dia. Numerosokeus vaivaa suur­ta yleisöä, kun sairas­tunei­den ja kuollei­den lukumäärää las­ke­taan. Näis­sä mais­sa on melkois­es­ti väestöäkin tart­tumiselle tar­jol­la. Mut­ta käyrät kuitenkin kulke­vat samal­la taval­la loivenev­asti, ne EIVÄT mene SIR tai SEIR mallin mukaises­ti log­a­r­it­mista asteikkoa jyrkästi suo­raan ylös. Tapauk­set “kas­va­vat yhä” on itses­tään­selvyys, kos­ka jos tarkoite­taan, että “tapausten määrä kas­vaa”, kas­vaa se Suomes­sakin, niin kauan kuin yksikin uusi tapaus ilmaan­tuu. Jos taas tarkoi­tat, että päivit­täis­ten uusien tapausten määrä kas­vaa näis­sä “kelvot­tomis­sa kehi­tys­mais­sa”, olet sinän­sä oike­as­sa, mut­ta näis­sä yhdessäkään ei kas­va ekspo­nen­ti­aalis­es­ti, vaan R‑luku las­kee koko ajan, kos­ka ekspo­nen­ti­aaliseen kasvu­un kuu­luu sama uusien tapausten suh­teelli­nen lisäys edel­liseen päivään ver­rat­tuna, kun ver­rataan tapausten kokon­ais­määrään. Täl­löin kun kokon­ais­määrä kas­vaa, samakin kasvupros­ent­ti tuot­taa seu­raav­ina päiv­inä aina suurem­man lisäyk­sen, mut­ta jos ekspo­nen­ti­aal­ista lisäys­tä ei ole, niin kuin näyt­tää ole­van täl­lä het­kel­lä Mek­sikon ja Brasil­ian tilanne, sil­loin tar­tun­nat oikeasti jo vähenevät. Int­ian tapauk­ses­sa hei­dän tar­tun­to­jen­sa määrä, 310 000, vas­taisi Suomes­sa 1200 tapaus­ta, oikeasti tääl­lä on 7087 ? Eikä tääl­läkään vielä ole armei­jaa ja joukko­hau­to­ja tarvittu.

      Oikeasti mallien mukaista ekspo­nen­ti­aal­ista kasvua ei ole tapah­tunut kuin aivan alkuaiko­jen jäl­keen, jol­loin samaan aikaan alkoi­vat ihmiset oire­htia lisään­tyvästi ja teste­jä otet­ti­in lisään­tyvästi, samaan aikaan kun tau­ti­ta­pauk­sia “sovitet­ti­in” mallien käyrille. 

      Log­a­r­it­mi­nen asteikko on siinä hyvä, että jos ekspo­nen­ti­aa­li­nen tar­tun­take­hi­tys olisi ole­mas­sa, kuvio olisi log­a­r­it­misel­la käyräl­lä suo­ra jyrkästi ylävi­is­toon. Kaikissa seu­ra­tuis­sa mais­sa se on alka­nut samal­la taval­la taipua vaaka­suo­raan suun­taan, monis­sa mais­sa jo ennen kuin pros­ent­tikaan on todet­tu tar­tun­nansaaneik­si. Lisäk­si ei ole mitään selvää muu­tos­ta eri maid­en käyrien kulus­sa havait­tu val­takun­nal­lis­ten toimen­pitei­den jäl­keen. Tässä Impe­r­i­al Col­le­gen malli meni pahasti vikaan. Se olet­ti , että KAIKKI saa­vat tar­tun­nan jol­lakin aikavälil­lä ennen vuo­den lop­pua, että käyrä ei oikene ilman raju­ja toimen­piteitä, ja että kuolleisu­us tar­tun­nansaaneista on se vakio 1% .

  26. Yksi asia, jon­ka pro­fes­sori Sune­tra Gup­ta otti esille haas­tatelus­saan (Guardian, Lock­downTV) , oli se, että espan­jan­tau­ti tuli maail­maan, joka muis­tut­ti nyky­istä lock­down-tilan­net­ta. Nuorel­la väestöl­lä ei ollut juuri minkään­laista tois­tu­vien virus­in­fek­tioiden aiheut­ta­maa immu­ni­teeet­tia, kos­ka asu­tus oli harvem­paa, koulunkäyn­ti ei ollut niin yleistä, kan­sain­vä­li­nen matkailu oli vähäisem­pää. Sit­ten yhtäkkiä ensim­mäi­nen maail­man­so­ta muut­ti tilan­net­ta: miljoo­nia ihmisiä ja eläim­iä (hevosia) kul­jetet­ti­in man­tereelta toiselle, maas­ta toiseen ja kylästä toiseen.

    Espan­jan­tau­ti tap­poikin 50 miljoon­aa ihmistä; suuri osa oli nuo­ria aikuisia, kunnes virus muu­ta­man aal­lon jäl­keen hiljeni ja sam­mui, ei mask­ien, ei karan­tee­nien, ei lock­down­ien joh­dos­ta, vaan itsek­seen, kos­ka oli saanut halu­a­mansa. Aika vähän maail­man­so­taa käyvässä maail­mas­sa muutenkaan pystyt­ti­in karan­teene­ja ja lock­downe­ja harjoittamaan.

    Se, mitä Gup­ta korosti, on se, että jos me nyt globaal­isti alamme ottaa sosi­aalisek­si — läh­es uskon­nol­lisek­si — pakok­si pysyvän mask­ipakon, jatku­van käsien­pe­sun ja desin­fioin­ti­ainei­den jär­jet­tömän run­saan käytön, parin metrin etäisyy­den, mas­sa­t­a­pah­tu­mien rajoit­tamisen, kan­sain­välisen matkailun rajoit­tamisen, ja lähiope­tusk­oulu­jenkin osit­taisen pysyvän lopet­tamisen, käykö meille 30 vuo­den päästä niin, että alamme nähdä tämän täy­del­lisen hygieenis­es­ti valmis­tel­lun lap­si- ja nuorisopop­u­laa­tion alka­van sairas­tua vakavasti nyt kaikkein simp­pe­limpi­inkin koron­aflun­ssi­in, ja kuol­e­van niihin ?

    Me iso­van­hem­mat voimme vain kat­sel­la kauhuis­samme päältä kun kuole­ma niit­tää lapsen­lap­si­amme ja hei­dän perheitään.

    1. Hygien­ia­pakkomiel­ley­htymä: käykö meille 30 vuo­den päästä niin, että alamme nähdä tämän täy­del­lisen hygieenis­es­ti valmis­tel­lun lap­si- ja nuorisopop­u­laa­tion alka­van sairas­tua vakavasti nyt kaikkein simp­pe­limpi­inkin koron­aflun­ssi­in, ja kuol­e­van niihin ?

      Noin ei tule käymään, älä ole höp­sö. Jo nyt jokainen lap­si joka sairas­tuu koron­aflun­ssaan, sairas­tuu johonkin niistä ensim­mäistä ker­taa. Jokainen virus on jollekulle ensimmäinen.

      Jos tau­dit muut­tuvat lievem­mäk­si ajan kulues­sa, kyse ei ole niinkään lau­ma­suo­jas­ta (aina on immuun­i­nai­ive­ja, etenkin lap­sia) vaan lievem­pi­en kan­to­jen parem­mas­ta lev­iävyy­destä. Joskus tau­dit voivat muut­tua vakavam­mak­sikin, espan­jan­taudin toises­sa aal­los­sa esimerkik­si saat­toi käy­dä näin. 

      Tau­d­i­nai­heut­ta­jien vält­te­ly toden­näköis­es­ti lisää ter­veyt­tä. Jos tämä vaikut­taa liian helpol­ta ja ilmeiseltä (pop­ulis­tiselta?!), luepa vaik­ka tämä artikke­li Wikipediasta.

      Jos sin­ul­la on jonkin­lainen… taipumus ajatel­la, että ihmisen kuu­luu kär­siä 2000, 100, 25, 0,5 vuot­ta van­hoista viruk­sista, että se on vain luon­nol­lista, kuka minä olen tuomit­se­maan? Mut­ta jätä mei­dät muut, etenkin lapset, pois tuos­ta kuvios­ta ok?

  27. Voisiko­han asi­aan vaikut­taa se, että me vau­raiden pohjo­is­maid­en suurten ikälu­okkien lapset olemme aika tot­tuneet vahvo­jen passiemme turvin rep­pureis­saa­maan pitkin Aasi­aa ja Etelä-Amerikkaa, pitäneet lukion vai­h­to-oppi­lasvuot­ta selvyytenä, opiskelleet pitkin EU:ta? Tehneet sitä, mitä nuoret nyt tekevät — ja seu­rauk­se­na altista­neet itsemme suurelle tau­d­i­nai­heut­ta­jien kir­jolle? Sehän on jotain, mitä suuret ikälu­okat eivät ole voineet tehdä, eivätkä köy­hem­män etelän ikä­tovereis­tamme kuin har­vat? En väitäkään ymmärtäväni immuu­ni­jär­jestelmästä mitään, mut­ta noin kaupunki­laisjär­jel­lä se tun­tu­isi mahdolliselta.

  28. Yksi mah­dolli­nen seli­tys voisi myös olla, ettei niitä oireet­to­mia tar­tut­ta­jia oikeasti ole kovin paljon, vaan että meil­lä on ollut paljon lieväoireisia super­tar­tut­ta­jia. Vähän kipeä, mut­tei niin kipeä että halu­aisi jät­tää nais­ten­päivän kon­sert­tia väli­in tms.

    Ja tästä johdet­tuna erit­täin merkit­tävä tek­i­jä toisen aal­lon vält­tämisessä on säi­lyt­tää käytän­tö, ettei yhtään oireel­lise­na altiste­ta mui­ta. EK tästä tulee itkemään ainakin sisäis­es­ti, kun van­hem­mat jäävät hoita­maan nuhaisia lap­sia koti­in ja etätöi­hin pikkukröhän alka­es­sa. Toisaal­ta ehkä ymmärtävät, että vai­h­toe­htona yhteiskun­nan sulku on pahempi yrityksille.

    Ja nämä lieväoireiset eivät var­masti halua myön­tää itselleen tai muille, että inhimil­lisen mut­ta huonon päätök­sen vuok­si vaar­alli­nen tau­ti on levinnyt.

  29. Var­maan yleinen varovaisu­us on paras este koro­nan lev­iämiselle. Paras­ta koro­nan lev­iämiselle näyt­tää ole­van taudin vähät­te­ly. Siihen pitäisi tart­tua heti alku­vai­heessa, jos sen lev­iämistä halu­taan rajoit­taa. Monis­sa mais­sa tähän herät­ti­in liian myöhään.

  30. - Lau­maim­mu­ni­teetin saavut­ta­mi­nen ja pros­ent­tiluku sille. Paljon puhutaan, että lau­maim­mu­ni­teet­ti­in vaa­di­taan 70–80 pros­entin sairas­tavu­us vähin­täänkin. Covid-19 taitaa kuitenkin käyt­täy­tyä hie­man eri taval­la. Käsitel­lääm­pä esimerkki­ta­pauk­se­na vaikka­pa Espan­jan ter­vey­den­huolto­henkilökun­nan sairas­tavu­ut­ta. Espan­jas­sa tau­ti riehui heti Ital­ian vanavedessä suurel­la raivolla.

    THL:n alkuske­naar­i­ois­sa rai­vokkaim­mas­sa tapauk­ses­sa Suomes­sa olisi sairas­tunut 3 miljoon­aa meikä­man­nea, joten tämä tarkoit­taa sitä että noin puo­let olisi sairas­tanut. Espan­jas­sa ter­vey­den­huol­lon työn­tek­i­jöi­den tau­timäärät käytän­nössä pysähtyivät kun 21 pros­ent­tia ter­vey­den­huolto­henkilökun­nas­ta oli saanut posi­ti­ivisen covid-19 näyt­teen. Jos Espan­jas­sa rai­vokas ske­naario olisi ollut että 50 pros­ent­tia jät­tää sairas­tu­mat­ta, 21 pros­ent­tia on näitä var­mo­ja covid-posi­ti­ivisia niin mikä ihmeen ryh­mä on sit­ten jäl­jelle jäävä 29 pros­ent­tia, jot­ta päästään täy­teen sataan prosenttiin?

    Tässä nimeno­maan var­masti on usei­ta tek­i­jöitä, kuten jo aiem­min mainit­se­mani suku­laisko­ron­avirusten ris­tikkäis­suo­ja, mah­dolli­nen MPR-rokot­teen tai jonkun noista taudeista sairas­tu­misen aiheut­ta­ma suo­ja, tai vaikka­pa tääl­lä myöskin mainit­tu kova d‑vitamiinitaso joil­lain henkilöil­lä. Tässä ske­naar­ios­sa ei niinkään voi­da sanoa, että esim. huip­pukun­toinen urheil­i­ja olisi automaat­tis­es­ti tuos­sa 29 pros­en­tis­sa kovan vas­tu­tuskykyn­sä vuok­si, sil­lä urheil­i­jat ja hyväkun­toiset ovat sairas­ta­neet siinä mis­sä muutkin. 29 pros­en­tis­sa voi olla myös henkilöitä, jot­ka alku­vai­heessa sairas­ti­vat covid-19:n niin lievin oirein, etteivät pääs­set testi­in kun joka maas­sa alus­sa tes­tauska­p­a­siteetista oli pulaa. Samoin kyse voi olla myös siitä, että tässä porukas­sa on lievästi sairas­tanei­ta, jot­ka eivät päästä verenkier­toon testis­sä näkyviä covid-19 vasta-aineita.

    Yhtä kaik­ki pieni otan­ta, mut­ta tässä ison tar­tun­tariskin porukas­sa (Espan­jan työter­veysih­miset, ja iso tar­tun­taris­ki siis työnku­van vuok­si) lau­maim­mu­ni­teetin raja kul­ki luke­mas­sa 21 pros­ent­tia, joka on kaukana 70 ja 80 pros­entin lukemista. Se, että kir­joi­tan näin ei tarkoi­ta että olen lau­maim­mu­ni­teet­ti­teo­ri­an kan­nal­la, mut­ta viruk­sil­la on tapana etsiä ensim­mäis­ten kuukausien aikana väestöstä ne “juuri tälle viruk­selle heikot ihmiset”, ja tar­tut­taa virus hei­hin. Heikoil­la en tarkoi­ta fyy­sis­es­ti heikko­ja, vaan sitä lau­maa joil­ta uupuu ris­tikkäis­suo­jia jne..

    Mais­sa (esim. Italia, Espan­ja, Ran­s­ka, Suo­mi), jois­sa rajoite­toimen­piteet oli­vat kovem­pi­en keino­jen puolel­la epi­demi­an alku­vai­heessa, viruk­sen heikko­jen ihmis­ten etsin­täai­ka (ensim­mäisen aal­lon kesto) on noin 3–4 kuukaut­ta, jon­ka jäl­keen käyrät ovat läht­e­neet läh­es ident­tisessä kohtaa lasku­un. Tämä 3–4 kuukau­den viruk­sen “riehu­mi­sai­ka” on aika yleinen, kun kat­so­taan virusten käyt­täy­tymistä myös vuosikym­meniä taak­sepäin. Tau­ti­ta­pausten lisäk­si käyrä on ollut samankaltainen myös epi­demi­an piikki­vai­heen, sairaala­hoitoon joutunei­den ja teho­hoitoon joutunei­den sta­tis­ti­ikois­sa. Näis­sä mais­sa teho­hoidon käyt­töön raken­net­tu­ja vararesursse­ja joudut­ti­in käyt­tämään Ital­ias­sa parin viikon ajan ja Espan­jas­sa reilun viikon ajan (ja tämä vain isois­sa kaupungeis­sa). Berg­a­mon surullisen kuu­luisa ruumis­rekkaletkan uutisku­va oli puolestaan medi­an puolen poh­jan­oteer­aus koko maail­ma mukaan lukien tämän pan­demi­an aikana. Muu­ta­man päivän ajan ruumishuonei­den tilapäi­nen riit­tämät­tömyys koko maail­man pahim­mas­sa pan­demi­akeskit­tymässä sai pani­ikin päälle koko maail­mas­sa. Tämän kuvan otta­ja aiheut­ti maail­malle sato­jen mil­jar­di­en välil­liset paniikkinappulakustannukset.

    Suomes­sa Meilah­den parkki­hallin kent­tä­sairaala puolestaan säi­lyi korkkaa­mat­ta, ja Ran­skas­ta kul­jetet­ti­in Pari­isin alueelta Sak­saan teho­hoitoon muu­ta­ma kymme­nen poti­las­ta, kun teho­hoidon resurssit lop­pui­v­at ihan vain muu­ta­man has­sun päivän ajak­si. Ruot­sis­sakin Tukhol­man alueen kent­tä­sairaala kai on otet­tu pois käytöstä, sil­lä teho­hoitopoti­laiden määrä on siel­lä laskus­sa, kuten myös sairaala­hoi­dos­sa ole­vien poti­laiden. Siel­läkin on pieniä viit­teitä siitä, että virus on alka­nut muun­tua kiltim­pään suun­taa, joka on pelkästään hyvä asia (tästä enem­män alla). 

    Mais­sa, jois­sa on vähät välitet­ty (esim. Venäjä, Ruot­si, Brasil­ia, USA) tor­jun­takeinoista epi­demi­an alku­vai­heessa, alun raju ekspo­nen­ti­aa­li­nen kasvu tarkoit­taa sitä, että virus löytää enem­män näitä viruk­selle heikko­ja yksilöitä, ja näis­sä tar­tu­nakäyrä on yleen­sä noin kak­si kuukaut­ta pidem­pi , ja kään­tyy sit­ten itsek­seen lasku­un vaik­ka mitään ei edelleenkään tehtäisi. Näis­sä teho­hoito on sit­ten kovem­mal­la koe­tuk­sel­la pidem­män ajan, mut­ta niis­säkin lähin­nä suurten kaupunkien osalta. Tosin esim New Yorkissa tuoti­in laivas­ton soti­las­sairaala pas­si­in Nykin sata­maan 4000 sairaala­paikan vararesurssik­si, käyt­tö jäi käsit­tääk­seni nol­laan senkin osalta, vaik­ka New Yorkissa ensim­mäi­nen aal­to oli raisu.

    Sairaala­hoitoon joutunei­den määrä piene­nee kaikissa näis­sä “kovem­pi­en rajoite­toimen­pitei­den mais­sa”, vaik­ka yhteiskun­taa on avat­tu. Kiinas­sa oli eilen Pekingin liha­to­ril­ta löy­det­ty 45 tar­tun­nan rypäs , joka oli Pekingin alueel­la ensim­mäi­nen viiteenkymme­neen päivään. Pari oireista sairas­tunut­ta oli aiheut­tanut laa­jan tes­taus­ketjun, kuten sikäläiseen jämäkkään tes­taa jäljitä kult­tuuri­in kuu­luu, ja sieltä oli löy­tynyt sit­ten vajaat 50 oiree­ton­ta covid-19 posi­ti­ivista. Pekingin tapaus on ken­ties maail­man ensim­mäi­nen ketju, jos­sa voidaan puhua “ns. pelä­tys­tä tois­es­ta aal­losta”. Esim. USA:ssa mel­lakoista läht­enyt tar­tun­to­jen määrän lisään­tymi­nen on lähin­nä ensim­mäisen aal­lon hiil­lok­seen puhal­tamista. 2 oireista ver­sus 45 oiree­ton­ta Pekingis­sä lisää val­lal­la ole­vaa käsi­tys­tä, että viruk­selle on edullista muun­tua ajan kulues­sa kiltim­pään suun­taan, sil­lä vain täten se virus pysyy hengis­sä myös jatkos­sa. Näin ollen ennus­teeni, että syksyl­lä nähdään lähin­nä lentomatkus­ta­jien mukanaan tuo­mia “pikku lus­sah­duk­sia”, on Suomen toisen aal­lon ennus­teeni edelleen, ilman että olen yhtään ylim­ieli­nen asian suhteen. 

    Koron­aviruk­sille tyyp­il­listä on ollut nimeno­maan sel­l­ainen muun­tu­misku­va, että covid-19:n jo ja edelleen maail­maa kiertävät serkut ovat voimakkaim­mil­laan ja tap­pavim­mil­laan olleet ns. epi­demi­an ensim­mäisessä aal­los­sa. Moni ver­taa virheel­lis­es­ti nykyko­ron­aa Espan­jan­tau­ti­in (jos­sa toinen aal­to oli se vakavin), mut­ta Espan­jan­tau­ti ei ole itse asi­as­sa koronavirus. 

    Huhtiku­us­sa 2009 Mek­sikos­ta maail­malle levin­neen sikain­flu­enssan H1N1-virus­rakenne on puolestaan sama kuin espan­jan­taudin aiheut­ta­javiruk­sel­la. Tämä antaa osvi­it­taa, siitä mil­lainen on 100 vuot­ta myöhem­min päivit­tyneitä ter­vey­den­huoltoresursse­ja haas­ta­va “uusi Espan­jan­tau­ti” ja sen vaar­al­lisu­us­lu­ok­ka. Aito sata vuot­ta sit­ten kiertänyt Espan­jan­tau­ti oli harv­inaisen paha A‑Influenssaviruksen alatyypp­pi, ja pani­ikin­li­et­so­jien yri­tys ver­ra­ta covid-19:ää tähän on turhaa gril­laus­ta. Oikeampi ver­tailuko­hde on jo edel­lisessä kir­joituk­ses­sa mainit­se­mani koronoiden pikkuserkku­osas­to eli 229E, HKU1, NL63 ja OC43 alatyyp­it. Näi­den vaar­al­lisu­usaste on keskimääräis­es­ti sitä luokkaa, että edes keltaisen lehdis­tön uutiskyn­nys ei täy­ty, vaan ne kiertävät talvisin yhteiskun­taamme aiheut­taen niitä kol­men päivän pikku­sait­su­ja, kun kol­le­gan pulpet­ti on het­kel­lis­es­ti työ­paikalla tyhjä.

    Ran­skan data siitä, että kuolemia oli Toukoku­us­sa 2020 vähem­män kuin Toukoku­us­sa vuon­na 2018, ja Sak­san sisämin­is­ter­iön julk­isu­u­teen vuode­tut salaiset asi­akir­jat covid-19 taudin oikeas­ta vaar­al­lisu­usas­teesta ker­to­vat poli­itikko­jen suun­nan­muun­nok­ses­ta Syksyn suh­teen, vaik­ka toisen aal­lon “lus­sah­duk­sia” alka­isi ilmaan­tua. Sen sijaan Maalis-Huhtiku­us­sa 2020 Ran­skan kuolleisu­us oli 16 pros­ent­tia korkeam­mal­la, joten vuo­den lopus­sa saadaan sit­ten sum­mat­tua koko vuo­den “yli — tai alikuolleisu­us”. Ei tarvitse kum­moinen mee­dio olla, että rajo­ja ei tul­la täl­löin sulke­maan, ja tuskin myöskään kouluja. 

    Varovaisu­us yhteiskun­nas­sa on nous­sut hyvälle tasolle, ja sen ylläpitämi­nen riit­tää pitkälle yhdessä sen tosi­asian kanssa, että kipeänä ei julkiselle paikalle men­nä ja käsiä pestään edelleen. Osa meistä sairas­taa syksyl­lä sit­ten Lukashen­ka- Divi­sioo­nan lentsun, ja pieni osa valitet­tavasti kuolee kuten kausi-influ­enssaankin. Itse 42-vuo­ti­aana omaan 1 pros­entin mah­dol­lisu­u­den saa­da sydänko­htaus tai aivov­erenkier­to­häir­iö seu­raa­van 10 vuo­den aikana, ja 1/2300 sauman saa­da syöpä per kalen­terivu­osi. Nämä ovat itsessään huo­mat­tavasti suurem­pia huolen- ja pelon­ai­hei­ta, kuin covid-19 ihan vain ver­ratak­seni ikäis­teni riski­dataa. Toiveikkaana kohti syksyä, pani­ikille ei ole syytä antaa sijaa enää kun olemme oppi­neet taud­ista lisää !

    1. Koron Nääs:
      Osa meistä sairas­taa syksyl­lä sit­ten Lukashen­ka- Divi­sioo­nan lentsun, ja pieni osa valitet­tavasti kuolee kuten kausi-influ­enssaankin. Itse 42-vuo­ti­aana omaan 1 pros­entin mah­dol­lisu­u­den saa­da sydänko­htaus tai aivov­erenkier­to­häir­iö seu­raa­van 10 vuo­den aikana, ja 1/2300 sauman saa­da syöpä per kalen­terivu­osi. Nämä ovat itsessään huo­mat­tavasti suurem­pia huolen- ja pelon­ai­hei­ta, kuin covid-19 ihan vain ver­ratak­seni ikäis­teni riski­dataa. Toiveikkaana kohti syksyä, pani­ikille ei ole syytä antaa sijaa enää kun olemme oppi­neet taud­ista lisää !

      Tuo osa pitkästä ja ERITTÄIN hyvästä kir­joituk­ses­ta on tärkeä: Me olemme aina tien­neet, miten kausi-influ­enssat pystyt­täisi­in tukah­dut­ta­maan. Silti vuosi­na 2016–2018, ECDC:n mukaan, kuoli kausi-influ­enssa­talv­ina yhteen­sä 550000 ( 210000 + 217000 + 135000 ) yhteisön asukas­ta, ja asialle ei oikeas­t­aan tehty mitään: vaikka­pa vain 10 — 20 viikon ajak­si tehostet­tu käsien­pe­su, vierail­u­ra­joituk­set, mask­ien ja suo­javarustei­den käyt­tö hoivakodeis­sa ja kaikissa lähikon­tak­teis­sa, etäisyy­den pito ja tehostet­tu hygien­ia olisi “pois­tanut” ylimääräisen kuolleisu­u­den. Näinkö olisi ollut ? Eipä ehkä.

      Jos me ajat­telemme, että jokainen kuole­ma on ennenaikainen ja turha, kasaamme val­tavaa vas­tu­u­ta myöhem­mille sukupolville ja itsellem­mekin, muu­ta­man vuo­den kulut­tua yksikin virhe­li­ike tau­dit­tomas­sa ja virheet­tömässä elämässämme voi laukaista kas­vavas­sa van­hus- ja pitkäaikais­sairaas­sa väestössä jät­timäiset massakuolemat.

      Mut­ta osa meistä, ehkä suurem­pikin osa, tajuaa intu­iti­ivis­es­ti, että väistämät­tömän lykkäämi­nen ei onnis­tu ikuis­es­ti, his­to­ri­an ja omien koke­musten mukaan. Täl­löin läh­es jokavuo­tiset infek­tiokuole­man­ta­paus­pi­ik­it, tai joinakin vuosi­na esi­in­tyvät eri­tyisen laa­jat epi­demi­anomaiset mas­sakuolemat ovat vain se luon­nolli­nen port­ti, jon­ka kaut­ta yhä use­am­mat siir­tyvät ajas­ta ikuisuuteen. 

      Koko maail­ma on yrit­tänyt ja edelleen yrit­tää nyt tänä keväänä tilk­itä sitä port­tia, kos­ka se on näyt­tänyt eri­laiselta ja tun­tem­at­toma­l­ta ja pelot­taval­ta, se on saatukin osas­sa maail­maa tilk­i­tyk­si, nyt sitä var­tioidaan pakkomiel­teis­es­ti, kansakun­ta lopet­taa koulu­tuk­sen ja työn­teon, ja minkä tahansa muun kuole­man­sairau­den tai kuole­man­syyn seu­ran­nan, sekä mon­es­sa maas­sa on joudut­tu lopet­ta­maan kansalais­ten peru­soikeuk­sien kun­nioit­ta­mi­nen, portin vah­timi­nen on tärkeämpi asia. Ihmiset eris­tetään omai­sis­taan, sukupol­vet toi­sis­taan. Jotkut maat ovat säätäneet jopa ns. lock­downe­ja, jois­sa suuri enem­mistö kansas­ta, lapset, nuoret ja työikäiset joille kyseinen port­ti ei oikeas­t­aan edes ollut sovitet­tu, määrätään koti­in ja irrot­tau­tu­maan työstä, koulus­ta ja per­heestä sekä suku­lai­sista ja ystävistä.

  31. O.S:”(Voisiko OAJ myön­tää olleen­sa väärässä, kun se vas­tusti koulu­jen avaamista toukokuussa?)”

    Vas­tus­tus joh­tui toden­näköis­es­ti koro­nan lisäk­si viimeis­ten koulu­vi­ikko­jen tehot­to­muud­es­ta. Ne ovat muutenkin risaisia ja pitkän etäopiskelun tul­tua uomi­in­sa tehti­in koulu­un palu­ul­la taas katkos ruti­inei­hin. Oppimis­tu­lok­set eivät toden­näköis­es­ti paran­tuneet lainkaan .

    O.S:” Jätin kuvas­ta pois Espan­jan, kos­ka hei­dän tilas­tois­saan on joki vialla.”

    Mie­lenki­in­toinen havain­to, sil­lä olen itse havain­nut samanalisen ilmiön “tutkies­sani” Por­tu­galin huumeti­las­to­ja. Tulin itse tykönäni siihen johtopäätök­seen, että tietyis­sä mais­sa tutkimus­ta ja tilas­toin­tia käytetään poli­ti­ikan tekemisen väli­neenä. Tehkööt niin, mut­ta vaar­al­lisek­si ilmiön tekee se, että näitä “tilas­to­ja” käytetään muis­sa mais­sa huume­poli­ti­ikan ohjaamiseen. 

    Esim. Suomes­sa jopa THL:n asiantun­ti­jat vetoa­vat por­tu­galilaisi­in huume­tutkimuk­si­in lin­jates­saan koti­maista huume­poli­ti­ikkaa. Myös WHO on sor­tunut samaan globaalil­la tasol­la. Onko kyse kiireestä, ammat­ti­taidot­to­muud­es­ta , etu­ryh­mäpoli­ti­ikas­ta, rahoituk­sen han­kkimis­es­ta vai mis­tä ? Näin ei saa olla.

    Tek­isim­mekö omat koronal­in­jauk­semme Espan­jalais­ten tutkimusten mukaises­ti ? Ei todel­lakaan, mut­ta päi­hde­poli­ti­ikas­sa kaik­ki näyt­tää ole­van mahdollista.

    O.S:“Urbaani elämä lisää tar­tun­nan varaa.”

    Eikö Suomes­sakin olisi aika uudelle ajat­telulle kaupungis­tu­misen kaikkivoipaisu­ud­es­ta ? Olem­me­han jo toden­neet suo­ma­laisen pidät­tyväisyy­den lähikon­tak­teis­sa ole­van uusi nor­maali läpi Euroopan. Me olemme aina olleet oike­as­sa, heh 🙂

    1. Eemil: Vas­tus­tus joh­tui toden­näköis­es­ti koro­nan lisäk­si viimeis­ten koulu­vi­ikko­jen tehot­to­muud­es­ta. Ne ovat muutenkin risaisia ja pitkän etäopiskelun tul­tua uomi­in­sa tehti­in koulu­un palu­ul­la taas katkos ruti­inei­hin. Oppimis­tu­lok­set eivät toden­näköis­es­ti paran­tuneet lainkaan .

      Aina kun kun­tat­alous sakkaa voidaan lomaut­taa ope­tus­toi­mi parik­si viikok­si, kos­ka niiden par­il­la viikol­la ei ole mitään väliä. 

      En ymmär­rä, miten opet­ta­jat voivat niin vah­vasti kus­ta omi­in muroi­hin, että mitätöivät koko työn­sä merkityksen.

  32. Kuten tässä blo­gis­sa ja muual­lakin on käynyt ilmi, korona käyt­täy­tyy todel­la erikois­es­ti ja maail­man viisaat naiset/miehet eivät oikein tah­do pysyä ennus­tuk­sis­saan koro­nan perässä, tai ehkä juuri perässä pysyvätkin. Min­ua mieti­tyt­tää, että mis­tä juuri nyt tuli täl­lainen virus, joka vetää maail­man polvilleen? Mikä estää, ettei näitä vas­taavia taute­ja tule putkessa usei­ta peräkkäin? Ihmisil­lä on taipumus olla lop­ul­ta opti­mis­te­ja ja hyvä niin.
    Kuitenkin jos tämä korona veti jo maail­man taloudet polvilleen, niin mitä sit­ten jos näitä tulee usei­ta peräkkäin? Talousvi­isaat ovat toden­neet, että tästäkin selviy­tymi­nen vie usei­ta vuosia.
    Ja vielä yksi pienem­pi esimerk­ki. Desin­fioin­ti­ainei­ta käytetään rutkasti enem­män kuin ennen koron­aa. En väitä, että se on väärin, mut­ta kun näin vede­tään pöy­dältä het­kel­lis­es­ti kaik­ki pöpöt pois, niin tietäähän maal­likkokin, että koh­ta on joukko uusia pöpöjä val­taa­mas­sa tyh­jen­net­tyä tilaa. Toivon todel­lakin, ettei tämä joh­da siihen, että koh­ta kuo­let­ta­vat sairaal­abak­teer­it ovat muual­lakin kuin sairaaloissa.
    Posi­ti­ivis­es­ti toivoen: ehkäpä täl­lainen virus ei tois­tu seu­raavaan 50 vuo­teen, vaan maail­ma palau­tuu jol­lain tavoin ennalleen :).

  33. Entä jos korona epi­demia ei tulekaan?

    Tai siis. Eihän se tul­lut. Data ei oikein tue sitä, että se tulemat­ta jäämi­nen olisi ollut hyvästä varautu­mis­es­ta johtuen, vaik­ka toki selkään­ta­put­telijoi­ta löy­tyy. Hyvin hoidet­tu homma?

    Hom­ma meni siis maali­in. Hyvin hoidet­tu. Valmius­lain käytöstä en pitänyt ja tule­vaisu­udessa pitäisi olla keino­ja puo­lus­taa yhteiskun­taa ja sen rak­en­tei­ta parem­min. Ei voi olla niin, että ollaan valmi­ita heit­tämään kaik­ki hyvä ja kau­nis men­emään pelkän uhan vuoksi. 

    Poli­tikko­jen ei voi antaa toimia epälo­ogis­es­ti pelkästään sil­lä perustel­la, että parem­pia asiantun­te­mus pan­demi­as­sa on ter­vey­den­huol­lol­la. Emme­hän anna puo­lus­tusvoimillekaan avoin­ta val­takir­jaa maan­puo­lus­tusasiois­sa. Jos antaisimme, niin meil­lä olisi kolme päivää viikos­sa met­täleire­jä koko kansalla.

    1. ft maail­mal­ta:
      Entä jos korona epi­demia ei tulekaan?

      Tai siis. Eihän se tul­lut. Data ei oikein tue sitä, että se tulemat­ta jäämi­nen olisi ollut hyvästä varautu­mis­es­ta johtuen, vaik­ka toki selkään­ta­put­telijoi­ta löy­tyy. Hyvin hoidet­tu homma?

      Hom­ma meni siis maali­in. Hyvin hoidet­tu. Valmius­lain käytöstä en pitänyt ja tule­vaisu­udessa pitäisi olla keino­ja puo­lus­taa yhteiskun­taa ja sen rak­en­tei­ta parem­min. Ei voi olla niin, että ollaan valmi­ita heit­tämään kaik­ki hyvä ja kau­nis men­emään pelkän uhan vuoksi. 

      Poli­tikko­jen ei voi antaa toimia epälo­ogis­es­ti pelkästään sil­lä perustel­la, että parem­pia asiantun­te­mus pan­demi­as­sa on ter­vey­den­huol­lol­la. Emme­hän anna puo­lus­tusvoimillekaan avoin­ta val­takir­jaa maan­puo­lus­tusasiois­sa. Jos antaisimme, niin meil­lä olisi kolme päivää viikos­sa met­täleire­jä koko kansalla.

      Tämä kyl­lä ansait­see lisäa­jat­telua. Niin­pä, mil­loin epi­demia oikein alkoi, oliko sel­l­aista lähtöpis­tet­tä ? Alkoiko se oikeas­t­aan vas­ta tietoisu­ud­es­ta ? Ital­ias­sa Tori­non ja Milanon jätevesi­laitok­sen viime vuo­den näyt­teistä (18.12.2019) on löy­tynyt Covid-19 — virus­ta. (https://medicalxpress.com/news/2020–06-virus-italy-december.html) Eli tau­ti oli jo kaupungeis­sa, siitähän ei ollut vielä tietoa, kuin ehkä Kiinan lähi­naa­pureil­la (Tai­wan keräsi suo­javarustei­ta samanaikaises­ti varas­toon ja varus­tau­tui Kiinas­ta tule­van matkailun rajoit­tamiseen, itse asi­as­sa aika hyvin “arva­si­vat”, kos­ka kan­sain­väliset uutis­toimis­tot tai WHO ei tien­nyt asi­as­ta vielä mitään) 

      Eli ne jälkivi­isaudessansa mädän­tyvät, jot­ka jak­soi­vat aina helmiku­ul­ta asti vaa­tia Ital­ias­ta saa­punei­den inter­noimista ja muu­takin rankaisua, oli­vat hekin myöhässä, jos joku nyt sit­ten edes oli “myöhässä” yhtään mis­tään. Hei­dän­hän olisi pitänyt ärähtää vuo­den­vai­h­teessa jo !

      Me myöhästy­imme mm. 2018 kevät­tal­ven ensim­mäis­ten 20 viikon aikana pelas­ta­mas­ta tuhat­ta van­hus­ta kuole­mal­ta, viikoit­tainen ylikuolleisu­us oli jopa 150 ylimääräistä vaina­jaa. Jos sil­loin olisi ollut koron­avirus tapetil­la, meitä olisi syytet­ty “Ruotsin katas­trofista” ja “van­hus­ten tap­pamis­es­ta” . Silti kyseinen heikosti roko­tuk­seen reagoin­ut influ­enssavirus pääsi van­hus­ten­hoidon laitok­si­in, aivan samal­la taval­la kuin koron­akin nyt pääsi. Hoivakodin oves­ta kävelemäl­lä tai kärrättynä.

      Jos epäilette tuo­ta 2018 tilan­net­ta, lukekaa itse THL:n raportista. http://urn.fi/URN:ISBN:978–952-343–159‑1 sivu 24, kuva 19.

  34. Detalji­na taudin lev­iämiseen liit­tyen Itseäni kiin­nos­taa kat­soa mitä tapah­tuu lähi­aikoina Itä-Euroopas­sa. Suures­sa osas­sa Itä-Eurooan mai­ta tar­tun­to­jen määrät oli­vat asukaluku­un suh­teut­tuna Suomea muis­tut­tavil­la tasoil­la ja osaan maista tuo ei näyt­tänyt päääseen senkään ver­taan, mut­ta tar­tun­to­jen määrät ovat esimerkik­si Puo­las­sa olleet nyt kak­si ja puoli kuukaut­ta tasais­es­ti tasol­la +300 / päivä. Roma­ni­as­sa tar­tun­nat kään­tyneet taas pie­neen kasvu­un. Ja kaikkein köy­him­mis­sä mais­sa, jois­sa tau­ti ei näyt­tänyt aiem­min lähtevä lev­iämään: Bul­gar­ia, Ukraina, Alba­nia, Moldo­va, ovat viimeisen viikon aikana ilmoitelleet uusia ennä­tys­lukemia tar­tun­nois­sa. Vielä aika matalia luku­ja mut­ta saa nähdä miten kehittyy.

  35. Kood­il­la U07.2 Covid19 kuolemat kir­joite­taan koron­aviruk­sen syyk­si jopa täysin ilman teste­jä, joka tekee koko koronati­las­tot nau­ret­tavak­si huijaukseksi.

    1. Sil­ber­stein:
      Kood­il­la U07.2 Covid19 kuolemat kir­joite­taan koron­aviruk­sen syyk­si jopa täysin ilman teste­jä, joka tekee koko koronati­las­tot nau­ret­tavak­si huijaukseksi.

      Ei pidä syyt­tää vira­nomaisia, kos­ka kyseinen kir­jaus liit­tyy siihen, että WHO on määritel­lyt Covid-19:n yleis­vaar­al­lisek­si pan­demi­ak­si, ja jokainen mah­dolli­nen tapaus pitää saa­da ajanko­htaisi­in tilas­toi­hin, jot­ta kan­sain­vä­li­nen yhteisö voi varautua vas­ta­toimi­in. Sil­loin tes­tausten ja ruumi­inavausten hitaus voi olla kri­it­ti­nen tek­i­jä, parem­pi kir­ja­ta liikaa kuin liian vähän. Itsekin kyl­lä vähän ihmettelin, kos­ka tavalli­nen keuhkoku­umekin vas­ta pois­tet­ti­in van­hus­ten kuolinsyistä.

      Jos jokin on mah­dol­lis­es­ti ollut kiireessä päätet­tyä, on se, mil­lä perus­teel­la sinne yleis­vaar­al­lisen tar­tun­tataudin listalle ote­taan jokin patogeeni:

      THL: Tar­tun­tatau­ti on yleis­vaar­alli­nen, jos:

      1. taudin tart­tuvu­us on suuri,
      2. tau­ti on vaar­alli­nen ja
      3. taudin lev­iämi­nen voidaan estää toimen­piteil­lä, jot­ka kohdis­tu­vat tau­ti­in sairas­tuneeseen, tau­d­i­nai­heut­ta­jalle altistuneeseen tai täl­laisek­si perustel­lusti epäiltyyn henkilöön.

      Eli nyt sit­ten esimerkik­si vesirokko ei ole, vaik­ka se on 1. ja aikuiselle 2. Onko sit­ten 3. mah­do­ton toteut­taa, eli sen takia ei pää­sisi listalle.

      Koron­aviruk­selle lisäk­si on kaikessa hil­jaisu­udessa tul­lut lisämäärit­te­ly, jatkok­si kohdalle 3: koh­ta 4. “taudin lev­iämi­nen voidaan yrit­tää estää toimen­piteil­lä, joil­la täysin ter­veet ja taudin tarttues­sakin, vähin oirein tai oireet­tomana sairas­ta­vat kansanosat luk­i­taan tarvit­taes­sa kuukausik­si koti­in­sa, koulut, yliopis­tot, matkailu, liike-elämä ja viras­tot, sekä muiden tau­tien hoito keskeytetään, ja kansakun­ta köy­hdytetään ja muut kuolemat saa­vat lisääntyä.”

    1. juk­ka:
      Ihmette­len tätä kesä­teo­ri­aa. Nythän USAn etelä­val­tiois­sa tau­ti ete­nee ripeästi. Juuri tänään oli New York timesissa:

      The virus con­tin­ued its steady spread across the Sun Belt

      https://www.nytimes.com/2020/06/16/world/coronavirus-live-updates.html?action=click&module=Top%20Stories&pgtype=Homepage

      Lisäk­si tietysti Brasil­ias­sa­han on käytän­nössä ”aina kesä” jos ver­rataa Suomen kesän lämpötiloihin.

      Asia ei liene noin yksinker­tainen. Voi nimit­täin olla eri asia, alka­ako kesä vai jatkuuko se. Jos virusten määrä hiipuu riit­tävästi kesän alka­es­sa, voi olla, että määrä ei lähde uuteen nousu­un kesän aikana (jos koskaan). Tosin ain­oa tietämäni mekanis­mi, joka näin voisi vaikut­taa, on D‑vitamiinitason nopea nousu ennen rus­ket­tumista. Mut­ta voihan noi­ta olla muitakin. 

      Kesän vaiku­tus voi myös liit­tyä liit­tyä eroi­hin käyt­täy­tymisessä. Kun lämpimät säät alkaa, ollaan paljon ulkona Suomen kaltaises­sa maas­sa. Jos­sain Brasil­ias­sa ja varsinkin vau­raam­mal­la sun beltil­lä taas hakeudu­taan sisään läm­möltä ja auringol­ta suo­jaan. Jos Suomes­sa sat­tuu ole­maan kuuma kesä, tääl­läkin ulkoilu vähe­nee vaik­ka asun­nois­sa ei viilen­nys­tä olekaan.

      1. Varoi­tan spekulaatiosta:
        Kesän vaiku­tus saat­taa tul­la D‑vitamiinin kaut­ta. Pohjoises­sa (ja etelässä, lähel­lä napaa) UV-säteilyn vai­htelu on paljon suurem­paa kuin lähempänä päiväntasaajaa.
        Lähel­lä päivän­tasaa­jaa saa koko ajan paljon ultra­vi­o­let­tisäteilyä, mut­ta ei paljon D‑vitamiinia, kos­ka ihmisen iho (pak­su­us ja väri) on sopeu­tunut opti­moimaan D‑vitamiinin saan­tia ja melanooman tor­jun­taa. Sik­si lähempänä päivän­tasaa­jaa saadaan D‑vitamiinia kokoa­jan tasaisen sopi­vasti, mei­dän lev­eysasteil­la D‑vitamiinin saan­ti vai­htelee paljon enem­män. Talvel­la vähän ja kesäl­lä todel­la paljon.
        Täm­nä voi selit­tää mylös sitä, että tum­mai­hoiset ovat kuolleet koron­aan paljon enem­män kuin vaaleai­hoiset — mut­ta vain vau­rais­sa teol­lisu­us­mais­sa, jot­ka sijait­se­vat pohjoisem­pana kuin se, mis­sä tum­mai­hois­t­en per­imä on kehit­tynyt. Tropi­ikissa tälaios­ta eroa en ople näh­nyt raportoitavan.

      2. Osmo Soin­in­vaara: Täm­nä voi selit­tää mylös sitä, että tum­mai­hoiset ovat kuolleet koron­aan paljon enem­män kuin vaaleai­hoiset – mut­ta vain vau­rais­sa teol­lisu­us­mais­sa, jot­ka sijait­se­vat pohjoisempana 

        Ruot­sis­sa suo­ma­lais­syn­ty­isiä on kuol­lut enem­män kuin alku­peräisväestöä. Antaisi olet­taa, että sosioekonomisil­la tek­i­jöil­lä on vaiku­tus­ta. Voisi sopia myös tum­mai­hoisi­in vau­rais­sa teollisuusmaissa.

      3. Halu­aisin ensin nähdä tuon ruotsin­suo­ma­lais­ten tilas­ton ikä­vakioitu­na. 1960-luvul­la muut­ta­neet ovat aika iäkkäitä.

      4. Ville: Ruot­sis­sa suo­ma­lais­syn­ty­isiä on kuol­lut enem­män kuin alku­peräisväestöä. Antaisi olet­taa, että sosioekonomisil­la tek­i­jöil­lä on vaiku­tus­ta. Voisi sopia myös tum­mai­hoisi­in vau­rais­sa teollisuusmaissa.

        Sosioekonomiset tek­i­jät voisi­vat selit­tää ihan hyvin. Tai sit­ten kyseessä voi olla sattumaa.

        Ajatel­laan vaik­ka näin: Suomes­sa on erään läh­teen mukaan 19 000 soma­likieltä puhu­vaa, eli 0,36% väestöstä.

        Suomes­sa kuoli vuon­na 2019 noin 210 henkeä liikenneonnettomuuksissa.

        Leik­itään esimerkkinä, että auto, jos­sa oli 5 soma­l­i­taus­taista, jou­tui liiken­neon­net­to­muu­teen ja kaik­ki 5 kuo­li­vat vuon­na 2019. Täl­löin soma­l­i­taus­taiset edus­taisi­vat 2,4% kaik­ista liiken­teessä kuolleista, eli noin 10-ker­tais­es­ti mitä voisi odot­taa väestö­suh­teesta. Todis­taisiko tämä kuvit­teelli­nen esimerk­ki soma­l­i­taus­tais­ten kuol­e­van kan­taväestöä herkem­min auto-onnettomuuksissa?

        Täl­lä esimerkil­lä tarkoi­tan vain sitä, että kun otan­nat ovat pieniä (210 kuol­lut­ta, taik­ka 5000 kuol­lut­ta) niin eri­laiset sat­tuman­varaiset tek­i­jät voivat “vääristää” todel­lisu­ut­ta. Ehkä tämä koron­avirus vain sat­tumal­ta riehui juuri siinä van­hainkodis­sa Tukhol­man seudul­la, jos­sa on paljon ruotsinsuomalaisia?

        https://fi.wikipedia.org/wiki/Suomen_somalit
        http://liikennejarjestelma.fi/turvallisuus/tieliikenteen-turvallisuus/kuolleet-ja-loukkaantuneet/

      5. Stadist: Sosioekonomiset tek­i­jät voisi­vat selit­tää ihan hyvin. Tai sit­ten kyseessä voi olla sattumaa.

        Ajatel­laan vaik­ka näin: Suomes­sa on erään läh­teen mukaan 19 000 soma­likieltä puhu­vaa, eli 0,36% väestöstä.

        Suomes­sa kuoli vuon­na 2019 noin 210 henkeä liikenneonnettomuuksissa.

        Leik­itään esimerkkinä, että auto, jos­sa oli 5 soma­l­i­taus­taista, jou­tui liiken­neon­net­to­muu­teen ja kaik­ki 5 kuo­li­vat vuon­na 2019. Täl­löin soma­l­i­taus­taiset edus­taisi­vat 2,4% kaik­ista liiken­teessä kuolleista, eli noin 10-ker­tais­es­ti mitä voisi odot­taa väestö­suh­teesta. Todis­taisiko tämä kuvit­teelli­nen esimerk­ki soma­l­i­taus­tais­ten kuol­e­van kan­taväestöä herkem­min auto-onnettomuuksissa?

        Täl­lä esimerkil­lä tarkoi­tan vain sitä, että kun otan­nat ovat pieniä (210 kuol­lut­ta, taik­ka 5000 kuol­lut­ta) niin eri­laiset sat­tuman­varaiset tek­i­jät voivat ”vääristää” todel­lisu­ut­ta. Ehkä tämä koron­avirus vain sat­tumal­ta riehui juuri siinä van­hainkodis­sa Tukhol­man seudul­la, jos­sa on paljon ruotsinsuomalaisia?

        https://fi.wikipedia.org/wiki/Suomen_somalit
        http://liikennejarjestelma.fi/turvallisuus/tieliikenteen-turvallisuus/kuolleet-ja-loukkaantuneet/

        Soma­liväestön ylikuolleisu­us koron­aan on toteu­tunut myös sekä Ruot­sis­sa että Nor­jas­sa. Tuskin kaikissa mais­sa sattumaa?

      6. Osmo Soin­in­vaara:
        Varoi­tan spekulaatiosta:
        Kesän vaiku­tus saat­taa tul­la D‑vitamiinin kaut­ta. Pohjoises­sa (ja etelässä, lähel­lä napaa) UV-säteilyn vai­htelu on paljon suurem­paa kuin lähempänä päiväntasaajaa.
        Lähel­lä päivän­tasaa­jaa saa koko ajan paljon ultra­vi­o­let­tisäteilyä, mut­ta ei paljon D‑vitamiinia, kos­ka ihmisen iho (pak­su­us ja väri) on sopeu­tunut opti­moimaan D‑vitamiinin saan­tia ja melanooman tor­jun­taa. Sik­si lähempänä päivän­tasaa­jaa saadaan D‑vitamiinia kokoa­jan tasaisen sopi­vasti, mei­dän lev­eysasteil­la D‑vitamiinin saan­ti vai­htelee paljon enem­män. Talvel­la vähän ja kesäl­lä todel­la paljon.
        Täm­nä voi selit­tää mylös sitä, että tum­mai­hoiset ovat kuolleet koron­aan paljon enem­män kuin vaaleai­hoiset – mut­ta vain vau­rais­sa teol­lisu­us­mais­sa, jot­ka sijait­se­vat pohjoisem­pana kuin se, mis­sä tum­mai­hois­t­en per­imä on kehit­tynyt. Tropi­ikissa tälaios­ta eroa en ople näh­nyt raportoitavan.

        Pidän tätä D‑vitamiiniasiaa erit­täin uskot­ta­vana ja toden­näköisenä. Edelleen ihmette­len kuitenkin myös sitä, ettei puhut­tua kieltä huomioi­da mis­sään arviois­sa. Soma­lin kie­len run­saat, voimakkaat kurkkuään­teet tun­tu­isi­vat hyvin loogiselta selit­tävältä tek­i­jältä tar­tun­nan levit­täjänä, kun kuitenkin on tun­nustet­tu kuorot, kirkot, urheiluk­il­pailut, jois­sa myös käytetään ään­tä voimakkaasti.

        Myös voimakkaiden kurkkuään­tei­den Bel­gia ja Hol­lan­ti ovat koronakärjessä.

        Lisähuo­mau­tuk­se­na vielä, ettemme toisaal­ta oikeas­t­aan tiedä kovin paljon siitä, miten paljon Afrikas­sa kuolee väkeä koron­aan. Jos­sain brit­tile­hdessä ker­rot­ti­in, miten Mogadish­sus­sa hau­tausurakoit­si­jat ker­to­vat ruumi­iden määrän kym­menker­tais­tuneen, mut­ta koronati­las­tois­sa se ei näy…

      7. Osmo Soin­in­vaara:
        Varoi­tan spekulaatiosta:
        Kesän vaiku­tus saat­taa tul­la D‑vitamiinin kaut­ta. Pohjoises­sa (ja etelässä, lähel­lä napaa) UV-säteilyn vai­htelu on paljon suurem­paa kuin lähempänä päiväntasaajaa.
        Lähel­lä päivän­tasaa­jaa saa koko ajan paljon ultra­vi­o­let­tisäteilyä, mut­ta ei paljon D‑vitamiinia, kos­ka ihmisen iho (pak­su­us ja väri) on sopeu­tunut opti­moimaan D‑vitamiinin saan­tia ja melanooman tor­jun­taa. Sik­si lähempänä päivän­tasaa­jaa saadaan D‑vitamiinia kokoa­jan tasaisen sopi­vasti, mei­dän lev­eysasteil­la D‑vitamiinin saan­ti vai­htelee paljon enem­män. Talvel­la vähän ja kesäl­lä todel­la paljon.
        Täm­nä voi selit­tää mylös sitä, että tum­mai­hoiset ovat kuolleet koron­aan paljon enem­män kuin vaaleai­hoiset – mut­ta vain vau­rais­sa teol­lisu­us­mais­sa, jot­ka sijait­se­vat pohjoisem­pana kuin se, mis­sä tum­mai­hois­t­en per­imä on kehit­tynyt. Tropi­ikissa tälaios­ta eroa en ople näh­nyt raportoitavan.

        Mie­lenki­in­toinen käsite tämä “tum­mai­hoinen”. Ketkä kaik­ki ovat tum­mai­hoisia? Espan­jalaisethan ovat varsin tum­mai­hoisia, ainakin suo­ma­lais­ten mielestä. 

        Jos siis tilas­tol­lis­es­ti pitäisi tutkia ihon värin vaiku­tus­ta niin eikö ensin pitäisi määritel­lä käsite “tum­mai­hoinen”? Olisiko esimerkik­si tietyn maan kaik­ki asukkaat tum­mai­hoisia tai vaaleai­hoisia? Vaiko olisiko muitakin kat­e­go­ri­oi­ta kuin tum­ma ja vaalea? Onko kiinalaiset “tum­mia” vai “vaalei­ta”?

        Min­ulle on ainakin tul­lut sem­moinen käsi­tys, että köy­hät ovat kuolleet enem­män kuin rikkaat. Tämä olisi ainakin help­po tilas­tol­lis­es­ti tes­ta­ta jos on sopi­vaa dataa. Luulisin että on vaikea saa­da kun­nol­lista dataa ihon­väristä. Eri mais­sa ihon väri miel­letään eri taval­la. Toisaal­ta voisin kuvitel­la, että täl­laisen datan keräämi­nen olisi poli­it­tis­es­ti mah­do­ton­ta, tai ainakin arveluttavaa.

      8. Mie­lenki­in­toinen käsite tämä ”tum­mai­hoinen”. Ketkä kaik­ki ovat tummaihoisia?

        Tässä tapauk­ses­sa tum­mai­hoinen on henkilö, jol­la on paljon pig­ment­tiä suo­jaa­mas­sa ultra­vi­o­let­tisäteilyltä — ja ehkäisemässä siten D‑vitamiinin saan­tia. Siihen ei liity mitään väit­teitä syn­type­r­ästä. Espan­jalaisil­la on tum­mem­pi iho kuin vaikka­pa irlan­ti­laisil­la — siis keskimäärin. Etelä-Inti­as­sa väestö on suo­ma­laisi­in ver­rat­tuna hyvin tum­mai­hoista ja niin edelleen. Ihon “tum­muus” on tietenkin jatku­va jakauma.

      9. juk­ka:

        Min­ulle on ainakin tul­lut sem­moinen käsi­tys, että köy­hät ovat kuolleet enem­män kuin rikkaat. Tämä olisi ainakin help­po tilas­tol­lis­es­ti tes­ta­ta jos on sopi­vaa dataa. Luulisin että on vaikea saa­da kun­nol­lista dataa ihon­väristä. Eri mais­sa ihon väri miel­letään eri taval­la. Toisaal­ta voisin kuvitel­la, että täl­laisen datan keräämi­nen olisi poli­it­tis­es­ti mah­do­ton­ta, tai ainakin arveluttavaa.

        Siitä, että köy­hät ovat kuolleet enem­män, on paljonkin jo näyt­töä. Ihon­väri­inkin liit­tyviä tutkimuk­sia koron­aan liit­tyen on julka­istu tähän men­nessä ainakin joitain kym­meniä. Ovat olleet usein toteutet­tu­ja esimerkik­si niin, että on jaet­tu poti­laat esimerkik­si saman maan sisäl­lä kah­teen ryh­mään, kuten “musti­in” ja “valkoisi­in” ja ver­rat­tu sit­ten tulok­sia. Sel­l­aisia tutkimuk­sia, jois­sa olisi jotenkin mitat­tu tarkem­min ihon todel­li­nen väri, ei liene juuri tehty, kun ei poti­laista ole sel­l­aista dataa kerät­tynä. Etnisel­lä taustal­la on mah­dol­lis­es­ti yhteys mm. joi­hinkin verisuon­ten molekyyl­i­ta­son asioi­hin, kuten trom­boot­tisi­in riskei­hin, ja siihen liit­tyen on julka­istu mie­lenki­in­toisia alus­tavia tulok­sia koron­aan liit­tyen, joista sitaat­ti erään tuoreen tutkimuk­sen abstraktista:

        “Ele­vat­ed D-dimer lev­els which cor­re­lat­ed inverse­ly with over­all sur­vival were recent­ly report­ed in Chi­nese cohort stud­ies. Crit­i­cal­ly how­ev­er, eth­nic­i­ty has major effects on throm­bot­ic risk, with a 3–4-fold low­er risk in Chi­nese com­pared to Cau­casians and a sig­nif­i­cant­ly high­er risk in African-Americans. In this study, we inves­ti­gat­ed COVID19 coag­u­lopa­thy in Cau­casian patients. Our find­ings con­firm that severe COVID19 infec­tion is asso­ci­at­ed with a sig­nif­i­cant coag­u­lopa­thy that cor­re­lates with dis­ease sever­i­ty. Impor­tant­ly how­ev­er, Cau­casian COVID19 patients on low mol­e­c­u­lar weight heparin throm­bo­pro­phy­lax­is rarely devel­op overt dis­sem­i­nat­ed intravas­cu­lar coag­u­la­tion (DIC). In rare COVID19 cas­es where DIC does devel­op, it tends to be restrict­ed to late-stage dis­ease. Col­lec­tive­ly, these data sug­gest that the dif­fuse bilat­er­al pul­monary inflam­ma­tion observed in COVID19 is asso­ci­at­ed with a nov­el pulmonary-specific vas­cu­lopa­thy termed pul­monary intravas­cu­lar coag­u­lopa­thy (PIC) as dis­tinct to DIC. Giv­en that throm­bot­ic risk is sig­nif­i­cant­ly impact­ed by race, cou­pled with the accu­mu­lat­ing evi­dence that coag­u­lopa­thy is impor­tant in COVID19 patho­gen­e­sis, our find­ings raise the intrigu­ing pos­si­bil­i­ty that pul­monary vas­cu­lopa­thy may con­tribute to the unex­plained dif­fer­ences that are begin­ning to emerge high­light­ing racial sus­cep­ti­bil­i­ty to COVID19 mortality.”
        https://onlinelibrary.wiley.com/doi/abs/10.1111/bjh.16749

        Eräät toiset tutk­i­jat ovat kir­joit­ta­neet aiheesta sen jäl­keen mm. näin:
        “If Black eth­nic­i­ty and COVID-19 are both asso­ci­at­ed with increased VTE, Black peo­ple with COVID-19 may suf­fer from a com­bined throm­bot­ic risk, which con­tributes to excess mor­tal­i­ty. For Black peo­ple in the UK and USA, throm­bot­ic risk would be one of mul­ti­ple inter­act­ing bio­log­i­cal and socioe­co­nom­ic vari­ables caus­ing increased death from COVID-19.”
        Mut­ta toden­neet myös, että dataa puut­tuu vielä paljon, ja että mm. tuo­ta asi­aa pitää tutkia lisää.

        Tuol­laiset asi­at ovat vaikei­ta tutkia, kun niihen liit­tyy geneti­ikan lisäk­si mm. yli­pain­oisu­us eri etni­sis­sä ryh­mis­sä, dia­betes ja mon­et muut sel­l­aiset asi­at, jot­ka kor­reloi­vat etnisen taus­tan tai kult­tuurin kanssa, ja vaikeut­ta­vat sen selville saamista, että mikä on kausaa­tio­ta millekin mis­säkin laajuudessa.

    1. tap­sa:
      Olet ollutväärässä. Ei ole mainet­ta enää.

      Voisi olla hyvä tarken­taa se koh­ta, mis­sä pal­stan kir­joit­ta­ja on ollut väärässä. Väärässä var­masti on ollut, mut­ta kukaan ei voi olla väärässä kaikesta koko ajan, niin kuin ei myöskään voi olla oike­as­sa kaikessa, koko ajan.

  36. Ital­ias­sa Berg­a­mon maakun­nas­sa on pahiten taudin val­las­sa olleil­la alueil­la 57% tutk­i­tu­ista ollut seeru­mis­sa vas­ta-aine­jälk­iä kon­tak­tista koron­aviruk­sen kanssa. 9965 tes­tat­tua on jo melkoinen kat­tavu­us, pyrit­ti­in otta­maan ver­inäyt­teitä muil­ta kuin taudin sairas­taneil­ta. Nämä tes­tatut siis lienevät eri ihmisiä kuin vahvis­te­tuis­sa 13609 tartunnassa.

    Eli osa koron­a­posi­ti­ivi­sista on ohit­tanut haavin, jol­la tau­tia pyritään löytämään. Tämä myös alen­ta­nee taudin tapauskuolleisu­ut­ta jonkin verran.

    Reuterin uuti­nen: https://www.reuters.com/article/us-health-coronavirus-italy-antibodies/over-half-of-people-tested-in-italys-bergamo-have-covid-19-antibodies-idUSKBN23F2JV

    1. Koron­ap­sykoosi:
      Ital­ias­sa Berg­a­mon maakun­nas­sa on pahiten taudin val­las­sa olleil­la alueil­la 57% tutk­i­tu­ista ollut seeru­mis­sa vas­ta-aine­jälk­iä kon­tak­tista koron­aviruk­sen kanssa. 9965 tes­tat­tua on jo melkoinen kat­tavu­us, pyrit­ti­in otta­maan ver­inäyt­teitä muil­ta kuin taudin sairastaneilta.Nämä tes­tatut siis lienevät eri ihmisiä kuin vahvis­te­tuis­sa 13609 tartunnassa.

      Eli osa koron­a­posi­ti­ivi­sista on ohit­tanut haavin, jol­la tau­tia pyritään löytämään. Tämä myös alen­ta­nee taudin tapauskuolleisu­ut­ta jonkin verran.

      Reuterin uuti­nen: https://www.reuters.com/article/us-health-coronavirus-italy-antibodies/over-half-of-people-tested-in-italys-bergamo-have-covid-19-antibodies-idUSKBN23F2JV

      Kyl­lä, samas­ta olen kir­joit­tanut myös. Vas­ta-ainei­ta 60% tasol­la ja kuolleisu­us 1.3% tienoil­la väestöstä. Lau­maim­mu­ni­teet­ti 20% tasol­la näyt­tää siinä val­os­sa toivea­jat­telul­ta. Super­tar­tut­ta­jien immu­nisoi­tu­mi­nen ei auta jos super­tar­tut­ta­mi­nen on parem­minkin tilanne.

      Toisaal­ta virus ei näytä vaa­ti­van kovin kovia karan­teen­i­toimia talt­tuak­seen. Tärkeim­mät toimet ovat ilmeis­es­ti joukkoti­laisuuk­sien kielto.

      1. K.k.: Toisaal­ta virus ei näytä vaa­ti­van kovin kovia karan­teen­i­toimia talt­tuak­seen. Tärkeim­mät toimet ovat ilmeis­es­ti joukkoti­laisuuk­sien kielto.

        Tot­ta. Samaan suun­taan viit­taa se, että ainakin USA:ssa koron­akuolleisu­us kor­reloi selvästi osaval­tioiden asukasti­hey­den kanssa (The Econ­o­mist May 30th 2020). Olisiko­han niin, että (vakavaan) sairas­tu­miseen tarvi­taan suurehko määrä viruksia.

  37. Ruot­sis­sa on nous­sut esille ikäsyr­jin­tä. Vahuk­set ovat alem­piar­voisia. Eri­lais­ten vähem­mistö­jenkin ala­puolel­la. He ovat objek­te­ja, joiden mielipi­det­tä ei kysytä hoitopäätöstä tehtäessä. Erlai­sis­sa mielipi­deky­se­lyis­sä yli 65v väki on rajat­tu pois. Mie­lenosoituk­sia ei pide­tä van­hus­ten puoles­ta. Tätäkö haluamme?

  38. Tuore jut­tu Sciencessä:

    A math­e­mat­i­cal mod­el reveals the influ­ence of pop­u­la­tion het­ero­gene­ity on herd immu­ni­ty to SARS-CoV­‑2

    We show that pop­u­la­tion het­ero­gene­ity can sig­nif­i­cant­ly impact dis­ease-induced immu­ni­ty as the pro­por­tion infect­ed in groups with the high­est con­tact rates is greater than in groups with low con­tact rates. We esti­mate that if R0 = 2.5 in an age-struc­tured com­mu­ni­ty with mix­ing rates fit­ted to social activ­i­ty then the dis­ease-induced herd immu­ni­ty lev­el can be around 43%, which is sub­stan­tial­ly less than the clas­si­cal herd immu­ni­ty lev­el of 60% obtained through homo­ge­neous immu­niza­tion of the pop­u­la­tion. Our esti­mates should be inter­pret­ed as an illus­tra­tion of how pop­u­la­tion het­ero­gene­ity affects herd immu­ni­ty, rather than an exact val­ue or even a best estimate.

    1. Tuo­mas Aivelo on kir­joit­tanut blogi­in­sa aivan samas­ta asi­as­ta, tässä ihan lyhyt pätkä siitä, käykää itse luke­mas­sa koko bloggaus.

      Miten sosi­aaliset kon­tak­timme vaikut­ta­vat koron­aviruk­sen leviämiseen?

      Teo­reet­ti­nen taus­ta sosi­aal­is­ten verkos­to­jen vaiku­tuk­ses­ta tau­tien lev­iämiseen on selkeä. Tässä on keskeisessä roolis­sa kon­tak­tien määrän het­ero­geenisu­us. Jos kon­tak­tien määrä on homogeeni­nen, kaik­ki yksilöt kohtaa­vat saman ver­ran mui­ta yksilöitä. Jos kon­tak­tien määrä on taas hyvin het­ero­geeni­nen, jotkut kohtaa­vat huo­mat­ta­van paljon enem­män mui­ta yksilöitä kuin toiset.

      Viime päiv­inä use­ampi tutkimus on nos­tanut esille sosi­aal­is­ten verkos­to­jen merk­i­tyk­sen. Lyhyesti: mitä het­ero­geenisem­pi kon­tak­tiverkos­to on, sitä harvem­man pitää saa­da tar­tun­ta, jot­ta taudin lev­iämi­nen pysähtyy. Tämä johtuu siitä, että yksilöt, joil­la on paljon kon­tak­te­ja saa­vat toden­näköis­es­ti taudin aiem­min kuin yksilöt, joil­la on vähän kon­tak­te­ja. Kun he ovat saa­neet taudin ja kehit­täneet vas­tus­tuskyvyn, he eivät enää lev­iä tau­tia eteenpäin.”

      “Het­ero­geeniset verkos­tot puhu­vat tar­tun­nan voimakkaan rajoit­tamisen puoles­ta: kun ensim­mäis­ten joukos­sa koron­avirus­tar­tun­nan saa­vat “keskeiset” yksilöt, viruk­sen seu­raa­van lev­iämisen aikana he ovat pois pelistä. Tämä tarkoit­taa, että kun rajoituk­sia pure­taan, vain har­va tulee saa­maan tar­tun­nan. “Toinen aal­to” on siis pienem­pi, kos­ka ensim­mäi­nen aal­to painet­ti­in alas, kun vain “keskeiset” yksilöt sai­vat tartunnan.”

      https://www.tiede.fi/blogit/kaiken-takana-loinen/miten-sosiaaliset-kontaktimme-vaikuttavat-koronaviruksen-leviamiseen

      1. Het­ero­geeniset verkos­tot puhu­vat tar­tun­nan voimakkaan rajoit­tamisen puoles­ta: kun ensim­mäis­ten joukos­sa koron­avirus­tar­tun­nan saa­vat ”keskeiset” yksilöt, viruk­sen seu­raa­van lev­iämisen aikana he ovat pois pelistä. Tämä tarkoit­taa, että kun rajoituk­sia pure­taan, vain har­va tulee saa­maan tar­tun­nan. ”Toinen aal­to” on siis pienem­pi, kos­ka ensim­mäi­nen aal­to painet­ti­in alas, kun vain ”keskeiset” yksilöt sai­vat tartunnan.”

        Olenko ain­oa, jon­ka mielestä tek­sti kuu­lostaa epäjohdonmukaiselta.

      2. Osmo Soin­in­vaara: Olenko ain­oa, jon­ka mielestä tek­sti kuu­lostaa epäjohdonmukaiselta. 

        Ehkä?

        Homogeenises­sa verkos­sa toista aal­toa ei voi mitenkään estää ilman mas­saroko­tuk­sia tai ‑rajoituk­sia, kos­ka tau­ti pääsee aina eten­emään verkos­tossa eteenpäin

        Jos yhteisössä sama määrä kon­tak­te­ja, mut­ta het­ero­geenis­es­ti, rajoituk­sil­la saadaan tau­ti lop­ullis­es­ti pysähtymään. Ensim­mäisek­si sairas­tu­vat ne joil­la on paljon kon­tak­te­ja → tässä vai­heessa rajoituk­set päälle, etteivät keskeiset henkilöt lev­itä tau­tia koko verkos­toon­sa. Kun rajoituk­sia höl­lätään ja tau­ti yrit­tää tehdä come­back­ai, se voi sairas­tut­taa aina vain pienen porukan, kun tör­mää jo sairas­ta­neeseen port­in­var­ti­jaan eikä pääse etenemään.

      3. Tuo vaatisi simu­loin­tia, mut­ta intu­itioni puhuu voimakkaasti johtopäätöstä vas­taan. Miten pystyt pane­maan sulun päälle niin, että port­in­var­ti­at ehtivät kuitenkin sairas­tua? Pelkään pahoin, että muu­ta­ma keskeinen henkilökin on sairastumatta.

      4. Osmo Soin­in­vaara:
        Tuo vaatisi simu­loin­tia, mut­ta intu­itioni puhuu voimakkaasti johtopäätöstä vas­taan. Miten pystyt pane­maan sulun päälle niin, että port­in­var­ti­at ehtivät kuitenkin sairas­tua? Pelkään pahoin, että muu­ta­ma keskeinen henkilökin on sairastumatta.

        Tuen Syl­tyn logi­ikkaa ja täy­den­nän sitä hie­man: Sulun tarpeen toteamiseen ja sen aset­tamiseen menee vääjäämät­tä aikaa, jol­loin suuri osa keskei­sistä henkilöistä ehtii sairas­tua. Vaik­ka pieni määrä heitä jää sairas­tu­mat­ta, he eivät saa sulun asteet­taisen purkamisen aikana eivätkä sen jäl­keen kovin hel­posti tar­tun­taa, kos­ka tar­tut­ta­jia on enää har­vas­sa, eivätkä he sairas­tut­tuakaan pysty tehokkaasti levit­tämään tau­tia verkos­tois­saan, kos­ka suuri osa niiden jäsenistä on jo taudille immuuneja.

      5. Osmo Soin­in­vaara:
        Tuo vaatisi simu­loin­tia, mut­ta intu­itioni puhuu voimakkaasti johtopäätöstä vas­taan. Miten pystyt pane­maan sulun päälle niin, että port­in­var­ti­at ehtivät kuitenkin sairas­tua? Pelkään pahoin, että muu­ta­ma keskeinen henkilökin on sairastumatta. 

        Ja mis­sä määrin henkilöt, joil­la on paljon kon­tak­te­ja, muo­dosta­vat ryp­päitä, jos­sa “kaik­ki tun­te­vat kaik­ki”? Näitä ryp­päitä yhdis­tävät henkilöt oli­si­vatkin sil­loin vaar­al­lisimpia, vaik­ka heil­lä olisi vain vähän kontakteja…

      6. Jos yhteisössä sama määrä kon­tak­te­ja, mut­ta het­ero­geenis­es­ti, rajoituk­sil­la saadaan tau­ti lop­ullis­es­ti pysähtymään. Ensim­mäisek­si­sairas­tu­vat ne joil­la on paljon kon­tak­te­ja → tässä vai­heessa rajoituk­set päälle, etteivät keskeiset henkilöt lev­itä tau­tia koko verkos­toon­sa. Kun rajoituk­sia höl­lätään ja tau­ti yrit­tää tehdä come­back­ai, se voi sairas­tut­taa aina vain pienen porukan, kun tör­mää jo sairas­ta­neeseen port­in­var­ti­jaan eikä pääse etenemään.

        Eli tar­tut­tavu­us­luku putoaa alle yhden, kun­han riit­tävästi riitävän keskeisiä henkilöitä on tul­lut immuuneik­si. Tuo­han on se lau­maim­mu­ni­teet­tik­si kut­sut­tu jut­tu — jota ei ole kai saavutet­tu juuri missään. 

        Vai miten tämä nyt menee. Siis yksi ihmi­nen voi tar­tut­taa vain pienen joukon ihmisiä, kun­han keskeiset ihmiset ovat pois pelistä. … Joo, jos tar­tut­tavu­us­luku on 0,9 niin yksi ihmi­nen voi tar­tut­taa suo­raan keskimäärin 0,9 ihmistä, sit­ten ne 0,9 ihmistä voi tar­tut­taa keskimäärin 0,81 ihmistä, ja niin edelleen, yhteen­sä muu­ta­ma ihmi­nen, eli pieni joukko ihmisiä.

      7. Jari S: Eli tar­tut­tavu­us­luku putoaa alle yhden, kun­han riit­tävästi riitävän keskeisiä henkilöitä on tul­lut immuuneik­si. Tuo­han on se lau­maim­mu­ni­teet­tik­si kut­sut­tu jut­tu – jota ei ole kai saavutet­tu juuri missään.

        Het­ero­geenises­sa verkos­sa lau­ma­suo­ja saavute­taan aikaisem­min kuin homogeenises­sa verkos­sa. Sama jut­tu taudin tukah­dut­tamisen kanssa: het­ero­geenises­sa verkos­sa se tukah­tuu helpom­min, ts. akti­ivisel­la toimil­la saadaan helpom­min aikaan tilanne, jos­sa virus tukah­tuu, lisäk­si vielä niin että ei tule toista aal­toa. Ei siis myöskään ajaudu­ta rajoitus-löysäys-kierteeseen. 

        en siis edel­lä väitä,että suo­ma­laiset muo­dosta­vat het­ero­geeni­nen verkon, vaan että tuo on het­ero­geeni­nen verkon omi­naisu­us. Mut­ta ihan selvästikään ihmiset eivät muo­dos­ta homogeenisia verkkoa. Kuin­ka het­ero­geeni­nen se sit­ten on?

        Tietenkin lau­ma­suo­ja-ajat­telua kan­nat­ta­va voi argu­men­toi­da, että kos­ka lau­ma­suo­jakin tulee vas­taan aiem­min, ei kan­na­ta tehdä mitään ja pelot 60% sairas­tu­vu­ud­es­ta eivät pidä paikkaansa. Omas­ta (ja Aivelon) mielestä jos rajoi­tus­toimen­piteil­lä saadaan helpom­min tulok­sia, niihin kan­nat­taa tart­tua hanakam­min. Koko THLn ajat­telu alun­perin näyt­ti perus­tu­van siihen, että jos tau­ti tukah­dute­taan, tulee kum­minkin toinen aal­to, joka on vähin­tään yhtä paha kuin ensimmäinen.

      8. Sylt­ty: Het­ero­geenises­sa verkos­sa lau­ma­suo­ja saavute­taan aikaisem­min kuin homogeenises­sa verkos­sa. Sama jut­tu taudin tukah­dut­tamisen kanssa: het­ero­geenises­sa verkos­sa se tukah­tuu helpom­min, ts. akti­ivisel­la toimil­la saadaan helpom­min aikaan tilanne, jos­sa virus tukah­tuu, lisäk­si vielä niin että ei tule toista aal­toa. Ei siis myöskään ajaudu­ta rajoitus-löysäys-kierteeseen. 

        en siis edel­lä väitä,että suo­ma­laiset muo­dosta­vat het­ero­geeni­nen verkon, vaan että tuo on het­ero­geeni­nen verkon omi­naisu­us. Mut­ta ihan selvästikään ihmiset eivät muo­dos­ta homogeenisia verkkoa. Kuin­ka het­ero­geeni­nen se sit­ten on?

        Tietenkin lau­ma­suo­ja-ajat­telua kan­nat­ta­va voi argu­men­toi­da, että kos­ka lau­ma­suo­jakin tulee vas­taan aiem­min, ei kan­na­ta tehdä mitään ja pelot 60% sairas­tu­vu­ud­es­ta eivät pidä paikkaansa. Omas­ta (ja Aivelon) mielestä jos rajoi­tus­toimen­piteil­lä saadaan helpom­min tulok­sia, niihin kan­nat­taa tart­tua hanakam­min. Koko THLn ajat­telu alun­perin näyt­ti perus­tu­van siihen, että jos tau­ti tukah­dute­taan, tulee kum­minkin toinen aal­to, joka on vähin­tään yhtä paha kuin ensimmäinen. 

        Varsi­nais­ten sosi­aal­is­ten verkos­to­jen lisäk­si kaupunki­ti­la syn­nyt­tää oman­laisen­sa muiden ihmis­ten kohtaamisen verkos­ton. On väitet­ty, että per­in­teinen kaupunki­rakenne ja arkkite­htu­uri syn­nyt­tävät enem­män paikko­ja sosi­aaliselle kanssakäymiselle, mitä on uudelleen kaupunkisu­un­nit­telus­sa tavoitel­tu viime vuosi­na — mut­ta virusepi­demi­an tapauk­ses­sa tämä onkin huono asia.

      9. Sylt­ty: Het­ero­geenises­sa verkos­sa lau­ma­suo­ja saavute­taan aikaisem­min kuin homogeenises­sa verkos­sa. Sama jut­tu taudin tukah­dut­tamisen kanssa: het­ero­geenises­sa verkos­sa se tukah­tuu helpom­min, ts. akti­ivisel­la toimil­la saadaan helpom­min aikaan tilanne, jos­sa virus tukah­tuu, lisäk­si vielä niin että ei tule toista aaltoa.

        Voitaisi­inko ajatel­la että het­ero­geenisen verkon super­tar­tut­ta­jat ovat tilantei­ta eivätkä ihmisiä, eli pois­ta­mal­la mas­sakokoon­tu­miset (eri­tyis­es­ti sel­l­aiset jois­sa hengästytään ja/tai käytetään paljon ään­tä ), ja siir­ry­tään koneel­lis­es­ti ilmas­toiduista toimis­toista etätöi­hin, on pahim­mat super­tar­tut­ta­jat pois­tet­tu, ja tar­tun­nat alka­vat hiipua.

        Tämä on kai se mitä käytän­nössä kaikkial­la on tehty, ja kos­ka super­tar­tut­ta­jat on pois­tet­tu, tar­tun­takäyrät ovat muodoil­taan samankaltaisia riip­pumat­ta siitä onko men­ty täy­teen lockdowniin.

        Yhdys­val­to­jen esimerk­ki kyl­lä viit­taisi siihen suun­taan ettei tau­ti ole hiipunut riit­tävästi sinä aikana kun super­tar­tut­ta­jat ovat olleet pois pelistä. Nyt kun rajoituk­sia pure­taan, ja suures­sa osas­sa maa­ta on kesäl­lä niin kuumaa että siir­ry­tään sisätiloi­hin, palaa­vat tar­tun­nat jok­seenkin välit­tömästi, kos­ka ihmiset eivät enää jak­sa väl­tel­lä super­tar­tut­ta­jati­lantei­ta. Euroopas­sa pääsään­töis­es­ti kesäl­lä ollaan enem­män ulkona, eli vas­ta syksyl­lä nähdään mis­sä men­nään toisen aal­lon suhteen.

      10. Yhdys­val­lois­sa tau­ti lev­iää osaval­tiois­sa, jois­sa sitä ei ole ennen juuri olut, kun taas New Yorkissa lev­iämi­nen on käytän­nössä pysähtynyt.

      11. Osmo Soin­in­vaara:
        Yhdys­val­lois­sa tau­ti lev­iää osaval­tiois­sa, jois­sa sitä ei ole ennen juuri olut, kun taas New Yorkissa lev­iämi­nen on käytän­nössä pysähtynyt.

        Osaval­tios­sa jois­sa tau­ti näyt­tää nyt lev­iävän sekä nopeal­la kasvupros­en­til­la että suurel­la volyymil­la on ollut kuitenkin vähin­tään kym­meniä uusia tar­tun­to­ja päivässä miljoon­aa asukas­ta kohden jostain huhtiku­un alus­ta alka­en, mut­ta joku tek­i­jä ja/tai niiden kom­bi­naa­tio on pitänyt epi­demi­an aloillaan.

        Mie­lenki­in­toista on nähdä mitä tapah­tuu seu­raa­van parin viikon aikana: läh­teekö kuolleisu­us näis­sä osaval­tiois­sa jyrkkään nousu­un kuten on käynyt aina ennekin, vai onko kuolleisu­us merkit­tävästi alem­pi, joka voisi viita­ta siihen että pitkäaikainen sairas­tu­miskyn­nyk­sen alit­ta­va virusaltistus kor­reloisi negati­ivis­es­ti taudin vakavu­u­teen sit­ten kun sairas­tu­miskyn­nys lop­ul­ta ylittyy.

      12. Mie­lenki­in­toista on nähdä mitä tapah­tuu seu­raa­van parin viikon aikana: läh­teekö kuolleisu­us näis­sä osaval­tiois­sa jyrkkään nousu­un kuten on käynyt aina ennekin, vai onko kuolleisu­us merkit­tävästi alem­pi, joka voisi viita­ta siihen että pitkäaikainen sairas­tu­miskyn­nyk­sen alit­ta­va virusaltistus kor­reloisi negati­ivis­es­ti taudin vakavu­u­teen sit­ten kun sairas­tu­miskyn­nys lop­ul­ta ylittyy.

        Tois­taisek­si virus on alka­nut lev­itä vil­listi nuorten aikuis­ten kesku­udessa, jot­ka ovat kylk­lästyneet rajoitet­tuun elämään. Se ei sil­loin joh­da kuolleisu­u­teen kuin pitkäl­lä viiveel­lä, jos nuoret alka­vat tar­tut­taa ikään­tyneitä. Hyvä esimerk­ki on Sin­ga­pore. 43600 tar­tun­taa ja 26 kuol­lut­ta. Tau­ti lev­iää siir­to­työläis­ten kesku­udessa. Ne ovat kaik­ki nuoria.

      13. Osmo Soin­in­vaara:
        Yhdys­val­lois­sa tau­ti lev­iää osaval­tiois­sa, jois­sa sitä ei ole ennen juuri olut, kun taas New Yorkissa lev­iämi­nen on käytän­nössä pysähtynyt.

        Onko tässä nyt sit­ten kysymys lau­ma­suo­jas­ta New Yorkin osalta vai rajoi­tusten puut­teesta muiden osaval­tioiden osalta?

      14. Sylt­ty: Het­ero­geenises­sa verkos­sa lau­ma­suo­ja saavute­taan aikaisem­min kuin homogeenises­sa verkos­sa. Sama jut­tu taudin tukah­dut­tamisen kanssa: het­ero­geenises­sa verkos­sa se tukah­tuu helpommin, 

        No minäpä halu­ankin nyt jostain syys­tä sanoa asian aikalail­la päinvastoin:

        Het­ero­geenises­sa verkos­sa lau­ma­suo­jaa läh­estytään nopeam­min kuin homogeenises­sa verkos­sa, kos­ka het­oro­geeni­nen verkko on viruk­selle hyvä. Aikaiset virus-sukupol­vet pää­sevät naut­ti­maan het­ero­geenisen verkon ihanu­ud­es­ta, super­tar­tut­ta­jista, hel­posti tar­tutet­tavista, ynnä muusta. 

        Taudin tukah­dut­tamisen kanssa on niin, että het­ero­geenises­sa verkos­sa se tukah­tuu vaikeammin. 

        Toki sit­ten myöhem­mille virus-sukupolville elämä on rankkaa, kun aiem­mat virus-sukupol­vet ovat tehneet verkos­ta homogeenisen. Tukah­dut­ta­mi­nen on helpom­paa tässä vaiheessa.

        Ehkäpä mainit­se­mani ‘hel­posti tar­tutet­ta­vat’ ovat hyvinkin tärkeitä tässä jutussa?

      15. Jari S: audin tukah­dut­tamisen kanssa on niin, että het­ero­geenises­sa verkos­sa se tukah­tuu vaikeammin

        No se on teo­reet­tis­es­ti perustel­tu ja empi­iris­es­ti todet­tu, että toisin päin. Väität mus­taa valkoiseksi.

        ” Ehkäpä mainit­se­mani ’hel­posti tar­tutet­ta­vat’ ovat hyvinkin tärkeitä tässä jutussa?”

        Niin­hän minä sanoin. Siitähän se ero tukah­du­tuk­ses­sa tulee, kun het­ero­geenises­sa verkos­sa riit­tää kun pois­te­taan keskeiset henkilöt tar­tut­ta­mas­ta (taval­la tai toisella).

    2. Yksi asia, mikä lau­ma­suo­jas­ta puhut­taes­sa usein uno­hde­taan, on se ettei lau­ma­suo­jan kyn­nysar­vo tarkoi­ta että vain se lau­ma­suo­jan saavut­tamisek­si tarvit­ta­va osu­us väestöstä sairas­tuu jos taudin annetaan lev­itä vapaasti, vaan ain­oas­taan että lau­ma­suo­jan saavut­tamisen jäl­keen pop­u­laa­tios­sa esi­in­tyvät sairastapauk­set eivät enää syn­nytä kiihdyt­tävää kasvua. Esimerkik­si jos R0=2,5, tulee vapaan lev­iämisen ske­naar­ios­sa noin 90 pros­ent­tia väestöstä sairas­tu­maan — eli selvästi sen 60 pros­entin lau­ma­suo­jan kyn­nysar­von yli.

      Tämä ilmiö johtuu siitä, että akti­ivis­es­ti sairaiden henkilöi­den, jot­ka siis kykenevät edelleen tar­tut­ta­maan tau­tia, määrä kas­vaa koko ajan suurem­mak­si vapaan lev­iämisen tilanteessa, kunnes saavute­taan lau­ma­suo­jan kyn­nysar­vo. Vas­ta tämän jäl­keen tämä akti­ivis­es­ti sairaiden määrä alkaa vähitellen laskea. Eli sairaiden määrä on hui­pus­saan lau­ma­suo­jan kyn­nysar­von saavut­tamishetkel­lä, mikä Suomen väestössä tuon luokan R0:n arvol­la olisi sato­ja tuhan­sia ihmisiä. Ja vaik­ka lau­ma­suo­jan saavut­tamisen jäl­keen he sairas­tut­ta­vatkin keskimäärin alle yhden toisen henkilön, niin noin val­ta­van sairaiden määrän kohdal­la kestää varsin mon­ta sairas­tu­mis­sukupolvea, ennen kuin uusien sairas­tu­vien määrä tip­puu nol­laan tai edes lähelle sitä.

      Tämän vuok­si edes lau­ma­suo­jaa tavoiteltaes­sa sairau­den lev­iämisen kaut­ta tulisi lau­ma­suo­jan kyn­nysar­voa läh­estyt­täessä ottaa käyt­töön tehokkaat rajoit­tamiskeinot, jot­ta lau­ma­suo­jan ylit­tämisen aikoi­hin akti­ivis­es­ti sairaiden määrä ei olisi kovin suuri, jol­loin sairaus hiipuisi jo pian sen jäl­keen kun lau­ma­suo­jan kyn­nysar­vo on saavutet­tu, eikä vas­ta sit­ten kuin esimerkik­si 90 % väestöstä on jo sairastunut.

      1. Enti­nen vihrei­den äänestäjä:
        Yksi asia, mikä lau­ma­suo­jas­ta puhut­taes­sa usein uno­hde­taan, on se ettei lau­ma­suo­jan kyn­nysar­vo tarkoi­ta että vain se lau­ma­suo­jan saavut­tamisek­si tarvit­ta­va osu­us väestöstä sairas­tuu jos taudin annetaan lev­itä vapaasti, vaan ain­oas­taan että lau­ma­suo­jan saavut­tamisen jäl­keen pop­u­laa­tios­sa esi­in­tyvät sairastapauk­set eivät enää syn­nytä kiihdyt­tävää kasvua. Esimerkik­si jos R0=2,5, tulee vapaan lev­iämisen ske­naar­ios­sa noin 90 pros­ent­tia väestöstä sairas­tu­maan – eli selvästi sen 60 pros­entin lau­ma­suo­jan kyn­nysar­von yli.

        Tämä ilmiö johtuu siitä, että akti­ivis­es­ti sairaiden henkilöi­den, jot­ka siis kykenevät edelleen tar­tut­ta­maan tau­tia, määrä kas­vaa koko ajan suurem­mak­si vapaan lev­iämisen tilanteessa, kunnes saavute­taan lau­ma­suo­jan kyn­nysar­vo. Vas­ta tämän jäl­keen tämä akti­ivis­es­ti sairaiden määrä alkaa vähitellen laskea. Eli sairaiden määrä on hui­pus­saan lau­ma­suo­jan kyn­nysar­von saavut­tamishetkel­lä, mikä Suomen väestössä tuon luokan R0:n arvol­la olisi sato­ja tuhan­sia ihmisiä. Ja vaik­ka lau­ma­suo­jan saavut­tamisen jäl­keen he sairas­tut­ta­vatkin keskimäärin alle yhden toisen henkilön, niin noin val­ta­van sairaiden määrän kohdal­la kestää varsin mon­ta sairas­tu­mis­sukupolvea, ennen kuin uusien sairas­tu­vien määrä tip­puu nol­laan tai edes lähelle sitä.

        Tämän vuok­si edes lau­ma­suo­jaa tavoiteltaes­sa sairau­den lev­iämisen kaut­ta tulisi lau­ma­suo­jan kyn­nysar­voa läh­estyt­täessä ottaa käyt­töön tehokkaat rajoit­tamiskeinot, jot­ta lau­ma­suo­jan ylit­tämisen aikoi­hin akti­ivis­es­ti sairaiden määrä ei olisi kovin suuri, jol­loin sairaus hiipuisi jo pian sen jäl­keen kun lau­ma­suo­jan kyn­nysar­vo on saavutet­tu, eikä vas­ta sit­ten kuin esimerkik­si 90 % väestöstä on jo sairastunut.

        Koron­avirus ei näytä käyt­täy­tyvän tuol­la taval­la (kuvaile­masi vas­taa Imper­ian Col­le­gen 10x esti­maat­tia) , vaan Gom­pertz-käyrän tavoin. 

        Täl­löin ei puhuta lau­ma­suo­jas­ta, vaan koron­akuolleisu­u­den lisään­tymisen vaimen­e­mis­es­ta sel­l­aise­naan melko varhaises­sa vai­heessa, ilman pääsyä lau­ma­suo­jaan. Syytä ei vielä tiede­tä, mut­ta niin se vaan näyt­tää käyttäytyvän.

        Ruotsin ulkop­uolel­la media kohisee Ruot­si-vihaansa, huutele­mal­la nuorten val­tavas­ta tar­tun­tamäärästä. Mitäpä sit­ten ? Nuo­ril­la kyse on lähin­nä vain numeroista, ei sairaud­es­ta, kos­ka on sen ver­ran vah­vaa näyt­töä miljoon­ista tapauk­sista, että alle 25-vuo­ti­aat altistuneet eivät saa sairau­den vakavaa muo­toa hel­posti, ja jos har­voin saisi­vatkin, selviävät teho­hoi­dos­ta hyvin.

        Jonkun pitää uskaltaa nos­taa pää kel­larikuopas­ta ja kat­soa maail­maa: taivas ei pudon­nutkaan niskaam­mme. Suomes­sa kuolee tänäkin vuon­na 10 alle 25-vuo­ti­as­ta hukku­mal­la. Kymme­nen enem­män kuin tähän men­nessä on kuol­lut alle 25-vuo­ti­ai­ta koronavirukseen.

      2. Koron­ap­sykoosi: Koron­avirus ei näytä käyt­täy­tyvän tuol­la taval­la (kuvaile­masi vas­taa Imper­ian Col­le­gen 10x esti­maat­tia) , vaan Gom­pertz-käyrän tavoin.

        Täl­löin ei puhuta lau­ma­suo­jas­ta, vaan koron­akuolleisu­u­den lisään­tymisen vaimen­e­mis­es­ta sel­l­aise­naan melko varhaises­sa vai­heessa, ilman pääsyä lau­ma­suo­jaan. Syytä ei vielä tiede­tä, mut­ta niin se vaan näyt­tää käyttäytyvän.

        Ensim­mäi­nen seli­tys tälle on tietenkin, että sairaut­ta on opit­tu hoita­maan. Tuskin kuitenkaan selit­tää ilmiötä kokonaan.

        Toinen seli­tys voisi olla viruk­sen sairas­tut­tavu­u­den ja tap­pavu­u­den heiken­tymi­nen. Useim­mis­sa kehit­tyneis­sä mais­sa viruk­sen sairas­tut­ta­mat on poimit­tu sairaaloi­hin tai eris­tet­ty koti­hoitoon, jol­loin he eivät kovin monia ehdi tar­tut­taa. Sen sijaan oireet­tomat ja vähäoireiset ovat pystyneet virus­ta levit­tämään. “Pahoille” viruk­sille on tul­lut stop­pi, lievem­mät kan­nat ovat jatka­neet lev­iämistään. Tiedän, että tämä seli­tys on sekä tieteel­lis­es­ti että hallinnol­lis­es­ti kielletty . 

        Kol­mas seli­tys ilmiölle voisi olla se, että väestössä on merkit­tävä määrä ihmisiä, jot­ka ovat erinäi­sistä syistä immuune­ja taudin vakav­ille muodoille.

        Menos­sa on nyt sen luokan ihmiskoe esim. Amerikois­sa, että lisää selvyyt­tä ja seli­tyk­siä saadaan muu­ta­mas­sa viikossa.

      3. Tapio: Ensim­mäi­nen seli­tys tälle on tietenkin, että sairaut­ta on opit­tu hoita­maan. Tuskin kuitenkaan selit­tää ilmiötä kokonaan.

        Toinen seli­tys voisi olla viruk­sen sairas­tut­tavu­u­den ja tap­pavu­u­den heiken­tymi­nen. Useim­mis­sa kehit­tyneis­sä mais­sa viruk­sen sairas­tut­ta­mat on poimit­tu sairaaloi­hin tai eris­tet­ty koti­hoitoon, jol­loin he eivät kovin monia ehdi tar­tut­taa. Sen sijaan oireet­tomat ja vähäoireiset ovat pystyneet virus­ta levit­tämään. ”Pahoille” viruk­sille on tul­lut stoppi,lievemmät kan­nat ovat jatka­neet lev­iämistään. Tiedän, että tämä seli­tys on sekä tieteel­lis­es­ti että hallinnol­lis­es­ti kielletty . 

        Kol­mas seli­tys ilmiölle voisi olla se, että väestössä on merkit­tävä määrä ihmisiä, jot­ka ovat erinäi­sistä syistä immuune­ja taudin vakav­ille muodoille.

        Menos­sa on nyt sen luokan ihmiskoe esim. Amerikois­sa, että lisää selvyyt­tä ja seli­tyk­siä saadaan muu­ta­mas­sa viikossa.

        Amerikois­sa muu­ta­mat osaval­tiot, kuten New Jer­sey ja New Yorkin kaupun­ki ovat kuolleisu­udessa ongel­maosaval­tioi­ta. Se lie­nee osak­si johtunut lievem­pi­oireis­ten koron­apoti­laiden kul­jet­telus­ta hoivakotei­hin ja takaisin. Osaval­tioiden kuvernöörit ovat myön­täneet tämän olleen ehkä huono idea, kos­ka hoivakodeis­sa ei aluk­si ollut tarpeek­si suo­javä­lineitä. Vaalien läheisyys myös aiheut­taa melkoisen poli­ti­soitunut­ta tulosten puoleen ja toiseen liioittelua. 

        Yhtä kaik­ki epi­demi­an kuolleisu­us on elin­ta­so­mais­sa vah­vasti laitok­si­in keskit­tyvä, mm. Nor­jas­sa 65% koronauhreista oli hoivakotikuolemia. Ruot­sis­sa 77,2% keskimäärin noin 6i-vuo­ti­aista koro­nan saaneista teho-osas­to­hoitoon joutuneista oli valmi­ik­si vakavasti sairai­ta, heil­lä oli ole­mas­sa sydän­tau­ti, dia­betes, keuhko­sairaus ja 

        Epi­demi­an tait­tumi­nen nimeno­maan teho-osas­to­hoidon ja vakavien tapauk­sien vähen­e­misenä kuvas­ta­nee hoivako­tien käytän­tö­jen terästäy­tyneen, oikeas­t­aan nuoren väestön sairas­tavu­us ja vakavien muo­to­jen määrä ei perustele nyky­istä käsi­tys­tä sairaud­es­ta, eihän meil­lä antibiootire­sistent­ti sairaalain­fek­tiokaan ole koko yhteiskun­taa sulke­va epi­demia, vaik­ka tap­paakin paljon ihmisiä ympäri maailman.

        Ruotsin akti­ivis­ten tapausten määrän vah­van nousun alku neljä viikkoa sit­ten ei vieläkään ole aiheut­tanut suur­ta nousua teho-osas­to­hoidon tarpeessa:

        Täl­lä het­kel­lä Ruot­sis­sa viikoit­tain on tul­lut uusia akti­ivisia tapauk­sia 6000–8000, kutenkin alle 200 on teho­hoi­dos­sa (146) . Keskimääräi­nen aika diag­noosista teho­hoitoon on 11 vuorokaut­ta. Eli teho­hoitoa tarvit­se­vien suhde nor­maal­isti paran­tu­vi­in on muut­tunut paljon pienem­mäk­si, eikä edes jatku­va tapauk­sien ker­tymi­nen ole suhdet­ta muut­tanut. Tämä ilmiö puhuu sitä vas­taan, että osa­taan hoitaa parem­min, ennem­min tarkoit­taa sitä, ettei hoita­mista ole enää niin suurel­la osal­la poti­laista kuin pari kuukaut­ta sitten.

        Eli perussyy (nro 3) saat­taa löy­tyä tuoreesta Karoli­inisen Insti­tuutin alus­tavas­ta tutkimuk­ses­ta, jos­sa epäil­lään väestön vas­ta-aine­tu­losten alhaisu­u­den ole­van vain osa totu­ut­ta; vas­tus­tuskykyä on havait­tu syn­tyneen myös ns. T‑solujen avulla.

        https://news.ki.se/immunity-to-covid-19-is-probably-higher-than-tests-have-shown

      4. Koron­ap­sykoosi: Ruotsin akti­ivis­ten tapausten määrän vah­van nousun alku neljä viikkoa sit­ten ei vieläkään ole aiheut­tanut suur­ta nousua teho-osas­to­hoidon tarpeessa:

        Kan­nat­taa huo­ma­ta että viikol­la 16 Ruot­sis­sa tes­tat­ti­in 20233 henkilöä, ja viikol­la 26 jo 74076 henkilöä eli tes­tausvolyymit ovat kymme­nessä viikos­sa läh­es nelink­er­tais­tuneet. Viralli­nen seli­tys että akti­ivis­ten tapausten määrän kasvu liit­tyy tes­tauk­sen lisään­tymiseen on varsin uskot­ta­va. Suh­teel­lis­es­ti ylivoimais­es­ti eniten toki on tes­tat­tu Nor­rbot­tenis­sa kos­ka se on akti­ivisin epi­demia-alue, mut­ta absolu­ut­tis­es­ti vain 10% kokonaistestivolyymista.

      5. Koron­ap­sykoosi: Jonkun pitää uskaltaa nos­taa pää kel­larikuopas­ta ja kat­soa maail­maa: taivas ei pudon­nutkaan niskaam­mme. Suomes­sa kuolee tänäkin vuon­na 10 alle 25-vuo­ti­as­ta hukku­mal­la. Kymme­nen enem­män kuin tähän men­nessä on kuol­lut alle 25-vuo­ti­ai­ta koronavirukseen.

        Kuolleisu­u­den osalta juuri noin, mut­ta asi­aa pitäisi kat­soa laa­jem­min: Osalle jopa alle 40-vuo­ti­aista sairaus on aiheut­tanut merkit­täviä pitkäkestoisia ongelmia. Näitä tilas­to­ja en ole mis­sään tois­taisek­si näh­nyt. Omas­sa tut­tava­pi­iris­säni ruot­salainen, todel­la hyväkun­toinen kolmikymp­pinen mies oli viruk­sen takia huhtiku­us­sa sairaalas­sa kolme viikkoa eikä ole vieläkään työkykyinen.

      6. Tapio: Kuolleisu­u­den osalta juuri noin, mut­ta asi­aa pitäisi kat­soa laa­jem­min: Osalle jopa alle 40-vuo­ti­aista sairaus on aiheut­tanut merkit­täviä pitkäkestoisia ongelmia. Näitä tilas­to­ja en ole mis­sään tois­taisek­si näh­nyt. Omas­sa tut­tava­pi­iris­säni ruot­salainen, todel­la hyväkun­toinen kolmikymp­pinen mies oli viruk­sen takia huhtiku­us­sa sairaalas­sa kolme viikkoa eikä ole vieläkääntyökykyinen.

        Näitä nuorten ja vahvo­jen vakavia sairas­tu­misia tapah­tuu etenkin influ­enssas­sa. Myös aikuis­ten vesirokko on vaka­va, jää lopuk­si elämäk­si elim­istöön ja voi aiheut­taa yleisaivoinfektion.

        Nyt onkin voitu havai­ta koro­na­nar­rati­ivin uudek­si strate­giak­si korostaa läh­es kaikkien kroon­is­ten tau­tien ja jälkioirei­den samanaikaisu­u­den ole­van osoi­tus koron­ain­fek­tion syy-seu­raus­suh­teesta läh­es kaikki­in harv­inaisi­in oireyhtymiin. 

        Sil­loin kun influ­enssaepi­demi­at oikeasti kaa­toi­vat kansaa vuo­teeseen, ei kol­men viikon sairas­t­a­mi­nen ollut mitenkään harv­inaista, yleis­es­ti kui­va yskä alkoi helpot­taa vas­ta kah­den viikon kulut­tua. Oma isäni sairasti vakavasti honkongi­laisen, ja oli meikäläiselle sil­loiselle pikku­lapselle pelot­ta­va koke­mus: tur­valli­nen ja kaikkivoipa ja kuolema­ton van­hempi oli vuo­teen omana todel­la sairaana, ja pahim­pana aikana äidin kasvois­sa näkyvä huoli ahdisti vielä enem­män. Samal­la per­heenäidin piti yksin hoitaa pien­ti­lan kar­ja ja askareet. 

        On muis­tet­ta­va, että teho­hoito ja pitkä vuodele­po vam­maut­taa sel­l­aise­naan, olkoon syy mikä tahansa. Useis­sa virus­in­fek­tiois­sa on eri­laisia oirey­htymiä havait­tavis­sa, ja mon­et medi­as­sa rum­mute­tut Covid-19:n liite­tyt oirey­htymät, kuten aivo­hal­vauk­set, Kawasakin tau­ti, Guillain–Barré oirey­htymä, eivät ole uusi asia, vaan liit­tyvät jokavuo­tisi­in infek­tioi­hin, ja niitä on väestössä aina jonkin ver­ran, niistä ei kuitenkaan puhuta yleis­vaar­al­lisu­u­den perus­teena, kos­ka niistä ei päästä eroon, sato­jen eri­lais­ten ihmiskun­nas­sa kiertävien virusten takia, ja spon­taanien tau­ti­ta­pauk­sien takia. 

        Yksit­täis­es­tä yleistämi­nen on vähem­män todis­tusvoimainen kuin suures­ta joukos­ta yleistäminen.

      7. Koron­ap­sykoosi: Yksit­täis­es­tä yleistämi­nen on vähem­män todis­tusvoimainen kuin suures­ta joukos­ta yleistäminen.

        Tot­ta, tarvit­taisi­in tilas­tol­lisia ver­tailu­ja. Luulisi, että suun­taa antavia tulok­sia saataisi­in esim. ver­taile­mal­la sairaus­päivära­hakausien määrää ja pitu­ut­ta eri influenssakausina.

  39. Ker­tooko intu­itiosi, että tau­tia ei kan­na­ta tukah­dut­taa jos se on vaikeaa (alku­peräi­nen posi­tiosi), mut­ta ei myöskään sil­loin, kun se on help­poa? Mil­loin sitten?

    Ehti­ihän niistä port­in­var­ti­joi­ta yleen­sä aina osa sairas­tua, kos­ka rajoituk­set tule­vat kum­minkin myöhässä. Point­ti: mitä helpom­min tau­ti tukah­tuu, sitä kan­nat­tavam­paa on sen akti­ivi­nen tukah­du­tus, eikö?

    Ja Jos viruk­sen voi tukah­dut­taa, mik­si sitä ei tehtäisi? Ruotsin (ja THLn sekä hal­li­tuk­sen alku­peräi­nen lin­ja) perus­tui siihen, että tukah­du­tus on mah­do­ton­ta, kos­ka se on niin vaikeata.

    1. Sylt­ty:
      Ker­tooko intu­itiosi, että tau­tia ei kan­na­ta tukah­dut­taa jos se on vaikeaa (alku­peräi­nen posi­tiosi), mut­ta ei myöskään sil­loin, kun se on help­poa? Mil­loin sitten?

      Ehti­ihän niistä port­in­var­ti­joi­ta yleen­sä aina osa sairas­tua, kos­ka rajoituk­set tule­vat kum­minkin myöhässä. Point­ti: mitä helpom­min tau­ti tukah­tuu, sitä kan­nat­tavam­paa on sen akti­ivi­nen tukah­du­tus, eikö?

      Ja Jos viruk­sen voi tukah­dut­taa, mik­si sitä ei tehtäisi? Ruotsin (ja THLn sekä hal­li­tuk­sen alku­peräi­nen lin­ja) perus­tui siihen, että tukah­du­tus on mah­do­ton­ta, kos­ka se on niin vaikeata.

      Tämä blo­gi vain halu­aa räjäyt­tää talouden sen itsen­sä pelas­tamisek­si. Näin­hän sitä niin Huu­u­u­u­ur­jan pätevästi perustelti­in, että taudin tukah­dut­ta­mi­nen tuhoaa talouden. Nyt näyt­tää ole­van paljon todis­tei­ta, että talous tuhoutuu sitä pahem­min mitä kovem­min sitä koite­taan pelas­taa ole­mal­la tekemät­tä mitään.

      Sit­ten jos miet­tii, niin onko siinä mitään yllät­tävää, että jos pelas­tamme ihmisiä niin pelas­tamme talouden? Joillekin ihmisille talous — ihmiset ovat vain täysin eri asia, jopa toi­sis­taan riip­pumat­to­mia kun eletään vain oppikir­jo­jen teo­ri­ois­sa, eikä ymmär­retä että teo­ri­oi­ta tehdään todel­lisu­u­den kuvaamisek­si eikä todel­lisu­ut­ta teo­ri­oiden mukaisek­si (ei voi tal­tut­taa kos­ka tämä vain on mahdotonta.)

      Halu­aisin vieläkin nähdä, miten panos-hyö­ty laskel­mat toimi­vat vaik­ka Talvi­so­dan päätök­sen­tekoon, tai vaik­ka maan­puo­lus­tuk­sen päätök­sen­teon kanssa yleis­es­ti. Nämä kaik­ki-las­ke­taan-vain-rahas­sa hörhöt var­maan lask­i­si­vat vain että vapaus ja itsenäisyys on kor­vaam­a­ton­ta, eli 50 000 aikuista miestä voidaan heit­tää kuole­maan, mieluiten vielä sel­l­aiset jot­ka eivät ole lap­sia saa­neet. Ja sit­ten heti seu­raavas­sa lauseessa vaati­si­vat Suomen alis­tamista EU-liit­to­val­ti­olle ja komissiolle.

      Meil­lä on Suomes­sa ja län­si­mais­sa 5. kolon­na, he ovat nämä ihmiset jot­ka tietävät kaiken hin­nan mut­teivät minkään arvoa. Ensin on siir­ret­ty tuotan­to Kiinaan, ja nyt sitä koite­taan tuo­da pois sieltä, ja jotenkin samaan aikaan pelas­taa vielä glob­al­isaa­tio. Toim­inta on juuri niin jakomielistä kuin miltä se näyt­tää. Lisäk­si euroop­palais­ten yri­tys­ten ‘suo­jelem­i­nen’ kiinalais­ten ostoil­ta: Kyl­lä ne myyjät ovat ihan mui­ta euroop­palaisia, samoin tuotan­non Kiinaan siirtäjät. Eli jos veneen keikut­ta­jia pitää etsiä, niin ei tarvitse lähteä Kiinaan asti, ne löy­tyvät paljon lähempää.

    2. Sylt­ty:
      Ja Jos viruk­sen voi tukah­dut­taa, mik­si sitä ei tehtäisi? Ruotsin (ja THLn sekä hal­li­tuk­sen alku­peräi­nen lin­ja) perus­tui siihen, että tukah­du­tus on mah­do­ton­ta, kos­ka se on niin vaikeata.

      Tukah­du­tus olisi helpom­paa, jos kyse olisi vain kansal­lis­es­ta asi­as­ta. Tau­ti lev­iää pitkin maail­maa, ja sik­si myös tukah­du­tusske­naar­ios­sakin se voi lev­itä väestöön niin lentokoneil­la tule­vien ihmis­ten kuin vaikka­pa ulko­mais­ten pakastei­denkin mukana. Moni on ajatel­lut jotenkin siihen tapaan, että tukah­dut­taa ei kan­na­ta yrit­tää paikallis­es­ti, jos se on tuhot­toman kallista, eikä tuo­ta kauhean isoa hyö­tyä, kos­ka paikalli­nen tukah­dut­ta­mi­nen on jos­sain mielessä saman­laista kuin ison met­sä­palon paikallis­ten osien tukah­dut­ta­mi­nen. Se voi toimia paikallis­es­ti, mut­ta niin kauan kuin iso roi­hu lev­iää, se ei muu­ta kovin olen­nais­es­ti vält­tämät­tä vielä isoa kuvaa ja sitä, mitä kokon­ais­tuho­ja aiheutuu.

      1. mietet­tä: tukah­dut­taa ei kan­na­ta yrit­tää paikallis­es­ti, jos se on tuhot­toman kallista,

        Tukah­du­tus on paikallista, jos tuho­taan tau­ti koko maail­mas­ta, niin sil­loin ter­mi on erad­i­ca­tion, suo­ma­laisit­tain juurim­i­nen. Ja varsi­nainen paikalli­nen pois­t­a­mi­nen on elim­i­nar­i­on, elim­i­naa­tio. Kyl­lä vakavia tar­tun­tataute­ja tyyp­il­lis­es­ti pyritään elim­i­noimaan, ei Ruotsin malli ole mikään stan­dar­d­i­vas­taus vaar­al­lisi­in tauteihin.

        Toisek­si, tukah­dut­ta­mi­nen on ensin­näkin halvem­paa mitä etukä­teen arvioiti­in. Kol­man­nek­si, se on se sairaus, mikä mak­saa, ei sen tor­jun­ta. Vaikka­pa lentomatkailu tai matkus­tus ylipäätän­sä ei lop­punut kiel­toi­hin, vaan kyl­lä se oli rom­ah­tanut jo paljon ennen rajoituksia.

        Lisäk­si ruot­salaiset huo­maaa­vat juuri nyt kuin­ka help­poa pienen maan on elää taudin kanssa, kun kaik­ki muut maat ympäril­lä ovat tukah­dut­ta­neet, eivätkä halua sen palaavan.

        Tun­tuu siltä että vaik­ka taudin elim­i­naa­tio pal­jas­tu­isi paljon helpom­mak­si kuin alun­perin ajatelti­in ja influ­enss­apan­demia tor­jun­takeinot (Ruot­si siis) kalli­im­mak­si ja vaikeam­mak­si tiek­si kuin ajatelti­in, niin siitä huoli­mat­ta jotkut näyt­tävät ajat­tel­e­vat että pitäisi antaa men­nä vain. Alun­perin perustelu oli, että autoa ei voi tukah­dut­taa. No se on nyt osoitet­tu täysin vääräk­si, tau­ti in Suomes­sakin elim­i­noitu kaikkial­ta muual­ta pait­si Uudelta­maal­ta ja Ruotsin rajal­ta. Tämän ei pitänyt olla edes mah­dol­lista. Fak­tat ovat muut­tuneet, no entäpä mielipiteet…?

    3. Sylt­ty:
      Ker­tooko intu­itiosi, että tau­tia ei kan­na­ta tukah­dut­taa jos se on vaikeaa (alku­peräi­nen posi­tiosi), mut­ta ei myöskään sil­loin, kun se on help­poa? Mil­loin sitten?

      Ehti­ihän niistä port­in­var­ti­joi­ta yleen­sä aina osa sairas­tua, kos­ka rajoituk­set tule­vat kum­minkin myöhässä. Point­ti: mitä helpom­min tau­ti tukah­tuu, sitä kan­nat­tavam­paa on sen akti­ivi­nen tukah­du­tus, eikö?

      Ja Jos viruk­sen voi tukah­dut­taa, mik­si sitä ei tehtäisi? Ruotsin (ja THLn sekä hal­li­tuk­sen alku­peräi­nen lin­ja) perus­tui siihen, että tukah­du­tus on mah­do­ton­ta, kos­ka se on niin vaikeata.

      Seu­raa­pa Ruotsin Folkhäl­somyn­dighetenin reaali­aikaista Covid-19-seu­ran­taa ***. Alle 39-vuo­ti­ai­ta ei vieläkään ole kuol­lut ain­oatakaan, ja teho­hoi­dos­sakin on ollut noin yksi sadas­ta. 20071 tapaus­ta on jo melkoinen aineis­to sanoa jotakin trendistä.

      Tässä siis on omi­tu­inen hul­lu­us menos­sa: pois­tamme koulut, työ­paikat, kult­tuuri­palve­lut, kaiken, alle 40 ‑vuo­ti­ail­ta, jot­ka oikeas­t­aan eivät olisi minkään muun tun­netun taudin, esimerkik­si kausi-influ­enssan osalta mil­lään taval­la kiin­nos­tavia, kansan­ter­vey­den osalta. Mut­ta koulu­tuk­sen, ammat­ti­taidon han­k­in­nan, per­heen­pe­rus­tamisen ja yhteiskun­nan jatku­vu­u­den osalta melkoinen avainryhmä.

      Van­hus­ten, yli 85 ‑vuo­ti­aiden osalta tilanne on vaka­va: Covid-19-kuolleisu­us on Ruot­sis­sa ollut jopa yli kol­ma­sosan. Nor­maal­isti kyseisen ikäryh­män kuolleisu­us vuodessa olisi vain noin 15%. Tietenkään emme tiedä, ovatko nämä Covid-19 kuolemat kohdis­tuneet enem­män sairaisi­in ja enem­män heikkoi­hin ikäryh­män­sä edus­ta­ji­in, kuitenkin kyseistä ikäryh­mää Ruot­sis­sa on 1,5%, noin 150000 ihmistä. Heistä siis on Covid-19-tau­ti­in mene­htynyt vas­ta noin 2500, ja taudin saanut alle yksi viidestä­toista. Heitä vält­tämät­tä mene­htyy seu­raa­van puolen vuo­den aikana noin 10000. Covid-19 — kuolemat voivat tul­la tuon luke­man päälle, tai sit­ten olla osa tuo­ta lukemaa.

      Tuo suhde on hyvin olen­nainen asia tässä, ja voi jopa vaikut­taa jälkipelis­sä siihen, miten Covid-19 — tau­tia arvioidaan uudelleen “yleis­vaar­al­lise­na” tar­tun­tatauti­na, ja valmius­lakien ym. dik­tatu­urimääräys­ten perusteena.

      *** https://www.folkhalsomyndigheten.se/smittskydd-beredskap/utbrott/aktuella-utbrott/covid-19/bekraftade-fall-i-sverige/

      1. Luet niitä tolp­pia väärin. Kyl­lä sieltä sen­tään jotakin löy­tyy: 30–39-vuotiaita 14 kap­palet­ta ja 20–29-vuotiaita 8 kpl. Nuoli pitää viedä pylvään päälle, niin tark­ka lukumäärä aukeaa pie­neen ikkunaan.

  40. Luin alku­peräisen postauk­sen vas­ta nyt, enkä jak­sa kahla­ta kaikkia kom­ment­te­ja lävitse.. Hyviä point­te­ja, olen paljolti samaa mieltä kuin Osmo. Kukaan ei tiedä var­maan mitä syksyl­lä ja ennen rokotet­ta tapah­tuu. Eniten luotan kuitenkin THL:ään ja vähiten joi­hinkin julk­isu­ushakuisi­in tutk­i­joi­hin (eläin­ti­eteil­i­jä Aivelo, insinööri Mat­ti Jan­tunen yms). Heil­lä ei useinkaan ole lääketitel­listä taus­taa. THL:kin on muut­tanut jonkin ver­ran kan­taansa, kos­ka virus lev­isi Suomes­sa huo­mat­tavasti odotet­tua hitaam­min. Samoin HUS:n epi­demi­olo­gi Asko Jan­tusen kom­men­tit ovat järke­viä useinkin.

    Suo­ma­lais­ten ylikuolleisu­us Ruot­sis­sa selit­tyy pääosin sil­lä, he ovat 1960–70-luvuilla sinne muut­tanei­ta ja nyt noin 80-vuo­ti­ai­ta. Aikanaan Ruot­si­in muut­ti noin 300000 suo­ma­laista, maal­ta­muut­to suun­tau­tui sil­loin Ruot­si­in ei niinkään Helsinkiin.

    1. Coun­try­boy: . Eniten luotan kuitenkin THL:ään

      Vaik­ka hei­dän arvion­sa menivät ihan päin honkia, kun fik­sau­tu­i­v­at alku­peräisi­in suun­nitelmi­in? Selvästi THLn ajat­telus­sa on paljon iner­ti­aa, joka tulee van­hoista suun­nitelmista ja varautu­mis­es­ta. He ovat käyneet koko ajan edel­listä sotaa, jäh­meyt­tä on aivan liikaa. Kan­nat ovat muut­tuneet, mut­ta liian hitaasti todel­lisu­u­teen näh­den. Saa­pa nähdä ovatko otta­neet opikseen.

    1. Maar­it:
      Tämä T‑soluihin liit­tyvä varsin ison otok­sen tutkimuk­sen preprint saat­taa kiin­nos­taa tek­stin kontekstissa.
      https://www.researchsquare.com/article/rs-35331/v1

      Erit­täin kiin­nos­ta­va ja tänään laa­jalti uuti­soitu alus­ta­va tutkimus. 

      Maal­likon tulk­in­tani tästä on, että jopa 80% ihmi­sistä on immuu­nipuo­lus­tuk­ses­saan T‑soluihin poh­jau­tu­vaa sel­l­aista Sars-CoV-2-viruk­seen tep­sivää vastet­ta, joka ei ole peräisin Cov2-viruk­ses­ta itses­tään vaan aiem­mista virusepi­demioista. Var­maankin ainakin muista koron­aviruk­sista mut­ta mah­dol­lis­es­ti myös muista virustyypeistä. Vaste ei kaikissa tapauk­sis­sa estä sairas­tu­mista, mut­ta näyt­täisi että varsin koval­la pros­en­til­la estää vakav­im­mat muodot, ja nos­taa oireet­to­muu­den toden­näköisyyt­tä. Mekanis­mi lie­nee myös ja nimeno­maan sel­l­ainen, että mitä enem­män T‑solujen sovel­tuvaa vastet­ta, sitä suurem­pi viru­san­nos nenänielu­un tarvit­see kulkeu­tua että oire­i­ta tulisi.

      Jos näi­den olet­ta­musten sekä muun sit­tem­min toteu­tuneen kehi­tysku­lun var­jol­la peilataan Osmon speku­loimia point­te­ja, niin arvelisin seuraavaa:

      Osmo: Super­tar­tut­ta­jat ovat jo sairas­ta­neet eivätkä tar­tu­ta enää.

      Ehkä New Yorkissa ja Lom­bar­dias­sa näin, mut­ta Suomes­sa mis­sään tapauk­ses­sa ei. T‑solu-löy­dös sen sijaan viit­taisi siihen, että super­tar­tut­ta­ju­us voisi olla myös yksilöko­htainen omi­naisu­us eikä niinkään sidot­tu aika + paik­ka + sat­tuma ‑yhdis­telmään. Eli super­tar­tut­ta­ju­us lie­nee kom­bi­naa­tio: henkilön pieni tai olema­ton T‑soluvaste + sopi­va sisäti­la jos­sa henkilö laulaa/huutaa hyvän aikaa mon­en ihmisen lähi­tun­tu­mas­sa + ajanko­h­ta edel­liseen se kaikkein voimakkain lev­i­tyspäivä (oliko noin neljäs?) tar­tun­nan jäl­keen + bonuk­se­na mielel­lään viileä ympäristö.

      OsmoVas­ta-ainetestit anta­vat aivan väärän kuvan taudin lievän muodon sairas­tanei­den määrästä. Eri­tyis­es­ti nuorten sairas­tanei­den määrä on vah­vasti aliarvioitu.

      Ehkä juuri näin, mut­ta tarken­nuk­se­na mielum­min kuin sairas­tanei­den määrä pitäisi käyt­tää viruk­selle altistunei­den määrää.

      Osmo
      Osal­la väestöä, eri­tyis­es­ti taas nuo­ril­la, on immu­ni­teet­tia muiden koron­avirusten vuoksi. 

      Tämä siis saanut merkit­tävää vahvis­tus­ta. Iän myötä T‑soluvaste heikke­nee. Ja hyödyl­listä vastet­ta voi olla siis ker­tynyt muis­takin viruk­sista kuin koronaviruksista.

      Osmo
      Urbaani elämä lisää tar­tun­nan varaa. 

      Urbaani elämä lisää merkit­tävästi epi­demi­an eten­e­misnopeut­ta ja sitä riskiä, että suuri joukko ihmisiä on sairaana yhtä aikaa. Vielä epä­selvää, säästääkö vähäkon­tak­ti­nen elämä vai vain viivästääkö. Toki var­maa on, että täy­delli­nen erakoi­tu­mi­nen pienen­tää tar­tun­tariskin aivan olemattomaksi.

      Osmo
      Tois­taisek­si tun­tem­at­tomat geneet­tiset erot tuot­ta­vat ero­ja maid­en ja aluei­den välille. 

      Tämän rin­nalle on nous­sut mah­dol­lisu­us, että ei-geneet­ti­nen osa T‑soluvasteista voi poike­ta aluei­den välil­lä. Tai toisin sanoen alue Y, jos­sa sat­tuman joh­dos­ta syksyl­lä pyörinyt voimakas van­han koron­aviruk­sen flun­ssaepi­demia voi säästyä draa­mal­ta kehit­tyneen vas­teen takia ilman geneet­tistä eroa alueeseen X joka vält­ti edel­lisen epi­demi­an. Toki geneti­ik­ka voi vaikut­taa myös sekä aikaisem­pi­en epi­demioiden kohtaan­toon että T‑soluvasteiden kehit­tymiseen merkittävästikin.

      Osmo
      Kesäl­lä ei ole vaaraa tar­tun­nas­ta. (Älä kuitenkaan luo­ta tähän!)

      Kesän läm­mön ja UV-säteilyn vaiku­tus lie­nee toiv­ot­tua vähäisem­pi. Ahtaiden sisätilo­jen vält­tämisen help­pous kesäl­lä sen sijaan on merk­it­sevä. Mut­ta johtopäätös on oikea — juuri täl­lä het­kel­lä Suomes­sa tar­tun­taris­ki vierastyöläis­ten asun­toloiden ja Haa­paran­nas­ta nuus… tai siis ostok­sia teke­vien lähipi­irin lisäk­si on todel­la pieni.

      1. Kiitos, tuo­hon suun­taan peilailin minäkin Osmon tek­stin ajatuk­sia luet­tuani tuon alus­ta­van tutkimuk­sen. Tässä ale­taan päästä kom­ment­tien eipäs-juu­pas maaot­teluhen­gen tasol­ta ihan kiin­nos­tavaan uuden tiedon pohdintaan.

      2. mil­tei ajat­telin tänään: Mekanis­mi lie­nee myös ja nimeno­maan sel­l­ainen, että mitä enem­män T‑solujen sovel­tuvaa vastet­ta, sitä suurem­pi viru­san­nos nenänielu­un tarvit­see kulkeu­tua että oire­i­ta tulisi.

        Voisiko­han olla niin, että myös pienet annok­set tätä uut­ta virus­ta herät­televät T‑soluja, mut­ta tähän menee aikaa. Jos iso annos sat­tuu kohdalle liian aikaisin, ihmi­nen sairas­tuu vakavasti. Tämä selit­täisi osaltaan sen, että USA:n osaval­tiois­sa koron­akuolleisu­us kor­reloi selkeästi niiden väestöti­hey­den kanssa (log-log-kor­re­laa­tio!). Toines seli­tys asialle tietenkin on, että ihmisen vakavaan sairas­tu­miseen tarvi­taan altistu­mi­nen suurehkolle virus­määrälle esim muu­ta­man tun­nin aikana.

      3. Tapio:
        Tapio sanoo:
        1.7.2020 12:05
        Voisiko­han olla niin, että myös pienet annok­set tätä uut­ta virus­ta herät­televät T‑soluja, mut­ta tähän menee aikaa. Jos iso annos sat­tuu kohdalle liian aikaisin, ihmi­nen sairas­tuu vakavasti. Tämä selit­täisi osaltaan sen, että USA:n osaval­tiois­sa koron­akuolleisu­us kor­reloi selkeästi niiden väestöti­hey­den kanssa (log-log-kor­re­laa­tio!). Toines seli­tys asialle tietenkin on, että ihmisen vakavaan sairas­tu­miseen tarvi­taan altistu­mi­nen suurehkolle virus­määrälle esim muu­ta­man tun­nin aikana.

        Voi hyvin olla, tämän suun­tais­ta­han ajan yli toimi­vaa pros­es­si­a­han Osmo muis­teli wan­hoista immuu­nipuo­lus­tus-lukemis­tois­taan postauk­ses­sa jon­ka otsikko oli “Mon­od opet­ti immuu­nipuo­lus­tus­ta” tai vastaavaa.

        Use­ampi on nyt speku­loin­ut, että virus olisi muun­tunut vaarat­tomam­mak­si kun kuolleisu­us las­kee. Nykyään kun viruk­sen RNA-geno­mi on het­kessä selvitet­ty ja viruk­sen sukupu­u­ta muun­nok­sis­sa seu­rataan, joku (kuten Olli Vapalahti) osaisi var­masti kom­men­toi­da minkälaisia vari­ant­te­ja on nyt liik­keel­lä ja tiede­täänkö vari­ant­tien eroista faktoja.

        Tätä odotel­lessa itse aprikoisin, että on myös mah­dol­lista että virus on vaar­al­lisu­udessaan ennal­laan mut­ta kuolleisu­us las­kee sik­si, että ensim­mäisenä kuolleis­sa on suuri osa niitä van­huk­sia, joille riit­ti suh­teessa pienin viru­san­nos. Eli pop­u­laa­tio­ta­sol­la alt­ti­impi­en kuoltua viruk­sen on muut­tumat­tomanakin koko ajan vaikeampi saa­da uusia kuole­man­ta­pauk­sia aikaan — heikoimpi­en poistues­sa henki­in­jääneis­sä on koko ajan suurem­pi osu­us isom­paa ja isom­paa virusaltistus­ta kestävää yksilöä. 

        Lisäk­si hoitoti­etämys (vereno­hen­nus­lääk­keet, antivi­raalit ja hen­gi­tysavus­teet) on paran­tunut, jol­la on mitä ilmeisim­min nimen omaan kuolleisu­u­teen suurehko merkitys.

  41. Tilas­toista kan­nat­taisi tutkia myös tämän lock-down’in (odot­ta­mat­to­mia) sivu­vaiku­tuk­sia. Onhan tilanne erään­lainen lab­o­ra­to­riokoe, jos­sa monia toim­into­ja äkil­lis­es­ti sul­je­taan. Seu­rauk­set ja syy-yhtey­det voivat olla arvaamattomia.

    Ital­ialainen tohtori Antoni­et­ta M. Gat­ti ker­too, että sulun aikana ei tapah­tunut yhtään kätkytkuole­maa mut­ta imeväisikäis­ten roko­tusten alet­tua on jo ollut kolme tapausta.

    1. Ilman pien­hiukkas­ten ja kätkytkuolemien välil­lä on vah­va yhteys. Lock­down vähen­si pien­hiukka­sia, joten kätkytkuolemat lop­pui­v­at. Kun liikenne taas lisään­tyi, kätkytkuole­man ris­ki kasvoi.

      1. AM: Kun liikenne taas lisääntyi 

        Tuo on hyvä huomio.

        Olinkin kah­den vai­heil­la kir­joit­taa, että jos tutkii noi­ta karan­teenin odot­ta­mat­to­mia seu­rauk­sia (unin­tend­ed con­se­quences), merkit­tävim­mät tilas­tol­liset löy­döt eivät koske ter­vey­den­hoitoa vaan juuri liiken­net­tä, etenkin lentoli­iken­net­tä, ravin­non­jakoketju­ja (rav­in­toloiden totaal­isulkemiset) ja mui­ta talouden ilmiöitä.

        Toinen sek­tori on sosi­aaliset suh­teet, joukkop­sykolo­gia ja vas­taa­vat ihmiskäyt­täy­tymistä koske­vat ilmiöt.

  42. Viimeaikai­sista tilas­toista pistää silmään, että päivit­täiset tar­tun­tamäärät lisään­tyvät monis­sa eri­tyyp­pi­sis­sä mais­sa esim. USA ja Brasil­ia. Silti molem­mis­sa päivit­täis­ten tau­tikuolemien määrät alka­vat rajoit­tua jollekin tasolle, vaik­ka niidenkin luulisi seu­raa­van tar­tun­tamääriä noin 3 viikon viiveel­lä. Tuskin kokon­aan selit­tyy tes­taamisen lisään­tymisel­lä? Onko­han taud­ista ehkä tulos­sa vähem­män tap­pa­va, kun on opit­tu hoita­maan parem­min, viruk­sen muun­tu­misen tai jonkin muun seikan vuoksi?

    1. Jakke: Silti molem­mis­sa päivit­täis­ten tau­tikuolemien määrät alka­vat rajoit­tua jollekin tasolle, vaik­ka niidenkin luulisi seu­raa­van tar­tun­tamääriä noin 3 viikon viiveellä. 

      Yhdys­val­to­ja ei kan­na­ta tarkastel­la kokon­aisuute­na vaan osaval­tio­ta­sol­la. Päivit­täis­ten tau­ti­ta­pausten kasvu ei ole vielä uusis­sa ongel­ma-osaval­tiois­sa jatkunut riit­tävän pitkään jot­ta siitä voisi tehdä johtopäätök­siä, eri­tyis­es­tikin kun nyt (todet­tu­jen) tar­tun­nan saanei­den medi­aani-ikä on laskenut jon­nekin 35 paikkeille.

      Mut­ta: ainakin minus­ta kuu­lostaisi uskot­taval­ta että vas­tus­tuskyvyn muo­dos­tu­mi­nen viruskuor­man funk­tiona on jatku­va eikä diskreet­ti pros­es­si. Jos R0 on jotain 2,5 luokkaa, ja sairas­tu­mi­nen vaatii suh­teel­lisen pitkäkestoisen altistuk­sen, tarkoit­taa se että osaval­tiois­sa jois­sa epi­demi­an eten­e­m­i­nen on madel­lut pitkään, ja vas­ta nyt läht­enyt kasvu­un on ollut jo kuukau­sia pien­tä, sairas­tu­miskyn­nyk­sen alit­tavaa altistus­ta, ainakin niiden kesku­udessa jot­ka eivät ole täysin eristäytyneet.

      On mie­lenki­in­toista nähdä onko taud­ista tul­lut näi­den kuukausien aikana Yhdys­val­lois­sa vähem­män tap­pa­va, ja jos, mil­laisia seli­tys­mall­e­ja ilmiölle ehdotetaan.

    2. Jakke: päivit­täis­ten tau­tikuolemien määrät alka­vat rajoit­tua jollekin tasolle … Tuskin kokon­aan selit­tyy tes­taamisen lisääntymisellä? 

      Kun tau­tikuolemat alkoi­vat vähetä, lehdis­tö siir­si huomion polt­topis­teen kuollei­den määrästä “tapausten määrään”. Enää ei päivit­täin ker­ro­takaan kuolin­ta­pauk­sista. Ehkä myön­teiset uutiset eivät myy yhtä hyvin kuin kielteiset?!

      Toisek­seen. Olen lukenut uskot­tavia ker­to­muk­sia, että USA:ssa tutk­i­tan jokainen vas­taan­otolle tule­va koro­nan var­al­ta. Saadaan aikaan paljon teste­jä. Kun tehdään paljon teste­jä, niin testin suures­ta virhe­mar­gin­aal­ista johtuen, saadaan myös paljon posi­ti­ivisia tapauk­sia, false positive.

      Jois­sain tilanteis­sa sit­ten “var­muu­den vuok­si” vaa­di­taan kak­si negati­ivista testi­t­u­losta, mut­ta tästähän seu­raa, että posi­ti­iviset tapauk­set vain lisään­tyvät. Negati­ivisia ei las­ke­ta (ainakaan julk­isu­udessa). Pitäisi ker­toa. Siis vielä ker­ran: kun samalle henkilölle tehdään uusia ja uusia teste­jä, niin ennen pitkää kohdalle osuu väärä posi­ti­ivi­nen tulos, minkä seu­rauk­se­na taas “var­muu­den vuok­si” tehdään lisää teste­jä … ja kierre on valmis.

      Jot­ta näistä posi­ti­ivi­sista testi­t­u­lok­sista voisi jotain päätel­lä, pitää tietää myös testien kokon­ais­määrä (ei pelkästään posi­ti­ivis­ten tulosten määrää) ja testin virhe­mar­gin­aali. Sit­ten kun posi­ti­ivis­ten tulosten osu­us kaik­ista testeistä lähen­telee virhe­mar­gin­aalia, voidaan sanoa, että oikei­ta posi­ti­ivisia on hyvin vähän tai ei ollenkaan.

      1. ” pitää tietää myös testien kokon­ais­määrä (ei pelkästään posi­ti­ivis­ten tulosten määrää) ja testin virhemarginaali. ”

        Tex­a­s­is­sa viimeisen kah­den viikon aikana päivit­täiset kuolemat ovat kas­va­neet 50%, päivit­täiset testit kuukaudessa tuplaan­tuneet (välil­lä kesäku­un 1.-heinäkuun 1.) ja posi­ti­iviset tulok­set samas­sa ajas­sa viisinkertaistuneet. 

        Yhdys­val­lois­sa Ari­zonas­sa tes­ta­tu­ista posi­ti­ivisia on jo n. 26% ja Flori­das­sa n. 18%, mikä ker­too siitä että tau­ti on alueil­la oikeasti läht­enyt täysin lapas­es­ta. Tes­timäärät ovat näil­lä alueil­la pysyneet vakioina tai kas­va­neet ja samaan aikaan posi­ti­ivis­ten tulos räjähtänyt käsi­in, niin kyl­lä se ker­too taudin vauhdikkaas­ta leviämisestä. 

        Sairaalat alka­vatkin ole­maan jo täyn­nä, siel­lä toteu­tuu Tex­a­s­is­sa ja Ari­zonas­sa nyt taas ihan sama mitä kävi New Yorkissa ja Milanossa.

        Ari­zo­nan (7M asukas­ta) tilanne yhdessä twitissä:
        https://twitter.com/COVID19Tracking/status/1278811386814984192

        Texas (30M asukasta):
        https://twitter.com/COVID19Tracking/status/1278811892614455296

        Sum­ma sum­marum: epi­demia on karan­nut Tex­a­s­is­sa, Flori­das­sa ja Ari­zonas­sa hallinnas­ta ja Kali­for­nia seu­raa perässä.

  43. Olen tässä jankut­tanut, että USA:n osaval­tiois­sa koron­akuolleisu­us on sitä suurem­pi, mitä suurem­pi on niiden asukasti­heys, sil­lä se on mielestäni eräs oleelli­nen tieto taudin käyt­täy­tymisen ymmärtämiseksi.

    Tein pienen sormi­har­joituk­sen, löy­tyykö sama kor­re­laa­tio EU15-maid­en + Sveit­si, Nor­ja, Islanti luvuista (Wikipedia, Worl­dome­ter). Ei löy­tynyt, mut­ta löy­tyi kak­si maaryh­mää, jois­sa kor­re­laa­tio on saman suun­tainen, mut­ta tasot eroa­vat noin 400 kuole­mal­la per miljoona ihmistä. Korkean kuolleisu­u­den mai­hin kuu­lu­vat BE,UK,IT,SP,FR,IRL,SE, mata­lan kuolleisu­u­den mai­hin NL, CH, LX, GE, DK, AU, NO, FI, IS, GR. Edel­lisen ryh­män m (regres­sion­vi­ivan kul­mak­er­roin) oli 1.1 ja RSQ 0.69, jälkim­mäisen m oli 0.77 ja RSQ 0,83.

    No, aina­han saa mieleisen­sä tulok­sen, kun jakaa raaka­datan onnistuneesti 🙂

  44. Tämä lie­nee ihan kiinnostava:

    Won­der­ing what else is hap­pen­ing at SFI?

    You can tune in to week­ly Wednes­day sem­i­nars, avail­able on our YouTube Chan­nel and Face­book Page.

    This Week: Effect of Uni­ver­sal TB Vac­ci­na­tion and Oth­er Pol­i­cy-Rel­e­vant Fac­tors on the Prob­a­bil­i­ty of Patient Death from COVID-19

    Amos Golan, Amer­i­can Uni­ver­si­ty; SFI

    Wednes­day, July 1, 2020 @ 12:15 p.m. (US Moun­tain Time)

    Abstract: The pos­si­bil­i­ty of reoc­cur­ring waves of the nov­el coro­n­avirus that trig­gered the 2020 pan­dem­ic makes it crit­i­cal to iden­ti­fy under­ly­ing pol­i­cy-rel­e­vant fac­tors that could be lever­aged to decrease future COVID-19 death rates. We exam­ined vari­a­tion in a num­ber of under­ly­ing, pol­i­cy-rel­e­vant, coun­try-lev­el fac­tors and COVID-19 death rates across coun­tries. We found three such fac­tors that sig­nif­i­cant­ly impact the sur­vival prob­a­bil­i­ty of patients infect­ed with COVID-19. In order of impact, these are uni­ver­sal TB (BCG) vac­ci­na­tion, air pol­lu­tion deaths and a health-relat­ed expen­di­ture. We quan­ti­fy each prob­a­bil­i­ty change by age and sex. To deal with small sam­ple size and high cor­re­la­tions, we use an infor­ma­tion-the­o­ret­ic infer­en­tial method that also allows us to intro­duce pri­ors con­struct­ed from inde­pen­dent SARS data.

    Key Words: BCG vac­cine, coro­n­avirus, COVID-19, health expen­di­ture, infer­ence, infor­ma­tion the­o­ry, pol­i­cy pol­lu­tion level

    1. ksee: Effect of Uni­ver­sal TB Vaccination

      Lisäyk­senä aiem­paan kom­ment­ti­in tubirokot­teen tehostavas­ta vaiku­tuk­ses­ta immuu­ni­jär­jestelmään: yksi syy saat­taa olla myös se, että rokote antaisi henkilön immuu­ni­jär­jestelmälle aiem­min puut­tuvan mut­ta immuu­nikali­braa­tion kannal­ta erit­täin tarpeel­lisen esimerkin mykobak­teerista. Täl­lainen har­mi­ton altistus olisi ollut läh­es var­ma likaisia juuria jyr­siväl­lä esi-ihmisel­lä, mut­ta nyky­olois­sa moni saisi sen rokot­teesta. Tämän teo­ri­an mukaan rokot­teen immu­ni­teet­tia yleis­te­hosta­va vaiku­tus olisi toden­näköis­es­ti vain myönteinen.

  45. Tulee huolestut­tavia uutisia maail­mal­ta. Nature lehdessä on julk­istet­tu tutkimus, joka osit­taa, että sairas­tu­misel­la saadut vas­ta-aineet vähen­tyvät voimakkaasti kah­den-kol­men kuukau­den jäl­keen tartunnasta.

    https://www.nature.com/articles/s41591-020‑0965‑6

    Jos tämä on tot­ta, se tarkoit­taa luul­tavasti, että sairas­ta­mal­la tau­tia ei saa­da kuin tilapäi­nen suo­ja. Luin jostakin (en muista mis­tä), että on tul­lut raport­te­ja että jo korona sairas­tuneet ihmiset ovat sairas­tuneet uudestaan.

    Jos sairas­tu­mal­la saadut vas­ta-aineet ei anna hyvää suo­jaa, tule­vatko rokot­teel­la saadut toim­i­maan yhtään paremmin?

    Minkälaises­sa maail­mas­sa tulisimme elämään, jos ei saa­da suo­ja sairas­ta­mal­la tai rokot­teil­la? En ole niin pes­simisti­nen että väit­täisi että näin tulisi käymään, mut­ta asia kan­nat­taa pohtia..

    1. Mikael:
      Tulee huolestut­tavia uutisia maail­mal­ta. Nature lehdessä on julk­istet­tu tutkimus, joka osit­taa, että sairas­tu­misel­la saadut vas­ta-aineet vähen­tyvät voimakkaasti kah­den-kol­men kuukau­den jäl­keen tartunnasta.

      https://www.nature.com/articles/s41591-020‑0965‑6

      Jos tämä on tot­ta, se tarkoit­taa luul­tavasti, että sairas­ta­mal­la tau­tia ei saa­da kuin tilapäi­nen suo­ja. Luin jostakin (en muista mis­tä), että on tul­lut raport­te­ja että jo korona sairas­tuneet ihmiset ovat sairas­tuneet uudestaan.

      Jos sairas­tu­mal­la saadut vas­ta-aineet ei anna hyvää suo­jaa, tule­vatko rokot­teel­la saadut toim­i­maan yhtään paremmin?

      Minkälaises­sa maail­mas­sa tulisimme elämään, jos ei saa­da suo­ja sairas­ta­mal­la tai rokot­teil­la? En ole niin pes­simisti­nen että väit­täisi että näin tulisi käymään, mut­ta asia kan­nat­taa pohtia..

      Olem­meko päästäneet pahan irti. Ihmiskun­nan ja virusten välisessä tais­telus­sa ihmisen aseet ovat eristäy­tymi­nen ja tiede. Viruk­sen super­omi­naisu­us on tart­tuvu­us ennen oire­i­ta ja myös run­sas muta­toi­tu­mi­nen. Niin­pä tap­pa­vatkin muta­tiot lev­iävät run­saasti ennen kuin poti­las kuolee. Saat­taa olla niin, että virus tart­tuu ensin nenän solui­hin ja lisään­tyy oireet­tomast ja lev­iää sit­ten keuhkoi­hin tekemään tuhoa.
      Paras keino olisi ihmisen kannal­ta eristäy­tyä, eristäy­tyä ja eristäy­tyä. Kaik­ki keinot tarvi­taan, ei kok­ouk­sia, ei matkusetelua, suo­javä­li­neen käyt­töön. Rokot­tei­ta kyl­lä syn­tyy, mut­ta pär­jätäänkö muta­toi­tu­misen kanssa. Voisi yrit­tää simu­loi­da, mut­ta pitäisi olla supertietokone.
      Tais­telua käyvä tiedemiehet ja viruk­set, valitet­tavasti virusten määrä on kas­vanut hillittömästi.
      Tulee Fer­min Paradok­si mieleen.

  46. CDC:n sivuil­la ker­ro­taan että USA:n kymme­nessä osaval­tios­sa kuollei­den määrä tulee lisään­tymään seu­raa­van 3 viikon kulues­sa, ja lopuis­sa tapah­tuu laskua. Tämä siis siitä huoli­mat­ta, että kymme­nen päivän ajan on nähty kaikkien aiko­jen tar­tun­tahuip­pu, ja sairaala­jak­so­jen ja kuollei­den määrän lisään­tymi­nen pitäi­sivät jo näkyä tässä 3 viikkoa tästä eteen­päin olevas­sa jaksossa. 

    Ennustei­ta on kym­menit­täin, ja seu­raaviksi kolmek­si viikok­si povataan korona- kuollei­ta 8000–28000 välille. Ilman pan­demi­aakin USA:ssa kuolee 165000 ihmistä rapi­at 3 viikos­sa, joten siir­tyykö tässä muista “kuole­man­sy­istä” osa covid.-lohkoon? 28000 ennuste on kaik­ista 25 viral­lis­es­ta yliopis­to­jen tms ennus­teesta aivan ylivoimais­es­ti suurin. Val­tavir­ta osuu tuo­hon 15000–18000 välille seu­raavien kol­men viikon aikana.Täten Amerikkalais­ten tulee ennen kaikkea olla edelleen enem­män huolis­saan sydän- ja verisuoni­taudeista, sekä syövistä ja muista majori­teet­tikuolin­sy­istä. Olen myös ymmärtänyt, että 1957 ja aiem­min syn­tyneil­lä Amerikkalaisil­la ei ole kaikil­la MPR-rokotet­ta, jon­ka puut­tumi­nen nos­taa vaka­van taudin ennustet­ta, ja tuon ikäisiä Amerikas­sa kyl­lä piisaa. 

    Edes tuo 28000 eli rajuin ennuste toteutues­saan ei tarkoi­ta sitä että Huhtiku­un kuolin­määriä hätyyteltäisi­in mis­sään nimessä. Ja mikäli taas men­nään lähelle tuo­ta 8000 alara­jaa, niin kuollei­ta tulee vain mur­to-osa Huhtiku­un all-time-high­istä. Nyt on nähty, että rajoi­tusten purku saa aikaan toteu­tunei­den tar­tun­to­jen nousun, kuten jokainen var­masti on osan­nut arva­ta. Tästä johtuen, kun käyrät jälleen saadaan lasku-uralle niin pahin on jo nähty- toisetkin aal­lot ja mah­dol­liset kol­man­net mukaan lukien. 

    USA joutuu vielä het­ken kärvis­telemään covid-pät­sis­sä, mut­ta lop­pu­vuodes­ta talout­ta voidaan ava­ta jo reip­paam­min ja ihmiset saadaan taas töi­hin. Edelleen pidän kiin­ni eilen kir­joit­ta­mas­tani ennus­teesta, että 30.9 tar­tun­tamäärät ovat USA:ssa muka­van alhaiset, ja yhteiskun­nan aukaisem­i­nen on mah­dol­lista läh­es täy­del­lä tehol­la. Nopea epi­demi­an ylipyyhkäisy (ottaen huomioon covid-taudin kuolleisu­u­den vähen­e­m­i­nen, jos tap­pavu­usaste olisi Huhtiku­un Nykin luokkaa en allekir­joit­taisi enää tätä lauset­ta) lie­nee köy­sis­sä ole­valle jenkki­taloudelle jopa hyvä asia, sil­lä USA:n velka­an­tu­misas­teel­la jokainen kuukausi semi-lock­dow­n­ia saisi aikaan maail­man­taloudellekin isoa hallaa.

    1. Koron Nääs: Edes tuo 28000 eli rajuin ennuste toteutues­saan ei tarkoi­ta sitä että Huhtiku­un kuolin­määriä hätyyteltäisi­in mis­sään nimessä. Ja mikäli taas men­nään lähelle tuo­ta 8000 alara­jaa, niin kuollei­ta tulee vain mur­to-osa Huhtiku­un all-time-highistä.

      Varsin matalia ennustei­ta, huomioiden että jo pelkästään Tex­a­s­is­sa ja Flori­das­sa on yhteen­sä yli 50 miljoon­aa asukas­ta. Jos ennus­teet toteu­tu­vat, ja tar­tun­nat ehtivät/ovat ehti­neet jo lev­itä nuorisos­ta muuhun väestöön, on olta­va joku seli­tys sille mik­si taudin tap­pavu­us heiken­tyy ajan funk­tiona. Kiin­toisaa on myös: mik­si tar­tun­nat kas­va­vat juuri nyt niis­sä osaval­tiois­sa jois­sa on päivisin joko kuumaa tai sietämät­tömän kuumaa, ja oleskelu koneel­lis­es­ti viilen­netyis­sä tilois­sa on lisään­tynyt. Onko aerosolien väl­i­tyk­sel­lä tapah­tu­vien tar­tun­to­jen merk­i­tys sit­tenkin aliar­voitu?

      Jos Yhdys­val­lois­sa, kuten on oletet­tavaa, tois­tuu se mikä muual­lakin, 30.9. men­nessä epi­demia on hyvinkin hallinnas­sa paikallisia tau­tiryp­päitä luku­unot­ta­mat­ta, mut­ta vähäoireis­ten tar­tun­to­jen määrä on edelleen kohol­la. Tämä tarkoit­taa että taloudel­lisen tilanteen nor­mal­isoi­tu­mi­nen edel­lyt­tää pelon häl­ven­e­mistä ja luop­umista tar­tun­to­jen määrän min­i­moimis­es­ta toimen­pitei­den keskeisim­pänä tavoitteena.

  47. Super­tar­tut­ta­ja = ekstro­vert­ti, Suomes­sa suh­teessa vähem­män kuin muualla?
    No mut­ta asi­aan, Google Trends pal­jas­taa tänään 12.7. että Suomes­sa haetaan huhti-toukoku­un volyymil­lä “koronat­esti ja “korona oireet”. Eli onko kyse aiheet­tomas­ta heinänuhas­ta vai tois­es­ta aal­losta jo eloku­un alus­sa? Itse veikkaan jälkim­mäistä. Mas­ki, päähän. Lepo.

  48. Nyt on selvin­nyt, mik­si yhdessä pahiten koro­nan kohtele­mas­sa val­tios­sa kukaan ei voi koskaan paran­tua koron­aviruk­ses­ta tar­tun­nan saatuaan:

    https://www.cebm.net/covid-19/why-no-one-can-ever-recover-from-covid-19-in-england-a-statistical-anomaly/

    Toden­näköis­es­ti muis­sakin mais­sa on epä­selvät ohjeet, minkälaisen ajan­jak­son kulut­tua muu­ta kuole­masyytä edes ale­taan etsiä posi­ti­ivisen koronat­estin anta­neen henkilön kuolintapaukselle ?

    -SS-

  49. Mie­lenki­in­toinen ver­tail­e­va tutkimus: https://academic.oup.com/cid/article/doi/10.1093/cid/ciaa889/5864495
    Sen mukaan lisä­tyt tur­vavälit yms pait­si hidas­ta­vat taudin lev­iämistä myös liven­tävät tau­tia. Tulos on sopu­soin­nus­sa sen kanssa että taudin tap­pavu­us kor­reloi väestöti­hey­den kanssa. Viit­taisi kovasti siihen, että taudin vakavu­us riip­puu kehon sisään saadus­ta virus­märästä ja/tai virusten tulokanavasta.

Vastaa käyttäjälle Taleb - wheres hedge Peruuta vastaus

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Notify me of followup comments via e-mail. You can also subscribe without commenting.