Kaupunkiympäristölautakunta 26.5.2020

Esi­selvi­tys kansal­lis­es­ta kaupunkipuistosta

Viras­to esit­tää, että kansal­lista kaupunkipuis­toa ei perustet­taisi, vaan samaan päämäärään pyrit­täisi­in kaupun­gin oma­l­la kaupunkipuis­tol­la. Tuo­mas Ranta­nen (vihr) on laat­in­ut vas­tae­si­tyk­sen, jon­ka mukaan toteutetaan molem­mat. Kaupun­gin oma kaupunkipuis­to laa­jem­mal­la alue­jakau­mal­la ja kansalli­nen kaupunkipuis­to selvästi suppeampana.

Tästä on tul­lut elämää suurem­pi kysymys. Minä en näe tässä sel­l­aisia mörköjä kuin kaupun­gin virkamiehet enkä sel­l­aista suo­jaa luon­toar­voille kuin kansal­lista kaupunkipuis­toa puuhaavat.

Jos kat­so­taan lakia, kansalli­nen kaupunkipuis­to ei ole kovin vaa­ti­va han­ke, eri­tyis­es­ti jos sen hoito­su­un­nitel­ma – jon­ka laatii kun­ta – ei ole kovin tiuk­ka. Jos jokin alue kuu­luu kaupunkipuis­toon, se ei tarkoi­ta, ettei siel­lä voisi olla raken­nuk­sia, Niin­pä tästä ei tule sel­l­aista hallinnol­lista taakkaa, jota viras­to pelkää, mut­ta ei myöskään sel­l­aista tur­vaa luon­toar­voille, joi­ta puis­ton aja­jat halu­a­vat. Osa heistä taitaa kuvitel­la, että kansal­lisen kaupunkip­is­ton avul­la voitaisi­in kumo­ta peräti Helsin­gin uusi yleiskaa­va. Ei voida.

Min­is­ter­iössä on annet­tu laki­in perus­tu­mat­to­mia lisäo­hjei­ta kansal­lis­es­ta kaupunkipuis­tos­ta, mut­ta ne ovat laki­in perus­tu­mat­to­mia. Yksi täl­lainen ohje, jota ei laista löy­dy on, että puis­ton pitäisi alkaa kaupun­gin ydinkeskus­tan läheltä. Töölön­lahtea en siihen halua liittää.

En oikein tiedä, mitä tästä pitäisi ajatel­la. Poli­ti­ik­ka on kuitenkin joukkueurheilua, jota kai sitä pitää ryh­män enem­mistön kan­nan mukaan äänestää.

Joka tapauk­ses­sa tässä on kyse enem­män mieliku­vista kuin todel­lisu­u­teen vaikut­tavas­ta päätöksestä.

Tässä revohkas­sa on päässyt uno­h­tu­maan, että viras­ton esit­tämä laa­jem­pi kaupunkipuis­to on oikein hyvä ajatus.

Koivusaaren ase­makaa­va

Tästä en pitänyt yleiskaavavai­heessakaan. Helsin­ki halu­aisi muut­taa Län­siväylän kaupunkibule­vardik­si, mut­ta tässä on tehty kaa­va moot­tori­tien ympärille. Sen seu­rauk­se­na merkit­tävä osa nykyis­es­tä Koivusaares­ta haaskau­tuu moot­tori­tieli­it­tymään ramppei­neen niin, että rak­en­t­a­mi­nen tapah­tuu lähin­nä täyttömaalle.

Kaa­van palaut­ta­mi­nen siten, että tehtäisi­inkin bule­vardikaupungi­nosa merk­it­sisi koko han­kkeen viivästymistä useil­la vuosil­la, ehkä jopa kymmenel­lä, eikä ole var­maa, että se onnis­tu­isi silti, kos­ka ELY-keskus puo­lus­taa moottoritietä.

Olen hyvin iloinen, että Ikea on siir­tymässä ihmis­ten ilmoille autoil­i­joiden maailmasta.

Kovan rahan asun­to­ja Maunulaan 

Eräs tont­ti Oulunkylän kaupungi­nosas­sa varataan kovan rahan asun­to­tuotan­toa varten eräälle hak­i­jalle, joka on ton­tin nykyi­nen vuokralainen. En ymmär­rä, mik­si ton­tin sijain­ti ja hak­i­ja on salat­tu julkises­sa esi­tys­lis­tas­sa. Kos­ka siihen on var­maan jokin syy, en minäkään pal­jas­ta yksityiskohtia.

Kovan rahan asun­to­ja perustel­laan sil­lä, että Maunulan ala-asteen koulupi­iris­sä on paljon sosi­aal­ista asuntokantaa.

Jätkäsaaren keskusko­rt­teli, ase­makaa­van muutosluonnos

Tänne pukkaa 24-ker­roksista asuin­taloa. Pysäköin­ti­ratkaisu on jär­jet­tömän kallis, kolmeen ker­rokseen, osit­tain meren pin­nan ala­puolelle, joten pitää rak­en­taa aika hyvin. Tämä nou­dat­taa yleistä peri­aatepäätöstä pysäköin­tipaikoista, mut­ta urputan silti. Noin kalli­it paikat jäi­sivät tyhjik­si, jos niistä perit­täisi­in kus­tan­nuk­sia vas­taa­va hin­ta. Kun Jätkäsaari on liiken­teel­lis­es­ti vähin­täänkin ongel­malli­nen, mik­si kaupun­ki oikein pakot­taa han­kki­maan auto sil­lä, että pääosa auton kus­tan­nuk­sista aiheut­ta­va autopaik­ka pakkomyy­dään asun­non yhteydessä.

Tont­ti pakas­ta­molle Tukku­torin alueelta

Lähin­nä kiin­nos­taa, mitä tehdään pakas­ta­mon hukkaläm­mölle. Siitä pitäisi tehdä päästötön­tä kaukolämpöä.

Tiivistyskaa­va Gyldenintiellä

Metroase­man viereen asun­to­ja sadalle onnel­lisel­la lauttasaarelaiselle.

Malminkar­tanon­tie 1

Teol­lisu­us ja varas­to­tont­ti Vihd­in­tien var­res­sa muute­taan liike- ja toimis­to­ton­tik­si. Sijain­ti on hyvä Vihd­in­tieltä Malminkar­tanoon tul­lessa – siis autol­la. Mikähän vaiku­tus täl­lä on palveluil­la Malminkar­tanon sisällä?

Kap­peli myy­dään HOK-Elannolle

Vält­tävässä kun­nos­sa olev­as­ta raken­nuk­ses­ta mak­se­taan 20 M€, eli 18 000 €/k‑m2. Lisäk­si osta­ja mak­saa vuokraa maas­ta run­saat 40 €/k‑m2 vuodessa. Raken­nuk­sen ja vuokra­sopimuk­sen saa välit­tää eteen­päin. Jos osta­ja ymmärtää rahan päälle, se myy rav­in­tolan jollekin sel­l­aiselle, joka osaa ylläpitää kiin­nos­tavaa kahvilaa.

 

 

 

29 vastausta artikkeliin “Kaupunkiympäristölautakunta 26.5.2020”

  1. Toiv­ot­tavasti ei tarvitse ELY-keskuk­sen vuok­si tyy­tyä kaavoit­ta­maan huonoa autolähiötä Koivusaa­reen, vaan raken­netaan Koivusaares­ta hyvää kaupunkia ja asuinympäristöä Koivusaare­na­sukkaille, ei ympäristökun­tien autoil­i­joille. Jälkipol­vet var­masti kiit­tävät. Voisiko olla mah­dol­lista jät­tää koko liit­tymä pois, ja hoitaa liikenne Laut­tasaaren kaut­ta? Koivusaa­reen­han on jo ole­mas­sa eri­no­maisen hyvä ja toimi­va metroy­hteys, joten saaren asukkaat eivät api­lar­isteystä tarvitse. Myös Ikeaan on käsit­tääk­seni asi­akkaiden tarkoi­tus saa­pua ensisi­jais­es­ti metrolla.

      1. Mah­tu­is­han tuo­hon Larun länsin­urkkaan ihan mikä vaan liit­tymä. Asukkaiden mah­dolli­nen ja toden­näköi­nen vas­tar­in­ta pitäisi ostaa, vaik­ka niin, että nelink­er­tais­te­taan Kata­ja­har­jun­tien, Sotka­tien ja Telkkäku­jan var­res­sa ole­vien tont­tien raken­nu­soikeus ilman kus­tan­nuk­sia kiinteistöille.

        Tämä olis järkevää ihan siltäkin kan­til­ta, että siinä on metroase­man sisäänkäyn­ti ja maankäyt­tö teho­ton­ta. Osin toki motarin takia ja sitä liit­tymä ei ratkai­sisi, mut­ta eipä tarvit­sisi noi­ta liit­tymiä, kokon­aisia tai puo­likkai­ta, kolmea peräjälkeen.

        Ainek­set olisi esim Salmisaaren tapaiseen tapaiseen toim­i­ti­lakeskit­tymään. Kysyn­tämielessä nuo Länäriltä hel­posti autol­la saavutet­tavis­sa ole­vat toim­i­ti­lat vetävät luul­tavasti vielä pitkään, vaik­ka Salmisaaren lop­pu­un­rak­en­t­a­mi­nen vähän takkusikin.

      2. Se Kata­ja­har­jun (Lemis­saaren?) liit­tymä pois­te­taan tämän esitk­sen mukana, kos­ka se on liian lähel­lä Koivusaaren liittymää.

  2. Kansalli­nen kaupunkipuis­to ei kuulem­ma tar­joa sel­l­aista suo­jaa luon­toar­voille kuin Kansal­lista kaupunkipuis­toa puuhaa­vat ajat­tel­e­vat. No ainakin Ris­to Rauta­van kiihkeästä vas­tus­tuk­ses­ta päätellen tähän ei kan­na­ta ihan uskoa. 

    Ainakin kaupunkipuis­ton sta­tus toimii vähin­täänkin jos ei muu­ta niin moraalise­na velvoit­teena. Tosin sel­l­aisenkaan ei ole kovasti luot­tamista, kun seu­raa viimeaikaisia tapah­tu­mia esimerkik­si Var­tiokylän­lahdel­la, Koivusaa­res­sa ja Pirkkolan metsässä.

    1. Kaupun­ki luon­toko­htei­ta tur­vaa­mas­sa:
      Kansalli­nen kaupunkipuis­to ei kuulem­ma tar­joa sel­l­aista suo­jaa luon­toar­voille kuin Kansal­lista kaupunkipuis­toa puuhaa­vat ajat­tel­e­vat. No ainakin Ris­to Rauta­van kiihkeästä vas­tus­tuk­ses­ta päätellen tähän ei kan­na­ta ihan uskoa. 

      Ainakin kaupunkipuis­ton sta­tus toimii vähin­täänkin jos ei muu­ta niin moraalise­na velvoit­teena. Tosin sel­l­aisenkaan ei ole kovasti luot­tamista, kun seu­raa viimeaikaisia tapah­tu­mia esimerkik­si Var­tiokylän­lahdel­la, Koivusaa­res­sa ja Pirkkolan metsässä.

      “Min­is­ter­iössä on annet­tu laki­in perus­tu­mat­to­mia lisäo­hjei­ta kansal­lis­es­ta kaupunkipuis­tos­ta, mut­ta ne ovat laki­in perus­tu­mat­to­mia. Yksi täl­lainen ohje, jota ei laista löy­dy on, että puis­ton pitäisi alkaa kaupun­gin ydinkeskus­tan läheltä.” Aika usko­ma­ton­ta, että KKP voi olla näin vieras käsite, kun Helsingis­sä on tehty kolme vuot­ta selvi­tystyötä asi­as­ta. Tuo “lisäo­hje” on yksinker­tais­es­ti tämän YMPÄRISTÖOHJELMAN kriteeristö,1. Sisäl­lön kri­teeri Kansal­lisen kaupunkipuis­ton tulee sisältää kaupunkilu­on­non mon­imuo­toisu­u­den säi­lyt­tämisen kannal­ta tärkeitä luon­non­aluei­ta, kansal­lisen his­to­ri­an tai kaupun­gin omien kehi­tys­vai­hei­den ymmärtämisen kannal­ta merkit­täviä kult­tuuriym­päristöjä raken­nuksi­neen sekä puis­toarkkite­htonis­es­ti tai esteet­tis­es­ti merkit­tä-viä puis­to­ja ja viher­aluei­ta. 2. Laa­ju­u­den ja ehey­den kri­teeri Kansal­lisen kaupunkipuis­ton tulee olla puis­to- ja vih­erym­päristönä riit­tävän laa­ja ja häir­iötön sekä viher­rak­en­teeltaan niin yht­enäi­nen, että sitä pitkin on mah­dol­lista siir­tyä kaupungi­nosas­ta toiseen. 3. Ekol­o­gisu­u­den ja jatku­vu­u­den kri­teeri Ekol­o­gises­sa mielessä on tärkeää, että alueelle muo­dos­tuu lajis­ton siir­tymisen ja vuorovaiku­tuk­sen mah­dol­lis­tavia ekol­o­gisia käytäviä ja että se on jatku­va eli liit­tyy välit­tömästi kaupun­gin ulkop­uolisi­in luon­non­alueisi­in tai sitä ympäröivään maaseu­tu­un. 4. Kaupunkikeskeisyy­den kri­teeri Kansalli­nen kaupunkipuis­to on osa kaupunki­raken­net­ta. Olen-naista on, että se alkaa kaupun­gin ydinkeskus­tas­ta tai sen välit­tömästä läheisyydestä.
      https://www.ym.fi/fi-FI/Luonto/Luonnon_monimuotoisuus/Luonnonsuojelualueet/Kansalliset_kaupunkipuistot/Haku_kansalliseksi_kaupunkipuistoksi

  3. Helsin­gin mukaan city-Ikean tulee olla kaupunki­mainen, arkkite­htonis­es­ti laadukas ja sen tulee sopia merel­liseen ympäristöön. Mik­si huonekaluhallin pitäisi sopia merel­liseen ympäristöön?

  4. Araste­len kaupunkipuis­toa­ja­tus­ta. Kun puis­to määritel­lään nyky­istä keskus­puis­toa pienem­mäk­si jäävät reunaosat vapaak­si riis­tak­si. Pienin lohkoin tuo­daan ulkopuis­toon sopi­mat­to­mia aktivi­teet­te­ja kuten Pirkkolan sisä­pal­loiluhal­li jolle tieteelli­nen yhdyskun­ta­su­un­nit­telu olisi löytänyt paikan jonkun ase­man viereltä. Monis­te­taan Mel­lun­mäen met­ro­sairaalakon­sep­ti asema­pal­loiluhaaleik­si. Johonkin tyhjään radan­var­teen voisi perus­taa Urheilupysäkin, The Helsin­ki Sport Mall. Jotain sel­l­aista löy­tynee Tri­plan kel­lar­ista mut­ta kaupun­ki voisi tehdä kil­pail­e­van laitok­sen Ilmalaan ja Espoo Ker­aan. Ehkä huo­maa, että olen turhau­tunut kaupunkisu­un­nit­telun tulok­si­in kun koira­puis­to sijoite­taan luon­toalueelle (Uutela) ja sisäurheilu ulkopuis­toon ja IKEA meren­ran­nan asuntoalueelle.

  5. Koivusaaren moot­tori­tieump­isol­mu on neljä vähän eri asiaa:

    1) Sen kylän läpi kul­kee moot­tori­tie, joka tosin on osin katettu.
    2) Liit­tymä on sijoitet­tu keskelle saarta.
    3) Liit­tymässä on mallia tilan­syöp­pöö, vrt. esim. Kus­taa Vaasankadun ja Koske­lantien risteys.
    4) Liit­tymä on myös Helsinki­in päin, vaik­ka liiken­nemäärät Koivusaares­ta Helsinki­in päin ovat hyvin vaatimattomat.

    Tätä voi ratkoa, toivottavuusjärjestyksessä:
    a) Bule­vardis­oimal­la Län­siväylän tuos­sa kohti.
    b) Kat­ta­mal­la koko moot­tori­tien pitu­u­den saarel­la mikä edel­lyt­tänee käytän­nössä myös Helsin­gin suun­taan ole­vien ramp­pi­en poistoa.
    c) Ihan vaan pois­ta­mal­la suun­nitel­mas­ta rampit Helsin­gin suuntaan.
    d) Tekemäl­lä pienem­män liittymän.

    En suos­tu usko­maan etteikö ELYstä voisi kävel­lä yli, sen kanssa neu­votel­la tai jotain, niin että joku noista neljästä toteu­tu­isi. Tämä nykyi­nen liit­tymä on ihan vaan ump­isurkea vir­i­tys, ja joku raja siinäkin kuin­ka huonoa voi päästää läpi. Vaik­ka kaa­va ei muuten ole hassumpi.

    1. Joo jos ELY nyt voi pakot­taa Helsin­gin pitämään moot­tori­ti­etä keskus­tas­sa tur­vatak­seen liiken­teen jostain muual­ta liiken­neval­oi­hin, niin voisi ajatel­la että olisi ainakin Helsin­gin oma asia minkälaisia liit­tymiä siihen moot­tori­tielle halu­taan tehdä. Toiv­ot­tavasti tässä nyt osa­taan vält­tää oman maalin teko. Ja olisi hyvä jos ne suun­nitel­mat oli­si­vat riit­tävän jous­ta­vat että ne eivät semen­toisi sitä moot­tori­ti­etä siihen vuo­sisadak­si, vaan sitä bule­vardis­oin­tia voitaisi­in yrit­tää uudestaan.

      1. Juri Pakaste:
        Joo jos ELY nyt voi pakot­taa Helsin­gin pitämään moot­tori­ti­etä keskus­tas­sa tur­vatak­seen liiken­teen jostain muual­ta liiken­neval­oi­hin, niin voisi ajatel­la että olisi ainakin Helsin­gin oma asia minkälaisia liit­tymiä siihen moot­tori­tielle halu­taan tehdä. Toiv­ot­tavasti tässä nyt osa­taan vält­tää oman maalin teko. Ja olisi hyvä jos ne suun­nitel­mat oli­si­vat riit­tävän jous­ta­vat että ne eivät semen­toisi sitä moot­tori­ti­etä siihen vuo­sisadak­si, vaan sitä bule­vardis­oin­tia voitaisi­in yrit­tää uudestaan.

        Ihmette­len mik­si Län­siväylä on niin tärkeä ettei sitä voisi bule­vardis­oi­da esim Laut­tasaares­ta tai Koivusaares­ta keskus­taan? Sehän ei ole mikään kan­sain­välis­es­ti tärkeä tie kun ei ole edes Nokian pääkont­to­ri­akaan sen var­rel­la enää, metro kul­kee vier­estä suo­raaan keskus­taan, asemia jol­la liityn­täpysäköin­timah­dol­lisu­us on mon­ta, ohikulk­ili­ikenne kul­kee kehäykköstä pitkin ja koko länäri on Väylän hier­arki­as­sakin vain kan­tatie, ei valtatie!

  6. Näiltä kaik­il­ta eri­laisil­ta julkisen sek­torin päätök­sen­tekoin­stans­seil­ta puut­tuvat kaik­ki insen­ti­iv­it kustannuslaskentaan.

    Museovi­ras­tot ja mitkälie määräilevät ihan mitä vaan säästet­täväk­si, kos­ka se ei joudu mak­samaan aiheutu­via kus­tan­nuk­sia. ELY-keskus viisveisaa määräyk­sistään aiheutu­vista haitoista, kos­ka se ei itse mak­sa määräys­ten kus­tan­nuk­sia. Jne jne.

    Voisiko näitä kor­ja­ta bud­je­toin­nil­la? ELY-keskuk­selle, Museovi­ras­tolle ja esim. ympäristömin­is­ter­iölle annetaan jokin bud­jet­ti ja sen jäl­keen niiden on ostet­ta­va maan­omis­ta­jil­ta halu­a­mansa ratkaisut? Jos­sain perämet­sässä maan­omis­ta­jille api­lali­it­tymästä mak­set­ta­va kor­vaus ei var­mas­tikaan olisi kaksi­nen, mut­ta yksien maan halu­tu­impi­en ranta­tont­tien päälle sel­l­aisen rak­en­t­a­mi­nen aiheut­taa aivan käsit­tämät­tömät tap­pi­ot maan­omis­ta­jille. ELY-keskuk­sen pitäisi olla velvolli­nen mak­samaan kor­vaus­ta tuos­ta tulon mene­tyk­ses­tä maan­omis­ta­jalle, eli Helsingille.

    Jos moot­tori­tie + liit­tymät paran­ta­vat koko maan tuot­tavu­ut­ta enem­män kuin Helsin­ki menet­tää Koivusaaren osalta, niin sit­ten ELY:llä luon­nol­lis­es­ti olisi hel­posti varaa mak­saa markki­nahin­ta siitä Koivusaaren “pilaamis­es­ta”.

    Tätä hom­maa helpot­taisi se, että otet­taisi­in käyt­töön ne tienkäyt­tö­mak­sut, jot­ka tiet­ty valuisi­vat ELY:n bud­jet­ti­in. Sil­loin län­siväylän tuot­tavu­us nähtäisi­in suo­raan sen tuot­tamista tienkäyt­tö­mak­su­ista ja ELY voisi myös ennakoi­da, että paljonko se menet­tää tulo­ja jos län­siväylä bule­vardis­oidaan vs. jos tehdään api­lali­it­tymä koivusaa­reen. Ja että kan­nat­taako ennem­min mak­saa hait­tako­r­vaus­ta Helsingille ja mak­si­moi­da tiestä tule­vat tulot, vai kan­nat­taako ostaa halvem­pi bule­vardi­ratkaisu, jol­loin hait­tako­r­vaus on luon­nol­lis­es­ti paljon pienempi.

    Sama hom­ma ympäristövi­ras­tolle ja museovi­ras­tolle. Eduskun­nas­ta myön­net­ty bud­jet­ti ja ne joutu­vat sen jäl­keen päät­tämään, että mihin sijoite­tu­ista suo­jelueu­roista saa eniten hyö­tyä suh­teessa yhteiskun­nalle aiheutu­vi­in kustannuksiin.

    1. Sepi: ELY-keskuk­sen pitäisi olla velvolli­nen mak­samaan kor­vaus­ta tuos­ta tulon mene­tyk­ses­tä maan­omis­ta­jalle, eli Helsingille.

      Län­siväylän maapo­h­jan, kuten muidenkin val­tion tei­den maan­po­h­jat reunavyöhykkei­neen lunas­tus­lakien mukaises­ti, omis­taa val­tio. Kor­vauk­set mak­se­taan maa­ta lunastet­taes­sa lais­sa määritel­ly­il­lä kor­vaus­pe­ri­aat­teil­la. Kor­vaus­pe­ri­aate ei perus­tu tulon­mene­tyk­si­in. Sit­ten kun alue on jo val­tion omis­tuk­ses­sa, ei lunas­tusko­r­vauk­sia enää makseta.

      1. Län­siväylän maapo­h­jan, kuten muidenkin val­tion tei­den maan­po­h­jat reunavyöhykkei­neen lunas­tus­lakien mukaises­ti, omis­taa val­tio. Kor­vauk­set mak­se­taan maa­ta lunastet­taes­sa lais­sa määritel­ly­il­lä korvausperiaatteilla. 

        Se ei ole näin. Jos kun­ta kaavoit­taa maantien kaduk­si, maa-ala siir­tyy kun­nalle kor­vauk­set­ta. Sama kos­kee muu­takin kaavoitus­ta. Jos kun­ta kaavoit­taa maan­omis­ta­jan alueelle katu­verkon, kat­u­alueet siir­tyvät kun­nan omis­tuk­seen korvauksetta.

      2. Osmo Soin­in­vaara:
        Se ei ole näin. Jos kun­ta kaavoit­taa maantien kaduk­si, maa-ala siir­tyy kun­nalle kor­vauk­set­ta. Sama kos­kee muu­takin kaavoitus­ta. Jos kun­ta kaavoit­taa maan­omis­ta­jan alueelle katu­verkon, kat­u­alueet siir­tyvät kun­nan omis­tuk­seen korvauksetta.

        Noin on, että jos kun­ta kaavoit­taa val­tion maantien kaduk­si, saa kun­ta tiealueen omis­tuk­seen­sa kor­vauk­set­ta. Point­ti­nani oli se, että val­tio on aikoinaan esimerkik­si yksi­ty­is­ten maid­en läpi teitä tehdessään lunas­tanut maat tiealuet­ta varten, eli val­tio on aikoinaan mak­sanut mon­es­ta tiealueesta lunastuskorvauksia.

        Kun­nan kaavoit­taes­sa maan­omis­ta­jan alueelle katu­verkon, kat­u­alueet siir­tyvät kun­nan omis­tuk­seen jois­sain tapauk­sista kor­vauk­set­ta, jois­sain tapauk­sis­sa kun­ta on velvolli­nen suorit­ta­maan kor­vaus­ta. Asi­as­ta on säädet­ty MRL:n 104 §:ssä. Jos kun­nalle luovute­taan esim. yli 20 % omis­te­tus­ta maa-alueesta tai jos lunastet­ta­va alue on isom­pi kuin maan­omis­ta­jalle jäl­jelle jäävä raken­nu­soikeus ase­makaa­va-alueel­la, kun­ta on kor­vausvelvolli­nen MRL:n 104 §:n 1 momentin mukaan. Lisäk­si mon­entin 3 mukaan:

        “Muus­sa kuin 1 momentin mukaises­sa tapauk­ses­sa kun­ta on velvolli­nen suorit­ta­maan kat­u­alueesta maan­omis­ta­jalle kor­vauk­sen, joka määrätään soveltaen lunas­tus­lain sään­nök­siä kor­vauk­sen perusteista, ei kuitenkaan lain 36 §:ää. Sen estämät­tä, mitä 1 momen­tis­sa sääde­tään, kun­ta on velvolli­nen suorit­ta­maan kat­u­alueesta maan­omis­ta­jalle kor­vauk­sen, jos luovut­ta­mi­nen kor­vauk­set­ta on luovu­tuk­ses­ta hänelle aiheutu­vat ja kaavas­ta häneen kohdis­tu­vat kokon­ais­vaiku­tuk­set huomioon ottaen poikkeuk­sel­lis­es­ti ilmeisen kohtuutonta.”

    2. Sepi: Tätä hom­maa helpot­taisi se, että otet­taisi­in käyt­töön ne tienkäyt­tö­mak­sut, jot­ka tiet­ty valuisi­vat ELY:n bud­jet­ti­in. Sil­loin län­siväylän tuot­tavu­us nähtäisi­in suo­raan sen tuot­tamista tienkäyttömaksuista

      Tienkäyt­tö­mak­su­ista ei näe tuot­tavu­ut­ta. Olkoot reitin hyö­ty toim­i­jalle A vaikka­pa 40 euroa ja toim­i­jalle B 0,1 euroa ja toim­i­jalle C 0,9 euroa, toim­i­jalle D 2 euroa. Sit­ten laite­taan tienkäyt­tö­mak­suk­si 1 euro. Tämän jäl­keen toim­i­jat B ja C lopet­ta­vat reitin ajon, kos­ka tiemak­su ylit­tää hei­dän siitä saa­man hyö­dyn. Jäl­jelle jäävät toim­i­jat A ja D, jot­ka molem­mat mak­sa­vat 1 euron. Tiemak­su­ja ker­tyy 2 euroa. Kum­mankin koke­ma hyö­ty ylit­tää tiemak­sun (jos se alit­taisi, he eivät ajaisi tiemak­sun jäl­keen enää sitä reit­tiä), ja A:n kohdal­la jopa 40-ker­tais­es­ti. Tiemak­suk­er­tymä (2 euroa) ei kuvaa sitä, paljonko hyö­tyä toim­i­joille alku­ti­lanteessa ker­tyi (yhteen­sä 43 euroa, jos­ta tiemak­su­vai­h­toe­hdos­sa ker­tyi tuloa 2 euroa). Liiken­teessä arvo­funk­tio on usein sel­l­ainen, että joillekin jostain voi olla ihan val­ta­va hyö­ty, ja isolle mas­salle hyö­ty on siihen näh­den suh­teel­lisen pieni. Tiemak­su­ja ei osa­ta hin­noitel­la mak­su­valmi­u­den mukaan niin, että hyö­ty­jen sum­ma selviäisi niiden kaut­ta, vaan ne ovat yleen­sä kaikille samat (tai osalle ilmaiset; jos esim. häly­tysajos­sa ole­vat ambu­lanssit halu­taan kulke­maan aina nopein­ta reit­tiä edullisem­man vai­h­toe­hdoisen reitin miet­timisen sijaan).

  7. Kansalli­nen kaupunkipuis­to ei kuulem­ma tar­joa sel­l­aista suo­jaa luon­toar­voille kuin puis­toa puuhaa­vat ajat­tel­e­vat. Sen ver­ran kovasti sitä kuitenkin vas­tuste­taan, että tähän ei ehkä kan­na­ta ihan uskoa. 

    Ainakin kaupunkipuis­ton sta­tus toimii vähin­täänkin jos ei muu­ta niin moraalise­na velvoit­teena. Tosin sel­l­aiseenkaan ei ole kovasti luot­tamista, kun seu­raa viimeaikaisia tapah­tu­mia esimerkik­si Var­tiokylän­lahdel­la, Koivusaa­res­sa ja Pirkkolan metsässä.

  8. Kaupun­ki on tul­lut hul­luk­si. Kap­peli, Lapin­lahti, Ten­nis­palat­si, kaik­ki myy­dään. Pitäisikö antaa vielä Havis Aman­da kaupanpäällisiksi.

  9. ” En ymmär­rä, mik­si ton­tin sijain­ti ja hak­i­ja on salat­tu julkises­sa esityslistassa.”
    Selvisikö ylimääräisen salailun syy? Oliko kyseessä vain nim­by­tyk­sen välttäminen?
    Han­kkeen kuvauk­sen perus­teel­la tont­ti on hel­posti tun­nis­tet­tavis­sa, joten olen utelias mik­si moi­seen on lähdetty.

  10. Onhan siinä tietysti perää, että jos puis­to määritel­lään nyky­istä Keskus­puis­toa pienem­mäk­si, reunaosat voivat jäädä vapaak­si riis­tak­si. Toisaal­ta nyt koko puis­to tun­tuu ole­van vapaa­ta riistaa. 

    Vii­sain­ta olisikin suo­jel­la koko puis­to puis­tok­si. Onhan niitä puis­to­ja perustet­tu luon­toalueille ennenkin, voisi kai yhden perus­taa kaupunkiinkin.

  11. Osmo: “Olen hyvin iloinen, että Ikea on siir­tymässä ihmis­ten ilmoille autoil­i­joiden maail­mas­ta.” Käsi­tyk­sesi ihmis­ten ilmoista on kovin rajoit­tunut. Nyky­isinkin Espoon Ikeaan pääsee junal­la tasan kah­den kilo­metrin päähän. Lisäk­si juna-ase­man ja Ikean välil­lä kul­kee nor­maali­olois­sa yli 10 bus­sia tun­nis­sa suurim­man osan siitä ajas­ta, kun Ikea on auki.

    1. Ihmis­ten ilmat ovat helsinkiläisit­täin sel­l­aisia, johon pääsee joukkoli­iken­teel­lä nopeasti, mil­loin vain ja mar­gin­aa­likus­tan­nus­mielessä ilmaisek­si. Aika kauan kestää mat­ka Espoon keskuk­seen ver­rat­tuna metro­matkaan Koivusaa­reen — reit­tiop­paan mukaan min­ul­ta Kru­u­nun­haas­ta tun­nin, vuoroväli junal­la on pitkä ja lisäk­si helsinkiläi­nen, jol­la on yleen­sä taskus­saan AB-kort­ti, joutuu mak­samaan sakkoa vyöhyk­er­a­jan ylit­tämis­es­tä yhteen­sä 5 euroa.
      Lop­putu­los tästä kaikesta on, että melkein kaik­ki Ikeaan tule­vat asi­akkaat tule­vat sinne autol­la. Se ei siis ole ihmis­ten ilmoilla. 

      1. Eikös Ikealle ole oma­mak­su­ton bus­sili­ikenne Pos­ti­talol­ta Ikeaan? Vai asia muuttunut?

      2. Tiedätkö vai ole­tatko kuin­ka moni tulee oma­l­la autolla?

  12. Mie­lenki­in­toinen jos koh­ta tulkin­navarainen aja­tus, että autoa käyt­tävät “olen­not” eivät ole ihmisiä.

    Kos­ka meitä autol­lakin ajavia on Suomes­sa ja maail­mal­la aika mon­ta etten sanoisi enem­mistö, niin pitääkö tälle otuk­selle kek­siä jokin uusi nimi, siis kun Helsingistä hävitetään esimiehet esi­henkilöi­hin, mikä sit­ten on sel­l­aisen nimi, joka käyt­tää liikku­miseen muitakin välineitä kuin joukkoli­iken­net­tä? Vai olisiko niin, että me saamme edelleen olla ihmisiä, mut­ta vähem­mistölle, joka ei liiku henkilöau­tolle, kehitetään uusi nimitys.

    1. Kos­ka meitä autol­lakin ajavia on Suomes­sa ja maail­mal­la aika mon­ta etten sanoisi enemmistö

      Kyse oli siis Helsingistä. Enem­mistöl­lä helsinkiläi­sistä koti­tal­iok­sista ei ole autoa, joten on lun­nol­lista iloi­ta siitä, että erikoiskaup­pa alkaa hakeu­tua joukkoli­iken­ney­hteyk­sien äärelle. Sen taki­a­han Ikea Koivusaaren halu­aa. Jos nykyi­nen paik­ka olisi sen poten­ti­aal­is­ten asi­akkaiden kannal­ta hyvä, he pysy­i­sivät siel­lä. Var­masti halvem­pi paik­ka toimia.

      1. Eiköhän IKEA pysy myös Espoos­sa ja Van­taal­la. Koivusaari tavoit­taa var­masti sel­l­aisia, jot­ka eivät edel­lä­maini­tuis­sa käy.

  13. Tuo Koivusaaren kaa­va on kyl­lä huonoin kaa­va Helsingis­sä pitkään aikaan.

    Sijain­ti­han ei tuos­ta parane, lähel­lä keskus­taa meren ran­nal­la ja metroase­man pääl­lä, mut­ta kaa­va on mitään­sanoma­ton­ta teho­ton­ta lähiötä (4–5 ker­roksista?!) motarin halkaise­mal­la alueel­la. Mas­si­ivi­nen liit­tymäkin keskel­lä saar­ta vielä. Lait­taa oikein surullisek­si että täl­laista tehdään vielä 2020-luvul­la. Onko Helsin­ki laskenut kuin­ka monel­la sadal­la miljoon­al­la sen veron­mak­sa­ja tukee tässä espoolaista autoilijaa?

    Ja siihen päälle vielä Ikea. Ei hel­vetti. Ikään kuin kaa­va ei olisi vielä tarpeek­si surkea. Vero­ja kiertävä, köy­hiä mai­ta riistävä, ker­takäyt­töroskallaan luon­toa tuhoa­va ja paikallista laadukas­ta työtä ja tuot­tei­ta kyykyt­tävä häikäilemätön monikansalli­nen kor­po­raa­tio val­taa nyt Helsin­gin keskus­tankin ja sen mas­si­iviset liiken­nevir­rat. Voi voi, kai se pitää vain nai­ivisti toivoa että suo­ma­laiset ymmärtäi­sivät kulut­taa vas­tu­ullis­es­ti. Ei tässä tai­da olla vaihtoehtoja.

    Yleen­sä kaik­ista kaavoista löytää edes jotain hyvää vaik­ka kri­ti­ikkiä antaisikin, mut­ta tämän kohdal­la tuo on kyl­lä mah­do­ton­ta. Ker­ta kaikki­aan ala-arvoinen tuo­tos, ja on todel­la surullista että kaupunkiym­päristöstä vas­taavas­ta lau­takun­nas­ta ei löy­dy selkärankaa torp­paa­maan täl­laisia yri­tyk­siä. Ymmär­rän prag­maat­tisu­u­den, mut­ta johonkin se raja pitäisi siinäkin vetää. Yleen­sä halvek­sun Laut­tasaaren mil­i­tant­te­ja por­varin­im­byjä, mut­ta nyt toivon heille voimaa ja ener­giaa että saisi­vat kaadet­tua tämän hirvi­tyk­sen kun ker­ran poli­itikois­takaan ei siihen ole.

Vastaa käyttäjälle Juri Pakaste Peruuta vastaus

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Notify me of followup comments via e-mail. You can also subscribe without commenting.