Espanjan vasta-ainetestien tulos on todella huono asia

En tiedä, ymmärtävätkö kaik­ki, kuin­ka huono uuti­nen oli Espan­jan SARS-CoV­‑2 ‑viruk­sen vas­ta-ainetestin tulos. Sen mukaan espan­jalai­sista taudin oli sairas­tanut vas­ta 5 pros­ent­tia. Luku on vain vähän yli kahdek­san ker­taa suurem­pi kun todet­tu­jen tar­tun­to­jen määrä. ”Vain”, kos­ka on oletet­tu, että lieväoireisia tai muuten vain tes­taa­mat­to­mia on 15 – 30 ker­taa niin paljon kuin var­men­net­tu­ja tapauk­sia.  Madridis­sakin posi­ti­ivisia vas­ta-ainetesti­t­u­lok­sia oli vain 11,3 %.

Mik­si tämä tieto on niin surullinen?

Se osoit­taa, että tau­ti on tap­pavampi kuin on luul­tu tähän asti ja että sitä sairaste­taan pitkään – niin pitkään, että joskus saadaan rokote, jos saadaan.

Jos tätä tulosta ei saa­da hor­jute­tuk­si, minä esimerkik­si joudun nos­ta­maan arvioni taudin tap­pavu­ud­es­ta neljästä promilles­ta liki prosenttiin

Tästä voi tul­la meille pysyvä seu­ralainen. On nimit­täin esitet­ty var­teenotet­tavia epäi­lyjä, syn­tyykö tau­tia vas­taan pitkäaikaista immu­ni­teet­tia. Jos sitä ei syn­ny sairas­ta­mal­la, ei sitä syn­ny rokot­ta­mal­lakaan, kos­ka rokot­ta­mi­nen käyt­tää samaa vas­ta-ainereak­tio­ta kuin sairas­t­a­mi­nen. Jos virus muun­tau­tuu niin, että se voi pala­ta uud­estaan ja sairas­tut­taa niitäkin, jot­ka ovat taudin jo sairas­ta­neet, se pystyy sairas­tut­ta­maan myös ne, jot­ka ovat saa­neet rokot­teen sitä van­haa muo­toa vastaan.

Espan­jan tulok­si­in liit­tyy kuitenkin muu­ta­ma outo luku, jot­ka kieliv­ät (ehkä) siitä, että vas­ta-ainetesti aiheut­taa vääriä negati­ivisia tuloksia.

Niiden kesku­udessa, joil­la on havait­tu tar­tun­ta PCR-testil­lä (joka sekin tuot­taa run­saasti vääriä negati­ivisia) vas­ta-ainetesti oli kuitenkin negati­ivi­nen 17 pros­en­til­la tapauksista.

Yht­enä COVID-19:n oireista on pidet­ty maku- ja hajuaistin menet­tämistä. Näyt­täisi ole­van liik­keel­lä toinenkin samo­ja oire­i­ta aiheut­ta­va tau­ti, kos­ka tässä joukos­sa vas­ta-ainetesti oli posi­ti­ivi­nen vain 43,3 pros­en­til­la tutkituista.

Kum­mallisin on kuitenkin ikä­jakau­ma. Sen mukaan taudin sairas­taneis­sa on ikään­tyneitä paljon enem­män kuin nuo­ria. Voisi kuvitel­la, että nuoret aikuiset elävät sosi­aalis­es­ti vilkkaam­paa elämää kuin 70-vuo­ti­aat, Jokin seli­tys tähän out­oon ikäri­ip­pu­vu­u­teen on oltava.

1. Vaik­ka nuo­ril­la on enem­män kon­tak­te­ja, ikään­tyneil­lä on enem­män sel­l­aisia kon­tak­te­ja, jot­ka saa­vat aikaan tar­tun­nan. Me tiedämme aivan vähän siitä, mil­lai­sis­sa olo­suhteis­sa virus tart­tuu, joten en pysty kom­men­toimaan tätä mah­dol­lisu­ut­ta enempää.

2. Nuo­ril­la ja taudin lievänä sairas­taneil­la syn­tyy vas­ta-ainei­ta niin vähän, ettei testi huo­maa niitä. Pienikin määrä vas­ta-ainei­ta saa kuitenkin aikaan vas­tus­tuskyvyn, kos­ka elim­istö muo­dostaa vas­ta-ainei­ta lisää, kun niille on tarvet­ta ja resep­ti on muistissa.

Blogi­ni kom­men­toi­jat ovat opet­ta­neet min­ulle, että ihmisel­lä on itse asi­as­sa kak­si immuu­nipuo­lus­tus­mekanis­mia (erään kom­men­toi­jan mukaan kolme)  joista T‑solut saat­ta­vat tuho­ta viruk­sen ilman, että syn­tyy testis­sä näkyviä vas­ta-ainei­ta. Ilmeis­es­ti täl­läkin puo­lus­tusjär­jestelmäl­lä on kuitenkin muisti, joten viruk­sen ei kan­na­ta yrit­tää toista ker­taa ihan heti uud­estaan. Näin ainakin jotkut kom­men­toi­jista ovat sanoneet.

3. Nuo­ril­la ja lap­sil­la on enem­män koke­mus­ta muista koron­aviruk­sista ja tämä antaa joillekin suo­jan COV-19:ää vas­taan. Tähän mah­dol­lisu­u­teen tör­mää aika usein. Jos tästä on kyse, se muut­taa tämän huonon uutisen hyväk­si. Tau­ti ei ole levin­nyt niin laa­jalle kuin on luul­tu, kos­ka monel­la on jo immu­ni­teet­ti. Tosin taudin tap­pavu­u­teen se ei vaiku­ta mitään henkilö­ta­sol­la, mut­ta väestö­ta­sol­la tietysti vaikut­taa, kos­ka pienem­pi määrä ihmisiä voi taudin saa­da. Esimerkik­si nim­imerk­ki Olli S kir­joit­ti tästä tänään:

 

Olli S sanoo:

17.5.2020 14:54 Muokkaa

Joitakin tutkimuk­sia, jot­ka viit­taa­vat mui­hin koron­aviruk­si­in perus­tu­vaan risti-immu­ni­teet­ti­in SARS-kakkos­ta vastaan:

https://www.cell.com/cell/fulltext/S0092-8674(20)30610–3

                               Tässä vielä toinen

Hyviä uutisia, jos totta!

 

Elämme mie­lenki­in­toisia aikoja!

 

111 vastausta artikkeliin “Espanjan vasta-ainetestien tulos on todella huono asia”

  1. Yksi, täysin teo­reet­ti­nen ja speku­lati­ivi­nen ja ikävä seli­tys voisi olla se, että viruk­ses­ta onkin liik­keel­lä toinenkin, muta­toitunut kan­ta. Onko joku tör­män­nyt täl­laiseen ajatukseen?

    1. Viruk­sen genomis­sa ei ole havait­tu mitään muu­tok­sia jot­ka aiheut­taisi­vat muu­tok­sia sen perusluonteessa.

      1. Tiedey­hteisö on havain­nut tähän men­nessä kolmea eroavaista tyyp­piä, virusten luon­teen mukaises­ti tyyppe­jä on ääret­tömästi mut­ta selvästi eri­laisia on kolme eri päälin­jaa. On tark­ka muu­tos genomin tietyssä kohdas­sa, joka aiheut­taa muu­tok­set perus­lu­on­teeseen. Esiluet­tavis­sa arvoste­tun tiede­julka­isi­jan por­taal­ista lisää tietoa, yleis­es­ti kuitenkin tap­pavu­us on eri tasol­la S, K ja G ris­ti­tyis­sä päälin­jois­sa: G on tap­pavin, mut­ta jos altistuu K tyyp­ille, joka ei ole niin tap­pa­va, niin suo­jau­tuu myös G ver­si­ol­ta. S ver­si­olle altistu­mi­nen sen sijaan ei suo­jaa, vaan pahen­taa tilan­net­ta jos myöhem­min G tyypi tart­tuu S ver­sion sairas­ta­neeseen, sil­loin G on eri­tyisen tappava.

        https://www.cambridge.org/engage/coe/article-details/5ead2b518d7bf7001951c5a5

      2. Mikä on viruk­sen perus­lu­onne? Muut­tuma­ton perusasiois­sa kuten esimerkik­si bak­te­rien kohdal­la? Maal­likkona kiin­nit­täisin siis huomion joidenkin kohdal­la kehon kehnoon respon­ssin uuden edessä. Onko se tässä kokeil­e­va muu­tu­ja? Meil­lä näyt­täisi ole­van aika lev­eäperä­nen suh­tau­tu­mi­nen koko asetelmaan.

  2. Itse pidän näitä poli­it­tisen jär­jestelmän tuot­tamia tulok­sia jo lähtöko­htais­es­ti epälu­otet­tavina. Yhdessä val­tios­sa lobataan oikeal­ta toises­sa vasem­mal­ta, jos­sain tulok­set ovat rokote­te­ol­lisu­u­den “spon­soroimia” toises­sa elinkei­noelämän, kol­man­nes­sa ammat­tili­it­to­jen. Todis­tet­tavasti on annet­tu hallinnol­lisia määräyk­siä kuolin­todis­tusten kir­joit­tamis­es­ta vas­toin lääketi­eteen oppe­ja, mik­si sit­ten ei myös testien tuloksistakin.

    Espan­jan poli­it­ti­nen jär­jestelmä ei mitenkään ole vähem­män kor­rup­toitunut kuin muiden valtioiden.

    1. K‑Veikko: Espan­jan poli­it­ti­nen jär­jestelmä ei mitenkään ole vähem­män kor­rup­toitunut kuin muiden valtioiden.

      Niin, pitää muis­taa että tutkimuk­ses­sa mitat­ti­in vain vas­ta-ainei­ta, ei taudin sairas­tanei­den määrää. Espan­jan hal­li­tuk­sel­la on juuri nyt erit­täin suuri moti­vaa­tio tulki­ta tulok­set halu­a­mal­laan taval­la:

      Health Min­is­ter Sal­vador Illa and Sci­ence Min­is­ter Pedro Duque offered a news con­fer­ence on Wednes­day after­noon to announce the pre­lim­i­nary results. The study “con­tributes an X‑ray of the epi­dem­ic in our coun­try,” said Illa. “It con­firms the hypothe­ses we have been work­ing with, and which the deesca­la­tion plan rests on.” Duque said that “this is one of the most sol­id stud­ies done in the world, an enor­mous­ly ambi­tious job that we are very proud of.”

      Aka­teem­i­nen yhteisö ei ole voin­ut olla huo­maa­mat­ta tukimuk­seen sisäl­tyviä out­o­ja luku­ja, niiden pysymi­nen julkisen keskustelun ulkop­uolel­la on poli­it­ti­nen val­in­ta, mut­ta tämä tuskin onnis­tuu kovin pitkään.

  3. tau­ti on tap­pavampi kuin on luul­tu tähän asti 

    Kiina ker­toi jo 3 kuukaut­ta sit­ten että tau­tikuolleisu­us Wuhanin ulkop­uoli­sis­sa tapauk­sis­sa (kun ter­vy­den­hoito ei muil­la alueil­la ylikuor­mit­tunut) oli 0.7%, ja 2 kuukaut­ta sit­ten Impe­r­i­al Col­le­gen arvio oli 0.9%. En tiedä mikä mei­dät Suomes­sa on pan­nut ajat­tele­maan että me tietäisimme mui­ta mai­ta parem­min asian jos­ta meil­lä ei ole mitään koke­mus­ta eikä aikaisem­paa osaamista. Yllät­tävän moni tähän on langennut.

    1. En tiedä mikä tässä tulok­ses­sa muka oli yllät­tävää, sil­lä vimeistään Impe­r­i­al Col­le­gen tutkimusten olisi pitänyt soit­taa hälytyskelloja.

      Eli kyl­lähän tässä kävi niin päin, että tieto vahvisti sen mitä jo arvelti­in tammikuussa/helmikuussa. Muis­tan kuin­ka itse aloin epäilemään puhei­ta taudin levin­neisyy­destä luet­tuani WHO:n Ayl­wardin haas­tat­telun, jos­sa hän ker­toi ettei WHO:n ryh­mä löytänyt Kiinas­ta jät­timäisiä määriä huo­maa­mat­ta men­neitä tar­tun­to­ja. Hän eri­tyis­es­ti pain­ot­ti että vaik­ka län­nessä ajatel­laan ole­van val­tavia määriä löytämät­tömiä tar­tun­to­ja, niitä ei löytynyt.

      Arviot siitä että korona olisi influ­enssan tasoinen eivät perus­tuneet varsi­nais­es­ti mihinkään muuhun kuin arvioon siitä “että täm­möisiä nämä influ­enssan tapaiset tau­dit ovat” (pait­si ettei tämä ollut influ­enssa) ja tämän ole­tuk­sen soveltamiseen Wuhanissa.

      Tässä on jälleen ker­ran hyvä muis­tu­tus siitä, miten voi käy­dä kun varovaisu­us­pe­ri­aate heit­etään romukop­paan ja men­nään toiveajattelulla.

      1. Sylt­ty: Arviot siitä että korona olisi influ­enssan tasoinen eivät perus­tuneet varsinaisesti…

        Appropoo, min­ulle oli uut­ta tämä väite että tilas­tois­sa näkyvä influ­enssaan kuollei­den määrä on lasken­nalli­nen arvio, joka on kor­jat­tu vas­taa­maan tilan­net­ta että kaik­ki influ­enssakuolemat tuli­si­vat jul­ki. Ei siis todel­li­nen, las­ket­tu­jen influ­enssakuolemien määrä. Jos pitää paikkansa, ja pitää paikkansa myös Suomes­sa, tuo­han on aivan oleelli­nen huomioita­va kausi-influ­enssaa ja koron­avirus­ta verratessa.

        Tuo Sci­en­tif­ic Amer­i­canin kir­joit­ta­ja on siis lääkäri, joka heräsi ihmettelemään mik­si lääkärin­työssä ei juuri tule vas­taan influ­enssaan kuole­via, mut­ta kyl­lä tulee vas­taan esim. liiken­neon­net­to­muu­den uhre­ja joi­ta tilas­tol­lis­es­ti pitäisi olla saman verran.

    2. Tätä on ollut häm­mästyt­tävä seu­ra­ta. Muis­sakin pohjo­is­mais­sa näytetään lan­gen­neen samaan ansaan, ja lähin­nä poli­itikko­jen reagoin­ti on pelas­tanut Suomen, Tan­skan ja Nor­jan suurem­mal­ta kuolleisu­udelta. THL:n Salmi­nen jopa ker­toi lehti­haas­tat­telus­sa ettei ymmär­rä WHO:n lin­jaa tes­tauk­sen suh­teen, hänen mielestään testit oli­vat varsin turhia kun virus tulee joka tapauk­ses­sa kaik­ki tar­tut­ta­maan. (HS 19.3.2020)

      Kri­isin jäl­keen on jälkipyykin aika. Mik­si vira­nomaiset eivät käyt­täneet hyväk­si kan­sain­välisiä arvioi­ta? Mik­si WHO:ta ei kuun­nel­tu? Mik­si THL:n mallinnus­ryh­mä käyt­ti kuolleisu­usarviona 0,05–0,1% samaan aikaan kun ver­tais­arvioidus­sa julka­is­us­sa se oli arvioitu 0,66%:iin Kiinalaises­sa Suomea nuorem­mas­sa väestössä (Ver­i­ty et al.)?

    3. Sam­po Smolan­der: Kiina ker­toi jo 3 kuukaut­ta sit­ten että tau­tikuolleisu­us Wuhanin ulkop­uoli­sis­sa tapauk­sis­sa (kun ter­vy­den­hoito ei muil­la alueil­la ylikuor­mit­tunut) oli 0.7%, ja 2 kuukaut­ta sit­ten Impe­r­i­al Col­le­gen arvio oli 0.9%. En tiedä mikä mei­dät Suomes­sa on pan­nut ajat­tele­maan että me tietäisimme mui­ta mai­ta parem­min asian jos­ta meil­lä ei ole mitään koke­mus­ta eikä aikaisem­paa osaamista. Yllät­tävän moni tähän on langennut.

      Kun on lukenut Kiinan ter­vey­den­huol­losta, ei tule heti mieleen uskoa, että siel­lä kuolleisu­us olisi sama kuin Suomessa.

  4. Aja­tus, jos­sa adap­ti­ivi­nen immuu­ni­vaste syn­ty­isi täysin ilman vas­ta-aine­tuotan­toa ei ole ainakaan tieteen valtavirtaa.

    1. Miika:
      Aja­tus, jos­sa adap­ti­ivi­nen immuu­ni­vaste syn­ty­isi täysin ilman vas­ta-aine­tuotan­toa ei ole ainakaan tieteen valtavirtaa.

      Eihän tek­stis­sä näin väitet­tykään? Ymmärsin, että kyse oli niin vähäi­sistä vas­ta-ainemääristä ettei testi niitä huo­maa, tai jostain muus­ta puo­lus­tus­mekanis­mista, mikä ei jätä markkere­i­ta ainakaan käytet­tyyn testiin.

    2. Miika: Aja­tus, jos­sa adap­ti­ivi­nen immuu­ni­vaste syn­ty­isi täysin ilman vas­ta-aine­tuotan­toa ei ole ainakaan tieteen valtavirtaa.

      Tarkoit­taako tämä että jos har­mit­to­mia koron­aviruk­sia muis­tel­e­vat CD4+ T‑solut reagoi­vat SARS-Cov­‑2 ‑viruk­sen S‑proteiiniin, pitäisi lop­putu­lok­se­na olla mitat­tavia määriä vas­ta-ainei­ta näille har­mit­tomille koron­aviruk­sille SARS-Cov­‑2 ‑spe­si­fien vas­ta-ainei­den sijaan?

  5. Jos muut koron­aviruk­set tuot­ta­vat vas­tus­tuskykyä, niin sil­loin­han kan­nat­ta­sisi kaik­ki ihmiset “rokot­taa” heti sil­lä lievimpiä oire­i­ta antaval­la sukulaisviruksella.

    1. Irma Salonie­mi:
      Jos muut koron­aviruk­set tuot­ta­vat vas­tus­tuskykyä, niin sil­loin­han kan­nat­ta­sisi kaik­ki ihmiset ”rokot­taa” heti sil­lä lievimpiä oire­i­ta antaval­la sukulaisviruksella. 

      Tähän liit­tyen, Natures­sa oli mie­lenki­in­toinen jut­tu, että nyt tutk­i­taan tietyn “klas­sisen” tuberku­loosirokot­teen (BCG) mah­dol­lista etua korona-resistenssin luomises­sa. Jos ymmärsin oikein (en ole virolo­gi tai epi­de­molo­gi!), niin tämä rokote antaa hyö­tyä eri­tyis­es­ti sille “toiselle” immu­ni­teetin tyyp­ille, eli kaiketi sille joka ei tuo­ta vas­ta-ainei­ta tiet­tyä taute­ja vas­taan vaan suo­jaa kaik­il­ta taudeil­ta. Kor­jatkaa jos tulk­itsin allaol­e­van väärin: 

      Sev­er­al mech­a­nisms by which BCG pro­vides non-spe­cif­ic pro­tec­tion against res­pi­ra­to­ry infec­tions have been a sub­ject of active inves­ti­ga­tion. First, mol­e­c­u­lar sim­i­lar­i­ty between BCG anti­gens and viral anti­gens could lead, after BCG vac­ci­na­tion, to a pop­u­la­tion of mem­o­ry B and T cells that rec­og­nize both BCG and res­pi­ra­to­ry pathogens. How­ev­er, this mech­a­nism is unlike­ly to explain the diverse pro­tec­tion result­ing from BCG vac­ci­na­tion. Sec­ond, BCG could lead to anti­gen-inde­pen­dent acti­va­tion of bystander B and T cells, a mech­a­nism that has been termed het­erol­o­gous immu­ni­ty. Final­ly, BCG could lead to long-term acti­va­tion and repro­gram­ming of innate immune cells. This last mech­a­nism, which has been the sub­ject of much inter­est in the past decade, has been called trained immunity5.

      Trained immu­ni­ty occurs through epi­ge­net­ic repro­gram­ming of mono­cytes at the site of infec­tion or immu­niza­tion. These mono­cytes under­go his­tone mod­i­fi­ca­tion at pro­mot­er sites of genes encod­ing inflam­ma­to­ry cytokines, lead­ing to long-term changes in their abil­i­ty to respond to nov­el stim­uli and result­ing in an increas­ing­ly active immune response when they are reactivated. 

      […]

      Inves­ti­ga­tors are now look­ing to test the hypoth­e­sis that het­erol­o­gous pro­tec­tion engen­dered by BCG could pro­tect against severe dis­ease from COVID-19. Inter­est­ing­ly, data from a non-peer-reviewed pub­li­ca­tion pro­vide some sup­port for this hypoth­e­sis. The authors of this arti­cle found that parts of the world that do not have a pol­i­cy of uni­ver­sal BCG vac­ci­na­tion, such as Italy and the USA, have expe­ri­enced high­er mor­tal­i­ty asso­ci­at­ed with COVID-19 than places with long-stand­ing uni­ver­sal BCG vac­ci­na­tion poli­cies, such as South Korea and Japan8. How­ev­er, this evi­dence is cir­cum­stan­tial and mul­ti­ple fac­tors oth­er than BCG vac­ci­na­tion pol­i­cy could explain the dis­crep­an­cies in COVID-19 mor­tal­i­ty between dif­fer­ent places.

      1. Hen­ri Wei­jo: Final­ly, BCG could lead to long-term acti­va­tion and repro­gram­ming of innate immune cells. This last mech­a­nism, which has been the sub­ject of much inter­est in the past decade, has been called trained immunity5.

        Trained immu­ni­ty occurs through epi­ge­net­ic repro­gram­ming of mono­cytes at the site of infec­tion or immu­niza­tion. These mono­cytes under­go his­tone mod­i­fi­ca­tion at pro­mot­er sites of genes encod­ing inflam­ma­to­ry cytokines, lead­ing to long-term changes in their abil­i­ty to respond to nov­el stim­uli and result­ing in an increas­ing­ly active immune response when they are reactivated.

        Jos tuo hypo­teet­ti­nen syn­nyn­näisen immu­ni­teetin tuberku­loosirokot­teel­la “har­joitet­tu” tila on niin eri­no­maisen tehokas, mik­si se ei ole vakioasetuksena? 

        Toden­näköisin syy tälle olisi se, että tämä virit­tynyt tila on riskaa­beli tai kallis jol­lain tavoin (pikkuisen suurem­pi syövän, aller­gisen reak­tion, hedelmät­tömyy­den tai jonkin muun ris­ki). Meille se ei silti vält­tämät­tä olisi kallis, esim. jos se vain lisäisi ener­gianku­lu­tus­ta ja aineenvaihduntaa.

        Tai sit­ten tuberku­loosi on ollut pitkään ihmisen nor­maal­i­ti­la, jos­sa syn­nyn­näiseen immuu­ni­jär­jestelmään kohdis­tu­va val­in­ta on pääasial­lis­es­ti tapah­tunut. Eli kuten esi-isämme ovat valikoituneet sen mukaan, miten hyvin hei­dän elim­istön­sä toimii nälkäisenä kun ris­ki nään­tymiseen on suuri, eivätkä sen mukaan, miten hyvin he kestävät hyv­in­voin­tia – mis­tä syys­tä paas­toami­nen lie­nee hyödyl­listä – niin samoin syn­nyn­näi­nen immu­ni­teet­ti viruk­sia vas­taan on ollut val­in­ta­paineen alla lähin­nä tuberku­loosi­in sairas­tuneis­sa ja toimii opti­maalis­es­ti vain siinä tilanteessa. Tämä vaikut­taa paljon vähem­män todennäköiseltä.

  6. Siinä mis­sä tau­ti on ken­ties luul­tua vakavem­pi (kun todel­lisia sairastapauk­sia ei ollut tuo­ta enem­pää suh­teessa var­men­net­tui­hin keis­sei­hin), niin samal­la tart­tuvu­us on kuitenkin luul­tua heikom­paa. Eli vaik­ka taudin riskit on ken­ties oletet­tua suurem­mat, niin tukah­dut­ta­mi­nen muut­tui juuri real­is­tisem­mak­si ske­nar­iok­si. Samal­la toiveet lau­maim­m­mu­ni­teetista ilman rokotet­ta saa heit­tää romukop­paan, joten poli­it­tis­ten päätösten teko pitäisi nyt helpottua.

  7. “Jos sitä ei syn­ny sairas­ta­mal­la, ei sitä syn­ny rokot­ta­mal­lakaan, kos­ka rokot­ta­mi­nen käyt­tää samaa vas­ta-ainereak­tio­ta kuin sairastaminen.”

    Mut­ta rokot­teel­la taudin nitistämi­nen esimerkik­si use­am­man rokot­teen sar­jal­la on mah­dol­lista. Sairas­ta­mal­la ei onnis­tu, kun kaikkien pitäisi sairas­taa samaan aikaan.

  8. Liik­keel­lä on 4 koron­avirus­ta, jot­ka aiheut­ta­vat huo­mat­ta­van osan taval­li­sista “flun­ssista”. Aja­tus on se, että ne ovat voineet saa­da aikaan T‑solujen herk­istymisen, joka antaa osit­taisen suo­jan myös covid-19 vas­taan. Tätä on vielä aika vähän tutkit­tu, joten saas nähdä. On mon­ta syytä ajatel­la, että tau­tikuolleisu­us on pikem­min 1 % kuin o,2 %, mm. Berg­a­mon kaupun­ki Ital­ias­sa, jos­sa kuolleisu­us on itse asi­as­sa reilusti yli 1%:n. Lau­maim­mu­ni­teet­ti on silti yliop­ti­misti­nen haave.

  9. Ital­ias­ta löy­tyy ainakin pari kylää jois­sa tau­ti on pysähtynyt käy­tyään läpi n. 60% kansasta:
    http://www.rainews.it/dl/rainews/articoli/Coronavirus-test-sierologico-ad-Alzano-e-Nembro-61-per-cento-positivo-dcc7794d-9a9f-4901-b3ba-6bfe88af43e7.html

    Vas­ta-ainei­ta löy­tyy siis yli 60%… Ehkä heil­lä ei vis­i­teer­aa nämä toiset koronat tai sit­ten niil­lä ei olekaan mitään todel­lista merkitystä.

    Löy­tyy myös tietoa kuolleisu­ud­es­ta ko. kaupungista ja se on melko karu:
    https://www.bmj.com/content/369/bmj.m1835

    Eipä Kiinalaiset ole tyh­mä kansa, eivätkä he pysäyt­täneet tau­tia mum­mu­jen tai pap­po­jen takia.
    Ain­oa hyvä uuti­nen on, että taudin voi tukah­dut­taa ja Euroopas­sa toimeen on ryhdyt­ty. Teg­nellin lau­mas­ta alan olla aidosti huolissani…

    1. Kari: Eipä Kiinalaiset ole tyh­mä kansa, eivätkä he pysäyt­täneet tau­tia mum­mu­jen tai pap­po­jen taki

      Tääl­lä län­nessä täysin selvästi ajatelti­in alku­vuodes­ta, että kiinalaiset eivät tajua mitään epi­demioiden järkevästä torjunnasta.

  10. Nyt ainakin tois­taisek­si pitää uno­htaa kaik­ki muut strate­giat pait­si tukah­dut­ta­mi­nen. Hal­li­tus onnek­si ei nou­dat­tanut tässä asiantun­ti­joiden­sa ohjei­ta, vaan ajat­teli itse ja val­it­si tukahduttamisen.

    Eikö vielä mis­sään päin maail­maa tau­ti ole saanut riehua vapaasti niin, että pop­u­laa­tios­ta kaik­ki oli­si­vat altistuneet viruk­selle? Sairas­tunei­den ja kuollei­den määrät antaisi­vat hyvää tietoa siitä, onko muunkin­laista immu­ni­teet­tia kuin mitä nämä vas­ta-ainetestit osoittavat.

    Immu­ni­teetin katoami­nen ajan myötä voi johtua kahdes­ta eri syys­tä: vas­ta-aine­ta­son laskus­ta ajan myötä tai viruk­sen muta­toi­tu­mis­es­ta. Jos immu­ni­teet­ti ei ole pysyvä, mut­ta se johtuu ensim­mäis­es­tä syys­tä, toimii rokot­ta­mi­nen anta­mal­la tehos­terokot­tei­ta. Jos virus ei muta­toidu kovin nopeasti, olisin varovaisen posi­ti­ivi­nen rokot­tamisen suh­teen sil­loinkin — jos rokote syn­tyy RNA-poh­jaise­na, voitaisi­in muta­toituneen viruk­sen RNA:sta toiv­ot­tavasti saa­da rokote markki­noille paljon lyhyem­mäl­lä tes­taus­pros­es­sil­la kuin ensim­mäi­nen versio.

    Ja vaik­ka virus jäisikin pysyvästi kiertämään maa­pal­loa eikä mitään lääketi­eteel­listä kehi­tys­tä sen estämisessä tai hoi­dos­sa tapah­tu­isi, olen nyt taipu­vainen usko­maan että sen kanssa opit­taisi­in elämään. Tur­vavälit näyt­tävät toimi­van eri­no­mais­es­ti viruk­sen lev­iämisen estämisessä, joten mitenkään hillit­tömästi elämää ei tarvitse muut­taa. Siel­lä mis­sä tur­vaväle­jä ei voi­da pitää, ne voidaan kor­va­ta kasvo­mask­ien tai visi­irien käytöl­lä. Aasian suurkaupungeis­sa tur­vaväle­jä on han­kala pitää, mut­ta siel­lä mask­ien käyt­tö onkin jo valmi­ik­si nor­maalia. Kehit­tyneis­sä mais­sa toden­näköis­es­ti päästäisi­in läh­es pysyvän tukah­dut­tamisen tilanteeseen, jol­loin tur­vaväle­jäkään ei tarvitse nou­dat­taa kaikkial­la koko aikaa. Suurin muu­tos olisi karan­teen­it niistä maista tul­lessa, jois­sa virus ei ole hallinnassa.

    Ylipäätään on tietysti tosi pes­simis­ten olet­ta­mus, ettei lääketi­eteel­listä kehi­tys­tä tapah­tu­isi. Vaik­ka rokotet­ta ei onnis­tut­taisikaan kehit­tämään, tehdään toden­näköis­es­ti hil­jalleen pienem­piä kehi­tysaske­lia, joiden yhteis­vaiku­tus voikin olla merkittävä.

    1. Antti:
      Nyt ainakin tois­taisek­si pitää uno­htaa kaik­ki muut strate­giat pait­si tukah­dut­ta­mi­nen. Hal­li­tus onnek­si ei nou­dat­tanut tässä asiantun­ti­joiden­sa ohjei­ta, vaan ajat­teli itse ja val­it­si tukahduttamisen.

      Tur­vavälit näyt­tävät toimi­van eri­no­mais­es­ti viruk­sen lev­iämisen estämisessä, joten mitenkään hillit­tömästi elämää ei tarvitse muuttaa. 

      Tur­vaväli ei mak­sa mitään. Tosin tänään kau­pas­sa käy­dessä huo­masin kas­sajonos­sa, että tur­vaväli näyt­ti useimpi­en mielestä tarkoit­ta­van jopa läh­es 50cm matkaa. Enkä tarkoi­ta yhtä tai kah­ta ihmistä vaan abt kaikkia. Onko käyt­täy­tymi­nen jo muut­tunut, nyt kun “tilanne on ohi” ja koulutkin auki? No, sille on syyn­sä mik­si käytän kau­pas­sa suo­jaimia, toisin kuin nuo muut.

      Epä­var­muustek­i­jöi­den vuok­si olen kan­nat­tanut alus­ta asti tau­ti­ta­pausten määrän painamista niin vähäisek­si, että ne on jälji­tyk­sil­lä hal­lit­tavis­sa. Osalle tämä ei tosin ole tukah­dut­tamista, vaan joidenkin mielestä aitoa tukah­dut­tamista varten pitäisi olla tau­ti pois­tet­tu täysin, tyyli­in ei yhtään tapaus­ta 3kk+ ajas­sa. (Esim. Oden kri­teeri taisi olla aiem­mas­sa blogikom­men­tis­sa tuo tapauk­sia 0 per 3kk)

      Hal­li­tus taisi poimia täl­lä käyt­töön ter­min kytem­i­nen, joka on hyvä eikä mene sekaisin ääri-ilmiöi­den kanssa kuten ääri-tukah­dut­ta­mi­nen jos­sa yksikin maa­han tul­lut tur­isti voi pila­ta koko tavoit­teen (tapauk­sia ei olisi nol­la) tai ajatuk­set ettei sitä koko maa­pal­lol­ta saa pois (ei var­masti saakaan, ainakaan lyhyel­lä tähtäimel­lä, pitkä riip­puu immu­ni­teetin käyt­täy­tymis­es­ti ym).

      Yhä enem­män ja enem­män alkaa vaikut­taa, että tämän kanssa on vain opit­ta­va elämään ainakin use­ampi vuosi. Pelkään vain, että ihmis­ten käyt­täy­tymisel­lä on niin iso vaiku­tus, että mat­ka on aika aal­toil­e­va, kun välil­lä on tur­val­lisu­u­den tun­net­ta ja tilanne alkaa pahen­tua jne.

  11. Asun Espan­jas­sa ja seu­raan akti­ivis­es­ti paikallisia uutisia. Min­ua häm­men­tää, että samas­sa uutis­lähetyk­sessä ensin tode­taan, että 5% immu­ni­teet­ti on huoleste­tu­u­van alhainen ja het­keä myöhem­min ollaan huolis­saan tar­tun­to­jen suures­ta määrästä. En ole asiantun­ti­ja, mut­ta eikö nämä sul­je toisen­sa pois? Ja tuo­hon ikäasi­aan: kuin­ka paljon vaikut­taa se, että suuri osa tar­tun­noista on sat­tunut mm. van­hainkodeis­sa, jois­sa (van­hem­mat) ihmiset asu­vat tiivi­im­min, kun taas me nuorem­mat olemme olleet läh­es kak­si kuukaut­ta tiukois­sa eristyk­sis­sä omis­sa kodeissamme?

  12. Sivuhuo­mau­tus tähän: Jos koti­mais­ten vas­ta-ainetestien tulok­sis­sa ihmettelee ikä­jakau­man out­out­ta, seli­tys on se, että tutkimuk­seen on otet­tu mukaan vain 18–69 vuo­ti­ai­ta. Näin ainakin YLE:n uutisen mukaan on kun tästä viimek­si luin. Minkälainen harha tästä tulee, onkin sit­ten tosi vaikea sanoa. Näis­sä sota-alustapauk­sis­sa kai vakavia oire­i­ta on ollut varsin har­val­la, mut­ta miehistö muo­dos­tuu tietenkin muu­ta väestöä huo­mat­tavasti nuorem­mista ja terveemmistä.

  13. Syy siihen, mik­si korona iskee van­hoi­hin ihmisi­in ovat van­hus­ten hoito­laitok­set. Niis­sä van­hus­ten kun­to on jo valmi­ik­si äärim­mäisen huono. He ovat alt­ti­impia kaikille taudeille mukaan lukien hoita­jien ja omais­ten välit­tämä korona. Tämä ilmiö tois­tuu kaikkial­la. Ruot­sis­sa ja meillä.

  14. Jos immu­ni­teet­ti SARS-CoV-2-viruk­selle kestää vain esimerkik­si kak­si kuukaut­ta niin sitä ei kan­na­ta tavoitel­la sairas­ta­mal­la COVID-19-taudin. Sen sijaan jos kehitet­täisi­in riit­tävän hal­pa ja tur­valli­nen rokote, niin sel­l­ainen voisi ratkaista koron­akri­isin, vaik­ka sel­l­aisel­la saisi yhdel­lä roko­tusker­ral­la vain niin lyhyen aikaa kestävän suojan.

    1. Aaro Kus­taan­heimo:
      Jos immu­ni­teet­ti SARS-CoV-2-viruk­selle kestää vain esimerkik­si kak­si kuukaut­ta niin sitä ei kan­na­ta tavoitel­la sairas­ta­mal­la COVID-19-taudin. Sen sijaan jos kehitet­täisi­in riit­tävän hal­pa ja tur­valli­nen rokote, niin sel­l­ainen voisi ratkaista koron­akri­isin, vaik­ka sel­l­aisel­la saisi yhdel­lä roko­tusker­ral­la vain niin lyhyen aikaa kestävän suojan. 

      Tuo­ta, jos immu­ni­teet­tia ei tule, miten ajat­telit rokot­teen toimivan?

      1. Sami: Tuo­ta, jos immu­ni­teet­tia ei tule, miten ajat­telit rokot­teen toimivan?

        Osaisiko joku vas­ta­ta tähän kysymyk­seen? Asi­aa tun­tem­at­ta veikkaan, että lääketiede yrit­tää kehit­tää koron­aan vas­ta-ainei­ta, joi­ta ihmisen keho ei kykene tuot­ta­maan. Sil­loin kyse ei olisi rokot­teesta vaan pikem­min lääk­keestä mut­ta se voisi toimia silti tehokkaasti rokot­teen tapaan. HIV on kai liki voitet­ty täl­lä lähestymistavalla. 

        Kuvit­telisin myös, että voisi — ainakin teo­reet­tis­es­ti — olla rokote, joka osaa herät­tää vas­ta-ainei­ta, joi­ta virus ei saa aikaan.

  15. Kyl­lä rokot­ta­mal­la voidaan saa­da parem­pi ja tehokkaampi suo­ja kuin taudin sairas­ta­mal­la. Tästä hyvä esimerk­ki on vesirokko­rokote. Osa sairas­taa vesirokon hyvin lievänä, ja tau­ti­in syn­tyy vain puut­teelli­nen immuu­ni­vaste. Olen itse täl­lainen tapaus. Rokot­ta­mal­la, eri­tyis­es­ti kahdel­la rokotean­nok­sel­la, saadaan kuitenkin läh­es 100 %:n suo­ja vesirokkoa vastaan.

  16. Eikö ole hie­man yllät­tävää että maail­mas­sa tois­taisek­si on vain alle 5 miljoon­aa todet­tua tapaus­ta, siis suu­ru­us­lu­ok­ka 0,7 promil­lea väestöstä? Espan­jas­sakin, jos­sa esi­in­tyvyys on pienois­val­tioi­ta luku­unot­ta­mat­ta suurin, luku on alle 6 promil­lea (luvut worldometer:sta). Voiko olla jokin geneet­ti­nen syy että korona ei tar­tu suureen osaan väestöstä? Käsit­tääk­seni korona pääsee solu­un ACE-resep­torin kaut­ta — voiko esimerkik­si sen rak­en­teessa olla ero­ja? Sehän olisi hyvä uutinen!

    1. Patrik Schroed­er: Voiko olla jokin geneet­ti­nen syy että korona ei tar­tu suureen osaan väestöstä?

      Muitakin tek­i­jöitä voi olla. Silmämääräis­es­ti arvioitu­na Espan­jas­sa vas­ta-ainei­ta esi­in­tyy sisä­maas­sa ran­nikoi­ta enem­män. Myös ran­nikol­la sijait­se­van Barcelo­nan metropo­lialueel­la on todet­tu paljon vähem­män vas­ta-ainei­ta kuin sisä­maan Madridin metropolialueella.

      Erään­lainen mys­teeri on pohjoisen ja etelän väli­nen ero Ital­ias­sa. Tähän voi tul­la lisä­valais­tus­ta kun liiken­ner­a­joituk­set pois­tu­vat ja kon­tak­tit maan pitkit­täis­su­un­nas­sa palaa­vat normaaliksi.

      Sit­ten on vielä Kreik­ka, jos­sa koko epi­demia on ollut hyvin vähäi­nen. Voisiko olla että tau­ti on häviämässä kesäk­si Välimeren maista sään läm­metessä? Sil­loin olisi loogista että ilmiö alkaa etelästä.

      1. spot­tu: Sit­ten on vielä Kreik­ka, jos­sa koko epi­demia on ollut hyvin vähäi­nen. Voisiko olla että tau­ti on häviämässä kesäk­si Välimeren maista sään läm­metessä? Sil­loin olisi loogista että ilmiö alkaa etelästä.

        Toise­na har­rasteli­jana en veikkaisi pelkän lämpimyy­den puoles­ta, tärkeäm­pää saat­taa olla ilman suh­teelli­nen kos­teu­den kasvaminen. 

        Logi­ik­ka on seu­raa­va: Suus­ta esim yskit­täessä lähtevät sylki/limapisarat ovat sub mm-luokas­sa kaikenkokoisia. Ne sisältävät vet­tä, orgaanisia ainei­ta ja mah­dol­lis­es­ti viruk­sia. Kookkaisi­in, pis­aroi­hin mah­tuu enem­män viruk­sia, ehkäpä suh­teessa suh­teessa r^3. Koste­as­sa ilmas­sa hyvin kookkat, vaikka­pa yli 0.1 mm pis­arat putoa­vat nopeasti maa­han, mut­ta kuiv­as­sa ilmas­sa myö isot pis­arat kutis­tu­vat, sil­lä niiden sisältämä vesi hai­h­tuu hyvin nopeasti, jol­loin ne pienenevät oleel­lis­es­ti ja ne muut­tuvat min­u­ut­tikau­pal­la ilmas­sa lei­jaille­viksi (aerosoli)partikkeleiksi. (Logi­ikan idea on peräisin Sam­po Smolanderilta.)

        Ideaaa olisi jäl­keen­päin help­po tes­ta­ta yhdis­telemäl­lä tar­tun­ta- ja mete­o­rol­o­gisia havain­to­ja. Idea voisi osak­si selit­tää sen, mik­si kaiken­laisil­la flun­ssil­la on taipumus häipyä kesän ajak­si. Aiem­min esitet­ty D‑vitamiinitasojen kasvu vaikut­taa samaan suuntaan.

  17. Kuule­mani mukaan koron­aan sairas­tuneil­ta sairaalapoti­lail­ta koronat­estin posi­ti­ivisen tulok­sen saami­nen on ollut hyvin han­kalaa ja vaat­in­ut usei­ta näyt­tei­den otto­ja. Eli oireet vas­taa­vat koron­aa, mut­ta posi­ti­ivi­nen testi tulos saatu vas­ta use­am­man näyt­teenot­tok­er­ran jäl­keen. Voisiko olla että sama tilanne on näis­sä vas­ta-aine testeis­sä eli luotet­ta­van tulok­sen saami­nen on haas­tavaa ja näin paljon vääriä negatiivisia.

    1. Atom­isti: Kun on lukenut Kiinan ter­vey­den­huol­losta, ei tule heti mieleen uskoa, että siel­lä kuolleisu­us olisi sama kuin Suomessa.

      Olen asunut Kiinas­sa. Vaikea uskoa, että tääl­lä suomes­sa olisi Kiinalaista da

      Tuo­mas:
      Kuule­mani mukaan koron­aan sairas­tuneil­ta sairaalapoti­lail­ta koronat­estin posi­ti­ivisen tulok­sen saami­nen on ollut hyvin han­kalaa ja vaat­in­ut usei­ta näyt­tei­den otto­ja. Eli oireet vas­taa­vat koron­aa, mut­ta posi­ti­ivi­nen testi tulos saatu vas­ta use­am­man näyt­teenot­tok­er­ran jäl­keen. Voisiko olla että sama tilanne on näis­sä vas­ta-aine testeis­sä eli luotet­ta­van tulok­sen saami­nen on haas­tavaa ja näin paljon vääriä negatiivisia.

      Ensim­mäiset tes­tataan nenän kaut­ta tai jonkin ver­ran syvem­mältä ja vas­ta-aineet tutk­i­taan verestä.

  18. Nämä Espan­jan, Ran­skan, ja mon­en muun maan mata­lat vas­ta-ainelu­vut voi kyl­lä nähdä myös paljon posi­ti­ivisem­mas­sa val­os­sa: virus ei syys­tä tai tois­es­ta olekaan niin hanakka lev­iämään kuin on pelät­ty, ja epi­demia reagoi varsin nopeasti eri­laisi­in rajoi­tus­toimi­in. Tämä on selkeästi huono uuti­nen lau­maim­mu­ni­teet­ti­haavei­den kannal­ta, mut­ta samal­la posi­ti­ivi­nen tukahduttamispyrkimyksille. 

    Pohdin­nat mah­dol­lis­es­ta muiden koron­avirusten aikaansaa­mas­ta immu­ni­teetista osalle väestöä eivät lop­pu­jen lopuk­si muu­ta yo. johtopäätöstä paljoakaan. Vaik­ka esim. 30% väestöstä olisi taudille luon­nos­taan immuune­ja, mak­simis­saan muu­tamien pros­ent­tien vas­ta-aineposi­ti­ivis­ten osu­udet oli­si­vat edelleen masen­ta­van pieniä ja ker­toisi­vat, ettei 70–80% lau­ma-immu­ni­teet­tia tul­la käytön­nössä koskaan saavut­ta­maan sairastamalla. 

    Oikeas­t­aan ain­oa lau­maim­mu­ni­teet­tis­trate­gian pelas­ta­va havain­to olisi se, että löy­tyy huo­mat­ta­va määrä sel­l­aisia taudin lievästi sairas­tanei­ta, jot­ka ovat kyl­lä olleet jos­sain vai­heessa tar­tut­tavia mut­ta joille ei kehi­ty vas­ta-ainei­ta siinä määrin, että ne näky­i­sivät testeis­sä. Täl­löin tukah­dut­ta­mi­nen vaikeu­tu­isi huo­mat­tavasti, mut­ta voisimme vas­taavasti olla paljon lähempänä lau­maim­mu­ni­teet­tia kuin täl­lä het­kel­lä vaikut­taa. En kuitenkaan ole tör­män­nyt yhteenkään vakavasti otet­tavaan artikke­li­in, jos­sa esitet­täisi­in tähän viit­taavaa todistusaineistoa.

    Kaikki­nen­sa näyt­tää minus­ta selvältä, että paluu pre-COVID elämän­ta­paan tapah­tuu ain­oas­taan rokot­teen kaut­ta; tämä tosi­a­sia ja sen imp­likaa­tiot esim. taloudelle on mitä ilmeisim­min vain hyväksyt­tävä. Rel­e­vant­ti kysymys onkin nyt, mil­lä keinoin pystymme tekemään elämästä mah­dol­lisim­man hyvää sen (toden­näköis­es­ti) 6kk — 2v jak­son aikana, kun jonkin­laisia rajoi­tus­toimia joudu­taan pitämään yllä. Tässä kohtaa ostan itse tukah­du­tus­porukan argu­mentin, että mak­si­maalisen nor­maalia elämää pystyy viet­tämään sil­loin, kun virus­ta on liik­keel­lä mah­dol­lisim­man vähän. Jos tämän tilan ylläpi­to vaatii isoimpi­en yleisö­ta­pah­tu­mien kieltämistä, vähäisem­pää matkustelua, hen­gi­tys­suo­jaimien laa­jaa käyt­töä, ja track­ing-sovel­luk­sen asen­tamista, niin tekee mieli kysyä, entä sit­ten. Muiden vai­h­toe­hto­jen rin­nal­la tämä vaikut­taa lop­pu­jen lopuk­si melko pieneltä harmilta.

  19. Yksi selit­tävä tek­i­jä voi olla että espan­jan vas­ta-ainetes­taustö aloitet­ti­in kuukausi takaperin. Niinä aikoina ei löy­tynyt luotet­tavia tes­time­tode­ja. Vas­ta pari päivää sit­ten uuti­sis­sa ker­rot­ti­in että luotet­tavia teste­jä on nyt saatavil­la. Joten sanois­in että liikaa merk­i­tys­tä ei tähän espan­jan testi­t­u­lok­seen kan­na­ta antaa. 

    Toinen kuolleisu­u­teen merkit­tävä asia liit­tyy bri­tan­ni­aan mis­sä BMJ julka­isi tutkimuk­sen jos­sa ker­rot­ti­in tuoreen datan osoit­ta­van että ain­oas­taan 1/3 kevään ylikuolleisu­ud­es­ta joh­tu­isi suo­raan Covid-19 viruk­ses­ta. 2/3 johtuu siitä että sairaiden nor­maalit hoito­toimeen­piteet on Covid-19 varautu­mis­toimen­piteistä johtuen lopetet­tu. Näin on var­masti käynyt myös muis­sakin mais­sa jos­sa on korkea kuolleisu­us mikä tarkoit­taa että virus ei itsessään ole niin tap­pa­va, tap­pavin on itse asi­as­sa virus kun se yhdis­tään hölmöisi­in toimeenpiteisiin. 

    Tätä tukee myös suomen tuoreet itse­murhati­las­tot, suomes­sa on menetet­ty enem­män elin­vu­osia lisään­tyneistä itse­murhista kuin suo­raan viruksesta.

    1. MF: 2/3 johtuu siitä että sairaiden nor­maalit hoito­toimeen­piteet on Covid-19 varautu­mis­toimen­piteistä johtuen lopetettu.

      Tuo on kyl­lä melkko has­su arvaus.

      Nor­maalin hoidon tai eri­tyis­es­ti elek­ti­ivisen hoidon tauko, kuten lääkäri­lakois­sa tai nyt esim. Suomes­sa yleen­sä las­kee kuolleisu­ut­ta lyhyel­lä aikavälil­lä, mm. kos­ka oper­aa­tioi­hin sisäl­tyvät kuolin­riskit eivät toteudu kun niitä ei tehdä. Jonkin ver­ran on myös todel­lista ter­veyshyö­tyä kun ihmiset vält­tävät sairaal­abak­teere­ja, hoitovirheitä ym.

      1. has­su on tämä ran­skalais­ten­ki uutinen:
        http://www.rfi.fr/en/france/20200402-france-health-coronavirus-covid19-demographics-mortality

        epäileepi ettei van­huk­sia toimite­ta sairaaloi­hin kos­ka coro­na… niin o iha luon­nol­lis­takin, että se kuolleisu­us voi vähä nous­ta iha sama oliko covid-19 vai ei…hyvä huomio myös siitä et eri­mais­sa tilas­toidaan eri­tavoin… suomes­sak­in­han ne van­hainkoti kuolemat puut­tu aluk­si lukemista…

      2. Tuo­hon arvauk­seen niin tässä link­ki tutkimuk­seen. Selkeä näke­mys että toimeen­piteet viruk­sen estämiseen on aiheut­tanut enem­män kär­simys­tä kuin virus itsessään. https://www.bmj.com/content/369/bmj.m1931

        Lääketi­eteen pro­fes­sori Karol Siko­ra sanoo tukee väit­tämää sanom­al­la “When the his­to­ry books are writ­ten, the fear will have killed many more peo­ple than the virus, includ­ing large num­bers of can­cer and car­di­o­log­i­cal patients not being treated”
        https://unherd.com/thepost/professor-karol-sikora-fear-is-more-dangerous-than-the-virus/

        Tätä samaa alkaa käy­dä ilmi suomes­sakin. Myös tääl­lä on alka­nut tul­la lääkäreiltä huolestunei­ta puheen­vuoroa jos­sa ker­ro­taan huoles­ta siitä että nor­maali­a­jan sairaan­hoito on tauolla.

        Erit­täin surullista että näi­hin hätiköy­dy­i­hin ratkaisui­hin päädyt­ti­in euroopas­sa. Pal­jas­tu­vat numerot alka­vat osoit­taa sen että hys­te­ria ja sen aikaansaa­neet toimeen­piteet ovat aiheut­tanut enem­män kär­simys­tä kuin itse virus. En tarkoi­ta ettei mitään olisi pitänyt tehdä mut­ta toimeen­piteet olisi pitänyt jät­tää etäisyyk­sien pitämisessä, käsien­pe­sus­sa ja etä­työsken­tely­su­osi­tuk­ses­sa noin suurin piirtein. Näyt­tää vah­vasti siltä että val­taval­la rahankäytöl­lä on aiheutet­tu paljon kär­simys­tä jot­ta pelokkaat tun­tu­isi olon­sa turvallisemmalta.

      3. MF:
        Tuo­hon arvauk­seen niin tässä link­ki tutkimuk­seen. Selkeä näke­mys että toimeen­piteet viruk­sen estämiseen on aiheut­tanut enem­män kär­simys­tä kuin virus itsessään. https://www.bmj.com/content/369/bmj.m1931

        Lääketi­eteen pro­fes­sori Karol Siko­ra sanoo tukee väit­tämää sanom­al­la ”When the his­to­ry books are writ­ten, the fear will have killed many more peo­ple than the virus, includ­ing large num­bers of can­cer and car­di­o­log­i­cal patients not being treated”
        https://unherd.com/thepost/professor-karol-sikora-fear-is-more-dangerous-than-the-virus/

        Tätä samaa alkaa käy­dä ilmi suomes­sakin. Myös tääl­lä on alka­nut tul­la lääkäreiltä huolestunei­ta puheen­vuoroa jos­sa ker­ro­taan huoles­ta siitä että nor­maali­a­jan sairaan­hoito on tauolla.

        Erit­täin surullista että näi­hin hätiköy­dy­i­hin ratkaisui­hin päädyt­ti­in euroopas­sa. Pal­jas­tu­vat numerot alka­vat osoit­taa sen että hys­te­ria ja sen aikaansaa­neet toimeen­piteet ovat aiheut­tanut enem­män kär­simys­tä kuin itse virus. En tarkoi­ta ettei mitään olisi pitänyt tehdä mut­ta toimeen­piteet olisi pitänyt jät­tää etäisyyk­sien pitämisessä, käsien­pe­sus­sa ja etä­työsken­tely­su­osi­tuk­ses­sa noin suurin piirtein. Näyt­tää vah­vasti siltä että val­taval­la rahankäytöl­lä on aiheutet­tu paljon kär­simys­tä jot­ta pelokkaat tun­tu­isi olon­sa turvallisemmalta.

        Tuos­sa ei ole mielestäni logi­ikkaa. Jos teho-osas­to­ja aje­taan täysil­lä lau­maim­mu­ni­teetin saamisek­si, ts. pide­tään tar­tun­nat korkeal­la tasol­la, sil­loin on hyvin vähän resursse­ja nor­maali­in sairaanhoitoon.

        Tukah­dut­tamisen tapauk­ses­sa sairaalat voivat sen sijaan toimia jok­seenkin normaalisti.

        Olen kyl­lä tähän epälo­ogiseen väit­teeseen tör­män­nyt use­astikin, ehkä joku valaisee mik­si se esitetään use­am­min noin­päin, että antaa-men­nä lin­jal­la olisi parem­mat mah­dol­lisu­udet hoitaa mui­ta sairauksia.

      4. K.k.: Tuos­sa ei ole mielestäni logi­ikkaa. Jos teho-osas­to­ja aje­taan täysil­lä lau­maim­mu­ni­teetin saamisek­si, ts. pide­tään tar­tun­nat korkeal­la tasol­la, sil­loin on hyvin vähän resursse­ja nor­maali­in sairaanhoitoon.

        Tukah­dut­tamisen tapauk­ses­sa sairaalat voivat sen sijaan toimia jok­seenkin normaalisti.

        Olen kyl­lä tähän epälo­ogiseen väit­teeseen tör­män­nyt use­astikin, ehkä joku valaisee mik­si se esitetään use­am­min noin­päin, että antaa-men­nä lin­jal­la olisi parem­mat mah­dol­lisu­udet hoitaa mui­ta sairauksia.

        Uskoisin että se menee kutakuinkin näin että jos varaudu­taan koron­aan tyh­jen­tämäl­lä sairaalat ja leikkausjonot ihmi­sistä jot­ka sairas­ta­vat jotain muu­ta kuin koron­aa. Ja sit­ten koron­apoti­lai­ta ei tulekkaan niin paljon kuin kuvitelti­in, niin sil­loin on sairaan­hoitoresursse­ja jot­ka ovat käyneet ja käyvät vieläkin niin san­otusti tyhjäkäyn­nil­lä. Olisi­han parem­pi että näil­la sairaan­hoitoresurs­seil­la hoide­taan joku hoitoa tarvit­se­va, vaik­ka se joku ei koron­aa sairastaisi.

      5. MF: Tuo­hon arvauk­seen niin tässä link­ki tutkimuk­seen. Selkeä näke­mys että toimeen­piteet viruk­sen estämiseen on aiheut­tanut enem­män kär­simys­tä kuin virus itsessään. https://www.bmj.com/content/369/bmj.m1931

        Siinä tosin ei san­o­ta noin. 

        Jos toimen­piteet aiheut­taisi­vat enm­män kuolemia kuin virus, niin sil­loin­han tämä “ylimääräi­nen kuolleisu­us” olisi suuri paikois­sa, jois­sa tar­tun­nat on voimakkail­la toimen­piteil­lä nui­jit­tu läh­es nol­laan. Todel­lisu­udessa­han kuolleisu­u­den kasvu on ollut suur­in­ta siel­lä, mis­sä virus on päässyt eniten lev­iämään, myös niiden kuolemien osalta, joiden viral­lisek­si kuolin­syyk­si ei koron­aa tul­lut kirjattua.

      6. Ris­to: Siinä tosin ei san­o­ta noin. 

        Jos toimen­piteet aiheut­taisi­vat enm­män kuolemia kuin virus, niin sil­loin­han tämä ”ylimääräi­nen kuolleisu­us” olisi suuri paikois­sa, jois­sa tar­tun­nat on voimakkail­la toimen­piteil­lä nui­jit­tu läh­es nol­laan. Todel­lisu­udessa­han kuolleisu­u­den kasvu on ollut suur­in­ta siel­lä, mis­sä virus on päässyt eniten lev­iämään, myös niiden kuolemien osalta, joiden viral­lisek­si kuolin­syyk­si ei koron­aa tul­lut kirjattua.

        No tot­ta, ei siinä kir­jaimel­lis­es­ti niin san­ot­tu, siinä vaa­dit­ti­in tutkimus­ta mik­si niin paljon ylimääräistä kuole­maa johon Covid-19 ei ole merkat­tu kuolinsyyksi.

        Mut­ta ylimääräis­es­tä kuolleisu­ud­es­ta olen hiukan eri mieltä, asia riip­puu toimen­piteistä ja niiden ajoituk­ses­ta. Eikä tiede­tä mis­sä virus on päässyt eniten lev­iämään, sen tiedon puuttues­sa ei voi­da väit­tää että kuolleisu­us on suurin siel­lä mis­sä sitä on eniten.

      7. Artikke­lista ei ilmene mitään dataa siitä, että 2/3 olisi kuol­lut muista syistä, vain se että “vain” 10000:lla n. 30000:sta on viral­lise­na kuolin­syynä covid-19. Haas­tatel­lut eivät anna mitään mit­taria tai tarkem­paa ana­lyysia siitä miten nämä ylimääräiset kuolemat ovat tapah­tuneet näin äkkiä.

        Olisiko use­ampi näistä mah­dol­lis­es­ti laimin­lyön­ti­in kuolleista selvin­nyt jos olisi tehty, niin mitä? Jos he oli­si­vat olleet sairaalas­sa, he oli­si­vat hyvinkin voineet saa­da koronatar­tun­nan tai joutua joka tapauk­ses­sa siir­re­tyk­si. Entä jos Iso-Bri­tan­nia olisi ns. pidet­ty auki?

        Kun tarkastel­laan toimen­pitei­den kan­nat­tavu­ut­ta, kysymys ei ole siitä, onko varautu­mi­nen aiheut­tanut enem­män kär­simys­tä kuin itse sairaus. (Pitäisikö mieli­v­al­tais­es­ti tähdätä kär­simyk­set yhtä suurik­si? Kuin­ka paljon int­ti aiheut­taa kär­simys­tä ver­rat­tuna olemat­tomaan sotaan?) Sen sijaan pitää kat­soa mitä täl­lä kär­simyk­sel­lä on väl­tet­ty. Tuskin niin paljoa, että se olisi kaik­ki keskimäärin perustel­tua. Ainakin ulkon­ali­ikku­miskiel­lot ovat jälkikä­teen kat­sot­tuna olleet huono ratkaisu, ja niistä onkin nyt luovuttu.

      8. Onnis­tuneet epi­demi­an vas­taiset toimen­piteet aiheut­ta­vat aina enem­män tuhoa kuin itse virus yksinker­tais­es­ti sik­si, että nui­ji­mal­la virus ajois­sa se ei saa mitään aikaiseksi.

  20. Tärkeähän tuo tulos on, mut­ta kovin yllät­tävänä minä en sitä pidä. Ei tämä ole mitenkään ain­oa tulos, joak näyt­tää, että kuolleisu­us (ter­vey­den­huolto­jär­jestelmän vielä kohtu­ullis­es­ti toimies­sa) on pros­entin luokkaa kun van­husväestön osu­us on euroop­palaista suu­ru­us­lu­ok­ka, eikä sitä poikeeuk­sel­lisen hyvin onnis­tu­ta suo­jaa­maan (jälkim­mäis­es­tä lähin­nä esimerkkinä Islanti). 

    Tuon ikä­jakau­man­han kai voisi saa­da aikaan, jos nuoret ihmiset yksinker­tais­es­ti sairas­tu­vat tau­ti­in vähem­män herkästi. Koulu­jen avaamis­ta­han välil­lä perustelti­in sen kaltaisil­la argu­menteil­la, etteivät lapset sairas­tu­isi tau­ti­in suu­nilleen ollenkaan. Sel­l­aises­sa ei ole tolkkua, mut­ta kai heil­lä ja yleis­es­ti nuo­ril­la voisi olla jos­sain määrin vähen­tynyt infek­tio­herkkyys. Noi­hin numeroi­hin kai voisi sovit­taa aika yksinker­taisen jopa monot­o­nis­es­ti kas­va­van tar­tun­ta­herkkyy­den iän funk­tiona (van­him­mis­sa ikälu­okissa tulosta las­kee, että tuos­sa on niiden tar­tun­nan saanei­den osu­us, jot­ka ovat vielä hengissä)

  21. Olen yrit­tänyt kumo­ta suo­ma­lais­ten GPS-paikan­nuskam­moa liit­tyen koron­aan. Ideani on kuvat­tu https://blogit.apu.fi/pimeydenprofessori/koronagps-kielletty-ylipaha-ja-hyodyton/ ja Twit­terkin on ollut pakko ottaa käyttöön
    https://twitter.com/proffahyde/status/1261032739517710341?s=20.
    Kysymys: Lähin­nä jäljit­täjälääkärit tietävät nyt tar­tun­ta­hetk­istä ja olo­suhteista, ja pahoin pelkään ettei tietoa kerätä sys­temaat­tis­es­ti. Mut­ta aut­taisiko jos keräisimme myös paikko­ja / olo­suhtei­ta, jois­sa korona on joko var­masti hypän­nyt tai siitä on vah­va epäi­ly. Pian 7000 koron­ahyp­pyä on var­masti tapah­tunut ja ehkä 56000 piilos­sa. Jos saisimme vaik­ka 10% tiedon, tietäisimme paljon enem­män myös siitä, mikä on aika tur­val­lista ja mis­sä taas on syytä olla enem­män varuillaan.

    1. Onnek­si tota tietoa tulee muista maista. 

      Muutenkin Suo­mi voisi / olisi voin­ut teo­ri­as­sa hyö­dyn­tää sitä, että tau­ti lähti tääl­lä taka­matkalta ja monis­sa muis­sa mais­sa — paljon Suomea rikkaam­mis­sa mais­sa — se on levin­nyt nopeammin. 

      Itse päätin jos­sain vai­heessa, että en viit­si pahem­min seu­ra­ta Suomen vira­nomaisia vaan lähin­nä tsekkailen, mitä muil­la, lähin­nä ulko­mail­la on san­ot­tavaa. Tästä seu­raa sel­l­ainen kum­malli­nen efek­ti, että kun kuulee suo­ma­laista toimista, tulee usein fiilis, että nytkö vas­ta ne ton on tekemässä, nytkö vas­ta ne rupeaa tota selvit­tämään, eikö ne vieläkään ole tos­ta sanonut mitään jne.

      No, fiilis voi johtua siitä, että Suomes­sa toim­i­taan uber-varovasti ja kansan kat­seil­ta piilossa.

  22. En ihan ymmär­rä, mik­si Espan­jan vas­ta-ainetestien tulos on niin yllät­tävä? Kiinas­ta ja WHO:lta tuli sama tieto jo kauan sit­ten. Tok­i­han THL:n yksit­täiset tutk­i­jat mutu­ili­vat “10–20-kertainen määrä oireet­to­mia”. Iso ongel­ma tääl­lä Pohjo­las­sa on, että tätä on käsitel­ty influenssana.

    Nyt huolestut­taa isosti, miten THL pystyy myön­tämään virheen­sä ja hal­li­tus peru­maan lupauk­sia rajoi­tusten purkamis­es­ta. Iso­ja virheitä on jo tehty ja ollaan tekemässä lisää. Suomeen pääsee ihan lian löy­hin perustein eikä vapaae­htoista karan­tee­nia valvota mitenkään. Välit­tömästi jokaiselle maa­han­tu­lo­jal­la pakol­lise­na puhe­limeen seurantasovellus.

    Toinen käsit­tämätön on hinku ava­ta baar­it ja muut koronalin­goik­si tiede­tyt juottolat.

    1. j‑j:
      Hol­lan­nin vas­ta-ainetesti­t­u­los on saman suun­tainen kuin Espan­jas­sa (noin 3%) 

      Hol­lan­nin väk­iluku 17,4 miljoon­aa, tähän men­nessä koron­aan kuollei­ta 5694 eli noin 1,1 % vasta-aineisista. 

      Jos vas­ta-ainei­den kehit­tymiseen meneekin keskimäärin 2–3 viikkoa oirei­den alka­mis­es­ta, niin samoin menee kuolemaankin.

  23. Nor­jas­sa vira­nomais­ten kuolleisu­usarvio on nos­tet­tu 0,7%:iin, ja sairas­tuneista sairaala­hoitoa vaatii 3,9%.
    https://www.nrk.no/norge/nye-fhi-beregninger_-viruset-er-mindre-utbredt_-men-mer-dodelig‑1.15021397

    Muu­ta­ma päivä sit­ten Ruot­sis­sa kuolleisu­usarvio nos­tet­ti­in 0,6%:iin.
    https://sverigesradio.se/sida/artikel.aspx?programid=83&artikel=7474682

    Vieläköhän mei­dän vira­nomainen uskoo 0,1–0,2% kuolleisu­u­teen ja antaa vas­taavia neu­vo­ja valtioneuvostolle?

    1. Noin 4% sairaala­hoitoisu­us­pros­ent­ti tarkoit­taisi 3 miljoo­nan sairas­tuneen kohdal­la >100 000 sairaala­hoidet­tavaa potilasta.

  24. Hieno­ja kir­joituk­sia Osmo! Kuitenkin olen hie­man yllät­tänyt, että uusim­mas­sa kir­joituk­ses­sasi toteat pitäväsi virus­ta vaar­al­lisem­pana kuin vielä jokin aika sit­ten. Annas kun perustelen.

    Käytetään lähtöko­htana tan­skalais­tutkimus­ta, johon aikaisem­min viit­t­a­sit. Siinä esimerkik­si 70–79 vuo­ti­aiden koron­apoti­laiden kuolleisu­us on 14,1%. Espan­jas­sa asuu noin 2,2 miljoon­aa 70–74 vuo­ti­as­ta ja vas­ta-ainei­ta tässä ikäryh­mässä löy­tyi 6.9% väestöstä. Kos­ka ilmeis­es­ti vain elos­sa ole­via tes­tataan, on tau­ti­in sairas­tunut 8,0% tai 175 000 ihmistä [ 2178000 * 6,9% / (1–14,1%) ] ikäryh­mästä, jol­loin kuollei­ta tulisi tan­skalais­tutkimuk­sen perus­teel­la odot­taa ole­van vajaa 25 000 pelkästään tässä ikäryhmässä. 

    Sama har­joi­tus voidaan hel­posti tehdä myös muille ikäryh­mille ja nämä ynnäämäl­lä päädytään yli 100 000 odotet­tuun kuolleeseen — näin siis jos tan­skalais­tutkimuk­sen kuolleisu­us ja espan­jalais­ten vas­ta-ainetestit ovat oikeassa. 

    Kos­ka todel­lisu­udessa koron­aan kuollei­ta on kuitenkin alle 30 000, tulee tan­skalais­tutkimuk­sen kuolleisu­usarvio olla korkeampi kuin todel­li­nen kuolleisu­us Espanjassa. 

    Näin ollen en näe mitään aihet­ta olla yhtään huolestuneem­pi nyt kuin muu­ta­ma viikkoa taak­sepäin — ainakaan sen osalta mitä kuolleisu­u­teen tulee.

  25. Mitä mieltä Osmo (ja raati) on siitä että sekä Suomes­sa että Euroopas­sa yleis­es­tikin on tapauk­set, saira­hoi­dos­sa ole­vat ja kuole­man­ta­pausten määrä olleet jonkin aikaa selvässä laskusu­un­nas­sa? Monil­la alueil­la tau­ti on tukah­tunut.. toki uusia nousu­ja voidaan nähdä, mut­ta nyt alkaa olla aika hyvin keinot tiedos­sa mil­lä tapauk­set saa tarvit­taes­sa uudelleen laskusuunnalle..

  26. Vas­ta-ainetes­tauk­sien tulok­sia tutkit­taes­sa ei useinkaan ote­ta huomioon, että koro­nan vas­ta-ainei­den kehit­tymisessä menee vähin­tään 2, jopa yli 3 viikkoa. Niin­pä vähän ennen vap­pua aloitet­tu Espan­jan tes­taus hei­jas­taa huhtiku­un puo­livälin tar­tun­tati­lan­net­ta tai aikaisem­paa. Jos kat­so­taan todet­tu­jen tar­tun­to­jen määriä Espan­jas­sa vaikka­pa 15.4., niitä oli tuol­loin 0,4%:lla väestöstä (187 919 kpl). Todel­li­nen esi­in­tyvyys olisi siis ollut vähin­tään 12,5‑kertainen.

  27. …ja vas­taavasti jos THL:n seu­lon­tat­estin tulosta 2,4% (https://yle.fi/uutiset/3–11342272) pide­tään vas­ta-aineis­ten mak­sim­imääränä Suomes­sa, ja se hei­jas­taa niin ikään suurin piirtein huhtiku­un puo­liväliä, todel­lisia tar­tun­to­ja olisi voin­ut olla Suomes­sa tuol­loin mak­simis­saan jopa 35–40 ker­taa enem­män kuin todet­tu­ja (15.4. todet­tu­ja tar­tun­to­ja 3676 eli 0,06% väestöstä).

    1. Ainakin tässä tutkimuksessa
      https://onlinelibrary.wiley.com/doi/epdf/10.1002/jmv.25986
      todet­ti­in että n. puo­let seu­lon­tat­estin posi­ti­ivi­sista ei läpäise neu­tral­isaa­tiotestiä, ja tätä selitetään seuraavasti:

      “The fact that we detect­ed fair­ly low neu­tral­iz­ing titres in sam­ples and that only half of those assessed
      pos­i­tive on ELISA may be due to dif­fer­ent fac­tors: (a) at this stage the human pop­u­la­tion is com­plete­ly naïve about this CoV strain, and sev­er­al waves of expo­sure to the pathogen may be nec­es­sary to stim­u­late a strong neu­tral­iz­ing response; (b) as it has already proved for oth­er virus­es, such as Las­sa, neu­tral­iz­ing anti­bod­ies are not always elicit­ed after vac­ci­na­tion or nat­ur­al infec­tion; in fact, other
      mech­a­nisms of the immune sys­tem may be involved in the pro­tec­tion, such as the complement-fixation reac­tion medi­at­ed by IgG and IgG antigen-dependent cel­lu­lar cyto­tox­i­c­i­ty and T-cell responses.”

  28. Vas­ta-ainetestit edelleenkään eivät löy­dä sairas­tanei­ta riit­tävän hyvin, nimeno­maan niin, että vääriä negati­ivisia tulee liikaa. Aus­trali­aan han­ki­t­ul­la testi­pakkauk­sel­la voi yhtä hyvin heit­tää kolikol­la tulok­sen, ei tarvitse tuh­la­ta rahaa testiin.

    https://www.smh.com.au/national/flipping-a-coin-covid-19-antibody-tests-should-not-be-used-20200513-p54smf.html (Syd­ney Morn­ing Her­ald, 13.5.2020)

  29. Tukhol­man Karolin­s­ka Sjukhusetin henkilökunnal­ta huhti-toukoku­un vai­h­teessa (viikko 18) otet­tu­jen näyt­tei­den poh­jal­ta teh­dyn vielä kesken­eräisen tutkimuk­sen mukaan:

    7% osal­lis­tuneista oli virus­ta kurkussa
    10% osal­lis­tuneista oli vas­ta-ainei­ta veressä
    2,4% osal­lis­tuneista oli molempia

    Eli suun­nilleen 15% sairasti tai oli sairas­tanut Covid-19:n.

    Tes­tat­tu­ja on yhteen­sä 11000, näistä vajaa puo­let on vielä analysoimatta.

  30. Espan­jan vas­ta-aine­tutkimuk­sen näyt­teenot­to pop­u­laa­tios­ta sat­un­nais­es­ti val­i­tu­il­ta henkilöiltä alkoi 27.4. Testien perus­teel­la Koro­nan sairas­tanei­den osu­u­den arvioidaan ole­van nyt noin 5%. Kun halu­taan tietää, kuin­ka moninker­tais­es­ti tuo luku ylit­tää diag­nosoitu­jen eli viral­li­sis­sa tilas­tois­sa nähtävän sairas­tunei­den osu­u­den, tulee mieleen kysymys, minkä päivän lukua pitää käyt­tää ver­tailu­ar­vona? Jos Worl­dome­ters-tilas­tos­ta val­it­see päivämäärän 11.5, joka oli vas­ta-aine­tutkimuk­sen ensim­mäisen kier­roksen päätöspäivä, luvuk­si saadaan 0.574 %, joka on noin 9.3 ‑ker­tainen. Jos käyt­tää lukua päivältä 18.5, saadaan ker­toimek­si enää 8.4. Siis viikos­sa melkein pros­ent­tiyk­sikön pudotus.

    Entä jos asian tarkastelu­un ottaa olen­naise­na muut­tu­jana mukaan myös koro­nan vas­ta-ainei­den kehittymisajan? 

    Pari viikkoa sit­ten julka­isti­in laa­ja koro­nan vas­ta-aine­tutkimus, (Icahn School of Med­i­cine at Mount Sinai Hos­pi­tal in New York), jos­sa tes­tat­tavien ver­inäyt­teistä etsit­ti­in taudin IgG-ryh­män vas­ta-ainei­ta. Testiryh­mistä toinen koos­t­ui PCR-testil­lä varmis­te­tu­ista koro­nan sairas­taneista , jo toipuneista henkilöistä.
    Ne, joil­la vas­ta-aine­tu­los oli heikosti posi­ti­ivi­nen, kut­sut­ti­in uuteen vas­ta-ainetesti­in vähin­tään 10 päivän jäl­keen. Testi­s­ar­jan jäl­keen vas­ta-aineis­ten osu­us oli 99.8 %. Tärkeänä havain­tona oli, että vas­ta-aineet kehit­tyivät vähitellen, 7 — 50 päivää oirei­den alka­mis­es­ta, keskiar­vo 24 päivää.

    Tämän perus­teel­la voisi olet­taa, että Espan­jan tutkimuk­ses­sa vas­ta-ainei­ta omaav­ista moni on sairas­tanut taudin jo kauan sit­ten, sil­loin kun viral­lisen tilas­ton sairaus­lu­vut oli­vat paljon alem­mat kuin tänä päivänä. Maal­likkona en tiedä, minkä päivämäärän viral­lisi­in sairas­tamis­lukui­hin pitäisi ver­ra­ta, mut­ta olisi
    mie­lenki­in­toista kuul­la tilas­toti­eteil­i­jän kan­ta asiaan.

  31. Tulos ei ollut mitenkään yllät­tävä. Se on täysin lin­jas­sa kaikkien ympäri maail­maa tehty­jen vas­taavien tutkimusten kanssa, alka­en Wuhanista. Se ei vaan sovi näi­hin hienoi­hin mallinnuk­si­in ja epi­demi­olo­gien teo­ri­oi­hin, tai Salmisen sanoin siihen, “minkä voi tarkas­taa mis­tä tahansa oppikir­jas­ta” (HS 6.5.). Aikoinaan opiskelu­aikana talousti­eteen pro­fes­sori peruskurssin ensim­mäisel­lä luen­nol­la laukoi nämä perusvit­sit, joista yksi oli “talousti­eteessä reaal­i­maail­ma on erikoistapaus, jota ei tarvitse ottaa huomioon”. Epi­demi­olo­gias­sa tun­tuu ole­van val­lal­la vähän samaa henkeä. Jos virus ei tun­nu käyt­täy­tyvän oppikir­jan mukaises­ti, niin sil­loin pitää epäil­lä lop­pu­un asti mit­taus­tu­lok­sia eikä mis­sään tapauk­ses­sa sitä teo­ri­aa, johon dataa yritetään epä­toivois­es­ti sovittaa.

    1. Juha:
      Epi­demi­olo­gias­sa tun­tuu ole­van val­lal­la vähän samaa henkeä. Jos virus ei tun­nu käyt­täy­tyvän oppikir­jan mukaises­ti, niin sil­loin pitää epäil­lä lop­pu­un asti mit­taus­tu­lok­sia eikä mis­sään tapauk­ses­sa sitä teo­ri­aa, johon dataa yritetään epä­toivois­es­ti sovittaa.

      Minä olen ollut siinä käsi­tyk­sessä, että val­taosa epi­demi­olo­geista on ymmärtänyt koro­nan käyt­täy­tymisen omi­tu­isu­u­den jo aika pitkään. Olen tietoinen Suomen ja Ruotsin johtavien epi­demi­olo­gien puut­teista muoka­ta malle­jaan ja kuul­lut (ei kovin var­mo­ja) huhu­ja, että Nor­jas­sa hal­li­tus jyräsi alus­sa yli epi­demi­olo­gien tah­don, mut­ta mis­sä muual­la on epi­demi­olo­gien joukos­sa oltu alun pani­ikin jäl­keen yhtä pihal­la? Minus­ta tuo yllä esit­tämäsi kuvaa parem­min tilas­toti­eteil­i­jää kuin epi­demi­olo­gia. Voi toki olla, että olen tehnyt liian yksinker­taisen mallin tilas­toti­eteil­i­jöistä, ne kun näyt­tävät käyt­täy­tyvän erit­täin hyvin oppikir­jan mallien mukaan.

      1. Nor­jan vas­taa­va epiremi­olo­gi For­land sanoo ihan samaa ruot­salai­sista. Siel­lä on liikaa jumit­tu influ­enssan torjuntaan:

        “And I think we always had in mind that a new pan­dem­ic would spread like an influen­za epi­dem­ic: that 25 per­cent of the pop­u­la­tion would get seri­ous­ly ill and that the the spread would even­tu­al­ly cov­er maybe 70 per­cent of the pop­u­la­tion until you get herd immunity.” 

        But when Chi­na imposed a strict lock­down on Wuhan, and the strat­e­gy was then copied by oth­er Asian coun­tries, For­land’s team at the Nor­we­gian Insti­tute of Pub­lic Health began to have sec­ond thoughts. 

        “We thought: ‘this this is work­ing’. They were able to close down soci­eties, first in Chi­na, then in Korea, then in Sin­ga­pore, then in Japan. When that knowl­edge fil­tered into our sys­tems, we had to revise our mod­els. We thought, ‘there are oth­er ways of deal­ing with this than just let­ting it go’ ”. 

        For­land and his col­leagues also began to take into account how dif­fer­ent­ly coro­n­avirus was behav­ing from an influen­za virus. 

        “We saw there were a num­ber of things there that were dif­fer­ent in this epi­dem­ic from a nor­mal influen­za pan­dem­ic: It was much more con­ta­gious, and it was much more seri­ous — the fatal­i­ty was maybe being five times as high, and the infec­tious­ness was maybe three times as high.” 

        He said there was also grow­ing evi­dence of asymp­to­matic trans­mis­sion, which is not the case with influen­za, mean­ing sim­ply telling peo­ple to stay home if they are sick, as Swe­den has done, would not work.

        Swe­den, For­land argued, had been too wed­ded to the plans it put in place long before the pan­dem­ic broke out, and had failed to adapt to new infor­ma­tion as it came in. 

        “I think Swe­den has maybe stuck to that kind of sce­nario for a bit too long,” he said of the influen­za mod­el. “They were think­ing, as far as I can under­stand, a bit too much in line with what has hap­pened before.” 

        https://www.thelocal.no/20200520/interview-my-belief-is-that-we-wont-have-a-big-second-wave

  32. Kiitos blo­gis­tasi Osmo Soininvaara!

    Kir­joi­tan pitkän postauk­sen tähän blogi­isi, kos­ka sin­ul­la on verkos­to­ja viedä näke­myk­siä eteen­päin, jos kat­sot ne huomionarvoisiksi.

    Tulk­it­sen kir­joituk­sesi siten, että olet tul­lut siihen näke­myk­seen, että todet­tu­ja covid-19-tar­tun­nan saanei­ta kohden on varsin vähän oireet­toman tai tun­nista­mat­toman tar­tun­nan saanei­ta ja näin ollen (toivon mukaan) taudille immuu­niksi tulleita.

    Seu­raa­va väistämätön johtopäätös on, että lau­maim­mu­nit­tee­tia ei voi­da ensin­näkään eet­ti­sistä syistä tavoitel­la sairas­tut­ta­mal­la tietois­es­ti ihmisiä, kos­ka sen hin­ta kuolleina ja vakavasti sairas­tuneina kas­vaa liian suurek­si. Eet­tis­es­ti hyväksyt­tävää ja vält­tämätön­tä on purkaa rajoituk­sia sen ver­ran, että yhteiskun­nan perus­toimin­not säi­lyvät ja taloutemme ei romahda. 

    Toisek­seen vaik­ka, emme ajat­telisi kuollei­ta van­huk­sia, emme voi sal­lia aiem­min ter­vei­den työikäis­ten kuol­e­van sik­si, että teho­hoitoka­p­a­siteet­ti ylit­tyy. Tämä aset­taa rajan miten nopeasti voimme antaa epi­demi­an lev­itä maassamme.

    Yllä­maini­tu­ista syistä lau­ma­suo­ja ei mielestäni tule ole­maan valit­tavis­sa ole­va tietoinen ratkaisu pan­demi­aan Suomes­sa. Päämin­is­terin viime per­jan­tain tiedo­tusti­laisu­us viit­tasi siihen, että tämä asia on ehkä tiedostettu.

    Mitä oikeasti jää jäljelle? 

    Ain­oa mielekäs strate­gia omas­ta mielestäni on hillitä epi­demi­aa mah­dol­lisim­man paljon. On yhden­tekevää mikä nimi tuolle annetaan. Jos epi­demia jos­sain kohtaa tukah­tuu niin hyvä niin. Jos se alkaa uud­estaan kotop­eräis­es­ti tai ulko­mail­ta, jatke­taan toim­intaa. Mitä mata­lamp­ina tar­tun­tamäärät saadaan pidet­tyä, sitä enem­män yhteiskun­taa voidaan ava­ta ja ihmiset rohkaistu­vat liik­keelle ja kulut­ta­maan, mikä on vält­tämätön edel­ly­tys talouden vau­ri­oiden vähentämiseksi.

    Ei ole oikein muu­ta vai­h­toe­htoa kuin parem­min tai huonom­min sin­nitel­lä kohti rokotetta.

    Mitä nyt tehdään?

    Hal­li­tuk­sen hybridis­trate­gian osat voidaan mieltää vaik­ka seu­raavasti: On osa, jon­ka puit­teis­sa pure­taan rajoituk­sia ja kat­so­taan miten käy ja tiet­ty­jen mittarei­den osalta ase­taan kyn­nysar­vo­ja toimen­pitei­den säätämisek­si ja esimerkik­si rajoi­tusten palaut­tamista varten.

    Strate­gian toinen osa on tuo tes­taa-jäljitä-eristä-hoi­da ‑osio. Se on osio, jon­ka toimin­nan tehokku­us säätää epi­demi­an läpiku­lun maas­samme, jos mitään yleisen tason rajoituk­sia tai suosi­tuk­sia ei ole voimas­sa. Eli jos eletään ns. normaalisti.

    Jos olen väärässä, otan mielel­läni vas­taan kor­jaavaa tietoa. Käsi­tyk­seni on, että kyseessä on käytän­nössä tar­tun­tatau­ti­lain anta­mat keinot, jot­ka kohden­tu­vat tun­nis­tet­tui­hin tar­tun­nansaaneisi­in ja altistuneisi­in. (Lisäk­si on mah­dol­lisuuk­sia tehdä todet­tu­jen tar­tun­to­jen poh­jal­ta esimerkik­si koulu­jen sulkemisia paikallisesti)

    Tar­tun­tatau­ti­lain käytän­nön toteu­tus­ta Suomes­sa yht­enäisel­lä taval­la ohjaa THL. Se antaa ohjeet eristys‑, karan­teeni- ja tes­tauskäytän­nöille. Paikallisil­la toim­i­joil­la on fak­tis­es­ti varsin vähän tulkin­nan varaa sen ohitse.

    Tämä herät­tää kysymyksiä:

    1) Onko tuo t‑j-e-h- toim­inta niin tehokas­ta, kuin se voisi olla nykyresurs­seil­la? Eroaako se laadullis­es­ti mil­lään taval­la siitä, mitä on jo tehty epi­demi­an alus­ta läh­tien? Mik­si se nyt toimisi parem­min? Tule­vatko kaik­ki poten­ti­aaliset edelleen tar­tut­ta­jat riit­täväl­lä hyö­ty­suh­teel­la tun­nis­te­tuik­si ja riit­tävien toimien kohteeksi?

    Kuten THL:n voimas­saol­ev­as­ta ohjeis­tuk­ses­ta voidaan lukea, esimerkik­si tode­tulle covid-19-tapauk­selle altistunut oiree­ton henkilö voidaan aset­taa karan­teeni­in (itse sairas­tunut eris­tetään), mut­ta tämän oireet­toman altistuneen kaut­ta välil­lis­es­ti (mah­dol­lis­es­ti) altistuneelle ei suositel­la nor­maal­ista elämästä poikkeamista. Myöskään oireet­to­mia altistunei­ta tai välil­lis­es­ti altistunei­ta ei tes­ta­ta mis­sään vai­heessa mikäli pysyvät oireettomina.

    Alun­perin oireet­tomien ja oireis­tenkin tes­taa­mat­to­muut­ta perustelti­in sil­lä, ettei siitä ole hyö­tyä epi­demi­an kulun suh­teen. Tuol­loin käsi­tys oli, että toden­net­tua tai oireista sairas­tunut­ta kohden on kym­menit­täin oireet­to­mia tar­tun­nan saanei­ta ja sitä levittäviä.

    Oireet­to­mia on var­mas­tikin todet­tu­jen ja oireis­ten lisäk­si ja sitä kaut­ta muo­dos­tuu oireet­to­mia tar­tun­taketju­ja. Jos näitä onkin rajalli­nen määrä kuten uusi tieto viit­taa, niin merkit­tävä osa voitaisi­in tun­nistaa oikein ajoite­tul­la tes­tauk­sel­la. Täl­lä het­kel­lä tes­teuska­p­a­siteet­tia jää hyö­dyn­tämät­tä. Lisäk­si mah­dol­lisia välil­lis­es­ti altistunei­ta karan­teeni­in osoitet­tavia olisi rajal­lisem­pi määrä.

    2) Onko tämän toimin­nan tavoit­teet riit­tävän selkeästi ja kun­ni­an­hi­moi­ses­ti asetet­tu ja ääneen san­ot­tu? Mitataanko tätä toim­intaa edes prosessimittareilla?

    Etelä-Kore­an yök­er­ho­ta­pauk­ses­sa on eri lähtei­den mukaan altistunut 7600 ihmistä ja 20 000 on kon­tak­toitu ja tes­tat­tu. Tapaus ker­too, miten avoin­na yhteiskun­ta siel­lä pystyy ole­maan ja miten tehokas­ta tuo jälji­tys on. Ja miten pon­nekkaasti toim­i­taan todet­tu­jen tapausten suhteen.

    Suomeen tulos­sa ole­va vapaa-ehtoinen puhe­linsovel­lus tuo var­masti lisäar­voa jälji­tyk­seen, mut­ta senkin anta­maa hyö­tyä syö se, jos toimen­piteet jäävät lepsuiksi.

    Taval­la tai toisel­la tode­tun altistu­misen pitää johtaa riit­tävi­in toimen­piteisi­in. Näi­den kohdal­la pitää myös miet­tiä statuk­ses­ta riip­pumat­ta (sairas­tunut, eristyk­seen tai kar­enteeni­in määrät­ty, välil­lis­es­ti altistunut) jonkin­lainen kom­pen­saa­tio. Eristyk­seen ja karan­teeni­in määrä­tyn osalta tähän onkin välineet.

    Välil­lis­es­ti altistunei­den ja esimerkik­si matkalta riskialueelta saa­punei­den kohdalle pitää tehdä pelisään­nöt selviksi.

    3) Vaikein kysymys: Onko THL oikea taho määrit­tämään käytän­nön toimen­pitei­den toteu­tus? On ilmi­selvää, ettei THL epi­demi­an alus­sa uskonut epi­demi­an ole­van hal­lit­tavis­sa. Onko se kyen­nyt riit­tävän syväl­liseen näke­myk­sen muu­tok­seen tämän pan­demi­an luon­teesta siten, että itse uskoo sen ole­van mielekästä ja mahdollista?

    Lopuk­si: Pitäisikö pyrk­iä tukah­dut­ta­maan epi­demia Suomessa?

    Yksit­täisel­lä keit­tiöepi­demi­ologilla ei voi olla kap­a­siteet­tia muo­dostaa asi­as­ta perustel­tua mielipi­det­tä juuri Suomea koskien.

    Paikalli­nen, maan sisäi­nen, epi­demia voidaan tukah­dut­taa suh­teel­lisen nor­maalin elämän jatkues­sa. Tästä on esimerkke­jä. Tämä onnis­tuu miljoon­akaupungis­sakin. Mik­sei Suomessakin.

    Tukah­dut­tamista vas­tuste­taan usein argu­men­til­la, että pan­demia kuitenkin palaa rajo­jen ulkopuolelta.
    Pitää kysyä kumpi toimii parem­min rokotet­ta odot­taes­sa: Se, että maan sisäl­lä ollaan totaali- tai semi-lock­down­is­sa määrät­tynä tai pelon vuok­si ja maan rajoil­la on eri­laista säätämistä ja toimen­piteitä. Vai se, että maan sisäl­lä voidaan elää suh­teel­lisen vapaasti ja maan rajoil­la on eri­laista säätämistä ja toimenpiteitä

    Rivikansalaisen on mah­do­ton­ta tietää mitä kulis­seis­sa tapah­tuu. Luulisi ja toivoisi, että yhteiskun­taa hal­vaan­nut­tavas­sa ja noin mil­jardin euron viikkomene­tyk­set aiheut­tavas­sa tilanteessa ei jahkail­taisi uuden tiedon tultua.

    Toiv­ot­tavasti riit­tävästi resur­soitu taus­tao­le­tuk­sista vapaa työryh­mä olisi miet­timässä, miten tämän kanssa edetään.

  33. Hmmm… pitäisikö maako­htai­sis­sa koronati­las­tois­sa jotenkin huomioi­da myös väestön etnis­ten alku­pe­rien jakauma?

    Why Are Non-White Britons More Like­ly to Die of COVID-19?

    It has been wide­ly report­ed that non-white Britons (as well as non-white Swedes and black Amer­i­cans) are over­rep­re­sent­ed among those who have died of COVID-19. In a recent paper, Robert Aldridge and col­leagues com­put­ed stan­dard­ised mor­tal­i­ty ratios for all major eth­nic groups in the UK. Com­pared to the gen­er­al pop­u­la­tion, the age-adjust­ed risk of death was 4 times high­er for Pak­ista­nis, 4 times high­er for Bangladeshis, 2.6 times high­er for Indi­ans, 5.7 times high­er for black Africans and 3.7 times high­er for black Caribbeans.

    The caus­es of these dis­par­i­ties are not yet well-under­stood. As a con­se­quence, the gov­ern­ment has launched an offi­cial inquiry into non-white Britons’ ele­vat­ed risk of death. In this blog post, I will con­sid­er some of the expla­na­tions that have been put for­ward in the lit­er­a­ture so far. While it is too ear­ly to draw defin­i­tive con­clu­sions, evi­dence sug­gests that geo­graph­ic and socio-eco­nom­ic fac­tors do not ful­ly explain non-white Britons’ ele­vat­ed risk of death.

    In con­clu­sion, evi­dence sug­gests that geo­graph­ic and socio-eco­nom­ic fac­tors are not suf­fi­cient to explain non-white Britons’ ele­vat­ed risk of death from COVID-19, and that tak­ing into account pre-exist­ing con­di­tions may not ful­ly explain the gap. The most plau­si­ble expla­na­tion for the remain­ing gap is vit­a­min D defi­cien­cy. While this expla­na­tion is still ten­ta­tive, there is a rea­son­able amount of cir­cum­stan­tial evi­dence sup­port­ing it. Giv­en the low costs asso­ci­at­ed with vit­a­min D sup­ple­men­ta­tion, rec­om­mend­ing this for at-risk groups such as non-white peo­ple and the elder­ly would seem to be a top pri­or­i­ty for West­ern governments.

  34. “Kum­mallisin on kuitenkin ikä­jakau­ma. Sen mukaan taudin sairas­taneis­sa on ikään­tyneitä paljon enem­män kuin nuo­ria. Voisi kuvitel­la, että nuoret aikuiset elävät sosi­aalis­es­ti vilkkaam­paa elämää kuin 70-vuo­ti­aat, Jokin seli­tys tähän out­oon ikäri­ip­pu­vu­u­teen on oltava.”

    Kan­nat­taa muis­taa että vas­ta-ainetesti mit­taa sitä onko sairas­tunut viruk­seen, ei sitä onko saanut virus­ta. Pitäisin täysin mah­dol­lise­na että nuoris­sa ja ter­veis­sä ei virus saa edes tar­tun­taa aikaan, eli ei pääse tunkeu­tu­maan solui­hin. Täl­löin ei myöskään vas­ta-ainet­ta muo­dos­tu, kos­ka virus ei pääse lisääntymään.

  35. Itsel­läni alkaa ole­maan tässä vai­heessa täl­lainen näkökul­ma. Aluk­si uskoin myös siihen, että todel­lisia taudin saanei­ta on oikeasti moninker­tais­es­ti tes­tat­tu­ja enem­män. Nyt näyt­tää ihan toiselta ja tämä on todel­la huolestut­tavaa taudin tap­pavu­usas­teen suh­teen. Lisäk­si näyt­tää siltä, että myös taudin sairas­taneis­sa saatu suo­ja on hyvin heikkoa (3–6 kuukaut­ta), mikä on vielä pahempaa ja voi vain kuvitel­la että mitä taudin jo saanei­den joukos­sa käy kun sen sit­ten saa toiseen ker­taan kun on hädin tuskin toipunut, ja jo vahinkoa mm. keuhkoi­hin saatu­na. Toisaal­ta sit­ten on tuo puoli, että jos taudin lev­iämi­nen on lop­ul­ta heikom­paa kuin arvioitu ja että ehkä osal­la on jo ennal­taan vas­tus­tuskykyä, on hyvä uuti­nen. Mut­ta täl­lä het­kel­lä vieläkin kaik­ki eri maista saatu tieto on hyvin ris­tiri­itaista ja se on melkoisen suuri ongel­ma kokon­ais­ti­lanteen hah­mot­tamisen kannal­ta. Ja sit­ten on vielä maako­htaiset erot mm. antibioot­tien jär­jet­tömässä syöt­tämisessä niin ihmisille kuin tuotan­toeläimillekin, mil­lä voi olla vaiku­tus­ta maako­htaisi­in eroihin.

    Mut­ta onhan tässä nyt oikeasti se todel­li­nen paik­ka ihmiskun­nalle miet­tiä oma elämän­ta­pansa uusik­si. Markki­na­t­aloudelle tämä joka tapauk­ses­sa on osoi­tus toim­i­mat­to­muud­es­ta. On selvää että ihmisiä on vähin­tään 10 ker­tais­es­ti liikaa pla­nee­tan kestokykyyn, mut­ta myös jär­jestelmä joka lamaan­tuu jos ei lop­u­ton­ta kasvua ole edes muu­ta­maa kuukaut­ta, on utopi­aa. Ihmiskun­nan fokus asioiden tärkeysjärjestyk­istä on yksinker­tais­tet­tuna väärä ja koko strate­gia miten ollaan organ­isoitu ei toi­mi. Jo Pla­ton hah­mot­ti vajaa 2500 vuot­ta sit­ten, että osa asioista on oikeasti vält­tämätön­tä ja suuri osa tarpeista on lop­ul­ta turhaa. Tämä tulee esi­in siinä tilanteessa kun on oikea kri­isi jos­sa alkaa olla uhka kaiken oikeasti tärkeän suh­teen. Tässä tilanteessa on oleel­lista että se vält­tämätön pystytään toteut­ta­maan ja ilmas­to­muu­tok­sen pahentues­sa tämä on uusi nor­maali joka tapauk­ses­sa. Ehkä tämä korona on lop­ul­ta se joka saa mei­dän havah­tu­maan vih­doin todel­lisu­u­teen ja aset­ta­maan todel­liset pri­or­i­teetit asioille. Mut­ta eihän tämä tietenkään ole yksinker­taista näitä asioi­ta lajitel­la, ruo­ka ja suo­ja tietenkin aina ne tärkeim­mät. Ja vaikka­pa viih­teeseen liit­tyy paljon varsin har­mi­ton­ta tuotan­toa, mikä voi kuitenkin tuo­da paljon iloa. Vaikeaa.…

    1. Mikael Kar­wa­jal­ka:
      Mut­ta onhan tässä nyt oikeasti se todel­li­nen paik­ka ihmiskun­nalle miet­tiä oma elämän­ta­pansa uusik­si. Markki­na­t­aloudelle tämä joka tapauk­ses­sa on osoi­tus toim­i­mat­to­muud­es­ta. On selvää että ihmisiä on vähin­tään 10 ker­tais­es­ti liikaa pla­nee­tan kestokykyyn, mut­ta myös jär­jestelmä joka lamaan­tuu jos ei lop­u­ton­ta kasvua ole edes muu­ta­maa kuukaut­ta, on utopi­aa. Ihmiskun­nan fokus asioiden tärkeysjärjestyk­istä on yksinker­tais­tet­tuna väärä ja koko strate­gia miten ollaan organ­isoitu ei toi­mi. Jo Pla­ton hah­mot­ti vajaa 2500 vuot­ta sit­ten, että osa asioista on oikeasti vält­tämätön­tä ja suuri osa tarpeista on lop­ul­ta turhaa. Tämä tulee esi­in siinä tilanteessa kun on oikea kri­isi jos­sa alkaa olla uhka kaiken oikeasti tärkeän suh­teen. Tässä tilanteessa on oleel­lista että se vält­tämätön pystytään toteut­ta­maan ja ilmas­to­muu­tok­sen pahentues­sa tämä on uusi nor­maali joka tapauk­ses­sa. Ehkä tämä korona on lop­ul­ta se joka saa mei­dän havah­tu­maan vih­doin todel­lisu­u­teen ja aset­ta­maan todel­liset pri­or­i­teetit asioille. Mut­ta eihän tämä tietenkään ole yksinker­taista näitä asioi­ta lajitel­la, ruo­ka ja suo­ja tietenkin aina ne tärkeim­mät. Ja vaikka­pa viih­teeseen liit­tyy paljon varsin har­mi­ton­ta tuotan­toa, mikä voi kuitenkin tuo­da paljon iloa. Vaikeaa…. 

      Ilmas­ton­muu­tok­sen osalta päästöt pitäisi saa­da (tai olisi JO pitänyt saa­da) jyrkkään lasku­un. Ongel­ma on se, että jo nyky­isil­lä CO2-pitoisuuk­sil­la ilmas­to tulee läm­pen­emään vuo­sisato­ja, olet­taen ettei mitään akti­ivista hiilen­pois­toa saa­da aikaisek­si. Ongel­ma on siinä että meil­lä on aivan val­tavasti net­topäästöjä vielä nyt kun todel­lisu­udessa pitäisi päästä net­topois­toi­hin niin pian kuin mah­dol­lista. Valitet­tavasti mei­dän hieno demokraat­ti­nen markki­na­t­alous ei kykene tähän, sen sijaan ihmiset taput­tel­e­vat toisi­aan selkään ben­si­ini­au­ton vai­h­tamis­es­ta sähköau­toon ja kaiken­lais­es­ta muus­ta viher­pe­sumais­es­ta toimin­nas­ta. Ongel­ma on tässä vai­heessa itse kulu­tus, me kulu­tamme liikaa. Ja tääl­lä on nyt ihmisil­lä hirveä hätä että kulu­tus on liian vähäistä, koron­aviruk­sen tapaus kuvaa hyvin kuin­ka tekopy­hiä ilmas­to­tavoit­teet ovat, tääl­läkin hirveä pani­ik­ki kulu­tuk­sen pienen­tymis­es­tä. Tiety­ille ihmisille, ilmeis­es­ti val­taos­alle, silti lop­pu­pelis­sä talous ja omat edut menevät aina ja ikuis­es­ti yhteisen hyvän edelle, ilmas­toasi­at uno­h­tu­i­v­at heti kun talous sakkaa.

      Län­si­maat ovat oikea Nar­rien Lai­va, mut­ta vankim­mat markki­na­t­aloususko­vaiset ovat kaa­pan­neet keskustelun ja tänne on luo­tu mieliku­va että ilmas­to­toimista voitaisi­in tehdä jotenkin hyvää bisnestä. Kuulkaa ikinä ei ole maail­mas­sa kotona istu­mi­nen ja mitään tekemät­tömyys ollut hyvää bisnestä, mut­ta ilmas­ton­muu­tok­sen osalta sitä vaa­di­taan yhä enem­män. Paras ilmas­toteko on se, että ihmi­nen menee päiväk­si nurmelle köl­löt­telemään, mut­ta tämä ei nyt valitet­tavasti ole hyvää bisnestä.

  36. Jonkin­laise­na koe­lab­o­ra­to­ri­ona voi pitää kolmea Berg­a­mon läheistä pikkukaupunkia Nem­bro, Cas­tigliano d’Ad­da ja Alzano. Näis­sä tar­tun­ta on pää­tynyt 60–66% tasolle ja kuolleisu­us koko väestöstä 1.3–1.4% tasolle. Väestön kes­ki-ikä näis­sä on parisen vuot­ta Suomen korkeampi mut­ta vas­taavasti riskitek­i­jöinä ole­via sydän- ja verisuoni­taute­ja ja dia­betes­ta on vähem­män. THL:n ja hal­li­tuk­sen ole­tus että “tau­ti tulee joka tapauk­ses­sa men­emään väestön läpi” on kestämätön jos se on estettävissä.

    Kuolleisu­us­pros­entin lisäk­si pitää huomioi­da eri­tyis­es­ti keuhko­vau­ri­ot joi­ta on vielä kuollei­ta isom­mal­la joukol­la. Niiden pitkäaikaisvaiku­tuk­sia ei vielä tun­neta mut­ta läh­es var­masti aiheut­taa elin­iän lyhen­tymistä osalle näistä. Myös mui­ta sisäelin­vau­ri­oi­ta on mut­ta niidenkään pysyvyyt­tä ja mah­dol­lista myöhempää kuolleisu­ut­ta ei tiedetä.

    Lau­maim­mu­ni­teet­ti ilman mui­ta toimia näyt­tää aset­tuvan odote­tulle 60% tasolle. Näi­hin pikkukaupunkei­hin virus tuli poikkeuk­sel­lisen aikaisin joten karan­tee­nien tapaiset toimet ja ihmis­ten pelkäämi­nen eivät ehti­neet vaikut­taa. Erit­täin vah­vat perus­teet on siis sille väit­teelle että Tukhol­man alen­tuneet tar­tun­talu­vut ovat seu­raus karan­teen­i­toimista, sekä val­tion määräämistä joi­ta on vähän ja ihmis­ten oma-aloit­teis­es­ti käyt­töönot­tamista. Ruot­sis­sa kouluis­sa on välil­lä SVT:n selvi­tyk­sen mukaan jopa suurin osa oppi­laista ollut poissa.

    Het­emäen raport­tia jos­sa huonoin ske­naario on tar­tun­talukul­la 1.2 ja paras 1.4, eikä arvio­ta tar­tun­talu­vulle alle 1.0 on pidet­tävä kelvot­tomana. Sitä raport­tia tehdessä oletet­ti­in ole­van monikym­menker­tainen määrä jo oireet­tomasti sairas­tanei­ta ja immu­ni­teetin saanei­ta. THL:n tutkimuk­set jot­ka julka­isti­in muu­ta­maa päivää raportin jäl­keen ja hal­li­tuk­sen jo valit­tua strate­giansa osit­ta­vat että lau­maim­mu­ni­teet­ti ilman roko­tus­ta kestää liian kauan, tap­paa liikaa ihmisiä ja pitää ihmiset varpail­la liian kauan ja mak­saa sik­si liikaa. Poli­ti­ik­ka estää tuon Het­emäen raportin hylkäämisen kos­ka se näyt­täisi hal­li­tuk­sen puoles­ta epäon­nis­tu­miselta. Liian paljon vaivaa nyt nähdään siihen että toimet näyt­täi­sivät hyvältä sen sijaan että hal­li­tus keskit­ty­isi tekemään oikein mut­ta ehkä tämä on asioiden luon­nolli­nen kulku politiikassa.

  37. Minus­ta taudin tap­pavu­u­den pähkäi­ly ilman seg­men­toin­tia on aika hyödytön­tä, kos­ka se tuot­taa luvun jol­la ei ole merkitystä.

    Ruotsin kuolemien demografi­as­ta tiede­tään että:
    — vain 1% kuolleista oli ter­veitä (=ei pitkäaikais­sairai­ta) alle 60v
    — vähän alle 3% oli ter­veitä 70v.

    Näi­den ja vas­taainetestien tulosten perus­teel­la voi laskea että tau­tikuolleisu­us 20.4 asti ter­veis­sä alta 70v on 0,13 promil­lea ja pitkäaikais­sairais­sa n 2 promil­lea, eli ker­roin niiden välil­lä 15. Jos samaa ker­roin­ta käyt­tää ryh­mässä 70–79 niin ter­vei­den tau­tikuolleisu­us olisi 1,3 promil­lea ja pitkäaikais­sairaiden 2 pros­ent­tia. 80+ vas­taa­vat luvut 5,6 promil­lea ja 8,7%. 60% kuolleista kuu­luu pitkäaikais­sairaisi­in 80+, ja suurin osa heistä oli­vat hoivakodeis­sa jois­sa asu­taan keskimäärin 2 vuot­ta. Hoivako­tien asukkaista 2%/kk ovat kuolleet koron­aan, siis puo­let siitä mitä nor­maal­isti kuolee.

    Hyödyl­lisem­pää olisi arvioi­da kuin­ka suuri osa tar­tun­nan saaneista kokee aidosti ennenaikaisen kuole­man. Ruotsin datan perus­teel­la se luku ei mil­lään yllä promilleen, hyvä jos puoleen.

    1. Kobe:
      Minus­ta taudin tap­pavu­u­den pähkäi­ly ilman seg­men­toin­tia on aika hyödytön­tä, kos­ka se tuot­taa luvun jol­la ei ole merkitystä.

      Ruotsin kuolemien demografi­as­ta tiede­tään että:
      – vain 1% kuolleista oli ter­veitä (=ei pitkäaikais­sairai­ta) alle 60v
      – vähän alle 3% oli ter­veitä 70v.

      Näi­den ja vas­taainetestien tulosten perus­teel­la voi laskea että tau­tikuolleisu­us 20.4 asti ter­veis­sä alta 70v on 0,13 promil­lea ja pitkäaikais­sairais­sa n 2 promil­lea, eli ker­roin niiden välil­lä 15. Jos samaa ker­roin­ta käyt­tää ryh­mässä 70–79 niin ter­vei­den tau­tikuolleisu­us olisi 1,3 promil­lea ja pitkäaikais­sairaiden 2 pros­ent­tia. 80+ vas­taa­vat luvut 5,6 promil­lea ja 8,7%. 60% kuolleista kuu­luu pitkäaikais­sairaisi­in 80+, ja suurin osa heistä oli­vat hoivakodeis­sa jois­sa asu­taan keskimäärin 2 vuot­ta. Hoivako­tien asukkaista 2%/kk ovat kuolleet koron­aan, siis puo­let siitä mitä nor­maal­isti kuolee.

      Hyödyl­lisem­pää olisi arvioi­da kuin­ka suuri osa tar­tun­nan saaneista kokee aidosti ennenaikaisen kuole­man. Ruotsin datan perus­teel­la se luku ei mil­lään yllä promilleen, hyvä jos puoleen.

      Italia ja Wales, arviot menete­ty­istä elin­vu­o­sista ovat olleet keskimäärin 13–14 vuo­den tienoil­la, naisil­la hie­man vähemmän. 

      Ja tämän aamun tiedon mukaan Suomes­sa teho­hoitoon joutuneista 80% on nor­maal­isti toim­intakyky­isiä vaik­ka eivät vält­tämät­tä täysin ter­veitä esim. dia­betes tai veren­paine­tau­ti eivät estä nor­maalia elämää ja lyhen­tävät elinikää vain vähän.

      Ihme­tyt­tää minkälaiseen ajat­telu­un tuo antaa men­nä lin­ja perus­tuu. Vaik­ka ei tehdä mitään se näyt­tää johta­van omae­htoiseen osit­taiseen lock­down­i­in kuten Ruot­sis­sa. Olete­tut säästöt eivät real­isoidu. Talouden tuhot aiheut­taa virus eikä sen tukahduttaminen.

      Laskelmien mukaan tukah­dut­ta­mi­nen, ajami­nen het­kek­si nol­laan, on myös taloudel­lis­es­ti paras ratkaisu. Het­emäen työryh­mälle ei valitet­tavasti annet­tu mah­dol­lisu­ut­ta tutkia tuo­ta vai­h­toe­htoa, työryh­mälle annet­ti­in tehtäväk­si tutkia kolmea eri ske­naar­i­o­ta tar­tun­talu­vuil­la alka­en 1.2 ja ne kaik­ki johta­vat ekspo­nen­ti­aaliseen kasvuun.

      1. Kuolleet ja teho­hoitoon joutuneet ovat aivan eri joukko. Suurin osa kuolleista ei ole ollut tehohoidossa.
        Teho­hoitoon joutuneis­sa vah­vasti yli­pain­oiset ovat voimkkaasti yliedustet­tu­ja. Pain­oin­dek­si alle 25 on hei­dän kesku­udessaan harv­inaisem­pi kuin pain­oin­dek­si yli 35.

      2. Osmo Soin­in­vaara:
        Kuolleet ja teho­hoitoon joutuneet ovat aivan eri joukko. Suurin osa kuolleista ei ole ollut tehohoidossa.
        Teho­hoitoon joutuneis­sa vah­vasti yli­pain­oiset ovat voimkkaasti yliedustet­tu­ja. Pain­oin­dek­si alle 25 on hei­dän kesku­udessaan harv­inaisem­pi kuin pain­oin­dek­si yli 35.

        Yli 70% suo­ma­lai­sista miehistä ylit­tää BMI 25 ja sil­lä kri­teer­il­lä riskiryh­mää. Veren­paine­tau­ti, ast­ma ja dia­betes ovat myös yleisiä riskitek­i­jöitä Suomes­sa. Riskiryh­mi­in kuu­lu­mi­nen ei vielä tarkoi­ta että olisi kuole­mas­sa kuukausissa.

        Noi­hin hoivakotikuolemi­in ei kan­na­ta liikaa tark­er­tua. Epi­demi­an riehues­sa hoivakote­ja ei ole mah­dol­lista suo­ja­ta eikä sen asukkail­la ole mah­dol­lisu­ut­ta eristää itseään samal­la taval­la kuin kotona asu­val­la yli 70-vuo­ti­aal­la. Väitän että näitä van­hus­ten tar­tun­to­ja on suh­teessa enem­män hoivakodeis­sa kuin kotona asuvil­la ja sil­loin siis myös kuolemat pain­ot­tuvat hoivakoteihin.

        En ole löytänyt mut­ta olisi mie­lenki­in­toista nähdä tar­tun­nan saanei­den yli 70 vuo­ti­aiden tapauskuolleisu­us hoivako­tien ulkopuolella.

        Paras kuolleisu­usarvio saadaan kuitenkin aja­mal­la tar­tun­ta kaikki­in. Se on kyet­ty tekemään kolmes­sa ital­ialaises­sa pikkukaupungis­sa. 60–66% pros­ent­ti­in asti jos­sa lop­putu­lok­se­na kuolleisu­us on ollut 1.3–1.4 pros­entin välil­lä. En näe mitään syytä mik­si Suomes­sa jostakin syys­tä jäätäisi­in merkit­tävästi tämän alle. Kes­ki-ikä on Suomes­sa alem­pi mut­ta perus­sairauk­sia enem­män kuin kuin Italiassa.

      3. K.k.:

        Paras kuolleisu­usarvio saadaan kuitenkin aja­mal­la tar­tun­ta kaikki­in. Se on kyet­ty tekemään kolmes­sa ital­ialaises­sa pikkukaupungis­sa. 60–66% pros­ent­ti­in asti jos­sa lop­putu­lok­se­nakuolleisu­us on ollut 1.3–1.4 pros­entin välil­lä. En näe mitään syytä mik­si Suomes­sa jostakin syys­tä jäätäisi­in merkit­tävästi tämän alle. Kes­ki-ikä on Suomes­sa alem­pi mut­ta perus­sairauk­sia enem­män kuin kuin Italiassa.

        Mis­tä olet saanut tuon datan? Onko siinä mukana tieto myös noiden pikkukaupunkien ikä­jakau­mas­ta ja ter­vey­del­li­sistä riskitekijöistä?

      4. K.k.: Italia ja Wales, arviot menete­ty­istä elin­vu­o­sista ovat olleet keskimäärin 13–14 vuo­den tienoil­la, naisil­la hie­man vähemmän. 

        Ja tämän aamun tiedon mukaan Suomes­sa teho­hoitoon joutuneista 80% on nor­maal­isti toim­intakyky­isiä vaik­ka eivät vält­tämät­tä täysin ter­veitä esim. dia­betes tai veren­paine­tau­ti eivät estä nor­maalia elämää ja lyhen­tävät elinikää vain vähän.

        Ihme­tyt­tää minkälaiseen ajat­telu­un tuo antaa men­nä lin­ja perus­tuu. Vaik­ka ei tehdä mitään se näyt­tää johta­van omae­htoiseen osit­taiseen­lock­down­i­in kuten Ruot­sis­sa. Olete­tut säästöt eivät real­isoidu. Talouden tuhot aiheut­taa virus eikä sen tukahduttaminen.

        Laskelmien mukaan tukah­dut­ta­mi­nen, ajami­nen het­kek­si nol­laan, on myös taloudel­lis­es­ti paras ratkaisu. Het­emäen työryh­mälle ei valitet­tavasti annet­tu mah­dol­lisu­ut­ta tutkia tuo­ta vai­h­toe­htoa, työryh­mälle annet­ti­in tehtäväk­si tutkia kolmea eri ske­naar­i­o­ta tar­tun­talu­vuil­la alka­en 1.2 ja ne kaik­ki johta­vat ekspo­nen­ti­aaliseen kasvuun.

        Jos se olisi tot­ta, niin koron­aan kuollei­den kes­ki-ikä olisi alle 70. Ei ole, vaan mon­es­sa maas­sa se on jopa korkeampi kuin kaikkien kuollei­den, pain­ottuen eri­tyis­es­ti ikälu­okkaan 80+. Sen sijaan vain n 15% kuolleista on alle 70v. Lei­jo­nanosa ovat siis olleet siinä vai­heessa elämää jol­loin muutenkin kuollaan.

        Jos minä olisin julkaissut tuon tutkimuk­sen, vetäisin sen äkkiä pois ennen kuin peer review tekee siitä hakkel­lus­ta, niin älytön se menetelmä oli. Riskiryh­mil­lä ei vaan ole sama elin­iän odote kuin mitä WHOn keskiver­to­taulukot anta­vat ymmärtää.

        Ruotsin datan perus­teel­la vain 5%:lla kuolleista ei ollut perus­sairauk­sia, ja vain 8% kävi edes tehol­la, eli vain 3% oli sel­l­aisia perus­sairai­ta joiden elim­istö voisi kestää tehohoitoa. 

        Tes­tausstrate­gia on kau­nis aja­tus, mut­ta käytän­nössä kovin kallista ja turhaa sirkushu­via kansalle. Testien tarkku­us on todel­la huono yksilö­ta­son päätök­siä ajatellen, etenkin tässä vai­heessa epi­demi­aa. Vas­ta-ainetestit Ruot­sis­sa, Tan­skas­sa ja Espan­jas­sa osoit­ta­vat, että oikeat tar­tun­talu­vut ovat 8–80 ker­taa isom­mat kuin viral­liset. Helsingis­sä se tarkoit­taa siis että on ainakin 30 000 tes­tat­tavaa. Halu­aisin nähdä kun joku kuvaa menetelmän ja bud­jetin täl­laisen joukon löytämisek­si ja seuraamiseksi. 

        Mie­lenki­in­toinen yksi­tyisko­h­ta on että, vas­ta-ainetestien perus­teel­la, huomioiden koron­akuolemien kokon­ais­määrään kak­si viikko ennen testiä, Ruotsin kuolemat per tar­tun­ta on alta puo­let Tan­skan ja Ital­ian vastaavista.

      5. Kobe: Jos se olisi tot­ta, niin koron­aan kuollei­den kes­ki-ikä olisi alle 70.

        Ole­tatko tässä, että tau­ti­in kuollei­den elin­iän odote on sama kuin syn­tyvien elin­iän odote?

    2. Miten määrit­telet aidosti ennenaikaisen kuole­man? Tilas­tol­lis­es­ti kuolisi muutenkin x‑vuoden sisään?

      1. Jarkko:
        Miten määrit­telet aidosti ennenaikaisen kuole­man? Tilas­tol­lis­es­ti kuolisi muutenkin x‑vuoden sisään?

        Jos min­ul­ta kysy­it, niin suun­nilleen niin, mut­ta pikem­minkin kuukau­sia kuin vuosia. Ruotsin datan perus­teel­la en usko että korona tulee juurikaan näkymään kokon­aiskuolemien määrässä. Tässä vai­heessa heil­lä on +9% kuole­mis­sa vuo­den alus­ta ryh­mässä 80+ mut­ta ‑3% työikäi­sis­sä. Ryh­mässä 80+ 85% kuolleista oli­vat joko hoivakodeis­sa tai koti­hoidon piiris­sä, eli siinä vai­heessa kun eivät enää pär­jää itsekseen.

    3. Ei pitkäaikais­sairaus, kuten dia­betes tai ast­ma, ole useim­mis­sa tapauk­sis­sa mikään väl­itön kuole­man­tuomio, eikä nämä ihmiset ole pääosin menos­sa mul­lan alle vain muu­ta­man kk sisään

      Aja­tus että pitkäaikais­sairaiden hengestä ei oikeas­t­aan tarvitse välit­tää ja vaar­al­lisu­ut­ta kan­nat­taa haarukoi­da kat­so­ma­l­la vain peruster­vei­den kuolemia, johtaa pahasti harhaan. Pitkäaikais­sairaus ei vält­tämät­tä häir­itse elämä juuri enem­pää kuin mitä lääk­i­tyk­sen otta­mi­nen tekee.

      Ja tuol­la mainit­ti­inkin että joidenkin tutkimusten mukaan jokainen kuole­man vie yli 10v jäl­jel­lä ole­vaa elinikää. Kuin­ka paljon sen pitäisi sin­un mielestäsi viedä, että tau­tia voi pitää vaar­al­lise­na? Minus­ta 10v keskimäärin on aika paljon. Tiet­ty se keskimäärin leikkaa n 2/3 keskimääräis­es­tä eläk­keel­läoloa­jas­ta pois, joten selvää säästöä joka kuolema.

      1. Sylt­ty:
        Ei pitkäaikais­sairaus, kuten dia­betes tai ast­ma, ole useim­mis­sa tapauk­sis­sa mikään väl­itön kuole­man­tuomio, eikä nämä ihmiset ole pääosin menos­sa mul­lan alle vain muu­ta­man kk sisään

        Aja­tus että pitkäaikais­sairaiden­hengestä ei oikeas­t­aan tarvitse välit­tää ja vaar­al­lisu­ut­ta kan­nat­taa haarukoi­da kat­so­ma­l­la vain peruster­vei­den kuolemia, johtaa pahasti harhaan. Pitkäaikais­sairaus ei vält­tämät­tä häir­itse elämä juuri enem­pää kuin mitä lääk­i­tyk­sen otta­mi­nen tekee. 

        Minä en ainakaan sanonut mitään sel­l­aista, vaan sanoin että yhden kuolleisu­us­lu­vun laskem­i­nen koko väestölle ei ker­ro juurikaan mitään. Elämän kuolleisu­us on näil­lä tiedoil­la 100%, eikä kukaan siitä panikoi. Ain­oa hyö­ty laskea koko väestö tau­tikuolleisu­us on ver­ra­ta maid­en strate­giat keskenään, kos­ka se ker­too kuin­ka hyvin riskiryh­miä on onnis­tut­tu suojaamaan. 

        Sanoin että vain 3% kuolleista oli sel­l­aisia pitkäaikais­sairai­ta, joi­hin lääkärien arvion mukaan kan­nat­ti edes kokeil­la teho­hoitoa. 92% oli­vat siis mitä ilmeisem­min sel­l­aisia jot­ka oli­vat muiden sairauk­sien­sa puoles­ta jo tekemässä kuolemaa. 

        Seg­men­toin­ti on elin­tärkeää oikean strate­gian val­it­semisek­si. Ruot­sis­sa on nyt kuol­lut 4000, joista 8% on 320. Suomen väestömääräl­lä n 175. Suomes­sa on kuol­lut reilu 300, jos­ta 8% on 24, eli lock­down säästi teo­ri­as­sa 150 elämää koron­akuole­mal­ta, jos nyt tau­ti häipy­isi tai onnis­tut­taisi­in tekemään kirkkaat maail­ma­nen­nä­tyk­set sekä rokot­teen kehi­tyk­sessä, tes­tauk­ses­sa, tuotan­nos­sa että jakelus­sa. Muus­sa tapauk­ses­sa ei säästänyt yhtään elämää koronal­ta. Sen sijaan kym­me­nien mil­jar­di­en kus­tan­nuk­set ovat var­mo­ja, kuten myös kuolemat muiden hoita­mat­tomien tau­tien, mie­len­ter­veysongelmien sekä hyv­in­voin­nin rahoi­tus­po­h­jan pet­tämisen takia. Turha pani­ik­ki tulee osoit­tau­tu­maan selvästi tap­pavam­mak­si kuin itse tauti.

        Sylt­ty:
        Ja tuol­la mainit­ti­inkin että joidenkin tutkimusten mukaan jokainen kuole­man vie yli 10v jäl­jel­lä ole­vaa elinikää. Kuin­ka paljon sen pitäisi sin­un mielestäsi viedä, että tau­tia voi pitää vaar­al­lise­na? Minus­ta 10v keskimäärin on aika paljon. Tiet­ty se keskimäärin leikkaa n 2/3 keskimääräis­es­tä eläk­keel­läoloa­jas­ta pois, joten selvää säästöä joka kuolema. 

        Tuo tutkimus on kyl­lä sel­l­ainen että ihmette­len ellei sitä pois­te­ta vähin äänin. Oikeam­mat luvut las­ke­taan kuukau­sis­sa, ei vuo­sis­sa, se näkyy koron­akuolemien ikä­jakau­mas­sa, joka pain­ot­tuu van­hempi­in kuin kuolemat keskimäärin.

      2. Tuo kymme­nen vuot­ta elin­vu­osia menetet­ty koron­akuole­maa kohden on kyl­lä tilas­tolli­nen vale. Se on lasket5tu ikään kuin koron­akuole­ma olisi iskenyt sala­man tyavoin satyu­nais­es­ti hyvä- ja huonokun­toisi­in. Esimerkik­si 84-vuo­ti­aana kuol­lut nainen olisi elänyt muu­toin 91-vuotiaaksi.
        Puo­let kuolemista on tapah­tunut hoivakodeis­sa, jois­sa vietetään yleen­sä elämän kak­si viimeistä vuot­ta. Niin­pä on perustel­tua laskea, että hoivakodeis­sa kuolleet olsi­vat menet­täneet keskimäärin yhden elin­vuo­den. Jos siis tämä puolisko menet­ti yhden elin­vuo­den, pitäisi hoivako­tien ulkop­uolel­la ole­vien menet­tää 19 elin­vuot­ta, jot­ta keskiar­vo olisi 10. Myös hoivako­tien ulkop­uolel­la tau­ti tapaaa enem­män huono- kuin hyväkuntoisia.

      3. Kobe:

        Seg­men­toin­ti on elin­tärkeää oikean strate­gian val­it­semisek­si. Ruot­sis­sa on nyt kuol­lut 4000, joista 8% on320. Suomen väestömääräl­lä n 175. Suomes­sa on kuol­lut reilu 300, jos­ta 8% on 24, eli lock­down säästi teo­ri­as­sa 150 elämää koron­akuole­mal­ta, jos nyt tau­ti häipy­isi tai onnis­tut­taisi­in tekemään kirkkaat maail­ma­nen­nä­tyk­set sekä rokot­teen kehi­tyk­sessä, tes­tauk­ses­sa, tuotan­nos­sa että jakelus­sa. Muus­sa tapauk­ses­sa ei säästänyt yhtään elämää koronal­ta. Sen sijaan kym­me­nien mil­jar­di­en kus­tan­nuk­set ovat var­mo­ja, kuten myös kuolemat muiden hoita­mat­tomien tau­tien, mie­len­ter­veysongelmien sekä hyv­in­voin­nin rahoi­tus­po­h­jan pet­tämisen takia. Turha pani­ik­ki tulee osoit­tau­tu­maan selvästi tap­pavam­mak­si kuin itse tauti.

        Hedelmäl­lisem­pää olisi var­maankin ver­tail­la kus­tan­nuk­sia oikeasti eikä vain väit­tää, että suo­ma­lais­ten rajoituk­set mak­sa­vat kym­meniä mil­jarde­ja enem­män kuin ruot­salais­ten rajoituk­set. Viimeisin näkemäni esti­maat­ti Ruotsin talouden supis­tu­mis­es­ta on vuosi­ta­sol­la 7% kieppeil­lä ja Suomen jotain 7–8%. Mis­tä ne kym­me­nien mil­jar­di­en erot tuo­hon saadaan?

        Anek­doot­ti­na lisäisin, että tääl­lä Syr­jä­suomes­sa ter­veyspalve­lut ovat pelan­neet varsin hyvin. Ja parem­min kuin mitä tut­tavien (joista osa töis­sä ter­veyssek­to­ril­la) viestit Syr­järuot­sista anta­vat uskoa. Hoita­mat­to­mia taute­ja lie­nee (jos anek­doot­ti­in ja mutu­un saa tässä sen ver­ran luot­taa) enem­män Ruot­sis­sa kuin Suomessa.

  38. Ongel­ma on siinä, että koronatar­tun­nat ovat alueel­lis­es­ti epä­ta­sais­es­ti jakau­tuneet. Poim­i­taanko sit­ten nämä vas­ta-ainetes­tat­ta­vat samas­sa suh­teessa alueel­lis­es­ti kuin tar­tun­to­ja on havait­tu? Kun ei ole tietoa miten sat­un­nais­poimin­nat on tehty, niin tuon tulok­sen arvioin­ti on hankalaa.

  39. Her­pes on yksi niistä virus­tar­tun­noista, jot­ka ovat elinikäisiä, kuten HIV, myyräku­ume ja mon­et muut.
    HS 5/25/2020 kir­joit­taa, että Alzheimer ehkä syn­tyy kun immu­ni­teetin heiketessä Her­pes virus aktivoituu.
    Iskee pahasti van­hempi­in samoin kuin Coro­na. Siis Coro­na aiheut­taa pahan taudin van­hem­mille heti, nuorem­mille myöhem­min. Taas huono uutinen,

      1. Osmo Soin­in­vaara:
        Ihmisen puo­lus­tusjhär­jestelmä pystyy kuitenkn karkot­ta­maan Coro­nan, toisin kuin Hivin tai Herpeksen.

        Ehkä virus kuitenkin jää piilemään ja tekee paho­jaan myöhem­min. On monia harv­inaisia taute­je joi­ta epäil­lään virusperäisiksi.
        Eikökös hivis­säkin ole jotain lievem­piä alkuoire­i­ta, ikään kuin paran­tu­isi. Viruk­set voivat olla aika hyvin piilossakin.
        Anteek­si kun maalailen piru­ja seinälle. Toiv­ot­tavasti kaik­ki on hyvin.

    1. Hmmm… täy­tyy ehkä henkilöko­htais­es­ti kiit­tää kaikkia rokote­fo­lio­hat­tu­ja — lisään­tyneet tuhkarokkoepi­demi­at herät­tivät min­ut pohti­maan, että tuhkarokon sairas­t­a­mi­nen on tain­nut aikoinaan jäädä väli­in (kuule­ma ei mitenkään niin harv­inaista 60-luvun lop­un ja 70-luvun puo­livälin välis­sä syn­tyneille) — ja tämän seu­rauk­se­na kävin hake­mas­sa MPR-rokot­teen ihan pas­seli­in aikaan (2. roko­tus oli talvella…)

  40. Lisää häm­men­täviä uutisia koronasta:

    Smok­ers Hos­pi­tal­ized Less Often for COVID-19

    Few of those hos­pi­tal­ized with the coro­n­avirus are smok­ers, and researchers are try­ing to under­stand why, accord­ing to VICE.

    One hypoth­e­sis is that nico­tine, which has anti-inflam­ma­to­ry prop­er­ties, may inter­fere with the way that COVID-19 caus­es an over­re­ac­tion of the immune system.

    French sci­en­tists to test the­o­ry that nico­tine com­bats COVID-19

    PARIS (Reuters) — French researchers are prepar­ing to launch a human tri­al to test their hypoth­e­sis that nico­tine can help the body com­bat the COVID-19 infection.

    The tri­al will involve groups of health­care work­ers and patients wear­ing nico­tine patch­es and oth­er groups wear­ing place­bo patch­es. Then they will be test­ed to see if there is a dif­fer­ence in how their bod­ies respond to the virus.

    The tri­al is a fol­low-up to a French study, pub­lished this month, of pub­lic health data which appeared to show that peo­ple who smoke are 80% less like­ly to catch COVID-19 than non-smok­ers of the same age and sex.

    The sci­en­tists hypoth­e­sised in their study that nico­tine, which is con­tained in cig­a­rettes, could influ­ence whether or not the coro­n­avirus mol­e­cules are able to attach them­selves to recep­tors in the body. 

    A nico­tinic hypoth­e­sis for Covid-19 with pre­ven­tive and ther­a­peu­tic implications

    Nico­tine may be sug­gest­ed as a poten­tial pre­ven­tive agent against Covid-19 infec­tion. Both the epidemiological/clinical evi­dence and the in sil­i­co find­ings may sug­gest that Covid-19 infec­tion is a nAChR dis­ease that could be pre­vent­ed and may be con­trolled by nico­tine. Nico­tine would then ster­i­cal­ly or alloster­i­cal­ly com­pete with the SARS-CoV­‑2 bind­ing to the nAChR. This legit­i­mates the use of nico­tine as a pro­tec­tive agent against SARS-CoV­‑2 infec­tion and the sub­se­quent deficits it caus­es in the CNS. Thus, in order to pre­vent the infec­tion and the retro-prop­a­ga­tion of the virus through the CNS, we plan a ther­a­peu­tic assay against Covid-19 with nico­tine (and oth­er nico­tinic agents) patch­es or oth­er deliv­ery meth­ods (like sniffing/chewing) in hos­pi­tal­ized patients and in the gen­er­al population

    Meil­lä täl­laisia kokeilu­ja ei var­maankaan nähdä — ja vaik­ka hoito osoit­tau­tu­isi muual­la toimi­vak­si, niin tuskin­pa sille heruisi edes rajoitet­tua kokeilulu­paa. Suomea kun koite­taan fanaat­tisel­la innol­la ajaa “nikoti­ini­va­paak­si” maak­si — nikoti­i­ni kun on niin kauhia huume, ettei nuuskaa, sähkö­tu­pakkaa tai mitään muu­takaan voi sal­lia vaik­ka ne vähen­täi­sivätkin tupakan polt­tamisen haittoja.

    No, sinän­sä vis­si­in hyvä, että MPR-roko­tuk­sen ottamisen lisäk­si on tässä tul­lut jo muu­ta­ma vuosi käytet­tyä nikoti­in­isuihket­ta “brain boos­t­e­ri­na”

  41. Hiukan numeroi­ta läpise­lat­tua on minus­ta aiheel­lista nos­taa esille sel­l­aisen huomion että worl­dome­terin data on surkea. Use­at medi­at­alot suomes­sa ja maail­mas­sa hyö­dyn­tävät sen esit­tämät tiedot uuti­sis­sa ja muis­sa mut­ta laatu on heikko. 

    Tein hiukan laskel­mat ja totesin että esim. ruotsin osalta päivit­täiset kuolemat heit­tävät val­tavasti ruotsin viral­lisi­in lukui­hin. Maaliskuu ylit­tää ruotsin omat luku 18%. Kokon­aiskuolleisu­us­luku on toki oikea, ilmeis­es­ti se on tuplavarmis­tet­tu. Kuitenkin tätä päivit­täiskuolleisu­us­lukua käytet­ti­in hil­jat­tain mon­es­sa uuti­sis­sa ruotsin strate­gian kyseenalaistamisessa.

    Kaivoin enem­män maako­htaista dataa ja vas­taan tuli muitakin yllä­tyk­siä. Esimerkik­si käy taas ruot­si jos­sa todis­tet­tavasti jouluku­us­sa 1993 tam­miku­us­sa 1996 ja tam­miku­us­sa 2000 oli suurem­mat kuolleisu­us­pi­ik­it väestöön suh­teutet­tuna kuin tämän vuo­den huhtiku­us­sa. Ei yhteiskun­ta sil­loin järkyt­tynyt suun­taan tai toiseen, pysyi auki ja elämä jatkui.
    * https://medium.com/@emanuelkarlsten/more-swedes-died-in-one-month-1993-and-2000-compared-to-april-2020-why-25b762d03a1f

    Keskusteluis­sa on myös mon­esti mietit­ty miten vaar­al­lis­es­ta taud­ista on kyse. Sitä on muun muas­sa ver­rat­tu Espan­jan tau­ti­in. Tässäkin olen erit­täin epäileväi­nen, vuosi­na 1918–1920 kuoli 3–6 pros­ent­tia maa­pal­lon väestöstä Espan­jan tau­ti­in. Covid-19 tau­ti ei voi yltää siihen luku­un siitä yksinker­tais­es­ta syys­tä että riskiryh­mis­sä ei löy­dy niin paljon väkeä että sel­l­aisi­in lukui­hin voisi päästä. Laske­mal­la kuolleisu­us­pros­en­tit ikälu­okit­tain vas­taan maail­mas­sa eläviä ihmisiä jaet­tuna samoi­hin ikäryh­mi­in pääse tulee siihen tulok­seen että ehdot­tomasti korkein kuolleisu­us mitä Covid-19 nykytiedon val­os­sa voi maail­man­la­juis­es­ti aiheut­taa on 1,13% maail­man­väestöstä. Tämäkin luku täy­tyy olla yläkant­ti­in kos­ka 100% tart­tuvu­us ei tietääk­seni ole edes teo­ri­as­sa mahdollista.

    Epäilen vah­vasti län­si­maid­en ylireagoin­tia, kos­ka lock down­it ei ollenkaan ole ongel­mat­to­mia. Vaan yht­enä esimerkkinä niin Unicef on antanut vaka­van varoituk­sen lisäkuolleisu­ud­es­ta 1–5 vuo­ti­ais­sa. https://www.unicef.org/press-releases/covid-19-devastates-already-fragile-health-systems-over-6000-additional-children

    Nyt HS on julkaissut uutisen worl­dome­tersin epälu­otet­tavu­ud­es­ta https://www.hs.fi/ulkomaat/art-2000006521601.html. Jopa arvostet­tu John Hop­kins on käyt­tänyt virheel­listä dataa.

    1. Wor­dome­terin päivit­täiset luvut poikkea­vat Suomen ja Ruotsin viral­li­sista luvuista, kos­ka se kir­jaa testi­t­u­lok­set ja kuolemat sille päivälle, jolle ne ilmoite­taan ja Suo­mi ja Ruot­si sille päivälle, jol­loin testi on otet­tu. Suo­mi esimerkik­si kor­jaa päivit­täisiä tieto­ja takau­tu­vasti, kun testi­t­u­lok­sia aiem­mil­ta päiviltä valmis­tuu. Lisäk­si sivus­to ilmoit­taa tarkko­ja tieto­ja sel­l­ai­sista maista kuin Kiina ja Venäjä, jos­sa päivän luvut päätetään poli­it­tis­es­ti. Tiedo­ty tes­tat­tu­jen määristä ovat ihan puu­ta heinää, kos­ka testeik­si kat­so­taan myös seu­lon­tamielessä tehdyt vas­ta-ainetestit. Yhdys­valtyain kuollei­den määris­sä on ollut viime päiv­inä jotain häikkä, samoin Espan­jas­sa, jos­sa kuollei­den määrä yhtäkkiä las­ki merkittävästi.

      1. Osmo Soin­in­vaara:
        Wor­dome­terin päivit­täiset luvut poikkea­vat Suomen ja Ruotsin viral­li­sista luvuista, kos­ka se kir­jaa testi­t­u­lok­set ja kuolemat sille päivälle, jolle ne ilmoite­taan ja Suo­mi ja Ruot­si sille päivälle, jol­loin testi on otet­tu. Suo­mi esimerkik­si kor­jaa päivit­täisiä tieto­ja takau­tu­vasti, kun testi­t­u­lok­sia aiem­mil­ta päiviltä valmis­tuu. Lisäk­si sivus­to ilmoit­taa tarkko­ja tieto­ja sel­l­ai­sista maista kuin Kiina ja Venäjä, jos­sa päivän luvut päätetään poli­it­tis­es­ti. Tiedo­ty tes­tat­tu­jen määristä ovat ihan puu­ta heinää, kos­ka testeik­si kat­so­taan myös seu­lon­tamielessä tehdyt vas­ta-ainetestit. Yhdys­valtyain kuollei­den määris­sä on ollut viime päiv­inä jotain häikkä, samoin Espan­jas­sa, jos­sa kuollei­den määrä yhtäkkiä las­ki merkittävästi.

        Pitää tietenkin osa­ta lukea tätäkin tietolähdet­tä. Sen paras puoli on, että se antaa linkin a.o. tiedon alku­perään. Pal­jas­taa maako­htaisia mah­dot­to­muuk­sia ja siten antaa kuvan erinäis­ten maid­en hallinnos­ta. Esim. Valko-Venäjän tar­tun­talu­vut ovat viiv­ot­timel­la vetäistyjä. — Itse kat­se­len kiin­nos­tavien maid­en ja osaval­tio­den luku­ja otta­mal­la silmämääräi­nen viikon tasoituk­sen. … Ruotsin tilanne näyt­tää edelleen yllät­tävän pahalta.

      2. Tapio: Ruotsin tilanne näyt­tää edelleen yllät­tävän pahalta.

        Ruotsin tilanteesta parhaan kuvan saa luul­tavasti FOHMin viikko­ra­porteista. 25.5 julka­istus­ta viikon 20 lop­pu­un ulot­tuvas­ta raportista käy selkeästi ilmi ettei tilanne ole ollut ainakaan sil­loin vielä Ruot­sis­sa ohi, varmis­tet­tu­jen tapausten määrä kasvoi vielä ainakin kol­ma­sosas­sa lääneistä, mukana Väs­tra Göta­land (17% väestöstä) ja Skåne (13% väestöstä). Tämän perus­teel­la on syytä odot­taa tässä ensim­mäisessä aal­los­sa vielä vähin­tään yhtä val­takun­nal­lista paikallista mak­simia a) sairaala­hoitoon joutunei­den, b) teho­hoitoon joutunei­den ja c) kuollei­den määrissä.

        Eli jos YLE koh­ta uuti­soi että Ruot­sis­sa myön­teinen kehi­tys on katken­nut ja tar­tun­to­jen määrä kas­vaa jälleen, kan­nat­taa käy­dä FOHMin sivuil­la kat­so­mas­sa mis­tä oikeasti on kyse.

        Raportin käp­pyröistä käy muuten ilmi että epi­demi­an alueel­lises­sa por­ras­tamises­sa Ruot­sis­sa on onnis­tut­tu lois­tavasti. Edelleen voimas­sa ole­vat matkus­tus­su­osi­tuk­set ovat hyvin ymmär­ret­täviä, tilanne olisi ollut kri­it­ti­nen ilman alueel­lisen por­ras­tuk­sen mah­dol­lis­tamia val­takun­nal­lisia tehohoitopaikkareservejä.

      3. Kyl­lä, epälu­otet­tavaa lähde. 

        Silti medi­at­alot näyt­tävät sen vielä käyt­tävän, ylen puoli yhdek­sän uutises­sa ker­rot­ti­in äsken että ruot­sis­sa on kulu­van viikon aikana kuol­lut 358 ihmistä Coro­na-viruk­seen mikä on moninker­tainen määrä todel­liseen ruotsin viral­liseen luku­un ver­rat­tuna. Huolestut­tavaa että noin väärin uuti­soidaan. Eikä yle ole ain­oa virheel­lisen tiedon levittäjä.

      4. MF:
        Kyl­lä, epälu­otet­tavaa lähde. 

        Silti medi­at­alot näyt­tävät sen vielä käyt­tävän, ylen puoli yhdek­sän uutises­sa ker­rot­ti­in äsken että ruot­sis­sa on kulu­van viikon aikana kuol­lut 358 ihmistä Coro­na-viruk­seen mikä on moninker­tainen määrä todel­liseen ruotsin viral­liseen luku­un ver­rat­tuna. Huolestut­tavaa että noin väärin uuti­soidaan. Eikä yle ole ain­oa virheel­lisen tiedon levittäjä.

        Worl­dome­ter antaa Ruotsin kohdal­ta läh­teek­si FOHM:n päivära­por­tit. Olisiko niis­säkin sit­ten virheel­lisyyk­siä, jot­ka siiv­otaan pois viikkoraporteissa. 

        Samaa mieltä siinä, että Worl­dome­ter on epälu­otet­ta­va, jos halu­aa sen lukui­hin tukeu­tua sokeasti. Pitää kat­soa myös luku­jen lähdet­tä ja a.o. maan vira­nomais­toimin­nan ja tilas­toin­nin tasoa.

    2. MF:
      Kaivoin enem­män maako­htaista dataa ja vas­taan tuli muitakin yllä­tyk­siä. Esimerkik­si käy taas ruot­si jos­sa todis­tet­tavasti jouluku­us­sa 1993 tam­miku­us­sa 1996 ja tam­miku­us­sa 2000 oli suurem­mat kuolleisu­us­pi­ik­it väestöön suh­teutet­tuna kuin tämän vuo­den huhtiku­us­sa. Ei yhteiskun­ta sil­loin järkyt­tynyt suun­taan tai toiseen, pysyi auki ja elämä jatkui.

      Tukhol­mas­sa oli pahim­mil­laan teho-osas­tol­la 229 ihmistä. Nor­maali­olois­sa Tukhol­man teho­hoitoka­p­a­sitet­ti on 90 paikkaa. Ehkä oli syytä vähän järkyttyä.

      1. JY: Tukhol­mas­sa oli pahim­mil­laan teho-osas­tol­la 229 ihmistä. Nor­maali­olois­sa Tukhol­man teho­hoitoka­p­a­sitet­ti on 90 paikkaa. Ehkä oli syytä vähän järkyttyä.

        On iso ero vähäisel­lä varautu­mis­toimil­la ja yhteiskun­nan melkein täy­delli­nen alasajo.

  42. Hei, äkkipäätä tode­ten: Espan­jas­sa on täl­lä viikol­la muutet­tu tilas­toin­tia, kos­ka siel­lä on ollut niis­sä kohi­naa, mon­es­ta syys­tä, mm. kuollei­ta oli tilas­toitu kah­teen ker­taan. Täl­lä viikol­la on sit­ten ilmoitet­tu vain viikon tapah­tu­mamäärä — jota ei voi ver­ra­ta aikaisem­paan; ja sik­si siel­lä koko his­to­ri­aa tilas­toidaan uud­estaan. Jos oikein luen, koko viikon kuollei­den määrä on n.39.

    Mut­ta “mie­lenki­in­toinen” uusi tänään julka­istu tieto on, että uusista tar­tun­noista “vain” 11 % tar­tun­nan saaneista on kokenut oire­i­ta, eli näyt­täisi viruk­sen lieven­tyneen. (Lähde La Van­guardia lehti.)

  43. Espan­jan ter­veysmin­is­ter­iön 29.5 julka­istun raportin mukaan ter­vey­den­huol­lon työn­tek­i­jöistä 21% eli 51482 on saanut posi­ti­ivisen (virus-?) testi­t­u­lok­sen. Näistä vain 2% eli 1062 on saanut tar­tun­nan 11–28.5 välisenä aikana. Läh­teet: El Pais Eng­lish, La Van­guardia.

    Jälleen sama hah­mo joka on tois­tunut aiem­min: tar­tun­to­jen määrä las­kee vaikkei lau­ma­suo­jan pitäisi olla lähel­läkään. Lau­ma­suo­ja ylipäätään on vähän has­su käsite ter­vey­den­huoltosek­to­ril­la, viruskuor­maa kun luulisi riit­tävän koko henkilöstön sairastuttamiseen.

    1. spot­tu:
      Jälleen sama hah­mo joka on tois­tunut aiem­min: tar­tun­to­jen määrä las­kee vaikkei lau­ma­suo­jan pitäisi olla lähel­läkään. Lau­ma­suo­ja ylipäätään on vähän has­su käsite ter­vey­den­huoltosek­to­ril­la, viruskuor­maa kun luulisi riit­tävän koko henkilöstön sairastuttamiseen. 

      Täy­tyykö tämä lukea niin, ettei suo­jau­tu­mi­nen, eristämi­nen ja tukah­dut­ta­mi­nen vain mah­du sin­un ymmär­ryk­seen? Ihan kuin virus lev­iäisi kuin jokin matemaat­ti­nen lause, joka on muut­tuma­ton ja johon ei voi kukaan vaikuttaa?

      Muis­takaa nyt hyvät ihmiset, jos todel­lisu­us ja mallit eivät sovi yhteen niin tietenkin todel­lisu­us on väärässä.

  44. Espan­jan vas­ta-aine­tutkimuk­sen toisen vai­heen raport­ti on julka­istu. Vas­ta-ainetestien perus­teel­la taudin sairas­tanei­den määrä ei ole juuri kas­vanut, nyt 5,2% kun ensim­mäisessä vai­heessa luke­ma oli 5,0%. Rajoituk­sien purkamisel­la ei näytä ainakaan vielä olleen merkit­tävää vaikutusta.

    Vas­ta-ainei­ta kan­tavien ikä­jakau­ma on entistä ufom­pi, nyt vas­ta-ainei­ta on suh­teessa eniten ikäryh­mäl­lä >=90v. Yleis­es­ti ottaen vas­ta-ainei­ta kan­tavien osu­us kas­vaa iän funk­tiona ikäryh­mään 70–74 asti.

    Vas­ta-ainetestien perus­teel­la noin 1/3 infek­tioista näyt­täisi ole­van oireet­to­mia. 20% posi­ti­ivisen PCR-testi­t­u­lok­sen saaneista ei ollut kehit­tänyt vas­ta-ainei­ta (vielä) 14 vuorokaudessa.

  45. Vas­ta-ainetestit eivät tai­da COVID-19:n tapauk­ses­sa ker­toa juuri mitään sairas­tanei­den määrästä / laumaimmuniteetista?

    Suurin osa tor­juu koro­nan ilman vasta-aineita

    Brit­ti­tutk­i­joiden mukaan suurim­malle osalle koron­aviruk­sen sairas­taneista ei vält­tämät­tä muo­dos­tu testeis­sä havait­tavia vasta-aineita.

    Uni­ver­si­ty Col­lege Lon­don ‑yliopis­ton pro­fes­sori Gus Dal­gleish huo­maut­taa, että suurin osa ihmi­sistä tor­juu SARS-CoV‑2:n nopeasti jo T‑solujen avul­la. Tavalli­nen immuu­ni­vaste suo­jaa myös influ­enssalta ja muil­ta koronavirustyypeiltä.

    Vas­ta-ainetestien perus­teel­la esimerkik­si Englan­nin alueel­la 8,5 pros­ent­tia väestöstä olisi sairas­tanut uuden koron­aviruk­sen. Sairas­tunei­den todel­li­nen osu­us on Siko­ran mukaan huo­mat­tavasti suurempi.

    – Infek­tion saaneista vain alle kymmenel­lä pros­en­til­la on vas­ta-ainei­ta, Karol Siko­ra arvioi.

  46. Nyt on julka­istu Espan­jan vas­ta-aine­tutkimuk­sen kol­mas ja viimeinen vai­he. Edelleen vas­ta-ainei­ta on varsin har­val­la, mut­ta nyt on tilas­toitu myös vas­ta-ainei­den katoamista tutkimuk­sen aikana: 7,1% kolmes­sa ja 14,4% kuudessa viikossa.

    Ker­taalleen havaitut vas­ta-aineet ovat kadon­neet kuu­den viikon aikana peräti 20,3% niistä joil­la (mah­dolli­nen) tau­ti on ollut oiree­ton. Vas­ta-aineet näyt­tävät kadon­neen kuudessa viikos­sa vain 2,7%:lta niiltä joil­la on vahvis­tet­tu posi­ti­ivi­nen PCR-testitulos.

    Vas­ta-ainei­ta ilmeis­es­ti muo­dos­tuu koko ajan lisää kom­pen­soimaan niiden häviämisen, koska­pa vas­ta-ainei­ta kan­tavien osu­us on pysynyt jok­seenkin vakiona.

Vastaa käyttäjälle Justus Peruuta vastaus

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Notify me of followup comments via e-mail. You can also subscribe without commenting.