Maanantaimietteitä koronasta

Tun­nus­tan kuu­lu­vani niiden inho­re­al­istien joukkoon, jot­ka usko­vat koron­aepi­demi­an päät­tyvän vas­ta lau­ma­suo­jaan, joka voidaan saavut­taa joko tar­tun­nan tai rokot­teen kaut­ta. Se, että virus voitaisi­in tukah­dut­taa hengiltä, ei mah­du min­un käsi­tyk­seeni viruk­sista. Yhdessä viruk­ses­sa on miljoo­nan viruk­sen alku. Kun tukah­dut­tamis­toimet pois­te­taan, epi­demia ryöp­sähtää uud­estaan, jos vas­tus­tuskyvyt­tömiä ihmisiä on ympärillä.

Tiedän, että jotkut pahek­su­vat täl­laista mielipi­det­tä, kos­ka halu­a­vat toivoa muu­ta. Ei kuitenkaan pidä vali­ta käsi­tys­tään epi­demi­an eten­e­mis­mall­ista sen perus­teel­la, mikä tuot­taa mukav­im­man lopputuloksen.

Tar­tun­to­jen kaut­ta syn­tyvä lau­ma­suo­ja edel­lyt­tää, että noin 60 % väestöstä saa tar­tun­nan. Se ei tarkoi­ta, että 60 % väestöstä kansankielel­lä san­ot­tuna ”sairas­tuu” tau­ti­in, jos sairas­tu­misel­la tarkoite­taan korkeaa kuumet­ta ja kah­den viikon vuodele­poa. Ilmeis­es­ti enem­mistö ihmi­sistä ”sairas­taa” taudin oireet­tomana itse sitä lainkaan huo­maa­mat­ta tai hyvin vähäoireise­na. Ennen san­ot­ti­in, että tau­ti ei kaikki­in tar­tu. Lau­ma­suo­jan kannal­ta oiree­ton sairas­t­a­mi­nen on sama­nar­voista kuin vaikeat taudin muodot. Varsi­naisia sairas­tunei­ta tarvi­taan ehkä viisi pros­ent­tia, ehkä jopa vähemmän.

Kysymyk­seen mil­loin kau­pan hyl­ly­iltä on ostet­tavis­sa tur­valli­nen rokote, min­un luot­ta­mani asiantun­ti­jat sanovat, että aikaisin­taan syksyl­lä 2021, jos sil­loinkaan. Min­un on vaikea uskoa, että nykyisen­laista lock down ‑poli­ti­ikkaa jatket­taisi­in syksyyn 2021 saak­ka. Se kaatuu sekä ihmis­ten kyl­lästymiseen että taloudel­liseen mahdottomuuteen.

Eet­ti­nen keskustelu tästä asi­as­ta on jok­seenkin mah­do­ton­ta. Yleinen mielipi­de tuomit­see kaik­ki, jot­ka yrit­tävät yhtään opti­moi­da tilan­net­ta talouden ja ter­vey­den välil­lä. Ter­veys ensin tarkoit­taa täl­lä kielel­lä, ettei talout­ta saa julkises­ti ajatel­la. Sik­si sitä ajatel­laan ja tehdään päätök­siä julk­isu­udelta suo­jas­sa. Jot­ka kuvit­tel­e­vat, että ter­veys ohit­taa aina taloude,n eivät tunne lainkaan tilan­net­ta bud­jet­ti­ra­joi­tusten alaises­sa ter­vey­den­huol­los­sa. Ihmiselämää ei puo­lus­te­ta mihin hin­taan hyvän­sä sen enem­pää ter­vey­den­huol­los­sa kuin tieli­iken­teessä. Kun toim­i­taan bud­jet­ti­ra­joituk­sen alaise­na – niin kun toim­i­taan aina – kan­nat­taa opti­moi­da. Ilman opti­moin­tia kuolee lop­ul­ta paljon enem­män ihmisiä, kos­ka rahat haaskau­tu­vat hyvin kalli­isi­in ja jok­seenkin hyödyt­tömi­in toimi­in sen sijaan, että käytet­täisi­in edullisia ja vaikuttavia.

Nuoret ja ter­veet kyllästyvät

Suo­ma­laiset ovat nou­dat­ta­neet eristäy­tymis­poli­ti­ikkaa yllät­tävän hyvin, minkä seu­rauk­se­na epi­demia on kään­net­ty säästöliekille Helsin­gin seu­tua luku­un otta­mat­ta, jos­sa se vielä lev­iää hitaasti. Min­un on vaikea uskoa, että tämä hyvä käyt­täy­tymi­nen jatkuisi syksyyn 2021. Jopa riskiryh­mi­in kuu­lu­vien kuulee sanovan, että jos tämä vielä pitkään jatkuu, hän ottaa mielu­um­min tar­tun­nan kuin vankeuden.

Uskon, että nuoret ja ter­veet yksinker­tais­es­ti kyl­lästyvät. Kyl­lästymistä edesaut­taa sen tajuami­nen, että tau­ti on useim­mille heistä jok­seenkin vaara­ton. Vira­nomais­päätöksin voidaan kokoon­tu­miset julk­i­sis­sa tilois­sa kieltää, mut­ta kotei­hin valvon­ta tuskin yltää. Kun ote kir­poaa, epi­demi­an lev­iämi­nen nopeutuu.

Sak­sas­sa ja Yhdys­val­lois­sa jär­jestetään peräti koron­abileitä tar­tun­nan saamisek­si ja taudin sairas­tamisek­si pois alta. Kun­ni­avier­aana on joku koron­aan sairas­tunut. Tähän on pakko huo­maut­taa, että vaik­ka korona on tuhat ker­taa vaar­al­lisem­pi 80 vuot­ta täyt­täneelle kuin kolmikymp­piselle, ei se ole kolmekymp­pisillekään täysin vaara­ton. Siihen, että syn­tyykö näin immu­ni­teet­ti, palaan myöhem­min tässä kirjoituksessa.

Jonkin arvion mukaan nykyiset rajoi­tus­toimet mak­sa­vat viisi mil­jar­dia euroa kuukaudessa, joten syksyyn 2021 men­nessä laskua ker­ty­isi 90 mrd. euroa. Ver­tailun vuok­si mainit­takoon, että koko ter­vey­den­huolto mak­saa 20 mrd €, val­tion ja kun­tien per­im­ien eri­lais­ten tulovero­jen tuot­to on 30 mrd € vuodessa.

Menetet­ty sukupolvi?

Aika kevyesti ollaan uhraa­mas­sa nuoret sukupol­vet. Koulu­jen etäopetuk­ses­sa pär­jäävät hyväo­sais­ten per­hei­den lapset. Syr­jäy­tymi­nen lisään­tyy. Työt­tömyy­den nousem­i­nen pitkälti yli puolen miljoo­nan tietää sitä, että nuorten on vaikea päästä työelämään. Yhdek­sänkym­men­tälu­vun laman aikana työelämään pyrki­neet pää­sisät sisään hitaasti ja hei­dän urake­hi­tyk­sen­sä jäi pysyvästi huonom­mak­si kuin edel­lis­ten tai seu­raavien kohort­tien. Pelisään­tö­jen muut­ta­mi­nen korkeak­oulu­jen sisääno­to­ssa on törkeä oikeusturvaloukkaus.

Ruot­sis­sa kuolee enem­män ihmisiä kuin Suomessa 

Näyt­täisi siltä, että epi­demia saavut­taa Tukhol­man seudul­la huip­pun­sa ennen juhan­nus­ta ja alkaa sen jäl­keen hiipua pois. Muual­la Ruot­sis­sa epi­demi­an huip­pu tulee myöhem­min. Meil­lä se jatkuisi täl­lä vauhdil­la pitkälle ensi vuo­teen. Kir­joitin aikaisem­min, että lop­ul­ta voi käy­dä niin, että Suomes­sa kuolee suh­teessa yhtä paljon ihmisiä kuin Ruot­sis­sa, mut­ta hitaam­min ja mei­dän taloutemme menee aivan päreik­si. Nyt tiedämme enem­män. Kyl­lä Ruot­sis­sa kuolonuhrien­määrä Ruot­sis­sa tulee ole­maan suurem­pi, kos­ka tau­tia on opit­tu hoita­maan parem­min. Monia Ruot­sis­sa jo kuollei­ta olisi nyt saatu pelaste­tuk­si. [Sanon­taa täsmennetty]

Nyt tiedämme esimerkik­si, että veren hyy­tymi­nen on suuri ris­ki ja sik­si sitä lääk­itään. Mon­ta Ruot­sis­sa kuol­lut­ta osat­taisi­in nyt pelastaa.

Yhdek­sänkymme­nen mil­jardin mene­tys tarkoit­taa hyv­in­voin­tiy­hteiskun­nan täy­del­listä tuhoa. Koh­ta olemme tilanteessa, jos­sa emme puhu oppivelvol­lisu­u­den piden­tämis­es­tä vaan sen lyhentämisestä.

Puoli­toista vuot­ta lock dow­n­ia rau­nioit­taisi tämän maan täydellisesti.

Turhat rajoituk­set pois

Nykyiset rajoituk­set mak­sa­vat viisi mil­jar­dia kuus­sa, mut­ta onnek­si niiden ei tarvitse mak­saa niin paljon. Maalisku­us­sa eri­laisia rajoituk­sia joudut­ti­in tekemään ilman tutkit­tua tietoa niiden vaiku­tuk­sista, kos­ka tutkit­tua tietoa ei ollut. Oli myös pop­ulisti­nen paine tehdä näyt­täviä eli mah­dol­lisim­man kalli­ita toimia, jot­ta osoitet­taisi­in, että ollaan tosis­saan. Moni uskoo, että mitä pahem­man makuinen lääke, sitä tehokkaampi se on.

Nyt on enem­män tietoa ja sik­si on mah­dol­lista purkaa kus­tan­nuste­hot­to­mia rajoituk­sia – niitä, joiden hin­ta on suuri ja hyödyt vähäisiä.

Koulut auki heti

Oli loogista sulkea koulut, kos­ka influ­enssaepi­demiois­sa koulut ovat varuskun­tien ohel­la varsi­naisia epi­demi­amoot­tor­e­i­ta. Tämä tau­ti ei kuitenkaan näytä tart­tuvan lap­si­in kovinkaan herkästi ja jos tart­tuukin, tau­ti on todel­la lievä ja mikä tärkein­tä, lapset eivät tar­tu­ta sitä eteen­päin mitenkään tehokkaasti. Tämän suun­taista näyt­töä tulee kaikkial­ta. Sitä, mik­si tau­ti ei tar­tu lap­si­in ei oikein tiede­tä. Seli­tyk­sek­si on annet­tu toisaal­ta se, että lap­sil­ta puut­tuvat keuhkoista ne resep­torit, joi­hin virus tart­tuu ja toisaal­ta kouluis­sa vuosit­tain riehu­vat vähäisem­mät nuhaku­umet­ta aiheut­ta­vat koron­aepi­demi­at, jot­ka ovat ehkä koulut­ta­neet immuu­ni­jär­jestelmän tor­ju­maan kaikkia koron­aviruk­sia. Mik­si korona ei tar­tu, ei ole olen­naista, vaan olen­naista on, ettei tar­tu ja eri­tyis­es­ti, että ei lev­iä.

OAJ on esit­tänyt, että vaik­ka korona on vaara­ton lap­sille, se voi olla vaar­alli­nen opet­ta­jille. Sik­si koulut on pidet­tävä sul­jet­tuina – jos OAJ on loogi­nen, se vaatii koulu­ja pidet­täväk­si sul­jet­tuina puoli­toista vuot­ta. Todet­takoon, että OAJ:n sol­i­daarisu­us ei ulo­tu kau­pan kas­soi­hin, jot­ka kohtaa­vat työssään paljon enem­män ihmisiä.

Koulut pitäisi ava­ta vapun jäl­keen eikä vas­ta 13. toukokuuta.

Korkeak­oulu­jen pääsykokeet

En pysty mitenkään ymmärtämään, ettei korkeak­oulu­jen pääsykokei­ta jär­jestet­täisi. Pääsykokeisi­in osal­lis­tu­jat eivät ikän­sä puoles­ta kuu­lu varsi­naiseen riskiryh­mään. Lisää tietysti epi­demi­an lev­iämisen vaaraa, jos sato­ja koke­lai­ta istuu samas­sa tilas­sa vieri vier­essä. Vapai­ta luen­tos­ale­ja on kuitenkin run­saasti. Kaikille viiden metrin vähim­mäisetäisyys. Vähän tarvi­taan enem­män valvo­jia eikä muu­ta. Hal­li­tuk­sen on vain tehtävä kymme­nen hen­gen kokoon­tu­mis­ra­jaan poikkeus.

Tämä on iso oikeusturvakysymys.

Kir­jas­to­jen lainaus

Aika mon­elta on lukem­i­nen lop­pu. En ymmär­rä, mik­si kir­jas­toista ei saa laina­ta kir­jo­ja, jos niitä saa kuitenkin ostaa kir­jakaupoista. Kuvit­teleeko joku, että virus lev­iää kir­jo­jen kaut­ta? Ovelle vahti niin, että sisälle pääsee vain kohtu­ulli­nen määrä asi­akkai­ta kerralla.

Ulkon­ali­ikku­miskiel­to

Lehti­ti­eto­jen mukaan hal­li­tus suun­nit­teli maalisku­us­sa myös ulkon­ali­ikku­miskiel­toa muiden maid­en tavoin, mut­ta luopui siitä. Käytän­tö on osoit­tanut, että päätös oli oikea. Olen­naista on, ettei men­nä sisään muualle kuin omaan asun­toon. Voi olla, että ulkon­ali­ikku­miskiel­to on ollut turha muual­lakin. Tosin muual­la kat­uelämä on vilkkaampaa.

Ruokar­avin­to­lat

Ymmär­rän, että baarien auki­o­lo on kiel­let­ty ja senkin, että buf­fet-rav­in­toloi­ta on syytä kart­taa, mut­ta voisiko joku virolo­gi ker­toa, mitä tapah­tu­isi, jos avaisimme ruokar­avin­to­lat, jois­sa on pöyti­in­tar­joilu. Pöytiä pitäisi ehkä olla aiem­paa vähemmän.

Kän­nykkäpo­h­jainen jäljitys

Paljon on pan­tu toivoa siihen, että rajoituk­sia voitaisi­in purkaa huo­mat­tavasti, jos vas­taavasti otet­taisi­in käyt­töön kän­nykkäsovel­lu­tus, joka panisi muis­ti­in kei­den kaikkien kanssa on ollut tekemi­sis­sä viimeisen viikon aikana. Jos tau­ti puhkeaa, voidaan jäljit­tää kaik­ki kon­tak­tit sekä suun­na­ta karan­teen­it ja testit heille. Suo­mi ei ole Etelä-Korea. Meil­lä tämä sovel­lus ei jäljit­täisi, mis­sä olet liikkunut eikä tämä sovel­lus olisi pakolli­nen. Vapaae­htoise­na se tietysti pal­jas­taa vain osan kon­tak­teista, jol­loin teho on olen­nais­es­ti vähäisempi.

Tätä voisi kuitenkin kokeilla.

Hoivakodit

Ruot­sis­sa on kuol­lut noin 700 van­hus­ta hoivakodeis­sa. Meil­lä omais­ten vierailut on kiel­let­ty. Tämä on kuolemien tor­jun­nan kannal­ta jok­seenkin vält­tämätön­tä. Jos virus pääsee hoivakoti­in, arvi­ol­ta joka kol­mas asukas kuolee. Tämä rajoi­tus voidaan pois­taa aivan viimeisenä, vas­ta kun koko epi­demia on loppunut.

Asial­la on kuitenkin toinenkin puoli. Hoivakodeis­sa ollaan yleen­sä elämän kak­si viimeistä vuot­ta. Jos sulku kestää puoli­toista vuot­ta, enem­mistö nyky­i­sistä asukkaista tulee kuole­maan van­hu­u­teen tapaa­mat­ta läheisiään enää ker­taakaan. Monil­la on elvy­tyskiel­to osoituk­se­na siitä, etteivät he halua kuole­mansa venyt­tämistä. Joku voisi ajatel­la, että on inhimil­lisem­pää hyväksyä omais­ten tapaamisi­in liit­tyvä ris­ki mielu­um­min kuin jäädä hylä­tyk­si kokon­aan yksin.

Inno­vati­ivisia ratkaisu­ja tapaamis­ten jär­jestämiseen var­maan on. Helsinkiläi­nen hoivakoti on tuonut pihalle tapaamiskon­tin, jos­sa omaista voi nähdä luukun takaa – siis vähän niin kuin vankiloissa.

Entä jos ei tule immuniteettia?

On varoitet­tu, että taudin sairas­t­a­mi­nen ei suo­jaa uudelta tar­tunnal­ta. Tämä voisi johtua kahdes­ta syys­tä. Joko jostain syys­tä taudin vas­ta-aineet katoa­vat kehos­ta nopeasti tai sit­ten tau­ti tulee muun­tuneena takaisin ja läpäisee immuunipuolustuksen.

Pait­si että ihmiske­ho on nerokas kehit­tämään vas­ta-ainei­ta kaiken­laisi­in viruk­si­in ja bak­teerei­hin. Myös virus voi kehit­tää keino­ja vas­ta-ainei­ta vas­taan. Tämän vuok­si taval­liset nuhaku­umet­ta aiheut­ta­vat koron­aviruk­set kiertävät kouluis­sa jatku­vasti aina vähän toisen­laisek­si muun­tuneena. Toisaal­ta ne tuot­ta­vat aika lievän taudin, kos­ka vas­ta-ainet­ta ei tarvitse muun­taa kovin toisenlaiseksi.

Jos Cov-19 viruk­seen ei syn­ny immu­ni­teet­tia tau­tia sairas­ta­mal­la, ei siihen sil­loin tep­si rokotekaan. Jos näin käy, edessämme on aivan toisen­lainen tule­vaisu­us, jos­sa koko nykyi­nen elämän­muo­to on vaarassa.

En ajatel­lut analysoi­da tätä kauhuske­naar­i­o­ta sen enempää.

LISÄYS 2.5.2020: Tämä immu­ni­teet­tia koske­va koh­ta on herät­tänyt kum­mas­tus­ta, joten täs­men­nän. Rokote perus­tuu siihen, että puo­lus­tus­mekanis­mia hämätään tuot­ta­maan vas­ta-ainei­ta tau­tia vas­taan. Käytetään esimerkik­si heiken­net­tyjä bak­teere­ja elinkelpois­t­en bak­tee­rien sijas­ta tai viruk­sen pim­n­ta­ma­te­ri­aalia. Se tuot­taa saman­laisen vas­ta-ainereka­ton kuin itse viruskin. Jos virus ei tuo­ta vas­ta-ainei­ta, ei roko­tuskaan onnis­tu (eika täud­ista parane) tai jos virus muun­tuu niin vikkelästi, ettei ker­ran sairastet­tu tau­ti tuo­ta kuin lyhy­taikaisen immu­ni­teetin, rokote tuot­taa yhtä lyhy­taikaisen vas­tus­tuskyvyn. Pidän tätä mah­dol­lisu­ut­ta täysin teo­reet­tise­na. Pelkään sitä yhtä vähän kuin mete­ori­itin putoamista päähän.

 

250 vastausta artikkeliin “Maanantaimietteitä koronasta”

  1. Henk. koht olen ajatel­lut pitää sosi­aaliset lähikon­tak­tit mah­dol­lisim­man har­voina ainakin syksyyn asti. Tähän on syynä mainit­se­masi hoit­o­muo­to­jen ja ‑keino­jen kehi­tys. Aion siis kesän yli vält­tää rav­in­toloi­ta, kahviloi­ta, museoita, baare­ja, väk­i­joukko­ja jne, aivan riip­pumat­ta siitä miten hal­li­tus säätää rajoituk­sia. Taudin vakavu­ud­es­ta kun ei näin 52- vuo­ti­aana voi tietää, on mielestäni viisas­ta antaa muiden han­kkia laumasuojaa. 

    Uskon mon­en muunkin tekevän jotenkin samal­la taval­la. Elämä ei varsinkaan kesäl­lä ole ikävää näin: safkaa tuo­vat kau­pas­ta lähetit, myös viiniä. Ulkoilua voin har­ras­taa sydä­meni kyl­lyy­destä kun­han vain otan eväät mukaan. Matkail­lakin voinen, ainakin varokeinoin: https://mattikinnunen.blogspot.com/2020/04/turvallista-kotimaanmatkailua-kesalla.html

    Kouluista, kir­jas­toista etc olen samaa mieltä.

    1. Ihan mie­lenki­in­toista ana­lyysia ja järkevää pohd­in­taa. Valitet­tavasti täl­laiseen ei ole koskaan ollut sijaa yhteiskun­nas­samme suurem­mas­sa määrin. Poli­itikot eivät ole uskalta­ne­et lähteä siihen mukaan. Lääkärit ovat joutuneet kan­ta­maan pri­or­isoin­nin ihan yksin.
      Linko­laa siteer­at­en: ”vaiku­tat ihan järkevältä tyyp­iltä vaik­ka min­is­ter­inä olitkin täysi roisto”.

    2. Minä vähän ihmette­len, mik­si olen näh­nyt aika vähän ainakin suo­ma­laises­sa keskustelus­sa puhut­ta­van ympäristö­muu­tok­sista ja lajien kados­ta cov‑2:n yhtey­dessä. Pao­lo Gior­dano kir­joit­taa pienessä kir­jas­saan tästä asi­as­ta sup­peasti, mut­ta esit­tää hyviä kysymyk­siä (Tar­tun­nan aikaan, Aula&co 2020). Siinä hän sanoo mm.: “Ympäristö­tuhot aja­vat pako­laisik­si viruk­sia kuten lukuisia muitakin eliöitä, sieniä ja alkueläim­iä. Jos vain kykenisimme tui­jot­ta­maan vähän vähem­män omaan napaamme, huo­maisimme, etteivät uudet mikro­bit niinkään etsi meitä, vaan me pako­tamme ne ulos elinympäristöstään.” Mei­dän pitäisi sairas­tunei­den ja kuollei­den laskemisen lisäk­si alkaa jo ajatel­la vakavasti sitä, mil­laisia talouden ja elämän­ta­van muu­tok­sia meiltä ihmiskun­tana vaa­di­taaan, että tääl­lä olisi elin­ti­laa muillekin kuin meille ihmisille. Gior­dano lopet­taa kir­jansa sanoi­hin: Mei­dän pitäisi “laskea päivämme oikein. Saa­da viisas sydän. Ja pitää huol­ta siitä, ettei kaik­ki tämä kär­simys mene hukkaan.” Olen täs­mälleen samaa mieltä. (Pao­lo Gior­dano on ital­ialainen fyysikko ja kirjailija)
      Lau­ri Maarala

      Oikeis­tode­mari:
      Eikös tässä immu­ni­teet­ti­asi­as­sa ole ajatusvirhe?

      WHO:n ja muiden kri­it­tisyy­dessä lau­ma­suo­ja-ajat­telua kohtaan lie­nee kyse siitä, syn­tyykö tau­tia vas­taan pysyvä immu­ni­teet­ti. Taudin sairas­ta­mal­la voi saa­da immu­ni­teetin, joka kestää vain sen vuo­den-kak­si. Sil­loin ei kan­na­ta ajatel­la, että lau­ma­suo­ja aut­taa tau­tia vas­taan. Jos sitä ei syn­ny, rokote voi silti aut­taa. Rokote pitää tässä tapauk­ses­sa uusia tasaisin väli­a­join, esimerkik­si vuo­den välein. 

      Kir­joituk­ses­sasi on muuten paljon kohtia, joista voi olla samaa mieltä. Johtopäätök­sistä en kaik­il­ta osin ole, mut­ta jätet­täköön se täl­lä kertaa.

  2. Ruokar­avin­toloiden osalta. Mik­sei voitaisi ava­ta terasse­ja kos­ka ne sijait­se­vat ulkoti­las­sa, mis­sä viruk­sen lev­iämisen ris­ki on pienem­pi. Tar­tun­nan saamisen kannal­ta olen­naista on altistu­mi­sai­ka, mis­sä aikara­ja THL:n ohjeis­tuk­sen mukaan on 15 min­u­ut­tia. Teras­siruokailu olisi kuitenkin merkit­tävä tulolisä riu­tuville ravintoloille.

    1. Ei ole mitään “altistu­mis-aikara­jaa”. Voit saa­da koron­aa sisältään pärskeen kasvoille yhtä hyvin min­uutin kuin 30 min­uutin keskustelun aikana. Vart­ti tulee var­maan siitä, että yli vartin kohtaamisen aikana luul­tavasti on vai­hdet­tu use­ampi ja ilmaan pää­tynyt vähän enem­män virus­ta sisältäviä pisaroita.

  3. Vähim­mäis­vaa­timus kir­jas­toille olisi, että kir­jo­ja voisi vara­ta ja noutaa. Mielestäni ehdot­tomasi jär­jeste­ly on vielä parem­pi. Nykyi­nen on täysin päätön. Nyt monil­la olisi aikaa lukea, mut­ta oman hyl­lyn kir­jat on jo lop­pu­un luettu.

    Pääsyko­keet voisi jär­jestää vaik­ka mes­sukeskuk­sis­sa ja vas­taavis­sa. Niis­sä taitaa olla nyt aika hyvin tilaa. Pöytiä rou­dataan paikalle riit­tävä määrä, asetel­laan vaik­ka 5 m välein. Maanan­taina kaup­pis, tiis­taina oikis, keskivi­ikkona lääkis. Ei niitä pöytiä tarvitse välil­lä viedä varas­toon. Tämä tietysti kaatuu siihen, että korkeak­oulu­jen täy­ty­isi sopia asi­as­ta tois­t­en­sa kanssa.

    1. Onko lainatut kir­jat virus­va­pai­ta vai pitäisikö ne desi­fioi­da, kuumen­taa, pitää karan­teenis­sa kak­si viikkoa.

      1. Ajat­telepa nyt hiukan. Ruo­ka- ja päivit­täis­tavaroi­ta vir­taa jatku­vasti kotei­hin teol­lisu­ud­es­ta, tukuista, varas­toista, kul­je­tusautoista, lähet­tien ja työn­tek­i­jöi­den liikut­ta­mana, päivit­täis­tavarakaupois­sa mah­dol­lis­ten sairas­tunei­den altistut­ta­m­i­na. Silti meil­lä ei ole näyt­töä siitä, että tau­ti tart­tuisi näistä eri­tyisen paljon — tai ollenkaan. Ja sit­ten kuiv­an pölyiset kir­jat muka niitä tuottaisivat ?

        Pakko-oireinen neu­root­ti­nen viruskam­mo manip­u­loin­ti­taitois­es­ti ruokit­tuna on kuukaudessa syn­tynyt val­tavalle määrälle ihmisiä, voivatko he oikeasti mil­lään enää päästä siitä ulos ?

    2. Smokin’ Joe:
      Vähim­mäis­vaa­timus kir­jas­toille olisi, että kir­jo­ja voisi vara­ta ja noutaa. Mielestäni ehdot­tomasi jär­jeste­ly on vielä parem­pi. Nykyi­nen on täysin päätön. Nyt monil­la olisi aikaa lukea, mut­ta oman hyl­lyn kir­jat on jo lop­pu­un luettu.

      Näin osa kir­joista toimi­ikin. Kir­jo­ja voi vara­ta netis­sä. Kir­jas­tovirkail­i­jat keräävät kir­jat, ja valmi­ik­si kerä­tyn pinon saa käy­dä lainaa­mas­sa. Kir­jas­toon ei asi­akkaat sisään pääse. Ainakin kaik­ki Suomen yliopis­tokir­jas­tot toimi­vat täl­lä het­kel­lä noin. Kun­tien kir­jas­tot ovat kai pääasi­as­sa kokon­aan kiin­ni, ja työn­tek­i­jät lomautet­tuna tai yt-neu­vot­telu­jen kohteena. On melkoista hätä­var­jelun liioit­telua sulkea kir­jas­tot kokon­aan. Jos koro­nan lev­iämistä halu­taan estää, voisi palaute­tut kir­jat jät­tää tau­ti­vaaran lev­iämis­riskin ehkäisemisek­si jät­tää vaik­ka 2 viikok­si loju­maan ennen kuin ne hyl­lytetään ja ote­taan taas lain­auskier­toon (joka aika vähin­tään riit­tää nykykäsi­tyk­sen mukaan koro­nan tuhou­tu­miseen kir­jan pin­noil­ta, jos joku olisi kir­jaan sitä tar­tut­tanut), mut­ta kyl­lä kir­jo­jen pitäisi muuten saa­da olla lainat­tavis­sa. Vähin­tään valmi­ik­si kerä­tyin kir­join, jos ei muuten.

  4. OS: “Aika mon­elta on lukem­i­nen lop­pu. En ymmär­rä, mik­si kir­jas­toista ei saa laina­ta kir­jo­ja, jos niitä saa kuitenkin ostaa kir­jakaupoista. Kuvit­teleeko joku, että virus lev­iää kir­jo­jen kaut­ta? Ovelle vahti niin, että sisälle pääsee vain kohtu­ulli­nen määrä asi­akkai­ta kerralla.”

    Hyvä havain­to, nythän kir­joille olisi kysyn­tää. Kir­jas­ton seinälle vaan lap­pu, jos­sa kiel­letään lorvimi­nen ja istuskelu, tädit komen­taa tarvit­taes­sa. Lehti­salit voisi­vat olla kiin­ni, siel­lä istu­taan tiivi­is­sä ja hipelöidään samo­ja lehtiä. Palaute­tut kir­jat vuorokaudek­si jem­maan ennen uut­ta hyl­lyt­tämistä. Turha tehdä yksinker­taista asi­aa tämän mutkikkaammaksi.

  5. Virheetön­tä aja­tustyötä. Toiv­ot­tavasti hal­li­tus lukee tämän kir­joituk­sen. Ja oikeas­t­aan koko kansa.

    1. Anteek­si mut­ta oliko tämä sarkasmia?

      Nöyrim­miten ja jopa pahoil­lani esitän mielip­i­teeni kir­joituk­ses­ta: laatu on tämän tason lev­i­tyk­seen häm­mästyt­tävän huono ja en ymmär­rä sen tarkoi­tus­ta. Ympäripyöreää jaarit­telua siitä, mitä on nyt jo viikko­tolkul­la joka paikas­sa jaaritel­tu, eikä mitään ratkaisue­hdo­tuk­sia yhtään mihinkään? 

      Tiivis­tet­tynä:

      “Pitäisi saa­da lau­ma­suo­ja. Tau­ti on usein kai oiree­ton. Rokotet­ta ei tule vielä. Pitäisi löytää opti­maa­li­nen ratkaisu kansan­talouden ja ‑ter­vey­den kannalta. 

      Alkaa kaikkia har­mit­taa tää eristys kun tau­ti tulee kum­minkin. Mut­ta voi se olla vaar­alli­nenkin! Mut­ta tosi kalli­ik­si käy.

      Kaikkien pitää päästä koulu­un. Tau­ti saat­taa kyl­lä olla vaar­alli­nen opet­ta­jille. No, silti koulut auki heti! Opet­ta­jien pöy­dän eteen voisi lait­taa saman­laisen pleksin kuin kau­pan kassoilla?

      Mitäköhän vielä… No ainakin että Ruot­si hoitaa tämän eri lail­la. Kalli­ik­si käy meille joka tapauksessa.
      Törkeää, ettei pääsykokei­ta ei jär­jestetä (toim. huom: mitä ihmettä, todel­lakin järjestetään.)
      Kir­jas­tos­ta pitäisi saa­da kir­jo­ja. Ovelle vahti!
      Ulkon­ali­ikku­miskiel­to… Joo‑o. Ei tästä oikeestaan mitään mut­ta jätetään tämä väliotsikko.
      Ruokar­avin­to­lat… Haloo virolo­gi, mitä mieltä? Ehkä pöytiä vähemmän.
      Kän­nykkäsovel­lus… No joo, kokeilu­un vaan.
      Hoivakodit… No, nehän on sinne men­ny kuole­maan joka tapauk­ses­sa? Pihalle tapaamiskontti.
      Lopuk­si: on mah­dol­lista, että me kuol­laan kaikki.”

      En käsitä.

      1. Olavi:
        Törkeää, ettei pääsykokei­ta ei jär­jestetä (toim. huom: mitä ihmettä, todel­lakin järjestetään.)

        Pääsykokei­ta jär­jestetään, mut­ta niitä ei pääasi­as­sa jär­jestetä per­in­teisel­lä taval­la, eikä yhtä mon­elle kuin aiem­min. Yliopis­tois­sa on yliopis­to­jen vararehto­rien yhteiseen päätök­seen poh­jat­en etukäteistiedoista poiketen päätet­ty lisätä mm. todis­tus­val­in­taa, sähköisiä val­in­tat­apo­ja, verkkokursse­ja valin­nan perus­teena ja avoimen yliopis­ton kaut­ta tapah­tu­vaa val­in­taa. Per­in­teiset pääsyko­keet toteutetaan vain niis­sä tapauk­sis­sa, jois­sa toisen­laisen käytän­nön ei olete­ta toimi­van val­in­ta­pe­rus­teena. Ammat­tiko­rkeak­ouluis­sa jär­jestään nyt pääasi­as­sa todis­tus­val­in­taa ja etäpääsykokei­ta. Osa niistä, jot­ka ovat viime keväästä asti luke­neet tämän vuo­den pääsykokeisi­in, eivät pääse sel­l­aisia pääsykokei­ta tekemään, joi­hin ovat valmis­tau­tuneet. Osa pääsee.

  6. Kom­men­toin yliopis­to­jen pääsykokei­ta. Asia ei ole ihan niin yksinker­tainen, että jär­jestetään vain pääsyko­keet niin, että etäisyy­det saleis­sa paikko­jen välil­lä ovat suurem­mat. Kaik­ki eivät mene pääsykokeisi­in koti­paikkakun­nalleen. Pääsykokeisi­in liit­tyy se, että tuhan­net nuoret matkus­ta­vat niihin sato­jen kilo­me­trien päähän kotoaan ja palaa­vat pian takaisin koti­in­sa. Erit­täin tehokas keino levit­tää tar­tun­taa maan osas­ta toiseen. Tähän liit­tyvää riskiä voitaisi­in toki selvästi pienen­tää sil­lä, että pääsykokei­ta jär­jestet­täisi­in muil­lakin kuin yliopistopaikkakun­nil­la, esimerkik­si samaan tyyli­in kuin ylioppilaskirjoituksia.

  7. Koulus­sa työsken­tele­vien ver­taami­nen kau­pan kas­soi­hin on jok­seenkin ontu­vaa. Kaup­po­jen kas­sat ovat pleksin takana ja aikuiset asi­akkaat ymmärtävät olla pärskimät­tä kas­san kasvoille. Lapset eivät ymmär­rä, eivätkä muista tur­vaväle­jä, eivätkä käsien pesemistä wc- käyn­nin jäl­keen. Joidenkin tutkimusten mukaan covid- 19 oireil­isi lap­sil­la pääsään­töis­es­ti rip­uli­na, jol­loin wc- käyn­nit voisi­vat olla suuri ris­ki. Eikö järkev­in­tä olisi ava­ta keikka­paikat ja rav­in­to­lat, jol­loin halukkaat ja itsen­sä riit­tävän ter­veik­si koke­vat ihmiset voisi­vat naut­tia yhdessäolosta, muusikot saisi­vat työtä ja ravoin­toloiden kur­jis­tunut bisnes saataisi­in taas pyörimään. Mik­si lau­ma­suo­jan han­kkimi­nen pitää aloit­taa lap­sista ja hei­dän per­heistään, jot­ka ovat olleet muutenkin kovil­la? Nyt menisi sit­ten kesä sairas­taes­sa, kun kaik­ki voimat tarvit­taisi­in uuteen syksyyn ja uuteen alku­un joko koronal­la tai ilman.

    1. Tiina Luo­ma­nen: Mik­si lau­ma­suo­jan han­kkimi­nen pitää aloit­taa lap­sista ja hei­dän per­heistään, jot­ka ovat olleet muutenkin kovilla

      Sik­si, kos­ka lap­sille ja hei­dän keskimäärin alle 50-vuo­ti­aille van­hem­milleen tar­tun­ta on vaarat­tomin kaikista? 

      Vähäriskisim­mistä ryh­mistä on pakko aloit­taa ns. nor­maalimpaan elämään paluu. Ken­estä itse aloittaisit?

      Kyl­lä, tau­ti voi olla vaar­alli­nen joillekin vanhemmille. 

      Mut­ta niin on moni muukin asia. 

      Tieli­iken­teessä kuolee vuosit­tain 200 ihmistä ja emme silti tee eri­tyisen raju­ja toimia pudot­taak­semme määrän nol­laan, kuten on taidet­tu tässäkin blo­gis­sa maini­ta. Hel­posti­han tuo onnis­tu­isi, autoi­hin elek­tro­n­iset nopeusra­joit­timet (40 km/h) ja/tai kiel­letään yksi­ty­isautoilu kokon­aan ilman eri­tyisen hyvää syytä. 

      Keino­ja on. Silti emme toi­mi noin.

    2. Ei ole ontu­va ver­taus. Kau­pan kas­sa voi olla pleksin takana, mut­ta suurin osa kau­pan väestä tekee muu­ta ainakin isoim­mis­sa kaupois­sa eli purkaa laste­ja, täyt­tä hyl­lyjä, hin­noit­telee, valkkaa van­hen­tunei­ta ja huonon­tunei­ta elin­tarvikkei­ta pois heit­et­täväk­si jne. Kau­pan henkilökun­ta ei saa käyt­tää kasvo­mask­ia ( en tiedä päteekö tämä kaikissa kaupois­sa ). Asi­akkai­ta ruokakaupois­sa riit­tä nyt enem­män kuin koskaan. Moni heistä sairas­taa joko tietämät­tään tai tietoisesti.

      1. Ja johan tämä lap­sista on aloitet­tu, päiväkodit ei ole olleet mis­sään vai­heessa kiin­ni. Ja hyvä niin. Toim­inta on päiväkodeis­sa täysin nor­maalia, muu­tamia kotona ole­via poikkeuk­sia luku­unot­ta­mat­ta. Siel­lä jos mis­sä ei ole asi­akkail­la (lap­sil­la) mitään käsi­tys­tä hygien­i­as­ta. Minkään­laisia päiväko­tien epi­demioi­ta ei ole.

        Koulut ja kir­jas­tot auki. Rav­in­to­la­toim­intaan pöyti­in tar­joilu, ja rajoite­tus­sa määrin sisään. Teras­sit auki ja tur­vavälit pöyti­in sekä rajoitet­tu määrä porukkaa ker­ral­la. Pikkuhil­jaa talout­ta käyn­ti­in mara alal­la myös.

        Eläke­li­iton toiveet kuu­lu­vi­in, ei elämää voi lait­taa kul­taisik­si vuosik­si neljän seinän sisään jos ter­veys ja rohkeus antaa liikkua ja naut­tia elämästä ja rakkaista ihmi­sistä. Oma val­in­ta ja toive kuu­lu­vi­in heiltä ketkä ovat toim­intakyky­isiä ja ter­veitä. Riskin tietävät. Oma val­in­ta voi olla myös täysi eristäy­tymi­nen jota pitää muiden kun­nioit­taa myös.

  8. Taloudelli­nen kus­tan­nus ei olisi rajoituk­sia purka­mal­la oleel­lis­es­ti tai ollenkaan pienem­pi. Eivät ihmiset lähde kulut­ta­maan ennen kuin tau­ti on selätet­ty. IMF ennus­taakin Ruot­sille HUONOMPAA kasvua kuin Nor­jalle tai Suomelle. Mik­si siis sanoa, että rajoit­teet “uhraa­vat nuoret sukupol­vet”? Täl­la tietysti vedo­taan tun­teisi­in, mut­ta se ei perus­tu faktoihin.

    Kuolleisu­us näyt­täisi ole­van 0,5 % — 1 %. Viimeisim­pänä New Yorkin vas­ta-ainetestit vahvis­ta­vat tätä näke­mys­tä. Täl­löin Ruot­sis­sa “tarvi­taan” kuollei­ta siis 50 000 — 100 000. Lau­ma­suo­jaan menee siis nyky­vauhdil­la Ruot­sis­sakin vuosi tai puoli­toista. Tässäkin kohtaa olisi hyvä olla inhorealisti.

    Lau­ma­suo­ja saavute­taan toki aiem­min, jos rajoituk­set pure­taan eikä välitetä ter­vey­den­huol­lon ylikuor­mi­tuk­ses­ta. Täl­löin kuollei­ta tulee sit­ten selvästi enem­män, eri­tyis­es­ti nuoris­sa ikälu­okissa. Et kai Osmo ole täl­laista esittämässä? 

    Se, ettei usko ihmis­ten jak­sa­van istua koti­so­hval­la, ei ole syy yrit­tää paras­ta tiedos­sa ole­vaa ratkaisua.

    1. Kuolleisu­us näyt­täisi ole­van 0,5 % – 1 %. Viimeisim­pänä New Yorkin vas­ta-ainetestit vahvis­ta­vat tätä näke­mys­tä. Täl­löin Ruot­sis­sa ”tarvi­taan” kuollei­ta siis 50 000 – 100 000. Lau­ma­suo­jaan menee siis nyky­vauhdil­la Ruot­sis­sakin vuosi tai puolitoista. 

      1) Kuolleisu­us Yhdys­val­lois­sa ei ole sama asia kuin kuolleisu­us mais­sa, jois­sa on koko väestöä koske­va ter­vey­den­huolto. Yhdys­val­lois­sa väril­liset, joil­la ei ole sairaus­vaku­u­tus­ta, ovat räikeästi yliedustet­tuina kuolleisu­ud­edssa. Hoita­m­a­ton dia­betes, joka on tuhon­nut sisäelimiä.
      2) Ker­roit tuol­la rposent­tilu­vul­la Ruotsin väk­ilu­vun. Ei lau­ma­suo­jaan tarvi­ta sataa prosenttia.
      3) Jos­sain Ruotsin maaseudul­la voi viedä epi­demi­an laan­tu­miseen aikaa, mut­ta Tukhol­mas­sa epåidemi­an huip­pu tulee ennen juhannusta.

      1. “Tukhol­mas­sa epi­demi­an huip­pu tulee ennen juhannusta.”

        Jos jo nyt Tukhol­mas­sa on 20 prossaa paran­tunei­ta tai viruk­sen kan­ta­jia, kuten pari päivää sit­ten uuti­soiti­in, taudin huip­pu saavute­taan paris­sa viikos­sa (jos siis olete­taan että menee nor­maa­likäyrän mukaan edes suur­in­pi­irtein ja 30 prossas­sa alaa käy­dä yhä vaikeam­mak­si löytää tartutettavia.

      2. Atom­isti:
        ”Tukhol­mas­sa epi­demi­an huip­pu tulee ennen juhannusta.”

        Jos jo nyt Tukhol­mas­sa on 20 prossaa paran­tunei­ta tai viruk­sen kan­ta­jia, kuten pari päivää sit­ten uuti­soiti­in, taudin huip­pu saavute­taan paris­sa viikos­sa (jos siis olete­taan että menee nor­maa­likäyrän mukaan edes suur­in­pi­irtein ja 30 prossas­sa alaa käy­dä yhä vaikeam­mak­si löytää tartutettavia.

        Käsit­tääk­seni Tukhol­mas­sa ei ole vielä aloitet­tu vas­ta-ainei­den tes­taus­ta, ja kyseinen 20% perus­tuu mallintamiseen. Näis­sä malleis­sa ote­taan huomioon varmis­tet­tu­jen tar­tun­to­jen määrä sekä mah­dol­lis­es­ti myös kuollei­den määrä. Ongel­mak­si muo­dos­tuu se, että tämän jäl­keen pitää vielä arvioi­da sitä että kuin­ka suuri osu­us oikeasti tar­tun­nan saaneista (oireet­tomat sekä oireel­liset) on saatu tes­tat­tua. Suomes­sa THL ilmoit­ti jo Maalisku­us­sa että todel­li­nen luke­ma on “20–30 ker­tainen” testeil­lä vahvis­tet­tui­hin. Sen sijaan Ruot­sis­sa käytet­ti­in Huhtiku­un alkupuolen perus­teel­la tehdyis­sä arviois­sa ker­roin­ta 1000. Tätä sit­ten las­ket­ti­in seu­raavis­sa arvioissa. 

        Tästä pitäisi herätä kysymys että kuin­ka luotet­taval­la poh­jal­la tuo luku “1000” on. Maalaisjär­jel­lä voisi ajatel­la, että jos 1000:n kor­vaa esimerkik­si 500:lla, niin Tukhol­mas­sa jo sairas­tanei­den osu­us tip­puisi 10%:iin — ja muis­taak­seni seu­raavas­sa arvios­sa Ruot­sis­sa kyseinen vakio las­ket­ti­in 750:n. Kun THL antoi oman vas­taa­van ker­toimen­sa, he ilmoit­ti­vat sen ole­van 20–30. Huomionar­voista on se, että ylära­ja vai­htelu­välille on 1,5 ker­tainen ver­rat­tuna alara­jaan! Siis­pä sil­lä on mallinnusten kannal­ta kohta­laisen paljon eroa onko se 20–30. Siis­pä ennen kuin vas­ta-ainetes­tauk­sen tulok­set tule­vat, olisi tärkeää tietää mil­laista ker­roin­ta nois­sa Ruotsin malleis­sa käytetään, ja mikä on sen vaihteluväli.

      3. Osmo Soin­in­vaara: 1) Kuolleisu­us Yhdys­val­lois­sa ei ole sama asia kuin kuolleisu­us mais­sa, jois­sa on koko väestöä koske­va ter­vey­den­huolto. Yhdys­val­lois­sa väril­liset, joil­la ei ole sairaus­vaku­u­tus­ta, ovat räikeästi yliedustet­tuina kuolleisu­ud­edssa. Hoita­m­a­ton dia­betes, joka on tuhon­nut sisäelimiä.
        2) Ker­roit tuol­la rposent­tilu­vul­la Ruotsin väk­ilu­vun. Ei lau­ma­suo­jaan tarvi­ta sataa prosenttia.
        3) Jos­sain Ruotsin maaseudul­la voi viedä epi­demi­an laan­tu­miseen aikaa, mut­ta Tukhol­mas­sa epåidemi­an huip­pu tulee ennen juhannusta. 

        1) Yhdys­val­to­jen korona-kuolleisu­us on selvästi Euroop­paa alhaisem­paa, vaik­ka jälkim­mäisessä on yleinen ter­vey­den­huolto. New Yorkin ter­vey­den­huolto taas on Yhdys­val­to­jen parhaim­mis­toa. Lisäk­si Ruot­sis­sa tapauskuolleisu­us on kak­si ker­taa suurem­pi kuin Yhdys­val­lois­sa. Suomes­sa taas tun­netusti kansan­ter­vey­del­lisiä ongelmia, jot­ka voivat nos­taa mei­dän kuolleisu­ut­ta ver­rat­tuna Ruot­si­in. Aika rohkeaa odot­taa, että meil­lä tulee suh­teel­lis­es­ti New Yorkia vähem­män kuol­leta, jos eristyk­set puretaan.

        2) Kiitos virheen kor­jaamis­es­ta. Käyt­tämäl­lä ehdot­ta­maasi 0,4 % kuolleisu­ut­ta ja 70 % väestö­so­su­ut­ta, saadaan 28 000 kuol­lut­ta. Lau­ma­suo­jaan menee silti tämä vuosi myös näil­lä luvuil­la ja nyky­vauhdil­la. Impe­r­i­al Col­le­gen taas arvioi kuolleisu­u­den ole­van 0,9 %.

        3) New Yorkin osaval­tios­sa taudin vas­ta-ainei­ta on löy­det­ty 14 %:lta ihmi­sistä. Tukhol­man alueel­la lau­ma­suo­jaan tarvit­taisi­in samal­la kuolleisu­udel­la yli 10 000 kuol­lut­ta. Suomes­sa noin 30 000. Joko kuollei­ta tulee vähem­män Tukhol­mas­sa tai sit­ten lau­ma­suo­ja ei tule Juhannukseksi.

        Tärkein­tä on kuitenkin se, että pan­demia on tosi­a­sia, eikä rajoi­tusten purkami­nen saa sitä katoa­maan. Ei rajoi­tusten kus­tan­nuk­sia voi ver­ra­ta nor­maali­in talouske­hi­tyk­seen? Eivätkä rajoituk­set siis uhraa nuor­ta sukupolvea. IMF ei selvästi usko Ruotsin mallin ole­van taloudel­lis­es­ti järkevä, eikä usko suurin osa ekonomisteistakaan?

    2. Kuolleisu­us nyt näyt­tää vähän riip­pu­van siitä keneltä kysytään ja mis­sä maas­sa ollaan. Näkemäni arviot vai­htel­e­vat välil­lä 0.025%- 10%.

      Nythän Ruot­sis­sa jo pohdi­taan sitä, että ollaanko koh­ta saavut­ta­mas­sa lau­ma­suo­jaa, jol­loin epi­demia laan­tuu itsek­seen. Meil­lä puolestaan pohdi­taan sitä, että näin hoidet­tuna tämä epi­demia venyy vielä pitkälle syksyyn, kun ollaan niin onnis­tuneesti jar­rutel­tu. Mei­dän malli pitää ymmärtää niin, että kuollei­ta tulee vielä pidem­män aikaa kuin Ruot­sis­sa ja talous kär­sii pahem­man ker­ran. (5 Mrd EUR / kk) Näin toimien, kuollei­den suh­teelli­nen määrä on toden­näköis­es­ti sama kuin Ruot­sis­sa, mut­ta talous on vain paljon pahem­min kuralla.

      Ruot­salais­ten lau­ma­suo­jas­ta. https://www.hs.fi/ulkomaat/art-2000006483995.html
      Jos lau­ma­suo­ja on nyt jo noin neljän­nek­sel­lä Tukhol­malai­sista, niin tuskin tuos­sa ihan vuot­ta tai puolta­toista menee, kos­ka siihen täl­lä R0 arvol­la 2–3 asiantun­ti­joiden mukaan riit­tää että 70% ihmi­sistä olisi saanut tartunnan.

      Kaikkein polt­tavin ongel­ma koko tässä korona-fiaskos­sa on, se että kel­lään ei tun­nu ole­van luotet­tavaa tietoa siitä kuin­ka tap­pavas­ta viruk­ses­ta on oikeas­t­aan kysymys. Tämän vuok­si virhep­äätelmien teko on enem­män kuin toden­näköistä. Toisaal­ta vaik­ka päätök­sen­tekoon olisikin hyvin dataa, niin on aina mah­dol­lista, että johtopäätök­set datan perus­teel­la eivät ole ihan kohdalleen osunei­ta. Päätök­sen­tekoon liit­tyvää ongel­maa voidaan havain­nol­lis­taa henki­in­jäämisen puolueel­lisu­ud­es­ta (huono kään­nös pahoit­te­len) ker­to­val­la artikkelilla.
      https://blog.hubspot.com/sales/survivorship-bias

      Toinen vakavampi ongel­ma tule­vaisu­ut­ta ajatellen on se, että jah­ka koron­aviruk­ses­ta selvitään, ja siitähän selvitään, ja todis­teet osoit­ta­vat, että se ei ollutkaan läh­eskään niin tap­pa­va tau­ti kuin alku­un annet­ti­in ymmärtää, niin tämä tulee syömään asiantun­ti­joiden uskot­tavu­ut­ta. Tari­na Pekas­ta ja sud­es­ta realisoituu.

      1. vas­taran­nan kiis­ki:
        Kuolleisu­us nyt näyt­tää vähän riip­pu­van siitä keneltä kysytään ja mis­sä maas­sa ollaan. Näkemäni arviot vai­htel­e­vat välil­lä 0.025%- 10%.

        Kan­nat­taa kiin­nit­tää huomio­ta kuolleisu­u­den eri määritelmi­in. Kuolleisu­us ehdol­la, että on sairas­tunut, on New Yorkin aineis­tol­la vähin­tään 0,5 %. Täl­laisil­la numeroil­la ei lau­ma­suo­ja raken­nu meil­lä tai Ruot­sis­sa syksyk­si. Täl­lainen puhe ei ole inho­re­al­is­mia vaan perus­tee­ton­ta optimismia.

        Pan­demia tulee kalli­ik­si, mut­ta rajoi­tus­toimien vaiku­tus on asiantun­ti­joiden ja IMF:n mukaan posi­ti­ivi­nen. Täl­lä perus­teel­la rajoituk­sia ei siis kan­na­ta pois­taa. Ei rajoi­tusten pois­t­a­mi­nen hävitä pandemiaa. 

        Kai kyse on enää siitä, onko susi kovin nälkäi­nen vai vain vähän.

  9. Nyt min­un on pakko muis­tut­taa että vielä reilun viikon takaises­sa blo­gis­sa ilmoitit kan­nat­tavasti Etelä-Kore­an kaltaista strategiaa.

    Rokote voidaan saa­da huo­mat­tavasti nopeam­min jos hyväksytään lähellekään sama kuolleisu­us kuin eläväl­lä viruk­sel­la joka näyt­tää ole­van 0.5% luokkaa. Tuo on varsin kon­ser­vati­ivi­nen arvio, THL:n arvion ylära­ja 0.2% ei ole uskot­ta­va kos­ka se ylitetään pian New Yorkissa eikä siel­lä ei ole vielä lau­ma­suo­ja lähel­läkään. Rokot­teelle vaa­di­taan tuos­ta riskistä jokunen nol­la pois. Jos vai­h­toe­htona on tahalli­nen sairas­tut­ta­mi­nen niin nämä vaa­timuk­set ovat täysin ris­tiri­idas­sa. New Yorkin ter­vey­den­hoitoa voi tietysti vähätel­lä mut­ta siel­lä on joka tapauk­ses­sa teho­hoitopaikko­jen ja hen­gi­tyskonei­den määrä moninker­tainen per-capi­ta. Ja vaik­ka toisin väitetään niin myös vara­ton pääsee siel­lä tehohoitoon,

    Enkä myöskään ymmär­rä mis­tä tulee se potku talouteen jos epi­demi­an annetaan jyl­lätä. Eivät Ruotsin talousen­nus­teet näytä eroa­van muiden Pohjo­is­maid­en ennusteista.

    Talouselämässä on ollut kan­na­tus­ta koville toimille joil­la saadaan tar­tun­nat alas ja sen jäl­keen tes­tataan ja jäljitetään ja Suo­mi sai arvioiden vas­tais­es­ti tar­tun­nat jo lähelle ykköstä tarvit­se­mat­ta tur­vau­tua ulkon­ali­ikku­miskiel­toi­hin tai vas­taavi­in. Tes­taus ja jälji­tys voi toimia kun­han tar­tun­to­ja on aluk­si riit­tävän vähän. Kaikkea ei voi eikä tarvitse saa­da kiin­ni kun­han tar­tun­taluku pysyy alla yhden. Use­at Aasian maat ja Uusi-See­lan­ti ovat tässä onnis­tuneet. Jos teho­hoidon kap­a­siteetis­sa pysytään niin joudu­taan pri­or­isoimaan rankasti niinkuin Ruot­sis­sa sekä jät­tämään muiden sairauk­sien hoito vähem­mälle ja silti lau­maim­mu­ni­teet­ti­in vaa­di­taan vuo­den ver­ran. Tai sit­ten annetaan men­nä ker­tarysäyk­selle kuten ehdo­tuk­sesi ilmeis­es­ti on.

    Aikaisem­min ehdotin että parhait­en selvin­neet EU-maat ottaisi­vat yht­enäisen tukah­dut­tamis­lin­jan. Use­am­man maan sisä­markki­noiden saami­nen kun­nol­la käyn­ti­in aut­taa sekä koko Euroopan talout­ta ja että kaut­ta omaa talout­ta. Ehdokkai­ta tähän voisi olla Sak­sa ja Nor­ja jot­ka ovat jo ilmoit­ta­neet viral­lis­es­ti valin­neen­sa tukah­dut­tamisen sekä toiv­ot­tavasti myös Suomi.

    Jos tar­tun­nat saataisi­in samalle alhaiselle tasolle ja tar­tun­to­jen jälji­tys, mobi­ilite­knolo­gioi­neen, toim­i­maan myös rajan yli, niin tämä antaisi mah­dol­lisu­u­den myös rajo­jen avaamiseen näi­den maid­en välillä,

    1. K.k.: Nyt min­un on pakko muis­tut­taa että vielä reilun viikon takaises­sa blo­gis­sa ilmoitit kan­nat­tavasti Etelä-Kore­an kaltaista strategiaa.

      Suomes­sa olisi tärkeää saa­da Uuden­maan ja muun Suomen tau­ti­ti­lanne kulke­maan eri tahti­in, kos­ka se antaisi lisää virhe­mar­gin­aalia epi­demi­an eten­e­misnopeu­den kon­trol­loin­nis­sa. Tähän Etelä-Kore­an strate­gia sopii kuin nenä päähän, vaik­ka lop­ul­ta käykin kuten Sin­ga­pores­sa. Jos maakun­nis­sa pystyt­täisi­in viivästyt­tämään tau­ti­huip­pua akti­ivisel­la tes­taamisel­la ja jäljit­tämisel­lä parikin kuukaut­ta Uuteen­maa­han ver­rat­tuna, olisi teho­hoitopaikko­ja ja pätevää henkilökun­taa poti­las­ta kohden huo­mat­tavasti enemmän.

  10. Kiitän Soin­in­vaaraa jär­jen­val­ona olosta. Tämä yhteiskun­nan totaa­li­nen pysäyt­tämi­nen on erit­täin kallis ja muu­ta­man vuo­den aika­jän­teel­lä hyödytön har­joi­tus, jota mak­se­taan vielä vuosikym­meniä sosi­aal­isi­na, koulu­tuk­sel­lisi­na ja taloudel­lisi­na maksuina.

    Elämän arvo ‑keskustelu­un lisään vielä sen, että vuon­na 2018 tehti­in 8602 raskau­denkeskey­tys­tä. Syinä suurelta osin luul­tavastikin sosi­aaliset syyt (ei vielä, ei rahaa). Tästä ei suuria otsikoi­ta kirjoitettu.

    thl.fi/fi/tilastot-ja-data/tilastot-aiheittain/seksuaali-ja-lisaantymisterveys/raskaudenkeskeytykset/raskaudenkeskeytykset

  11. Ratio­naal­ista ajat­telua. Tykkään. 

    Ruot­sis­sa on meitä pidem­pi keskimääräi­nen elinikä ja huo­mat­tavasti vahvem­pi talous. Kyl­lä siel­lä siis ollaan osat­tu ainakin jol­lain tapaa huole­htia yhteiskun­nas­ta jopa meitä parem­min. Ehkei kan­na­ta suo­ril­ta käsin olet­taa, että mei­dän päät­täjät ja vira­nomaiset oli­si­vat juuri tässä haas­teessa selvästi ruot­salaisia viisaampia. Hyvä muis­taa, että koron­aan kuolleet on Ruot­sis­sakin vain pieni osa kaik­ista kuolleista ja tiukat koro­nan vas­taiset toimet/pelottelukin aiheut­ta­vat kuolemia ja vähen­tävät hyvinvointia. 

    THL:ssäkin olti­in alun­perin samoil­la lin­joil­la kuin Ruot­sis­sa, mut­ta ulkoapäin tule­va poli­it­ti­nen paine muut­ti mieltä.. https://www.ksml.fi/kotimaa/Professorin-arvio-THL‑n%C3%A4ytti-koronaepidemian-alussa-kannattavan-laumasuoja-ajattelua-%E2%80%93-Poliittinen-paine-muutti-tilanteen/1546883

    1. Puhum­meko samas­ta Ruot­sista, jon­ka val­tio­varain­min­is­teri arvioi muu­ta­ma päivä sit­ten, että kansan­talous tulee supis­tu­maan 4–10% epi­demi­an vuok­si? En näe kovin suur­ta tai oikeas­t­aan minkään­laista eroa ennusteisi­in Suomen taloudesta.

      1. Ilk­ka Lind­st­edt:
        Puhum­meko samas­ta Ruot­sista, jon­ka val­tio­varain­min­is­teri arvioi muu­ta­ma päivä sit­ten, että kansan­talous tulee supis­tu­maan 4–10% epi­demi­an vuok­si? En näe kovin suur­ta tai oikeas­t­aan minkään­laista eroa ennusteisi­in Suomen taloudesta. 

        Olen­nainen ero on se, että Ruot­sis­sa tuon epi­demi­an lop­pu ja paluu nor­maali­in häämöt­tää. Tot­ta kai nykyi­nenkin tilanne aiheut­taa suur­ta taloudel­lista vahinkoa.

        Suomes­sa ei ole minkään­laista lop­pua tälle tilanteelle näköpi­iris­sä. Rajoi­tusten jatkami­nen vuo­den puoli­toista on mah­do­ton­ta — jär­jestäy­tynyt­tä yhteiskun­taa ei tuon jäl­keen enää ole. 

        Ja mitä rokot­teeseen tulee, niin vaik­ka se saataisi­in kehitet­tyä valmi­ik­si ensi viikol­la kestää pari vuot­ta ennen kuin sitä saadaan valmis­tet­tua riit­tävästi koko maa­pal­lon väestölle. Vaik­ka me “rikkaana” val­tiona mak­saisimme itselle etuoikeu­den rokot­teeseen, olemme silti väistämät­tä pitkäl­lä vuodessa 2021 ennen kuin rokotet­ta on tääl­lä riittävästi.

        Osmo on jär­jen ääni poli­itikko­jen joukos­sa, vaik­ka yleen­sä vihreät poli­itikot kier­ränkin mah­dol­lisim­man kaukaa. Toiv­ot­tavasti Osmon sanomaa kuullaan.

      2. Olen­nainen ero on se, että Ruot­sis­sa tuon epi­demi­an lop­pu ja paluu nor­maali­in häämöt­tää. Tot­ta kai nykyi­nenkin tilanne aiheut­taa suur­ta taloudel­lista vahinkoa.

        Osmo_Fani: Linds

        Päin­vas­toin. Ruot­sis­sa epi­demia jatkuu rokot­teen tuloon asti. Niis­sä mais­sa, jos­sa tukah­dut­ta­mi­nen tai epi­demi­an vah­va rajoit­ta­mi­nen onnis­tuu, paluu nor­maali­in onnis­tuu nopeam­min. Ruot­sis­sa myös rajat pysyvät kiin­ni. Niis­sä mais­sa, jos­sa tukah­dut­ta­mi­nen tai rajoit­ta­mi­nen onnis­tuu, rajo­jakin voidaan ava­ta varovasti, mut­ta vain niiden maid­en kanssa, jois­sa epi­demia ei jyllää.

  12. Kiitos jälleen hienos­ta kirjoituksesta.

    Olethan jakanut tämän tek­stin myös puolue­tovereille­si? Toivoisin lisäk­si, että tämän lue­tutet­taisi­in kaikil­la hal­li­tuk­sen ministereillä.

    Ymmär­rän, että kun virusepi­demi­an alku­vai­heessa oli epäti­etoisu­ut­ta viruk­sen luon­teesta, mm. sen tap­pavu­ud­es­ta, niin poli­it­tiset paineet tehdä jotain näyt­tävää oli­vat erit­täin kovat. Nyt kun tietoa on tul­lut paljon lisää niin nyt alkaa olla kiire tehdä liikkeitä toiseen suun­taan. Jos vain poli­it­ti­nen kant­ti riittää.

    Valitet­ta­va todel­lisu­us poli­ti­ikas­sa taitaa kuitenkin olla se, että val­tiomiehiä/-naisia, jot­ka uskalta­vat tehdä epä­su­osit­tu­ja päätök­siä nousee min­is­tereik­si vain har­voin. Useim­mat poli­itikoista kun nou­dat­ta­vat peri­aatet­ta: “Tiedämme kyl­lä mitä pitäisi tehdä, mut­ta jos teemme sen, niin emme tule uudelleen val­i­tuik­si.” Viimeisin esimerk­ki löy­tyy peräti viime vuodelta eli Sip­ilä ja Sip­ilän hal­li­tus. Tuleeko mieleen paljon viha­tumpaa hallitusta.

  13. Uuden­maan avaamisen yhtey­dessähän muis­tutet­ti­in pain­okkaasti tilanteen ole­van edelleen vaka­va, ja että mökeille ei pidä lähteä. Ajatel­laanko­han kir­jas­to­jen tai koulu­jen avaamisel­la ole­van mah­dol­lis­es­ti myös jotain ei-toiv­ot­tu­ja sivu­vaiku­tuk­sia? Niitä pitäisi sit­ten osa­ta tietysti pun­ni­ta esim. tuo­ta esit­tämääsi tyl­sistymistä ‑ja sen seu­rauk­sia- vasten.

  14. Eikös tässä immu­ni­teet­ti­asi­as­sa ole ajatusvirhe?

    WHO:n ja muiden kri­it­tisyy­dessä lau­ma­suo­ja-ajat­telua kohtaan lie­nee kyse siitä, syn­tyykö tau­tia vas­taan pysyvä immu­ni­teet­ti. Taudin sairas­ta­mal­la voi saa­da immu­ni­teetin, joka kestää vain sen vuo­den-kak­si. Sil­loin ei kan­na­ta ajatel­la, että lau­ma­suo­ja aut­taa tau­tia vas­taan. Jos sitä ei syn­ny, rokote voi silti aut­taa. Rokote pitää tässä tapauk­ses­sa uusia tasaisin väli­a­join, esimerkik­si vuo­den välein. 

    Kir­joituk­ses­sasi on muuten paljon kohtia, joista voi olla samaa mieltä. Johtopäätök­sistä en kaik­il­ta osin ole, mut­ta jätet­täköön se täl­lä kertaa.

    1. Oikeis­tode­mari:
      Eikös tässä immu­ni­teet­ti­asi­as­sa ole ajatusvirhe?

      WHO:n ja muiden kri­it­tisyy­dessä lau­ma­suo­ja-ajat­telua kohtaan lie­nee kyse siitä, syn­tyykö tau­tia vas­taan pysyvä immu­ni­teet­ti. Taudin sairas­ta­mal­la voi saa­da immu­ni­teetin, joka kestää vain sen vuo­den-kak­si. Sil­loin ei kan­na­ta ajatel­la, että lau­ma­suo­ja aut­taa tau­tia vas­taan. Jos sitä ei syn­ny, rokote voi silti aut­taa. Rokote pitää tässä tapauk­ses­sa uusia tasaisin väli­a­join, esimerkik­si vuo­den välein. 

      Yri­tys­tä vaikut­taa esimerkik­si vuosit­tain influ­enssan esi­in­tyvyy­teen rokot­ta­mal­la voisi enne­minkin kut­sua “ent­ten­tent­ten-lääk­it­semisek­si”, saat­taa toimia tai sit­ten ei. Tämän kaltaisia lääke­te­ol­lisu­u­den kas­sa­m­ag­neet­te­ja ei ole toiv­ot­tavaa lisätä. Alun­perinkään tuot­teil­la, jot­ka eivät toi­mi 100%:lla var­muudel­la, ei pitäisi olla minkään­laista sijaa ennal­taehkäi­sevässä lääkin­nässä; ne tuot­ta­vat mm. väärän­laista tur­val­lisu­u­den tun­net­ta ja vääriä dia­knoose­ja / väärää hoitoa.

  15. WHOn viestin­tä immu­ni­teetin suh­teen kuu­lostaa vähän omi­tuiselta — päivästä toiseen halu­taan korostaa sitä, ettei ole ole­mas­sa “tutkit­tua tietoa” siitä, että sairas­t­a­mi­nen tuot­taisi immu­ni­teetin, ja ettei vas­ta-ainei­den löy­tymi­nen ver­estä todista (vält­tämät­tä) immu­ni­teetista. Samaan aikaan WHOn suun­nas­ta ei tun­nu kuu­lu­van mitään arvio­ta huhuista, joiden mukaan COVID-19 voisi sairas­tua uudestaan.

    Muista lähteistä asi­aa seu­rates­sa on tul­lut kyl­lä hyvin selväk­si, että tutk­i­jat oli­si­vat yleis­es­ti sitä mieltä, ettei olisi ole­mas­sa mitään syytä epäil­lä immu­ni­teetin syn­tymistä. Ne har­vat “uudelleen­sairas­tu­mistapauk­set”, joista on ole­mas­sa riit­tävästi tieto­ja, on ilmeisem­min osoitet­tu väärik­si havain­noik­si (liian aikainen kotout­ta­mi­nen sairaalas­ta jne.). Syinä virheel­lisille havain­noille vaikut­taisi­vat ole­va mm. se, ettei nenänielus­ta otet­ta­va näyte ole aina luotet­ta­va (tau­ti voi jyl­lätä vielä muual­la elim­istössä), väärät posi­ti­iviset ja se, että testit reagoi­vat limakalvoil­la uisken­tele­vi­in kuollei­den virusten jään­teisi­in. Lisäk­si aiheesta tun­tuu ole­van liik­keel­lä run­saasti perät­tömiä huhuja.

    Myös uuti­soin­ti COVID-19 viruk­sen mutaa­tionopeud­es­ta kum­mas­tut­ta­vat — useim­mat uutiset mm. län­si­mais­ten tutkimusten perus­teel­la ker­to­vat viruk­sen hitaas­ta mutaa­tio­tahdista ja siitä, että rokoit­tei­den kehit­telyssä on tämän vuok­si toivoa. WHO taas näyt­tää luot­ta­van enem­män yksit­täisi­in kiinalaisi­in tutkimuk­si­in “varoit­taes­saan” maail­maa viruk­sen suures­ta mutaationopeudesta.

    Olisi mie­lenki­in­toista edes vähän ymmärtää mis­tä kaik­ki tämä johtuu — säikähtikö WHO:n johto aiem­pia virheitä ja nyt ollaan men­ty täysil­lä pani­ikkipää­tyyn? Onko WHOn asiantun­te­mus rappeu­tunut olemat­tomi­in? Onko WHO nykyään vain Kiinan infor­maa­tio- ja hybridis­o­dankäyn­nin äänitorvi?

    Niin… tai sit­ten voihan olla, että WHO ja Kiina ovat täysin oike­as­sa ja että län­si­mais­sa lev­iää vain koron­ade­nial­istien dis­in­for­maa­tio­ta aina tiede­julka­isu­ja myöden.…

  16. Olin pitkään sitä mieltä, että tääl­lä blo­gis­sa ehdotet­tu, hal­li­tus­sa, joskin nopeahkos­sa, lev­iämis­es­tä han­kit­tu lau­maim­mu­ni­teet­ti olisi ken­ties se paras ratkaisu ja olenkin näitä blo­ge­ja jakanutkin. Syynä se, ettei minkään kansakun­nan talous tai ter­veyskään (meil­lä on ne samat tau­dit ja mie­len­ter­veysongel­mat kesku­udessamme kuin ennen koron­aa) run­saan vuo­den sulkua kestäisi. Nyt en ole enää niin var­ma, kos­ka 1) Muu­ta­ma arvosta­mani mikro­bi­olo­gi ja kli­inisen diag­nos­ti­ikkan asiantun­ti­ja ovat sitä mieltä, että virus voitaisi­in onnis­tua tukah­dut­ta­maan ”ham­mer and dance” tak­ti­ikalla. Toisaal­ta nämä henkilöt eivät ole talouden tai yhteiskunnnan asiantun­ti­joi­ta, joten eivät ehkä huomioi näitä näkökul­mia. 2) Oletin, että tässä ajas­sa olisi jo löy­det­ty tehokkaampia hoitokeino­ja, jopa jonkin­lainen lääke, mut­ta mitään läpimur­toa ei ole tul­lut, vaikkakin hoito on tehokkaam­paa kuin mitä 2 kk sit­ten. 3) Yleen­sä hen­gi­tystiein­fek­tioi­ta aiheut­ta­vat viruk­set eivät aiheuta kroon­isia hait­to­ja, kuten altista syöjälle tai autoim­muu­ni­taudeille (merkit­tävä poikkeus EBV). Covid-19 voi kuitenkin aiheut­taa todel­la pahaa tuhoa keuhkois­sa ja sys­teemisessä infek­tios­ta muis­sakin elimis­sä. Kroon­i­si­sista haitoista tiede­tään viruk­sen kohdal­la valitet­ta­van vähän ja niitä tieto­ja voidaan joutua odot­ta­maan vuosia 4) New Yorkin epi­demia aset­ti joitain ole­tuk­sia taudin vakavu­ud­es­ta kyseenalaisik­si huonom­paan suuntaan.

    Mainit­takoon myös, että min­ulle on ollut järky­tys, miten huonos­ti suo­ma­laiset min­is­ter­iöt ja viras­tot ovat tätä kri­isiä hoitaneet.

  17. Ruotsin talous ei pelas­tu auki­olevil­la kahviloil­la ja ren­nol­la yhdessäolol­la. Läh­es saman­lainen isku vien­tive­toiselle taloudelle globaalil­a­ma kuin Suomes­sakin. Ruot­si saatt­taa saa­da vaan kau­pan­päälle moninker­taisen määrän kuollei­ta. Aikamoinen hin­ta siitä, että voi halail­la ja käy­dä ravintoloissa.

    Suomen lock­down ollut lievä. Kau­pat olleet auki ja ulkona on saanut liikkua vapaasti toisin kuin mon­es­sa Euroopan maas­sa. Tästä huoli­mat­ta tulok­set olleet hyvät joka viit­taa siihen, että koulu­jen sulkemisel­la on merk­i­tys­tä. Halu­taanko ne nyt ava­ta vaivaisek­si kahdek­si viikok­si sik­si, että lau­maim­mu­ni­teet­ti­poruk­ka saa toivei­den­sa mukaises­ti viruk­sen liik­keelle. Syksyl­lä kaikil­la voi olla enem­män tietoa lääkkeistä, rokot­teista ja toimivista keinoista. Mik­si nyt ei ostet­taisi aikaa riip­pumat­ta taktiikasta.

    1. Mats Sund­man:
      Suomen lock­down ollut lievä. Kau­pat olleet auki ja ulkona on saanut liikkua vapaasti toisin kuin mon­es­sa Euroopan maas­sa. Tästä huoli­mat­ta tulok­set olleet hyvät joka viit­taa siihen, että koulu­jen sulkemisel­la on merkitystä. 

      Suuret ostoskeskuk­set ovat saa­neet ollaau­ki, museot ja kir­jas­tot on sul­jet­tu. Baar­it ovat kiin­ni, Alko auki. Uusi­maa on väestöltään Viro ja kooltaan kuin Israel, joten sen sulkem­i­nen ei niin kauheaa ollut.

      Kan­sain­välisen kau­pan lama ei hel­litä sil­lä mitä Suomes­sa tai Ruot­sis­sa tehdään. Oikea kysymys on, miten saamme rajan auki Viroon ja Latvi­aan, jois­sa epi­demia on jo saatu tukahde­tet­tua? Sak­sa tulee sit­ten aikanaan avaa­maan rajoja.

      EU:n liikku­vu­u­den edel­ly­tys on tiuk­ka tukah­dut­ta­mi­nen, kaikin keinoin.

      Venäjän epi­demi­ati­lanne ei helpo­tu ennen rokot­teen tuloa,j oten siel­lä nähdään mitä lau­ma­suo­jan han­kkimi­nen tarkoittaa.

      Museoiden ja kir­jas­to­jen avaami­nen on mah­dol­lista. Koulu­jen osalta tolkun ratkaisu lie­nee kun­tako­htainen päätös, vaik­ka se lie­nee kum­mallis­es­ti perus­tus­lain vas­tainen ratkaisu? Suuret kaupun­git pitävät koulut kiin­ni, pienet paikkakun­nat avaavat.

      Eloku­vat ja teat­tear­it voidaan ava­ta — paikkamäärä vain rajoite­taan tur­vavälei­hin sopivaksi.
      Kokoon­tu­miset voita­neen nos­taa kesäku­us­sa 50 henkeen.

  18. “Tun­nus­tan kuu­lu­vani niiden inho­re­al­istien joukkoon, jot­ka usko­vat koron­aepi­demi­an päät­tyvän vas­ta lau­ma­suo­jaan, joka voidaan saavut­taa joko tar­tun­nan tai rokot­teen kautta.”
    Sehän on real­is­mia ilman inhoa, sil­lä ei kai muu­ta keinoa ole edes vakavasti tar­jot­tu. Keino­jen erot ovat lähin­nä aikatauluissa.

    “Se, että virus voitaisi­in tukah­dut­taa hengiltä ei mah­du min­un käsi­tyk­seeni viruksista.…Kun tukah­dut­tamis­toimet pois­te­taan, epi­demia ryöp­sähtää uud­estaan, jos vas­tus­tuskyvyt­tömiä ihmisiä on ympärillä.”
    Mitä tarkoit­taa tukah­dut­ta­mi­nen hengiltä? Eikö lau­ma­suo­jal­la pyritä juuri siihen, vaikkei korona maa­pal­lol­ta häviäkään? Kai espan­jan­tau­ti­akin myös nyt jostain löy­tyy, tosin muuntuneena?

    “Lau­ma­suo­jan kannal­ta oiree­ton sairas­t­a­mi­nen on sama­nar­voista kuin vaikeat taudin muodot. Varsi­naisia sairas­tunei­ta tarvi­taan ehkä viisi pros­ent­tia ehkä jopa vähemmän.”
    Mik­si varsi­naisia sairas­tunei­ta tarvit­taisi­in lau­ma­suo­jan syn­tymistä varten ain­ut­takaan? Lau­ma­suo­jan voi syn­nyt­tää oireet­tomatkin, kuten myös pelkästään oire­i­ta potevat.

  19. On pidet­ty toden­näköisenä, että iäkkäi­den kotikaran­teeni jatkuu hamaan tule­vaisu­u­teen. En ymmär­rä mik­seivät +70 vuo­ti­aat, jot­ka ovat olleet viikko­ja karan­teenis­sa, voisi tava­ta toisi­aan. Sosi­aaliset kon­tak­tit ovat ihmiselle vält­tämät­tömiä. Arkisen seu­ran­pidon ohel­la seit­senkymp­pinen vosi autel­la kasikymppistä
    ystävään­sä. Mikä järkevä syy estää vaikka­pa karan­tee­ni­lais­ten pien­imuo­toiset kokoon­tu­miset. Mitä mieltä olet Ode, ovatko riskit liian suuret?

    Esa Parkat­ti

  20. Koko lail­la muu Euroop­pa Ruot­sia ja Valko-Venäjää luku­unot­ta­mat­ta pyrkii tukah­dut­ta­maan viruk­sen Suomea huo­mat­tavasti kovem­min toimin. Jos nyt Suomes­sa siir­ry­tään THL:n viitoit­ta­malle lau­maim­mu­ni­teet­til­in­jalle Ruotsin tapaan, se käytän­nössä tarkoit­taa rajo­jen sulkemista muuhun Euroop­paan epämääräisek­si ajak­si. Asialle on vaikea lait­taa hin­ta­lap­pua (miten tuo 5 mil­jar­dia muuten on las­ket­tu?), mut­ta ei se mitään ilmaista lystiä ole.

    1. Pekka P.: Koko lail­la muu Euroop­pa Ruot­sia ja Valko-Venäjää luku­unot­ta­mat­ta pyrkii tukah­dut­ta­maan viruk­sen Suomea huo­mat­tavasti kovem­min toimin.

      Kan­nat­taa huo­ma­ta että iso osa Euroopas­ta toteut­ti lock­down­in pakon edessä sös­sit­tyään epi­demi­an seu­ran­nan. Ital­ias­sa ja Espan­jas­sa tar­tun­to­jen määrä kasvoi niin nopeasti että ter­vey­den­huol­lon vähin­tään paikalli­nen rom­ah­t­a­mi­nen oli väistämätön­tä. On aika luon­nol­lista että sil­loin kehitetään nar­rati­ivi kovista mut­ta vält­tämät­tömistä toimista sen sijaan että käytäisi­in asialli­nen keskustelu virheistä mitä tehti­in, ja mitä pitää paran­taa ennen epi­demi­an toista aaltoa.

      Euroopan suurista maista ain­oas­taan Sak­sa on onnis­tunut pitämään kuolleisu­u­den Ruotsin tason ala­puolel­la. Ei tämä eri­tyisen tukah­dut­tamiselta vaiku­ta. Sel­l­ainen aja­tus että Välimeren tur­is­ti­mail­la olisi joku muu strate­gia kuin lau­maim­mu­ni­teet­ti ei ole uskot­ta­va. Näis­sä mais­sa elämän­ta­pa on sosi­aaliselle etään­nyt­tämiselle vieras, sik­si siel­lä ei lainkaan uskot­tu vapaae­htoisu­u­teen. Veikkaan että Euroopan suuris­sa mais­sa tul­laan vielä siir­tymään Ruotsin tielle ihan viral­lis­es­tikin, tai vähin­tään epävirallisesti.

      1. spot­tu: Veikkaan että Euroopan suuris­sa mais­sa tul­laan vielä siir­tymään Ruotsin tielle ihan virallisestikin

        Vaikea uskoa. Ruotsin val­tio­varain­min­is­teri luki kolme päivää sit­ten taloudelle madon­lu­vut arvioiden, että Ruotsin talous supis­tuu 4–10 % epi­demi­an vuok­si. Ei mitään eroa esim. Suomen talouden tilan ennusteisiin.

      2. Ilk­ka Lind­st­edt: Vaikea uskoa. Ruotsin val­tio­varain­min­is­teri luki kolme päivää sit­ten taloudelle madon­lu­vut arvioiden, että Ruotsin talous supis­tuu 4–10 % epi­demi­an vuok­si. Ei mitään eroa esim. Suomen talouden tilan ennusteisiin.

        Val­tio­varain­min­is­ter­iö ennusti Suomen taloudelle 5,5% supis­tu­mista, jos rajoi­tus­toimet kestävät kolme kuukaut­ta eli juhan­nuk­seen asti. Tämä rapor­toiti­in medi­as­sa yleen­sä ilman tuo­ta pilkun jälkeistä osaa. Näil­lä näkymin juhan­nuk­se­na epi­demia jun­naa eteen­päin jok­seenkin lin­eaaris­es­ti kuten tähänkin saak­ka, ja vähin­tään kuusi kuukaut­ta rajoituk­sia on toden­näköisem­pi ske­naario jos kri­teer­it pysyvät samana, ja sil­loin BKT supis­tuu 12% ja julkisen talouden ali­jäämä on 10% BKTstä.

        Ottaen huomioon että 90-luvun lamas­ta Suomes­sa toivut­ti­in suun­nilleen finanssikri­isi­in men­nessä, ja finanssikri­i­sistä toipumi­nen oli Suomes­sa Euroopan hitain­ta, kan­nat­taa tuo­hon medi­an uuti­soimaan 5,5%:een suh­tau­tua aikalail­la varauk­sel­la. Ennus­teet saat­ta­vat olla samankaltaisia mut­ta Suomen track record on oleel­lis­es­ti huonom­pi, eikä ole syytä uskoa että juuri täl­lä ker­taa olisi toisin.

      3. Val­tio­varain­min­is­ter­iö ennusti Suomen taloudelle 5,5% supis­tu­mista, jos rajoi­tus­toimet kestävät kolme kuukaut­ta eli juhan­nuk­seen asti. Tämä rapor­toiti­in medi­as­sa yleen­sä ilman tuo­ta pilkun jälkeistä osaa.
        spot­tu: Lind­st­edt

        Samoin myös Ruot­sis­sa ennus­teet var­masti perus­tu­vat sille, että rajoituk­sia ei joudu­ta kovasti lisäämään. Se saat­taa kuitenkin olla edessä. Ruot­sis­sa medi­as­sa ja yhteiskun­nal­lises­sa keskustelus­sa puhutaan vah­vasti nyt rav­in­toloiden ja baarien sulkemisesta. 

        En lainkaan usko, että muu maail­ma siir­tyy Ruotsin tielle. Pikem­minkin Ruot­si siir­tyy muun maail­man tielle kun ruumi­it kasaantuvat.

      4. Ilk­ka Lind­st­edt: Samoin myös Ruot­sis­sa ennus­teet var­masti perus­tu­vat sille, että rajoituk­sia ei joudu­ta kovasti lisäämään. Se saat­taa kuitenkin olla edessä. Ruot­sis­sa medi­as­sa ja yhteiskun­nal­lises­sa keskustelus­sa puhutaan vah­vasti nyt rav­in­toloiden ja baarien sulkemisesta.

        Käsit­tääk­seni Ruot­sis­sa sul­je­taan koko ajan rav­in­toloi­ta sitä mukaa kun niitä saadaan kiin­ni sään­tö­jen rikkomis­es­ta. Sen perus­teel­la mitä tiede­tään viruk­sen lev­iämis­es­tä, on tämä hyvin perustel­tua. Voi olla että Tukhol­man seudul­la sul­je­taan rav­in­toloi­ta laa­jem­minkin jos kat­so­taan tarpeel­lisek­si. Tähän päätök­seen ei toiv­ot­tavasti vaiku­ta sosi­aa­li­nen ja muu media. Rav­in­toloiden mah­dolli­nen sulkem­i­nen ei muu­ta sitä tosi­asi­aa että Ruotsin koronas­trate­gian yksi keskeinen peri­aate on min­i­moi­da vahin­got yhteiskunnalle.

        Ilk­ka Lind­st­edt: En lainkaan usko, että muu maail­ma siir­tyy Ruotsin tielle. Pikem­minkin Ruot­si siir­tyy muun maail­man tielle kun ruumi­it kasaantuvat.

        Alkaa ainakin Tukhol­man seudul­la lop­pua aika medi­an Ruot­si­in ennus­ta­malle ilmestyskir­jan tuholle, olisi pitänyt jo tapah­tua. Sen sijaan FOHMia myöten on joudut­tu vetämään arvioi­ta takaisin ennustei­ta lau­ma­suo­jan muo­dos­tu­mis­es­ta, kun tar­tun­to­ja ei ole ollutkaan niin paljon kun on kuviteltu.

        Tilanne on Ruotsissa(kin) edelleen kri­it­ti­nen, ja en mitenkään jak­sa uskoa että sikäläi­nen koronas­trate­gia olisi joku kiveen hakat­tu arvo­val­taki­ista jos­sa yhteiskun­ta pide­tään auki tapah­tui mitä tapah­tui. Lock­down­i­in on lain­säädän­nöl­liset esteet pois­tet­tu ja se var­masti toteutetaan heti jos siltä alkaa näyt­tää. Tähän men­nessä ei ole näyt­tänyt, mut­ta voi kuvitel­la mitä yksi ain­ut kon­sert­ti Globenis­sa tek­isi juuri nyt.

        Espan­jas­sa juk­istet­ti­in juuri roadmap jos­sa siir­ry­tään neljässä vai­heessa Ruotsin tyyp­piseen malli­in jos­sa rav­in­to­latkin saadaan auki, mut­ta rajoituksin. On ikävää että he epäon­nis­tu­i­v­at taudin seu­ran­nas­sa ja jou­tu­i­v­at käymään ter­vey­den­huol­lon osit­taisen rom­ah­tamisen kaut­ta, Kat­alo­ni­as­sa on tilas­toitu jo 1,3 promillen koron­akuolleisu­us väestö­ta­sol­la, joka on viisinker­tainen Ruot­si­in näh­den. Itse arvostan tässä asi­as­sa enem­män pohjo­is­maista ennakko­su­un­nit­telua kuin eteläeu­roop­palaista kaaosta.

  21. Nykyiset rajoi­tus­toimet syksyyn 2021 asti tms olisi kieltämät­tä mah­do­ton aja­tus. Odotan innol­la keskustelua joka avau­tunee vapun jäl­keen: miten tästä ulos. Mitään yksit­täistä huip­pukeinoa tuskin on.

    Arvauk­seni on, että kalleimpia rajoituk­sia pure­taan ainakin osin/rajoituksin, ei merkit­tävän hyödyl­lisiä pois­te­taan ja rin­nal­la tehdään agre­si­ivista jälji­tys­tä. Vaik­ka jälji­tyk­sel­lä ei saadakaan maa­pal­lol­ta virus­ta pois, saadaan tar­tun­tamäärät ehkä pidet­tyä pien­inä, jol­loin päästään osin rajoituk­sia puret­tunakin hyväksyt­tävin tap­pi­oin siihen toiv­ot­tavaan rokot­teeseen asti.

    Jos rokotet­ta ei tule ollenkaan, opi­taan tau­tia silti hoita­maan paljon parem­min. Siitä huoli­mat­ta tuos­saa kauhuske­naar­ios­sa eläisimme tule­vaisu­udessa kovin eri­laises­sa maail­mas­sa kuin nyt.

  22. Kiitos!

    Onko tosi­aan näin, että päät­täjät pelkäävät some-myrskyä ja ainakaan ääneen näistä ei uskalleta puhua?

    On aivan käsit­tämätön­tä, että näistä ei julk­isu­udessa vieläkään juuri puhuta. Hal­li­tus ei avaa mitä ske­naar­i­oi­ta on poht­in­ut ja mil­lä perustel­la on päädyt­ty valit­tuun lin­jaan, tai onko mitään lin­jaa edes akti­ivis­es­ti valit­tu. Päämin­is­teri tois­taa kli­seitä kuin vähämielinen.

    Nyt hal­li­tus puuhaa kuin olisi oikeamielis­es­ti pelas­ta­mas­sa van­husväestöä. Todel­lisu­udessa he ovat pelois­saan mitä oikeat päätök­set tarkoit­ta­vat hei­dän maineelleen. Pistää kun­nioit­ta­maan Ahon hal­li­tus­ta ihan toiseen tapaan. He tekivät oikeat asi­at laman aikana, vaik­ka se tarkoit­ti var­maa siir­tymistä kat­so­moon ja Aholle leimaa kaikkien aiko­jen viha­tu­im­pana pääministerinä.

    Ei tai­da nykyis­es­tä hal­li­tuk­ses­ta olla samaan.

  23. Lock­down purkua on yksinker­tais­tet­tu jaka­mal­la leir­it “talous” vas­taan “ter­veys”.

    Täl­lainen kah­ti­a­jako on helpom­pi myy­dä lehtimiehenä tai populistipoliitikkona. 

    Tämä vas­takkainaset­telu ei ole täysin oikea, sil­lä siinä ei huomioi­da sitä että lock­down­il­la on myös suuria negati­ivisia ter­veysvaiku­tuk­sia sekä keholle että psyyk­keelle. Vähem­män liikun­taa, yli­paino, alko­holis­mi, masen­nus, yksinäisyys, itse­murhat, työt­tömyy­teen liit­tyvät ongel­mat jne. 

    Kuin­ka voisimme mita­ta lock­down negati­ivisia vaiku­tuk­sia parhaiten?

    1. Tämä vas­takkainaset­telu ei ole täysin oikea, sil­lä siinä ei huomioi­da sitä että lock­down­il­la on myös suuria negati­ivisia ter­veysvaiku­tuk­sia sekä keholle että psyyk­keelle. Vähem­män liikun­taa, yli­paino, alko­holis­mi, masen­nus, yksinäisyys, itse­murhat, työt­tömyy­teen liit­tyvät ongel­mat jne. 

      En kyl­lä ymmär­rä miten Suomen nykyisessä mallis­sa liikun­ta vähenisi. Ulkona on kau­nis kevät, siel­lä saa liikkua ihan niin paljon kuin halu­aa, kaupun­gin puis­tois­sa ja met­sis­sä on punttisaleja. 

      Ei meil­lä ulkon­ali­ikku­miskiel­toa ole. 

      Enkä ole var­ma lisään­tyykö paino, kun pysyy pois lounas­buf­fet­tien äärestä.

      1. Eivät kaik­ki pysty liikku­maan ulkona, eikä kaik­ki liikun­ta ole kor­vat­tavis­sa met­säkäve­ly­il­lä. Ei uima­halle­ja, punt­ti­sale­ja ja ryh­mäli­ikun­tatilo­ja ole turhaan raken­net­tu. Uima­hal­litkin ovat nor­maal­isti täyn­nä niveliään kuntout­tavia vesijuoksijoita. 

        Mum­mut ja pap­at — joi­ta nyt niin kovasti ollaan suo­jele­mas­sa — lahoa­vat äkkiä liikun­nan puut­teesta. Lihas­mas­saa on kadon­nut jo näil­lä “suo­je­lu­toimen­piteil­lä” niin paljon, että kaa­tu­misia ja mui­ta tap­atur­mia tul­laan näkemään yhä enemmän.

    2. Jere:
      Lock­down purkua on yksinker­tais­tet­tu jaka­mal­la leir­it ”talous” vas­taan ”ter­veys”.

      Täl­lainen kah­ti­a­jako on helpom­pi myy­dä lehtimiehenä tai populistipoliitikkona. 

      Tämä vas­takkainaset­telu ei ole täysin oikea, sil­lä siinä ei huomioi­da sitä että lock­down­il­la on myös suuria negati­ivisia ter­veysvaiku­tuk­sia sekä keholle että psyyk­keelle. Vähem­män liikun­taa, yli­paino, alko­holis­mi, masen­nus, yksinäisyys, itse­murhat, työt­tömyy­teen liit­tyvät ongel­mat jne. 

      Vas­taavasti ei ole mietit­ty lau­ma­suo­jaan vaa­di­tun sairas­tavu­u­den talous­vaiku­tuk­sia. Vaa­ti­van teho­hoitopäivän kus­tan­nus on n. 3000 euroa / päivä. Koko Suomen yli pyyhkivä epi­demia aiheut­taa min­imisssään kym­meniä tuhan­sia teho­hoitopäiviä, luul­tavasti jopa 6 numeroisen määrän, kun tyyp­illi­nen teho­hoitoon pää­tyvä poti­las viet­tää siel­lä kak­si viikkoa. Lisäk­si vielä muut sairaalapäivät, sairaslo­ma­l­la viete­tyt päivät jne. Tämä “lock­down tap­paa talouden” ‑ryh­mä ei ota huomioon, että laa­jamit­tainen epi­demia on ääret­tömän kallis yhteiskun­nalle ja yhdis­tet­tynä kan­sain­väliseen tilanteeseen tekee sen saman taloudelle.

      Lock­down ‑toimet eivät ole joko-tai ‑tyyp­pisiä. Niitä voidaan säädel­lä sel­l­aisek­si, että sairas­tu­vu­us pysyy juuri alle yhden (se kuu­luisa “tanssi”) ja sil­loin niiden talous­vaiku­tus on luul­tavasti posi­ti­ivi­nen ver­rat­tuna maan yli pyyhkäi­sevään epi­demi­aan. Itse uskon, että epi­demia voidaan tukah­dut­taa sel­l­aisin toimin, että ne ovat yhteiskun­nan, talouden ja henkisen hyv­in­voin­nin kannal­ta hyväksyttäviä. 

      Niin tai näin olemme siir­tymässä ainakin jok­sikin aikaa uuteen maail­maan, jos­sa vaikut­taa korona-virus. Siinä maail­mas­sa esimerkik­si entisen kaltainen mas­sa­t­ur­is­mi ei palaudu ihan het­kessä. Lentoy­htiöi­den ja matkailu­te­ol­lisu­u­den tilaa seu­rat­en ei ehkä koskaan.

      1. Juha: Vas­taavasti ei ole mietit­ty lau­ma­suo­jaan vaa­di­tun sairas­tavu­u­den talous­vaiku­tuk­sia. Vaa­ti­van teho­hoitopäivän kus­tan­nus on n. 3000 euroa / päivä. Koko Suomen yli pyyhkivä epi­demia aiheut­taa min­imisssään kym­meniä tuhan­sia teho­hoitopäiviä, luul­tavasti jopa 6 numeroisen määrän, kun tyyp­illi­nen teho­hoitoon pää­tyvä poti­las viet­tää siel­lä kak­si viikkoa. Lisäk­si vielä muut sairaalapäivät, sairaslo­ma­l­la viete­tyt päivät jne. Tämä ”lock­down tap­paa talouden” ‑ryh­mä ei ota huomioon, että laa­jamit­tainen epi­demia on ääret­tömän kallis yhteiskun­nalle ja yhdis­tet­tynä kan­sain­väliseen tilanteeseen tekee sen saman taloudelle. 

        Sairaalat ja sairaan­hoito on joka tapauk­ses­sa ole­mas­sa ja kus­tan­nuk­set käytän­nössä juok­se­vat any­way. Nyt suurin osa ter­vey­den­huol­losta käy itseasi­as­sa tyhjäkäyn­nil­lä: Ham­paitaan ei hoi­da­ta kukaan, kaik­ki fys­ioter­apia on lopetet­tu, ihmiset eivät uskalla käy­dä lääkäris­sä puhu­mas­sa oireista, jot­ka voivat osoit­tau­tua ole­van vaikka­pa syöpää. Merkit­tävä osa ei-kiireel­lis­es­tä ter­vey­den­huol­losta on lopetet­tu tai käy vajaakuor­mal­la. Samaan aikaan yleis­es­ti taloudessa menee yhä huonom­min; yhä use­ampi lomaute­taan tai irti­san­o­taan. Yri­tys­ten talous­vaikeudet kas­va­vat viikos­ta toiseen. Kulut ovat mil­jardilu­okkaa viikossa.

        Tässä kokon­aisu­udessa muu­ta­ma teho­hoitopäivä ei paljoa merk­itse. Tämä lim­bo mis­sä olemme tulee pitkän päälle huo­mat­tavasti kalli­im­mak­si kuin lau­ma­suo­jan tavoittelu.

      2. Tieli­iken­teen kuolemien vähen­tämisek­si on otet­tu käyt­töön paljon sään­töjä ja rajoituk­sia ja auto­jen tur­val­lisu­u­teen on panos­tet­tu paljon. Kuitenkin tieli­iken­teen kuolemia ennen nopeusra­joituk­sia ja tur­vavöitä oli vähän ver­rat­tuna siihen mitä korona tulee tap­pa­maan laumasuoja

        Tarken­nus: Sairaalat ja sairaan­hoito on joka tapauk­ses­sa ole­mas­sa ja kus­tan­nuk­set käytän­nössä juok­se­vat any­way. Nyt suurin osa ter­vey­den­huol­losta käy itseasi­as­sa tyhjäkäyn­nil­lä: Ham­paitaan ei hoi­da­ta kukaan, kaik­ki fys­ioter­apia on lopetet­tu, ihmiset eivät uskalla käy­dä lääkäris­sä puhu­mas­sa oireista, jot­ka voivat osoit­tau­tua ole­van vaikka­pa syöpää. Merkit­tävä osa ei-kiireel­lis­es­tä ter­vey­den­huol­losta on lopetet­tu tai käy vajaakuor­mal­la. Samaan aikaan yleis­es­ti taloudessa menee yhä huonom­min; yhä use­ampi lomaute­taan tai irti­san­o­taan. Yri­tys­ten talous­vaikeudet kas­va­vat viikos­ta toiseen. Kulut ovat mil­jardilu­okkaa viikossa.

        Tässä kokon­aisu­udessa muu­ta­ma teho­hoitopäivä ei paljoa merk­itse. Tämä lim­bo mis­sä olemme tulee pitkän päälle huo­mat­tavasti kalli­im­mak­si kuin lau­ma­suo­jan tavoittelu.

        Ihmisiä on viime aikoina julk­isu­udessa kehotet­tu käyt­tämään ter­vey­den­huoltoa jos sille on tarvet­ta. Nyt kun tar­tun­to­ja on vähän, niin siihen on mah­dol­lisu­us. Jos niitä olisi enem­män, niinkuin lau­ma­suo­japoli­ti­ikas­sa olisi, niin resursse­ja muiden sairauk­sien hoitoon olisi vähem­män ja ihmiset uskaltaisi­vat vielä vähem­män käy­dä hoidossa.

      3. Kuitenkin tieli­iken­teen kuolemia ennen nopeusra­joituk­sia ja tur­vavöitä oli vähän ver­rat­tuna siihen mitä korona tulee tap­pa­maan laumasuoja

        Jokainen kuole­ma tarkoit­taa vain kuole­man aikaistamista. Siloin olen­nainen mit­tari ei ole kuolemien lukumäärä vaan menetet­ty­jemn elin­vu­osien määrä. Cov-19 kuollei­den medi­aani­ikä on Suomes­sa 84 vuot­ta, kun taas liiken­nekuole­ma tap­paa kaiken ikäisiä. Voidaan hyvin olet­taa, että yksi liiken­nekuole­ma vas­taa vähin­tään viit­tä Cov-19 ‑kuole­maa. Sil­loin kuin vielä nou­datet­ti­in autoli­iton toivei­ta ja autol­la sai ajaa niin lujaa kun sil­lä pääsi, kuollei­ta oli 1200 vuodessa. Tämä vas­taa siis vähin­tään 6000 cov-19 ‑kuole­maa.

  24. Twit­teris­sä levin­nyt Jonathan Kayn ana­lyysi ”viruslinko”-tilanteista on mie­lenki­in­toista luet­tavaa: https://quillette.com/2020/04/23/covid-19-superspreader-events-in-28-countries-critical-patterns-and-lessons/

    Eri­tyisen vaar­al­lisia ovat tuon ana­lyysin perus­teel­la sisätilois­sa pidet­tävät ison ihmisjoukon kokoon­tu­miset, jois­sa minglail­laan keskenään ja puhutaan kovaan ääneen. Kään­täen mon­et rajoituk­sista ovat jollei turhia, niin vaiku­tuk­seltaan vähäisiä. 

    Koron­avirus ja sen tor­jun­ta­toimet alkoi­vat mais­sa, jois­sa ihmis­ten eristämi­nen sisätiloi­hin on huo­mat­tavasti län­si­mai­ta hyväksyt­täväm­pää. Kiin­nos­tavaa olisi tietää, miten viruk­seen oltaisi­in reagoitu globaal­isti, jos se olisi saanut alkun­sa vaikka­pa pohjoismaissa.

    Tiedon lisään­tyessä hyödyt­tömien tai teho/hinta ‑suh­teeltaan heikko­jen rajoi­tus­toimien nopea purkami­nen on ain­oa vai­h­toe­hto. Kun vielä koro­nan vakavaan muo­toon saadaan toimivia lääkkeitä ja/tai koron­avirus­in­fek­tion aiheut­ta­ma virus­määrä on tiedos­sa, ote­taan taudin voit­tamises­sa iso askel eteen­päin. Rokote tulee sit­ten kun tulee.

    1. Hyvää pohd­in­taa jälleen, ja erit­täin hyödylli­nen tek­sti keskusteluun.

      Tutk­i­ja Punavuores­ta:
      Twit­teris­sä levin­nyt Jonathan Kayn ana­lyysi ”viruslinko”-tilanteista on mie­lenki­in­toista luet­tavaa: https://quillette.com/2020/04/23/covid-19-superspreader-events-in-28-countries-critical-patterns-and-lessons/

      Eri­tyisen vaar­al­lisia ovat tuon ana­lyysin perus­teel­la sisätilois­sa pidet­tävät ison ihmisjoukon kokoon­tu­miset, jois­sa minglail­laan keskenään ja puhutaan kovaan ääneen. Kään­täen mon­et rajoituk­sista ovat jollei turhia, niin vaiku­tuk­seltaan vähäisiä. 

      Samaa tek­stiä olin itsekin tulos­sa suosit­tele­maan. Näi­den perus­teel­la näyt­täisi, että lev­iämisessä voivat hyvinkin olla keskeisessä osas­sa tilanteet, jois­sa (aikuiset) pitävät lähikon­tak­tis­sa kovaa meteliä. Kuorot (ml. ja eri­tyis­es­ti vir­sien veisuu), yök­er­hot, häät&hautajaiset&synttärit, täy­det urheilukatsomot. 

      Poten­ti­aal­isia tar­tut­ta­jia on ollut run­saasti liik­keel­lä lentokoneis­sa, bus­seis­sa ja avokont­tor­eis­sa run­saasti ilman että näistä olisi juurikaan mas­sa­tar­tu­tushavain­to­ja. Eroksi arvel­laan sitä, että näis­sä ei lähtöko­htais­es­ti pide­tä möykkää. Väk­isinkin miet­tii, että hillit­ty koti­mainen viestin­tä­ta­pa ja ‑volyy­mi voi olla osatek­i­jä mik­si meil­lä lev­iämi­nen ei ole ollut voimakas­ta. Kouluk­lus­tere­i­ta ei myöskään juuri ole, vaik­ka niis­sä jos mis­sä on ollut pienis­sä tilois­sa paljon möykkää todel­la run­sais­sa määrin — aika vah­vaa näyt­töä siis sen puoles­ta että lapset eivät ole levit­tämisessä kovinkaan keskeisiä.

      Vas­ta-aine ‑testei­hin tar­joaisin sel­l­aista ehdo­tus­ta, että voisiko ainakin niistä sat­un­nai­sista testeistä, joil­la pyritään saa­maan väestö­ta­son luku­ja, tutkia ver­inäyt­teistä myös muiden koron­avirusten vas­ta-ainei­ta? Näyt­täisi, että on vielä epä­selvää, josko joku aiem­pi lievem­män koron­aviruk­sen aikaansaa­ma “perus­flun­ssa” antaa immu­ni­teet­ti­hyö­tyjä. Keskeisek­si jär­jen ja tieteen äänek­si nous­sut Sak­san virolo­gi Chris­t­ian Drosten näkyi tätä myös aprikoivan — eli vah­va suosi­tus että tutkintaan.

      Roko­tusten aikataulu­jen osalta aihet­ta on myös opti­mis­mem­paan tulk­in­taan kuin “ehkä syksyl­lä 2021”. Varsinkin, jos läh­estymistapa näis­säkin olisi, kuten ehkä olisi perustel­tua, kohdis­tet­tu riskiryh­mille. Van­huk­sille epä­var­muus rokot­teen teo­reet­ti­sista pitkän aikavälin haitoista 0,8% toden­näköisyy­del­lä on varsin tois­si­jaista, jos vaakakupis­sa on mah­dol­lisu­us saa­da tava­ta läheisiä ja päästä mökille saunaan ja niin edelleen. Ver­rat­tuna aiem­pi­in rokotepro­jek­tei­hin nyt on myös tar­jol­la huo­mat­ta­van mon­ta pro­jek­tia yhtä aikaa, eri­laisia läh­estymistapo­ja ja selvästi enem­män rahoitusta. 

      Pidem­pää aika­jän­net­tä tukee se valitet­ta­va paradok­si, että kun rajoituk­sil­la (ja pahimpi­en paikko­jen immuu­nien osu­udel­la) saadaan tar­tut­ta­jien määrä kovin pienek­si, rokot­tei­den tes­taamisen viimeinen vai­he eli isom­mat vapaae­htoisko­keet vaikeu­tu­vat. Vaik­ka rokotetesti­in saataisi­in 10 000 Pohjois-Kar­jalalaista per heti, on epä­selvää saataisi­inko näinkään suurel­la joukol­la mitään järke­viä var­mo­ja tulok­sia tehos­ta, kun voi hyvin olla ettei tar­tut­ta­jia ole juurikaan tar­jol­la. Kuten aiem­minkin todet­tu, sama pätee myös vas­ta-aine ‑testei­hin jos tes­timenetelmän väärien posi­ti­ivis­ten pros­ent­ti on korkea ver­rat­tuna levinneisyyteen.

      Yhdis­telmä sairas­tanei­den osu­u­den nousu edes jonkin ver­ran, kohotet­tu teho­hoitoka­p­a­siteet­ti, koke­musten täs­men­tämät hoitokäytän­nöt, rajoituk­set jot­ka kohdis­tu­vat raskaim­min melu­avi­in joukkokok­ouk­si­in ja kokeel­lisia rokot­tei­ta vapaae­htoisille riskiryh­mien jäse­nille — aika vaikea nähdä että suo­ma­laisel­la tar­tut­tavu­udel­la joudut­taisi­in enää dra­maat­tisi­in tilanteisi­in. Riit­tävää tes­taus­ta ja täs­mä­toimia eli oireil­e­vat testi­in ja posi­ti­iviset napakkaan karan­teeni­in ja posi­ti­ivis­ten kon­tak­tit laa­jalti testi­in, niin kyl­lä tämä tästä.

      Jos min­ul­ta kysytään, niin:
      — muual­la maas­sa koulut auki heti 100%, Län­si-Poh­jas­sa ja Pääkaupunkiseudul­la luokat 1–3, 6 ja 9.
      — rav­in­to­lat auki siten, että puo­let asi­aka­s­paikoista käytössä, kaiken­lainen musi­ikin soit­ta­mi­nen kiel­let­ty ja sulkemi­sai­ka viimeistään kel­lo 22:30.

  25. Rokot­teen osalta kan­nat­taa muis­taa, että kehit­tämisen onnis­tu­mi­nen ei ole var­maa. Yhteenkään korona-viruk­seen ei tähän men­nessä ole saatu tehtyä toimi­vaa rokotet­ta. Suuri panos­tus ei tarkoi­ta var­muudel­la muu­ta kuin suur­ta resurssiku­lu­tus­ta. Maail­mal­la riehuu edelleen mon­ta tau­tia, johon rokotet­ta ei ole saatu kehitet­tyä vaik­ka on kyl­lä panostettu.

    Asiantun­ti­joiden arviot vai­htel­e­vat ei koskaan — kymme­nen vuot­ta — 1,5 vuot­ta akselil­la. Rokot­teessa täy­tyy myös ottaa huomioon, että vaik­ka se saadaan kehitet­tyä, mat­ka laa­jamit­taisen tuotan­non kaut­ta ihmis­ten roko­tuk­si­in on pitkä. Maail­man rokote­valmis­tuska­p­a­siteet­ti on rajalli­nen ja uuden kap­a­siteetin rak­en­t­a­mi­nen vie vuosia. Ske­naario, jos­sa rokote on jakelus­sa 1,5 vuo­den päästä on opti­misti­nen — tyyli­in hukku­va ja oljenkorsi.

    Voi hyvinkin käy­dä, että rokote ei meitä auta. Ei vält­tämät­tä ikinä. 

    Suo­mi on nyt luk­it­se­mas­sa itseään sel­l­aiseen kel­lari­in, jon­ka ovi avau­tuu vain rokot­teel­la. Jos olisin päät­täjä, alka­isin vali­ta sel­l­aista strate­giaa, joka ei tapa koko kansaa vaik­ka rokotet­ta ei tulisikaan.

    1. Supel­tura:
      Rokot­teen osalta kan­nat­taa muis­taa, että kehit­tämisen onnis­tu­mi­nen ei ole var­maa. Yhteenkään korona-viruk­seen ei tähän men­nessä ole saatu tehtyä toimi­vaa rokotet­ta. Suuri panos­tus ei tarkoi­ta var­muudel­la muu­ta kuin suur­ta resurssiku­lu­tus­ta. Maail­mal­la riehuu edelleen mon­ta tau­tia, johon rokotet­ta ei ole saatu kehitet­tyä vaik­ka on kyl­lä panostettu.

      Asiantun­ti­joiden arviot vai­htel­e­vat ei koskaan – kymme­nen vuot­ta – 1,5 vuot­ta akselil­la. Rokot­teessa täy­tyy myös ottaa huomioon, että vaik­ka se saadaan kehitet­tyä, mat­ka laa­jamit­taisen tuotan­non kaut­ta ihmis­ten roko­tuk­si­in on pitkä. Maail­man rokote­valmis­tuska­p­a­siteet­ti on rajalli­nen ja uuden kap­a­siteetin rak­en­t­a­mi­nen vie vuosia. Ske­naario, jos­sa rokote on jakelus­sa 1,5 vuo­den päästä on opti­misti­nen – tyyli­in hukku­va ja oljenkorsi.

      Voi hyvinkin käy­dä, että rokote ei meitä auta. Ei vält­tämät­tä ikinä. 

      Suo­mi on nyt luk­it­se­mas­sa itseään sel­l­aiseen kel­lari­in, jon­ka ovi avau­tuu vain rokot­teel­la. Jos olisin päät­täjä, alka­isin vali­ta sel­l­aista strate­giaa, joka ei tapa koko kansaa vaik­ka rokotet­ta ei tulisikaan.

      Kuu­luisas­sa poliorokote­fi­askos­sa Yhdys­val­lois­sa 1950-luvul­la kuolleisu­us oli 0.005%. Epäon­nises­sa ja paljon puhutus­sa sikain­flu­enssarokot­teessa kuolleisu­us oli 0.0001%.

      Mitä sanois­it rokot­teesta joka sisältääkin live-virus­ta ja jon­ka kuolleisu­us on 0.5%. Siitähän tuos­sa lau­maim­mu­ni­teetis­sa olen­nais­es­ti on kyse.

      Venäläisessä ruletis­sa kuolleisu­us on n. 16%. Tuos­ta laske­mal­la venälainen rulet­ti on 30 ker­taa vaar­al­lisem­paa kuin koron­aim­mu­ni­teetin han­kkimi­nen sairas­ta­mal­la ja Salkin epäon­nis­tunut rokote taas 100 ker­taa tur­val­lisem­paa. Täl­lä riski­janal­la lau­maim­mu­ni­teet­ti on lähempänä venäläistä rulet­tia kuin epäon­nis­tunut­ta rokotetta.

      1. Olk­iukko. Ver­taat Covid-19 taudin vaar­al­lisu­ut­ta aiem­pi­in rokot­teisi­in; minä kir­joitin kuin­ka hölmöä on vali­ta strate­gia joka nojaa pian saatavaan rokot­teeseen, kun rokotet­ta ei vält­tämät­tä saa­da lähi­aikoina, jos sit­ten koskaan.

        Vaar­al­lisu­ud­es­ta sanois­in, että noil­la pros­en­teil­la rokote on nuo­rille toden­näköis­es­ti vaar­al­lisem­pi kuin Covid-19.

  26. Yksi muut­tu­ja uupui kir­joituk­ses­ta, nimit­täin paran­nuskeino. Jos esimerkik­si jo sairas­tanei­den veri pelas­taisi suurim­man osan sairas­tuneista ja se olisi mah­dol­lista esimerkik­si parin kuukau­den kulut­tua, siinä tapauk­ses­sa ns. “tukah­dut­ta­mi­nen” osoit­tu­tu­isi järkeväk­si strategiaksi. 

    Lisäk­si on täysin epä­var­maa, kos­ka rokot­teesta alkaa olla iloa. Kukaan asiantun­ti­ja ei voi tietää vas­taus­ta vaik­ka toki val­is­tunei­ta arvauk­sia voi tehdä. Opti­mistisin veikkaus, jon­ka olen näh­nyt, on yhdek­sän kuukaut­ta. Jos tohon päästäisi­in, riskiryh­miä voitaisi­in alkaa rokot­taa jo joskus syksyl­lä tai talvel­la. No, uskoo ken haluaa. 

    Paul Lill­rankin haas­tat­telu kantsii kuun­nel­la. Pan­demi­an kak­si muo­toa, virus­pan­demia ja pelkopan­demia, on erit­te­ly, jon­ka soisi lev­iävän yleisem­pään käyt­töön. https://areena.yle.fi/1–2227354

    Monis­sa hoitokodeis­sa on, by the way, mah­dol­lista käy­dä ikku­nan takana jut­tele­mas­sa. Jut­telu hoide­taan joko kän­nykäl­lä tai ikku­na avaa­mal­la ja tur­vaväli säilyttämällä.

    1. OSMO: Pait­si että ihmiske­ho on nerokas kehit­tämään vas­ta-ainei­ta kaiken­laisi­in viruk­si­in ja bak­teerei­hin. Myös virus voi kehit­tää keino­ja vas­ta-ainei­ta vas­taan. Tämän vuok­si taval­liset nuhaku­umet­ta aiheut­ta­vat koron­aviruk­set kiertävät kouluis­sa jatku­vasti aina vähän toisen­laisek­si muun­tuneena. Toisaal­ta ne tuot­ta­vat aika lievän taudin, kos­ka vas­ta-ainet­ta ei tarvitse muun­taa kovin toisenlaiseksi.

      Jos Cov-19 viruk­seen ei syn­ny immu­ni­teet­tia tau­tia sairas­ta­mal­la, ei siihen sil­loin tep­si rokotekaan. Jos näin käy, edessämme on aivan toisen­lainen tule­vaisu­us, jos­sa koko nykyi­nen elämän­muo­to on vaarassa.

      En ajatel­lut analysoi­da tätä kauhuske­naar­i­o­ta sen enempää. 

      Se vähä mitä olen aiheesta lukenut (en ole siis epi­de­molo­gi, tosin kuin puo­let Suo­mi-Twit­ter­istä tun­tuu täl­lä het­kel­lä ole­van), niin juuri tuo mitä kir­joi­tat tuos­sa ensim­mäisessä kap­paleessa sotii tuo­ta kauhuske­naar­i­o­ta vas­taan. Eli vaik­ka koron­aan ei syn­ty­isikään immu­ni­teet­tia niin kehoon silti jäisi sen ver­ran vas­ta-ainei­ta, että seu­raavaa mutaa­tio tai tar­tun­ta ei iskisi ihan samal­la voimal­la. Korona saat­taa hyvinkin jäädä pyörimään ikuisek­si kiusak­si mut­ta kun ei ole enää “neit­seel­listä” pop­u­laa­tio­ta tar­jol­la, vaiku­tuk­setkin laimenevat ajan myötä. 

      Tässä artikke­lis­sa oli pyöritel­ty toden­näköisimpiä ske­naar­i­oi­ta pan­demi­an lop­pumiseen mie­lenki­in­tois­es­ti ja tyh­jen­tävästi: The Atlantic: How the Pan­dem­ic Will End

      Sec­ond: dura­tion of immu­ni­ty. When peo­ple are infect­ed by the milder human coro­n­avirus­es that cause cold-like symp­toms, they remain immune for less than a year. By con­trast, the few who were infect­ed by the orig­i­nal SARS virus, which was far more severe, stayed immune for much longer. Assum­ing that SARS-CoV­‑2 lies some­where in the mid­dle, peo­ple who recov­er from their encoun­ters might be pro­tect­ed for a cou­ple of years. 

      […]

      Whether through accu­mu­lat­ing herd immu­ni­ty or the long-await­ed arrival of a vac­cine, the virus will find spread­ing explo­sive­ly more and more dif­fi­cult. It’s unlike­ly to dis­ap­pear entire­ly. The vac­cine may need to be updat­ed as the virus changes, and peo­ple may need to get revac­ci­nat­ed on a reg­u­lar basis, as they cur­rent­ly do for the flu. Mod­els sug­gest that the virus might sim­mer around the world, trig­ger­ing epi­demics every few years or so. “But my hope and expec­ta­tion is that the sever­i­ty would decline, and there would be less soci­etal upheaval,” Kissler says. In this future, COVID-19 may become like the flu is today—a recur­ring scourge of win­ter. Per­haps it will even­tu­al­ly become so mun­dane that even though a vac­cine exists, large swaths of Gen C won’t both­er get­ting it, for­get­ting how dra­mat­i­cal­ly their world was mold­ed by its absence.

    2. Tämä tau­ti ei kuitenkaan näytä tart­tuvan lap­si­in kovinkaan herkästi ja jos tart­tuukin, tau­ti on todel­la lievä ja mikä tärkein­tä, lapset eivät tar­tu­ta sitä eteen­päin mitenkään tehokkaasti. Tämän suun­taista näyt­töä tulee kaikkialta. 

      Tuleeko — siis myös tuon viimeisen kohdan osalta? Aika halut­to­mia tuo­hon asi­aan yleis­es­ti näytetään ole­van otta­maan kan­taa- ECDC vain toteaa, että “There is still some uncer­tain­ty about the extent to which asymp­to­matic or mild­ly symp­to­matic chil­dren trans­mit dis­ease.” CDC puolestaan suosit­telee kasvo­suo­jaa yli 2‑vuotiaille(, ja kasvo­suo­jaa susotiel­laan nimen omaan estämään tar­tun­to­ja käyt­täjästä eteenpäin). 

      Omas­ta sam­makkop­er­spek­ti­ivistä kuul­tuna ne alku­vai­heen koulu­ta­pauk­set levit­tivät tau­tia ainakin ihan tehokkaasti koton­aan. Tai siis vähempikin tehokku­us aikayk­sikköä kohti toki riit­ti, kun vietet­ti­in 24h/vrk samo­jen seinien sisällä.

      Jonkin arvion mukaan nykyiset rajoi­tus­toimet mak­sa­vat viisi mil­jar­dia euroa kuukaudessa, joten syksyyn 2021 men­nessä laskua ker­ty­isi 90 mrd. euroa.

      5 mil­jar­dia kun ver­rataan mitä tilaa ja mihin? Vien­ti­te­ol­lisu­u­den ongel­mat eivät riipu Suomen rajoi­tus­toimista. Vähit­täiskau­palle ei kai ole asetet­tu vieläkään kiel­to­ja, mut­ta silti mil­tei kaik­ki, jot­ka eivät lähin­nä myy ruokaa ja ves­s­apa­pe­ria, ovat pahois­sa ongelmis­sa. Ainakin Helsin­gin tienoil­la kai läh­es kaik­il­ta rav­in­toloil­ta oli­vat myös hävin­neet asi­akkaat jo ennen kuin hal­li­tus niiden toim­intaa rajoit­ti. Hotelle­jakaan ei sulkenut vira­nomaiset (jne, jne).

      Jälkikä­teen (ja valitet­tavasti vas­ta sil­loin) olemme tietysti paljon viisaampia. Ver­tailu­dataa toki ker­tyy, vaikka­pa nyt alka­jaisik­si Suo­mi, Ruot­si, Uusi-See­lan­ti ja Etelä-Korea. Myöskin opimme, mikä hoit­o­muo­to toimii ja kuin­ka paljon paran­tuneille (mukaan lukien suh­teel­lisen nuoret ihmiset) jää merkit­täviä pysyviä ter­veyshait­to­ja. Voisi jopa ajatel­la, että yksin tuon tiedon takia epi­demi­aa voisi kan­nat­taa jar­rut­taa ainakin muu­ta­ma kuukausi, vaik­ka sit­ten ei lop­ul­ta muuhun pysty­isi (selvästikin mm. Etelä-Kore­an ja Uuden-See­lan­nin vira­nomaiset ovat eri mieltä tuos­ta viimeis­es­tä oletuksesta).

  27. Suosit­te­len kaikille tätä Impe­ri­alin pro­fes­sori Fer­gu­sonin haastet­telua. Siinä ikään kuin keskustel­laan Oden esit­tämien argu­ment­tien kanssa. 

    Ei ole selvää, onko tämä näke­mys vai ns. ruot­salainen koulukun­ta parem­min ajan tasal­la. Haas­tat­telus­sa esitetään, että Tukhol­mas­sa ollaan edelleen kaukana lau­maim­mu­ni­teetistä, eikä usko­ta siihen päästävän. 

    https://www.youtube.com/watch?time_continue=3&v=6cYjjEB3Ev8&feature=emb_logo

    1. roksu: Käsit­tääk­seni Tukhol­mas­sa ei ole vielä aloitet­tu vas­ta-ainei­den tes­taus­ta, ja kyseinen 20% perus­tuu mallintamiseen. Näis­sä malleis­sa ote­taan huomioon varmis­tet­tu­jen tar­tun­to­jen määrä sekä mah­dol­lis­es­ti myös kuollei­den määrä. Ongel­mak­si muo­dos­tuu se, että tämän jäl­keen pitää vielä arvioi­da sitä että kuin­ka suuri osu­us oikeasti tar­tun­nan saaneista (oireet­tomat sekä oireel­liset) on saatu tes­tat­tua. Suomes­sa THL ilmoit­ti jo Maalisku­us­sa että todel­li­nen luke­ma on ”20–30 ker­tainen” testeil­lä vahvis­tet­tui­hin. Sen sijaan Ruot­sis­sa käytet­ti­in Huhtiku­un alkupuolen perus­teel­la tehdyis­sä arviois­sa ker­roin­ta 1000. Tätä sit­ten las­ket­ti­in seu­raavis­sa arvioissa. 

      Tästä pitäisi herätä kysymys että kuin­ka luotet­taval­la poh­jal­la tuo luku ”1000” on. Maalaisjär­jel­lä voisi ajatel­la, että jos 1000:n kor­vaa esimerkik­si 500:lla, niin Tukhol­mas­sa jo sairas­tanei­den osu­us tip­puisi 10%:iin – ja muis­taak­seni seu­raavas­sa arvios­sa Ruot­sis­sa kyseinen vakio las­ket­ti­in 750:n. Kun THL antoi oman vas­taa­van ker­toimen­sa, he ilmoit­ti­vat sen ole­van 20–30. Huomionar­voista on se, että ylära­ja vai­htelu­välille on 1,5 ker­tainen ver­rat­tuna alara­jaan! Siis­pä sil­lä on mallinnusten kannal­ta kohta­laisen paljon eroa onko se 20–30. Siis­pä ennen kuin vas­ta-ainetes­tauk­sen tulok­set tule­vat, olisi tärkeää tietää mil­laista ker­roin­ta nois­sa Ruotsin malleis­sa käytetään, ja mikä on sen vaihteluväli.

      Otto Bru­un:
      Suosit­te­len kaikille tätä Impe­ri­alin pro­fes­sori Fer­gu­sonin haastet­telua. Siinä ikään kuin keskustel­laan Oden esit­tämien argu­ment­tien kanssa. 

      Ei ole selvää, onko tämä näke­mys vai ns. ruot­salainen koulukun­ta parem­min ajan tasal­la. Haas­tat­telus­sa esitetään, että Tukhol­mas­sa ollaan edelleen kaukana lau­maim­mu­ni­teetistä, eikä usko­ta siihen päästävän. 

      https://www.youtube.com/watch?time_continue=3&v=6cYjjEB3Ev8&feature=emb_logo

  28. Pidän Soin­in­vaaras­ta ker­ta ker­ral­ta enem­män. Pari huomio­ta kuitenkin. Kaik­ki mallit nojaa­vat siihen onnel­liseen tilaan, että meil­lä on yksi epi­demia, mut­ta meil­lä voi olla samanaikaises­ti n epi­demi­aa, joista kukin vaatii omat rajoi­tus­toimen­sa. No, meil­lähän onkin n epi­demi­aa, esimerkik­si HI-viruk­sen kanssa on elet­ty 40 vuot­ta ja vas­ta viime vuosi­na on ruvet­tu pääsemään niskan päälle. Voi tul­la esimerkik­si resistent­ti tuberku­loosi tai malar­ia. Käytän­nössä lähel­lä päivän­tasaa­jaa ihmiset elävät jatku­vasti sel­l­aises­sa tilanteessa. 

    Mitäpä jos tai kun tulee sel­l­ainen kuuma kesä, kuin oli joitain vuosia sit­ten, että van­huk­sia kär­rät­ti­in jäähallei­hin. Annetaanko van­hus­ten pais­tua kotei­hin­sa tänä kesänä. Se on Etelä-Euroopas­sa jokavuo­tista. Ei ole inhimil­listä pakot­taa van­huk­sia pysymään eris­tet­ty­inä saunoik­si muut­tuneis­sa asunnoissaan.

  29. Erit­täin asialli­nen ja monipuo­li­nen kir­joi­tus, joka var­masti käy mon­en ihmisen her­moille — juuri tek­stin alus­sa maini­tus­ta syys­tä: on vaikea hyväksyä asioi­ta, jot­ka ovat epämiel­lyt­täviä. On todel­la tärkeää, että jotkut jak­sa­vat käy­dä koronas­ta asial­lista keskustelua, omas­ta näkökan­nas­ta riip­pumat­ta. Kiitos siitä.

  30. Tässä muuten kri­it­tisessä ana­ly­y­sis­sa maini­taan ”kymme­nen hen­gen kokoon­tu­mis­ra­ja”, joka vas­taa sitä, miten asi­as­ta yleis­es­ti puhutaan, mut­ta ei oikeudel­lista todel­lisu­ut­ta. Kiel­lot, jot­ka alue­hallintovi­ras­tot ovat hal­li­tuk­sen ohjei­ta nou­dat­taen anta­neet, koske­vat yleisöti­laisuuk­sia ja yleisiä kok­ouk­sia. Nämä tarkoit­ta­vat tapah­tu­mia, joi­hin yleisöl­lä eli kenel­lä tahansa on pääsy, mah­dol­lis­es­ti mak­sua vas­taan. Esimerkik­si ystäväpi­irin kokoon­tu­mi­nen, yhdis­tyk­sen kok­ous, yhtiökok­ous tai vaikka­pa yliopis­ton pääsykoe ole sel­l­ainen. Mitään poikkeuk­sia asetet­tui­hin kiel­toi­hin ei siis tarvittaisi.

    Hal­li­tuk­sel­la tai mil­lään vira­nomaisel­la ei edes olisi val­tuuk­sia kieltää kokoon­tu­misia yleis­es­ti, ellei eduskun­ta säätäisi poikkeuslakia perus­tus­lain­säätämisjärjestyk­sessä. Tämä on yksi esimerk­ki siitä, että ”asete­tut rajoituk­set” pyritään kuvaa­maan paljon laa­jem­mik­si kuin ne oikeudel­lis­es­ti ovat tai voisi­vatkaan olla. Tun­ne­tu­in esimerk­ki on yli 70-vuo­ti­aiden ”velvoit­ta­mi­nen” ”karan­teeni­no­maisi­in olosuhteisiin”.

    Jos rajoituk­sia jatke­taan, täl­lais­ten asioiden laa­jem­pi ymmärtämi­nen vaikut­taa siihen, miten rajoituk­set tai ”rajoituk­set” vuotavat.

    1. Hyviä huomioi­ta Jukalta.

      Har­va tun­tuu huo­man­neen, että hal­li­tus tiedot­taa päätök­set aika taval­la eri lail­la, kuin itse asi­as­sa on päätet­ty. Media taas tarvit­see dra­mati­ikkaa, joten hekään eivät vaivaudu ker­tomaan, että suurelta osin päätök­set ovatkin suosituksia. 

      Hyvä esimerk­ki tästä on rajo­jen sulkem­i­nen. Käytän­nössä vain ulko­mais­ten tur­istien maa­han­tu­lo estetään, muuten liikku­mista ei rajoitettu.

  31. Viruk­sista kan­nat­taisi jokaisen lukea kir­ja, “Virusten vil­li viehä­tysvoima” kirj. Tapani Hovi. Kir­ja on täysin kansan­ta­juinen että myös täs­mälli­nen tieteel­lis­es­ti ja sisältää paljon esimerkkejä.
    Soin­in­vaaran maalailemat mah­dol­lisu­udet tule­vista aal­loista ja ikuis­es­ti kiertämään jäämi­sistä eivät virusteknis­es­ti ole poissuljettuja.
    Olisi eri­no­maista saa­da tänne sisämin­is­terin kom­ment­ti tähän kolum­ni­in, ihan oma­l­la nimellään.

  32. Ensin san­ot

    Ei kuitenkaan pidä vali­ta käsi­tys­tään epi­demi­an eten­e­mis­mall­ista sen perus­teel­la, mikä tuot­taa mukav­im­man lopputuloksen.

    Ja sen jäl­keen jatkat val­it­se­mal­la kouluikäis­ten las­ten tar­tut­tavu­ud­es­ta ja immu­ni­teetin muo­dos­tu­mis­es­ta ja kestävyy­destä ole­tuk­set juurikin sen perus­teel­la, mikä tuot­taa mukav­im­man lop­putu­lok­sen. (Eli ole­tat että lapset eivät tar­tu­ta, ja pitkäaikainen immu­ni­teeti muo­dos­tuu. Vaik­ka näistä ei ole tar­jol­la var­maa tietoa.)

  33. Ja miten kauan Ruot­sis­sa kestää “lau­ma­suo­jan” saavut­tamiseen? Ruotsin ter­veysvi­ra­nomainen rapor­toi epälu­otet­tavia arvioi­ta viruk­sen levin­neisyy­destä ja tilanne jatkuu myös Ruot­sis­sa vielä pitkään. Käytän­nössä kaik­ki muut maail­man maat (Valko-Venäjää luku­unot­ta­mat­ta) tavoit­tel­e­vat viruk­sen tuke­hdut­tamista ja sen jäl­keen päät­täväistä uusien tar­tun­to­jen seu­ran­taa. Takaisin päivään nolla.

    Rajoi­tus­toimet tule­vat jatku­maan siihen asti kuin rokote saadaan. Jos virus suurin piirtein saadaan sam­mutet­tua, voidaan niitä purkaa, kuten Etelä-Kore­as­sa. Joku jo kom­men­toikin, että lähtöko­htais­es­ti Suomes­sa rajoituk­set ovat olleet varsin kesyjä mon­ee muuhun maa­han verrattuna. 

    Palvelu­iden elpymi­nen ei ala ennen kuin ihmisil­lä tur­valli­nen olo. Lau­ma­suo­ja ei tässä tuo tur­val­lista oloa, kun se väk­isinkin vuotaa.

    Isot tapah­tu­mat ja matkailu ovat tauol­la rokot­teeseen asti ja matkus­t­a­mi­nen vielä siitä eteen­päin. Rokot­ta­mi­nen vie aikansa, varsinkin köy­hem­mis­sä maissa.

  34. Maail­man johta­jat eivät tule tekemään mitään antibioot­te­jen holtit­toma­lle käytölle, ei vil­lieläin­tor­eille, ei millekään mikä tuot­taa muu­ta­mas­sa vuodessa uuden viruk­sen ja lop­ullisen rom­ah­duk­sen. Kaik­ki tietää mitä ilmas­ton­muu­toskin tulee tekemään, mut­ta kukaan ei tee asialle mitään. Kaik­ki vain sen takia että poli­itikot otta­vat rahaa niiltä jot­ka hyö­tyvät tilanteesta. On koomista, että Yhdys­val­to­jen demokraat­tien lin­ja on nyt myy­dä lisää ter­vey­den­huoltoa niille miljoonille, joil­ta lähti työt ja sik­si ter­vey­den­huolto ja rahat. Siis rahat­tomille ja ter­vey­den­huol­losta tip­puneille san­o­taan, että ostakaa ensin kakkua mei­dän rahoit­ta­jil­ta ja sit­ten syökää sitä. Antoinet­ten väitet­ti­in vain kehot­ta­neen syömään lei­vok­sia, hän ei sen­tään kau­pan­nut niitä pulas­sa oleville. Vihreät vieläkin lääpäl­lään Clin­tonin ja Oba­man kuvien edessä? 

    EU mielis­telee Kiinaa ja ketä vain rahas­ta, kaik­ki peri­aat­teet ja moraali on hylät­ty. Jäsen­maat jätet­ti­in pulaan yksinään ja toiv­ot­ti­in ettei virus tulisi niin vah­vasti omaan maa­han. Uskooko joku vielä EU:n tekevän mitään merk­i­tyk­sel­listä millekään merk­i­tyk­sel­liselle asialle. Tuleeko antibioot­ti­ra­joituk­set eläin­tuotan­toon ja joka hel­vetin nuhaan, no ei. Suomenkin poli­ti­ikan seu­raami­nen johtaa kiihtyvään alko­holis­mi­in kaverikap­i­tal­is­min tyh­jen­täessä veron­mak­sajien kirstun poli­itikko­jen jakaes­sa rahat kavereilleen ja muille joil­la suh­teet kun­nos­sa sinne. Koko ajan tap­pi­o­ta tehnyt turve pelaste­taan vuosit­tain samal­la rahal­la jota kepu ei nyt suos­tu myön­tämään yhtä(!) ker­taa paljon(!) enem­män työl­listäville(!) rav­in­toloille kiel­let­tyään ensin auki­olon, eikä kukaan pistä niitä seinää vas­ten. Jos joku kehtaa vielä maini­ta jonkun opti­moin­nin rahan­jaos­sa tämänkin hal­li­tuk­sen aikana, niin voi juos­ta suo­raan mereen. 

    Uskokaa jo että ihmiset kuol­e­vat, eikä van­hana ja sairaana ole kivaa. On paljon parem­pi men­nä nopeasti kuin olla vuosia jos­sain vaipois­sa tekemät­tä oikeasti mitään mie­lenkin jo usein men­tyä muualle. Voi vain toivoa, että viikate on terässä kun aika tulee. Kun mikään ei kuitenkaan muu­tu kor­rup­tion takia, niin mik­si ihmeessä tätä jatke­taan? Vai uskooko joku oikeasti että uusi viirus ei tule heti koh­ta ihmiskun­nan sekoil­lessa antibioot­tei­neen ja muine hoitoi­neen? Aika sama kehitetäänkö rokote yhteen, kun seu­raavaa doupataan jo voimakkaam­mak­si. Uskooko joku että suur­te­ol­lisu­us ei mak­saisi poli­itikko­ja hil­jaisek­si ja saisi heitä jatka­maan jär­jetön­tä lin­jaa näi­den kanssa? Liha­te­ol­lisu­us luop­uu antibiooteista, Kiina ja muut eivät enää sekoile vil­lieläimien kanssa ja tämän jäl­keen ihmiskun­ta jät­tää päästön­sä kestävälle tasolle, joka on vielä tästäkin reilusti alem­pana? Jos joku uskoo kaata­vansa maail­man kor­rup­toituneet johta­jat armei­joi­neen ja kään­tävän­sä sit­ten maail­man nur­in­päin jos­sa jär­ki voit­taa, niin siitä vaan ja jatke­taan tätä har­joi­tus­ta, mut­ta itse en näe tässä ole­van mitään palk­in­toa, kos­ka tämä tulee tois­tu­maan jatkos­sa yhä use­am­min, kun yhteiskun­nat suo­jel­e­vat tuhoa­ji­aan lop­pu­un saak­ka rahan takia. Nyt sit­ten piti jär­jestää täl­lainen ennenaikainen lop­un alku, vaik­ka tässä oltaisi­in voitu men­nä vielä ehkä muu­ta­ma vuosikym­men sen­tään pak­susti kohti ilmas­ton­muu­tok­sen tuot­ta­maa oikeasti mega­lu­okan kri­isiä. Ja Ruot­si perkele hoitaa val­tion­talout­ta kun­toon, kun ymmärtävät elämäl­läkin ole­van rajat. Per­in­töveroako suo­ma­laiset pelkäävät?

  35. Hieno kir­joi­tus, kiitos.

    Itse olen koko ajan ajatel­lut, että ongel­ma ratkaistaan tar­tun­nan tai rokot­teen anta­mal­la lau­ma­suo­jal­la. Pikarokot­tei­ta en itse ota vapaae­htois­es­ti (vrt. narkolepsia).

    Häm­men­tävää että koul­u­laisil­ta on viety oikeus opetuk­seen. Toiv­ot­tavasti joku nos­taa asi­as­ta myöhem­min kan­teen ja saadaan oikeu­sop­pinei­den näke­mys siitä, onko läksy­jen anta­mi­nen ja palaut­ta­mi­nen Wilman kaut­ta ope­tus­ta. Ihan käsit­tämätön peru­soikeuk­sien loukkaus. Koulut pitäisi ava­ta huomenna. 

    Osa ihmi­sistä näyt­tää rakas­ta­van sitä, että joku muu antaa heille selkeät ohjeet siitä, mil­loin käy­dään kau­pas­sa, mitä ei saa tehdä jne. Jos oma elämä on ollut merk­i­tyk­setön­tä, niin on ihan ymmär­ret­tävää että merk­i­tys­tä haetaan nou­dat­ta­mal­la karanteenisääntöjä. 

    Poli­it­ti­nen oppo­si­tio on kuol­lut tai kesälo­ma­l­la. Kokoomus ja Hal­la-aho lienevät jos­sain mar­japel­lol­la, kos­ka yhtään ain­oaa näke­mys­tä ei ole kuul­tu sen jäl­keen kun aikuiset alkoi­vat hoitaa aku­ut­te­ja asioita.

    Kuten Soin­in­vaara jo aiko­ja sit­ten tote­si, van­huk­sia pitää suo­ja­ta. Sosi­aal­i­sista ja taloudel­li­sista syistä kaik­ki muu toim­inta pitää asteit­tain nor­mal­isoi­da. Aloite­taan ihan heti kouluista ja ravintoloista.

    1. Täm­möi­nen kir­joi­tus täl­lä ker­taa. Pikkuisen olen pettynyt.

      Edel­liseen koron­aa käsitelleeseen blogikir­joituk­seesi tuli paljon hyviä, pohtivia ja asiantun­te­via vas­tauk­sia, kuvit­telin keskustelun tuoneen laa­ja-alaisem­paa näke­mys­tä moni­ta­hoiseen asi­aan myös blo­gin pitäjälle.

      Väärässä taisin olla. Kom­ment­tien tasokin on nyt pahasti laskenut, mikä on sääli. Meni vähän pop­ulis­tisek­si tämä uusin kir­joi­tus mikä sit­ten hel­posti tuot­taa sakkaa kom­ment­tei­hin. Ja samal­la asia­li­nen ja asiantun­te­va keskustelu kuolee.

      Tätä ei var­maan kan­na­ta julka­ista, menköön Osmolle kom­ment­ti­na. Mukavaa iltaa joka tapauksessa!

    2. “Itse olen koko ajan ajatel­lut, että ongel­ma ratkaistaan tar­tun­nan tai rokot­teen anta­mal­la lau­ma­suo­jal­la. Pikarokot­tei­ta en itse ota vapaae­htois­es­ti (vrt. narkolepsia)”

      Sen sijaan iloisin mielin tar­tut­ta­maan itsen­sä vielä melko tun­tem­at­toma­l­la viruk­sel­la, jon­ka sairas­tamisen seu­rauk­sista ei ole oikein tietoa? Narkolep­sian aiheutu­misen (btw tuli erit­täin har­voille) syyt ovat hyvin selvil­lä, eikä zika-rokot­teen kanssa tehtyjä virheitä enää toisteta.

      Ihmette­len suuresti, miten rokot­teisi­in epäilevästi suh­tau­tu­vat oli­si­vat valmi­ita tar­tut­ta­maan suuren osa kansaa sairauteen, jon­ka seu­rauk­set ovat tun­tem­at­tomat ja mon­elle tappavat.

  36. Elek­ti­ivisen hoidon alasa­jami­nen on ilmeis­es­ti aiheut­tanut lääkäreille tekemisen puutet­ta: Tele­vi­sios­sa on pari­in otteeseen esi­in­tynyt lääkäre­itä jäljit­tämässä tartuntaketjuja.

    Tämä ei var­mas­tikaan ole tehokas­ta resurssien käyt­töä, saati kestävää jos hoito­työ tästä suuresti lisään­tyy. Wuhanis­sa, asukkai­ta ~11M, oli tuhan­sia jäljit­täjiä töissä.

    En usko jälji­tyk­sen vaa­ti­van pikak­oulu­tuk­sen lisäk­si juuri muu­ta kuin puhe­lin­lit­tymän ja nenäkkään asen­teen. Voisiko esim. SPR organ­isoi­da “viruk­sen vas­taiset viikot” ja koordi­noi­da vapaae­htoiset tähän hommaan?

  37. Vielä kun saisi tuon hal­li­tuk­sen ymmärtämään, ettei korona viruk­se­na (eikä muutkaan viruk­set) ole sen tyyp­pinen että se tulisi “aal­toina”, vaan ympäri maail­man tapah­tunut uusi aal­to on täysin ihmis­ten aiheut­ta­maa, ylisu­uril­la rajoitustoimilla.

  38. Kiitos hyvästä kir­joituk­ses­ta. Virus ehti tul­la koulu­un, jos­sa mei­dän jälkikasvua on. Toiv­ot­tavasti sen koulun oppi­laat tutkit­ti­in, mut­ta ainakaan viidakko­rumpu ei ker­ro sairas­tuneista luokkakavereista. Saiko moni tar­tun­nan, en tiedä. Toiv­ot­tavasti joku on tutkinut.
    Varuskun­nat ovat myös selvin­neet ihmeen vähäisin sairas­tunei­den määrin, vaik­ka varus­miehet levitetään kuitenkin sään­nöl­lisin väli­a­join ympäri Suomea lomille.
    Eli avaisin koulut ja las­ten har­ras­tuk­set. Lapset ja nuoret eivät kesäl­lä ole kotona kuitenkaan tai jos ovat niin sen kansan­ter­vey­delli­nen lasku on kova.
    Tämä kan­nat­taa lukea päätök­sen­teon asetel­mas­ta: https://www.thetimes.co.uk/article/cf3a8906-8644–11ea-b876-ef9d21d57c48?shareToken=4d1e6db4cd1df7d6f2f09bf9e681d89e

  39. Tar­tun­nan estävän rokot­teen lisäk­si parhail­laan kehitetään lääkkeitä sairas­tuneille. Esimerkik­si HIVi­in ei ole rokotet­ta, mut­ta HIVi­in on lääk­i­tys, joka on tehnyt ennen liki 100-pros­ent­tis­es­ti tap­pavas­ta sairaud­es­ta vaarattomamman. 

    Toivoisin, Ode, että kon­sul­toisit näis­sä kir­joituk­sis­sa asiantun­ti­joi­ta niiltä osin, kun heit­telet virolo­giaan ja epi­demi­olo­giaan liit­tyviä visioi­ta. Tässä ajas­sa tarvit­semme fak­to­ja emmekä maal­likko­jen ole­tuk­sia, jot­ka muut­tuvat totuuksiksi.

    1. Ihmi­nen:
      Tar­tun­nan estävän rokot­teen lisäk­si parhail­laan kehitetään lääkkeitä sairas­tuneille. Esimerkik­si HIVi­in ei ole rokotet­ta, mut­ta HIVi­in on lääk­i­tys, joka on tehnyt ennen liki 100-pros­ent­tis­es­ti tap­pavas­ta sairaud­es­ta vaarattomamman. 

      Toivoisin, Ode, että kon­sul­toisit näis­sä kir­joituk­sis­sa asiantun­ti­joi­ta niiltä osin, kun heit­telet virolo­giaan ja epi­demi­olo­giaan liit­tyviä visioi­ta. Tässä ajas­sa tarvit­semme fak­to­ja emmekä maal­likko­jen ole­tuk­sia, jot­ka muut­tuvat totuuksiksi.

      Kyl­lä Soin­in­vaar­alle on blo­gin kom­menteis­sa ker­rot­tu ker­ta toisen­sa jäl­keen näistä asioista. Hän on kuitenkin valin­nut senaar­i­on­sa. Siinä rokote tulee joskus ensi vuo­den syksyl­lä eikä paran­nuskeino­ja tule lainkaan.

      Jos tun­nus­tamme, että emme vielä tiedä tulev­as­ta tarpeek­si, strate­giaa on vaikeampi hah­motel­la. Järkevää kai kuitenkin on toimia niin, että ei olla ihan housut kin­tuis­sa minkään ske­naar­i­on toteutues­sa. Se tarkoit­taisi, että taudin annetaan lev­itä hal­li­tusti samal­la kun riskiryh­mille jär­jestetään eri­tyis­suo­jaa. Hal­li­tus tai ainakin THL näyt­täisi ole­van täl­lä ural­la vaik­ka ihan var­ma ei voi olla, kun eivät kerro. 

      “Ruot­salaisen” strate­gian onglma on se, että siinä voi ihmisiä kuol­la turhaan. Miten ope­rustel­la suuret kuolleisu­us­lu­vut, jos vaik­ka ensi kuus­sa meil­lä on hoitokeino, jon­ka avul­la suuri osa kuolemista voidaan estää? Tai riskiryh­mille annet­ta­va rokote vielä tänä vuon­na? Siinä olisi ruot­salais­lle äänestäjille ja hal­li­tus­puolueille pähk­inä purtavana.

  40. Hyvin kir­joitet­tu. Mie­lenki­in­toista on myös se että rav­in­to­lat sul­je­taan mut­ta Ikea ja muut jät­ti­tavarat­alot pysyvät auki. Lauan­taina oli­vat ainakin parkkipaikat täyn­nä Vantaalla.

  41. Kiitos Ode kir­joituk­sis­tasi jot­ka käsit­televät aihet­ta kiihkot­tomasti ja ana­lyyt­tis­es­ti. Valitet­tavasti julki­nen keskustelu aiheesta on men­nyt aivan mah­dot­tomak­si ja valitet­tavasti pelon ohjaa­mak­si, jos ere­hdyt ole­maan ”väärää mieltä” niin tuomio on väl­itön. Tun­tuu että olemme vajon­neet takaisin keski­a­jalle. Toinen ikävä ilmiö on keskinäi­nen syyt­te­ly ja se että toisi­in ihmisi­in asen­noidu­taan kuin spi­taal­isi­in. Hal­li­tus saisi ottaa tiedol­la johtamisen parem­min näkyväk­si ja ker­toa selkeäm­min mihin mittarei­hin päätök­sen­teko perus­tuu jne. 

    Mis­tä se 90 mil­jar­dia muuten saadaan? Sil­lähän luulisi tur­vaa­van todel­la upeasti van­hus­ten tur­val­lisu­u­den vaik­ka kaik­ki muut palaisi­vat nor­maali­in elämään. Sum­ma tekee 75000 jokaista yli 65 vuo­ti­as­ta kohden. Hoitokodit on var­masti saatu näil­lä resurs­seil­la tur­vat­tua todel­la ilmatiiviisti…

    1. Min­ul­la on sama havain­to, että politruk­ki nyt määrää ja kon­trol­loi keskustelua. Tämä johtaa siihen, että vain tietyt pelkoon (ei dataan) perus­tu­vat mielip­i­teet ja lausumat ovat julkises­ti hyväksyttyjä. 

      Samoin kans­vain­vä­li­nen yhteisö ja media on ottanut aja­tus­mallik­seen “one size fits all” — eli täysi lock­down on ain­oa oikea malli — koske me päätet­ti­in niin. Mut­ta mihin dataan tämä alun­peräi­nen lock­down päätös ja sitä itse-tuke­va kon­sen­sus lock­down toimivu­ud­es­ta perustuu?

      Ei mihinkään dataan. Päätöstä tehdessä ei ollut dataa että lock­down toimii tehokkaasti. Nyt ei ole dataa siitä että kaik­ki lock­down toimet oli­si­vat tehokkai­ta — esim. koulu­jen sulkem­i­nen ei ole tehokas keino estää van­hus­ten kuolemia vanhainkodeissa.

      Lock­down eri taso­ja ja mui­ta keinoa tuleekin uskaltaa haas­taa ja tuo­da esille vaihtoehtoja.

      Sik­si on hyvä nähdä että joku tekee “eri lail­la” tilanteessa jos­sa kenel­läkään ei ole dataan perus­tu­vaa fak­taa siitä mikä on “se ain­oa oikea tapa”.

  42. O.S:”. Koulu­jen etäopetuk­ses­sa pär­jäävät hyväo­sais­ten per­hei­den lapset. Syr­jäy­tymi­nen lisääntyy. ”

    Saat­taa myös käy­dä päin­vas­toin. Kodit joutu­vat otta­maan enem­män vas­tu­u­ta lapsen­sa oppimis­es­ta , jol­loin oppimis­tu­lok­set paranevat. On myös todel­la niinkin, että jois­sakin kodeis­sa ei tähän pystytä. Täl­löin koulu on ain­oa , mikä voi aut­taa näitä nuoria.

    Näi­den osalta tilanne on O.S:n kuvaa­ma, mut­ta totu­us ei ole näin mus­tavalkoinen. Ehkä tästä seu­raa jotakin hyvääkin. Van­hem­mat tajua­vat, ettei yhteiskun­nan vas­tu­ulle voi jät­tää kaikkea hyvänäkään aikana. Hyv­in­voin­tiy­hteiskun­nan palve­lut ovat hämärtäneet joidenkin käsi­tys­tä van­hempi­en vastuista.

    O.S:“Todettakoon, että OAJ:n sol­i­daarisu­us ei ulo­tu kau­pan kas­soi­hin, jot­ka kohtaa­vat työssään paljon enem­män ihmisiä.”

    O.S. ei nyt ymmär­rä koulu­jen arkea. Siel­lä ihmiset kohtaa­vat toisen­sa äärim­mäisen tiivi­is­sä for­maatis­sa, ei voi ver­ra­ta mitenkään kaup­po­jen kon­tak­tis­teri­ilei­hin olo­suhteisi­in. Ettei nyt vaan olisi ide­ol­o­gista väriä kuten Anderssonilla.

    Oppi­lail­la on myös eri­laisia opiskelu­vai­hei­ta. Esim. yläk­oulun ysilu­okkalaisil­la on numerot annet­tu ja haku­pa­per­it jatko-opiskelui­hin sisäl­lä. Heil­lä ei ole minkään val­takun­nan opiskelu­mo­ti­vaa­tio­ta koulus­sa. Heitä pitäisi viihdyt­tää siel­lä kak­si viikkoa ja estää häir­it­semästä mui­ta. Tämä on nor­maali­aikanakin suo­ma­laisen koulun heikoin lenk­ki ja suuri ongelma.

    1. Eemil:
      Oppi­lail­la on myös eri­laisia opiskelu­vai­hei­ta. Esim. yläk­oulun ysilu­okkalaisil­la on numerot annet­tu ja haku­pa­per­it jatko-opiskelui­hin sisäl­lä. Heil­lä ei ole minkään val­takun­nan opiskelu­mo­ti­vaa­tio­ta koulus­sa. Heitä pitäisi viihdyt­tää siel­lä kak­si viikkoa ja estää häir­it­semästä mui­ta. Tämä on nor­maali­aikanakin suo­ma­laisen koulun heikoin lenk­ki ja suuri ongelma.

      Osmo Soin­in­vaara tarkoit­taa var­maan alak­oul­u­laisia joil­la on edelleen lain mukaan saata­va lähiope­tus­ta. Olen yläk­oul­u­lais­ten kohdal­la sitä mieltä että heille vaan numerot ja todis­tus ja hyvään kesää. Nähdään toden­näköis­es­ti syksyllä.

    2. Eemil:

      Kodit joutu­vat otta­maan enem­män vas­tu­u­ta lapsen­sa oppimis­es­ta , jol­loin oppimis­tu­lok­set paranevat. 

      Ehkä tästä seu­raa jotakin hyvääkin. Van­hem­mat tajua­vat, ettei yhteiskun­nan vas­tu­ulle voi jät­tää kaikkea hyvänäkään aikana. Hyv­in­voin­tiy­hteiskun­nan palve­lut ovat hämärtäneet joidenkin käsi­tys­tä van­hempi­en vastuista. 

      Tuo kuvaile­masi ske­naar­i­on olisi hyvinkin toiv­ot­tavaa jo ihan sen takia että eräät van­hem­mat ovat ulkois­ta­neet las­ten­sa kas­vatuk­sen koul­ulle joka ei ole mis­sään kohtaan koulun tarkoi­tus. Opet­ta­jien tarko­tus ei ole kas­vat­taa lap­sia. Se on van­hempi­en ja tämä nykyi­nen tilanne voi ihan hyvin pakot­taa van­hempia kohtaa­maan las­ten­sa kas­vatuk­selli­nen kehi­tys ihan toisel­la taval­la kuin aiemmin.

  43. “Näyt­täisi siltä, että epi­demia saavut­taa Tukhol­man seudul­la huip­pun­saen­nen juhan­nus­ta ja alkaa sen jäl­keen hiipua pois. Muual­la Ruot­sis­sa epi­demi­an huip­pu tulee myöhemmin.” 

    Epi­demi­an huip­pu Ruo­tis­sa on erit­täin toden­näköis­es­ti ohi jo.
    Täl­lä het­kel­lä eniten päivit­täisiä kuolemia on kir­jat­tu tapah­tuneek­si 8.4.2020, yhteen­sä 110 kap­palet­ta. 14. ja 15. päivä kulu­vaa kuu­ta on hyvin lähel­lä tuo­ta huip­pua, 109 ja 108 kuole­maa. Voi nous­ta vielä tuon huipun ohi kos­ka tieto kuolemista tulee viiveellä. 

    Teho­hoitoon otet­tu­jen poti­laiden määrä ei ole kas­vanut huhtiku­un alun jäl­keen. Tosi ei ole hirveästi laskenutkaan vielä. Oli voi olla että tulee pitkä ja laakea huippu. 

    Uuti­soin­te­ja kat­soes­sa kan­nat­taa huomioi­da että aika mon­es­sa paikkaa uuti­soidaan väärin se että Ruot­sis­sa olis kuol­lut xxx määrä ihmisiä edel­lisen vuorokau­den aikana. Päivit­täin ilmoite­tut kuolemat jakaan­tu­vat men­neille päiville, jopa muu­ta­man viikon taakse mitä olen seu­ran­nut. Tästä johtuu se että huip­pu on var­maan men­nyt ohi jo vaik­ka päivit­täiset kuolemat pysyy korkeana. 

    https://experience.arcgis.com/experience/09f821667ce64bf7be6f9f87457ed9aa?fbclid=IwAR30B72t7Vd4hvutCmNNtsTEdxNT6Dm8xhoit6-Uxkc5Q_O-jaiWt6A1VIE

  44. Muu­tamista pointeistasi.

    Koulut: Opet­ta­jat voisi­vat tava­ta oppi­lai­ta 2 päivää kutakin siten, että joka luok­ka jaet­taisi­in 4 pien­ryh­mään. Ryh­mä 1 tulee koul­ulle maanan­taik­si jne. Ker­rataan 2 ker­taa, jol­loin jokainen on viet­tänyt 2 päivää lähiopetuk­ses­sa tänä keväänä suht tur­val­lis­es­ti ja opet­ta­jalle hal­lit­tavasti. Muut tek­i­sivät kotona ennal­tamäärät­tyjä isom­pia tehtäviä.

    Kir­jas­tot: Helsin­gin yliopis­ton kir­jas­tos­ta voi jo nyt laina­ta tyylil­lä tilaa netis­sä, nou­da noutopis­teestä. Tätä voisi laa­jen­taa kaupunginkir­jas­toi­hin. Mik­sei voisi rajoite­tusti päästää sisällekin porukkaa, kun­han lehtilukusali ja yleisöti­etokoneet on sul­jet­tu — ne on ne paikat, joille jää ihmisiä norkoilemaan. 

    Avaisin myös museot ihan kult­tuuri-ilok­si. Rajoituk­set lipun­myyn­ti­in, jot­ta ei syn­ny tun­gos­ta ja merk­it lat­ti­aan taide­teosten väli­in, että tur­vavälit pysyy. 

    Eloku­vateat­ter­it ovat vaikeampi toteut­taa samoin kuin teat­teri ja kon­sert­ti­salit, kos­ka ilmeis­es­ti pitkäaikainen oleskelu samas­sa tilas­sa ison joukon kanssa aiheut­taa tar­tun­tariskin tyyli­in Nais­ten­päivän kon­sert­ti, jos­sa sai kai 21 ihmistä tartunnan. 

    Kahvi­lat voisi­vat pitää kesäl­lä ulkona pöytiä, jois­sa istua. 

    Pääsyko­keet: ne voisi lähet­tää yliop­pi­laslau­takun­nan kaut­ta kun­ti­in ja tehtäisi­in valvo­tusti oman paikkakun­nan lukios­sa. Näin ei syn­ty­isi matkus­tus­rysää. En ole itse tosin ikinä tajun­nut useimpi­en pääsykokei­den point­tia — mielestäni yliop­pi­laskir­joi­tusten arvosanat ja koko lukion todis­tus ker­to­vat enem­män kuin parin kir­jan ulkoapänt­täämi­nen. Asia on toki eri taide­alo­jen korkeakouluihin.

  45. Esit­tämäsi fak­tat ja päät­te­lyketjut ovat aukot­to­mia. Ne näyt­tävät perus­tu­van kah­teen hypo­teesi­in: 1) riip­pumat­ta yhteiskun­nan val­it­se­mas­ta strate­gias­ta tar­tun­nan saanei­den osu­us väestöstä on vakio ja 2) mitä nopeam­min lau­maim­mu­ni­teet­ti saavute­taan, sitä vähäisem­piä ovat taloudel­liset vau­ri­ot yhteiskun­nalle. Hypo­tee­seista ainakin seu­raa esit­tämäsi vas­takkainaset­telu: ter­veys vs. talous epi­demi­an aikana. Samo­ja hypo­teese­ja on esi­in­tynyt laa­jem­minkin keskustelun poh­jana, mut­ta en itse ole ainakaan löytänyt mitään tieteel­listä perustet­ta niille. Ne esitetäänkin ikäänkuin luon­non­lakeina, joi­ta ei kyseenalais­te­ta. Esitän kuitenkin rin­nalle kak­si hypo­teesia, jot­ka perus­tu­vat tutkimusti­etoon ja epi­demi­olo­gi Richard Wezel‘in havain­toi­hin: 1) mitä nopeam­min epi­demia lev­iää väestössä, sitä korkeampi on kokon­aiskuolleisu­us ja 2) mitä nopeam­min epi­demia lev­iää, sitä suurem­mat ovat taloudel­liset vau­ri­ot yhteiskun­nas­sa ja sitä kauem­min taloudelli­nen toipumi­nen kestää. Näi­den hypo­teesien johtopäätös on siis se, että koro­nan tehokas rajoit­ta­mi­nen on hyödyl­listä sekä ter­vey­delle, että taloudelle. Vaikut­taa siltä, että Sak­sa on omak­sunut tämän lin­jan. Pidän sitä eet­tis­es­ti kestävänä ja myös taloudel­lis­es­ti järkevänä. Oheisen artikke­lis­sa on havain­to­ja, jot­ka liit­tyvät 1918–1919 espan­jan­tau­ti epi­demi­aan tästä näkökul­mas­ta. ihttps://www.weforum.org/agenda/2020/04/pandemic-economy-lessons-1918-flu/

    1. Mau­ri Aho­la:
      Esitän kuitenkin rin­nalle kak­si hypo­teesia, jot­ka perus­tu­vat tutkimusti­etoon jaepi­demi­olo­gi Richard Wezel‘in havain­toi­hin: 1) mitä nopeam­min epi­demia lev­iää väestössä, sitä korkeampi on kokon­aiskuolleisu­us ja 2) mitä nopeam­min epi­demia lev­iää, sitä suurem­mat ovat taloudel­liset vau­ri­ot yhteiskun­nas­sa ja sitä kauem­min taloudelli­nen toipumi­nen kestää.

      Wezelin hypo­tee­seista nr 1 toden­näköis­es­ti pitää paikkansa. Mitä jyrkem­pi piik­ki niin sitä suurem­pi toden­näköisyys siihen että kaikkia ei ehditä hoitaa, lisäk­si tau­tia var­masti opi­taan hoita­maan parem­min epi­demi­an aikana kun opi­taan uutta. 

      Kohtaan 2 en kuitenkaan usko ilman jotain selkeää perustelua. Kuvit­telisin että Wezel nojaa “per­in­teisi­in” influ­enssa yms epi­demioi­hin eikä ota huomioon korona-epi­demi­an ihmisen aiheut­tamia aspek­te­ja kuten lock-down tilan­net­ta. Nor­maali epi­demi­as­sa­han var­masti käykin niin, että jos epi­demia kehit­tyy nopeasti niin talouteen syn­tyy isom­pia häir­iöitä kun suuri joukko sairas­tuu kerralla. 

      Jos esim 30–40% työvoimas­ta on sairaslo­ma­l­la saman aikaises­ti niin sil­loin vil­jat jäävät pel­lolle home­htu­maan, tehtaat pysähtyvät ja kul­je­tuk­set eivät toi­mi. Jos taas sama määrä ihmisiä sairas­tuu pidem­män aikavälin kulues­sa niin vaiku­tus jää vähäisem­mäk­si (esim vain 5% ker­ral­la pois­sa töistä) kos­ka muu­ta­man ihmisen pois­sao­lo voidaan yleen­sä paika­ta jär­jestelemäl­lä töitä uudelleen jne. 

      Korona-epi­demi­an ja ihmisen siihen päälle lisäämien toimen­pitei­den (lock-down) yhteis­vaiku­tus on kuitenkin se, että monel­la alal­la 100% työvoimas­ta ja/tai asi­akkaista on pois­sa töistä vaik­ka eivät olekaan itse sairai­ta. Niil­läkin aloil­la mis­sä työn­teko onnis­tu­isi hyvin etä­työnä on ongel­mana se, että asi­akkaat jäävät odot­ta­maan mihin tilanne kehit­tyy eivätkä investoi. Tai ali­hank­in­taketjus­sa on yri­tyk­siä jot­ka syys­tä tai tois­es­ta joutu­vat sulke­maan oven­sa lock­down­in ajak­si jol­loin ketjus­sa “alavir­taan” päin ole­vien yri­tys­ten tuotan­to lop­puu myös. 

      Lop­putule­ma on se, että ei ole varaa mak­saa palkko­ja, ihmiset lomaute­taan tai irti­san­o­taan ja seu­raa kaik­ki hyvin tun­netut fyy­sisen, psyykkisen ja sosi­aalisen hyv­in­voin­nin ongelmat. 

      Ylipäätään vieras­tan itse “talous vs ter­veys” tyyp­pistä argu­men­toin­tia jos­sa nämä asete­taan tois­t­en­sa vas­tako­hdik­si. Itse näen asian niin että toimi­va talous luo hyv­in­voin­tia koko yhteiskun­nalle, jos­ta esimerkkinä vaik­ka mak­su­ton ter­vey­den­huolto jne. Ja toisaal­ta jos ter­veys on kural­la niin sil­loin talouskin voi huonos­ti. Näin­hän se on sekä yksilön että kansakun­nan tasolla.

  46. -Kos­ka lapset eivät ole tar­tut­ta­jia eivätkä oikein kan­ta­ji­akaan, mik­si suo­jel­la iso­van­hempia hei­dän tapaamiseltaan enää?

    - Kos­ka nuoret aikuiset sekä kulut­tuvat että kestävät koro­nan keskimäärin hyvin, mik­si kieltää hei­dän elämän­ta­pansa (baar­it, lef­fat, fes­tar­it), kaik­ki auki ja mielu­um­min ennen kesää, se aut­taisi taloutta! 

    -Jos kir­jas­toista tehdään taas varsi­naisia kir­jas­to­ja (vrt. mm. Ood­in oleskelukeskus), ja ihmiset käyvät siel­lä lyhy­taikaises­ti kir­jo­ja hake­mas­sa, mik­si niitä pitää enää päivääkään kiin­ni? Olen itse ovel­la ensimmäisenä. 

    -Kos­ka lau­ma­suo­ja on nyt sit­ten se tavoite, mihin me tarvit­semme sitä suo­ma­laista yri­tys­tä joka alkaa pikapikaa valmis­taan kym­meniä­tuhan­sia kasvo­suo­jia päivässä ? 

    -Kos­ka em. ja kos­ka rokotet­ta ei ole tulos­sa ja kos­ka talous, mik­si me emme sit­ten toi­mi niin kuin Ruot­si toimii; eikö Suo­mi kestä sitä mitä…hei, Ruot­si ! kestää. 

    -Kos­ka testit hyvin epälu­otet­tavia ja kos­ka pahin ske­naario, immuu­ni­teetin kehit­tymät­tömyys on mah­dolli­nen eikö voitaisi vain pala­ta maalisku­un alku­ru­u­tu­un, eli riit­tää kun yskitään hihaan ja saip­puoidaan kädet? Eikä tälle oikein mitään voi kuten pm:kin tote­si, vaik­ka Uudessa-See­lan­nis­sa kol­le­gansa tote­si toista. Tilas­tot ovat maan kään­töpuolel­lakin käänteisiä? 

    Kaiken tämän voi johtaa Soin­in­vaaran päiv­i­tyk­ses­tä, ja ihan yleinen kan­ta­han tuo alkaa jo olla, ei eri­tyisen radikaali.
    Mei­dän korona­mamis­ten varovainen kan­ta se enem­män radikaali alkaa olla.
    Toki kaik­ki “meistäkin” ymmärtävät että talous eikä hyv­in­voin­ti­val­tio kestä enää mon­taa kuukaut­ta tätä. Jos viikkojakaan.
    Sit­ten vaan poli­it­tista ja virkamies­vas­tu­u­ta ottamaan.…
    Toki olisi avoin­ta ja läpinäkyvää valmis­taa kansaa kuolleisuuteen. 

    Tun­nus­tan piikikkyy­den, omani. Olen siitä pahoil­lani. On vain todel­la har­mi, että maa­pal­lon biolo­gia täl­läisen trage­di­an heit­ti päällemme.
    Oma epäi­lyni nousee siitä miten muu­ta­mas­sa Aasian maas­sa korona on onnis­tut­tu ainakin tois­taisek­si hoita­maan hyvinkin tehokkaasti Euroop­paan verrattuna. 

    -

  47. Herä­tys. Maail­mal­la on jo esimerkke­jä maista, jois­sa tukah­dut­ta­mi­nen on onnis­tunut maan rajo­jen sisäl­lä. Se on nopein ja halvin tapa takaisin jonkin­laiseen arkeen.

    Tukah­dut­ta­mi­nen vaatii tehokkaat lyhyet toimen­piteet, joiden jäl­keen rajoituk­sia voidaan nopeasti keven­tää. Matkus­tamista pitää sen jäl­keen rajoit­taa ja maa­han­tuli­joi­ta lait­taa karan­teeni­in ja tes­ta­ta, mut­ta se ei estä yri­tys­ten vien­tiä ja tuontia.

    Ennus­tan, että kun Ruot­si ja Suo­mi tap­pa­vat hitaal­la liekil­lä kansalaisi­aan kuukausikau­pal­la lau­maim­mu­ni­teetin toivos­sa, tukah­dut­ta­ja­maat tule­vat palaa­maan arkeen nopeam­min ja alka­vat ava­ta rajo­ja vai­heit­tain toisilleen. 

    Ruotsin viimeisimpi­en ennustei­den numeroil­la lau­maim­mu­ni­teetin tavoit­telu tulisi vaa­ti­maan Suomes­sa enem­män kuolemia kuin Talvi­so­ta. Olisiko sil­loin laiskana todet­tu, että turha pistää vas­taan, kos­ka viholli­nen tulee joskus kuitenkin?

  48. Mikä on tämä abstrak­ti “kansan­talous” joka kär­sii? En ole vielä näh­nyt suuria haitallisia vaiku­tuk­sia. Sen sijaan olen näh­nyt lento­jen lop­pu­van, öljyn­hin­nan laske­van kulu­tuk­sen pienen­e­misen vuok­si, tuotan­non laskua. En ole näh­nyt tarpeel­lis­ten asioiden puutet­ta. En ole näh­nyt ihmis­ten köyhtyvän.

    Min­un puolestani voisi jatkaa tätä rataa vaik­ka maail­man tap­pi­in. “Kansan­talouden” toivoisin enem­mänkin sopeu­tu­van siihen, että ihmiset eivät enää syl­je tois­t­en­sa päälle viini­lasil­lisen juo­tu­aan, ja siihen ettei enää matkustel­la. Siihen, että jatkos­sa pide­tään hen­gi­tys­suo­jain­ta aina jos on nuha ja flun­ssas­sa ollaan kotona eikä töissä.

    Minus­ta noin humaanin ihmisen näp­päimistöltä on kam­mot­tavaa kuul­la, että nyky­istä talout­ta ei saisi romut­taa. En todel­lakaan kaipaa tam­miku­un menoa. Nyt on paljon parempi!

    1. Krtek:
      Mikä on tämä abstrak­ti ”kansan­talous” joka kärsii? 

      Esimerk­ki valais­see. Kun menet rav­in­to­laan ja nau­tit siel­lä drinkin, niin drinkin aine­sosien maa­han­tuo­ja saa palkkansa, baarim­ikko saa palkkansa, rav­in­tolan omis­ta­ja saa voit­ton­sa ja joka välistä val­tio kerää vero­ja. Niin­pä, jos et mene naut­ti­maan drinkkiä, nk. kansan­talous kär­sii, kos­ka rahasi jäi säästöösi myöhem­min kulutettavaksi.

  49. Mainit­se­masi rajoituk­set voidaan kyl­lä pois­taa, mut­ta niiden taloudelli­nen vaiku­tus on sika pieni. Ihmiset eivät kuitenkaan ala mas­soit­tain käymään rav­in­tolois­sa yms.
    Mas­sa­t­a­pah­tu­mia ei kuitenkaan ava­ta, ja vaik­ka ne mah­dol­lis­tet­taisi­in niin yleisöka­to olisi suuri.
    Paras tapa saa­da ihmiset liik­keelle ja kulut­ta­maan on pitää tar­tun­nat minimissä.
    Ero Suomen ja Ruotsin välil­lä rajoituk­sis­sa on pieni. Koh­ta sitä ei ole juurikaan.
    Silti talous tukee rom­ah­ta­maan, kos­ka kyseessä on maail­man­laa­juinen kulu­tuk­sen lasku, joka kestää siihen asti kun kaik­ki on rokotet­tu. Eli var­maankin pari kolme vuotta.

    1. “Paras tapa saa­da ihmiset liik­keelle ja kulut­ta­maan on pitää tar­tun­nat minimissä.”

      Tätä ei moni tun­nu ymmärtävän, ihme kyllä.

      Muutenkin Jarkon kanssa hyvin samoil­la lin­joil­la, tek­sti oli melkein kuin omas­ta kynästä.

  50. Talous­vaiku­tuk­sien tarkastelus­sa uno­htuu usein se, että markki­nat ovat pääosin psykolo­giaa ja markki­naos­a­puo­let sop­ulei­ta. Markki­na lamaan­tui jo, kun sosi­aal­ista etäisyyt­tä alet­ti­in suositel­la. Lamaan­tu­mi­nen vain viimeis­telti­in valmius­lail­la ja sitä seu­ran­neil­la kiel­loil­la. Sil­lä rajoite­taanko paljon vai vähän ei ole juurikaan merk­i­tys­tä. Lamaan­tu­misen taso on sama. Tämä jäi alku­vai­heessa ymmärtämät­tä. Lamaan­tu­misen kiila on jo lyö­ty niin syvälle markki­nap­syy­keen, että luot­ta­mus ei järin herkästi palaudu hallinnol­lisin toimin. Muu­ta­ma sata sairaalapoti­las­ta ja joitain kym­meniä vaina­jia on kokon­aisu­u­den kannal­ta mitätön­tä. Suh­teel­liset osu­udet ovat promillen osia. Eroa ei havai­ta kokon­aiskuolleisu­udessa. Tämä mität­tömyys ei enää mah­du kollek­ti­iviseen tajun­taan. Rav­in­toloi­hin tuskin riit­täisi asi­akkai­ta, vaik­ka ne auki oli­si­vatkin. Pelon häl­ven­tämi­nen ja luot­ta­muk­sen palaut­ta­mi­nen onnis­tunevat parhait­en voimakkaal­la tukah­dut­tamisel­la lähelle nol­laa, jota seu­raa brute force-mas­sara­joit­tei­den vai­h­t­a­mi­nen rajat­tui­hin, kohdis­tet­tui­hin ja älykkäisi­in toimi­in, joil­la tapaus­määrät aal­toil­e­vat mata­lahkol­la tasol­la. Tarkko­jen rajoi­tusten ja mata­lahko­jen tar­tun­tamäärien kanssa pystyt­täneen elämään melko pitkäänkin. Lie­nee toden­näköistä, että tämä on myös uusi nor­maali, kos­ka yksit­täisen val­tion väestön lau­ma­suo­ja ei vielä riitä vapaut­ta­maan talout­ta. Suo­jan pitäisi olla globaali.

  51. Oden (en tässä viit­si sinutel­la enkä teititel­lä, jot­ta argu­men­toin­ti säi­lyt­täisi neu­traalin luon­teen) käsi­tys epi­demi­as­ta on virheelli­nen, mikä on ymmär­ret­tävää totun­naisen mekanis­tisen ja atom­istisen maail­manku­van perus­teel­la. Matemaat­ti­nen malli, jota hän soveltaa, on epäilemät­tä pätevä kun laa­di­taan ennustei­ta esimerkik­si sääti­lan muu­tok­sista lyhyehköinä ajan­jak­soina. Elävän luonon ilmiöt ovat ratkai­sev­asti eri­laisia. Jos otamme hyp­pysi­imme muu­ra­haisen ja ase­tamme sen mikroskoopin alle saamme siitä mon­en­laista tietoa, mut­ta tärkein ymmär­rys jää puut­tumaan, se että muurhainen on kollek­ti­ivi­nen olen­to, jota ohjaa parviä­ly. Anal­o­gis­es­ti me ihmiset kuvit­telemme ole­vamme yksilöitä kun itse asi­as­sa olemme parvi tai lau­ma use­am­mas­sakin mielessä. Yksilöinä olemme bak­teerei­hin ver­rat­tavista monipuolis­es­ti erikois­tuneista soluista ja soluis­sa itsenäistä tehtävään­sä suorit­tavista solue­lim­istä koos­t­u­via olioi­ta, jot­ka toimi­vat kollek­ti­ivises­sa yhteis­toimin­nas­sa muiden samankaltais­ten olioiden kanssa. Tämän lisäk­si myös tiivi­is­sä vuorovaiku­tuk­ses­sa meistä suurestikin eroavien mut­ta samal­la taval­la koos­t­unei­den olioiden kanssa. Tämä on se biologi­nen todel­lisu­us, jota emme pääse karku­un vaik­ka kuin­ka halu­aisimme. Myös viruk­set kuu­lu­vat erot­ta­mat­tomasti mei­dän fyy­siseen ole­muk­seemme — kuten myös bak­teer­it — ja suurim­mak­si osak­si ne elävät sovus­sa yhtey­dessä mei­hin osal­listuen ruumi­in­toim­intoi­himme. Osa on kuitenkin vahin­gol­lisia, ja meis­sä ole­vat immuu­nitek­i­jät tais­tel­e­vat niitä vas­taan niin, että ne pysyvät kuris­sa. Sil­loin täl­löin ulkop­uolelta tulee uusi viruskan­ta, kuten tämä korona, joka pyrkii aset­tumaan biol­o­giselle revi­ir­illemme välit­tämät­tä seu­rauk­sista meille. Toisin kuin moni luulee, yksi virus ei ole mitään, eikä sil­lä ole omaa tah­toa. Viruskan­ta sen sijaan toimii suun­nitel­mallis­es­ti tun­nustellen ympäristöään ja lähet­täen siir­to­laisi­aan, yksit­täisiä virus­ryh­miä, etsimään kehois­tamme otol­lisia tukiko­htia. Jos nyt kuvit­telemme että paras strate­gia selviy­tyä koron­a­pan­demi­as­ta on antaa tälle viruskollek­ti­iville perik­si, mei­dän on valmis­taudut­ta­va erit­täin pitkään pros­es­si­in jon­ka aikana oma lajimme heikke­nee merkit­tävästi, ennen kuin virus oppii sopeu­tu­maan. Sik­si sitä on vas­tustet­ta­va päät­täväis­es­ti, sitä on opetet­ta­va ja kuritet­ta­va kaikin keinoin, kunnes se ymmärtää muun­tua har­mit­tomak­si tai jopa parhaas­sa tapauk­ses­sa hyödyl­lisek­si kom­po­nen­tik­si elony­hteisössämme. Tässä pros­es­sis­sa talous var­masti kär­sii mut­ta ei peru­ut­ta­mat­tomasti. Vaikeuk­sien keskel­lä ihmiskun­nal­la on tilaisu­us viimeinkin viisas­tua ja lopet­taa luon­non holti­ton riis­to. Kek­siä uusia, ekol­o­gis­es­ti posi­ti­ivisia keino­ja jatkaa elämää maa­pal­lol­lamme. Se on oikea­ta sopeu­tu­mista, oikeaa nöyryyt­tä, joka nos­taa ihmisen korkeam­malle tasolle ja samal­la antaa muulle luon­nolle tilaisu­u­den parantua.

    1. Olen samaa mieltä jos nyt päästämme viruk­sen val­loilleen tap­pa­maan vanhukset,astmaatikot, dia­beetikot, liikali­ha­vat ja muut hen­gi­tystie sairauk­sista kär­sivät on kysymys tarpeet­tomas­ta ihmisko­keesta ja siitä aiheutu­vista kuolemista. Viisas kansakun­ta ete­nee rauhal­lis­es­ti tietoa keräten ja tekee sen poh­jal­ta ana­lyysin sekä päätök­set. Myös sairaud­es­ta jotenkuten selvin­nei­den jälk­i­tau­dit, eri­oireet ja mah­dol­liset vam­mau­tu­miset tule­vat tavat­toman kalli­ik­si pikässäjuok­sus­sa yhteiskun­nalle. Eristäy­tymi­nen ja viruk­sen tukah­dut­ta­mi­nen onnist­tuu mei­dän yhteiskun­nas­samme kun­ha teemme sen motivoituneena yhdessä. Taloud­es­ta on aina selviy­dyt­ty vaike­denkin aiko­jen jälkeen!

      Antero Helasvuo:
      Oden (en tässä viit­si sinutel­la enkä teititel­lä, jot­ta argu­men­toin­ti säi­lyt­täisi neu­traalin luon­teen) käsi­tys epi­demi­as­ta on virheelli­nen, mikä on ymmär­ret­tävää totun­naisen mekanis­tisen ja atom­istisen maail­manku­van perus­teel­la. Matemaat­ti­nen malli, jota hän soveltaa, on epäilemät­tä pätevä kun laa­di­taan ennustei­ta esimerkik­si sääti­lan muu­tok­sista lyhyehköinä ajan­jak­soina. Elävän luonon ilmiöt ovat ratkai­sev­asti eri­laisia. Jos otamme hyp­pysi­imme muu­ra­haisen ja ase­tamme sen mikroskoopin alle saamme siitä mon­en­laista tietoa, mut­ta tärkein ymmär­rys jää puut­tumaan, se että muurhainen on kollek­ti­ivi­nen olen­to, jota ohjaa parviä­ly. Anal­o­gis­es­ti me ihmiset kuvit­telemme ole­vamme yksilöitä kun itse asi­as­sa olemme parvi tai lau­ma use­am­mas­sakin mielessä. Yksilöinä olemme bak­teerei­hin ver­rat­tavista monipuolis­es­ti erikois­tuneista soluista ja soluis­sa itsenäistä tehtävään­sä suorit­tavista solue­lim­istä koos­t­u­via olioi­ta, jot­ka toimi­vat kollek­ti­ivises­sa yhteis­toimin­nas­sa muiden samankaltais­ten olioiden kanssa. Tämän lisäk­si myös tiivi­is­sä vuorovaiku­tuk­ses­sa meistä suurestikin eroavien mut­ta samal­la taval­la koos­t­unei­den olioiden kanssa. Tämä on se biologi­nen todel­lisu­us, jota emme pääse karku­un vaik­ka kuin­ka halu­aisimme. Myös viruk­set kuu­lu­vat erot­ta­mat­tomasti mei­dän fyy­siseen ole­muk­seemme – kuten myös bak­teer­it – ja suurim­mak­si osak­si ne elävät sovus­sa yhtey­dessä mei­hin osal­listuen ruumi­in­toim­intoi­himme. Osa on kuitenkin vahin­gol­lisia, ja meis­sä ole­vat immuu­nitek­i­jät tais­tel­e­vat niitä vas­taan niin, että ne pysyvät kuris­sa. Sil­loin täl­löin ulkop­uolelta tulee uusi viruskan­ta, kuten tämä korona, joka pyrkii aset­tumaan biol­o­giselle revi­ir­illemme välit­tämät­tä seu­rauk­sista meille. Toisin kuin moni luulee, yksi virus ei ole mitään, eikä sil­lä ole omaa tah­toa. Viruskan­ta sen sijaan toimii suun­nitel­mallis­es­ti tun­nustellen ympäristöään ja lähet­täen siir­to­laisi­aan, yksit­täisiä virusryhmiä,etsimään kehois­tamme otol­lisia tukiko­htia. Jos nyt kuvit­telemme että paras strate­gia selviy­tyä koron­a­pan­demi­as­ta on antaa tälle viruskollek­ti­iville perik­si, mei­dän on valmis­taudut­ta­va erit­täin pitkään pros­es­si­in jon­ka aikana oma lajimme heikke­nee merkit­tävästi, ennen kuin virus oppii sopeu­tu­maan. Sik­si sitä on vas­tustet­ta­va päät­täväis­es­ti, sitä on opetet­ta­va ja kuritet­ta­va kaikin keinoin, kunnes se ymmärtää muun­tua har­mit­tomak­si tai jopa parhaas­sa tapauk­ses­sa hyödyl­lisek­si kom­po­nen­tik­si elony­hteisössämme. Tässä pros­es­sis­sa talous var­masti kär­sii mut­ta ei peru­ut­ta­mat­tomasti. Vaikeuk­sien keskel­lä ihmiskun­nal­la on tilaisu­us viimeinkin viisas­tua ja lopet­taa luon­non holti­ton riis­to. Kek­siä uusia, ekol­o­gis­es­ti posi­ti­ivisia keino­ja jatkaa elämää maa­pal­lol­lamme. Se on oikea­ta sopeu­tu­mista, oikeaa nöyryyt­tä, joka nos­taa ihmisen korkeam­malle tasolle ja samal­la antaa muulle luon­nolle tilaisu­u­den parantua.

  52. Hyviä point­te­ja! Kiitos Osmo. 

    “Paljon on pan­tu toivoa siihen, että rajoituk­sia voitaisi­in purkaa huo­mat­tavasti, jos vas­taavasti otet­taisi­in käyt­töön kän­nykkäsovel­lu­tus, joka panisi muis­ti­in kei­den kaikkien kanssa on ollut tekemi­sis­sä viimeisen viikon aikana. Jos tau­ti puhkeaa, voidaan jäljit­tä kaik­ki kon­tak­tit, ja suun­na­ta karan­teen­it ja testit heille. Suo­mi ei ole Etelä-Korea. Meil­lä tämä sovel­lus ei jäljit­täisi, mis­sä olet liikkunut eikä tämä sovel­lus olisi pakolli­nen. Vapaae­htoise­na se tietysti pal­jas­taa vain osan kon­tak­teista, jol­loin teho on olen­nais­es­ti vähäisempi.

    Tätä voisi kuitenkin kokeilla.”

    Mielestäni tätä pitää ehdot­tomasti kokeil­la. Se voidaan vieläpä tehdä täy­del­lis­es­ti yksi­ty­isyy­den­suo­ja säi­lyt­täen. Ker­ron alla miten.

    Jokainen kän­nykkäsovel­luk­sen asen­nus julk­istaa itses­tään ain­oas­taan esimerkik­si laite­tun­nis­tetiedoista ja sat­un­nais­lu­vus­ta las­ke­tun kryp­tografisen tiivis­teen, jota se käyt­tää julkise­na pseudonyyminä.

    Kun sovel­lus on käyn­nis­tet­ty, se lähet­tää ja vas­taan­ot­taa Blue­tooth­in avul­la tiedon minkä kän­nyköi­den läheisyy­dessä se on. Kän­nyköi­den välil­lä liikkuu tokenei­ta, jot­ka sisältävät niiden pseu­do­nyymit ja aikatiedon.

    Kenenkään kon­tak­ti­his­to­ri­aa ei koskaan lähetetä kän­nykästä mihinkään. Sitä dele­toidaan sitä mukaa, kun se van­he­nee ja muut­tuu epi­demi­ol­o­gis­es­ti merkityksettömäksi.

    Kun kän­nykän omis­ta­ja saa tiedon koronatar­tun­nas­taan, sovel­lus julk­istaa tiedon, että sen iden­ti­fioi­va pseu­do­nyy­mi on COVID-19 ‑posi­ti­ivi­nen. Kaik­ki muut voivat tark­istaa löy­tyykö niiden vain omaan lait­teeseen tal­len­netus­ta kon­tak­ti­his­to­ri­as­ta tämä pseu­do­nyy­mi. Sil­loin nämä käyt­täjät otta­vat yhtey­den ter­vey­den­huoltoon testiä varten. Jos testistä tulee posi­ti­ivi­nen tulos, tes­taa­ja luovut­taa tes­tat­ulle ker­takäyt­töisen yksi­ty­isavaimen, jol­la voi allekir­joit­taa viestin “olen pseu­do­nyy­mi X ja COVID-19 ‑posi­ti­ivi­nen”. Tämän viestin kaik­ki muut käyt­täjät tietävät päteväk­si, kos­ka sen voi purkaa val­tu­ute­tun tes­taa­jan julkisel­la avaimel­la, joka annetaan viestin mukana. 

    Yksi­ty­isyy­den­suo­jaa voidaan vielä vaik­ka tehostaa sil­lä, että “olen posi­ti­ivi­nen viestit” kulke­vat Tor-verkon kaut­ta. Ter­vey­den­huolto saa tietenkin tietää kuka henkilö on todet­tu COVID-19 posi­ti­ivisek­si mut­tei mitään tieto­ja, joiden avul­la voidaan koo­ta tieto kenenkään kon­tak­teista. Altistuneen testi­in men­e­miseen kan­nus­taa se, että jos tode­taan posi­ti­ivisek­si ja määrätään karan­teeni­in, tar­tun­tatau­ti­lain mukaan val­tio mak­saa karan­teenin ajan täyt­tä palkkaa vas­taavaa tartuntatautipäivärahaa.

    Täl­lais­es­ta sovel­luk­ses­ta on huo­mat­tavaa hyö­tyä, vaik­ka kaik­ki eivät sitä käyt­täisikään tai hakeu­tu­isi testi­in. Laa­jamit­taami­nen tes­taami­nen voidaan tehokkaam­min raja­ta toden­näköis­es­ti altistuneisiin. 

    Toki, kuten tänään uuti­sis­sa kuulimme, nenä-nielu ‑näyt­teis­sä on 10–30% toden­näköisyys väärään negati­ivisen tulok­seen. Mut­ta tämä ei silti vähen­nä kän­nykkäsovel­luk­sen avul­la automa­ti­soidun kon­tak­tien jäljit­tämisen hyö­tyjä ver­rat­tuna man­u­aaliseen jäljit­tämisen. Kan­nat­taa huo­ma­ta, että sovel­luk­sen määräämi­nen pakol­lisek­si varsinkin, jos siihen sisäl­tyy invasi­ivista paikkatiedon nuuskimista, ei auta ollenkaan, kos­ka kän­nykän voi aina jät­tää vaik­ka koti­in tai autoon, jos ei halua kan­niskel­la sitä mukanaan, tai sen voi sulkea tai siitä voi vaik­ka kätevästi akku lop­pua. Jos syn­tyy tilantei­ta, jois­sa henkilö ei halua paikkati­eto­jen­sa tal­len­tu­van, hän voi sen täl­lä menet­te­lyl­lä vält­tää samal­la heiken­täen sovel­luk­sen hyötyä.

  53. Hyvä blo­gaus,

    Itsekin kan­natan kyl­lä ehdot­tomasti osan kiel­loista pois­tamista ja rajoitet­tua avaamista. Kuten var­maan aika hel­posti on pääteltävis­sä siitä, mitä muual­la tapah­tuu, tulee tapauk­sien määrä hie­man nouse­maan, mut­ta toisaal­ta hie­man jul­masti ajatellen, teho­hoidon kap­a­siteet­ti riit­tää kir­jas­to­jen ja muu­tamien muiden toim­into­jen fik­su­un avaamiseen. 

    Mitä ovat nuo fik­sut avaamiset? Kuten yllä ole­vis­sa kom­menteis­sa on mainit­tu, esimerkik­si terassien avaami­nen rav­in­tois­sa siten, että väli­matkat ovat pidem­piä ja pöyti­in­tar­joilu tms. Ei fik­su: Buf­fet-Tanssi­lat­tia-Yök­er­ho-täyn­nä ihmisiä. 

    Kasvo­mask­ien käyt­tö­pakko julk­isil­la paikoil­la voisi olla ihan fik­su ratkaisu. Kuitenkin vähen­nät mah­dol­lisu­ut­ta tar­tut­taa mui­ta, vaik­ka omaa itseään ei kovinkaan paljoa tuo suo­jaisi, mut­ta pis­aratar­tun­tamah­dol­lisu­ut­ta heiken­täisi. (Tähän maskin ei tarvitse olla kirur­gi­ta­son maski).

    Ote­taan ker­rankin käyt­töön ne fik­sut ratkaisut mitä maail­mal­la on huo­mat­tu ja jätetään ne vähem­män fik­sut otta­mat­ta käyt­töön. Kuitenkin pelis­sä on muu­takin kuin 0.5–1% ihmi­sistä. Nämä ovat toki vaaras­sa nyt ja heti, mut­ta ne lop­ut 99–99.5% tule­vat kär­simään oireista pitkään. 

    Fak­tis­es­ti täl­lä het­kel­lä koron­avirus on onnis­tunut noin viidessä kuukaudessa pyyhkimään maail­man väestönkasvus­ta pois tam­miku­un kak­si ensim­mäistä päivää. Jos luvut ovat hie­man alakant­ti­in, niin ehkä jopa ensim­mäisen viikon. Suomes­sa kuolleisu­us on laskenut korona-aikana, kos­ka mui­hin asioi­hin kuolee vähem­män ihmisiä. Tuhoa­mal­la hyv­in­voin­ti­val­tion perus­teet, var­masti saadaan enem­män kuollei­ta aikaan, kuin CoVIDin takia tulee kuolemaan. 

    Rokot­teesta on tosi­aan aloitet­tu testit, mut­ta vieläkin rokot­teis­sa on riskin­sä, kuten kaikessa. Rokot­teen sivu­vaiku­tusten tulee olla aika paljon pienem­mät kuin itse taudin, että sitä kan­nat­taa ruve­ta jaka­maan. Aika todel­la paljon pienem­mät. Sik­si pikavauhdil­la tes­tatut rokot­teet saat­ta­vat tul­la vuo­den päästä. Vuo­den päästä var­masti tiede­tään jo paljon enem­män myös immu­ni­teetista ja muusta. 

    Koulut tosi­aan pitäisi ava­ta joko heti, tai sit­ten syksyl­lä. Parin viikon avaami­nen luul­tavasti ei ole hyödyl­listä kenenkään kannal­ta. Jos joil­lakin toimil­la saadaan hie­man kulu­tus­ta käyn­ti­in ja ihmisiä takaisin työl­lis­ten kir­joi­hin, yri­tyk­siä pidet­tyä pystyssä, niin täl­lä het­kel­lä kan­nat­ta­nee tuo­ta ruve­ta tekemään.

  54. On aina hyväk­si mie­len­ter­vey­delle kun kohtaa medi­as­sa vellovan moskan keskeltä jär­jen kirkkaan val­on. Samaa mieltä kir­joituk­sen kanssa. Lisäk­si halu­aisin uima­hal­lit auki. Sinne voidaan aset­taa 70 v ikära­ja ja infor­moi­da riskiryh­miä ole­maan tulemat­ta. Itse olen huono­raa­jainen ja kävelemiseni lakkaa koh­ta ellen pääse uima­hal­li­in. Tässä asi­as­sa ei pidä ajatel­la tasaver­taisu­ut­ta eli sitä että jos joku ei pääse, muutkaan ei saa men­nä. Olen varsin masen­tunut siitä miten poli­itikot ovat läh­es yksimielis­es­ti pop­ulis­te­ja viruk­sen edessä. Li Ander­ssonil­ta olen kuul­lut järke­viä kom­ment­te­ja koulu­jen avaamis­es­ta. En olisi uskonut että olen samaa mieltä laitavasem­mis­to­laisen kanssa mut­ta järkipuhet­ta kan­natan aina.

  55. Koulu­jen avaamista OAJ on vas­tus­tanut oudol­la taval­la jon­ka luin juuri Helsin­gin Sanomien jutus­sa (https://www.hs.fi/politiikka/art-2000006489033.html) OAJ:in perustelu on min­ullekin outo ja olen sitä mieltä jutun luet­tua että OAJ halu­aa pääasi­as­sa täl­lä tekosyyl­lä ja veruk­keel­la suo­jel­la omia jäseniä kuten Suomes­sa on ammat­tiy­hdis­tys on har­ras­tanut jo pitkään esimerkik­si työmarkkinoilla. 

    Pitäisikö Suomeen perus­taa etu­jär­jestö joka ajaisi koul­u­lais­ten etu­ja kuten luki­o­lais­ten liit­to? Onko täl­läistä olemassa? 

    Osmo Soin­in­vaara on oike­as­sa kir­jas­to­jen avaamisel­la. Kir­jo­jen varaami­nen ja uudelleen lain­aus voi tehdä muodol­lis­es­ti inter­netis­sä ja aineis­tot voi hakea sit­ten kir­jas­tos­ta valvo­tuis­sa olo­suhteis­sa mitä Osmo Soin­in­vaara ehdot­taa. Kir­jas­tot eivät ole tähänkään men­nessä mikään nuori­son vapaa-ajan viet­to keskus vaan rauhalli­nen paik­ka jos­sa pitäisi taa­ta nor­maalises­sa olo­suhteis­sa luku rauha

    Pääkaupunkiseudun Hel­met kir­jas­to on organ­isaa­tiona niin iso että sen lait­ta­mi­nen totaalis­es­ti kiin­ni on esimerk­ki siitä että kir­jas­to­jen koot vaihteleva. 

    Hal­li­tuk­sen lin­jaus olisi pitänyt olla tässä se että kir­jas­tossa käymi­nen pitäisi rajoit­taa niin että lainat, varauk­set ja tieduste­lut voisi tehdä joko pelkästään sähköisesti

    Aineis­to on saatavis­sa jo mon­es­sa kir­jas­tossa verkon kaut­ta varattuna

    Rav­in­to­lat pitäisi aukaista Osmo Soin­in­vaaran aiem­min esit­täneen ter­veystodis­tusten kaut­ta. Coro­nan lev­iämisessä ulkona teras­sil­la ei ole myöskään tietääk­seni todis­tet­tu niin että ris­ki olisi kovinkaan iso

    Lievä yhteiskun­nan avaami­nen on vält­tämätön­tä. Muis­tu­tus että jatkoso­dan väli­rauhan jäl­keen Suo­mi oli kuitenkin mon­es­sa suh­teessa edelleen sul­jet­tu yhteiskun­ta niin että oli edelleen rajoituk­sia joi­ta puret­ti­in vai­heit­tain. Tanssimi­nen oli yksi rajoite joka puret­ti­in välit­tömästi. Kuitenkin elämä meni eteenpäin

    Lievä yhteiskun­nan avaami­nen askel askeleelta olisi fik­su valinta

  56. Se kysymys tässä tulee, että miten pelotel­lut ihmiset rohkaistaan kodeis­taan takaisin elämään? Pakot­taa ei ketään toki voi, mut­ta hal­li­tuk­sen rajoit­tei­den purku­toimien jäl­keen yri­tysjo­hta­jil­ta vaa­di­taan seu­raavak­si kant­tia ja rohkeut­ta ker­toa työn­tek­i­jöilleen, että nyt olisi aika hil­jallee pala­ta kont­tor­eille taas kotona käkkimisen sijaan. Pois­lukien toki riskiryhmät.

    Vihrei­den pitäisi lait­taa Osmo seu­raavak­si pres­i­dent­tiehdokkaak­si Haav­is­ton sijaan. Rauhalli­nen ja ana­lyyt­ti­nen jär­jen ääni kaiken tämän sekoilun ja panikoin­nin keskellä.

  57. Oxfordis­sa ollaan (osak­si onnekkaiden sat­tumien takia) jo siinä vai­heessa, että rokote voisi parhaas­sa tapauk­ses­sa olla valmis syysku­us­sa: https://nyti.ms/3cWsEf9

  58. Talous luvut ovat selvästi liioitel­tu­ja, teol­lisu­us pyörii ja vien­ti toimii, tosin se pienenee.
    Suurin muu­tos on niin­san­otus­sa turhas­sa kulut­tamises­sa, rav­in­tolois­sa, matkailus­sa ja tuonti
    tavaroiden ostamisessa.
    Jos me nyt emme elä yli­varo­jen niinkuin olemme tehneet 20 vuot­ta, niin onko talous muka
    tuhou­tu­mas­sa? sanois­in että me pikem­minkin säästämme.

  59. Rajoi­tusten osalta olen skepti­nen esite­ty­istä hin­ta­la­puista. Suomes­sa ei ole pis­tet­ty tuotan­toa, kaup­po­ja, kun­tos­ale­ja tai rav­in­toloi­ta kiin­ni. Koulutkin jatka­vat toim­intaansa. Vien­ti ja matkailu on pysähtynyt meistä riip­pumat­ta. Eniten kus­tan­nuk­sia aiheut­ta­va rajoi­tus­toi­mi on kotik­oulun aiheut­ta­ma tuottavuuslasku.

    Taidamme myöhästyä lau­ma­suo­ja sairas­ta­mal­la ‑junas­ta. korona kans io ‑sivus­tol­la voi tarkastel­la sairaan­hoitopi­iriko­htaisia tieto­ja. Meil­lä on jo usei­ta sairaan­hoitopi­ire­jä, jois­sa tar­tun­to­ja on 0 kap­palet­ta viimeisen 14vrk aikana. Uusia tar­tun­to­ja tulee HUS alueel­la ja Län­si-Poh­jas­sa. Län­si-Poh­jas­sa tieto­jen mukaan tar­tun­taketjut ovat tiedos­sa, HUS-alueel­la uudet tar­tun­nat ovat voimakkaasti keskit­tyneitä. Lisään­tynyt tes­taus, jälji­tys ja eristys (sosi­aal­ituet) kap­a­siteet­ti mah­dol­lis­taa tar­tun­taketju­jen katkaisun. Ei dra­maat­tis­es­ti, kuten Uudessa-See­lan­nis­sa, vaan pikem­minkin hitaasti. Kevät aut­taa myös. Emme saa tau­tia katoa­maan, vaan se vajoaa merk­i­tyk­set­tömälle tasolla.

    Rajoit­teet voi ihan hyvin purkaa aikataulun mukaan. Rav­in­tolois­sa ja joukko­ta­pah­tu­mis­sa olisi var­maan hyvä pitää eri­ty­isjär­jeste­lyjä kesän yli. Koulut voisi ava­ta jo aiem­minkin muual­la kuin HUS-alueen tietyis­sä kun­nis­sa ja Län­si-Poh­jas­sa. Saamme syksyä varten dataa muiden maid­en eri­ty­isjär­jeste­ly­istä opetuk­ses­sa, ovatko ne tarpeen, onnis­tu­vatko ne, mikä toimii, mikä ei? Monis­sa mais­sa­han luku­vu­osi kestää heinäkuulle.

    Real­is­tisin lop­putu­los on tukah­du­tus jos mah­dol­lista, eli tar­tun­to­jen painami­nen hyvin mata­lalle tasolle. Syksyl­lä voi käytössä olla jo uusia, hyvin edullisia ja nopei­ta tes­taus­ratkaisu­ja ja kehit­tynyt­tä lääkitystä.

  60. Toki yksi näkökul­ma liit­tyy tuloi­hin, asuin­paikkaan ja luokkaan. 60% riit­tää lau­ma­suo­jaan. Lau­ma­suo­jan han­kki­vat ne, jot­ka eivät kykene etätöi­hin ja jot­ka käyt­tävät joukkoli­iken­net­tä, asu­vat ahtaasti ja ovat vähem­män ter­veysti­etoisia. Tämä poruk­ka ei ole sitä, joka pääsee ääneen medi­as­sa. Hyvä­tu­loinen voi tehdä etätöitä, ajaa halutes­saan autol­la, tila­ta vaik­ka ruoan koti­inkul­je­tuk­se­na, tarkkail­la ter­veyt­tään, pitää huol­ta puh­taud­es­ta ja vaik­ka sairastues­saankin eristäy­tyä asun­non sisäl­lä eri huoneeseen.

    Lau­ma­suo­jas­sa, tiet­tyjä ammat­te­ja luku­un otta­mat­ta, riskit kasaan­tu­vat köy­hille, hyödyt parempituloisille.

  61. Kiitos. Sodat päät­tyvät, kun yhteiskun­nan resurssit on käytet­ty lop­pu­un tai nähtävil­lä on resurssien lop­pumi­nen. Tais­telu virus­ta vas­taan ei poikkea tästä lainkaan. On pystyt­tävä tun­nus­ta­maan, että mak­sus­ta on tulos­sa liian kova, jos jatke­taan täl­lä lin­jal­la. Lapseni ja lapsen­lapseni eväät syödään mah­dot­toman edessä. Rohkeut­ta on ker­toa, että kaikkia ei voi pelas­taa. Ja että nyt pitää pelas­taa tule­vaisu­us. Reservin upsee­ri­na tiedän, että kaik­ki eivät selviä tais­telus­ta hengis­sä — en ehkä minäkään. Mut­ta joskus on nähtävä eteen­päin ja uskallet­ta­va tehdä vaikei­ta päätök­siä tule­vaisu­u­den edestä.

  62. On aika huolestut­tavaa lukea kuin­ka koulute­tut aikuiset ihmiset oikeasti luule­vat että ympäri maail­man levin­nyt virus voidaan jotenkin “tukah­dut­taa”. Pelko voit­taa jär­jen? — Kuten J. Lesk­i­nen asian kiteyt­ti, kuole­ma tulee jos elämä kielletään..

  63. Eri­no­maisen hyvä, tarpeelli­nen ja rohkea kir­joi­tus jälleen. Avaamis­es­ta pitää uskaltaa alkaa puhua! Uskoak­seni moni ajat­telee samal­la taval­la, mut­tei uskalla sitä nykyisessä yhden sal­li­tun totu­u­den keskusteluilmapi­iris­sä sanoa. Eivät Pris­mat olisi muuten täyn­nä porukkaa, jot­ka eivät näytä pitävän tur­vaväle­jä (ja jota lehdis­tö sit­ten saa kauhistella). 

    Sama näyt­täisi pätevän mui­hinkin mai­hin. Kun Jenkeis­sä on avat­tu ranto­ja, ovat ne heti täyn­nä porukkaa. Eivät suinkaan kaik­ki suh­taudu tau­ti­in hys­teerisel­lä pelol­la, kuten medi­aa luke­mal­la voisi päätellä.

    Talous­puolel­la on hyvä huomio­da myös, että Suomen omista sulku­toimista johtu­vaan rahan­menoon voimme vaikut­taa. Jos (tai kun) nämä globaalit korona­toimet aiheut­ta­vat myöhem­min tänä vuon­na ilmenevän
    maail­man­la­man, sille emme voi mitään. Suo­mi menee kuin las­tu laineil­la. Sil­loin niitä talous­puskure­i­ta tarvi­taan oikeasti.

  64. Hyvä ja asialli­nen kir­joi­tus, kiitos. Olisi hyvä saa­da korona-keskustelua yleis­es­tikin vähän rauhoit­tumaan. Nyt se on nimit­täin läht­enyt todel­la laukalle. On tietysti ymmär­ret­tävää, että tässä on jonkin­lainen pani­ikki­vai­hde pääl­lä itse kul­lakin, kun tähän on liit­tynyt niin hur­jia uutisia eri puo­lil­ta maail­maa. Juuri nyt meil­lä Suomes­sa on kuitenkin ter­vey­den­huol­lon ylikuor­mi­tuk­sen sijaan alikuor­mi­tus pääl­lä. Eilen Malmin sairaalan päivys­tävä lääkäri kehot­teli ihmisiä twit­teris­sä tule­maan päivystyk­seen, jos on oire­i­ta. Onko­han meil­lä koskaan ennen ollut esim. sairaaloiden päivystyk­sis­sä näin hil­jaista? Olen itse usein joutunut asioimaan Haart­manin sairaalas­sa ja jonotel­lut siel­lä tun­tikau­sia. Tois­s­apäivänä päivystyk­sen aula oli typö­ty­hjä. Tähän asti huikeim­man korona-kieliku­van on tar­joil­lut OAJ:n puheen­jo­hta­ja Olli Luukkainen, jon­ka mukaan päiväko­tien opet­ta­jat työsken­televät täl­lä het­kel­lä “myrskyn silmässä”. Siis tilanteessa, jos­sa Helsingis­sä on löy­det­ty koronatar­tun­ta kahdelta! päiväkoti­lapselta. Päiväko­tien työn­tek­i­jöiltä tar­tun­ta on todet­tu 24:ta ja kaupun­gin arvion mukaan tar­tun­nat on saatu päiväko­tien ulkopuolelta.

  65. Jos nyt olis niin, että kun­non immu­ni­teet­tiä virus­ta vas­taan ei syn­ny sairas­tuneille, niin lau­ma­suo­ja ei oikein toi­mi, rokot­teen kehit­tämi­nen on epä­var­maa, vaik­ka oireet pois­tu­vat, virus jää ihmiseen muhi­maan. Sil­loin ain­oa keino on eristämi­nen. Tur­is­mi ja kaiken maail­man kok­ous­matkailu min­imi­in. Syödään kotiruokaa , rav­in­to­lat toimit­ta­vat ruok­abox­e­ja, ihmiset käyt­tävät kasvo­maske­ja, etäopiskelu­un kyl­lä totutaan.
    Toivoisin myön­teisem­pää suh­tau­tunista tarpeel­liseen muu­tok­seen. Pitää suo­tua uuden­laisi­in töi­hin. Matkailu, rav­in­to­lat, kam­paamot, suur­ta­pah­tu­mat ja mon­et muut eivät enää työl­listä niinkuin ennen, mut­ta uusia töitä olisi tar­jol­la, esim koron­avarustei­den valmis­tus­ta. Ostin koti­par­turikoneen, hyvin toimii, vaimo kas­vat­taa pon­in­hän­tää, näyt­tää kival­ta. Kyl­lä tämä aka­teemiseen maail­maankin iskee, siel­lä taitaa olla kovin vastarinta.
    Nyt täy­tyy ruva­ta kuun­tele­maan USAn yliopis­ton luen­toa (nauhoi­tus, nyt ne nukku­vat siellä).
    Yrit­täkää sop­utua, se on tärkein opetus.
    PS mik­siköhän tuo kasvo­mask­ien idea on ollut niin vaikea ymmärtää?

  66. Mites, oliko mil­jarde­ja ja palu­u­ta nor­maali­in haikail­lessa mielessä se isom­pi mörkö, ilmastonmuutos?

  67. Osmo Soin­in­vaara sai fik­su­ja vastauksia.
    Paljolti olen samaa mieltä OS:n kanssa, mut­ta opet­ta­jana koen epäre­hellisek­si ver­tauk­sen kau­pan kas­soi­hin. Opet­ta­jat eivät voi lymy­il­lä plek­si­lasin takana ja työn­tää lap­sia pois. Kyl­lä ne lapset tule­vat luokse.
    Minä odotan lääkkeitä, ehkä niistä olisi apua.

    1. Opet­ta­jat eivät voi lymy­il­lä plek­si­lasin takana ja työn­tää lap­sia pois.

      Kävin kau­pas­sa. Siel­lä oli kolme henkeä töis­sä. Yksi kas­sal­la, pienen pleksin takana ja kak­si asi­akkaiden keskel­lä hyl­lyt­tämässä ilman pleksiä.
      Olen­naista kuitenkin on, että lapset eiv ät näytä sairas­tut­ta­van aikuisia.

  68. Osmo, paljon hyvää. Minus­takin voitaisi­in jos­sain vai­heessa ava­ta paljon kun tur­vaetäisyy­det ym huole­hdi­taan. Mut­ta ne maat, jot­ka nyt avaa­vat eniten, ovat tehneet todel­lisen lock down­in. Viet­nam, joka on köy­hä, pisti kun­non jälji­tyk­set, karan­teen­it ja mask­ipakon. Mum­mot eivät ole hoivakodeis­sa, vaan kotona, eikä niitä kovin paljon ole kuol­lut. Sit­ten Etelä-Korea, Sin­ga­pore, Uusi See­lan­ti. Suomes­sa on ollut liikaa vapauk­sia, olisi pitänyt lait­taa kah­den viikon täys­sulku, mask­ipakko, etäisyy­det ja jälji­tys. Viet­nam on köy­hä ja onnis­tunut silti. Suomen johta­jat, poli­itikot ja virkamiehet ovat pihal­la. Kansan­tu­lo rom­ah­taa, lainat kas­vaa, mikä on koh­ta lainaan osu­us? Se on sota, jol­la korona voite­taan, ja talous pelaste­taan. Ei ihmi­siokeudet, tasa-arvo ja lop­u­ton kohellus.

  69. Osmo, kir­joituk­sen alus­sa esi­in­nyt inho­re­al­isti­na, joka ker­too epä­mukavia totuuk­sia, mut­ta lopus­sa sin­ul­ta pet­tää kantti.

    “Jos Cov-19 viruk­seen ei syn­ny immu­ni­teet­tia tau­tia sairas­ta­mal­la, ei siihen sil­loin tep­si rokotekaan. Jos näin käy, edessämme on aivan toisen­lainen tule­vaisu­us, jos­sa koko nykyi­nen elämän­muo­to on vaarassa.

    En ajatel­lut analysoi­da tätä kauhuske­naar­i­o­ta sen enempää.”

    Ehdo­tat siis, että jätämme täysin mah­dol­lisen vai­h­toe­hdon huomiotta ja toim­imme yhteiskun­tana ikään kuin tätä vai­h­toe­htoa ei olisi, kos­ka se olisi kamala. Ihanko olet tosis­sasi? Tok­i­han koko kir­joituk­seltasi putoaa poh­ja, mikäli tämä “kauhuske­naario” onkin se oikea eli ehkä onkin parem­pi uno­htaa se.

    1. Ehdo­tat siis, että jätämme täysin mah­dol­lisen vai­h­toe­hdon huomiotta ja toim­imme yhteiskun­tana ikään kuin tätä vai­h­toe­htoa ei olisi, kos­ka se olisi kamala. Ihanko olet tosis­sasi? Tok­i­han koko kir­joituk­seltasi putoaa poh­ja, mikäli tämä ”kauhuske­naario” onkin se oikea eli ehkä onkin parem­pi uno­htaa se.

      Erinäi­sistä syistä pidän tätä ske­naar­i­o­ta niin mah­dot­tomana, ettei sen analysoin­ti ole järkevää.

      1. Osmo Soin­in­vaara: Erinäi­sistä syistä pidän tätä ske­naar­i­o­ta niin mah­dot­tomana, ettei sen analysoin­ti ole järkevää.

        Sen analysoin­ti ei todel­lakaan ole järkevää. Mut­ta se mikä itseäni tuos­sa kysymyk­sessä jak­saa häm­mästyt­tää on se, miten ihmiset sijoit­ta­vat Covid-19-taudin tau­tikar­talle. Jatku­vasti saa kuul­la ja lukea kom­ment­te­ja, että kyseessä on TAPPAVA TAUTI!!1! Siis suun­nilleen pahin asia mitä ihmiskun­nalle on koskaan tapahtunut.

        Joo‑o, onhan se tap­pa­va. Mut­ta ei se ole kaikille eikä se ole niin hirveän tap­pa­va kuitenkaan. Eli mil­lä ihmeen logi­ikalla se epä­to­den­näköi­nen ske­naario, että tau­ti­in ei kehit­ty­isi lau­ma­suo­jaa tai rokotet­ta tarkoit­taisi sitä, että eläisimme lop­puelämämme jonkin­lai­sis­sa koron­akolo­niois­sa, joista ei saisi pois­tua ja jois­sa ei olisi rav­in­to­la­toimin­nan tai kir­jas­to­jen kaltaisia palvelui­ta lainkaan. Kun tässä reaal­i­maail­mas­sa kuitenkin matkustelemme joka vuosi mai­hin, jois­sa esi­in­tyy malar­i­aa ja dengueku­umet­ta. Ja on mai­ta, jois­sa ei rokote­ta tuberku­loosia vas­taan, mut­ta elämä jatkuu kaikesta huolimatta.

        Vaik­ka en lock dow­n­ia kan­natakaan, kovat toimet ovat ymmär­ret­täviä tilanteessa, jos­sa tämä tau­ti ajatel­laan vuo­den-parin ongel­mak­si, joka hoituu rokot­teel­la jät­täen ken­ties pienen tilastopi­ikin kuolleisu­us­lukui­hin. Jos tämä nimeno­mainen nuhaku­ume olisi jokavuoti­nen ystävä myös jatkos­sa, ei siihen näil­lä spek­seil­lä pitäisi suh­tau­tua sen suurem­mal­la pani­ikil­la kuin influenssaankaan.

  70. Suo­mi on tärkeää pitää kiin­ni tiukasti syksyyn saak­ka. On turhaa venäläistä rulet­tia päästää tau­ti val­loilleen esim. koulu­jen aukaisemisel­la. Emme tiedä vielä aidosti mitä virus tekee jälk­i­tautei­neen ja keneen. Vrt Briteis­sä lap­sil­la löy­tynyt Kawasakin tau­ti yms. mui­ta ongelmia. Virus on uusi ja sen hoita­mis­es­ta opi­taan lisää joka päivä kuten Osmon mainit­se­ma veren hyy­tymisop­pi Ruot­sis­sa. Säästämme henkiä ja fyy­sisiä vau­ri­oi­ta pelaa­mal­la aikaa. Ter­ve kansa pystynee palaut­ta­maan talouden kun­toon parem­min kuin sairas. Talouden rom­ah­tamisen juurisyyt taita­vat olla muual­la kuin koronas­sa. Velka­an­numme jo nor­maalis­sakin olois­sa ja nyt olisi oikea aika pohtia mik­si. Raskaat byrokraat­tiset rak­en­teet, arbi­traasien rak­en­t­a­mi­nen ulko­maalaisille suuryri­tyk­sille, työl­lisyy­den kannustinloukut…

  71. Hei,

    Kiitos eri­no­mais­es­ta analyysistä !

    THL:n tieto­jen mukaan on koron­aan kuol­lut 193 ihmistä. Ikä ja ter­vey­den­ti­la on tiedos­sa (vain) 144:stä. Näistä 130 eli 90% oli yli 70-vuo­ti­ai­ta, yhdek­sän vaina­jan ikä oli välil­lä 60–69. Alle 60-vuo­ti­ai­ta oli siis yhteen­sä viisi (5). Alle 30-vuo­ti­aista ei san­o­ta mitään, joten ilmeis­es­ti ei yhtään kuole­man­ta­paus­ta. Yli 90% kuolleista sairasti yhtä tai use­am­paa pitkäaikaissairautta.
    https://thl.fi/fi/web/infektiotaudit-ja-rokotukset/ajankohtaista/ajankohtaista-koronaviruksesta-covid-19/tilannekatsaus-koronaviruksesta

    YLE:n sivuil­la ker­ro­taan, että Helsin­gin 92 koron­akuole­mas­ta 60 tapah­tui hoivakodis­sa. Samal­la sivul­la on mainio pylväs­di­a­gram­mi tar­tun­nan saanei­den ikä­jakau­mas­ta. Kun val­it­see näytet­täväk­si tar­tun­to­jen määrän per 100000 ikäryh­mään kuu­lu­vaa, näkee hyvin, että yli 80-vuo­ti­ail­la tar­tun­to­ja on läh­es kolminker­tainen määrä ver­rat­tuna yli 70-vuo­ti­aisi­in. Seli­tys lie­nee pääasi­as­sa se, että yli seit­semänkymp­piset ovat paljolti koti- tai mökkikaran­teenis­sa, mut­ta suuri osa yli kasikymp­pi­sistä asuu hoivakodeis­sa. https://yle.fi/uutiset/3–11300232

    Minus­ta on aivan ilmeistä, että tehokkain tapa min­i­moi­da koron­akuolleisu­us ja palaut­taa taloudelli­nen toimeli­aisu­us on suo­ja­ta yli 60-vuo­ti­aat ja riskiryh­mät hyvin. Nyt suo­jauk­ses­sa on suuria puut­tei­ta, kuten hoivakotikuolemat karusti kertovat. 

    Jos suo­javä­linei­den han­k­in­ta. käytön ohjeis­tus ja “helikopter­i­jakelu” yli organ­isaa­tio- ja revi­iri­ra­jo­jen saataisi­in kun­toon, voitaisi­in koulut ja rav­in­to­lat ava­ta ja kokoon­tu­mis­ra­joituk­sia lieven­tää huo­mat­tavasti. Saataisi­in talous käyn­ti­in ja kään­netyk­si pois nykyiseltä vararikkokurssilitaan.

    Työikäiset, nuoret ja lapset sit­ten sairas­ta­vat koro­nan. Val­taosa lievänä tai oireet­tomana. Kuole­man­ta­pauk­sia tulee ole­maan, mut­ta alle kymme­ne­sosa nyky­i­sistä suh­teessa tar­tun­to­jen määrään (THL:n tilan­neti­eto 5/144). Tämä vääjäämätön reali­teet­ti näyt­tää ole­van sop­uli­me­di­an ohjailemille poli­itikoille liian vaikea pala nieltäväk­si. Ehkäpä strate­giana on se, että koron­aa hidaste­taan inhimil­lis­es­tä ja taloudel­lis­es­ta hin­nas­ta piit­taa­mat­ta, kunnes sop­ulilau­man huomio kään­tyy muu­lalle, esimerkik­si USAn presidentinvaaleihin !

  72. Kiitos hyvästä ja pohdi­tus­ta kirjoituksesta.

    Yksi täs­men­nys. San­ot, että lau­ma­suo­jan saavut­ta­mi­nen edel­lyt­tää, että 60% saa tar­tun­nan. Tämä on tot­ta, jos tar­tun­nan saanut altistaisi keskimäärin korkein­taan 2,5 henkilöä. Jos näistä 60% olisi immuune­ja, tehokas tar­tut­tavu­us­luku olisi täl­löin alle 1 (ts. < 2,5 * 40%). Luku 2,5 vas­taa arvioi­ta epi­demi­an alkuvaiheessa.

    Olisin taipu­vainen ajat­tele­maan, että ihmis­ten käyt­täy­tymi­nen on muut­tunut ja kon­tak­te­ja väl­tetään merkit­tävästi huolel­lisem­min kuin vielä pari kuukaut­ta sit­ten. Kun tähän lisätään vielä parem­pi ruti­i­ni kon­tak­tien jäljit­tämisessä ja eristämisessä, voisi arva­ta, että vaik­ka rajoi­tus­toimista pääosin luovut­taisi­in, tar­tut­tavu­us­luku ei palaisi takaisin 2,5:een.

    Jos tar­tut­tavu­us­luku rajoi­tusten purkamisen jäl­keen nousisi esim. 1,5:een, riit­tävän lau­ma­suo­jan saavut­tamiseen (ts. tehokkaan tar­tut­tavu­us­lu­vun painamiseen alle ykkösen) riit­täisi, että kol­mannes väestöstä olisi saavut­tanut immu­ni­teetin (1,5*2/3 = 1).

    Point­ti on, että vähäisem­pikin väestös­ta­son immu­ni­teet­ti voi, yhdessä käyt­täy­tymisen muu­tok­sen, tau­tiketju­jen jälji­tyk­sen ja lievien, taloudel­lis­es­ti siedet­tävien rajoi­tusten kanssa pysäyt­tää viruk­sen eten­e­misen siihen asti, kun rokote kehitetään. Merkit­tävä osa väestöstä tulee tar­tun­nan saa­maan, mut­ta 60 pros­ent­ti­in ei tarvitse mennä.

    1. Tuo­mas Saaren­heimo: Jos tar­tut­tavu­us­luku rajoi­tusten purkamisen jäl­keen nousisi esim. 1,5:een, riit­tävän lau­ma­suo­jan saavut­tamiseen (ts. tehokkaan tar­tut­tavu­us­lu­vun painamiseen alle ykkösen) riit­täisi, että kol­mannes väestöstä olisi saavut­tanut immu­ni­teetin (1,5*2/3 = 1).

      Lyhyel­lä tähtäimel­lä tämä on varsin luul­tavaa. Todis­tu­saineis­toa suuntaan/toiseen saadaan Tukhol­man seudul­ta toukoku­un aikana. Jos tar­tut­tavu­us­luku on painunut kovin alhaisek­si, ei alun­perin ennustet­tua 50% tul­la saavut­ta­maan toukoku­un lop­pu­un men­nessä. Samal­la kuitenkin kan­nat­taa havain­noi­da ihmis­ten käyt­täy­tymistä, oma arvauk­seni on että ainakin nuoriso uno­htaa varo­toimen­piteet kun tilanne näyt­tää ole­van ohi, ja tar­tun­to­jen määrä ei heti sam­mukaan ennuste­tusti, ja epi­demi­an “momen­tum” vie tar­tun­to­jen määrän yli sen­hetkisen lasken­nal­lisen laumasuojan.

      Tämä tarkoit­taisi että ensim­mäisen aal­lon sam­mut­tua tilanne olisi aika stabi­ili mut­ta esimerkik­si mas­sa­t­a­pah­tu­mat saat­taisi­vat käyn­nistää toisen aal­lon. Joka tapauk­ses­sa vaa­ti­mat­tomampikin lau­ma­suo­ja mah­dol­lis­taa huo­mat­tavasti vapaam­man elämän ja toimi­vam­man talouden kuin nykyi­nen tilanne.

      Julkises­sa keskustelus­sa on jäänyt huo­maa­mat­ta että meil­lä on nyt evi­denssiä Suomes­sakin siitä kuin­ka hyvin vapaae­htoiset rajoituk­set toimi­vat. THL oli ennus­tanut R0:ksi jotain 1,6 päätet­ty­jen rajoi­tus­toimen­pitei­den jäl­keen, todel­lisu­us on aivan muu­ta. Tämä antaa lisää vapausastei­ta rajoi­tusten purkamiseen, kun tiede­tään että tar­tut­tavu­us­luku voidaan nopeasti painaa takaisin alle yhden palaut­ta­mal­la rajoituk­set kos­ka ihmis­ten käyt­täy­tymi­nen on muuttunut.

    2. Kan­nat­taa huomioi­da myös että eri ihmisil­lä on eri tart­tuvu­us­lu­vut, kos­ka niiden käyt­täy­tymi­nen on eri­laista. Kun tau­ti alkaa lev­iämään niin tar­tut­tavim­mat ihmiset myös sairas­taa sen toden­näköis­es­ti ensim­mäis­ten joukos­sa. Siten keskimääräi­nen tart­tuvu­us­luku las­kee nopeam­min kuin voisi kuvitel­la. Matemaat­tis­es­ti tämän voi mallintaa olet­ta­mal­la jakau­man tart­tuvu­us­luku­ja sen sijaan että olet­taisi kaikille ihmisille saman tart­tuvu­us­lu­vun. Hyö­dyn­tämäl­lä tietoa tyyp­il­li­sistä tar­tun­taluku­jakau­mista päädyin arvioon, että noin 30–40% sairas­taa taudin.

      Matemaat­tises­sa mallinnuk­ses­sa on myös help­po tode­ta että tes­taus ja jälji­tys ei tule ole­maan stabi­ilis­trate­gia enää sen jäl­keen kun rajoituk­set pure­taan. Vas­ta-ainetestit osoit­ta­vat että yli 90% sairas­tuneista on oireet­to­mia ja virus lev­iää nopeasti. (Ja ennen vas­ta-aine­tutkimuk­si­akin on jo päädyt­ty tulok­seen että 80% olisi oireet­to­mia.) Vaatisi val­ta­van määrän tietoa (eli oireet­tomien tes­taus­ta), jot­ta epi­demia ei karkaisi käsistä, jos väestössä ei ole juuri ollenkaan immu­ni­teet­tia. Arvioin, että käytän­nössä melkein koko väestö pitäisi tes­ta­ta joka viikko, mikä on tietenkin täysin mah­do­ton­ta. (Tietenkin on mah­do­ton­ta arvioi­da mil­loin epi­demia puhkeaa, kos­ka siihen tarvi­taan alkuhäir­iö, mut­ta stabi­il­isu­u­s­ana­lyysil­lä saa arvioitua miten nopeasti häir­iö alkaa kas­va­maan. Tämä aikaskaala tietenkin riip­puu myös siitä miten paljon väestössä on immu­ni­teet­tia, eli miten suuri osa taudin on sairas­tanut.) THL lie­nee pää­tynyt samankaltaisi­in johtopäätök­si­in, vaik­ka ne esitetäänkin aika epämääräis­es­ti https://yle.fi/uutiset/3–11325177

      Immu­ni­teet­tia siis tarvi­taan väestöön, ja sil­loin kan­nat­taa antaa sen syn­tyä siel­lä mis­sä siitä on vähiten vaaraa. Koulut, yliopis­tot ja urheiluhar­ras­tuk­set kan­nat­taisi uudelleenkäyn­nistää mah­dol­lisim­man nopeasti. 

      WHO muuten perui aikasem­man tiedo­nan­ton­sa siitä, ettei immu­ni­teet­tia ehkä kehit­ty­isi, ja myön­tää nyt että jonkin­lainen suo­ja vas­ta-aineista syntyy.

  73. Itsel­läni on iäkkäät van­hem­mat ja myös lap­sia. Ymmär­rän, että sulku­toimet jatkues­sa pitkään, aiheut­ta­vat myös suur­ta tuhoa. Itse­murhaluke­mat tule­vat dra­maat­tis­es­ti nouse­maan. Itse olen yrit­täjä, ja jos rahaa ei tule jostain niin edessä on konkurssi. Ter­veel­lä poh­jal­la ollut palvelu­alan yri­tys ei kestä seisah­tunut­ta tilan­net­ta. Tätä tule­vaa laskua pan­demi­as­ta mak­se­taan pitkään. Raha ei ole maail­man tärkein asia, mut­ta taloudelli­nen rom­ah­t­a­mi­nen aiheut­taa tuhoa, kos­ka nyky-yhteiskun­nas­sa se on liik­keel­lä pitävä voima. Ei ole niin suur­ta hätää, jos on taloudel­lis­es­ti hyvä tilanne. Voi juo­da kotona sitä punavi­iniä nojatuolis­sa ja kuun­nel­la klas­sista musi­ikkia. Asiantun­ti­joi­ta aiheesta kyl­lä riit­tää, mut­ta mutul­la mennään.

  74. On vaikea elää, jos rahat on loppu. 

    Aikaansa pidem­pään ei talous pysy pystyssä, jos sulku jatkuu. Vah­va veikkaus on että Suomes­sa, Euroopas­sa ja muis­sa län­si­mais­sa on edessä elin­ta­son lasku. Kun FED ja EKP on rahaa lait­tanut rekkalasteit­tain markki­noille, ja sen vaikut­tavu­us lop­puu, tilanne tulee pysäyttävä. 

    Ihmisel­listä, mut­ta real­is­tista on myös:
    Hoivakodeis­sa ollaan yleen­sä elämän kak­si viimeistä vuot­ta. Jos sulku kestää puoli­toista vuot­ta, enem­mistö nyky­i­sistä asukkaista tulee kuole­maan van­hu­u­teen tapaa­mat­ta läheisiään enää kertaakaan.

    1. Eino Eräko­r­pi:
      On vaikea elää, jos rahat on loppu. 

      Aikaansa pidem­pään ei talous pysy pystyssä, jos sulku jatkuu. Vah­va veikkaus on että Suomes­sa, Euroopas­sa ja muis­sa län­si­mais­sa on edessä elin­ta­son lasku. Kun FED ja EKP on rahaa lait­tanut rekkalasteit­tain markki­noille, ja sen vaikut­tavu­us lop­puu, tilanne tulee pysäyttävä. 

      Ihmisel­listä, mut­ta real­is­tista on myös:
      Hoivakodeis­sa ollaan yleen­sä elämän kak­si viimeistä vuot­ta. Jos sulku kestää puoli­toista vuot­ta, enem­mistö nyky­i­sistä asukkaista tulee kuole­maan van­hu­u­teen tapaa­mat­ta läheisiään enää kertaakaan.

      Suuri osa hoivako­tien tar­tun­noista lie­nee tul­lut hoita­jien mukana. Vierail­e­vat omaiset on pieni ryh­mä ver­rat­tuna ter­veysjät­tien henkilökun­taan, joten tar­tun­nan tulem­i­nen niiden vieraile­vian omais­ten kaut­ta on aika min­i­maal­ista (ja suo­jauk­sia voidaan myös käyt­tää). Kun ei kuitenkaan tuos­sa hoivako­tien asukkaiden suo­jelus­sa ole onnis­tut­tu, (tai tul­la edes onnis­tu­maan, jos epi­demia jatkaa lev­iämistään) niin on todel­lakin epäin­himil­listä pitää van­huk­sia “lukko­jen takana” hei­dän viimeiset elin­päivän­sä tai ‑vuoten­sa. Van­hus­ten sekä henk­i­nen että fyysi­nen kun­to huononee kovaa vauh­tia ja muis­ti­sairaat eivät enää tun­nista omaisi­aan. Vuosi sit­ten oli kova kohu van­hus­ten surkeas­ta hoidon tilas­ta; ei tuo tilanne juuri ole vuodessa kohen­tunut. Kun nyt eri­tyis­es­ti näitä hoivakodin van­huk­sia “suo­jel­laan”, niin pitäisi aset­taa myöskin ver­tailuko­hdak­si tuo hei­dän elämän­laatun­sa. Onko heil­lä vielä iloa elämästä? Mikä olisi hei­dän oma tah­ton­sa? Mikä olisi mei­dän “vapaal­la jalal­la” ole­vien oma tah­to ko. tilanteessa?

      1. Paula: Suuri osa hoivako­tien tar­tun­noista lie­nee tul­luthoita­jien mukana.Vierailevat omaiset on pieni ryh­mä ver­rat­tuna ter­veysjät­tien henkilökun­taan, joten tar­tun­nan tulem­i­nen niiden vieraile­vian omais­ten kaut­ta on aika min­i­maal­ista (ja suo­jauk­sia voidaan myös käyttää).Kun ei kuitenkaan tuos­sa hoivako­tien asukkaiden suo­jelus­sa ole onnis­tut­tu, (tai tul­la edes onnis­tu­maan, jos epi­demia jatkaa lev­iämistään) niin on todel­lakin epäin­himil­listä pitää van­huk­sia ”lukko­jen takana” hei­dän viimeiset elin­päivän­sä tai ‑vuotensa.Vanhusten sekä henk­i­nen että fyysi­nen kun­to huononee kovaa vauh­tia ja muis­ti­sairaat eivät enää tun­nista omaisiaan.Vuosi sit­ten oli kova kohu van­hus­ten surkeas­ta hoidon tilas­ta; ei tuo tilanne juuri ole vuodessa kohentunut.Kun nyt eri­tyis­es­ti näitä hoivakodin van­huk­sia ”suo­jel­laan”, niin pitäisi aset­taa myöskin ver­tailuko­hdak­si tuo hei­dän elämänlaatunsa.Onko heil­lä vielä iloa elämästä?Mikä olisi hei­dän oma tahtonsa?Mikä olisi mei­dän ”vapaal­la jalal­la” ole­vien oma tah­to ko. tilanteessa?

        Yksi­tyiset hoitokodit ovat onnek­si toim­i­neet proak­ti­ivis­es­ti ja ottanet käyt­töön esimerkik­si vierailukiel­lot ja suusuo­jat ennen hal­li­tuk­sen ohjeis­tus­ta (kun­nil­la on ilmeis­es­ti ollut hitaam­paa reagoin­tia). Sik­si tar­tun­nat lev­iävät lähin­nä henkilökun­nan tekemien virhei­den vuok­si. Jos kar­enteeni jatkuu kovin pitkään, kohtalokkaan virheen toden­näköisyys on lop­ul­ta lähel­lä sataa. 

        Se on tot­ta, että jotain pitää kek­siä vierailu­jen suh­teen, jos sit­ten lääketiede ei tule apu­un tai tau­tia onnis­tu­ta tukah­dut­ta­maan. Ongel­ma vain on, että muis­ti­sairaiden kohdal­la kukaan ei ole keksinyt mitään hyvää tapaa. Ikku­nan takana on voin­ut käy­dä jut­tele­mas­sa, mut­ta sekin tilanne on sen ver­ran epälu­onolli­nen, että nor­maalia kanssakäymistä ei oikein syn­ny. Mut­ta parem­pi sekin kuin ei mitään. Lisäk­si on jär­jestet­ty eri­ty­isiä tapaamistilo­ja, jois­sa linee sama ongel­ma. Ainakin yksi­tyisel­lä’ puolel­la on lisäk­si har­rastet­tu videop­uhelu­ja ja taval­lisia puheluja. 

        Hmm, täy­tyy yrit­tää vielä ker­ran miet­tiä, jos kek­sisi jotain parempaa…

  75. Moni koron­akom­men­toin­ti toteaa “sit­ten kun rokote saadaan”. Tuos­sa on iso virhe, ei sitä “saa­da” vaan rokote oste­taan. Val­lal­la ole­va ennuste veikkaa syksyä 2021, toiv­otaan näin. 

    Oma ennus­tuk­seni on, että rokot­teen saa kehitet­tyä jokin amerikkalainen lääkey­htiö, kos­ka niil­lä on ylivoimainen tieto­taito ja ylivoimaisen suuret resurssit kehi­tystyöhön. Rokot­teelle varmis­te­taan vah­va patenttisuoja. 

    Mitäs Osmo ja muut ennus­tat­te rokot­teen hin­naksi 5.5 miljoon­alle suo­ma­laiselle? 10 vaiko 100 mil­jar­dia euroa?? Jos jälkim­mäi­nen, niin hävit­täjäkoneethan saa ostet­tua ihan taskurahalla.

    jor­ma

    1. Jor­ma Iso­la:
      Moni koron­akom­men­toin­ti toteaa”sitten kun rokote saadaan”. Tuos­sa on iso virhe, ei sitä ”saa­da” vaan rokote oste­taan. Val­lal­la ole­va ennuste veikkaa syksyä 2021, toiv­otaan näin. 

      Oma ennus­tuk­seni on, että rokot­teen saa kehitet­tyä jokin amerikkalainen lääkey­htiö, kos­ka niil­lä on ylivoimainen tieto­taito ja ylivoimaisen suuret resurssit kehitystyöhön.Rokotteelle varmis­te­taan vah­va patenttisuoja. 

      Mitäs Osmo ja muut ennus­tat­te rokot­teen hin­naksi 5.5 miljoon­alle suo­ma­laiselle? 10 vaiko 100 mil­jar­dia euroa?? Josjälkim­mäi­nen, niin hävit­täjäkoneethan saa ostet­tua ihan taskurahalla.

      jor­ma

      Parhaista ehdokkaista toinen on Englan­nis­sa (Oxford). Kyse on voit­toa tuot­ta­mat­tomas­ta organ­isaa­tios­ta, joka siis antaa rokot­teen reseptin ilmaisek­si valmis­ta­jille. Tämä rokote on tes­tatu apinoil­la ja ihmis­testi ovat kesken. Oikein hyvässä lykyssä miljoo­nia roko­tuk­sia voidaan jakaa jo tänä vuon­na riskiryhmille. 

      Toinen pitkälle ehtinyt ja jo apinoil­la ja osin ihmisil­lä tes­tat­tu on Kiinas­ta. Sekin on muis­taak­seni luvat­tu ilmaiseksi. 

      Jenkki­fir­mo­jakin on toki apa­jil­la. On pelät­ty, että ne voisi­vat vaa­tia globaalin etuoikeu­den lääk­keen myyn­ti­in. Mut­ta kun tilanne on radikaal­isti eri­lainen kuin ennen, ei voi tietää, miten ne toimivat. 

      Aiheesta oli New York Time­sis­sä jut­tu eilen.

  76. Mie­lenki­in­toinen blo­gi. Real­isti­nen näkökul­ma. Tässä yhteiskun­nan myller­ryk­sessä ei voi olla pohti­mat­ta sitä että myös Linkolan teesien per­im­mäi­nen tavoite on oikea. Tämä SARS Conv 19 yrit­tää vain aut­taa ihmiskun­taa tekemään oikei­ta ratkaisu­ja. Niin yrit­ti ilmas­ton muut­tumi­nen. Ja Linko­la. Tai Hitler, tai Stal­in, tai Mao. Päämäärä on ollut oikea, mut­ta kohderyh­mä ja keinot eivät ehkä niinkään. Tulee ruumi­ita kun jär­ki ei toi­mi. Se puo­len­toista kilon har­maa rauha­nen kehit­tää vain räkää joka val­uu nenästä. Ei Dinot ajatelleet mitään. Ja eliv­ät 150 miljoon­aa vuotta.

    Ja mik­sikö sit­ten val­tiot tai muut yhteiskun­nan huip­ul­la vaikut­tavien aiv­ot ovat kyken­emät­tömiä toteut­ta­maan tätä jaloa päämäärää?
    Siis ihmis­ten lukumäärän supis­tamista Tel­luk­sen bios­fäärin kestokyvyn varmis­tamisek­si. Siitähän tässä pitäisi olla kysymys. Mihin keino­ja tarvi­taan jos tavoite puut­tuu? Viruk­set pyrkii vain palaut­ta­maan tas­apain­on. Niil­lä on tavoite kohdal­laan, vaik­ka ei ole aivo­ja ollenkaan.

    Toisaal­ta ihmiset ymmärtävät tekevän­sä väärin. Sik­si kek­sit­ti­in Jumala. Jot­ta voi pyytää anteek­si, tekemään­sä vääryyt­tä. Ja samal­la siis sal­lia sen teko. Pitäisi aivol­lis­ten kyetä tämäkin ymmärtämään. 

    Jopa Koraanis­sa pyritään parati­isi­in, siis takaisin lähtöpis­teeseen. Eri­no­mainen tavoite. Tehdään maa­pal­losta parati­isi. Kaikille. Ei hel­vettiä useim­mille niinkuin nyt tapah­tuu. Ja lopete­taan tämän kul­taisen vasikan palvon­ta. Aje­taan rahan­vai­h­ta­jat pois temppelistä.
    Kui­tataan hei­dän holdin­git nollille ja jae­taan pelimerk­it uudelleen. Nehän on vaan numeroi­ta. Häviäiä on vähem­män kuin koron­aan kuolleita.Painetaan vas­ta sit­ten uudet setelit ja jae­taan ne kansalle. Sil­loin ei syn­ny inflaatiota.
    Ratkaisut ovat siis näin helppoja.
    Kun päämäärä on selvä.

  77. Oma asiantun­te­muk­seni ei riitä otta­maan kan­taa siihen, onko virus mah­dol­lista tukah­dut­taa vai onko men­tävä kitkutellen siten että pikku hil­jaa saadaan lau­maim­mu­ni­teet­ti. Sen sijaan paljon mieti­tyt­tää täl­lä het­kel­lä se kuin­ka paljon ihmis­ten putkeu­tunut havain­tokyky vääristää suh­tau­tu­mis­tamme esimerkik­si koro­nan aiheut­ta­maan kuolleisuuteen. 

    On selvä, että esimerkik­si Ruot­sis­sa kuolleisu­u­teen tulee het­kelli­nen piik­ki, mut­ta mie­lenki­in­toisem­paa olisi tarkastel­la kuolleisu­u­den lisäys­tä esimerkik­si 2–3 vuo­den tai 10 vuo­den kulues­sa. Kuin­ka moni nyt viruk­seen kuolleista olisi kuol­lut joka tapauk­ses­sa seu­raa­van parin vuo­den sisäl­lä esimerkik­si kausi-influ­enssaan tai kroon­is­ten sairauk­sien­sa mui­hin kom­p­likaa­tioi­hin. Koron­aviruk­sen aiheut­ta­ma kuolleisu­u­den lisäys ei ole addi­ti­ivi­nen nykyiseen kuolleisu­u­teen vaan toden­näköis­es­ti se tap­paa myös ihmisiä joiden kuole­ma olisi muutenkin ollut toden­näköi­nen lähiaikoina.

    Ver­tailun vuok­si, sydän- ja verisuon­i­sairauk­si­in kuolee Suomes­sa vuosit­tain 18 000 ihmistä ja syöpi­in 12 000. Aivan äärim­mäisen pes­simisti­nen arvioi koron­akuolleisu­ud­es­ta olisi n. 20 000 ihmistä, jos tau­ti lev­iäisi hal­li­tusti koko väestöön. Yhden vuo­den sisäl­lä koronatau­ti olisi mah­dol­lis­es­ti yleisin kuolin­syy. Tau­ti olisi sit­ten kuitenkin sairastet­tu ja kymme­nen vuo­den tarkastelu­jak­sol­la kuolleisu­us sydän- ja verisuon­i­sairauk­si­in olisi suun­nilleen 180 000 ja syöpi­in 120 000 ja tähän nykyiseen koron­aan edelleen se 20 0000. Korona on toisin sanoen toden­näköis­es­ti pis­temäi­nen ris­ki, se tulee ja menee, mut­ta mon­et riskit eivät katoa vuosikym­menten mukana. 

    Kuten tuol­la aiem­min todet­ti­in, hyväksymme eri­laisia riske­jä, liiken­teen kuolonuhrit, pien­hiukkaset, makkaran, alko­holin, tap­atur­mat, stressin, huonot yöunet, suolan, liikku­mat­to­muu­den ym. Kun val­i­taan tarpeek­si pitkä aikaväli, mikä tahansa noista muo­dos­tuu yhteiskun­nalle isom­mak­si riskik­si kuin koron­avirus. Nykyi­nen pan­demia on kymme­nen vuo­den päästä pelkkä paha uni, mut­ta esimerkik­si ilmas­ton­muu­tok­sen seu­rausten kanssa elel­lään edelleen, puhu­mat­takaan hyv­in­voin­tiy­hteiskun­nan kestävyysvajeesta.

  78. Uusim­man tiedon perus­teel­la julk­istan oman ehdo­tuk­seni Suomen koronastrategiaksi. 

    Strate­gian tavoite : ihmisiä ei kuole sen enem­pää kuin nor­maal­is­tikaan kuolisi. (muis­tatko uuti­soin­nin kuolleista aikaa ennen koronaa).
    Strate­gian tiivis­telmä : kaik­ki halukkaat yli 64 vuo­ti­aat suo­jel­laan kaikin mah­dol­lisin keinoin tar­tunnal­ta val­tion piikki­in siihen asti kunnes epi­demia on ohi. Kenellekään alle 65 vuo­ti­aalle ei mitään rajoituk­sia. Itse asi­as­sa suosi­tus jatkaa elämää normaalisti.
    Perustelut:
    infek­tiokuolleisu­us 0–20 vuo­ti­ail­la on 0.001%:a, 18–44 vuo­ti­ail­la 0,01%:a ja 45–64 vuo­ti­ail­la 0,01% (siis korona on 0–65 vuo­ti­aille paaaaljon vaarat­tomampi kuin influ­enssa. Paljon.)
    Toimenpiteet:
    Kaikille yli 64 vuo­ti­aille annetaan selkeä henkilöko­htainen tieto siitä minkä kokoinen kuole­man­ris­ki koron­aan juuri hänel­lä on huomioiden perus­sairaudet. Yli 64 vuo­tias saa päät­tää itse halu­aako hän parhaan mah­dol­lisen suo­jelun tar­tunnal­ta, vai elää vapaana.
    Kaik­ki halukkaat suo­jel­laan ja eris­tetään parhaal­la mah­dol­lisel­la tiedol­la, tekni­ikalla ja palveluil­la. Kaik­ki mak­se­taan val­tion pus­sista. Kaik­ki. (En ole laskenut bud­jet­tia, mut­ta alit­taa var­masti nykyisen mil­jar­di euroa viikos­sa investoinnin).
    Lähteet :
    https://hal-pasteur.archives-ouvertes.fr/pasteur‑0…/document
    https://www.icuregswe.org/…/covid-19-in-swedish-intensive-…/
    http://nypost.com/…/science-says-its-time-to-start-easing-…/
    https://www1.nyc.gov/site/doh/covid/covid-19-data.page#
    https://www.health.ny.gov/…/vital_statisti…/2010/table01.htm
    https://swprs.org/a‑swiss-doctor-on-covid-19/?fbclid=IwAR2VFstlEb7sUsoaWjnCwqllug8nJUTDPNTmlW1eWsz3T0ACO-QB7LrItTc

    1. Olen täysin samaa mieltä tästä strate­gias­ta. Kaik­ki resurssit pitää kohdis­taa riskiryh­mien suojeluun.

      Ain­oat vai­h­toe­hdot on joko tehdä tästä 1,5 vuot­ta kestävä kär­simys­näytelmä tai antaa viruk­sen lev­itä, niin että immu­ni­teet­tia syn­tyy siinä väestönosas­sa, jolle sairaus on suh­teel­lisen vaara­ton. Tes­taus ja jälji­tys ei tule toim­i­maan tämän viruk­sen tapauk­ses­sa, kos­ka tiede­tään jo että niin suuri osa viruk­sen kan­ta­jista on oireet­to­mia. Siten tes­taus ja jälji­tys ain­oas­taan tarpeet­tomasti piden­tää epi­demi­an kestoa. Tässä vai­heessa on jo selvää että hoitoka­p­a­siteet­ti riit­tää, joten epi­demi­an keston piden­tämis­es­tä on ain­oas­taan haittaa.

      1. Timo: Tes­taus ja jälji­tys ei tule toim­i­maan tämän viruk­sen tapauk­ses­sa, kos­ka tiede­tään jo että niin suuri osa viruk­sen kan­ta­jista on oireet­to­mia. Siten tes­taus ja jälji­tys ain­oas­taan tarpeet­tomasti piden­tää epi­demi­an kestoa.

        Tes­taus ja jälji­tys pitää sekin kohdis­taa riskiryh­mien hyväk­si. Ihan ensim­mäisek­si pitää saa­da sairaan­hoitopi­ir­it ERVA:iden johdol­la jär­jestämään 24/7 dri­ve-in/walk-in ‑tes­tauk­set riskiryh­mien kanssa työssään tekemisi­in joutuneille. Myös vas­ta-ainetestit, ja posi­ti­iviset sel­l­aisel­la varmis­tuk­sel­la jon­ka tarkku­us lähen­telee sataa prosenttia.

        On resurssien tuh­laus­ta jos samanaikaises­ti tes­tauska­p­a­siteet­tia on vapaana mut­ta hoivako­tien henkilöstöä ei saa­da testattua.

      2. spot­tu: Tes­taus ja jälji­tys pitää sekin kohdis­taa riskiryh­mien hyväk­si. Ihan ensim­mäisek­si pitää saada­sairaan­hoitopi­ir­it ERVA:iden johdol­la jär­jestämään 24/7 dri­ve-in/walk-in ‑tes­tauk­set riskiryh­mien kanssa työssään tekemisi­in joutuneille. Myös vas­ta-ainetestit, ja posi­ti­iviset sel­l­aisel­la varmis­tuk­sel­la jon­ka tarkku­us lähen­telee sataa prosenttia.

        On resurssien tuh­laus­ta jos samanaikaises­ti tes­tauska­p­a­siteet­tia on vapaana mut­ta hoivako­tien henkilöstöä ei saa­da testattua.

        Samaa mieltä. Kun tes­taus kohdis­te­taan riskiryh­mien hyväk­si, niin Ruot­si­in ver­rat­tuna on mah­dol­lista päästä jopa 50% pienem­pään kuolleisuuteen.

  79. Olen aika skepti­nen sen suh­teen, että nykyiset rajoituk­set mak­saisi­vat 5 mil­jar­dia kuus­sa. Taloudel­liset tap­pi­ot nykyti­lanteesta voivat ollakin tuo­ta luokkaa, mut­ta niistä suurin osa ei tule rajoituksista.

    Ain­oa voimas­sa ole­va rajoi­tus, jos­ta tulee suo­raan tap­pi­oi­ta on rav­in­toloiden sulkem­i­nen ja ehkä jos­sain määrin iso­jen kokoon­tu­mis­ten kiel­to. Mut­ta näi­denkin vaiku­tus on rajat­tu. Suurin osa tuos­ta viidestä mil­jardista on tap­pi­oi­ta, jot­ka tuli­si­vat myös ilman rajoituk­sia, kos­ka ihmiset ovat muut­ta­neet kulu­tuskäyt­täy­tymistään sekä taudin pelosta että oman talousti­lanteen heiken­tymis­es­tä ja epä­var­muud­es­ta ja kos­ka vien­tikysyn­tä on pienen­tynyt merkit­tävästi. Nämä vahin­got oli­si­vat tapah­tuneet ihan rajoi­tus­toimista riip­pumat­ta ja ne vahin­got jatku­vat vaik­ka rajoituk­set kaik­ki poistettaisiin.

    Ihan huo­mat­tavaa on, että Ruotsin ennuste­tut talous­vahin­got eivät ole merkit­tävästi alem­pia. Ne ovat alem­pia, mut­ta jos Suomen talous on menos­sa ihan päreik­si, niin Ruotsin on menos­sa melko päreik­si. Eri­tyis­es­ti työt­tömyys on siel­lä kään­tynyt hyvin jyrkkään nousu­un, pitkälti sen takia, että täkäläi­nen lomau­tus­mah­dol­lisu­us puuttuu.

    Rajoi­tusten purkami­nen voi olla perustel­tua sosi­aalis­es­ta ja yhteiskun­nal­lis­es­ta näkökul­mas­ta. Mut­ta talouden kannal­ta se vaiku­tus on merkit­tävästi pienem­pi kuin usein annetaan ymmärtää, kos­ka suurin osa koro­nan taloudel­lis­es­ta vaiku­tuk­sista tulee ihmis­ten käyt­täy­tymisen muu­tok­ses­ta ja eri­tyis­es­ti vien­nin ongelmista. Talouskri­isi oli ja on väistämätön riip­pumat­ta tor­jun­ta­toimista eikä vielä Suomen tasoisil­la toimil­la sitä ole kovin paljoa pahen­net­tu, kos­ka meil­lä on kuitenkin teol­lisu­us ja muu tuotan­to voin­ut toimia niin paljon kuin kysyn­tää on — palve­lut oli­si­vat joka tapauk­ses­sa kyykän­neet ihmis­ten reagoin­nin takia. Jos oltaisi­in men­ty Ital­ian kaltaiseen tilanteeseen, jos­sa niitäkin sul­je­taan, tilanne olisi toki eri.

  80. Sovi­taanko että hin­ta oikeud­es­ta elämään las­ke­taan myös muille kuin suo­ma­laisille. Tieli­iken­teessä se osa­taan laskea mut­ta tur­va­paik­ka hake­vien hin­taa ei ole saanut tähän asti laskea.

  81. “Jos Cov-19 viruk­seen ei syn­ny immu­ni­teet­tia tau­tia sairas­ta­mal­la, ei siihen sil­loin tep­si rokotekaan. Jos näin käy, edessämme on aivan toisen­lainen tule­vaisu­us, jos­sa koko nykyi­nen elämän­muo­to on vaarassa.

    En ajatel­lut analysoi­da tätä kauhuske­naar­i­o­ta sen enempää.”

    Varsinkin tämä “Jos Cov-19 viruk­seen ei syn­ny immu­ni­teet­tia tau­tia sairas­ta­mal­la, ei siihen sil­loin tep­si rokotekaan.” koh­ta. Aika kova yleistys. Pitäisikö sin­un lukea vaik­ka Hepati­it­ti B:stä ja sen rokottamisesta?

    Hyvin pop­ulis­tisia yleistyk­siä sinä tääl­lä vil­jelet, jopa näsävi­isaak­si asti. Eli toiv­otaan vaan paras­ta, ja jos pahin käy toteen niin sinähän et mitään vas­tu­u­ta enää ota kirjoituksistasi?

  82. Kaik­keen liit­tyy vielä epävarmuutta. 

    Mus­tread: THL:n arvio kuolleisu­ud­es­ta on liian alhainen, sanoo lääkäri, joka opet­taa kol­le­goitaan epäilemään tutkimus­tu­lok­sia

    Yle: Päätös koulu­jen ja rav­in­toloiden avaamis­es­ta tehdään epä­var­moil­la ennusteil­la – Kukaan ei tiedä, kuin­ka tart­tu­va ja tap­pa­va korona todel­la on Uuti­nen ker­too että Osmo Soin­in­vaara on enti­nen poli­itikko. Pitäisikö reagoida? 

    Yle: Nenää kaiva­mal­la tehdy­istä PCR-testeistä jopa puo­let voi olla virheellisiä

    Muho­sen ehdo­tus, että koro­nan levin­neisyyt­tä voisi tutkia tarkem­mista veritesteistä ver­taa­mal­la, miten paljon HUSis­sa on koro­nan vuok­si hoi­dos­sa poti­lai­ta, jot­ka ohjat­ti­in posi­ti­ivisen koronat­estin jäl­keen ensin kotikaran­teeni­in ja miten paljon niitä, jot­ka jou­tu­i­v­at sairaalaan aivan ”yllät­täen” ja kuuli­vat vas­ta hoitoon päädyt­tyään pote­vansa koron­aa kan­nat­taisi kokeil­la jot­ta saataisi­in kali­broitua tilastoja. 

    Myös Muho­sen toinen ehdo­tus, jota hän ehdot­taa ykkösstrate­giak­si, olisi tes­ta­ta vaikka­pa kaik­ki sairaalaan tule­vat syn­nyt­täjät tai kaik­ki HUS­LABis­sa ver­inäyt­teitä anta­vat poti­laat ryh­mänäyt­teil­lä reagenssi-ainei­ta säästäen, vaikut­taa hyvältä.

  83. Sak­sa (Merkel) ja Iso-Bri­tan­nia (John­son) ovat ilmoit­ta­neet pyrkivän­sä epi­demi­an tukah­dut­tamiseen (R0 alle 1). 

    Jos R0 ylit­tää yhden, ter­vey­den­hoito­jär­jestelmän kap­a­siteet­ti lop­puu muu­tamis­sa kuukausissa.

    Eikö Suomes­sa pitäisi pyrk­iä samaan?

    1. Heli Lahti­nen: Jos R0 ylit­tää yhden, ter­vey­den­hoito­jär­jestelmän kap­a­siteet­ti lop­puu muu­tamis­sa kuukausissa.

      Tässä on var­maan joku väärinkäsi­tys, R0 ei ole mie­lenki­in­toinen luku epi­demi­an edetessä vaan Rt, joka muut­tuu matkan var­rel­la mon­es­takin syys­tä, ja ter­vey­den­hoito­jär­jestelmän kap­a­siteetin lop­pumiseen vaikut­taa niin moni muut­tu­ja että tuol­lainen yksinker­tais­tus kuu­lostaa yliyksinkertaistukselta.

      Jos on joku yksinker­tainen malli joka olet­taa tar­tun­to­jen jakau­tu­van tasais­es­ti kaikki­in kohort­te­hin ja teho­hoitoa tar­jot­ta­van kaikille, ei var­masti minkään maan teho­hoitoka­p­a­siteet­ti näytä riit­tävän, mut­ta tämä ei ole realismia.

  84. Korona-viruk­sen vaar­al­lisu­ud­es­ta näyt­tää val­lit­se­van epäti­etoisu­us. Laskin Worl­dome­tersin tieto­jen poh­jal­ta Euroopan osalta suhdelu­vun “(Total Deaths) / (Total Cas­es)” kaikille maille. Excelin “Ruu­tu ja jana” työkalu antaa alak­var­ti­ilik­si 2,2 % ja yläk­var­ti­ilik­si 6,0 %. Suurin arvo 15,5 % on Bel­gias­sa. Jos tar­tun­nan saaneista vain kymme­ne­sosa tes­tataan, saadaan välik­si 0,2 — 0,6 %; tätä väliä näytetään yleis­es­ti vil­jeltävän. Mut­ta arvailu­a­han tämä ana­lyysi­ni on, niin kuin kaikkien muidenkin, kos­ka mis­sään maas­sa ei tiede­tä kaikkien tar­tun­nan saanei­den määrää.

  85. Ei kai mikään korkeak­oulu ole ilmoit­tanut ettei se jär­jestä pääsykokei­ta? Olen samaa mieltä, että pelkkään todis­tus­val­in­taan siir­tymi­nen ei olisi hak­i­joiden oikeustur­van kannal­ta oikein, mut­ta eivätkö esim. 2‑vaiheiset etäpääsyko­keet ole hyvä ratkaisu? Törkeä oikeustur­van loukkaus olisi jos nuoret riskiryh­mään kuu­lu­vat pakotet­taisi­in joko osal­lis­tu­maan pääsykokeisi­in, joi­hin osal­lis­tu­mi­nen voi uha­ta hei­dän henkeään tai jäämään kokeista pois.

  86. Kuu­lun itse tuo­hon porukkaan, joka valmis­tui yliopis­tos­ta aikoinaan 90 — luvun pahim­paan lamaan. En ole koskaan päässyt työn­syr­jään kiin­ni kun­nol­la. Min­ul­la ei ole koskaan ollut vak­i­tu­ista työ­paikkaa eikä sel­l­aista ihmettä kuin pal­ka­lli­nen kesälo­ma. Nyt suret­taa jos aikuiset lapseni, jot­ka ovat juuri valmis­tu­mas­sa työelämään, putoa­vat surkeaan koron­akuop­paan kuten minä aikoinani lamakuoppaan.

  87. Täman blo­gin koen henkireiäk­si ja olen siitä kiitolli­nen. Mut­ta kaipaisin myös keskustelua siitä, mik­si täl­lainen täysin poikkeuk­selli­nen hul­lun­myl­ly on syn­tynyt ja läpäis­syt läh­es koko maail­man. (Joku tietysti sanoo, etten ymmär­rä taudin vaar­al­lisu­ut­ta, mut­ta vetoan tois­taisek­si ole­mas­sa ole­vi­in kuolinsyytilastoihin.)
    Enem­pää miet­timät­tä heitän hul­lun­myl­lyyn kolme mah­dol­lista syytä:
    1. Nykyh­mi­nen on niin tot­tunut ajatuk­seen elämän­sä hallinnas­ta, että aja­tus hal­lit­se­mat­tomas­ta viruk­ses­ta ei vain mah­du päähän. Se täy­tyy saa­da hallintaan hin­nal­la mil­lä hyvän­sä. Tähän viit­taisi se, että argu­menteis­sa pain­ote­taan ter­vey­den­huol­lon selviy­tymiskykyä — eikä säästet­tyjä henkiä (joista ei välitetä esim. tupakoin­nin ollessa sal­lit­tua). Kuollei­den lop­ullisen määrän ennus­t­a­mi­nen rajoi­tusten tulok­se­na pääsään­töis­es­ti sivu­ute­taan, kun­han ter­vey­den­huol­lon toim­intakyky ja sen luo­ma illu­u­sio hallinnan­tun­teesta säilyy.
    2. Ihmiselle itsemääräämisoikeus ja valin­nan vapaus on tärkeää. Siis­pä alko­holi­in saa omana val­in­tanaan kuol­la. Mut­ta jos kaik­ki muutkin samas­sa työ­paikas­sa alko­holistin kanssa ole­vat oli­si­vat vaaras­sa kuol­la tai saa­da haimat­ule­hduk­sen, suh­tau­tu­mi­nen olisi toinen. Tämä muiden mukaan saat­ta­mi­nen on usein tilanne liiken­nekuolemien kohdal­la, mut­ta siinä yhtey­dessä sivulliset uhrit hil­jais­es­ti hyväksytään.
    3. Ihmiset ovat jo pitkään olleet tietoisia ilmas­ton­muu­tok­sen val­tavista riskeistä, mut­ta sille ei ymmär­retä eikä kyetä tekemään mitään. Nyt kun tuli his­to­ri­an poh­jal­ta tutumpi ja jo selkäy­timessä ole­va uhka, siihen laite­taan kaik­ki se ener­gia, mikä ahdis­ta­van ilmas­ton­muu­tok­sen tor­ju­miseen on käyttämättä.

    1. Hyviä ehdo­tuk­sia. Mut­ta siltikään nykyti­lanteessa ei ole logi­ikkaa. Tässä on kyse ollut jonkin­lais­es­ta joukko­hys­te­ri­as­ta. Media vielä yllyt­ti asi­as­sa ennen­näkemät­tömäl­lä taval­la, kai­vat­en mm. johta­ju­u­den osoituk­sia. Niitä sit­ten tuli. Nyt samat toimit­ta­jat vaa­ti­vat purka­maan rajoituk­sia, joi­ta aikoinaan vaa­ti­vat, kun ovat alka­neet hiukan ymmärtää, miten järkyt­täviä seu­rauk­sia asete­tu­ista rajoituk­sista voi seu­ra­ta. Isoim­mat seu­rauk­set lienevät vielä edessä. Koronatar­tun­to­ja on estet­ty, mut­ta aiheutet­tu myös val­tavaa peru­ut­tam­a­ton­ta vahinkoa.

      Jos ihmisen itsemääräämisoikeus ja valin­nan vapaus on tärkeää, olisi erikoista määrätä kaikkia kotiarestin kaltaisi­in olo­suhteisi­in ja kieltää valin­nan vapau­den käyt­tämistä sel­l­ais­tenkin asioiden kohdal­la, jois­sa tosialli­nen tar­tut­tamis­ris­ki mui­hin on mitätön. Esimerkik­si koulut ja mon­et palve­lut on sul­jet­tu niistäkin kun­nista, jois­sa ei ole koko aikana ollut yhtään diag­nosoitua koronatar­tun­taa. Sivullisia uhre­ja ihmis­ten määräämis­es­tä kotei­hin ja kiireet­tömän ter­vey­den­hoidon alasajos­ta voi olla val­ta­va määrä, jopa kym­meniä tai sato­ja tuhan­sia. Toimen­pitei­den sivu­vaiku­tuk­sista tois­t­en ihmis­ten ter­vey­delle ei kukaan poli­itikko sanonut julkises­ti mitään sil­loin kun rajoituk­sia säädet­ti­in (julk­isu­udelta piilos­sa asi­as­ta lie­nee kyl­lä keskustel­tu), eikä niitä hal­li­tuk­sen esi­tys­ten vaiku­tusarviois­sakaan ole tuo­tu esi­in, vaik­ka sivu­vaiku­tus­riskit oli­vat etukä­teen asiantun­ti­joil­la hyvin tiedossa.

      Koulut sul­jet­ti­in, vaik­ka THL:n malli ennusti, ettei siitä olisi olen­naista hyö­tyä. Julki­nen paine oli kova. Koh­ta koulu­ja joudut­ta­neen avaa­maan tilanteessa, jos­sa taudin lev­iämis­to­den­näköisyys on paljon isom­pi kuin sil­loin oli kun koulut sul­jet­ti­in. Nyt koronatar­tun­taa kan­tavia on nimit­täin paljon enem­män kuin sil­loin oli kun koulut sul­jet­ti­in. Mut­ta ei lap­sia voi säilöä kotei­hin, ja kieltää näiltä har­ras­tuk­sia ja koulua pitkäk­si aikaa, kos­ka siitä voi tul­la haitallisia sivu­vaiku­tuk­sia osalle lap­sista eri­tyis­es­ti, jos esimerkik­si koti ei ole tur­valli­nen tai jos siel­lä ei ole ketään seu­rana, tai jos lapsel­la on sel­l­aisia oppimis­vaikeuk­sia, jot­ka vaati­si­vat paikan pääl­lä annet­tavaa tukea.

      Ps. Ilmas­ton­muu­tosriskille on tehty jo paljonkin. Ei riit­tävästi. Mut­ta on tehty kuitenkin mon­en­laista. Autoille on tul­lut päästönor­mit, hehku­lamp­pu­jen käyt­tö on kiel­let­ty, öljyläm­mi­tys­tä on vähen­net­ty, on tehty päästökaup­pa­jär­jestelmä, on laa­dit­tu kivi­hi­ilen käyt­tökiel­to Suomeen vuosien siir­tymäa­jal­la ja niin edelleen. Ilmas­ton­muu­tok­sen yksi ero tähän asi­aan on siinä, että sen suurim­mat riskit ovat yli 100 vuo­den päässä. Ihmiset reagoi­vat eniten nyky­hetken ja lähi­a­jan riskei­hin. Oman toden­näköisen elin­iän jälkei­sistä riskeistä osa ei kauheasti välitä.

  88. Ruot­si on epäon­nis­tunut ikäih­mis­ten suo­jelus­sa koro­nan suhteen!

    Ruot­sis­sa on kuol­lut koron­aan yhteen­sä 2 355 ihmistä. (ti 28.4.2020)

    ———————————-

    KUOLLEET:

    20–29-vuotiaita kuollei­ta on 5.

    30–39-vuotiaita kuollei­ta on 8.

    40–49-vuotiata kuollei­ta on 25.

    50–59-vuotiaita kuollei­ta on 81.

    60–69-vuotiaita kuollei­ta on 185. ______ Yht. 304 alle 70-vuo­ti­as­ta ihmistä on kuol­lut Ruotsissa.

    70–79-vuotiaita kuollei­ta on 549.

    80–90-vuotiaita kuollei­ta on 938.

    Yli 90-vuo­ti­ai­ta kuollei­ta on 564. _______ Yht. 2051 yli 69-vuo­ti­as­ta ihmistä on kuol­lut Ruotsissa.

    —————————————

    Kuolleista 1 337 on miehiä ja 1018 on naisia. 

    Kuolleista 57 pros­ent­tia on miehiä ja 43 pros­ent­tia naisia.

    Huom! Ruot­sis­sa jo +50 –vuo­ti­ail­la alka­vat koron­akuolemat nous­ta merkit­tävästi, sitä iäkkääm­mistä puhumattakaan.

    —————————————–

    Ruot­sis­sa on sairas­tunut koron­aan vähin­tään noin 20 000 ihmistä.

    Ruot­sis­sa on sairas­tunut koron­aan noin 339 alle 20 ‑vuo­ti­as­ta, mut­ta koron­aan kuollei­ta ei alle 20-vuo­ti­ais­sa vielä ole Ruotsissa.

    —————————————–

    SAIRASTUNEET:

    Ruot­sis­sa on sairas­tunut koron­aan 0–9 –vuo­ti­ai­ta noin 103.

    Ruot­sis­sa on sairas­tunut koron­aan 10–19 –vuo­ti­ai­ta noin 236.

    Ruot­sis­sa on sairas­tunut koron­aan 20–29 –vuo­ti­ai­ta noin 1 500.

    Ruot­sis­sa on sairas­tunut koron­aan 30–39 –vuo­ti­ai­ta noin 2 000.

    Ruot­sis­sa on sairas­tunut koron­aan 40–49 –vuo­ti­ai­ta noin 2 600.

    Ruot­sis­sa on sairas­tunut koron­aan 50–59 –vuo­ti­ai­ta noin 3 400.

    Ruot­sis­sa on sairas­tunut koron­aan 60–69 –vuo­ti­ai­ta noin 2 600. _______Yht. noin 11 439 alle 70-vuo­ti­as­ta on sairas­tunut Ruotsissa.

    —————————

    Ruot­sis­sa on sairas­tunut koron­aan 70–79 –vuo­ti­ai­ta noin 2 500.

    Ruot­sis­sa on sairas­tunut koron­aan 80–89 –vuo­ti­a­tia noin 3 100.

    Ruot­sis­sa on sairas­tunut yli 90 –vuo­ti­ai­ta noin 1 600. __________ Yht. noin 7 200 yli 69-vuo­taista on sairas­tunut Ruotsissa.

    —————————-

    https://experience.arcgis.com/experience/09f821667ce64bf7be6f9f87457ed9aa

  89. ’37 ‑vuo­tias peruster­ve suku­lais­poi­ka sairasti koro­nan. Paran­nut­tuaan tote­si noin 70 ‑vuo­ti­aille van­hem­milleen: Pysykää kotona. Ette selviä, jos koron­aan sairastutte.’

    —————————

    Mitä koron­apoti­laiden hoi­dos­ta on kuukaudessa opit­tu? Ylilääkärin mukaan ainakin se, että seu­raavas­ta päivästä ei tiedä kukaan

    Mis­sään aiem­min tun­netus­sa virus­taud­is­sa ei ole nähty vas­taavaa, sanoo teho­hoidon ylilääkäri Tero Varpula.

    https://yle.fi/uutiset/3–11320253

    ————————-

    Korona iskee kipeästi Suomen lap­si­in ja nuoriin!

    Nyt tulee huole­htia siitä, että kaik­ki lapset ja nuoret pysyvät mukana. 

    Yhden nuoren syr­jäy­tymi­nen mak­saa yhteiskun­nalle THL:n tutkimusten mukaan 230 000–680 000 euroa.

    Nyt tarvi­taan koro­tuk­sia lap­sil­isään ja toimeentulotukeen.

    Lisä­panos­tuk­set nyt mak­sa­vat itsen­sä takaisin myöhemmin. 

    Eri asiantun­ti­jat ovat yhtä mieltä siitä, että aika toimia on nyt. 

    https://www.is.fi/kotimaa/art-2000006486244.html

  90. Suomen kokoinen Uusi-See­lan­ti onnis­tui tukah­dut­ta­maan koro­nan lev­iämisen tiukko­jen rajoi­tusten ja laa­jan tes­tauk­sen ansiosta.

    Uudessa-See­lan­nis­sa on alle 1 500 tar­tun­taa ja vain 19 kuole­maa. Kaik­ki kuolleet ovat yli 70-vuotiaita.

    Koron­aviruk­sen lev­iämi­nen on pystyt­ty tukah­dut­ta­maan ainakin toistaiseksi. 

    Uuden-See­lan­nin tavoit­teena on elim­i­noi­da tar­tun­taketjut maan rajo­jen sisäl­lä kokon­aan. Elim­i­noin­tis­trate­giaan kuu­luu laa­ja tes­taus sekä tiukat karan­teen­i­toimen­piteet. Ne näyt­tävät tuo­van tulosta.

    Uuden-See­lan­nin kohdal­la kyse oli suh­teel­lisen nopeista toimista ede­tä maan vah­vaan sulkemiseen.

    Karan­teenin aikana uusisee­lan­ti­laiset eivät ole saa­neet pois­tua kotoaan muu­ta kuin kaup­paan tai ulkoile­maan lähelle koti­aan. Vält­tämät­tömille työn­tek­i­jöille, kuten ter­vey­den­huol­lon henkilökun­nalle, töis­sä käymi­nen on sallittua.

    Rajoi­tusten astues­sa voimaan maan hal­li­tus lähet­ti kaikille uusisee­lan­ti­laisille ilmoituk­sen puhelimeen.

    ‘Käyt­täy­dy kuin sin­ul­la olisi korona. Tämä tulee pelas­ta­maan henkiä’, hal­li­tuk­sen ilmoituk­ses­sa luki.

    Uusisee­lan­ti­laiset ovat olleet tun­nol­lisia rajoi­tusten noudattamisessa.

    Nyt Uusi-See­lan­ti voi aloit­taa koronara­joi­tusten purkamisen.

    https://www.iltalehti.fi/ulkomaat/a/d97c4172-ffec-424a-8cc6-0178a5ad1e49

    https://www.hs.fi/ulkomaat/art-2000006482626.html

    1. Päivi:
      Suomen kokoinen Uusi-See­lan­ti onnis­tui tukah­dut­ta­maan koro­nan lev­iämisen tiukko­jen rajoi­tusten ja laa­jan tes­tauk­sen ansiosta. 

      Väärin. Uusi-See­lan­ti ei ole “tukah­dut­tanut” koron­aa mil­lään tavoin. He ovat saa­neet sen kitket­tyä maas­ta väli­aikaises­ti, mut­ta kaik­ista rajan sulkemi­sista huoli­mat­ta on taudil­la aina jokin reit­ti takaisin. Ja jos rokotet­ta ei ole, palaa epi­demia vuorenvarmasti.

      Myöskään täy­del­listä matkus­tuskiel­toa maa­han tai maas­ta ei voi­da ylläpitää vuot­ta tai kah­ta. Ja vaik­ka rokote saataisi­in kehitet­tyä, on kaik­ki Uusi-See­lan­ti­laiset rokotet­tu aikaisin­taan vuon­na 2022.

      1. Lue­tun ymmärtämistä: Väärin. Uusi-See­lan­ti ei ole ”tukah­dut­tanut” koron­aa mil­lään tavoin. He ovat saa­neet sen kitket­tyä maas­ta väli­aikaises­ti, mut­ta kaik­ista rajan sulkemi­sista huoli­mat­ta on taudil­la aina jokin reit­ti takaisin. Ja jos rokotet­ta ei ole, palaa epi­demia vuorenvarmasti.

        Kuten Sin­ga­pores­sa jota het­ken aikaa pidet­ti­in medi­as­sa tukah­dut­tamis­strate­gian malli­maana. Samanaikaises­ti ei voi­da maa­ta eristää ja (ali)palkata vierastyöläisiä jot­ka tule­vat oloista jois­sa vas­taa­va tes­taus- ja jälji­tysverkos­to ei ole mah­dolli­nen. Tukah­dut­ta­mi­nen ei näytä ole­van siel­läkään mah­dol­lista, toisin kuin ehkä aluk­si ajatelti­in, mut­ta riskiryh­mien suo­jelu näyt­tää onnis­tuneen mallikelpois­es­ti, edel­lyt­täen että tilas­tot pitävät paikkansa.

  91. Kan­nat­taa muis­taa, että on myös monia, joille tämä tilanne sopii oikein hyvin. Esimerkik­si val­tion ja kun­tien virkamiehillä voi työt olla käytän­nössä seis. Jos jotain työtä meinaa tul­la, voi aina vedo­ta, että koron­aviruk­sen takia ei tätä nyt voi tehdä. Kotona tai mökil­lä olem­i­nen on täyt­tä lomaa, mut­ta lomapäiviä ei kulu. Palk­ka juok­see, eikä ole irti­sanomis- tai edes lomau­tus­pelkoa. Sopi­vasti kun tilanne jatkuu, voi perään ottaa vielä nor­maalit kesälo­mat. Samoin suuris­sa yri­tyk­sis­sä on paljon kont­toritöitä, joi­ta ei tarvitse tehdä. Ei lomautet­tu­jenkaan kohta­lo ole huono, kun on ansiosidonnaisella.

  92. Mietin tuo­ta kom­ment­tia että opet­ta­ja kohtaa vähem­män ihmisiä kuin kau­pan kas­sa. Ain­nenopet­ta­jana min­ul­la on keskimäärin 5ryhmää/pv, ryh­mään­sä se 25 oppi­las­ta eli 125 oppi­las­ta päivässä. Ope­huoneessa kanssani on 70 kol­le­gaa, ruokailus­sa ruokailee yhtäaikaa koko yläk­oulu eli n.450 oppi­las­ta. Tämän päälle muu koulun muu henkilökun­ta n.20 henkilöä. Tekee yhteen­sä 665 kontaktia/pv. Aika haipakkaa saa lähikau­pas­sa olla että työvuorossa (7,5h) tuon läh­es 100 asiakasta/tunti kävisi samal­la myyjällä.

    1. Ope­huoneessa kanssani on 70 kollegaa,

      Pysy pois­sa opet­ta­jain­huoneesta. Sieltä se tar­tun­ta toden­näköisim­min tulee.

      1. Niin mut­ta kun se kahvipan­nu on siel­lä opettajainhuoneessa.

  93. Lau­ma­suo­jas­ta, kukaan ei koskaan ehdot­tanut isorokon ja polion kohdal­la lau­ma­suo­jan han­kkimista sairas­ta­mal­la! EI KUKAAN! Sitä ei myöskään ehdotet­tu Ebolan eikä HIV:in kohdalla!
    Vuo­den 1984 syksyl­lä Suomes­sa ilmeni muu­ta­ma polio tapaus. Tam­miku­us­sa 1985 toteutet­ti­in laa­ja roko­tu­so­hjel­ma! KUKAAN EI EHDOTTANUT LAUMASUOJAN HANKKIMISTA SAIRASTAMALLA!

    1. Lau­ma­suo­jas­ta, kukaan ei koskaan ehdot­tanut isorokon ja polion kohdal­la lau­ma­suo­jan han­kkimista sairastamalla! 

      Käsi­tyk­seni on, että aikanaan isorokkoa sairastet­ti­in lau­ma­suo­jaan saak­ka. Se ei men­nyt ker­ral­la läpi koko väestöä, kos­ka osa oli sairas­tanut aiem­min ja vielä suurem­pi osa jonkin lähel­lä olevban taudin kuten lehmärokon.
      Polioon otet­ti­in vuon­na 1985 roko­tus, kos­ka rokote oli ole­mas­sa, Niin tehtäisi­in nytkin, jos sel­l­ainen olisi. 

      1. Osmo Soin­in­vaara: Käsi­tyk­seni on, että aikanaan isorokkoa sairastet­ti­in lau­ma­suo­jaan saak­ka. Se ei men­nyt ker­ral­la läpi koko väestöä, kos­ka osa oli sairas­tanut aiem­min ja vielä suurem­pi osa jonkin lähel­lä olevban taudin kuten lehmärokon.
        Polioon otet­ti­in vuon­na 1985 roko­tus, kos­ka rokote oli ole­mas­sa, Niin tehtäisi­in nytkin, jos sel­l­ainen olisi. 

        Ja inhimilli­nen hin­ta siitä oli hirvit­tävä! Eikä sitä tehty tietois­es­ti vakain tuumin ja harkiten julis­taen, että se on suo­ras­taan lois­ta­va keino, kuten Koron­aviruk­sen kohdal­la tehdään! Lai­vat joil­la sitä epäilti­in esi­in­tyvän laitet­ti­in karan­teeni­in samoin kuin sitä sairas­ta­vat! Nyky­isin hyvin har­voil­la on immu­ni­teet­tia sitä vas­taan. Eikä sen var­al­ta enää rokote­ta. Täl­lä het­kel­lä sen ole­taan ole­van tuhot­tu lab­o­ra­to­ri­oiden ulkopuolella.

      2. Osmo Soin­in­vaara: Käsi­tyk­seni on, että aikanaan isorokkoa sairastet­ti­in lau­ma­suo­jaan saak­ka. Se ei men­nyt ker­ral­la läpi koko väestöä, kos­ka osa oli sairas­tanut aiem­min ja vielä suurem­pi osa jonkin lähel­lä olevban taudin kuten lehmärokon. 

        Osit­tain näin. Isorokkoon kek­sit­ti­in lehmärokkoon perus­tu­va rokote 1700-luvun lopus­sa, ja roko­tus­toim­inta alkoi Suomes­sa jo heti 1800-luvun alus­sa, mut­ta vaka­vat epi­demi­at tukah­dut­ta­neeseen kat­tavu­u­teen päästi­in vas­ta vuo­sisa­ta myöhem­min. Koko väli­a­jan epi­demioi­ta hillit­si siis yhdis­telmä roko­tusten ja sairas­tamis­ten (isorokon tai lehmärokon) tuo­maa osit­taista laumaimmuniteettiä.

        Nyky­ih­misen on vaikea hah­mot­taa, miten paha tau­ti isorokko oli. Heik­ki S. Vuorisen Tau­ti­nen his­to­ria ‑kir­jas­sa on taulukko Suomen suh­teel­lis­es­ta isorokkokuolleisu­ud­es­ta vuosi­na 1776–1925. Ennen roko­tuk­sia isorokko tap­poi Suomes­sa läh­es joka vuosi suh­teessa enem­män kuin korona on tap­panut tähän men­nessä Lom­bar­dias­sa, jos­sa kuollei­ta on nyt 1350 / miljoona. Mon­i­na vuosi­na kuolleisu­us oli 4–6 ker­taa tuo.

        Roko­tusten alka­misen jäl­keen kuolleisu­us las­ki, mut­ta puut­teel­lisen kat­tavu­u­den takia paho­ja isorokkovu­osia oli yhä aika ajoin. 1800-luvun ensim­mäiseltä puoliskol­ta löy­tyy 12 vuot­ta, jol­loin suh­teelli­nen kuolleisu­us isorokkoon on ollut Suomes­sa enem­män kuin korona-Lom­bar­dian 1350 / miljoona. 1800-luvun jälkipuoliskol­la täl­laisia vuosia oli 8, 1900-luvul­la ei enää yhtään.

    2. Kauko Put­ki: Lau­ma­suo­jas­ta, kukaan ei koskaan ehdot­tanut isorokon ja polion kohdal­la lau­ma­suo­jan han­kkimista sairas­ta­mal­la! EI KUKAAN!

      Päin­vas­toin. Isorokkoa tor­jut­ti­in nimeno­maan sairas­ta­mal­la lehmärokko. Jonkun asian­har­ras­ta­jan kokoa­maa lisäti­etoa viit­tei­neen lehmärokon his­to­ri­as­ta:

      Nyu­lasin vuon­na 1801 esit­tämän ker­to­muk­sen mukaan Sieben­bür­genis­sä oli jo kauan hierot­tu lehmärokkoa sairas­tavien lehmien rokkoisia utare­i­ta kyseisen lehmän maid­ol­la ja sen jäl­keen pesty lapset maid­ol­la. Lap­sille oli sil­loin ilmaan­tunut iholle hyvän­laa­tu­isia rokko­ja ja he säästyivät isorokkoepidemioilta.

      Loogi­nen ajat­telu ja opti­moin­ti ei ole mei­dän sukupolvemme keksintöä.

  94. En usko, että Osmo Soin­in­vaara lukee kom­ment­tiani saati sit­ten reagoi siihen mitenkään, mut­ta pari seikkaa blo­gis­sa kir­voit­ti minus­sa seu­raavia ajatuksia:

    Asialli­nen kir­joi­tus nykyti­lanteesta, mut­ta main­in­ta OAJ:sta ja sen sol­i­darisu­ud­es­ta oli mielestäni hie­man asi­a­ton: OAJ ei ota var­masti kan­taa kaup­po­jen auki­oloon, kos­ka asia ei sille kuu­lu. OAJ ajaa opet­ta­jien asi­aa — ei kau­pan kas­so­jen. Näin ne ammat­tiy­hdis­tyk­set toimivat.

    Eikä siinä mielestäni ole mitään logi­ikkaa, että OAJ:n pitäisi vaa­tia koulu­jen kiin­ni pitämistä puo­len­toista vuo­den ajak­si. Koulut laitet­ti­in kiin­ni, jot­ta tau­ti ei lev­iäisi. Karan­teeni toki vuo­taa joka paikas­ta, kun ihmiset kuitenkin asioi­vat keskenään eivätkä kaik­ki tun­nu nou­dat­ta­van suosituksia.

    En usko, että OAJ kalastelee mitään irtopis­teitä opet­ta­jil­ta sil­lä, että vaatii heille kah­ta viikkoa lisää etä­työaikaa — ei siinä olisi mitään mieltä eikä etä­työ ole mitään lomaa. Työn vaa­tivu­u­den puoles­ta on helpom­paa olla lähiopetuk­ses­sa koulus­sa kuin etäopet­ta­jana. Kyl­lä siinä takana on opet­ta­jien epäti­etoisu­us ja pelko tar­tun­nas­ta. Ei ole mitään väärää siinä, että halu­aa pysytel­lä suo­jas­sa koronal­ta etätöis­sä. Kas­sat ovat työssään alt­ti­ina tar­tun­noille mut­ta ei se tarkoi­ta sitä, että toisen ammat­tiryh­män pitää aset­taa itsen­sä myös alttiiksi.

    Korona ei ole hävin­nyt olemat­tomi­in — joten mik­si ihmeessä pitäisi muut­taa suun­taa radikaal­isti nyt toukoku­us­sa ja pala­ta väkipakol­la koului­hin kahdek­si viikok­si? Jos ollaan koko toukokuu pois­sa kouluista, bonuk­se­na tulee vielä pitkä kesälo­ma siihen päälle, jol­loin tilanne para­nee var­masti entisestään.
    Tätä ei nyt huomioitu tuos­sa blogissa. 

    Pait­si jos halu­taan väen­väk­isin tar­tut­taa ihmisiä koulus­sa, jol­loin koulu­jen sulkem­i­nen olisi ollut alun alka­enkin virheelli­nen päätös. 

    Onko­han nyt sit­ten pok­ka pet­tänyt ja ter­veys edel­lä ‑ajat­telu mure­nee ja ale­taankin ajatel­la, että pakko ava­ta kaik­ki koulut ja lait­taa yhteiskun­ta pyörimään, tai joudumme perika­toon — tar­tun­noista viis?

    Ehkä tämän blo­gin aja­tus tässä onkin se syy siihen, mik­si ale­taan kovaa tah­tia purkaa vaikka­pa koulu­jen karanteenia.

    1. Pet­teri. Oliko sin­ul­la mitään kom­ment­tia tietoon, ettei virus lev­iä las­ten välityksellä?
      Jotenkin too­pea on opet­ta­jil­ta vedo­ta siihen, että vaik­ka ei lev­iä lap­sil­ta, opet­ta­jain­huoneessa lev­iää kuitenkin. Voihan sitä pysyä pois­sa opettajanhuoneesta.

      1. Tiedot las­ten merk­i­tyk­ses­tä covid-19 levit­täjinä ovat hyvin puut­teel­lisia. Virus on uusi jam­tutkimuk­sia on vähän. 

        Osas­sa tutkimuk­sia on tutkimusym­päristö ollut sel­l­ainen, jos­sa koulut on olleet sul­jet­tuna. Täl­löin lap­sil­la on hyvin vähän kon­tak­te­ja, useim­mil­la ain­oas­taan omaan per­heeseen. Täl­löin virus voi lev­itä per­heeseen käytän­nössä vain töis­säkäyvän / asioil­la käyvän aikuisen välitykselä.

        Tämä yksi metatutkimus, jos­ta koulu­jen avaamis­puheet voimal­la käyn­nis­tet­ti­in, on yksi selkeim­min puolueel­li­sista ja epäasian­mukai­sista tutkimuk­sista joi­hin olen ikinä tör­män­nyt. Aika selvä “poli­it­ti­nen” tilaustyö, asi­aa aje­taan kuin käärmet­tä piip­pu­un. Aika tulee näyt­tämään mikä las­ten merk­i­tys levit­täjänä on, vahinko tullee kuitenkin tapah­tu­maan kun asian kanssa hätäil­lään pitkin euroopaa. 

        Tuore tutkimus Kiinas­ta: Lap­sil­la yhtä suuri toden­näköisyys saa­da korona­tartunta kuin aikuisilla.

        https://www.is.fi/ulkomaat/art-2000006491535.html?ref=rss

        Itse tutkimus­ra­port­ti: https://www.thelancet.com/journals/laninf/article/PIIS1473-3099(20)30287–5/fulltext

        “More­over, chil­dren are at a sim­i­lar risk of infec­tion to the gen­er­al pop­u­la­tion, although less like­ly to have severe symp­toms; hence they should be con­sid­ered in analy­ses of trans­mis­sion and control.”

  95. Voi olla, että rokot­teen saami­nen kestää paljon pitem­pään. Edelleen täy­tyy rokot­taa. Ennen kuin­roko­tuksin saadaan riit­tävä suo­ja, voi aikaa kulua tois­takym­men­tä vuot­ta. Kysymys­merkke­jä on paljon. 

    Nyt kauhis­tel­laan tar­tun­nan saanei­den määrää. Se on turhaa, sil­lä luvut nou­se­vat mitä enem­mön tes­tataan. Jos lopete­taan laa­jat tes­tauk­set, tar­tun­nan saanei­den tilas­tol­liset määrät alka­vat väit­tömästi huo­mat­tavasti laskea. Nyt suun­nitel­laan kuitenkin lisät­täväk­si tes­tauk­sia. Helpom­pi tapa olisi suo­ja­ta hau­rai­ta lisäämäl­lä mask­ien käyt­töä ja hyväksymäl­lä se, että iäkkäim­mistä iäkkäimpi­en Elämän­laatu on tärkeäm­pää kuin jäl­jel­lä ole­van muu­ta­man vuo­den kesto. 

    Tilas­toti­eteil­i­jänä Soini­vaara pystyy ker­tomaan kuin­ka mon­ta jäl­jel­lä ole­vaa elin­vuot­ta tai kuin­ka mon­ta las­tu­pain­otet­tua elin­vuot­ta on menetet­ty? Miten ne suh­tau­tu­vat niihin mene­tyk­si­in, mitä seu­raa työt­tömyy­destä, mah­dol­li­sista konkurs­seista ja nuorem­pi­en ihmis­ten kuolemista kos­ka he eivät tule nyt adek­vaatisti hoidetuiksi.

  96. Kir­joituk­sen ongel­ma on, että se ei- perus­tu tieteel­lisille fak­toille. Mitään lop­ullista ei tiede­tä kuolleisu­ud­es­ta, levin­näisyy­destä, lau­ma­suo­jan syn­nys­tä, kestos­ta ja pitävyy­destä, eikä jälk­i­taudeista. Myöskään lock down­in talous­vaiku­tuk­sista ei tiede­tä. Onko San Mari­non talous tilanne parem­pi kuin Uuden See­lan­nin ja Sin­ga­poren? Ruotsin Coro­na mallinnuk­set jou­tu­i­v­at nau­runalaisek­si viikos­sa. Kun ei ole tietoa varovaisu­us peri­aat­teen mukaan tulisi olla varovainen talouden sekä sairau­den suh­teen. Jos AIDS olisi levin­nyt hen­gi­tys­teitse ihmiskun­ta olisi läh­es tuhoutunut ennen kuin lääkkeitä ja rokot­tei­ta olisi ehdit­ty kek­siä ja vain para­noid­it prep­per­it säästyneet.

  97. Minus­ta Suomen koroner­istämis­toimet ovat epäon­nis­tuneet täysin tes­taamisen osalta. Hel­mi-maalisku­us­sa sairas­tuneista suurin osa ei päässyt koskaan testei­hin, vaik­ka oli selvät koro­nan oireet. Heistä moni on nyt immuu­ni, mah­dol­lis­es­ti, mut­ta vas­ta-ainetestei­hinkään ei pääse. Itse toden­näköis­es­ti sairastin taudin maalisku­us­sa, mut­ta ei tes­tat­tu. Suomes­sa on vain edet­ty sokkona, vaik­ka jokainen eristämis­päivä tulee kalli­ik­si yhteiskun­nalle. Kun sairas­tu­vu­us on kuitenkin ollut pien­tä, on oletet­tavis­sa, että Suomen epi­demia on alun perinkin ollut pieni ja tar­tun­taketjut läht­e­neet suo­raan tai epä­suo­rasti matkail­i­joista, jot­ka pala­si­vat kotipaikkakunnilleen.

    Taudin kaltaiseni peruster­ve pystyy sairas­ta­maaan kotona, vaik­ka en halu­akaan vähätel­lä. Koke­muk­seni perus­teel­la on kyl­lä flun­ssaa vakavampi tau­ti, mut­ta medi­as­sa annet­ti­in aluk­si ymmärtää, että suun­nilleeen kaik­ki joutu­vat teholle tai kuol­e­vat. Vaka­va tau­timuo­to­han kos­kee vain pien­tä vähem­mistöä sairas­tuneista. Edes kaik­ki ikäih­miset eivät saa vakavaa tau­timuo­toa, heil­läkin on ollut paljon lieviä tapauk­sia. Nyt kun taud­ista tiede­tään enem­män, kan­nat­taisi kar­toit­taa ne aidosti suures­sa riskissä ole­vat ja miet­tiä hei­dän kanssaan, miten toimia. Koko maan pitämi­nen kiin­ni ei vain voi jatkua enää, eikä näin ole koskaan toimit­tu minkään muunkaan epi­demi­an aikana. Koron­aa pahempiakin pan­demioi­ta on Suomes­sa ollut, kuten aasialainen ja hongkongilainen. 

    Samaa mieltä kir­jas­toista, ne voitaisi­in pitää auki vaik­ka niin, että tilaa kir­jat etukä­teen netistä ja sit­ten noutaa ne. Korona ei tiet­tävästi tar­tu herkästi esinei­den väl­i­tyk­sel­lä. Kir­jo­ja voi myös laina­ta niin, että samo­ja ei laina­ta heti uudelle ihmiselle, vaan pide­tään parin päivän tauko.

  98. Mut­ta onko tämä liian hyvä kri­isi olla hyödyntämättä?

    Tääl­lä kri­ti­soidaan nyt valit­tua toim­inta­mallia, joka on min­ulle osoi­tus markki­noiden toimin­nan lop­ullis­es­ta saa­pumis­es­ta val­tio­ta­son päätök­sen­teon argu­men­tik­si — yksilön väl­itön tun­neti­lan helpo­tus (tässä tapauk­ses­sa pelon ja mah­dol­lisen kär­simyk­sen). Ja tässä tarken­nuk­sen vuok­si — vaik­ka se näyt­tää että peruste olisi kansalaisyk­silöi­den pelko, väitän taustal­la ole­va ter­vey­den­huol­lon johtavien henkilöi­den pelko resurssien lop­pumis­es­ta ja sen aiheuta­mas­ta ahdistustilasta.

    Tämän reagoin­ti­mallin nykyi­nen kehi­tys­lin­jamme on mielle suonut ja tuonut. Sen mukaiset päätök­set kir­jot­ta­jien mukaan rau­nioit­ta­vat talouden, joka on kyl­lä tot­ta — se rau­nioit­taa sel­l­aisen talouden jota olemme tähän saak­ka pyörit­täneet. Talous­mall­in, joka on käytän­nössä hidas­tanut inno­vaa­tioke­hi­tyk­sen ja tiput­tanut pääomi­in liit­tyvän riskin pois nol­lako­rko­ma­leil­la, ainakin kulut­tavis­sa ns. ensim­mäis­sä maail­moissa. Kun lue­taan tältä pal­stal­ta vähän van­hempia bloke­ja tör­mätään pohd­in­toi­hin kuin­ka sen tau­den suun­taa olisi tarve muut­taa — mik­si siis nyt kaipail­lan van­ho­ja aiko­ja ja toim­intat­apo­ja kun meil­lä on käsis­sämme eri­no­main­nen mur­ros muut­taa asioi­ta? Tätä voi myös ajatel­la ihan “taivaan lah­jana” syli­in tip­puneena kri­isiy­tymisenä jota voidaan käyt­tää muu­toskatalyyt­tinä. Tuleeko mutok­sen seu­rauk­sen yksilö trage­dioi­ta? Tulee var­masti kuten tulee nyky­menol­la jatka­mal­lakin tai taak­sepäin peruuttamalla.

    Opti­moin­ti­in luot­ta­mi­nen kun pir­u­lainen vaatisi sen sokean uskon että suun­tamme on ollut oikea eikä kaipaa kuin pieniä hienosäätöjä ajan kanssa. Moni aiem­pi blokikir­joi­tus ei mielestäni anna tuo­ta kuvaa maail­mas­ta joka oli ole­mas­sa ennen Korona-aikaa (ja jon­ka toim­inta­mallei­hin palu­us­ta tässä mon­et haaveilevat).

    Nyt on siis se kuu­luisa mur­roksen, jos hyvin käy niin kun­non kri­isi, jos­sa asioi­ta voi muut­taa. Minus­ta oikea kysymys jota tulee pohtia ja sit­ten sen eteen toimia on mil­laisen yhteiskun­nan sen seu­rauk­se­na halu­amme. Ei se kuin­ka palataan van­hoi­hin tapoi­hin toimia ja mallintaa.

    1. Sami Muho­nen:
      Mut­ta onko tämä liian hyvä kri­isi olla hyödyntämättä?

      Tääl­lä kri­ti­soidaan nyt valit­tua toim­inta­mallia, joka on min­ulle osoi­tus markki­noiden toimin­nan lop­ullis­es­ta saa­pumis­es­ta val­tio­ta­son päätök­sen­teon argu­men­tik­si – yksilön väl­itön tun­neti­lan helpo­tus (tässä tapauk­ses­sa pelon ja mah­dol­lisen kär­simyk­sen). Ja tässä tarken­nuk­sen vuok­si – vaik­ka se näyt­tää että peruste olisi kansalaisyk­silöi­den pelko, väitän taustal­la ole­va ter­vey­den­huol­lon johtavien henkilöi­den pelko resurssien lop­pumis­es­ta ja sen aiheuta­mas­ta ahdistustilasta.

      Tämän reagoin­ti­mallin nykyi­nen kehi­tys­lin­jamme on mielle suonut ja tuonut. Sen mukaiset päätök­set kir­jot­ta­jien mukaan rau­nioit­ta­vat talouden, joka on kyl­lä tot­ta – se rau­nioit­taa sel­l­aisen talouden jota olemme tähän saak­ka pyörit­täneet. Talous­mall­in, joka on käytän­nössä hidas­tanut inno­vaa­tioke­hi­tyk­sen ja tiput­tanut pääomi­in liit­tyvän riskin pois nol­lako­rko­ma­leil­la, ainakin kulut­tavis­sa ns. ensim­mäis­sä maail­moissa. Kun lue­taan tältä pal­stal­ta vähän van­hempia bloke­ja tör­mätään pohd­in­toi­hin kuin­ka sen tau­den suun­taa olisi tarve muut­taa – mik­si siis nyt kaipail­lan van­ho­ja aiko­ja ja toim­intat­apo­ja kun meil­lä on käsis­sämme eri­no­main­nen mur­ros muut­taa asioi­ta? Tätä voi myös ajatel­la ihan ”taivaan lah­jana” syli­in tip­puneena kri­isiy­tymisenä jota voidaan käyt­tää muu­toskatalyyt­tinä. Tuleeko mutok­sen seu­rauk­sen yksilö trage­dioi­ta? Tulee var­masti kuten tulee nyky­menol­la jatka­mal­lakin tai taak­sepäin peruuttamalla.

      Opti­moin­ti­in luot­ta­mi­nen kun pir­u­lainen vaatisi sen sokean uskon että suun­tamme on ollut oikea eikä kaipaa kuin pieniä hienosäätöjä ajan kanssa. Moni aiem­pi blokikir­joi­tus ei mielestäni anna tuo­ta kuvaa maail­mas­ta joka oli ole­mas­sa ennen Korona-aikaa (ja jon­ka toim­inta­mallei­hin palu­us­ta tässä mon­et haaveilevat).

      Nyt on siis se kuu­luisa mur­roksen, jos hyvin käy niin kun­non kri­isi, jos­sa asioi­ta voi muut­taa. Minus­ta oikea kysymys jota tulee pohtia ja sit­ten sen eteen toimia on mil­laisen yhteiskun­nan sen seu­rauk­se­na halu­amme. Ei se kuin­ka palataan van­hoi­hin tapoi­hin toimia ja mallintaa.

      Tämän kaltaiset kri­isit, jot­ka voivat olla joko luon­nol­lis­es­ti syn­tyneitä tai keinotekoisia, hyödyt­tävät ns. tuhokap­i­tal­is­mia, jos­ta Nao­mi Klein kir­joit­ti teok­ses­saan “Tuhokap­i­tal­is­min nousu.” Kun joku val­tio tai maanti­eteelli­nen alue joutuu krisi­iti­laan, rahamarkki­nat toimi­vat näi­den sokin kokenei­den ihmis­ten kus­tan­nuk­sel­la. Mis­sä on kri­isi, sinne saa­pu­vat pian ne, jot­ka halu­a­vat hyö­tyä alueen ahdin­gos­ta taloudel­lis­es­ti, kuten monikansal­liset yri­tyk­set. Tyyp­il­lis­es­ti kri­isi muut­taa alueen ihmis­ten olo­suhtei­ta, demokra­ti­apyrkimyk­siä ja oikeusval­tio­ta huonom­paan suun­taan. Lisäk­si alue voi joutua taloudel­lis­es­ti ulkop­uolis­ten armoille ja lain­oit­ta­jien armoille.
      Ei todel­lakaan kan­na­ta toivoa suur­ta kri­isiä, tai kuvitel­la, että se edis­täisi jotain myön­teistä kehitystä.

      Soin­in­vaara on täysin oike­as­sa huo­lessaan. Maan kun­nos­sa ole­va talous on kaikkien ihmisoikeuk­sien ja perus­tus­lail­lis­ten oikeuk­sien perus­ta. Niitä ei vain voi uhra­ta, kos­ka sil­loin uhrataan kaikki.

  99. Kir­joitit muun muassa:
    “Vähän tarvi­taan enem­män valvo­jia eikä muu­ta. Hal­li­tuk­sen on vain tehtävä kymme­nen hen­gen kokoon­tu­mis­ra­jaan poikkeus.”

    Miten olikaan niiden kokoon­tu­mis- ja yleisö­ta­pah­tu­makiel­to­jen lai­ta? Muis­tanko oikein?
    Eikö ollut niin, että ensin (12. maalisku­u­ta) hal­li­tus antoi suosi­tuk­sen, että kaik­ki yleisö­ta­pah­tu­mat, joi­hin on tulos­sa 500 henkeä tai enem­män, peru­utet­taisi­in. Ensin sen oli määrä olla voimas­sa toukoku­un lop­pu­un, mut­ta myöhem­min sitä jatket­ti­in toukoku­un lop­pu­un. Mut­ta eikö se kuitenkin ole, tai ainakin ollut alun perin vain suosi­tus, jol­la ei ole juridista sitovu­ut­ta? Kuitenkin sitä ovat jok­seenkin kaik­ki suurten yleisö­ta­pah­tu­mien jär­jestäjät nou­dat­ta­neet ja peru­ut­ta­neet tilaisu­udet. Joka tapauk­ses­sa se siis on voimas­sa (ainakin suosi­tuk­se­na) vielä kesäku­us­sa, jol­loin enim­mät val­in­tako­keet pide­tään, mut­ta ei kai niihin sen­tään yleen­sä yli viit­täsa­taa henkeä tule, ainakaan samaan saliin.
    Sen sijaan se määräys, että jo yli kymme­nen hen­gen kokoon­tu­misetkin kiel­letään, tuli vas­ta muu­ta­ma päivä myöhem­min (17. maalisku­u­ta), samal­la kun hal­li­tus päät­ti ottaa valmius­lain käyt­töön. Tosin tuon kiel­lon antoi­vat alue­hallintovi­ras­tot val­tioneu­vos­ton keho­tuk­ses­ta tar­tun­tatau­ti­lain nojal­la. (Ja toisin kuin tuo 500 hen­gen rajoi­tus, se on juridis­es­tikin sito­va, joten sen rikkomis­es­ta voidaan ran­gais­takin?) Aluk­si se säädet­ti­in ole­maan voimas­sa 13. huhtiku­u­ta saak­ka, mut­ta sitä on sit­tem­min jatket­tu 13. toukoku­u­ta saak­ka, ei kuitenkaan (ainakaan vielä) sitä pitem­mälle. Näin ollen, ellei sitä jatke­ta, se ei olekaan enää voimas­sa enää sil­loin kun yliopis­to­jen val­in­tako­keet pidetään.
    Muis­tanko tai olenko ymmärtänyt oikein?

    1. muistinko oikein?:
      Kir­joitit muun muassa:
      ”Vähän tarvi­taan enem­män valvo­jia eikä muu­ta. Hal­li­tuk­sen on vain tehtävä kymme­nen hen­gen kokoon­tu­mis­ra­jaan poikkeus.”

      Miten olikaan niiden kokoon­tu­mis- ja yleisö­ta­pah­tu­makiel­to­jen laita?Muistanko oikein?
      Eikö ollut niin, että ensin (12. maalisku­u­ta) hal­li­tus antoi suosi­tuk­sen, että kaik­ki yleisö­ta­pah­tu­mat, joi­hin on tulos­sa 500 henkeä tai enem­män, peruutettaisiin.Ensin sen oli määrä olla voimas­sa toukoku­un lop­pu­un, mut­ta myöhem­min sitä jatket­ti­in toukoku­un loppuun.Mutta eikö se kuitenkin ole, tai ainakin ollut alun perin vain suosi­tus, jol­la ei ole juridista sitovu­ut­ta? Kuitenkin sitä ovat jok­seenkin kaik­ki suurten yleisö­ta­pah­tu­mien jär­jestäjät nou­dat­ta­neet ja peru­ut­ta­neet tilaisuudet.Joka tapauk­ses­sa se siis on voimas­sa (ainakin suosi­tuk­se­na) vielä kesäku­us­sa, jol­loin enim­mät val­in­tako­keet pide­tään, mut­ta ei kai niihin sen­tään yleen­sä yli viit­täsa­taa henkeä tule, ainakaan samaan saliin.
      Sen sijaan se määräys, että jo yli kymme­nen hen­gen kokoon­tu­misetkin kiel­letään, tuli vas­ta muu­ta­ma päivä myöhem­min (17. maalisku­u­ta), samal­la kun hal­li­tus päät­ti ottaa valmius­lain käyt­töön. Tosin tuon kiel­lon antoi­vat alue­hallintovi­ras­tot val­tioneu­vos­ton keho­tuk­ses­ta tar­tun­tatau­ti­lain nojal­la. (Ja toisin kuin tuo 500 hen­gen rajoi­tus, se on juridis­es­tikin sito­va, joten sen rikkomis­es­ta voidaan ran­gais­takin?) Aluk­si se säädet­ti­in ole­maan voimas­sa 13. huhtiku­u­ta saak­ka, mut­ta sitä on sit­tem­min jatket­tu 13. toukoku­u­ta saak­ka, ei kuitenkaan (ainakaan vielä) sitä pitem­mälle. Näin ollen, ellei sitä jatke­ta, se ei olekaan enää voimas­sa enää sil­loin kun yliopis­to­jen val­in­tako­keet pidetään.
      Muis­tanko tai olenko ymmärtänyt oikein?

      Muis­tan itsekin noin. Oli käsit­tämätön­tä, miten yhtäkkiä paris­sa päivässä hypät­ti­in yli 500 hen­gen sään­nöstä, yli 10 henkeä ei saa kokoon­tua sään­töön. Ehkä hal­li­tus halusi kiristää sään­töä, kos­ka jotkut hiih­tokeskuk­set pitivät auki ja kon­sert­te­ja jär­jestet­ti­in vielä maalisku­us­sa. Oli silti väärin ran­gaista siitä kaikkia kansalaisia.
      Nyt tämä yli 10 henkeä sään­tö on vahin­goit­tanut aivan liikaa nor­maalia per­he-elämää ja ystävyys­suhtei­ta. Hyvä kom­pro­mis­si voisi olla vaik­ka yli 100 henkeä ei saa kokoon­tua. Pidet­täisi­in suuret yleisö­ta­pah­tu­mat edelleen kiel­let­ty­inä, mut­ta annet­taisi­in ihmis­ten elää läheis­ten­sä kanssa nor­maalia sosi­aal­ista elämää.

  100. Kiitos Osmo Soin­in­vaara! Mik­si niin yksinker­tainen totu­us että ihmiske­hon muo­dosta­mat vas­ta-aineet ovat kaik­ki kaikessa viruk­sen kier­toa rajoit­ta­maan ja estämään pyrkiessä, ja että ne tarvi­taan mah­dol­lisim­man mon­elle? Näistä myös val­taosa rokot­teista valmis­te­taan, joten puhutaan “eloon­jäämis” tason asi­as­ta. Mik­si enem­mistö, ja päät­täjät pop­ulisti­na lähtevät tuhoa­maan yhteiskun­taamme täl­lä argu­men­til­la? Alla yhtälö, olkaa hyvä:

    Vasem­mis­to virkamiehet (=pois suomes­ta kaik­ki mikä työl­listää) sekä MEDIA (rooli ratkai­se­va) » pani­ik­ki kansaan. Kansa » paine päät­täji­in. Päät­täjät » pop­ulis­mi ja päätök­set voimaan.

  101. Immu­ni­teetin kehit­tymis­es­tä oli hyvä jut­tu eilen: https://www.hs.fi/hyvinvointi/art-2000006489778.html. Immu­ni­teet­ti syn­tyy, jos taudin sairas­taa, eikä vain ole viruk­sen kan­ta­ja. Vielä ei tiede­tä kauan immu­ni­teet­ti säi­lyy, sehän on sidok­sis­sa viruk­sen muun­tau­tu­miskykyyn. Eikä siinä ole mitään ihmeel­listä: influ­enssaviruskin muun­tuu, joten rokote pitää ottaa joka vuosi, ellei halua ottaa riskiä sairas­tu­mis­es­ta. Tuo­ta viimeistä pohd­in­taasi siitä, ettei rokote aut­taisi, jos immu­ni­teet­tia ei kehi­ty, on nyt lainat­tu somes­sa pelot­te­lu­mielessä. Kur­ja jut­tu, kos­ka muuten kir­joitit mon­es­ta asi­as­ta todel­la hyvin!

    1. Tuo­ta viimeistä pohd­in­taasi siitä, ettei rokote aut­taisi, jos immu­ni­teet­tia ei kehi­ty, on nyt lainat­tu somes­sa pelot­te­lu­mielessä. Kur­ja jut­tu, kos­ka muuten kir­joitit mon­es­ta asi­as­ta todel­la hyvin

      Pitäisi näköjään vään­tää kaik­ki rauta­lan­gas­ta. Aja­tus, ettei sairaut­ta vas­taan syny vas­tus­tuskykyä, on erit­täin omi­tu­inen, enkä usko siihen pätkääkään. Halusin vain huo­maut­taa, että on täysin epälo­ogista sanoa ensin, ettei mitään vas­tus­tuskykyä syny ja sit­ten odot­taa rokot­teesta pelastusta.

      1. Ehkä voisit muut­taa kohtaa hie­man? Nyt väite siitä, ettei immu­ni­teet­tia syn­ty­isi, on ilman lähdet­tä tai muu­ta poh­jaa. Kenen sanomisi­in viit­taat, kuka on ollut epäloogi­nen? En usko, että kukaan immunolo­gian asiantun­ti­ja olisi väit­tänyt, ettei immu­ni­teet­tia syn­ty­isi, mut­ta valitet­tavasti osa lukee sin­ul­ta sen “totuute­na”, kos­ka olet tun­net­tu henkilö. Näen, että kir­joitit seu­raavak­si vas­ta-aineista jne., mut­ta osa lukee tuos­ta vain sen, että “jos ei syn­ny immu­ni­teet­tia, mik­si rokot­taa” — tai jopa “covidista ei syn­ny immuniteettia”.

      2. Mekaan:
        Ehkä voisit muut­taa kohtaa hie­man? Nyt väite siitä, ettei immu­ni­teet­tia syn­ty­isi, on ilman lähdet­tä tai muu­ta poh­jaa. Kenen sanomisi­in viit­taat, kuka on ollut epäloogi­nen? En usko, että kukaan immunolo­gian asiantun­ti­ja olisi väit­tänyt, ettei immu­ni­teet­tia syn­ty­isi, mut­ta valitet­tavasti osa lukee sin­ul­ta sen ”totuute­na”, kos­ka olet tun­net­tu henkilö. Näen, että kir­joitit seu­raavak­si vas­ta-aineista jne., mut­ta osa lukee tuos­ta vain sen, että ”jos ei syn­ny immu­ni­teet­tia, mik­si rokot­taa” – tai jopa ”covidista ei syn­ny immuniteettia”.

        Ainakin kiinalaiset asiantun­ti­jat mekas­ti­vat kovastikin “ei tule (riit­tävää) immu­ni­teet­tia” aiheesta ja jotain avau­tu­misia kuu­lui alku­vai­heessa myös Japanista ja Etelä-Kore­as­ta. Näi­den poh­jal­ta speku­laa­tio lev­isi län­si­mais­ten asiantun­ti­joiden kesku­u­teen ja medi­akin (kaikken­maail­man ilta-pulut ensil­in­jas­sa) revit­te­liv­ät aiheesta klikki­huo­raavia otsikoita.

        Nythän yleinen näke­mys on kään­tynyt siihen suun­taan, että kyseessä ovat olleet lähin­nä tes­tauk­sen ongel­mat. Lisäk­si immu­ni­teetin syn­tymi­nen on varmis­tet­tu eläinkokeissa.

        Tästä kaikesta on kuitenkin jäänyt korona-alarmistien kesku­u­teen elämään mee­mi, jon­ka mukaan lock­dow­n­ia pitäisi ennem­min vielä kiristää kuin löysätä, kos­ka lau­ma­suo­jaa ei voi saavut­taa immu­ni­teetin “mah­dot­to­muu­den” vuok­si. Jostain kum­man syys­tä WHOkin tun­tuu vies­tivän ikään kuin se olisi alarmistien kan­nal­la (“ei todis­tei­ta immu­ni­teetin syn­tymis­es­tä” jne.)

  102. Koulut auki heti

    Jaa’a. Kesälo­ma on kuitenkin jo aika lähel­lä. Onko enää hyö­tyä ava­ta koulu­ja tämän lukukau­den aikana?

    1. Ossi Sare­so­ja: Jaa’a. Kesälo­ma on kuitenkin jo aika lähel­lä. Onko enää hyö­tyä ava­ta koulu­ja tämän lukukau­den aikana?

      Pikavauh­tia lakimuu­tos läpi ja kesäkuu perusk­oulus­sa ope­tuskäyt­töön. Voidaan sit­ten syksyl­lä pitää vas­tavuorois­es­ti lomia jos näyt­tää että epi­demi­an seu­raavas­ta aal­losta tulee paha. Van­hem­mil­la kun kuitenkin lomat on vas­ta heinäku­us­sa, jos lomia ei ole käytet­ty jo nyt jälkikasvun kaitsemiseen.

  103. Heip­pa Osmo, ja kiitos ajatuksista! 

    En kom­men­toi itse pääkysymys­tä, eli val­in­taa epi­demi­an tukah­dut­tamisen ja lau­ma­suo­jan han­kkimisen välil­lä, kos­ka asiantun­te­muk­seni ei siihen riitä, vaan kysyn kirjoituksesi
    sisäis­es­tä logiikasta: 

    Jos val­it­set strate­giak­si kat­ta­van lau­ma­suo­jan hankkimisen,
    mihin perus­tuu tämän val­in­tasi jäl­keen sille vas­takkaiset suosituksesi? 

    Eikö tuon alku­valin­nan jäl­keen olisi päin­vas­toin loogisinta: 

    - lait­taa pääsykokeisi­in osal­lis­tu­vat metrin eikä neljän metrin välein,
    — lait­taa rav­in­toloiden pöy­dät lähekkäin, eikä vähen­tää pöytiä, kuten suosit­telit, pait­si tietysti riskiryh­mille omat eril­liset alueensa,
    sekä
    — rokot­taa mah­dol­lisim­man kat­tavasti ei-riskiryh­mi­in kuu­lu­vat, koron­aviruk­sen saamisek­si ja levit­tämisek­si, jot­ta saadaan kat­ta­va laumasuoja?

    1. Jos val­it­set strate­giak­si kat­ta­van lau­ma­suo­jan hankkimisen,
      mihin perus­tuu tämän val­in­tasi jäl­keen sille vas­takkaiset suosituksesi?

      Olen ilmeis­es­ti ilmais­sut asiani huonos­ti. Vaik­ka olen sitä mieltä, että joudumme kär­simään tämän epi­demi­an lop­pu­un saak­ka, en kan­na­ta sen holti­ton­ta räjäjhdys­tä — eivbät näin tee ruot­salaisetkaan. Asteit­tainen vapaut­ta­mi­nen nuorista alkean on järkevää. Sil­loin van­huikl­sillekin on mah­dol­lista saa­da tava­ta vielä joskus ennen kuole­maansa omaisiaan.

  104. Tänään NYT julka­isi New York Cityn kokon­aiskuolleisu­u­den kasvun saaden 6 ker­taisen kuolleisu­u­den ja yli 20 tuhat­ta kuol­lut­ta. Tämä tilanteessa jos­sa ensim­mäiset vas­ta aine testit pop­u­laa­tios­sa anta­vat noin 20 % infek­toitunei­den määrää ja tilan­net­ta jos­sa sairaalat ovat vielä täyn­nä sairas­tu­vista vaik­ka sisäänot­to alka­akin lievitä. New Yorkissa on mod­erni ja tehokas ter­vey­den­hoito ja kaik­ki lock down ele­men­tit toimin­nas­sa vaikkakin tuli­vat hitaasti. On aivan mah­dol­lista että NYC:ssä todel­li­nen kuolleisu­us lähe­nee 0,5–1% väestöstä ennen vuo­den lop­pua (40t-80t kuol­lut­ta). Mis­tä saa esimerk­ki maan jos­sa ei ole tehty mitään lock down teko­ja ja tau­ti pääsee kulke­maan läpi koko yhteiskun­nan, jot­ta pääsee ver­taile­maan lock down­in ter­vey­del­lisiä ja taloudel­lisia vaiku­tuk­sia? Ruot­si ehkä mut­ta sekin alkaa muis­tut­ta­maan enem­män mui­ta pohjoismaita.
    ://www.nytimes.com/interactive/2020/04/27/upshot/coronavirus-deaths-new-york-city.html?action=click&module=Well&pgtype=Homepage&section=The%20Upshot

    1. New Yorkissa on mod­erni ja tehokas terveydenhoito

      New Yorkissa ei ole mod­erni ja tehokas ter­vey­den­hoito kuin niil­lä, joil­la on sairaus­vaku­u­tus. Korkean iän lisäk­si esimerkik­si hoita­m­ton dia­betes ja huo­mat­ta­va yli­paino ovat riskliek­i­jöitä. Tästä syys­tä kuolleisu­us on huo­mat­ta­van suurtä väril­lis­ten kesku­udessa. Se, että kuo­lettafvasti sairas­tut­tuaan pääsee teho­hoitoon, on vähän myöy­häistä, jos ter­vey­den­huolto sitä ennen on ollut retuperällä.

      1. Osmo Soin­in­vaara: 3) Jos­sain Ruotsin maaseudul­la voi viedä epi­demi­an laan­tu­miseen aikaa, mut­ta Tukhol­mas­sa epåidemi­an huip­pu tulee ennen juhannusta.

        Tarkoi­tatko, että siel­lä tulee epi­demi­an huip­pu siitä syys­tä, että noin 30 % väestöstä on sairas­tanut ja immu­ni­teet­ti jar­rut­taa sitä, eivätkä ihmis­ten ja yri­tys­ten rajoitustoimenpiteet? 

        Vas­ta-ainetestit arviot anta­vat täl­lä het­kel­lä 7,5 % ja PCR-testin perus­teel­la tehty arvio 5–10% sairas­tanei­ta. Mihin havain­toi­hin tämä sin­un arviosi perustuu? 

        New Yorkissa ei ole mod­erni ja tehokas ter­vey­den­hoito kuin niil­lä, joil­la on sairaus­vaku­u­tus. Korkean iän lisäk­si esimerkik­si hoita­m­ton dia­betes ja huo­mat­ta­va yli­paino ovat riskliekijöitä. 

        New York states­sa on sama osu­us (noin 27%) väestöstä lihavia (BMI > 30) kuin Suomessa.

      2. New York states­sa on sama osu­us (noin 27%) väestöstä lihavia (BMI > 30) kuin Suomessa

        Kuin­ka monel­la ei ole oikeut­ta saa­da ilmaista hoitoa diabetekseen?

      3. Osmo Soin­in­vaara: Kuin­ka monel­la ei ole oikeut­ta saa­da ilmaista hoitoa diabetekseen?

        Mitä merk­i­tys­tä täl­lä on kokonaiskuvassa? 

        Yhdys­val­to­jen korona-kuolleisu­us on selvästi Euroop­paa alhaisem­paa, vaik­ka jälkim­mäisessä on yleinen ter­vey­den­huolto. New Yorkin ter­vey­den­huolto taas on Yhdys­val­to­jen parhaim­mis­toa. Lisäk­si Ruot­sis­sa tapauskuolleisu­us on kak­si ker­taa suurem­pi kuin Yhdys­val­lois­sa. Suomes­sa taas tun­netusti kansan­ter­vey­del­lisiä ongelmia, jot­ka voivat nos­taa mei­dän kuolleisu­ut­ta ver­rat­tuna Ruotsiin.

        Nyt näyt­tää selvältä use­am­man vas­ta-aine­tutkimuk­sen poh­jal­ta, ettei oireet­to­mia ole niin paljon kuin olet (ja mon­et muut) olet­tanut. Eikö tämän perus­teel­la pitäisi myös johtopäätöste­si muuttua!?

      4. Yhdys­val­to­jen korona-kuolleisu­us on selvästi Euroop­paa alhaisem­paa, vaik­ka jälkim­mäisessä on yleinen ter­vey­den­huolto. New Yorkin ter­vey­den­huolto taas on Yhdys­val­to­jen parhaim­mis­toa. Lisäk­si Ruot­sis­sa tapauskuolleisu­us on kak­si ker­taa suurem­pi kuin Yhdysvalloissa. 

        Kat­so­taan puolen vuo­den kulut­tua, mikä on kuolleisu­us mis­säkin. Tämä tapauskuolleisu­us riip­puu kokon­aan siitä, paljonko tes­tataan ja miten testit suun­nataan Islannis­sa tapauskuolleisu­us on 0,5 % ja tes­tat­tu on niin paljon, että tes­ta­su­ista vain 3,8 % on posi­ti­ivisia. Niin­pä myös lieviä tapauk­sia on tiedos­sa enemmän.
        New Yorkin osaval­tios­sa tapauskuolleisu­us on 7,6 % — siis 15 ker­tainen, mut­ta tes­ta­tu­ista 35 % on posi­ti­ivisia. Ruotsin luvut ovat samanlaisia. 

        Nwe Yorkissa tau­ti­in on kuol­lut väestöstä miljoon­aa asukas­ta kohden 762 ja New York Timesin mukaan tämä luku on selvästi alakant­ti­in, Ruot­sis­sa luku on 244, joten New Yorkissa kuolleista on yli kome ker­taa enem­män, vaik­ka tau­ti alkoi myöhem­min ja rajoi­tus­toimet ovat ankar­tampia kuin Ruotsissa.

      5. Osmo Soin­in­vaara:
        Kat­so­taan puolen vuo­den kulut­tua, mikä on kuolleisu­us mis­säkin. Tämä tapauskuolleisu­us riip­puu kokon­aan siitä, paljonko tes­tataan ja miten testit suun­nataan Islannis­sa tapauskuolleisu­us on 0,5 % ja tes­tat­tu on niin paljon, että tes­ta­su­ista vain 3,8 % on posi­ti­ivisia. Niin­pä myös lieviä tapauk­sia on tiedos­sa enemmän.
        New Yorkin osaval­tios­sa tapauskuolleisu­us on 7,6 % – siis 15 ker­tainen, mut­ta tes­ta­tu­ista 35 % on posi­ti­ivisia. Ruotsin luvut ovat samanlaisia. 

        Nwe Yorkissa tau­ti­in on kuol­lut väestöstä miljoon­aa asukas­ta kohden 762 ja New York Timesin mukaan tämä luku on selvästi alakant­ti­in, Ruot­sis­sa luku on 244, joten New Yorkissa kuolleista on yli kome ker­taa enem­män, vaik­ka tau­ti alkoi myöhem­min ja rajoi­tus­toimet ovat ankar­tampia kuin Ruotsissa. 

        Toki asi­aa puidaan puolen vuo­den päästäkin, mut­ta tämän päivän päätök­set on tehtävä nyt. Sin­ul­la on selvästi iso vaiku­tus­val­ta keskustelu­un ja sitä kaut­ta päätök­si­in. Tästä syys­tä olisi kyl­lä hyvä, että tote­a­sit vas­ta-ainetestien tulosten olleen eri­laiset kuin odotit. Minus­ta loogi­nen jatkopäätelmä on se, ettei lau­ma­suo­jan hakemises­sa ole mitään järkeä. 

        Poim­it rusi­noista dat­a­pul­las­ta, uno­h­dat maini­ta, että Islannis­sa tar­tun­to­ja saanei­den kes­ki-ikä on aivan toinen kuin muual­la, mil­lä on tässä taud­is­sa suuri merk­i­tys kuten olet tuonut ilmi. Joten Islanti ei ole hyvä ver­tailuko­h­ta sille, että tau­ti päästetään men­emään väestön läpi, mitä olet ehdottanut.

        Tot­takai tapauskuolleisu­us riip­puu tes­tauk­ses­ta, mut­ta Yhdys­val­lois­sa suurem­pi osa tes­ta­tu­ista on ollut posi­ti­ivisia — täl­lä perus­teel­la siel­lä pitäisi tapauskuolleisu­u­den olla korkeampi kuin Ruot­sis­sa, eikä toisin päin. Aivan kuten Islannin osalta toit esiin. 

        New York Timesin mukaan muuten myös Ruotsin luvut aliarvioi­vat todel­lista kuolleisu­ut­ta. Lisäk­si nämä tilas­toimat­tomat korona-kuolleet eivät muuten ole mukana New Yorkin 0,5 % kuolleisu­us­laskel­mas­sa. Joten tämäkin tukee odotet­tua suurem­paa kuolleisu­ut­ta, eikä pienempää. 

        En ymmär­rä miten viimeinen kap­pale liit­tyy asiaan.

        Mielestäni Uuden-See­lan­nin tie on näil­lä tulok­sil­la ain­oa järkevä vai­h­toe­hto. Vede­tään rohkeasti uudet johtopäätök­set, kun tosi­asi­at ovat muuttuneet.

      6. sidemiete: Vas­ta-ainetestit arviot anta­vat täl­lä het­kel­lä 7,5 % ja PCR-testin perus­teel­la tehty arvio 5–10% sairas­tanei­ta. Mihin havain­toi­hin tämä sin­un arviosi perustuu?

        Oikeas­t­aan aika hyvä kysymys, ja var­maan yleis­es­tikin kiin­nos­ta­va. Pysty­isikö joku point­taa­maan tänne jonkin kohtu­ullisen yleis­ta­juisen yleis­esi­tyk­sen, esimerkik­si ope­tus­monis­teen, epi­demioiden mallintamis­es­ta, jon­ka lukemisen jäl­keen olisi help­po ymmärtää mik­si tar­tun­to­jen kasvunopeu­den huip­pu esi­in­tyy hyvin aikaises­sa vai­heessa tar­tun­nan saanei­den määrää kuvaaval­la sig­moidia muis­tut­taval­la pitkähän­täisel­lä käppyrällä?

        Googlaa­mal­la on yllät­tävän vaikea löytää mitään sopi­vaa, joko esi­tyk­set ovat yliyksinker­tais­tuk­sia tai sit­ten päädytään johonkin ter­mo­dy­naamis­ten sys­teemien tas­apain­otiloi­hin perus­tu­vi­in mallinnuk­si­in jot­ka ainakin itseltäni menevät ilman rauta­lankaa yli ymmärryksen.

      7. Pysty­isikö joku point­taa­maan tänne jonkin kohtu­ullisen yleis­ta­juisen yleis­esi­tyk­sen, esimerkik­si ope­tus­monis­teen, epi­demioiden mallintamis­es­ta, jon­ka lukemisen jäl­keen olisi help­po ymmärtää mik­si tar­tun­to­jen kasvunopeu­den huip­pu esi­in­tyy hyvin aikaises­sa vai­heessa tar­tun­nan saanei­den määrää kuvaaval­la sig­moidia muis­tut­taval­la pitkähän­täisel­lä käppyrällä?

        Saanko arva­ta. Nois­sa simu­loin­tim­nalleis­sa tar­tut­tavu­us on painet­tu nipin napin yhden ala­puolelle, jol­loin alkaa hidas hiipumi­nen. Jos tar­tut­tavu­us olisi vakio, kuvaa­ja olisi symmetrisempi.

    2. Oula: Mis­tä saa esimerk­ki maan jos­sa ei ole tehty mitään lock down teko­ja ja tau­ti pääsee kulke­maan läpi koko yhteiskun­nan, jot­ta pääsee ver­taile­maan lock down­in ter­vey­del­lisiä ja taloudel­lisia vaikutuksia?

      Sel­l­aista maa­ta ei löy­dy mis­tään, johtuen yksinker­tais­es­ti siitä että maat jois­sa mitään rajoituk­sia ei ole asetet­tu ovat jo valmi­ik­si rom­ah­tanei­ta yhteiskun­tia jois­sa tilas­toin­tikaan ei onnistu.

      Oula: Ruot­si ehkä mut­ta sekin alkaa muis­tut­ta­maan enem­män mui­ta pohjoismaita.

      Ruot­sis­sa ovat rajoituk­set olleet pääl­lä koko ajan, alka­en kokoon­tu­miskiel­losta 11.3. Se että Ruot­sis­sa olisi joku antaa men­nä ‑strate­gia on medi­a­harha joka on syn­tynyt siitä että ver­tail­laan lock­down­i­in joutunei­ta maita/alueita jois­sa peli on jo menetet­ty epäon­nis­tuneen seu­ran­nan takia (Italia, Espan­ja) Ruot­si­in, jos­sa rajoituk­set onnis­tut­ti­in saa­maan voimaan riit­tävän ajois­sa. Mas­sa­t­a­pah­tu­mien ja rav­in­to­la­juh­limisen rajoit­ta­mi­nen merk­it­see paljon, ja eteläeu­roop­palaises­sa jalka­pal­lo-ottelus­sa R0 on var­mas­tikin jotain tähtitieteellistä.

      New York ja Yhdys­val­lat yleen­sä on euroop­palaisit­tain kat­soen surulli­nen tapaus, osaval­tio­ta­sol­la New Yorkin kuolleisu­us on jo 1,2 promil­lea väestöstä, ja ainakin vähän aikaa sit­ten taudin sairas­tanei­den osu­us vas­ta 13%. Entä sit­ten kun tau­ti lev­iää köy­hem­mille alueille? Nämä ovat yhteiskun­nal­lisia val­in­to­ja jot­ka on tehty aiko­ja sit­ten, koh­ta nähdään tulok­set, ellei lääketiede ehdi väliin.

  105. Kiin­nos­taisiko sin­ua Osmo strate­gia, jos­sa sekä talous voit­taa että ihmishenkiä säästetään?

    Mielestäni tes­taa-jäljitä-eristä ‑strate­gia tar­joaa parhaan mah­dol­lisu­u­den ede­tä. Minus­ta on kestämätön aja­tus, että päätetään epäon­nis­tu­mi­nen etukä­teen ja ei yritetä. Ei ole suo­ma­laista sisua se. Mielip­i­teeni ei perus­tu halulle ummis­taa silmät han­kalas­sa tilanteessa ja ripus­tau­tua perus­teet­tomaan toivoon. Perus­tan mielip­i­teeni julka­istu­un tutkimusti­etoon ja Aasi­as­ta tule­vaan uuti­soin­ti­in. Moni maa on jo strate­gias­sa lupaaval­la tiel­lä ja tarkoituk­se­na on ostaa aikaa rokoteke­hi­tyk­selle ja hoit­o­muo­to­jen tutkimiselle.

    Rokotet­ta, jon­ka teho- ja tur­val­lisu­us­profi­ili on selvitet­ty huolel­lis­es­ti, saadaan odot­taa 1–2 vuot­ta. Mut­ta esitet­ty vai­h­toe­hto immu­ni­teetille eli viruk­sel­la tar­tut­ta­mi­nen on strate­gia, jon­ka teho- ja tur­val­lisu­us­profi­il­ia ei myöskään tiede­tä – pait­si se on fak­ta, että kuolemia ja vakavia sairas­tu­misia tulee. Tutkimus­näkökul­mas­ta kyseessä on epäeet­ti­nen suuren luokan ihmiskoe, kun vai­h­toe­htona on odot­taa hoit­o­muo­to­jen kehittämistä.

    Korostan, että nyky­istä lock down ‑strate­giaa ei ole tarkoi­tus jatkaa tes­taa-jäljitä-eristä ‑strate­gias­sa. Yhteiskun­ta avataan mut­ta samal­la pystytetään tehokas tes­taus ja sairas­tunei­den eristys ja altistunei­den jälji­tys, maske­ja käytetään kaupois­sa ja joukkoli­iken­teessä ja hygien­iao­hjei­ta ja tur­vaväliä nou­date­taan. Mikään keinoista ei 100% yksin estä viruk­sen lev­iämistä mut­ta yhdessä ne laske­vat tar­tun­talu­vun toiv­ot­tavasti <1. En halua uskoa, että tätä strate­giaa ei edes yritetä, kos­ka ajatel­laan, että ei se kuitenkaan onnis­tu. Ei epäon­nis­tu­mista kan­na­ta etukä­teen päät­tää. Tyhjän saa pyytämät­täkin. Ja nämä ehdote­tut toimet eivät ole kalli­ita: eivät ver­rat­tuna siihen, mitä lock down mak­saa. Yhteiskun­ta on siis tarkoi­tus avata.

    Puhut lock down­in nykykus­tan­nuk­sista. Olisi tärkeää tietää, mitkä ovat kus­tan­nuk­set tes­taa-jäljitä-eristä ‑strate­gialle. Var­masti muu­tok­set ahdis­ta­vat kansalaisia mut­ta Sak­san koron­abileistä huoli­mat­ta maa on vielä vah­vasti tes­taamisen ja jäljit­tämisen kan­nal­la. Useim­mat nou­dat­tanevat ohjei­ta kuten Suomes­sakin on tapana tehdä. Menetet­tyä sukupolvea ei ole tarkoi­tus tehdä vaan koulut avataan muun yhteiskun­nan mukana tes­taa-jäljitä-eristä ‑strate­giaa nou­dat­taen mut­ta ihmishenkien mene­tyk­set min­i­moidaan. Avoimia kysymyk­siä on tietysti paljon ja ei vähäisim­pänä se, miten hyvin rokoteke­hi­tys ja muiden hoito­jen kehi­tys onnis­tuu. Mut­ta epä­var­moina aikoinakin on pakko tehdä päätök­siä, joil­la voidaan säästää ihmishenkiä ja saa­da lisäaikaa. Siitä, minkä ver­ran virus lev­iää las­ten väl­i­tyk­sel­lä, on vielä vas­takkaisia näke­myk­siä ja sik­si odot­taisin tämän lukukau­den lop­pu­un ennen kuin koulut avataan, sil­lä lomien alku­un on enää vähän aikaa. Onnis­tunei­den kalli­iden rajoi­tus­toimien saavu­tuk­sia tun­tuu hul­lul­ta riskeer­a­ta muu­tamien viikko­jen fyy­sisen läs­näolon täh­den. Voisim­meko aloit­taa kesälo­mat aikaisem­min, jot­ta kuor­mit­ta­va tilanne saadaan lap­siper­heis­sä rauhoittumaan?

    Korkeak­oulu­jen pääsykokei­den suh­teen olen samoil­la lin­joil­la. On vain jär­jeste­lykysymys tehdä kokeet jo nyt niin, että tar­tun­tavaara min­i­moidaan. Ehkäpä kir­jas­to­jen käytön voisi sal­lia myös kuten sanoit käyn­timäärä min­i­moimal­la ja lisäk­si vaik­ka take away ‑lain­auk­sel­la tilaa­mal­la kir­ja valmi­ik­si. Eri­tyisen iloinen olen, että olet posi­ti­ivi­nen kän­nykkäsovel­luk­sen suh­teen, vaik­ka tähänkin liit­tyy epä­var­muuk­sia. Tes­taa-jäljitä-eristä ‑strate­gial­la kaikkien edel­lä mainit­tu­jen toim­into­jen mukaan lukien hoivako­tien vierailut, pitäisi pystyä normalisoimaan.

    Toivoisin, että pohtisit tätä tes­taa-jäljitä-eristä ‑strate­giaa enem­män. Aasi­as­ta on mon­ta hyvää onnis­tunut­ta esimerkkiä. Yksi taka­pak­ki on Sin­ga­pores­ta, joka on enem­män sig­naali ulko­maalaistyön­tek­i­jöi­den asuinoloista kuin koronas­trate­gian epäon­nis­tu­mis­es­ta, sil­lä kansalais­ten joukos­sa tau­ti on hallinnas­sa. Täl­lä strate­gial­la on tarkoi­tus ava­ta yhteiskun­ta niin, että taloudel­liset tap­pi­ot eivät kas­va järkyt­täviksi ja samal­la säästetään ihmishenkiä.

    1. Jarkko Soro­nen.
      Meil­lähän on hert­taisen yksimielis­es­ti päätet­ty, ettei Etelä-Kore­an strate­giaa ote­ta käyt­töön. Meille on tulos­sa vesitet­ty ver­sio, jos­sa jäljit­ti­men kan­t­a­mi­nen on vapaae­htoista eikä jär­jestelmään saa sisäl­lyt­tää paikkati­eto­ja. Tämä tarkoit­taa, että teho jää mur­to-osaan siitä, mitä se on Etelä-Koreassa.

      1. Jotenkin nurinkurista hallintoa on määrätä sato­ja poli­ise­ja pysäyt­tämään auto­ja, kun saman voisi tehdä automaat­ti­valvon­nal­la. Sin­ga­pores­sa haet netis­sä luvan liikkua — ja saat sen tun­nis­sa omaan lait­teeseesi, jos­ta sen voi tarkas­taa tarvittaessa.

        Rajan ylit­tävän liiken­teen avaami­nen Viroon ja Latvi­aan olisi epi­demi­an puoel­s­ta mah­dol­lista. Jos siis kaikissa mais­sa käyet­täisi­in yhteen­sopi­vaa seu­ran­taa ja sen käyt­tö tarkastet­taisi­in rajal­la. Euroopasa tässä olisimme edel­läkävi­jöitä ja taloudet kaikissa mais­sa hyötyisivät. 

        Peru­soikeudet olin ymmärtänyt jotenkin eri taval­la, mut­ta mikä tahansa juris­ten myl­ly­tyk­sessä lie­nee mahdollista. 

        Siis: Saa olla lataa­mat­ta ja paikkati­etoa jälit­tämät­tä, mut­ta sil­loin pysytään kotona.
        Jos menee yli 100 km päähän niin saa sakot. Jos tarvi­taan, saa tiedon tes­taus­tarpeesta ja kotona on pysyt­tävä kunnes testi­t­u­los on saatu.

      2. Siis: Saa olla lataa­mat­ta ja paikkati­etoa jälit­tämät­tä, mut­ta sil­loin pysytään kotona.
        Jos menee yli 100 km päähän niin saa sakot. Jos tarvi­taan, saa tiedon tes­taus­tarpeesta­ja kotona on pysyt­tävä kunnes testi­t­u­los on saatu. 

        Isovelidystopia eli käytän­nössä kaikille jalka­pan­ta ILMAN että olisi syyl­listynyt mihinkään. Syyt­tömyyso­let­ta­ma ja tämä ns. oikeusval­tio heit­täi­sivät härän­pyl­lyä, niin kuin eivät olisi jo tämän ihmisoikeuskatas­trofin aikana. 

        No, ainakin Stal­in-kuit­tailu vähe­nee ja derkkujutut.

  106. Euroopas­sakin voidaan onnis­tua: Suomen kokoises­sa Slo­va­ki­as­sa on epi­demia ilmeis­es­ti onnis­tut­tu melko pitkälti tukah­dut­ta­maan ja yhteiskun­nan toim­into­ja ale­taan ava­ta (https://spectator.sme.sk/c/22365153/slovakia-coronavirus-disease-statistics-number-of-patients.html?ref=temacl). Jos Suomes­sa päästäisi­in lähivi­ikkoina tähän pis­teeseen, rajoituk­sia voidaan tääl­läkin pois­taa tur­val­lisim­mas­ta läh­tien yksi ker­ral­laan. Tuol­la edel­lä osoitet­ti­in matemaat­tis­es­tikin, että muu­ta­man kymme­nenkin pros­entin kat­ta­va lau­ma­suo­ja saat­taisi riit­tää sil­lä aikaa kun odote­taan hoitokeino­jen ja rokot­tei­den kehit­tämistä. Suomen sisäl­lä voitaisi­in tämän jäl­keen toimia vapaam­min ja rajoit­taa vain rajat ylit­tävää toimintaa.

    Koulu­jen rajaa­mat­toman avaamisen sijas­ta jät­täisin päätök­sen­teon kun­nille, eli niis­sä maaseu­tukun­nis­sa jois­sa ris­ki on pieni voitaisi­in oppi­laitok­set ava­ta. Suurem­man riskin alueil­la annet­taisi­in eri­ty­istä tukea niille lap­sille jot­ka sitä tarvit­se­vat — joko koti­in tai henkilöko­htaisi­in oppimisen haasteisi­in liit­tyen. Tukiope­tus­ta voitaisi­in jatkaa kesän aikana sitä varten palkat­tavien apuopet­ta­jien voimin, sil­lä aikaa kun pääosa opet­ta­jista ja lap­sista lomailee. Lisäk­si kut­su­isin pieni­in har­ras­tus­ryh­mi­in esimerkik­si urheiluseu­rois­sa niitä nuo­ria, joi­hin ei nyt saa­da lainkaan yhteyt­tä. Ala-asteelta yläas­teelle ja lukioon toiseen koulu­un siir­tyvät päästäisin luokki­in­sa tapaa­maan toisi­aan ja saa­maan todistukset.

    Kir­jas­tot ehdot­tomasti auki ja kir­jat “karan­teeni­in” vaik­ka viikok­si lain­auk­ses­ta palattuaan.

  107. Henkilöko­htais­es­ti en usko, että nykyi­nen elämän­muo­to tuhoutuu, mut­ta muut­tuu. Ihmi­nen on sopeu­tu­vainen ja häm­men­tävän kek­seliäs olen­to. Kek­seliäs myös toki tavois­sa joil­la voi tuho­ta itsen­sä. Maa­pal­lon kannal­ta olisi vain hyvä, jos porukas­ta vaik­ka puo­let kuolisi. Henkilöko­htaisel­la tasol­la se olisi traag­ista myös min­ulle, mut­ta suurin osa meistä on maail­man kannal­ta yhtä turhia tai tärkeitä kuin sat­un­nainen hyönteinen.

    Maail­mas­sa on vähem­mistö mai­ta, jois­sa ihmis­ten elämä on län­si­maisin stan­dard­ein hyvää. Me pelkäämme tääl­lä, kos­ka meil­lä on mah­dol­lista pelätä ja eniten hävit­tävää. Sen lapsen joka pal­jain käsin kaivaa met­al­lia äly­puhe­limeen tai aikuisen joka luk­i­taan tehtaaseen yök­si elämässä yksi koron­avirus ei paljon paina. Yksi tau­ti lisää johon voi kuol­la nyky­is­ten rip­ulien, malar­i­an ja tuberku­loosin rin­nalle, noin muu­tamia mainitakseni.

    Tämän san­ot­tuani koen kuitenkin edelleen tärkeäk­si, että esimerkik­si Suomes­sa yhteiskun­ta pysy­isi pystyssä. Me olemme kaikesta huoli­mat­ta maail­man­his­to­ri­as­sakin lähin­nä yhteiskun­nan ideaalia, jos­sa kaikil­la on noin suun­nilleen hyvä olla. Jos syn­ty­isi uud­estaan minne tahansa maail­maan mihin aikakau­teen tahansa ja mihin yhteiskun­talu­okkaan tai ter­vey­den­ti­laan, nyky-Suo­mi olisi yksi parhaista paikoista. En halu­aisi jäädä maail­maan, jos­sa vain ne joil­la on rahaa ja val­taa voivat elää ihmis­ar­voista elämää.

    Miten tämä sit­ten pitäisi hoitaa? Itse avaisin ensin koulut ja päiväkodit. Sen jäl­keen aloit­taisin vapaut­tamisen vapaa-ajan toimin­noista. Perustelu­na tähän, että siel­lä se kulu­tus ja henk­i­nen hyv­in­voin­ti piilee. Kotona nakot­ta­va toimis­to­työläi­nen saisi tehdä aika rauhas­sa työn­sä, mut­ta tava­ta vapaa-ajal­la ystäviään ja suku­laisi­aan. Julk­i­sis­sa kulkem­i­nen olisi kuitenkin edelleen vähäisem­pää kun siel­lä oli­si­vat vain ne joiden työ tarvii fyy­sistä läs­näoloa. Itse kohtaan nor­maalin moni­ti­la­toimistopäivän aikana kym­meniä ihmisiä. Samas­ta ulko-oves­ta kul­kee päivit­täin jopa tuhan­sia mui­ta, eikä työ­paikkani toimis­to­ta­lo edes ole mikään poikkeuk­sel­lisen suuri. Noin par­ille sadalle ihmiselle on yhteinen keit­tiö. Käytämme samo­ja mikro­ja, kahvi­masi­inoi­ta ja ves­so­ja. Vähem­män altistus­ta saisin lef­fareis­sul­la, jos salis­sa paikko­ja olisi har­vak­seltaan ja kulut­taisin rahaa ja palvelua. Työ­paikalle fyy­sis­es­ti men­e­m­i­nen julk­isil­la ei myöskään mitenkään eri­tyis­es­ti paran­taisi hyv­in­voin­tiani, mut­ta ystävän tapaami­nen teras­sil­la kyllä.

    Täl­lä perus­teel­la avaisin heti koulu­jen jäl­keen kir­jas­tot, museot ja muut vas­taa­vat. Rajoit­tei­ta toki olisi, esim. enim­mäis­määrä ihmisiä, tur­vaväle­jä voisi pitää jne., mut­ta kir­jas­to­jen täys­sulkemista en ymmärtänyt ollenkaan. Samal­la myös teras­sit ja muut kuin buf­fet-rav­in­to­lat auki. Seu­raavak­si avaisin lef­fateat­ter­it yms., mut­ta pie­nil­lä lip­pumääril­lä. Liikun­ta­paikat seu­raavak­si, mut­ta edelleen jonkin­laisia henkilömääriä rajoit­tavia toimia. Riskiryh­mäläisille uima­hallei­hin vaik­ka oma aamu­vuoro. Vas­ta tämän jäl­keen toimis­to­työläiset palaisi­vat töi­hin ja sit­ten voisi olla mes­su­jen ja festarei­den vuoro.

  108. Ihan hyvä kirjoitus,mutta liian mon­ta jos asiaa.Eiköhän osmo jätetä nää epi­demia asi­at ihan asiantuntijoille.Ja kan­nat­taa seu­ra­ta miten tau­ti muuntautuu.Rahaa ei pidä lait­taa ter­vey­den edelle.

  109. Keep It Sim­ple Stupid !

    THL:llä on ikä- ja ter­veystiedot 145 koro­nan uhrista. Näistä:
    * Yli 60-vuo­ti­ai­ta on 140
    * 30…59-vuotiaita on 5
    * Alle 30-vuo­ti­ai­ta on 0
    * Yli 90% sairasti ainakin yhtä pitkäaikaissairautta

    => Koronas­trate­gias­ta riip­pumat­ta on ensiar­voisen tärkeää suo­ja­ta van­huk­set ja muut tun­netut riskiryh­mät mah­dol­lisim­man nopeasti ja hyvin.

    ja:
    * Varuskun­nis­sa ja päiväkodeis­sa koronati­lanne on erit­täin hyvä

    => Koulut ja ruokar­avin­to­lat voidaan ava­ta ja pääsyko­keet jär­jestää, kun­han mietitään tarpeel­liset varokeinot.

  110. THL:n vas­ta-ainetesteis­sä on otet­tu näyt­teet 516:lta uusi­maalaiselta. Yhdel­lä on löy­tynyt vas­ta-ainei­ta. Vääriä negati­ivisia saat­taa toki olla. 

    Näyt­täisi siltä, että testeis­sä var­men­netut tapauk­set ovat aika lähel­lä oikei­den tar­tun­to­jen määrää, tar­tun­to­ja on ehkä pari–kolme ker­taa enem­män kuin var­men­net­tu­ja tapauksia.

    Lau­ma­suo­jan perään haikaile­vien kan­nat­taa hie­man tark­istaa laskelmiaan. 

    Hal­li­tuk­sen tänään julk­iste­tut toimen­piteet tun­tu­vat tämän tiedon val­os­sa täysin käsit­tämät­tömiltä. Onko hal­li­tus pidet­ty pimen­nos­sa? Toiv­ot­tu että viime het­kel­lä löy­tyy vielä muu­ta­ma posi­ti­ivi­nen lisää?

    1. Pekka Pes­si:
      THL:n vas­ta-ainetesteis­sä on otet­tu näyt­teet 516:lta uusi­maalaiselta. Yhdel­lä on löy­tynyt vas­ta-ainei­ta. Vääriä negati­ivisia saat­taa toki olla. 

      https://www.thelancet.com/journals/lancet/article/PIIS0140-6736(20)30985–5/fulltext / What pol­i­cy mak­ers need to know about COVID-19 pro­tec­tive immu­ni­ty, julka­istu 27. huhtikuuta:

      * ~90% sairaalaan joutuneista koron­apoti­laista kehit­tää vasta-aineita
      * Kuitenkin nykyisen epä­var­man tiedon mukaan ehkä vain 10% lievän/oireettoman taudin kan­taneista kehit­tää covid-19:lle spe­si­fisiä vas­ta-ainei­ta. “it seems like­ly that nat­ur­al expo­sure dur­ing this pan­dem­ic might, in the short to medi­um term, not deliv­er the required lev­el of herd immu­ni­ty and there will be a sub­stan­tial need for mass vac­ci­na­tion programmes.”.

    2. THL:n uutisen mukaan näyt­tei­den otto on aloitet­tu 9.4. ja vas­ta-ainei­den näkymi­nen testeis­sä vie muu­ta­man viikon tar­tun­nas­ta. Käytän­nössä THL:n tutkimus ker­too siis maalisku­un puo­livälin tilanteesta. Ei sil­loin tar­tun­to­ja juurikaan ollut. 

      Kun tar­tun­to­ja on ollut noin vähän ja tutk­i­taan oto­s­ta koko Uuden­maan pop­u­laa­tios­ta ja ote­taan huomioon testin epä­tarkku­us, on tulok­se­na käytän­nössä kohinaa. 

      Valitet­tavasti joudumme vielä odot­ta­maan ennen kuin saamme tulok­sia, joiden perus­teel­la voi johtopäätök­siä vetää.

  111. Tarkoit­taako tuo lau­ma­suo­jan edel­lyt­tämä 60% sitä, että 60% kehit­tää vas­ta-ainei­ta? Tämän het­kisen tiedon mukaan vas­ta-ainei­ta kan­tavien prevalenssi las­ke­taan promilleis­sa tai jopa niiden mur­to-osis­sa, joten matkaa vielä riittää…
    Kuolleisu­ut­takin voi lähteä arvioimaan sitä kaut­ta että Uudel­la­maal­la vas­ta-ainei­ta on muu­tamia tuhan­nel­la ja kuollei­ta on satakunta.

    1. Tarkoitin kir­joit­taa “muu­ta­mal­la tuhan­nel­la”, joskin toinen tapa ymmärtää “muu­tamia tuhan­nel­la” osuu sat­tumal­ta aivan oikeaan suuruusluokkaan…

  112. Uudel­la­maal­la immu­ni­teet­ti todet­tu tois­taisek­si vain yhdel­lä. Ei tai­da lau­ma­suo­ja olla ihan vielä lähel­lä. San­gerin­sti­tuutis­sa on huo­mat­tu että ihmisen nenässä on run­saasti solu­ja (gob­let cells ja cil­lat­ed calls), joi­hin covid19 pääsee prut­taa­maan RNAn. Ehkä tart­tuu nenän kaut­ta. Pyykkipoi­ka nenään.

    1. erk­ki nii­ni:
      Uudel­la­maal­la immu­ni­teet­ti todet­tu tois­taisek­si vain yhdel­lä. Ei tai­da lau­ma­suo­ja olla ihan vielä lähel­lä. San­gerin­sti­tuutis­sa on huo­mat­tu ettäih­misen nenässä on run­saasti solu­ja (gob­let cells ja cil­lat­ed calls), joi­hin covid19 pääsee prut­taa­maan RNAn. Ehkä tart­tuu nenän kaut­ta. Pyykkipoi­ka nenään.

      Tarkoi­tatko sitä THL:n jär­jestämää tutkimus­ta, jos­sa tes­tataan sat­tuman­varais­es­ti alueel­la? Ei immuu­nit sil­lä tavoin löy­dykään. Pelkkä oiree­ton tar­tun­ta ei vält­tämät­tä immunisoi.

      Hei­dän pitäisi tes­ta­ta niitä ihmisiä, jot­ka ovat mah­dol­lis­es­ti sairas­ta­neet oireisen taudin. Heitäkin, taudin sairas­tanei­ta on paljon diag­nosoimat­ta viime kuukausil­ta, kos­ka aluk­si testei­hin ei päässyt ja peruster­veitä kehotet­ti­in sairas­ta­maan kotona.

  113. Jos Suomen talous menee kuralle koron­akri­i­sis­sä, voi tapah­tua se ilmiö, jota Nao­mi Klein kuvasi teok­ses­saan ” Tuhokap­i­tal­is­min nousu.” Val­tio tai muu kri­isin kokenut alue jää kri­isi­ti­lanteesta hyö­tyvien lain­oit­ta­jien ja rahamarkki­noiden armoille, jot­ka hyö­dyn­tävät myös sitä sokki­vaiku­tus­ta, joka täl­laisil­la kri­i­seil­lä on. Nyt on todel­la pidet­tävä huol­ta Suomen taloudesta.

  114. Van­hus­ten hoi­dos­sa ja hoivas­sa on epäon­nis­tut­tu ja heitä var­tavas­ten olisi pitänyt suo­jel­la, var­jel­la ja tur­va­ta. Keuhko­sairaus­taudeil­la on oma elinkaaren­sa ja agree pro­fes­sori Knut Wit­tkowskin lausun­toi­hin eli maail­mas­sa tehdään katas­tro­faal­isia toimia, joiden lock­down ‑hin­ta niin taloudel­lis­es­ti kuin inhimil­lis­es­ti saa aikaan vain pahenevia olo­suhtei­ta ja syvää pitkäaikaista lamaa johdan­tona rahoi­tuskri­isi­in, ilmas­to­muu­tok­seen, pako­lais­tul­vaan ja jopa maailmansotaan. 

    https://www.youtube.com/watch?v=k0Q4naYOYDw

    Ihmiset ikään­tyvät ja elävät van­hem­mik­si samaan aikaan, kun heitä yhä enem­män vaivaa­vat krooniset sairaudet, joi­ta ovat mm: diabetes‑2 (insuli­inire­sistenssi), mie­len­sairaudet, ADHD, Alza­imer, veren­paine, lihavu­us, unet­to­muus ja SV-sairaudet eli siitä sairas­tut mitä syöt ja miten elät. Kun horison­taalisen tason immu­ni­teet­ti heikke­nee, iske voimakkaam­min myös ver­tikaaliset sairaudet, kuten virus­tau­dit (koronat) ja varsinkin horison­taalisen mon­i­sairaisi­in ikäih­misi­in eli vanhuksiin.

    Nähti­in “lakos­sa” nyt ainakin se, että ilma puhdis­tuu saasteista, kun talous on seis-stop.

  115. Olen itse ollut toivos­sa että todel­lisia tar­tun­to­ja olisi edes 10 ker­tainen määrä testeis­sä todet­tui­hin. Nyt ei oikein näytä siltä ja se aset­taa kaiken aika uuteen val­oon, valitet­tavasti. Toki tuo THL:n tulos on hyvin alus­ta­va ja varsin pieneltä pop­u­laa­ti­ol­ta vielä ottaen huomioon sen että tutkimus on aloitet­tu ennen taudin voimakkaam­paa kasvua. Mut­ta jos 2–3 ker­taa tes­tat­tua suurem­pi esi­in­tyvyys on tot­ta, se on huolestut­tavaa tap­pavu­u­den kannal­ta. Toki se että Suomes­sa on sen ver­ran aikaises­sa vai­heessa men­ty varsin järeisi­in sulkukeinoi­hin voi osaltaan vaikut­taa asi­aan. Mut­ta se huolestut­tavin asia on se, että voihan oikeasti olla niin että tar­tun­to­ja saanei­den määrä on oikeasti vaikka­pa 10 ker­tainen, mut­ta vas­tus­tuskyvyn saanei­ta vain pieni määrä eli voi saa­da taudin uud­estaan. Toisaal­ta, ehkä nämä lievät tapauk­set saa­vat jatkos­sakin sen lievänä. Pos­i­tive think­ing! Todel­lisin indikaat­tori lie­nee tuo kuin­ka moni on sairaalas­sa, teho­hoi­dos­sa tai kuol­lut. Siinä on pysyt­ty hyvin tasaisel­la tasol­la jo muu­ta­ma viiko eli tasais­es­ti ete­nee. On se sit­ten hyvä tai paha asia, asiantun­ti­joi­ta kuun­tele­mal­la on vaikea sanoa. Heitä on liikkeil­lä nyt kovin monia ja erilaisia.

    No, toisaal­ta en usko ihmi­sistä tämänkään jäl­keen ole­van pulaa ja ehkä tämä saa vih­doin ihmiset arvosta­maan oikei­ta asioi­ta. Ja myös ymmärtämään taloud­es­ta oikei­ta asioi­ta, muu­takin kuin vain sen kasvun, ja toisaal­ta vält­tämät­tömyy­den. Mut­ta myös sen ettei talous ole itseis­ar­vo vaan pelkkä ren­ki. Tämä haave sen­tään lie­nee utopi­aa, sorry.

    1. Mikael Kar­wa­jal­ka:
      Olen itse ollut toivos­sa että todel­lisia tar­tun­to­ja olisi edes 10 ker­tainen määrä testeis­sä todet­tui­hin. Nyt ei oikein näytä siltä ja se aset­taa kaiken aika uuteen val­oon, valitet­tavasti. Toki tuo THL:n tulos on hyvin alus­ta­va ja varsin pieneltä pop­u­laa­ti­ol­ta vielä ottaen huomioon sen että tutkimus on aloitet­tu ennen taudin voimakkaam­paa kasvua. Mut­ta jos 2–3 ker­taa tes­tat­tua suurem­pi esi­in­tyvyys on tot­ta, se on huolestut­tavaa tap­pavu­u­den kannal­ta. Toki se että Suomes­sa on sen ver­ran aikaises­sa vai­heessa men­ty varsin järeisi­in sulkukeinoi­hin voi osaltaan vaikut­taa asi­aan. Mut­ta se huolestut­tavin asia on se, että voihan oikeasti olla niin että tar­tun­to­ja saanei­den määrä on oikeasti vaikka­pa 10 ker­tainen, mut­ta vas­tus­tuskyvyn saanei­ta vain pieni määrä eli voi saa­da taudin uudestaan. 

      Koetin lukea tuon uutisen asi­as­ta aika huolel­la. Siinä mielestäni san­ot­ti­in, että vas­ta-ainei­ta oli havait­tu 11 tapauk­ses­sa 516 analysoidus­ta. Se on noin 2 % näyt­teistä. Näille posi­ti­ivisille testeille oli sit­ten tehty jonkin­lainen neu­tral­isaa­tiotesti, joka mit­taa ns. “toimin­nal­lis­ten” vas­ta-ainei­den esi­in­tymistä, mitä se sit­ten tarkoit­taakaan — en ole lääkäri tms. Täl­lä neu­tral­isaa­tiotestil­lä saati­in vain yksi posi­ti­ivi­nen testi­t­u­los. Tämä oli ain­oa luotet­ta­va immu­ni­teetista todis­ta­va tulos. Tulk­it­sen tämän itse niin, että immu­ni­teetin toden­tamisen kri­teeri on vedet­ty hyvin tiukak­si. Mikä on lin­jas­sa esimerkik­si WHO:n lausun­to­jen kanssa siitä, että meil­lä ei ole näyt­töä immu­ni­teetin syn­tymis­es­tä, vaik­ka val­lit­sev­as­ta tilanteesta voisi muuten kyl­lä sen johtopäätök­sen tehdä, että aika toden­näköis­es­ti immu­ni­teetin taudin sairas­ta­mal­la saa. Uuden­maan asukasluku on Wikipedi­an mukaan 1 692 000 ihmistä. Siitä las­ket­tuna 2 % on suun­nilleen 33 800 ihmistä, mikä on hyvin lähel­lä tuo­ta mainit­se­maasi kym­menker­taista määrää varmis­tet­tui­hin tar­tun­toi­hin näh­den. Näin siis täm­möisel­lä karkeal­la tilas­to­m­atem­ati­ikalla laskettuna.

      1. Jaakko.
        Tuo neu­traloin­titesti kar­sii pois väärät posi­ti­iviset, tosin mah­dol­lis­es­ti vähän liiankin tehokkaasti. Hal­pa vas­ta-ainetesti voi löuytää vas­ta-ainei­ta jollekin toiselle virukselle.
        Toisaal­ta tuo mit­taa tilan­net­ta maalisku­us­sa, kos­ka teste­jä alet­ti­in kerätä huhtikaan alus­sa ja vas­ta-anei­den muo­dos­tu­mi­nen vie muu­ta­man viikon. Emme siis tei­dä mitään, mut­ta kaikesta näkee, että epi­demia on meil­lä vas­ta tulossa.

      2. Jaakko.
        Tuo neu­traloin­titesti kar­sii pois väärät posi­ti­iviset, tosin mah­dol­lis­es­ti vähän liiankin tehokkaasti. Hal­pa vas­ta-ainetesti voi löytää vas­ta-ainei­ta jollekin toiselle virukselle.
        Toisaal­ta tuo mit­taa tilan­net­ta maalisku­us­sa, kos­ka teste­jä alet­ti­in kerätä huhtikaan alus­sa ja vas­ta-anei­den muo­dos­tu­mi­nen vie muu­ta­man viikon. Emme siis tei­dä mitään, mut­ta kaikesta näkee, että epi­demia on meil­lä vas­ta tulossa.

      3. Osmo Soin­in­vaara:
        Jaakko.
        Tuo neu­traloin­titesti kar­sii pois väärät posi­ti­iviset, tosin mah­dol­lis­es­ti vähän liiankin tehokkaasti. Hal­pa vas­ta-ainetesti voi löytää vas­ta-ainei­ta jollekin toiselle virukselle.
        Toisaal­ta tuo mit­taa tilan­net­ta maalisku­us­sa, kos­ka teste­jä alet­ti­in kerätä huhtikaan alus­sa ja vas­ta-anei­den muo­dos­tu­mi­nen vie muu­ta­man viikon. Emme siis tei­dä mitään, mut­ta kaikesta näkee, että epi­demia on meil­lä vas­ta tulossa.

        Kiitos tarken­nuk­ses­ta. Meneekö saivartelun puolelle, jos alan pohtia, mikä on väärän negati­ivisen tulok­sen mah­dol­lisu­us, jos väärän posi­ti­ivisen mah­dol­lisu­us pitää pois­sulkea lisätestil­lä? Tuo aikataulu on mie­lenki­in­toinen kysymys. Aikaisem­min­han oletet­ti­in, että ensim­mäi­nen kuolin­ta­paus USA:ssa olisi ollut 29.2. Sit­tem­min on käynyt ilmi (tietääk­seni ruumi­inavauk­sen perus­teel­la) että jo 6.2. Kali­for­ni­as­sa tau­ti­in on mene­htynyt 57-vuo­tias nainen. Vielä mie­lenki­in­toisem­mak­si tämä muut­tuu sen myötä, että ko. tapauk­selle ei kuulem­ma ole kyet­ty jäljit­tämään matkaa ulko­maille tai lähikon­tak­tia sel­l­aisen kanssa, joka olisi ulko­mail­la käynyt. Jos ihmi­nen on kuol­lut helmiku­un alus­sa, on tar­tun­nan täy­tynyt tapah­tua tam­miku­un puolel­la. Ja joltain sel­l­aiselta, joka on saanut sen muual­ta. Mut­ta tämä on toki suuren maail­man asioi­ta, eikä siitä suo­raan voi päätel­lä mil­loin Suomes­sa on alka­nut tapahtua.

      4. Jaakko: Koetin lukea tuon uutisen asi­as­ta aika huolel­la. Siinä mielestäni san­ot­ti­in, että vas­ta-ainei­ta oli havait­tu 11 tapauk­ses­sa 516 analysoidus­ta. Se on noin 2 % näyt­teistä. Näille posi­ti­ivisille testeille oli sit­ten tehty jonkin­lainen neu­tral­isaa­tiotesti, joka mit­taa ns. ”toimin­nal­lis­ten” vas­ta-ainei­den esi­in­tymistä, mitä se sit­ten tarkoit­taakaan – en ole lääkäri tms. Täl­lä neu­tral­isaa­tiotestil­lä saati­in vain yksi posi­ti­ivi­nen testi­t­u­los. Tämä oli ain­oa luotet­ta­va immu­ni­teetista todis­ta­va tulos. Tulk­it­sen tämän itse niin, että immu­ni­teetin toden­tamisen kri­teeri on vedet­ty hyvin tiukak­si. Mikä on lin­jas­sa esimerkik­si WHO:n lausun­to­jen kanssa siitä, että meil­lä ei ole näyt­töä immu­ni­teetin syn­tymis­es­tä, vaik­ka val­lit­sev­as­ta tilanteesta voisi muuten kyl­lä sen johtopäätök­sen tehdä, että aika toden­näköis­es­ti immu­ni­teetin taudin sairas­ta­mal­la saa. Uuden­maan asukasluku on Wikipedi­an mukaan 1 692 000 ihmistä. Siitä las­ket­tuna 2 % on suun­nilleen 33 800 ihmistä, mikä on hyvin lähel­lä tuo­ta mainit­se­maasi kym­menker­taista määrää varmis­tet­tui­hin tar­tun­toi­hin näh­den. Näin siis täm­möisel­lä karkeal­la tilas­to­m­atem­ati­ikalla laskettuna.

        Hyviä ajatuk­sia ja itsekin olen miet­tinyt tuo­ta myöhem­män viestin point­tia eli väärien negati­ivis­ten osu­ut­ta. Siitä ei vaan ole annet­tu mitään kom­ment­tia, mut­ta yleen­sä nämä asi­at eivät ole yhden­su­un­taisia. Toisaal­ta edes tuo 2 % tun­tuu vaan liian suurelta, kos­ka on avoimesti san­ot­tu että niitä vääriä posi­ti­ivisia tulee aika paljon mikä koros­tuu sil­loin jos puhutaan muutenkin pienistä määristä. Eli vaikkei otok­ses­sa olisi yhtään oikeaa tar­tun­taa, voi tuo testi antaa sat­tuman val­tu­ut­ta­mana pahim­mil­laan tulok­sek­si 5 %. Mut­ta onko yhtä lail­la negati­ivis­ten suh­teen, siitä ei ole tietoa annet­tu ja muutenkin tiedo­nan­to oli aika puut­teelli­nen. Silti uskon itse yhä että totu­us Uudel­la­mal­la on jos­sain 5–10 % välil­lä eikä tämä perus­tu sen enem­pää mihinkään kuin paljon vaiku­tus­val­taisem­pi­en taho­jen arviot 🙂 Mut­ta sanas­ta Uusi­maa tulee myös tilas­toti­eteel­lis­es­ti mon­ta muu­takin aja­tus­ta kos­ka ei ole annet­tu mitään tietoa siitä miten otos on oikeasti tehty ja että mitä tek­i­jöitä siinä on huomioitu. Siis kun Uusi­maa on aika iso käsite ja var­mas­tikaan ei tau­ti ole levin­nyt tasais­es­ti läpi koko alueen ja sit­ten pitäisi vielä huomioi­da testien ajanko­h­dat suh­teessa sen het­ken todet­tui­hin tar­tun­toi­hin ja aika mon­ta muu­takin muuttujaa.

        Ja tietenkin ylipään­sä kun puhutaan tutkimuk­ses­ta jos­sa joku asia perus­tuu 1–11 tapauk­seen, ei se ole kovin luotet­tavaa ja yleis­tet­tävää. Yhtä hyvin olisi voin­ut sat­tua 2–19, joka muut­taisi kaiken todel­la isol­la kädel­lä. Esim. 1–2 tässä asi­as­sa tuplaa ennus­teen vas­ta-ainei­ta saaneista.

    2. Mikael Kar­wa­jal­ka:
      Olen itse ollut toivos­sa että todel­lisia tar­tun­to­ja olisi edes 10 ker­tainen määrä testeis­sä todet­tui­hin. Nyt ei oikein näytä siltä ja se aset­taa kaiken aika uuteen val­oon, valitet­tavasti. Toki tuo THL:n tulos on hyvin alus­ta­va ja varsin pieneltä pop­u­laa­ti­ol­ta vielä ottaen huomioon sen että tutkimus on aloitet­tu ennen taudin voimakkaam­paa kasvua. Mut­ta jos 2–3 ker­taa tes­tat­tua suurem­pi esi­in­tyvyys on tot­ta, se on huolestut­tavaa tap­pavu­u­den kannal­ta. Toki se että Suomes­sa on sen ver­ran aikaises­sa vai­heessa men­ty varsin järeisi­in sulkukeinoi­hin voi osaltaan vaikut­taa asi­aan. Mut­ta se huolestut­tavin asia on se, että voihan oikeasti olla niin että tar­tun­to­ja saanei­den määrä on oikeasti vaikka­pa 10 ker­tainen, mut­ta vas­tus­tuskyvyn saanei­ta vain pieni määrä eli voi saa­da taudin uud­estaan. Toisaal­ta, ehkä nämä lievät tapauk­set saa­vat jatkos­sakin sen lievänä. Pos­i­tive think­ing! Todel­lisin indikaat­tori lie­nee tuo kuin­ka moni on sairaalas­sa, teho­hoi­dos­sa tai kuol­lut. Siinä on pysyt­ty hyvin tasaisel­la tasol­la jo muu­ta­ma viiko eli tasais­es­ti ete­nee. On se sit­ten hyvä tai paha asia, asiantun­ti­joi­ta kuun­tele­mal­la on vaikea sanoa. Heitä on liikkeil­lä nyt kovin monia ja erilaisia.

      No, toisaal­ta en usko ihmi­sistä tämänkään jäl­keen ole­van pulaa ja ehkä tämä saa vih­doin ihmiset arvosta­maan oikei­ta asioi­ta. Ja myös ymmärtämään taloud­es­ta oikei­ta asioi­ta, muu­takin kuin vain sen kasvun, ja toisaal­ta vält­tämät­tömyy­den. Mut­ta myös sen ettei talous ole itseis­ar­vo vaan pelkkä ren­ki. Tämä haave sen­tään lie­nee utopi­aa, sorry.

      Tuo THL:n testi tehti­in tietääk­seni niin, että he SATTUMANVARAISESTI tes­ta­si­vat ihmisiä Uudel­la­maal­la. Ei koro­nan sairas­ta­neet tuol­la tavoin löy­dykään. Tuol­lainen meto­di on kuin etsi­sisi neu­laa heinä­suo­vas­ta. Hei­dän pitäisi tes­ta­ta niitä, jot­ka ovat sairas­ta­neet oireisen taudin. Hei­dät voidaan löytää jälkikä­teen kyse­ly­tutkimusten avulla.

      Voi myös olla niin, että vas­ta-aineposi­ti­ivisia on vähän, kos­ka itse tau­tia on Suomes­sa hyvin vähän lähtöko­htais­es­ti. Tääl­lä ei monil­la paikkakun­nil­la ole ollut koronat­a­pauk­sia lainkaan. Tämä tutkimus puhuu pikem­minkin sen puoles­ta, että tiukat eristämis­toimet olisi syytä lopettaa.

      1. Tina: Tuo THL:n testi tehti­in tietääk­seni niin, että he SATTUMANVARAISESTI tes­ta­si­vat ihmisiä Uudel­la­maal­la. Ei koro­nan sairas­ta­neet tuol­la tavoin löy­dykään. Tuol­lainen meto­di on kuin etsi­sisi neu­laa heinä­suo­vas­ta. Hei­dän pitäisi tes­ta­ta niitä, jot­ka ovat sairas­ta­neet oireisen taudin. Hei­dät voidaan löytää jälkikä­teen kyse­ly­tutkimusten avulla.

        Voi myös olla niin, että vas­ta-aineposi­ti­ivisia on vähän, kos­ka itse tau­tia on Suomes­sa hyvin vähän lähtöko­htais­es­ti. Tääl­lä ei monil­la paikkakun­nil­la ole ollut koronat­a­pauk­sia lainkaan. Tämä tutkimus puhuu pikem­minkin sen puoles­ta, että tiukat eristämis­toimet olisi syytä lopettaa.

        Jälkim­mäisen kom­mentin kanssa olen samaa mieltä, että ehkä syy on juuri se että tau­tia on varsin vähän lähtöko­htais­es­ti ja siten on saatu aika hyvin tes­tat­tua todel­liset tapauk­set. Tääl­lä aloitet­ti­in rajoituk­set mon­een muuhun maa­han ver­rat­tuna aikaises­sa vaiheessa.

        Mut­ta jos halu­taan saa­da käsi­tys siitä kuin­ka monel­la on tai on ollut tau­ti, mikä on todel­la ratkai­se­vaa arvioitaes­sa taudin tap­pavu­ut­ta (mikä taas on ratkai­se­vaa mietit­täessä toimen­piteitä), on sat­un­naisotan­ta ain­oa vai­h­toe­hto tuot­ta­maan jotain arvio­ta taudin oikeas­ta levin­neisyy­destä. On ollut paljon puhet­ta suurista määristä ihmisiä jot­ka sairas­ta­vat taudin lievästi tai kokon­aan oireet­tomasti, mikä ei ole perus­tunut oikein mihinkään oikeaan tutkimus­tu­lok­seen ja eri arvio­den haitari on val­ta­va. Toki esim. Suomes­sa alku­un kehotet­ti­in pysymään kotona sairas­ta­mas­sa testi­in tulemisen sijaan, kun ei ollut testikapasiteettia.

  116. Mites Osmo sel­l­ainen vai­h­toe­hto, että aikuiset pitäi­sivät mah­dol­lisim­man hyviä saatavil­la ole­via maske­ja työ­paikoil­la, kaupoiss­sa ja kulku­vä­lineis­sä vuo­den pari, kunnes rokote saataisi­in. Mask­it voitai­in aina ottaa käyt­töön uudelleen, kun tarvet­ta tulee. Niiden tuotan­to var­masti nyt kiihtyy. Ne kehit­tyvät ja halpenevat. Samal­la pidet­täisi­in paikat auki ja yhteiskun­nan rat­taat pyörimässä

  117. “Tar­tun­to­jen kaut­ta syn­tyvä lau­ma­suo­ja edel­lyt­tää, että noin 60 % väestöstä saa tartunnan. ”

    Mihin tämä perus­tuu? Muu­ta­ma päivä sit­ten WHO tote­si, että ei ole näyt­töä lau­ma­suo­jan syn­tymis­es­tä viruk­sen lev­iämisen kaut­ta ensinkään saati että tiedet­täisi­in, minkä osu­u­den sen syn­tymi­nen vaatii.

    1. Miik­ka Lahti:
      ”Tar­tun­to­jen kaut­ta syn­tyvä lau­ma­suo­ja edel­lyt­tää, että noin 60 % väestöstä saa tartunnan. ”

      Mihin tämä perus­tuu? Muu­ta­ma päivä sit­ten WHO tote­si, että ei ole näyt­töä lau­ma­suo­jan syn­tymis­es­tä viruk­sen lev­iämisen kaut­ta ensinkään saati että tiedet­täisi­in, minkä osu­u­den sen syn­tymi­nen vaatii. 

      Tuo perus­tuu muu­ta­maan olet­ta­maan. Jos R‑arvo tun­netaan tai voidaan arvioi­da, lau­ma­suo­ja syn­tyy kun immuu­nien osu­us V = 1 — 1/R. Jos R=2, V=1–1/2 = 0.5 (50%). Jos R=3, V=2/3 (67%).

      Em. kaavaa käytet­täessä on mon­esti olet­tamia kuten että rokote tai sairas­t­a­mi­nen olisi 100% suo­jaavaa. Mikäli näin ei ole, pitää toki esim. rokotet­tu­jen määrää nos­taa samas­sa suh­teessa, jot­ta on yhtä paljon immuune­ja. Lisäk­si tuon käyt­tö ylipäätään sisältää olet­ta­man että immu­ni­teet­ti syn­tyy ja immu­ni­teet­ti on pysyvä tai ainakin pitkäkestoinen.

      On syytä huo­ma­ta, että tuo R‑arvo ei ole mikään luon­non­va­kio, vaan ihmis­ten käyt­täy­tymi­nen, läheisyys, käsi­hy­gien­ian taso jne vaikut­ta­vat siihen. Näin eri mais­sa voidaan tarvi­ta eri määriä immuune­ja. Lisäk­si on syytä huo­ma­ta, että jos päästää epi­demi­an ryp­sähtämään rajusti, sairau­den saanei­den määrä lau­ma­suo­jan het­kel­lä voi olla niin suuri, että sairas­tunei­den määrä ylit­tää reilustikin em. rajan. Esim. 85% sairas­tuu vaik­ka 67% olisi riit­tänyt lau­ma­suo­jaan hitaal­la kasvuvauhdilla.

      WHO:lla taitaa olla tapa tiedot­taa lähin­nä tieteel­lisien näyt­tö­jen poh­jal­ta, jol­loin esim. immu­ni­teet­ti yms on kysymys­merk­ki kunnes on riit­tävästi näyt­töä. Toisaal­ta se että ei ole näyt­töä vielä ei tarkoi­ta että immu­ni­teet­tia fak­tana ei syn­ny. Se voi vaa­tia vaan lisää tutkimus­ta ja aikaa.

  118. Tämä on yhtä hyvä ja laadukas tek­sti kuin aiem­mat. Kiitok­seni! Minus­ta täl­laiselle kiihkot­toma­lle ja ehkä sit­ten inho­re­al­is­tisellekin ana­lyysille on tarvet­ta, vaik­ka tästä ehkä herää yhä enem­män kysymyksiä.

    Kysymyk­siä korona herät­tää muutenkin. Honkkarin laat­ule­hti South Chi­na Morn­ing Post ker­too aika ihmeel­lisiä uutisia. Ran­skan korona ei olisi peräisin Kiinas­ta, ei Ital­ias­ta eikä oikein mis­tään muual­takaan. Koron­aa olisi ehkä ollut maail­mal­la jo viimeistään syysku­us­sa 2019, mut­ta siihen ei ole herät­ty, kos­ka iso­ja epi­demioi­ta ei puh­jen­nut (ja ilmeis­es­ti esim. koron­aan kuolleisi­in van­huk­si­in ei ole pahem­min kiin­nitet­ty huomio­ta). Mitähän tästäkin pitäisi ajatella?

    https://www.scmp.com/news/china/science/article/3081959/coronavirus-outbreak-france-did-not-come-directly-china-gene

  119. Täl­lä het­kel­lä epi­demia on Suomes­sa hiipumas­sa, jos kat­so­taan sairaala­hoi­dos­sa ja teho­hoi­dos­sa ole­vien määrää, jot­ka ovat vähen­tyneet jo viimeiset kolme viikkoa. Tätä tah­tia epi­demia on meil­lä ohi jo alkukesään men­nessä. Vaik­ka kaik­ki rajoituk­set pois­tet­taisi­in jo toukoku­us­sa, eivät taval­liset ihmiset ryn­tää baarei­hin, rav­in­toloi­hin yms, kos­ka he ovat pelois­saan koro­nan suh­teen ja ajat­tel­e­vat ensisi­jais­es­ti omaa ja läheis­ten­sä ter­veyt­tä. Iso osa lap­siper­heistäkään ei lai­ta lap­si­aan parik­si viikok­si koulu­un, kos­ka ovat luke­neet kauhutari­noi­ta kuin­ka jotkut lapsetkin ovat saa­neet kam­mot­tavia oire­i­ta koronasta.

    Suomes­sa akti­iviset tar­tun­tamäärät ovat täl­lä het­kel­lä niin pieniä, että pelokas kansa oma­l­la käyt­täy­tymisel­lään tukah­dut­taa epi­demi­an juhan­nuk­seen men­nessä, oli hal­li­tuk­sen halu­a­ma strate­gia mikä tahansa. Vas­ta sit­ten kun uusia tar­tun­to­ja ei ole ollut noin viikkoon, uskalta­vat ihmiset alkaa pala­ta nor­maalielämään ja tämä tulee tapah­tu­maan juhan­nuk­sen jäl­keen. Ruot­sis­sa toisaal­ta sairas­tunei­den määrä on ennät­tänyt nous­ta jo niin korkeak­si, että epi­demia tulee kestämään siel­lä pidem­pään ja ihmiset pää­sevät palaa­maan nor­maali­in Suomea myöhemmin.

    1. Vas­ta sit­ten kun uusia tar­tun­to­ja ei ole ollut noin viikkoon, uskalta­vat ihmiset alkaa pala­ta nor­maalielämään ja tämä tulee tapah­tu­maan juhan­nuk­sen jälkeen. 

      Näin saadaan aikaan epi­demiantoinen aalto.

      1. Osmo Soin­in­vaara: Näin saadaan aikaan epi­demiantoinen aalto.

        Mis­sä on Tai­wanin ensim­mäi­nen aalto?

        Mitkä ovat ne kauheat kus­tan­nuk­set, jot­ka jatku­vas­ta valp­paud­es­ta ja tukah­dut­tamis­es­ta koitu­vat Tai­wanille ja Sin­ga­porelle? Ovatko ne suurem­mat kuin jatku­va pelko sairas­tunei­den ollessa use­ampia pros­ent­te­ja väestöstä?

        Mik­si lei­jona ei pysty­isi siihen mihin tiiker­it pystyvät? Emme pysty tes­taa­maan ja organ­isoimaan jälji­tys­tä? Kansalais­ten talkoohen­ki on jo käytet­ty? Län­si­maa ei voi määrätä kan­sain­välisiä matkus­ta­jia karanteeniin?

      2. Mitkä ovat ne kauheat kus­tan­nuk­set, jot­ka jatku­vas­ta valp­paud­es­ta ja tukah­dut­tamis­es­ta koitu­vat Tai­wanille ja Singaporelle? 

        Sin­gas­pores­sa, Suomen kokoises­sa maas­sa on 17 000 tar­tun­taa (Suo­mi 5000) ja viimeisen vuorokau­den aikana 932 uut­ta tar­tun­taa, Suom­nes­sa alle sata.

      3. Osmo Soin­in­vaara: Sin­gas­pores­sa, Suomen kokoises­sa maas­sa on 17 000 tar­tun­taa (Suo­mi 5000) ja viimeisen vuorokau­den aikana 932 uut­ta tar­tun­taa, Suom­nes­sa alle sata.

        Sin­ga­pores­sa tar­tun­nat läh­tivät nousu­un hyvän alun jäl­keen, kos­ka oli­vat täysin uno­hta­neet, että maas­sa oli yli miljoona ahtais­sa olois­sa asu­vaa siirtotyöläistä.

        Euroopas­sa hyvä esimerk­ki oikean­lais­es­ta strate­gias­ta on Tsek­ki: siel­lä pis­tet­ti­in aikaisin maa karan­terni­in, tar­tun­nat saati­in lasku­un, ihmiset velvoitet­ti­in käyt­tämään mitä tahansa suu-nenä­suo­jus­ta ja nyt uusien tar­tun­to­jen määrä on mata­la ja maa voidaan vähitellen ava­ta. Jos mask­ienkäyt­tö­pakol­la saadaan tar­tut­tavu­us­luku alle yhden, niin rajoit­teet voidaan täysin pois­taa ilman pelkoa tois­es­ta aal­losta. Kun akti­ivis­ten tar­tun­to­jen määrä on saatu pienek­si, uudet tar­tun­taryp­päät saadaan pidet­tyä kuris­sa tes­taa-jäljitä-eristä ‑strate­gial­la. Näin koro­nan kanssa pystytään elämään rokot­teeseen tai tehokkaan hoidon löy­tymiseen saakka.

        Ruotsin strate­gia ei toi­mi jo pelkästään sen vuok­si, että siel­lä sairaan­hoito­henkilökun­ta tulee uupumaan totaalis­es­ti, jos ja kun tilanne jatkuu vielä vähin­tään kuukausia.

        Suomen nykyisenkaltainen hyv­in­voin­ti­val­tio tulee joka tapauk­ses­sa lop­pumaan, oli mei­dän strate­gia mikä tahansa, ihan vaan sen vuok­si, että pieni avotalous lop­ul­ta rahoit­taa julkiset palvelun­sa vien­ti­t­u­loil­la. Ja kun pan­demia pyörii maail­mal­la niin vien­ti ei vedä. Sil­lä, että onko meil­lä rav­in­to­lat auki vai kiin­ni, ei ole mitään väliä.

        Nyt pitää saa­da ihmiset käyt­tämään mitä tahansa kan­gas­ta kasvo­jen edessä, niin päästään jotenkin tässä eteen­päin ja yhteiskun­taa avat­tua. Suo­ma­lainen vaate­te­ol­lisu­us mukaan valmis­ta­maan kansan­maske­ja kaikille! Ja tosi­aan niit­ten ei tarvitse antaa sairaalata­son suo­jaa, että niistä olisi hyötyä.

      4. Osmo Soin­in­vaara: Näin saadaan aikaan epi­demiantoinen aalto.

        Toinen aal­to tarkoit­taa että tar­tun­taluku nousee yli yhden ja sen tor­ju­misen kannal­ta mata­lal lähtö­ta­so on tärkeä. Tar­tun­nat etenevät ekspo­nen­ti­aalisel­la käyräl­lä aluk­si hitaasti ja jos lähtä­ta­so on pieni, ollaan aluk­si hyvin alhaal­la ekspo­nen­ti­aalisel­la käyrällä.

        Jos lähtö­ta­so on korkea eli pyritään aja­maan teho-osas­to­ja tapis­sa niin sil­loin sys­temin on äärim­mäisen herkkä tar­tun­talu­vun nousulle jos ollaan valmi­ik­si korkeal­la käyrällä.

        Tämä matem­ati­ik­ka on aika yksinker­tainen, jos ekspo­nent­ti jostakin syys­tä hyp­päisi kakkoseen niin saadaan eri lähtö­ta­sol­la: 1 tar­tun­ta, 2,4,8,16…, mut­ta jos lähtö­ta­so on 10000 tartuntaa,20000,40000,…

        Siis siinä yhdessä tar­tun­nas­sa on lop­ul­ta miljoo­nan alku mut­ta se antaa aikaa toimia, tar­tun­nat eivät nouse räjähtävästi käyrän alussa,

  120. Jospa covid 19 virus jää ihmiseen pysyvästi (niinkuin HIV , TVB ja mon­et muut). Virus saat­taa aiheut­taa keuhko tai jonkun muun sairau­den heti tai myöhem­min. Sairaus ehkä para­nee, mut­ta virus jää. Ehkäpä vuo­den kulut­tua euroop­palaisetkin käyt­tävät hen­gi­tys­suo­jaimia, jos vaan teol­lisu­us saadaan tuot­ta­maan niitä, eivätkä ole vain rahaa mankumassa.

  121. Ei ole tosi­aan tiedos­sa vielä että tuleeko immu­ni­teet­tia. Myöskään ei tiede­tä riit­tääkö 60% lau­maim­mu­ni­teet­ti­in jos tulee. Saat­taa olla että tarvi­taan 70% tai 80% riip­puen mon­es­ta tekijästä.

    Olete­taan silti että 60% riit­tää. Olete­taan että kuolleisu­us ei ole kuin 0,5% mak­simis­saan. Suomes­sa on n. 5,5 miljoon­aa ihmistä. N. 3,3 miljoon­aa ihmistä pitää sairas­taa se. Jos se käy liian nopeasti niin olete­taan että se kuolleisu­us nousee 0,7% kun on ongelmia ter­vey­den­huol­lon riit­tävyy­den kanssa. 16500 — 23100 kuol­lut­ta. Olete­taan että suurin osa van­huk­sia joten san­o­taan että 10v max menetetään elin­vu­osia per kuol­lut. Se on 230 000 elin­vuot­ta pahim­mil­laan menetet­ty. Jos ei siis olla kiin­nos­tut­tu yksilöstä vaan kollek­ti­ivis­es­ta hyvästä.

    Tämä ei tietenkään vielä ota huomioon mah­dol­lisia pysyviä vau­ri­oi­ta tai ainekin pitkäaikaisia kuten keuhko­vau­ri­ot taik­ka veren hyy­tymisen seu­rauk­sen tehdyt amputaa­tiot sun muut.

    PS. Onko Soin­in­vaara ensim­mäisen vapaae­htoinen otta­maan sen viruk­sen vas­taan kun et ker­ta riskiryh­mää ole?

  122. Hmm. Voisitko tarken­taa (kielel­lis­es­ti) tätä kohtaa “Kyl­lä Ruot­sis­sa kuolee enem­män, kos­ka tau­tia on opit­tu hoita­maan parem­min.” Lause on has­su, etkä var­maan tarkoi­ta kir­joit­ta­maasi, toivon.

    1. San­na: Hmm. Voisitko tarken­taa (kielel­lis­es­ti) tätä kohtaa ”Kyl­lä Ruot­sis­sa kuolee enem­män, kos­ka tau­tia on opit­tu hoita­maan parem­min.” Lause on has­su, etkä var­maan tarkoi­ta kir­joit­ta­maasi, toivon.

      Muo­toilu on vähän kum­malli­nen, mut­ta lop­ul­ta mielestäni vain yksi tulk­in­ta on mah­dolli­nen. Osmo siis aluk­si epäili, että tau­ti pysähtyy vas­ta lau­maim­mu­ni­teet­ti­in, joten sekä Suomes­sa että Ruot­sis­sa sairas­tu­isi ja siten kuolisi yhtä moni (suh­teessa väestöön) ja ero olisi vain siinä, että Ruot­sis­sa se tapah­tu­isi nopeam­min. Nyt hän kuitenkin ajat­tee, että Ruot­sis­sa tulee enem­män kuolemia (suh­teessa väestöön), kos­ka Ruot­sis­sa suurem­pi osa sairas­tu­mi­sista tuli/tulee, ennen kuin tau­tia opittiin/opitaan hoita­maan, vaik­ka lop­ul­ta yhtä moni sairastuisikin.

      Onko mielestäsi jokin toinenkin tulk­in­ta mahdollinen?

      1. Olli Sare­so­ja,
        Tuo­ta juuri tarkoitin. Kävin tark­ista­mas­sa tek­stiä, kos­ka se oli ymmär­ret­ty väärin.

  123. Mitätöit yli­olkaises­ti eet­tisen keskustelun totea­mal­la sen mah­dot­tomak­si. Kuitenkin esität jatku­vasti epäeet­tis­es­ti luku­ja, kus­tan­nuk­sia ja arvioi­ta, joiden lähdet­tä et lähde sen enem­pää luk­i­jalle avaa­maan. Vas­tuu eet­tis­es­tä pun­taroin­nista siir­tynee luk­i­jalle, jon­ka tilas­tolli­nen äly ja taloudelli­nen osaami­nen ei yksinker­tais­es­ti vain riitä hehku­maan samal­la tasol­la kuin omasi. 

    Turun yliopis­ton viru­sopin pro­fes­sori Ilk­ka Julkunen yrit­ti herätel­lä sin­ua Ylen uutises­sa 28.4. hyvin maan­läheisin ja ymmär­ret­tävin argu­mentein. Olisi var­masti kyen­nyt viruk­sen lev­iämisen opti­moin­tiesi­tyk­seen viru­sopin ammat­titer­meinkin, mut­ta nyt näin. 

    Osa perusteista, joi­hin tukeutuen laskel­masi esität, ovat perustal­taan ongel­mallisia juuri eet­tis­es­ti tarkastel­tuna. Ovat olleet sitä jo kauan ennen koron­aa. Sen jätät suju­vasti ja tois­tu­vasti mainitsematta. 

    Et juuri mil­lään taval­la perustele, että mik­si esim. QALY on paras mit­tari ter­veyshyö­tyä mit­tat­taes­sa. Teo­reet­tis­es­ti ja empi­iris­es­ti on jo pitkään pystyt­ty osoit­ta­maan, että se ei ole oper­a­tional­isoitavis­sa arvo­va­rauk­set­tomak­si ja yksiselit­teisek­si väli­neek­si käytet­täväk­si päätök­sen­teossa tai hoito­jen hyö­ty­jen arvioinnissa. 

    Rin­na­s­tat tois­tu­vasti esim. pan­demi­an ja tieli­iken­teen kir­joit­taes­sasi elämän suo­jeluyri­tyk­sien kus­tan­nuk­sista onnet­to­muu­den keskel­lä. Eet­tis­es­ti varsin korkeatasoista. 

    Huo­mat­ta­va ero tieli­iken­teen ja pan­demi­an kus­tan­nuk­sia tarkasteltaes­sa lie­nee esim. siinä, että pan­demi­aan ei liity suo­ria merkit­täviä vero­tu­lo­ja, ei edes koron­aan mene­htyneen eläkeläisen osalta (pois sulkien mah­dol­lisen per­in­töveron osuuden).

    Tieli­ikenne rahoit­taa yhteiskun­nan kulu­ja, mut­ta val­tion raha ei riitä tien­pitoon. Esimerkik­si vuon­na 2017 tieli­iken­teen osu­us oli noin viidennes (8,7 mil­jar­dia) kerä­ty­istä vero­tu­loista. Val­tio palaut­ti vero­tu­loista tiev­erkon ylläpi­toon ja kehit­tämiseen samaise­na vuon­na miljardin. 

    Vaik­ka tieli­ikenne on tuot­tanut vero­tu­lo­ja melko kivasti, niin kaiken­laista menoakin toki on ollut tien­hoidon lisäk­si. Esim. tieli­iken­teessä kuolemien ja poli­isin tietoon tullei­den loukkaan­tu­mis­ten kus­tan­nus oli mil­jar­di euroa (vuon­na 2019). Tieli­iken­teessä elämän mene­tys tulk­i­taan (kait edes retori­ikan tasol­la) lisäkus­tan­nuk­sek­si, ei kokon­aiskus­tan­nuk­sista vähen­net­täväk­si huojennukseksi. 

    Onko mil­jardin euron tieli­iken­teen hoidol­la sit­ten vaiku­tus­ta liiken­nekuolemien ja ‑loukkaan­tu­mis­ten kus­tan­nuk­si­in? Liiken­nevi­ras­to toteaa v. 2016: Vaik­ka tien kun­non vaiku­tuk­sista liiken­netur­val­lisu­u­teen ei ole selkeää näyt­töä ja onnet­to­muuk­sien tapah­tu­mako­hdis­sa on har­voin puut­tei­ta tien kun­nos­sa, sil­lä voi olla vaiku­tus­ta koet­tuun tur­val­lisu­u­teen ja ajomukavuuteen. 

    Kyl­lä! Koke­mus mont­tuis­es­ta ajoti­estä, renkaan puhkeamis­es­ta tai liukas­tu­mis­es­ta jäiseltä tieltä met­sähal­li­tuk­sen puolelle real­isoi tien kun­non vaiku­tuk­set ikimuis­tois­es­ti jo pelkän lom­pakon ohen­e­misen myötä. Sen minkä val­tio jät­tää hoita­mat­ta, sen vaku­u­tusy­htiön kallis täyskasko­vaku­u­tus sit­ten omavas­tu­u­o­suuksin korvaa?

    Koron­a­pan­demi­an hoitoyri­tyk­sil­lä näyt­tää ole­van suo­raa vaiku­tus­ta iäkkäi­den ihmis­ten kuolemien ja loukkaan­tu­mis­ten määri­in. Mitä vähem­män pan­demi­an uhre­ja, sitä vähem­män suo­ria kus­tan­nuk­sia ter­vey­den­huol­lolle. Tietysti, jos pan­demi­an uhrit jätetään hoita­mat­ta, niin suo­ria hoitokus­tan­nuk­si­akaan ei taa­tusti tule.

    Myös se, että julkisel­la ter­vey­den­huol­lol­la on edes näen­näis­es­ti kan­tokykyä ja riit­tävästi suo­javarustei­ta koh­da­ta kaikenikäisiä koron­a­pan­demi­an uhre­ja, vaikut­ta­nee koet­tuun tur­val­lisu­u­teen kul­jet­taes­sa melko tun­tem­at­toma­l­la ja vaikeasti hoidet­taval­la tiellä. 

    Pan­demi­an hoidon kus­tan­nus­vaiku­tuk­sien opti­moimi­nen on huo­mat­tavasti mon­imutkaisem­pi eet­tis­matemaat­ti­nen yhtälö ratkot­tavak­si kuin vaikka­pa tien­hoidon kus­tan­nus­vaiku­tusten opti­moinen suh­teessa liiken­teessä tapah­tu­vi­in menetyksiin. 

    Kun tääl­lä nyt kauhis­tel­laan tätä “pan­demi­an­hoitokokeilua” melko tun­tem­at­toman uhan edessä, niin kysyn, että oliko vaikka­pa esim. Sote-valmis­te­lut eet­tis­es­ti kestävä investoin­ti? Kyl­lä vähän kitis­ti­in, mut­ta eipä paljoa porukkaa nähty bar­rikadeil­la. Sen kokeilun kus­tan­nuskin on jo pitävästi laskettu. 

    Tarkastel­laan inho­re­al­is­tis­es­ti pelkkiä Sote-valmis­telu­jen kus­tan­nuk­sia, jot­ka oli­vat vain vaa­ti­mat­tomat 200 milj. euroa. Tuol­la sum­mal­la olisi katet­tu esim. vuon­na 2018 noin 440 000 ikään­tyneen palvelukus­tan­nuk­set (pois­lukien koti­hoito), jon­ka osu­us oli 18% asukasko­htai­sista nettohoitokustannuksista. 

    Nyt kauhis­tel­laan sitä, että riit­tävää tietoa ei ole. Se taa­tusti on tot­ta, mut­ta mon­es­ta opti­moin­ti­in liit­tyvästä ongel­mas­ta on ollut tietoa jo vuosikym­meniä, mut­ta niiden kor­jaami­nen nousee lähin­nä puhei­den tasolle ja etenkin vaalien alla. 

    Van­hus­ten­hoito on ollut jo vuosia häpeäl­lisessä kun­nos­sa ja kaiken­lainen opti­moin­ti suo­ras­taan anteek­siantam­a­ton­ta. Mut­ta nyt eri­tyis­es­ti ikään­tyviä ja sairai­ta uhkaa­van pan­demi­an edetessä eet­ti­nen keskustelu ter­veystaloudel­lisen yhtälön osalta on sekin vain mah­do­ton­ta? Mah­dol­lista on kuitenkin se, että koron­avirus pyörii vapaasti muus­sa väestössä, mut­ta sairaat ja iäkkäät eivät sairas­tu. En tiedä itkeäkö vai nauraa. 

    Pirkko Lahti kuvaa ansiokkaasti työt­tömyy­den rak­en­teel­lisek­si yksilöön kohdis­tu­vak­si väki­val­lak­si. Ennen pan­demi­aa se on ollut monien mielis­sä vain laisko­jen ja lois­mais­ten ihmis­ten vit­saus. Kun työt­tömyys tulee pan­demi­an myötä liki, niin ehkäpä puheetkin pehmenevät uhri­u­tu­misen myötä. Hienoa, että myös mie­len­ter­veys- tai las­ten­suo­je­lu­työn teemat ovat nousseet keskusteluun. 

    Luet­tuani näitä kir­joituk­si­asi, jois­sa kuit­taat heti alku­un kokevasi eet­tisen keskustelun mah­dot­tomak­si, min­ua jotenkin huvit­taa koke­muk­sesi syvästä huoles­ta pääsykokei­den tasaver­taisu­u­den toteu­tu­misen suh­teen: “Tämä on oikeusturvakysymys!” 

    Ole­tan jo lähtöko­htais­es­ti, ettet ymmär­rä tek­stistäni mitään.

    1. Ole­tan jo lähtöko­htais­es­ti, ettet ymmär­rä tek­stistäni mitään.

      En todel­la ymmärtänyt, Kir­joitit, että tieli­iken­teen kuol­er­mat kan­nataa hyväksyä, kos­ka tieli­ikenne tuot­taa val­tion kas­saan niin paljon vero­tu­lo­ja. Tämän kan­nan­oton jäl­keen en ymmärtänyt kir­joituk­ses­tasi yhtään mitään.

    2. Et juuri mil­lään taval­la perustele, että mik­si esim. QALY on paras mit­tari ter­veyshyö­tyä mittattaessa.

      Kolmekysymys­tä
      1) Kuo­let joskus. On kuitenkin parem­pi kuol­la myöhem­min kuin aikaisem­min. (Kyl­lä ei)?
      2) Olet lähel­lä vam­mau­tua lop­puikäs­esi 40-vuo­ti­aana, mikä veisi sin­ut lop­puiäksed­si sänky­poti­laak­si. Sinus­ta on parem­pi elää lop­puelämä ter­veenä kaun sänkyyn sidot­tuna. (Kyl­lä ei)
      3) Sin­un elämäsi on yhtä tärkeä kuin muiden elämä (Kyllä/ei)
      4) Eti­ik­ka kuu­luu logi­ikan piiri­in sen sijaan että se olisi vain tun­nea­sia (Kyl­lä ei)

      Jos vas­taat kaikkin neljään kyl­lä, olet aika vah­vasti sitoutunut Qaly-mitariin.Jos olet eri mieltä, olisi kiva kuul­la, mis­tä noista neljästä olet eri mieltä?

  124. Hei! Kiitos, koro­nan etur­in­ta­malaise­na on ollut virk­istävää seu­ra­ta oival­tavaa ja ajamkar­tal­la ole­vaa kom­men­toin­tia. Tuo­hon “Nyt tiedämme esimerkik­si, että veren hyy­tymi­nen on suuri rik­si ja sik­si sitä lääk­itään. Mon­ta Ruot­sis­sa kuol­lut­ta osat­taisi­in nyt pelas­taa.” suh­taudun hyvin pes­simistis­es­ti. Vaik­ka julk­isu­udessa vähön onkin “trom­bi­ju­na” läht­enyt käsistä niin mitä oikeas­tu tiedämme? Teho­hoi­dos­sa olleil­la poti­lail­la n 25% laski­mop­uolen tulp­pa ja DIC mukana kuole­mis­sa. Miten tämä estet­täisi­im (tai näi­hin liit­tyvät kuolemat) emme tiedä, vaikutel­ma, että perus­ru­ti­init ei riitä. Eli emme pyaty oikeasti sen parem­paan kuin Ruotsi. 

    Toiv­ot­tavasti jatkat kommentointia!

    1. Teho­hoi­dos­sa olleil­la poti­lail­la n 25% laski­mop­uolen tulp­pa ja DIC mukana kuole­mis­sa. Miten tämä estet­täisi­im (tai näi­hin liit­tyvät kuolemat) emme tiedä, vaikutel­ma, että perus­ru­ti­init ei riitä. Eli emme pyaty oikeasti sen parem­paan kuin Ruotsi. 

      Min­ulle on ker­rot­tu, että tähän on lääk­i­tys. Jos tietoni on väärä, se pn väärä.

      1. Sitä samaa “lääket­tä” on jo ruti­in­i­na käytet­ty näil­lä poti­lail­la estämään tukok­sia. Nyt siis kyse on annos­telus­ta. Ain­oa oikea apu ehkä on, että nyt oikean annok­sen määrit­tämisek­si älytään tehdä aiem­min lisä­tutkimuk­sia eli onko tarve siir­tyä pro­fy­lak­si­as­ta hoitoon, sinän­sä ris­ki tukok­si­in ja lääk­keet on olleet koko ajan. Ei mis­tään mullis­tavas­ta hoi­dos­ta kyse siis. Ja mitään näyt­töä ei ole, että tämä kuitenkaan toisi lisähyö­tyä. Osa on jopa varoitel­lut liikaa tekemästä johtopäätök­siä ettei men­nä ojas­ta allikkoon vrt kaik­ki kokeel­liset lääk­keet, joi­ta jopa Suomes­sa vilahti pro­tokol­lis­sa ilman tutkimusasetel­maa (ja nyt­tem­min tutkimuk­sis­sa osoitet­tu jopa haitallisik­si). https://www.hematology.org/covid-19/covid-19-and-vte-anticoagulation

  125. Rajoi­tusten pois­t­a­mi­nen ei lai­ta yhteiskun­nan ja talouden rat­tai­ta pyörimään, kos­ka keskiver­toih­mi­nen ei kuitenkaan uskalla lähteä kotoaan ulos elämään nor­maalielämää. Mielestäni tähän ain­oa ratkaisu on että suo­ma­laisille jae­taan viisi miljoon­aa kasvo­mask­ia (ei tarvitse olla sairaalata­soisia) ja velvoite­taan niitä käyt­tämään aina kun olemme kotiemme ulkop­uolel­la mis­sä on mui­ta ihmisiä. Mask­it anta­vat kohtu­ullisen suo­jan sil­loin kun kaik­ki ihmiset käyt­tävät niitä. Ne myös luo­vat tur­val­lisu­u­den­tun­net­ta, joka helpot­taa ihmis­ten palu­u­ta lähem­mäs nor­maal­i­ti­laa. Tätä taus­taa vas­ten on kum­mallista, että vira­nomaiset kri­ti­soi­vat mask­ien käyt­töä sil­lä veruk­keel­la että ne luo­vat val­heel­lisen tur­val­lisu­u­den tun­teen ja samal­la kuitenkin halu­taan ava­ta yhteiskun­taa. Mielestäni yhteiskun­nan avaami­nen ilman mask­ipakkoa (ja ehkä myös käsinepakkoa) ei vaan tule onnis­tu­maan. Tähän ajat­te­lu­ta­paan pitää päät­täjil­lä tul­la muutos!

  126. USAn vankilo­ista saata­neen koh­ta tietoa miten lau­maim­mu­ni­teet­ti toimii, parhaim­mis­sa tai pahim­mis­sa paikois­sa 80% sairastuneita.

    1. antti:
      USAn vankilo­ista saata­neen koh­ta tietoa miten lau­maim­mu­ni­teet­ti toimii, parhaim­mis­sa tai pahim­mis­sa paikois­sa 80% sairastuneita.

      Vankilo­is­sa eletään sen ver­ran poikkeuk­sel­li­sis­sa olois­sa, että enpä tiedä, saadaanko mitään kovin rel­e­vant­tia tietoa. Sel­l­ai­sis­sa vankilo­is­sa, jois­sa van­git ovat yksin omis­sa sell­eis­sän tai yksin ulkoile­mas­sa, tart­tuvu­us on lähel­lä nol­laa eikä lau­ma­suo­jaa oikeas­t­aan tarvi­ta. Sel­l­ai­sis­sa, jois­sa oleskel­laan päivät pitkät isois­sa saleis­sa, lau­ma­suo­jaan tarvit­ta­va immu­nitet­ti pitänee olla mil­tei kaikilla.

  127. not­ta nyt päämin­is­teri­ki sit­ten hokee tuo­ta, sairas­ta­mal­la ei saa immu­ni­teet­tiä, mut­ta rokot­teen kaut­ta… alkaa 5g mas­to­jen polt­telu kuu­lostaan loogiselta jo omi­in korvi­in ku noi­ta jut­tu­ja kuuntelee…

Vastaa käyttäjälle vastarannan kiiski Peruuta vastaus

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Notify me of followup comments via e-mail. You can also subscribe without commenting.