Testausharha ja koronaviruksen tappavuus

Jos ver­taamme koron­aviruk­seen kuollei­den määrää tar­tun­nan saanei­den määri­in, eri maista saadaan aivan eri tulok­sia. Ital­ias­sa toden­ne­tu­ista tar­tun­nan saaneista on jo tähän men­nessä kuol­lut 12 % ja moni tästäkin joukos­ta tulee vielä kuole­maan. Islannis­sa luku on kolme promillea.

Erot voivat johtua geneet­ti­sistä eroista ja elämän­tavoista ja vaik­ka mis­tä, mut­ta suurin selit­täjä lie­nee kuitenkin se, että Ital­ias­sa pitää olla aika huonos­sa kun­nos­sa päästäk­seen testi­in ja Islanti tes­taa voimaperäis­es­ti pien­estäkin epäilystä. On tes­tannut jo kuusi pros­ent­tia koko väestöstä. Jos tidet­täisin kuin­ka mon­ta ihmistä kus­sakin maas­sa oikeasti on saanut tar­tun­nan, luvut oli­si­vat lähempänä toisi­aan ja olen­nais­es­ti pienempiä.

Ajat­telin kat­sel­la vähän, miten tes­taamisen volyy­mi selit­tää ero­ja mita­tus­sa tap­pavu­udessa. Mit­taan tes­taamisen volyymia posi­ti­ivis­ten tulosten osu­udel­la. Jos se on kovin korkea, on toden­näköistä, että moni tar­tun­nan saanut on jäänyt vas­taavasti testaamatta.

Korostan, että tämä ei ole tilas­tolli­nen tutkimus vaan aineis­ton esikat­selua, jota tein aina ennen varsi­naisen mallin rak­en­tamista sil­loin, kun vielä tein oikea­ta tilas­toti­eteel­listä tutkimusta.

Huo­maamme, että riip­pu­vu­us on ilmeinen. Niis­sä mais­sa, jois­sa tes­tataan vähän, taudin tap­pavu­us on tilas­to­jen mukaan paljon suurem­pi kuin mais­sa, jois­sa tes­tataan paljon. (Kuten kuvas­ta näkyy, täl­lä mit­tar­il­la Suo­mi kuu­luu kohta­laisen paljon tes­taavi­in mai­hin, vaik­ka julkises­ta keskustelus­ta voisi saa­da eri käsityksen.)

Sovitin tuo­hon regressiokäyränkin.

y = 0,08073 + 0,284053x

Vakioter­miä 0,0807 ei voi tulki­ta harhat­toman tes­tauk­sen luvuk­si, kos­ka tes­tauk­sen oikea tulos ei ole, että posi­ti­ivis­ten osu­us on nol­la. Jos oikea tulos olisi vaikka­pa 1 %, kuoleisu­us tar­tun­nan saanei­den kesku­udessa olisi noin 3,6 promillea.

Tässä on lukuisia virhelähteitä. Yksi niistä on se, että perusjoukos­sa ovat kaik­ki tähän asti tar­tun­nan saa­neet ja kuolleet. Tästä joukos­ta osa tulee kuitenkin vielä kuole­maan. Tätä menetelmää käytet­täessä tarvit­taisi­in yksilö­ta­son tietoa siitä, mil­loin tar­tun­ta on havait­tu ja mil­loon on kuoltu.

Ongel­mana on myös maako­htais­ten keskiar­vo­jen käyt­tö. Italia on nyt vähän joukon ylipuolel­la, mut­ta tulisi parem­min viivalle, jos maa jaet­taisin Lom­bar­diaan ja muuhun Ital­i­aan. Lom­bar­dias­sa posi­ti­ivis­ten testi­t­u­losten osu­us on kol­mannes, kun taas pienem­män kaaok­sen seuduil­la olen­nais­es­ti alempi.

Pitäisi tietää myös tes­taamisen suun­taamis­es­ta. Korea ei itse asi­as­sa ole täl­lä mit­tar­il­la tes­tannut kovin paljon, mut­ta on suun­nannnut tes­taamisen tarkem­min. Suomen ja mon­en muun maan luvuista pitäisi pois­taa ter­vey­den­huol­lon henkilökun­nan testit ja rajoit­tua vain poten­ti­aaliten poti­laiden testei­hin. Henkilökun­nan testit ovat (onnek­si) val­taos­altaan negatiivisia.

Tuo­ta kuvaa kat­sel­lessa alkoi tun­tua siltä, että todel­li­nen kuolleisu­us on jotain kah­den promillen kieppeil­lä tässä aineis­tossa. Kun tar­tun­nan jo saaneista osa vielä kuolee, arvioisin taudin tap­pavu­u­den jon­nekin neljän promillen tienoille.

Näin päätellen Ital­ias­sa puut­tuu tar­tun­nan saaneista val­taosa. Todel­lis­es­ti tar­tun­nan saanei­ta olisi noin 40-ker­tainen määrä.

Mut­ta tämä ei ollut tutkimus, vaan aineis­ton kat­selua. Arviot ovat hyvn epä­tarkko­ja, mut­ta se on selvää, että Ital­ian, Espan­jan ja Ran­skan tar­tun­nain saanei­den luvut ovat aivan päin seiniä.

Ovat ne meilläkin.

98 vastausta artikkeliin “Testausharha ja koronaviruksen tappavuus”

  1. Islannis­sa­han on tarkoituk­sel­la tes­tat­tu laa­jasti ihan oireettomiakin.

    Tar­tun­to­jen kaksinker­tais­tu­mi­sai­ka on sikä­likin kätevä mit­tari vas­ta­toimien ver­tailu­un, että tes­tauskäytän­tö­jen erot eivät vaiku­ta siihen, kun­han käytän­tö kunkin kohortin sisäl­lä pysyy suun­nilleen samana ver­tailu­jak­son yli ollak­seen riit­tävän vertailukelpoinen.

  2. Jos taudin keskimääräi­nen tap­pavu­us olisi 0.4% ja Lom­bar­dias­sa on kuol­lut 8650 henkeä viruk­seen (oikea luku on ainakin vähän korkeampi, sil­lä vain sairaalois­sa diag­nosoitu­na kuolleet kir­jataan koron­akuolemik­si, van­hainko­tien tapauk­set ovat kir­jaa­mat­ta), niin pelkästään kuolleista laskel­mal­la n. 2.2 miljoo­nan ihmisen olisi pitänyt jo sairas­taa tau­ti Lombardiassa.

    Lom­bar­dian asukasluku on n. 10 miljoonaa.

    Olen itse käyt­tänyt Ital­ian tilanteen plot­taamiseen tätä:
    https://github.com/pcm-dpc/COVID-19/tree/master/dati-regioni

    1. Sak­sas­sa on yhdessa koron­aepi­demi­an pahoin run­tele­mas­sa kylässä tutkit­tu 80 % väestöstä. Näistä viidel­lä­toista pros­en­til­la oli viruk­sen vas­ta-ainei­ta. Tästä joukos­ta las­ket­tuna kuolleisu­us oli tar­tun­nan saaneil­la 3,7 promil­lea. Van­ha tilas­toti­eteil­i­jä osaa vielä jotain. 🙂
      https://www.tekniikkatalous.fi/uutiset/tt/6e2da168-f9f2-4969–8fed-4eccd897747b?ref=newsletter:46a5&utm_source=Teta_Uutiskirje&utm_medium=email&utm_campaign=Teta_Uutiskirje

  3. Mie­lenki­in­toista ana­lyysia. Mut­ta jos tap­pavu­us on ehdote­tut neljä promil­lea, miten selität Lom­bar­dian, Espan­jan, Ran­skan ja New Yorkin sairaalakaaok­sen ja ongel­mat ruumi­iden säi­ly­tyk­sessä ja hau­tauk­ses­sa? Tämä jo minus­ta itsessään osoit­taa, että pop­u­laa­tio­ta­sol­la on kyse todel­la paljon influ­enssaa ja vas­taavia promille­sar­jan epi­demioi­ta paljon tap­pavam­mas­ta taudista. 

    Lom­bar­dias­sa on täl­lä het­kel­lä koron­akuolemik­si tilas­toitu jo melkein promille _koko populaatiosta_, joten tämä on kuolleisu­u­den aivan ehdo­ton alara­ja. Kuollei­den määrä eli osoit­ta­ja kas­vaa vielä roimasti kos­ka kuole­man­ta­pausten kasvu on vas­ta äsket­täin tasaan­tunut, ja vaik­ka nimit­täjää ei tun­neta niin läh­eskään koko pop­u­laa­tio ei tietenkään ole infek­tio­ta saanut. Luon­tainen lau­maim­mu­ni­teet­ti ei voi olla ihan lähel­lä, kos­ka 1) lock­down on rajoit­taanut infek­toitunut­ta väestöo­su­ut­ta merkit­tävästi vapaaseen lev­iämiseen ver­rat­tuna, 2) käyrät näyt­tävät että uusia tapauk­sia tulee vielä paljon vaik­ka kasvu onkin tait­tunut. On vaikea nähdä, miten tästä tulisi nelisen promil­lea infek­toitunei­den lop­ullisek­si kuolleisu­udek­si. (New Yorkissa ollaan muuten samas­sa noin promillen kuolleisu­udessa koko pop­u­las­ta ehkä reilun viikon päästä, ja kasvu on nyt jyrkkää.)

    1. xkcd:
      Mie­lenki­in­toista ana­lyysia. Mut­ta jos tap­pavu­us on ehdote­tut neljä promil­lea, miten selität Lom­bar­dian, Espan­jan, Ran­skan ja New Yorkin sairaalakaaok­sen ja ongel­mat ruumi­iden säi­ly­tyk­sessä ja hau­tauk­ses­sa? Tämä jo minus­ta itsessään osoit­taa, että pop­u­laa­tio­ta­sol­la on kyse todel­la paljon influ­enssaa ja vas­taavia promille­sar­jan epi­demioi­ta paljon tap­pavam­mas­ta taudista. 

      Ainakin Ital­ias­sa polt­to­hau­taus on ollut tähän asti varsin harv­inaista ja kap­a­siteet­ti on siten ollut rajalli­nen. Kun COVID-19 uhrit pitää polt­to­hau­da­ta, niin ei liene ihme, että ollaan ongelmis­sa. Espan­jas­sa kuoleet makaa­vat van­hainko­tien vuoteis­saan sik­si, ettei henkilökun­ta voi enää siirtää heitä nor­maali­in tapaan odot­ta­maan hau­taus­li­ik­keen noutoa vaan ruumi­it pitää jät­tää paikalleen ruumishuoneen erikois­noutoa varten. Jne.

      Mon­es­sa “kaaok­ses­sa” on paljolti kyse siitä, että on muutet­tu nor­maale­ja ruti­ine­ja ilman, että ollaan varmis­taudut­tu poikkeustoimien suju­vu­ud­es­ta ja kap­a­siteetin riit­tävyy­destä. Sinän­sä voi toki olla perustel­tua käsitel­lä COVID-uhrien ruumi­ita eri­ty­isiä varo­toimen­piteitä nou­dat­taen, mut­ta ehkä joku olisi voin­ut käyt­tää tasku­lask­in­ta jos­sain vai­heess­sa — ja sitä myö­den ehkä varautunut nyt syli­in tulleisi­in ongelmiin.

  4. Laskeske­lin THL:n luku­jen perus­teel­la jo pari viikkoa sit­ten, että kuolleisu­us on parin promillen luokkaa. En ihan sitäkään ymmär­rä, mik­si THL ei sanonut tätä suo­raa vaan se piti erik­seen päässä ynnäil­lä. Itse ker­roin tään lähipi­ir­ille siltä var­al­ta, että jollekin oli syn­tynyt medi­a­pani­ikin keskel­lä liian synkkä kuva. Tosin tietysti sanoin, että voi se olla jonkun promillen korkeampikin, kun kukaan ei voi ihan var­masti tietää, mut­ta kyse ei kuitenkaan ole mis­tään rutos­ta tai kol­eras­ta. Lisäk­si sanoin, että kuolleisu­us keskit­tyy vah­vasti riskiryh­mi­in ja muiden toden­näköisyys kuol­la on vielä paljon pienempi.

    1. Atom­isti:
      Laskeske­lin THL:n luku­jen perus­teel­la jo pari viikkoa sit­ten, että kuolleisu­us on parin promillen luokkaa. En ihan sitäkään ymmär­rä, mik­si THL ei sanonut tätä suo­raa vaan se piti erik­seen päässä ynnäil­lä. Itse ker­roin tään lähipi­ir­ille siltä var­al­ta, että jollekin oli syn­tynyt medi­a­pani­ikin keskel­lä liian synkkä kuva. Tosin tietysti sanoin, että voi se olla jonkun promillen korkeampikin, kun kukaan ei voi ihan var­masti tietää, mut­ta kyse ei kuitenkaan ole mis­tään rutos­ta tai kol­eras­ta. Lisäk­si sanoin, että kuolleisu­us keskit­tyy vah­vasti riskiryh­mi­in ja muiden toden­näköisyys kuol­la on vielä paljon pienempi.

      THL:n näke­mys on ollut koko epi­demi­an ajan täy­del­lisen vähät­televä. Hei­dän luku­jansa ei kan­na­ta uskoa kunnes he julkai­se­vat perus­teen­sa ja käy itse tiedot läpi huo­maa­mat­ta ongelmia. Mm. WHO:n ja brit­tien näke­myk­sen mukaan kyseessä on ker­talu­okkaa vakavampi tau­ti (kuolleisu­us suu­ru­us­lu­okkaa 1 % sairas­tuneista) kuin THL:n näke­myk­sen mukaan (0,05 % — 0,1 % sairastuneista).

      Itse asi­as­sa xkcd osoit­ti edel­lä THL:n korkein­taan 0,1 % kuolleisu­u­den sairas­tuneista hyvin kyseenalaisek­si. Samaa tukee Etelä-Kore­an tiedot, jos­sa sairaan­hoidon ollessa täy­dessä kun­nos­sa ja sairas­tunei­den lähin­nä nuo­ria, päästään noin 1,8 % kuolleisu­u­teen havai­tu­ista sairas­tuneista. Etelä-Kore­an laa­jas­ta tes­taamis­es­ta huoli­mat­ta osa sairas­tuneista on voin­ut jäädä huo­maa­mat­ta, mut­ta on han­kala uskoa, että vain kymme­ne­sosa olisi havaittu.

      Ottaisitko muuten koronarokot­teen, jos luvat­taisi­in, että se on yhtä tur­valli­nen kuin sikainfluenssarokote?

      1. Etelä-Kore­as­sa n tes­tat­tu tähän asti 9 promil­lea asukkaista. Kat­tavin­ta tes­taus on ollut Islannis­sa, jos­sa on tes­tat­tu seit­semän pros­ent­tia väestöstä. Siel­lä tode­tu­ista tar­tun­nan saaneista on kuol­lut kolme promil­lea. Islannis­sa arvioidaan, että he ovat onnis­tuneet tilas­toimaan läh­es puo­let tar­tun­nan saaneista.

      2. Osmo Soin­in­vaara:
        Kat­tavin­ta tes­taus on ollut Islannis­sa, jos­sa on tes­tat­tu seit­semän pros­ent­tia väestöstä. Siel­lä tode­tu­ista tar­tun­nan saaneista on kuol­lut kolme promil­lea. Islannis­sa arvioidaan, että he ovat onnis­tuneet tilas­toimaan läh­es puo­let tar­tun­nan saaneista.

        Kun tar­tun­nan saaneista on _tähän mennessä_ kuol­lut kolme promil­lea, niin en käsitä miten voit arvioi­da lop­ullisen kuolleisu­u­den ole­van neljän promillen luok­ka. On hyvin tiedos­sa ja itsekin toteat, että kuole­ma tulee yleen­sä mon­en viikon viiveel­lä, joten infek­toituneista moni tulee kuole­maan vielä ja osu­us siis kas­vaa. Tämän läh­teen mukaan Islannis­sa on tar­tun­nan saaneista kuol­lut 4 ja paran­tunut 396, ja muiden kohtaloa odote­taan vielä https://www.worldometers.info/coronavirus/country/iceland/ . Tämä olisi 1% kuolleisuus.

      3. Kun tar­tun­nan saaneista on _tähän mennessä_ kuol­lut kolme promil­lea, niin en käsitä miten voit arvioi­da lop­ullisen kuolleisu­u­den ole­van neljän promillen luokka. 

        Mis­tä sinä tiedät, kuin­ka suuri osa tar­tun­nan saaneista on kuol­lut Islannis­sa? Tiedät vain tes­tat­tu­jen tar­tun­nan saanei­den määrän, mut­ta et tiedä mitään niistä, joi­ta ei ole testet­tu. Näuytät olet­ta­van, että islannis­sa ei ole lainkaan harhaa tes­tat­tavien valin­nas­sa. Erään Islanti­laisen sat­un­naisotan­ta­an perutuneen tutkimuk­sen mukaan puo­let testis­sa sairas­tuneik­si tode­tu­ista oli oireet­to­mia. Ilman sat­un­naisotan­taa näitä ei tulee haavi­in yhtään. Islannista tes­ta­tu­ista kuusi pros­ent­tia oli posi­ti­ivisia. Se on epäi­lyt­tävän paljon. Jos Islannis­sa niin­pieni osu­us kuin puo­let tar­tun­nan saaneista olisi jäänyt tes­taa­mat­ta, kuolleisu­us­luku olisi 1,4 promillea. 

      4. Osmo Soin­in­vaara: Mis­tä sinä tiedät, kuin­ka suuri osa tar­tun­nan saaneista on kuol­lut Islannis­sa? Tiedät vain tes­tat­tu­jen tar­tun­nan saanei­den määrän, mut­ta et tiedä mitään niistä, joi­ta ei ole testet­tu. Näuytät olet­ta­van, että islannis­sa ei ole lainkaan harhaa tes­tat­tavien valin­nas­sa. Erään Islanti­laisen sat­un­naisotan­ta­an perutuneen tutkimuk­sen mukaan puo­let testis­sa sairas­tuneik­si tode­tu­ista oli oireet­to­mia. Ilman sat­un­naisotan­taa näitä ei tulee haavi­in yhtään. Islannista tes­ta­tu­ista kuusi pros­ent­tia oli posi­ti­ivisia. Se on epäi­lyt­tävän paljon. Jos Islannis­sa niin­pieni osu­us kuin puo­let tar­tun­nan saaneista olisi jäänyt tes­taa­mat­ta, kuolleisu­us­luku olisi 1,4 promillea. 

        Kir­joitin tosi­aan huoli­mat­tomasti — tarkoituk­seni oli sanoa sin­un luku­jasi siteer­at­en että TODETUISTA tar­tun­nan saaneista kolme promil­lea on kuol­lut. Islannis­sa tes­taus­ta on niin paljon että siihen valit­tu­jen vääristymä on huo­mat­tavasti pienem­pi kuin muual­la, mut­ta ei tosi­aan olema­ton, ja tämä vääristää kuolleisu­ut­ta ylöspäin. Huo­mat­tavasti isom­pi vääristymä tullee siitä, että ylivoimais­es­ti suurin osa tes­ta­tu­ista tar­tun­nan saaneista on edelleen sairaana, ja osa tulee kuole­maan. Paran­tunei­den määrään suh­teutet­tuna kuollei­den määrä on pros­ent­ti. Sinä et tun­nu puolestasi otta­van tätä juuri lainkaan huomioon, kun tästä kolmes­ta promilles­ta arvioit lop­ullisek­si luvuk­si neljä.

      5. R. V.: Ottaisitko muuten koronarokot­teen, jos luvat­taisi­in, että se on yhtä tur­valli­nen kuin sikainfluenssarokote?

        Ottaisin sel­l­aisen rotil­la tes­tatun rokot­teen, joka ei rep­likoidu. Olen ymmärtänyt, että sel­l­aiseen ei sisäl­ly oleel­lisia vaaro­ja. Niitä on kehit­teil­lä ja rot­ta kokeis­sakin jo use­ampia käsit­tääk­seni. En tosin tiedä, oliko sikai­flu­enssarokote sel­l­ainen. Hmmm… Ehkä joku viisaampi osaa ker­toa tästä enemmän.

        Kor­jaan sen ver­ran tota aiem­paa viestiäni, että riskiryh­mi­in kuu­lumat­tomil­la ris­ki ei kai ole “paljon pienem­pi” mut­ta hiukan kuitenkin. Toisaal­ta noi promil­let ja niiden hienoiset muu­toik­set ja niistä seu­ra­vat toden­näköisyy­det muut­tuvat ainakin mun päässä aika merk­i­tyk­set­tömäk­si surinaksi. 

        Kun noin viiko sit­ten tuli kurkku kipeäk­si ja nenä tukoisek­si, ensin hiukan her­mostut­ti mut­ta sit­ten ajat­telin, että vaik­ka se olisi korona eihän siihen meikäläisen tapaiset ihmiset paljon koskaan sairas­tu vakavasti tai ainakaan kuole. Ei siinä tarvi tietää, onko kyse promilles­ta vai viidestä. (Noi mun oireet ei edes sit­ten olleet koro­nan tyyp­il­lisiä oire­i­ta eikä ehkä minkään muukaan pait­si katupölyn.)

      6. Atom­isti: Kor­jaan sen ver­ran tota aiem­paa viestiäni, että riskiryh­mi­in kuu­lumat­tomil­la ris­ki ei kai ole ”paljon pienem­pi” mut­ta hiukan kuitenkin.

        Siis pienem­pi kuin se kak­si promillea.

      7. Atom­isti: En tosin tiedä, oliko sikai­flu­enssarokote sellainen.

        Ongel­mallisik­si tode­tut sikain­flu­enssarokot­teet sisäl­sivät inak­tivoitua virus­ta, joka siis ei pysty lisään­tymään. Narkolep­si­at­a­pauk­set näyt­tävät liit­tyvän jois­sakin rokote­tuot­teis­sa käytet­tyyn tehosteaineeseen eli adju­vant­ti­in, joka vaikut­taa siihen, miten rokote kulkeu­tuu kehos­sa ja pää­tyy immuu­ni­jär­jestelmän saataville. Pohjois-Amerikas­sa oli käytössä pääosin eri­lainen rokote kuin Suomes­sa ja Ruot­sis­sa, ja siel­lä narkolep­si­at­a­pauk­sia ei juuri havait­tu. En ole näh­nyt mitään sen kum­mem­paa teo­ri­aa tai tieteel­listä näyt­töä siitä, miten tuo kyseinen adju­vant­ti aiheut­taisi narkolep­si­aa. Kyseessä oli var­masti hyvin vaikeasti ennakoita­va haittavaikutus.

        Tämä on juurikin niitä syitä, mik­si rokot­teen kehit­tämi­nen on hidas­ta ja kallista. Ihmiskokei­ta kun ei voi tehdä niin, että tar­tute­taan tau­ti johonkin rokotet­tuun porukkaan ja rokot­ta­mat­tomaan ver­rokkiryh­mään. Rokot­teen teho ja tur­val­lisu­us varmis­tu­vat vas­ta käytän­nön kokemuksesta.

        (Siis todet­takoon nyt sekin, että sikain­flu­enssarokot­tamisen las­ke­taan Suomes­sa pelas­ta­neen paljon enem­män henkiä kuin narkolep­si­at­a­pauk­sia todettiin.)

      8. Mikko H: En ole näh­nyt mitään sen kum­mem­paa teo­ri­aa tai tieteel­listä näyt­töä siitä, miten tuo kyseinen adju­vant­ti aiheut­taisi narkolepsiaa.

        Jos oikein muis­tan, adju­vant­ti­teo­ria jäikin hypo­teesik­si, ja muun muas­sa tääl­lä on saatu tulok­sia joiden mukaan Pan­dremixis­sa oli enem­män jotain pro­tei­inia joka kään­si poti­laiden immuu­ni­vas­teen väärään suun­taan. Selvästikin vaikei­ta asioi­ta selvit­tää jopa jäl­keen­päin, saati sit­ten edeltäkäsin kun ei tiede­tä mitä pitäisi epäillä.

        Ehkä espan­jan­taudin aiheut­ta­ma narkolep­sia joh­tui samas­ta ilmiöstä.

      9. Mikko H: Tämä on juurikin niitä syitä, mik­si rokot­teen kehit­tämi­nen on hidas­ta ja kallista.

        Mut­ta eivät löytäneet tota ongel­maa ihmiskokeis­sa. kos­ka oli niin harv­inainen sivu­vaiku­tus. Ihmiskokeisi­in osal­lis­tuneet sai­vat todel­la paljon suurem­mal­la toden­näköisyy­del­lä immu­ni­teetin kuin narkolep­sian. Koronarokote voisi aiheut­taa vakavi­akin sivuaiku­tuk­si mut­ta niin koron­akin. Kum­mat on todennäköisempiä? 

        Tää tapah­tu­masar­ja ei vielä riitä syyk­si mulle, että kieltäy­ty­isin osal­lis­tu­mas­ta tes­tauk­seenainakaan näin äkkiseltään mietittynä. 

        Uusista rokot­teista joku tutk­i­ja sanoi, että nyt on muu­ta­mas­sa kuukaudessa päästy yhtä pitkälle kuin aiem­min paris­sa vuodessa. Saas kat­toa, mitä kek­sitään tes­tauk­sen osalta. Ainakin on ilmeis­es­ti tarkoi­tus jois­sain tapuk­sis­sa aloit­taa valmis­tus jo ennen ihmiskokei­den lop­pumista. Paljon riip­puu myös vira­nomai­sista: päästetäänkö aiem­paa vähem­män tes­tat­tu rokote edes raja­tusti markkinoile.

        Näin sel­l­aisen ehdo­tuk­sen jos­sain, että rokot­tei­ta tes­tat­taisi­in hoita­ji­in ja lääkärei­hin. En ole minkään sortin asiantun­ti­ja, joten en tiedä, onko ehdo­tus minkään arvoinen. Maal­likos­ta se kuitenkin tun­tuu järkeenkäyvältä.

      10. Suomen koronati­lanteessa huolestut­tavaa on eri­tyis­es­ti se, miten THL on asi­as­ta viestinyt. Ainakin julk­isu­u­teen asti tulleessa THL:n viestin­nässä koron­aviruk­ses­ta yksit­täiselle kansalaiselle aiheutu­vaa vaaraa on sys­temaat­tis­es­ti arvioitu alakant­ti­in, eikä viestin­tä ole ollut avoin­ta. Myös eri­lais­ten koron­aan liit­tyvien riskien ole­mas­sao­lo on tun­nustet­tu varsin hitaasti THL:n viestinnässä.

        Aivan aluk­si koron­aviruk­sen ei pitänyt tul­la Suomeen. Sen jäl­keen sen ei pitänyt olla vaarak­si suo­ma­laisille, kos­ka viruk­sen vaar­al­lisu­us on kausi-influ­enssan luokkaa. Vähitellen tajut­ti­in, että kyse on vakavam­mas­ta sairaud­es­ta, mut­ta todet­ti­in käsien pesemisen riit­tävän, kos­ka korona ei tar­tu ilman väl­i­tyk­sel­lä eikä oireet­tomil­ta henkilöiltä. Sit­ten tehti­in johtopäätös, että koron­avirus tart­tuu eri­laisin tavoin, myös oireet­tomil­ta, ja on ter­veysris­ki, mut­ta kansalaisel­la ei ole syytä huoleen, kos­ka teho­hoitopaikat tule­vat riit­tämään. Vähitellen ymmär­ret­ti­in, etteivät teho­hoitopaikat riitä ilman rajoi­tus­toimia. Lopuk­si on joudut­tu myön­tämään, ettei henkilöko­htaisia suo­jaimia ole tarpeeksi.

        Yksi tai kak­si osaa täl­laista ketjua menisi vielä hitaan reagoin­nin tai puut­teel­lisen osaamisen tili­in. Pidem­pään jatkues­saan tämä on alka­nut muis­tut­taa vaar­al­lisia ainei­ta tuot­tavien suuryri­tys­ten viestin­tää, jos­sa eri­laisia riske­jä on pyrit­ty kieltämään ja vähät­telemään (ns. four dog defense). Mieleen tulee väk­isinkin aja­tus, ettei riskien sys­temaat­ti­nen arvioimi­nen alakant­ti­in ole ollut sattumaa.

        THL on myös arvioin­ut koro­nan infek­tiokuolleisu­udek­si Suomes­sa 0,1 %. Lääketi­eteen ulkop­uolisen on ilman perustelu­iden avaamista mah­do­ton­ta käsit­tää, miten tämä voisi olla niin paljon Lancetin vas­taavaa lukua (0,66 %) pienem­pi. Sivus­ta seu­raavalle syn­tyy hyvin hel­posti käsi­tys, ettei THL edes pyri ker­tomaan totu­ut­ta ja vies­timään tilanteesta ja tosi­a­sioista avoimesti, vaan pyrkii lähin­nä rauhoit­tele­maan suur­ta yleisöä.

  5. Pitää kri­ti­soi­da Soin­in­vaaran avauslausetta:

    Soin­in­vaara:

    Jos ver­taamme koron­aviruk­seen kuollei­den määrää tar­tun­nan saanei­den määriin

    Kri­ti­ikki­ni kohdis­tuu siihen, että tässä ei ole täs­men­net­ty, että “tar­tun­nan saa­neet” eivät tässä tarkoi­ta tar­tun­nan saanei­ta vaan testeil­lä todet­tu­ja tar­tun­nan saanei­ta. Posi­ti­ivista palautet­ta pitää antaa siitä, että myöhem­min sen­tään Soin­in­vaara käyt­tää ilmaisua “oikeasti tar­tun­nan saa­neet” ja selit­tää asi­aa auki kat­tavasti. Arkikielessä “tar­tun­nan saaneil­la” tarkoite­taan nimeno­maan oikeasti tar­tun­nan saanei­ta. Olisi syytä käyt­tää vas­taavaa ter­mi­nolo­giaa tässäkin blogissa.

  6. Iso tek­i­jä myös todet­tu­jen tapausten ikä­jakau­ma. Yli 70-vuo­ti­aiden osu­us: Islanti 4%, Suo­mi 10%, Ruot­si 36% ja Italia 37%.
    Ei tääl­läkään hyvä tule hielumaan, vaik­ka tehtäisi­in mitä tahansa. Iso muokari iskee vaan tääl­lä myöhem­min kuin mon­es­sa muus­sa paikkaa. Toki aikaa reagoi­da on ollut enem­pi, mikä vähän aut­taa mm. tehopaikko­jen määrän lisäämisessä, mut­ta ei sekään ihan hirveästi pelasta.

  7. > Jos ver­taamme koron­aviruk­seen kuolleiden
    > määrää tar­tun­nan saanei­den määriin,
    > eri maista saadaan aivan eri tuloksia.

    Mik­si ei tehdä help­poa ja hal­paa tutkimusta:

    Ote­taan sat­un­nainen näyte koko väestöstä. Tutk­i­taan siitä kuin­ka monel­la on korona-virus. Tästä tiedos­ta voimme päätel­lä mis­sä vai­heessa [käyräl­lä] viruk­sen levin­neisyys on. Tiedon avul­la voimme opti­moi­da jatkotoimet.

    Sik­sikö täl­laista tutkimus­ta ei tehdä, että pystymme tutki­maan vain korona-viruk­sen vas­ta-aineet? Ja seu­raako siitä, että ter­veitä viruk­sen kan­ta­jia ei pystytä havait­se­maan? Vaiko sik­si, että se ei ole poli­it­tisen agen­dan kannal­ta suotavaa?

    1. K‑Veikko:

      Mik­si ei tehdä help­poa ja hal­paa tutkimusta:

      Ote­taan sat­un­nainen näyte koko väestöstä. Tutk­i­taan siitä kuin­ka monel­la on korona-virus. Tästä tiedos­ta voimme päätel­lä mis­sä vai­heessa [käyräl­lä] viruk­sen levin­neisyys on. Tiedon avul­la voimme opti­moi­da jatkotoimet.

      Sik­sikö täl­laista tutkimus­ta ei tehdä, että pystymme tutki­maan vain korona-viruk­sen vas­ta-aineet? Ja seu­raako siitä, että ter­veitä viruk­sen kan­ta­jia ei pystytä havait­se­maan? Vaiko sik­si, että se ei ole poli­it­tisen agen­dan kannal­ta suotavaa? 

      Tuol­laista testiä ei tehdä sik­si, että tar­tun­nan saanei­den osu­us on edelleen niin mität­tömän pieni, että sat­un­naisotan­nan pitäisi olla tolkut­toman suuri jot­ta siitä voisi tehdä oikein minkään­laisia päätelmiä. THL toki siitä huoli­mat­ta tekee kokoa­jan myös sat­un­nais­tes­taus­ta tavanomaisen influ­enssaseu­ran­nan ohes­sa, mut­ta vielä siitä datas­ta ei voi sanoa yhtään mitään.

      Sat­un­nais­tes­taa­mal­la tehtävä tilas­tolli­nen seu­ran­ta toimii sit­ten kun väestö­ta­sol­la tar­tun­nan saanei­den määrä on vähin­tään noin kymme­nen pros­ent­tia. Täl­lä het­kel­lä ollaan Uudel­la­maal­la ehkä n. yhdessä pros­en­tis­sa, jos olete­taan että tehdyt testit ovat löytäneet alle joka kymme­nen­nen sairas­tuneen. Kyseessä on sama ilmiö kuin pien­puoluei­den kan­na­tus gallupis­sa: virhe­mar­gin­aali on suurem­pi kuin mitat­tu kan­na­tus itse.

      1. arkkite­hti: Täl­lä het­kel­lä ollaan Uudel­la­maal­la ehkä n. yhdessä prosentissa 

        Kuin­ka voit tietää, että ollaan menos­sa juuri yhden pros­entin kohdal­la? Vain riit­tävän suuri sat­un­naisotan­ta voisi ker­toa tuon pros­entin oikean suuruuden.

        Hyvinkin voi olla, että merkit­tävä osa väestöstä, esimerkik­si lap­sista, on saanut viruk­sen, mut­ta ei koskaan sairas­tu siihen. Vaki­in­tuneen lääketi­eteen oppi­en mukaan viruk­sen kan­t­a­mi­nen ei ole sairaus, vas­ta kli­iniset oireet kat­so­taan sairaudeksi.

      2. K‑Veikko: Vain riit­tävän suuri sat­un­naisotan­ta voisi ker­toa tuon pros­entin oikean suuruuden.

        Nyky­isil­lä vas­ta-ainetesteil­lä vääriä posi­ti­ivisia tulee luokkaa 5–10 %, jos tar­tun­nan saanei­ta on luokkaa 1–2 % niin vas­ta-ainetestien tulok­set ovat puh­das­ta kohi­naaa. Otok­sen kas­vat­ta­mi­nen ei auta.

        Hyvinkin voi olla, että merkit­tävä osa väestöstä, esimerkik­si lap­sista, on saanut viruk­sen, mut­ta ei koskaan sairas­tu siihen. Vaki­in­tuneen lääketi­eteen oppi­en mukaan viruk­sen kan­t­a­mi­nen ei ole sairaus, vas­ta kli­iniset oireet kat­so­taan sairaudeksi. 

        Nyt näyt­täisi siltä, että lapset ja nuoret eivät kehitä tähän SARS-CoV-2-viruk­seen vas­tus­tuskykyä tai vas­ta-aineet häviävät ver­estä hyvin nopeasti. Jos kol­ma­sosa väestöstä ei kehitä kun­nol­lista immu­ni­teet­tiä, niin he voivat toimia viruk­sen kan­ta­ji­na jatkuvasti.

      3. Pekka Pes­si: Nyky­isil­lä vas­ta-ainetesteil­lä vääriä posi­ti­ivisia tulee luokkaa 5–10 %, jos tar­tun­nan saanei­ta on luokkaa 1–2 % niin vas­ta-ainetestien tulok­set ovat puh­das­ta kohi­naaa. Otok­sen kas­vat­ta­mi­nen ei auta. 

        Mikäli lop­putu­los ei ole puh­das­ta kohi­naa, saadaan tärkeä tieto: vas­ta-aineet kehit­täneitä onkin niin paljon, että lau­ma­suo­jas­trate­gia on mah­dolli­nen. Tämä tieto olisi mil­jar­di­en arvoinen, joten se kan­nat­taa tutkia nopeasti, vaik­ka sen toden­näköisyys onkin pieni.

      4. R. V.:
        Mikäli lop­putu­los ei ole puh­das­ta kohinaa

        Tämä tieto olisi mil­jar­di­en arvoinen 

        Juuri tässä se point­ti on.

        Nykyi­nen kansan­talouden sulkem­i­nen mak­saa rahal­la mitat­en vähin­tään mil­jardin viikos­sa. Pelkästään tästä aiheutuu välil­lisiä ennenaikaisia kuolemia enem­män kuin ennenaikaisia kuolemia tai “menetet­tyjä lop­puelämän päiviä” säästetään toisaalla.

        Kuvit­teleeko hal­li­tus, että se pelas­taa ihmiselämiä. Sil­loin se on aivan vääräl­lä tiel­lä. Val­tion tehtävä ei ole hävit­tää kuole­maa maan päältä. Tähän käyte­tyt resurssit ovat hukkaan heit­et­tyä tuotan­toa. Enin mitä kuole­man suh­teen voi ja ylipäätään kan­nat­taa tehdä, on siirtää sen ajanko­htaa; aikaisem­mak­si tai myöhemmäksi.

        Jos yhden kuole­maa myöhen­netään, on sen hin­tana toisen kuole­man aikaistu­mi­nen. Aina. Tämä on se yhtälö, joka pitää ratkaista.

      5. Eikös sat­un­naisotan­nal­la voitaisi saa­da selville ylära­ja sairas­tunei­den määrälle? Sitä tietoa tarvit­taisi­in arvioitaes­sa rajoituk­sille vielä tarvit­tavaa kestoaikaa.

  8. Cas­tiglione d’Ad­da on kun­ta Lodin maakun­nas­sa Lom­bar­dian alueel­la. Otan­ta ei ole kun­non sat­un­naisotan­ta, mut­ta vas­ta-ainetesteis­sä 40 veren­lu­ovut­ta­jaa 60:stä todet­ti­in tar­tun­nan läpikäyneik­si (67%). Kun­nan 4500 asukkaas­ta 80 on kuol­lut (1.8%). Jos tuos­ta ei-sat­un­nais­es­ta veren­lu­ovut­ta­jien tes­taamis­es­ta voisi silti yleistää, niin virus olisi suun­nilleen käynyt läpi kun­nan pop­u­laa­tion, tai siis 67% kun­ta­lai­sista. En tiedä. Aika synkeä kuolleisuusprosentti.

    https://it.finance.yahoo.com/notizie/coronavirus-castiglione-d-adda-il-065252105.html

    1. Sam­po Smolan­der:
      Cas­tiglione d’Adda on kun­ta Lodin maakun­nas­sa Lom­bar­dian alueel­la. Otan­ta ei ole kun­non sat­un­naisotan­ta, mut­ta vas­ta-ainetesteis­sä 40 veren­lu­ovut­ta­jaa 60:stä todet­ti­in tar­tun­nan läpikäyneik­si (67%). Kun­nan 4500 asukkaas­ta 80 on kuol­lut (1.8%). Jos tuos­ta ei-sat­un­nais­es­ta veren­lu­ovut­ta­jien tes­taamis­es­ta voisi silti yleistää, niin virus olisi suun­nilleen käynyt läpi kun­nan pop­u­laa­tion, tai siis 67% kun­ta­lai­sista. En tiedä. Aika synkeä kuolleisuusprosentti.

      Näi­den luku­jen perus­teel­la koron­aviruk­sen tap­pavu­us on paljon suurem­pi kuin tuo 1,8 %. Jos virus lev­iäisi jokaiseen kun­nan asukkaaseen, yhteen­sä noin 1,8 / 0.67 = 2,7 % kuolisi; osu­us voisi olla vieläkin suurem­pi, jos kun­nas­sa on tähän men­nessä onnis­tut­tu edes jos­sain määrin riskiryh­mi­in kuu­lu­vien eristämisessä. Kun sit­ten huomioidaan, että kaik­ki koron­aan kuol­e­vat eivät ole kuolleet kyseiseen mit­taus­päivään men­nessä ja tar­tun­to­jen määrä on kas­vanut voimakkaasti edeltävän viikon tai kah­den aikana, voimme joutua vielä ker­tomaan luvun esimerkik­si kahdel­la, jol­loin saamme 5,4 %.

      1. Ilman tietoa ko. kun­nan ikä­jakau­mas­ta (ja kuollei­den ikä­jakau­mas­ta) lie­nee aika turha lähteä speku­loimaan — varsinkaan revit­telemään jotain aivan hatus­tavedet­tyjä “kun sit­ten huomio­daan” ‑luku­ja.

        Ei var­maankaan mene pahasti met­sään, jos veikkaa, että moi­sen pikkukylän väestö koos­t­uu etupäässä iäkkäistä eläkeläi­sistä nuorten muutet­tua kaupunkei­hin jo aikapäiviä sit­ten. Tuskin­pa tästä cas­es­ta saadaan mitään varsi­nais­es­ti uut­ta infor­maa­tio­ta esim. Dia­mond Pricess ‑laivan tapauk­seen — eli että tau­ti on vaar­alli­nen yli 70-vuotiaille.

      2. Ilman tietoa ko. kun­nan ikä­jakau­mas­ta (ja kuollei­den ikä­jakau­mas­ta) lie­nee aika turha lähteä spekuloimaan 

        Aika tavanomainen näyt­tää ole­van kylän ikä­jaau­ma. Var­maankin kuollei­den ikä­jakau­ma on tavanomainen. 

        0–9 years 380
        10–19 years 461
        20–29 years 469
        30–39 years 575
        40–49 years 819
        50–59 years 646
        60–69 years 505
        70+ years 743

      3. Osmo Soin­in­vaara: Aika tavanomainen näyt­tää ole­van kylän ikä­jaau­ma. Var­maankin kuollei­den ikä­jakau­ma on tavanomainen. 

        Jotain aika kum­mallista ko. kylässä on tapah­tunut — havait­tu­ja COVID-19 tar­tun­to­ja on ollut 190, joista 80 on johtanut kuole­maan eli CFR on ollut peräti 42%.

        Toisaal­ta taas, jos 2/3 kyläläi­sistä on jo sairas­tanut taudin, niin 94% on ollut oireet­to­mia tai oireet ovat olleet vähäisiä.

      4. Ital­ias­sa rek­isteröidään sairaik­si vain, jos oireet ovat vakavia.Siksi tapauskuolleisu­us on niin järkyt­tävän suur­ta. Minä olen esti­moin­ut, että havait­se­mat­ta on nelikym­menker­tainen määrä tar­tun­to­ja, eli 97,5 %, mut­ta odote­taan vas­ta-aineteste­jä eikä arvailla.

      5. Osmo Soin­in­vaara:
        Ital­ias­sa rek­isteröidään sairaik­si vain, jos oireet ovat vakavia.Siksi tapauskuolleisu­us on niin järkyt­tävän suur­ta. Minä olen esti­moin­ut, että havait­se­mat­ta on nelikym­menker­tainen määrä tar­tun­to­ja, eli 97,5 %, mut­ta odote­taan vas­ta-aineteste­jä eikä arvailla. 

        Mik­si olet pää­tynyt aivan eri tulok­seen kuin asi­as­ta jo tehdyt tutkimuk­set, esim. aikaisem­min kom­menteis­sa mainit­se­mani kak­si tulosta, joiden mukaan oireet­to­mia saat­taa olla alle puo­let sairastuneista.

      6. ksee:
        Tuskin­pa tästä cas­es­ta saadaan mitään varsi­nais­es­ti uut­ta infor­maa­tio­ta esim. Dia­mond Pricess ‑laivan tapauk­seen – eli että tau­ti on vaar­alli­nen yli 70-vuotiaille.

        Olen eri mieltä. Kylän tilas­tot viit­taa­vat siihen, että Ital­ias­sa elämän­ta­vat ja/tai ter­vey­den­hoito­jär­jestelmä nos­taa kuole­man­riskin 2–3‑kertaiseksi. Dia­mond Prin­cessin matkus­ta­jat (ja miehistö) ovat kaukana sat­un­naisotan­nas­ta, mikä tekee sen tapauk­sen poh­jal­ta yleistämis­es­tä vaikeaa (matkus­ta­jat iäkkäitä mut­ta vire­itä yms.).

    2. Muiden aspek­tien lisäk­si on kohtu­ullis­es­ti todis­tu­saineis­toa, että koro­nan pahim­min kohetelemil­la alueil­la kuolleisu­us on kas­vanut selvästi enem­män (tuplas­ti niin paljon tai jopa enem­män) kuin viral­lis­ten koron­akulei­den luku antaisi ymmärtää https://www.economist.com/graphic-detail/2020/04/03/covid-19s-death-toll-appears-higher-than-official-figures-suggest
      (tai sit­ten excess mor­tal­i­ty ja muu­ta­ma muu ilmeinen haku­sana Googleen). Kun ter­vey­de­huolto­jär­jestelmä on käytän­nössä nurin, kaikkien kuollei­den oikea diag­nosoin­ti ei ole pri­or­i­tee­tien kärjessä.

      1. Ris­to:
        Muiden aspek­tien lisäk­si on kohtu­ullis­es­ti todis­tu­saineis­toa, että koro­nan pahim­min kohetelemil­la alueil­la kuolleisu­us on kas­vanut selvästi enem­män (tuplas­ti niin paljon tai jopa enem­män) kuin viral­lis­ten koron­akulei­den luku antaisi ymmärtää https://www.economist.com/graphic-detail/2020/04/03/covid-19s-death-toll-appears-higher-than-official-figures-suggest
        (tai sit­ten excess mor­tal­i­ty ja muu­ta­ma muu ilmeinen haku­sana Googleen). Kun ter­vey­de­huolto­jär­jestelmä on käytän­nössä nurin, kaikkien kuollei­den oikea diag­nosoin­ti ei ole pri­or­i­tee­tien kärjessä.

        Muis­te­len luke­neeni jonkin uutisen siitä, että USA:ssa kuolee nyt todel­la paljon vähem­män väkeä kuin yleen­sä huhtiku­us­sa. Liiken­neon­net­to­muudet ja kat­u­am­muske­lut ym. ovat pudon­neet minimiin.

      2. Myös Suomes­sa kuolee nyt vähem­män kuin taval­lis­es­ti. Tal­ven suuri taa­ja, kausi-influ­enssa on jäänyt väliin.

  9. En ymmär­rä mitä intres­siä THL:llä olisi vähätel­lä tai liioitel­la koron­akuolleisu­ut­ta. Erinäiset laskel­mat pros­ent­tilu­vuista ovat melko epä­var­mo­ja ennenkuin saamme vas­ta-ainetestil­lä otok­sia koko väestöstä. Medi­al­la ja osal­la poli­itikko­ja on kyl­lä jonkin­lainen intres­si liiotel­la tilannetta.

    Ital­ian kohdal­la voi olla joitakin kult­tuuril­lisia ja ympäristöön liit­tyviä syitä jot­ka nos­ta­vat kuolleisu­ut­ta. Tämän voisi päätel­lä mm. siitä, että nor­maali­in kausi-influ­enssaankin siel­lä kuolee 17000 ihmistä vuodessa. Ital­ias­sa vaikut­taa mm. van­ha väestörakenne, tiheä asu­tus, van­huk­set asu­vat usein samas­sa talos­sa kuin muu per­he jne. jne.

    1. Ital­ias­sa influ­enssakuolleisu­ut­ta nos­taa se, että siel­lä on kehit­tynyt run­sai­ta antibiooteille vas­tus­tuskyky­isiä bak­teerikan­to­ja. Influ­enssa ei yleen­sä tapa vaan tekee tilaa bakteeritulohduksella.

      1. Kuin­ka suuri osa ital­ialai­sista yli 65-vuo­ti­aista har­ras­taa akti­ivista liikun­taa viikoit­tain, syö ter­veel­lis­es­ti, käyt­tää vähän alko­ho­lia, ei tupakoi, ja elää asun­nois­sa, jois­sa siiv­otaan ker­ran viikos­sa ja ilma vauhtuu?

      2. Osmo Soin­in­vaara:
        Ital­ias­sa influ­enssakuolleisu­ut­ta nos­taa se, että siel­lä on kehit­tynyt run­sai­ta antibiooteille vas­tus­tuskyky­isiä bak­teerikan­to­ja. Influ­enssa ei yleen­sä tapa vaan tekee tilaa bakteeritulohduksella.

        Ymmärtääk­seni sama pätee myös koron­aan, ja kos­kee sekä Ital­i­aa että Espan­jaa. Holti­ton antibioot­tien käyt­tö ja siitä seu­ran­nut antibioot­tire­sistenssi. Koron­aan kuolleik­si rapor­toiduista iso osa on kuol­lut koro­nan heiken­tämän kropan vuok­si saatu­un bak­teeriperäiseen keuhkoku­umeeseen, johon antibiootit eivät auta.

      3. Menen sen ver­ran asioiden edelle, että seu­raa­va ter­vey­delli­nen uhka ei vält­tämät­tä ole korona vaan tosi­aankin antibioot­tire­sistenssi. Se on moninker­tais­es­ti pahempi uhka kuin seu­raa­va korona. 1900-luvun eli­na­jan­odot­teen nousus­sa keskeisin tek­i­jä lie­nee antibioot­tien ‘kek­simi­nen’. Sit­ten alkoi niiden suru­ton käyt­tö, myös eläimille. Ja kun moot­torista ote­taan teho­ja irti sen kestävyys ale­nee. Tässä kansan­ta­juinen selvi­tys siitä, mis­tä antibioot­tire­sistenssis­sä on kyse, Turku­lais­naa­puri­ni ja Helsinkiläis­tutk­i­jain voimin, rautalangasta.
        https://www.youtube.com/watch?v=sAwvVOuSI0I&t=814s
        (Kan­nat­taa kuun­nel­la, tässä karan­tee­ni­a­jas­sa, kun keskit­tymiskyky her­paan­tuu, anyway…)
        Mut­ta aina­han on mah­dol­lisu­us nous­ta tasolle 2.0 ja löytää ratkaisu faageista…

    2. On esitet­ty, että ital­ialais­ten puhe­lias kult­tuuri ja inti­im­it ter­ve­htimis­ta­vat voivat myös nos­taa tar­tun­nas­sa siir­tyvää viru­san­nos­ta, mikä antaa viruk­sille suurem­man etu­matkan immuu­ni­jär­jestelmän vas­teeseen näh­den kuin pienem­pi lähtöannos.

      Myös Kiinan havain­to­jen perus­teel­la tämä on merk­it­sevää, suurin osa ja vakav­im­mat tar­tun­nat ovat syn­tyneet per­hep­i­iris­sä tai ter­vey­den­hoito­työssä, jois­sa määrälli­nen altistuskin on suurin. Uuti­sis­sa oli per­heitä jot­ka kuukah­ti­vat miniää myöten. Myös epi­demi­an löytäjälääkäri kuoli.

      1. Tuos­sa puhe­li­aisu­udessa ja muus­sa keuhkoamises­sa saat­taa olla jotain. Anek­doot­ti­na, Yhdys­val­lois­sa Seat­tlen seudul­la oli helmiku­us­sa isot kuoro­har­joituk­set (luokkaa 70 ihmistä), jois­sa kuoro­laiset (ilmeis­es­ti kes­ki- ja eläkeikäisiä) jo nou­dat­ti­vat varo­toimia, eli eivät kätelleet, desin­fioi­vat käsiään, pitivät etäisyyt­tä ja perui­v­at yhteisen ruokailun. Porukas­ta kak­si kol­ma­sosaa sai tar­tun­nan. Ark­i­jär­jel­läkin tietysti ymmärtää, että jos 70 ihmistä laulaa pari tun­tia samas­sa tilas­sa, niin lentäähän siinä pis­ara poikineen.

      2. Mikko H: Ark­i­jär­jel­läkin tietysti ymmärtää, että jos 70 ihmistä laulaa pari tun­tia samas­sa tilas­sa, niin lentäähän siinä pis­ara poikineen.

        On siinä muitakin mah­dol­lisia tar­tuntare­it­te­jä. Kuoro­har­joituk­set ovat yleen­sä sisätilois­sa, lukit­tu­jen ovien takana, joi­ta voi olla ulko-ovil­ta useitakin ennen kuoron har­joi­tusti­laa. Kun kukin vuorol­laan tart­tuu ovenkahvoihin, se on myös yksi mah­dolli­nen tar­tuntare­it­ti. Kuoro­har­joituk­sis­sa aika usein jae­taan myös jotain monis­tet­tu­ja kuoron­uot­te­ja, ja paperipino kiertää. Skag­it Val­ley Chorale ‑kuoro on netis­sä ole­vien kuvien perus­teel­la laulanut kon­ser­titkin paperi­s­ten nuot­tien kera, mustista nuot­tikan­sioista. Tuo on iso kuoro, jos­sa laula­jat laulavat hyvinkin lähekkäin. Kuoros­ta riip­puen nuot­tikan­siot säi­lytetään joko kotona tai kuorossa. Jos nuot­tikan­siot on har­joi­tusten alus­sa jaet­tu ja lopuk­si kerät­ty johonkin nuot­ti­varas­toon, siinä on myös yksi kon­tak­timah­dol­lisu­us mikro­bi­en jakoon. Vaikkei­vat ihmiset kät­telisi, voi nuot­tienkin kaut­ta välit­tyä mikrobe­ja. 2,5 tun­tis­ten har­joi­tusten keskel­lä on toden­näköis­es­ti ollut myös ves­sa­tauko, mikä lie­nee merkan­nut sekä ves­so­jen ovien kahvo­jen kos­ket­telua peräkkäin että myös peräkkäin kos­ket­telua mm. wc-kalus­teisi­in ja hanoi­hin, sekä käsien kuiv­ausvä­li­neeseen, mikä se tuol­la on ollutkaan. Jos käsien kuiv­aime­na on toimin­ut yleisessä ves­sas­sa amerikkalaiseen tapaan joku käsien kuiv­aus­puhallin, se on voin­ut jo yksinään taa­ta viruk­sen lev­iämisen wc-tilan ilmaan. Mah­dol­lis­es­ti tar­tun­nat ovat kuoro­har­joituk­ses­sa ker­tyneet mon­en tar­tun­takana­van yhteisvaikutuksena.

  10. Eikös tuo­hon voisi olla perustel­tua sovit­taa jokin sig­moidin sukuinen käp­pyrä suo­ran sijaan?

    Mitä laa­jem­min tes­tataan, sitä vähem­män bia­soitunut otos saadaan. Ital­ias­sa ja muis­sa ‘ääri­ta­pauk­sis­sa’ tes­taami­nen keskit­tyy enenevässä määrin vakavi­in tapauk­si­in. Käyrän lopus­sa olisi teo­reet­ti­nen maa, jos­sa tes­tataan vain koron­aan kuolleet, eli kuolleisu­us pros­ent­ti 100.

    Tässä tarkastelus­sa ‘oikeaa’ kuolleisu­ut­ta voisi karkeasti haarukoi­da sovit­tele­mal­la vaaka­suo­raa viivaa datan alkupäähän.

    1. Kyl­lä nämä ovat kaik­ki harhaisia tulok­sia, jopa Islanti. En oikein kek­si mallia, joka antaisi oikean tulok­sen ilman ett tei­de­tään, mil­lä perus­teel­la testei­hin on päästy. Kun­han nuo vas­ta-ainetestit tule­vat, ale­taan vara­maan tehdä satunnaisotoksia.
      Jot­ta en olisi jälkivi­isas, ker­ron nyt, että ennus­tan Lom­bar­dias­sa taudin läpikäynei­den määrän ole­van jotyain 20 — 40 pros­entin välillä.

      1. nämä ns. sat­un­naisotan­nat eivät myöskään ole täysin sat­un­naisia. niihin valikoituu ihmisiä jol­lain kri­teereil­lä, vaik­ka harha onkin pienem­pi kuin nykysys­teemil­lä. esim. kir­je koti­in saa vain tietyt ihmiset liik­keelle. vain tietyt ihmiset käyvät luovut­ta­mas­sa ver­ta, harhan suun­ta var­maan riip­puu sat­un­nais­tamisyri­tyk­ses­tä. luulisi että virus olisi yleisem­pi akti­ivisem­mil­la ja paljon tekevil­lä ihmisillä.

    2. Vielä tarken­nuk­se­na, että olkoon lop­pukäyrä mikä onkaan, pitäisi kuolleisu­us­pros­entin läh­estyä y‑akselia kohtisuo­raan x:n läh­estyessä nol­laa raja-arvomielessä.

  11. Niin — varsin hyvin käsitelty.
    Jos tietäisimme emmekä vaan arvail­isi tar­tun­nan saanei­den määrää olisi asian tarkastelu jo paljon yksinker­taisem­paa. Riski­in sinän­sä anbioot­tien käytön ja sairas­tunei­den iän lisäk­si saat­taa vaikut­taa juuri tässä covid-19 taudin kohdal­la myös vaikka­pa epäilty ACE-estäjien ja LDL-koles­tero­lia alen­tavien lääkkei­den käyt­tö, joka on euroopas­sa hyvinkin yleistä — saati A‑veriryhmä.

    Tässä epi­demi­as­sa han­kalak­si näyt­tää muo­dos­tu­van täl­lainen hiukan rajoit­ta­mi­nen ja ajan kulut­ta­mi­nen siihen. Kun täys­su­l­ul­la saataisi­in ehkä varsin nopeasti epi­demia “alas” . Nyt hivute­taan talous hengiltä ja korona se edelleen porskut­taa. 16–21 vrk saat­taisi riit­tää kui­h­dut­ta­maan viruk­sen. Tai itse asi­as­sa tuo aika olisi jo kulunut jos joku olisi uskaltanut kun­non rajoituk­set ottaa heti käyttöön.
    Mut­ta kuka osaa oikeasti ennustaa ?

    1. timo päs­silä:
      Riski­in sinän­sä anbioot­tien käytön ja sairas­tunei­den iän lisäk­si saat­taa vaikut­taa juuri tässä covid-19 taudin kohdal­la myös vaikka­pa epäilty ACE-estäjien ja LDL-koles­tero­lia alen­tavien lääkkei­den käyt­tö, joka on euroopas­sa hyvinkin yleistä 

      Hmm, mie­lenki­in­toista… Ovatko koro­nan kannal­ta ACE-estäjien (veren­painelääkkei­den) ja koles­tero­lia alen­tavien lääkkei­den käyt­tö vakavampi ris­ki kuin näi­den lääkkei­den käyt­tämät­tä jät­tämi­nen? Veren­paine­tau­ti­han ei tapa heti eikä koles­teroli­in kuole juuri nyt täl­lä siu­naa­mal­la. Olisiko siis nyt järkevää jät­tää ACE-estäjät eli veren­painelääk­keet ja koles­tero­lilääk­keet käyt­tämät­tä, jot­ta tar­tun­taris­ki koron­aan tulisi pienemmäksi?

      1. Olisiko siis nyt järkevää jät­tää ACE-estäjät eli veren­painelääk­keet ja koles­tero­lilääk­keet käyt­tämät­tä, jot­ta tar­tun­taris­ki koron­aan tulisi pienemmäksi?

        Olisi hyvä odot­taa asi­as­ta kun­non­tutkimus­ta. THL on käyn­nistänyt sel­l­aisen SDuomes­sa ja kan­sain­välisiä tutkimuk­sia on myös tulossa.
        Pahin kuole­malle altista­va tek­i­jä näyt­tää ole­van asum­i­nen van­huis­ten ympärivuorokautises­sa hoidossa. 🙁

      2. Osmo Soin­in­vaara: Pahin kuole­malle altista­va tek­i­jä näyt­tää ole­van asum­i­nen van­huis­ten ympärivuorokautises­sa hoidossa. 

        Käist­tääk­seni nois­sa paikois­sa on THL:n ohjei­den mukaises­ti poruk­ka jaet­tu alle kymme­nen henkilön toi­sis­taan eris­tet­ty­i­hin ryh­mi­in. Tai ainkin pitäisi olla. Se hidas­taa taudin lev­iämistä (ja tekee elämisen entistäkin ikäväm­mäk­si). Kuitenkin epäilen, että jos epi­demia jatkuu kuukausi­tolkul­la, se lop­ul­ta lev­iää hoita­jien mukana useisi­i­in, ehkä melkein jokaiseen ryhmään.

        Yritin tästä varovasti kysel­lä yhden hoitokodin pomol­ta. Hänen vas­tauk­sen­sa oli, että eiköhän se tau­ti katoa niin kuin influ­enssatkin, kun kevät etenee. 

        Toivoin, että hän olisi vas­tan­nut jotain sen tapaista kuin että tätä asi­aa on tutkit­tu ja havait­tu, että hyvin koulutet­tu henkilökun­ta töpeksii todel­la vähän suo­javarustei­den­sa kanssa ja sik­si tar­tun­nat eivät läh­es koskaan siir­ry hei­dän mukanaan ulkoa sisälle. 

        Itse epäilen, että epi­demi­an jatkues­sa kuukaud­es­ta toiseen virheet esimerkik­si han­sko­jen käytössä ovat lop­ul­ta väistämät­tömiä. Toiv­ot­tavasti olen väärässä.

        Ja toiv­ot­tavasti tau­ti katoaa kesään mennessä.

      3. Atom­isti:

        Itse epäilen, että epi­demi­an jatkues­sa kuukaud­es­ta toiseen virheet esimerkik­si han­sko­jen käytössä ovat lop­ul­ta väistämät­tömiä. Toiv­ot­tavasti olen väärässä.

        Eiköhän se olisi enem­min ihme, ettei virheitä tapahtuisi…

        Use of per­son­al pro­tec­tive equip­ment among health care per­son­nel: Results of clin­i­cal obser­va­tions and simulation

        Among 130 total ses­sions from 65 par­tic­i­pants, con­t­a­m­i­na­tion occurred in 79.2% of sim­u­la­tions dur­ing the doff­ing process with var­i­ous PPE items: sim­ple set (92.3%) and full-body set (66.2%). Among 11 fol­low-up eval­u­a­tion par­tic­i­pants, con­t­a­m­i­na­tions still occurred in 82% after receiv­ing indi­vid­ual feed­back, but the over­all con­t­a­m­i­na­tion lev­el was reduced. Using the con­t­a­m­i­na­tion infor­ma­tion gained dur­ing the sim­u­la­tion analy­sis, 66% of poten­tial con­t­a­m­i­na­tion was esti­mat­ed for the clin­i­cal obser­va­tion. Con­cerns and bar­ri­ers in PPE use from HCP sur­vey respons­es were as fol­lows: time-con­sum­ing, cum­ber­some­ness, and PPE effectiveness.

        Con­t­a­m­i­na­tion of Health Care Per­son­nel Dur­ing Removal of Per­son­al Pro­tec­tive Equipment

        Of 435 glove and gown removal sim­u­la­tions, con­t­a­m­i­na­tion of skin or cloth­ing with flu­o­res­cent lotion occurred in 200 (46.0%), with a sim­i­lar fre­quen­cy of con­t­a­m­i­na­tion among the 4 hos­pi­tals (range, 42.5%-50.3%). Con­t­a­m­i­na­tion occurred more fre­quent­ly dur­ing removal of con­t­a­m­i­nat­ed gloves than gowns (52.9% vs 37.8%, P = .002) and when laps­es in tech­nique were observed vs not observed (70.3% vs 30.0%, P < .001). The inter­ven­tion result­ed in a reduc­tion in skin and cloth­ing con­t­a­m­i­na­tion dur­ing glove and gown removal (60.0% before the inter­ven­tion vs 18.9% after, P < .001) that was sus­tained after 1 and 3 months (12.0% at both time points, P < .001 com­pared with before the inter­ven­tion). Dur­ing sim­u­la­tions of con­t­a­m­i­nat­ed glove removal, the fre­quen­cy of skin con­t­a­m­i­na­tion was sim­i­lar with flu­o­res­cent lotion and bac­te­rio­phage MS2 (58.0% vs 52.0%, P = .45).

      4. Ari Jär­mälä: Hmm, mie­lenki­in­toista… Ovatko koro­nan kannal­ta ACE-estäjien (veren­painelääkkei­den) ja koles­tero­lia alen­tavien lääkkei­den käyt­tö vakavampi ris­ki kuin näi­den lääkkei­den käyt­tämät­tä jät­tämi­nen? Veren­paine­tau­ti­han ei tapa heti eikä koles­teroli­in kuole juuri nyt täl­lä siu­naa­mal­la. Olisiko siis nyt järkevää jät­tää ACE-estäjät eli veren­painelääk­keet ja koles­tero­lilääk­keet käyt­tämät­tä, jot­ta tar­tun­taris­ki koron­aan tulisi pienemmäksi?

        Aiem­minkin on ollut epäi­lyjä, ettei hypo­teesi ACE-estäjien tai ARBiden riskiä lisäävästä vaiku­tuk­ses­ta pitäisi vet­tä. No, nyt on selvin­nyt, etteivät veren­painelää­keet ilmeis­es­ti nos­takaan nor­maalil­la annos­ta­sol­la ACE2:n määrää.

        Ehkä merkit­täväm­pää on se, että yhdessä kiinalais­tukimuk­ses­sa on havait­tu, että ACEi/ARB ‑lääkkei­den käyt­tö näyt­täisi pienen­tävän vakavien oirei­den riskiä ja nos­ta­van selvi­tymis­mah­dol­lisuuk­sia ver­rat­tuna mui­hin verenpainelääkkeisiin:

        Angiotensin and Coro­n­avirus Infec­tion: The Lat­est as of April 7

        They first con­firmed what oth­ers have found, that hyper­ten­sion itself is a risk fac­tor: the patients admit­ted for treat­ment had high­er lev­els of hyper­ten­sion than the gen­er­al pop­u­la­tion, and once admit­ted those patients had high­er death rates and longer hos­pi­tal stays. But when they looked at the hyper­ten­sion patients who were tak­ing either ACE inhibitors or ARBs, their num­bers were bet­ter. They had com­pa­ra­ble blood pres­sure num­bers to those tak­ing oth­er drugs, but they were a low­er per­cent of crit­i­cal patients (9.3% ver­sus 22.9%, near miss on sta­tis­ti­cal sig­nif­i­cance) and had a low­er death rate (4.7% ver­sus 13.3%). The ACE/ARB cohort also had low­er inflam­ma­tion mark­ers (c‑reactive pro­tein and cal­ci­tonin). So while the data are noisy, there may be a trend towards pro­tec­tion in those tak­ing angiotensin-tar­get­ing drugs. All the more rea­son to heed the advice not to change ther­a­pies for peo­ple with hypertension.

        Eli vil­lit speku­laa­tio asian suh­teen kan­nat­taa var­maankin tois­taisek­si lopettaa.

  12. Näistä on jo tilas­tol­lista tutkimus­ta joka ottaa huomioon tes­tausharhan ja ali­ra­por­ton­nin. Eri taval­la tehty­jen tarkastelu­jen val­os­sa infek­tiokuolleisu­us on noin puo­let tapauskuolleisu­ud­es­ta kun ote­taan mukaan viive kuolleisu­udessa ja testausharha. 

    Vai­htelus­ta tulee myös ikä­jakau­mas­ta, ihmis­ten yleis­es­tä ter­vey­destä, hoidon laadus­ta ja sairaaloiden ylikuormituksesta. 

    Infek­tiokuolleisu­us 0.5%, tapauskuolleisu­us 1.1%. (Dia­mond Princess demografi­as­sa 1.2% ja 2.3%).
    https://doi.org/10.1101/2020.03.05.20031773

    Infek­tiokuolleisu­us 0.66%, tapauskuolleisu­us 1.38%.
    https://doi.org/10.1016/S1473-3099(20)30243–7

    infek­tiokuolleisu­us Etelä Kore­as­sa n, (0.4%, 0.7%)
    https://figshare.com/articles/Estimating_the_infection_fatality_rate_of_COVID_19_in_South_Korea_by_using_time_series_correlations/12083322

    1. N/A:
      Näistä on jo tilas­tol­lista tutkimus­ta joka ottaa huomioon tes­tausharhan ja aliraportonnin.Eri taval­la tehty­jen tarkastelu­jen val­os­sa infek­tiokuolleisu­us on noin puo­let tapauskuolleisu­ud­es­ta kun ote­taan mukaan viive kuolleisu­udessa jatestausharha. 

      Vai­htelus­ta tulee myös ikä­jakau­mas­ta, ihmis­ten yleis­es­tä terveydestä,hoidon laadus­ta ja sairaaloiden ylikuormituksesta. 

      Infek­tiokuolleisu­us 0.5%, tapauskuolleisu­us 1.1%. (Dia­mond Princess demografi­as­sa 1.2% ja 2.3%).
      https://doi.org/10.1101/2020.03.05.20031773

      Infek­tiokuolleisu­us 0.66%, tapauskuolleisu­us 1.38%.
      https://doi.org/10.1016/S1473-3099(20)30243–7

      infek­tiokuolleisu­us Etelä Kore­as­sa n, (0.4%, 0.7%)
      https://figshare.com/articles/Estimating_the_infection_fatality_rate_of_COVID_19_in_South_Korea_by_using_time_series_correlations/12083322

      Myös oireet­tomien määrästä on tehty tilas­tol­lista tutkimusta:

      https://eurosurveillance.org/content/10.2807/1560–7917.ES.2020.25.10.2000180

      tai

      https://www.medrxiv.org/content/10.1101/2020.02.03.20020248v2

      Näis­sä luot­ta­musvälit oireet­tomille vai­htel­e­vat suun­nilleen 10 % — 60 %:iin.

  13. Syy Islannin hyvi­in lukui­hin lie­nee isol­ta osin se, että yli 80-vuo­ti­ai­ta tar­tun­nan saanei­ta on vain 15 koko tar­tun­nan saanei­den 1417 joukos­ta. Kaikkien yli 70-vuo­ti­aidenkin joukko on vain 60 / 1417.

    Vas­taus vaikut­taisi ole­van suht selkeä. Kaik­ki yli 70-vuo­ti­aat ja muut perus­sairaat entistä tiukem­paan karan­teeni­in, ei esim lupaa käy­dä itse kau­pas­sa. Vas­ta-ainetesteil­lä iden­ti­fioidaan jo sairas­tanei­ta ja käytetään heitä mah­dol­lisim­man paljon ikäih­mis­ten koti­hoi­dos­sa poikkeu­saikana vaik­ka työvelvoitteella.

    Sit­ten vaan mak­si­maa­li­nen määrä sairaan­hoitoka­p­a­siteet­tia täys­valmi­u­teen, ter­veeltä ja nuorelta väestöltä rajoituk­set pois ja tul­ta päin takaisin nor­maali­in elämään. Samal­la tietenkin muis­taen tur­vavälit, käsi­hy­gien­ia ja tuke­na mak­si­maa­li­nen määrä tes­taus­ta, jälji­tys­tä, puhe­lin­seu­ran­taa jne.

  14. Hen­gi­tys­suo­jaimen hyödyt:
    1. Jos sairas­tunut yskäisee, aerosolit eivät lennä tar­tut­ta­maan lähi-ihmisiä. Niin­pä hen­gi­tys­su­jaimet kyl­lä hillit­sevät taudin lev­iämistä. En ole koskaa näh­nyt kenenkään hihaan yskivän.
    2. Hen­gi­tys­suo­jain muis­tut­taa kans­saih­misiä suo­jaetäisyy­destä, olen tämän havainnut.
    3. Kiinalaisil­la on per­in­teis­es­ti käytössä pöly­suo­jaimia, jos halu­aa itseään kun­nol­la suo­ja­ta, pitäisi olla joku ffp3 tason laite.
    4. Kiinalaiset käyt­tävät suo­jaimia, 1400 0000 000 kiinalaista ei ehkä olekaan väärässä.

    Monis­sa Aasian mais­sa fir­mat rupe­si­vat ket­terästi palmis­ta­maan res­pi­raat­tor­e­i­ta, ven­ti­laat­tor­e­i­ta ja muu­ta tarpeel­lista, vaik­ka eivät aluk­si osan­neetkaan, mut­ta työ tek­i­jään­sä opetti.
    Suo­mi on koulu­tusy­hteiskun­ta, mitään ei voi tehdä ilman neljän vuo­den koulutusta.
    Suo­mi on hyv­in­voin­tiy­hteiskun­ta, jos alasi ei työl­listä, ei tarvitse mitään muu­takaan yrittää. 

    Voisko hal­li­tus pistää nuo rahaa ruinaa­vat tekemään suo­jaimia ja muu­ta sel­l­aista. Niistä on puutet­ta Suomes­sa ja maail­mal­la. Ihmette­len , mik­si THL on mol­lanut suojavälineitä.

    1. erk­ki nii­ni: Ihmette­len , mik­si THL on mol­lanut suojavälineitä.

      Sik­si, että niistä on huu­ta­va pula.

      Ylipäätään THL:n toim­inta näyt­täy­tyy ulospäin sel­l­aise­na, että se poh­jau­tuu enem­män pro­pa­gan­daan ja vaikut­tamisyri­tyk­si­in kuin tietoon ja tosi­a­sioi­hin. Siel­lä kuitenkin uno­hde­taan se, että vuon­na 2020 on muitakin tietolähteitä, kuin se yksi val­tion vira­nomainen, joka voi puhua ihan höpöjä ja kansa uskoo.

      THL pär­jäisi var­masti hienos­ti Pohjois-Koreassa.

      Kun tilanne joskus helpot­taa, olisi hyvä käy­dä hyvin tarkasti läpi, minkälaista osaamista siel­lä THL:ssä tosi­asial­lis­es­ti on ja mis­tä on pulaa. Väki sopi­vasti vai­h­toon, jot­ta saadaan laitok­seen ammat­ti­taitoa ja tiedotusosaamista.

      1. Daniel Fed­er­ley:

        Kun tilanne joskus helpot­taa, olisi hyvä käy­dä hyvin tarkasti läpi, minkälaista osaamista siel­lä THL:ssä tosi­asial­lis­es­ti on ja mis­tä on pulaa. Väki sopi­vasti vai­h­toon, jot­ta saadaan laitok­seen ammat­ti­taitoa ja tiedotusosaamista.

        Ei kukaan oikeasti pätevä tyyp­pi suos­tu töi­hin organ­isaa­tioon, jon­ka merk­i­tys­tä ja osaamista jatku­vasti vähätel­lään ja jon­ka resursse­ja leikataan joka kier­roksel­la. Hyville tek­i­jöille kun on töitä muual­lakin, ja yleen­sä parem­mal­la pal­ka­lla. Vähän sama pätee kaikki­in mui­hinkin leikkauk­si­in: paper­il­la voi näyt­tää siltä, että ei kymme­nen pros­entin leikkaus henkilöstöön pitäisi vaikut­taa juurikaan toim­intakykyyn, mut­ta jokainen juus­to­höyläkier­ros antaa juuri niille parhaille tyypeille sig­naalin että uppoa­va lai­va kan­nat­taa jät­tää hyvän sään aikana, ja todel­lista tuhoa tulee paljon enem­män kuin höylääjä osaa kuvitellakaan.

        Ratkaisu voisi löy­tyä jostain val­tion yleis­es­tä viestin­tälaitok­ses­ta, joka arkiru­ti­in­i­na vetäisi jotain maabrän­di­vi­estin­tää ja tuk­isi kaikkia val­tion laitok­sia viestin­nässä, mut­ta ylläpitäisi samal­la osaamista kri­isivi­estin­nän saralla.

      2. arkkite­hti:

        Ei kukaan oikeasti pätevä tyyp­pi suos­tu töi­hin organ­isaa­tioon, jon­ka merk­i­tys­tä ja osaamista jatku­vasti vähätel­lään ja jon­ka resursse­ja leikataan joka kier­roksel­la. Hyville tek­i­jöille kun on töitä muual­lakin, ja yleen­sä parem­mal­la pal­ka­lla. Vähän sama pätee kaikki­in mui­hinkin leikkauk­si­in: paper­il­la voi näyt­tää siltä, että ei kymme­nen pros­entin leikkaus henkilöstöön pitäisi vaikut­taa juurikaan toim­intakykyyn, mut­ta jokainen juus­to­höyläkier­ros antaa juuri niille parhaille tyypeille sig­naalin että uppoa­va lai­va kan­nat­taa jät­tää hyvän sään aikana, ja todel­lista tuhoa tulee paljon enem­män kuin höylääjä osaa kuvitellakaan.

        En ole kovin hyvin selvil­lä tehdy­istä leikkauk­sista. Olen sivusilmässä seu­rail­lut keskustelua, jos­sa on käsitel­ty sitä, kuin­ka THL:n tehtävistä osa siir­ret­ti­in kil­pailu­tuksin tehtäväk­si, mikä käytän­nössä tarkoit­ti tutkimus­resurssien siir­toa THL:tä eri­tyis­es­ti yliopis­toille. THL:ssä on nyky­isin ilmeis­es­ti vajaa tuhat työn­tek­i­jää. Val­ta­va organ­isaa­tio kyseessä on yhä. Kyse voi olla paljon myös henkilöstöresurssien järkevästä kohden­tamis­es­ta. Henkilöstöä THL:ssä on enem­män kuin mon­es­sa keskikokoises­sa suo­ma­laises­sa kaupungis­sa on kun­nan ja sairaan­hoitopi­irin palveluk­ses­sa henkilö­työvu­osia sote-sek­to­ril­la. Ter­vey­teen liit­tyy muitakin viras­to­ja, kuten Valvi­ra tai elin­tarvike­tur­val­lisu­usvi­ras­to. En tunne alan asioi­ta niin hyvin, että osaisin ottaa kan­taa siihen, minkä kokoisia val­ti­ol­lisia viras­to­ja ter­vey­den­huol­lon ympäril­lä kan­nat­taa olla Suomen kokoises­sa maassa.

        Ver­tailua voi ehkä tehdä toimi­alara­jo­jen yli vaikka­pa VTT:hen, joka oli aikoinaan val­ta­va organ­isaa­tio. Vielä vuon­na 2013 siel­lä oli työn­tek­i­jöitä yli 2800. Nykyään VTT:n henkilöstömäärä on noin 2100. On hirveän vaikea kuitenkaan tietää, että mikä yhteiskun­nas­sa olisi toisin, jos jos­sain organ­isaa­tios­sa olisi ollut sato­ja työn­tek­i­jöitä enemmän.

      3. Daniel Fed­er­ley: Sik­si, että niistä on huu­ta­va pula.

        Ylipäätään THL:n toim­inta näyt­täy­tyy ulospäin sel­l­aise­na, että se poh­jau­tuu enem­män pro­pa­gan­daan ja vaikut­tamisyri­tyk­si­in kuin tietoon ja tosi­a­sioi­hin. Siel­lä kuitenkin uno­hde­taan se, että vuon­na 2020 on muitakin tietolähteitä, kuin se yksi val­tion vira­nomainen, joka voi puhua ihan höpöjä ja kansa uskoo.

        THL pär­jäisi var­masti hienos­ti Pohjois-Koreassa.

        Kun tilanne joskus helpot­taa, olisi hyvä käy­dä hyvin tarkasti läpi, minkälaista osaamista siel­lä THL:ssä tosi­asial­lis­es­ti on ja mis­tä on pulaa. Väki sopi­vasti vai­h­toon, jot­ta saadaan laitok­seen ammat­ti­taitoa ja tiedotusosaamista.

        Eikö edelli­nen hal­li­tus ajanut alas thl:n toimin­nan tämän osaamisen osalta? Ainakin täl­läistä jut­tu­ja liikkuu. 

        Suo­mi on hyvä ulkois­ta­maan asiantun­ti­jat muualle. Täl­läi­nen ulko­maille ulkois­t­a­mi­nen on sat­tunut itsellenikin

      4. Kom­ment­ti: Eikö edelli­nen hal­li­tus ajanut alas thl:n toimin­nan tämän osaamisen osalta? A

        Rin­teen hal­li­tus ei tain­nut kovin paljon ehtiä. Kataisen ja Stub­bin hal­li­tuk­sen aikoi­hin THL:ssä oli kyl­lä YT:t ja toim­i­nan alasajoa.

      5. Pekka Pes­si: Rin­teen hal­li­tus ei tain­nut kovin paljon ehtiä. Kataisen ja Stub­bin hal­li­tuk­sen aikoi­hin THL:ssä oli kyl­lä YT:t ja toim­i­nan alasajoa. 

        Jos THL:n säästöt ovat heiken­täneet pan­demiantor­jun­nan osaamis­tamme, syytä on nyky­hal­li­tuk­sen sijas­ta edel­lisil­lä hal­li­tuk­sil­la jot­ka säästöjä ovat tehneet. Sip­ilän hal­li­tus (Kesk+Kok+PS/SIN) lie­nee tehnyt osansa säästöistä, mut­ta THL:n säästöt jo Kataisen sateenkaar­i­hal­li­tuk­sen (Kok+SDP+Vas+Vihr+KD) aikana ovat iske­neet juuri epi­demiantor­jun­takykyyn. YLE 13.4.2015 (link­ki), muu­ta­ma päivä ennen vuo­den 2015 eduskun­tavaale­ja ja 6 viikkoa ennen Sip­ilän hallitusta:

        THL:n pääjo­hta­ja Juhani Esko­la ker­too, että THL joutuu supis­ta­maan epi­demioiden seu­ran­taan tarvit­tavien lab­o­ra­to­ri­oiden­sa toim­intaa. Lisäk­si laitos lopet­taa roko­tus­tutkimuk­sia ja roko­tuk­sia koske­van neu­von­nan puhe­limes­sa. Myös monia mui­ta tutkimuk­sia lop­puu, sil­lä irti­san­ot­tu­jen joukos­sa oli tois­takym­men­tä kokenut­ta tutkimus­ryh­män johtajaa. 

        HS 2.11.2013 (link­ki):

        Ter­vey­den ja hyv­in­voin­nin laitos (THL) aloit­taa yt-neu­vot­te­lut. THL hakee noin 7 miljoo­nan euron säästöjä. Henkilöstö supis­tunee enin­tään sadalla.

        THL:n mukaan syynä ovat use­at hal­li­tuk­sen päätök­set, jot­ka leikkaa­vat laitok­sen bud­jet­ti­ra­hoi­tus­ta. Yt-neu­vot­telu­jen avul­la pyritään sopeu­tu­maan ensi vuo­den bud­jet­tileikkauk­seen ja varautu­maan vuo­teen 2015.

        Myöhemp­inä vuosi­na odote­taan vielä iso­ja lisäleikkauk­sia, jot­ka toteutues­saan voisi­vat tarkoit­taa noin 300–400 hen­gen vähennyksiä.

        Laitok­sen mielestä esite­tyt leikkauk­set edel­lyt­tävät usei­den sen lak­isääteis­ten tehtävien purkamista. 

      6. ij: Jos THL:n säästöt ovat heiken­täneet pan­demiantor­jun­nan osaamis­tamme, syytä on nyky­hal­li­tuk­sen sijas­ta edel­lisil­lä hal­li­tuk­sil­la jot­ka säästöjä ovat tehneet. Sip­ilän hal­li­tus (Kesk+Kok+PS/SIN) lie­nee tehnyt osansa säästöistä, mut­ta THL:n säästöt jo Kataisen sateenkaar­i­hal­li­tuk­sen (Kok+SDP+Vas+Vihr+KD) aikana ovat iske­neet juuri epi­demiantor­jun­takykyyn. YLE 13.4.2015 (link­ki), muu­ta­ma päivä ennen vuo­den 2015 eduskun­tavaale­ja ja 6 viikkoa ennen Sip­ilän hallitusta:

        HS 2.11.2013 (link­ki):

        Niin — on tietysti sit­ten sekin pohd­in­ta että mis­tä kohteista kukin organ­isaa­tio säästää ja säästöt kohden­taa kun pitää jokin legioona pinenetää — voidaan tietysti speku­loi­da että kan­nat­tiko säästää epi­demia-tiimeistä tai roko­teo­hjeis­tuk­ses­ta ja ‑tutkimuk­ses­ta. Mitä mui­ta säästöko­htei­ta olisi mah­dol­liset­si ollut. Nämä val­tion legioonat eivät voi aina vain paisua ja paisua. On myös uskallet­ta­va pri­or­isoi­da. Sekin on taito — se.

      7. Timo Päs­silä: Niin – on tietysti sit­ten sekin pohd­in­ta että mis­tä kohteista kukin organ­isaa­tio säästää ja säästöt kohden­taa kun pitää jokin legioona pinenetää – voidaan tietysti speku­loi­da että kan­nat­tiko säästää epi­demia-tiimeistä tai roko­teo­hjeis­tuk­ses­ta ja ‑tutkimuk­ses­ta. Mitä mui­ta säästöko­htei­ta olisi mah­dol­liset­si ollut. Nämä val­tion legioonat eivät voi aina vain paisua ja paisua. On myös uskallet­ta­va pri­or­isoi­da. Sekin on taito – se. 

        Val­tio on vaat­in­ut tutkimus­laitok­si­aan han­kki­maan paljon ulkop­uolista rahoi­tus­ta ja leikan­nut bud­jet­ti­ra­hoi­tus­ta jo kauan, ymmärtääk­seni ainakin 1990-luvul­ta asti. Kun sit­ten bud­jet­ti­ra­hoi­tus­ta leikataan, leikkauk­set kohdis­tu­vat juuri siihen toim­intaan, joka mak­se­taan budjettirahoituksella.

        Miet­tikääpä sit­ten, mikä toim­inta val­tion tutkimus­laitok­sis­sa rahoite­taan bud­jet­ti­varoin? Nimeno­maan sel­l­ainen perus­toim­inta, jota EU, Suomen Akatemia ja muut vas­taa­vat eivät suos­tu rahoit­ta­maan. THL:ssä sel­l­aista on ymmärtääk­seni juuri rokote­tutkimus, epi­demioi­hin liit­tyvä toim­inta ynnä muu vas­taa­va perus­toim­inta. Kun val­tio leikkaa rahoi­tus­ta, leikkauk­set kohdis­tu­vat väistämät­tä juuri perus­toim­intaan, kos­ka EU:n tai Akatemi­an tiet­tyyn tarkoin määrät­tyyn pro­jek­ti­in anta­maa rahoi­tus­ta ei voi­da käyt­tää johonkin muuhun. Jos perus­toim­intaan, jota varten kyseinen tutkimus­laitos on perustet­tu, haet­taisi­in rahoi­tus­ta ulkop­uolisil­ta rahoit­ta­jil­ta, ne kieltäy­ty­i­sivät vetoa­mal­la siihen, että he rahoit­ta­vat uusia kiin­nos­tavia tutkimushankkei­ta, eivätkä laitosten perus­toim­intaa, joka kuu­luu mak­saa laitok­sen omas­ta budjetista.

        Sip­ilän ja muiden lyhyt­näköis­ten hal­li­tusten bud­jet­tileikkauk­set ja rahoituk­sen siir­rot vakaas­ta bud­jet­ti­ra­hoituk­ses­ta kil­pail­tu­un (hake­muk­sil­la haet­tavaan) huip­puyk­sikköra­hoituk­seen ja vas­taavi­in johta­vat väistämät­tä siihen, että tutkimus­laitok­set leikkaa­vat perus­toim­intaansa ja jatka­vat sitä toim­intaa, joka rahoite­taan osit­tain tai kokon­aan kil­pail­lul­la rahoituksella.

        Seu­rauk­set tästä on kokon­aisu­u­den kannal­ta jär­jet­tömät. Sen sijaan, että tutkimus­laitok­sis­sa pyörisi hyvin rahoitet­tuna kaikkein keskeisin toim­inta ja toim­intaa voitaisi­in omil­la päätök­sil­lä suun­na­ta nopeasti tarpeen mukaan, toimin­nas­ta on tul­lut byrokraat­tista. Aikaa ja rahaa käytetään mon­esti varsin raskaaseen ja byrokraat­tiseen hake­musten kir­joit­tamiseen sen sijaan, että tehtäisi­in sitä työtä, jota pitkälle koulutet­tu­jen ammat­ti­lais­ten pitäisi keskit­tyä tekemään. Tämän näkee oma­l­lakin työ­paikalla. Kaikkein päte­vim­mät ihmiset käyt­tävät vuo­tuis­es­ta työa­jas­taan huo­mat­ta­van osan rahoituk­sen hakemiseen ja ulkop­uolisel­la rahal­la pyöriv­ien han­kkei­den raport­tien kirjoittamiseen.

        En ole töis­sä THL:ssä, mut­ta on aika vaikea uskoa, että siel­lä asi­at oli­si­vat toisin kuin muis­sa julkisen sek­torin rahoit­tamis­sa tutkimus­laitok­sis­sa ja yliopistoissa.

      8. N: Val­tio on vaat­in­ut tutkimus­laitok­si­aan han­kki­maan paljon ulkop­uolista rahoi­tus­ta ja leikan­nut bud­jet­ti­ra­hoi­tus­ta jo kauan, ymmärtääk­seni ainakin 1990-luvul­ta asti. Kun sit­ten bud­jet­ti­ra­hoi­tus­ta leikataan, leikkauk­set kohdis­tu­vat juuri siihen toim­intaan, joka mak­se­taan budjettirahoituksella.

        Miet­tikääpä sit­ten, mikä toim­inta val­tion tutkimus­laitok­sis­sa rahoite­taan bud­jet­ti­varoin? Nimeno­maan sel­l­ainen perus­toim­inta, jota EU, Suomen Akatemia ja muut vas­taa­vat eivät suos­tu rahoit­ta­maan. THL:ssä sel­l­aista on ymmärtääk­seni juuri rokote­tutkimus, epi­demioi­hin liit­tyvä toim­inta ynnä muu vas­taa­va perus­toim­inta. Kun val­tio leikkaa rahoi­tus­ta, leikkauk­set kohdis­tu­vat väistämät­tä juuri perus­toim­intaan, kos­ka EU:n tai Akatemi­an tiet­tyyn tarkoin määrät­tyyn pro­jek­ti­in anta­maa rahoi­tus­ta ei voi­da käyt­tää johonkin muuhun. Jos perus­toim­intaan, jota varten kyseinen tutkimus­laitos on perustet­tu, haet­taisi­in rahoi­tus­ta ulkop­uolisil­ta rahoit­ta­jil­ta, ne kieltäy­ty­i­sivät vetoa­mal­la siihen, että he rahoit­ta­vat uusia kiin­nos­tavia tutkimushankkei­ta, eivätkä laitosten perus­toim­intaa, joka kuu­luu mak­saa laitok­sen omas­ta budjetista.

        Sip­ilän ja muiden lyhyt­näköis­ten hal­li­tusten bud­jet­tileikkauk­set ja rahoituk­sen siir­rot vakaas­ta bud­jet­ti­ra­hoituk­ses­ta kil­pail­tu­un (hake­muk­sil­la haet­tavaan) huip­puyk­sikköra­hoituk­seen ja vas­taavi­in johta­vat väistämät­tä siihen, että tutkimus­laitok­set leikkaa­vat perus­toim­intaansa ja jatka­vat sitä toim­intaa, joka rahoite­taan osit­tain tai kokon­aan kil­pail­lul­la rahoituksella.

        Seu­rauk­set tästä on kokon­aisu­u­den kannal­ta jär­jet­tömät. Sen sijaan, että tutkimus­laitok­sis­sa pyörisi hyvin rahoitet­tuna kaikkein keskeisin toim­inta ja toim­intaa voitaisi­in omil­la päätök­sil­lä suun­na­ta nopeasti tarpeen mukaan, toimin­nas­ta on tul­lut byrokraat­tista. Aikaa ja rahaa käytetään mon­esti varsin raskaaseen ja byrokraat­tiseen hake­musten kir­joit­tamiseen sen sijaan, että tehtäisi­in sitä työtä, jota pitkälle koulutet­tu­jen ammat­ti­lais­ten pitäisi keskit­tyä tekemään. Tämän näkee oma­l­lakin työ­paikalla. Kaikkein päte­vim­mät ihmiset käyt­tävät vuo­tuis­es­ta työa­jas­taan huo­mat­ta­van osan rahoituk­sen hakemiseen ja ulkop­uolisel­la rahal­la pyöriv­ien han­kkei­den raport­tien kirjoittamiseen.

        En ole töis­sä THL:ssä, mut­ta on aika vaikea uskoa, että siel­lä asi­at oli­si­vat toisin kuin muis­sa julkisen sek­torin rahoit­tamis­sa tutkimus­laitok­sis­sa ja yliopistoissa.

        Olen kir­joit­ta­masi kanssa hyvinkin pitkälle samaa mieltä rahoituk­sen virhe­liuku­mas­ta. On usko­ma­ton­ta miten paljon aikaa joudu­taan käyt­tämään nk.hankkeistamiseen ja sen rapor­toin­nista puhu­mat­takaan. Sama raha antaisi paljon suurem­man lop­putu­lok­sen suo­raan bujde­tis­sa. Uskon sen.

      9. Daniel Fed­er­ley:
        Ylipäätään THL:n toim­inta näyt­täy­tyy ulospäin sel­l­aise­na, että se poh­jau­tuu enem­män pro­pa­gan­daan ja vaikut­tamisyri­tyk­si­in kuin tietoon ja tosi­a­sioi­hin. Siel­lä kuitenkin uti­taitoa ja tiedotusosaamista.

        Sil­loin kun Pekka Pus­ka johti THL:ää sai sel­l­aisen käsi­tyk­sen että sen tehtävä on suit­sia alko­holin käyt­töä ja ehdot­ti kovem­pia rajoituk­sia, kuten kol­mosolu­en myyn­nin kieltämistä ruokakaupois­sa ja tiukem­pia promiller­a­jo­ja liiken­teessä ja rav­in­toloiden auki­oloaiko­jen lyhen­tämistä. Myös kesä- talvi­aikakeskutelus­sa THL on aset­tunut pysyvän talvi­a­jan kan­nalle mikä ihme­tyt­tää kun peruste­lut ovat sitä luokkaa että valvom­i­nen iltaisin on aina huono jut­tu, ikäänkuin kaikkien olisi nous­ta­va ylös ennen kuutta.

  15. Mitä voidaan päätel­lä siitä, että joka päivä tes­tataan 1000–2000 henkeä. Joista tosin jokin osa sairaaloiden henkilökun­taa joka päivä uudelleen. Ja posi­ti­ivisia löy­tyy noin sata. Tämä ana­lyysi ilmeis­es­ti pal­jas­taa vain sil­lä het­kel­lä sairaat, mut­tei jo sairastaneita.

    Ja kuitenkin niiden lop­pu­jen tes­tat­tavien pitäisi olla taval­lista kovem­mista oireista kär­siviä. Niin ainakin on väitet­ty. Mitä taute­ja heil­lä sit­ten on?

  16. Ital­ias­sa on tyyp­il­listä, että ollaan kiin­teästi tekemi­sis­sä omien per­heen van­hus­ten kanssa. Tyt­täreni oli aupai­ri­na Ital­ias­sa vuo­den. Vaik­ka per­heessä oli aupair käyti­in silti aamu­palal­la per­heen isoäidin luona joka aamu. Tämä oli mah­dol­lista, kos­ka isoäi­ti asui samas­sa talos­sa ylem­mässä ker­rokses­sa. Täl­lainen elämän­ta­pa lisää van­hus­ten tarun­to­ja ja kuolleisuutta.

  17. Mitä ihmettä Kiinas­sa on tapah­tunut. Onko siel­lä lopetet­tu tes­taus ja tau­ti­ti­eti­eto­jen julk­ist­a­mi­nen. Netistä löytämieni tieto­jen mukaan neljässä vuorokaudessa vain 110 uut­ta sairastapaus­ta ja 17 kuollutta.

  18. Berg­amossa on tutkit­tu todel­lista kuollei­den määrää, ei pelkästään viral­lis­es­ti ilmoitet­tu­jen. Impe­r­i­al Col­lege Lon­don arvio 0.9% esim. Ruot­sille voi siten olla aika lähellä.
    ” Our esti­mate — ver­i­fied on the deaths’ real data — is based on a 1,57% death­li­ness rate, obtained from a research by New York University”.
    https://bit.ly/2JLjmGg

    1. Kiitos JY. Tämä on mie­lenki­in­toinen artikke­li. Sen perus­teel­la 0,9 % kuu­lostaa hyvältä arvauk­selta esimerkik­si Ruotsille.

  19. Rav­in­to­lat tekemään ate­ri­abox­e­ja ja tuo­maan niitä koti­in ja työ­paikoil­la. Rav­in­to­laruokailukin kävis jos olis suo­jaetäisyy­det. Ja henkilöstölle kasvo­mask­it. Laitok­set ja ihmiset joil­ta töitä puut­tuu, tekemään suo­javä­lineitä. Val­tion ei pidä jakaa vastik­kee­ton­ta rahaa.
    Kek­sikää hyvät ihmiset, miten eri ammat­tiryh­miä voisi parhait­en työl­listää. Nyt pitää olla jous­ta­va ja luo­va. Ihan tot­ta, tulee kamalan kalli­ik­si kun Suo­mi ja EU alka­vat syytää rahaa. Mitenkähän suuri ris­teilyy­htiölasku vois Suomelle tul­la. Joku vois tul­la vai­h­taan mun renkaat, leikkaa­maan tukan, imuroimaan lat­ti­at ja tuo­da lounas­box­in. Mut­ta ilman mask­ia ei saa tulla.
    Noi­ta yksi­ty­isiä koronat­es­ti­fir­mo­ja näyt­tää ilmestyvän :).

  20. Osmo, tilas­tot lois­tavasti hal­lit­se­vana olet ehkä havain­noin­ut koron­akuolleisu­ut­ta isos­sa per­spek­ti­ivis­sä? Itse olen pyrkinyt rak­en­ta­maan näke­mys­tä kokon­ais­vaiku­tuk­sista mm. Worl­dome­ter ja Euro MOMO sivus­to­jen luku­jen kaut­ta siitä, kuin­ka suure­na piikkinä koron­akri­isin aika tulee mah­dol­lis­es­ti näkymään kansal­lis­es­ti, euroopan tai maail­man kokon­aiskuolleisu­udessa ja vaikut­taako kri­isi jopa tuhoisaan väestönkasvu­un. Mitään viitet­tä täl­lais­es­ta en ole löytänyt, eikä media ole mielestäni täl­lä aiheel­la juuri speku­loin­ut. Maail­man­laa­juis­es­ti koron­aan on tähän men­nessä kuol­lut suo­ma­laisen pikkukaupun­gin ver­ran ihmisiä. Tätäkin lukua voisi medi­as­sa hie­man kyseenalaista eikä ker­toa pelkästään absolu­ut­tise­na totuute­na, kun tilas­to­ja on olleet rak­en­ta­mas­sa myös val­tiot jot­ka eivät ole kaik­ista tun­ne­tu­impia rehellisyy­destään. Ikä­me­di­aan­it ovat myös korkei­ta maail­man­laa­juis­es­ti, ja monel­la korona on vaan ollut se syy väistämät­tömään. Kukaan­han ei muutenkaan kuole “van­hu­u­teen”, vaan aina taustal­la on kuolin­syy. Tart­tuvu­us on tiet­ty erilu­okkaa mitä kausi-influ­enssas­sa mikä aiheut­taa het­kel­listä resurssip­u­laa ter­vey­den­hoi­dos­sa, mut­ta ovatko kuolleisu­us­lu­vut maail­man mit­takaavas­sa mielestäsi suuria? Jos virus riehuisi pelkästään Afrikan man­tereel­la, ohitet­taisi­inko se lyhyel­lä main­in­nal­la pääuutis­lähetyk­sessä ja siir­ryt­täisi­in seu­raavaan aiheeseen?

  21. Julka­isit 18.3. blo­gin, Mitä tehdään kuukau­den kulut­tua? Voisit julka­ista sen ver­siona 2.0.
    Kat­soin juuri A‑Talkin, eikä oikeas­t­aan yksikään aja­tus siinä ohjel­mas­sa (ajatellen kysymys­täsi) ollut juuri jalostunut (ja voinen tode­ta, eri puoluekan­nal­la, että poli­itikol­la oli pointit kohillaan parhait­en; ja ymmär­rän että tilanne elää — ja kun kukaan ei kysynyt niitä oleel­lisia kysymyk­siä kuin täl­lä blogilla vaikka­pa Elämän arvos­ta). Kun nyt kaik­ki on sul­jet­tu, maail­ma on kiin­ni, ihmiset ovat yksin kak­si viikkoa eristyk­sis­sä ja töis­säkin pitävät etäisyyt­tä, voisiko olla. että lau­maim­mu­ni­teet­tia ei tarvi­ta? (Tätä ehkä joku on sanonut jo aikaisem­min, minä en vaan ole tajun­nut, tai sit­ten se tarvitaan?)
    Jos Suo­mi olisi saari, asioi­ta ja päätök­siä voisi taloudenkin kannal­ta pohtia tois­es­ta näkökul­mas­ta. Mut­ta kun pienis­sä val­tiois­sa koti­markki­noiden merk­i­tys on pienem­pi kuin suuris­sa, ja päin vas­toin, on enem­män ‘ihan sama’ mitä Suo­mi päät­tää, rekyyli tulee vien­nin kaut­ta (ja sehän tulee jälk­i­ju­nas­sa). Toisin kuin aikaisem­mis­sa Suomen koke­mis­sa kri­i­seis­sä, nyt kri­isi iskee ensin koti­markki­noille. [Jos vien­ti­te­ol­lisu­us tarvit­see ja saa jatkos­sa samas­sa suh­teessa tukea kuin rav­in­to­lat, mil­jarde­ja kilisee tukikas­saan jokusen enemmän.]
    Jos pros­es­si, taudin itämi­sai­ka, sairas­t­a­mi­nen ja tar­tut­tavu­us, kestää mak­simis­saan noin kak­si viikkoa (14 pvä?), kah­den viikon totaa­li­nen sulku estää lev­iämisen. Sit­ten eletään nor­maal­isti, mut­ta varovaista elämää. Ja tämä jäl­keen jokainen vähänkin flun­ssan tai epänor­maalia oire­i­ta koke­va, testin kaut­ta uud­estaan ‘ihmis­ten pari­in’. Ja vaik­ka sat­un­naisia tar­tun­to­ja voi myös tapah­tua niis­sä ruokakaupois­sa, jos joku tun­kee iholle, voi myös itse pitää jonkin­laista kir­jaa, kenet tapaa, mis­sä ja kos­ka. Ja sit­ten apu­un (vapaae­htoinen) mobi­iliseu­ran­ta (kun tar­tun­ta on todet­tu), itse suostuisin.
    Eläk­keel­lä oleville tuokoon omaiset tai koti­hoito ovelle ruokaa ym. edelleen ja he liikkukoot ohjei­ta nou­dat­taen — muu vapaak­si 13.5. [myös rav­in­to­lat — jos kok­ki tai myyjä on sairas, mitä eroa on, syödäänkö ruo­ka läh­es tyhjässä rav­in­to­las­sa vai kotona, ja kos­ka henkilöstörav­in­to­lat, ja kos­ka ei niitä vaku­u­tus­mak­su­ja tai­da tul­lakaan?]. Itse aikaistaisin osaa tästäkin. Jokainen toimikoon henkilöko­htais­es­ti edelleen etäisyys ym. rajoit­tei­ta nou­dat­taen. Ja iso osa vaikka­pa palavereista voidaan pitää tois­taisek­si etänä (tätä voisi osin jatkaa tästäkin eteen­päin). — Ja pahin­ta voisi olla, että tämä palvelu­ja ja ihmis­ten kohtaamista hylkivä käyt­täy­tymis­malli jää päälle (maail­man­laa­juis­es­ti), vaik­ka aihet­ta ei enää olisi.
    Kak­si point­tia, kun kysy­it Osmo 18.3., että mitä kuukau­den kulut­tua, vas­tatkaa nyt jo joku muukin siihen, edes 18.4? Toinen, tarvi­taanko oikeasti lau­maim­mu­ni­teet­tia (ja mil­lä pros­en­til­la), jos on valit­tu tukah­dut­tamisen tie, ympäri maail­maa (?), vai edelleenko hidaste­taan vain lev­iämistä? Min­ulle tämä on jäänyt epäselväksi.
    Ps. Mitä on kevät, kesä, ilman fil­laroin­tia pitkin Inkoon, Kirkkon­um­men ranto­ja ja Hesaa.

    1. Oletit aika opti­mistis­es­ti, että koko väestön karan­tee­nia tarvit­se­va aika­jak­so olisi kak­si viikkoa. Kak­si viikkoa kuluu vas­ta itämiseen, jona aikana voi jo tar­tut­taa, epämääräisen määrän päiviä. Taudin sairas­tamiseen kuluu yhdestä kolmeen viikkoa (sen voi sairas­taa myös oireet­tomana, eli kak­si viikkoa karan­tee­nia ei vält­tämät­tä riitä mis­sään tapauk­ses­sa, ilman että tes­tataan karan­teenista pois­tet­ta­vat use­aan ker­taan, ja sairas henkilö tietenkin tarvit­see mah­dol­lis­es­ti karan­teenin ulkop­uolista apua. Oirei­den häviämisen jäl­keen kuluu keskimäärin kak­si­toista päivää, ennen kuin viruk­set pois­tu­vat erit­teistä. Mut­ta niiden on mainit­tu jois­sakin tapauk­sis­sa tulleen uud­estaan esille jopa viiden viikon päähän. Koko maan karan­teeni­in laitossa voimme olet­taa, että karan­teenin alus­sa on ole­mas­sa ihmisiä aivan itämisa­jan alussa.

      Eli var­ma koko kansan karan­teeni olisi pari kuukaut­ta, hyvässäkin tapauk­ses­sa. Mitenkähän kauan Wuha­nia pidet­ti­in muurin takana. Siis totaalis­es­ti aito­jen takana ? Ja yhdenkin karan­teenin ulkop­uolel­la liikku­van posi­ti­ivisen pääsy tar­tut­ta­maan mui­ta eri­tyis­es­tä syys­tä liikku­maan pääste­tyn kanssa, aiheut­taa taas uuden tar­tun­tamah­dol­lisu­u­den, jon­ka kesto itämi­saikoi­neen, tar­tut­tavuuksi­nen ja tar­tun­nan vähit­täi­sine pois­tu­misi­neen voi olla ainakin sen 7 viikkoa.

      Tes­tauk­sen epä­tarkku­ud­es­ta johtuu se, ettemme saa pelkil­lä joukkotes­tauk­sil­la var­masti kaikkia yksit­täisiä oireet­to­mia tar­tut­ta­jia kiin­ni. ja vas­ta-ainetestit anta­vat tilanteen noin kak­si viikkoa taak­sepäin, tulee han­kaluuk­sia ja jäljit­tämistä. Soin­in­vaara voisi tilas­to­m­atemaatikkona laskea, miten suuri toden­näköisyys on men­nä läpi vääriä negati­ivisia hyvänä pide­tys­tä PCR — tes­tauk­ses­ta, uusim­mat tiedot ker­to­vat, että Rt-PCR ‑testi on 95–97% herkkä, ei 100%. Olen siinä käsi­tyk­sessä, että kun tes­tataan sat­un­nais­es­ti, jos­sa joukos­sa vain muu­ta­ma pros­ent­ti olisi viruk­selle altistunut, toden­näköisyys sen yhden posi­ti­ivisen löytämiselle voi olla heikom­pi kuin uskoisim­mekaan. Sit­ten kun seu­lotaan myös toisel­la taval­la, kli­inis­es­ti tai jopa keuhkoku­val­la, voimme olla parem­min varmoja. 

      Lisäk­si, huo­masiko kukaan uuti­soin­neista olen­naisen asian esimerkik­si yhdek­sän van­huk­sen kuole­maan johta­neen hoivakoti­tar­tun­nan läh­teestä ? Yksi uusista poti­laista oli saanut oire­i­ta jo maalisku­un alus­sa ! Se merk­it­see sitä, että tar­tun­ta on voin­ut tapah­tua jo helmiku­un puo­livälis­sä. Eli tar­tun­taa var­masti oli jo tapah­tunut, oireet­tomis­sa ja koro­nan influ­enssana sairas­tanei­den joukos­sa. New Yorkissa ensim­mäi­nen seu­rat­tu tar­tun­ta oli käytän­nössä tapah­tunut jo noin 10. tam­miku­u­ta, kos­ka oireet tuli­vat siitä viikon päästä eteen päin. Sil­loin oli käytän­nössä taudin saa­pumi­nen maa­han jo tapahtunut.

  22. Aiheen vier­estä: Suomes­sa on ennakoitu meri­te­ol­lisu­u­den rom­ah­dus­ta, kun on oletet­tu, että pan­demi­an jäl­keen kukaan ei halua ris­teilylle. Amerikkalaisen uutisen mukaan ole­tus saat­taa olla täysin väärä. Luem­ma ris­teilyjä on varat­tu vuodelle 2021 enem­män kuin vuon­na 2019 tehti­in, eikä kyse ole tänä vuon­na tullei­den peru­u­tuk­sien siirtämis­es­tä kuin pieneltä osin. Asi­akaskun­taa ei ilmeis­es­ti pienet viruk­set huo­le­ta. Saa­pa nähdä, miten tosi­asi­as­sa käy, mut­ta täl­lä päivämääräl­lä meri­te­ol­lisu­us pelastet­tu, ilmas­to ja ympäristö ei.

    https://thehill.com/policy/transportation/492047-more-people-are-booking-cruises-for-2021-compared-to-2019-despite

  23. Seu­raa­va link­ki mie­lenki­in­toiseen malli­in on var­maan useimpi­en tiedos­sa, mut­ta kopi­oin sen kuitenkin:

    https://covid19.healthdata.org/united-states-of-america

    Mallin mukaan USA olisi saa­mas­sa viruk­sen lev­iämisen nopeasti hallintaan, mikä on todel­la yllät­tävää esim viikon takaiseen näkymään ver­rat­tuna. Ilmeis­es­ti siel­lä on tehty paljon enem­män kuin Suomes­sa on ker­rot­tu. Sen sijaan erot Suomen ja Ruotsin välil­lä vaikut­ta­vat ymmärrettäviltä.

  24. Tes­tausharhaa vakavampi ongel­ma on, ainakin ulko­mail­la, että val­tio tukee hoito­laitok­sia, jot­ka ilmoit­ta­vat korona-virus tapauk­sista. Seu­rauk­se­na on, että esimerkik­si Englan­nis­sa kukaan ei enää kuole sydän­hal­vauk­seen tai tavanomaiseen flun­ssaan, ylipäätään mihinkään “per­in­teiseen kuolin­syy­hyn”. Parem­pi raha saadaan koronatapauksista.

    Miten lie­nee Suomes­sa. Tukeeko val­tio koro­nan “hoita­mista”. Saa­vatko hoitopi­ir­it ekstraa löytämistään koronatapauksista?

    Täl­laista “tilas­to­jen fik­saus­ta” voi tapah­tua vain, jos hoito­jär­jestelmän rak­en­teet ovat jo valmi­ik­si kor­rup­toituneet. Eli rahoi­tuskikkailu­jen toim­inta­mallit ovat jo ole­mas­sa ja käytössä.

  25. Hei

    Sijoit­takaa­pa pohjolan pikku-Italia eli Ruot­si samalle kar­talle. Kuolleisu­us nyt 9 % havai­tu­ista tar­tun­noista, posi­ti­ivis­ten tulosten osu­us 17,7 %.

    Tar­tun­to­jen kasvu­vauhti (tar­tun­taluku) on maalisku­un puo­livälistä läh­tien ollut 2,25 eli määrä 5 ker­tais­tuu 2 viikos­sa. Taitaa lau­ma­suo­jan han­kkimi­nen men­nä pikkuisen etuno­jas­sa. Pääide­olo­gi Teg­nell kerk­isikin jo maanan­taina julis­ta­maan, että epi­demi­an huip­pu on saavutet­tu. Hukku­va tart­tuu vaik­ka oljenkorteen.

    Sama hep­pu ker­toi lehti­haas­tat­telus­sa 9.4. että tar­tun­nan saanei­den osu­us on 5–10 % väestöstä. Väestöstä, ei tehdy­istä testeistä. Tar­tun­to­jen kasvu­vauhti on tosi­aan hidas­tu­mas­sa, kos­ka viruk­selta alkaa pikku hil­jaa hupen­e­maan uudet isän­nät, joil­la tau­tia ei jo ole.

    Mut­ta epi­demi­an hiipumi­nen vie aikansa. Jos siel­lä nyt on 0,5 miljoon­aa ihmistä, jot­ka kan­ta­vat tart­tuvas­sa vai­heessa ole­vaa tau­tia, niin tar­tun­talu­vul­la 1,5 saadaan ensi viikon luke­mak­si 750 000. Uusia tar­tun­to­ja tulee vielä sil­loinkin, kun tar­tun­taluku on painunut alle 1.

    Kuolleisu­us on tois­taisek­si pysynyt mata­lana, viimeisen viikon ajan liuku­va keskiar­vo 74 päivässä. Kuolleisu­us­lu­vut laa­haa­vat 3 viikkoa taudin eten­e­mistä perässä. Kun niis­sä alkaa näkyä reipas­ta nousua, peli on jo menetetty. 

    Pääsiäisvi­ikol­la tilas­toin­ti var­maankin laa­haa perässä (sama nähty myös viikon­lop­puina), joten pani­ik­ki siel­lä alkaa vas­ta ihan kuun lop­ul­la, kun ter­vey­den­huolto rom­ah­taa. Teho­hoitopaikat ovat olleet jo 2 viikkoa liki­main kaik­ki käytössä. Maalisku­un puolel­la uuti­soiti­in, että koko Ruot­sis­sa on 520 teho­hoitopaikkaa. Määrää on ilmi­selvästi kas­vatet­tu — mut­ta pitää muis­taa, että teho­hoitoa tarvit­se­vat muutkin kuin koronapotilaat.

    https://www.icuregswe.org/en/data–results/covid-19-in-swedish-intensive-care/

    Hei­dän ratkaisun­sa on menos­sa täysin reisille. Suomen tulee pitää varansa — Ruotsin ratkaisu näyt­tää huonol­ta, jos siel­lä kuolee 30 000 ja maa ajatuu kaaok­seen, kun naa­pu­rit onnis­tu­vat tukah­dut­ta­maan epi­demi­ansa. Jos tau­ti “vahin­gos­sa” pääsee lev­iämään naa­purei­hinkin, niin sit­ten Ruotsin “ei turhaan pis­tetä maa­ta kiin­ni” ratkaisu näyt­tää paljon parem­mal­ta. On Ruotsin kansal­lisen edun vas­taista ehkäistä tau­tia lev­iämästä mui­hin maihin.

    1. Län­nen Uhka: Pääsiäisvi­ikol­la tilas­toin­ti var­maankin laa­haa perässä (sama nähty myös viikon­lop­puina), joten pani­ik­ki siel­lä alkaa vas­ta ihan kuun lop­ul­la, kun ter­vey­den­huolto romahtaa.

      Mis­tä tulee ole­tus ettei Ruot­sis­sa ole las­ket­tu poikkeus­menet­te­lyjä mukaan temp­pu­va­likoimaan? Tarvit­ta­vat val­tu­udet astu­vat voimaan 18.4. Tukhol­man alueel­la muu­ta maa­ta huo­mat­tavasti nopeam­min eden­nyt epi­demia a) osoit­taa että täl­lainen por­ras­tus tapah­tuu luon­nos­taan b) antaa mah­dol­lisuuk­sia siirtää tau­ti­huip­pua muual­la maas­sa paljon Tukhol­man alueen huipun ohi. Taudin jo sairas­tanei­den määrästä Tukhol­man alueel­la pitäisi tul­la uut­ta dataa heti pääsiäisen jäl­keen kun­han vas­ta-ainetestit on saatu takaisin ja analysoitua.

      Ruotsin suurin virhe tähän asti on ollut vierailu­jen sal­lim­i­nen hoitokotei­hin. Neu­vot ja ohjeis­tuk­set eivät riitä sil­loin kun yleis­in­himil­liset hyveet (ikäih­mis­ten ja sairaiden pitämi­nen mukana sosi­aalises­sa elämässä) muut­tuvat yhtäkkiä haitallisik­si tai jopa vaar­al­lisik­si. Tunne ei pysy jär­jen mukana.

      1. Ruot­sis­sa on tehty vähem­män teste­jä eikä ulospäin paljoa ole ker­rot­tu siitä, miten tes­tat­ta­vat on valikoitu. Todet­tu­jen tar­tun­to­jen määrä kasvoi hir­mu jyrkästi maalisku­un alus­sa, mut­ta tait­tuu tas­apros­ent­tisek­si (suo­ra vii­va log. asteikol­la) kuun puo­livälis­sä. Veikkaan, että siel­lä on alku­un tes­tat­tu vain sairas­tuneik­si epäiltyjä ja kuun puo­livälin jäl­keen myös sat­un­naisotan­taa, lähin­nä Tukhol­man seudulla.

        Ruo­ti­sis­sa nousi viime viikon­lop­puna kohu uutis­es­ta, jon­ka mukaan vajaan 800 hen­gen sat­un­nais­testin perus­teel­la 2,5 % Tukhol­man asukkaista kan­taa virus­ta. Pääepi­de­molo­gi Teg­nell ker­toi 9.4. lehti­haas­tat­telus­sa, että em. luku on 2 viikon takaa ja tar­tun­to­jen määrä kaksinker­tais­tuu 6–7 päivän välein. Tämä vauhti tarkoit­taa tar­tun­to­jen viisinker­tais­tu­mista 2 viikos­sa. 25x kuukaudessa. Ekspo­nen­ti­aa­li­nen kasvu on jän­nä juttu.

        Her­ra T. arvioikin, että virus oli jo levin­nyt 5–10 pros­ent­ti­in väestöstä tähän haas­tat­telu­un men­nessä. Huom. väestöstä, ei pelk­istä Tukhol­man asukkaista. Tukhol­man osalta hän on jo sitä mieltä, että siel­lä on koh­ta niin paljon sairas­tunei­ta, että lau­ma­suo­ja alkaa toimia.

        https://www.expressen.se/nyheter/coronaviruset/folkhalsomyndighetens-presskonferens/

        Noiden luku­jen poh­jal­ta on ilmeistä, että epi­demia on päässyt karku­un. Tar­tun­to­ja on ollut paljon (kym­meniä tuhan­sia) jo sil­loin, kun tau­ti ensim­mäistä ker­taa havait­ti­in testeis­sä. Ekat n. 10–20 kuole­maa ovat jääneet tun­nista­mat­ta koro­nan aiheut­tamik­si. Ei ihme, jos Suomes­sakin kausi­flus­sa tap­paa 200 vuodessa. Ruotsin väk­iluku on melkein tuplat. 

        Maalisku­un puo­livälis­sä siel­lä on jo sairas­tunut 90 000 ihmistä koron­aaan ja uusia tar­tun­to­ja on tul­lut 60 000 viikos­sa. Kuolleisu­us laa­haa 2–3 viikkoa uusien tar­tun­to­jen määrää perässä. Huhtiku­un alus­sa Ruot­sis­sa kuoli n. 240 ihmistä viikos­sa koron­aan ja viimeisen viikon aikana tahti on ollut 500/viikko.

        60 000 × 0,4 % kuolleisu­us = 240 kuole­man­ta­paus­ta / viikko. Get the point?

        Tar­tun­to­jen määrä 5 ker­tais­tuu 2 viikos­sa eikä kasvukäyrässä näy hidas­tu­mista. Siel­lä tar­tun­nat lisään­tyvät nyt miljoo­nan viikko­vauh­tia. Kovas­ta kasvu­vauhdista johtuen vakas­vasti sairaiden määrä sekä kuolemat laa­haa­vat kovasti perässä.

        Teg­nell ja Ruotsin hal­li­tus tietävät jo, että tämä on läht­enyt lapas­es­ta ihan täysin. Asia pal­jas­tui maalisku­un lop­ul­la ja sen vuok­si yrit­tivät kiireesti saa­da aikaan Suomen kalstaista “valmius­lakia”, joka olisi mah­dol­lis­tanut rav­in­toloiden määräämisen kiinni.

        Ei onnnis­tunut, joten yrit­tivät vedo­ta kansalaisi­in, etteivät lähtisi las­ket­tele­maan tai suku­loimaan pääsiäisenä. Ei onnis­tunut, kun on toisaal­ta koko ajan viestitet­ty, että hom­ma hal­lus­sa. Jos tilanteen vakavu­ud­es­ta ker­rot­taisi­in, ihmiset lukki­u­tu­isi­vat kotei­hin­sa ja talous kärsisi. 

        No, nyt vetävät täysil­lä seinään. Tilanne tulee ole­maan pahempi kuin Ital­ias­sa, kos­ka viruk­sen ei ole annet­tu val­la­ta koko maa­ta kertaheitolla.

        Et usko? Käy kat­so­mas­sa THL sivuil­ta, mis­sä on Suomen uusin hotspot. Län­si-Poh­jan alueen tar­tun­to­jen ilmen­e­mis­luku läh­estyy Uuden­maan tasoa.

      2. Osmo Soin­in­vaara:
        Ruot­sis­sa epi­demia lev­iää nopeam­min kuin Suomes­sa, joten se on myös nopeam­min ohi. 

        No todel­lakin. Ruot­salaisia alkoi viikko sit­ten pelot­taa kuolleisu­u­den kasvu. Sil­loin iso T. lausui näin: Epi­demi­an huip­pu on jo saavutet­tu. Ja kat­so! Ihme tapahtui.

        Kuolleisuus/päivä tip­pui melkein nol­laan viikos­sa. En pysty/osaa graafista esi­tys­tä tähän linkit­tää, jospa ottaisit spos­titse yhteyttä.

      3. Seu­raan kyl­lä Ruotsin kulleisu­ut­ta. Se on pääsiäispy­hinä laskenut kovin alas, mut­ta odota tiis­tai­ta ja keskivbi­ikkoa, kun saa­vat ruumi­it las­ke­tuk­si. Ruotsin kuolleisu­ustiedot pävit­tyvät hitaasti ja viikolop­puina eri­tyisen hitaasti. Mut­ta Tukhol­man seudul­la on merkke­jä epi­demi­an hidastumisesta.

      4. Ruotsin maail­man parhaat tilastot:

        Julk­isu­u­teen rapor­toitu koron­akuolemien kokonaismäärä
        https://visalist.io/emergency/coronavirus/sweden-country

        esim. 31.3. kuollei­ta kaikki­aan 180 ja 5.4. 428

        Viral­liset lukemat
        https://www.folkhalsomyndigheten.se/smittskydd-beredskap/utbrott/aktuella-utbrott/covid-19/bekraftade-fall-i-sverige

        31.3. 322 (+78 %) ja 5.4. 633 (+47 %)

        Ilmi­selvästi kuolemien tilas­toin­ti lagaa koko ajan ja jo ilmoitet­tu­ja määriä kor­jataan jopa viikkoa jälkikä­teen ylöspäin. Viral­lis­ten luku­jen val­os­sa kuolleisu­us on vähen­tynyt koko ajan ja tipu­tus on ollut jyrkkää (tyylin ‑50 %/päivä) viime torstain jälkeen.

        Maalisku­un lop­ul­la kuole­man­ta­pauk­set lisään­tyivät viral­lisen datan mukaan 250 % viikos­sa (7 päivän liuku­va keskiar­vo). Ennen pääsiäistä luke­ma enää +70 %/viikko. Kuitenkin todet­tu­jen tar­tun­to­jen määrä kas­vaa kovaa kyytiä.

        Jokin ei nyt täs­mää. Eivät enää jak­sa kär­rätä van­huk­sia sairaalaan kuole­maan, joten jää koron­akin tes­taa­mat­ta? Mitä turhia, kun kuol­e­vat kumminkin!

  26. Kiitos. Oikeas­t­aan juuri tämän vas­tauk­sen halusin saa­da. Ja, me elämyshakuiset, ei tarvitse kokeil­la, jak­sam­meko polkea 200 km huomen­na tai nos­taa 80 kg rautaa penkistä (tässä aloit­teli­ja), riit­tää kun juok­see Aura­joen rantaa ja vai­h­taa sopi­vas­sa määrin aerosole­ja ja kat­soa, kuin­ka käy. Elämys­tä ker­rak­seen. Olla osana lau­maim­mu­ni­teet­tipro­jek­tia. Etulin­jas­sa. Ps. En käy kau­pas­sa ker­ran viikos­sa vaan joka päivä.

  27. Nyt vai­h­teek­si vähän parem­piakin luku­ja oikeal­ta epi­demi­ologilta THL:stä (Markku Peltonen).
    Ei har­rasteli­jaepi­de­milo­geil­ta, joi­ta riit­tää näinä päiv­inä. Teho­hoi­dos­sa ole­vien määrä on kään­tynyt lasku­un läh­es kaikkien eri­ty­is­vas­tu­ualuei­den kohdal­la ja HUS:n alueel­lakin tasaan­tuneet. Ivan Puol¨polon twit­teris­sä oli myös jonkin kv. insti­tuutin lskelmia, jois­sa ennustet­ti­in Ruot­sis­sa kuolleisu­u­den nou­se­van kaikkein korkeammaksi. 

    https://twitter.com/MarkkuPeltonen/status/1249549420850528258?ref_src=twsrc%5Etfw%7Ctwcamp%5Etweetembed%7Ctwterm%5E1249549500156448768&ref_url=https%3A%2F%2Fembed.is.fi%2Fext%2Fembed%2F%3Furl%3Dhttps%253A%252F%252Ftwitter.com%252FMarkkuPeltonen%252Fstatus%252F1249549500156448768

  28. Huo­masin aiem­min ketjus­sa mielestäni aivan aihee­ton­ta kri­ti­ikkiä THL:ää kohtaan. En näe THL:llä mitään intres­siä liiotel­la tai vähätel­lä epi­demi­aa. Sel­l­aista näen kyl­lä joil­lakin poli­itikoil­la, puolueil­la ja medi­al­la (huomio/myynnin edis­tämi­nen). Myös THL.n resurssit, yli 1000 työn­tek­i­jää ovat vieläkin mit­ta­vat kan­sain­välis­es­ti ja maan koko huomioiden. Voi tietysti olla, että allokoin­nis­sa on ollut puut­tei­ta. Jos ver­rataan Ruotsin THL:ää vas­taavaan Karolin­s­ka Insti­tu­ti­in, onko tilanne siel­lä parem­pi vaik­ka on vielä isom­mat resurssit ? Kovasti on ollut kri­ti­ikkiä val­tionepi­demi­olo­gi Teg­neliä ja Ruotsin lin­jaa kohtaan..

    Joku tääl­lä kri­ti­soi liial­lista keskit­tymistä alko­holin vas­tus­tamiseen. Mut­ta muis­takaamme, että alko­ho­likuolemia on Suomes­sa ollut 2000–3000 vuodessa. Näistä aku­ut­te­ja alko­holimyrky­tyk­siä 300–500/vuodessa. Koron­akuolemat ovat viel kaukana näistä luvuista.

  29. Saisinko esit­tää kain­on toivo­muk­sen? Tah­toisin kovasti lukea täältä blo­gista Oden ana­lyysiä siitä, pitäisikö Uuden­maan rajat ava­ta 19.4.

    Lehdet kyl­lä kir­joit­ta­vat, mut­ta ei niiden jutuis­sa tun­nu ole­van fak­taa ja tilas­toa kuin siteeksi.

  30. COVID-19 ei ole tavalli­nen kausi­flun­ssa, jos­sa ruumispinot syn­ty­i­sivät vain logis­tise­na ongelmana:

    New Yorkin alueel­la kokon­aiskuolleisu­us on yli kaksinker­tais­tunut, ei suinkaan vähen­tynyt normaalista

    https://www.nytimes.com/interactive/2020/04/10/upshot/coronavirus-deaths-new-york-city.html

    Pohjois-Ital­ias­sa useil­la alueil­la alkuvuo9den kuolleisu­us on ollut 4–10 ker­tainen nor­maalin verrattuna

    https://www.is.fi/ulkomaat/art-2000006456741.html

    Mis­sä määrin kuolleisu­u­den lisään­tymi­nen johtuu ter­vey­den­hoito­jär­jestelmän ylikuor­mi­tuk­ses­ta, ei julk­isu­udessa ole­vista tiedoista selviä.

    k‑veikko tote­si tuolla:

    “Jos yhden kuole­maa myöhen­netään, on sen hin­tana toisen kuole­man aikaistu­mi­nen. Aina. Tämä on se yhtälö, joka pitää ratkaista.”

    Kat­e­goris­es­ti tuo väite on lähin­nä silk­ka tietoinen val­he, joka pitää paikkansa vain yksit­täi­sis­sä nol­la­sum­mati­lanteis­sa, jois­sa äärim­mäi­nen resurssien puute pakot­taa val­it­se­maan. Niitä tilantei­ta ei todel­lises­sa elämässä juuri ole, jos toim­inta on mitoitet­tu oikein.

    Mut­ta jos pop­ulis­tisi­in vas­takkainaset­telui­hin halu­taan men­nä, voidaan ihmiselämää arvot­taa monil­la tavoil­la. Alko­holis­mi­in taipu­vais­ten, itse­murha­hakuis­ten ja mie­len­ter­veysongelmille alt­ti­iden sekä sairauk­si­in johtavia elämän­tapo­ja suo­sivien pelas­t­a­mi­nen muiden kus­tan­nuk­sel­la siirtää vain sekin väistämätön­tä, ja pelastet­taes­sa noiden per­hei­den lap­sia, siirtää sitä sukupolves­ta toiseen, minkä tietenkin tilas­toista hyvin näemme.

    Minkä ver­ran Ruotsin talout­ta aut­taa se, että julkiset palve­lut pyörivät yhteiskun­nan lasku­un edelleen, samaan aikaan kun kysyn­nän lask­ies­sa tai työ­nan­ta­jien suo­jel­lessa työvoimaansa yksi­tyi­nen sek­tori lomaut­taa, kuten tääl­läkin, voi itse kukin miettiä.

    Lau­maim­mu­ni­teetin, sikäli kuin saavut­ta­mi­nen ylipäätään on mah­dol­lista, ovat saavut­ta­mas­sa vain sosi­aalis­es­ti ja etnis­es­ti jakau­tunei­den yhteiskun­tien alim­mat ker­rokset, eli “paskadu­u­nit” tekevät maa­han­muut­ta­jat ja USA:ssa väril­liset. Kaikkial­la vau­raampi valkoinen väestö pak­e­nee tau­tia etätöi­hin­sä ja tilaa ruokansa koti­in­sa sairastuen hyvin vähän, kuten kuolin­lu­vuista näemme. Melkoinen osa oireet­tomista, jot­ka voivat olla taudin merkit­täviä levit­täjiä, eivät näytä käytän­nössä saa­van immu­ni­teet­tia lainkaan.

    His­to­ria ei tunne yhtään tau­tia, jos­sa lau­maim­mu­ni­teet­ti olisi suo­jan­nut merkit­täviltä väestö­tap­pi­oil­ta. Rut­to kier­si Euroop­paa sato­jen vuosien ajan tap­paen ihmisiä mil­loin mil­läkin kul­mal­la man­ner­ta, lyhy­itä väli­jak­so­ja luku­unot­ta­mat­ta, ja mm juuri tuol­la samal­la Pohjois-Ital­ian alueel­la, jos­sa COVID-19 on nyt ollut erit­täin tuhoisa, se paikoitellen tap­poi 2/3 väestöstä vielä 1600-luvulla.

    Jos siis todel­la kävisi blo­gistin toivo­ma­l­la taval­la ja lau­maim­mu­ni­teet­ti palaut­taisi kuolemista järkyt­tyneet yhteiskun­nat het­kessä takaisin sitä edeltäneeseen tilaan taloudel­lis­es­ti ja kult­tuuris­es­ti, se olisi ensim­mäi­nen ker­ta koko tun­netun his­to­ri­an aikana kun niin tapah­tu­isi, ainakaan sit­ten anti­ikin päivien. Toki Ruotsin ja Yhdys­val­to­jen, jos­sain määrin myös Suomen etnis­es­ti ja sosi­aalis­es­ti jakau­tuneet yhteiskun­nat muis­tut­ta­vat hyvin monil­la tavoin anti­ikin orju­u­teen perus­tunei­ta yhteiskun­tia, aina häikäilemät­tömyyt­tä ja tekopy­hyyt­tä myöten.

    Nyt me olemme myös käytän­nössä näh­neet, mil­lainen olisi maail­ma, joka pysäyt­täisi ilmas­ton­muu­tok­set, sikäli kuin olete­taan sen johtu­vat niin suures­sa määrin ihmisen toimin­nas­ta kuin kohtu­ullisen yleis­es­ti väitetään. Tieteel­lis­es­ti­hän tuo­ta väitet­tä ei voi­da todis­taa kuin jälkikä­teen eikä kovin pitävästi sit­tenkään. Itsel­leni tuo maail­ma kyl­lä sopisi, mut­ta blo­gia pitävälle vihreälle poli­itikolle se näyt­tää ole­van kauhis­tus. Mikä vihreän puolueen tavoite ja poli­it­ti­nen agen­da sit­ten on, jää min­ulle jälleen ker­ran jok­seenkin epäselväksi.

  31. Tuol­la ehdotet­ti­in van­husväestön suo­jaamista yli 70-vuo­ti­aiden liikku­mista rajoit­ta­mal­la. Monin paikoin he ovat jo itse rajoit­ta­neet liikku­mis­taan niin paljon kuin käytän­nössä voivat. Sil­lä ei kuitenkaan ole merkit­tävää vaiku­tus­ta hei­dän kuolleisuuteensa.

    2/3 Suomen kuolemista liit­tyy hoivakotei­hin, joiden uhrit eivät ole liikkuneet ostok­sil­la itse, vaan saa­neet tar­tun­nan sul­je­tus­sa tilas­sa hen­git­tämäl­lä, kuten kaikissa muis­sakin fataaleis­sa hen­gi­tys­telin­ten taudeis­sa tun­netusti on aina tapah­tunut ja tapah­tuu edelleen. Käsien pesem­i­nen ja käsidesit ovat lähin­nä kat­tee­ton­ta tur­val­lisu­u­den tun­net­ta tuo­va psykologi­nen huvi.

    Joku kir­joit­ta­ja arveli THL:n henkilöstössä tapah­tuneen arve­lut­tavaa valikoi­tu­mista ja näin tosi­aan saat­taa olla.

    https://www.is.fi/kotimaa/art-2000006474792.html

    Tutus­tu­mal­la Varhi­lan taus­toi­hin hänen tapansa kom­men­toi­da on “ymmär­ret­tävä”, joskin aivan yhtä eto­va silti.

    https://www.mtvuutiset.fi/artikkeli/tallainen-on-tuore-kansliapaallikko-kirsi-varhila-entinen-rebel-aloitti-uransa-siivoamalla-sairaalan-vessoja-nyt-han-yrittaa-saada-kaikille-paremmat-sote-palvelut-isommistakin-kolhuista-aina-selvitaan/7513758#gs.3hppv0

  32. Ihan mie­lenki­in­toista numeroiden pyörit­te­lyä sinän­sä, mut­ta mielestäni siitä puut­tuu yksi olen­nainen muut­tu­ja — koron­aviruk­seen kuollei­den todel­li­nen määrä. Olen asunut 15 vuot­ta elämästäni Ital­ias­sa, joten maan uutiset kiinos­ta­vat edelleen siinä määrin, että seu­raan niitä päivittäin.

    Muu­ta­ma päivä sit­ten uuti­sis­sa oli mie­lenki­in­toinen tapaus, jos­sa ver­rat­ti­in pienehkön ital­ialaiskylän (Nem­bro, Berg­a­mon provinssis­sa) kuollei­den määrää tam­mi — maalisku­us­sa keskimäärin ja tam­mi — maalisku­us­sa 2020. Pitem­män aikavälin keskiar­vo tälle ajalle on noin 35 kuole­maa. Vuon­na 2020 kuollei­ta oli 158, mut­ta viral­lis­es­ti rek­isteröi­tyjä koron­aviruk­sen aiheut­tamia kuolemia kylässä oli samaan aikaan vain 31. Ero on niin suuri, että sitä ei voi selit­tää mil­lään tilas­tol­lisel­la poikkea­maal­la. Totu­us lie­nee on se, että nämä 92 “ylimääräistä” kuole­maa ovat koron­aviruk­sen aiheut­tamia, mut­ta ne eivät vain näy viral­li­sis­sa tilas­tois­sa sel­l­aisi­na. Nämä ovat viruk­sen uhre­ja, joi­ta ei ole voitu hoitaa eikä tes­ta­ta resurssien puut­teen ja tilanteen kaot­tisu­u­den takia. 

    Pitää var­masti paikkansa, että tapausten todel­li­nen määrä on huo­mat­tavasti suurem­pi mitä viral­liset tilas­tot ker­to­vat mut­ta kan­nat­taa pitää mielessä, että se ei ole ain­oa tilas­to­harha tässä tapauk­ses­sa. Myös uhrien todel­li­nen määrä on toden­näköis­es­ti ihan eri hehtaar­il­la kuin mitä tilas­tot anta­vat ymmärtää ja sen vaiku­tus todel­liseen kuolleisu­us­pros­ent­ti­in voi olla hyvinkin huomattava.

Vastaa käyttäjälle timo pässilä Peruuta vastaus

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Notify me of followup comments via e-mail. You can also subscribe without commenting.