Jos vertaamme koronavirukseen kuolleiden määrää tartunnan saaneiden määriin, eri maista saadaan aivan eri tuloksia. Italiassa todennetuista tartunnan saaneista on jo tähän mennessä kuollut 12 % ja moni tästäkin joukosta tulee vielä kuolemaan. Islannissa luku on kolme promillea.
Erot voivat johtua geneettisistä eroista ja elämäntavoista ja vaikka mistä, mutta suurin selittäjä lienee kuitenkin se, että Italiassa pitää olla aika huonossa kunnossa päästäkseen testiin ja Islanti testaa voimaperäisesti pienestäkin epäilystä. On testannut jo kuusi prosenttia koko väestöstä. Jos tidettäisin kuinka monta ihmistä kussakin maassa oikeasti on saanut tartunnan, luvut olisivat lähempänä toisiaan ja olennaisesti pienempiä.
Ajattelin katsella vähän, miten testaamisen volyymi selittää eroja mitatussa tappavuudessa. Mittaan testaamisen volyymia positiivisten tulosten osuudella. Jos se on kovin korkea, on todennäköistä, että moni tartunnan saanut on jäänyt vastaavasti testaamatta.
Korostan, että tämä ei ole tilastollinen tutkimus vaan aineiston esikatselua, jota tein aina ennen varsinaisen mallin rakentamista silloin, kun vielä tein oikeata tilastotieteellistä tutkimusta.
Huomaamme, että riippuvuus on ilmeinen. Niissä maissa, joissa testataan vähän, taudin tappavuus on tilastojen mukaan paljon suurempi kuin maissa, joissa testataan paljon. (Kuten kuvasta näkyy, tällä mittarilla Suomi kuuluu kohtalaisen paljon testaaviin maihin, vaikka julkisesta keskustelusta voisi saada eri käsityksen.)
Sovitin tuohon regressiokäyränkin.
y = 0,08073 + 0,284053x
Vakiotermiä 0,0807 ei voi tulkita harhattoman testauksen luvuksi, koska testauksen oikea tulos ei ole, että positiivisten osuus on nolla. Jos oikea tulos olisi vaikkapa 1 %, kuoleisuus tartunnan saaneiden keskuudessa olisi noin 3,6 promillea.
Tässä on lukuisia virhelähteitä. Yksi niistä on se, että perusjoukossa ovat kaikki tähän asti tartunnan saaneet ja kuolleet. Tästä joukosta osa tulee kuitenkin vielä kuolemaan. Tätä menetelmää käytettäessä tarvittaisiin yksilötason tietoa siitä, milloin tartunta on havaittu ja milloon on kuoltu.
Ongelmana on myös maakohtaisten keskiarvojen käyttö. Italia on nyt vähän joukon ylipuolella, mutta tulisi paremmin viivalle, jos maa jaettaisin Lombardiaan ja muuhun Italiaan. Lombardiassa positiivisten testitulosten osuus on kolmannes, kun taas pienemmän kaaoksen seuduilla olennaisesti alempi.
Pitäisi tietää myös testaamisen suuntaamisesta. Korea ei itse asiassa ole tällä mittarilla testannut kovin paljon, mutta on suunnannnut testaamisen tarkemmin. Suomen ja monen muun maan luvuista pitäisi poistaa terveydenhuollon henkilökunnan testit ja rajoittua vain potentiaaliten potilaiden testeihin. Henkilökunnan testit ovat (onneksi) valtaosaltaan negatiivisia.
Tuota kuvaa katsellessa alkoi tuntua siltä, että todellinen kuolleisuus on jotain kahden promillen kieppeillä tässä aineistossa. Kun tartunnan jo saaneista osa vielä kuolee, arvioisin taudin tappavuuden jonnekin neljän promillen tienoille.
Näin päätellen Italiassa puuttuu tartunnan saaneista valtaosa. Todellisesti tartunnan saaneita olisi noin 40-kertainen määrä.
Mutta tämä ei ollut tutkimus, vaan aineiston katselua. Arviot ovat hyvn epätarkkoja, mutta se on selvää, että Italian, Espanjan ja Ranskan tartunnain saaneiden luvut ovat aivan päin seiniä.
Ovat ne meilläkin.
Islannissahan on tarkoituksella testattu laajasti ihan oireettomiakin.
Tartuntojen kaksinkertaistumisaika on sikälikin kätevä mittari vastatoimien vertailuun, että testauskäytäntöjen erot eivät vaikuta siihen, kunhan käytäntö kunkin kohortin sisällä pysyy suunnilleen samana vertailujakson yli ollakseen riittävän vertailukelpoinen.
Jos taudin keskimääräinen tappavuus olisi 0.4% ja Lombardiassa on kuollut 8650 henkeä virukseen (oikea luku on ainakin vähän korkeampi, sillä vain sairaaloissa diagnosoituna kuolleet kirjataan koronakuolemiksi, vanhainkotien tapaukset ovat kirjaamatta), niin pelkästään kuolleista laskelmalla n. 2.2 miljoonan ihmisen olisi pitänyt jo sairastaa tauti Lombardiassa.
Lombardian asukasluku on n. 10 miljoonaa.
Olen itse käyttänyt Italian tilanteen plottaamiseen tätä:
https://github.com/pcm-dpc/COVID-19/tree/master/dati-regioni
Saksassa on yhdessa koronaepidemian pahoin runtelemassa kylässä tutkittu 80 % väestöstä. Näistä viidellätoista prosentilla oli viruksen vasta-aineita. Tästä joukosta laskettuna kuolleisuus oli tartunnan saaneilla 3,7 promillea. Vanha tilastotieteilijä osaa vielä jotain. 🙂
https://www.tekniikkatalous.fi/uutiset/tt/6e2da168-f9f2-4969–8fed-4eccd897747b?ref=newsletter:46a5&utm_source=Teta_Uutiskirje&utm_medium=email&utm_campaign=Teta_Uutiskirje
Mielenkiintoista analyysia. Mutta jos tappavuus on ehdotetut neljä promillea, miten selität Lombardian, Espanjan, Ranskan ja New Yorkin sairaalakaaoksen ja ongelmat ruumiiden säilytyksessä ja hautauksessa? Tämä jo minusta itsessään osoittaa, että populaatiotasolla on kyse todella paljon influenssaa ja vastaavia promillesarjan epidemioita paljon tappavammasta taudista.
Lombardiassa on tällä hetkellä koronakuolemiksi tilastoitu jo melkein promille _koko populaatiosta_, joten tämä on kuolleisuuden aivan ehdoton alaraja. Kuolleiden määrä eli osoittaja kasvaa vielä roimasti koska kuolemantapausten kasvu on vasta äskettäin tasaantunut, ja vaikka nimittäjää ei tunneta niin läheskään koko populaatio ei tietenkään ole infektiota saanut. Luontainen laumaimmuniteetti ei voi olla ihan lähellä, koska 1) lockdown on rajoittaanut infektoitunutta väestöosuutta merkittävästi vapaaseen leviämiseen verrattuna, 2) käyrät näyttävät että uusia tapauksia tulee vielä paljon vaikka kasvu onkin taittunut. On vaikea nähdä, miten tästä tulisi nelisen promillea infektoituneiden lopulliseksi kuolleisuudeksi. (New Yorkissa ollaan muuten samassa noin promillen kuolleisuudessa koko populasta ehkä reilun viikon päästä, ja kasvu on nyt jyrkkää.)
Ainakin Italiassa polttohautaus on ollut tähän asti varsin harvinaista ja kapasiteetti on siten ollut rajallinen. Kun COVID-19 uhrit pitää polttohaudata, niin ei liene ihme, että ollaan ongelmissa. Espanjassa kuoleet makaavat vanhainkotien vuoteissaan siksi, ettei henkilökunta voi enää siirtää heitä normaaliin tapaan odottamaan hautausliikkeen noutoa vaan ruumiit pitää jättää paikalleen ruumishuoneen erikoisnoutoa varten. Jne.
Monessa “kaaoksessa” on paljolti kyse siitä, että on muutettu normaaleja rutiineja ilman, että ollaan varmistauduttu poikkeustoimien sujuvuudesta ja kapasiteetin riittävyydestä. Sinänsä voi toki olla perusteltua käsitellä COVID-uhrien ruumiita erityisiä varotoimenpiteitä noudattaen, mutta ehkä joku olisi voinut käyttää taskulaskinta jossain vaiheesssa — ja sitä myöden ehkä varautunut nyt syliin tulleisiin ongelmiin.
Laskeskelin THL:n lukujen perusteella jo pari viikkoa sitten, että kuolleisuus on parin promillen luokkaa. En ihan sitäkään ymmärrä, miksi THL ei sanonut tätä suoraa vaan se piti erikseen päässä ynnäillä. Itse kerroin tään lähipiirille siltä varalta, että jollekin oli syntynyt mediapaniikin keskellä liian synkkä kuva. Tosin tietysti sanoin, että voi se olla jonkun promillen korkeampikin, kun kukaan ei voi ihan varmasti tietää, mutta kyse ei kuitenkaan ole mistään rutosta tai kolerasta. Lisäksi sanoin, että kuolleisuus keskittyy vahvasti riskiryhmiin ja muiden todennäköisyys kuolla on vielä paljon pienempi.
THL:n näkemys on ollut koko epidemian ajan täydellisen vähättelevä. Heidän lukujansa ei kannata uskoa kunnes he julkaisevat perusteensa ja käy itse tiedot läpi huomaamatta ongelmia. Mm. WHO:n ja brittien näkemyksen mukaan kyseessä on kertaluokkaa vakavampi tauti (kuolleisuus suuruusluokkaa 1 % sairastuneista) kuin THL:n näkemyksen mukaan (0,05 % — 0,1 % sairastuneista).
Itse asiassa xkcd osoitti edellä THL:n korkeintaan 0,1 % kuolleisuuden sairastuneista hyvin kyseenalaiseksi. Samaa tukee Etelä-Korean tiedot, jossa sairaanhoidon ollessa täydessä kunnossa ja sairastuneiden lähinnä nuoria, päästään noin 1,8 % kuolleisuuteen havaituista sairastuneista. Etelä-Korean laajasta testaamisesta huolimatta osa sairastuneista on voinut jäädä huomaamatta, mutta on hankala uskoa, että vain kymmenesosa olisi havaittu.
Ottaisitko muuten koronarokotteen, jos luvattaisiin, että se on yhtä turvallinen kuin sikainfluenssarokote?
Etelä-Koreassa n testattu tähän asti 9 promillea asukkaista. Kattavinta testaus on ollut Islannissa, jossa on testattu seitsemän prosenttia väestöstä. Siellä todetuista tartunnan saaneista on kuollut kolme promillea. Islannissa arvioidaan, että he ovat onnistuneet tilastoimaan lähes puolet tartunnan saaneista.
Kun tartunnan saaneista on _tähän mennessä_ kuollut kolme promillea, niin en käsitä miten voit arvioida lopullisen kuolleisuuden olevan neljän promillen luokka. On hyvin tiedossa ja itsekin toteat, että kuolema tulee yleensä monen viikon viiveellä, joten infektoituneista moni tulee kuolemaan vielä ja osuus siis kasvaa. Tämän lähteen mukaan Islannissa on tartunnan saaneista kuollut 4 ja parantunut 396, ja muiden kohtaloa odotetaan vielä https://www.worldometers.info/coronavirus/country/iceland/ . Tämä olisi 1% kuolleisuus.
Mistä sinä tiedät, kuinka suuri osa tartunnan saaneista on kuollut Islannissa? Tiedät vain testattujen tartunnan saaneiden määrän, mutta et tiedä mitään niistä, joita ei ole testettu. Näuytät olettavan, että islannissa ei ole lainkaan harhaa testattavien valinnassa. Erään Islantilaisen satunnaisotantaan perutuneen tutkimuksen mukaan puolet testissa sairastuneiksi todetuista oli oireettomia. Ilman satunnaisotantaa näitä ei tulee haaviin yhtään. Islannista testatuista kuusi prosenttia oli positiivisia. Se on epäilyttävän paljon. Jos Islannissa niinpieni osuus kuin puolet tartunnan saaneista olisi jäänyt testaamatta, kuolleisuusluku olisi 1,4 promillea.
Kirjoitin tosiaan huolimattomasti — tarkoitukseni oli sanoa sinun lukujasi siteeraten että TODETUISTA tartunnan saaneista kolme promillea on kuollut. Islannissa testausta on niin paljon että siihen valittujen vääristymä on huomattavasti pienempi kuin muualla, mutta ei tosiaan olematon, ja tämä vääristää kuolleisuutta ylöspäin. Huomattavasti isompi vääristymä tullee siitä, että ylivoimaisesti suurin osa testatuista tartunnan saaneista on edelleen sairaana, ja osa tulee kuolemaan. Parantuneiden määrään suhteutettuna kuolleiden määrä on prosentti. Sinä et tunnu puolestasi ottavan tätä juuri lainkaan huomioon, kun tästä kolmesta promillesta arvioit lopulliseksi luvuksi neljä.
Ottaisin sellaisen rotilla testatun rokotteen, joka ei replikoidu. Olen ymmärtänyt, että sellaiseen ei sisälly oleellisia vaaroja. Niitä on kehitteillä ja rotta kokeissakin jo useampia käsittääkseni. En tosin tiedä, oliko sikaifluenssarokote sellainen. Hmmm… Ehkä joku viisaampi osaa kertoa tästä enemmän.
Korjaan sen verran tota aiempaa viestiäni, että riskiryhmiin kuulumattomilla riski ei kai ole “paljon pienempi” mutta hiukan kuitenkin. Toisaalta noi promillet ja niiden hienoiset muutoikset ja niistä seuravat todennäköisyydet muuttuvat ainakin mun päässä aika merkityksettömäksi surinaksi.
Kun noin viiko sitten tuli kurkku kipeäksi ja nenä tukoiseksi, ensin hiukan hermostutti mutta sitten ajattelin, että vaikka se olisi korona eihän siihen meikäläisen tapaiset ihmiset paljon koskaan sairastu vakavasti tai ainakaan kuole. Ei siinä tarvi tietää, onko kyse promillesta vai viidestä. (Noi mun oireet ei edes sitten olleet koronan tyypillisiä oireita eikä ehkä minkään muukaan paitsi katupölyn.)
Siis pienempi kuin se kaksi promillea.
Ongelmallisiksi todetut sikainfluenssarokotteet sisälsivät inaktivoitua virusta, joka siis ei pysty lisääntymään. Narkolepsiatapaukset näyttävät liittyvän joissakin rokotetuotteissa käytettyyn tehosteaineeseen eli adjuvanttiin, joka vaikuttaa siihen, miten rokote kulkeutuu kehossa ja päätyy immuunijärjestelmän saataville. Pohjois-Amerikassa oli käytössä pääosin erilainen rokote kuin Suomessa ja Ruotsissa, ja siellä narkolepsiatapauksia ei juuri havaittu. En ole nähnyt mitään sen kummempaa teoriaa tai tieteellistä näyttöä siitä, miten tuo kyseinen adjuvantti aiheuttaisi narkolepsiaa. Kyseessä oli varmasti hyvin vaikeasti ennakoitava haittavaikutus.
Tämä on juurikin niitä syitä, miksi rokotteen kehittäminen on hidasta ja kallista. Ihmiskokeita kun ei voi tehdä niin, että tartutetaan tauti johonkin rokotettuun porukkaan ja rokottamattomaan verrokkiryhmään. Rokotteen teho ja turvallisuus varmistuvat vasta käytännön kokemuksesta.
(Siis todettakoon nyt sekin, että sikainfluenssarokottamisen lasketaan Suomessa pelastaneen paljon enemmän henkiä kuin narkolepsiatapauksia todettiin.)
Todettakoon, että myös Espanjantaiti aiheutti paljon narkolepsiaa.
Jos oikein muistan, adjuvanttiteoria jäikin hypoteesiksi, ja muun muassa täällä on saatu tuloksia joiden mukaan Pandremixissa oli enemmän jotain proteiinia joka käänsi potilaiden immuunivasteen väärään suuntaan. Selvästikin vaikeita asioita selvittää jopa jälkeenpäin, saati sitten edeltäkäsin kun ei tiedetä mitä pitäisi epäillä.
Ehkä espanjantaudin aiheuttama narkolepsia johtui samasta ilmiöstä.
Mutta eivät löytäneet tota ongelmaa ihmiskokeissa. koska oli niin harvinainen sivuvaikutus. Ihmiskokeisiin osallistuneet saivat todella paljon suuremmalla todennäköisyydellä immuniteetin kuin narkolepsian. Koronarokote voisi aiheuttaa vakaviakin sivuaikutuksi mutta niin koronakin. Kummat on todennäköisempiä?
Tää tapahtumasarja ei vielä riitä syyksi mulle, että kieltäytyisin osallistumasta testaukseenainakaan näin äkkiseltään mietittynä.
Uusista rokotteista joku tutkija sanoi, että nyt on muutamassa kuukaudessa päästy yhtä pitkälle kuin aiemmin parissa vuodessa. Saas kattoa, mitä keksitään testauksen osalta. Ainakin on ilmeisesti tarkoitus joissain tapuksissa aloittaa valmistus jo ennen ihmiskokeiden loppumista. Paljon riippuu myös viranomaisista: päästetäänkö aiempaa vähemmän testattu rokote edes rajatusti markkinoile.
Näin sellaisen ehdotuksen jossain, että rokotteita testattaisiin hoitajiin ja lääkäreihin. En ole minkään sortin asiantuntija, joten en tiedä, onko ehdotus minkään arvoinen. Maallikosta se kuitenkin tuntuu järkeenkäyvältä.
Suomen koronatilanteessa huolestuttavaa on erityisesti se, miten THL on asiasta viestinyt. Ainakin julkisuuteen asti tulleessa THL:n viestinnässä koronaviruksesta yksittäiselle kansalaiselle aiheutuvaa vaaraa on systemaattisesti arvioitu alakanttiin, eikä viestintä ole ollut avointa. Myös erilaisten koronaan liittyvien riskien olemassaolo on tunnustettu varsin hitaasti THL:n viestinnässä.
Aivan aluksi koronaviruksen ei pitänyt tulla Suomeen. Sen jälkeen sen ei pitänyt olla vaaraksi suomalaisille, koska viruksen vaarallisuus on kausi-influenssan luokkaa. Vähitellen tajuttiin, että kyse on vakavammasta sairaudesta, mutta todettiin käsien pesemisen riittävän, koska korona ei tartu ilman välityksellä eikä oireettomilta henkilöiltä. Sitten tehtiin johtopäätös, että koronavirus tarttuu erilaisin tavoin, myös oireettomilta, ja on terveysriski, mutta kansalaisella ei ole syytä huoleen, koska tehohoitopaikat tulevat riittämään. Vähitellen ymmärrettiin, etteivät tehohoitopaikat riitä ilman rajoitustoimia. Lopuksi on jouduttu myöntämään, ettei henkilökohtaisia suojaimia ole tarpeeksi.
Yksi tai kaksi osaa tällaista ketjua menisi vielä hitaan reagoinnin tai puutteellisen osaamisen tiliin. Pidempään jatkuessaan tämä on alkanut muistuttaa vaarallisia aineita tuottavien suuryritysten viestintää, jossa erilaisia riskejä on pyritty kieltämään ja vähättelemään (ns. four dog defense). Mieleen tulee väkisinkin ajatus, ettei riskien systemaattinen arvioiminen alakanttiin ole ollut sattumaa.
THL on myös arvioinut koronan infektiokuolleisuudeksi Suomessa 0,1 %. Lääketieteen ulkopuolisen on ilman perusteluiden avaamista mahdotonta käsittää, miten tämä voisi olla niin paljon Lancetin vastaavaa lukua (0,66 %) pienempi. Sivusta seuraavalle syntyy hyvin helposti käsitys, ettei THL edes pyri kertomaan totuutta ja viestimään tilanteesta ja tosiasioista avoimesti, vaan pyrkii lähinnä rauhoittelemaan suurta yleisöä.
Pitää kritisoida Soininvaaran avauslausetta:
Kritiikkini kohdistuu siihen, että tässä ei ole täsmennetty, että “tartunnan saaneet” eivät tässä tarkoita tartunnan saaneita vaan testeillä todettuja tartunnan saaneita. Positiivista palautetta pitää antaa siitä, että myöhemmin sentään Soininvaara käyttää ilmaisua “oikeasti tartunnan saaneet” ja selittää asiaa auki kattavasti. Arkikielessä “tartunnan saaneilla” tarkoitetaan nimenomaan oikeasti tartunnan saaneita. Olisi syytä käyttää vastaavaa terminologiaa tässäkin blogissa.
Iso tekijä myös todettujen tapausten ikäjakauma. Yli 70-vuotiaiden osuus: Islanti 4%, Suomi 10%, Ruotsi 36% ja Italia 37%.
Ei täälläkään hyvä tule hielumaan, vaikka tehtäisiin mitä tahansa. Iso muokari iskee vaan täällä myöhemmin kuin monessa muussa paikkaa. Toki aikaa reagoida on ollut enempi, mikä vähän auttaa mm. tehopaikkojen määrän lisäämisessä, mutta ei sekään ihan hirveästi pelasta.
> Jos vertaamme koronavirukseen kuolleiden
> määrää tartunnan saaneiden määriin,
> eri maista saadaan aivan eri tuloksia.
Miksi ei tehdä helppoa ja halpaa tutkimusta:
Otetaan satunnainen näyte koko väestöstä. Tutkitaan siitä kuinka monella on korona-virus. Tästä tiedosta voimme päätellä missä vaiheessa [käyrällä] viruksen levinneisyys on. Tiedon avulla voimme optimoida jatkotoimet.
Siksikö tällaista tutkimusta ei tehdä, että pystymme tutkimaan vain korona-viruksen vasta-aineet? Ja seuraako siitä, että terveitä viruksen kantajia ei pystytä havaitsemaan? Vaiko siksi, että se ei ole poliittisen agendan kannalta suotavaa?
Tuollaista testiä ei tehdä siksi, että tartunnan saaneiden osuus on edelleen niin mitättömän pieni, että satunnaisotannan pitäisi olla tolkuttoman suuri jotta siitä voisi tehdä oikein minkäänlaisia päätelmiä. THL toki siitä huolimatta tekee kokoajan myös satunnaistestausta tavanomaisen influenssaseurannan ohessa, mutta vielä siitä datasta ei voi sanoa yhtään mitään.
Satunnaistestaamalla tehtävä tilastollinen seuranta toimii sitten kun väestötasolla tartunnan saaneiden määrä on vähintään noin kymmenen prosenttia. Tällä hetkellä ollaan Uudellamaalla ehkä n. yhdessä prosentissa, jos oletetaan että tehdyt testit ovat löytäneet alle joka kymmenennen sairastuneen. Kyseessä on sama ilmiö kuin pienpuolueiden kannatus gallupissa: virhemarginaali on suurempi kuin mitattu kannatus itse.
Kuinka voit tietää, että ollaan menossa juuri yhden prosentin kohdalla? Vain riittävän suuri satunnaisotanta voisi kertoa tuon prosentin oikean suuruuden.
Hyvinkin voi olla, että merkittävä osa väestöstä, esimerkiksi lapsista, on saanut viruksen, mutta ei koskaan sairastu siihen. Vakiintuneen lääketieteen oppien mukaan viruksen kantaminen ei ole sairaus, vasta kliiniset oireet katsotaan sairaudeksi.
Nykyisillä vasta-ainetesteillä vääriä positiivisia tulee luokkaa 5–10 %, jos tartunnan saaneita on luokkaa 1–2 % niin vasta-ainetestien tulokset ovat puhdasta kohinaaa. Otoksen kasvattaminen ei auta.
Nyt näyttäisi siltä, että lapset ja nuoret eivät kehitä tähän SARS-CoV-2-virukseen vastustuskykyä tai vasta-aineet häviävät verestä hyvin nopeasti. Jos kolmasosa väestöstä ei kehitä kunnollista immuniteettiä, niin he voivat toimia viruksen kantajina jatkuvasti.
Mikäli lopputulos ei ole puhdasta kohinaa, saadaan tärkeä tieto: vasta-aineet kehittäneitä onkin niin paljon, että laumasuojastrategia on mahdollinen. Tämä tieto olisi miljardien arvoinen, joten se kannattaa tutkia nopeasti, vaikka sen todennäköisyys onkin pieni.
Juuri tässä se pointti on.
Nykyinen kansantalouden sulkeminen maksaa rahalla mitaten vähintään miljardin viikossa. Pelkästään tästä aiheutuu välillisiä ennenaikaisia kuolemia enemmän kuin ennenaikaisia kuolemia tai “menetettyjä loppuelämän päiviä” säästetään toisaalla.
Kuvitteleeko hallitus, että se pelastaa ihmiselämiä. Silloin se on aivan väärällä tiellä. Valtion tehtävä ei ole hävittää kuolemaa maan päältä. Tähän käytetyt resurssit ovat hukkaan heitettyä tuotantoa. Enin mitä kuoleman suhteen voi ja ylipäätään kannattaa tehdä, on siirtää sen ajankohtaa; aikaisemmaksi tai myöhemmäksi.
Jos yhden kuolemaa myöhennetään, on sen hintana toisen kuoleman aikaistuminen. Aina. Tämä on se yhtälö, joka pitää ratkaista.
Eikös satunnaisotannalla voitaisi saada selville yläraja sairastuneiden määrälle? Sitä tietoa tarvittaisiin arvioitaessa rajoituksille vielä tarvittavaa kestoaikaa.
Castiglione d’Adda on kunta Lodin maakunnassa Lombardian alueella. Otanta ei ole kunnon satunnaisotanta, mutta vasta-ainetesteissä 40 verenluovuttajaa 60:stä todettiin tartunnan läpikäyneiksi (67%). Kunnan 4500 asukkaasta 80 on kuollut (1.8%). Jos tuosta ei-satunnaisesta verenluovuttajien testaamisesta voisi silti yleistää, niin virus olisi suunnilleen käynyt läpi kunnan populaation, tai siis 67% kuntalaisista. En tiedä. Aika synkeä kuolleisuusprosentti.
https://it.finance.yahoo.com/notizie/coronavirus-castiglione-d-adda-il-065252105.html
Näiden lukujen perusteella koronaviruksen tappavuus on paljon suurempi kuin tuo 1,8 %. Jos virus leviäisi jokaiseen kunnan asukkaaseen, yhteensä noin 1,8 / 0.67 = 2,7 % kuolisi; osuus voisi olla vieläkin suurempi, jos kunnassa on tähän mennessä onnistuttu edes jossain määrin riskiryhmiin kuuluvien eristämisessä. Kun sitten huomioidaan, että kaikki koronaan kuolevat eivät ole kuolleet kyseiseen mittauspäivään mennessä ja tartuntojen määrä on kasvanut voimakkaasti edeltävän viikon tai kahden aikana, voimme joutua vielä kertomaan luvun esimerkiksi kahdella, jolloin saamme 5,4 %.
Ilman tietoa ko. kunnan ikäjakaumasta (ja kuolleiden ikäjakaumasta) lienee aika turha lähteä spekuloimaan — varsinkaan revittelemään jotain aivan hatustavedettyjä “kun sitten huomiodaan” ‑lukuja.
Ei varmaankaan mene pahasti metsään, jos veikkaa, että moisen pikkukylän väestö koostuu etupäässä iäkkäistä eläkeläisistä nuorten muutettua kaupunkeihin jo aikapäiviä sitten. Tuskinpa tästä casesta saadaan mitään varsinaisesti uutta informaatiota esim. Diamond Pricess ‑laivan tapaukseen — eli että tauti on vaarallinen yli 70-vuotiaille.
Aika tavanomainen näyttää olevan kylän ikäjaauma. Varmaankin kuolleiden ikäjakauma on tavanomainen.
0–9 years 380
10–19 years 461
20–29 years 469
30–39 years 575
40–49 years 819
50–59 years 646
60–69 years 505
70+ years 743
Jotain aika kummallista ko. kylässä on tapahtunut — havaittuja COVID-19 tartuntoja on ollut 190, joista 80 on johtanut kuolemaan eli CFR on ollut peräti 42%.
Toisaalta taas, jos 2/3 kyläläisistä on jo sairastanut taudin, niin 94% on ollut oireettomia tai oireet ovat olleet vähäisiä.
Italiassa rekisteröidään sairaiksi vain, jos oireet ovat vakavia.Siksi tapauskuolleisuus on niin järkyttävän suurta. Minä olen estimoinut, että havaitsematta on nelikymmenkertainen määrä tartuntoja, eli 97,5 %, mutta odotetaan vasta-ainetestejä eikä arvailla.
Miksi olet päätynyt aivan eri tulokseen kuin asiasta jo tehdyt tutkimukset, esim. aikaisemmin kommenteissa mainitsemani kaksi tulosta, joiden mukaan oireettomia saattaa olla alle puolet sairastuneista.
Olen eri mieltä. Kylän tilastot viittaavat siihen, että Italiassa elämäntavat ja/tai terveydenhoitojärjestelmä nostaa kuolemanriskin 2–3‑kertaiseksi. Diamond Princessin matkustajat (ja miehistö) ovat kaukana satunnaisotannasta, mikä tekee sen tapauksen pohjalta yleistämisestä vaikeaa (matkustajat iäkkäitä mutta vireitä yms.).
Muiden aspektien lisäksi on kohtuullisesti todistusaineistoa, että koronan pahimmin kohetelemilla alueilla kuolleisuus on kasvanut selvästi enemmän (tuplasti niin paljon tai jopa enemmän) kuin virallisten koronakuleiden luku antaisi ymmärtää https://www.economist.com/graphic-detail/2020/04/03/covid-19s-death-toll-appears-higher-than-official-figures-suggest
(tai sitten excess mortality ja muutama muu ilmeinen hakusana Googleen). Kun terveydehuoltojärjestelmä on käytännössä nurin, kaikkien kuolleiden oikea diagnosointi ei ole prioriteetien kärjessä.
Muistelen lukeneeni jonkin uutisen siitä, että USA:ssa kuolee nyt todella paljon vähemmän väkeä kuin yleensä huhtikuussa. Liikenneonnettomuudet ja katuammuskelut ym. ovat pudonneet minimiin.
Myös Suomessa kuolee nyt vähemmän kuin tavallisesti. Talven suuri taaja, kausi-influenssa on jäänyt väliin.
En ymmärrä mitä intressiä THL:llä olisi vähätellä tai liioitella koronakuolleisuutta. Erinäiset laskelmat prosenttiluvuista ovat melko epävarmoja ennenkuin saamme vasta-ainetestillä otoksia koko väestöstä. Medialla ja osalla poliitikkoja on kyllä jonkinlainen intressi liiotella tilannetta.
Italian kohdalla voi olla joitakin kulttuurillisia ja ympäristöön liittyviä syitä jotka nostavat kuolleisuutta. Tämän voisi päätellä mm. siitä, että normaaliin kausi-influenssaankin siellä kuolee 17000 ihmistä vuodessa. Italiassa vaikuttaa mm. vanha väestörakenne, tiheä asutus, vanhukset asuvat usein samassa talossa kuin muu perhe jne. jne.
Italiassa influenssakuolleisuutta nostaa se, että siellä on kehittynyt runsaita antibiooteille vastustuskykyisiä bakteerikantoja. Influenssa ei yleensä tapa vaan tekee tilaa bakteeritulohduksella.
Kuinka suuri osa italialaisista yli 65-vuotiaista harrastaa aktiivista liikuntaa viikoittain, syö terveellisesti, käyttää vähän alkoholia, ei tupakoi, ja elää asunnoissa, joissa siivotaan kerran viikossa ja ilma vauhtuu?
Ymmärtääkseni sama pätee myös koronaan, ja koskee sekä Italiaa että Espanjaa. Holtiton antibioottien käyttö ja siitä seurannut antibioottiresistenssi. Koronaan kuolleiksi raportoiduista iso osa on kuollut koronan heikentämän kropan vuoksi saatuun bakteeriperäiseen keuhkokuumeeseen, johon antibiootit eivät auta.
Menen sen verran asioiden edelle, että seuraava terveydellinen uhka ei välttämättä ole korona vaan tosiaankin antibioottiresistenssi. Se on moninkertaisesti pahempi uhka kuin seuraava korona. 1900-luvun elinajanodotteen nousussa keskeisin tekijä lienee antibioottien ‘keksiminen’. Sitten alkoi niiden suruton käyttö, myös eläimille. Ja kun moottorista otetaan tehoja irti sen kestävyys alenee. Tässä kansantajuinen selvitys siitä, mistä antibioottiresistenssissä on kyse, Turkulaisnaapurini ja Helsinkiläistutkijain voimin, rautalangasta.
https://www.youtube.com/watch?v=sAwvVOuSI0I&t=814s
(Kannattaa kuunnella, tässä karanteeniajassa, kun keskittymiskyky herpaantuu, anyway…)
Mutta ainahan on mahdollisuus nousta tasolle 2.0 ja löytää ratkaisu faageista…
On esitetty, että italialaisten puhelias kulttuuri ja intiimit tervehtimistavat voivat myös nostaa tartunnassa siirtyvää virusannosta, mikä antaa viruksille suuremman etumatkan immuunijärjestelmän vasteeseen nähden kuin pienempi lähtöannos.
Myös Kiinan havaintojen perusteella tämä on merkitsevää, suurin osa ja vakavimmat tartunnat ovat syntyneet perhepiirissä tai terveydenhoitotyössä, joissa määrällinen altistuskin on suurin. Uutisissa oli perheitä jotka kuukahtivat miniää myöten. Myös epidemian löytäjälääkäri kuoli.
Tuossa puheliaisuudessa ja muussa keuhkoamisessa saattaa olla jotain. Anekdoottina, Yhdysvalloissa Seattlen seudulla oli helmikuussa isot kuoroharjoitukset (luokkaa 70 ihmistä), joissa kuorolaiset (ilmeisesti keski- ja eläkeikäisiä) jo noudattivat varotoimia, eli eivät kätelleet, desinfioivat käsiään, pitivät etäisyyttä ja peruivat yhteisen ruokailun. Porukasta kaksi kolmasosaa sai tartunnan. Arkijärjelläkin tietysti ymmärtää, että jos 70 ihmistä laulaa pari tuntia samassa tilassa, niin lentäähän siinä pisara poikineen.
On siinä muitakin mahdollisia tartuntareittejä. Kuoroharjoitukset ovat yleensä sisätiloissa, lukittujen ovien takana, joita voi olla ulko-ovilta useitakin ennen kuoron harjoitustilaa. Kun kukin vuorollaan tarttuu ovenkahvoihin, se on myös yksi mahdollinen tartuntareitti. Kuoroharjoituksissa aika usein jaetaan myös jotain monistettuja kuoronuotteja, ja paperipino kiertää. Skagit Valley Chorale ‑kuoro on netissä olevien kuvien perusteella laulanut konsertitkin paperisten nuottien kera, mustista nuottikansioista. Tuo on iso kuoro, jossa laulajat laulavat hyvinkin lähekkäin. Kuorosta riippuen nuottikansiot säilytetään joko kotona tai kuorossa. Jos nuottikansiot on harjoitusten alussa jaettu ja lopuksi kerätty johonkin nuottivarastoon, siinä on myös yksi kontaktimahdollisuus mikrobien jakoon. Vaikkeivat ihmiset kättelisi, voi nuottienkin kautta välittyä mikrobeja. 2,5 tuntisten harjoitusten keskellä on todennäköisesti ollut myös vessatauko, mikä lienee merkannut sekä vessojen ovien kahvojen koskettelua peräkkäin että myös peräkkäin koskettelua mm. wc-kalusteisiin ja hanoihin, sekä käsien kuivausvälineeseen, mikä se tuolla on ollutkaan. Jos käsien kuivaimena on toiminut yleisessä vessassa amerikkalaiseen tapaan joku käsien kuivauspuhallin, se on voinut jo yksinään taata viruksen leviämisen wc-tilan ilmaan. Mahdollisesti tartunnat ovat kuoroharjoituksessa kertyneet monen tartuntakanavan yhteisvaikutuksena.
Eikös tuohon voisi olla perusteltua sovittaa jokin sigmoidin sukuinen käppyrä suoran sijaan?
Mitä laajemmin testataan, sitä vähemmän biasoitunut otos saadaan. Italiassa ja muissa ‘ääritapauksissa’ testaaminen keskittyy enenevässä määrin vakaviin tapauksiin. Käyrän lopussa olisi teoreettinen maa, jossa testataan vain koronaan kuolleet, eli kuolleisuus prosentti 100.
Tässä tarkastelussa ‘oikeaa’ kuolleisuutta voisi karkeasti haarukoida sovittelemalla vaakasuoraa viivaa datan alkupäähän.
Kyllä nämä ovat kaikki harhaisia tuloksia, jopa Islanti. En oikein keksi mallia, joka antaisi oikean tuloksen ilman ett teidetään, millä perusteella testeihin on päästy. Kunhan nuo vasta-ainetestit tulevat, aletaan varamaan tehdä satunnaisotoksia.
Jotta en olisi jälkiviisas, kerron nyt, että ennustan Lombardiassa taudin läpikäyneiden määrän olevan jotyain 20 — 40 prosentin välillä.
nämä ns. satunnaisotannat eivät myöskään ole täysin satunnaisia. niihin valikoituu ihmisiä jollain kriteereillä, vaikka harha onkin pienempi kuin nykysysteemillä. esim. kirje kotiin saa vain tietyt ihmiset liikkeelle. vain tietyt ihmiset käyvät luovuttamassa verta, harhan suunta varmaan riippuu satunnaistamisyrityksestä. luulisi että virus olisi yleisempi aktiivisemmilla ja paljon tekevillä ihmisillä.
Vielä tarkennuksena, että olkoon loppukäyrä mikä onkaan, pitäisi kuolleisuusprosentin lähestyä y‑akselia kohtisuoraan x:n lähestyessä nollaa raja-arvomielessä.
Niin — varsin hyvin käsitelty.
Jos tietäisimme emmekä vaan arvailisi tartunnan saaneiden määrää olisi asian tarkastelu jo paljon yksinkertaisempaa. Riskiin sinänsä anbioottien käytön ja sairastuneiden iän lisäksi saattaa vaikuttaa juuri tässä covid-19 taudin kohdalla myös vaikkapa epäilty ACE-estäjien ja LDL-kolesterolia alentavien lääkkeiden käyttö, joka on euroopassa hyvinkin yleistä — saati A‑veriryhmä.
Tässä epidemiassa hankalaksi näyttää muodostuvan tällainen hiukan rajoittaminen ja ajan kuluttaminen siihen. Kun täyssululla saataisiin ehkä varsin nopeasti epidemia “alas” . Nyt hivutetaan talous hengiltä ja korona se edelleen porskuttaa. 16–21 vrk saattaisi riittää kuihduttamaan viruksen. Tai itse asiassa tuo aika olisi jo kulunut jos joku olisi uskaltanut kunnon rajoitukset ottaa heti käyttöön.
Mutta kuka osaa oikeasti ennustaa ?
Hmm, mielenkiintoista… Ovatko koronan kannalta ACE-estäjien (verenpainelääkkeiden) ja kolesterolia alentavien lääkkeiden käyttö vakavampi riski kuin näiden lääkkeiden käyttämättä jättäminen? Verenpainetautihan ei tapa heti eikä kolesteroliin kuole juuri nyt tällä siunaamalla. Olisiko siis nyt järkevää jättää ACE-estäjät eli verenpainelääkkeet ja kolesterolilääkkeet käyttämättä, jotta tartuntariski koronaan tulisi pienemmäksi?
Olisi hyvä odottaa asiasta kunnontutkimusta. THL on käynnistänyt sellaisen SDuomessa ja kansainvälisiä tutkimuksia on myös tulossa.
Pahin kuolemalle altistava tekijä näyttää olevan asuminen vanhuisten ympärivuorokautisessa hoidossa. 🙁
Käisttääkseni noissa paikoissa on THL:n ohjeiden mukaisesti porukka jaettu alle kymmenen henkilön toisistaan eristettyihin ryhmiin. Tai ainkin pitäisi olla. Se hidastaa taudin leviämistä (ja tekee elämisen entistäkin ikävämmäksi). Kuitenkin epäilen, että jos epidemia jatkuu kuukausitolkulla, se lopulta leviää hoitajien mukana useisiiin, ehkä melkein jokaiseen ryhmään.
Yritin tästä varovasti kysellä yhden hoitokodin pomolta. Hänen vastauksensa oli, että eiköhän se tauti katoa niin kuin influenssatkin, kun kevät etenee.
Toivoin, että hän olisi vastannut jotain sen tapaista kuin että tätä asiaa on tutkittu ja havaittu, että hyvin koulutettu henkilökunta töpeksii todella vähän suojavarusteidensa kanssa ja siksi tartunnat eivät lähes koskaan siirry heidän mukanaan ulkoa sisälle.
Itse epäilen, että epidemian jatkuessa kuukaudesta toiseen virheet esimerkiksi hanskojen käytössä ovat lopulta väistämättömiä. Toivottavasti olen väärässä.
Ja toivottavasti tauti katoaa kesään mennessä.
Eiköhän se olisi enemmin ihme, ettei virheitä tapahtuisi…
Use of personal protective equipment among health care personnel: Results of clinical observations and simulation
Contamination of Health Care Personnel During Removal of Personal Protective Equipment
Aiemminkin on ollut epäilyjä, ettei hypoteesi ACE-estäjien tai ARBiden riskiä lisäävästä vaikutuksesta pitäisi vettä. No, nyt on selvinnyt, etteivät verenpainelääkeet ilmeisesti nostakaan normaalilla annostasolla ACE2:n määrää.
Ehkä merkittävämpää on se, että yhdessä kiinalaistukimuksessa on havaittu, että ACEi/ARB ‑lääkkeiden käyttö näyttäisi pienentävän vakavien oireiden riskiä ja nostavan selvitymismahdollisuuksia verrattuna muihin verenpainelääkkeisiin:
Angiotensin and Coronavirus Infection: The Latest as of April 7
Eli villit spekulaatio asian suhteen kannattaa varmaankin toistaiseksi lopettaa.
Näistä on jo tilastollista tutkimusta joka ottaa huomioon testausharhan ja aliraportonnin. Eri tavalla tehtyjen tarkastelujen valossa infektiokuolleisuus on noin puolet tapauskuolleisuudesta kun otetaan mukaan viive kuolleisuudessa ja testausharha.
Vaihtelusta tulee myös ikäjakaumasta, ihmisten yleisestä terveydestä, hoidon laadusta ja sairaaloiden ylikuormituksesta.
Infektiokuolleisuus 0.5%, tapauskuolleisuus 1.1%. (Diamond Princess demografiassa 1.2% ja 2.3%).
https://doi.org/10.1101/2020.03.05.20031773
Infektiokuolleisuus 0.66%, tapauskuolleisuus 1.38%.
https://doi.org/10.1016/S1473-3099(20)30243–7
infektiokuolleisuus Etelä Koreassa n, (0.4%, 0.7%)
https://figshare.com/articles/Estimating_the_infection_fatality_rate_of_COVID_19_in_South_Korea_by_using_time_series_correlations/12083322
Myös oireettomien määrästä on tehty tilastollista tutkimusta:
https://eurosurveillance.org/content/10.2807/1560–7917.ES.2020.25.10.2000180
tai
https://www.medrxiv.org/content/10.1101/2020.02.03.20020248v2
Näissä luottamusvälit oireettomille vaihtelevat suunnilleen 10 % — 60 %:iin.
Syy Islannin hyviin lukuihin lienee isolta osin se, että yli 80-vuotiaita tartunnan saaneita on vain 15 koko tartunnan saaneiden 1417 joukosta. Kaikkien yli 70-vuotiaidenkin joukko on vain 60 / 1417.
Vastaus vaikuttaisi olevan suht selkeä. Kaikki yli 70-vuotiaat ja muut perussairaat entistä tiukempaan karanteeniin, ei esim lupaa käydä itse kaupassa. Vasta-ainetesteillä identifioidaan jo sairastaneita ja käytetään heitä mahdollisimman paljon ikäihmisten kotihoidossa poikkeusaikana vaikka työvelvoitteella.
Sitten vaan maksimaalinen määrä sairaanhoitokapasiteettia täysvalmiuteen, terveeltä ja nuorelta väestöltä rajoitukset pois ja tulta päin takaisin normaaliin elämään. Samalla tietenkin muistaen turvavälit, käsihygienia ja tukena maksimaalinen määrä testausta, jäljitystä, puhelinseurantaa jne.
Hengityssuojaimen hyödyt:
1. Jos sairastunut yskäisee, aerosolit eivät lennä tartuttamaan lähi-ihmisiä. Niinpä hengityssujaimet kyllä hillitsevät taudin leviämistä. En ole koskaa nähnyt kenenkään hihaan yskivän.
2. Hengityssuojain muistuttaa kanssaihmisiä suojaetäisyydestä, olen tämän havainnut.
3. Kiinalaisilla on perinteisesti käytössä pölysuojaimia, jos haluaa itseään kunnolla suojata, pitäisi olla joku ffp3 tason laite.
4. Kiinalaiset käyttävät suojaimia, 1400 0000 000 kiinalaista ei ehkä olekaan väärässä.
Monissa Aasian maissa firmat rupesivat ketterästi palmistamaan respiraattoreita, ventilaattoreita ja muuta tarpeellista, vaikka eivät aluksi osanneetkaan, mutta työ tekijäänsä opetti.
Suomi on koulutusyhteiskunta, mitään ei voi tehdä ilman neljän vuoden koulutusta.
Suomi on hyvinvointiyhteiskunta, jos alasi ei työllistä, ei tarvitse mitään muutakaan yrittää.
Voisko hallitus pistää nuo rahaa ruinaavat tekemään suojaimia ja muuta sellaista. Niistä on puutetta Suomessa ja maailmalla. Ihmettelen , miksi THL on mollanut suojavälineitä.
Siksi, että niistä on huutava pula.
Ylipäätään THL:n toiminta näyttäytyy ulospäin sellaisena, että se pohjautuu enemmän propagandaan ja vaikuttamisyrityksiin kuin tietoon ja tosiasioihin. Siellä kuitenkin unohdetaan se, että vuonna 2020 on muitakin tietolähteitä, kuin se yksi valtion viranomainen, joka voi puhua ihan höpöjä ja kansa uskoo.
THL pärjäisi varmasti hienosti Pohjois-Koreassa.
Kun tilanne joskus helpottaa, olisi hyvä käydä hyvin tarkasti läpi, minkälaista osaamista siellä THL:ssä tosiasiallisesti on ja mistä on pulaa. Väki sopivasti vaihtoon, jotta saadaan laitokseen ammattitaitoa ja tiedotusosaamista.
Ei kukaan oikeasti pätevä tyyppi suostu töihin organisaatioon, jonka merkitystä ja osaamista jatkuvasti vähätellään ja jonka resursseja leikataan joka kierroksella. Hyville tekijöille kun on töitä muuallakin, ja yleensä paremmalla palkalla. Vähän sama pätee kaikkiin muihinkin leikkauksiin: paperilla voi näyttää siltä, että ei kymmenen prosentin leikkaus henkilöstöön pitäisi vaikuttaa juurikaan toimintakykyyn, mutta jokainen juustohöyläkierros antaa juuri niille parhaille tyypeille signaalin että uppoava laiva kannattaa jättää hyvän sään aikana, ja todellista tuhoa tulee paljon enemmän kuin höylääjä osaa kuvitellakaan.
Ratkaisu voisi löytyä jostain valtion yleisestä viestintälaitoksesta, joka arkirutiinina vetäisi jotain maabrändiviestintää ja tukisi kaikkia valtion laitoksia viestinnässä, mutta ylläpitäisi samalla osaamista kriisiviestinnän saralla.
En ole kovin hyvin selvillä tehdyistä leikkauksista. Olen sivusilmässä seuraillut keskustelua, jossa on käsitelty sitä, kuinka THL:n tehtävistä osa siirrettiin kilpailutuksin tehtäväksi, mikä käytännössä tarkoitti tutkimusresurssien siirtoa THL:tä erityisesti yliopistoille. THL:ssä on nykyisin ilmeisesti vajaa tuhat työntekijää. Valtava organisaatio kyseessä on yhä. Kyse voi olla paljon myös henkilöstöresurssien järkevästä kohdentamisesta. Henkilöstöä THL:ssä on enemmän kuin monessa keskikokoisessa suomalaisessa kaupungissa on kunnan ja sairaanhoitopiirin palveluksessa henkilötyövuosia sote-sektorilla. Terveyteen liittyy muitakin virastoja, kuten Valvira tai elintarviketurvallisuusvirasto. En tunne alan asioita niin hyvin, että osaisin ottaa kantaa siihen, minkä kokoisia valtiollisia virastoja terveydenhuollon ympärillä kannattaa olla Suomen kokoisessa maassa.
Vertailua voi ehkä tehdä toimialarajojen yli vaikkapa VTT:hen, joka oli aikoinaan valtava organisaatio. Vielä vuonna 2013 siellä oli työntekijöitä yli 2800. Nykyään VTT:n henkilöstömäärä on noin 2100. On hirveän vaikea kuitenkaan tietää, että mikä yhteiskunnassa olisi toisin, jos jossain organisaatiossa olisi ollut satoja työntekijöitä enemmän.
Eikö edellinen hallitus ajanut alas thl:n toiminnan tämän osaamisen osalta? Ainakin tälläistä juttuja liikkuu.
Suomi on hyvä ulkoistamaan asiantuntijat muualle. Tälläinen ulkomaille ulkoistaminen on sattunut itsellenikin
Rinteen hallitus ei tainnut kovin paljon ehtiä. Kataisen ja Stubbin hallituksen aikoihin THL:ssä oli kyllä YT:t ja toiminan alasajoa.
Jos THL:n säästöt ovat heikentäneet pandemiantorjunnan osaamistamme, syytä on nykyhallituksen sijasta edellisillä hallituksilla jotka säästöjä ovat tehneet. Sipilän hallitus (Kesk+Kok+PS/SIN) lienee tehnyt osansa säästöistä, mutta THL:n säästöt jo Kataisen sateenkaarihallituksen (Kok+SDP+Vas+Vihr+KD) aikana ovat iskeneet juuri epidemiantorjuntakykyyn. YLE 13.4.2015 (linkki), muutama päivä ennen vuoden 2015 eduskuntavaaleja ja 6 viikkoa ennen Sipilän hallitusta:
HS 2.11.2013 (linkki):
Niin — on tietysti sitten sekin pohdinta että mistä kohteista kukin organisaatio säästää ja säästöt kohdentaa kun pitää jokin legioona pinenetää — voidaan tietysti spekuloida että kannattiko säästää epidemia-tiimeistä tai rokoteohjeistuksesta ja ‑tutkimuksesta. Mitä muita säästökohteita olisi mahdollisetsi ollut. Nämä valtion legioonat eivät voi aina vain paisua ja paisua. On myös uskallettava priorisoida. Sekin on taito — se.
Valtio on vaatinut tutkimuslaitoksiaan hankkimaan paljon ulkopuolista rahoitusta ja leikannut budjettirahoitusta jo kauan, ymmärtääkseni ainakin 1990-luvulta asti. Kun sitten budjettirahoitusta leikataan, leikkaukset kohdistuvat juuri siihen toimintaan, joka maksetaan budjettirahoituksella.
Miettikääpä sitten, mikä toiminta valtion tutkimuslaitoksissa rahoitetaan budjettivaroin? Nimenomaan sellainen perustoiminta, jota EU, Suomen Akatemia ja muut vastaavat eivät suostu rahoittamaan. THL:ssä sellaista on ymmärtääkseni juuri rokotetutkimus, epidemioihin liittyvä toiminta ynnä muu vastaava perustoiminta. Kun valtio leikkaa rahoitusta, leikkaukset kohdistuvat väistämättä juuri perustoimintaan, koska EU:n tai Akatemian tiettyyn tarkoin määrättyyn projektiin antamaa rahoitusta ei voida käyttää johonkin muuhun. Jos perustoimintaan, jota varten kyseinen tutkimuslaitos on perustettu, haettaisiin rahoitusta ulkopuolisilta rahoittajilta, ne kieltäytyisivät vetoamalla siihen, että he rahoittavat uusia kiinnostavia tutkimushankkeita, eivätkä laitosten perustoimintaa, joka kuuluu maksaa laitoksen omasta budjetista.
Sipilän ja muiden lyhytnäköisten hallitusten budjettileikkaukset ja rahoituksen siirrot vakaasta budjettirahoituksesta kilpailtuun (hakemuksilla haettavaan) huippuyksikkörahoitukseen ja vastaaviin johtavat väistämättä siihen, että tutkimuslaitokset leikkaavat perustoimintaansa ja jatkavat sitä toimintaa, joka rahoitetaan osittain tai kokonaan kilpaillulla rahoituksella.
Seuraukset tästä on kokonaisuuden kannalta järjettömät. Sen sijaan, että tutkimuslaitoksissa pyörisi hyvin rahoitettuna kaikkein keskeisin toiminta ja toimintaa voitaisiin omilla päätöksillä suunnata nopeasti tarpeen mukaan, toiminnasta on tullut byrokraattista. Aikaa ja rahaa käytetään monesti varsin raskaaseen ja byrokraattiseen hakemusten kirjoittamiseen sen sijaan, että tehtäisiin sitä työtä, jota pitkälle koulutettujen ammattilaisten pitäisi keskittyä tekemään. Tämän näkee omallakin työpaikalla. Kaikkein pätevimmät ihmiset käyttävät vuotuisesta työajastaan huomattavan osan rahoituksen hakemiseen ja ulkopuolisella rahalla pyörivien hankkeiden raporttien kirjoittamiseen.
En ole töissä THL:ssä, mutta on aika vaikea uskoa, että siellä asiat olisivat toisin kuin muissa julkisen sektorin rahoittamissa tutkimuslaitoksissa ja yliopistoissa.
Olen kirjoittamasi kanssa hyvinkin pitkälle samaa mieltä rahoituksen virheliukumasta. On uskomatonta miten paljon aikaa joudutaan käyttämään nk.hankkeistamiseen ja sen raportoinnista puhumattakaan. Sama raha antaisi paljon suuremman lopputuloksen suoraan bujdetissa. Uskon sen.
Silloin kun Pekka Puska johti THL:ää sai sellaisen käsityksen että sen tehtävä on suitsia alkoholin käyttöä ja ehdotti kovempia rajoituksia, kuten kolmosoluen myynnin kieltämistä ruokakaupoissa ja tiukempia promillerajoja liikenteessä ja ravintoloiden aukioloaikojen lyhentämistä. Myös kesä- talviaikakeskutelussa THL on asettunut pysyvän talviajan kannalle mikä ihmetyttää kun perustelut ovat sitä luokkaa että valvominen iltaisin on aina huono juttu, ikäänkuin kaikkien olisi noustava ylös ennen kuutta.
Mitä voidaan päätellä siitä, että joka päivä testataan 1000–2000 henkeä. Joista tosin jokin osa sairaaloiden henkilökuntaa joka päivä uudelleen. Ja positiivisia löytyy noin sata. Tämä analyysi ilmeisesti paljastaa vain sillä hetkellä sairaat, muttei jo sairastaneita.
Ja kuitenkin niiden loppujen testattavien pitäisi olla tavallista kovemmista oireista kärsiviä. Niin ainakin on väitetty. Mitä tauteja heillä sitten on?
Italiassa on tyypillistä, että ollaan kiinteästi tekemisissä omien perheen vanhusten kanssa. Tyttäreni oli aupairina Italiassa vuoden. Vaikka perheessä oli aupair käytiin silti aamupalalla perheen isoäidin luona joka aamu. Tämä oli mahdollista, koska isoäiti asui samassa talossa ylemmässä kerroksessa. Tällainen elämäntapa lisää vanhusten taruntoja ja kuolleisuutta.
Mitä ihmettä Kiinassa on tapahtunut. Onko siellä lopetettu testaus ja tautitietietojen julkistaminen. Netistä löytämieni tietojen mukaan neljässä vuorokaudessa vain 110 uutta sairastapausta ja 17 kuollutta.
Bergamossa on tutkittu todellista kuolleiden määrää, ei pelkästään virallisesti ilmoitettujen. Imperial College London arvio 0.9% esim. Ruotsille voi siten olla aika lähellä.
” Our estimate — verified on the deaths’ real data — is based on a 1,57% deathliness rate, obtained from a research by New York University”.
https://bit.ly/2JLjmGg
Kiitos JY. Tämä on mielenkiintoinen artikkeli. Sen perusteella 0,9 % kuulostaa hyvältä arvaukselta esimerkiksi Ruotsille.
Ravintolat tekemään ateriaboxeja ja tuomaan niitä kotiin ja työpaikoilla. Ravintolaruokailukin kävis jos olis suojaetäisyydet. Ja henkilöstölle kasvomaskit. Laitokset ja ihmiset joilta töitä puuttuu, tekemään suojavälineitä. Valtion ei pidä jakaa vastikkeetonta rahaa.
Keksikää hyvät ihmiset, miten eri ammattiryhmiä voisi parhaiten työllistää. Nyt pitää olla joustava ja luova. Ihan totta, tulee kamalan kalliiksi kun Suomi ja EU alkavat syytää rahaa. Mitenkähän suuri risteilyyhtiölasku vois Suomelle tulla. Joku vois tulla vaihtaan mun renkaat, leikkaamaan tukan, imuroimaan lattiat ja tuoda lounasboxin. Mutta ilman maskia ei saa tulla.
Noita yksityisiä koronatestifirmoja näyttää ilmestyvän :).
Osmo, tilastot loistavasti hallitsevana olet ehkä havainnoinut koronakuolleisuutta isossa perspektiivissä? Itse olen pyrkinyt rakentamaan näkemystä kokonaisvaikutuksista mm. Worldometer ja Euro MOMO sivustojen lukujen kautta siitä, kuinka suurena piikkinä koronakriisin aika tulee mahdollisesti näkymään kansallisesti, euroopan tai maailman kokonaiskuolleisuudessa ja vaikuttaako kriisi jopa tuhoisaan väestönkasvuun. Mitään viitettä tällaisesta en ole löytänyt, eikä media ole mielestäni tällä aiheella juuri spekuloinut. Maailmanlaajuisesti koronaan on tähän mennessä kuollut suomalaisen pikkukaupungin verran ihmisiä. Tätäkin lukua voisi mediassa hieman kyseenalaista eikä kertoa pelkästään absoluuttisena totuutena, kun tilastoja on olleet rakentamassa myös valtiot jotka eivät ole kaikista tunnetuimpia rehellisyydestään. Ikämediaanit ovat myös korkeita maailmanlaajuisesti, ja monella korona on vaan ollut se syy väistämättömään. Kukaanhan ei muutenkaan kuole “vanhuuteen”, vaan aina taustalla on kuolinsyy. Tarttuvuus on tietty eriluokkaa mitä kausi-influenssassa mikä aiheuttaa hetkellistä resurssipulaa terveydenhoidossa, mutta ovatko kuolleisuusluvut maailman mittakaavassa mielestäsi suuria? Jos virus riehuisi pelkästään Afrikan mantereella, ohitettaisiinko se lyhyellä maininnalla pääuutislähetyksessä ja siirryttäisiin seuraavaan aiheeseen?
Julkaisit 18.3. blogin, Mitä tehdään kuukauden kuluttua? Voisit julkaista sen versiona 2.0.
Katsoin juuri A‑Talkin, eikä oikeastaan yksikään ajatus siinä ohjelmassa (ajatellen kysymystäsi) ollut juuri jalostunut (ja voinen todeta, eri puoluekannalla, että poliitikolla oli pointit kohillaan parhaiten; ja ymmärrän että tilanne elää — ja kun kukaan ei kysynyt niitä oleellisia kysymyksiä kuin tällä blogilla vaikkapa Elämän arvosta). Kun nyt kaikki on suljettu, maailma on kiinni, ihmiset ovat yksin kaksi viikkoa eristyksissä ja töissäkin pitävät etäisyyttä, voisiko olla. että laumaimmuniteettia ei tarvita? (Tätä ehkä joku on sanonut jo aikaisemmin, minä en vaan ole tajunnut, tai sitten se tarvitaan?)
Jos Suomi olisi saari, asioita ja päätöksiä voisi taloudenkin kannalta pohtia toisesta näkökulmasta. Mutta kun pienissä valtioissa kotimarkkinoiden merkitys on pienempi kuin suurissa, ja päin vastoin, on enemmän ‘ihan sama’ mitä Suomi päättää, rekyyli tulee viennin kautta (ja sehän tulee jälkijunassa). Toisin kuin aikaisemmissa Suomen kokemissa kriiseissä, nyt kriisi iskee ensin kotimarkkinoille. [Jos vientiteollisuus tarvitsee ja saa jatkossa samassa suhteessa tukea kuin ravintolat, miljardeja kilisee tukikassaan jokusen enemmän.]
Jos prosessi, taudin itämisaika, sairastaminen ja tartuttavuus, kestää maksimissaan noin kaksi viikkoa (14 pvä?), kahden viikon totaalinen sulku estää leviämisen. Sitten eletään normaalisti, mutta varovaista elämää. Ja tämä jälkeen jokainen vähänkin flunssan tai epänormaalia oireita kokeva, testin kautta uudestaan ‘ihmisten pariin’. Ja vaikka satunnaisia tartuntoja voi myös tapahtua niissä ruokakaupoissa, jos joku tunkee iholle, voi myös itse pitää jonkinlaista kirjaa, kenet tapaa, missä ja koska. Ja sitten apuun (vapaaehtoinen) mobiiliseuranta (kun tartunta on todettu), itse suostuisin.
Eläkkeellä oleville tuokoon omaiset tai kotihoito ovelle ruokaa ym. edelleen ja he liikkukoot ohjeita noudattaen — muu vapaaksi 13.5. [myös ravintolat — jos kokki tai myyjä on sairas, mitä eroa on, syödäänkö ruoka lähes tyhjässä ravintolassa vai kotona, ja koska henkilöstöravintolat, ja koska ei niitä vakuutusmaksuja taida tullakaan?]. Itse aikaistaisin osaa tästäkin. Jokainen toimikoon henkilökohtaisesti edelleen etäisyys ym. rajoitteita noudattaen. Ja iso osa vaikkapa palavereista voidaan pitää toistaiseksi etänä (tätä voisi osin jatkaa tästäkin eteenpäin). — Ja pahinta voisi olla, että tämä palveluja ja ihmisten kohtaamista hylkivä käyttäytymismalli jää päälle (maailmanlaajuisesti), vaikka aihetta ei enää olisi.
Kaksi pointtia, kun kysyit Osmo 18.3., että mitä kuukauden kuluttua, vastatkaa nyt jo joku muukin siihen, edes 18.4? Toinen, tarvitaanko oikeasti laumaimmuniteettia (ja millä prosentilla), jos on valittu tukahduttamisen tie, ympäri maailmaa (?), vai edelleenko hidastetaan vain leviämistä? Minulle tämä on jäänyt epäselväksi.
Ps. Mitä on kevät, kesä, ilman fillarointia pitkin Inkoon, Kirkkonummen rantoja ja Hesaa.
Oletit aika optimistisesti, että koko väestön karanteenia tarvitseva aikajakso olisi kaksi viikkoa. Kaksi viikkoa kuluu vasta itämiseen, jona aikana voi jo tartuttaa, epämääräisen määrän päiviä. Taudin sairastamiseen kuluu yhdestä kolmeen viikkoa (sen voi sairastaa myös oireettomana, eli kaksi viikkoa karanteenia ei välttämättä riitä missään tapauksessa, ilman että testataan karanteenista poistettavat useaan kertaan, ja sairas henkilö tietenkin tarvitsee mahdollisesti karanteenin ulkopuolista apua. Oireiden häviämisen jälkeen kuluu keskimäärin kaksitoista päivää, ennen kuin virukset poistuvat eritteistä. Mutta niiden on mainittu joissakin tapauksissa tulleen uudestaan esille jopa viiden viikon päähän. Koko maan karanteeniin laitossa voimme olettaa, että karanteenin alussa on olemassa ihmisiä aivan itämisajan alussa.
Eli varma koko kansan karanteeni olisi pari kuukautta, hyvässäkin tapauksessa. Mitenkähän kauan Wuhania pidettiin muurin takana. Siis totaalisesti aitojen takana ? Ja yhdenkin karanteenin ulkopuolella liikkuvan positiivisen pääsy tartuttamaan muita erityisestä syystä liikkumaan päästetyn kanssa, aiheuttaa taas uuden tartuntamahdollisuuden, jonka kesto itämisaikoineen, tartuttavuuksinen ja tartunnan vähittäisine poistumisineen voi olla ainakin sen 7 viikkoa.
Testauksen epätarkkuudesta johtuu se, ettemme saa pelkillä joukkotestauksilla varmasti kaikkia yksittäisiä oireettomia tartuttajia kiinni. ja vasta-ainetestit antavat tilanteen noin kaksi viikkoa taaksepäin, tulee hankaluuksia ja jäljittämistä. Soininvaara voisi tilastomatemaatikkona laskea, miten suuri todennäköisyys on mennä läpi vääriä negatiivisia hyvänä pidetystä PCR — testauksesta, uusimmat tiedot kertovat, että Rt-PCR ‑testi on 95–97% herkkä, ei 100%. Olen siinä käsityksessä, että kun testataan satunnaisesti, jossa joukossa vain muutama prosentti olisi virukselle altistunut, todennäköisyys sen yhden positiivisen löytämiselle voi olla heikompi kuin uskoisimmekaan. Sitten kun seulotaan myös toisella tavalla, kliinisesti tai jopa keuhkokuvalla, voimme olla paremmin varmoja.
Lisäksi, huomasiko kukaan uutisoinneista olennaisen asian esimerkiksi yhdeksän vanhuksen kuolemaan johtaneen hoivakotitartunnan lähteestä ? Yksi uusista potilaista oli saanut oireita jo maaliskuun alussa ! Se merkitsee sitä, että tartunta on voinut tapahtua jo helmikuun puolivälissä. Eli tartuntaa varmasti oli jo tapahtunut, oireettomissa ja koronan influenssana sairastaneiden joukossa. New Yorkissa ensimmäinen seurattu tartunta oli käytännössä tapahtunut jo noin 10. tammikuuta, koska oireet tulivat siitä viikon päästä eteen päin. Silloin oli käytännössä taudin saapuminen maahan jo tapahtunut.
Aiheen vierestä: Suomessa on ennakoitu meriteollisuuden romahdusta, kun on oletettu, että pandemian jälkeen kukaan ei halua risteilylle. Amerikkalaisen uutisen mukaan oletus saattaa olla täysin väärä. Luemma risteilyjä on varattu vuodelle 2021 enemmän kuin vuonna 2019 tehtiin, eikä kyse ole tänä vuonna tulleiden peruutuksien siirtämisestä kuin pieneltä osin. Asiakaskuntaa ei ilmeisesti pienet virukset huoleta. Saapa nähdä, miten tosiasiassa käy, mutta tällä päivämäärällä meriteollisuus pelastettu, ilmasto ja ympäristö ei.
https://thehill.com/policy/transportation/492047-more-people-are-booking-cruises-for-2021-compared-to-2019-despite
Seuraava linkki mielenkiintoiseen malliin on varmaan useimpien tiedossa, mutta kopioin sen kuitenkin:
https://covid19.healthdata.org/united-states-of-america
Mallin mukaan USA olisi saamassa viruksen leviämisen nopeasti hallintaan, mikä on todella yllättävää esim viikon takaiseen näkymään verrattuna. Ilmeisesti siellä on tehty paljon enemmän kuin Suomessa on kerrottu. Sen sijaan erot Suomen ja Ruotsin välillä vaikuttavat ymmärrettäviltä.
Testausharhaa vakavampi ongelma on, ainakin ulkomailla, että valtio tukee hoitolaitoksia, jotka ilmoittavat korona-virus tapauksista. Seurauksena on, että esimerkiksi Englannissa kukaan ei enää kuole sydänhalvaukseen tai tavanomaiseen flunssaan, ylipäätään mihinkään “perinteiseen kuolinsyyhyn”. Parempi raha saadaan koronatapauksista.
Miten lienee Suomessa. Tukeeko valtio koronan “hoitamista”. Saavatko hoitopiirit ekstraa löytämistään koronatapauksista?
Tällaista “tilastojen fiksausta” voi tapahtua vain, jos hoitojärjestelmän rakenteet ovat jo valmiiksi korruptoituneet. Eli rahoituskikkailujen toimintamallit ovat jo olemassa ja käytössä.
Hei
Sijoittakaapa pohjolan pikku-Italia eli Ruotsi samalle kartalle. Kuolleisuus nyt 9 % havaituista tartunnoista, positiivisten tulosten osuus 17,7 %.
Tartuntojen kasvuvauhti (tartuntaluku) on maaliskuun puolivälistä lähtien ollut 2,25 eli määrä 5 kertaistuu 2 viikossa. Taitaa laumasuojan hankkiminen mennä pikkuisen etunojassa. Pääideologi Tegnell kerkisikin jo maanantaina julistamaan, että epidemian huippu on saavutettu. Hukkuva tarttuu vaikka oljenkorteen.
Sama heppu kertoi lehtihaastattelussa 9.4. että tartunnan saaneiden osuus on 5–10 % väestöstä. Väestöstä, ei tehdyistä testeistä. Tartuntojen kasvuvauhti on tosiaan hidastumassa, koska virukselta alkaa pikku hiljaa hupenemaan uudet isännät, joilla tautia ei jo ole.
Mutta epidemian hiipuminen vie aikansa. Jos siellä nyt on 0,5 miljoonaa ihmistä, jotka kantavat tarttuvassa vaiheessa olevaa tautia, niin tartuntaluvulla 1,5 saadaan ensi viikon lukemaksi 750 000. Uusia tartuntoja tulee vielä silloinkin, kun tartuntaluku on painunut alle 1.
Kuolleisuus on toistaiseksi pysynyt matalana, viimeisen viikon ajan liukuva keskiarvo 74 päivässä. Kuolleisuusluvut laahaavat 3 viikkoa taudin etenemistä perässä. Kun niissä alkaa näkyä reipasta nousua, peli on jo menetetty.
Pääsiäisviikolla tilastointi varmaankin laahaa perässä (sama nähty myös viikonloppuina), joten paniikki siellä alkaa vasta ihan kuun lopulla, kun terveydenhuolto romahtaa. Tehohoitopaikat ovat olleet jo 2 viikkoa likimain kaikki käytössä. Maaliskuun puolella uutisoitiin, että koko Ruotsissa on 520 tehohoitopaikkaa. Määrää on ilmiselvästi kasvatettu — mutta pitää muistaa, että tehohoitoa tarvitsevat muutkin kuin koronapotilaat.
https://www.icuregswe.org/en/data–results/covid-19-in-swedish-intensive-care/
Heidän ratkaisunsa on menossa täysin reisille. Suomen tulee pitää varansa — Ruotsin ratkaisu näyttää huonolta, jos siellä kuolee 30 000 ja maa ajatuu kaaokseen, kun naapurit onnistuvat tukahduttamaan epidemiansa. Jos tauti “vahingossa” pääsee leviämään naapureihinkin, niin sitten Ruotsin “ei turhaan pistetä maata kiinni” ratkaisu näyttää paljon paremmalta. On Ruotsin kansallisen edun vastaista ehkäistä tautia leviämästä muihin maihin.
Mistä tulee oletus ettei Ruotsissa ole laskettu poikkeusmenettelyjä mukaan temppuvalikoimaan? Tarvittavat valtuudet astuvat voimaan 18.4. Tukholman alueella muuta maata huomattavasti nopeammin edennyt epidemia a) osoittaa että tällainen porrastus tapahtuu luonnostaan b) antaa mahdollisuuksia siirtää tautihuippua muualla maassa paljon Tukholman alueen huipun ohi. Taudin jo sairastaneiden määrästä Tukholman alueella pitäisi tulla uutta dataa heti pääsiäisen jälkeen kunhan vasta-ainetestit on saatu takaisin ja analysoitua.
Ruotsin suurin virhe tähän asti on ollut vierailujen salliminen hoitokoteihin. Neuvot ja ohjeistukset eivät riitä silloin kun yleisinhimilliset hyveet (ikäihmisten ja sairaiden pitäminen mukana sosiaalisessa elämässä) muuttuvat yhtäkkiä haitallisiksi tai jopa vaarallisiksi. Tunne ei pysy järjen mukana.
Ruotsissa on tehty vähemmän testejä eikä ulospäin paljoa ole kerrottu siitä, miten testattavat on valikoitu. Todettujen tartuntojen määrä kasvoi hirmu jyrkästi maaliskuun alussa, mutta taittuu tasaprosenttiseksi (suora viiva log. asteikolla) kuun puolivälissä. Veikkaan, että siellä on alkuun testattu vain sairastuneiksi epäiltyjä ja kuun puolivälin jälkeen myös satunnaisotantaa, lähinnä Tukholman seudulla.
Ruotisissa nousi viime viikonloppuna kohu uutisesta, jonka mukaan vajaan 800 hengen satunnaistestin perusteella 2,5 % Tukholman asukkaista kantaa virusta. Pääepidemologi Tegnell kertoi 9.4. lehtihaastattelussa, että em. luku on 2 viikon takaa ja tartuntojen määrä kaksinkertaistuu 6–7 päivän välein. Tämä vauhti tarkoittaa tartuntojen viisinkertaistumista 2 viikossa. 25x kuukaudessa. Eksponentiaalinen kasvu on jännä juttu.
Herra T. arvioikin, että virus oli jo levinnyt 5–10 prosenttiin väestöstä tähän haastatteluun mennessä. Huom. väestöstä, ei pelkistä Tukholman asukkaista. Tukholman osalta hän on jo sitä mieltä, että siellä on kohta niin paljon sairastuneita, että laumasuoja alkaa toimia.
https://www.expressen.se/nyheter/coronaviruset/folkhalsomyndighetens-presskonferens/
Noiden lukujen pohjalta on ilmeistä, että epidemia on päässyt karkuun. Tartuntoja on ollut paljon (kymmeniä tuhansia) jo silloin, kun tauti ensimmäistä kertaa havaittiin testeissä. Ekat n. 10–20 kuolemaa ovat jääneet tunnistamatta koronan aiheuttamiksi. Ei ihme, jos Suomessakin kausiflussa tappaa 200 vuodessa. Ruotsin väkiluku on melkein tuplat.
Maaliskuun puolivälissä siellä on jo sairastunut 90 000 ihmistä koronaaan ja uusia tartuntoja on tullut 60 000 viikossa. Kuolleisuus laahaa 2–3 viikkoa uusien tartuntojen määrää perässä. Huhtikuun alussa Ruotsissa kuoli n. 240 ihmistä viikossa koronaan ja viimeisen viikon aikana tahti on ollut 500/viikko.
60 000 × 0,4 % kuolleisuus = 240 kuolemantapausta / viikko. Get the point?
Tartuntojen määrä 5 kertaistuu 2 viikossa eikä kasvukäyrässä näy hidastumista. Siellä tartunnat lisääntyvät nyt miljoonan viikkovauhtia. Kovasta kasvuvauhdista johtuen vakasvasti sairaiden määrä sekä kuolemat laahaavat kovasti perässä.
Tegnell ja Ruotsin hallitus tietävät jo, että tämä on lähtenyt lapasesta ihan täysin. Asia paljastui maaliskuun lopulla ja sen vuoksi yrittivät kiireesti saada aikaan Suomen kalstaista “valmiuslakia”, joka olisi mahdollistanut ravintoloiden määräämisen kiinni.
Ei onnnistunut, joten yrittivät vedota kansalaisiin, etteivät lähtisi laskettelemaan tai sukuloimaan pääsiäisenä. Ei onnistunut, kun on toisaalta koko ajan viestitetty, että homma hallussa. Jos tilanteen vakavuudesta kerrottaisiin, ihmiset lukkiutuisivat koteihinsa ja talous kärsisi.
No, nyt vetävät täysillä seinään. Tilanne tulee olemaan pahempi kuin Italiassa, koska viruksen ei ole annettu vallata koko maata kertaheitolla.
Et usko? Käy katsomassa THL sivuilta, missä on Suomen uusin hotspot. Länsi-Pohjan alueen tartuntojen ilmenemisluku lähestyy Uudenmaan tasoa.
Ruotsissa epidemia leviää nopeammin kuin Suomessa, joten se on myös nopeammin ohi.
No todellakin. Ruotsalaisia alkoi viikko sitten pelottaa kuolleisuuden kasvu. Silloin iso T. lausui näin: Epidemian huippu on jo saavutettu. Ja katso! Ihme tapahtui.
Kuolleisuus/päivä tippui melkein nollaan viikossa. En pysty/osaa graafista esitystä tähän linkittää, jospa ottaisit spostitse yhteyttä.
Seuraan kyllä Ruotsin kulleisuutta. Se on pääsiäispyhinä laskenut kovin alas, mutta odota tiistaita ja keskivbiikkoa, kun saavat ruumiit lasketuksi. Ruotsin kuolleisuustiedot pävittyvät hitaasti ja viikoloppuina erityisen hitaasti. Mutta Tukholman seudulla on merkkejä epidemian hidastumisesta.
Ruotsin maailman parhaat tilastot:
Julkisuuteen raportoitu koronakuolemien kokonaismäärä
https://visalist.io/emergency/coronavirus/sweden-country
esim. 31.3. kuolleita kaikkiaan 180 ja 5.4. 428
Viralliset lukemat
https://www.folkhalsomyndigheten.se/smittskydd-beredskap/utbrott/aktuella-utbrott/covid-19/bekraftade-fall-i-sverige
31.3. 322 (+78 %) ja 5.4. 633 (+47 %)
Ilmiselvästi kuolemien tilastointi lagaa koko ajan ja jo ilmoitettuja määriä korjataan jopa viikkoa jälkikäteen ylöspäin. Virallisten lukujen valossa kuolleisuus on vähentynyt koko ajan ja tiputus on ollut jyrkkää (tyylin ‑50 %/päivä) viime torstain jälkeen.
Maaliskuun lopulla kuolemantapaukset lisääntyivät virallisen datan mukaan 250 % viikossa (7 päivän liukuva keskiarvo). Ennen pääsiäistä lukema enää +70 %/viikko. Kuitenkin todettujen tartuntojen määrä kasvaa kovaa kyytiä.
Jokin ei nyt täsmää. Eivät enää jaksa kärrätä vanhuksia sairaalaan kuolemaan, joten jää koronakin testaamatta? Mitä turhia, kun kuolevat kumminkin!
Kiitos. Oikeastaan juuri tämän vastauksen halusin saada. Ja, me elämyshakuiset, ei tarvitse kokeilla, jaksammeko polkea 200 km huomenna tai nostaa 80 kg rautaa penkistä (tässä aloittelija), riittää kun juoksee Aurajoen rantaa ja vaihtaa sopivassa määrin aerosoleja ja katsoa, kuinka käy. Elämystä kerrakseen. Olla osana laumaimmuniteettiprojektia. Etulinjassa. Ps. En käy kaupassa kerran viikossa vaan joka päivä.
Nyt vaihteeksi vähän parempiakin lukuja oikealta epidemiologilta THL:stä (Markku Peltonen).
Ei harrastelijaepidemilogeilta, joita riittää näinä päivinä. Tehohoidossa olevien määrä on kääntynyt laskuun lähes kaikkien erityisvastuualueiden kohdalla ja HUS:n alueellakin tasaantuneet. Ivan Puol¨polon twitterissä oli myös jonkin kv. instituutin lskelmia, joissa ennustettiin Ruotsissa kuolleisuuden nousevan kaikkein korkeammaksi.
https://twitter.com/MarkkuPeltonen/status/1249549420850528258?ref_src=twsrc%5Etfw%7Ctwcamp%5Etweetembed%7Ctwterm%5E1249549500156448768&ref_url=https%3A%2F%2Fembed.is.fi%2Fext%2Fembed%2F%3Furl%3Dhttps%253A%252F%252Ftwitter.com%252FMarkkuPeltonen%252Fstatus%252F1249549500156448768
Huomasin aiemmin ketjussa mielestäni aivan aiheetonta kritiikkiä THL:ää kohtaan. En näe THL:llä mitään intressiä liiotella tai vähätellä epidemiaa. Sellaista näen kyllä joillakin poliitikoilla, puolueilla ja medialla (huomio/myynnin edistäminen). Myös THL.n resurssit, yli 1000 työntekijää ovat vieläkin mittavat kansainvälisesti ja maan koko huomioiden. Voi tietysti olla, että allokoinnissa on ollut puutteita. Jos verrataan Ruotsin THL:ää vastaavaan Karolinska Institutiin, onko tilanne siellä parempi vaikka on vielä isommat resurssit ? Kovasti on ollut kritiikkiä valtionepidemiologi Tegneliä ja Ruotsin linjaa kohtaan..
Joku täällä kritisoi liiallista keskittymistä alkoholin vastustamiseen. Mutta muistakaamme, että alkoholikuolemia on Suomessa ollut 2000–3000 vuodessa. Näistä akuutteja alkoholimyrkytyksiä 300–500/vuodessa. Koronakuolemat ovat viel kaukana näistä luvuista.
Saisinko esittää kainon toivomuksen? Tahtoisin kovasti lukea täältä blogista Oden analyysiä siitä, pitäisikö Uudenmaan rajat avata 19.4.
Lehdet kyllä kirjoittavat, mutta ei niiden jutuissa tunnu olevan faktaa ja tilastoa kuin siteeksi.
Tulossa on.
COVID-19 ei ole tavallinen kausiflunssa, jossa ruumispinot syntyisivät vain logistisena ongelmana:
New Yorkin alueella kokonaiskuolleisuus on yli kaksinkertaistunut, ei suinkaan vähentynyt normaalista
https://www.nytimes.com/interactive/2020/04/10/upshot/coronavirus-deaths-new-york-city.html
Pohjois-Italiassa useilla alueilla alkuvuo9den kuolleisuus on ollut 4–10 kertainen normaalin verrattuna
https://www.is.fi/ulkomaat/art-2000006456741.html
Missä määrin kuolleisuuden lisääntyminen johtuu terveydenhoitojärjestelmän ylikuormituksesta, ei julkisuudessa olevista tiedoista selviä.
k‑veikko totesi tuolla:
“Jos yhden kuolemaa myöhennetään, on sen hintana toisen kuoleman aikaistuminen. Aina. Tämä on se yhtälö, joka pitää ratkaista.”
Kategorisesti tuo väite on lähinnä silkka tietoinen valhe, joka pitää paikkansa vain yksittäisissä nollasummatilanteissa, joissa äärimmäinen resurssien puute pakottaa valitsemaan. Niitä tilanteita ei todellisessa elämässä juuri ole, jos toiminta on mitoitettu oikein.
Mutta jos populistisiin vastakkainasetteluihin halutaan mennä, voidaan ihmiselämää arvottaa monilla tavoilla. Alkoholismiin taipuvaisten, itsemurhahakuisten ja mielenterveysongelmille alttiiden sekä sairauksiin johtavia elämäntapoja suosivien pelastaminen muiden kustannuksella siirtää vain sekin väistämätöntä, ja pelastettaessa noiden perheiden lapsia, siirtää sitä sukupolvesta toiseen, minkä tietenkin tilastoista hyvin näemme.
Minkä verran Ruotsin taloutta auttaa se, että julkiset palvelut pyörivät yhteiskunnan laskuun edelleen, samaan aikaan kun kysynnän laskiessa tai työnantajien suojellessa työvoimaansa yksityinen sektori lomauttaa, kuten täälläkin, voi itse kukin miettiä.
Laumaimmuniteetin, sikäli kuin saavuttaminen ylipäätään on mahdollista, ovat saavuttamassa vain sosiaalisesti ja etnisesti jakautuneiden yhteiskuntien alimmat kerrokset, eli “paskaduunit” tekevät maahanmuuttajat ja USA:ssa värilliset. Kaikkialla vauraampi valkoinen väestö pakenee tautia etätöihinsä ja tilaa ruokansa kotiinsa sairastuen hyvin vähän, kuten kuolinluvuista näemme. Melkoinen osa oireettomista, jotka voivat olla taudin merkittäviä levittäjiä, eivät näytä käytännössä saavan immuniteettia lainkaan.
Historia ei tunne yhtään tautia, jossa laumaimmuniteetti olisi suojannut merkittäviltä väestötappioilta. Rutto kiersi Eurooppaa satojen vuosien ajan tappaen ihmisiä milloin milläkin kulmalla mannerta, lyhyitä välijaksoja lukuunottamatta, ja mm juuri tuolla samalla Pohjois-Italian alueella, jossa COVID-19 on nyt ollut erittäin tuhoisa, se paikoitellen tappoi 2/3 väestöstä vielä 1600-luvulla.
Jos siis todella kävisi blogistin toivomalla tavalla ja laumaimmuniteetti palauttaisi kuolemista järkyttyneet yhteiskunnat hetkessä takaisin sitä edeltäneeseen tilaan taloudellisesti ja kulttuurisesti, se olisi ensimmäinen kerta koko tunnetun historian aikana kun niin tapahtuisi, ainakaan sitten antiikin päivien. Toki Ruotsin ja Yhdysvaltojen, jossain määrin myös Suomen etnisesti ja sosiaalisesti jakautuneet yhteiskunnat muistuttavat hyvin monilla tavoin antiikin orjuuteen perustuneita yhteiskuntia, aina häikäilemättömyyttä ja tekopyhyyttä myöten.
Nyt me olemme myös käytännössä nähneet, millainen olisi maailma, joka pysäyttäisi ilmastonmuutokset, sikäli kuin oletetaan sen johtuvat niin suuressa määrin ihmisen toiminnasta kuin kohtuullisen yleisesti väitetään. Tieteellisestihän tuota väitettä ei voida todistaa kuin jälkikäteen eikä kovin pitävästi sittenkään. Itselleni tuo maailma kyllä sopisi, mutta blogia pitävälle vihreälle poliitikolle se näyttää olevan kauhistus. Mikä vihreän puolueen tavoite ja poliittinen agenda sitten on, jää minulle jälleen kerran jokseenkin epäselväksi.
Tuolla ehdotettiin vanhusväestön suojaamista yli 70-vuotiaiden liikkumista rajoittamalla. Monin paikoin he ovat jo itse rajoittaneet liikkumistaan niin paljon kuin käytännössä voivat. Sillä ei kuitenkaan ole merkittävää vaikutusta heidän kuolleisuuteensa.
2/3 Suomen kuolemista liittyy hoivakoteihin, joiden uhrit eivät ole liikkuneet ostoksilla itse, vaan saaneet tartunnan suljetussa tilassa hengittämällä, kuten kaikissa muissakin fataaleissa hengitystelinten taudeissa tunnetusti on aina tapahtunut ja tapahtuu edelleen. Käsien peseminen ja käsidesit ovat lähinnä katteetonta turvallisuuden tunnetta tuova psykologinen huvi.
Joku kirjoittaja arveli THL:n henkilöstössä tapahtuneen arveluttavaa valikoitumista ja näin tosiaan saattaa olla.
https://www.is.fi/kotimaa/art-2000006474792.html
Tutustumalla Varhilan taustoihin hänen tapansa kommentoida on “ymmärrettävä”, joskin aivan yhtä etova silti.
https://www.mtvuutiset.fi/artikkeli/tallainen-on-tuore-kansliapaallikko-kirsi-varhila-entinen-rebel-aloitti-uransa-siivoamalla-sairaalan-vessoja-nyt-han-yrittaa-saada-kaikille-paremmat-sote-palvelut-isommistakin-kolhuista-aina-selvitaan/7513758#gs.3hppv0
Ihan mielenkiintoista numeroiden pyörittelyä sinänsä, mutta mielestäni siitä puuttuu yksi olennainen muuttuja — koronavirukseen kuolleiden todellinen määrä. Olen asunut 15 vuotta elämästäni Italiassa, joten maan uutiset kiinostavat edelleen siinä määrin, että seuraan niitä päivittäin.
Muutama päivä sitten uutisissa oli mielenkiintoinen tapaus, jossa verrattiin pienehkön italialaiskylän (Nembro, Bergamon provinssissa) kuolleiden määrää tammi — maaliskuussa keskimäärin ja tammi — maaliskuussa 2020. Pitemmän aikavälin keskiarvo tälle ajalle on noin 35 kuolemaa. Vuonna 2020 kuolleita oli 158, mutta virallisesti rekisteröityjä koronaviruksen aiheuttamia kuolemia kylässä oli samaan aikaan vain 31. Ero on niin suuri, että sitä ei voi selittää millään tilastollisella poikkeamaalla. Totuus lienee on se, että nämä 92 “ylimääräistä” kuolemaa ovat koronaviruksen aiheuttamia, mutta ne eivät vain näy virallisissa tilastoissa sellaisina. Nämä ovat viruksen uhreja, joita ei ole voitu hoitaa eikä testata resurssien puutteen ja tilanteen kaottisuuden takia.
Pitää varmasti paikkansa, että tapausten todellinen määrä on huomattavasti suurempi mitä viralliset tilastot kertovat mutta kannattaa pitää mielessä, että se ei ole ainoa tilastoharha tässä tapauksessa. Myös uhrien todellinen määrä on todennäköisesti ihan eri hehtaarilla kuin mitä tilastot antavat ymmärtää ja sen vaikutus todelliseen kuolleisuusprosenttiin voi olla hyvinkin huomattava.
Lentotukialuksella 60 % oireettomia, osa voi saada myöhemmin oireita: https://www.reuters.com/article/us-health-coronavirus-usa-military-sympt/coronavirus-clue-most-cases-aboard-u-s-aircraft-carrier-are-symptom-free-idUSKCN21Y2GB