Koronakuolleisuus Italiassa ikäluokittain

65 vastausta artikkeliin “Koronakuolleisuus Italiassa ikäluokittain”

1. “Jos tätä tilas­toa pitäisi uskoa, taiti olisi vaar­al­lisem­pi 80–89 ‑vuo­ti­aille kuin yli 90-vuotiaille.”

   Voi myös olla, että yli 90-vuo­ti­ais­sa on hie­man vähem­män korona-riskiryh­mäläisiä — yli 90-vuo­ti­ai­ta miehiä nyt ainakin on jäl­jel­lä paljon vähem­män kuin yli 90-vuo­ti­ai­ta naisia.

   Vastaa

   1. Kat­so nyt kuitenkin se kuolleisuus/miljoona. Se on 90-vuo­ti­ail­la korkeampi.

      Vastaa

   2. Esim Suomes­sa kuolee joka kuukausi noin 4000 ihmistä. Nyt siis koron­aan on kuol­lut 25. Peruskuolemi­in kuu­luu myös keuhkop­utken tule­hduk­seen tai keuhko­jen rom­ah­tamiseen kuollei­ta. Ja näistä 4000 ihmis­es­tä enem­mistö on ikäih­misiä joi­ta ei teho­hoide­ta eikä teho­tutki­ta muutenkaan. Jos korona huip­pua odote­taan yhteiskun­ta pysähdyk­sis­sä vaik­ka 6kk niin nor­maa­likuollei­den määrä on her­ran­ju­mala tuhan­sia eli noin 27.000. Mik­si tätä dataa ei ote­ta käp­pyräe­si­tyk­si­in mukaan?

      Vastaa

      1. Tuo on asia, joka ei mene pop­ulis­teille sisään ollenkaan. Ihan turha selit­tää, he eivät suos­tu sitä tajua­maan, kos­ka heil­lä on agen­da jostakin, jol­la saa suuren kan­natuk­sen joskus vaaleis­sa. Sama medi­al­la. Koskaan aikasem­min, vuosikym­me­nienkään aikana, ei ole luetel­tu päivit­täin jokaista 94:ää yli 70-vuo­ti­as­ta elämän uhria, että annet­ti­in kuol­la, vaik­ka pieni mah­dol­lisu­us olisi ollut teho­hoidol­la jatkaa elämää. Vaan viisi tai enemän koro­nan uhria kyl­lä, samoissa hoivakodeis­sa luetellaan.

2. Kolme syytä, mik­si tämä riskiryh­mien eristämi­nen ei toimi:
   1) Muu­ta­ma pros­ent­ti nuorem­mis­takin tarvit­see sairaala­hoitoa selvitäk­seen. Jos taudin annetaan lev­itä suht vapaasti ei-riskiryh­mäläi­sis­sä, sairaaloiden kap­a­siteet­ti ylit­tyy nuorem­mis­takin. Sil­loin heitäkin alkaa kuolla.
   2) Miten tämä riskiryh­mien täy­delli­nen eristämi­nen toteutet­taisi­in? Riskiryh­mäläisiä on Suomes­sa noin miljoona eli todel­la iso osa kansas­ta, ja moni heistä tarvit­see hoivaa. Jos virus on laa­jalle levin­nyt ei-riskiryh­mäläis­ten kesku­udessa, sitä on run­saasti myös van­hus­ten hoita­jis­sa, laitossi­ivoo­jis­sa, kokeis­sa, huoltomiehissä, papeis­sa, kau­pas­sa käyvis­sä suku­lai­sis­sa — ja hei­dän per­heen­jäsenis­sään. Miten riskiryh­mät pide­tään heistä täysin eristyk­sis­sä, jos jokainen ihmiskon­tak­ti on hengenvaarallinen?
   3) Nuorem­pi­en riskiryh­mään kuu­lu­vien tark­ka tun­nist­a­mi­nen on todel­la vaikeaa. Me emme tiedä, kuka tarkalleen tätä eristys­tä tarvit­sisi. Tämä strate­gia olisi venäläistä rulettia.

   Luovu nyt jo tämän idean kaup­paamis­es­ta. Se oli ihan mie­lenki­in­toinen ehdo­tus, mut­ta nykytiedoil­la pitäisi olla selvää, ettei se toimi.

   Vastaa

   1. Tilas­tois­sa ihmiset muut­tuvat numeroik­si. Numerot eivät yski eivätkä aivastele. Tältä poh­jal­tako tehdään sit­ten päätöksiä…toivottavasti ei.

      Vastaa

      1. N.O. Hääp­pö­nen:
         Tilas­tois­sa ihmiset muut­tuvat numeroik­si. Numerot eivät yski eivätkä aivastele. Tältä poh­jal­tako tehdään sit­ten päätöksiä…toivottavasti ei.

         Miltä poh­jal­ta sit­ten, jos tutkimuk­seen perustuen? Minus­ta tässä on vain huono­ja vai­h­toe­hto­ja ja nyt pitää löytää 1) lyhyel­lä tähtäimel­lä paras vai­h­toe­hto, joka on kuitenkin 2) pitkäl­lä tähtäimel­lä hyväksyt­tävä. Osmo herät­telee ihan oikei­ta kysymyksiä.

         THL on tätä varten, mut­ta siltä niis­tet­ti­in vajaat kymme­nen vuot­ta sit­ten sato­ja virko­ja juuri tärkeim­mästä tehtävästä. Kaiken maail­man köy­hyys- ja alko­holi- “tutk­i­joi­ta” taloon jäi, jot­ka ovat yhteiskun­nalle hyödyttömiä. 

         Lehtien mukaan THL:n lasken­taryh­mässä on yksi epi­demi­olo­gi ja neljä tai viisi matemaatikkoa. Tämän tyyp­piset tau­dit ovat aika pitkälti matem­ati­ikkaa. Kun lähtötiedot saadaan kohdalleen, saadaan päätösten perus­teek­si parem­paa dataa. Ongel­ma on, ettei kaik­keen tietoon voi luot­taa ja esimerkik­si Kiina vale­htelee sekä kansalaisilleen että maail­malle (Bloomberg).

   2. re 2) Eristämi­nen van­hainkodeis­sa ja muis­sa hoito­laitok­sis­sa on kieltämät­tä han­kalaa, mut­ta sitä on joka tapauk­ses­sa pakko yrit­tää. Äärim­mil­lään voisi ajatel­la myös työn­tek­i­jöi­den eristämistä, mut­ta tämä lie­nee epäre­al­isti­nen aja­tus. Pitää siis — joka tapauk­ses­sa — yrit­tää muu­ta (vierailut pois, henkilökun­nan ja hoidet­tavien tiheä tes­taus (sairas­tuneet pois töistä / eristyk­si­in), suo­javä­li­neet, pin­to­jen jatku­va desinfiointi, …) 

      Suurin osa riskiryh­mästä asuu kuitenkin vielä koton­aan ja motivoitunei­den (käytän­nössä kaik­ki?) eristämisek­si riit­tää aika pitkälle se, että jär­jestetään, että joku käy kau­pas­sa hei­dän puolestaan. Muitakin vält­tämät­tömiä asioi­ta tulee tietenkin hoidet­tavak­si, varsinkin ajan pitkään, mut­ta eiköhän niihinkin keinot löy­dy, varsinkin kun koh­ta (toiv­ot­tavasti) on käytet­tävis­sä vas­ta-aineteste­jä ja sitä myötä henkilöitä jot­ka voivat vaarat­ta olla avuksi.

      Vastaa

      1. Mat­ti Vir­ta­nen:
         re 2) Eristämi­nen van­hainkodeis­sa ja muis­sa hoito­laitok­sis­sa on kieltämät­tä han­kalaa, mut­ta sitä on joka tapauk­ses­sa pakko yrittää. 

         Riskiryh­mäläisiä pitää toki suo­jel­la ja eristää, mut­ta yllä kuva­tu­ista syistä tämä pitää tehdä sen LISÄKSI että rajoite­taan viruk­sen lev­iämistä muus­sa väestössä. Osmo on nyt viikkokau­pal­la puhunut että riskiryh­mien eristys tehtäisi­in väestö­ta­son rajoi­tusten VAIHTOEHTONA. Tämä ei vaan toi­mi yllä seloste­tu­ista syistä.

   3. Jos korona ei lähde pois suuril­la koko kansan eristys­toimil­la ja pomp­paa esim. tulev­ina talv­ina uudelleen. On pakko alkaa kehit­tää vai­h­toe­htoisia ratkaisu­ja, esim. kuten Osmon ideat. Konkurssikyp­sä valtio=heikko ter­vey­den­huolto ja heikot ilmas­to­toimet. Maail­man talouden pysähtyminen=nälänhätä jne. Siis puhun nyt osit­tain globaal­ista näkökul­mas­ta käsin.

      Vastaa

   4. Päivä päivältä uskon enem­män Osmon ratkaisu­un. Toki jatku­vaa hoitoa tarvit­se­vien eristämi­nen on suuri ongel­ma ja se vaatisi laitok­ses­sa yöpyvää henkilökun­taa, mut­ta nyky­toimil­lakin he sairas­tu­vat vääjäämättä.

      On myös paljon hel­posti eris­tetävää riskiryh­mää, jot­ka tarvit­se­vat vain ruokahuol­lon ja ehkä hotel­li­ma­joituk­sen estämään altistus oman per­heen kesken. Suomen hotel­lit ja rav­in­to­lat ovat toimeettomina..

      Onko oikein, että mm. lääkärit ja hoita­jat ovat velvoitet­tu altistu­maan viruk­selle vaik­ka kuu­luisi­vat riskiryh­mään? Tai jos hei­dän per­heen­jäse­nen­sä ovat riskiryh­mää.. Kyl­lä esimerkik­si ihmishenkiä pelas­ta­van lääkärin perus­sairaalle puolisolle pitäisi tar­jo­ta eristys­ma­joi­tus ruokahuoltoineen.

      Vastaa

   5. kysymys tuo­hon kohtaan 1 … esimerkkinä oli Italia. Käsi­tyk­seni mukaan siel­lä tau­ti on todel­lakin levin­nyt ja sairaalat ovat täyn­nä. Kuitenkaan nuo­ria ei ole kuol­lut. Mik­si tääl­lä tuol­ta osin asi­at meni­sivät eritavoin?

      Toki. Olen edelleen eristämisen kan­nal­la. Tässä vain alkaa olla se tilanne, että tulemme kär­simään tästä taud­ista pitkälle tule­vaisu­u­teen. Jos kaik­ki pysyy sul­jet­tuna, niin yhteiskun­nas­samme alkaa olla mas­si­ivisia ongelmia muutenkin. Jotain tarvit­see tehdä, vaik­ka ne eivät olisikaan täysin posi­ti­ivisia. Help­poa tietä ei tai­da olla?

      Vastaa

3. > Eri­tyis­es­ti, jos näistä nuorem­mista ikälu­ok­ista pystyt­täisi­in kaiva­maan esi­in omat riskiryhmänsä.

   Se, että tätä tilas­toti­etoa ei ole tehty tai ainakaan jaet­tu julkises­ti, on min­un mielestäni ehkä suurin yksit­täi­nen epäon­nis­tu­mi­nen mitä epi­demi­an hoi­dos­sa on tehty. Koko julkisen poli­it­tisen pain­os­tuk­sen pelikent­tä on jätet­ty panikoiville ja pani­ikkia lietso­ville kaikkien alo­jen asiantun­ti­joille. On suo­ras­taan häkel­lyt­tävää minkälaisel­la itse­var­muudel­la ihmiset “tietävät” mitä pitäisi tehdä tai olla tekemät­tä, samaan aikaan kun asial­liseen ja ana­lyyt­tiseen pohd­in­taan ei ole juuri minkään­laisia dataan perus­tu­via työkaluja.

   Ikävä kyl­lä pelkään, että tätä epäon­nis­tu­mista ei kor­ja­ta pikaises­ti eikä tul­la edes selvit­tämään mik­si näin kävi ja miten se kor­jataan seu­raavas­sa epidemiassa.

   Vastaa

   1. tcrown:
      > Eri­tyis­es­ti, jos näistä nuorem­mista ikälu­ok­ista pystyt­täisi­in kaiva­maan esi­in omat riskiryhmänsä.

      Se, että tätä tilas­toti­etoa ei ole tehty tai ainakaan jaet­tu julkises­ti, on min­un mielestäni ehkä suurin yksit­täi­nen epäon­nis­tu­mi­nen mitä epi­demi­an hoi­dos­sa on tehty. 

      Tämä ei ole sel­l­ainen asia, jon­ka tilas­toista noin vaan kat­so­ma­l­la näkee. Tiedän työni kaut­ta, että tätä asi­aa epi­demi­olog­it yrit­tävät ihan vim­ma­tusti selvit­tää, mut­ta kor­re­laa­tioi­ta on mon­een suun­taan, data on vajaa­ta ja mon­es­ta maas­ta sitä on (onnek­si) vähän. Tämä on haas­tavaa ana­lyysia, jota nor­maal­i­ti­las­sa tehtäisi­in ja var­men­net­taisi­in kuukau­sia. Nyt sitä tehdään kiireel­lä ja jotain on jo selvin­nytkin, mut­ta tässä tilanteessa ei voi lykätä epä­var­maa tietoa julk­isu­u­teen, kos­ka ihmisiä voi kuol­la sen seurauksena.

      Vastaa

      1. Tot­ta. Enem­män ajat­telin perus­datan keräämistä ja julka­isua. Alka­jaisik­si vaik­ka sel­l­ainen dataset­ti, mis­sä jokaises­ta tehdys­tä testistä ker­rot­tai­isin seu­raa­vat tiedot:
         — testin tekoaika
         — tes­tat­ta­van oleskelu­paikat viimeisen 2 viikon aikana
         — tes­tat­ta­van ikäryh­mä kymme­nen vuo­den aikana
         — ammat­tiryh­mä (hoitohenkilökunta/muu)
         — oireet testin aikana (ei oire­i­ta, lievät oireet, vaka­vat oireet)
         — onko altistuk­sia tun­net­tuun tartuntaketjuun
         — mah­dol­liset riskitek­i­jät (dia­betes, keuhko­sairaudet ym.)
         — onko tes­tat­ta­va kuollut/parantunut/sairas/joutunut tehohoitoon.
         Osa näistä tietysti on/voi olla han­kalia yksi­ty­isyy­den­suo­jan vuok­si, mitä sit­ten pitäisi mit­igoi­da jol­lakin taval­la. Vaikka­pa pois­ta­mal­la julkises­ta datasetistä, tar­joa­mal­la niistä vain aggre­goitu­ja numeroi­ta, jous­ta­mal­la poikkeu­solois­sa yksi­ty­isyy­den­suo­jas­ta tai jotenkin obfuskoimal­la data. Riip­puen ongelmasta. 

         Ihmisiä kuolee min­un nähdäk­seni myös sen vuok­si että tietoa ei julka­ista. Ja täl­lä het­kel­lä min­un asteikol­lani ei julka­ista tietoa, vaan epämääräisiä luku­ja, joiden taus­tas­ta ei ker­ro­ta tai tiede­tä tarpeek­si jot­ta niiden perus­teel­la voisi tehdä juuri mitään johtopäätök­siä ja vertailuja.

4. Ymmärtääk­seni tämä yhteiskun­nan totaa­li­nen pysäyt­tämi­nen aiheut­taa niin mon­en­laisia sosi­aal­isia, koulu­tuk­sel­lisia ja taloudel­lisia ongelmia, ettei saatu erit­täin mar­gin­aa­li­nen hyö­ty riskiryh­mien suo­jelemises­sa liene perustel­tua. Väit­täisin jopa, ettei muu­ta­ma tuhat­ta aikaistet­tua pois­menoa juurikaan kas­va­ta vuo­den 2020 kokon­aiskuolleisu­ut­ta. Ihmis­ten ahdinko var­mas­tikin kyl­lä lisää kuolleisuutta.

   Tun­tuu nur­jal­ta tuo usein kuul­tu väite elämän arvos­ta, kun Suomes­sa tehdään vuosit­tain noin 10 000 abort­tia lähin­nä sosi­aal­ista (ei vielä, ei rahaa) syistä.

   Vastaa

5. Etelä-Kore­an tilas­tot vaikut­ta­vat paljon luotet­tavem­mil­ta, kos­ka siel­lä teste­jä on tehty erit­täin paljon suh­teessa todet­tui­hin tapauk­si­in ja testit on ilmeis­es­ti vielä suun­nat­tu henkilöille, jot­ka ovat mah­dol­lis­es­ti altistuneet posi­ti­ivisek­si tes­tat­ulle tapauk­selle, minkä pitäisi lisätä osumatarkku­ut­ta ver­rat­tuna sat­un­naiseen otan­ta­an. Lisäk­si tau­ti ei käsit­tääk­seni ikinä päässyt yllät­tämään ter­vey­den­huolto­jär­jestelmää ja kansalaisia on ilmeis­es­ti pyy­det­ty ilmoit­ta­maan aina oireis­taan, joten tilas­toin­tikin on lie­nee luotettavaa.

   Lisäk­si tilas­tois­sa on luokitel­tu sairas­tunei­ta esim. vakavu­us­lu­okki­in. Suo­raa linkkiä tilas­toi­hin ei voi tehdä, vaan voi vain linkit­tää ain­oas­taan päivit­täin päivitet­tävälle tiedote­sivulle. Päiv­i­tyk­siä tehdään yleen­sä kak­si ker­taa päivässä, mut­ta toinen päiv­i­tys ei ole joka päivä sisältänyt koko tilas­toa täy­del­lisenä, vaan ain­oas­taan päiv­i­tyk­sen edel­liseen julka­isu­un. Eli kan­nat­taa kat­soa molemmat.
   https://www.cdc.go.kr/board/board.es?mid=a30402000000&bid=0030

   Lisäk­si vaikut­taisi siltä, että tuol­la ei voi olla isoa määrää oireet­to­mia tun­nista­mat­to­mia tapauk­sia, kos­ka muus­sa tapauk­ses­sa uusien tapauk­sien määrää ei olisi saatu kään­net­tyä noin selvään lasku­un ja pidet­tyä vielä pitkään kuris­sa. Tai ainakin tun­nista­mat­tomien tapausten pitäisi sairas­taa sel­l­aista muo­toa taud­ista, että eivät lev­itä sitä eteenpäin.

   Ihmette­len vain mik­si mis­sään medi­as­sa ei ole ker­rot­tu syytä sille, että Etelä Kore­an kuolleisu­us­pros­en­tit eivät voi pitää paikkaansa, vaan siel­läkin olisi esim. 10–100 ker­tainen määrä tun­nista­mat­to­mia lieviä tapauksia.

   Vastaa
6. Paluuviite: Osmo Soininvaara: Eikö olisi kiva, jos nuoret sairastaisivat tämän pois? – verkkouutiset.fi

7. Kiitos blo­gauk­sesi ovat aina mie­lenki­in­toisia. Luku­ja on täl­lä het­kel­lä todel­la vaikea löytää, mut­ta sen­tään jotain löy­tyy. Mielestäni Etelä-Kore­as­sa ja Espan­jas­sa, noh ja Kiinas­sa (luotet­tavu­us iso kysymys­merk­ki), ikä­jakau­ma näyt­ti hyvin samal­ta mitä blo­gauk­ses­sasi. Kuolleisu­us­jakau­man perus­teel­la yli 50 vuo­ti­aiden eristämi­nen nykyti­lan sijaan vaikut­taa varsin mielekkäältä ajatuk­selta. Vas­ta-ainetestit saisi edis­tyä nyt pika pikaan niin saataisi­in parem­pi selvyys nykytilasta.

   Vastaa

8. Tässä ollaan nyt joka tapauk­ses­sa tilanteessa, jos­ta ei selvitä kuiv­in jaloin, vaan suur­ta vahinkoa tulee, myös suuri joukko kuollei­ta, suo­raan koron­aan kuolleina, mut­ta myös sen epä­suo­ri­na seu­rauksi­na, myös sel­l­aisi­na, jot­ka aiheutu­vat vas­ta­toimista pitkässä juok­sus­sa. Päämäärän pitäisi tietenkin olla mah­dol­lisim­man pienet vahin­got, mut­ta se miten tähän päästään ja miten eri laa­tu­isia vahinko­ja arvote­taan on se mihin tässä nyt pitäisi löytää paras viisaus. Itsel­lä on sel­l­ainen aav­is­tus, että Ruotsin lin­ja on tässä lop­ul­ta etevämpi: jos tästä seu­raa täysi talouskatas­trofi (ja/tai poli­it­ti­nen kaaos), seu­raa ajan pitkään myös hyvin suuri määrä kuollei­ta, pelkästään jo sik­si, ettei ‘taval­lisia’ ter­veysongelmia pystytä hoita­maan (tähän astikin kun on ollut vähän kiikunkaakun).

   Vastaa

   1. Mat­ti Vir­ta­nen:
      Tässä ollaan nyt joka tapauk­ses­sa tilanteessa, jos­ta ei selvitä kuiv­in jaloin, vaan suur­ta vahinkoa tulee, myös suuri joukko kuollei­ta, suo­raan koron­aan kuolleina, mut­ta myös sen epä­suo­ri­na seu­rauksi­na, myös sel­l­aisi­na, jot­ka aiheutu­vat vas­ta­toimista pitkässä juok­sus­sa. Päämäärän pitäisi tietenkin olla mah­dol­lisim­man pienet vahin­got, mut­ta se miten tähän päästään ja miten eri laa­tu­isia vahinko­ja arvote­taan on se mihin tässä nyt pitäisi löytää paras viisaus. Itsel­lä on sel­l­ainen aav­is­tus, että Ruotsin lin­ja on tässä lop­ul­ta etevämpi: jos tästä seu­raa täysi talouskatas­trofi (ja/tai poli­it­ti­nen kaaos), seu­raa ajan pitkään myös hyvin suuri määrä kuollei­ta, pelkästään jo sik­si, ettei ’taval­lisia’ ter­veysongelmia pystytä hoita­maan (tähän astikin kun on ollut vähän kiikunkaakun).

      Samaa mieltä. Koron­akuolemi­in pitäisi sit­ten lisätä myös lisään­tyneet itse­murhat — (johtu­vat­pa ne hoito­suh­teen katkeamis­es­ta, taloudel­lis­es­ta epä­toivos­ta, yksinäisyy­destä), lisään­tyneet sydän­tau­tikuolemat (sekä stres­si että liikun­nan puute aiheut­ta­vat taa­tusti ylimääräisiä verenkier­top­eräisiä kuolemia). Lääkkei­den saan­nis­sa tulee var­masti ole­maan ongelmia, mikä sekin on jollekin kohtalokas­ta (lääkkei­den valmis­tus maail­mal­la ja nyt val­tioil­la on syytä olla itsekkäitä).

      Mus­ta sur­ma tap­poi 40 — 60 % Euroopan väestöstä. Vielä v. 1936 Suomes­sa kuoli yli 6500 alle 5‑vuotiasta. Nykyään sen sijaan jokainen tähän maail­maan syn­tynyt pyritään pitämään hengis­sä hin­nal­la mil­lä hyvän­sä. Vaik­ka sitä varaa ylläpi­toon, hoivaan ja sairaan­hoitoon ei tämän jäl­keen enää ole. Onko koko maail­ma menet­tänyt suh­teel­lisu­u­den tajunsa?

      Hoitoa voi pri­or­isoi­da. Huonos­ti tuot­tavia kalli­ita toimen­piteitä ei ole pakko tehdä. Ihan jokaista ei ole pakko pitää hengis­sä. Kuka jär­jis­sään ole­va edes halu­aa teho­hoitoon, kun ei tiedä, mis­sä kun­nos­sa ja ymmär­ryk­sessä on sen jäl­keen, jos selviää hengis­sä? Elos­sa pysymi­nen ja elämä on eri asioi­ta. Ei ole elämistä elää lukit­tuna neljän seinän sisälle tai olla kytket­tynä lait­teisi­in. Oikeasti itse hark­it­sen päivit­täin itse­murhaa pelkästään sen vuok­si, että mitään entisenä tun­temaani maail­maa ei ole ole­mas­sa, pelkkä sen irvikuva.

      Vastaa

      1. Niin­pä. Jos näil­lä men­nään puoli­toista vuot­ta* rokotet­ta odotel­lessa saadaan muun muas­sa masen­nus- ja alko­holis­miepi­demia jota ei kyetä hoita­maan (tai no, sel­l­ainen­han on jo, mut­ta sit­ten ei hoit­a­mi­nen onnis­tu senkään ver­taa kuin nyt ja nyt on jo huonoa). Sama jut­tu mie­len­ter­veysongelmien kanssa laa­jem­min. Siltä osin kuin nämä eivät ole suo­ras­taan kuole­maan johtavia (itse­murhat ja itses­tä huole­htimisen laimin­lyön­nistä johtu­vat ennenaikaiset kuolemat), tuo­ta mainit­se­maasi elämän­laadun mene­tys­tä (‘ei ole elämistä’) tulee sit­ten siitäkin edestä, koronas­ta sen­tään suurin osa paran­tunee kokon­aan nopeasti, näistä ei.

         * lie­nee real­isti­nen, ehkä jopa hie­man opti­misti­nen aikataulu

9. Kan­nat­taa vilka­ista https://www.euromomo.eu/ sivustoa.

   Sieltä ei valitet­tavasti saa raaka­dataa, mut­ta ainakin kokon­aiskuolleisu­u­den lukemista voi päätel­lä jotain. Espan­jan, Ital­ian ja Bel­gian 65+ kuoleisu­us piikittää.

   Vastaa

   1. Kan­nat­taa vilka­ista https://www.euromomo.eu/ sivustoa.

      Sieltä ei valitet­tavasti saa raaka­dataa, mut­ta ainakin kokon­aiskuolleisu­u­den lukemista voi päätel­lä jotain. Espan­jan, Ital­ian ja Bel­gian 65+ kuoleisu­us piikittää.

      Erit­täin mie­lenki­in­toinen paperi. Sanoit, että Espan­jan, Ital­ian ja Bel­gian 65+ kuolleisu­us piikit­tää. Minä en löytänyt tästä maako­htaista dataa ikälu­okit­tain, kos­ka juuri se olisi nyt mie­lenki­in­toista. Onko sitä jossain.
      Kan­nat­taa huo­ma­ta vuo­den 2017 influ­enssa-aal­to. Se on tois­taisek­si ollut vielä koroaa paljon tap­pavampi, mut­ta veikkaisin kuitenkin koro­nan puolesta.
      Huomattakoon,että työikäis­ten kuolleisu­us on alen­tunut, kos­ka kausi-influ­enssa on jäänyt väliin.

      Vastaa

      1. Osmo Soin­in­vaaraMinä en löytänyt tästä maako­htaista dataa ikälu­okit­tain, kos­ka juuri se olisi nyt mie­lenki­in­toista. Onko sitä jossain

         Tuos­ta vaik­ka ikäryh­män >65 käyrät.
         https://www.euromomo.eu/outputs/zscore_country65.html

         Kuten kuvioista huo­mataan, Suomes­sa ei kuolleisu­us ole kolmeen ja puoleen vuo­teen ollut niin pien­tä kuin viime viikkoina. Onko­han koskaan? Suo­mi nimit­täin erot­tuu joukos­ta (no ehkä Walesin kanssa) ain­oana jos­sa ollaan selvästi normikuolleisu­u­den alapuolella.

         Sivus­ton perus­teel­la kom­men­toin jo ketju­un mis­sä pohdit­ti­in Sak­san ja Ital­ian ero­ja, että eri epi­demiois­sa on ollut huo­mat­tavia maako­htaisia ero­ja. 2016–2017 oli eri­tyisen paha Italia, Espan­ja ja Ran­s­ka ‑akselil­la. Skot­lannis­sa taas 2017–2018.

         Syi­den ana­lyysi olisi mie­lenki­in­toinen, tiede­täänkö esimerkik­si että Skot­lannis­sa 2017 epi­demia lev­isi eri­tyis­es­ti hoitokodeis­sa, tai että jos­sain noista epi­demioista virus altisti joillekin antibioot­tire­sisten­teille bak­teerikan­noille joi­ta löy­tyy maista X ja Y tai vas­taavaa. Löy­ty­isikö tutkimusta?

      2. Osmo Soin­in­vaara: Erit­täin mie­lenki­in­toinen paperi. Sanoit, että Espan­jan, Ital­ian ja Bel­gian 65+ kuolleisu­us piikit­tää. Minä en löytänyt tästä maako­htaista dataa ikälu­okit­tain, kos­ka juuri se olisi nyt mie­lenki­in­toista. Onko sitä jossain. 

         Ikäryh­män voi vali­ta sivun yläreunasta:
         https://www.euromomo.eu/outputs/zscore_country65.html

      3. Coun­try out­put / Z‑score graphs ja >=65 years

         https://www.euromomo.eu/outputs/zscore_country65.html

         Olisi kiva saa­da parem­paa tietoa itse datas­ta. Nuo has­sut muu­tamien pik­se­lei­den graafit ovat varsin surkei­ta tihrustettavia.

         Print­tiver­sios­sa taita­vat olla aav­is­tuk­sen korkeam­mal­la resoluutiolla.

         65+ ja Total graafit ovat melkein ident­tisiä — ole­tan että 65v ikälu­okat domi­noi­vat kuolleisu­usti­las­to­ja niin voimakkaasti, että hei­dän kuolleisuuten­sa käytän­nössä määrit­tää kokon­aisväestön kuolleisuuslukemat.

      4. Osmo Soin­in­vaara: Erit­täin mie­lenki­in­toinen paperi. Sanoit, että Espan­jan, Ital­ian ja Bel­gian 65+ kuolleisu­us piikit­tää. Minä en löytänyt tästä maako­htaista dataa ikälu­okit­tain, kos­ka juuri se olisi nyt mie­lenki­in­toista. Onko sitä jossain.

         Sivu­palk­ista alin link­ki “Coun­try out­put” ‑otsikon alta eli “Z‑score graphs” — ja tästä avau­tuneel­la sivul­la voi sit­ten vali­ta ikälu­okat kuvaa­jan yläpuolel­la ole­vista linkeistä — eli esim.

         Indi­vid­ual z‑scores — 65+ vuotiaat

         Ei ehkä mikään UI-suun­nit­telun mallies­imerk­ki, mut­ta data löy­tyy kun jak­saa klikkaila…

      5. Kan­nat­taa huo­ma­ta vuo­den 2017 influ­enssa-aal­to. Se on tois­taisek­si ollut vielä koroaa paljon tap­pavampi, mut­ta veikkaisin kuitenkin koro­nan puolesta.
         Sil­loin meil­lä oli roko­tus ja nyt ei.

10. Tau­ti joko tukah­dute­taan tai sen annetaan lev­itä, kunnes lau­ma­suo­ja on kehit­tynyt. Edelli­nen on val­tioko­htais­es­ti han­kalaa, kos­ka jos tau­tia on muual­la maail­mas­sa, se hyökkää sieltä aina uud­estaan. Lau­ma­suo­jaa han­kit­taes­sa tau­tia voi rajoituk­sil­la hidas­taa, mut­ta se tehdään talouden kus­tan­nuk­sel­la. Jos Suomes­sa jatke­taan nykylin­jal­la 100 sairas­tunut­ta per päivä, niin talous on jumis­sa seu­raa­vat 130 vuot­ta, joten vauh­tia on nos­tet­ta­va tai yritet­tävä tukahduttamista.

    Jokin siedet­tävä toim­intat­a­pa tässä tilanteessa on valit­ta­va. Epämiel­lyt­tävistä vai­h­toe­hdoista on valit­ta­va vähiten huono. OS:n ehdo­tus on yksi hyvä avaus ulospääsyn etsimisessä. Ehkä joku kek­sii vielä parem­man idean.

    Vastaa

11. Mie­lenki­in­nol­la luin kir­joituk­sesi, kuten yleensä.

    Rakkaus lukui­hin näkyy mut­ta täl­lä ker­taa ver­tailut mielestäni kur­vaa­vat epäolen­naiseen ikäryh­mien vertailuun.
    On var­masti tot­ta että epi­demia on vaar­al­lisem­pi van­hem­mille kansalaisille jne
    MUTTA ELÄMÄ ON vaan vaar­al­lisem­paa kun on vanha…

    Kos­ka sairas­tuneit­ten määrä on aina arviopeliä käytin laskel­maani ns.kovaa fak­taa ja ver­tailin Ital­ian koron­aan kuolleit­ten ja Ital­ian vuo­den 2018 kaikkien kuolleit­teen ikäjakaumaa.
    ***
    Koron­aan nayt­tää kus­sakin ikäryh­mas­sa kuol­e­van suun­nilleen sama osu­us kuin kuoli 2018 ilman koronaa.
    Toki ero­ja on mut­ta ei “järkyt­täviä”.

    Ter­veisin
    SK

    DEATH
    AGE IT 2018 IT Corona
    0 — 9 0,3 % 0,0 %
    10 — 19 0,2 % 0,0 %
    20 — 29 0,5 % 0,0 %
    30 — 39 0,7 % 0,2 %
    40 — 49 2,2 % 0,9 %
    50 — 59 5,7 % 3,8 %
    60 — 69 11,9 % 11,5 %
    70 — 79 24,5 % 33,4 %
    80 — 89 37,9 % 40,1 %
    90 — 16,1 % 10,0 %

    BONUKSENA arvauk­seni Suomen koron­akuolemista 2020 ikäryhmittäin:
    (tark­istan vuo­den lpåus­sa jos tilas­tot ovat saatavilla)

    AGE FI death
    0 — 9 0,3 %
    10 — 19 0,2 %
    20 — 29 0,7 %
    30 — 39 1,0 %
    40 — 49 1,9 %
    50 — 59 5,3 %
    60 — 69 13,2 %
    70 — 79 22,2 %
    80 — 89 34,3 %
    90 — 20,9 %

    Vastaa

12. ”Ei edelleenkään aivan mah­do­ton aja­tus olisi, että tämä yhteiskun­nan täy­delli­nen lock down kor­vat­taisi­in yli 50 vuot­ta täyt­tänei­den eristämisel­lä. Eri­tyis­es­ti, jos näistä nuorem­mista ikälu­ok­ista pystyt­täisi­in kaiva­maan esi­in omat riskiryhmänsä.”

    Mik­si tätä sinän­sä loogista strate­giaa ei näe julkises­sa keskustelus­sa lainkaan? Olisi mah­dol­lis­es­ti paljon järkevämpi tapa ede­tä kuin nykyi­nen strate­gia, mikä ei joh­da mihinkään pait­si ikuiseen pysähdykseen.

    Joko näin kuin Osmo ehdot­taa tai sit­ten agres­si­ivi­nen tukah­dut­ta­mi­nen. Nyky­malli ei tar­joa mitään näkymää, miten tästä tul­laan ulos.

    Vastaa

13. Infek­tiokuolleisu­us Kuollei­den osu­us kaik­ista infek­tion saaneista. Täl­lä het­kel­lä se näyt­täisi ole­van noin 0.66% kaik­ista infek­tion saaneista. 18% yli 80-vuo­ti­ail­la. Lähde:Esti­mates of the sever­i­ty of coro­n­avirus dis­ease 2019: a mod­el-based analy­sis.

    tapauskuolleisu­us (engl. case fatal­i­ty rate, lyhen­nys CFR) ker­too tietyn sairau­den aiheut­tamien kuolemien määrän ver­rat­tuna kaikki­in toden­net­tui­hin sairauteen sairas­tuneisi­in tiet­tynä ajanjaksona.

    Vastaa

14. Tai mik­si ei kukaan ehdot­tanut, että rav­in­to­lat ja kahvi­lat saisi olla auki, mut­ta 50v ikära­ja ovel­la. Joku repisi var­masti peli­housun­sa tasa-arvos­ta, mut­ta työ­paikko­ja pelas­tu­isi mah­dol­lis­es­ti tosi iso määrä.

    Vastaa

15. Aina on mah­dol­lisu­us olla tekemät­tä mitään, jol­loin riskiryh­mäon­gel­ma pois­tuu kuin itsestään.

    Virus on nyt Mehiläisen ja Esperin hoivakodeis­sa ja Helsin­gin kaupun­gin seniorikeskuk­sis­sa.

    Ei tämäkään vai­h­toe­hto vaiku­ta kovin eettiseltä.

    Vastaa

16. Pieni lail­lisu­u­songel­ma? Itse teen töitä kil­pailute­tus­sa han­kkeessa (by val­tion­hallinto), johon toim­intaa toteut­ta­maan on valit­tu use­ampi toim­i­ja. Tässä han­kkeessa saadaan joka asi­akkaas­ta tiet­ty kor­vaus ja sil­lä ’tulee toimeen’. Mut­ta lisäk­si muu­ta­mat toim­i­joista saa­vat tulospalkkion toimin­nan tulok­sen ja vaikut­tavu­u­den perus­teel­la. Lähtöko­htana toimin­nalle ovat olleet kas­vokkaiset tapaamiset asi­akkaan kanssa. Nyt toim­intaa tehdään etänä. Jos tulisi tilanne, että iän perus­teel­la (50v.) jaet­taisi­in palvelun­tuot­ta­jat niihin, jot­ka voivat jatkaa kas­vokkaisia tapaamisia (jos työntekijä(t) ovat alle 50) ja niihin, joiden pitäisi edelleen toimia etänä (työn­tek­i­jä yli 50), tämä olisi kil­pailun vääristymä. Mah­dol­lisu­us kas­vokkaiseen tapaamiseen vaikut­taa tulok­seen, vaikut­tavu­u­teen ja tulospalkkioon. Tämä ei liene perus­tus­lailli­nen ongel­ma mut­ta jonkin sortin kil­pailun vääristymä tämä olisi. (Ja sar­jas­samme, ei kan­na­ta palkata töi­hin yli 50-vuotiasta?)
    Olen siis kuvan­nut tilanteeni 56-vuo­ti­aana, ja tietenkin turha maini­ta, että olen nyt parem­mas­sa aer­o­bises­sa kun­nos­sa kuin koskaan, mitä juok­suaikoi­hin tulee, sama kos­kee voimaa ja siihen mitä penkistä nousee. Tiedän, että täl­lä kom­men­til­la ei sinän­sä ole merk­i­tys­tä (kun koro­nan vakavu­ud­es­ta puhutaan). Eikä sil­lä ’geneet­tisel­lä tiedol­la’, että isäni ei ollut yli 40-vuo­tisel­la työu­ral­laan päivääkään pois töistä ns. flun­ssan takia (eikä minkään muunkaan syyn takia, niin pitkälle kuin muis­taa). Enkä minä, vähän lyhyem­män työu­ran aikana. En muista sairas­ta­neeni minkään­laista flun­ssaan ainakaan viimeiseen 10 vuoteen.
    Tämä tässä tilanteessa on siis pelkkä anek­doot­ti. Mut­ta lop­pu­peleis­sä, niistähän, anek­dooteista, maail­ma (markki­nat, näkymätön käsi) muodostuvat.
    Siis Osmo. En usko, että jo perus­tus­lainkaan suh­teen, voidaan aset­taa ihmisiä eri­ar­voiseen ase­maan näin rajusti (karanteeni/normi elämä) iän perus­teel­la (+/-50v.). (=Merkit­tävämpi kysymys kuin Uusi­maa vs. muu Suomi.)
    Ps. Näin se vain tiet­ty itsekkyys nos­taa päätään, huo­maan, kun kri­isi (=ehdo­tuk­sesi) iskisi oma­lle kohdalle. Min­ulle toki kävisi mikä tahansa ratkaisu, jos parhaak­si kat­so­taan. Toimeen tulen.
    Ps. 2. Joku kaipasi, että hal­li­tus tek­isi lin­jauk­sen, mil­lä strate­gial­la men­nään, miten ede­tään, ja sitä lin­jaa sit­ten nou­datet­taisi­in lop­pu­un saak­ka. Minus­ta on järkeväm­pää hal­li­tuk­sen olla lyömät­tä lin­jaa lukkoon. Joka viikko tilanne elää, ja sen mukaan kan­nat­taa tehdä päätöksiä.

    Vastaa

    1. En usko, että jo perus­tus­lainkaan suh­teen, voidaan aset­taa ihmisiä eri­ar­voiseen ase­maan näin rajusti (karanteeni/normi elämä) iän perus­teel­la (+/-50v.).

       Tar­tun­tatau­ti­la­ki suo kyl­lä aika isot val­tu­udet kohdel­la ter­veitä ja sairaudelle alt­ti­ita eri tavalla.

       Vastaa

       1. Ote tar­tun­tatau­ti­laista:
          “60 §
          Karanteeni
          Jos yleis­vaar­al­lisen tar­tun­tataudin tai yleis­vaar­al­lisek­si perustel­lusti epäil­lyn tar­tun­tataudin lev­iämisen vaara on ilmeinen eikä taudin lev­iämistä voi­da muul­la tavoin estää, virka­suhteinen kun­nan tar­tun­tataudeista vas­taa­va lääkäri tai virka­suhteinen sairaan­hoitopi­irin kun­tay­htymän tar­tun­tataudeista vas­taa­va lääkäri voi päät­tää henkilön karan­teenista enin­tään yhden kuukau­den ajak­si. Päätös karan­teenista voidaan tehdä henkilölle, jon­ka on todet­tu tai perustel­lusti epäilty altistuneen yleis­vaar­al­liselle tartuntataudille.
          Virka­suhteinen kun­nan tar­tun­tataudeista vas­taa­va lääkäri tai virka­suhteinen sairaan­hoitopi­irin kun­tay­htymän tar­tun­tataudeista vas­taa­va lääkäri voi tehdä päätök­sen karan­teenista myös 1 momen­tis­sa tarkoite­tun henkilön tah­dos­ta riippumatta.”

          Tar­tun­tatau­ti­lais­sa pykälät viit­taa­vat vah­vasti yksilöön (jokainen päätös pitää tehdä/henkilö). En löytänyt kohtaa, jos­sa tiet­tyjä ryh­miä voitaisi­in aset­taa karan­teeni­in (tms.)? Täl­löin jokainen pitäisi ainakin !poimia’ yksilöllisesti.

          Myös §58 liit­tyy asi­aan, mut­ta sekin puhuu yksilöistä.
          En sit­ten tiedä, mitä valmius­la­ki asiaoista sanoo? 

          Ps. Itse asi­as­sa alan kan­nat­taa ehdo­tus­ta, yli 50 v. karan­teeni­in, ja tämä kos­kee myös toimare­i­ta, nähdään mikä vaiku­tus, vaikut­tavu­us, täl­lä on työelämän?

17. THL (jon­ka tiedot tähän asti ovat olleet käytän­nössä aina pielessä, mut­ta eivät kai ne tätä sen­tään kykene mokaa­maan) ker­toi tänään, että Suomes­sa koron­aan kuollei­den medi­aani-ikä on 84.

    Ensin herää kysymys, kuin­ka mon­ta kuukaut­ta hyvää elämää heil­lä olisi ollut edessään, jos korona ei olisi heitä vienyt.

    Ja sit­ten herää se vaikeampi, raa­ka kysymys: ovatko ne kuukaudet todel­lakin niin arvokkai­ta, että Suomen talouden täy­delli­nen tuhoami­nen on perusteltua?

    Vastaa

    1. Daniel Fed­er­ley: Ja sit­ten herää se vaikeampi, raa­ka kysymys: ovatko ne kuukaudet todel­lakin niin arvokkai­ta, että Suomen talouden täy­delli­nen tuhoami­nen on perusteltua?

       Olen tätä kysymys­tä itsekin miet­tinyt. Kuu­lun vah­vasti riskiryh­mään, vaik­ka en olekaan vielä van­hus, mut­ta min­u­akin tässä kuitenkin yritetään suo­jel­la. Olen pyrkinyt tekemään kaikkeni henkilöko­htais­es­ti suo­jatak­seni itseni tar­tunnal­ta, mut­ta jotenkin tun­nen ennem­män ahdis­tus­ta siitä, että min­un vuok­seni koko Suo­mi on jotakuinkin sul­jet­tu ja yri­tyk­set ovat sulke­neet oven­sa. Ei ole mitenkään help­poa kan­taa täl­laista taakkaa harteil­laan. Olen jo ker­ran jät­tänyt hyvästit läheisil­leni ja sik­si kuole­ma ei ole min­ulle enää ylikäymätön ongel­ma. En tosi­aankaan halua, että ter­veet ihmiset menet­tävät työ­paikkansa min­un takiani. Tästä puhutaan julk­isu­udessa liian vähän.

       Vastaa

       1. Enko Kerbe: En tosi­aankaan halua, että ter­veet ihmiset menet­tävät työ­paikkansa min­un takiani. Tästä puhutaan julk­isu­udessa liian vähän.

          Asen­tei­den muut­tumi­nen kun ikää tulee lisää s.e. yhteisön selviämi­nen onkin omaan selviy­tymiseen ver­rat­tuna etusi­jal­la on kyl­lä has­su jut­tu, olen sen omako­htais­es­ti huo­man­nut. Luulen että se on joku biologi­nen imper­ati­ivi, evoluu­tion ja tarkem­min ryh­mä­valin­nan tuotosta.

          En ole ollenkaan vaku­ut­tunut että ilmiö pitäisi huomioi­da yhteiskun­nal­lises­sa päätök­sen­teossa, kuu­lostaa vähän kalte­val­ta pinnalta.

    2. ..ja tämä on se kysymys johon Ruot­si vas­tasi oikein.

       Vastaa

    3. Ei talout­ta ja ter­veyt­tä voi lait­taa ihan noin suo­ravi­ivais­es­ti vas­takkain. Espan­jan­taud­ista tiede­tään, että Yhdys­val­lois­sa ne kaupun­git, jot­ka rajoit­tivT nopeam­min ja enem­män, elpyivät sit­ten epi­demi­an jäl­keen nopeammin.

       Ei palveluelinkeinot, tai oikeas­t­aan mikään elinkeino, voi toimia nor­maal­isti, jos jokainen asi­akaskon­tak­ti on poten­ti­aalis­es­ti vaar­alli­nen ter­vey­delle. Teol­lisu­u­den investoin­nitkin seiso­vat, kun asen­nus- ja mit­ta­porukat eivät voi matkus­taa ulko­maille, jos muual­la on rajat kiinni.

       Talouden elpymi­nen rajoituk­set nos­ta­mal­la on ihan täyt­tä haihattelua.

       Vastaa

       1. Epi­demia vau­ri­oit­taa talout­ta kaikissa vai­h­toe­hdois­sa. Kysymys on siitä, kuin­ka pitälle aikavälille se venytetään. Siinä on kyse aidos­ta opti­moin­tion­gel­mas­ta, eikä oikea vas­taus löy­dy kum­mas­takaan ääripäästä. 

          Influ­enssan lev­iämistapa onaivan eri­lainen. Se iskee myös lap­si­in ja sik­si koko strate­gia influ­enssan tor­jun­nas­sa on erilainen.

       2. Sylt­ty:

          Ei talout­ta ja ter­veyt­tä voi lait­taa ihan noin suo­ravi­ivais­es­ti vas­takkain. Espan­jan­taud­ista tiede­tään, että Yhdys­val­lois­sa ne kaupun­git, jot­ka rajoit­tivT nopeam­min ja enem­män, elpyivät sit­ten epi­demi­an jäl­keen nopeammin.

          Tuo­hon aikaan ei ollut kan­sain­välistä matkus­ta­ja eikä oikein rahti­len­toli­iken­net­täkään, joka varmis­taa käytän­nössä sen, että virus­ta voi olla jatku­vasti tar­jol­la. Edes auto­ja ei Espan­jan­taudin aikaan juuri ollut. Jopa maan sisäi­nen liikenne oli sil­loin vielä varsin paikallista hevoskyytei­neen ja jalankulk­i­joi­neen. Kaupunke­ja pystyi sil­loin vielä eristämään muus­ta maail­mas­ta. Niin tehokas eristys ei onnis­tu enää, kos­ka kan­sain­vä­li­nen kau­pankäyn­ti on volyymeiltään nykyään huo­mat­ta­van paljon isom­paa, ja sitä koske­va liikenne jatkuu. Vaik­ka matkus­ta­jali­ikenne on pysäytet­ty, tulee yhä vaik­ka man­sikoi­ta Espan­jas­ta, rypäleitä etelä-Amerikas­ta, kän­nyköitä Kiinas­ta ja niin edelleen, ja ihmisiä on niitä kuskaa­mas­sa maid­en ja kaupunkien rajo­jen yli. Myös maan sisäi­nen liikenne on rajoituk­sista huoli­mat­ta yhä kilo­metrimääriltään aivan val­tavaa Espan­jan­taudin aikoi­hin ver­rat­tuna niin Suomes­sa kuin Yhdysvalloissakin.

    4. Ensin herää kysymys, kuin­ka mon­ta kuukaut­ta hyvää elämää heil­lä olisi ollut edessään, jos korona ei olisi heitä vienyt.
       Ja sit­ten herää se vaikeampi, raa­ka kysymys: ovatko ne kuukaudet todel­lakin niin arvokkai­ta, että Suomen talouden täy­delli­nen tuhoami­nen on perusteltua?

       Mikä olisi sit­ten vai­h­toe­hto näille koville rajoituk­sil­la? Lon­toon Impe­r­i­al Col­le­gen tutkimuk­sen mukaan Suomes­sa mene­hty­isi 20 000 — 40 000 ihmistä koton­aan, jos annetaan sen lev­itä vapaasti. Kyl­lä siitäkin melkoinen tuho taloudelle tulisi, ei tau­ti pelkästään työikäisiä kaada.

       Vastaa

18. Mun täy­tyy näin 40–50-vuotiaana sanoa, että vaik­ka kuin­ka taloud­es­ta höpötet­täisi­in, mikään muu kuin aseel­la uhkaami­nen ei saisi min­ua nyt palaa­maan ns. taval­liseen elämään hake­maan koronatar­tun­taa. Ei tääl­lä kotona kivaa ole, mut­ta en tah­do mitään tartuntaa.

    Vastaa

    1. Krtek:
       Mun täy­tyy näin 40–50-vuotiaana sanoa, että vaik­ka kuin­ka taloud­es­ta höpötet­täisi­in, mikään muu kuin aseel­la uhkaami­nen ei saisi min­ua nyt palaa­maan ns. taval­liseen elämään hake­maan koronatar­tun­taa. Ei tääl­lä kotona kivaa ole, mut­ta en tah­do mitään tartuntaa.

       Itse työsken­te­len ter­vey­den­huol­los­sa ja itsel­leni tuli pas­si­tus ensi­a­pu / teho­hoitoon. Ter­vey­den­huol­lon henkilöstöä voidaan määrätä. Esim. poli­isien puolel­la tulee vir­ka-apu pyyn­töjä ym. kilt­te­jä toimen­piteitä ja kor­vauk­set ovat kohdal­laan. Siitä myös maksetaan.

       Ter­vey­den­huol­los­sa tilanne on päin­vas­tainen. Tämän het­ken tieto on, että saan pitää oman palkkani 8 viikon ajan ja sen jäl­keen palk­ka tip­puu tasol­ta E tasolle A. Teho ja EA on palkkalu­okas­sa pask­in­ta mitä löy­tyy. Perustelu on se, että siel­lä ei tehdä itsenäistä työtä, vaan ain­oas­taan sitä mitä lääkäri pyytää ja sik­si työstä puut­tuu vas­tuu. Käytän­nössä palkan alen­nus tarkoit­taa autos­ta luop­umista eli olen sit­ten oman altistuk­sen jäl­keen siel­lä bus­sis­sa tei­dän kaikkien kanssa.

       Edel­lä mainit­tu on siis tämän het­kisen tiedon mukaista. Kat­so­taan, miten se menee eteen­päin. Itse olen sitä mieltä, että jos palkkaani leikataan teholle ja päivystyk­seen men­e­misen vuok­si, niin jätän tämän paskan maan lopullisesti

       Vastaa

19. Ehkä tärkein muut­tu­ja on aika, joka kestää ennen kuin Suomes­sa on tarpeek­si rokotet­ta. Usein puhutaan puolesta­toista vuodes­ta. Jos niin on, tilanne on synkkä.

    Häm­mästyt­tävää kyl­lä, ensim­mäisen rokot­teen valmis­tus alkaa näil­lä näkymin jo nyt kesäku­us­sa (asi­as­ta on uuti­soinnnut the Guardian ja CNN). Tosin kokeet rotil­la ovat kesken ja kokeet ihmisil­lä tehdään samaan aikaan kuin valmis­tus alkaa. 

    Liekö tämä ain­oa vai tuleeko mui­ta rokote-ehdokkai­ta kevään ja kesän mit­taan? Kaik­ki voi kään­tyä parem­mak­si paljon nopeam­min kuin nyt luullaan.

    https://edition.cnn.com/2020/04/01/business/coronavirus-vaccine-british-american-tobacco/index.html

    Vastaa

20. Kun Suomes­sa kuollei­den medi­aani-ikä on 84 ja Ital­ias­sa 81, minkä lisäk­si vain 0,8 % ital­ialai­sista on ollut peruster­veitä, voita­neen olet­taa, että nyt koron­aan kuolleista suuri osa olisi joka tapauk­ses­sa mukana tämän vuo­den kuolleisu­usti­las­tois­sa. Kukaan ei var­maan uskalla arvioi­da, paljonko lisää eli­naikaa yli 80-vuo­ti­aille saadaan näil­lä mas­si­ivisil­la varo­toimil­la ja mikä tämän lisäa­jan hin­ta on.

    Vastaa

21. Tämä oli kyl­lä hyvin tiivistetty!
    Tosin ei vain Suo­mi ole tuhot­tu, vaan maail­ma. (On tässä jotIn val­tioiden joukkop­sykoosi­akin mukana: kun yksi, niin kaikki.)
    Ps. Kumpi on isom­pi liike: Viruk­sen loik­ka lep­akos­ta ihmiseen vai per­ho­sen siiv­en isku?

    Vastaa

22. Kuole­man estämisessä on kyse teho­hoidon riit­tävyy­destä niille, jot­ka siitä hyö­tyvät. Jos virus saisi lev­itä hal­it­se­mat­tomasti, eivätkä teho­hoitopaikat riit­täisi, kuollei­den kes­ki-ikä lask­isi. Tuol­loin kuolisi liian vähäiselle hoidolle jääneitä kes­ki-ikäisiä ja nuo­ria, jot­ka olisi saatu pidet­tyä hengis­sä teho­hoidol­la. Myös perusterveitä.

    Virus­ta ei maa­pal­lol­ta pois saa ja iso osa väestöstä taudin sairas­taa, ennem­min tai myöhem­min. Ongel­mana on osa­ta säätää rajoi­tus­toimet sel­l­aisik­si, ettei koko yhteiskun­ta ole lop­ut­toman pitkään sul­jet­tu, mut­ta hoidon tarpeesen pystytään vastaamaan.

    Vastaa

    1. Kaisa Heiska­nen:
       Kuole­man estämisessä on kyse teho­hoidon riit­tävyy­destä niille, jot­ka siitä hyö­tyvät. Jos virus saisi lev­itä hal­it­se­mat­tomasti, eivätkä teho­hoitopaikat riit­täisi, kuollei­den kes­ki-ikä lask­isi. Tuol­loin kuolisi liian vähäiselle hoidolle jääneitä kes­ki-ikäisiä ja nuo­ria, jot­ka olisi saatu pidet­tyä hengis­sä teho­hoidol­la. Myös perusterveitä.

       Virus­ta ei maa­pal­lol­ta pois saa ja iso osa väestöstä taudin sairas­taa, ennem­min tai myöhem­min. Ongel­mana on osa­ta säätää rajoi­tus­toimet sel­l­aisik­si, ettei koko yhteiskun­ta ole lop­ut­toman pitkään sul­jet­tu, mut­ta hoidon tarpeesen pystytään vastaamaan.

       Kuin­ka moni taudin lop­ul­ta sairas­taa riip­puu mon­es­ta tek­i­jästä ja eri­tyis­es­ti siitä, kos­ka rokote saadaan maail­malle. Use­at rokot­teet on jo käsit­tääk­seni ihmisko­e­vai­heessa tai lähel­lä sitä. Jos valmis­tus ja jakelun valmis­telu aloite­taan yhtä aikaa ihmiskokei­den kanssa, rokote voidaan saa­da ter­vey­den­huol­lon työn­tek­i­jöille jo kesäl­lä. Näin on ainakin opti­mistis­es­ti arveltu. 

       On myös väitet­ty, että nyt “kaik­ki” tekevät yhteistyötä rokot­teen kehit­tämisessä eli esimerkik­si patent­tispeku­laa­tiot on jätet­ty sivu­un. Mik­si sit­ten ei yhte­ityötä tehtäisi valmis­tuk­ses­sa ja jakelus­sa? Jos näin, onnisuuko valmis­tus ja jakelu paljon taval­lista nopeammin? 

       Ehkä lau­ma­suo­ja saadaan Suomeenkin yllät­tävän nopeasti.

       Vastaa

23. Yli 50 vuo­ti­aiden eristys olisi aika katas­trofi Suomen yri­tyk­sille ja yrit­täjille. Yrit­täjistä ja yri­tys­ten avain­henkilöistä noin puo­let on yli 50 vuo­ti­ai­ta, voisi yri­tys­ten ja yrit­täjien vir­ta käy­dä vilkkaana Ruotsin ja Viron suun­taan jos täl­laiseen päädytään. Miten tämä eristys kor­vat­taisi­in esimerkik­si yrit­täjälle jon­ka yri­tys ja vakuute­na ole­va omaisu­us meni­sivät tämän seu­rauk­se­na vasaran alle. Ter­veisin Ruot­si­in muut­toa hark­it­se­va yli viisikymp­pinen yrit­täjä. Ps. Lapin kaut­ta pääsee edelleen kävellen ruotsiin.

    Vastaa

    1. Jos yli 50-vuo­ti­aiden eristys on katas­trofi, mik­si pienem­pi katas­trofi on eristää kakki

       Vastaa

       1. Mik­si pitäisi eristää kaik­ki? Eris­tetään vain sairastavat.

24. Minus­ta on ihan hyvät syyt, mik­si melkein kaik­ki kehit­tyneet maat Ruot­sia luku­unot­ta­mat­ta ovat hylän­neet strate­gian, jos­sa annet­taisi­in epi­demi­an pyyhkäistä nopeasti koko väestön läpi. Ensim­mäi­nen on tietysti se eniten puhut­tu: val­ta­va inhimilli­nen trage­dia joka seu­raisi mas­sakuolleisu­ud­es­ta sekä taud­ista selvin­neille jäävistä trau­moista sen sairas­tamis­es­ta. Toinen, mut­ta vielä tärkeämpi, on tiedon puute immu­ni­teetin kestos­ta. Jos immu­ni­teet­ti ei kestä pitkään, iskee epi­demia kuitenkin uud­estaan, ja ihmishenkien uhraami­nen oli turhaa. Lau­ma­suo­jan hakem­i­nen on siis aika venäläistä rulettia.

    Maail­ma alkaa hil­jalleen herätä keinoi­hin, joil­la virus saadaan pidet­tyä aisois­sa. Hen­gi­tys­suo­jain­pakon ain­oa kestävä seli­tys on ollut, että niitä ei riitä kuin ter­vey­den­huol­lon henkilökun­nalle. Niiden valmis­tus­ta lisätään kuitenkin koko ajan ja kehit­tyneis­sä mais­sa ei pitäisi olla mikään ongel­ma päästä Etelä-Kore­an valmis­tus­tahti­in, jos­sa jokainen asukas saa ostaa kak­si hen­gi­tys­suo­jain­ta viikos­sa. Kun hen­gi­tys­suo­jain­ten valmis­tus saadaan kun­nol­la käyn­ti­in, uskon, ettei kehit­tyneis­sä mais­sa saa enää kulkea julk­isil­la paikoil­la ilman niitä. Vaik­ka heti voitaisi­in men­nä USA:n malli­in, jos­sa kasvot suo­jataan kaulahuiv­il­la tms., mut­ta siinä on omat hygien­iaon­gel­mansa. Myös tes­taami­nen kehit­tyy koko ajan. Tämä keino­jen kehit­tymi­nen antaa vankat perus­teet sille, mik­si nyt kan­nat­taa pela­ta aikaa. Keino­jen kehit­tämiseen pitäisi nyt kuitenkin panos­taa kaik­ki mah­dol­liset voimat, kos­ka jokainen menetet­ty päivä mak­saa yksistään Suomes­sa n. 200 miljoon­aa. Suh­teel­lisen yksinker­taisil­lakin keinoil­la tart­tuvu­us­lukua saataisi­in toden­näköis­es­ti painet­tua alle 1:n ilman että yhteiskun­taa täy­tyy pitää suljettuna.

    Vastaa

    1. Petri Kivi­nen:
       Minus­ta on ihan hyvät syyt, mik­si melkein kaik­ki kehit­tyneet maat Ruot­sia luku­unot­ta­mat­ta ovat hylän­neet strate­gian, jos­sa annet­taisi­in epi­demi­an pyyhkäistä nopeasti koko väestön läpi. Ensim­mäi­nen on tietysti se eniten puhut­tu: val­ta­va inhimilli­nen trage­dia joka seu­raisi mas­sakuolleisu­ud­es­ta sekä taud­ista selvin­neille jäävistä trau­moista sen sairas­tamis­es­ta. Toinen, mut­ta vielä tärkeämpi, on tiedon puute immu­ni­teetin kestos­ta. Jos immu­ni­teet­ti ei kestä pitkään, iskee epi­demia kuitenkin uud­estaan, ja ihmishenkien uhraami­nen oli turhaa. Lau­ma­suo­jan hakem­i­nen on siis aika venäläistä rulettia.

       Jos immu­ni­teet­ti ei kestä pitkään, niin sil­loin­han ain­oa järkevä keino epi­demi­an sam­mut­tamisek­si olisi antaa taudin lev­itä mah­dol­lisim­man nopeasti ja tehokkaasti läpi (ei-riskiryh­mi­in kuu­lu­van) väestön.

       Vastaa

    2. Petri Kivi­nen: Minus­ta on ihan hyvät syyt, mik­si melkein kaik­ki kehit­tyneet maat Ruot­sia luku­unot­ta­mat­ta ovat hylän­neet strate­gian, jos­sa annet­taisi­in epi­demi­an pyyhkäistä nopeasti koko väestön läpi.

       Medi­as­ta tulee hel­posti sel­l­ainen kuva että Ruotsin malli on jokin­lainen lais­sez faire ‑lau­maepi­demi­a­hanke ilman hidas­tamisia. Todel­lisu­udessa Ruot­sis­sa on varsin paljon rajoituk­sia, mukaan­lukien kokoon­tu­miskiel­to sekä lukioiden ja yliopis­to­jen sulkem­i­nen. Hiih­tokeskuk­setkin on sul­jet­tu ennen pääsiäistä. Ne vaan tun­tu­vat vähäisiltä eri­tyis­es­ti sel­l­aisi­in ver­rokki­mai­hin näh­den jois­sa ensin tilanne on ilman rajoituk­sia riistäy­tynyt käsistä ja täy­delli­nen lock­down on tarpeen kos­ka ter­vey­den­huolto­jär­jestelmä joko on ylikuor­mit­tunut tai uhkaa ylikuor­mit­tua. Ajal­lis­es­ti Ruot­si oli Suomea aikaisem­min liik­keel­lä, Suo­mi taas otti rajoituk­sis­sa huo­mat­ta­van etukenon todet­tui­hin tar­tun­toi­hin nähden.

       Eiköhän Ruot­si julis­taisi lock­down­in jos mallit sitä puoltaisi­vat, eli näyt­täisi siltä että ter­vey­den­huolto olisi jol­lain viiveel­lä ylikuor­mit­tumas­sa. Tämä on täysin real­isti­nen keino, jolle käsit­tääk­seni Ruot­sis­sa hal­li­tus hakee nyt val­tuuk­sia joi­ta voi käyt­tää tarvit­taes­sa. Voi olla että lock­down tar­tun­tahuipun paikkeil­la on peräti las­ket­tu sisään Ruotsin strate­giaan, mut­ta tätä ei tietenkään ker­ro­ta etukä­teen. Tähän men­nessä tar­tun­to­jen kaksinker­tais­tu­mis­vauhti on Ruot­sis­sa pysynyt varsin tasais­es­ti 7,4 päivän tun­tu­mas­sa. Ver­tailun vuok­si, tiukem­pi­en rajoi­tusten Tan­skas­sa se on 7,9 päivää.

       Vastaa

25. Kiitos kaikille kir­joit­ta­jille tavat­toman hyödyl­li­sistä kom­menteista. Ne luet­tuani olen varsin vaku­ut­tunut siitä, että käytän­nön ratkaisuna riskiryh­mien riit­tävä eristämi­nen oli oikea toi­mi. Kuolleisu­us­luku­ja (myös Ital­ias­sa) selvästikin domi­noi­vat 80+ ei-peruster­veet henkilöt, joiden laadukkaan elämän eli­na­jan­odote lie­nee kuukau­sia tai muu­tamia vuosia ilman koron­aakin. Luon­nol­lis­es­ti mon­et pitävät täl­laista ajat­telua moraalit­tomana, mut­ta väit­täisin hei­dän ole­van joko epäre­al­is­tisia tai tekopy­hiä 🙂 Nyky­isil­lä toimil­la opti­moidaan väärää asi­aa. Pitäisi opti­moi­da yhteiskun­nan kokon­aise­t­ua eikä (min­i­moi­da) koron­aan kuollei­den lukumäärää.

    Vastaa

26. Aiheeseen liit­tyen: https://www.nytimes.com/2020/04/04/world/europe/germany-coronavirus-death-rate.html The New York Timesin (uusi, laa­jem­pi) jut­tu siitä, mik­si kuolleisu­us Sak­sas­sa näyt­tää ole­van ~ker­talu­okkaa alhaisem­pi kuin Ital­ias­sa (1,4 % vs 12 %). Pääsyyt näyt­täi­sivät ole­van laa­jem­pi tes­taus (testit on saatu käyt­töön aikaisin ja tes­tauska­p­a­siteet­tiä on ollut reilusti) ja suuri teho­hoitoka­p­a­siteet­ti suh­teessa väestömäärään.

    Vastaa

27. Virus on levin­nyt jo laa­jalle eikä tämän­hetk­i­sis­sä “pan­naan kaik­ki kiin­ni” ‑toimis­sa ole siten järkeä?

    BMJ: Covid-19: four fifths of cas­es are asymp­to­matic, Chi­na fig­ures indicate

    Tom Jef­fer­son, an epi­demi­ol­o­gist and hon­orary research fel­low at the Cen­tre for Evi­dence-Based Med­i­cine at the Uni­ver­si­ty of Oxford, said the find­ings were “very, very impor­tant.” He told The BMJ, “The sam­ple is small, and more data will become avail­able. Also, it’s not clear exact­ly how these cas­es were iden­ti­fied. But let’s just say they are gen­er­al­is­able. And even if they are 10% out, then this sug­gests the virus is every­where. If—and I stress, if—the results are rep­re­sen­ta­tive, then we have to ask, ‘What the hell are we lock­ing down for?’”

    Jef­fer­son said that it was quite like­ly that the virus had been cir­cu­lat­ing for longer than gen­er­al­ly believed and that large swathes of the pop­u­la­tion had already been exposed.

    .…

    In an arti­cle on the web­site of the Cen­tre for Evi­dence-Based Med­i­cine, Jef­fer­son and Carl Heneghan, direc­tor of the cen­tre and edi­tor of BMJ EBM, write, “There can be lit­tle doubt that covid-19 may be far more wide­ly dis­trib­uted than some may believe. Lock­down is going to bank­rupt all of us and our descen­dants and is unlike­ly at this point to slow or halt viral cir­cu­la­tion as the genie is out of the bottle.

    “What the cur­rent sit­u­a­tion boils down to is this: is eco­nom­ic melt­down a price worth pay­ing to halt or delay what is already amongst us?”

    Vastaa

    1. ksee:
       Virus on levin­nyt jo laa­jalle eikä tämän­hetk­i­sis­sä ”pan­naan kaik­ki kiin­ni” ‑toimis­sa ole siten järkeä?

       BMJ: Covid-19: four fifths of cas­es are asymp­to­matic, Chi­na fig­ures indicate

       Joko väärin uuti­soitu tai sit­ten kyse on aika lail­la nol­latutkimuk­ses­ta. Eihän nimit­täin virhe­mar­gin­aal­ista voi olla tietoakaan, jos ei seu­rat­tu, saa­vatko posi­ti­ivisik­si tes­tatut oire­i­ta myöhem­min. Voihan olla, että vaik­ka kaik­ki oireet­tomat sairas­tu­i­v­at myöe­hem­min. Tätä ihmettelin, kun luin ton jutun joskus aiem­min. Luinko huolimattomasti?

       Vastaa

28. Mik­si ihmeessä kai­vat koko Ital­ian väestön tähän? Käyt­täisit vain esim. Lom­bar­dian luku­ja… Tau­ti ei ole levin­nyt Ital­ias­sakaan voimal­la koko maahan.

    Vastaa

29. Sain vas­ta tänään vinkin tästä kir­joituk­ses­tasi. Itse julka­isin tänään pohd­in­to­ja Ital­ian suurista kuolleisu­us­lu­vuista ( https://italiantaivaanalla.wordpress.com/2020/04/15/miksi-italiassa-kuollaan-koronaan/). Ital­ian väestöhän on maail­man toisek­si van­hin­ta Japanin jäl­keen, Lom­bar­dian kes­ki-ikä on 44,3 vuot­ta ja Ital­ian maakun­nista 7. alhaisin kes­ki-ikä ja silti eniten kuollei­ta. Kuollei­den kes­ki-ikähän on täl­lä het­kel­lä noin 80 vuot­ta ja ylivoimais­es­ti eniten kuollei­ta on tääl­lä Lom­bar­dias­sa. Koko Ital­ias­sa kuollei­ta on noin 21 000 ja Lom­bar­dias­sa vas­ta ylitet­ti­in 10 000 rajapyyk­ki. Tääl­lähän lock­down jatkuu 3.5 saak­ka ja sit­ten toiv­ot­tavasti helpot­taa. Koulut pysynevät kiin­ni ja yo-kir­joituk­set tehdään online. Nyt osas­sa Ital­i­aa avat­ti­in kir­jakau­pat (ei Lom­bar­dias­sa) ja lastenvaateliikkeet.

    Vastaa