Italiassa on kuollut noin 14 000 henkeä koronavirukseen, mikä tarkoittaa, että miljooona asukasta kohden kuolleita on 230, siis 0,23 promillea. Löysin italialaiselta sivustolta tietoja kuolleiden ikäjakaumasta. Se näytti tuolta:
Tämän tilaston mukaan tauti näyttää järkyttävän vaaralliselta. Sairastuneista 11,8 prosenttia on jo kuollut, eivätkä lopuistakaan kaikki tule selviämään. Ongelmana on on, ettei sairastuneiden määrä ole oikein. Joidenkin arvioiden ukaan Italia on tilastoinut vain 10 prosenttia tartunnan saaneista, toisten mukaan vain prosentin. Jotain varmaankin siltä väliltä. Tästä näkyy kuitenkin, että tauti on 300 kertaa vaarallisempi 80-90 -vuotiaille kuin 20-30 vuotiaille, paitsi että ei näy sitäkään. Tartunnan saaneiden mediaani-ikä on 62 vuotta, kun väestön mediaani-ikä on 45 vuotta. Näytteessä on siis aivan liikaa ikäihmisiä. Jos tätä tilastoa pitäisi uskoa, tauti olisi vaarallisempi 80-89 -vuotiaille kuin yli 90-vuotiaille.
Niinpä laskin kuolemanvaaran suhteessa väkilukuun. Kun kaikista italialaisista tautiin on kuollut 230 miljoonaa asukasta kohden, ikäryhmittäin tuo suhdeluku näyttää tältä.
Tauti näyttää jokseenkin vaarattomalta alle 40-vuotiaille, mutta hyvin vaarallinen yli 70-vuotiaille.
Ilahduttavaa on, ettei Italiassa ole kuollut yhtään alle 20-vuotiasta ja alle 30-vuotiaitakin vain kuusi.
Ei edelleenkään aivan mahdoton ajatus olisi, että tämä yhteiskunnan täydellinen lock down korvattaisiin yli 50 vuotta täyttäneiden eristämisellä. Erityisesti, jos näistä nuoremmista ikäluokista pystyttäisiin kaivamaan esiin omat riskiryhmänsä.
Mutta mennään tällä nyt toistaiseksi. Paljon enemmän tiedämme, kun käytösä ovat vasta-ainetestit, jolloin saamme tietää enemmän siitä, kuinka moni on sairastanut taudin huomaamattaan.
”Jos tätä tilastoa pitäisi uskoa, taiti olisi vaarallisempi 80-89 -vuotiaille kuin yli 90-vuotiaille.”
Voi myös olla, että yli 90-vuotiaissa on hieman vähemmän korona-riskiryhmäläisiä – yli 90-vuotiaita miehiä nyt ainakin on jäljellä paljon vähemmän kuin yli 90-vuotiaita naisia.
Katso nyt kuitenkin se kuolleisuus/miljoona. Se on 90-vuotiailla korkeampi.
Esim Suomessa kuolee joka kuukausi noin 4000 ihmistä. Nyt siis koronaan on kuollut 25. Peruskuolemiin kuuluu myös keuhkoputken tulehdukseen tai keuhkojen romahtamiseen kuolleita. Ja näistä 4000 ihmisestä enemmistö on ikäihmisiä joita ei tehohoideta eikä tehotutkita muutenkaan. Jos korona huippua odotetaan yhteiskunta pysähdyksissä vaikka 6kk niin normaalikuolleiden määrä on herranjumala tuhansia eli noin 27.000. Miksi tätä dataa ei oteta käppyräesityksiin mukaan?
Tuo on asia, joka ei mene populisteille sisään ollenkaan. Ihan turha selittää, he eivät suostu sitä tajuamaan, koska heillä on agenda jostakin, jolla saa suuren kannatuksen joskus vaaleissa. Sama medialla. Koskaan aikasemmin, vuosikymmenienkään aikana, ei ole lueteltu päivittäin jokaista 94:ää yli 70-vuotiasta elämän uhria, että annettiin kuolla, vaikka pieni mahdollisuus olisi ollut tehohoidolla jatkaa elämää. Vaan viisi tai enemän koronan uhria kyllä, samoissa hoivakodeissa luetellaan.
Kolme syytä, miksi tämä riskiryhmien eristäminen ei toimi:
1) Muutama prosentti nuoremmistakin tarvitsee sairaalahoitoa selvitäkseen. Jos taudin annetaan levitä suht vapaasti ei-riskiryhmäläisissä, sairaaloiden kapasiteetti ylittyy nuoremmistakin. Silloin heitäkin alkaa kuolla.
2) Miten tämä riskiryhmien täydellinen eristäminen toteutettaisiin? Riskiryhmäläisiä on Suomessa noin miljoona eli todella iso osa kansasta, ja moni heistä tarvitsee hoivaa. Jos virus on laajalle levinnyt ei-riskiryhmäläisten keskuudessa, sitä on runsaasti myös vanhusten hoitajissa, laitossiivoojissa, kokeissa, huoltomiehissä, papeissa, kaupassa käyvissä sukulaisissa – ja heidän perheenjäsenissään. Miten riskiryhmät pidetään heistä täysin eristyksissä, jos jokainen ihmiskontakti on hengenvaarallinen?
3) Nuorempien riskiryhmään kuuluvien tarkka tunnistaminen on todella vaikeaa. Me emme tiedä, kuka tarkalleen tätä eristystä tarvitsisi. Tämä strategia olisi venäläistä rulettia.
Luovu nyt jo tämän idean kauppaamisesta. Se oli ihan mielenkiintoinen ehdotus, mutta nykytiedoilla pitäisi olla selvää, ettei se toimi.
Tilastoissa ihmiset muuttuvat numeroiksi. Numerot eivät yski eivätkä aivastele. Tältä pohjaltako tehdään sitten päätöksiä…toivottavasti ei.
Miltä pohjalta sitten, jos tutkimukseen perustuen? Minusta tässä on vain huonoja vaihtoehtoja ja nyt pitää löytää 1) lyhyellä tähtäimellä paras vaihtoehto, joka on kuitenkin 2) pitkällä tähtäimellä hyväksyttävä. Osmo herättelee ihan oikeita kysymyksiä.
THL on tätä varten, mutta siltä niistettiin vajaat kymmenen vuotta sitten satoja virkoja juuri tärkeimmästä tehtävästä. Kaiken maailman köyhyys- ja alkoholi- ”tutkijoita” taloon jäi, jotka ovat yhteiskunnalle hyödyttömiä.
Lehtien mukaan THL:n laskentaryhmässä on yksi epidemiologi ja neljä tai viisi matemaatikkoa. Tämän tyyppiset taudit ovat aika pitkälti matematiikkaa. Kun lähtötiedot saadaan kohdalleen, saadaan päätösten perusteeksi parempaa dataa. Ongelma on, ettei kaikkeen tietoon voi luottaa ja esimerkiksi Kiina valehtelee sekä kansalaisilleen että maailmalle (Bloomberg).
re 2) Eristäminen vanhainkodeissa ja muissa hoitolaitoksissa on kieltämättä hankalaa, mutta sitä on joka tapauksessa pakko yrittää. Äärimmillään voisi ajatella myös työntekijöiden eristämistä, mutta tämä lienee epärealistinen ajatus. Pitää siis – joka tapauksessa – yrittää muuta (vierailut pois, henkilökunnan ja hoidettavien tiheä testaus (sairastuneet pois töistä / eristyksiin), suojavälineet, pintojen jatkuva desinfiointi, …)
Suurin osa riskiryhmästä asuu kuitenkin vielä kotonaan ja motivoituneiden (käytännössä kaikki?) eristämiseksi riittää aika pitkälle se, että järjestetään, että joku käy kaupassa heidän puolestaan. Muitakin välttämättömiä asioita tulee tietenkin hoidettavaksi, varsinkin ajan pitkään, mutta eiköhän niihinkin keinot löydy, varsinkin kun kohta (toivottavasti) on käytettävissä vasta-ainetestejä ja sitä myötä henkilöitä jotka voivat vaaratta olla avuksi.
Riskiryhmäläisiä pitää toki suojella ja eristää, mutta yllä kuvatuista syistä tämä pitää tehdä sen LISÄKSI että rajoitetaan viruksen leviämistä muussa väestössä. Osmo on nyt viikkokaupalla puhunut että riskiryhmien eristys tehtäisiin väestötason rajoitusten VAIHTOEHTONA. Tämä ei vaan toimi yllä selostetuista syistä.
Jos korona ei lähde pois suurilla koko kansan eristystoimilla ja pomppaa esim. tulevina talvina uudelleen. On pakko alkaa kehittää vaihtoehtoisia ratkaisuja, esim. kuten Osmon ideat. Konkurssikypsä valtio=heikko terveydenhuolto ja heikot ilmastotoimet. Maailman talouden pysähtyminen=nälänhätä jne. Siis puhun nyt osittain globaalista näkökulmasta käsin.
Päivä päivältä uskon enemmän Osmon ratkaisuun. Toki jatkuvaa hoitoa tarvitsevien eristäminen on suuri ongelma ja se vaatisi laitoksessa yöpyvää henkilökuntaa, mutta nykytoimillakin he sairastuvat vääjäämättä.
On myös paljon helposti eristetävää riskiryhmää, jotka tarvitsevat vain ruokahuollon ja ehkä hotellimajoituksen estämään altistus oman perheen kesken. Suomen hotellit ja ravintolat ovat toimeettomina..
Onko oikein, että mm. lääkärit ja hoitajat ovat velvoitettu altistumaan virukselle vaikka kuuluisivat riskiryhmään? Tai jos heidän perheenjäsenensä ovat riskiryhmää.. Kyllä esimerkiksi ihmishenkiä pelastavan lääkärin perussairaalle puolisolle pitäisi tarjota eristysmajoitus ruokahuoltoineen.
kysymys tuohon kohtaan 1 … esimerkkinä oli Italia. Käsitykseni mukaan siellä tauti on todellakin levinnyt ja sairaalat ovat täynnä. Kuitenkaan nuoria ei ole kuollut. Miksi täällä tuolta osin asiat menisivät eritavoin?
Toki. Olen edelleen eristämisen kannalla. Tässä vain alkaa olla se tilanne, että tulemme kärsimään tästä taudista pitkälle tulevaisuuteen. Jos kaikki pysyy suljettuna, niin yhteiskunnassamme alkaa olla massiivisia ongelmia muutenkin. Jotain tarvitsee tehdä, vaikka ne eivät olisikaan täysin positiivisia. Helppoa tietä ei taida olla?
> Erityisesti, jos näistä nuoremmista ikäluokista pystyttäisiin kaivamaan esiin omat riskiryhmänsä.
Se, että tätä tilastotietoa ei ole tehty tai ainakaan jaettu julkisesti, on minun mielestäni ehkä suurin yksittäinen epäonnistuminen mitä epidemian hoidossa on tehty. Koko julkisen poliittisen painostuksen pelikenttä on jätetty panikoiville ja paniikkia lietsoville kaikkien alojen asiantuntijoille. On suorastaan häkellyttävää minkälaisella itsevarmuudella ihmiset ”tietävät” mitä pitäisi tehdä tai olla tekemättä, samaan aikaan kun asialliseen ja analyyttiseen pohdintaan ei ole juuri minkäänlaisia dataan perustuvia työkaluja.
Ikävä kyllä pelkään, että tätä epäonnistumista ei korjata pikaisesti eikä tulla edes selvittämään miksi näin kävi ja miten se korjataan seuraavassa epidemiassa.
Tämä ei ole sellainen asia, jonka tilastoista noin vaan katsomalla näkee. Tiedän työni kautta, että tätä asiaa epidemiologit yrittävät ihan vimmatusti selvittää, mutta korrelaatioita on moneen suuntaan, data on vajaata ja monesta maasta sitä on (onneksi) vähän. Tämä on haastavaa analyysia, jota normaalitilassa tehtäisiin ja varmennettaisiin kuukausia. Nyt sitä tehdään kiireellä ja jotain on jo selvinnytkin, mutta tässä tilanteessa ei voi lykätä epävarmaa tietoa julkisuuteen, koska ihmisiä voi kuolla sen seurauksena.
Totta. Enemmän ajattelin perusdatan keräämistä ja julkaisua. Alkajaisiksi vaikka sellainen datasetti, missä jokaisesta tehdystä testistä kerrottaiisin seuraavat tiedot:
– testin tekoaika
– testattavan oleskelupaikat viimeisen 2 viikon aikana
– testattavan ikäryhmä kymmenen vuoden aikana
– ammattiryhmä (hoitohenkilökunta/muu)
– oireet testin aikana (ei oireita, lievät oireet, vakavat oireet)
– onko altistuksia tunnettuun tartuntaketjuun
– mahdolliset riskitekijät (diabetes, keuhkosairaudet ym.)
– onko testattava kuollut/parantunut/sairas/joutunut tehohoitoon.
Osa näistä tietysti on/voi olla hankalia yksityisyydensuojan vuoksi, mitä sitten pitäisi mitigoida jollakin tavalla. Vaikkapa poistamalla julkisesta datasetistä, tarjoamalla niistä vain aggregoituja numeroita, joustamalla poikkeusoloissa yksityisyydensuojasta tai jotenkin obfuskoimalla data. Riippuen ongelmasta.
Ihmisiä kuolee minun nähdäkseni myös sen vuoksi että tietoa ei julkaista. Ja tällä hetkellä minun asteikollani ei julkaista tietoa, vaan epämääräisiä lukuja, joiden taustasta ei kerrota tai tiedetä tarpeeksi jotta niiden perusteella voisi tehdä juuri mitään johtopäätöksiä ja vertailuja.
Ymmärtääkseni tämä yhteiskunnan totaalinen pysäyttäminen aiheuttaa niin monenlaisia sosiaalisia, koulutuksellisia ja taloudellisia ongelmia, ettei saatu erittäin marginaalinen hyöty riskiryhmien suojelemisessa liene perusteltua. Väittäisin jopa, ettei muutama tuhatta aikaistettua poismenoa juurikaan kasvata vuoden 2020 kokonaiskuolleisuutta. Ihmisten ahdinko varmastikin kyllä lisää kuolleisuutta.
Tuntuu nurjalta tuo usein kuultu väite elämän arvosta, kun Suomessa tehdään vuosittain noin 10 000 aborttia lähinnä sosiaalista (ei vielä, ei rahaa) syistä.
Etelä-Korean tilastot vaikuttavat paljon luotettavemmilta, koska siellä testejä on tehty erittäin paljon suhteessa todettuihin tapauksiin ja testit on ilmeisesti vielä suunnattu henkilöille, jotka ovat mahdollisesti altistuneet positiiviseksi testatulle tapaukselle, minkä pitäisi lisätä osumatarkkuutta verrattuna satunnaiseen otantaan. Lisäksi tauti ei käsittääkseni ikinä päässyt yllättämään terveydenhuoltojärjestelmää ja kansalaisia on ilmeisesti pyydetty ilmoittamaan aina oireistaan, joten tilastointikin on lienee luotettavaa.
Lisäksi tilastoissa on luokiteltu sairastuneita esim. vakavuusluokkiin. Suoraa linkkiä tilastoihin ei voi tehdä, vaan voi vain linkittää ainoastaan päivittäin päivitettävälle tiedotesivulle. Päivityksiä tehdään yleensä kaksi kertaa päivässä, mutta toinen päivitys ei ole joka päivä sisältänyt koko tilastoa täydellisenä, vaan ainoastaan päivityksen edelliseen julkaisuun. Eli kannattaa katsoa molemmat.
https://www.cdc.go.kr/board/board.es?mid=a30402000000&bid=0030
Lisäksi vaikuttaisi siltä, että tuolla ei voi olla isoa määrää oireettomia tunnistamattomia tapauksia, koska muussa tapauksessa uusien tapauksien määrää ei olisi saatu käännettyä noin selvään laskuun ja pidettyä vielä pitkään kurissa. Tai ainakin tunnistamattomien tapausten pitäisi sairastaa sellaista muotoa taudista, että eivät levitä sitä eteenpäin.
Ihmettelen vain miksi missään mediassa ei ole kerrottu syytä sille, että Etelä Korean kuolleisuusprosentit eivät voi pitää paikkaansa, vaan sielläkin olisi esim. 10-100 kertainen määrä tunnistamattomia lieviä tapauksia.
Kiitos blogauksesi ovat aina mielenkiintoisia. Lukuja on tällä hetkellä todella vaikea löytää, mutta sentään jotain löytyy. Mielestäni Etelä-Koreassa ja Espanjassa, noh ja Kiinassa (luotettavuus iso kysymysmerkki), ikäjakauma näytti hyvin samalta mitä blogauksessasi. Kuolleisuusjakauman perusteella yli 50 vuotiaiden eristäminen nykytilan sijaan vaikuttaa varsin mielekkäältä ajatukselta. Vasta-ainetestit saisi edistyä nyt pika pikaan niin saataisiin parempi selvyys nykytilasta.
Tässä ollaan nyt joka tapauksessa tilanteessa, josta ei selvitä kuivin jaloin, vaan suurta vahinkoa tulee, myös suuri joukko kuolleita, suoraan koronaan kuolleina, mutta myös sen epäsuorina seurauksina, myös sellaisina, jotka aiheutuvat vastatoimista pitkässä juoksussa. Päämäärän pitäisi tietenkin olla mahdollisimman pienet vahingot, mutta se miten tähän päästään ja miten eri laatuisia vahinkoja arvotetaan on se mihin tässä nyt pitäisi löytää paras viisaus. Itsellä on sellainen aavistus, että Ruotsin linja on tässä lopulta etevämpi: jos tästä seuraa täysi talouskatastrofi (ja/tai poliittinen kaaos), seuraa ajan pitkään myös hyvin suuri määrä kuolleita, pelkästään jo siksi, ettei ’tavallisia’ terveysongelmia pystytä hoitamaan (tähän astikin kun on ollut vähän kiikunkaakun).
Samaa mieltä. Koronakuolemiin pitäisi sitten lisätä myös lisääntyneet itsemurhat – (johtuvatpa ne hoitosuhteen katkeamisesta, taloudellisesta epätoivosta, yksinäisyydestä), lisääntyneet sydäntautikuolemat (sekä stressi että liikunnan puute aiheuttavat taatusti ylimääräisiä verenkiertoperäisiä kuolemia). Lääkkeiden saannissa tulee varmasti olemaan ongelmia, mikä sekin on jollekin kohtalokasta (lääkkeiden valmistus maailmalla ja nyt valtioilla on syytä olla itsekkäitä).
Musta surma tappoi 40 – 60 % Euroopan väestöstä. Vielä v. 1936 Suomessa kuoli yli 6500 alle 5-vuotiasta. Nykyään sen sijaan jokainen tähän maailmaan syntynyt pyritään pitämään hengissä hinnalla millä hyvänsä. Vaikka sitä varaa ylläpitoon, hoivaan ja sairaanhoitoon ei tämän jälkeen enää ole. Onko koko maailma menettänyt suhteellisuuden tajunsa?
Hoitoa voi priorisoida. Huonosti tuottavia kalliita toimenpiteitä ei ole pakko tehdä. Ihan jokaista ei ole pakko pitää hengissä. Kuka järjissään oleva edes haluaa tehohoitoon, kun ei tiedä, missä kunnossa ja ymmärryksessä on sen jälkeen, jos selviää hengissä? Elossa pysyminen ja elämä on eri asioita. Ei ole elämistä elää lukittuna neljän seinän sisälle tai olla kytkettynä laitteisiin. Oikeasti itse harkitsen päivittäin itsemurhaa pelkästään sen vuoksi, että mitään entisenä tuntemaani maailmaa ei ole olemassa, pelkkä sen irvikuva.
Niinpä. Jos näillä mennään puolitoista vuotta* rokotetta odotellessa saadaan muun muassa masennus- ja alkoholismiepidemia jota ei kyetä hoitamaan (tai no, sellainenhan on jo, mutta sitten ei hoitaminen onnistu senkään vertaa kuin nyt ja nyt on jo huonoa). Sama juttu mielenterveysongelmien kanssa laajemmin. Siltä osin kuin nämä eivät ole suorastaan kuolemaan johtavia (itsemurhat ja itsestä huolehtimisen laiminlyönnistä johtuvat ennenaikaiset kuolemat), tuota mainitsemaasi elämänlaadun menetystä (’ei ole elämistä’) tulee sitten siitäkin edestä, koronasta sentään suurin osa parantunee kokonaan nopeasti, näistä ei.
* lienee realistinen, ehkä jopa hieman optimistinen aikataulu
Kannattaa vilkaista https://www.euromomo.eu/ sivustoa.
Sieltä ei valitettavasti saa raakadataa, mutta ainakin kokonaiskuolleisuuden lukemista voi päätellä jotain. Espanjan, Italian ja Belgian 65+ kuoleisuus piikittää.
Erittäin mielenkiintoinen paperi. Sanoit, että Espanjan, Italian ja Belgian 65+ kuolleisuus piikittää. Minä en löytänyt tästä maakohtaista dataa ikäluokittain, koska juuri se olisi nyt mielenkiintoista. Onko sitä jossain.
Kannattaa huomata vuoden 2017 influenssa-aalto. Se on toistaiseksi ollut vielä koroaa paljon tappavampi, mutta veikkaisin kuitenkin koronan puolesta.
Huomattakoon,että työikäisten kuolleisuus on alentunut, koska kausi-influenssa on jäänyt väliin.
Tuosta vaikka ikäryhmän >65 käyrät.
https://www.euromomo.eu/outputs/zscore_country65.html
Kuten kuvioista huomataan, Suomessa ei kuolleisuus ole kolmeen ja puoleen vuoteen ollut niin pientä kuin viime viikkoina. Onkohan koskaan? Suomi nimittäin erottuu joukosta (no ehkä Walesin kanssa) ainoana jossa ollaan selvästi normikuolleisuuden alapuolella.
Sivuston perusteella kommentoin jo ketjuun missä pohdittiin Saksan ja Italian eroja, että eri epidemioissa on ollut huomattavia maakohtaisia eroja. 2016-2017 oli erityisen paha Italia, Espanja ja Ranska -akselilla. Skotlannissa taas 2017-2018.
Syiden analyysi olisi mielenkiintoinen, tiedetäänkö esimerkiksi että Skotlannissa 2017 epidemia levisi erityisesti hoitokodeissa, tai että jossain noista epidemioista virus altisti joillekin antibioottiresistenteille bakteerikannoille joita löytyy maista X ja Y tai vastaavaa. Löytyisikö tutkimusta?
Ikäryhmän voi valita sivun yläreunasta:
https://www.euromomo.eu/outputs/zscore_country65.html
Country output / Z-score graphs ja >=65 years
https://www.euromomo.eu/outputs/zscore_country65.html
Olisi kiva saada parempaa tietoa itse datasta. Nuo hassut muutamien pikseleiden graafit ovat varsin surkeita tihrustettavia.
Printtiversiossa taitavat olla aavistuksen korkeammalla resoluutiolla.
65+ ja Total graafit ovat melkein identtisiä – oletan että 65v ikäluokat dominoivat kuolleisuustilastoja niin voimakkaasti, että heidän kuolleisuutensa käytännössä määrittää kokonaisväestön kuolleisuuslukemat.
Sivupalkista alin linkki ”Country output” -otsikon alta eli ”Z-score graphs” – ja tästä avautuneella sivulla voi sitten valita ikäluokat kuvaajan yläpuolella olevista linkeistä – eli esim.
Individual z-scores – 65+ vuotiaat
Ei ehkä mikään UI-suunnittelun malliesimerkki, mutta data löytyy kun jaksaa klikkaila…
Kannattaa huomata vuoden 2017 influenssa-aalto. Se on toistaiseksi ollut vielä koroaa paljon tappavampi, mutta veikkaisin kuitenkin koronan puolesta.
Silloin meillä oli rokotus ja nyt ei.
Tauti joko tukahdutetaan tai sen annetaan levitä, kunnes laumasuoja on kehittynyt. Edellinen on valtiokohtaisesti hankalaa, koska jos tautia on muualla maailmassa, se hyökkää sieltä aina uudestaan. Laumasuojaa hankittaessa tautia voi rajoituksilla hidastaa, mutta se tehdään talouden kustannuksella. Jos Suomessa jatketaan nykylinjalla 100 sairastunutta per päivä, niin talous on jumissa seuraavat 130 vuotta, joten vauhtia on nostettava tai yritettävä tukahduttamista.
Jokin siedettävä toimintatapa tässä tilanteessa on valittava. Epämiellyttävistä vaihtoehdoista on valittava vähiten huono. OS:n ehdotus on yksi hyvä avaus ulospääsyn etsimisessä. Ehkä joku keksii vielä paremman idean.
Mielenkiinnolla luin kirjoituksesi, kuten yleensä.
Rakkaus lukuihin näkyy mutta tällä kertaa vertailut mielestäni kurvaavat epäolennaiseen ikäryhmien vertailuun.
On varmasti totta että epidemia on vaarallisempi vanhemmille kansalaisille jne
MUTTA ELÄMÄ ON vaan vaarallisempaa kun on vanha…
Koska sairastuneitten määrä on aina arviopeliä käytin laskelmaani ns.kovaa faktaa ja vertailin Italian koronaan kuolleitten ja Italian vuoden 2018 kaikkien kuolleitteen ikäjakaumaa.
***
Koronaan nayttää kussakin ikäryhmassa kuolevan suunnilleen sama osuus kuin kuoli 2018 ilman koronaa.
Toki eroja on mutta ei ”järkyttäviä”.
Terveisin
SK
DEATH
AGE IT 2018 IT Corona
0 – 9 0,3 % 0,0 %
10 – 19 0,2 % 0,0 %
20 – 29 0,5 % 0,0 %
30 – 39 0,7 % 0,2 %
40 – 49 2,2 % 0,9 %
50 – 59 5,7 % 3,8 %
60 – 69 11,9 % 11,5 %
70 – 79 24,5 % 33,4 %
80 – 89 37,9 % 40,1 %
90 – 16,1 % 10,0 %
BONUKSENA arvaukseni Suomen koronakuolemista 2020 ikäryhmittäin:
(tarkistan vuoden lpåussa jos tilastot ovat saatavilla)
AGE FI death
0 – 9 0,3 %
10 – 19 0,2 %
20 – 29 0,7 %
30 – 39 1,0 %
40 – 49 1,9 %
50 – 59 5,3 %
60 – 69 13,2 %
70 – 79 22,2 %
80 – 89 34,3 %
90 – 20,9 %
”Ei edelleenkään aivan mahdoton ajatus olisi, että tämä yhteiskunnan täydellinen lock down korvattaisiin yli 50 vuotta täyttäneiden eristämisellä. Erityisesti, jos näistä nuoremmista ikäluokista pystyttäisiin kaivamaan esiin omat riskiryhmänsä.”
Miksi tätä sinänsä loogista strategiaa ei näe julkisessa keskustelussa lainkaan? Olisi mahdollisesti paljon järkevämpi tapa edetä kuin nykyinen strategia, mikä ei johda mihinkään paitsi ikuiseen pysähdykseen.
Joko näin kuin Osmo ehdottaa tai sitten agressiivinen tukahduttaminen. Nykymalli ei tarjoa mitään näkymää, miten tästä tullaan ulos.
Infektiokuolleisuus Kuolleiden osuus kaikista infektion saaneista. Tällä hetkellä se näyttäisi olevan noin 0.66% kaikista infektion saaneista. 18% yli 80-vuotiailla. Lähde:Estimates of the severity of coronavirus disease 2019: a model-based analysis.
tapauskuolleisuus (engl. case fatality rate, lyhennys CFR) kertoo tietyn sairauden aiheuttamien kuolemien määrän verrattuna kaikkiin todennettuihin sairauteen sairastuneisiin tiettynä ajanjaksona.
Tai miksi ei kukaan ehdottanut, että ravintolat ja kahvilat saisi olla auki, mutta 50v ikäraja ovella. Joku repisi varmasti pelihousunsa tasa-arvosta, mutta työpaikkoja pelastuisi mahdollisesti tosi iso määrä.
Aina on mahdollisuus olla tekemättä mitään, jolloin riskiryhmäongelma poistuu kuin itsestään.
Virus on nyt Mehiläisen ja Esperin hoivakodeissa ja Helsingin kaupungin seniorikeskuksissa.
Ei tämäkään vaihtoehto vaikuta kovin eettiseltä.
Pieni laillisuusongelma? Itse teen töitä kilpailutetussa hankkeessa (by valtionhallinto), johon toimintaa toteuttamaan on valittu useampi toimija. Tässä hankkeessa saadaan joka asiakkaasta tietty korvaus ja sillä ’tulee toimeen’. Mutta lisäksi muutamat toimijoista saavat tulospalkkion toiminnan tuloksen ja vaikuttavuuden perusteella. Lähtökohtana toiminnalle ovat olleet kasvokkaiset tapaamiset asiakkaan kanssa. Nyt toimintaa tehdään etänä. Jos tulisi tilanne, että iän perusteella (50v.) jaettaisiin palveluntuottajat niihin, jotka voivat jatkaa kasvokkaisia tapaamisia (jos työntekijä(t) ovat alle 50) ja niihin, joiden pitäisi edelleen toimia etänä (työntekijä yli 50), tämä olisi kilpailun vääristymä. Mahdollisuus kasvokkaiseen tapaamiseen vaikuttaa tulokseen, vaikuttavuuteen ja tulospalkkioon. Tämä ei liene perustuslaillinen ongelma mutta jonkin sortin kilpailun vääristymä tämä olisi. (Ja sarjassamme, ei kannata palkata töihin yli 50-vuotiasta?)
Olen siis kuvannut tilanteeni 56-vuotiaana, ja tietenkin turha mainita, että olen nyt paremmassa aerobisessa kunnossa kuin koskaan, mitä juoksuaikoihin tulee, sama koskee voimaa ja siihen mitä penkistä nousee. Tiedän, että tällä kommentilla ei sinänsä ole merkitystä (kun koronan vakavuudesta puhutaan). Eikä sillä ’geneettisellä tiedolla’, että isäni ei ollut yli 40-vuotisella työurallaan päivääkään pois töistä ns. flunssan takia (eikä minkään muunkaan syyn takia, niin pitkälle kuin muistaa). Enkä minä, vähän lyhyemmän työuran aikana. En muista sairastaneeni minkäänlaista flunssaan ainakaan viimeiseen 10 vuoteen.
Tämä tässä tilanteessa on siis pelkkä anekdootti. Mutta loppupeleissä, niistähän, anekdooteista, maailma (markkinat, näkymätön käsi) muodostuvat.
Siis Osmo. En usko, että jo perustuslainkaan suhteen, voidaan asettaa ihmisiä eriarvoiseen asemaan näin rajusti (karanteeni/normi elämä) iän perusteella (+/-50v.). (=Merkittävämpi kysymys kuin Uusimaa vs. muu Suomi.)
Ps. Näin se vain tietty itsekkyys nostaa päätään, huomaan, kun kriisi (=ehdotuksesi) iskisi omalle kohdalle. Minulle toki kävisi mikä tahansa ratkaisu, jos parhaaksi katsotaan. Toimeen tulen.
Ps. 2. Joku kaipasi, että hallitus tekisi linjauksen, millä strategialla mennään, miten edetään, ja sitä linjaa sitten noudatettaisiin loppuun saakka. Minusta on järkevämpää hallituksen olla lyömättä linjaa lukkoon. Joka viikko tilanne elää, ja sen mukaan kannattaa tehdä päätöksiä.
Tartuntatautilaki suo kyllä aika isot valtuudet kohdella terveitä ja sairaudelle alttiita eri tavalla.
Ote tartuntatautilaista:
”60 §
Karanteeni
Jos yleisvaarallisen tartuntataudin tai yleisvaaralliseksi perustellusti epäillyn tartuntataudin leviämisen vaara on ilmeinen eikä taudin leviämistä voida muulla tavoin estää, virkasuhteinen kunnan tartuntataudeista vastaava lääkäri tai virkasuhteinen sairaanhoitopiirin kuntayhtymän tartuntataudeista vastaava lääkäri voi päättää henkilön karanteenista enintään yhden kuukauden ajaksi. Päätös karanteenista voidaan tehdä henkilölle, jonka on todettu tai perustellusti epäilty altistuneen yleisvaaralliselle tartuntataudille.
Virkasuhteinen kunnan tartuntataudeista vastaava lääkäri tai virkasuhteinen sairaanhoitopiirin kuntayhtymän tartuntataudeista vastaava lääkäri voi tehdä päätöksen karanteenista myös 1 momentissa tarkoitetun henkilön tahdosta riippumatta.”
Tartuntatautilaissa pykälät viittaavat vahvasti yksilöön (jokainen päätös pitää tehdä/henkilö). En löytänyt kohtaa, jossa tiettyjä ryhmiä voitaisiin asettaa karanteeniin (tms.)? Tällöin jokainen pitäisi ainakin !poimia’ yksilöllisesti.
Myös §58 liittyy asiaan, mutta sekin puhuu yksilöistä.
En sitten tiedä, mitä valmiuslaki asiaoista sanoo?
Ps. Itse asiassa alan kannattaa ehdotusta, yli 50 v. karanteeniin, ja tämä koskee myös toimareita, nähdään mikä vaikutus, vaikuttavuus, tällä on työelämän?
THL (jonka tiedot tähän asti ovat olleet käytännössä aina pielessä, mutta eivät kai ne tätä sentään kykene mokaamaan) kertoi tänään, että Suomessa koronaan kuolleiden mediaani-ikä on 84.
Ensin herää kysymys, kuinka monta kuukautta hyvää elämää heillä olisi ollut edessään, jos korona ei olisi heitä vienyt.
Ja sitten herää se vaikeampi, raaka kysymys: ovatko ne kuukaudet todellakin niin arvokkaita, että Suomen talouden täydellinen tuhoaminen on perusteltua?
Olen tätä kysymystä itsekin miettinyt. Kuulun vahvasti riskiryhmään, vaikka en olekaan vielä vanhus, mutta minuakin tässä kuitenkin yritetään suojella. Olen pyrkinyt tekemään kaikkeni henkilökohtaisesti suojatakseni itseni tartunnalta, mutta jotenkin tunnen ennemmän ahdistusta siitä, että minun vuokseni koko Suomi on jotakuinkin suljettu ja yritykset ovat sulkeneet ovensa. Ei ole mitenkään helppoa kantaa tällaista taakkaa harteillaan. Olen jo kerran jättänyt hyvästit läheisilleni ja siksi kuolema ei ole minulle enää ylikäymätön ongelma. En tosiaankaan halua, että terveet ihmiset menettävät työpaikkansa minun takiani. Tästä puhutaan julkisuudessa liian vähän.
Asenteiden muuttuminen kun ikää tulee lisää s.e. yhteisön selviäminen onkin omaan selviytymiseen verrattuna etusijalla on kyllä hassu juttu, olen sen omakohtaisesti huomannut. Luulen että se on joku biologinen imperatiivi, evoluution ja tarkemmin ryhmävalinnan tuotosta.
En ole ollenkaan vakuuttunut että ilmiö pitäisi huomioida yhteiskunnallisessa päätöksenteossa, kuulostaa vähän kaltevalta pinnalta.
..ja tämä on se kysymys johon Ruotsi vastasi oikein.
Ei taloutta ja terveyttä voi laittaa ihan noin suoraviivaisesti vastakkain. Espanjantaudista tiedetään, että Yhdysvalloissa ne kaupungit, jotka rajoittivT nopeammin ja enemmän, elpyivät sitten epidemian jälkeen nopeammin.
Ei palveluelinkeinot, tai oikeastaan mikään elinkeino, voi toimia normaalisti, jos jokainen asiakaskontakti on potentiaalisesti vaarallinen terveydelle. Teollisuuden investoinnitkin seisovat, kun asennus- ja mittaporukat eivät voi matkustaa ulkomaille, jos muualla on rajat kiinni.
Talouden elpyminen rajoitukset nostamalla on ihan täyttä haihattelua.
Epidemia vaurioittaa taloutta kaikissa vaihtoehdoissa. Kysymys on siitä, kuinka pitälle aikavälille se venytetään. Siinä on kyse aidosta optimointiongelmasta, eikä oikea vastaus löydy kummastakaan ääripäästä.
Influenssan leviämistapa onaivan erilainen. Se iskee myös lapsiin ja siksi koko strategia influenssan torjunnassa on erilainen.
Tuohon aikaan ei ollut kansainvälistä matkustaja eikä oikein rahtilentoliikennettäkään, joka varmistaa käytännössä sen, että virusta voi olla jatkuvasti tarjolla. Edes autoja ei Espanjantaudin aikaan juuri ollut. Jopa maan sisäinen liikenne oli silloin vielä varsin paikallista hevoskyyteineen ja jalankulkijoineen. Kaupunkeja pystyi silloin vielä eristämään muusta maailmasta. Niin tehokas eristys ei onnistu enää, koska kansainvälinen kaupankäynti on volyymeiltään nykyään huomattavan paljon isompaa, ja sitä koskeva liikenne jatkuu. Vaikka matkustajaliikenne on pysäytetty, tulee yhä vaikka mansikoita Espanjasta, rypäleitä etelä-Amerikasta, kännyköitä Kiinasta ja niin edelleen, ja ihmisiä on niitä kuskaamassa maiden ja kaupunkien rajojen yli. Myös maan sisäinen liikenne on rajoituksista huolimatta yhä kilometrimääriltään aivan valtavaa Espanjantaudin aikoihin verrattuna niin Suomessa kuin Yhdysvalloissakin.
Mikä olisi sitten vaihtoehto näille koville rajoituksilla? Lontoon Imperial Collegen tutkimuksen mukaan Suomessa menehtyisi 20 000 – 40 000 ihmistä kotonaan, jos annetaan sen levitä vapaasti. Kyllä siitäkin melkoinen tuho taloudelle tulisi, ei tauti pelkästään työikäisiä kaada.
Mun täytyy näin 40-50-vuotiaana sanoa, että vaikka kuinka taloudesta höpötettäisiin, mikään muu kuin aseella uhkaaminen ei saisi minua nyt palaamaan ns. tavalliseen elämään hakemaan koronatartuntaa. Ei täällä kotona kivaa ole, mutta en tahdo mitään tartuntaa.
Itse työskentelen terveydenhuollossa ja itselleni tuli passitus ensiapu / tehohoitoon. Terveydenhuollon henkilöstöä voidaan määrätä. Esim. poliisien puolella tulee virka-apu pyyntöjä ym. kilttejä toimenpiteitä ja korvaukset ovat kohdallaan. Siitä myös maksetaan.
Terveydenhuollossa tilanne on päinvastainen. Tämän hetken tieto on, että saan pitää oman palkkani 8 viikon ajan ja sen jälkeen palkka tippuu tasolta E tasolle A. Teho ja EA on palkkaluokassa paskinta mitä löytyy. Perustelu on se, että siellä ei tehdä itsenäistä työtä, vaan ainoastaan sitä mitä lääkäri pyytää ja siksi työstä puuttuu vastuu. Käytännössä palkan alennus tarkoittaa autosta luopumista eli olen sitten oman altistuksen jälkeen siellä bussissa teidän kaikkien kanssa.
Edellä mainittu on siis tämän hetkisen tiedon mukaista. Katsotaan, miten se menee eteenpäin. Itse olen sitä mieltä, että jos palkkaani leikataan teholle ja päivystykseen menemisen vuoksi, niin jätän tämän paskan maan lopullisesti
Ehkä tärkein muuttuja on aika, joka kestää ennen kuin Suomessa on tarpeeksi rokotetta. Usein puhutaan puolestatoista vuodesta. Jos niin on, tilanne on synkkä.
Hämmästyttävää kyllä, ensimmäisen rokotteen valmistus alkaa näillä näkymin jo nyt kesäkuussa (asiasta on uutisoinnnut the Guardian ja CNN). Tosin kokeet rotilla ovat kesken ja kokeet ihmisillä tehdään samaan aikaan kuin valmistus alkaa.
Liekö tämä ainoa vai tuleeko muita rokote-ehdokkaita kevään ja kesän mittaan? Kaikki voi kääntyä paremmaksi paljon nopeammin kuin nyt luullaan.
https://edition.cnn.com/2020/04/01/business/coronavirus-vaccine-british-american-tobacco/index.html
Kun Suomessa kuolleiden mediaani-ikä on 84 ja Italiassa 81, minkä lisäksi vain 0,8 % italialaisista on ollut perusterveitä, voitaneen olettaa, että nyt koronaan kuolleista suuri osa olisi joka tapauksessa mukana tämän vuoden kuolleisuustilastoissa. Kukaan ei varmaan uskalla arvioida, paljonko lisää elinaikaa yli 80-vuotiaille saadaan näillä massiivisilla varotoimilla ja mikä tämän lisäajan hinta on.
Tämä oli kyllä hyvin tiivistetty!
Tosin ei vain Suomi ole tuhottu, vaan maailma. (On tässä jotIn valtioiden joukkopsykoosiakin mukana: kun yksi, niin kaikki.)
Ps. Kumpi on isompi liike: Viruksen loikka lepakosta ihmiseen vai perhosen siiven isku?
Kuoleman estämisessä on kyse tehohoidon riittävyydestä niille, jotka siitä hyötyvät. Jos virus saisi levitä halitsemattomasti, eivätkä tehohoitopaikat riittäisi, kuolleiden keski-ikä laskisi. Tuolloin kuolisi liian vähäiselle hoidolle jääneitä keski-ikäisiä ja nuoria, jotka olisi saatu pidettyä hengissä tehohoidolla. Myös perusterveitä.
Virusta ei maapallolta pois saa ja iso osa väestöstä taudin sairastaa, ennemmin tai myöhemmin. Ongelmana on osata säätää rajoitustoimet sellaisiksi, ettei koko yhteiskunta ole loputtoman pitkään suljettu, mutta hoidon tarpeesen pystytään vastaamaan.
Kuinka moni taudin lopulta sairastaa riippuu monesta tekijästä ja erityisesti siitä, koska rokote saadaan maailmalle. Useat rokotteet on jo käsittääkseni ihmiskoevaiheessa tai lähellä sitä. Jos valmistus ja jakelun valmistelu aloitetaan yhtä aikaa ihmiskokeiden kanssa, rokote voidaan saada terveydenhuollon työntekijöille jo kesällä. Näin on ainakin optimistisesti arveltu.
On myös väitetty, että nyt ”kaikki” tekevät yhteistyötä rokotteen kehittämisessä eli esimerkiksi patenttispekulaatiot on jätetty sivuun. Miksi sitten ei yhteityötä tehtäisi valmistuksessa ja jakelussa? Jos näin, onnisuuko valmistus ja jakelu paljon tavallista nopeammin?
Ehkä laumasuoja saadaan Suomeenkin yllättävän nopeasti.
Yli 50 vuotiaiden eristys olisi aika katastrofi Suomen yrityksille ja yrittäjille. Yrittäjistä ja yritysten avainhenkilöistä noin puolet on yli 50 vuotiaita, voisi yritysten ja yrittäjien virta käydä vilkkaana Ruotsin ja Viron suuntaan jos tällaiseen päädytään. Miten tämä eristys korvattaisiin esimerkiksi yrittäjälle jonka yritys ja vakuutena oleva omaisuus menisivät tämän seurauksena vasaran alle. Terveisin Ruotsiin muuttoa harkitseva yli viisikymppinen yrittäjä. Ps. Lapin kautta pääsee edelleen kävellen ruotsiin.
Jos yli 50-vuotiaiden eristys on katastrofi, miksi pienempi katastrofi on eristää kakki
Miksi pitäisi eristää kaikki? Eristetään vain sairastavat.
Minusta on ihan hyvät syyt, miksi melkein kaikki kehittyneet maat Ruotsia lukuunottamatta ovat hylänneet strategian, jossa annettaisiin epidemian pyyhkäistä nopeasti koko väestön läpi. Ensimmäinen on tietysti se eniten puhuttu: valtava inhimillinen tragedia joka seuraisi massakuolleisuudesta sekä taudista selvinneille jäävistä traumoista sen sairastamisesta. Toinen, mutta vielä tärkeämpi, on tiedon puute immuniteetin kestosta. Jos immuniteetti ei kestä pitkään, iskee epidemia kuitenkin uudestaan, ja ihmishenkien uhraaminen oli turhaa. Laumasuojan hakeminen on siis aika venäläistä rulettia.
Maailma alkaa hiljalleen herätä keinoihin, joilla virus saadaan pidettyä aisoissa. Hengityssuojainpakon ainoa kestävä selitys on ollut, että niitä ei riitä kuin terveydenhuollon henkilökunnalle. Niiden valmistusta lisätään kuitenkin koko ajan ja kehittyneissä maissa ei pitäisi olla mikään ongelma päästä Etelä-Korean valmistustahtiin, jossa jokainen asukas saa ostaa kaksi hengityssuojainta viikossa. Kun hengityssuojainten valmistus saadaan kunnolla käyntiin, uskon, ettei kehittyneissä maissa saa enää kulkea julkisilla paikoilla ilman niitä. Vaikka heti voitaisiin mennä USA:n malliin, jossa kasvot suojataan kaulahuivilla tms., mutta siinä on omat hygieniaongelmansa. Myös testaaminen kehittyy koko ajan. Tämä keinojen kehittyminen antaa vankat perusteet sille, miksi nyt kannattaa pelata aikaa. Keinojen kehittämiseen pitäisi nyt kuitenkin panostaa kaikki mahdolliset voimat, koska jokainen menetetty päivä maksaa yksistään Suomessa n. 200 miljoonaa. Suhteellisen yksinkertaisillakin keinoilla tarttuvuuslukua saataisiin todennäköisesti painettua alle 1:n ilman että yhteiskuntaa täytyy pitää suljettuna.
Jos immuniteetti ei kestä pitkään, niin silloinhan ainoa järkevä keino epidemian sammuttamiseksi olisi antaa taudin levitä mahdollisimman nopeasti ja tehokkaasti läpi (ei-riskiryhmiin kuuluvan) väestön.
Mediasta tulee helposti sellainen kuva että Ruotsin malli on jokinlainen laissez faire -laumaepidemiahanke ilman hidastamisia. Todellisuudessa Ruotsissa on varsin paljon rajoituksia, mukaanlukien kokoontumiskielto sekä lukioiden ja yliopistojen sulkeminen. Hiihtokeskuksetkin on suljettu ennen pääsiäistä. Ne vaan tuntuvat vähäisiltä erityisesti sellaisiin verrokkimaihin nähden joissa ensin tilanne on ilman rajoituksia riistäytynyt käsistä ja täydellinen lockdown on tarpeen koska terveydenhuoltojärjestelmä joko on ylikuormittunut tai uhkaa ylikuormittua. Ajallisesti Ruotsi oli Suomea aikaisemmin liikkeellä, Suomi taas otti rajoituksissa huomattavan etukenon todettuihin tartuntoihin nähden.
Eiköhän Ruotsi julistaisi lockdownin jos mallit sitä puoltaisivat, eli näyttäisi siltä että terveydenhuolto olisi jollain viiveellä ylikuormittumassa. Tämä on täysin realistinen keino, jolle käsittääkseni Ruotsissa hallitus hakee nyt valtuuksia joita voi käyttää tarvittaessa. Voi olla että lockdown tartuntahuipun paikkeilla on peräti laskettu sisään Ruotsin strategiaan, mutta tätä ei tietenkään kerrota etukäteen. Tähän mennessä tartuntojen kaksinkertaistumisvauhti on Ruotsissa pysynyt varsin tasaisesti 7,4 päivän tuntumassa. Vertailun vuoksi, tiukempien rajoitusten Tanskassa se on 7,9 päivää.
Kiitos kaikille kirjoittajille tavattoman hyödyllisistä kommenteista. Ne luettuani olen varsin vakuuttunut siitä, että käytännön ratkaisuna riskiryhmien riittävä eristäminen oli oikea toimi. Kuolleisuuslukuja (myös Italiassa) selvästikin dominoivat 80+ ei-perusterveet henkilöt, joiden laadukkaan elämän elinajanodote lienee kuukausia tai muutamia vuosia ilman koronaakin. Luonnollisesti monet pitävät tällaista ajattelua moraalittomana, mutta väittäisin heidän olevan joko epärealistisia tai tekopyhiä 🙂 Nykyisillä toimilla optimoidaan väärää asiaa. Pitäisi optimoida yhteiskunnan kokonaisetua eikä (minimoida) koronaan kuolleiden lukumäärää.
Aiheeseen liittyen: https://www.nytimes.com/2020/04/04/world/europe/germany-coronavirus-death-rate.html The New York Timesin (uusi, laajempi) juttu siitä, miksi kuolleisuus Saksassa näyttää olevan ~kertaluokkaa alhaisempi kuin Italiassa (1,4 % vs 12 %). Pääsyyt näyttäisivät olevan laajempi testaus (testit on saatu käyttöön aikaisin ja testauskapasiteettiä on ollut reilusti) ja suuri tehohoitokapasiteetti suhteessa väestömäärään.
Virus on levinnyt jo laajalle eikä tämänhetkisissä ”pannaan kaikki kiinni” -toimissa ole siten järkeä?
BMJ: Covid-19: four fifths of cases are asymptomatic, China figures indicate
Joko väärin uutisoitu tai sitten kyse on aika lailla nollatutkimuksesta. Eihän nimittäin virhemarginaalista voi olla tietoakaan, jos ei seurattu, saavatko positiivisiksi testatut oireita myöhemmin. Voihan olla, että vaikka kaikki oireettomat sairastuivat myöehemmin. Tätä ihmettelin, kun luin ton jutun joskus aiemmin. Luinko huolimattomasti?
Miksi ihmeessä kaivat koko Italian väestön tähän? Käyttäisit vain esim. Lombardian lukuja… Tauti ei ole levinnyt Italiassakaan voimalla koko maahan.
Sain vasta tänään vinkin tästä kirjoituksestasi. Itse julkaisin tänään pohdintoja Italian suurista kuolleisuusluvuista ( https://italiantaivaanalla.wordpress.com/2020/04/15/miksi-italiassa-kuollaan-koronaan/). Italian väestöhän on maailman toiseksi vanhinta Japanin jälkeen, Lombardian keski-ikä on 44,3 vuotta ja Italian maakunnista 7. alhaisin keski-ikä ja silti eniten kuolleita. Kuolleiden keski-ikähän on tällä hetkellä noin 80 vuotta ja ylivoimaisesti eniten kuolleita on täällä Lombardiassa. Koko Italiassa kuolleita on noin 21 000 ja Lombardiassa vasta ylitettiin 10 000 rajapyykki. Täällähän lockdown jatkuu 3.5 saakka ja sitten toivottavasti helpottaa. Koulut pysynevät kiinni ja yo-kirjoitukset tehdään online. Nyt osassa Italiaa avattiin kirjakaupat (ei Lombardiassa) ja lastenvaateliikkeet.