Raha, terveys ja koronavirus

Koron­akri­i­sistä puhut­taes­sa on oikeaop­pista sanoa, että ter­veys menee talouden edelle. Kaikkia toimia on kat­sot­ta­va vain ter­vey­den kan­na­ta talous unohtaen.

Olisi help­poa yhtä tähän kuoroon, mut­ta minus­ta aja­tus on absur­di, jopa vaar­alli­nen ja merk­it­sisi pait­si talouden, myös ihmishenkien uhraamista. Rajoi­tus­toimis­sa on kat­sot­ta­va myös mitä ne maksavat.

Emme muutenkaan toi­mi niin, että ter­veys menee kaiken ohi. Jos todel­la niin ajat­telisimme, meil­lä olisi maas­sa 30 km/h kat­tonopeus (200 ihmishenkeä vuodessa) ja tupakan polt­to olisi kiel­let­ty (5 000 ihmishenkeä). Ja paljon muuta.

Ter­vey­den­huol­los­sa joudu­taan val­it­se­maan eri toimen­pitei­den väliltä. Tavoit­teena on kus­tan­nuste­hokku­us, vaik­ka käytet­tävis­sä ole­vat tiedot eivät tähän opti­moin­ti­in aina riitä. Toimet pan­naan järjestyk­seen sen perus­teel­la, kuin­ka paljon mak­saa laatu­pain­ot­teisen elin­vuo­den säästämi­nen. En tiedä, mikä on tuo rajahin­ta nyt, mut­ta viisi­toista vuot­ta sit­ten rajana oli 60 000 euroa säästet­tyä elin­vuot­ta kohden.

Main­ios­sa kir­jas­saan Eti­ikas­ta ekono­mi­aan – ja takaisin Mart­ti Kekomä­ki perustelee, mik­si ylära­ja ter­vey­den­huol­lon toimien hin­nalle voisi olla noin 100 000 €/säästetty elin­vu­osi, mut­ta ei enempää.

Sääste­tyn elin­vuo­den mak­sim­i­hin­taa sovel­letaan esimerkik­si roko­tuskam­pan­joi­hin ja kaik­keen ennal­taehkäisyyn. Jos pitää vali­ta, käytetäänkö vähän parem­paa mut­ta paljon kalli­im­paa lääket­tä, siinäkin las­ke­taan, paljonko ter­veyshyö­tyä uhrat­ul­la rahamääräl­lä saa.

Jos tehtäisi­in toisin ja käytet­täisi­in rahaa kus­tan­nuste­hokku­ud­es­ta välit­tämät­tä niin kauan kuin sitä on, raha lop­puisi pian ja mon­ta hal­paa ja tehokas­ta toimen­pidet­tä jäisi tekemät­tä. Paljon ihmisiä kuolisi turhaan.

Jos sairaalaan tuo­daan pahoin loukkaan­tunut poti­las, hänen henken­sä pelas­tamisek­si tehdään kuitenkin kaik­ki voita­va rahaan kat­so­mat­ta. Kasvolli­nen kuole­ma on eri asia kuin tilas­tolli­nen kuolema.

Liiken­nepuolel­la ei las­ke­ta säästet­tyjä elin­vu­osia vaan ikään kat­so­mat­ta estet­tyjä kuolemia. Siel­lä rajana on kak­si miljoon­aa euroa. Jos uhraa­mal­la kak­si miljoon­aa euroa liiken­nevalvon­nan lisäämiseen tai risteyk­sen paran­tamiseen säästetään yksi ihmishen­ki, se vielä kan­nat­taa, mut­ta sitä kalli­im­mat toimet jätetään tekemättä.

Yhteiskun­nan osit­tain pysäyt­tämi­nen tulee todel­la kalli­ik­si. On arvioitu, että BKT lask­isi 10 % eli 25 mil­jar­dia euroa. Noil­la ter­vey­den­huol­los­sa tai liiken­teessä käyte­ty­il­lä elämän hin­noil­la tämä edel­lyt­tää, että toimil­la pitäisi säästää 12 500 ihmishenkeä (liikenne) tai 250 000 elin­vuot­ta (ter­veys). Kyse on siitä, kuin­ka mon­ta kuole­maa pystytään estämään sil­lä, että epi­demi­aa pitkitetään niin, että teho­hoito ruuhkau­tuu vähemmän.

Ote­taan vähän takaisin. Tuo 10 pros­entin alen­e­ma ei johdu kokon­aan val­tion määräämistä rajoi­tus­toimista. Ihmiset oli­si­vat joka tapauk­ses­sa alka­neet toimia varovaisem­min ja se olisi näkynyt kysyn­nässä. Lisäk­si ei voi suo­raan ver­ra­ta raho­ja, jot­ka mak­se­taan val­tion kas­sas­ta rahoi­hin, jot­ka menetetään BKT:n alen­e­misen johdosta.

Ruot­si soveltaa nyt toisen­laista poli­ti­ikkaa. Koulu­ja eikä edes hiih­tokeskuk­sia ole sul­jet­tu. Tulok­se­na on tähän men­nessä yli sata kuol­lut­ta, kun Suomes­sa kuollei­ta on tätä kir­joitet­taes­sa yksi­toista. Lop­ulli­nen tilin­päätös kuitenkin tehdään ensi syksynä.

Kun jälkivi­isas­telun aika koit­taa, tul­laan var­maankin totea­maan, että mon­et toimista ovat olleet näyt­täviä, tulleet kalli­ik­si mut­ta vaikut­ta­neet tuskin lainkaan. Nyt tehdään kuitenkin päätök­siä suuren epä­var­muu­den val­lites­sa. Sil­loin on viisas­ta vähän yli­pain­ot­taa tur­val­lisu­ut­ta. Päätök­sen­teko­teo­ri­as­sa tätä kut­su­taan min­i­maks-state­giak­si. Min­i­moidaan huonoim­man mah­dol­lisu­u­den hinta.

Jälkivi­isas­telukin kan­nat­taa käy­dä jär­jestelmäl­lis­es­ti läpi, jot­ta seu­raa­van pan­demi­an tul­lessa osa­taan toimia ratio­naalisem­min. Seu­raa­va pan­demia nimit­täin tulee. Ruotsin tar­joa­ma ver­rok­ki on tule­via päätök­siä ajatellen hyvä. Ruot­salaiset voivat olla eri mieltä koekani­ineik­si joutumisestaan.

Tuo 25 mil­jar­dia ei riitä alku­unkaan, jos nämä rajoi­tus­toimet jatku­vat syksyyn. Niiden kuitenkin pitäisi jatkua, sil­lä jos ne ovat tehokkai­ta, ne pitkit­tävät epidemiaa.

Sik­si pitäisi tarkkaan tutkia, mitkä toimet ovat kus­tan­nuste­hokkai­ta ja mitkä vain kalli­ita ja purkaa kus­tan­nuste­hot­tomat rajoitustoimet.

Jos meil­lä olisi kaik­ki se tieto, joka meil­lä on vuo­den kulut­tua, emme pysäyt­täisi koko yhteiskun­taa. Teho­hoitoka­p­a­siteetin suo­jaamisek­si riit­täisi, että eris­tetään riskiryh­mät tehokkaasti. Kuu­lun riskiryh­mään itsekin. Siinä saatet­taisi­in kuitenkin ylit­tä perus­tus­lain rajat, kos­ka toimet oli­si­vat erit­täin syr­jiviä. Iän lisäk­si riskiä lisää esimerkik­si voimakas yli­paino. Poli­isi­par­tioille vaa’at mukaan?

Tähä­nas­ti­sista toimista min­ul­la ei ole muu­ta moitit­tavaa kuin se, että ikäih­mis­ten eristämisessä on minus­ta oltu aivan liian lep­su­ja. Mut­ta jos halu­taan, että ikäih­miset eivät käy kau­pas­sa, ruuan toimit­ta­mi­nen heille pitäisi organ­isoi­da. Myös videop­uhe­lut läheisille pitäisi jär­jestää. Muuten pää menee sekaisin.

Riskiryh­mien eristämiseen rajoit­tu­va poli­ti­ik­ka ei vielä oikein pelitä, kos­ka emme tarkkaan tiedä, ketkä kuu­lu­vat riskiryh­mi­in, mut­ta tämä tieto tarken­tuu koko ajan. Ehkä toukoku­us­sa voidaan jo vai­h­taa poli­ti­ikkaa. Riskiryh­mien eristämi­nen olisi val­ta­van paljon halvempaa.

Suomes­sa arvioidaan ole­van noin 30 000 tar­tun­nan saanut­ta, jos pitää paikkansa THL:n arvio siitä, että yhtä toden­net­tua tar­tun­taa kohden on 20 – 30 toden­tam­a­ton­ta tar­tun­taa. Koh­ta meil­lä on siis 30 000 taudin läpi käynyt­tä ja tämä luku ainakin kaksinker­tais­tuu joka viikko.

Pitäisi nopeasti saa­da käyt­töön vas­ta-ainetesti, jol­la tun­nis­te­taan taudin jo selät­täneet. Minkään rajoi­tus­toimien ei pitäisi koskea heitä. Rav­in­toloi­ta ja kun­tos­ale­ja voitaisi­in alkaa pikkuhil­jaa availe­maan ja tämän todis­tuk­sen pitäisi oikeut­taa jopa ylit­tämän Uuden­maan raja. He oli­si­vat myös hyviä toim­i­maan asiakaspalvelussa.

Yhteiskun­ta on käyn­nis­tet­tävä niin nopeasti kuin se on tur­val­lista tehdä.

= = = =

En jaa tätä kir­joi­tus­ta twit­teri­in enkä face­booki­in enkä toi­vo muidenkaan jakavan.

27 vastausta artikkeliin “Raha, terveys ja koronavirus”

  1. Aika onnis­tuneesti yhteiskun­ta on kyl­lä ensisi­jais­es­ti sul­jet­tu merkit­tävästi haitallis­ten elinkeino­jen osalta, kuten lentoli­ikenne, matkailu, paljon ruoka­jätet­tä tuot­ta­va rav­in­to­la­toim­inta (tsekkaa jos et usko), ris­teily­matkus­t­a­mi­nen, autoilu. Kai täl­läkin jokin arvon­sa on? Kun takaisin ale­taan pala­ta, toivon päät­täjiltä järkeä aloit­taa sel­l­aisil­la asioil­la, jot­ka ovat kestäväl­lä pohjalla.

    Aasin­sil­taa toiseen aiheeseen. Olen lukenut myös Suomen Yrit­täjien keskusteluryh­mää. Siel­lä on huolestut­tavia äänen­pain­o­ja, kun osa yrit­täjistä ei ymmär­rä shokin ole­van vaka­va ja jatku­van pitkään. Nyt kan­nat­taisi tehdä arvio, kan­nat­taako yri­tys­toim­inta lopet­taa pysyvästi sen sijaan että ottaisi omi­in nimi­in lain­o­ja, joil­la kitkut­telee samaan lopputulokseen.

  2. Tässä on jotain paradok­sil­ta näyttävää:

    Koron­akri­i­sistä puhut­taes­sa on oikeaop­pista sanoa, että ter­veys menee talouden edelle. Kaikkia toimia on kat­sot­ta­va vain ter­vey­den kan­na­ta talous unohtaen.

    Olisi help­poa yhtä tähän kuoroon, mut­ta minus­ta aja­tus on absur­di, jopa vaar­alli­nen ja merk­it­sisi pait­si talouden, myös ihmishenkien uhraamista. Rajoi­tus­toimis­sa on kat­sot­ta­va myös mitä ne maksavat. 

    Muo­toil­tuna vähän toisin:
    1. Ter­vey­den mak­si­moin­ti menee talouden edelle
    2. Ihmishenkien uhraami­nen on ter­vey­den minimointia
    3. Ter­vey­den mak­si­moin­ti johtaa ihmishenkien uhraamiseen
    4. Ter­vey­den mak­si­moin­ti johtaa ter­vey­den minimointiin

    Väite “ter­vey­den mak­si­moin­ti menee talouden edelle” ei siis voi olla totta.

    Halu­an uskoa että väit­teen “Ter­veys menee talouden edelle” esit­täjä on oikeas­t­aan tarkoit­tanut: “Lop­ul­ta ter­veys on ensisi­jaista, ja taloudel­la on vain väline­funk­tio” tai “Halu­amme tehdä sel­l­aisia toimen­piteitä jot­ka lop­ul­ta mak­si­moi­vat terveyden”.

  3. Talouskri­isi tap­paa yhtä paljon kuin korona. 

    Mut­ta pidem­mäl­lä aikavälil­lä. Syytkin moninaiset.

    Huumeet
    Alkoholi
    Tupakka
    Itsemurhat
    Sydänkohtaukset
    Aivoverenvuodot
    Tapot 

    Elin­ta­so rom­ah­taa ja kovin mon­et ei pääse jaloilleen ikinä. 

    Mikä oli 90 luvun laman hin­ta? Taa­tusti tämä on kymmenkertainen

  4. Vas­ta-ainetestinäkökul­ma on tosi tärkeä. Hil­jalleen pyörät pyörimään, kun­han taudin sairas­ta­neet saadaan töi­hin ja koulu­un, olet­taen, että immu­ni­teet­ti syn­tyy kuten yleen­sä. Täm­möi­nen testi mak­saa itsen­sä äkkiä takaisin.

    Eduskun­nas­sa on kuu­lunut joitain äänen­pain­o­ja, “ettei yksikään saa mene­htyä”. Tämä on vas­ten­mielistä pop­ulis­mia tilanteessa, mis­sä vas­tu­umin­is­tereil­lä ja ‑min­is­ter­iöil­lä on kovat paineet niskassa.

    Onko juridisel­la henkilöl­lä luon­nol­lista henkilöä parem­mat ihmisoikeudet? Sain kiel­lon men­nä mökille, mut­ta paikalli­nen pubi, jota arvatenkin vähin­tään toi­min­imel­lä pyöritetään, oli ainakin eilen vielä auki.

    1. Olli Saari­nen: Onko juridisel­la henkilöl­lä luon­nol­lista henkilöä parem­mat ihmisoikeudet? Sain kiel­lon men­nä mökille, mut­ta paikalli­nen pubi, jota arvatenkin vähin­tään toi­min­imel­lä pyöritetään, oli ainakin eilen vielä auki.

      Lain­voimaisia mökille­menok­iel­to­ja ei ole ainakaan tois­taisek­si Suomes­sa ole­mas­sa. Esil­lä ei ole edes ollut, että mökeille meno viral­lis­es­ti kiel­let­täisi­in. Jotkut lääkärit ovat esit­täneet toiveen olla men­emät­tä mökille, ja päämin­is­teri on esit­tänyt julkisen lausun­non, jos­sa on toivonut mökkeil­i­jöi­den ajel­e­van mök­iltä koti­in­sa, mut­ta määräyk­senä näitä asioi­ta ei ole annet­tu. Mökkikun­tien mon­et kun­nan­jo­hta­jat ovat olleet sitä mieltä, että mökil­lä voi olla eristyk­sis­sä. Hei­dänkään lausun­noil­la ei ole lain­voimaa. Asia on ihmis­ten oman harkin­nan varas­sa. Uuden­maan rajanyl­i­tys­tä koske­vat määräyk­set voivat kuitenkin nyt käytän­nössä rajoit­taa mökille menoa, jos mök­ki on sen rajan toisel­la puolel­la suh­teessa ihmisen olin­paikkaan, eikä rajan yli­tyk­seen liity mitään muu­ta syytä.

      Rav­in­toloiden auki­olok­iel­toa ei ole Suomeen vielä asetet­tu. Asi­akaskadon myötä moni rav­in­to­la on kuitenkin sulkenut jo vapaae­htois­es­ti oven­sa, ja osin myös työn­tek­i­jöi­den suo­jelemisek­si. Tänään maanan­taina 30.3.2020 rav­in­toloiden auki­oloaikakiel­to saate­taan aset­taa koko Suomeen tai osaan Suomen rav­in­toloista, mut­ta vielä sitä koske­vaa soveltamisas­e­tus­ta ei ole annet­tu, eikä rav­in­toloil­la ole vielä lain­voimaista auki­olok­iel­toa Suomessa.

    2. osmo: “En jaa tätä kir­joi­tus­ta twit­teri­in enkä face­booki­in enkä toi­vo muidenkaan jakavan.”
      onko­han tässä jokin piiloviesti.

      olen kuul­lut jut­tua että facebook:sta on käytän­nössä tul­lut puo­lik­si pro-trump media, mikä alkaa olla pahempi ongel­ma kuin yksi­ty­isyysongel­mat. yksi­ty­isongel­matkin oli jo paho­ja. tässä on hyvä maini­ta että face­book omis­taa what­sapp yhtiön.

      media on muutenkin kirosana, ale­taan elää ajal­la että ei saisi uskoa kaikkea enää. jotkin asi­at ovat täysvalheita.

  5. Juuri näin. Mut­ta poli­it­tis­es­ta näkökul­mas­ta kat­sot­tuna on hyvin vaikea vali­ta muu­ta lähtöko­htaa kuin rajoi­tusten tie. Poli­it­ti­nen julk­isu­us valaisee suo­rat vaiku­tuk­set mut­ta jät­tää epä­suo­rat vaiku­tuk­set huomiotta. Olisi hyvin help­po syyt­tää poli­itikkoa, joka vas­tus­taa rajoituk­sia siitä, että hänel­lä on Covid-19 ‑ruumi­ita vas­tu­ul­laan. Toki se, että poli­it­ti­nen julk­isu­us toimii huonos­ti ei ole argu­ment­ti sen puoles­ta, ettei järke­vimpiä toimen­piteitä tehtäisi. 

    Kama­lin tilanne saat­taa olla sit­ten, mikäli epi­demia jatkuu pitkään mut­ta hilli­tysti — mikä saat­taa olla aivan mah­dol­lista. Suo­ma­laiset ovat sosi­aalis­es­ti etään­tyneitä jo valmi­ik­si ja näyt­tää siltä, että rajoi­tus­toimi­in — niin päätet­ty­i­hin kuin omae­htoisi­in — ryhdyt­ti­in ajois­sa. Kah­den kuukau­den päästä sosi­aaliset ongel­mat ovat tulleet esille, konkursse­ja riit­tää ja val­tion kas­sa on tyhjä — ja ihmis­ten sietokyky rajoi­tus­toimia kohtaan lop­punut. Jos immu­ni­teet­tia ei merkit­tävässä laa­ju­udessa syn­ny, niin saatamme huonos­sa tapauk­ses­sa olla sil­loin alkupis­teessä — uhka on edelleen todel­li­nen. Sil­loin vaa­di­taan todel­lista johta­ju­ut­ta, kos­ka ne päätök­set ovat moninker­tais­es­ti vaikeampia kuin nyt. 

    Min­ua myös häm­mästyt­tää se, kuin­ka yksiäänistä tämä päätök­sen­teko on ollut. Järkevää keskustelua siitä, ovatko val­i­tut rajoit­teet tehokkai­ta tai ylipäätään tarpeel­lisia, ei käy­dä, ainakaan poli­it­tis­ten päät­täjien tasol­la. Tämä kir­joi­tus oli siihen virk­istävä poikkeus. Tämä siis otta­mat­ta suo­raan kan­taa siihen, olisiko pitänyt toimia toisin.

  6. Rahaan ja ter­vey­teen liit­tyy myös se, että esimerkik­si Ital­ian val­tion­vel­ka on ollut kestämät­tömäl­lä tasol­la jo ennen koron­akri­isiä, ja nyt maal­ta on kadon­nut tuotan­to ja sen mukana vero­tu­lot, mut­ta menot ovat kas­va­neet. Eli val­tion­vel­ka on paisumas­sa erit­täin koval­la vauhdil­la kestämät­tömästä tasos­ta vieläkin isommaksi.

    Nyt kun maa on lähel­lä velka­sa­neer­austyyp­pistä talousti­lan­net­ta sieltä pyy­del­lään ter­veyskri­isi­in vedoten pohjois-Euroopan euro­mai­ta takaa­maan Ital­ian kestämät­tömäl­lä tasol­la val­tion­lain­o­ja. Tiedos­sa ei ole, kuin­ka isok­si Ital­ian val­tion­vel­ka on edes paisumas­sa. BKT on kutis­tu­mas­sa, mikä jo sekin paisut­taa val­tion­ve­lan määrää suh­teessa BKT:hen. Italia on tämän vuo­den jäl­keen ilmeis­es­ti paljon velkaisem­pi maa kuin mitä Kreik­ka oli ennen vel­ka­leikkauk­sia. Perus­teena takaus­vaa­timuk­sille on se, että näin saataisi­in Ital­ian korko­ja alem­mik­si. Lainanan­ta­jat ovat laske­neet toden­näköisyy­den kas­va­neen sille, että Italia on menos­sa kohti velko­jen mak­samat­ta jät­tämisti­lan­net­ta, mikä nos­taa Ital­ian val­tion­lain­o­jen korkoa. Asian toise­na puole­na on se, että jos Italia jät­täisi lainansa mak­samat­ta, velko­jat karhuaisi­vat niitä takaa­jil­ta, jol­loin Ital­ian velka­kri­isi voisi ede­tä ketjureak­tion tavoin euro­maas­ta toiseen. Ruot­si on ehkä Ital­ian talouskri­isiltä parem­min suo­jas­sa, kun se ei ole euromaa.

  7. Miten se olikaan Rousseaun yhteiskun­ta­sopimus: val­tion — siis me yhdessä — huole­hdimme toisistamme.

    Jos tässä kri­i­sis­sä val­tio ei tek­isi kaikkea mah­dol­lista, kos­ka talous ja vakaus sekä kulukuri, seu­rauk­se­na olisi val­tion perus­tan ja oikeu­tuk­sen katoaminen.

    Val­tion avoin piik­ki vastik­keet­ta yri­tyk­sille moraal­lika­toon houkut­ta­va väline: mik­sei jatea kas­saa tyhjäk­si, kin­u­ta rahoi­tus­ta ja jatkeya kuten ennenkin? Onko tuk­ka lakan­nut kas­va­mas­ta ja rav­in­toloi­ta ei tarvi­ta? Ehkä. Onko pankeil­la piik­ki auki ja samal­la tilaisu­us ajaa asi­akaansa ahdinkoon? Ilmeisesti.
    Jotkut rikas­tu­vat sat­u­mais­es­ti ja he ansait­se­vat ainakinn moraalisen tuomion. Kri­isi­aikana on aina keinotel­tu ja se tie johtaa vallankumoukseen.

    Vero­jen oikeu­den­mukaisu­ut­ta perustel­laan saako niille keski­t­u­loinen vastinet­ta. Jos julkiset palve­lut vai­hde­taan yksi­ty­isi­in palvelui­hin, mik­si kansalainen hyväksy­isi verot? Koron­avirusepi­demi­aa eivät kolme yksi­ty­istä ter­vey­de­huol­lon jät­tiy­i­tys­tä ratkaise, vaan ihan jokaiselle tulee vastinet­ta veroille.
    (Sote saa uuden muodon, kun 300 kun­taa saa­vat tasat­ut laskun­sa — kukaan täysi­järki­nen ei ehdo­ta enää sen jäl­keen 18 sote-aluet­ta tai nykyisen kun­tarak­en­teen säilyttämistä.)

    Olen iloinen jos Suo­mi selviää alle 40 000 kuolleel­la koron­aviruken iskus­ta. Ver­tailu­na: Talvi­so­das­sa kaa­tui tai katosi 26 000 henkeä, kesto 105 päivää. Kansakun­nan tule­vaisu­us on yhtä lail­la pelis­sä kuin ihmishenget.

    Kiitos Sitralle — he sen­tään herät­televät, että on se paik­ka kun ratkaistaan miten jatke­taan. Hei­dän ehdo­tuk­sen­sa on hyvä. Val­tiony­htiö Vapon toim­inta taas lähin­nä vas­ten­mielistä rahastusta.

    1. JTS:

      Val­tion avoin piik­ki vastik­keet­ta yri­tyk­sille moraal­lika­toon houkut­ta­va väline: mik­sei jatea kas­saa tyhjäk­si, kin­u­ta rahoi­tus­ta ja jatkeya kuten ennenkin? Onko tuk­ka lakan­nut kas­va­mas­ta ja rav­in­toloi­ta ei tarvi­ta? Ehkä. Onko pankeil­la piik­ki auki ja samal­la tilaisu­us ajaa asi­akaansa ahdinkoon? Ilmeisesti.

      Yksi per­in­teinen tapa Suomes­sa on se, että yri­tyk­sen näyt­täessä ole­van menos­sa lähi­t­ule­vaisu­udessa nurin ylin juris­tit neu­vo­vat johtoa nos­ta­maan palkkioitaan ja YEL-mak­su­jaan, jot­ta varmis­taa sen, että saa nos­tet­tua vielä rahaa yhtiöstä ulos ja että on tule­vaisu­udessa parem­pi eläke. Velat jäävät velko­jille, mut­ta yhtiöstä mak­set­tu­ja YEL-mak­su­ja ei käytän­nössä koskaan karhuta takaisin, vaan ne jäävät paran­ta­maan johdon eläket­tä riip­pumat­ta siitä, onko korkeampi­en YELien mak­su­un ollut perustei­ta tai ei ole ollut. Mitä vähem­män konkurssipesässä on rahaa ja rahak­si muutet­tavis­sa ole­vaa omaisu­ut­ta konkurssi­in hakeudut­taes­sa, sitä epä­to­den­näköisem­pää mah­dol­lis­ten epäko­h­tien löy­tymi­nen on. Jos pesässä ei ole rahaa tai rahak­si muutet­tavis­sa ole­vaa omaisu­ut­ta, pesän men­neisyy­den selvit­te­ly lop­puu usein siihen, ellei ole jotain niin selkeitä näyt­töjä talous­rikok­sista, että pesäl­lä on selkeät edel­ly­tyk­set ede­tä julkis­selvi­tyk­seen eli val­tion varoin per­at­tavak­si. Jos pesässä on hyvin varo­ja, sit­ten konkurssipesässä voidaan tehdä syväl­lisiäkin eri­ty­is­tarkas­tuk­sia yri­tyk­sen men­neisi­in taloustapahtumiin.

  8. Ruotsin mallia on maail­mal­la kri­ti­soitu ihmisko­keek­si, ja tässäkin postauk­ses­sa ruot­salaisia luon­nehdi­taan koekani­ineik­si: “Ruot­salaiset voivat olla eri mieltä koekani­ineik­si joutumisestaan.”

    Hel­posti uno­htuu että Ruotsin mallista on kuitenkin eniten koke­mus­ta edeltävistä pan­demioista. On uusi toim­inta­malli eristää pan­demi­an joh­dos­ta kokon­aisia val­tio­ta ja/tai aluei­ta kuukausik­si (joka on real­isti­nen kesto eristyk­selle, jos ollaan johdon­mukaisia eikä peruta sitä kesken kaiken). Jos koeasetelmista hakee analo­giaa, Ruot­si on pikem­minkin ver­rokkiryh­mä ja Suomes­sa kokeil­laan jotain aiem­min tes­taam­a­ton­ta toimintamallia.

    SVT:n haas­tat­telus­sa Folkhäl­somyn­dighetenin pääjo­hta­ja toteaa:
    Vi måste ock­så se vad som hände med män­niskor som stängdes in, vad hände med folkhäl­san, vad hände med effek­ter­na på vår­den att stän­ga skolan till exem­pel, säger generaldirektören.

    Tilin­päätök­sen aika ei ole ensi syksynä, sitä voi yrit­tää joskus kymme­nen vuo­den päästä, kuten 90-luvun laman ja finanssikri­isin tapauk­sis­sa. Pitkäaikaisille ter­veys- ja sosi­aal­isille vaiku­tuk­sille kymme­nenkin vuot­ta on varsin lyhyt aika. 

    Kan­nat­taa seu­ra­ta ruot­salaista medi­aa, on varsin virk­istävää nähdä kuin­ka Ruot­sis­sa pide­tään täysin nor­maaleina käyt­täy­tymis­mall­e­ja jot­ka Suomes­sa on nyt lain­säädän­nöl­lä estet­ty, ja joiden rikkomista pahek­su­taan julkises­sa medi­as­sa pres­i­dent­tiä myöten tur­val­lisu­u­den vaaran­tamise­na. Koronauuti­soin­ti on kuin jostain tois­es­ta maail­mas­ta. Tulee ihan Kekkosen ajat mieleen.

    Asi­as­ta toiseen, hupaisaa on että nyt Uuden­maan rajan ylit­tävän liiken­teen ruuhkaudut­tua poli­isi suosit­telee val­takun­nal­lises­sa medi­as­sa kimppakyytejä.

    1. spot­tu:

      Asi­as­ta toiseen, hupaisaa on että nyt Uuden­maan rajan ylit­tävän liiken­teen ruuhkaudut­tua poli­isi suosit­telee val­takun­nal­lises­sa medi­as­sa kimppakyytejä.

      Tuo­ta suosi­tus­ta kai täs­men­net­ti­in sit­temin koske­maan samoille työ­paikoille matkaavia, jot­ka ovat töis­säkin tois­t­en­sa kanssa tekemi­sis­sä. Jonot saa lyhyem­mik­si päästämäl­lä liiken­net­tä tarkas­tus­pis­tei­den ohi tai vähen­tämäl­lä tarkas­tus­pis­teille tule­vien auto­jen määriä. Poli­isi kai tavoit­teli ohjeel­laan jälkim­mäistä. Jonot Uuden­maan rajal­la oli­vat aamul­la pahim­mil­laan ilmeis­es­ti jopa 40 min­uutin mit­taisia tarkas­tus­pis­teelle. Veikkaan, että huomen­na tulee lisää etä­työläisiä, kos­ka jos joutuu molem­pi­in suun­ti­in piden­tämään työ­matkaansa vaik­ka puolel­lakin tun­nil­la tarkas­tusten takia, siitä ker­ty­isi 30 min *2 krt/pv*5 pv/vko=5 tun­tia viikos­sa lisää töi­hin liit­tyvää palkaton­ta aikaa, ja myös litrakau­pal­la lisää polt­toaineen kulu­tus­ta viikoittain.

      Ris­tiri­itaisen oloista ohjeis­tus­ta on muu­takin. Esimerkik­si jotkut min­is­ter­iöt suosit­tel­e­vat pysymään koton­aan ja ole­maan matkaa­mat­ta muualle, ja samaan aikaan toinen min­is­ter­iö suosit­telee porukkaa ympäri Suomen siir­tymään töi­hin maatiloille, jot­ka kär­sivät työvoima­pu­las­ta kun edulli­nen ulko­maalaistyövoima ei ole päässyt Suomeen. Asia ratkaistaan ehkä tuo­ma­l­la ulko­maalaistyövoimaa maista, joista lähtöko­htais­es­ti ei Suomeen nyt saisi muu­toin tul­la. Ris­tiri­itaista sekin.

      Myös esimerkik­si eräät val­tion rahoit­ta­mat palau­tuslen­not maista, jos­sa korona on nyt levin­nyt Suomea paljon enem­män, ovat ris­tiri­idas­sa sen kanssa, että samaan aikaan pyritään pitämään rajo­ja kiin­ni. Parin viikon karan­teen­i­ma­joituk­set ovat jän­nä jut­tu, kun asukas ei saa mis­tään tietoa, onko edelli­nen karan­tee­ni­a­sun­nos­sa karan­teenis­sa ollut asukas ollut koro­nan kan­ta­ja vai ei, ja että liit­tyykö karan­tee­ni­a­sun­toon itseen­sä tartuntavaaraa.

  9. “Rajoi­tus­toimis­sa on kat­sot­ta­va myös mitä ne maksavat.”

    Taloudel­lisen kus­tan­nuk­sen lisäk­si mak­su voi tapah­tua myös vapau­den mene­tyk­sen kaut­ta. Esimerkik­si tupakoin­ti ei (toiv­ot­tavasti) ole sal­lit­tua taloudel­li­sista syistä vaan sik­si, että arvostamme ihmis­ten vapaut­ta. Tupakoin­nin rajoituk­set on perustel­tu­ja ulkoisil­la hait­tavaiku­tuk­sil­la eli esim. pas­si­ivisen tupakoin­nin haitoilla.

    Korona-kri­i­sis­sä tähän asti ei ole ollut aikaa pohtia, mitä eri toimen­piteet tule­vat mak­samaan. Uuden­maan sulkemisen yhtey­dessä näin tästä ensim­mäistä keskustelua kun ilmeni, että toimen­pide vaatii 700 poli­isin täysi­aikaisen työ­panok­sen. On siis perustel­tua kysyä, että tuot­taako tämä oikean hyö­dyn suh­teessa panos­tuk­seen, jos ennakoita­va vaiku­tus on muu­ta­man päivän viive muun Suomen tau­ti­ta­pausten kasvuvauhdissa?

    Jos nyt muu­ta­man päivän jatkunut tren­di taudin lev­iämisen selkeästä hidas­tu­mis­es­ta jatkuu, on aika siir­tyä tarkastele­maan myös jo tehty­jen toimen­pitei­den kus­tan­nus­ta, jot­ta tiede­tään mis­sä järjestyk­sessä rajoituk­sia on perustel­tua aikanaan ruve­ta purka­maan. Toiv­ot­tavasti siis näemme lähipäiv­inä paljon ana­lyysiä sekä taloudel­li­sista että muista kus­tan­nuk­sista eri rajoi­tus­toimen­piteisi­in liittyen.

    1. Her­bert Havu:

      Korona-kri­i­sis­sä tähän asti ei ole ollut aikaa pohtia, mitä eri toimen­piteet tule­vat mak­samaan. Uuden­maan sulkemisen yhtey­dessä näin tästä ensim­mäistä keskustelua kun ilmeni, että toimen­pide vaatii 700 poli­isin täysi­aikaisen työ­panok­sen. On siis perustel­tua kysyä, että tuot­taako tämä oikean hyö­dyn suh­teessa panos­tuk­seen, jos ennakoita­va vaiku­tus on muu­ta­man päivän viive muun Suomen tau­ti­ta­pausten kasvuvauhdissa?

      Poli­isiresurssien rajal­lisu­us lie­nee yksi seli­tys sille, mik­si Uuden­maan kanssa samaan aikaan tuskin nähdään minkään muun maakun­nan eristys­tä, riip­pumat­ta siitä, mitä poli­itikot toivo­vat. Suomes­sa ei riit­täisi poli­ise­ja sel­l­aisen jär­jestämiseen, olet­taen että poli­isi koit­taa hoitaa myös nor­maalit hom­mansa edes pääosin, varsinkin kun mm. esimerkik­si per­heväki­val­taan liit­tyvien poli­isille tehty­jen ilmoi­tusten määrät ovat kas­va­neet viime aikoina alko­holin myyn­nin kasvun jäl­keen. Myös esimerkik­si talous­rikosjut­tu­jen määrä kas­va­nee het­ken päästä huo­mat­tavasti, kun konkurssipesät alka­vat selvitel­lä koron­aa edeltäneitä asioi­ta yhtiöis­sä, ja vievät havait­semi­aan epäko­htia rikosil­moituksi­na poli­isin tietoon. Suomes­sa on yhteen­sä noin 7000 poli­isia, mikä on Euroopan pien­impiä määriä suh­teessa asukasluku­un. Jos siitä 700 vuorokaudessa sido­taan pelkkään Uuden­maan rajan valvon­taan, se on huo­mat­ta­va poli­isiresurssien panos­tus, ja moni muu tehtävä jää nyt hoita­mat­ta poliisilta.

  10. En jaa tätä kir­joi­tus­ta twit­teri­in enkä face­booki­in enkä toi­vo muidenkaan jakavan.

    Viimeistään tämä kri­isi on kristallisoin­ut omaan (ylim­ieliseen, myön­nän) päähäni sen ajatuk­sen, että tarvit­semme sel­l­aisen alakulttuurin/salaseuran/uskonlahkon/tms, mis­sä kom­mu­nikaa­tio­ta, toim­intaa ja organ­isaa­tioi­ta ei pide­tä alim­man yhteisen nimit­täjän pant­ti­vank­i­na. Tuos­sa alakult­tuuris­sa pitää olla mekanis­mi, jol­la idioot­ti­mais­ten mielip­itei­den esit­täjät vai­en­netaan siihen asti että idioot­ti­maisen mielip­i­teen esit­täjä osoit­taa ymmärtävän­sä mik­si parhaan nykytiedon val­os­sa hänen mielip­i­teen­sä on idioot­ti­mainen. Ikävä kyl­lä en tiedä miten tuo utopia voitaisi­in toteuttaa. 

    (Var­muu­den vuok­si, en täl­lä imp­likoi että Osmon mielip­i­teet oli­si­vat idioot­ti­maisia, päin­vas­toin. Se on type­r­ää että tolkullisia ajatuk­sia pitää sen­suroi­da keskustelus­ta kos­ka idiootit.)

    “You are not enti­tled to your opin­ion. You are only enti­tled to what you can argue for” — Patrick Stokes.

  11. Hyvä kir­joi­tus ja eri­no­maisia havain­to­ja. Toiv­ot­tavasti päätök­siä tekevät pohti­vat näitä samo­ja asioi­ta yhtä rauhal­lis­es­ti ja loogisesti.

    Kysymys Osmolle: joka tuutista toitote­taan, että koronat­a­pauk­set kas­va­vat nyt juuri Suomes­sa ekspo­nen­ti­aalis­es­ti. Tässäkin kir­joituk­ses­sa epäil­lään taudin läpikäynei­den määrän kaksinker­tais­tu­van joka viikko. Mut­ta onko asia todel­la näin? Tilas­toidut tapauk­set eivät ole viikkoon enää juurikaan kas­va­neet. Jos olete­taan, että testi­in pääsyn kri­teeri ei ole viikon aikana muut­tunut, eikö sil­loin voisi päätel­lä sairas­tu­vien määrän pysyvän vakiona eikä kas­va­van? Joko tehty­jen toimien tai ihmis­ten käytök­sen seu­rauk­se­na. Vai onko posi­ti­ivis­ten testi­t­u­losten määrää seli­tyävä tek­i­jä vain tehty­jen testien määrä, joka pysyy vakiona?

  12. “Tähä­nas­ti­sista toimista min­ul­la ei ole muu­ta moitit­tavaa kuin se, että ikäih­mis­ten eristämisessä on minus­ta oltu aivan liian lepsuja. ”

    Minus­ta suurin virhe tehti­in, kun THL ja hal­li­tus vähät­te­liv­ät tau­tia aivan liian pitkään, var­maan juuri taloudel­li­sista syistä. En halua uskoa, että kyse on ammattitaidottomuudesta.

    Toinen suuri virhe oli se, että tar­tun­taketju­ja ei seu­rat­tu tehokkaasti, kuten tehti­in etenkin Kore­as­sa. Tämä olisi pitänyt tehdä eri­tyis­es­ti matka­puh­lin­ten paikan­nusten avulla.

    Kol­mas virhe oli ilmoit­taa sadoil­letuhan­sille tar­tun­ta-alueel­la majaileville suo­ma­laisille, että tulkaa koti­in, mut­ta jät­tää ohjeis­tus, seu­lon­ta ja karan­teen­it jopa kokon­aan väliin.

    Neljäs virhe, joka tehdään kai tänään, on yhden elinkeino­toimin­nan lopet­ta­mi­nen maas­sa määräämät­tömäk­si ajak­si ja mon­en yrit­täjän kohdal­la lop­ullis­es­ti. En kek­si toimin­nalle muu­ta syytä kuin panikoin­nin, kun ker­ran samaan aikaan saa esimerkik­si kaik­ki kau­pat olla auki ja bus­sit kulkea. Järkevää olisi kai ollut antaa vira­nomaisille oikeus sulkea rav­in­to­lat, kau­pat yms. jois­sa tar­tun­tavaara on suuri.

    Pienem­mistä virheistä voisi maini­ta varus­mi­esten lomailut ja kum­mallisen höpö­tyk­sen maat­alouden merk­i­tyk­ses­tä kriisivalmiudelle.

    Suuri virhe voi myös olla huono kri­isi­valmius. Esimerkik­si sairaala­paikko­ja on ainakin tois­taisek­si selvästi vähem­män kuin EU:ssa keskimäärin. Mut­ta en kyl­lä osaa arvioi­da, kuin­ka paljon huonom­pi Suomen valmis­tau­tu­mi­nen on ollut jos yhtään.

    1. Atom­isti:
      Toinen suuri virhe oli se, että tar­tun­taketju­ja ei seu­rat­tu tehokkaasti, kuten tehti­in etenkin Kore­as­sa. Tämä olisi pitänyt tehdä eri­tyis­es­ti matka­puh­lin­ten paikan­nusten avulla.

      Neljäs virhe, joka tehdään kai tänään, on yhden elinkeino­toimin­nan lopet­ta­mi­nen maas­sa määräämät­tömäk­si ajak­si ja mon­en yrit­täjän kohdal­la lop­ullis­es­ti. En kek­si toimin­nalle muu­ta syytä kuin panikoin­nin, kun ker­ran samaan aikaan saa esimerkik­si kaik­ki kau­pat olla auki ja bus­sit kulkea. Järkevää olisi kai ollut antaa vira­nomaisille oikeus sulkea rav­in­to­lat, kau­pat yms. jois­sa tar­tun­tavaara on suuri. 

      Matka­puhe­lin­ten paikan­nus­tarkku­us ei ole kovin huima, virhet­tä voi olla hel­posti kymmen­estä metristä kym­meni­in tai reilusti enem­mänkin. Lähikon­tak­tien arvioin­ti­in se ei riitä kovin hyvin. Toki siinä näkee onko ollut about siel­lä kun joku muu, jol­loin voisi tes­ta­ta jos olisi val­ta­van paljon isom­pi kapasiteetti.

      Siihen että diskot sul­je­taan en näe estet­tä. Se ei ole samal­la lail­la vält­tämätön­tä kuin että kau­pas­ta saa ruokaa (kaup­pa) tai että pääsee töi­hin jos ei ole omaa kulkuneu­voa (bussi/juna). Toki joitain kaup­po­ja voisi pitää turhi­nakin ja eri­laiset ämpärien jaot nyt ainakin voisi kieltää.

      Jotkut kau­pat ovat lait­ta­neet tur­vavälistä muis­tut­tavia kylt­te­jä ja pysäy­tysvi­ivo­ja kas­saan eteen itsenäis­es­ti + plek­si myyjän tuek­si. Täl­laisia toivoisi enem­mänkin ja niille voisi hyvin olla jotain ohjeita/suosituksia/neuvoja. Nyt mitään tiheysra­joitet­ta ei ole mis­sään. Toki toisaal­ta jos halu­taan ikinä lau­ma­suo­jaa, pitää päästää riit­täväl­lä tahdil­la tau­ti lev­iämään, kuitenkin ilman että romaut­taa terveydenhuollon.

      Toki mon­ta virhet­täkin matkalle sat­tuu ja osaan näke­myk­sistäsi yhdynkin. Esim. vel­jeni tuli viikko sit­ten ulko­mail­ta Suomeen. Dubai neu­voi kuu­lu­tuksin. Nor­jas­sa soti­laat saat­toi­vat vai­h­tokoneeseen (tai karan­tee­nialueelle jos oli tulos­sa maa­han). Ruot­sis­sa jaet­ti­in infole­hti­nen. Suomes­sa piti ostaa bussi/junalippu (joskin taisi oikeesti men­nä tak­sil­la karanteenipaikkaan).

      Reagoin­tien arvokku­ud­es­ta käy­dään var­masti paljon jälkipyykkiä, joka on arvokas­ta että tule­vaisu­udessa osa­taan reagoi­da parem­min. Yhteiskun­nan talouden romut­ta­mi­nen tap­paa sekin viiveel­lä ihmisiä, jos ei muuten niin sil­lä ettei ole tule­vaisu­udessa varaa kun­non ter­vey­den­huoltoon ja/tai tulee mon­i­naisia sosi­aal­isia pul­mia sivuoirei­neen. Toisaal­ta pitää tas­apain­otel­la sen kanssa paljoko hai­tataan talout­ta luop­uen jois­tain ihmishengistä nyt vs luovu­taan niistä myöhem­min muiden sivuoirei­den vuoksi.

    2. Atom­isti:

      Minus­ta suurin virhe tehti­in, kun THL ja hal­li­tus vähät­te­liv­ät tau­tia aivan liian pitkään, var­maan juuri taloudel­li­sista syistä. En halua uskoa, että kyse on ammattitaidottomuudesta.

      No, kun seurasi alku­vai­heen tiedot­tamista ja olema­ton­ta reagoin­tia oppos­tion aloit­ta­maan pani­ikin liet­son­taan, niin on aika vaikea uskoa, että kyseessä olisi ollut joku harkit­tu “talous edel­lä” ‑strate­gia. Tai jos oli, niin ilmeis­es­ti kukaan ei ollut miet­tinyt het­keäkään minkään­laista tiedo­tusstrate­giaa, jol­la hom­ma pysy­isi kas­sa paineen alla päivää-paria pidempään.

      Jotenkin välit­tyi mieliku­va, että tilanteeseen suh­taudut­ti­in lähin­nä ajatuk­sel­la, että “sota on kaukana, Balkkanil­la saak­ka” eikä se tule meitä koske­maan. SAR­Sit ja MER­Sit hiipui­v­at jon­nekin kauko­maille, WHO:n kiinalais­ten tuel­la valit­tu johto vähät­teli asi­aa ja kiinalaiset itse jät­tivät ker­tomat­ta, että tau­ti oli liikeel­lä jo ainakin marraskuussa.

      Itse olisin toivonut, että mei­dän hal­li­tuk­sel­la ja virkamiesjo­hdol­la olisi oikeasti ollut joku Ruotsin kaltainan strate­gia — sekä taito ja rohkeus viedä se läpi. Pahal­ta vaan näyt­tää, ettei kukaan val­tioneu­vos­tossa edes val­ta­van avus­ta­jakaartin avul­la ollut kun­nol­la ajan­tasal­la ja pani­ikki­ti­lanne jötkähti ylät­täen iltak­oulun pöy­dälle kuin mätä kissanraato.

  13. Kyl­lähän maail­mas­sa sodi­taankin kus­tan­nuk­sista piit­taa­mat­ta. Kaikkien sotien jäl­keen on kuitenkin koet­tu ennen­näkemätön kasvun kausi. Näin käy tässäkin korona­so­das­sa, jos yhteiskun­ta pysyy toimintakelpoisena.
    Talous­vaiku­tuk­sia tärkeäm­pää on miet­tiä pan­demi­an vaiku­tus­ta tähän.
    Jos olemme tap­pa­neet riitävän määrän avain­henkilöitä, niin nousu kestää paljon kauem­min, kuin muu­ta­man kuukau­den notkah­dus BKT:ssa.
    ‑90-luvun lama opet­ti sen, että yri­tyk­siä ei pidä ajaa konkurssi­in pienen häir­iön takia. Nyt pitäisi antaa yri­tyk­sille suo­jaa velko­jia vas­taan. Kyl­lä velat tulee aikanaan mak­set­tua. Näil­lä koroil­la ei ole mikään kum­ma odot­taa muu­ta­ma vuosi.

    1. Tim­oT: Kaikkien sotien jäl­keen on kuitenkin koet­tu ennen­näkemätön kasvun kausi. 

      Ei ole. Osa sodan läpi käyneistä maista on jäänyt pysyvästi köy­hik­si. Sodan jälkeinen kasvun kausi ei ole automaa­tio, vaan osa sotineista maista on infransa jää­tyä heikok­si ja raho­jen val­ues­sa yhteiskun­nan kehit­tämisen sijaan pitkään sodan jäl­keenkin tur­val­lisu­us­toim­into­jen ylläpi­toon myös heikko­ja kas­va­maan. Maail­man köy­himpi­en maid­en vkär­jestä löy­tyvät esimerkik­si Etelä-Sudan, Burun­di, Malawi, Kes­ki-Afrikan tasaval­ta ja Jemen. Kaikissa näistä on käy­ty jos­sain vai­heessa lähi­men­neisyy­dessä sotaa. Eikä ennen­näkemätön­tä kasvun kaut­ta ole niis­sä silti tois­taisek­si näkynyt. Maail­man rikkaim­mista maista mon­et ovat sel­l­aisia, joiden oma­l­la maaperäl­lä ei ole käytän­nössä juuri sodit­tu pitki­in aikoi­hin. Rikkaimpi­en maid­en listal­ta löy­tyy mm. Qatar, Lux­em­burg, Macao ja Singapore.

      1. his­to­ri­as­ta: Ei ole. Osa sodan läpi käyneistä maista on jäänyt pysyvästi köy­hik­si. Sodan jälkeinen kasvun kausi ei ole automaa­tio, vaan osa sotineista maista on infransa jää­tyä heikok­si ja raho­jen val­ues­sa yhteiskun­nan kehit­tämisen sijaan pitkään sodan jäl­keenkin tur­val­lisu­us­toim­into­jen ylläpi­toon myös heikko­ja kas­va­maan. Maail­man köy­himpi­en maid­en vkär­jestä löy­tyvät esimerkik­si Etelä-Sudan, Burun­di, Malawi, Kes­ki-Afrikan tasaval­ta ja Jemen. Kaikissa näistä on käy­ty jos­sain vai­heessa lähi­men­neisyy­dessä sotaa. Eikä ennen­näkemätön­tä kasvun kaut­ta ole niis­sä silti tois­taisek­si näkynyt. Maail­man rikkaim­mista maista mon­et ovat sel­l­aisia, joiden oma­l­la maaperäl­lä ei ole käytän­nössä juuri sodit­tu pitki­in aikoi­hin. Rikkaimpi­en maid­en listal­ta löy­tyy mm. Qatar, Lux­em­burg, Macao ja Singapore.

        Kri­isin jälkeisen kasvun nopea lähtö vaatii, että yhteiskun­ta säi­lyy toim­intakelpoise­na, kuten sanoin. Jos ei säi­ly, niin sit­ten kasvua ei tapah­du. Tärkein­tä min­un mielestä on pitää huoli siitä, että yhteiskun­ta säi­lyy toim­intakelpoise­na, kri­isi­a­jan BKT:sta huole­htimi­nen on tois­si­jaista. Kiina selät­ti koro­nan reilus­sa kuukaudessa ja nyt se työn­tää suo­jaus­tarvikkei­ta maail­mal­lle entistä suurem­mal­la volyymil­lä hyvään hintaan.

  14. Siinä, että ihmiset tekevät itse asioi­ta, jot­ka vähitellen on opit­tu han­kki­maan muiden tekemänä, kuten ruuan valmis­t­a­mi­nen, tai vähen­tävät ajan­vi­etepalvelu­iden han­kkimista, kuten matkailua ja sen sijaan täyt­tävät lähi­ulkoilu­alueet, ei pitäisi olla mitään haitallista. Päin­vas­toin, samal­la taval­la kuin tavoit­teena on loiven­taa teho­hoidon tarvet­ta, näil­lä toimen­piteil­lä voidaan hie­man viivyt­tää edessä ole­vaa ympäristökatastrofia.

    Suurim­mal­la osal­la elämä jatkuu läh­es ennal­laan ja tuskin kukaan näkee edelleenkään esimerkik­si nälkää. Ruokaa riit­tää, asun­not lämpiävät, kuuma vesi tulee hanas­ta ja sähkö töpselistä kuten aina ennekin. Ja silti talous menee sekaisin. Viru­songel­ma on pal­jas­tanut, että nyky­muo­toinen talous on vielä huo­mat­tavasti suurem­pi ongel­ma. Keskus­pankkien paina­man rahan keinotekoinen kier­rät­tämi­nen pakot­ta­mal­la ihmiset myymään Kiinas­sa valmis­tet­tua muovi­roskaa ja pääomien samanaikainen imuroimi­nen parati­i­sei­hin on johtanut tähän kestämät­tömään kier­teeseen, joka on aikakin katkaista. 

    Sen tyyp­piset ajatuk­set, joi­ta on kiteytet­ty esimerkik­si työstäkieltäy­tyjän käsikir­jas­sa, konkreti­soitu­vat nykyti­lanteessa aivan uudessa val­os­sa. Koron­avirus aut­taa lait­ta­maan asioi­ta tärkeysjärjestyk­seen taval­la, johon mikään muu mahti maail­mas­sa ei ole pystynyt.

  15. John Ioan­ni­dis mätkii koron­a­pani­ikkia olan takaa:

    Ioan­ni­dis, J.P. (2020), Coro­n­avirus dis­ease 2019: the harms of exag­ger­at­ed infor­ma­tion and non-evidence-based mea­sures. Eur J Clin Invest. Accept­ed Author Man­u­script. doi:10.1111/eci.13222

    Prob­lems with ear­ly esti­mates and respons­es to the COVID-19 epidemic
    — A high­ly flawed non-peer-reviewed preprint claim­ing sim­i­lar­i­ty with HIV‑1 drew tremen­dous atten­tion; it was with­drawn, but con­spir­a­cy the­o­ries about the new virus became entrenched
    — Even major peer-reviewed jour­nals have already pub­lished wrong, sen­sa­tion­al­ist items
    — Ear­ly esti­mates of the pro­ject­ed pro­por­tion of glob­al pop­u­la­tion that will be infect­ed seem marked­ly exaggerated
    — Ear­ly esti­mates of case fatal­i­ty rate may be marked­ly exaggerated
    — The pro­por­tion of unde­tect­ed infec­tions is unknown but prob­a­bly varies across coun­tries and may be very large overall
    — Report­ed epi­dem­ic curves are large­ly affect­ed by the change in avail­abil­i­ty of test kits and the will­ing­ness to test for the virus over time
    — Of the mul­ti­ple mea­sures adopt­ed, few have strong evi­dence, and many may have obvi­ous harms
    — Pan­ic shop­ping of masks and pro­tec­tive gear and excess hos­pi­tal admis­sions may be high­ly detri­men­tal to health sys­tems with­out offer­ing any con­comi­tant benefit
    — Extreme mea­sures such as lock­downs may have major impact on social life and the econ­o­my; esti­mates of this impact are entire­ly speculative
    — Com­par­isons with and extrap­o­la­tions from the 1918 influen­za pan­dem­ic are pre­car­i­ous, if not out­right mis­lead­ing and harmful 

    1. ksee: John Ioan­ni­dis mätkii koron­a­pani­ikkia olan takaa:

      Tässä on pointtia:

      Exag­ger­a­tion and over-reac­tion may seri­ous­ly dam­age the rep­u­ta­tion of sci­ence, pub­lic health, media, and pol­i­cy mak­ers. It may fos­ter dis­be­lief that will jeop­ar­dize the prospects of an appro­pri­ate­ly strong response if and when a more major pan­dem­ic strikes in the future

      Jatku­vasti jää vies­timät­tä että päätök­set ovat poli­it­tisia, eivätkä perus­tu tieteel­liseen kon­sen­suk­seen. Esimerkik­si min­ulle oli uut­ta että Tan­skan epi­demi­olog­it eivät pitäneet maan rajo­jen sulkemista epi­demi­an lev­iämisen kannal­ta tarpeel­lise­na, tai että Nor­jas­sa ter­veysvi­ra­nomaiset ovat esit­täneet koulu­jen avaamista asteit­tain mut­ta ne pide­tään edelleen puh­taan poli­it­tisel­la päätök­sel­lä suljettuna.

      Jää nähtäväk­si kuin­ka kaik­ki tämä vyöry­tetään jäl­keen­päin tiedey­hteisön syyk­si kun­han oheis­vahinko­jen laa­ju­us alkaa paljastua.

      Olemme täl­lä het­kel­lä irronneet täysin fak­tapo­h­jais­es­ta päätök­sen­teosta, mut­ta kyl­lä kansalais­tenkin pitää kat­soa peili­in. Mitä kansa halu­aa, sitä kansa saa. Totu­u­den­jälkeinen aika on vähän täl­laista. Har­mit­taa etten ole vielä saanut luet­tua Har­ry G Frank­fur­terin kir­jak­si laa­jen­net­tua esseetä On Bull­shit, se tar­joaisi luul­tavasti työkalu­ja nyt syn­tyneen tilanteen hahmottamiseen.

  16. Yri­tys­ten ja eri­tyis­es­ti työl­listävien yri­tys­ten tukemisek­si voisi ottaa netis­sä aiem­min näkemäni keinon: Työ­nan­ta­jan sivuku­lut ote­taan täysimääräis­es­ti val­tion mak­set­tavak­si ja niiden kat­tamisek­si ryhdytään per­imään liike­vai­h­toveroa, jol­la kerät­ty sum­ma vas­taisi tuo­ta sivukulupot­tia. Jos laskel­mat pitivät paikkansa, niin liike­vai­h­toveron suu­ru­udek­si riit­täisi alle pros­ent­ti. Tosin tuos­ta var­maan seu­raisi erinäisiä opti­moin­te­ja (mm. yrit­täjäomis­ta­jat nos­taisi­vat palkkaansa), jol­loin verol­la pitäisi kerätä jonkin ver­ran enem­män kuin nykyi­nen sivuku­lu­jen summa.

Vastaa käyttäjälle Atomisti Peruuta vastaus

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Notify me of followup comments via e-mail. You can also subscribe without commenting.