_

Tilastotieteilijä ihmettelee koronatilastoja

Seuraan koronatilastoja wordmetersin sivujen kautta. Lehdistö näyttää seuraavan samoja tilastoja, joko tämän sivuston tai jonkin muun sivuston kautta.Kommentoin neljän maan tartustatilastoja tämän perusteella. Minulle ne kertovat, että tilastojen on oltava suurelta osin virheellisiä lähinnä niin, että huomattava osa tartunnoista puuttuu. Vertaan keskenään Yhdysvaltain, Italian, Espanjan ja Saksan tilastoja. Tältä raakadata näyttää:

Kovasti sojottavat käyrät ylöspäin. Muuta tästä ei oikeastaan näekään. Paitsi sen, että Yhdysvallat on ottanut todellisen spurtin.

Tuunataan tätä vähän ja piirretään kuvio suhteessa asukaslukuun ja logaritmiasteikolla. Logaritmiasteikolla, koska epidemian alussa tartuntojen pitäisi kasvaa eksponentiaalisena sarjana (1,2,4,8,16). Se näkyy logaritmisella asteikolla suorana.

Asukaslukuun suhteuttaminen pudotti Yhdysvallat alimmaiseksi. Kuviosta näkyy, että epidemian leviämisvauhti on laskenut Italiassa selvästi, Saksassa ja Espanjassa vähän ja Yhdysvalloissa tuskin lainkaan. Analysoin ehkä toisessa artikkelissa sitä, onko Italian epidemia laantumassa.

Luvut tartuntojen määristä ovat kuitenkin hyvin epävarmoja. Esimerkiksi Suomen luvuissa ovat vain ne tapaukset, jotka syystä tai toisesta on testattu. THL:n arvion mukaan todellisten tartuntojen määrät ovat 20 – 30 kertaa suurempia.

Kuolemat lasketaan paljon tarkemmin, vaikka ei niitäkään kovi tarkasti. Näissä neljässä maassa ne ovat kuitenkin kohtuullisen luotettavia lukuja. Katsotaan siis tautiin kuolleiden määrää edelleen miljoonaa asukasta kohden.

Italia on edelleen kärjessä, mutta Saksa ja USA ovat pudonneet aivan eri lukemille (huomaa logaritminen asteikko!) Erot kuolleiden määrissä ovat suhteessa valtavan paljon suuremmat kuin tartuntojen määrissä. Huomattakoon, että kuoleilla mitattuna epidemia ei ole Yhdysvallissa hiipunut vaan pikemminkin vähän kiihtynyt.

Seuraavaksi tulee hiukan hatusta vedetty kuva. Olen laskenut kuolleiden määrän suhteessa tartuntoihin, mutta viivästänyt tartuntojen määrän viidellä päivällä. Tuo viisi päivää on hatusta vedetty arvo keskimääräiselle ajalle, joka kuluu tartunnan havaitsemisesta kuolemaan. Tämän kuvan piirtämiseksi oikein pitäisi tietää enemmän. Jokaista tartuntojen havantopäivää kohden pitäisi tietää, miten tämän joukon on jatkossa käynyt. Mutta koska en ole tekemässä opinnäytettä, tämä saa kelvata.

Tämä kuva on aivan käsittämätön. Kuvan mukaan Saksassa havaituista johtaisi kuolemaan yksi tartunta yhdeksestäkymmenestä ja Italiassa joka kuudes.

Huomattakoon Yhdysvaltain voimakkaasti laskeva käyrä. Ilmeisesti siellä havaittiin aluksi vain tosi sairaat, joista joka viides kuoli, mutta nyt on jo päästy viiden prosentin tasolle.

Mikä selittää Espanjan ja Italian jättimäiset kuolleisuusluvut?

Yksi selitys voisi olla, että vain vakavimmat tapaukset on havaittu. Jos oletamme, että kuolleisuus on Italiassa ja Saksassa tosiasiassa yhtä suurta ja että Saksassa olisi havaittu jopa joka kolmas tartunnan saanut (vaikea uskoa), silloin Italiassa tartuntoja pitäisi olla 45 kertaa enemmän kun on tilastoitu. Siis noin neljä miljoonaa.

Kuolleisuus voi olla Italiassa Saksaa suurempi, koska maassa tupakoidaan paljon ja koska vanhukset elävät siellä aktiivista elämää kolmen sukupolven perheissä eikä heitä voi siksi eristää. Kuolleethan ovat Italiassa pääasiassa hyvin iäkkäitä.

Sairaaloiden joutuminen kaaokseen voi vaikuttaa vähän, mutta ei kovin paljon. Tähän tautiin ei ole hoitoa. Hengityskone voi antaa elimistölle vähän aikaa voittaa tauti, mutta itse se on voitettava. Ei lääkäri sitä pysty taltuttamaan.

Tagged

85 thoughts on “Tilastotieteilijä ihmettelee koronatilastoja

  1. Saksan ja Italian välillä on valtava ero myös diagnosoitujen iässä. Italiassa mediaani-ikä tartunnan saaneilla on ollut 63 vuotta, Saksassa 46 vuotta. Saksa on testannut myös nuorempaa väestöä, Italia on ilmeisesti keskittynyt hoitoon hakeutuvien, eli käytännössä erityisesti ikääntyneiden testaukseen, joilla kuolemisriski on suurempi. Etelä-Koreassakin kuolleiden osuus on suhteellisen alhainen, joskaan ei ihan niin alhainen kuin Saksassa. Siellä diagnosoiduista koronavirustartunnoista joka kolmas on 20-29 -vuotiaita koskevia. (Lähde: https://www.wired.co.uk/article/germany-coronavirus-death-rate )

    Espanjan ja Italian valtaisia kuolleisuuslukuja selittänee se, että molemmissa maissa nuoremman väestön kohdalla ei ole tehty laajamittaista testausta. Kun testaus keskittyy mahdollista sairaalahoitoa tarvitseviin, jäävät ulkoisesti terveemmät diagnosoimatta. Nämä kuitenkin saattavat kantaa tautia, vaikka eivät näkyvästi sitä itse sairasta, ja levittää eteenpäin.

    Testaustoiminnan vapaudella voi olla myös vaikutusta:
    ”We have a culture here in Germany that is actually not supporting a centralized diagnostic system,” said Drosten, ”so Germany does not have a public health laboratory that would restrict other labs from doing the tests. So we had an open market from the beginning.” https://www.npr.org/2020/03/25/820595489/why-germanys-coronavirus-death-rate-is-far-lower-than-in-other-countries

    Sekä Saksassa että USA:ssa testausmarkkinat pyörivät pääasiassa vapaan markkinavetoisesti. Kummassakaan maassa ei ole esimerkiksi julkisen sektorin jollekin yksittäiselle toimijalle keskitettyä testaustoimintaa. Testauksiin pääsee vapaammin melkein kuka tahansa, jolloin myös nuoremmat ovat päässeet paremmin testauttamaan mahdollisia tartuntojaan.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  2. Mielenkiintoinen analyysi asiasta.

    Tartunnan saaneiden luvuista pitää muistaa, että kyseessä ei ole tartunnan saaneet vaan testeillä varmistetut tartunnan saaneet. Testaus ei ole oikeastaan missään muualla kuin Etelä-Koreassa ollut kohtuullisen alusta asti matalalla kynnyksellä tapahtuvaa ja laajaa. Tarvittaisiin vasta-ainetestejä, jotta tiedettäisiin, mikä osuus jää testaamatta. Tämä osuus riippuu testauskäytännöistä ja on siis maa- ja testauskäytäntökohtainen.

    Etenkin Italian ja Espanjan luvuista pitää muistaa, että siellä ei ehditä testaamaan kuin sairaimmat ja terveydenhoitohenkilökuntaa. Kaikki aika menee hoidon järjestämiseen.

    Pitää vain toivoa, että Etelä-Koreakin on missannut suuren osan tapauksista. Muuten ruumismäärät tulevat olemaan Suomessa kymmenissä tuhansissa jopa silloin, jos terveydenhoidon kapasiteetti ei ylity.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  3. Lancetin mukaan kuolema kohtaa keskimäärin 18.5 päivän kuluttua sairastumisesta. Taudin varmistava testi tehdään ehkä vasta noin viikon kuluttua sairastumisesta. Pari kolme päivää perus sairaanhoitossa ja 5-6 teholla? On 8-9 päivää.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    1. IsoH:
      Lancetin mukaan kuolema kohtaa keskimäärin 18.5 päivän kuluttua sairastumisesta. Taudin varmistava testi tehdään ehkä vasta noin viikon kuluttua sairastumisesta. Pari kolme päivää perus sairaanhoitossa ja 5-6 teholla? On 8-9 päivää.

      Yhdessä Wuhania tutkineessa tutkimuksessa arviot olivat että n. 5pv päästä tartunnasta sairaalaan ja kuolema n. 20pv tartunnasta.

      Soininvaaran 5pv tartunnasta kuolemaan on ehdottomasti liian vähän.

        (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  4. korjaus edelliseen: liäsys sana ”myös”
    Kommenttisi odottaa tarkastusta. Tämä on vasta esikatselu, kommenttisi tulee julkiseksi hyväksynnän jälkeen.

    ”Kuolleisuus voi olla Italiassa Saksaa suurempi, koska maassa tupakoidaan paljon ja koska vanhukset elävät siellä aktiivista elämää kolmen sukupolveln perheissä..”

    Riskiä menehtyä koronaan lisää merkittävästi myös saasteet.
    Monet kaupungit jossa epidemian seuraukset ovat traagisimmat kuuluvat Italian saastuneimpiiin:

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  5. linkki jäi puuttumaan, sorry!

    ”Kuolleisuus voi olla Italiassa Saksaa suurempi, koska maassa tupakoidaan paljon ja koska vanhukset elävät siellä aktiivista elämää kolmen sukupolveln perheissä..”

    Riskiä menehtyä koronaan lisää merkittävästi saasteet.
    Monet kaupungit jossa epidemian seuraukset ovat traagisimmat kuuluvat Italian saastuneimpiiin:

    https://www.thelocal.it/20190122/these-are-the-55-most-polluted-towns-in-italy

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  6. Kuinka hyvän kuvan antaa tapausten määrän suhteuttaminen asukasmäärään? Kuulostaa loogiselta, mutta toisaalta jos epidemia on paha New Yorkin osavaltiossa ja siellä ensin levinnyt, kannattaako tapauksia jakaa koko Yhdysvaltain asukasluvulla? Toki sama kysymys on kaikissa maissa (Pohjois- ja Etelä-Italia, Uusimaa ja Kainuu jne), mutta sitä relevantimpi mitä suurempi maa. Vai kuinka?

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    1. Antti Arjava:
      Kuinka hyvän kuvan antaa tapausten määrän suhteuttaminen asukasmäärään? Kuulostaa loogiselta, mutta toisaalta jos epidemia on paha New Yorkin osavaltiossa ja siellä ensin levinnyt, kannattaako tapauksia jakaa koko Yhdysvaltain asukasluvulla? Toki sama kysymys on kaikissa maissa (Pohjois- ja Etelä-Italia, Uusimaa ja Kainuu jne), mutta sitä relevantimpi mitä suurempi maa. Vai kuinka?

      Kansallisvaltion rajojen käyttäminen tilastollisessa vertailussa on tosiaan harhaanjohtavaa. Pitäisi verrata vaikka kaupungeittain/alueittain ja mittari olisi silloin taudin potentiaali levitä seurauksineen suhteessa aikaan.

        (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  7. ”Sairaaloiden joutuminen kaaokseen voi vaikuttaa vähän, mutta ei kovin paljon. Tähän tautiin ei ole hoitoa. Hengityskone voi antaa elimistölle vähän aikaa voittaa tauti, mutta itse se on voitettava. Ei lääkäri sitä pysty taltuttamaan.”

    Tämä on hirvittävän harhaanjohtavaa. Sairaalahoitoon joutuneista vain pieni osa kuolee. Luuletko, että sairaalasta kotiutuneet olivat sairaalassa turhaan, hoidosta ei ollut apua ja he olisivat yhtä hyvin voineet toipua kotona? Hengityskone (tai lievemmässä muodossa happiviikset tai naamari) on hoitoa, joka auttaa elimistöä selviämään keuhkovaurioista kunnes immuunijärjestelmä saa voiton. Ilman tätä hoitoa useampi prosentti työikäisistäkin tukehtuu kuoliaaksi, ja vanhuksista varsinkin iso osa. Sairaaloiden kapasiteetin ylittyminen = laadukasta hoitoa eivät saa kaikki tarvitsevat = pelastettavissa olevia ihmisiä kuolee. Kuin kärpäsiä. Tämä on estettävä kaikin keinoin.

    Muita huomioita: epidemia alkoi esim. Italiassa aiemmin, joten se on siellä ajallisesti pidemmällä. Siksi monet laittavat käyrän x-akseliksi esim. ”päiviä 100:n tartunnan jälkeen”. Erot testauksessa maiden välillä eivät myöskään liene kenellekään enää uutinen. Totta kai suurin osa tartunnoista puuttuu tilastoista.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  8. Muutamia seikkoja jotka voivat selittää Italian (ja Espanjan) kuolleisuutta:

    – altistumiskohtaanto: 8000+ on jo toki tilastollisesti merkitsevä lukema kaikin tavoin, mutta kun tiedetään että vanhukset ja sairaat yliedustettuina, niin siinä miten tartuntaklustereit osuvat voi olla todella suuri vaikutus. Eli muutama iso sairaala tai vanhustenhoitoyksikkö voi näkyä voimakkaasti. Jos Suomen ensimmäinen iso tartuttaja olisi ollut vaikka Terhokodin työntekijä joka käynyt Kiinan-lomalta tultuaan vähän yskäisenä luennomassa Terhokodin hyvistä käytännöistä parissa isossa vanhainkodissa ja lääkäripäivillä, olisivat Suomen suhteelliset kuolemaluvut todella synkät.

    – Eilen päivittyivät kuolleisuuslukuja eurooppalaisittain seuraava sivusto https://www.euromomo.eu/index.html, jossa nyt Italian tilanne näkyy. Jos katsotaan taaksepäin aiempia hengitystie-epidemioita huomataan että Italiassa ja Espanjassa kuolleisuus aiemmissakin lähivuosien epidemioissa, varsinkin on ollut todella paljon korkeampi kuin Suomessa. Maajussit selittivät tätä jo antibioottiresistenssillä (suosi suomalaista porsasta jne), mutta vaikka yllätys yllätys väitteellä ajettiin omaa agendaa keskellä kriisiä, lähtökohdassa saattoi olla perää. Etelä-Euroopan sairaaloista on aiemminkin raportoitu sitä, että erilaiset antibioottiresistentit sairaalabakteerit ovat hyvin yleisiä. Jos koronakuolleisuudesta iso osa on sitä, että korona murjoo keuhkot bakteeritulehdukselle alttiiseen kuntoon, niin yhdistelmän hengitysvaikeudet+sairaalabakteerit isoissa kertaluokka _saattaa_ tuottaa tuollaisia hyvin dramaattisia kuolleisuuseroja. Ainakin niin kauan kuin kuolemien määrä on suuruudestaan sellainen, että niistä valtaosa tapahtuu sairaaloissa.

    – Linkissä noista kuolleisuuskäyristä huomataan myös epidemiakohtaista vaihtelua maiden välillä jos katsellaan taaksepäin. Esimerkki vaikka Skotlannista, jossa 2017-18 ollut todella paha mutta tuo 2016-2017 ei ole tuntunut missään. Onko syynä ensimmäinen kohta, eli tartuntaklusterit riskiryhmissä?

    Selvää on joka tapauksessa ollut jo kauan se mitä itse toit ansiokkaasti esille. Eli että vaikka karmeita tapauksia myös nuorista menehtyneistä tulee jonkin verran, kuolleisuuslukuja koko väestössä dominoi se miten tartuttavuus, hengityskonepaikat ja vastaavat numerot kohtaavat vanhimman ja sairaimman väestönosan. Kuva miksi Italiassa kuolleisuus korkea selkenee aikanaan, mutta selityksen pitää toimiakseen olla sellainen, että sen keskiössä ovat asiat jotka ovat olennaisia iäkkäille ja perussairaille.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  9. (Tulipa paljon kirjoitusvirheitä yllä olevaan, pahoittelen. Piti esim sanomani että varsinkin 2016-2017 epidemia on ollut Italiassa ja Espanjassa käyrien perusteella todella dramaattisen paljon korkeampi kuolleisuus kuin Suomessa – korkeampi kuin koronassa toistaiseksi.)

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  10. Lisää soppaa hämmentää myös kun aletaan tarkemmin katsomaan kuolleisuutta Italiassa. Esimerkiksi Bergamossa oli maaliskuussa kuolleita 348 enemmän kuin vastaavana aikana edellisinä vuosina. Näistä 136 oli virallisesti Covid-19 aiheuttamia. Eli myöskin Italiassa voi kuolleita olla huomattavasti enemmän kuin mitä tilastoissa tällä hetkellä.
    Perustuu Giorgio Gorin twiittiin
    https://twitter.com/giorgio_gori/status/1243204679934324738

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  11. Onko mistään maasta saatavilla luotettavia päiväkohtaisia kokonaiskuolleisuus-lukuja? Ei siis korona-lukuja.

    Italialaisessa pikkukaupungissa kokonaiskuolleisuus oli 150 (noin 1 %), mutta koronasairastuneiksi oli kuolleista diagnosoitu vain alle neljäsosa. Normaali kuolleiden määrä olisi samassa ajassa ollut 40.

    Hypoteesi: Lievän koronavirustartunnan saaneet voivat helpommin kuolla muihin, kuten sydän- ja verisuonitauteihin. Tilastot tältä osin vähättelevät koronakuolemia?

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    1. Iso H:

      Italialaisessa pikkukaupungissa kokonaiskuolleisuus oli 150 (noin 1 %), mutta koronasairastuneiksi oli kuolleista diagnosoitu vain alle neljäsosa. Normaali kuolleiden määrä olisi samassa ajassa ollut 40.

      Hypoteesi: Lievän koronavirustartunnan saaneet voivat helpommin kuolla muihin, kuten sydän- ja verisuonitauteihin. Tilastot tältä osin vähättelevät koronakuolemia?

      Ehkä noin, tai sitten toisin. Välttämättä kaikki kuolemien kasvu ei johdu koronan sairastamisesta. Sosiaalinen eristäminen voi olla ihmisille rankkaa ja sekin voi nostaa kuolleisuutta (eräässä toisessa asiayhteydessä”social isolation was associated with 60–70% increased mortality.” https://www.nature.com/articles/s41598-018-22963-w ), ja lisäksi koronan levitessä osa normaaleista hoidoista voi olla heikommin saatavissa kuin tavallisesti, mikä myös voi lisätä kuolleisuutta. Toki sattumallakin on oma roolinsa, kun katsotaan yksittäisten pikkukaupunkien kuolleisuutta lyhyellä aikavälillä, samoin kunkin kaupungin asukkaiden ikäjakaumalla.

        (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

      1. m: Ehkä noin, tai sitten toisin. Välttämättä kaikki kuolemien kasvu ei johdu koronan sairastamisesta. Sosiaalinen eristäminen voi olla ihmisille rankkaa ja sekin voi nostaa kuolleisuutta (eräässä toisessa asiayhteydessä”social isolation was associated with 60–70% increased mortality.” https://www.nature.com/articles/s41598-018-22963-w ), ja lisäksi koronan levitessä osa normaaleista hoidoista voi olla heikommin saatavissa kuin tavallisesti, mikä myös voi lisätä kuolleisuutta. Toki sattumallakin on oma roolinsa, kun katsotaan yksittäisten pikkukaupunkien kuolleisuutta lyhyellä aikavälillä, samoin kunkin kaupungin asukkaiden ikäjakaumalla.

        Eikö mainitsemiasi kuolemia pidä laitaa koronaviruksen piikkiin? Jos kuolleisuus kasvaa epidemian aikana, oli syynä eristäytyminen kotiin, terveydenhuollon ylikuormitus tms.? Epidemian lisäämää kuolleisuutta yhtä kaikki.

          (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  12. Yksi suurimmista mysteereistä minulle on, että miten on mahdollista että juuri minkäänlaista asiallista dataa ei aiheesta julkaista. Miksi WHO:n sivuilta ei löydy aineistopankkia, joka vastaisi alkajaisiksi seuraaviin olelliisiin kysymyksiin?

    1. Kuinka monta ihmistä missäkin maassa on testattu minäkin päivänä.
    2. Mikä on testattujen ihmisten ja testitulosten jakauma iän, sukupuolen, oireiden ynnä muiden riksitekijöiden suhteen.

    Ilman näitä on lähes mahdoton vetää mitään johtopäätöksiä mistään.

    Joko näitä piilotellaan tarkoituksella, mikä on täysin anteeksiantamatonta, tai meillä ei ole prosessia millä tämä informatio asiallisesti kerätään, mikä on lähes yhtä anteeksiantamatonta, ja se pitää korjata ensi tilassa.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  13. Mietipä, joutessasi, tätäkin kuviota noin numeroiden valossa: Suomessa kuolee vuosittain about 5000 ihmistä hengityselinsairauksiin, tämän päälle vielä diabeteksestä ja sydän- ja verisuonitaudeista johtuvat kuolemat. Kaikki koronaviruksen riskiryhmäläisten ”ominaisuuksia”. Koronaan arvioidaan kuolevan pahimmassa tapauksessa n. 3500 henkeä. Oma epälääke- tahi tilastotieteellinen arvaukseni on, että iso (suurin?) osa tuosta 3500 yksilöstä kuuluu tuohon em. 5000 yksilöön. Eli, raadollisesti sanottuna, he kuolisivat joka tapauksessa tämän vuoden aikana. Ja ne jotka eivät kuolisi tämän vuoden aikana, niin seuraavan parin vuoden aikana. Eli parin kolmen vuoden kokonaiskuolleisuusluku tullee pysymään about samana riippumatta siitä, kuinka koronan hoidamme.

    Eli voisiko olla, että ruotsalaiset ja, herra paratkoon, Trumpkin saattaisivat olla oikeassa, että lääke saattaa tappaa pahemmin kuin tauti? Jälkimmäinen toki aivan vahingossa.

    Korjatkaa paremmin tietävät lukuja ja logiikkaa, pliis.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  14. Samansuuntaisia huomioita. Olen itse erityisesti verrannut Ranskan ja Saksan lukuja (ovat epidemiassa samassa vaiheessa), ja Ranskankin kuolleisuus olisi n. 10-kertainen tartuntarekisteröintien suhteen.

    Kuolleisuusluvut seuraavat vähän viiveellä tartuntoja. Tartunnan rekisteröimisestä näyttäisi menevän noin 1-2 viikkoa (riippuen testaamisesta) siihen kun mahdollinen kuolema on tullut.

    Kiinnostava on, että Italian kuolintapausten määrä ei kasva, vaikka n. viikko takaperin tartuntojen raportoitu määrä kasvoi voimakkaasti. Olisi mielenkiintoista nähdä, miten suuri osa testeistä on tehty vasta tehohoitoon joutuneille tai post mortem.

    Toteat, että ”THL:n arvion mukaan todellisten tartuntojen määrät ovat 20 – 30 kertaa suurempia.” Tässä on tehty virheellinen lainaus ja päätelmä. Oikeasti kyseessä on yksittäisen THL:n asiantuntijan toteamus noin viikon takaa, että todellinen tartuntojen saattaisi olla 10-20-kertainen (vai onko tämä todettu uudelleen ’virallisemmin’)

    p.s. luotettavimmat tilastoinnit löytynevät Etelä-Koreastas ja Princess Diamond -alukselta, joiden osalta testattu on hyvin laajasti ihmisiä

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  15. Tässäpä se ongelman ydin onkin. Kaikki miettivät, että miksi luvut ovat niin erilaisia, ja kehittelevät ties mitä kulttuurisia, yhteiskunnallisia, rodullisia ja geneettisiä teorioita selitykseksi vaikka oikeasti noissa prosenttilaskuissa sekä osoittaja että nimittäjä ovat epävarmoja lasketaanpa sitten Case Fatality Ratea tai Infection Fatality Ratea.

    Erityisesti nimittäjä, kun kukaan ei tiedä montako kotona särkylääkkeiden voimalla niiskuttavaa maassa on (CFR) tai montako oireetonta kantajaa tai taudin lähes huomaamatta sairastanutta kaduilla kävelee (IFR). Kuolinsyyt sentään toivottavasti tilastoidaan suurinpiirtein yhtenäisesti. Tosin siitäkin kiertää jo Twitterissä juttu, jonka mukaan USA:sta löytyy terveysalan henkilöitä jotka sanovat että kuolemia alireportoidaan.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  16. > koska maassa tupakoidaan paljon ja koska
    > vanhukset elävät siellä aktiivista
    > elämää kolmen sukupolveln perheissä

    Juuri johtuen näistä erilaisista tottumuksista ja väestön keski-iästä yms, eri maita ei pidä verrata toisiinsa.

    Sen sijaan pitää verrata [Italiassa] tietyllä ajanjaksolla (esimerkiksi kuukausi) kuolleiden kokonaismäärää samalla paikkakunnalla aikaisempina vuosina kuolleiden kokonaismäärään.
    – Tuota lukua sitten täsmentää eri ikäryhmien sisälle jne.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  17. Italiassa näyttävät kuolleisuusluvut kausi-influensssan olevan huomattavasti Suomea suuremmat. Tässä tutkimus viime vuosilta, jonka perusteella kuolleisuus kausi-influenssaan on ollut 68000/4 vuotta (vuodet 2013-17), siis keskimäärin 17000/vuosi. Suomessa on ollut max 400/vuosi viime aikoina. Jos huomioidaan väilukuero, influenssakuolleisuus ilman koronaakin on siis nelinkertainen Suomeen verrattuna. Italialaisessa elämäntavassa on jotakin, joka nostaa tätä uolleisuuslukua. Ehkä tiheä asutus, vanhusten asuminen samassa taloudessa jne. kuten edellä OS mainitsi.

    https://www.sciencedirect.com/science/article/pii/S1201971219303285

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  18. EDIT: Ilmeisesti joku heuristiikka poistaa artikkelini, mahdollisesti liikojen linkkien takia joten tässä kirjoittelen pois editoitavaksi tarkoitettua diibadaabaa jonka ainoa merkitys on saada alla oleva teksti menemään läpi. Olen yrittänyt joskus aikaisemminkin, mutta huonolla menestyksellä.

    Enpä edes yritä kommentoida alla olevien juttujen sisältöä koska osaamiseni ei riitä. Tämäkin kappale on poistettavaa täytettä.

    Ylläoleva osuus ja tämäkin kappale on siis tyhjää höpinää ja tarkoitettu poistettavaksi, pihvi on tuossa alla:

    Yksi spekulaation kohde vakavien infektioiden esiintymisissä ja kuolemanriskissä havaituille eroille ovat ACE-estäjät ja ATR-salpaajat. Lisätietoa Lääkärilehden pikkuartikkelissa.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  19. Lääkeaineita kannattaa aina epäillä. Yksi spekulaation kohde vakavien infektioiden esiintymisissä ja kuolemanriskissä havaituille eroille ovat ACE-estäjät ja ATR-salpaajat. Lisätietoa Lääkärilehden pikkuartikkelissa:

    Koronavirus sitoutuu kohdesoluihin ACE2-entsyymin avulla, jota ekspressoituu keuhkojen epiteelisoluissa, suolistossa, munuaisissa ja verisuonissa. Ekspressio lisääntyy merkittävästi verenpaine- ja diabetespotilailla, jotka käyttävät ACE:n estäjää tai ATR-salpaajaa. Teoriassa tämä voi lisätä viruksen infektiivisyyttä ja komplikaatioita. Toisena mahdollisuutena kirjoittajat toivat esille geneettisen alttiuden.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    1. Asia ei ole kai ihan noin yksinkertainen:

      Angiotensin and the Coronavirus

      That second paper proposes sorting through the existing patient data to see if there are correlations between severity of infection and angiotensin receptor antagonist therapy in particular, and I believe that this is ongoing. Epithelial cells are going to have ACE-2 protein on their surfaces no matter what, so the virus is going to be attacking those as a route of entry. If that second paper is right, then it could be that throwing more ACE-2 onto those membrane doesn’t make the viral infection much worse, but does lessen the associated lung injury. If we’re going to have a lot more coronavirus patients, this would be a very good thing to know.

      Ilmeisesti on olemassa viitteitä, että ATR-salpaajat voisivat itseasiassa toimia COVID-19:n hoitona:

      Angiotensin receptor blockers as tentative SARS‐CoV‐2 therapeutics

      However, several observations from studies on SARS‐CoV, which very likely are relevant also for SARS‐CoV‐2, seem to suggest otherwise. It has been demonstrated that the binding of the coronavirus spike protein to ACE2, its cellular binding site, leads to ACE2 downregulation, which in turn results in excessive production of angiotensin by the related enzyme ACE, while less ACE2 is capable of converting it to the vasodilator heptapeptide angiotensin 1–7. This in turn contributes to lung injury, as angiotensin‐stimulated AT1R results in increased pulmonary vascular permeability, thereby mediating increased lung pathology (Imai et al., 2005; Kuba et al., 2005). Therefore, higher ACE2 expression following chronically medicating SARS‐CoV‐2 infected patients with AT1R blockers, while seemingly paradoxical, may protect them against acute lung injury rather than putting them at higher risk to develop SARS. This may be accounted for by two complementary mechanisms: blocking the excessive angiotensin‐mediated AT1R activation caused by the viral infection, as well as upregulating ACE2, thereby reducing angiotensin production by ACE and increasing the production of the vasodilator angiotensin 1–7.

      Ehkä tässä voinee siis jatkaa esim. kandesartaanin popsimista suhteellisen turvallisin mielin?

        (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  20. Joo, niissä tilastoissa pitäisi olla edes se testattujen määrä yhteensä, jotta siitä voisi tehdä vertailuja. Katsoin juuri Washington State tilaston, asukasluku 7,5 milj. , 27.3.2020 testattuja 46380, positiivisia 3207, kuolleita 147, kuolleista 92% yli 60v. Näillä tilasto on selkeä.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  21. Kovasti on kummastuttanut, ettei ole tehty ilmeisesti missään CV-testejä satunnaisotannalla koko väestöstä. Vain näin voitaisiin saada oikea tilannekuva tartunnan todellisesta levinneisyydestä ja varsinkin oireettomana sairastavista. Antaisi paljon vankemman selkänojan lähteä tekemään esim. liikkumisen rajoittamiseen liittyviä päätöksiä.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    1. Antti Wiio:
      Kovasti on kummastuttanut, ettei ole tehty ilmeisesti missään CV-testejä satunnaisotannalla koko väestöstä. Vain näin voitaisiin saada oikea tilannekuva tartunnan todellisesta levinneisyydestä ja varsinkin oireettomana sairastavista. Antaisi paljon vankemman selkänojan lähteä tekemään esim. liikkumisen rajoittamiseen liittyviä päätöksiä.

      THL tekee satunnaistestausta tavanomaisen influenssaseurannan ohessa, mutta tartuntamäärät ovat niin pieniä, että mitään ei näy.

      Ei väestötasolla promillen luokkaa olevasta ilmiöstä saa kunnon otetta millään satunnaistestauksella. Satunnaistestejä pitäisi tehdä ihan hillitön määrä, että leviämisestä päästäisiin luotettavasti selville edes karkealla tasolla. Joku kymmenen prosentin levinneisyys alkaisi jo näkyä, mutta siihen kukaan ei halua.

        (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    2. Antti Wiio:
      Kovasti on kummastuttanut, ettei ole tehty ilmeisesti missään CV-testejä satunnaisotannalla koko väestöstä. Vain näin voitaisiin saada oikea tilannekuva tartunnan todellisesta levinneisyydestä ja varsinkin oireettomana sairastavista. Antaisi paljon vankemman selkänojan lähteä tekemään esim. liikkumisen rajoittamiseen liittyviä päätöksiä.

      Islannissa testattiin yli 5000 satunnaista oireetonta. Siellä positiivisen koronatuloksen sai vain 0.86% testatuista! Ei siis 20-40 x sairaisiin verrattuna oireettomia Islannissa?

        (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

      1. Nämäkin ovat vähän paikkaan ja hetkeen sidottuja havaintoja, mutta toki antaa inditaatiota. Tosta nopeasti laskemalla saisi, että Islannissa siis olisi n. 5000 oireetonta viruksen kantajaa (mitähän tuo tarkoittaa.. monella varmasti on myös monenlaista yskää yms., minkä voi ymmärtää oireeksi tai ei)

          (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  22. Saksan ja Italian kuolleisuuksien eroista Italian lehdistä ja tvstä: prof Signarelli, https://www.corriere.it/cronache/20_marzo_22/coronavirus-il-conteggio-morti-varia-paese-paese-germania-esclude-chi-ha-altre-patologie-6a452e6a-6c19-11ea-8403-94d97cb6fb9f.shtml
    Kertoo että Italiassa lasketaan kuollut jolla virus, riippumatta muista syistä ja Saksassa lasketaan vain ne joilla se on pääasiallinen tai ainoa kuolinsyy. Mitenkähän Suomessa kausi-influenssa tilastoidaan?

    Ja toinen, Suomesta katsoen tosi outo asia: Rain uutisissa Brescian lähiössä apteekkari valittaa ettei saa toimitettua asiakkailleen happipulloja koteihin kun menevät muualle. Kertoo pitävänsä huolta sadoista pullonkäyttäjistä lähiympäristössä… Voisiko olla huonon onnen tuplajysäys. Tuolla kuolleisuus on ollut korkeaa. Virus leviää vanhassa ja huonokeuhkoisessa väestössä. Pohjois-Italian kaupunkien ilma on tietääkseni menneisyydessä ollut tosi likaista.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    1. Ps. Nyt viimeistään kannattaa lukea Kari Karkolan teos Kuolema, oikeuslääkäri selvittää (Duodecim). (Ks. erityisesti luku ’luotettavaa ja vähemmän luotettavaa kuolinsyytietoa’.)

        (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  23. Kiitän sinua Osmo näistä blogikirjoituksista. Vaikken ole aina kaikesta samaa mieltä, odotan ja luen aina uusimmat kirjoituksesi. Tokikaan en noita kaupunkiympäristölautakuntajuttuja aukaise. On harmi, ettei älykköjä ole nykyään kovinkaan viljalti politiikassa.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  24. Eri lähteistä olen lukenut, että tartunta johtaa tehohoitoon ja/tai kuolemaan 12–14 päivän päästä. Miltä käyrät näyttäisivät sitten?

    Saksassa taidetaan testata todella harvoin, sillä Italian lailla myös Saksassa tupakoidaan paljon. Itse Berliinissä asuvana olen miettinyt, että ehkä ainakin pääkaupungissa luvut ovat pieniä, sillä ikärakenne on hyvin toisenlainen kuin vaikka Suomessa tai Italiassa. Berliinissä asuu paljon nuoria aikuisia, jotka eivät kuulu riskiryhmään. Tämä tietenkään ei selitä koko Saksan tilastoja.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  25. Tuo viimeinen käyrä on tosiaan aivan älytön. Voisiko syynä olla Italian terveydenhuoltojärjestelmän romahdus? Jos nämä ovat vahvistettuja eli testattuja tartuntoja, niin Italian ja Espanjan luvut koskevat tällöin sairaalaan joutuneita (ja hoitohenkilökuntaa). Eli tällöin tuo lukema joka kuudennen tartunnan tappavuudesta olisi mielekäs ja vastaisi aiempia tietoja. Jos joka neljäs sairaalaan joutunut tarvitsee hengityskonetta eikä niitä riitä kaikille, lukema siitä, että joka kuudes sairaalaan joutunut kuolee, on ihan järkevä.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  26. Epälineasrisuus!
    Kun hoitojärjestelmän toimii ja sen kapasiteetti riittää ollaan tilanteessa, joka vastaa Sveitsiä ja Saksaa.
    Kun ylitetään terveydenhuollon kestokyky tilanne riistäytyy käsistä. Sama, jos potilaita ei saada hoitoon tai lopetetaan testaaminen.

    Italiassa lähtö myöhästyi – epidemia huomattiin tuurilla kun testattiin vain Kiinan suunnalla käyneitä. Siteen terveydenhuollon kapasiteetti loppui nopeasti.

    Etelä-Korean testimäärä on luokkaa 6000 testiä per miljoona ihmistä.

    Megavaltioiden kuten Kiina, USA jne osalta pitäisi verrata maakuntia tai osavaltioita, ei koko maata.
    Suomessa keskimäärin on väärä tilannekuva, jos Uusimaa keskiarvotetaan muuhun maahan! Tämä koskee kaikkia tilastoja.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  27. Juuri tällaista analyysia tarvitaan, kiitoksia. Varsinkin tuota nelosgraafia olen odottanut joltakulta institutiolta. Hatusta vedetty 5 päivää taitaa vain olla aivan liian lyhyt viive, omasta pipostani vetäisin 15 päivää. Pari kommenttia: Tartuntojen määrä on todella epämääräinen luku, sillä se riippuu täysin testausintensiteetistä. Parempi luku olisi koronan takia sairaalaan joutuneiden määrä. Sitä vain ei jostain syystä kansainvälisessä aineistossa raportoida. Toki sekin voi olla epätäsmällinen. – Graafeissa 1…3 tulee ottaa huomioon ”alkuräjähdyksen” eriaikaisuus.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  28. Mielenkiintoisia havaintoja – ongelma on se, ettei tietoja testausten määristä ole saatavilla. Testattu (varmistettu) on vain terveydenhoitohenkilökuntaa, sairaalaan tuodut ja kuolleet. Viruksen levinneisyyttä ei tiedetä. Vuoden alusta on maailmalla levinnyt myös ”kausi-influenssan” aiheuttavat A-virukset. Ne ja korona esiintyvät nyt samanaikaisesti ja päällekkäin. Tilastollisesti kai on niin, että mitä enemmän tutkitaan, sitä enemmän löytyy infektioita, kunnes näytemäärä saavuttaa tason, joka edustaa oikein infektiotasoa.
    Vuosina 2012-2018 oli joka vuosi maailmanlaajuiset epidemiat. Suomessa kuoli vuonna 2010-2014 noin 50 ihmistä vuodessa, 2015 kuoli noin 150, 2016 menehtyi 240 ja 2018 noin 440 ihmistä.Syy olivat A-virukset, jotka ovat peräisin linnuista. Biologina minua kiinnostaa viruksen alkuperä. Se näyttää nyt olevan hevosenkenkälepakoiden ryhmä, jota on Kaakkois-Aasiasta keski-Eurooppaan ulottuvalla vyöhykkeellä. Väli-isäntä näyttää olevan Malesian muurahaiskarhu, jota kiinalaiset syövät. COVID19 on 2000-luvun alun SARS-viruksen muunnos, ja mutaatiot lienee tapahtuneet yhdessä infektoituneessa ihmisessä.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  29. En tiedä eikö viestini mennyt läpi, mutta tässä vielä uudestaan. Oheisesta artikkelista selviää, että viime vuosina (2013-17) kausi-influenssa kuolleisuus on Italiassa ollut ainakin 4-5 kertainen Suomeen verrattuna. Näinä vuosina on tilastoitu 68000 influenssakuolemaa, siis eskimäärin 17000/vuosi.

    https://www.sciencedirect.com/science/article/pii/S1201971219303285

    Eräs norjalainen tietokirjalija spekuloi myös, että Italian sairaaloissa on paljon antibioottiresistenttejä bakteerikantoja. Nämä vanhat influenssapotilaathan usein lopulta kuolevat bakteeriperäiseen keuhkokuumeeseen.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  30. ”Onko mistään maasta saatavilla luotettavia päiväkohtaisia kokonaiskuolleisuus-lukuja? Ei siis korona-lukuja. ”

    Tästä linkistä voi tarkastella Italian kuolleisuuden kehitystä.

    http://www.salute.gov.it/portale/caldo/SISMG_sintesi_ULTIMO.pdf

    Vasta ihan äskeittäin kuolleisuus on noussut koko maassa poikkeuksellisen korkealle.

    Korona epidemiaa mm. Italiassa voi seurata kriittisestä näkökulmasta tästä jatkuvasti päivitettävästä blogista
    https://swprs.org/a-swiss-doctor-on-covid-19/

    Kyseessä on paikallisesti hyvin poikkeuksellien nilmiö, sillä , esim. Bergamon kaupungissa maaliskuussa kuolleiden määrä on nelinkertainen verrattuna tavallisiin lukuihin.

    March 27, 2020 (II):
    ”The latest figures from Bergamo show that total mortality there almost quadrupled in March 2020 from typically 200 to 300 people per month to around 900 people. It is still unclear what proportion of this was due to Covid19 and what proportion was due to other, locally specific factors.”

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  31. Hyvä että yrität ymmärtää mitä tapahtuu, Osmo.

    Keskustelu muualla, jopa Hesarin nettisivulla, on muuttunut täysin älyttömäksi, kun omaehtoiset ”luonnontietelijät” hyökkäilevät THL:n kimppuun. Nyt käydään huutokauppaa siitä kuka saa eniten kuolleita ja kenen tilastoista pitää päätellä, että kansa nyhjöttäköön kotona seuraavan vuoden. Aalto-yliopistokin on kantanut kortensa kekoon.

    Ja asiantuntijat: HUSin toimitusjohtaja vaati eilen että Espanjasta tulevat pistetään eristettyyn hotelliin karanteeniin, koska Espanjasta tulee niin paljon tartunnan saaneita.

    Jos otetaan esimerkiksi Andalusia (jossa asuu n 8,5 miljoonaa ihmistä), eilen siellä oli tartunnan saaneita n. 40 / 100 000 asukasta, kun Uudellamaalla oli vastaavasti n. 37. Ts. Aurinkorannikolta tulevat eivät voi olla mitenkään ongelma Helsingin seudun tartuntatodellisuuteen.

    Tietysti tilanne Espanjassa on kova; tällä hetkellä esim. Madridissa on 289 tartunnan saanutta / 100 000 asukasta.

    El Pais -lehdessä tilastotieteilijät ovat yrittäneet haarukoida todellisten tartuntojen määrää. On päädytty arvioon, että tartuntoja on kaikkiaan joko 150 000 tai 900 000 tai jotain siltä väliltä. Nykyisen tiedon varassa ei kai kukaan tiedä mikä on ”totta”. Eikä tiedä Suomessakaan, vaikka keskustelu kävisi kuinka kuumana tahansa.

    Kun itse yritän odottaa pieniäkin optimistisia uutisia, on kurjaa huomata, että suomalainen media etsii vain pahinta uutista otsikoihin. Iltapäivälälehti kirjoittaa isoin otsikoin, että taas Espanjassa on kuollut iso määrä. Samaan aikaan paikalliset asiantuntijat näkevät hieman toivoa tilastoissa, sillä tänään on toinen päivän jolloin tartuntojen määrä laskee aikaisemmasta.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  32. Minua kiinnostaisi hirveästi vertailu eri maiden tehohoidon kuormituksen kanssa. Eli tapausten määrä tehohoidosss, tapausten määrä tehohoidossa suhteutettuna väestöön, ja tapausten määrä tehohoidossa suhteutettuna tehohoitokapasiteettiin. Sen jälkeen voisi vertailla kuolleisuutta suhteutettuna tehohoitokapasiteettiin.

    Tämä siksi että tästä voisi oppia jotain tehohoidon tehosta, ja arvailla missä kohdin epidemiaa ollaan. En vaan ole löytänyt tätä tietoa valmiina mistään, ja luulisi että tämä tieto olisi suht tarkkaa kaikissa maissa.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  33. Vale, emävale, tilasto.

    Koronaan liittyvä tilastointi on niin virheellistä ja puutteellista, että johtopäätösten tekeminen on aika lailla arpomista. Lisäksi testaamisen vähäisyys.

    Moni otti esiin vuosittaiset influenssan aiheuttamat kuolemat. Kuolinsyytilastot eivät kerro totuutta ja käytännössä vähättelevät määrää. Tämä varmaankin koskee kaikkia maita. Influenssaan, aivan kuten koronaankin kuolee vastustuskyvyltään heikkoja yksilöitä jolloin kuolinsyyksi tulee usein kirjatuksi jokin muu syy kuin influenssa.

    ”THL:n arvion mukaan influenssa­kaudella 2017–2018 influenssan aiheuttama ylikuolleisuus olisi ollut noin 1 000 henkeä.”

    http://www.stat.fi/tietotrendit/artikkelit/2020/kuinka-monen-kuoleman-syy-on-influenssa-kertovatko-luvut-kaiken/

    Oma arvaukseni on, että Suomessa koronakuolemien määrä ei oleellisesti tule poikkeamaan vuosittaisen kausi-influenssan määristä joka lienee haarukassa 500-1500 mm. viruksen ärhäkkyydestä ja rokotteen tehosta ja rokotusten kattavuudesta riippuen. Todennäköisesti korona merkitään nyt suuresta hälystä johtuen tilastoihin kuolinsyyksi herkemmin kuin kausi-influenssa, eli tästäkin voi syntyä tilastointiharhaa.

    Suhteellistamista. Italiassa kuolee vuosittain noin 600000 henkilöä. Siis joka vuosi. Korona on nyt arvottu kuolinsyyksi noin 10000 tapaukseen. Melkein kaikissa niissä kuolleella on ennestään yksi tai useampi vakava perussairaus. Jos arvioidaan että korona merkitään kuolinsyyksi vaikkapa 30000 tapaukselle, niin tämä tarkoittaisi viittä (5) prosenttia vuosittaisesta määrästä. Ja huom. melkoinen osa tuosta 30000 olisi joka tapauksessa kuollut vuoden tai muutaman kuluessa perussairauksistaan johtuen.

    Jos tuo 30000 osoittautuu oikeaksi suuruusluokaksi, niin terveystaloustiedettä tulevaisuudessa tutkivat ihmettelevät tulivatko ihmiset vuonna 2020 hulluiksi kun aiheuttivat maailmanlaajuisen laman ärhäkkääseen kausi-influenssaan verrattavasta syystä. No, maailmantalous oli joka tapauksessa ison korjausliikkeen tarpeessa, eikä koronaa ole siitä syyttäminen.

    Eli kaikessa tässä paniikissa on syytä suhteellistaa asioita myös Suomessa. Ainakin toistaiseksi koronan aiheuttamien kuolemien määrä ja muut terveyshaitat eivät ole kovin vakavia. Nyt päällä olevilla ja mahdollisesti vielä tulevilla talouden kuristamistoimilla aiheutetaan erittäin suuret vahingot. Syntyvän laman pituudesta ja syvyydestä riippuen valtiolle kertyy 10-30 miljardin lisävelka tulojen menetyksinä ja menojen kasvuna. Tämä raha on tulevaisuudessa pois valtion menoista ja valtion menoistahan pääosa kohdistuu sote- ja sotu-menoihin. On mahdollista, että tämä lama aiheuttaa niin paljon leikkauksia tuleviin julkisiin palveluihin, että siitä johtuvien ennenaikaisten kuolemien määrä ylittää koronaan kuolevien määrän.

    Viisaimmat sanat olen kuullut useammalta vanhukselta kun heiltä on kysytty pelottaako tämä korona. Vastaus on ollut: no johonkinhan sitä täytyy kuolla. Siinä on viisautta.

    Välttäkäämme turhaa hysteriaa. Älkäämme torjuntatoimilla aiheuttako suurempaa haittaa kuin mitä itse tauti aiheuttaisi. Jos saisin päättää niin purkaisin rajoituksia, lisäisin sairaanhoidon kapasiteettia (esim. pari miljardia käytettäväksi tilapäissairaaloihin, laitteistoon, suojavälineisiin jne.), eristäisin vielä tiukemmin riskiryhmän koteihinsa ja hoitolaitoksiinsa sekä lisäisin testaamista. Eli rahat mieluummin sairaanhoitoon kuin konkurssien korvaamiseen ja työttömyyskorvauksiin.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  34. Lisää suhteellistamista. Oletetaan, että kausi-influenssa on keskeisenä kuolinsyynä Suomessa noin 500 tapaukseen vuosittain. Influenssa-kausi kestää yleensä 3-4 kuukautta. Kuolleita siis tulee keskimäärin 4-5 päivässä.

    Kuvitelkaa, että JOKA VUOSI media uutisoi päivittäin influenssaan kuolleiden määrän 4-5 kpl television pääutisten ykkösaiheena ja lehtien lööpeissä. Median edustajat partioisivat sairaaloiden edustalla odottaen päivän tilastotietoja ja ylilääkärin haastattelua. Maan hallitus pitäisi televisiossa päivittäin tiedotustilaisuuden influenssan torjuntatoimista ja liikkumisen rajoituksista. Urheilukatsomot tyhjennettäisiin ja urheilutapahtumat, konsertit, teatterit jne. siirrettäisiin influenssan pelossa.

    Olen varma, että reagointia pidettäisiin ylimitoitettuna ja suorastaan typeränä. Opetelkaamme siis elämään myös koronan ja sitä seuraavien vitsausten kanssa. Kukaan ei ole tullut tänne elämään ikuisesti.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    1. Sen verran pitää tätäkin kirjoitusta suhteellistaa, että ilman rajoitustoimia kuolleiden määrä päivässä tulisi olemaan kuukauden sisällä jotain aivan muuta kuin 4-5. Toivottavasti saisimme koronakuolemat pysymään maksimissaan viidessä per päivä, mutta näiden dramaattisten toimienkin jälkeen tulemme varmasti suurempia lukuja näkemään. Mitä todellisuus olisikaan ilman näitä? Testauskapasiteetin raju kasvattaminen on mielestäni ainoa keino selvitä edes jollain lailla järkevästi tästä kriisistä inhimillisesti ja taloudellisesti katsoen. Matka normitilaan on silti pitkä.

        (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  35. Ei niin kovin kauan kun täälläkin ”tiedettiin” että on joko kausi-influenssa tai virus, jonka on paras antaa levitä vaan. Tämän tunnustaminen oli lähes velvollisuus. Yhteiskunta piti pitää auki ja katsoa mitä tulee.
    Suomen ja THL;n rauhoittava virallinen kanta oli, että ei tämä nyt sentään niin pahaksi täällä meillä äidy.
    Taskulaskimilla sitä todisteltiin. Jokainenhan osaa laskea vähän…
    Eli töihin ja kouluun reippaasti vaan.

    Tässä mielestäni hyvä Risto Linturin (tilastoperäinen) analyysi siitä mitä itse asiassa täälläkin kannatettiin.

    https://www.iltalehti.fi/koronavirus/a/39e6e337-28b9-47a8-9cbc-b6ba2eb46ac6

    Jutussa mainittujen vaihtoehtojen 1. ja 2. kuolleisuusluvut kertonevat, että olisi pitänyt uskoa Kiinaa, Etelä-Koreaa ja WHO:ta. Kuten nyt viimein lopulta uskotaankin?

    Kiitos blogistille näistä uusista käppyröistä.
    Ne todellakin tuottavat monta kysymystä, joihin vastaajia ei tästä maasta, tuskin muualtakaan, vielä ainakaan löydy.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  36. Tässä yksi mahdollinen selitys Italian poikkeaviin lukuihin:
    https://www.maaseuduntulevaisuus.fi/ulkomaat/artikkeli-1.1031424

    ”virusepidemian lisäksi Italian kaoottinen antibioottitilanne näkyy kuolleisuusluvuissa. …
    monet ihmiset, jotka ovat nyt Italiassa saaneet koronatartunnan, eivät ehkä kuole virukseen, vaan antibiootteja kestävien bakteerien aiheuttamiin tulehduksiin. … Virusten tiedetään heikentävän ihmisen immuunijärjestelmää. Samalla se helpottaa bakteerien hyökkäyksiä. … Jotta vakavasti sairastuneet potilaat eivät sairastuisi myös bakteeri-infektioon, heille annetaan usein antibiootteja osana hoitoa.”

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  37. Vk, hyviä huomioita. Aika paljon samaa mieltä itsekin. Nyt jonkinlainen mediapaniikki päällä. Varsinkin ”luotettavat” iltapäivälehdet. Italian ylikuolleisuudelle influenssiin on syynsä, joita tässä keskustelussa on tuotukin esiin hyvin. Ja tilastot, jos niitä yleensä on, eivät ole luotettavia.

    Koulut voisi laittaa auki ihan hyvin, nuoret parvelevat kuitenkin porukoissaan ja ovat kontaktissa toistensa kanssa.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  38. Näitä mahdollisia virhelähteitä on tosiaan monia. On kuitenkin vaikeaa arvioida sitä onko kyse eroista tilastoinnissa, hoitoketjussa vaiko taudin kulussa.

    Mahdollisia virhelähteitä:
    – Diagnoosivirheet ja sitä kautta testaamattomuus tai myöhäinen testaaminen (varsinkin taudin alkuvaiheessa on se saatettu virhediagnotisoida ja jättää sen takia testaamatta)
    – testausvalinnat – ketä testataan ja milloin. Eli tulokset näyttävät kovin erilaisilta jos testataan koko väestöä tai riskiryhmiä tai pelkästään oireilevia. Tässä myös testauskapasiteetilla on iso osansa sillä se ohjaa testaamisvalintoja.
    – Ajalliset tekijät, eli diagnoosin ja kuoleman välinen aika, tässä vielä tilannetta sotkee tuo edellinen kohta, eli jos testaus painottuu oireellisiin, on tauti keskimäärin pidemmälle kehittynyt kuin oireettomilta tehtävissä löydöissä.
    – miten tilastoidaan kuolemat? Eli tilastoidaanko kuolemat sen perusteella että kuolleella on ollut korona-tartunta vaiko sen perusteella, että se on pääasiallinen kuolinsyy. Tässä yhteydessä on puhuttu, että mm Venäjällä kuolemia oltaisiin tilastoitu keuhkokuumekuolemiksi.
    – Tarkoitukselliset tilastojen vääristelyt. On jossain määrin mahdollista, että mm Turkin ja Venäjän kaltaisissa maissa tieten tahtoen tilastoidaan niin, ettei kriisi näkysi.
    – Puutteellinen tai jäljessä laahaava tilastointi. Tämä luultavasti pätee moneen kehitysmaahan joissa tilanne saattaa olla merkittävästi pahempi kuin mitä tilastoista nähdään.

    Nuo ovat siis tilastoihin vaikuttavia asioita. Niiden lisäksi tilastoja siis muokkaavat monet aiemmissa kommenteissa mainituista seikoista, kuten terveydenhuollon kriisiytyminen, se millaisissa ihmisryhmissä tartunta on päässyt leviämään yms. Eli epidemian todellinen vakavuus. Joka tapauksessa mitään yksityiskohtaista analyysiä ei näiden tilastojen perusteella voi tehdä, ne ovat suuntaa-antavia, mutta niissä on liian useita varsin merkittäviä virhelähteitä, jotka tekevät eri maiden luvut vertailukelvottomiksi.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    1. Nuo luvut eivät pidä paikkaansa. Kuolinsyiden tilastointi on ihan hanurista noin luotettavuuden suhteen kun kuolintodistuskirjaukset eivät ole tarkkoja ja vainajilla on ollut monia sairauksia päällekkäin. Eli esim diabetestä, sydämen vajaatoimintaa tai munuaisten vajaatoimintaa sairastavalle influenssa on se viimeinen niitti, mutta sitä ei useinkaan kirjata kuolintodistukseen.

      Esim. 2017-18 influenssan arvioidaan aiheuttaneen noin 1000 tapauksen lisäyksen. Itse olen nähnyt asiantuntevia arvioita 500-1500 influenssan aiheuttamasta kuolemasta Suomessa vuosittain.

      http://www.stat.fi/tietotrendit/artikkelit/2020/kuinka-monen-kuoleman-syy-on-influenssa-kertovatko-luvut-kaiken/

        (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  39. Suuri kiitos Osmo siitä, että tuot järjen mukaan koronavirustilanteen arviointiiin! Nostan sinulle myös hattua siitä, että uskallat uida julkisesti vastavirtaan, etkä sokeasti usko sitä, mitä ihmiset hokevat ympärilläsi.

    Toivottavasti meillä säilyy edes mielipiteenvapaus nyt, kun liikkumisen vapautta on merkittävästi rajoitettu ja olemme siirtyneet poliisivaltioon ja ihmiset syyttelevät, pelkäävät ja välttelevät toisiaan.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  40. Jos katsoo tartuntoja suhteessa väkilukuun, kärjessä ovat pikkuvaltiot, isoimpana joukossa Sveitsi. Kuolemantapausten osalta kärjessä ovat kuitenkin Italia ja Espanja (San Marinon jälkeen). Tämäkin viittaa siihen, että isommissa maissa tilastoidut tartunnat ovat vain murto-osa todellisesta määrästä, kun taas pienissä maissa (plus Sveitsi) testataan suhteellisesti enemmän.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  41. vk: ”Korona on nyt arvottu kuolinsyyksi noin 10000 tapaukseen. Melkein kaikissa niissä kuolleella on ennestään yksi tai useampi vakava perussairaus. Jos arvioidaan että korona merkitään kuolinsyyksi vaikkapa 30000 tapaukselle, niin tämä tarkoittaisi viittä (5) prosenttia vuosittaisesta määrästä.”

    Kuolinsyyn määrittämiseen liittyvät ongelmat todellakin vaikuttavat Covid-19 vaarallisuuden arviointia:

    Vasta eläköitynyt englantilanen patologian professori (ja NHS:n asiantuntija) John Lee kirjoittaa ongelmista näin:

    ”In the current climate, anyone with a positive test for Covid-19 will certainly be known to clinical staff looking after them: if any of these patients dies, staff will have to record the Covid-19 designation on the death certificate — contrary to usual practice for most infections of this kind. There is a big difference between Covid-19 causing death, and Covid-19 being found in someone who died of other causes. Making Covid-19 notifiable might give the appearance of it causing increasing numbers of deaths, whether this is true or not. It might appear far more of a killer than flu, simply because of the way deaths are recorded.”

    https://www.spectator.co.uk/article/The-evidence-on-Covid-19-is-not-as-clear-as-we-think

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    1. Juuri näin. Jonkin verran eli ihan järkyttävän paljon on parannettavaa kuolinsyiden tilastoinnissa lähtien siitä, että useimmilla erityisesti iäkkäimmillä perussairailla ei ole vain yhtä syytä. Varmaan pitäis joku direktiivi tästäkin vääntää.

      Niin kauan kun tilanne on nykyisenlainen, niin uutisointi koronakuolemien määristä on todennäköisesti harhaanjohtavaa ja tilastoanalyysi sitten potenssiin kaksi.

        (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  42. Minusta keskustelua käydään liikaa kuolleisuuteen nojaten. Enemmän pitäisi kiinnittää huomiota siihen, että virus sitoo runsaasti terveydenhuollon resursseja. Sairaalahoitojaksot ovat pitkiä ja hoito intensiivistä.

    Tilastot myös osoittavat, että suuri osa sairaalahoitoa tarvitsevista on aktiivi-ikäisiä. Heitä kuolee vähän, mutta ilman sairaalahoitoa kuolisi enemmän.

    Yksi vaihtoehto on rajata kaikilta koronaviruksen saaneilta tehohoito kokonaan pois ja antaa heidän kuolla. Tällöin yhteiskuntaa pystyttäisiin pyörittämään normaaliin tapaan, eikä kokonaiskuolleisuus kuitenkaan merkittävästi nousisi.

    Tällä hetkellä eri maissa yhteiskunnat ovat suljettuja nimenomaan tehohoitovaateiden vuoksi. Jos siitä ei tarvitsisi välittää, tilanne olisi ihan erilainen. Koronavirus itsessään ei yhteiskuntia sulje. Sen tekee tehohoidon määrän riittämättömyys.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  43. Muutamia yksittäisiä kommentteja hallituksen toimista.

    1. Ravintoloiden sulkeminen. Ravintola, jossa käyn päivittäin on palkannut 5-10 uutta työntekijää. Siellä annetaan juomat valmiina. Käteistä ei huolita. Aterimet on yksittäispakattu. Ruoat annostellaan ja jaellaan aiemman noutopöydän sijaan. Leivät ja levitteet on yksittäispakattu. Pöytään ohjataan menemään läheisten työkavereiden kanssa. Tuota toimintaa on oikeasti mietitty ja kun toiminta loppuu, niin työpaikkojen taukotiloissa ei ikinä päästä yhtä hyvään hygieniaan. Tuota viilattiin noin viikko tuohon kuntoon.

    2. Tuo mökkiläisistä valittaminen on ihan Norjalaista tuontikamaa. Molemmissa maissa mökkiläiset kyllä eristävät itsensä, mutta sairastuessa tilanne on eri. Norjassa se ihminen ei pääse sieltä mökiltä pois, vaan se joudutaan hakemaan sieltä ensihoidon toimesta. Suomessa se ajaa kotipaikkakunnalle potemaan. Ero tulee siitä, että suomessa mökeille on tiet. Täällä on metsäteollisuuden ja maatalouden tukemisesti tehty teitä siten, että jopa korvessa olevalle mökille pääsee autolla. Norjassa mökki on tyypillisesti reiluhkon patikointimatkan päässä, kun tieverkostoa ei vaan ole. Ja kuumeisena ei välttämättä jaksa kävellä autolle.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    1. ft maailmalta:

      2. Tuo mökkiläisistä valittaminen on ihan Norjalaista tuontikamaa. Molemmissa maissa mökkiläiset kyllä eristävät itsensä, mutta sairastuessa tilanne on eri. Norjassa se ihminen ei pääse sieltä mökiltä pois, vaan se joudutaan hakemaan sieltä ensihoidon toimesta. Suomessa se ajaa kotipaikkakunnalle potemaan. Ero tulee siitä, että suomessa mökeille on tiet. Täällä on metsäteollisuuden ja maatalouden tukemisesti tehty teitä siten, että jopa korvessa olevalle mökille pääsee autolla. Norjassa mökki on tyypillisesti reiluhkon patikointimatkan päässä, kun tieverkostoa ei vaan ole. Ja kuumeisena ei välttämättä jaksa kävellä autolle.

      Suomessa riskimökkejä ovat tuosta näkökulmasta saarimökit. Siitä olen ihan samaa mieltä, että mökit, joihin pääsee autolla suoraan pihaan ja joissa kännykällä pääsee verkkoon, ja joissa kontakteja muihin ihmisiin ei tule kuin korkeintaan näkökontaktien osalta, ovat ennemmin hyviä paikkoja olla eristyksissä kuin iso ongelma. Suomessa keskimääräinen mökkimatka on Tilastokeskuksen tilastojen mukaan vain 38 kilometriä ihmisen vakituisesta kodista. Uudellamaalla asuvilla mökkimatka on Tilastokeskuksen tilastojen mukaan keskimäärin 130 kilometriä, muun maan keskimääräinen mökkimatka on valtakunnallista 38 kilometrin keskiarvoakin lyhyempi. Pääosa mökkiläisistä on Suomessa omalla mökillä ollessaan saman sairaanhoitopiirin alueella kuin kotona ollessaankin.

        (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  44. Mahdollisia syitä Italian ongelmiin: Italiassa on maailman toiseksi vanhin väestö ja italialaisten sukurakkaus. Nuoret käyvät viikottain tapaamassa kotikylissään isovanhempiaan ja vanhempiaan. Siinä yhdistyi taudin nopea leviäminen Pohjois-Italiassa ja vanhusten tehokas altistuminen oireettomien kantajien toimesta.

    Singaporen ja Etelä-Korean selviämisen keinoja oli oireettomien kantajien (superlevittäjien?) kiinnisaaminen esimerkiksi pyrkimällä testaamaan kaikki tartunpolussa mukanaolleet. Siitä he saivat hyvän arvion oireettomien määrästä. Jossain oli luku 30-50 % kaikista tartunnan saanneista. Oikeat luvut saamme vasta myöhemmin vasta-ainetesteistä.

    Olennainen seuraus Singaporessa ja Etelä-Koreassa oli se, että ihmiset pystyivät jatkamaan pienin vaurioin työssä- ja koulussakäyntiä. Epidemiasta seuraa kuolleita ja taloudellisia menetyksiä. Eilen Singaporessa oli todettu olleen alusta alkaen 732 infekitiota ja 2 kuollutta (väestö 5,6 milj Helsinghin kokoisella alueella), Etelä-Korea 9478/144 (väestö 52 milj), Suomi 1167/8 (Ruotsi 3069/105 (väestö 10.2 milj) kuolleiden määrä näissä virallisissa tilastoissa!). Taloudellinen katastrofi on pienempi sekä Singaporessa että Etelä-Koreassa.

    Meillä tulee pitkäksi aikaa analysoitavaa näistä tilastoista. Sillä välin voimme katsoa vaikka You Tubesta ilmaiseksi elokuvan Contagion. Elokuvan tieteellinen neuvonantaja oli WHOn entinen epidemiologi Larry Brilliant. Elokuva perustuu sen hetkiseen, yli 10 vuotta sitten, näkemykseen tulevista pandemioista. Emme voi mennä sen taakse, että emme voineet tietää. Brilliant ei saanut varautumiseen rahoitusta ja toimi sitten elokuvan tieteellisenä neuvonantajana . Ks myös https://www.ted.com/talks/larry_brilliant_my_wish_help_me_stop_pandemics?language=en .

    Minua kiinnostaa tässä nyt eniten se, että tuoko tämä tapaus esille sen kysymyksen, että onko meidän SOTE-järjestelmämme ihmisiä varten vai ihmiset SOTE-järjestelmää varten? Hyväksymmekö sen että lääkärien työttömyysaste on 0%, kun täystyöllisyystilanteessa työttömyysaste on 3% (johtuu kitkatyöttömyydestä)? Hyväksymmekö sen että normaalisti hoitovirheisiin kuolleiden määrä on arviolta 5 henkeä/pvä eli luokkaa 2000 /v (tilastoja ei julkaista vrt liikenteessä kuoli viime vuonna 205 henkeä)? Norja aikoinaan ratkaisi lääkäripulan lähettämällä lääkäriopiskelijoita maailman parhaisiin yliopistoihin. Me voimme tehdä samoin viimeistään ensi vuoden alusta. Näiden pohdintojen aika ei ole nyt, mutta toivottavasti emme niitä unohda myöhemmin.

    Nyt pitää pysyä kotona. Laumasuoja tulee kun ehkä 80 % väestöstä on immuuneja. Immuniteetin saa joko sairastamalla tai rokotuksella. Rokote voi ehkä tulla ensi vuoden loppupuolella.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  45. Kiitos aktiivisesta blogaamisesta tästä aiheesta! Se koskettaa meitä kaikkia todella syvällisesti, mutta asiallista keskustelua käydään silti vähän. Hyvä, että täällä käydään.

    Insinöörinä minua ihmetyttää, miksei ole lähdetty etsimään voimakkaammin teknisiä ratkaisuja leviämisen hidastamiseksi. Kansantalous ottaa epidemian hidastamistoimista osumaa aivan järkyttävästi. Siihen nähden tekniset ratkaisut olisivat todella halpoja. Esim. pakollinen suu- ja nenäsuojuksen käyttö julkisilla paikoilla estäisi tehokkaasti sairastuneita levittämästä tautia. Suojuksista on maailmanlaajuisesti pulaa, mutta niiden valmistaminen on tosi simppeliä ja raaka-ainetta kasvaa meillä metsät pullollaan, joten ei kun vaan äkkiä valmistusta käyntiin Suomessa. Koko vuoden suojaimet kaikille suomalaisille maksaa ehkä pari miljardia, mikä on pientä verrattuna siihen mitä eristäytyminen maksaa.

    Tehokkaammat hengityssuojaimet kokonaamarilla estää myös tartunnan saamista tehokkaasti ja esim. Puolustusvoimilta löytyy niitä varastoista isot määrät. Ne varastoista käyttöön niille, jotka ovat tekemisissä riskiryhmien kanssa tai muuten paljon tekemisissä ihmisten kanssa työnsä vuoksi. Ja niissäkin kotimaista valmistusta käyntiin.

    Kukaan ei vielä tiedä, kauanko virus kiertää maailmaa riesanamme. Ehkä rokotteeseen asti, mutta jos virus muuntuu sopivasti, ei siitäkään saada apua. Taudin sairastaneet saavat ehkä pysyvän immuniteetin, ehkä eivät. Ainakin meidän pitäisi varautua tilanteeseen, jossa meidän on pystyttävä jatkamaan elämäämme viruksen kanssakin. Ja mitä nopeammin toimenpiteisiin ryhdytään, sitä nopeammin pystymme purkamaan tämän äärimmäisen kalliiksi käyvän eristyksen.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    1. Insinöörinä minua ihmetyttää, miksei ole lähdetty etsimään voimakkaammin teknisiä ratkaisuja leviämisen hidastamiseksi. Kansantalous ottaa epidemian hidastamistoimista osumaa aivan järkyttävästi. Siihen nähden tekniset ratkaisut olisivat todella halpoja. Esim. pakollinen suu- ja nenäsuojuksen käyttö julkisilla paikoilla estäisi tehokkaasti sairastuneita levittämästä tautia. Suojuksista on maailmanlaajuisesti pulaa, mutta niiden valmistaminen on tosi simppeliä ja raaka-ainetta kasvaa meillä metsät pullollaan, joten ei kun vaan äkkiä valmistusta käyntiin Suomessa. Koko vuoden suojaimet kaikille suomalaisille maksaa ehkä pari miljardia, mikä on pientä verrattuna siihen mitä eristäytyminen maksaa.

      Tuollaisilla voisi varmaan vähentää pärsetartuntoja eikä olisi kallista. Aasiassa päin suojaimet ovat ihan normaali tapa. Jos tuollaisia haluaisi, niitä pitäisi olla paljon saatavilla ts. siihen olisi pitänyt varautua etukäteen, silloin aiemmin kuin pandemian tuloon omana elinaikana ei uskottu. Toki nyt voisi aloittaa valmistuksen, saatavuudessa voi muuten olla puutteita.

      Henkilösuojaimet tyyliin kaasu/puolinaamari eivät suojaa muita. Ne suojaavan henkilön, kunhan suotimia vaihdetaan riittävän usein. Sisään otettu ilma suodattuu. Ulos hengitettävä ilma sen sijaan tulee avautuvasta läpästä suodattamatta.

        (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  46. The New York Timeskin kirjoittaa Saksan alhaisemmasta kuolleisuudesta ja sen syistä: https://www.nytimes.com/2020/03/28/opinion/germany-coronavirus.html Laajemman testaamisen lisäksi mainitaan se, että vanhemmat ikäluokat ovat aktiivisesti eristäytyneet ja se, että tartuntoja on aluksi ollut enemmän nuoremmissa ikäluokissa (siitä syystä, että useat tartuntaketjut ovat saaneet alkunsa niiden suosimista hiihtokeskuksista). Tosin Saksassakin on kuolleisuus, vaikka vielä alhainen, on viime päivinä suhteellisesti ottaen noussut huomattavasti 0,48 %:sta 0,72 %:iin.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  47. Tunteikkaita kertomuksia Italian lääkärien ahdingosta siitä, miten he joutuvat valikoimaan tehohoitopotilaansa ja miten järjestelmä on romahtanut – onko missään kerrottu, millainen hoitolinjausten ja hoidon rajauksen kulttuuri Italiassa on? Tehdäänkö vanhuksien ja/tai monisairaiden kohdalla hyvissä ajoin ennen mahdollista vakavaa sairautta päätöksiä jättää elvyttämättä/tehohoidon/valvontatasoisen hoidon ulkopuolelle?

    Vai onko hoitokulttuuri sellainen, jossa vaikka satavuotias mielisairas dementti vanhus tai levinneeseen syöpään kuolemassa oleva hoidetaan vaikka teho-osastolla, vaikka jokainen yhtään ammattinsa osaava lääkäri tietää, että potilaan ennuste on käytännössä täysin toivoton? Puhumattakaan siitä, miten suurta kärsimystä tuon tasoinen aggressiivinen hoito tuottaa hauraalle vanhukselle?

    Jos nimittäin ihan kaikki potilaat hoidetaan sata lasissa loppuun asti, niin saadaan takuulla tällaisessa tilanteessa vauraammankin maan terveydenhuolto täysin tukkoon eivätkä resurssit mitenkään riitä enää niille monille, jotka oikeasti hoidosta hyötyisivät. Ja ruumiita tulee sen seurauksena takuulla ekstraa.

    Miten on Italiassa?

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  48. Normaaliaikoina sanomalehdet ja muu media kertovat asiasta kuin asiasta totuuden, joka selittää talouden ja politiikan ym tulevaisuuden ja menneisyyden. Otos on yleensä n. 1000 suomalaista, otsikot ovat isoja.

    Mitenkäs nyt te tilastotieteilijät ette osaa selittää tätä Suomen koronaa vaikka otos on tuhannen tienoilla?

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    1. Asiantuntija minäkin:
      Normaaliaikoina sanomalehdet ja muu media kertovat asiasta kuin asiasta totuuden, joka selittää talouden ja politiikan ym tulevaisuuden ja menneisyyden. Otos on yleensä n. 1000 suomalaista, otsikot ovat isoja.

      Mitenkäs nyt te tilastotieteilijät ette osaa selittää tätä Suomen koronaa vaikka otos on tuhannen tienoilla?

      Terveydenhuolto ei paljasta potilastietoja ja oikeat tutkimukset tulevat sitten myöhemmin. Ei kuitenkaan taida olla kovinkaan vaikeaa löytää ja tavoittaa suurta osaa potilaista puhelinhaastatteluun vaikka henkilötietoja ei sairaaloista saakaan.

      Utelias tutkija voisi potilaalta itseltään kysyä, sairastuiko tämä terveenä vai onko muita sairauksia lisänä. Miltä tauti tuntuu, aikooko kuolla siihen vai sydänvikaan?

      Ja ennen kaikkea: sairastuminen on yleensä koko perheen ongelma, siitäkin varmaan tiedetään jotain. Miten selvitään kun omaishoitaja sairastuu, entä lapset, rahapula….
      Vaikuttaako tämä poikkeustilanne jotain erityistä? Pitäisikö meidän oppia jotain tulevaisuuden varalle.

        (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  49. Olenko erehtynyt, vai onko todellakin niin että tiukkojen rajoitusten Tanskassa koronavirustartuntojen määrä tuplautuu 9,35 päivässä ja eri strategian valinneessa Ruotsissa 7,55 päivässä?

    Kummassakin maassa leviämisnopeus on silmämääräisesti eksponentiaalinen ja stabiili.

    Ei ihme että Tanska suunnittelee rajoitusten purkamista. Paniikkireaktio on sinänsä ymmärrettävä, tapausten määrä kasvoi 15-kertaiseksi kolmessa päivässä 8-11.3.

    Molemmat yhteiskunnat ovat samanlaisia, Suomeen verrattuna Tanska mahdollisesti vielä sosiaalisempi ja ainakin tiheämmin asuttu.

    Edelleen, minusta näyttää että viimeisen viikon aikana Suomessa tartuntojen leviäminen on hidastunut niin että ne kaksinkertaistuvat 10,25 päivän välein. Suomessa on siis vähemmän tartuntoja, ja hitaampi kasvunopeus kuin Tanskassa. Silti Suomessa tiukennetaan rajoituksia ja Tanskassa valmistaudutaan poistamaan niitä.

    Olenko lukuineni täysin väärässä? Niiden valossa hallituksen toiminta alkaa vaikuttaa täysin absurdilta.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  50. Uusi Lancetissa julkaistu tutkimus sai kuolleisuudeksi 0,6 %. Jos oletamme, että 1,5 milj suomalaista saisi tartunnan, kuolleita tulisi silloin 9000. Melko suuri luku, näkyisi jo kuolleisuuden vuositilastoissakin. Aasialaiseen kuoli aikanaan vain 1300 tai 3000 (kumpi luku oikea ?). Jos kuolleisuus on näin suuri kannattaa todella pitää yllä tiukkoja rajoituksia ja valita strategiaksi ”supression” eikä ”mitigation”.

    Täytyy ihmetellä kiinalaisia, että saivat taudin rajattua niin nopeasti ja lähinnä yhden maakunnan alueelle. Samoin Etelä-Koreassa onnistuttu hyvin.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  51. Jotkut ihmettelevät miksei koronatestejä tehdä tarpeeksi, mutta nyt näyttää siltä, että erityisesti reagensseista on pulaa. Miksei myös osaavista tekijöistä. Koronaviruksen määritys tapahtuu PCR-menetelmällä, joka on eräänlaista hightechiä. Siinä viruksen DNA:n pätkää monistetaan satakertaisesti niin, että se pystytään tunnistamann. Määrityksen hinta on myös 200-300 euroa/näyte. Pian alkaa olla halvempia vasta-ainetestejä käytössä, mutta niillä virustartunta voidaan todentaa vasta jälkikäteen kun vasta-aineet ovat kehittyneet. THL tekee varmaan pian otoksen, jonka perusteella voidaan arvioida paremmin infektunoituneiden osuus västössä ja alueittain.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  52. The Economist April 4th 2020 avaa näkökulmaa aiheeseen jutulla ”Fatal flaws”. Siinä esitetään muutamilta Etelä-Euroopan alueilta graafit ajankohtaan nähden normaaleista kuolinluvuista, samoilla jaksoilla rekisteröidyistä tämän vuoden kuolinluvuista ja samoilla jaksoilla Coronaan kuolleiden määristä. Graafien perusteella näyttäisi, että viruksen syyksi olisi ainakin noissa kulttuureissa aiheellista laskea 2…3 kertaa enemmän kuolemia kuin niitä virallisesti rekisteröidään.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    1. Tapio: Graafien perusteella näyttäisi, että viruksen syyksi olisi ainakin noissa kulttuureissa aiheellista laskea 2…3 kertaa enemmän kuolemia kuin niitä virallisesti rekisteröidään.

      Samaa asiaa sivutaan täällä. Kataloniassa tilastoinnista on ei-niin-yllättäen tullut poliittinen kiista kun Espanja haluaisi tilastoida vain Katalonian sairaalakuolemat 4309 ja katalonialaiset keräävät tilastoja hautaustoimistoilta ja saavat lopputulokseksi 8067.

      Käsittääkseni Espanjassa kuolemaa ei kirjata Covid-19 aiheuttamaksi ilman testiä ja/tai diagnoosia, eli luvut ovat todellakin alakanttiin.

        (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  53. Ennemminkin Covid-19 kuolleita on todellisuudessa vähemmän, koska:

    1. Sairaalat saavat lisätukia, joka korruption vuoksi saa sairaaloita ilmoittamaan lähes jokaisen Covid-19 positiivisen kuoleman siihen, vaikka olisi muita kuolinsyyhyn vaikuttavia tekijöitä. Eli on täysin mahdollista että henkilö olisi kuollut ilman Covid-19 jos vain huonolla tuurilla sattuu kuolemaan juuri sen n. 1kk aikana kun virus on kehossa. Tilastotieteilijät varmasti osaavat laskea kuinka suuri todennäköisyys on kuolla tiettynä kuukautena ja suhteuttaa sen Covid-19 positiivisten määrään. Se määrä pitäisi vähentää kuolleista ainakin heti alkuun, mutta ei ole tehty jotta lukemat saadaan vielä jokusen prosentin pahemman näköisiksi.

    2. Henkilöitä todetaan Covid-19 positiiviseksi myös ilman testejä pelkästään lääkärin arvion mukaan. Ja tällä hetkellä, koska se on kaikkien mielessä ja lääkärit ovat ihmisiä niin heillä on ”confirmation bias” taipumus todeta se Covid-19 kuolemaksi, vaikka olisi ollut vain jokin toinen ärhäkkäämpi perus flunssa (esim. 2019 USA:ssa kuoli n. 80,000 eri flunssiin).

    3. PCR testit ilmoittavat usein vääriä positiivisia. Testit myös ilmoittavat vääriä negatiivisia, mutta se ei auta tasapainottamaan tilastoja kuntoon, koska ne ovat erillisiä asioita.

    4. (ehkä) En ole ehtinyt tarkistaa, mutta ilmeisesti osat testeistä toteavat myös toisen koronaviruksen virheellisesti SARS-cov2 virukseksi.

    Ihmisiin tarttuvia koronaviruksia on myös 6 muuta. Ja sitten niistä ja tästä SARS-cov2 on myös useita eri kantoja. Maailmalla on myös eri testaustapoja, joten on aivan ymmärrettävää että testaustuloksiin ei vain voi luottaa. Tilastotieteissä pätee GIGO laki = Garbage In, Garbage Out

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Notify me of followup comments via e-mail. You can also subscribe without commenting.